1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS...6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO... 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...2 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS...6"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti Työllisyystilanne Asuminen ja asumisympäristö Koulutustaso Kouluterveyskysely Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Hyvinvoinnin indikaattorit LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Äitiysneuvola Lastenneuvola PÄIVÄHOITO Erityispäivähoito ja erityispalvelut Esiopetus Päivähoitopalvelujen toimivuus KOULU Perusopetus Erityisopetus Nuorten ja perheiden osallisuus Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa Lukio Ammatilliset oppilaitokset KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto NUORISOTYÖ Nuorisotoimi ja nuorisotyö Nuorisotiedotustoiminta Nuorisoneuvosto Raittiustyö Aamu- ja iltapäivätoiminta LIIKUNTATOIMI... 19

2 3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU ERITYISPALVELUT Puheterapia Toimintaterapia Fysioterapia Perheneuvola Psykologin palvelut Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja vauvaperhetyö Lasten neurologiset tutkimukset SOSIAALITYÖ Toimeentulotuki Lastenvalvoja Adoptioneuvonta Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Perhetyö Sosiaalityön toimivuus Kodin ulkopuoliset sijoitukset Jälkihuolto Kuntouttava työtoiminta Duuni PÄIHDETYÖ MIELENTERVEYSTYÖ Kriisikeskus Turvapoiju VAMMAISPALVELUT Kehitysvammapalvelut SEURAKUNNAT JA JÄRJESTÖT Keminmaan evankelis-luterilainen seurakunta Järjestöt VOIMAVARAT Henkilöstö Lastensuojelu Päivähoito Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen Koulupsykologi ja koulukuraattori Määrärahat KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMENPITEET SEURANTA...33 LIITTEET...34

3 3 1) PÄIVÄHOIDOSSA JA ESIOPETUKSESSA OLEVAT LAPSET YKSIKÖITTÄIN 2) KEMINMAAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 3) KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA VUODELTA 2008

4 1 1. JOHDANTO Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Suunnitelmaprosessi on toteutunut siten, että ensin on valittu työryhmä, jossa on jäseniä jokaisesta hallintokunnasta sekä lautakuntien jäseniä. Elokuun loppupuolella -09 aloitti projektityöntekijä suunnitelman konkreettisen tekemisen. Työryhmä on kokoontunut suunnitelman pohdintaan ja työstämiseen kaikkiaan kolmena eri kertana. Myös pienempiä palavereja on pidetty yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut projektityöntekijä, joka on irrotettu omasta toimestaan noin kolmen kuukauden ajaksi suunnitelman työstämiseen. Jokaiselle hallintokunnalle on lähetetty kysely, jossa pyrittiin saamaan selville lasten ja nuorten palvelujen toimivuutta; palveluja jotka toimivat hyvin ja palveluja joihin toivotaan saatavan muutosta parempaan suuntaan. Jokaisen hallintokunnan palveluja on kuvattu pääpiirteissään ja kyselyjen perusteella on listattu ne asiat, joihin painopisteiden ja resurssien toivotaan tulevaisuudessa kohdentuvan. Työryhmän jäsenet: Soili Rautio, sosiaalijohtaja, Paula Alapartanen, Anna-Leena Markkanen, sosiaalityöntekijät, Tarja-Tuulikki Laine, koulukuraattori, Ulla Kokkonen, kouluterveydenhoitaja, Veijo Malvalehto, terveystoimi, Aila Kuha, Katja Perttula, Matti Luukkonen, kunnanhallituksen jäseniä, Leila Eräpuro, Tuula Hytönen, Johanna Salonen, sivistystoimi, Hannele Kurkela, Jarmo Saariniemi, sivistystoimi, Anu Kopola, nuorisotoimi, Anita Rimpisalo, psykiatrinen sairaanhoitaja, Eija Kvist, perhetyöntekijä ja suunnitelman kokoaja. Muita suunnitelmaan osallistuneita: Helena Niemitalo, rehtori, Eila Metsävainio, johtava hoitaja, Ritva Laakso, päivähoidon ohjaaja, Aili Ryyppö, psykologi.

5 2 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Kuntien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat talouslaman ja sen jälkeisenä aikana kokeneet suuria muutoksia. Kohdattavat haasteet monimutkaistuvat ja muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän luvulla tehtiin leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja lapsiperheiden tukiin. Edellisen laman jälkeen talouden kasvu oli ripeää ja työttömyyden määrä laski jonkin verran. Nyt kohdanneen uuden laman myötä ovat työttömyysluvut jälleen nousussa. Edellisen laman jälkihoitokin on lastensuojelussa vielä kesken. Talouskasvun myötä tuloerot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, samoin lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Sekä lasten hyvinvoinnin että myös palvelujärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että lapsen/nuoren ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti niiden ilmaantuessa eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat moninkertaistuneet. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tämä tarkoittaa ennakkoluulotonta toimintamenetelmien ja -tapojen uudelleenarviointia. (Lastensuojelun keskusliitto, 2004) Ennaltaehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvullakin mm. lastensuojelutyössä. Keminmaan lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2008 lapsia yhteensä 75. Huostaanotot ovat myös jonkin verran lisääntyneet, vuonna 2006 Keminmaassa oli huostaanotettuna 20 lasta ja vuonna lasta, joista neljä oli lyhytaikaisempaa sijoitusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita lapsia on 0,8% vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1% ja koko maan osuus on 1,2%. 2.1 Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti Tilastokeskuksen julkaistussa väestöennusteessa odotetaan, että Keminmaan kunnan asukasmäärä laskee vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen se kääntyy lievään nousuun 2030 saakka ja tämän jälkeen tapahtuisi lievää laskua. VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE 2009, 2010, 2015, 2020, 2030 JA 2040 (muuttoliikkeen sisältävä laskelma, 2009) Vuosi Väestöennuste (toteutunut) (-48) (-29) (+36) (+77) (+38)

6 3 Kunnan omaa ennustetta on laskettu toteutuman perusteella: KEMINMAAN KUNNAN OMA VÄESTÖENNUSTE Vuosi Väestöennuste Muutos henkeä Muutos % , , , Talousarvio ja toimintasuunnitelma Työllisyystilanne 1990-luvun alun lama-aika näkyi myös Keminmaan työllisyystilanteessa. Viimeisimmän työttömyystilaston mukaan keskimääräinen työttömyysaste on edellisen vuoden lopun tilanteesta lisääntynyt 25,7 % eli työttömyysaste keskimäärin syyskuun loppuun mennessä on ollut 12,7 %. Työttömiä keskimäärin 2009 aikana on ollut 515 henkilöä (2008/416 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä syyskuun lopussa oli 57, mikä on 16,2 % vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 66, mikä on 26,9 % enemmän kuin viime vuonna. KESKIMÄÄRÄINEN TYÖTTÖMYYSASTE KUNNASSA Vuosi Keskimäär. Muutos % Työttömyysaste ,5 % ,7 % +5, ,5 % +6, ,7 % +4, ,8 % +0, ,4 % -1, ,0 % +0, ,2 % -0, ,0 % -1, ,2 % -0, ,0 % -1, ,0 % -2, ,9 % -1, ,5 % -0, ,3 % -1, ,1% -0, ,8 % -1, ,0-0, ,1-8,18 9/ ,7 25,7 Keminmaan väestön työllisyystilanne v (Lapin liitto )

7 4 Vuosi Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät lkm % -os työvoimasta Työvoiman ulkopuolella Joista 0 14-v. Opiskelijat , , , , , , , , Muutos-% ,4-3,2 4,1-36,7-1,7-11,6-7,8 2.3 Asuminen ja asumisympäristö Asuntokuntien lukumäärä oli Keminmaassa Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli 20 % ja koko maan osuus 30,9 %. Rivi- ja pientalossa asuvien asuntokuntien osuus oli 86,1 % ja koko maan osuus 54,5 %. Kesämökkien lukumäärä oli 517 ja koko maassa Koulutustaso Tilasto Keminmaalaisten koulutustasosta %:ina väestöstä vuosina (Lapin liitto) Vuosi 15v. Täyttänyt väestö Tutkinnon suorittaneet % Ei perusast. Jälk. tutkintoa % Keskiasteen tutkinto % Korkea-asteen tutkinto % ,6 39,4 37,5 23, ,6 38,4 38,2 23, ,7 37,3 38,7 23, ,8 36,2 39,8 24, ,4 64,6 40,6 24, ,5 34,5 41,3 24, ,4 33,6 41,4 24, ,7 66,7 25,4 Tutkijakoulutus Yht. henkilöä 2.5 Kouluterveyskysely Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn tuloksia: Keminmaan yläkoululaisten koettu terveydentila huonontui (kuvio 6; liite 2). Vuonna 2006 terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia oli 9 prosenttia, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 14 prosenttia. Lapin läänissä terveydentilansa heikoksi tai keskinkertaiseksi kokevia oli

8 enemmän kuin Keminmaalla. Niiden yläkoululaisten osuus, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Ylipainoisten osuus vähentyi 19 prosentista 16 prosenttiin. Niiden Keminmaan yläkoululaisten osuus, jotka kokivat päivittäin vähintään kahta päivittäistä oiretta, kasvoi kahdessa vuodessa 11 prosentista 24 prosenttiin. Päivittäistä väsymystä kokevien osuus kasvoi 8 prosentista 23 prosenttiin. Viikottaiset niska- ja hartiakivut lisääntyivät. Kun vuonna 2006 niska- ja hartiakipuja viikoittain koki 25 prosenttia yläkoululaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 38 prosenttia. Nuorten viikoittainen päänsärky lisääntyi kahdessa vuodessa 32 prosentista 39 prosenttiin. Päivittäisiä ja viikottaisia oireita koetaan Keminmaalla yleisemmin kuin Lapin läänissä. Osuus niistä, joilla on keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Koulu-uupuneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa seitsemästä (7) prosentista 13 prosenttiin. Tyttöjen koettu terveydentila oli huonompi kuin poikien (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli enemmän lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia kuin pojilla. Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat poikia yleisemmin päivittäisiä oireita sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli yleisemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kuin pojilla. KOULUTERVEYSKYSELY % perusk. 8. ja 9. luok. oppilaista KEMINMAA LAPPI KAIKKI VAST.* INDIKAATTORI Koulutapaturma vuoden aikana Ylipainoa Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa Nukkumaanmeno myöh. kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähint. kerran kuukausessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Huonot tiedot seksuaaliterveydestä Huonot tiedot päihteistä Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana *Kaikki vastanneet=etelä-suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet Lisää kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2008 on liitteissä 1,2,3 ja Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden pienituloisuusaste v Tilasto kuvaa prosentteina, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto) Tilastosta käy ilmi että vuonna ,3 % Keminmaalaisista lapsiperheistä jäi suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle.

9 6 Alue Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 Keminmaa 13 11,5 12,1 14,3 Kemi 17,8 19,4 20,9 22,4 Tornio 13,4 14,6 15,9 16,9 Tervola 21, ,8 19,4 Simo 18 20,8 19,7 19,5 2.7 Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMINMAA LAPPI KOKO MAA Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Huostassa olleet 0 17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2005 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2006 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita/ 1000 vastaavanikäistä 2007 Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2007 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,8 1,1 1,2 0,7 0,7 0,9 7,3 9,1 11,4 2 2,6 2,5 8,9 9,6 8 33,3 49,8 38,2 52,7 64,4 53,7-7 8,4 3,8 2,4 3,4 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS 3.1 Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä tärkeitä ovat neuvolat, koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto. Nämä palvelut tavoittavat kaikki lapset ja nuoret odotusajasta työelämän kynnykselle. Äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaa, koulu- ja opiskelija-terveydenhuoltoa ja lasten suun terveydenhuoltoa on ohjattu tähän asti sosiaali- ja terveysministeriön suosituksin. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella. Asetus on tullut voimaan , mutta kunta on velvollinen järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään

10 Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kirjavuus kunnissa, sekä lasten huostaannottojen ja lastensuojelun kustannusten kasvu on johtanut asetuksen antamiseen. Asetuksessa määritellään terveystarkastuksen sisältö yleisellä tasolla sekä seikkoja, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri ikäkausina. Asetusluonnos sisältää säännökset siitä, kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta ja minkä ikäisenä kunnan tulee järjestää odottaville perheille, lapsille ja nuorille. Asetusluonnoksen mukaan terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin laajoina terveystarkastuksina, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. Lisäksi neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarve selvitetään. Tällä halutaan ehkäistä syrjäytymistä Äitiysneuvola 7 Keminmaassa on äitiysneuvolatoimintaa yhdessä pisteessä, Laurilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa työskentelee 1 terveydenhoitaja ja lastenneuvolassa 2,5 terveydenhoitajaa, joista yksi hoitaa myös ehkäisyneuvonnan. Raskaudenseurannan lisäksi terveydenhoitajille kuuluvat perhesuunnitteluasiakkaat ja äitiys- ja perhevalmennukset, valmennus on ryhmävalmennusta. Valmennukset toteuttaa fysioterapeutti ja terveyskeskuspsykologi yhteistyössä, lähinnä ensisynnyttäjille sekä äidille että isälle yhdessä. Fysioterapeutti opastaa perheitä rentoutumisharjoituksissa ym. fyysiseen terveyteen liittyvässä ja psykologi keskustelee vanhempien kanssa tulevaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Valmennuksia pidetään 3-4 kertaa vuodessa. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö (esim. neuvolatyöryhmät, erilaiset asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiysneuvolan lääkärin palvelut on ulkoistettu Lastenneuvola Lastenneuvolatoimintaa on kahdessa toimipisteessä vakituisesti, Laurilan terveysasemalla ja Pölhön koululla. Lastenneuvolassa työskentelee 2,5 terveydenhoitajaa. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärinpalvelut on ulkoistettu. Lääkärin ajankäyttö lastenneuvolatyöhön on 8 h viikossa ja kouluterveydenhuoltoon 4 h viikossa, joka koetaan erittäin vähäiseksi ja riittämättömäksi. Lastenneuvolan tavoitteena on turvata lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä koko perheen hyvinvointi tukemalla perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta. Lastenneuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto) kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö sekä puhelinneuvonta. Terveydenhoitajat osallistuvat myös papa-joukkotarkastusseulontojen sekä yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen.

11 8 Käyntimäärätilastoja vuosilta 2006,2007 ja Äitiysneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri Perhesuunnitteluneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri Lastenneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri PÄIVÄHOITO Päivähoito toimialana on merkittävä ja vaikuttava vaihe lapsen elämänkaaressa. Osittain tästä syystä johtuu, että päivähoitotoimintaa ohjaa ja säätelee suhteellisen laaja ja monipuolinen lainsäädäntö. Yleinen suuntaus Euroopassa ja EU:n alueella on, että elämää ohjataan, harmonisoidaan ja kontrolloidaan entistä tiukemman ja täsmällisemmän lainsäädännön avulla. Lainsäädännön asema on myös korostunut siitä syystä, että nykyaikana yksilöt niin lasten vanhemmat kuin päivähoitohenkilöstö vetoavat rohkeammin lainsäädäntöön. Toisaalta aikamme ilmiönä voidaan havaita, että perheiden ja ihmissuhteiden repaleisuus synnyttävät ajoittain tilanteita ja yllättäviä ongelmia, joiden hallitseminen ilman lainsäädännön ohjausta on vaikeaa. Laki (36/1973)ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta muodostavat rungon koko päivähoitotoimintaa ohjaavalle lainsäädännölle; siinä esitetään ja määritetään alan keskeiset käsitteet sekä luodaan rajat, mitä asioita pyritään ohjaamaan. Tästä edetään yksityiseen hoitoon ja hoidon järjestämisen edellytyksiin ja sitä koskeviin määräyksiin. (Päiväkodin lakiopas, 2008, s.5.) Keminmaassa on päiväkoteja kolme: Pirpala, Jokisuun päiväkoti ja Lautiosaaren päiväkoti. Ryhmäperhepäiväkoteja on neljä: Pikku-Maija, Kerttuli ja Iivari sekä yksi ympärivuorokautisesti toimiva ryhmäperhepäiväkoti, Matintalo. Päivähoidossa ja esiopetuksessa olevat lapset 09/2009 Perhepäivähoito 176 Kolmiperhehoito 3 Päiväkodit 82 Esiopetusryhmät 61 Ryhmäperhepäiväkodit 75 Yht: 397 lasta Edellämainitut lapset ovat lähes kaikki kokopäivähoidossa. Arviolta n. 10 lasta on hoidossa alle 5 tuntia/päivä. Noin neljäsosalla kaikista lapsista on vuorosopimus eli lapsi on kokopäivähoidossa päivää/kk. Päiväkotien käyttöaste toukokuussa -09 oli 95% ja perhepäivähoidon 85 %. (ks.liite 1) Kotihoidon tuen piirissä on 107 perhettä = 182 lasta (09/2009). Yksityisen hoidon tukea ei ole hakenut tällä hetkellä yhtään perhettä.

12 Erityispäivähoito ja erityispalvelut Kaikki erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu olemassa oleviin ryhmiin. Lähes kaikissa ryhmissä on lisätty henkilökuntaa (hoitoapulainen) erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vuoksi. Ryhmäkokoja ei ole voitu pienentää lasten tuen tarpeen perusteella, sillä jatkuva päiväkotipaikkojen puute ei anna siihen mahdollisuutta. Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajan palveluja saatavissa. Keminmaassa on oma puheterapeutti ja psykologi. He tekevät työtä myös alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa Esiopetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (Perusopetuslaki /1288) Esiopetusta annetaan Keminmaassa kolmessa päiväkodissa, Pirpalassa, Jokisuun päiväkodissa ja Lautiosaaren päiväkodissa sekä neljässä esiopetusryhmässä, Kirkonmäen esiopetusryhmä, Reppueskari, Myötätuulen esiopetusryhmä ja Pölhön esiopetusryhmä. Esiopetusryhmissä on yhteensä 103 lasta (tilanne ) Päivähoitopalvelujen toimivuus Hyvin toimii: Lapsille pystytään tarjoamaan päivähoito-/vuorohoitopaikka päivähoitolain edellyttämien aikarajojen puitteissa, usein nopeamminkin Kaikilla kuusivuotiailla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen oman asuinalueen lasten kanssa samassa ryhmässä Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtäviinsä Lasten ryhmien käytössä olevat tilat ovat pääsääntöisesti hyvät tai kohtuulliset Yhteistyö lasten asioissa Keminmaan eri hallintokuntien ja viranhaltijoiden välillä on mutkatonta, joustavaa ja säännöllistä Ongelmia aiheuttaa: Keminmaasta on puuttunut pitkän aikavälin suunnitelma lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä, syksyllä 2009 tällaista suunnitelmaa laaditaan Perheillä ei ole mahdollisuutta valita eri hoitomuodoista heille sopivaa palvelua; päiväkotipaikoista on jatkuva pula kysyntä ylittää tarjonnan Ryhmäkoot ylittävät usein normimitat, lapsia on ns. ylipaikoilla 1-2 lasta/ryhmä Perhepäivähoitajat ikääntyvät, uusia ei saada heidän tilalleen samassa määrin Henkilöstön rakenne ja koulutustausta on perhepäivähoitajapainotteinen, henkilökuntaa on n. 100, joista 50 %:lla on perhepäivähoitajan koulutus Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajaa, jolle on suuri tarve. Erityisen tuen tarpeessa on vuosittain 5-10% kaikista hoidossa olevista lapsista eli n lasta/vuosi.

13 KOULU Perusopetus Keminmaan kunnassa järjestetään perusopetusta neljässä eri koulussa 7 12 vuotiaille; Pölhön, Lassilan, Kirkonmäen ja Liedakkalan kouluissa. Keminmaassa noudatetaan lähikouluperiaatetta, jonka mukaan oppilas käy pääsääntöisesti sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Keskuskoulussa annetaan opetusta kaikille Keminmaan vuotiaille nuorille. Keminmaan keskuskoululla (yläasteella) on 30 päätoimista opettajaa. Opetustunteja on myös neljällä päätoimisella lukion opettajalla ja kahdella alakoulun opettajalla. Opetustunnit on jaettu siten, että opetusryhmät eri aineissa ovat suunnilleen samansuuruiset. Opetusryhmien koko vaihtelee kaikille yhteisissä aineissa oppilaan välillä, keskimäärin 18,7 oppilasta/ryhmä. Valinnaisaineissa opetustuntien jakoperiaatteena on ollut se, että noin 10 oppilaan ryhmä on pienin, jolle järjestetään opetusta. Valinnaisaineissa ryhmäkoko on 7-20 oppilasta. Pienempiin valinnaisaineryhmiin on sijoitettu kaikissa oppiaineissa yksilöllistettyjä oppilaita. Kokonaisuutena Keminmaan keskuskoulun osalta opetukseen käytettävien tuntien määrä on tyydyttävä. Tukiopetusresurssi on kohtuullinen. Muutamissa oppiaineissa (fysiikka ja kemia) joudutaan työskentelemään opetuksellisesti ja työturvallisuuden kannalta varsin suurissa ryhmissä. Tuntikehys riitti yli 20 oppilaan, 8A- ja 8B-luokkien, jakamiseen matematiikassa, ruotsissa ja työturvallisuussyistä fysiikassa ja kemiassa. Koululle saatiin lukuvuodeksi vuosiviikkotuntia kerhotoiminnan järjestämiseksi. Tarjolla on liikuntaa, kuvataidetta, ilmaisutaitoa ja musiikkia. Taulukosta käy selville oppilaiden ja opettajien määrät Keminmaan alaasteella, ylä-asteella ja lukiossa. Opettaja ALA-ASTEET YLÄ-ASTE YHTEENSÄ N YHT M Esiop ALA- YLÄ- PK + T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P ASTE ASTE LUKIO KIRKONMÄKI LASSILA LAS/ER.LUO LIEDAKKALA PÖLHÖ YLÄASTE YA/ER.LUO OPPILAITA PERUSKOULU LUKIO OPPILAAT/ALA-ASTE, YLÄASTE, LUKIO

14 11 Seuraavista taulukoista näkyy oppilasennuste ala-asteella vuosille ALA-AST E I II III IV V VI YHT PÖLH Ö I II III IV V VI YHT LIED AKKALA I II III IV V VI YHT KIR KON MÄKI I II III IV V VI YHT LASSILA I II III IV V VI YHT

15 Erityisopetus Keskuskoululla toimii kolme pienryhmää. Kaksi pienryhmää toimii Keminmaan keskuskoululla ja yksi ryhmä toimii Keminmaan nuorisokodilla. Kaikilla ryhmillä on oma, vakituinen opettaja. Yhteensä näissä ryhmissä on tällä hetkellä 21 oppilasta. Pienryhmien oppilaiden yhteisten aineiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmässä ja kädentaidon oppiaineiden sekä valinnaisten aineiden opetus yhdessä yleisopetuksen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat pienryhmien oppilaiden lisäksi oppilaat, joilla jonkun oppiaineen opetus tapahtuu yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Heillä yksilöllistetyn opetuksen antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja ja muiden oppiaineiden opinnot sujuvat yleisopetuksen ryhmässä. Lukuvuonna jossakin oppiaineessa yksilöllistettyjä oppilaita oli yhteensä 12. Lassilan koululla toimii viisi erityisluokkaa, joissa oppilaita on yhteensä 41. Erityisluokkia ovat; starttiluokka, kaksi EHA -ryhmää (erityislapset) ja kaksi erityisluokkaa oppimisvaikeuksista kärsiville Nuorten ja perheiden osallisuus Koulu saa koko ajan palautetta toiminnastaan. Sitä antavat nuoret suoraan opettajille. Huoltajat antavat palautetta jaksotiedotteiden yhteydessä luokanvalvojalle. Palautetta tulee myös vanhempainiltojen yhteydessä ja luokanvalvojan ja perheen henkilökohtaisissa tapaamisissa. Huoltajille on tehty kyselyitä yhteisinä kaikille kouluille. Tänä lukuvuonna laajempaa kyselyä ei ole suunnitteilla. Vanhempainyhdistykset olisivat hyvä keino osallisuudelle, mutta viimevuosina vanhempainyhdistystoimintaa ei ole ollut osallistujien vähyyden vuoksi. Nuorten hyvinvointia edistävät tekijät: huolehtivat vanhemmat huoltajien kiinnostus nuorten tekemisistä hyvät kaverisuhteet kyky luoda toimivia ihmissuhteita harrastukset ja sitoutuminen niihin päihteettömyys avoimuus, positiivinen elämänasenne terve itseluottamus motivaatio uuden oppimiseen Nuorten ongelmat näkyvät arjessa seuraavasti: sääntöjen rikkominen, kapinointi päihteiden käyttö vapaa-ajan ongelmat sitoutumattomuus motivaation puute perheiden voimattomuus nuorten ongelmien kanssa Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Oppilashuoltotyö suuntautuu vaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä niiden korjaamiseen. Mitä paremmin ennaltaehkäisevässä työssä onnistutaan sitä vähemmän tarvitaan korjaavaa oppilashuoltotyötä.

16 Kouluilla toimii osana oppilashuoltoa oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltotyöryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä kouluyhteisössä ongelmien syntymistä sekä auttaa oppilasta ja perhettä ongelmatilanteissa yhteistyössä perheen kanssa. Keskuskoulun oppilas-huoltoryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa luokanvalvojat, nuorisotyöntekijä ja muut asiantuntijat. Alakoulujen oppilashuoltotyöryhmiin kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, kukin luokanopettaja vuorollaan sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa oppimisvaikeudet, runsaat poissaolot, käytöshäiriöt, syrjäytymisuhat yms. Oppilashuoltoryhmän tehtävät; järjestää oppilaalle tämän tarvitsemat tukitoimet, sopii työnjaosta ja seurannasta, kartoittaa luokkien opiskeluilmapiiriä, tukee tarvittaessa luokanvalvojia, opettajia, vanhempia, luokkia ja ryhmiä, on yhteydessä muihin nuorten kanssa toimiviin ja pyytää tarvittaessa heiltä apua. Ryhmä pyrkii tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä. Koulukuraattorin virka on uusi Keminmaassa, perustettu Koulukuraattorin tehtäväkenttä on laaja. Hänen vastuullaan ovat Keminmaan peruskoulut sekä lukio, yhteensä noin 1300 oppilasta. Koulukuraattorin työn tavoite on oppilaiden hyvinvoinnin myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Asiakastyöhön kuuluu; oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, esim. keskustelut, toiminnalliset menetelmät, yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, työskentely oppilasryhmien kanssa. Koulukuraattorille on tärkeää myös ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Lastensuojeluasetus (546/1990) määrittelee, että koulukuraattorin työn tulee tapahtua pääosin koulussa. Keminmaassa joka koululle on varattu omat päivät koulukuraattorin vastaanotolle. Perjantai on toimistopäivä, jolloin tehdään kirjalliset työt ja jolloin myös lukiolaiset ja lasten huoltajat voivat varata keskusteluaikoja koulukuraattorilta. Keminmaassa ei ole koulupsykologia. Stakesin julkaisun Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille (s.110) mukaan koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opettajia ja kouluyhteisöä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä sekä oppilaan kehitystason ja yksilöllisten edellytysten huomioon ottamisessa opetuksessa. Koulupsykologi osallistuu myös koulutyön suunnitteluun ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Opetushallituksen suosituksen mukaan kunnissa tulisi olla kokopäivätoiminen koulupsykologi enintään 800 oppilasta kohti. Keminmaassa suositusten mukaisten palvelujen toteuttamiseksi tarvittaisiin ainakin yksi kokopäivätoiminen koulupsykologi Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta 13 Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan toiminnasta päättää oppilasparlamentti. Sen edustajaksi valitaan yksi oppilas kultakin luokalta. Toimeenpanevana ja suunnittelevana elimenä on oppilaskunnan hallitus, jonka oppilasparlamentti valitsee keskuudestaan. Oppilaskunnan tehtäviin kuuluu taksvärkkipäivän organisointi yhdessä koulun henkilöstön kanssa ja koulun viihtyvyyden ylläpitäminen esim. erilaisten tempausten avulla. Lukuvuonna oppilaskunta on ottanut tavoitteekseen kouluviihtyvyyden parantamisen. Oppilaskunnan toiminnan taloudellinen tuotto käytetään stipendeihin, opinto-retkien avustamiseen, oppilaskunnan toiminnan kannalta tarpeellisiin varustehankintoihin ja anomuksesta muihin hankkeisiin. Varainkäyttöä valvovat rehtori, sivistystoimenjohtaja ja viime kädessä koulun ja kunnan tilintarkastajat. Oppilaskunta voisi toimia aktiivisemminkin. Yläkoulun oppilaat eivät vielä yksin innostu toiminnan ylläpitämiseen, vaan toiminta vaatii ohjaavan opettajan aktiivista työtä. Keskuskoululla on myös tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita luokalta. He ovat osallistuneet

17 14 tukioppilaskoulutukseen ja haluavat vaikuttaa sekä toimia kouluyhteisönsä hyväksi. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta, osallisuutta sekä turvallista että kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Nuoret laativat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa lukuvuoden toimintasuunnitelman. Keskeisiä toimintoja ovat 7. luokkien oppilaiden tukeminen ja ryhmäyttäminen, tempaukset, teemapäivät ja tapahtumat koulussa sekä uusien tukioppilaiden kouluttaminen kevätlukukaudella. Tukioppilastoimintaa kehittää ja tukee Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka tuottaa materiaalia kouluille Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa hoidetaan pitämällä yhteyksiä toisen asteen oppilaitoksiin ja työvoimaviranomaisiin, laitoksiin ja yrityksiin, terveydenhuoltohenkilöstöön, poliisiin, sosiaaliviranomaisiin ja perheneuvolaan, käyttämällä asiantuntijoita eri aloilta, mm. terveys- ja raittiuskasvatus, liikenne- ja laillisuuskasvatus, liikuntakasvatus, seurakunta, yrittäjät ja kunnan viranomaiset. Järjestetään vanhempainiltoja, huolehditaan tiedottamisesta omien tiedotteiden ja internetsivun ja julkisten tiedotusvälineiden avulla. Osallistumalla erilaisiin kilpailuihin, esim. ammatillisten oppilaitosten järjestämiin taitokisoihin. Kouluilla on varsin monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö on kuitenkin tietyllä tavalla kapeaa. Lisää yhteistyötä tarvittaisiin esim. yrittäjien kanssa opetuksen nivomiseksi arkikäytänteisiin. Monet yhteistyökäytänteet kuten oppilashuollon kokoukset ovat tärkeitä, mutta joskus tiiviimpääkin yhteistyötä kaivataan. Koulun toiminnan sujumista edesauttaa opettajien hyvä sitoutuminen omaan työhönsä. Oppilashuollon pohjaksi on tehty kaikille kouluille yhteinen toimiva malli. Oppilaiden erityisen tuen tarve on lisääntynyt. Oppilaat ja myös perheet tarvitsevat yhä enemmän erilaista niin koulun kuin muiden tahojen tarjoamaa apua. Kouluilla avustajapalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Yhä useampi perhe tarvitsisi esim. perhetyöntekijöiden tukea Lukio Keminmaan lukion tehtävänä on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleissivistys ja monipuoliset mahdollisuudet saavuttaa jatko-opintokelpoisuus. Tavoitteena on, että opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten tulokset ja jatko-opintoihin pääsy on vähintään maan keskitasoa. Keminmaan lukiossa suorittaa tällä hetkellä päätoimista lukiotutkintoa 144 opiskelijaa. Yhdistelmätutkintolaisista ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaa 57 opiskelijaa. Lukiolla on 11 päätoimista lukiolaisten opettajaa ja kahdeksan opettajaa, joilla on myös tunteja yläkoulun puolella sekä yksi sivutoiminen tuntiopettaja. Ryhmäkoot vaihtelevat suuresti. Pääsääntöisesti oppilasmäärä kursseilla on opiskelijaa. Lukiossa kaikki opettajat ja ryhmänohjaajat tekevät oppilashuoltotyötä. Oppilashuollon kokouksia, joissa on mukana rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalitoimen edustaja, kokoontuu kunkin jakson päätyttyä. Yhteyttä huoltajiin pidetään kunkin vuosikurssin vanhempainilloissa. Tarpeen tullen ovat ryhmänohjaajat, opettajat, rehtori, kuraattori tai terveydenhoitaja yhteyksissä koteihin.

18 Alla olevassa taulukossa on ennuste keskuskoulun ja lukion oppilaista vuosille Ke skuskoulu VII VIII IX YHT Lukion sisäänotto 40 %. Neljässä vuodessa lukion suorittaa 15 %. Luvuissa ei ole mukana kaksoistutkinnon suorittajia, joita on 57 lukuvuonna LUKIO I II III-IV YHT Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisia oppilaitoksia Keminmaassa on yksi, Kemi-Tornion Ammattiopisto Lappia. Nuorisoasteella Keminmaassa opiskelee tällä hetkellä ( ) 173 opiskelijaa. Aikuisopiskelijoita on yhteensä 80. Keminmaassa on valittavana seuraavat opiskelulinjat: auto, turva, metsä, ravintolakokki, kotityö- ja puhdistuspalvelu. Lisäksi seuraavia tutkintoja aikuiskoulutuksen puolelta: laitoshuoltajan ammattitutkinto, kotityöpalveluiden at, varaosamyyjän at ja pienkoneasentajan at. Kaikkiin Keminmaassa opiskeltavissa oleviin tutkintoihin voi opiskella oppisopimuksella. Opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on 3 % luokkaa. Parhaillaan on meneillään työvoimapoliittista tutkintoon johtavaa koulutusta sekä pitkäaikaistyöttömille työhön valmentavaa koulutusta. Ammattiopiston tiloja käytetään myös erinäisiin yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutuksiin. Ammattiopisto Lappiassa toimii myös moniammatillinen opiskelijahuoltotyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä edesauttaa hyvän ja turvallisen opiskeluympäristön ja opiskelijayhteisön toimintaa ennakoimalla mahdollisia ongelmakohtia ja tarvittaessa puuttua ongelmiin. Työ on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Ammattiopisto Lappian Keminmaan toimipaikan opiskelijahuoltotyöryhmä toimii yhteistyössä myös alueellisen oppilas- ja opiskelijatyöryhmän kanssa. Muita ammattiin valmistavia kouluja ovat Meri-Lapin alueella Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu sekä Kemissä ja Torniossa myös toimiva Ammattiopisto Lappia. Molemmissa oppilaitoksissa on valittavana useita eri linjoja opiskelijoiden mieltymyksen mukaan. 3.4 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Keminmaassa on yhteensä n. 2,5 terveydenhoitajan virkaa kouluterveydenhuollossa. Kahden terveydenhoitajan toimipiste sijaitsee Keskuskoululla ja yhden Pölhön koululla. Pölhön koulun terveydenhoitaja toimii kahtena päivänä viikossa kouluterveydenhuollossa ja muina päivinä lastenneuvolan terveydenhuollossa. Lassilan koululla terveydenhoitaja käy kahtena päivänä

19 viikossa ja Liedakkalan koululla vain kaksi kertaa kuukaudessa. Keskuskoululla työskentelevät terveydenhoitajat hoitavat myös Lassilan (2 pv. viikossa), Kirkonmäen ja Liedakkalan, (2 pv. kuukaudessa), koulujen oppilaiden terveystarkastukset ja muut terveydenhoitopalvelut. Lisäksi heille kuuluu myös lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaiden terveydenhuolto. Kriisin sattuessa se hoidetaan Keminmaan koulujen kriisisuunnitelman mukaisesti. Kriisiryhmään kuuluu rehtori, yksi opettaja tilanteen mukaan, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja. Myös muita voi olla mukana tarpeen vaatiessa. 16 Alla tilasto koululaisten ja opiskelijoiden käynneistä terveydenhoitajan ja lääkärin luona v. 2006, 2007 ja Kouluterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja lääkäri Opiskelijaterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja lääkäri Kouluterveydenhoitajia on Keminmaassa liian vähän, koska terveydenhoitajat joutuvat työskentelemään monessa eri pisteessä ja heille kuuluvat myös enemmän hoitoa ja huolenpitoa vaativat erityisoppilaat EHA-luokilta. Näin ollen pitäisi kunnassa olla ainakin yksi terveydenhoitaja lisää. Työ on erittäin kuormittavaa, eivätkä terveydenhoitajat ehdi jatkuvan kiireen vuoksi paneutua rauhassa oppilaiden asioihin. Terveydenhoitajien aikaa vievät myös monet yhteistyöpalaverit joihin he osallistuvat. Hyvin toimii: keskuskoululla ja lukiolla terveydenhoitaja on pääsääntöisesti tavoitettavissa päivittäin yhteys nuoriso- ja lastenpsykiatrian poliklinikalle helppo Ongelmia aiheuttaa: Lassila iso koulu, jossa viisi pienryhmää ja niissä erityisongelmia. Ne työllistävät terveydenhoitajaa paljon Lassilassa terveydenhoitaja ainoastaan kahtena päivänä viikossa Liedakkalan koululla käy terveydenhoitaja vain kahdesti kuukaudessa Kirkonmäen koululla vain satunnaisesti oppilaiden levottomuus, väsymys, psykosomaattiset oireet, päihteiden käyttö, rajattomuus vanhemmat oppilaiden kavereita aikaiset seksisuhteet, seksin riskikäyttäytyminen Yhteistyön toimivuus eri tahojen välillä: Yhteyden saaminen sosiaalitoimeen ollut monesti vaikeaa. Yhteistyötä on vaikeuttanut työntekijöiden vaihtuvuus sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja lastenpsykiatrian kanssa yhteistyötä on paljon. Nuorisotoimen kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä erilaisten esitelmien ja tempausten muodossa

20 Suun terveydenhuolto Keminmaan terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa potilaat hoidetaan aluevastuun periaatteella. Aluevastuun myötä on mahdollista hahmottaa koko perheen suunhoitotottumuksia. Tätä hyväksi käyttäen on mahdollista löytää eniten tukea tarvitsevat perheet. Suun terveydenhuollon hoitotiimin muodostaa hammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Lapset ja nuoret kutsutaan hoitoon yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitava henkilö merkitään suunnitelmaan. Hoitoväli voi olla korkean riskin potilailla 3 6kk. Täysin tervehampaisten tarkastukset/tutkimukset tehdään noin kahden vuoden välein. Hammashoitaja tai suuhygienisti tekee suun terveystarkastukset alle kouluikäisille. 6 8kk iässä lapsi kutsutaan ensimmäisen kerran tarkastukseen. Seuraava tarkastus tehdään 2-vuotiaille. Silloin otettava Str. Mutans-testi (=reikäbakteeri-testi) on eräs kutsuväliä määrittelevä tekijä. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen viimeistään 7-vuotiaalle. Suun ja hampaiden terveys Keminmaassa: Hammasterveys on lisääntynyt vuosien aikana 5-vuotiaiden ryhmässä. Täysin tervehampaisten osuus on lisääntynyt 73%:sta 84,7%:iin. Lapin läänin keskiarvio oli vuonna 2007 oli 74%. 12- vuotiaissa täysin tervehampaisia Keminmaassa oli vuonna ,6%. Lapin läänissä keskiarviollisesti 47,4%. 17- vuotiaissa keminmaalaiset nuoret vuonna 2007, ovat Lapin läänin keskiarvossa eli täysin tervehampaisia oli 20,2%. 3.5 NUORISOTYÖ Nuorisotoimi ja nuorisotyö Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluu viisi kokoaikaista työntekijää ja yksi osa-aikainen työn-tekijä. Lisäksi nuorisotyön puolella on kolme määräaikaista iltaohjaajaa. Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluvat nuorisotyö, aamu- ja iltapäivätoiminta ja raittiustyö. Nuorisotoimella on neljä nuorisotilaa: Nuorisotila Myötätuuli, Lautiosaaren nuorisotalo, Kirjastonuorisotalo ja Kosken nuorisotalo, joista kaksi viimeistä eivät ole tällä hetkellä nuorisotoimen käytössä. Kirjasto-nuorisotalo ja Kosken nuorisotalo ovat pääsääntöisesti käytössä eri harrasteryhmillä. Keminmaassa toimii nuorisojärjestöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotilatoiminta on keskitetty nuorisotila Myötätuuleen viikonloppuina, perjantaina ja lauantaina, ja Lautiosaaren nuorisotalolle arki-iltoina, tiistaina ja torstaina. Nuorisotilat antavat nuorille mahdollisuuden kokoontua paikkaan, missä voi viettää yhteistä vapaa-aikaa erilaisten toimintojen parissa. Nuorille on tarvetta tarjota paikka, mihin voi tulla viettämään aikaa valvotusti. Avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana nuorta. Yksi iso puute Keminmaassa on erityisnuorisotyöntekijän puuttuminen. Nuorten lisääntyvän alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien ongelmien vuoksi olisi erittäin tärkeää saada kuntaan oma nuorten erityistyöntekijä. Nuorisotoimi tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kunnan sisäiset yhteistyömenetelmät on koettu tarpeellisiksi mm. sosiaalitoimen, kouluterveydenhuollon ja koulutoimen kanssa. Keminmaan seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö on myös tarpeellista ja järkevää. Resursseja yhdistämällä voidaan järjestää useammin isompia tapahtumia, retkiä ja reissuja. Lisäksi lasten ja nuorten liikuntakerhot kuuluvat toimintaan.

21 Kemi-Keminmaa Info-ryhmän toiminta on ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Ryhmään kuuluu eri toimijoita Kemi-Keminmaa-alueelta; mm. nuorisotyöntekijöitä, poliisi, terveydenhoitajia, koulukuraattori. Info-ryhmä on suunnitellut ja osittain myös toteuttanut viime vuonna kouluilla järjestetyt päihdelabyrintti-tempaukset (Camera Obscura) sekä on mukana toteuttamassa katupäivystyksiä, joita järjestetään aina silloin tällöin esim. koulujen päättäjäis-, aloituspäivinä ja muiden juhlapyhien aikaan Nuorisotiedotustoiminta 18 Keminmaa kuuluu Lapin läänin kuntien yhteiseen nuorisotiedotusportaaliin (LaNuti, Nuorisotiedottaminen on yksi tapa informoida eri asioista nuorille, koska yhä useampi nuori viettää aikaa yhä enenevässä määrin tietokoneella. Jokaisella kunnalla on omat sivut LaNutissa. Keminmaan kunnan sivuja ylläpitää nuorisotyöntekijä. Tarkoituksena on kehittää nuorisotilojen nuorisotiedotuspisteitä uudistamalla tekniikkaa ja materiaaleja Nuorisoneuvosto Nuorisotyölaki 8 velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Keminmaassa nuorisoneuvosto toteuttaa nuorisotyölaki 8 :n velvoitetta. Keminmaan nuorisoneuvostoon kuuluu 14 henkilöä, vuotiaita keminmaalaisia nuoria. Nuorisoneuvosto on sivistyslautakunnan alainen ja toimii yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimen edustajana nuorisoneuvostossa on nuorisotyöntekijä. Nuorisoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta ja se kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään viisi kertaa vuodessa. Nuorisoneuvosto osallistuu moniin eri tapahtumiin, mm. kunnan sisäiset tapahtumat (puheiden pitäminen, erilaiset esiintymiset), itse järjestetyt tapahtumat (Kallipäivä, perheluistelupäivä) Raittiustyö Nuorisotoimi järjestää yhteistyössä koulutoimen kanssa lasten ja nuorten päihdekasvatus-ja elämänhallintatunteja. Neljäs- ja viidesluokkalaisille järjestetään Lapselle selvä elämä-tunteja ja kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille Uskalla sanoa-ei-tunteja. Vanhempainilloissa käydään vuosittain kertomassa nuoriin liittyvistä asioista nuoriso- ja raittiustyön näkökulmasta. Kemi-Keminmaa-alueella toimii moniammatillinen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön keskittyvä työryhmä (Info-ryhmä). Tähän työryhmään kuuluu kaksi nuorisotoimen työntekijää Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu peruskoulun ykkös- ja kakkosluokan lapsille, jotka joutuisivat vanhempien työssäkäynnin vuoksi olemaan pitkään yksin kotona joko ennen koulua tai koulun jälkeen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on avoinna koulupäivisin klo Toimipisteitä on viisi: nuorisotila Myötätuuli, Kirkonmäen pikkukoulu, Lautiosaaren nuorisotalo, Liedakkalan Seurala ja Lassilan toimipiste. Toimi-pisteissä on yhteensä 92 lasta (tilanne ). Hyvin toimii: - Nuorisotoimen avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana nuorta - nuoret ovat avoimia ja positiivisia, yhteydenpito sujuvaa - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta antaa lapsille turvallisen ja virikkeellisen paikan ennen ja jälkeen koulupäivän

22 19 - Nuorisoneuvoston aktiivinen toiminta ja sitoutuneisuus Ongelmia aiheuttaa: Avoimessa tilatoiminnassa mm. sääntöjen rikkominen, tavaroiden ja paikkojen hajottaminen, päihteiden käyttö ja epäasiallinen käytös Lasten ja nuorten levottomuus ja sitoutumattomuus Kaikkia nuoria ei saada mukaan perusnuorisotyöhön Erityisnuorisotyöntekijä puuttuu, etsivään nuorisotyöhön eivät riitä resurssit 3.6 LIIKUNTATOIMI Keminmaan liikuntatoimi vastaa yhdessä teknisen toimen kanssa liikunta-alueiden ylläpitämisestä ja kunnostamisesta. Isoja hankkeita on toteutettu ja tavoitteena on parantaa kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Keminmaan keskuskenttä ja Pölhön kenttä on peruskorjattu vuonna Tavoitteena vuodelle 2010 on peruskorjata Lassilan kenttä ja saada Lassilan koulun alueelle lähiliikunta-alue. 3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta ( /1015) velvoittaa kunnat järjestämään maksuttoman palvelun, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille annetaan mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä omatoimisesti pyrkiä sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Lapin lääninhallitus on tehnyt kuntalain (365/ ) mukaisesti Kemin kaupungin kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan palvelun tuottamisesta omalla alueellaan ja sen lisäksi seitsemän muun (Simo, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello ja Kolari) kunnan alueella. Laki tuli voimaan ja Kemissä sovittelutoimisto aloitti Sovittelutoimiston henkilökuntaan kuuluvat sovittelutoiminnan vastaava ja kaksi sovitteluohjaajaa sekä noin 50 vapaaehtoista koulutettua sovittelijaa toiminta-alueella. Sovittelu voidaan aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua jutun saapumisesta. Kustannuksista vastaa valtio. Asiakasmäärä vuonna 2008 oli yhteensä 425. Keminmaasta asianomistajia oli 10 ja rikoksesta epäiltyjä ERITYISPALVELUT Puheterapia Puheterapian tavoitteena on kommunikaatiohäiriöiden ja niihin liittyvien vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy, tutkiminen, diagnosointi sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuksen järjestäminen ja toteutumisen seuranta. Tavoitteena on myös yhteistyö perheiden, muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Keminmaan kunnassa työskentelee yksi puheterapeutti. Puheterapeutti tekee työtään terveyskeskuksessa, päiväkodeissa ja esikouluryhmissä. Aamupäivisin hän on pääosin päiväkodeissa tai esikouluryhmissä ja iltapäivisin terveyskeskuksessa. Asiakkaina on sekä alle kouluikäisiä että kouluikäisiä lapsia. Työ painottuu kuitenkin selkeästi alle

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja

Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa. Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapsiperheissä on tulevaisuus verkostoissa on voimaa Eine Heikkinen lääninsosiaalitarkastaja Lapset ja lapsiperheet Suomessa Lapsia lasten osuus lapsiperh. koko väestöstä Koko maa 1 091 560 20,50 % 587

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta

Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Opiskelu- ja työterveyshuollon ulkopuolelle jääneiden ennaltaehkäisevät terveyspalvelut raportti Lapin kuntien tilanteesta Työkokous hyvinvointi- ja terveyserojen kaventamisesta 13.4.2016 Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi

1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi 1. Hyvinvointitiedon ja tehtyjen toimenpiteiden arviointi Paketti 1: V1 = Satakunta V2 = Varsinais-Suomi V3 = Pohjanmaa V4 = Koko maa V5 = Kankaanpää V6 = Karvia V7 = Siikainen V8 = Jämijärvi V9 = Pomarkku

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala. Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Koko maa Sastamala Indikaattorien osoittama hyvinvointi Sastamala Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusopetuksessa, pistemäärä Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Terveydenedistämisaktiivisuus (TEA) perusterveydenhuollossa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus

Kauhava. Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus 9.12.2016 Kauhava Nivelvaiheiden vuosikello - esi- ja perusopetus NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO, VARHAISKASVATUS - ESIOPETUS Kuukausi Mitä tehdään/toimenpiteet Vastuuhenkilö/taho Tammikuu Helmikuu Tiedotetaan

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari

Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari 1. Hyvinvointikertomus Kunta Pietarsaaren seutu: Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Pietarsaari Valtuuston päätös laadinnasta ja tarkasteltavasta

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa

Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Maakuntien väliset erot peruskoulun yläluokkalaisten hyvinvoinnissa Kouluterveyskysely 2008 26.3.2009 1 Aineisto vuonna 2008 Kouluterveyskysely tehtiin Etelä- Suomen, Itä-Suomen ja Lapin lääneissä koko

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi

Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi Mitä pidetään tärkeänä? Oppimisen monet tavat ja oppilaan hyvinvointi Koulun toimintakulttuurin avainsanat: Yhteisöllisyys, osallisuus ja kuulluksi tuleminen Uuden lain keskeiset tavoitteet: Edistetään

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin

Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Lasten ja nuorten palvelut remonttiin Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö 17.4.2009 1 Mikä nykyisissä palveluissa vikana Vähintään 65 000 nuorta vaarassa joutua syrjäytetyksi (Stakes 2008)

Lisätiedot

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma Lapsen nimi: syntymäaika Päivähoitopaikka: HELAPUISTON PÄIVÄKOTI PÄÄSKYSEN PÄIVÄKOTI PPH KESKUSTELUN päivämäärä: osallistujat: Lapsen ja vanhemman aiemmat kokemukset päivähoidosta:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT

Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT Nuorisolaki uudistuu Sosiaali- ja terveystoimen näkökulma 1.9.2016 Aluehallintoylilääkäri Aira A. Uusimäki Terveydenhuollon erikoislääkäri, LT 1 Tietoa nuorista Tutkimustietoa lapsista ja nuorista ( Kouluterveyskyselyt,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin

Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Miten väestön terveyseroja voidaan kaventaa palvelujen kohdentamisen näkökulmasta? Esimerkkejä keinoista vaikuttaa terveyseroihin Sosiaali- ja terveystoimen johtaja Maria Närhinen, Mikkelin kaupunki 30.10.2008

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita

Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Kohti lapsi- ja perhelähtöisiä palveluita Sopivaa tukea oikeaan aikaan Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma (LAPE) on yksi Juha Sipilän hallituksen 26 kärkihankkeesta. Muutosta tehdään - kohti lapsi-

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala

Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012. Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö. 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 25 /13.6.2012 Hangon kaupungin sivistystoimen johtosääntö 1 Toiminta-ajatus ja toimiala Opetustoimen toiminta-ajatuksena on tukea lapsen ja nuoren kehittymistä ja kasvua yhteistyökykyiseksi,

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta

OTE PÖYTÄKIRJASTA. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta 1 Sivistyslautakunta 48 27.08.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman toteutumisen seuranta SIVIS 48 Lastensuojelulaki (417/2007) astui voimaan 1.1.2008. Laissa todetaan, että kunnan tai useamman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Oppilashuollon toimintasuunnitelma

Oppilashuollon toimintasuunnitelma KIRKONKYLÄN YHTENÄISKOULU Oppilashuollon toimintasuunnitelma 2016-2017 27.9.2016 Koulun koko henkilökunta osallistuu päivittäiseen oppilashuoltotyöhön Oppilashuolto Perusopetuksessa olevalla oppilaalla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä

Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen. Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä TAUSTAMUISTIO 1 (6) 2.11.2009 Oppilas- ja opiskelijahuollon kehittämiseen kohdennetun valtionavustuksen hakeminen Oppilas- ja opiskelijahuollon nykytila lainsäädännössä Oppilas- ja opiskelijahuollosta

Lisätiedot

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa

Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Terveydenedistämisaktiivisuus kouluissa/oppilaitoksissa Kirsi Wiss Asiantuntija 6.11.2014 7.11.2014 Kirsi Wiss Taustaa TEAviisari (1/2) Terveyden edistämisen vertailutietojärjestelmä internetissä www.thl.fi/teaviisari

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala

Kolmiportainen tuki Marjatta Takala Kolmiportainen tuki Marjatta Takala 14.9.2011 1 Integraatio ja inkluusio Meillä on erityiskouluja ja -luokkia Integroitujen määrä lisääntyy koko ajan Inkluusio tavoitteena Erityinen tuki Tehostettu tuki

Lisätiedot

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA Pirjo Koivula ylitarkastaja OPETUSHALLITUS Osaamisen ja sivistyksen asialla Lasten hyvinvointi yhteiskunnassa Valtaosa suomalaislapsista voi

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013. Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Analyysin tulokset ja käynnistettävät toimenpiteet 17.2.2014 Versio 0.1 Rauni Kemppainen Lapin ammattiopisto Lapin matkailuopisto Lapin Urheiluopisto Lapin oppisopimuskeskus

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma

Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma Mänttä-Vilppulan perusopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 1. ARVIO OPPILASHUOLLON KOKONAISTARPEESTA Mänttä-Vilppulassa perusopetusta annetaan luokille 1-6 Savosenmäen koulussa, Koskelan alakoulussa, Vilppulankosken

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja

Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella. Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja Kokemuksia laajoista terveystarkastuksista Pirkkalan yhteistoiminta-alueella Anne Kytölä, ylihoitaja Tiina Salminen, osastonhoitaja 29.10.2013 Perheen merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnille Laajan terveystarkastuksen

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot