TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perhekeskus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perhekeskus"

Transkriptio

1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Perhekeskus Otsikko/ kirjoitetaan Calibri fontilla pistekoko noin 14 tai 16, lihavoitu

2 SISÄLLYS JOHDANTO... 2 PERHEKESKUKSEN PERUSAJATUS... 3 TYÖMUODOT... 3 AJAN VARAAMINEN... 4 PERHEKESKUSTYÖSKENTELYN PERIAATTEITA... 4 PERHEKESKUKSEN TIIMIT... 5 PERHENEUVOLATIIMI... 5 KUNTOUTUSTIIMI... 6 OPPILASHUOLLON TIIMI... 6 PERHETYÖN TIIMI... 8 MUUT LAPSIPERHEPALVELUT... 8 TYÖSKENTELYN PAINOPISTEET VUONNA LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN PERHETYÖN KRITEERIT

3 JOHDANTO Liperin perhekeskus aloittaa toimintansa vuoden 2015 alusta. Perhekeskukseen kootaan nykyisten perheneuvolapalvelujen ja lasten ja nuorten kuntoutuspalvelujen rinnalle oppilashuollon kuraattori- ja psykologipalvelut sekä sivistystoimen ja neuvolan perhetyö. Lastensuojelusta perhekeskuksen toiminnaksi siirtyy ennaltaehkäisevä lapsiperhetyö ja tukiperhetoiminta, alle 18- vuotiaiden hoidollisesta syystä tarvitsemat asumispalvelut sekä ottolapsineuvonta. Lapsiperheiden kotipalveluun saadaan uutena resurssina perhetyöntekijä. Perhekeskuksen perustaminen vastaa omalta osaltaan uuden, pääsääntöisesti voimaan tulevan sosiaalihuoltolain säännöksiin ja voimaan tulleeseen lakiin oppilas- ja opiskelijahuollosta. Perhetyöllä vastataan osaltaan myös valtioneuvoston asetukseen neuvolatyöstä koskien vauvaperheiden laajan terveystarkastuksen sisältöä ja neuvolan asiakkaiden erityisen tuen tarpeen arvioimista ja toteuttamista. Lapsille ja nuorille järjestetään terveydenhuoltolain mukaisena lääkinnällisenä kuntoutuksena kuntoutustarpeen arviointia sekä toimintakyvyn parantamiseen ja ylläpitämiseen tähtääviä terapioita sekä muita kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Uusi sosiaalihuoltolaki velvoittaa huolehtimaan siitä, että yleiset kunnalliset palvelut soveltuvat kaikille ja kuntalaisten oma-aloitteinen ja oikea-aikainen palvelujen piiriin hakeutuminen onnistuu. Perhekeskuksen monialaisessa tiimissä on eri ammattialojen edustajia, joiden asiantuntemus ja osaaminen ovat vaivattomasti käytettävissä asiakkaan neuvontaan ja ohjaukseen sekä palvelun ja hoidon tarpeen arviointiin. Hoidon ja palvelun tarpeeseen pystytään tarvittaessa vastaamaan viiveettömästi ilman että asiakas joutuu ottamaan yhteyttä usealle taholle. Sosiaalihuoltolain mukaan yleisiä palveluja on kehitettävä kasvatuksen tukemiseksi. On tärkeää, että yleiset kaikille tarkoitetut palvelut tukevat lasten kasvatusta. Säännöksellä pyritään ohjaamaan äitiys- ja lastenneuvolassa, päivähoidossa ja koulussa toimivien henkilöiden valmiutta ohjata apua tarvitsevia tarvittaessa erityispalvelujen piiriin. Keskeistä perhekeskustyössä on konsultaatio ja yhdessä tekeminen muiden peruspalvelujen ja asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena on kasvatuksen tukeminen lapsen ja perheen arkiympäristössä. Jotta perhe olisi oikeutettu saamaan palveluja ilman lastensuojeluasiakkuutta, osa lastensuojelun avohuollon tukitoimista siirtyy sosiaalihuoltolain mukaisiksi palveluiksi. Lapsiperheillä tulee olemaan oikeus lapsen terveyden ja kehityksen vuoksi välttämättömään perhetyöhön sekä oikeus saada kotipalvelua, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Lastensuojelussa tulee huostaanottojen sijaan panostaa tehostettuun perhetyöhön ja perhekuntoutukseen. Tarkoituksena on vahvistaa tuen saantia lasten ja lapsiperheiden pulmiin ja ongelmiin varhaisessa vaiheessa ja vähentää tarvetta erityispalveluihin tai lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojeluun. 2

4 PERHEKESKUKSEN PERUSAJATUS Perhekeskuksen asiakaskunnan muodostavat kunnan alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret sekä heidän perheensä. Lisäksi perhekeskus tuottaa uuden opiskelijahuoltolain mukaiset psykologi- ja kuraattoripalvelut erityisammattioppilaitos Luovin opiskelijoille kunnan ja oppilaitoksen tekemän sopimuksen mukaan. Perhekeskus tuottaa kaikki lapsiperheille kuuluvat ennaltaehkäisevät palvelut, lukuun ottamatta neuvolapalveluita ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluita. Työskentelyn lähtökohtana ovat lapsen ja perheen tarpeet. Työskentelyssä pyritään vastaamaan niihin tarpeisiin, jotka asiakas tai perhe itsellään tunnistaa ja joihin toivoo apua. Perhekeskus mahdollistaa sen, että asiakkaan tarpeisiin voidaan vastata monialaisen asiantuntemuksen avulla. Kuhunkin asiakastilanteeseen valitaan asiantuntevin työntekijä tai työpari. Monialainen tiimi tuo konsultaation avulla asiakkaiden käyttöön myös muiden ammattiryhmien osaamisen, vaikka heillä ei olisikaan suoraa kontaktia asiakasperheen kanssa. Perhekeskuksen työmuotoina ovat kotiin annettava kotipalvelu, keskusteluapu, ryhmätoiminta, ohjaus ja neuvonta, arviointi, kuntoutus ja terapia sekä lastenpsykiatrin palvelut. Työntekijöinä ovat perhekeskuksen johtaja (psykologi), 1,5 psykologia, sosiaalityöntekijä, puheterapeutti, toimintaterapeutti, perheohjaaja, kaksi perhetyöntekijää, vastaava kuraattori ja kuraattori. TYÖMUODOT Perhekeskus tarjoaa lapsiperheille sekä ennaltaehkäiseviä palveluita, lapsiperheiden kotipalvelua, tutkimuksia, ohjausta ja neuvontaa sekä kuntoutusta ja terapiaa. Työskentely voit tapahtua perheen kotona, muussa lapsen kasvuympäristössä tai työntekijän työpisteessä. Perhekeskus tarjoaa säännöllisesti konsultaatiota muille lasten, nuorten ja perheiden kanssa toimiville tahoille. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen ja nuoren luonnollisessa kasvuympäristössä tapahtuvaa arkielämän tukemista. Uutena työmuotona perhekeskus tarjoaa perheille myös lyhytaikaista (1-3 kertaa) tapahtuvaa sähköpostineuvontaa. Neuvonnan avulla perheet voivat saada ammattilaisen näkemyksen kysymykseen, joka heitä mietityttävät. Perhekeskuksen työntekijä vastaa asiakkaan kysymykseen henkilökohtaisesti viikon kuluessa. Tämä työmuoto otetaan käyttöön, mikäli sähköpostiyhteys saadaan riittävän suojatuksi. Kaikille kuntalaisille tarjottavista ennaltaehkäisevistä palveluista, kuten ryhmistä, ilmoitetaan kunnan Facebook-sivuilla ja perhekeskuksen omilla nettisivuilla. 3

5 AJAN VARAAMINEN Perheet voivat itse varata ajan perhekeskukseen. Tukikäynneille lähetettä ei tarvita. Puheterapia- ja toimintaterapialähetteen voi tehdä terveydenhoitaja, psykologi, erityisopettaja tai muu lapsen kanssa työskentelevä henkilö. Myös vanhemmat voivat itse olla yhteydessä puheterapeuttiin tai toimintaterapeuttiin ja kysyä neuvoja lapsensa tilanteeseen. Yhteistyökumppanit voivat perheen luvalla ilmoittaa perheen perhekeskuksen asiakkaaksi. Tuolloin perhekeskuksen työntekijät ovat yhteydessä perheeseen ja sopivat työskentelyn aloittamisesta. Oppimistutkimuksiin tulevista lapsista ja nuorista koulu lähettää perhekeskukseen pedagogisen arvion tai pedagogisen selvityksen. Ajanvaraus perhekeskukseen tehdään puhelimitse. Ajanvaraus voidaan tehdä tiistai-iltapäiväisin klo tai päivittäin perhekeskuksen työntekijöiden puhelinajalla klo Kiireellisyysarvio tehdään ajanvarauspuhelussa. Ei-kiireelliset, uudet ajanvaraukset käsitellään perjantaiaamuisin olevassa viikkotiimissä. Tiimissä nimetään perheen työntekijä, joka on perheen omatyöntekijänä koko työskentelyn ajan. Tarvittaessa työparina on perhekeskuksen työntekijä tai muu yhteistyökumppani. PERHEKESKUSTYÖSKENTELYN PERIAATTEITA Tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti mahdollisimman tehokas lyhytaikainen tuki. Tukea pyritään antamaan oikea-aikaisesti lainsäädännöstä tuleva palvelu- ja hoitotakuu huomioiden. Kaiken työskentelyn päämääränä on tukea lapsen ja nuoren turvallista ja tasapainoista kasvua ja kehitystä sekä tukea nuoren itsenäistymistä. Vanhemmat ovat mukana työskentelyssä ja työskentelyllä tuetaan myös perheen arjen hallintaa ja toimintakykyä. Asiakaskäynnit kirjataan potilastietojärjestelmä Mediatriin. Käytössä ovat puheterapia-, toimintaterapia, perheneuvola- ja koulukuraattorilehdet. Perhetyön lehteä ja lapsiperheille annettavan kotipalvelun päätös- ja palvelusuunnitelmasivuja kehitettään PTTK:ssa. Perhekeskus tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden lasten ja nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Perhekeskuksen työntekijät osallistuvat myös erilaisiin työryhmiin. Tavoitteena on, että kuhunkin työryhmään perhekeskuksesta nimetään 1-2 pysyvää jäsentä. Tavoitteena on löytää uusia, tehokkaita työmuotoja perheiden tukemiseen ja säilyttää toimivat ja hyväksi todetut työmenetelmät. 4

6 Palvelutakuu (sosiaalihuoltolaki): - Palvelutarpeen arviointi aloitetaan viipymättä ja saatetaan loppuun ilman aiheetonta viivytystä. - Erityistä tukea tarvitsevan lapsen palvelutarpeen arviointi aloitetaan viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja arviointi valmistuu viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Palvelutakuu (oppilas- ja opiskeluhuoltolaki) - Oppilas /opiskelija pääsee psykologille, sosiaalityöntekijälle tai kuraattorille kiireellisessä tilanteessa samana tai seuraavana päivänä ja muutoin viimeistään koulun tai oppilaitoksen seitsemäntenä työpäivänä, kun oppilas/opiskelija on sitä pyytänyt. Hoitotakuu (terveydenhuoltolaki): - Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella lääketieteellisesti ja terveystieteellisesti tarpeelliseksi todettu hoito ja neuvonta järjestetään ja aloitetaan hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kohtuullisessa ajassa. - Hoito aloitetaan terveyskeskuksessa viimeistään 3 kk:n ja erikoissairaanhoidossa viimeistään 6 kk:n ja lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa 3 kk:n sisällä hoidon tarpeen arvioinnin tekemisestä. PERHEKESKUKSEN TIIMIT Perhekeskuksessa toimii neljä tiimiä; perheneuvolatiimi, kuntoutustiimi, oppilashuoltotiimi ja perhetyön tiimi. Tiimit suunnittelevat ja kehittävät oman osaamisalansa työtä ja järjestävät tiimipalaverit sekä sisäisen työnohjauksen. Tiimit toimivat tiiviissä yhteistyössä keskenään. Perheneuvolatiimi Perheneuvolatiimin kuuluvat perheneuvolan sosiaalityöntekijä sekä kolme psykologia (50 % työaika, 50 % työaika 9 18-vuotiaat ja 20 % työaika esikoululaiset luokkalaiset lapset). Työskentelyn painopiste on peruskouluikäikäisten lasten ja nuorten sekä vuotiaiden nuorten psyykkisen hyvinvoinnin arvioimisessa ja tukemisessa. Työskentelyssä huomioidaan koko perhe. Myös parisuhdetyöskentely on keskeinen osa perheneuvolatiimin työtä. Perheneuvolatiimi antaa ohjausta ja neuvontaa sekä yksilö-, pari- ja perheterapiaa lapsille, nuorille ja perheille. Lisäksi tiimi antaa konsultaatiota muille lasten ja nuorten kanssa toimiville tahoille sekä osallistuu oppilashuoltotyöhön. Yhteistyö lastensuojelun kanssa on tiivistä. Perheneuvolatiimiin kuuluu myös konsultoiva lastenpsykiatri. Lastenpsykiatrin palvelua ostetaan noin kymmenen päivää vuodessa. 5

7 Joensuun kaupungille myydään psykologin antamaa asiantuntija-apua huoltoriitojen tuomioistuinsovitteluun. Käyntitavoite on 12 käyntiä viikossa ja 525 käyntiä vuodessa/työntekijä (100 % työaika). Kuntoutustiimi Kuntoutustiimiin kuuluvat toimintaterapeutti, puheterapeutti ja psykologi (20 % työaika). Kuntoutustiimin pääasiallinen asiakaskunta koostuu alle kouluikäisistä lapsista. Tiimi tuottaa lapsille suunnattavat psykologiset tutkimukset ja terapia-arviot, joiden pohjalta voidaan suunnitella lapselle tarvittavat tukimuodot ja vanhemmille annettava ohjaus ja neuvonta. Terapiatiimi antaa toimintaterapiaa ja puheterapiaa lapsille ja osallistuu lasten kuntoutussuunnitelmien laatimiseen ja arviointiin. Kuntoutustiimi tekee aktiivisesti yhteistyötä muiden alle kouluikäisten lasten kanssa toimivien tahojen kanssa ja antaa heille konsultaatiota. Perhekeskuksen tuottamia kuntoutuksia täydennetään ostopalveluilla. Perhekeskus ostaa lapsille ja nuorille heidän tarvitsemaansa puhe-, toiminta, musiikki- ja psykoterapiaa sekä neuropsykologisia arvioita ja kuntoutuksia. Lakisääteiset kuntoutukset ostetaan palveluntuottajilta, joiden kanssa on tehty ostopalvelusopimus. Maksusitoumukset ostopalveluihin myöntää perhekeskuksen johtaja ja sitoumukset ovat voimassa määräajan. Kuntoutustiimissä työntekijäkohtainen käyntitavoite on 12 asiakastapahtumaa viikossa, 525 käyntiä vuodessa/ työntekijä (100 % työaika). Oppilashuollon tiimi Oppilashuollon tiimiin kuuluvat vastaava kuraattori, kuraattori ja psykologi (60 % työaika). Työn painopiste on oppilaiden kanssa tehtävässä työssä. Työskentely suunnitellaan pääsääntöisesti yhdessä huoltajien kanssa ja he ovat tarvittaessa mukana työskentelyssä. Koulutiimin työhön kuuluu myös olennaisesti oppilashuolto ja oppilashuoltoryhmät sekä muut yhteistyöryhmät. Opiskelijahuollossa kuraattorin työhön kuuluvat myös asumiseen ja toimeentuloon liittyvät selvittelyt. Työskentelyä tullaan kehittämään entistä vahvemmin myös opettajien konsultaation suuntaan. Kuraattoreiden työskentely tapahtuu pääsääntöisesti kouluilla. Psykologin työskentelyn painopiste on oppimistutkimuksissa ja oppimisen tukemisessa. Esikoululaisten sekä 1-2- luokkalaisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen sekä yksilötasolla että lapsen oppimisympäristössä on myös psykologin keskeistä työtä. Lisäksi psykologi kuuluu oppilashuoltoryhmiin ja muihin yhteistyöryhmiin. 6

8 Psykologin työnkuva - keskeistä on lapsen tukeminen omassa oppimisympäristössään - oppimistutkimukset käynnistyvät koululta lähetteeksi tulevalla pedagogisella arviolla tai pedagogisella selvityksellä - psykologi osallistuu oppilashuollossa alakoulujen yhteisöllisiin ja yksilöllisiin ryhmiin - esikoululaisten ja luokkalaisten psyykkisen hyvinvoinnin tukeminen - tavoitteena on kehittää myös luokkamuotoista psyykkisen hyvinvoinnin tukemista esikoululaisille sekä luokkalaisille Kuraattorin työkuva - asiakaskuntaan kuuluvat Liperin koulu ja kyläkoulut - Liperin koulun ja kyläkoulujen oppilashuoltoryhmät - kuraattori työskentelee ajanvarauksella ja avoimella vastaanotolla - työskentely tapahtuu Liperin koululla, sovitusti kyläkouluilla Vastaavan kuraattorin työnkuva - asiakaskuntaan kuuluvat Ylämyllyn ja Viinijärven koulut sekä ammattiopisto Luovi - suuren tarpeen vuoksi vastaava kuraattori työskentelee myös Liperin koulussa - Työskentely tapahtuu vuoden 2015 alusta lähtien viikon kerrallaan yhdessä koululla; viikko Paloaukean koululla, viikko Viinijärven koululla ja viikko Liperin koululla - Luovin asiakkaita palvellaan tarvittaessa yhtenä päivänä viikossa Luovissa - muina aikoina oppilaat saavat kuraattorin apua lain määräämien aikarajojen sisällä - Koska kuraattori on paikan päällä koululla vain joka kolmannen viikon, lisätään opettajille tuon viikon aikana annettavaa konsultaatiota. Konsultaatio tapahtuu 1-2 kertaa viikossa tunnin avovastaanotolla ja tarvittaessa siihen on myös mahdollisuus ajanvarauksella. Konsultaation tavoitteena on tukea lapsen kasvuympäristön keinoja auttaa lasta omissa pulmissaan. Opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluista laskutetaan opiskelijan kotikuntaa ja muut kunnat laskuttavat Liperiä liperiläisille annetuista vastaavista palveluista. Käyntitavoitteet: - psykologin käyntitavoite koulutiimissä on noin 7 käyntiä viikossa, 308 käyntiä vuodessa - kuraattorien käyntitavoite on 13 käyntiä viikossa, 570 käyntiä vuodessa/kuraattori - kaksi konsultaatiota viikossa 7

9 Perhetyön tiimi Perhetyön tiimiin kuuluvat perheohjaaja ja kaksi perhetyöntekijää. Perhetyön pääasiallinen painotus on alle kouluikäisten lasten perheissä. Perheohjaajan työ painottuu päivähoitoikäisten lasten ja heidän perheidensä kanssa työskentelyyn. Perhetyöntekijän työskentely painottuu vauvaa odottaviin ja vauvaperheisiin. Lapsiperheiden kotipalvelu on kuitenkin kaikkien liperiläisten lapsiperheiden palvelua. Perhetyö tarjoaa lapsiperheille ohjausta ja neuvontaa, vertaistukea sekä kotipalvelua. Ohjaus- ja neuvonta tarkoittaa vanhemmuuteen, lapsen kasvatukseen ja perheen ihmissuhteisiin sekä lapsiperheiden palveluihin liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Työskentely tapahtuu pääsääntöisesti lapsiperheiden kotona ja on perheille maksutonta. Vertaistukena perhekeskus tarjoaa ryhmätoimintaa. Keväällä 2015 perhekeskus järjestää kolme ryhmää, jotka tukevat vanhemmuutta ja lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta. Tiimi tarjoaa myös konsultaatiota neuvolan ja päivähoidon henkilöstölle. Lapsiperheiden kotipalvelu on perheen arjen tukemiseksi tarjottavaa käytännön kotipalvelua. Kotipalvelulla tarkoitetaan asumiseen, hoitoon ja huolenpitoon, toimintakyvyn ylläpitoon, lasten hoitoon ja kasvatukseen, asiointiin sekä muihin jokapäiväiseen elämään kuuluvien tehtävien ja toimintojen suorittamista ja niissä avustamista. Sosiaalihuoltolain mukaisesti perheellä on oikeus lapsiperheiden kotipalveluun, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Syinä voivat olla alentunut toimintakyky, perhetilanne, sairaus, synnytys sekä vamma. Päätöksen kotipalvelun myöntämisestä tekee perhekeskuksen perheohjaaja. Kotipalvelu myönnetään määräajaksi (8-15 kertaa kerrallaan) ja palvelun sisällöstä ja tavoitteista tehdään kirjallinen sopimus. Lapsiperheiden kotipalvelu on maksullista ja maksu määräytyy sosiaali- ja terveyslautakunnan hyväksymän sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksutaksan mukaan. Päätöksen asiakasmaksun alentamisesta tai perheelle myönnettävästä maksuttomasta kotipalvelusta tekee hallintosäännön mukaan tulosaluejohtaja, joka voi delegoida päätösvaltaa perhekeskuksen johtajalle. Perhetyössä työntekijällä voi olla 8-9 asiakasperhettä kerrallaan. Käyntitavoitteena on 10 asiakastapahtumaa viikossa, 430 käyntiä vuodessa/työntekijä. MUUT LAPSIPERHEPALVELUT Perhekeskus vastaa jatkossa kaikista ennaltaehkäisevistä lapsiperheiden ostopalveluista. Niitä ovat ennaltaehkäisevä tukiperhetoiminta, perheasiain neuvottelukeskuksen palvelut, ottolapsineuvonta, mahdolliset perhetyön ostopalvelut sekä alle 18-vuotiaille ostettavat asumispalvelut, joihin ei ole lastensuojelullista syytä vaan selkeä hoidollinen syy. Järjestöyhteistyönä jatketaan 8

10 MLL:n lapsiperhepalvelujen kumppanuussopimusta vuonna Palvelut ostetaan yhteistyökumppaneilta, joiden kanssa kunnalla on ostopalvelusopimus. Päätöksen palvelun myöntämisestä tekee perhekeskuksen johtaja. TYÖSKENTELYN PAINOPISTEET VUONNA 2015 Perhekeskuksen työn painopisteiksi vuodelle 2015 on valittu kolme asiaa: perhekeskuksen käytäntöjen vakiinnuttaminen, työntekijöiden työhyvinvointi ja interventiomenetelmien kehittäminen lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitamiseen. Työkäytäntöjen vakiinnuttaminen on keskeisin asia. Tavoitteena on, että asiakkaan näkökulmasta yhteydenottaminen, työskentelyn aloittaminen, työskentely ja sen päättäminen sujuvat joustavasti ja hän saa tarvitsemansa avun. Asiakkaalle tarjotaan hänen pulmaansa monialaisen työryhmän tuki, mutta tavoitteena on, että asiakkaalle nimetty omatyöntekijä on yhteyshenkilönä koko hänen asiakkuutensa ajan. Työkäytännöt pyritään saamaan joustavaksi myös yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. Perhekeskuksen työntekijät kootaan eri yksiköiden työntekijöistä. Yhteisten työkäytäntöjen luomisen lisäksi on tärkeää, että työntekijät kokevat aidosti kuuluvansa uuteen työyhteisöön ja työyhteisö on turvallinen ja ammatillisesti tukeva yhteisö. Työhyvinvoinnin tukeminen yhteispalaverein, tiimipalaverein ja keskinäisellä konsultaatiolla on osa jokapäiväistä toimintatapaamme. Työn vaikuttavuuden näkökulmasta keskeiseksi kehittämiskohteeksi on valittu lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoito. Käytöshäiriöt haittaavat lapsen sosiaalisia suhteita niin päivähoidossa, koulussa kuin perheessäkin. Käytöshäiriöt haittaavat lapsen oppimista ja altistavat traumakokemuksille. Tutkimusten mukaan lapsuuden käytöshäiriöiden hoito on myös parasta ennaltaehkäisyä aikuisiän psyykkisiin, fyysisiin ja sosiaalisiin ongelmien sekä rikollisuuteen. Tavoitteena on, että perhekeskuksessa voidaan vuoden 2015 aikana ottaa käyttöön tutkimuksiin perustuvia interventioita lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitoon. Interventioiden toteuttamiseen kutsutaan mukaan yhteistyökumppaneita. Perhekeskukselle laaditaan uuden sosiaalihuoltolain 47 :n ja myöhemmin säädettävän sosiaalija terveysministeriön asetuksen mukainen omavalvontasuunnitelma. 9

11 LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO VUODELLE 2015 Perhekeskuksen toimintakate vuodelle 2015 on , mikä on 28 % lasten ja perheiden palvelujen toimintakatteesta. Kuntoutustiimin toimintakate on 31 % perhekeskuksen kokonaismenoista, perheneuvolatiimin 28 %, oppilashuoltotiimin 19 %, perhetyön 17 % ja muiden perhepalvelujen osuus toimintakatteesta on 5 %. Lastensuojelun osuus lasten ja perheiden palvelujen talousarvion toimintakatteesta on , mikä on lasten ja perheiden palvelujen toimintakatteesta 72 %. Painopiste on edelleen sijais- ja jälkihuollon menoissa, mitkä ovat lastensuojelun kokonaismenoista lähes 50 %. LASTEN JA PERHEIDEN PALVELUJEN TALOUSARVIO 2015 Yksikkö Toimintakate, Lastensuojelun sosiaalityö Lastensuojelu, mistä avohuollon tukitoimet ja sijoitukset mistä sijais- ja jälkihuolto Perhekeskus, mistä perheneuvola mistä oppilashuolto mistä kuntoutus mistä perhetyö mistä muut perhepalvelut YHTEENSÄ Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittain, osavuosiraporteissa kolmannesvuosittain ja vuosittaisessa tilinpäätöksessä. Lasten ja perheiden palvelujen pidempikestoisena tavoitteena on saada palvelujen painopistettä siirtymään ehkäiseviin toimiin ja varhaiseen tukeen sekä vahvistaa avohuollon lastensuojeluasiakkaiden intensiivistä tukea sosiaalityön, perhetyön ja perhekuntoutuksen keinoin, niin että sijaishuollon kustannukset laskevat. 10

12 LAADUN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Perhekeskuksen prosessien kehittämiseksi uusille asiakkaille tehdään vaikuttavuuskysely. Tavoitteena on, että työskentely käynnistyy asiakkaan näkökulmasta joustavasti ja työskentelyjakso parantaa asiakkaan kokemaa hyvinvointia. Perhekeskus arvioi toimintaansa SHQS laatukriteerein. Valittuja kehittämiskohteita työstetään ja tavoitteiden toteutumista arvioidaan. Sosiaalihuollon laadun, turvallisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseksi perhekeskukselle laaditaan uuden sosiaalihuoltolain 47 :n ja myöhemmin säädettävän sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen mukainen omavalvontasuunnitelma. Liperin kunta on yhdessä Joensuun kanssa osallisena valtiovarainministeriön Hyvinvoinnin integroitu toimintamalli kuntakokeilussa. Liperin perhekeskuksen monialainen tiimi edustaa kuntakokeilussa lasten ja nuorten varhaisen tuen toimintamallia. Kuntakokeilussa kokeillaan ja arvioidaan asiakasvastaavien merkitystä palveluprosessissa ja yhteisen palvelusuunnitelman käyttömahdollisuuksia. Kuntakokeilussa arvioidaan lähtötilannetta ja toimintamallin vaikutuksia erilaisin indikaattorein. PERHETYÖN KRITEERIT Kotipalvelun myöntämisen kriteerit: - raskauteen, synnytykseen tai vauvan hoitoon liittyvät haasteet/erityistilanteet (esim. vuodelepo raskausaikana) - monikkoperheeseen, yksinhuoltajuuteen tai suurperheeseen liittyvä vaikeus / avun tarve (esim. jaksamisen tukeminen) - vanhemman äkillinen masennus, uupumus, vakava sairastuminen, vamma tai tapaturma - lapsen pitkäaikainen sairaus, vamma - kriisi, äkillinen elämänmuutos tai erityistilanne perheessä (esim. perheenjäsenen kuolema tai vakava sairastuminen, avioero) - lastenhoito vanhemman välttämättömän asioinnin järjestämiseksi (esim. ensimmäiset sairaala- tai terapiakäynnit) - perhe ei ole oikeutettu muiden lakien perusteella korvaavaan palveluun 11

13 Lapsiperheiden kotipalvelua ei myönnetä: - äkilliseen lapsen sairastumiseen tilanteessa, jossa vanhemmalla oikeus jäädä hoitamaan lasta - pitkäkestoiseen päivittäiseen lastenhoitoon - henkilökohtaisen avustajan/avun tarpeeseen - kotona tehtävän etätyön, opiskelun, luennoilla käyntien tai vanhemman työssä käynnin vuoksi - parisuhteen hoitoon, virkistäytymiseen tai harrastuksen vuoksi 12

Loimaan. Perhepalvelut

Loimaan. Perhepalvelut Loimaan Perhepalvelut PERHEPALVELUT Loimaan perhepalvelujen työmuotoja ovat palvelutarpeen arviointi, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö ja sosiaa- liohjaus. Perhepalveluihin kuuluvat myös tukihenkilö-

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä

Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Lastensuojelutarpeen ehkäisy peruspalveluiden yhteistyönä Auta lasta ajoissa- moniammatillisessa yhteistyössä 14.1.2016 Alkoholi, perhe- ja lähisuhdeväkivalta lapsiperheiden palvelut tunnistamisen ja puuttumisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS 1 Sisällys 1 Lapsiperheiden kotipalvelun ja kriteerien tarkoitus... 3 2 Lapsiperheiden kotipalvelun lainsäädännöllinen perusta... 3 3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT ASIAKASMAKSUT OULUNKAARELLA Lapsiperheiden kotipalvelu (sosiaalihuoltolaki 19 ) Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisella lapsiperheiden kotipalvelulla tarkoitetaan

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Opiskeluhuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto - Ajankohtaista Kuopio 26.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Viestejä valvontakentältä

Viestejä valvontakentältä Viestejä valvontakentältä Kotiin annettavat palvelut lapsiperheiden osalta 12.12.2016 1 Sosiaalihuoltolain 19 :n mukaisen kotipalvelun saatavuus Lounais-Suomen aluehallintoviraston alueella (säännöstöä

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PERUSTEET JA MAKSUT 1.3.2016 Perusturvalautakunta 25.2.2016 Liite Sivu 2 / 7 Sisällys LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET 1.3.2016 -----------------------------

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen Hannele Pajanen 17.11.2016 Iloa vanhemmuuteen - hanke jatkaa kehittämistyötä - monessa on mukana oltu Lastentalo- hanke Lapsen paras Lapsen ääni I Lapsen ääni

Lisätiedot

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

YDINPROSESSIT LÄHIPALVELUT ALUEELLISET PALVELUT ERITYISPALVELUT. Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta LIITE 2. Ydinprosessityöryhmien palvelujaottelut IKÄIHMISTEN YDINPROSESSIT LÄHI ALUEELLISET ERITYIS Ennaltaehkäisevät palvelut Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointi, palveluohjaus ja neuvonta

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/40 29.4.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 17/2013 1 (5) historia Opetuslautakunta 26.03.2013 40 Opetuslautakunta päätti antaa seuraavan lausunnon kaupunginhallitukselle: Perusopetuslain ja opetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa

Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Oppilashuolto Lahden kaupungin perusopetuksessa Piirros Iita Ulmanen Oppilashuolto Oppilashuollolla tarkoitetaan huolenpitoa oppilaiden oppimisesta ja psyykkisestä, fyysisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista.

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti 18.11.2015 Sivu 1 / 1 4876/2015 05.05.00 105 Lapsiperheiden kotipalvelu Espoossa - toteutus uuden sosiaalihuoltolain mukaisesti Valmistelijat / lisätiedot: Raija Vanhatalo, puh. 046 877 2774 Elina Palojärvi,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin? Perheneuvola lapsiperheen tukena Mitä ja milloin? Sosiaalihuoltolain velvoittamaa toimintaa Kunnilla on Sosiaalihuoltolain mukaan velvollisuus järjestää kasvatus- ja perheneuvontaa asukkailleen. Kasvatus-

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti

Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Miten erityisnuorta tuetaan peruskoulun aikana? Mari Raappana, koulupsykologi & Ulla Suosalo, toimintaterapeutti Oppilashuollollinen tuki Yhteisöllistä Yksilökohtaista Yhteistyötahojen tärkeä merkitys

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos

Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiluonnos SORA-KOULUTUS 31.1.2013 Anne Heikinkangas Lyhennelty OKM:n ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhosen esityksestä Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki uudistuu Koskee esi- ja perusopetusta

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja.

Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri täydentää kunnallisia ja alueellisia oppimisen ja koulunkäynnin tuen palveluja. Valteri tukee lähikouluperiaatteen toteutumista tarjoamalla monipuolisia palveluja yleisen, tehostetun ja erityisen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos 17.09.2014 Sivu 1 / 1 3684/05.17.00/2014 12 Toimeentulotuen tilanne ja uudistukset sekä lastensuojelupalvelujen palvelurakennemuutos Valmistelijat / lisätiedot: Marja Dahl, puh. 050 306 2416 Mari Ahlström,

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa?

Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Lapset puheeksi - kohtaavatko perheiden tarpeet ja tarjolla olevat palvelut toisensa? Iin perhepalveluiden palveluesimies vs. Leena Mämmi-Laukka p. 050 3950 339 leena.mammi-laukka@oulunkaari.com Seudullinen

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016

Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Kelan TYP-toiminta KELA 20.4.2016 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) Työllistymistä edistävää monialaista yhteispalvelua (TYP) koskeva laki (1369/2014) tuli täysimääräisesti voimaan

Lisätiedot

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen

Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen Mistä jatkossa apua? kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 20.9.2016 ilkka.jokinen@vaalijala.fi 1 Teemat 1. Kohderyhmä 2. Liikkuvat kuntoutuspalvelut 3. Kokonaiskuntoutus 4. Osaamis- ja tukikeskukset 5. Vaalijalan

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta

KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta KASPERI II hankkeen Osallisuuden helmet seminaari 22.5.2013 Terveiset Lasten Kaste osaohjelmasta Arja Hastrup Kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluja

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9.

Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. TOIMINTASÄÄNTÖ Sosiaalipalvelukeskus Sosiaalipalvelukeskuksen tehtävät on määritelty perusturvalautakunnan johtosäännössä 9. JOHTORYHMÄ Sosiaalipalvelukeskuksessa toimii johtoryhmä, jota johtaa sosiaalipalvelupäällikkö.

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia

Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia 1 Esipuhe Kirkkonummen kunnan opiskeluhuollon strategia perustuu Oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin(1287/2013), joka astui voimaan 1.8.2014. Strategian tavoitteena

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

Mitä on palvelusuunnittelu?

Mitä on palvelusuunnittelu? Vammaispalvelujen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke 2012-2013 Mitä on palvelusuunnittelu? Piia Liinamaa Palvelusuunnittelun Innopaja 21.5.2013 Meirän tuloo sallia ihimisten ittensä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus

Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät Helsingin Messukeskus Oppilas- ja opiskelijahuollosta kohti uutta opiskeluhuoltoa Kansalliset kehittämispäivät 27.- 28.11.2014 Helsingin Messukeskus 28.11.2014 Päivän teema: Opiskeluhuollon monialainen yhteistyö ja yksilökohtaisen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät

TAVOITE TOIMENPITEET VASTUUTAHO AIKATAULU. kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ 1.1 Tehostetaan ennaltaehkäisevää työtä kartoitetaan ennaltaehkäisevä työ kaikki ikäryhmät Aloitetaan työ 2011 ja päivitetään vuosittain Toimenpiteet jaetaan

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1

Kyh Kyh liite 3 Kyh Kyh liite 1 Kyh 20.1.209 6 Kyh liite 3 Kyh 21.9.2010 94 Kyh liite 1 2 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON ANTAMISESTA JA JÄRJESTÄMISESTÄ PÄÄT- TÄMINEN JA RATKAISUVALTA YKSILÖASIOISSA Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon

Lisätiedot

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT

MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT MIELENTERVEYS JA PÄIHDEPALVELUT Mielenterveys ja päihde SAStyöryhmä Puheenjohtaja 0400 447 633 Terveyskeskus Päivystysajanvaraus ma su 8 22 (06) 2413 3200 Terveyskeskus Ei kiireellinen ajanvaraus ma pe

Lisätiedot

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 8.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö

6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö 6.1 Monialainen oppilashuollon yhteistyö Oppilashuolto järjestetään monialaisessa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen kanssa siten, että siitä muodostuu toimiva ja yhtenäinen kokonaisuus

Lisätiedot

Yksilökohtainen opiskeluhuolto. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Rovaniemi

Yksilökohtainen opiskeluhuolto. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Rovaniemi Yksilökohtainen opiskeluhuolto Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Rovaniemi 27.1.2015 Esityksessä käytetyt termit Opiskeluhuolto = entiset oppilashuolto + opiskelijahuolto Opiskelija = esikoululainen,

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,8 % (1163 hlöä) POSIO 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 3 633 30,8 % (1163 hlöä) 2975 2766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 1123 (31 %) 1341 (45%) kasvu

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu - missä mennään lainvalmistelussa? Ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen Uudistuksen taustaa Oppilashuoltoon liittyvän lainsäädännön uudistamistyöryhmässä (STM selvityksiä

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat. Vanhusneuvoston kokous Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Vanhusneuvoston kokous 17.2.2016 Johtava ylilääkäri Lars Rosengren Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat Sisältö Palvelujen uudistamisen tiekartta ja

Lisätiedot

SenioriKaste. Johtajat

SenioriKaste. Johtajat SenioriKaste Johtajat 2.11.2015 Hanketyöskentely Hanke tukee kuntien omaa kehittämistyötä Järjestämällä mm. kaikille yhteisiä työkokouksia (vertaistuki ja hyvien käytäntöjen jakaminen), seminaareja, koulutuksia

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa

1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa Opiskeluhuollon opas 1. Johdanto 2. Keskeiset käsitteet 3. Opiskeluhuolto Turun ammatti-instituutissa 4. Hyvinvoiva opiskelija TAIssa 1. Johdanto Oppilas- ja opiskeluhuoltolaki (1287/2013) tuli voimaan

Lisätiedot

Tarja Tirkkonen 12.10.2015

Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Tarja Tirkkonen 12.10.2015 Perheiden erityispalvelut Hanne Kalmari perheiden erityispalvelujen päällikkö Perheneuvola Leena Lehikoinen perheneuvolan päällikkö Perheoikeudelliset asiat Katja Niemelä perheoikeudellisten

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto

Hyvinvoinnin palvelumalli hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvoinnin palvelumalli 2020 16.4.2013 hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Hyvinvointipalveluiden talouden kokonaishaasteet Skenaariossa 1 menojen kasvuvauhti jatkuu vuoden 2012 mukaisena kantaoulun

Lisätiedot

Kela osana monialaisessa verkostossa

Kela osana monialaisessa verkostossa Kela osana monialaisessa verkostossa 2 Lähde: TEM/Päivi Kerminen Kelan strateginen painopiste kumppanuusyhteistyössä Parannamme suorituskykyämme uudistamalla toimintojamme sekä vahvistamalla yhteistyötä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu

Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu 1 Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu Oppilashuoltoryhmä ohjaa lapsen / nuoren palveluiden piiriin. Miten prosessi etenee kussakin organisaatiossa / yksikössä? Miten palveluihin päästään? 2) Miten asia

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen esiopetuksessa Tätä opasta on työstetty Lahden koulukuraattori- ja psykologipalveluissa vuosien 2009-2010 aikana kokemuksellisen

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä)

yli 65 v ennuste 2030 ennuste 2040 ( Tilastokeskus) ,9 % (296 hlöä) PELKOSENNIEMI 1. Taustatietoa Väestö yli 65 v. 2014 2030 2040 (31.12.2014 Tilastokeskus) 947 29,9 % (296 hlöä) 807 766 Ikääntyneiden määrä (lkm) 2013 2030 Kasvu 65 täyttäneet 289 (30%) 354 (44%) kasvu

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

Työllisyyden kuntakokeilu

Työllisyyden kuntakokeilu Työ- ja toimintakyvyn arvioinnit ja eläkeselvittelyt osana pitkäaikaistyöttömien palveluprosesseja Leena-Kaisa Härkönen Työllisyyden kuntakokeilu Jyväskylä, Jämsä, Muurame Ohjaus- ja kuntoutuspalvelut

Lisätiedot

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue.

Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen johtaminen on merkittävä julkishallinnon johtajien osaamisen sisältöalue. 1 1. Koulutus- ja kehittämistoiminta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen toimialan 2.2.2 1 (15) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN PERHE- JA SOSIAALIPALVELUJEN TULOSYKSIKÖN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 21.12.2016 Voimaan 1.1.2017

Lisätiedot

Hämeenkyrön puheenvuoro:

Hämeenkyrön puheenvuoro: 8.2.2017 Hämeenkyrön puheenvuoro: varhaiskasvatusyksikön päällikkö Marjo Vulli johtava erityisopettaja Terhikki Hulkko-Haavisto erityisluokanopettaja Pauliina Hakonen sosiaalityöntekijä Katja Sipiläinen

Lisätiedot

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa

Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Varhaista tukea ja kumppanuutta rakentamassa Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen uudistaminen Lasten Kaste kehittämistyö jatkuu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lasten, nuorten ja lapsiperheiden

Lisätiedot

SOTE- ja maakuntauudistus

SOTE- ja maakuntauudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne muuttuu miten kuntouttava työtoiminta, sosiaalinen kuntoutus ja muu osallisuutta edistävä toiminta asemoituvat muutoksessa Eveliina Pöyhönen SOTE- ja maakuntauudistus

Lisätiedot