TAPAUSSELOSTUS. Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPAUSSELOSTUS. Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä"

Transkriptio

1 TAPAUSSELOSTUS Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä Sinikka Söderholm, Monica Meinander, Kirsi Kahela ja Hannu Alaranta»Locked-in»-oireyhtymä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat. Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 tähän oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Kuntoutuskeskuksen moniammatillinen työryhmä on suunnitellut yhteistyössä apuvälineasiantuntijoiden kanssa jokaiselle potilaalle yksilöllisen korvaavan kommunikaatioapuvälineen. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaille mahdollisuuden molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa.»käsivarrenliikkeitä, ääntä ja ruumiinasentoja hän ei enää voinut käyttää. Hän vastasi myöntävästi hitaasti sulkemalla silmänsä, kieltävästi taas räpyttämällä nopeasti silmiään useaan kertaan, ja toivoessaan hän kohotti katseensa kohti taivasta.» Dumas Oireyhtymän nimeä käsitellään Kielen kärjestä -palstalla tässä numerossa. Ensimmäiset kuvaukset»locked-in»-oireyhtymästä 1 (LIS) ilmestyivät kaunokirjallisuudessa. Alexandre Dumas n romaanissa Monte Criston kreivi vuosilta on yhtenä keskeisenä henkilönä aivoverenkierron häiriöön sairastunut Noirtier de Villefort, joka kommunikoi silmiä räpyttämällä. Avustajan osoittaessa sanakirjasta sanoja hän pystyi katseellaan valitsemaan niistä haluamansa. Émile Zola (alkuperäisteos 1868) kertoo kirjassaan, että liikuntakyvyttömällä henkilöllä nimeltä Thérèse Raquin oli»kieli vain hänen silmissään ja toisten piti arvata, mitä hän halusi». Ranskalainen Jean-Dominique Bauby (1997) kertoo vasta ilmestyneessä kirjassaan Perhonen lasikuvussa omakohtaisia tuntemuksiaan»sisään lukitusta tilasta», jossa motorinen kyky puuttuu täysin. Hän ei pysty puhumaan, mutta ajattelu ja muu kognitiivinen toiminta ovat säilyneet normaaleina. Hän ymmärtää kaiken, mutta häntä on vaikea ymmärtää. LIS on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihak- Duodecim 114: ,

2 Kuva 1. Aksiaalisessa ja sagittaalisessa magneettikuvassa näkyy laaja vaurio aivosillan alueella. sisto ovat halvaantuneet. Oirekuvaan kuuluvat myös pakkoitku ja -nauru, jotka ovat liioiteltuja tunnetilaan verrattuna (Söderholm ym. 1998). Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet, tosin näkövaikeudet, kuten kaksoiskuvat, näkökenttäpuutokset tai katseen kohdistamisen vaikeus, ovat mahdollisia (Söderholm ja Kahela 1995, Söderholm ym. 1998). Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään. Ihminen on tajuissaan ja tietoinen ympäristöstään, mutta keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat (Kovanen ja Sulkava 1982, Dolfus ym. 1990, Ohry 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Hän voi olla depressiivinen, mikä on luonnollista varsinkin sairauden alkuvaiheessa samoin kuin vireystilan vaihtelut ja väsyvyys. Oireyhtymän taustalla on useimmiten aivoverenkierron häiriö vertebrobasilaarialueella (Chia 1991, Blunt ym. 1994) (kuva 1). Muita syitä voivat olla aivorungon ja pikkuaivojen alueiden traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet (Dolfus ym. 1990, Rowland 1991). Sairauden alkuvaiheessa kuolleisuus on suuri. Valtaosa kuolemantapauksista tapahtuu neljän ensimmäi- 880 S. Söderholm ym.

3 sen kuukauden aikana sairastumisesta (Patterson ja Grabois 1986). Paraneminen on harvinaista, joskin lievää kuntoutumista voi tapahtua. Yleensä potilaan tila vakiintuu ensimmäisen vuoden aikana. Hänen elinikänsä saattaa kuitenkin olla pitkä, useita vuosia (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Katz ym. 1992).»Locked-in»-oireyhtymä on siis ollut tunnettu lääketieteessä useita vuosikymmeniä, mutta aikaisemmin ei ole ollut olemassa menetelmiä, joiden avulla potilaat olisivat pystyneet helposti ilmaisemaan ajatuksiaan muille ihmisille (Palo 1997). Oireyhtymän syvällisempi tunteminen ja tietokoneavusteiset kommunikaatiomenetelmät ovat merkittävästi parantaneet heidän elämänlaatuaan (Rechlin 1993). Kommunikaation apuvälineitä ja tietokoneavusteisia kommunikaatiomenetelmiä on myös Suomessa ollut käytössä jo vuosikausia, mutta sekä yleinen että terveydenhuollon tietous näistä mahdollisuuksista on vielä vähäistä. Tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan LISpotilaiden kommunikaatiota ja vuorovaikutusta erilaisten menetelmien ja apuvälineiden avulla. Puhemotoriikan ja nielemiselimistön toimintahäiriöt LIS-potilaan puhumattomuuden syynä on anartria (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Puheeseen vaikuttava lihaksisto on osittain tai täydellisesti halvaantunut, ja hengityksen ja äännön koordinaatiossa on vaikeuksia. Hengityksen helpottamiseksi potilaille joudutaan tekemään alkuvaiheessa henkitorviavanne. Kasvojen liikkeet ovat vähäiset. Jäljellä olevat liikkeet ovat kokonaisvaltaisia ja eriytymättömiä (Ohry 1990, Rowland 1991). Huulion ja kielen liikkeiden voima ja laajuus ovat heikentyneet, samoin pehmeän suulaen liikkeet. Potilaalla esiintyy usein patologinen imemis-puremisrefleksi. Hengityksen ja äännön koordinaatiovaikeuksien vuoksi tahdonalainen äänentuotto puuttuu, vaikka äänihuulitasolla ei yleensä ole häiriötä. Ääni tulee reflektorisesti pakkoitkun ja -naurun aikana (Söderholm ym. 1998). Nielemishäiriön vuoksi ravinto annetaan LISpotilaille aluksi nenä-mahaletkun kautta (Ohry 1990, Rowland 1991). Syömis- ja nielemishäiriön taustalla ovat suun heikko motoriikka, mahdollisesti tuntopuutoksia, nielemisrefleksin viivästyminen tai puuttuminen, nielun peristaltiikan heikkous ja kurkunpään adduktiotoiminnan heikkous. Tilannetta voi pahentaa myös musculus cricopharyngeuksen spasmi. Aspiraatio on mahdollinen kaikissa nielemisen vaiheissa: oraalisessa, faryngeaalisessa ja esofageaalisessa. Kommunikaatio Koska kyseessä ovat motorisen toimintakykynsä menettäneet mutta kielelliset ja muut henkiset toimintonsa säilyttäneet ihmiset, on ensiarvoisen tärkeätä pyrkiä heti sairauden alkuvaiheessa kehittämään potilaalle korvaava kommunikaatiomenetelmä perustarpeiden ilmaisemiseksi. Kommunikaatio perustuu silmien pystysuuntaisiin ylös alas-liikkeisiin, jotka ovat yleensä parhaiten säilyneet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Niiden avulla potilas pystyy vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin myöntävästi tai kieltävästi. Silmien liikkeisiin voidaan perustaa myös kirjainviestintä. Potilaalle luetellaan tai näytetään kirjaintaulusta kirjaimia, ja hän valitsee silmien liikkeillä sanojen muodostamiseksi tarvittavat kirjaimet (Kahela ja Söderholm 1996, Söderholm ym. 1998). Varsinkin lueteltuihin kirjaimiin perustuva menetelmä on alkuvaiheessa hidas ja vaatii niin potilaalta kuin keskustelukumppaniltakin tarkkaavuutta ja muistia. Kommunikaatio on huomattavasti helpompaa silloin, kun silmien vaaka- ja pystysuorat liikkeet ovat hyvät. Silloin voidaan käyttää apuna kirjaimilla varustettua läpinäkyvää muovitaulua, jota käytetään kohdistamalla katse kirjaimesta toiseen. Menetelmä on jo pieni askel kohti normaalimpaa vuorovaikutusta, koska taulun läpinäkyvyys mahdollistaa myös katsekontaktin keskustelijoiden välillä. Tietokoneavusteinen kommunikointi Tietokoneavusteinen kommunikaatio perustuu mihin tahansa tahdonalaiseen lihasliikkeeseen, pieneenkin. Suurimmat ongelmat suunniteltaessa tietokoneavusteista kommunikaatiomenetelmää ovat tahdonalaisten lihasliikkeiden vähyys ja Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 881

4 näön ja katseen kohdistamisen vaikeudet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen on mahdollista vain silloin, kun suunnitteluun osallistuu moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jolla on riittävästi tietoa aiheesta (Söderholm ym. 1998). Tietokoneavusteisen kommunikaatiomenetelmän valinta ja käytön harjoittelu on pitkä, useita vaiheita sisältävä prosessi. Potilaan ja moniammatillisen työryhmän apuna on tällöin apuvälineasiantuntija. Puheterapeutti kartoittaa kasvojen ja puheeseen tarvittavan lihaksiston toiminnan sekä leuan liikkeet. Yhteistyössä fysio- ja toimintaterapeutin kanssa potilaalle pyritään saamaan riittävän hyvä istumisasento, jolla helpotetaan pään ja vartalon hallintavaikeuksia. Raajojen vajaatoiminnasta ja spastisuudesta huolimatta yritetään löytää mahdollisimman luotettava tahdonalainen lihasliike, jota voidaan käyttää tietokoneen ohjaukseen (Kahela ja Söderholm 1996). Ohjaimen käyttö voi perustua pieneen sormen tai ranteen liikkeeseen, otsan rypistykseen, leuan liikkeeseen tai purentaan (Haig ym. 1987, Ohry 1990, Katz ym. 1992). Jos pään hallinta on riittävän hyvä, voidaan käyttää hiiriemulaattoreita, jotka toimivat ultraäänisignaalilla tai infrapunavalolla (Anson 1991). Sopivien käyttökytkinten löytäminen, oikea sijoittaminen ja käytön harjoittelu ovat ATK-laitteiston käytön suunnittelussa kaikkein tärkein, aikaa vievin ja vaativin osa kokonaisuutta (kuva 2). Apuohjelmat mahdollistavat tietokoneen kaikkien toimintojen käytön vaikka yksitoimisella kytkimellä (Kilgallon ym. 1987). Näppäimistö korvataan näppäimistöohjelmalla. Sen avulla näppäimistö saadaan näkyviin näyttöruutuun, jolloin sitä voidaan käyttää joko hiirellä tai askeltavan näppäimistöohjelman ja yksitoimisen kytkimen avulla (Gonzales-Abasacal ym. 1994). Kirjoittamista voidaan helpottaa vaillinaisten sanojen ja lauserakenteiden täydentämisohjelmilla. Tarvittaessa voidaan käyttää puhesyntetisaattoriohjelmia, jotka muuntavat kirjoitetun tekstin puheeksi (Fahey ym. 1990). Mikäli potilaalla on näköön tai katseen kohdistamiseen liittyviä vaikeuksia, apuna voidaan käyttää äänipalautteella ja askelluksella varustettua näppäimistöohjelmaa. Kuva 2. Tietokoneavusteinen kommunikaatio askeltavan näppäimistöohjelman ja leukaohjaimen avulla. Omat potilaat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 täydelliseen»locked-in»-oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Heistä seitsemän on naisia ja kuusi miehiä. Nuorin oli sairastumisen aikaan 17-vuotias ja vanhin 57-vuotias. Keskimääräinen sairastumisikä oli miehillä 37.3 vuotta ja naisilla 35.1 v. LIS:n aiheuttivat laaja aivorunkoinfarkti (11 potilaalla), traumaattinen vaurio aivorungon alueella (yhdellä) ja virussairauden seurauksena syntynyt Guillain Barrén syndrooma (yhdellä). Yhden potilaan aivorunkoinfarktin aiheuttajaksi on epäilty sähköiskua. Potilaista yhtätoista on tavattu henkilökohtaisesti koti- tai laitoskäyntien yhteydessä. Yhden henkilökohtaista jälkiseurantaa ei saatu järjestymään. Yksi potilas kuoli 14 vuoden kuluttua sairastumisesta. Tutkituista 11 potilaasta neljä on tätä nykyä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja yksi näistä on siirtymässä periodihoitoon kotiin, kolme asuu palvelutalossa ja neljä henkilökohtaisten avustajien turvin kotona. Kuntoutusjaksojen lukumäärät ja pituudet vaihtelevat. Kuntoutusjakson keskimääräinen pituus on ollut noin kolme kuukautta. Viime vuosina kuntoutusjaksojen taajuus on suurentunut; tavoitteena on ollut vuosittainen kuntoutusjakso. Tavattujen potilaiden pisin seuranta-aika on ollut 15 vuotta, lyhin kymmenen kuukautta. Kuntoutuskeskuksen työryhmä on ollut lähes kaikkiin potilaisiin vuosittain yhteydessä. 882 S. Söderholm ym.

5 Kaikki jälkiseurantaan osallistuneet 11 potilasta tarvitsevat useissa päivittäisissä toiminnoissaan toisen henkilön apua. Kuusi heistä pystyy käyttämään erikoisohjaimien avulla sähköpyörätuolia, ja viidellä on lisäksi ympäristönhallintalaitteet käytössään. Kahta lukuun ottamatta potilaat pystyvät syömään karkeaksi soseutettua ruokaa ja juomaan nesteitä joko sellaisenaan tai saostettuna. Kahdelle potilaalle on tehty aspiraatiovaaran ja limaisuuden vuoksi gastrostooma. Nielemishäiriön syinä ovat kaikilla olleet oraalimotoriikan heikkous, nielemiselimistön osittaiset tuntopuutokset, nielurefleksin viivästyminen tai puute sekä yskimisrefleksin heikkous tai puuttuminen. Seitsemälle potilaalle on tehty videofluorografiatutkimus, jonka avulla nielemistapahtuman vaiheita on pystytty seuraamaan tarkasti ja suunnittelemaan sen perusteella yksilöllinen ja turvallinen nielemisterapia. Suun avaamista ja suuhygienian hoitamista on hankaloittanut useimmilla alkuvaiheessa voimakas imemis-puremisrefleksi. Potilaista kahdeksalle on palautunut vähäistä lihastoimintaa silmien liikkeiden ja pään hallinnan ohella myös käteen tai sormiin. Yksi pystyy käyttämään kirjaintaulua ja tekstiä tuottavaa laitetta (»kommunikaattoria») käteen asetetun apuvälineen avulla ja yksi kykenee käyttämään sormellaan tavallista tietokoneen näppäimistöä. Seurannassa olleista potilaista kaksi pystyy vahvasta dysartriasta huolimatta kommunikoimaan puheensa avulla, toinen enimmän aikaa, toinen pysyvän trakeostooman vuoksi ainoastaan pieniä aikoja päivittäin puhekanyylin avulla. Yhden potilaan puhe perustuu yksittäisten äänteiden ja sanojen käyttöön. Kaikille seurannassa olleille on kuntoutusjakson aikana pystytty suunnittelemaan ja kehittämään toimiva kommunikaation apuväline tai tietokoneavusteinen kommunikaatiomenetelmä tai molemmat (taulukko 1). Potilas 1 on 33-vuotias mies. Hän sairastui marraskuussa 96 kallonpohjavaltimon infarktiin, jonka seurauksena hänelle kehittyi»locked-in»-oireyhtymä. Sairastumista oli edeltänyt parin viikon ajan takaraivosärky ja huimaus. Potilas oli hakeutunut terveyskeskukseen, jossa hänelle oli määrätty niska hartiaseudun hierontaa. Oireet kuitenkin etenivät täydelliseksi puhumattomuudeksi ja tetraplegiaksi. Primaarihoito annettiin keskussairaalassa, jossa tehdyssä pään magneettikuvauksella todettiin aivosillan alueen infarktiin sopiva laaja muutos, joka ulottui vasenvoittoisesti pikkuaivoihin ja aivovarsiin. Potilas tuli Käpylän kuntoutuskeskukseen huhtikuun puolivälissä Hän oli täysin puhumaton ja tetrapleginen, ja hänellä esiintyi voimakasta pakkoitkua ja -naurua. Trakeostooma oli poistettu ennen kuntoutukseen tuloa, mutta nenä-mahaletku oli paikoillaan, eikä ruokailuharjoituksia ollut vielä aloitettu. Potilaalla oli hyvin liikkuvat silmät, joiden avulla hän pystyi viestittämään kyllä-ei-vastaukset kysymyksiin, mutta muutoin kasvojen liikkeet olivat vähäiset. Jokapäiväiseksi kommunikaatiovälineeksi valittiin aakkosilla varustettu läpinäkyvä muovitaulu, jota potilas käytti heti ensimmäisestä päivästä lähtien sujuvasti. Toisena keinona käytettiin esimerkiksi terapioiden yhteydessä, aakkosten luettelemista. Nielemishäiriötä selvitettiin kliinisen tutkimuksen ja videofluorografian avulla. Häiriön syinä olivat suunmotoriikan heikkous ja nielurefleksin viivästyminen. Aspirointi oli kuitenkin vähäistä. Potilas oli intensiivisessä kuntoutuksessa kaksi kuukautta. Nenä-mahaletku pystyttiin poistamaan toukokuussa, ja potilaan puhe-elimistön motoriikka kehittyi niin paljon, että hän pystyi auttavaan kommunikaatioon fraasitasolla. Kommunikaatio sujui nopeasti läpinäkyvän muovitaulun ja silmien liikkeiden avulla. Potilaalle suunniteltiin tietokoneavusteinen kommunikaatiovälineistö, jota hän käytti apuohjelmien ja infrapunavalon avulla toimivalla, otsaan sijoitettavalla hiirellä. Hiiren käyttö yksitoimisella kytkimellä onnistui käyttämällä hyväksi oikean ranteen vähäistä liikettä. Kuntoutuksen loppuvaiheessa potilas harjoitteli liikkumista sähköpyörätuolilla, jota hän ohjasi leukaohjaimella. Uusi kuntoutusjakso toteutettiin syksyllä Nielemistoiminnot ja kommunikaatio olivat tulleet huomattavasti nopeammiksi. Jakson aikana potilas harjoitteli ympäristönhallintalaitteiden käyttöä, liikkumista sähköpyörätuolilla ja aiemmin hankittujen kommunikaatiovälineiden ohella hän opetteli käyttämään puhesyntetisaattorilla varustettua Lightwriter-tekstilaitetta suutikun avulla. Tämä laite pystyi palvelemaan potilasta välittömässä kommunikaatiossa sekä mahdollisti myös kaiutinpuhelimen käytön. Kuntoutuksen jälkeen potilas siirtyi palvelutaloon asumiskokeiluun. Hän itse kuvasi elämäntilannettaan seuraavasti:»locked-in-syndrooma. Tuon sanahirviön kanssa olen joutunut elämään melkein vuoden. Kerron tästä sairaudesta ja niin kuin Kyllösen Matti sanoisi formuloita selostaessaan erinomaisista vaikeuksista, joihin olen törmännyt. Elämäni muuttui täysin ja kertaheitolla marraskuun 24. päivänä Tuon päivämäärän tulen muistamaan koko elämäni. Olin kuuleman mukaan sairaalan teho-osastolla kaksi viikkoa. Itse en muista tuosta ajasta mitään, vain sekavia unikuvia. Locked-in-syndrooma, niin kuin sairauteni virallinen määritys kuuluu, jättää ihmisen käytännöllisesti katsottuna lukituksi sisään, oman ruumiinsa sisään. Minä en esimerkiksi voi syödä tai juoda kunnolla enkä pysty puhumaan: asiat mitkä aikaisemmin olivat itsestäänselvyyksiä. Tämä sairaus on vienyt myös liikuntakyvyn ja kyvyn käyttää käsiäni. En osaa yskiä, sylkeä tai purskutella vettä suussa. En osaa hallita tunteitani, itkua ja naurua, vaikka kuinka haluaisin. Kaikki liikuttaa, jopa avovaimoni vierailut alussa saivat minut itkemään. En tule läheskään aina ymmärretyksi, koska välitön kommunikaatio rajoittuu pelkästään silmien liikkeisiin ja kirjaintauluun. Onneksi avuksi on saatu tietokoneet, tämäkin teksti on syntynyt sen avulla. Muuten yhteyteni ulkomaailmaan olisivat käytännöllisesti katsoen poikki. Sairastumiseni sattui aikaan, jolloin meille odotettiin ensimmäistä lasta. Nyt avovaimollani ja minulla on pieni, suloinen tytär. Ehkäpä elämällä on sittenkin tarkoitus pitäähän minun olla isä tyttärelleni. Sitä minulta ei kukaan saa viedä pois» Potilas 2, kuntoutuksessa ollut 43-vuotias mies, puolestaan kuvasi omaa tilaansa ja suhdettaan hoitohenkilökuntaan seuraavasti:»oloni on kauheaa normaalitilanteeseen verrattuna. Sitä sävyttävät epävarmuus, vaihtoehdottomuus ja vanha, jähmeä minäkuvani, joka alituisesti törmää nykytodellisuuteen. Entä tulevaisuuteni. Välillä vähän jumppaan ja kirjoittelen. Siinäpä se tulevaisuuteni visio lyhyesti ja sievästi muotoiltuna Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 883

6 Taulukko 1. Aineiston potilaiden korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Potilas Menetelmät, tekniset apuvälineet ja ohjelmat Oheislaitteet Ohjaustapa Käyttöpaikka 1 Aakkosten luetteleminen, PC-kone, ulkoinen askeltava näppäimistö, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma, puhesyntetisaattori 1-toiminen sormikytkin 2 Kirjaintaulu, puhe, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, hiiren automaattinen valintaohjelma Pään liikkeillä toimiva hiiri 3 1 Kirjaintaulu, tekstintuottolaite Vasen käsi, monitoimihihnaan sijoitettu näppäilytikku 4 Kirjaintaulu, äänteet, yksittäiset sanat, syntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, kannettava PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Pään liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 5 Kirjaintaulu, aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen leukakytkin 1-toiminen sormikytkin Pyörätuoli, vuode 6 Puhesyntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Otsatikku, leuan liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 7 Kirjaintaulu, kannettava PC-kone, askeltava näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet 1-toiminen leukakytkin Pyörätuoli, sähköpyörätuoli 8 Puhe, PC-kone, pieni kaareva näppäimistö, sähköposti ja Internet Suutikku 9 Silmien liikkeet ja aakkosten luetteleminen, kirjaintaulu 10 2 Kirjaintaulu, askeltava valotaulu, PC-kone morsetusohjelmalla 1-toiminen sormikytkin 11 Tekstintuottolaite, PC-kone, normaali näppäimistö ja hiiri, sähköposti ja Internet Näppäily vasemman käden keskisormella 12 Aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen suukytkin Pyörätuoli 13 Aakkosten luetteleminen, askeltava elektroninen valotaulu Sähkökirjoituskone 1-toiminen käsikytkin 1 Potilas ei osallistunut jälkiseurantaan; tiedot perustuvat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen (IKK) asiakirjoihin 2 Potilas on kuollut; jälkiseurantatiedot perustuvat IKK:n asiakirjoihin ja puhelinkeskusteluihin kotipaikkakunnan terveydenhuoltohenkilöstön kanssa 884 S. Söderholm ym.

7 Viileän neutraali perusasenne on monessa hoitosuhteessa hyvä ja harkittu. Pitkässä hoitosuhteessa, kuten omassani, on tärkeää, että hoitajan oma persoona pilkahtaa esiin roolin takaa. Eri asia, satunko siitä pitämään. En halua, että minua hoidetaan konemaisesti, enkä sitä, että kone minua hoitaa» Potilas joutui viettämään sairaalassa yli vuoden vailla omia kommunikaatiomahdollisuuksia. Liikkumattomasta ja puhumattomasta potilaasta kehittyi kuitenkin hoitohenkilökunnalle persoona, ainutkertainen, ajatteleva, tunteva ja oman elämänhistoriansa omaava yksilö. Pohdinta LIS-potilaat ovat melko harvinainen, osittain unohdettu ryhmä. Kansainvälisessä kirjallisuudessa raportit ovat paljolti tapausselostuksia, joissa potilasmäärä on 1 2 (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Sepcic ym. 1992, Ostrum 1994) tai 6 7 (Nordgren ym. 1971, Hawkes 1974, Kovanen ja Sulkava 1982, Reznik 1983, Andersson ym. 1993). Patterson ja Grabois (1986) julkaisivat kirjallisuuskatsauksen 139 potilaasta, joista heidän omaan sarjaansa kuului kuusi henkilöä. Vain yksi raportti on laajemmasta, 29 potilaan ryhmästä (Katz ym. 1992). Oma 13 potilaan aineistomme on siis kansainvälisestikin laaja. LIS-potilaan kuntoutus on pitkäaikaista, asiantuntevan kuntoutustyöryhmän yhteistyötä. Se vaatii ennen kaikkea sairastuneelta ja hänen läheisiltään voimia, kärsivällisyyttä ja uskoa parem- paan. Kun ihminen on menettänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan kykynsä tahdonalaiseen toimintaan, on ensiarvoisen tärkeätä tehdä kaikki mahdollinen edes vähäisten edistysaskeleiden saavuttamiseksi. Normaali ruokailu ja vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat ihmisen perustarpeita ja jo pelkästään elämänlaadun kannalta erittäin merkittäviä asioita. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksien kehittäminen terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa vaatii paljon aikaa, innostusta ja nopeasti etenevän tekniikan jatkuvaa seuraamista. Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa, mutta apuvälineiden ja apuohjelmien yksilöllinen soveltaminen vaatii osaamista, johon ei vielä maassamme ole riittävää koulutusta. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaalle mahdollisuuden vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa. Tuottamiensa tekstien kautta potilaalla on mahdollisuus ilmaista itseään yksilöllisenä, tuntevana ihmisenä. *** Tämä selvitys on osa Invalidiliiton automaatioprojektia, jota on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Kirjallisuutta Anderson C, Dillon C, Burns R. Life-sustaining treatment and locked-in syndrome. Lancet 1993; 342: Anson D. Using the HeadMaster with Macintosh, Apple II, and MS-DOS computers. Am J Occup Ther 1991; 45: Bauby J-D. Perhonen lasikuvussa. Suom. A Partanen, V Keynäs. Juva: WSOY, Blunt S B, Boulton J, Wise R, ym. Locked-in syndrome in fulminant demyelating disease. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1994; 57(4): Chia L-G. Locked-in syndrome with bilateral ventral midbrain infarcts. Neurology 1991; 41: Dolfus P, Milos P L, Chapuis A, Real P, ym. The locked-in syndrome: a review and presentation of two chronic cases. Paraplegia 1990; 28: Dumas A. Monte-Criston kreivi. Suom. L Hirvensalo. Porvoo: WSOY, Fahey R, Zegarra L, Finch A. Going on-line with and for individuals with communication disabilities. Augmentat Alternat Commun 1990; 6: 89 (abstrakti). Gonzalez-Abasacal J, Gomez E, Buldain G, Gardeazbal L. Software tool to evaluate methods of enhancing communication speed. Augmentat Alternat Commun 1994; 6: 94. Haig A J, Katz R T, Sahgal V. Mortality and complications of the locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1987; 68: Hawkes C H. Locked-in syndrome: report of seven cases. BMJ 1974; 4: Isaka Y, Iiji O, Ashida K, Imaizumi M, ym. Cerebral blood flow and magnetic resonance imaging in locked-in syndrome. J Nucl Med 1993; 34: Kahela K, Söderholm S. Computer communication systems in cases of locked-in-syndrome. Paper in Husita Congress Rovaniemi Katz R T, Haig A J, Clark B B, DiPaola RJ. Long-term survival, prognosis, and life-care planning for 29 patients with chronic locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1992; 73: Kilgallon M J, Roberts D P, Miller S. Adapting personal computers for use by high-level quadriplegics. Med Instrument 1987; 21: Kovanen J, Sulkava R. Locked-in-oireyhtymä eli valetajuttomuus. Duodecim 1982; 98: Nordgren R E, Markesberry W R, Fakuda K, Reeves A G. Seven cases of cerebromedullospinal disconnection: the locked-in syndrome. Neurology 1971; 21: Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 885

8 Ohry A. The locked-in syndrome and related states. Paraplegia 1990; 28: Ostrum A E. The locked-in syndrome comments from a survivor. Brain Injury 1994; 8(1): Palo J. Perhonen aivokammiossa. Helsingin Sanomat (kuukausiliite, joulukuu): 87 9, Patterson J R, Grabois M. Locked-in syndrome: a review of 139 cases. Stroke 1986; 17: Rechlin T. A Communication system in cases of»locked-in»-syndrome. Int J Rehabil Res 1993; 16: Reznik M. Neuropathology in seven cases of locked-in syndrome. J Neurol Sci 1983; 60: Rowland L P. Clinical syndromes of the spinal cord and brain stem. Teoksessa: Kandel E, Schwartz J, Jessell T, toim. Principles of neural science. 3. painos. East Norwalk, Connecticut, 1991, s Sepcic J, Sepic-Grahovac D, Strenja-Grubesic J, ym. Locked-in syndrome. Neurologia Croatica 1992; 41(3): Söderholm S, Kahela K. Locked-in-syndrome. Communication and swallowing disorders. A case study. Posteri 1. World Congress on Brain Injury. Copenhagen Söderholm S, Meinander M, Kahela K. Locked-in-oireyhtymä ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Posteri, Lääketiedepäivät 1998, Helsinki. Thadani V M, Rimm D L, Urquhart L, ym. Locked-in syndrome for 27 years following a viral illness: clinical and pathological findings. Neurology 1991; 41: Zola E. Therese Raquin. Ruots. A Bouleau. Stockholm: Prisma, SINIKKA SÖDERHOLM, vastaava puheterapeutti MONICA MEINANDER, vastaava toimintaterapeutti KIRSI KAHELA, puheterapeutti, opiskelija HANNU ALARANTA, dosentti, ylilääkäri Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Koskelantie Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?

MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA

FYSIOTERAPIA JA TOIMINTA 2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen

CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK

Ensiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300

Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300 Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille

Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina

Lisätiedot

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa

Pvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012

Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Vaikeavammaisten päivätoiminta

Vaikeavammaisten päivätoiminta Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE

RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN

Lisätiedot

Tampere 17. 02, 2014 Kati And

Tampere 17. 02, 2014 Kati And Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Käytösoireiden lääkkeetön hoito

Käytösoireiden lääkkeetön hoito Käytösoireiden lääkkeetön hoito Motivoinnin ja yksilökeskeisen hoidon mahdollisuudet Muistihoitaja Merete Luoto Turun Sosiaali- ja terveystoimi 24.1.2013 1 Käytösoireet Esiintyvyys; lähes jokaisella sairastuneella

Lisätiedot

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen

Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus. Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus Töölön sairaala TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Topeliuksenkatu 5, Helsinki Vuodeosasto puh. 09-47187442

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa

Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014

Perustason ensihoidon koulutuskokeilu. Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon koulutuskokeilu Seija Rannikko ja Anne Kokko Kontinkankaan yksikkö 19.9.2014 Perustason ensihoidon osaamisen painopistealueita kokeilun suunnittelussa Ensihoitotyön osaaminen Itsearviointi,

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu

FM, laaja-alainen erityisopettaja. Tiina Muukka. 20.11.2012 Oulu FM, laaja-alainen erityisopettaja Tiina Muukka 20.11.2012 Oulu Primaarilukutaidoton = oppija ei osaa lukea/kirjoittaa millään kielellä eikä hänellä ole tavallisesti koulutaustaa Sekundaarilukutaitoinen

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS

KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS KOGNITIIVINEN KUNTOUTUS Psykologi Nina Näyhä Osastonhoitaja Marja Nordling Psykiatrinen kuntoutumisosasto T9 Seinäjoen keskussairaala EPSHP 3.10.2007 Kuntoutusfoorumi OSASTO T9 18 kuntoutuspaikkaa selkeästi

Lisätiedot

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,

Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on

Lisätiedot

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Psykoosi 22.9.2015 JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO Mitä psykoosi tarkoittaa? Psykoosilla tarkoitetaan sellaista poikkeavaa mielentilaa, jossa ihminen

Lisätiedot

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS

HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj

1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut

Lisätiedot

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)

Tukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14

Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Minäkö omaishoitaja? Anne-Maria Halmesmäki 20.5.14 Neuvoja, neuvoja omaishoitajuus oli minulle aivan uusi asia. En ollut varmaan edes kuullut koko sanaa. Työikäinen puoliso-omaishoitaja Kun omaishoitajuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluintegraation merkitys erikoissairaanhoidon potilaan näkökulmasta projektijohtaja Jorma Teittinen, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Palvelurakenneselvityksen loppuseminaari,

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 1.3.2011 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2011 1 73 8.2.2011 pöydälle pantu asia LAUSUNTO ALOITTEESTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSTA KOTIUTETTAVIEN JATKOHOIDON JÄRJESTÄMISESTÄ Terke 2010-3092 Esityslistan asia TJA/8 TJA

Lisätiedot

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus

Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Neuropsykologian erikoispsykologikoulutus Laura Hokkanen Professori Helsingin yliopisto Psykologia 2012 Turku 23.8.2012 Neuropsykologia psykologian erikoisala, jonka kiinnostuksenkohteina ovat aivojen

Lisätiedot

Liikuntaelinten oireet

Liikuntaelinten oireet 1 Liikuntaelinten oireet Yläraajaan säteilevä niska-hartiakipu 1. Onko sinulla koskaan ollut niskahartiakipua, johon on liittynyt yläraajaan (kyynärvarteen, käteen tai sormiin) säteilevää kipua tai puutumista?

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen

VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi. 19.9.2013 Pirjo Nevalainen VIRTA OULU HANKE Työttömien työ- ja toimintakyvyn arviointi 19.9.2013 Pirjo Nevalainen Mitä Oulu Virta-hankkeessa tehtiin Hankkeen aikana kehitettiin moniportainen toimintamalli työttömien työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 14.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2015 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely

Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng

toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng toimintaterapeutti Jaana Alhasto ja kehittämispäällikkö Hely Streng Tavoitteiden laatimisen, arvioimisen ja pisteiden laskun haasteet Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskuksessa 1 Invalidiliiton Lahden

Lisätiedot

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015

Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntoutusta Vaalijalassa AVI-päivä Mikkelissä 3.11.2015 Kuntayhtymän johtaja Ilkka Jokinen 30.10.2015 Ilkka Jokinen 1 Esityksen teemat 1. Vaalijalan kuntayhtymä lyhyesti 2. Erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Ravitsemus- kaikkien asia

Ravitsemus- kaikkien asia Ravitsemus- kaikkien asia Harriet Finne-Soveri Ikäihmisten palvelut, THL 12.2.2013 Esityksen nimi / Tekijä 1 Palauteraportti tulee yksikköönne noin kahden kuukauden kuluessa tietojen lähettämisestä Raportin

Lisätiedot

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa

Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Omaishoitajuus erikoissairaanhoidossa Kokemuksia omaishoitajien tukemisesta ja tunnistamisesta syöpätautien poliklinikalla ja sydäntautien vuodeosastolla A32 Näkökulmia omaishoitajuuteen Erikoissairaanhoidossa

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita

Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita Koti Osana Tulevaisuuden Innovaatioita KOTI hanke 2011-2014 Tavoitteet Suunnitella ja rakentaa itsenäisen asumisen mahdollistava tulevaisuuden koti ikääntyville liikuntarajoitteisille muita eritystarpeita

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit

Lisätiedot

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne.

Luottamuksellinen. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Henkilötunnus. KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. Luottamuksellinen KYSELYLOMAKE PERHEELLE Täyttäkää lomake niiltä osin, mitkä koskevat lastanne. ESITIEDOT Oppilaan henkilötiedot Nimi Henkilötunnus Kotikunta Äidin nimi huoltaja Isän nimi huoltaja Huoltaja,

Lisätiedot

Kertausta aivovammojen oireista

Kertausta aivovammojen oireista Toiminta takkuaa, auttaako terapia? Toimintaterapeutti Kari Löytönen 16.4.2013 Kertausta aivovammojen oireista (Tenovuon, Raukolan ja Ketolan luennot) Aivovamman tyypillinen oirekokonaisuus Poikkeava väsyvyys,

Lisätiedot

HARVINAISENA SUOMESSA

HARVINAISENA SUOMESSA HARVINAISENA SUOMESSA kokemuksia harvinaisesta sairaudesta ja yhdistyksestä Harvinaisten sairauksien yhdistysten tapaaminen Väestöliitossa Katri Karlsson 10.6.2011 1. HAE eli hereditaarinen angioödeema

Lisätiedot