1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS...6

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1. JOHDANTO... 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA...2 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS...6"

Transkriptio

1 1 SISÄLLYS 1. JOHDANTO LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti Työllisyystilanne Asuminen ja asumisympäristö Koulutustaso Kouluterveyskysely Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Hyvinvoinnin indikaattorit LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Äitiysneuvola Lastenneuvola PÄIVÄHOITO Erityispäivähoito ja erityispalvelut Esiopetus Päivähoitopalvelujen toimivuus KOULU Perusopetus Erityisopetus Nuorten ja perheiden osallisuus Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa Lukio Ammatilliset oppilaitokset KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Suun terveydenhuolto NUORISOTYÖ Nuorisotoimi ja nuorisotyö Nuorisotiedotustoiminta Nuorisoneuvosto Raittiustyö Aamu- ja iltapäivätoiminta LIIKUNTATOIMI... 19

2 3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU ERITYISPALVELUT Puheterapia Toimintaterapia Fysioterapia Perheneuvola Psykologin palvelut Lasten- ja nuorisopsykiatrian poliklinikat ja vauvaperhetyö Lasten neurologiset tutkimukset SOSIAALITYÖ Toimeentulotuki Lastenvalvoja Adoptioneuvonta Lastensuojelu Lastensuojeluilmoitukset Lastensuojelutarpeen selvitys Avohuolto Perhetyö Sosiaalityön toimivuus Kodin ulkopuoliset sijoitukset Jälkihuolto Kuntouttava työtoiminta Duuni PÄIHDETYÖ MIELENTERVEYSTYÖ Kriisikeskus Turvapoiju VAMMAISPALVELUT Kehitysvammapalvelut SEURAKUNNAT JA JÄRJESTÖT Keminmaan evankelis-luterilainen seurakunta Järjestöt VOIMAVARAT Henkilöstö Lastensuojelu Päivähoito Äitiys- ja lastenneuvola Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Opettajien ammattitaidon ylläpitäminen Koulupsykologi ja koulukuraattori Määrärahat KEHITTÄMISEN PAINOPISTEALUEET JA TOIMENPITEET SEURANTA...33 LIITTEET...34

3 3 1) PÄIVÄHOIDOSSA JA ESIOPETUKSESSA OLEVAT LAPSET YKSIKÖITTÄIN 2) KEMINMAAN KUNNAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA 3) KOULUTERVEYSKYSELYN TULOKSIA VUODELTA 2008

4 1 1. JOHDANTO Kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista talousarviota ja suunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot: - lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta; - lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista; - lastensuojelun tarpeesta kunnassa; - lastensuojeluun varattavista voimavaroista; - lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä; - yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä; sekä - suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta. Lastensuojelun suunnitelman tarkoituksena on: - antaa kuntapäättäjille ja palveluiden käytännön toteuttajille aiempaa parempi kokonaiskäsitys lasten ja nuorten kasvuoloista sekä käytössä olevista ja tarvittavista voimavaroista - toteutua prosessina, joka tehdään yhteistyössä eri hallinto- ja ammattikuntien edustajien kanssa kuullen asiakkaita sekä järjestöjen ja muiden yhteisöjen kokemuksia ja näkemyksiä Suunnitelmaprosessi on toteutunut siten, että ensin on valittu työryhmä, jossa on jäseniä jokaisesta hallintokunnasta sekä lautakuntien jäseniä. Elokuun loppupuolella -09 aloitti projektityöntekijä suunnitelman konkreettisen tekemisen. Työryhmä on kokoontunut suunnitelman pohdintaan ja työstämiseen kaikkiaan kolmena eri kertana. Myös pienempiä palavereja on pidetty yhteistyötahojen kanssa tarvittaessa. Suunnitelman kokoamisesta ja kirjoittamisesta on vastannut projektityöntekijä, joka on irrotettu omasta toimestaan noin kolmen kuukauden ajaksi suunnitelman työstämiseen. Jokaiselle hallintokunnalle on lähetetty kysely, jossa pyrittiin saamaan selville lasten ja nuorten palvelujen toimivuutta; palveluja jotka toimivat hyvin ja palveluja joihin toivotaan saatavan muutosta parempaan suuntaan. Jokaisen hallintokunnan palveluja on kuvattu pääpiirteissään ja kyselyjen perusteella on listattu ne asiat, joihin painopisteiden ja resurssien toivotaan tulevaisuudessa kohdentuvan. Työryhmän jäsenet: Soili Rautio, sosiaalijohtaja, Paula Alapartanen, Anna-Leena Markkanen, sosiaalityöntekijät, Tarja-Tuulikki Laine, koulukuraattori, Ulla Kokkonen, kouluterveydenhoitaja, Veijo Malvalehto, terveystoimi, Aila Kuha, Katja Perttula, Matti Luukkonen, kunnanhallituksen jäseniä, Leila Eräpuro, Tuula Hytönen, Johanna Salonen, sivistystoimi, Hannele Kurkela, Jarmo Saariniemi, sivistystoimi, Anu Kopola, nuorisotoimi, Anita Rimpisalo, psykiatrinen sairaanhoitaja, Eija Kvist, perhetyöntekijä ja suunnitelman kokoaja. Muita suunnitelmaan osallistuneita: Helena Niemitalo, rehtori, Eila Metsävainio, johtava hoitaja, Ritva Laakso, päivähoidon ohjaaja, Aili Ryyppö, psykologi.

5 2 2. LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA Kuntien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut ovat talouslaman ja sen jälkeisenä aikana kokeneet suuria muutoksia. Kohdattavat haasteet monimutkaistuvat ja muutoksen vauhti tuntuu vain kiihtyvän luvulla tehtiin leikkauksia hyvinvointipalveluihin ja lapsiperheiden tukiin. Edellisen laman jälkeen talouden kasvu oli ripeää ja työttömyyden määrä laski jonkin verran. Nyt kohdanneen uuden laman myötä ovat työttömyysluvut jälleen nousussa. Edellisen laman jälkihoitokin on lastensuojelussa vielä kesken. Talouskasvun myötä tuloerot ovat kasvaneet ja lapsiperheiden suhteellinen köyhyys on lisääntynyt. Lastensuojelun tarve on lisääntynyt, samoin lasten ja nuorten mielenterveysongelmat. Sekä lasten hyvinvoinnin että myös palvelujärjestelmän toimivuuden ja tehokkuuden kannalta on välttämätöntä, että lapsen/nuoren ongelmiin kyetään reagoimaan nopeasti niiden ilmaantuessa eikä vasta silloin, kun ongelmat ovat moninkertaistuneet. Palvelujärjestelmän näkökulmasta tämä tarkoittaa ennakkoluulotonta toimintamenetelmien ja -tapojen uudelleenarviointia. (Lastensuojelun keskusliitto, 2004) Ennaltaehkäisevien palvelujen riittämättömyys on näkynyt korjaavien palvelujen tarpeen jatkuvana lisääntymisenä luvun laman seurauksia on korjattu vielä pitkään 2000-luvullakin mm. lastensuojelutyössä. Keminmaan lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 2008 lapsia yhteensä 75. Huostaanotot ovat myös jonkin verran lisääntyneet, vuonna 2006 Keminmaassa oli huostaanotettuna 20 lasta ja vuonna lasta, joista neljä oli lyhytaikaisempaa sijoitusta. Kodin ulkopuolelle sijoitettuja vuotiaita lapsia on 0,8% vastaavanikäisestä väestöstä, Lapin läänissä osuus on 1,1% ja koko maan osuus on 1,2%. 2.1 Väestön rakenne vuonna 2008 sekä ennuste vuodelle 2040 asti Tilastokeskuksen julkaistussa väestöennusteessa odotetaan, että Keminmaan kunnan asukasmäärä laskee vuoteen 2015 asti, jonka jälkeen se kääntyy lievään nousuun 2030 saakka ja tämän jälkeen tapahtuisi lievää laskua. VÄESTÖENNUSTE VUOSILLE 2009, 2010, 2015, 2020, 2030 JA 2040 (muuttoliikkeen sisältävä laskelma, 2009) Vuosi Väestöennuste (toteutunut) (-48) (-29) (+36) (+77) (+38)

6 3 Kunnan omaa ennustetta on laskettu toteutuman perusteella: KEMINMAAN KUNNAN OMA VÄESTÖENNUSTE Vuosi Väestöennuste Muutos henkeä Muutos % , , , Talousarvio ja toimintasuunnitelma Työllisyystilanne 1990-luvun alun lama-aika näkyi myös Keminmaan työllisyystilanteessa. Viimeisimmän työttömyystilaston mukaan keskimääräinen työttömyysaste on edellisen vuoden lopun tilanteesta lisääntynyt 25,7 % eli työttömyysaste keskimäärin syyskuun loppuun mennessä on ollut 12,7 %. Työttömiä keskimäärin 2009 aikana on ollut 515 henkilöä (2008/416 henkilöä). Pitkäaikaistyöttömiä syyskuun lopussa oli 57, mikä on 16,2 % vähemmän kuin vuosi sitten. Alle 25-vuotiaita oli työttömänä 66, mikä on 26,9 % enemmän kuin viime vuonna. KESKIMÄÄRÄINEN TYÖTTÖMYYSASTE KUNNASSA Vuosi Keskimäär. Muutos % Työttömyysaste ,5 % ,7 % +5, ,5 % +6, ,7 % +4, ,8 % +0, ,4 % -1, ,0 % +0, ,2 % -0, ,0 % -1, ,2 % -0, ,0 % -1, ,0 % -2, ,9 % -1, ,5 % -0, ,3 % -1, ,1% -0, ,8 % -1, ,0-0, ,1-8,18 9/ ,7 25,7 Keminmaan väestön työllisyystilanne v (Lapin liitto )

7 4 Vuosi Koko väestö Työvoima Työlliset Työttömät lkm % -os työvoimasta Työvoiman ulkopuolella Joista 0 14-v. Opiskelijat , , , , , , , , Muutos-% ,4-3,2 4,1-36,7-1,7-11,6-7,8 2.3 Asuminen ja asumisympäristö Asuntokuntien lukumäärä oli Keminmaassa Vuokra-asunnossa asuvien asuntokuntien osuus oli 20 % ja koko maan osuus 30,9 %. Rivi- ja pientalossa asuvien asuntokuntien osuus oli 86,1 % ja koko maan osuus 54,5 %. Kesämökkien lukumäärä oli 517 ja koko maassa Koulutustaso Tilasto Keminmaalaisten koulutustasosta %:ina väestöstä vuosina (Lapin liitto) Vuosi 15v. Täyttänyt väestö Tutkinnon suorittaneet % Ei perusast. Jälk. tutkintoa % Keskiasteen tutkinto % Korkea-asteen tutkinto % ,6 39,4 37,5 23, ,6 38,4 38,2 23, ,7 37,3 38,7 23, ,8 36,2 39,8 24, ,4 64,6 40,6 24, ,5 34,5 41,3 24, ,4 33,6 41,4 24, ,7 66,7 25,4 Tutkijakoulutus Yht. henkilöä 2.5 Kouluterveyskysely Vuoden 2008 kouluterveyskyselyn tuloksia: Keminmaan yläkoululaisten koettu terveydentila huonontui (kuvio 6; liite 2). Vuonna 2006 terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi kokevia oli 9 prosenttia, kun vuonna 2008 vastaava osuus oli 14 prosenttia. Lapin läänissä terveydentilansa heikoksi tai keskinkertaiseksi kokevia oli

8 enemmän kuin Keminmaalla. Niiden yläkoululaisten osuus, joilla oli lääkärin toteama pitkäaikaissairaus, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Ylipainoisten osuus vähentyi 19 prosentista 16 prosenttiin. Niiden Keminmaan yläkoululaisten osuus, jotka kokivat päivittäin vähintään kahta päivittäistä oiretta, kasvoi kahdessa vuodessa 11 prosentista 24 prosenttiin. Päivittäistä väsymystä kokevien osuus kasvoi 8 prosentista 23 prosenttiin. Viikottaiset niska- ja hartiakivut lisääntyivät. Kun vuonna 2006 niska- ja hartiakipuja viikoittain koki 25 prosenttia yläkoululaisista, niin vuonna 2008 vastaava osuus oli 38 prosenttia. Nuorten viikoittainen päänsärky lisääntyi kahdessa vuodessa 32 prosentista 39 prosenttiin. Päivittäisiä ja viikottaisia oireita koetaan Keminmaalla yleisemmin kuin Lapin läänissä. Osuus niistä, joilla on keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta, lisääntyi kahdessa vuodessa yhdeksästä (9) prosentista 13 prosenttiin. Koulu-uupuneiden osuus kasvoi kahdessa vuodessa seitsemästä (7) prosentista 13 prosenttiin. Tyttöjen koettu terveydentila oli huonompi kuin poikien (kuvio 7; liite 3). Tytöillä oli enemmän lääkärin toteamia pitkäaikaissairauksia kuin pojilla. Pojat olivat yleisemmin ylipainoisia kuin tytöt. Tytöt kokivat poikia yleisemmin päivittäisiä oireita sekä viikoittaisia niska- tai hartiakipuja ja päänsärkyä. Tytöillä oli yleisemmin keskivaikeaa tai vaikeaa masentuneisuutta kuin pojilla. KOULUTERVEYSKYSELY % perusk. 8. ja 9. luok. oppilaista KEMINMAA LAPPI KAIKKI VAST.* INDIKAATTORI Koulutapaturma vuoden aikana Ylipainoa Keskivaikea tai vaikea masentuneisuus Hampaiden harjaus harvemmin kuin kahdesti päivässä Liikunnan harrastusta harvemmin kuin kerran viikossa Nukkumaanmeno myöh. kuin klo Tupakoi päivittäin Tosi humalassa vähint. kerran kuukausessa Kokeillut laittomia huumeita ainakin kerran Huonot tiedot seksuaaliterveydestä Huonot tiedot päihteistä Ei yhtään läheistä ystävää Kokenut fyysistä uhkaa vuoden aikana *Kaikki vastanneet=etelä-suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänin vastaavanikäiset vastanneet Lisää kouluterveyskyselyn tuloksia vuodelta 2008 on liitteissä 1,2,3 ja Lapsiperheiden taloudellinen toimeentulo Lapsiperheiden pienituloisuusaste v Tilasto kuvaa prosentteina, kuinka suuri osa alueen alle 18-vuotiaista kuuluu kotitalouksiin, joiden tulot jäävät suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle. (Tilastokeskus: Tulonjakotilasto) Tilastosta käy ilmi että vuonna ,3 % Keminmaalaisista lapsiperheistä jäi suhteellisen pienituloisuusrajan alapuolelle.

9 6 Alue Koko maa 12,8 13,2 13,5 13,9 Keminmaa 13 11,5 12,1 14,3 Kemi 17,8 19,4 20,9 22,4 Tornio 13,4 14,6 15,9 16,9 Tervola 21, ,8 19,4 Simo 18 20,8 19,7 19,5 2.7 Hyvinvoinnin indikaattorit INDIKAATTORI KEMINMAA LAPPI KOKO MAA Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Huostassa olleet 0 17 vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2007 Koulutuksen ulkopuolelle jääneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2005 Toimeentulotukea saaneet vuotiaat % vastaavanikäisestä väestöstä 2006 Vammojen ja myrkytysten vuoksi sairaalassa hoidetut 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja 0-15 vuotiaita / 1000 vastaavanikäistä 2007 Erityiskorvattaviin lääkkeisiin oikeutettuja vuotiaita/ 1000 vastaavanikäistä 2007 Mielenterveydenhäiriöihin sairaalahoitoa saaneet vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä 2007 Päihdesairauksien hoitojaksot vuotiailla / 1000 vastaavanikäistä ,8 1,1 1,2 0,7 0,7 0,9 7,3 9,1 11,4 2 2,6 2,5 8,9 9,6 8 33,3 49,8 38,2 52,7 64,4 53,7-7 8,4 3,8 2,4 3,4 3. LASTEN JA NUORTEN PERHEIDEN PALVELUT JA TOIMIVUUS 3.1 Asetus neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta Lasten ja nuorten ennaltaehkäisevässä lastensuojelutyössä tärkeitä ovat neuvolat, koulu- ja opiskelu-terveydenhuolto. Nämä palvelut tavoittavat kaikki lapset ja nuoret odotusajasta työelämän kynnykselle. Äitiys- ja lastenneuvoloiden toimintaa, koulu- ja opiskelija-terveydenhuoltoa ja lasten suun terveydenhuoltoa on ohjattu tähän asti sosiaali- ja terveysministeriön suosituksin. Nyt suositusten sitovuutta vahvistetaan asetuksella. Asetus on tullut voimaan , mutta kunta on velvollinen järjestämään asetuksessa tarkoitetut määräaikaiset terveystarkastukset viimeistään

10 Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon kirjavuus kunnissa, sekä lasten huostaannottojen ja lastensuojelun kustannusten kasvu on johtanut asetuksen antamiseen. Asetuksessa määritellään terveystarkastuksen sisältö yleisellä tasolla sekä seikkoja, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota eri ikäkausina. Asetusluonnos sisältää säännökset siitä, kuinka monta määräaikaista terveystarkastusta ja minkä ikäisenä kunnan tulee järjestää odottaville perheille, lapsille ja nuorille. Asetusluonnoksen mukaan terveystarkastuksia toteutetaan terveydenhoitajan ja lääkärin laajoina terveystarkastuksina, tarvittaessa yhteistyössä muiden ammattihenkilöiden kanssa. Laajassa terveystarkastuksessa arvioidaan lapsen tai nuoren terveydentilan lisäksi aina myös koko perheen hyvinvointia. Ensimmäistä lasta odottavalle perheelle tulee järjestää moniammatillisesti toteutettua vanhempainryhmätoimintaa. Kotikäynti tulee tehdä ensimmäistä lasta odottavan tai ensimmäisen lapsen saaneen perheen luokse. Lisäksi neuvolan tai koulun terveystarkastuksista pois jääneiden tuen tarve selvitetään. Tällä halutaan ehkäistä syrjäytymistä Äitiysneuvola 7 Keminmaassa on äitiysneuvolatoimintaa yhdessä pisteessä, Laurilan terveysasemalla. Äitiysneuvolassa työskentelee 1 terveydenhoitaja ja lastenneuvolassa 2,5 terveydenhoitajaa, joista yksi hoitaa myös ehkäisyneuvonnan. Raskaudenseurannan lisäksi terveydenhoitajille kuuluvat perhesuunnitteluasiakkaat ja äitiys- ja perhevalmennukset, valmennus on ryhmävalmennusta. Valmennukset toteuttaa fysioterapeutti ja terveyskeskuspsykologi yhteistyössä, lähinnä ensisynnyttäjille sekä äidille että isälle yhdessä. Fysioterapeutti opastaa perheitä rentoutumisharjoituksissa ym. fyysiseen terveyteen liittyvässä ja psykologi keskustelee vanhempien kanssa tulevaan vanhemmuuteen liittyvistä asioista. Valmennuksia pidetään 3-4 kertaa vuodessa. Äitiysneuvolan tavoitteena on turvata odottavan äidin, sikiön, vastasyntyneen ja perheenjäsenten paras mahdollinen terveys. Neuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto), kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö (esim. neuvolatyöryhmät, erilaiset asiakastapaamiset) sekä puhelinneuvonta. Äitiysneuvolan lääkärin palvelut on ulkoistettu Lastenneuvola Lastenneuvolatoimintaa on kahdessa toimipisteessä vakituisesti, Laurilan terveysasemalla ja Pölhön koululla. Lastenneuvolassa työskentelee 2,5 terveydenhoitajaa. Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärinpalvelut on ulkoistettu. Lääkärin ajankäyttö lastenneuvolatyöhön on 8 h viikossa ja kouluterveydenhuoltoon 4 h viikossa, joka koetaan erittäin vähäiseksi ja riittämättömäksi. Lastenneuvolan tavoitteena on turvata lasten fyysinen ja psyykkinen terveys sekä koko perheen hyvinvointi tukemalla perheen voimavaroja, vanhemmuutta ja varhaista vuorovaikutusta. Lastenneuvolan työmuotoina ovat vastaanottotoiminta (terveystarkastukset, terveysneuvonta, sairasvastaanotto) kotikäynnit, moniammatillinen yhteistyö sekä puhelinneuvonta. Terveydenhoitajat osallistuvat myös papa-joukkotarkastusseulontojen sekä yleisten influenssarokotuskampanjoiden toteuttamiseen.

11 8 Käyntimäärätilastoja vuosilta 2006,2007 ja Äitiysneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri Perhesuunnitteluneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri Lastenneuvolakäynnit terveydenhoitaja lääkäri PÄIVÄHOITO Päivähoito toimialana on merkittävä ja vaikuttava vaihe lapsen elämänkaaressa. Osittain tästä syystä johtuu, että päivähoitotoimintaa ohjaa ja säätelee suhteellisen laaja ja monipuolinen lainsäädäntö. Yleinen suuntaus Euroopassa ja EU:n alueella on, että elämää ohjataan, harmonisoidaan ja kontrolloidaan entistä tiukemman ja täsmällisemmän lainsäädännön avulla. Lainsäädännön asema on myös korostunut siitä syystä, että nykyaikana yksilöt niin lasten vanhemmat kuin päivähoitohenkilöstö vetoavat rohkeammin lainsäädäntöön. Toisaalta aikamme ilmiönä voidaan havaita, että perheiden ja ihmissuhteiden repaleisuus synnyttävät ajoittain tilanteita ja yllättäviä ongelmia, joiden hallitseminen ilman lainsäädännön ohjausta on vaikeaa. Laki (36/1973)ja asetus (239/1973) lasten päivähoidosta muodostavat rungon koko päivähoitotoimintaa ohjaavalle lainsäädännölle; siinä esitetään ja määritetään alan keskeiset käsitteet sekä luodaan rajat, mitä asioita pyritään ohjaamaan. Tästä edetään yksityiseen hoitoon ja hoidon järjestämisen edellytyksiin ja sitä koskeviin määräyksiin. (Päiväkodin lakiopas, 2008, s.5.) Keminmaassa on päiväkoteja kolme: Pirpala, Jokisuun päiväkoti ja Lautiosaaren päiväkoti. Ryhmäperhepäiväkoteja on neljä: Pikku-Maija, Kerttuli ja Iivari sekä yksi ympärivuorokautisesti toimiva ryhmäperhepäiväkoti, Matintalo. Päivähoidossa ja esiopetuksessa olevat lapset 09/2009 Perhepäivähoito 176 Kolmiperhehoito 3 Päiväkodit 82 Esiopetusryhmät 61 Ryhmäperhepäiväkodit 75 Yht: 397 lasta Edellämainitut lapset ovat lähes kaikki kokopäivähoidossa. Arviolta n. 10 lasta on hoidossa alle 5 tuntia/päivä. Noin neljäsosalla kaikista lapsista on vuorosopimus eli lapsi on kokopäivähoidossa päivää/kk. Päiväkotien käyttöaste toukokuussa -09 oli 95% ja perhepäivähoidon 85 %. (ks.liite 1) Kotihoidon tuen piirissä on 107 perhettä = 182 lasta (09/2009). Yksityisen hoidon tukea ei ole hakenut tällä hetkellä yhtään perhettä.

12 Erityispäivähoito ja erityispalvelut Kaikki erityistä tukea tarvitsevat lapset on sijoitettu olemassa oleviin ryhmiin. Lähes kaikissa ryhmissä on lisätty henkilökuntaa (hoitoapulainen) erityisen tuen tarpeessa olevien lasten vuoksi. Ryhmäkokoja ei ole voitu pienentää lasten tuen tarpeen perusteella, sillä jatkuva päiväkotipaikkojen puute ei anna siihen mahdollisuutta. Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajan palveluja saatavissa. Keminmaassa on oma puheterapeutti ja psykologi. He tekevät työtä myös alle kouluikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa Esiopetus Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna esiopetusta. Kunta voi hankkia esiopetuspalvelut myös muulta julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta. Kunta vastaa siitä, että sen hankkimat palvelut järjestetään tämän lain mukaisesti. (Perusopetuslaki /1288) Esiopetusta annetaan Keminmaassa kolmessa päiväkodissa, Pirpalassa, Jokisuun päiväkodissa ja Lautiosaaren päiväkodissa sekä neljässä esiopetusryhmässä, Kirkonmäen esiopetusryhmä, Reppueskari, Myötätuulen esiopetusryhmä ja Pölhön esiopetusryhmä. Esiopetusryhmissä on yhteensä 103 lasta (tilanne ) Päivähoitopalvelujen toimivuus Hyvin toimii: Lapsille pystytään tarjoamaan päivähoito-/vuorohoitopaikka päivähoitolain edellyttämien aikarajojen puitteissa, usein nopeamminkin Kaikilla kuusivuotiailla on mahdollisuus osallistua esiopetukseen oman asuinalueen lasten kanssa samassa ryhmässä Työntekijöillä on asianmukainen koulutus ja pätevyys tehtäviinsä Lasten ryhmien käytössä olevat tilat ovat pääsääntöisesti hyvät tai kohtuulliset Yhteistyö lasten asioissa Keminmaan eri hallintokuntien ja viranhaltijoiden välillä on mutkatonta, joustavaa ja säännöllistä Ongelmia aiheuttaa: Keminmaasta on puuttunut pitkän aikavälin suunnitelma lasten varhaiskasvatuksen järjestämisestä, syksyllä 2009 tällaista suunnitelmaa laaditaan Perheillä ei ole mahdollisuutta valita eri hoitomuodoista heille sopivaa palvelua; päiväkotipaikoista on jatkuva pula kysyntä ylittää tarjonnan Ryhmäkoot ylittävät usein normimitat, lapsia on ns. ylipaikoilla 1-2 lasta/ryhmä Perhepäivähoitajat ikääntyvät, uusia ei saada heidän tilalleen samassa määrin Henkilöstön rakenne ja koulutustausta on perhepäivähoitajapainotteinen, henkilökuntaa on n. 100, joista 50 %:lla on perhepäivähoitajan koulutus Keminmaassa ei ole erityislastentarhanopettajaa, jolle on suuri tarve. Erityisen tuen tarpeessa on vuosittain 5-10% kaikista hoidossa olevista lapsista eli n lasta/vuosi.

13 KOULU Perusopetus Keminmaan kunnassa järjestetään perusopetusta neljässä eri koulussa 7 12 vuotiaille; Pölhön, Lassilan, Kirkonmäen ja Liedakkalan kouluissa. Keminmaassa noudatetaan lähikouluperiaatetta, jonka mukaan oppilas käy pääsääntöisesti sitä koulua, jonka oppilaaksi hän asuinpaikkansa perusteella kuuluu. Keskuskoulussa annetaan opetusta kaikille Keminmaan vuotiaille nuorille. Keminmaan keskuskoululla (yläasteella) on 30 päätoimista opettajaa. Opetustunteja on myös neljällä päätoimisella lukion opettajalla ja kahdella alakoulun opettajalla. Opetustunnit on jaettu siten, että opetusryhmät eri aineissa ovat suunnilleen samansuuruiset. Opetusryhmien koko vaihtelee kaikille yhteisissä aineissa oppilaan välillä, keskimäärin 18,7 oppilasta/ryhmä. Valinnaisaineissa opetustuntien jakoperiaatteena on ollut se, että noin 10 oppilaan ryhmä on pienin, jolle järjestetään opetusta. Valinnaisaineissa ryhmäkoko on 7-20 oppilasta. Pienempiin valinnaisaineryhmiin on sijoitettu kaikissa oppiaineissa yksilöllistettyjä oppilaita. Kokonaisuutena Keminmaan keskuskoulun osalta opetukseen käytettävien tuntien määrä on tyydyttävä. Tukiopetusresurssi on kohtuullinen. Muutamissa oppiaineissa (fysiikka ja kemia) joudutaan työskentelemään opetuksellisesti ja työturvallisuuden kannalta varsin suurissa ryhmissä. Tuntikehys riitti yli 20 oppilaan, 8A- ja 8B-luokkien, jakamiseen matematiikassa, ruotsissa ja työturvallisuussyistä fysiikassa ja kemiassa. Koululle saatiin lukuvuodeksi vuosiviikkotuntia kerhotoiminnan järjestämiseksi. Tarjolla on liikuntaa, kuvataidetta, ilmaisutaitoa ja musiikkia. Taulukosta käy selville oppilaiden ja opettajien määrät Keminmaan alaasteella, ylä-asteella ja lukiossa. Opettaja ALA-ASTEET YLÄ-ASTE YHTEENSÄ N YHT M Esiop ALA- YLÄ- PK + T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P T P ASTE ASTE LUKIO KIRKONMÄKI LASSILA LAS/ER.LUO LIEDAKKALA PÖLHÖ YLÄASTE YA/ER.LUO OPPILAITA PERUSKOULU LUKIO OPPILAAT/ALA-ASTE, YLÄASTE, LUKIO

14 11 Seuraavista taulukoista näkyy oppilasennuste ala-asteella vuosille ALA-AST E I II III IV V VI YHT PÖLH Ö I II III IV V VI YHT LIED AKKALA I II III IV V VI YHT KIR KON MÄKI I II III IV V VI YHT LASSILA I II III IV V VI YHT

15 Erityisopetus Keskuskoululla toimii kolme pienryhmää. Kaksi pienryhmää toimii Keminmaan keskuskoululla ja yksi ryhmä toimii Keminmaan nuorisokodilla. Kaikilla ryhmillä on oma, vakituinen opettaja. Yhteensä näissä ryhmissä on tällä hetkellä 21 oppilasta. Pienryhmien oppilaiden yhteisten aineiden opetus tapahtuu pääsääntöisesti pienryhmässä ja kädentaidon oppiaineiden sekä valinnaisten aineiden opetus yhdessä yleisopetuksen kanssa. Erityistä tukea tarvitsevat pienryhmien oppilaiden lisäksi oppilaat, joilla jonkun oppiaineen opetus tapahtuu yksilöllistetyn oppimäärän mukaisesti. Heillä yksilöllistetyn opetuksen antaa pääsääntöisesti laaja-alainen erityisopettaja ja muiden oppiaineiden opinnot sujuvat yleisopetuksen ryhmässä. Lukuvuonna jossakin oppiaineessa yksilöllistettyjä oppilaita oli yhteensä 12. Lassilan koululla toimii viisi erityisluokkaa, joissa oppilaita on yhteensä 41. Erityisluokkia ovat; starttiluokka, kaksi EHA -ryhmää (erityislapset) ja kaksi erityisluokkaa oppimisvaikeuksista kärsiville Nuorten ja perheiden osallisuus Koulu saa koko ajan palautetta toiminnastaan. Sitä antavat nuoret suoraan opettajille. Huoltajat antavat palautetta jaksotiedotteiden yhteydessä luokanvalvojalle. Palautetta tulee myös vanhempainiltojen yhteydessä ja luokanvalvojan ja perheen henkilökohtaisissa tapaamisissa. Huoltajille on tehty kyselyitä yhteisinä kaikille kouluille. Tänä lukuvuonna laajempaa kyselyä ei ole suunnitteilla. Vanhempainyhdistykset olisivat hyvä keino osallisuudelle, mutta viimevuosina vanhempainyhdistystoimintaa ei ole ollut osallistujien vähyyden vuoksi. Nuorten hyvinvointia edistävät tekijät: huolehtivat vanhemmat huoltajien kiinnostus nuorten tekemisistä hyvät kaverisuhteet kyky luoda toimivia ihmissuhteita harrastukset ja sitoutuminen niihin päihteettömyys avoimuus, positiivinen elämänasenne terve itseluottamus motivaatio uuden oppimiseen Nuorten ongelmat näkyvät arjessa seuraavasti: sääntöjen rikkominen, kapinointi päihteiden käyttö vapaa-ajan ongelmat sitoutumattomuus motivaation puute perheiden voimattomuus nuorten ongelmien kanssa Oppilashuolto ja koulukuraattori ja koulupsykologi Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä. Oppilashuoltotyö suuntautuu vaikeuksien ennaltaehkäisyyn sekä niiden korjaamiseen. Mitä paremmin ennaltaehkäisevässä työssä onnistutaan sitä vähemmän tarvitaan korjaavaa oppilashuoltotyötä.

16 Kouluilla toimii osana oppilashuoltoa oppilashuoltotyöryhmät. Oppilashuoltotyöryhmän tehtävänä on ennaltaehkäistä kouluyhteisössä ongelmien syntymistä sekä auttaa oppilasta ja perhettä ongelmatilanteissa yhteistyössä perheen kanssa. Keskuskoulun oppilas-huoltoryhmään kuuluvat: rehtori, erityisopettaja, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, sosiaalityöntekijä sekä tarvittaessa luokanvalvojat, nuorisotyöntekijä ja muut asiantuntijat. Alakoulujen oppilashuoltotyöryhmiin kuuluvat rehtorit, erityisopettajat, kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori, kukin luokanopettaja vuorollaan sekä tarvittaessa sosiaalityöntekijä. Käsiteltäviä asioita ovat muun muassa oppimisvaikeudet, runsaat poissaolot, käytöshäiriöt, syrjäytymisuhat yms. Oppilashuoltoryhmän tehtävät; järjestää oppilaalle tämän tarvitsemat tukitoimet, sopii työnjaosta ja seurannasta, kartoittaa luokkien opiskeluilmapiiriä, tukee tarvittaessa luokanvalvojia, opettajia, vanhempia, luokkia ja ryhmiä, on yhteydessä muihin nuorten kanssa toimiviin ja pyytää tarvittaessa heiltä apua. Ryhmä pyrkii tekemään myös ennaltaehkäisevää työtä. Koulukuraattorin virka on uusi Keminmaassa, perustettu Koulukuraattorin tehtäväkenttä on laaja. Hänen vastuullaan ovat Keminmaan peruskoulut sekä lukio, yhteensä noin 1300 oppilasta. Koulukuraattorin työn tavoite on oppilaiden hyvinvoinnin myönteisen kokonaiskehityksen ja koulunkäynnin tukeminen. Koulukuraattorin tehtävät koostuvat asiakastyöstä, opetussuunnitelman mukaisesta oppilashuoltotyöstä, verkostotyöstä sekä yhteistyöstä eri viranomaisten ja muiden tahojen kanssa. Asiakastyöhön kuuluu; oppilaiden psykososiaalinen tukeminen, esim. keskustelut, toiminnalliset menetelmät, yhteistyö huoltajien ja perheiden kanssa, sosiaaliset selvitykset ja arvioinnit, jatkotutkimuksiin ohjaaminen, työskentely oppilasryhmien kanssa. Koulukuraattorille on tärkeää myös ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Lastensuojeluasetus (546/1990) määrittelee, että koulukuraattorin työn tulee tapahtua pääosin koulussa. Keminmaassa joka koululle on varattu omat päivät koulukuraattorin vastaanotolle. Perjantai on toimistopäivä, jolloin tehdään kirjalliset työt ja jolloin myös lukiolaiset ja lasten huoltajat voivat varata keskusteluaikoja koulukuraattorilta. Keminmaassa ei ole koulupsykologia. Stakesin julkaisun Kouluterveydenhuolto Opas kouluterveydenhuollolle, peruskouluille ja kunnille (s.110) mukaan koulupsykologin työn tavoitteena on tukea opettajia ja kouluyhteisöä oppimis- ja sopeutumisvaikeuksien ennaltaehkäisyssä ja vähentämisessä sekä oppilaan kehitystason ja yksilöllisten edellytysten huomioon ottamisessa opetuksessa. Koulupsykologi osallistuu myös koulutyön suunnitteluun ja tekee yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa. Opetushallituksen suosituksen mukaan kunnissa tulisi olla kokopäivätoiminen koulupsykologi enintään 800 oppilasta kohti. Keminmaassa suositusten mukaisten palvelujen toteuttamiseksi tarvittaisiin ainakin yksi kokopäivätoiminen koulupsykologi Oppilaskunta ja tukioppilastoiminta 13 Oppilaskuntaan kuuluvat kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan toiminnasta päättää oppilasparlamentti. Sen edustajaksi valitaan yksi oppilas kultakin luokalta. Toimeenpanevana ja suunnittelevana elimenä on oppilaskunnan hallitus, jonka oppilasparlamentti valitsee keskuudestaan. Oppilaskunnan tehtäviin kuuluu taksvärkkipäivän organisointi yhdessä koulun henkilöstön kanssa ja koulun viihtyvyyden ylläpitäminen esim. erilaisten tempausten avulla. Lukuvuonna oppilaskunta on ottanut tavoitteekseen kouluviihtyvyyden parantamisen. Oppilaskunnan toiminnan taloudellinen tuotto käytetään stipendeihin, opinto-retkien avustamiseen, oppilaskunnan toiminnan kannalta tarpeellisiin varustehankintoihin ja anomuksesta muihin hankkeisiin. Varainkäyttöä valvovat rehtori, sivistystoimenjohtaja ja viime kädessä koulun ja kunnan tilintarkastajat. Oppilaskunta voisi toimia aktiivisemminkin. Yläkoulun oppilaat eivät vielä yksin innostu toiminnan ylläpitämiseen, vaan toiminta vaatii ohjaavan opettajan aktiivista työtä. Keskuskoululla on myös tukioppilastoimintaa. Tukioppilastoiminta perustuu vertaistuen ajatukseen. Tukioppilaat ovat vapaaehtoisia toimijoita luokalta. He ovat osallistuneet

17 14 tukioppilaskoulutukseen ja haluavat vaikuttaa sekä toimia kouluyhteisönsä hyväksi. Tukioppilastoiminnan tavoitteena on edistää hyviä toverisuhteita, kouluviihtyvyyttä, yhteisvastuuta, osallisuutta sekä turvallista että kannustavaa ilmapiiriä koulussa. Nuoret laativat, toteuttavat ja arvioivat yhdessä opinto-ohjaajan kanssa lukuvuoden toimintasuunnitelman. Keskeisiä toimintoja ovat 7. luokkien oppilaiden tukeminen ja ryhmäyttäminen, tempaukset, teemapäivät ja tapahtumat koulussa sekä uusien tukioppilaiden kouluttaminen kevätlukukaudella. Tukioppilastoimintaa kehittää ja tukee Mannerheimin Lastensuojeluliitto, joka tuottaa materiaalia kouluille Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa Yhteistoiminta eri sidosryhmien kanssa hoidetaan pitämällä yhteyksiä toisen asteen oppilaitoksiin ja työvoimaviranomaisiin, laitoksiin ja yrityksiin, terveydenhuoltohenkilöstöön, poliisiin, sosiaaliviranomaisiin ja perheneuvolaan, käyttämällä asiantuntijoita eri aloilta, mm. terveys- ja raittiuskasvatus, liikenne- ja laillisuuskasvatus, liikuntakasvatus, seurakunta, yrittäjät ja kunnan viranomaiset. Järjestetään vanhempainiltoja, huolehditaan tiedottamisesta omien tiedotteiden ja internetsivun ja julkisten tiedotusvälineiden avulla. Osallistumalla erilaisiin kilpailuihin, esim. ammatillisten oppilaitosten järjestämiin taitokisoihin. Kouluilla on varsin monipuolista yhteistyötä eri tahojen kanssa. Yhteistyö on kuitenkin tietyllä tavalla kapeaa. Lisää yhteistyötä tarvittaisiin esim. yrittäjien kanssa opetuksen nivomiseksi arkikäytänteisiin. Monet yhteistyökäytänteet kuten oppilashuollon kokoukset ovat tärkeitä, mutta joskus tiiviimpääkin yhteistyötä kaivataan. Koulun toiminnan sujumista edesauttaa opettajien hyvä sitoutuminen omaan työhönsä. Oppilashuollon pohjaksi on tehty kaikille kouluille yhteinen toimiva malli. Oppilaiden erityisen tuen tarve on lisääntynyt. Oppilaat ja myös perheet tarvitsevat yhä enemmän erilaista niin koulun kuin muiden tahojen tarjoamaa apua. Kouluilla avustajapalvelut ovat tällä hetkellä riittämättömiä. Yhä useampi perhe tarvitsisi esim. perhetyöntekijöiden tukea Lukio Keminmaan lukion tehtävänä on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleissivistys ja monipuoliset mahdollisuudet saavuttaa jatko-opintokelpoisuus. Tavoitteena on, että opiskelijoiden ylioppilaskirjoitusten tulokset ja jatko-opintoihin pääsy on vähintään maan keskitasoa. Keminmaan lukiossa suorittaa tällä hetkellä päätoimista lukiotutkintoa 144 opiskelijaa. Yhdistelmätutkintolaisista ammatillisen tutkinnon ja ylioppilastutkinnon suorittaa 57 opiskelijaa. Lukiolla on 11 päätoimista lukiolaisten opettajaa ja kahdeksan opettajaa, joilla on myös tunteja yläkoulun puolella sekä yksi sivutoiminen tuntiopettaja. Ryhmäkoot vaihtelevat suuresti. Pääsääntöisesti oppilasmäärä kursseilla on opiskelijaa. Lukiossa kaikki opettajat ja ryhmänohjaajat tekevät oppilashuoltotyötä. Oppilashuollon kokouksia, joissa on mukana rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja, kuraattori ja mahdollisuuksien mukaan sosiaalitoimen edustaja, kokoontuu kunkin jakson päätyttyä. Yhteyttä huoltajiin pidetään kunkin vuosikurssin vanhempainilloissa. Tarpeen tullen ovat ryhmänohjaajat, opettajat, rehtori, kuraattori tai terveydenhoitaja yhteyksissä koteihin.

18 Alla olevassa taulukossa on ennuste keskuskoulun ja lukion oppilaista vuosille Ke skuskoulu VII VIII IX YHT Lukion sisäänotto 40 %. Neljässä vuodessa lukion suorittaa 15 %. Luvuissa ei ole mukana kaksoistutkinnon suorittajia, joita on 57 lukuvuonna LUKIO I II III-IV YHT Ammatilliset oppilaitokset Ammatillisia oppilaitoksia Keminmaassa on yksi, Kemi-Tornion Ammattiopisto Lappia. Nuorisoasteella Keminmaassa opiskelee tällä hetkellä ( ) 173 opiskelijaa. Aikuisopiskelijoita on yhteensä 80. Keminmaassa on valittavana seuraavat opiskelulinjat: auto, turva, metsä, ravintolakokki, kotityö- ja puhdistuspalvelu. Lisäksi seuraavia tutkintoja aikuiskoulutuksen puolelta: laitoshuoltajan ammattitutkinto, kotityöpalveluiden at, varaosamyyjän at ja pienkoneasentajan at. Kaikkiin Keminmaassa opiskeltavissa oleviin tutkintoihin voi opiskella oppisopimuksella. Opiskelijoiden keskeyttämisprosentti on 3 % luokkaa. Parhaillaan on meneillään työvoimapoliittista tutkintoon johtavaa koulutusta sekä pitkäaikaistyöttömille työhön valmentavaa koulutusta. Ammattiopiston tiloja käytetään myös erinäisiin yhteistyökumppaneiden järjestämiin koulutuksiin. Ammattiopisto Lappiassa toimii myös moniammatillinen opiskelijahuoltotyöryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti kahden viikon välein. Opiskelijahuollon tavoitteena on tukea opiskelijaa sekä edesauttaa hyvän ja turvallisen opiskeluympäristön ja opiskelijayhteisön toimintaa ennakoimalla mahdollisia ongelmakohtia ja tarvittaessa puuttua ongelmiin. Työ on ennaltaehkäisevää ja korjaavaa. Ammattiopisto Lappian Keminmaan toimipaikan opiskelijahuoltotyöryhmä toimii yhteistyössä myös alueellisen oppilas- ja opiskelijatyöryhmän kanssa. Muita ammattiin valmistavia kouluja ovat Meri-Lapin alueella Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu sekä Kemissä ja Torniossa myös toimiva Ammattiopisto Lappia. Molemmissa oppilaitoksissa on valittavana useita eri linjoja opiskelijoiden mieltymyksen mukaan. 3.4 KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLTO Keminmaassa on yhteensä n. 2,5 terveydenhoitajan virkaa kouluterveydenhuollossa. Kahden terveydenhoitajan toimipiste sijaitsee Keskuskoululla ja yhden Pölhön koululla. Pölhön koulun terveydenhoitaja toimii kahtena päivänä viikossa kouluterveydenhuollossa ja muina päivinä lastenneuvolan terveydenhuollossa. Lassilan koululla terveydenhoitaja käy kahtena päivänä

19 viikossa ja Liedakkalan koululla vain kaksi kertaa kuukaudessa. Keskuskoululla työskentelevät terveydenhoitajat hoitavat myös Lassilan (2 pv. viikossa), Kirkonmäen ja Liedakkalan, (2 pv. kuukaudessa), koulujen oppilaiden terveystarkastukset ja muut terveydenhoitopalvelut. Lisäksi heille kuuluu myös lukion ja ammattioppilaitoksen oppilaiden terveydenhuolto. Kriisin sattuessa se hoidetaan Keminmaan koulujen kriisisuunnitelman mukaisesti. Kriisiryhmään kuuluu rehtori, yksi opettaja tilanteen mukaan, terveydenhoitaja, koulukuraattori ja erityisopettaja. Myös muita voi olla mukana tarpeen vaatiessa. 16 Alla tilasto koululaisten ja opiskelijoiden käynneistä terveydenhoitajan ja lääkärin luona v. 2006, 2007 ja Kouluterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja lääkäri Opiskelijaterveydenhuollon käynnit terveydenhoitaja lääkäri Kouluterveydenhoitajia on Keminmaassa liian vähän, koska terveydenhoitajat joutuvat työskentelemään monessa eri pisteessä ja heille kuuluvat myös enemmän hoitoa ja huolenpitoa vaativat erityisoppilaat EHA-luokilta. Näin ollen pitäisi kunnassa olla ainakin yksi terveydenhoitaja lisää. Työ on erittäin kuormittavaa, eivätkä terveydenhoitajat ehdi jatkuvan kiireen vuoksi paneutua rauhassa oppilaiden asioihin. Terveydenhoitajien aikaa vievät myös monet yhteistyöpalaverit joihin he osallistuvat. Hyvin toimii: keskuskoululla ja lukiolla terveydenhoitaja on pääsääntöisesti tavoitettavissa päivittäin yhteys nuoriso- ja lastenpsykiatrian poliklinikalle helppo Ongelmia aiheuttaa: Lassila iso koulu, jossa viisi pienryhmää ja niissä erityisongelmia. Ne työllistävät terveydenhoitajaa paljon Lassilassa terveydenhoitaja ainoastaan kahtena päivänä viikossa Liedakkalan koululla käy terveydenhoitaja vain kahdesti kuukaudessa Kirkonmäen koululla vain satunnaisesti oppilaiden levottomuus, väsymys, psykosomaattiset oireet, päihteiden käyttö, rajattomuus vanhemmat oppilaiden kavereita aikaiset seksisuhteet, seksin riskikäyttäytyminen Yhteistyön toimivuus eri tahojen välillä: Yhteyden saaminen sosiaalitoimeen ollut monesti vaikeaa. Yhteistyötä on vaikeuttanut työntekijöiden vaihtuvuus sosiaalitoimessa. Nuoriso- ja lastenpsykiatrian kanssa yhteistyötä on paljon. Nuorisotoimen kanssa tehdään jatkuvasti yhteistyötä erilaisten esitelmien ja tempausten muodossa

20 Suun terveydenhuolto Keminmaan terveyskeskuksen suun terveydenhuollossa potilaat hoidetaan aluevastuun periaatteella. Aluevastuun myötä on mahdollista hahmottaa koko perheen suunhoitotottumuksia. Tätä hyväksi käyttäen on mahdollista löytää eniten tukea tarvitsevat perheet. Suun terveydenhuollon hoitotiimin muodostaa hammaslääkäri, hammashoitaja ja suuhygienisti. Lapset ja nuoret kutsutaan hoitoon yksilöllisen hoitosuunnitelman mukaisesti. Hoitava henkilö merkitään suunnitelmaan. Hoitoväli voi olla korkean riskin potilailla 3 6kk. Täysin tervehampaisten tarkastukset/tutkimukset tehdään noin kahden vuoden välein. Hammashoitaja tai suuhygienisti tekee suun terveystarkastukset alle kouluikäisille. 6 8kk iässä lapsi kutsutaan ensimmäisen kerran tarkastukseen. Seuraava tarkastus tehdään 2-vuotiaille. Silloin otettava Str. Mutans-testi (=reikäbakteeri-testi) on eräs kutsuväliä määrittelevä tekijä. Hammaslääkäri tekee tutkimuksen viimeistään 7-vuotiaalle. Suun ja hampaiden terveys Keminmaassa: Hammasterveys on lisääntynyt vuosien aikana 5-vuotiaiden ryhmässä. Täysin tervehampaisten osuus on lisääntynyt 73%:sta 84,7%:iin. Lapin läänin keskiarvio oli vuonna 2007 oli 74%. 12- vuotiaissa täysin tervehampaisia Keminmaassa oli vuonna ,6%. Lapin läänissä keskiarviollisesti 47,4%. 17- vuotiaissa keminmaalaiset nuoret vuonna 2007, ovat Lapin läänin keskiarvossa eli täysin tervehampaisia oli 20,2%. 3.5 NUORISOTYÖ Nuorisotoimi ja nuorisotyö Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluu viisi kokoaikaista työntekijää ja yksi osa-aikainen työn-tekijä. Lisäksi nuorisotyön puolella on kolme määräaikaista iltaohjaajaa. Nuorisotoimen alaisuuteen kuuluvat nuorisotyö, aamu- ja iltapäivätoiminta ja raittiustyö. Nuorisotoimella on neljä nuorisotilaa: Nuorisotila Myötätuuli, Lautiosaaren nuorisotalo, Kirjastonuorisotalo ja Kosken nuorisotalo, joista kaksi viimeistä eivät ole tällä hetkellä nuorisotoimen käytössä. Kirjasto-nuorisotalo ja Kosken nuorisotalo ovat pääsääntöisesti käytössä eri harrasteryhmillä. Keminmaassa toimii nuorisojärjestöjä, jotka järjestävät lapsille ja nuorille erilaisia harrastusmahdollisuuksia. Nuorisotilatoiminta on keskitetty nuorisotila Myötätuuleen viikonloppuina, perjantaina ja lauantaina, ja Lautiosaaren nuorisotalolle arki-iltoina, tiistaina ja torstaina. Nuorisotilat antavat nuorille mahdollisuuden kokoontua paikkaan, missä voi viettää yhteistä vapaa-aikaa erilaisten toimintojen parissa. Nuorille on tarvetta tarjota paikka, mihin voi tulla viettämään aikaa valvotusti. Avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana nuorta. Yksi iso puute Keminmaassa on erityisnuorisotyöntekijän puuttuminen. Nuorten lisääntyvän alkoholinkäytön ja sen aiheuttamien ongelmien vuoksi olisi erittäin tärkeää saada kuntaan oma nuorten erityistyöntekijä. Nuorisotoimi tekee yhteistyötä monien eri tahojen kanssa. Kunnan sisäiset yhteistyömenetelmät on koettu tarpeellisiksi mm. sosiaalitoimen, kouluterveydenhuollon ja koulutoimen kanssa. Keminmaan seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö on myös tarpeellista ja järkevää. Resursseja yhdistämällä voidaan järjestää useammin isompia tapahtumia, retkiä ja reissuja. Lisäksi lasten ja nuorten liikuntakerhot kuuluvat toimintaan.

21 Kemi-Keminmaa Info-ryhmän toiminta on ennaltaehkäisevää päihdetyötä. Ryhmään kuuluu eri toimijoita Kemi-Keminmaa-alueelta; mm. nuorisotyöntekijöitä, poliisi, terveydenhoitajia, koulukuraattori. Info-ryhmä on suunnitellut ja osittain myös toteuttanut viime vuonna kouluilla järjestetyt päihdelabyrintti-tempaukset (Camera Obscura) sekä on mukana toteuttamassa katupäivystyksiä, joita järjestetään aina silloin tällöin esim. koulujen päättäjäis-, aloituspäivinä ja muiden juhlapyhien aikaan Nuorisotiedotustoiminta 18 Keminmaa kuuluu Lapin läänin kuntien yhteiseen nuorisotiedotusportaaliin (LaNuti, Nuorisotiedottaminen on yksi tapa informoida eri asioista nuorille, koska yhä useampi nuori viettää aikaa yhä enenevässä määrin tietokoneella. Jokaisella kunnalla on omat sivut LaNutissa. Keminmaan kunnan sivuja ylläpitää nuorisotyöntekijä. Tarkoituksena on kehittää nuorisotilojen nuorisotiedotuspisteitä uudistamalla tekniikkaa ja materiaaleja Nuorisoneuvosto Nuorisotyölaki 8 velvoittaa, että nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa. Keminmaassa nuorisoneuvosto toteuttaa nuorisotyölaki 8 :n velvoitetta. Keminmaan nuorisoneuvostoon kuuluu 14 henkilöä, vuotiaita keminmaalaisia nuoria. Nuorisoneuvosto on sivistyslautakunnan alainen ja toimii yhteistyössä nuorisotoimen kanssa. Nuorisotoimen edustajana nuorisoneuvostossa on nuorisotyöntekijä. Nuorisoneuvoston toimikausi on kaksi vuotta ja se kokoontuu tarvittaessa, kuitenkin vähintään viisi kertaa vuodessa. Nuorisoneuvosto osallistuu moniin eri tapahtumiin, mm. kunnan sisäiset tapahtumat (puheiden pitäminen, erilaiset esiintymiset), itse järjestetyt tapahtumat (Kallipäivä, perheluistelupäivä) Raittiustyö Nuorisotoimi järjestää yhteistyössä koulutoimen kanssa lasten ja nuorten päihdekasvatus-ja elämänhallintatunteja. Neljäs- ja viidesluokkalaisille järjestetään Lapselle selvä elämä-tunteja ja kuudes- ja seitsemäsluokkalaisille Uskalla sanoa-ei-tunteja. Vanhempainilloissa käydään vuosittain kertomassa nuoriin liittyvistä asioista nuoriso- ja raittiustyön näkökulmasta. Kemi-Keminmaa-alueella toimii moniammatillinen ennaltaehkäisevään päihdetyöhön keskittyvä työryhmä (Info-ryhmä). Tähän työryhmään kuuluu kaksi nuorisotoimen työntekijää Aamu- ja iltapäivätoiminta Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on tarkoitettu peruskoulun ykkös- ja kakkosluokan lapsille, jotka joutuisivat vanhempien työssäkäynnin vuoksi olemaan pitkään yksin kotona joko ennen koulua tai koulun jälkeen. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta on avoinna koulupäivisin klo Toimipisteitä on viisi: nuorisotila Myötätuuli, Kirkonmäen pikkukoulu, Lautiosaaren nuorisotalo, Liedakkalan Seurala ja Lassilan toimipiste. Toimi-pisteissä on yhteensä 92 lasta (tilanne ). Hyvin toimii: - Nuorisotoimen avoin nuorisotilatoiminta tavoittaa illan aikana nuorta - nuoret ovat avoimia ja positiivisia, yhteydenpito sujuvaa - Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta antaa lapsille turvallisen ja virikkeellisen paikan ennen ja jälkeen koulupäivän

22 19 - Nuorisoneuvoston aktiivinen toiminta ja sitoutuneisuus Ongelmia aiheuttaa: Avoimessa tilatoiminnassa mm. sääntöjen rikkominen, tavaroiden ja paikkojen hajottaminen, päihteiden käyttö ja epäasiallinen käytös Lasten ja nuorten levottomuus ja sitoutumattomuus Kaikkia nuoria ei saada mukaan perusnuorisotyöhön Erityisnuorisotyöntekijä puuttuu, etsivään nuorisotyöhön eivät riitä resurssit 3.6 LIIKUNTATOIMI Keminmaan liikuntatoimi vastaa yhdessä teknisen toimen kanssa liikunta-alueiden ylläpitämisestä ja kunnostamisesta. Isoja hankkeita on toteutettu ja tavoitteena on parantaa kuntalaisten harrastusmahdollisuuksia. Keminmaan keskuskenttä ja Pölhön kenttä on peruskorjattu vuonna Tavoitteena vuodelle 2010 on peruskorjata Lassilan kenttä ja saada Lassilan koulun alueelle lähiliikunta-alue. 3.7 RIKOS- JA RIITA-ASIOIDEN SOVITTELU Laki rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta ( /1015) velvoittaa kunnat järjestämään maksuttoman palvelun, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille annetaan mahdollisuus puolueettoman sovittelijan välityksellä kohdata toisensa luottamuksellisesti, käsitellä rikoksesta sen uhrille aiheutuneita henkisiä ja aineellisia haittoja sekä omatoimisesti pyrkiä sopimaan toimenpiteistä niiden hyvittämiseksi. Lapin lääninhallitus on tehnyt kuntalain (365/ ) mukaisesti Kemin kaupungin kanssa toimeksiantosopimuksen, jolla kunta sitoutuu huolehtimaan palvelun tuottamisesta omalla alueellaan ja sen lisäksi seitsemän muun (Simo, Keminmaa, Tervola, Tornio, Ylitornio, Pello ja Kolari) kunnan alueella. Laki tuli voimaan ja Kemissä sovittelutoimisto aloitti Sovittelutoimiston henkilökuntaan kuuluvat sovittelutoiminnan vastaava ja kaksi sovitteluohjaajaa sekä noin 50 vapaaehtoista koulutettua sovittelijaa toiminta-alueella. Sovittelu voidaan aloittaa viimeistään kuukauden kuluttua jutun saapumisesta. Kustannuksista vastaa valtio. Asiakasmäärä vuonna 2008 oli yhteensä 425. Keminmaasta asianomistajia oli 10 ja rikoksesta epäiltyjä ERITYISPALVELUT Puheterapia Puheterapian tavoitteena on kommunikaatiohäiriöiden ja niihin liittyvien vuorovaikutuksen ja kehityksen ongelmien ennaltaehkäisy, tutkiminen, diagnosointi sekä kuntoutussuunnitelman laatiminen, kuntoutuksen järjestäminen ja toteutumisen seuranta. Tavoitteena on myös yhteistyö perheiden, muun terveydenhuollon, sosiaalitoimen ja koulutoimen kanssa. Keminmaan kunnassa työskentelee yksi puheterapeutti. Puheterapeutti tekee työtään terveyskeskuksessa, päiväkodeissa ja esikouluryhmissä. Aamupäivisin hän on pääosin päiväkodeissa tai esikouluryhmissä ja iltapäivisin terveyskeskuksessa. Asiakkaina on sekä alle kouluikäisiä että kouluikäisiä lapsia. Työ painottuu kuitenkin selkeästi alle

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA

ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA ILOMANTSIN TERVEYSKESKUS 9.2.2015 NEUVOLATOIMINNAN ja KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Ilomantsin terveyskeskuksen neuvolatoiminta on osa ehkäisevän työyksikön toimintaa. Ehkäisevässä

Lisätiedot

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin

Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1. Muutokset peruskoulun yläluokilla ja. ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Muutokset peruskoulun yläluokilla ja lukiossa 2000-2008 sekä vertailu ammattiin opiskeleviin Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL

Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa. Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Lasten ja nuorten hyvinvointi Suomessa Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, Kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö, THL Nykyisen tilanteen kestämättömyys Vähintään 65 000 nuorta vaarassa

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset

Lisätiedot

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu

Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen. Kivirannan koulu Opettamisesta ja avustamisesta ohjaukseen Kivirannan koulun moniammatillinen yhteistyö joustavasti ja tavoitteellisesti Kivirannan koulu Oppilaita 320 16 opetusryhmää 2 pienryhmää luokanopettajia 16, kieltenopettajia

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 19.1.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 1/2010 1 14 LAUSUNTO TOIVOMUSPONNESTA LASTEN OPPIMISVAIKEUKSIEN VARHAISESTA TUNNISTAMISESTA JA TUKI- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2009-2636 Esityslistan asia

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa

Kouluterveydenhuolto. Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala. Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Kouluterveydenhuolto Palvelun tuottaa Turun kaupungin hyvinvointitoimiala Kouluterveydenhuolto on lakisääteistä ja maksutonta terveydenhoitoa Oppilaiden terveyden edistäminen sekä terveen kasvun, kehityksen

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1)

PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTen perhepalveluiden palvelumalli Työryhmän raportti 31.5.2015 (liite 1) PoSoTe perhepalveluiden palvelumalli Yhteisöpalvelut Yhteiset palvelut Monialainen kuntoutus Sosiaalipalvelut Sosiaaliasiamies

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.

THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12. THL:n rooli oppilas- ja opiskelijahuollossa Anneli Pouta, osastojohtaja Oppilas- ja opiskelijahuollon kansalliset kehittämispäivät IX 1-2.12.2009 1.12.2009 A Pouta 1 Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 1 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA / MÄNTSÄLÄ ja PORNAINEN 3. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma (strategia) vuosille 2012; versio 26.11.2009 Kriittinen Yleisiin kasvuoloihin vaikuttaminen

Lisätiedot

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT

- 48 - 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT - 48-8. SIVISTYSTOIMI 8.1. KAUPUNGIN KOULULAITOKSEN KOULUT, OPPILAAT, OPETTAJAT JA OPETUSTUNNIT 2008-200 200-2010 2010-2011 2011-2012 2012-2013 2013-2014 Kouluja Peruskoulut 5 5 5 6 6 6 Lyseon lukio 1

Lisätiedot

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole

Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole LASTEN JA NUORTEN KASVUN TUKEMINEN 81 971 312 (13,3 %) Ltk 15.2.2012 s. 1/6 Osa mittareista muuttunut aiempaan verrattuna, joten vertailukelpoisuutta aiempiin tavoitteisiin ei kaikilta osin ole SOTEN PALVELURYHMÄT

Lisätiedot

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 GUMERUKSEN KOULUN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 Opetuksen järjestäjä vastaa siitä, että oppilashuollon toteuttamista, arviointia ja kehittämistä varten laaditaan

Lisätiedot

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT

VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT VERKOTTUVAT PERHEPALVELUT - KOHTI PERHEKESKUSTA 11.6.2013 Pori, lastenpsykiatri Antti Haavisto RAUMA Asukkaita vajaa 40 000 Ikäluokka n 450 Alle kouluikäisiä n 3000, 7-14-v n 3000 PERUSTAA Lapsen hyvinvoinnin

Lisätiedot

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä

Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Näkökulmia Kouluterveyskyselystä Yhteiskuntatakuu työryhmän kokous 18.10.2011 18.10.2011 Riikka Puusniekka 1 Kouluterveyskysely 1995 2011 Toteutettu vuosittain, samat kunnat vastausvuorossa aina joka toinen

Lisätiedot

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan.

- 1 - Varhaiskasvatuksen ja sosiaalitoimen tiivistä moniammatillista yhteistyötä jatketaan. - 1-1.1 Koululautakunta 1.1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa 1. JOHDANTO Oppilashuollon määritelmä perusopetuksen opetussuunnitelmassa Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren oppimisen perusedellytyksistä, fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta

Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät. Palveluvaliokunta Kouluterveyskyselyn tulokset 2013 Aineisto kuntapäättäjät Palveluvaliokunta Arja Rantapelkonen 29.1.2014 Esityksen aihe - Nimi Sukunimi Tausta Kysely toteutetaan joka toinen vuosi kuntien peruskouluissa,

Lisätiedot

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto

Paltamon kunta. Paltamon lukio. [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto 2014 Paltamon kunta Paltamon lukio [LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS] 4.3 Opiskelijahuolto PALTAMON KUNNAN NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN MUUTOS

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014

MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN. Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 MÄNTSÄLÄ MIELESSÄIN Johtava psykologi Pia Kalkkinen 28.11.2014 1 Yksilökohtainen opiskeluhuolto (HE 113/2013) Yksilökohtainen opiskeluhuolto kuuluu kaikille oppilaitosyhteisössä työskenteleville sekä opiskeluhuoltopalveluista

Lisätiedot

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014

Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Lasten ja perheiden keskeiset erityisen tuen tilanteet ja tukeminen Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Valtakunnalliset Neuvolapäivät 2014 Äitiys- ja lastenneuvolan sekä kouluterveydenhuollon valtakunnallinen

Lisätiedot

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA

TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA Liite 6. Tornion yhteislyseon lukion opiskelijahuoltosuunnitelma 1 (3) TORNION YHTEISLYSEON LUKION OPISKELIJAHUOLTOSUUNNITELMA LIITE 6.1. Kriisisuunnitelma OPISKELIJAHUOLLON TARKOITUS Opiskelijahuollon

Lisätiedot

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti

Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Hyvinvoinnin kehittämisen työskentelyjakso Väliraportti Terveyden edistämisen työskentelyjakso: Terveydenedistämisen painopisteiden valinta ja terveydenedistämisen toimintaohjelma Kemijärvellä Tavoite

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010

Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä. Sini Peteri 13.1.2010 Kertomuksia/kohtaamisia terveyden edistämisen työstä Sini Peteri 13.1.2010 Opiskeluterveydenhuolto Opiskeluterveydenhoitajan työ moninaista, kuten myös kaikki muukin terveydenhoitajan työ kokonaisuudessaan

Lisätiedot

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA

1. YLEISTÄ OPPILASHUOLLOSTA 1. YLEISTÄ OPPILSHUOLLOST Perusopetuslain mukaan oppilailla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä

Lisätiedot

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN

PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN PERHEPALVELUOPAS 2013 PUNKALAIDUN 2 LASTEN PÄIVÄHOITO Päivähoidon johtaja: Pirkko-Liisa Henttinen p. 050-5666 351 puhelinaika 10 11 Päiväkoti Kajavanpolku 1, 31900 Punkalaidun pirkko-liisa.henttinen@punkalaidun.fi

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012

INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 INDIKAATTORIT RUOVEDEN HYVINVOINTIKERTOMUKSEEN 2012 1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation suosittelemat indikaattorit kunnille Väestön taustatietoja kuvaavat indikaattorit Kokonaisväestömäärä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio

Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä. Eila Metsävainio Keminmaa kuntalaisten hyvinvoinnin edistäjänä Eila Metsävainio Sisältö Kunnan nykytila, väestörakenne Suunnitelmakausi 2010-2012 Terveyden edistämisen haasteita Keminmaan kunnan visio Ihmisten hyvinvoinnin,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014

Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 1 Nastolan kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelma 2014 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Nastolassa esiopetuksen oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä sivistystoimen ja sosiaali

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi

Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi Huoli herää heräävätkö tukipalvelut? Saireke seminaari Jyväskylä, 12.10.2005 kirsti.eneberg@lslh.intermin.fi 1 Kenestä suurin huoli? Psyykkisesti oireilevat/sairaat lapset ja nuoret Perhe- ja asumiskoteihin

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016

KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 KÄSIKIRJA KUUDESLUOKKALAISELLE 2016 Mikä sitten muuttuu? Yläkouluun tullessasi opiskelu muuttuu entistä itsenäisemmäksi. Opiskelu saattaa tuntua aluksi vapaammalta, mutta oma vastuusi asioiden hoitamisesta

Lisätiedot

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014

TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 TERVETULOA! 6. luokkien vanhempainilta Lielahden koulu 13.1.2014 Lielahden koulu tänään Oppilaita on yhteensä 577-264 oppilasta vuosiluokilla 1-6 - 313 oppilasta vuosiluokilla 7-10 Luokkia - 7. luokkia

Lisätiedot

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016

NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 NEUVOLATOIMINNAN, KOULU- JA OPISKELUTERVEYDENHUOLLON SEKÄ EHKÄISEVÄN SUUN TERVEYDENHUOLLON TOIMINTAOHJELMA LIMINGAN KUNNASSA VUOSILLE 2015 2016 18.3.2015 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO.2 ÄITIYSNEUVOLA 4 LASTENNEUVOLA......6

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta?

Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta. Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? Kodin tietopaketti lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tuesta Mitä lapsen vanhempien on hyvä tietää lapsen oppimisen ja koulunkäynnin tukemisesta? - 1 - Mä en osaa! Jos lapsella on oppimisvaikeuksia ja koulunkäynti

Lisätiedot

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO

LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opetussuunnitelman kuntakohtainen osa Kotkan lukiokoulutuksessa opiskelijahuollon osalta 1.8.2014 lukien. LUKU 4.3 OPISKELUHUOLTO Opiskeluhuolto sisältää lain mukaan koulutuksen järjestäjän hyväksymän

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut

Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015. Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo kehittämishanke 2013-2015 Projektipäällikkö Minna Tuominen, Perusopetuspalvelut Koulutuksellinen tasa-arvo -hankkeessa kehitetään lasten ja nuorten sekä lapsiperheiden palvelukokonaisuutta

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu

OPPILASHUOLTO. Oppilashuoltoryhmä (OHR) Kouluruokailu OPPILASHUOLTO Oppilashuolto on toimintaa, jolla edistetään ja ylläpidetään oppilaan hyvinvointia, hyvää oppimista, tervettä kasvua ja kehitystä. Tavoite on edistää myös koulun yhteisöllisyyttä, myönteistä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Kunnanhallitus 85 23.03.2015 Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman päivittäminen 31.12.2013 mennessä/lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2015-2018 hyväksyminen Siv.ltk 29 Osastopäällikön ehdotus:

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Kolmiportaisen tuen suunnitelma

Kolmiportaisen tuen suunnitelma Kolmiportaisen tuen suunnitelma Utsjoen kunta esi- ja perusopetus Kolmiportaisen tuen suunnitelma Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki 4 Tukimuodot 8 Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten 9 Oppimissuunnitelma

Lisätiedot

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus

Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Oppilashuoltosuunnitelma Koulukohtainen osuus Koulu Kuulammen koulu Lukuvuosi 2014-2015 Oppilashuollon palvelujen järjestäminen ja oppilashuollon toimintatavat Koulukohtaisen oppilashuoltoryhmän Kokoonpano

Lisätiedot

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN

PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN RAAHEN KAUPUNKI Varhaiskasvatuspalvelut OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA PÄIVÄKOTIEN ESIOPETUSRYHMIIN OPPILASHUOLTOSUUNNITELMA Raahessa esi- ja perusopetuksella sekä lukioilla on yhteinen opiskelu/ oppilashuoltosuunnitelma.

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela

Oppilaanohjaus ja romanioppilaat. Helena Korpela Oppilaanohjaus ja romanioppilaat Helena Korpela Taustatutkimusta, Romanipoliittinen ohjelma o Erityisluokka elämänkulussa. Selvitys peruskoulussa erityisluokalla opiskelleiden vammaisten, romaniväestöön

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu

TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015. Sepänmäen koulu KEMIJÄRVEN KAUPUNKI TYÖSUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2014-2015 Sepänmäen koulu 1. KOULUN TOIMINTA-AJATUS Sepänmäen erityisopetusyksikkö toteuttaa oppilaan yksilöllisistä tarpeista lähtevää kasvatusta tavoitteena

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus

Peruskouluissa. Tuen kolmiportaisuus Tuki annetaan mahdollisuuksien mukaan omassa tutussa ympäristössä ja luokassa. Tarpeen kasvaessa tukimuotoja voidaan lisätä joustavasti ja päinvastoin. Tuen kolmiportaisuus Peruskouluissa 3 Tuen kolmiportaisuus

Lisätiedot

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista:

Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012. Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: HYVÄT EVÄÄT ELÄMÄLLE Syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävän toimenpideohjelman teemapäivä 14.6.2012 Moniste sisältää tietoja seuraavista aihealueista: lasten ja nuorten koettu terveys ja

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan

Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Tiedosta hyvinvointia 1 Ammattiin opiskelevien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn mukaan Minna Pietikäinen, Stakes Hoito-kasvatus-kuntoutus Toiminnallinen verkosto lasten ja nuorten parhaaksi 29.10.2008

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot