TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perhekeskus

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perhekeskus Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 PERHEKESKUKSEN PERUSAJATUS... 3 TYÖMUODOT... 3 AJAN VARAAMINEN... 4 PERHEKESKUSTYÖSKENTELYN PERIAATTEITA... 4 PERHEKESKUKSEN TIIMIT... 5 PERHENEUVOLATIIMI... 5 KUNTOUTUSTIIMI... 6 OPPILASHUOLLON TIIMI... 6 PERHETYÖN TIIMI... 8 MUUT LAPSIPERHEPALVELUT... 8 TYÖSKENTELYN PAINOPISTEET VUONNA LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN PERHETYÖN KRITEERIT

3 JOHDANTO Liperin perhekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. Perhekeskukseen kootaan nykyisten perheneuvolapalvelujen ja lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen rinnalle oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalvelut sekä sivistystoimen ja neuvolan perhetyö. Lastensuojelusta perhekeskuksen toiminnaksi siirtyy ennaltaehkäisevä lapsiperhetyö ja tukiperhetoiminta, alle 18- vuotiaiden hoidollisesta syystä tarvitsemat asumispalvelut sekä ottolapsineuvonta. Lapsiperheiden kotipalveluun saadaan uutena resurssina perhetyöntekijä. Perhekeskuksen perustaminen vastaa omalta osaltaan uuden, pääsääntöisesti voimaan tulevan sosiaalihuoltolain säännöksiin ja voimaan tulleeseen lakiin oppilas- ja opiskelijahuollosta. Perhetyöllä vastataan osaltaan myös valtioneuvoston asetukseen neuvolatyöstä koskien vauvaperheiden laajan terveystarkastuksen sisältöä ja neuvolan asiakkaiden erityisen tuen tarpeen arvioimista ja toteuttamista. Lapsille ja nuorille järjestetään terveydenhuoltolain mukaisena lääkinnällisenä kuntoutuksena kuntoutustarpeen arviointia sekä toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtääviä terapioita sekä muita kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa huolehtimaan siitä, että yleiset kunnalliset palvelut soveltuvat kaikille ja kuntalaisten oma-aloitteinen ja oikea-aikainen palvelujen piiriin hakeutuminen onnistuu. Perhekeskuksen monialaisessa tiimissä on eri ammattialojen edustajia, joiden asiantuntemus ja osaaminen ovat vaivattomasti käytettävissä asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen sekä palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon ja palvelun tarpeeseen pystytään tarvittaessa vastaamaan viiveettömästi ilman että asiakas joutuu ottamaan yhteyttä usealle taholle. Sosiaalihuoltolain mukaan yleisiä palveluja on kehitettävä kasvatuksen tukemiseksi. On tärkeää, että yleiset kaikille tarkoitetut palvelut tukevat lasten kasvatusta. Säännöksellä pyritään ohjaamaan äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa ja koulussa toimivien henkilöiden valmiutta ohjata apua tarvitsevia tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Keskeistä perhekeskustyössä on konsultaatio ja yhdessä tekeminen muiden peruspalvelujen ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on kasvatuksen tukeminen lapsen ja perheen arkiympäristössä. Jotta perhe olisi oikeutettu saamaan palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta, osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Lapsiperheillä tulee olemaan oikeus lapsen terveyden ja kehityksen vuoksi välttämättömään perhetyöhön sekä oikeus saada kotipalvelua, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Lastensuojelussa tulee huostaanottojen sijaan panostaa tehostettuun perhetyöhön ja perhekuntoutukseen. Tarkoituksena on vahvistaa tuen saantia lasten ja lapsiperheiden pulmiin ja ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja vähentää tarvetta erityispalveluihin tai lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. 2

4 PERHEKESKUKSEN PERUSAJATUS Perhekeskuksen asiakaskunnan muodostavat kunnan alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lisäksi perhekeskus tuottaa uuden opiskelijahuoltolain mukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut erityisammattioppilaitos Luovin opiskelijoille kunnan ja oppilaitoksen tekemän sopimuksen mukaan. Perhekeskus tuottaa kaikki lapsiperheille kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvolapalveluita ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet. Työskentelyssä pyritään vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka asiakas tai perhe itsellään tunnistaa ja joihin toivoo apua. Perhekeskus mahdollistaa sen, että asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata monialaisen asiantuntemuksen avulla. Kuhunkin asiakastilanteeseen valitaan asiantuntevin työntekijä tai työpari. Monialainen tiimi tuo konsultaation avulla asiakkaiden käyttöön myös muiden ammattiryhmien osaamisen, vaikka heillä ei olisikaan suoraa kontaktia asiakasperheen kanssa. Perhekeskuksen työmuotoina ovat kotiin annettava kotipalvelu, keskusteluapu, ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin palvelut. Työntekijöinä ovat perhekeskuksen johtaja (psykologi), 1,5 psykologia, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, toimintaterapeutti, perheohjaaja, kaksi perhetyöntekijää, vastaava kuraattori ja kuraattori. TYÖMUODOT Perhekeskus tarjoaa lapsiperheille sekä ennaltaehkäiseviä palveluita, lapsiperheiden kotipalvelua, tutkimuksia, ohjausta ja neuvontaa sekä kuntoutusta ja terapiaa. Työskentely voit tapahtua perheen kotona, muussa lapsen kasvuympäristössä tai työntekijän työpisteessä. Perhekeskus tarjoaa säännöllisesti konsultaatiota muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville tahoille. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä tapahtuvaa arkielämän tukemista. Uutena työmuotona perhekeskus tarjoaa perheille myös lyhytaikaista (1-3 kertaa) tapahtuvaa sähköpostineuvontaa. Neuvonnan avulla perheet voivat saada ammattilaisen näkemyksen kysymykseen, joka heitä mietityttävät. Perhekeskuksen työntekijä vastaa asiakkaan kysymykseen henkilökohtaisesti viikon kuluessa. Tämä työmuoto otetaan käyttöön, mikäli sähköpostiyhteys saadaan riittävän suojatuksi. Kaikille kuntalaisille tarjottavista ennaltaehkäisevistä palveluista, kuten ryhmistä, ilmoitetaan kunnan Facebook-sivuilla ja perhekeskuksen omilla nettisivuilla. 3

5 AJAN VARAAMINEN Perheet voivat itse varata ajan perhekeskukseen. Tukikäynneille lähetettä ei tarvita. Puheterapia- ja toimintaterapialähetteen voi tehdä terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja tai muu lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Myös vanhemmat voivat itse olla yhteydessä puheterapeuttiin tai toimintaterapeuttiin ja kysyä neuvoja lapsensa tilanteeseen. Yhteistyökumppanit voivat perheen luvalla ilmoittaa perheen perhekeskuksen asiakkaaksi. Tuolloin perhekeskuksen työntekijät ovat yhteydessä perheeseen ja sopivat työskentelyn aloittamisesta. Oppimistutkimuksiin tulevista lapsista ja nuorista koulu lähettää perhekeskukseen pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen. Ajanvaraus perhekeskukseen tehdään puhelimitse. Ajanvaraus voidaan tehdä tiistai-iltapäiväisin klo tai päivittäin perhekeskuksen työntekijöiden puhelinajalla klo Kiireellisyysarvio tehdään ajanvarauspuhelussa. Ei-kiireelliset, uudet ajanvaraukset käsitellään perjantaiaamuisin olevassa viikkotiimissä. Tiimissä nimetään perheen työntekijä, joka on perheen omatyöntekijänä koko työskentelyn ajan. Tarvittaessa työparina on perhekeskuksen työntekijä tai muu yhteistyökumppani. PERHEKESKUSTYÖSKENTELYN PERIAATTEITA Tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Tukea pyritään antamaan oikea-aikaisesti lainsäädännöstä tuleva palvelu- ja hoitotakuu huomioiden. Kaiken työskentelyn päämääränä on tukea lapsen ja nuoren turvallista ja tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä tukea nuoren itsenäistymistä. Vanhemmat ovat mukana työskentelyssä ja työskentelyllä tuetaan myös perheen arjen hallintaa ja toimintakykyä. Asiakaskäynnit kirjataan potilastietojärjestelmä Mediatriin. Käytössä ovat puheterapia-, toimintaterapia, perheneuvola- ja koulukuraattorilehdet. Perhetyön lehteä ja lapsiperheille annettavan kotipalvelun päätös- ja palvelusuunnitelmasivuja kehitettään PTTK:ssa. Perhekeskus tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Perhekeskuksen työntekijät osallistuvat myös erilaisiin työryhmiin. Tavoitteena on, että kuhunkin työryhmään perhekeskuksesta nimetään 1-2 pysyvää jäsentä. Tavoitteena on löytää uusia, tehokkaita työmuotoja perheiden tukemiseen ja säilyttää toimivat ja hyväksi todetut työmenetelmät. 4

6 Palvelutakuu (sosiaalihuoltolaki): - Palvelutarpeen arviointi aloitetaan viipymättä ja saatetaan loppuun ilman aiheetonta viivytystä. - Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arviointi valmistuu viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Palvelutakuu (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki) - Oppilas /opiskelija pääsee psykologille, sosiaalityöntekijälle tai kuraattorille kiireellisessä tilanteessa samana tai seuraavana päivänä ja muutoin viimeistään koulun tai oppilaitoksen seitsemäntenä työpäivänä, kun oppilas/opiskelija on sitä pyytänyt. Hoitotakuu (terveydenhuoltolaki): - Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti ja terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta järjestetään ja aloitetaan hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. - Hoito aloitetaan terveyskeskuksessa viimeistään 3 kk:n ja erikoissairaanhoidossa viimeistään 6 kk:n ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa 3 kk:n sisällä hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä. PERHEKESKUKSEN TIIMIT Perhekeskuksessa toimii neljä tiimiä; perheneuvolatiimi, kuntoutustiimi, oppilashuoltotiimi ja perhetyön tiimi. Tiimit suunnittelevat ja kehittävät oman osaamisalansa työtä ja järjestävät tiimipalaverit sekä sisäisen työnohjauksen. Tiimit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Perheneuvolatiimi Perheneuvolatiimin kuuluvat perheneuvolan sosiaalityöntekijä sekä kolme psykologia (50 % työaika, 50 % työaika 9 18-vuotiaat ja 20 % työaika esikoululaiset luokkalaiset lapset). Työskentelyn painopiste on peruskouluikäikäisten lasten ja nuorten sekä vuotiaiden nuorten psyykkisen hyvinvoinnin arvioimisessa ja tukemisessa. Työskentelyssä huomioidaan koko perhe. Myös parisuhdetyöskentely on keskeinen osa perheneuvolatiimin työtä. Perheneuvolatiimi antaa ohjausta ja neuvontaa sekä yksilö-, pari- ja perheterapiaa lapsille, nuorille ja perheille. Lisäksi tiimi antaa konsultaatiota muille lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille sekä osallistuu oppilashuoltotyöhön. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tiivistä. Perheneuvolatiimiin kuuluu myös konsultoiva lastenpsykiatri. Lastenpsykiatrin palvelua ostetaan noin kymmenen päivää vuodessa. 5

7 Joensuun kaupungille myydään psykologin antamaa asiantuntija-apua huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun. Käyntitavoite on 12 käyntiä viikossa ja 525 käyntiä vuodessa/työntekijä (100 % työaika). Kuntoutustiimi Kuntoutustiimiin kuuluvat toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi (20 % työaika). Kuntoutustiimin pääasiallinen asiakaskunta koostuu alle kouluikäisistä lapsista. Tiimi tuottaa lapsille suunnattavat psykologiset tutkimukset ja terapia-arviot, joiden pohjalta voidaan suunnitella lapselle tarvittavat tukimuodot ja vanhemmille annettava ohjaus ja neuvonta. Terapiatiimi antaa toimintaterapiaa ja puheterapiaa lapsille ja osallistuu lasten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja arviointiin. Kuntoutustiimi tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden alle kouluikäisten lasten kanssa toimivien tahojen kanssa ja antaa heille konsultaatiota. Perhekeskuksen tuottamia kuntoutuksia täydennetään ostopalveluilla. Perhekeskus ostaa lapsille ja nuorille heidän tarvitsemaansa puhe-, toiminta, musiikki- ja psykoterapiaa sekä neuropsykologisia arvioita ja kuntoutuksia. Lakisääteiset kuntoutukset ostetaan palveluntuottajilta, joiden kanssa on tehty ostopalvelusopimus. Maksusitoumukset ostopalveluihin myöntää perhekeskuksen johtaja ja sitoumukset ovat voimassa määräajan. Kuntoutustiimissä työntekijäkohtainen käyntitavoite on 12 asiakastapahtumaa viikossa, 525 käyntiä vuodessa/ työntekijä (100 % työaika). Oppilashuollon tiimi Oppilashuollon tiimiin kuuluvat vastaava kuraattori, kuraattori ja psykologi (60 % työaika). Työn painopiste on oppilaiden kanssa tehtävässä työssä. Työskentely suunnitellaan pääsääntöisesti yhdessä huoltajien kanssa ja he ovat tarvittaessa mukana työskentelyssä. Koulutiimin työhön kuuluu myös olennaisesti oppilashuolto ja oppilashuoltoryhmät sekä muut yhteistyöryhmät. Opiskelijahuollossa kuraattorin työhön kuuluvat myös asumiseen ja toimeentuloon liittyvät selvittelyt. Työskentelyä tullaan kehittämään entistä vahvemmin myös opettajien konsultaation suuntaan. Kuraattoreiden työskentely tapahtuu pääsääntöisesti kouluilla. Psykologin työskentelyn painopiste on oppimistutkimuksissa ja oppimisen tukemisessa. Esikoululaisten sekä 1-2- luokkalaisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä yksilötasolla että lapsen oppimisympäristössä on myös psykologin keskeistä työtä. Lisäksi psykologi kuuluu oppilashuoltoryhmiin ja muihin yhteistyöryhmiin. 6

8 Psykologin työnkuva - keskeistä on lapsen tukeminen omassa oppimisympäristössään - oppimistutkimukset käynnistyvät koululta lähetteeksi tulevalla pedagogisella arviolla tai pedagogisella selvityksellä - psykologi osallistuu oppilashuollossa alakoulujen yhteisöllisiin ja yksilöllisiin ryhmiin - esikoululaisten ja luokkalaisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen - tavoitteena on kehittää myös luokkamuotoista psyykkisen hyvinvoinnin tukemista esikoululaisille sekä luokkalaisille Kuraattorin työkuva - asiakaskuntaan kuuluvat Liperin koulu ja kyläkoulut - Liperin koulun ja kyläkoulujen oppilashuoltoryhmät - kuraattori työskentelee ajanvarauksella ja avoimella vastaanotolla - työskentely tapahtuu Liperin koululla, sovitusti kyläkouluilla Vastaavan kuraattorin työnkuva - asiakaskuntaan kuuluvat Ylämyllyn ja Viinijärven koulut sekä ammattiopisto Luovi - suuren tarpeen vuoksi vastaava kuraattori työskentelee myös Liperin koulussa - Työskentely tapahtuu vuoden 2015 alusta lähtien viikon kerrallaan yhdessä koululla; viikko Paloaukean koululla, viikko Viinijärven koululla ja viikko Liperin koululla - Luovin asiakkaita palvellaan tarvittaessa yhtenä päivänä viikossa Luovissa - muina aikoina oppilaat saavat kuraattorin apua lain määräämien aikarajojen sisällä - Koska kuraattori on paikan päällä koululla vain joka kolmannen viikon, lisätään opettajille tuon viikon aikana annettavaa konsultaatiota. Konsultaatio tapahtuu 1-2 kertaa viikossa tunnin avovastaanotolla ja tarvittaessa siihen on myös mahdollisuus ajanvarauksella. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen kasvuympäristön keinoja auttaa lasta omissa pulmissaan. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluista laskutetaan opiskelijan kotikuntaa ja muut kunnat laskuttavat Liperiä liperiläisille annetuista vastaavista palveluista. Käyntitavoitteet: - psykologin käyntitavoite koulutiimissä on noin 7 käyntiä viikossa, 308 käyntiä vuodessa - kuraattorien käyntitavoite on 13 käyntiä viikossa, 570 käyntiä vuodessa/kuraattori - kaksi konsultaatiota viikossa 7

9 Perhetyön tiimi Perhetyön tiimiin kuuluvat perheohjaaja ja kaksi perhetyöntekijää. Perhetyön pääasiallinen painotus on alle kouluikäisten lasten perheissä. Perheohjaajan työ painottuu päivähoitoikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyyn. Perhetyöntekijän työskentely painottuu vauvaa odottaviin ja vauvaperheisiin. Lapsiperheiden kotipalvelu on kuitenkin kaikkien liperiläisten lapsiperheiden palvelua. Perhetyö tarjoaa lapsiperheille ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä kotipalvelua. Ohjaus- ja neuvonta tarkoittaa vanhemmuuteen, lapsen kasvatukseen ja perheen ihmissuhteisiin sekä lapsiperheiden palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti lapsiperheiden kotona ja on perheille maksutonta. Vertaistukena perhekeskus tarjoaa ryhmätoimintaa. Keväällä 2015 perhekeskus järjestää kolme ryhmää, jotka tukevat vanhemmuutta ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tiimi tarjoaa myös konsultaatiota neuvolan ja päivähoidon henkilöstölle. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arjen tukemiseksi tarjottavaa käytännön kotipalvelua. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain mukaisesti perheellä on oikeus lapsiperheiden kotipalveluun, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Syinä voivat olla alentunut toimintakyky, perhetilanne, sairaus, synnytys sekä vamma. Päätöksen kotipalvelun myöntämisestä tekee perhekeskuksen perheohjaaja. Kotipalvelu myönnetään määräajaksi (8-15 kertaa kerrallaan) ja palvelun sisällöstä ja tavoitteista tehdään kirjallinen sopimus. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista ja maksu määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutaksan mukaan. Päätöksen asiakasmaksun alentamisesta tai perheelle myönnettävästä maksuttomasta kotipalvelusta tekee hallintosäännön mukaan tulosaluejohtaja, joka voi delegoida päätösvaltaa perhekeskuksen johtajalle. Perhetyössä työntekijällä voi olla 8-9 asiakasperhettä kerrallaan. Käyntitavoitteena on 10 asiakastapahtumaa viikossa, 430 käyntiä vuodessa/työntekijä. MUUT LAPSIPERHEPALVELUT Perhekeskus vastaa jatkossa kaikista ennaltaehkäisevistä lapsiperheiden ostopalveluista. Niitä ovat ennaltaehkäisevä tukiperhetoiminta, perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut, ottolapsineuvonta, mahdolliset perhetyön ostopalvelut sekä alle 18-vuotiaille ostettavat asumispalvelut, joihin ei ole lastensuojelullista syytä vaan selkeä hoidollinen syy. Järjestöyhteistyönä jatketaan 8

10 MLL:n lapsiperhepalvelujen kumppanuussopimusta vuonna Palvelut ostetaan yhteistyökumppaneilta, joiden kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus. Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee perhekeskuksen johtaja. TYÖSKENTELYN PAINOPISTEET VUONNA 2015 Perhekeskuksen työn painopisteiksi vuodelle 2015 on valittu kolme asiaa: perhekeskuksen käytäntöjen vakiinnuttaminen, työntekijöiden työhyvinvointi ja interventiomenetelmien kehittäminen lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitamiseen. Työkäytäntöjen vakiinnuttaminen on keskeisin asia. Tavoitteena on, että asiakkaan näkökulmasta yhteydenottaminen, työskentelyn aloittaminen, työskentely ja sen päättäminen sujuvat joustavasti ja hän saa tarvitsemansa avun. Asiakkaalle tarjotaan hänen pulmaansa monialaisen työryhmän tuki, mutta tavoitteena on, että asiakkaalle nimetty omatyöntekijä on yhteyshenkilönä koko hänen asiakkuutensa ajan. Työkäytännöt pyritään saamaan joustavaksi myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Perhekeskuksen työntekijät kootaan eri yksiköiden työntekijöistä. Yhteisten työkäytäntöjen luomisen lisäksi on tärkeää, että työntekijät kokevat aidosti kuuluvansa uuteen työyhteisöön ja työyhteisö on turvallinen ja ammatillisesti tukeva yhteisö. Työhyvinvoinnin tukeminen yhteispalaverein, tiimipalaverein ja keskinäisellä konsultaatiolla on osa jokapäiväistä toimintatapaamme. Työn vaikuttavuuden näkökulmasta keskeiseksi kehittämiskohteeksi on valittu lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoito. Käytöshäiriöt haittaavat lapsen sosiaalisia suhteita niin päivähoidossa, koulussa kuin perheessäkin. Käytöshäiriöt haittaavat lapsen oppimista ja altistavat traumakokemuksille. Tutkimusten mukaan lapsuuden käytöshäiriöiden hoito on myös parasta ennaltaehkäisyä aikuisiän psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ongelmien sekä rikollisuuteen. Tavoitteena on, että perhekeskuksessa voidaan vuoden 2015 aikana ottaa käyttöön tutkimuksiin perustuvia interventioita lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitoon. Interventioiden toteuttamiseen kutsutaan mukaan yhteistyökumppaneita. Perhekeskukselle laaditaan uuden sosiaalihuoltolain 47 :n ja myöhemmin säädettävän sosiaalija terveysministeriön asetuksen mukainen omavalvontasuunnitelma. 9

11 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Perhekeskuksen toimintakate vuodelle 2015 on , mikä on 28 % lasten ja perheiden palvelujen toimintakatteesta. Kuntoutustiimin toimintakate on 31 % perhekeskuksen kokonaismenoista, perheneuvolatiimin 28 %, oppilashuoltotiimin 19 %, perhetyön 17 % ja muiden perhepalvelujen osuus toimintakatteesta on 5 %. Lastensuojelun osuus lasten ja perheiden palvelujen talousarvion toimintakatteesta on , mikä on lasten ja perheiden palvelujen toimintakatteesta 72 %. Painopiste on edelleen sijais- ja jälkihuollon menoissa, mitkä ovat lastensuojelun kokonaismenoista lähes 50 %. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO 2015 Yksikkö Toimintakate, Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelu, mistä avohuollon tukitoimet ja sijoitukset mistä sijais- ja jälkihuolto Perhekeskus, mistä perheneuvola mistä oppilashuolto mistä kuntoutus mistä perhetyö mistä muut perhepalvelut YHTEENSÄ Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain, osavuosiraporteissa kolmannesvuosittain ja vuosittaisessa tilinpäätöksessä. Lasten ja perheiden palvelujen pidempikestoisena tavoitteena on saada palvelujen painopistettä siirtymään ehkäiseviin toimiin ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa avohuollon lastensuojeluasiakkaiden intensiivistä tukea sosiaalityön, perhetyön ja perhekuntoutuksen keinoin, niin että sijaishuollon kustannukset laskevat. 10

12 LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Perhekeskuksen prosessien kehittämiseksi uusille asiakkaille tehdään vaikuttavuuskysely. Tavoitteena on, että työskentely käynnistyy asiakkaan näkökulmasta joustavasti ja työskentelyjakso parantaa asiakkaan kokemaa hyvinvointia. Perhekeskus arvioi toimintaansa SHQS laatukriteerein. Valittuja kehittämiskohteita työstetään ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi perhekeskukselle laaditaan uuden sosiaalihuoltolain 47 :n ja myöhemmin säädettävän sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen omavalvontasuunnitelma. Liperin kunta on yhdessä Joensuun kanssa osallisena valtiovarainministeriön Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli kuntakokeilussa. Liperin perhekeskuksen monialainen tiimi edustaa kuntakokeilussa lasten ja nuorten varhaisen tuen toimintamallia. Kuntakokeilussa kokeillaan ja arvioidaan asiakasvastaavien merkitystä palveluprosessissa ja yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia. Kuntakokeilussa arvioidaan lähtötilannetta ja toimintamallin vaikutuksia erilaisin indikaattorein. PERHETYÖN KRITEERIT Kotipalvelun myöntämisen kriteerit: - raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvät haasteet/erityistilanteet (esim. vuodelepo raskausaikana) - monikkoperheeseen, yksinhuoltajuuteen tai suurperheeseen liittyvä vaikeus / avun tarve (esim. jaksamisen tukeminen) - vanhemman äkillinen masennus, uupumus, vakava sairastuminen, vamma tai tapaturma - lapsen pitkäaikainen sairaus, vamma - kriisi, äkillinen elämänmuutos tai erityistilanne perheessä (esim. perheenjäsenen kuolema tai vakava sairastuminen, avioero) - lastenhoito vanhemman välttämättömän asioinnin järjestämiseksi (esim. ensimmäiset sairaala- tai terapiakäynnit) - perhe ei ole oikeutettu muiden lakien perusteella korvaavaan palveluun 11

13 Lapsiperheiden kotipalvelua ei myönnetä: - äkilliseen lapsen sairastumiseen tilanteessa, jossa vanhemmalla oikeus jäädä hoitamaan lasta - pitkäkestoiseen päivittäiseen lastenhoitoon - henkilökohtaisen avustajan/avun tarpeeseen - kotona tehtävän etätyön, opiskelun, luennoilla käyntien tai vanhemman työssä käynnin vuoksi - parisuhteen hoitoon, virkistäytymiseen tai harrastuksen vuoksi 12