TAPAUSSELOSTUS. Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAPAUSSELOSTUS. Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä"

Transkriptio

1 TAPAUSSELOSTUS Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä Sinikka Söderholm, Monica Meinander, Kirsi Kahela ja Hannu Alaranta»Locked-in»-oireyhtymä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat. Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 tähän oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Kuntoutuskeskuksen moniammatillinen työryhmä on suunnitellut yhteistyössä apuvälineasiantuntijoiden kanssa jokaiselle potilaalle yksilöllisen korvaavan kommunikaatioapuvälineen. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaille mahdollisuuden molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa.»käsivarrenliikkeitä, ääntä ja ruumiinasentoja hän ei enää voinut käyttää. Hän vastasi myöntävästi hitaasti sulkemalla silmänsä, kieltävästi taas räpyttämällä nopeasti silmiään useaan kertaan, ja toivoessaan hän kohotti katseensa kohti taivasta.» Dumas Oireyhtymän nimeä käsitellään Kielen kärjestä -palstalla tässä numerossa. Ensimmäiset kuvaukset»locked-in»-oireyhtymästä 1 (LIS) ilmestyivät kaunokirjallisuudessa. Alexandre Dumas n romaanissa Monte Criston kreivi vuosilta on yhtenä keskeisenä henkilönä aivoverenkierron häiriöön sairastunut Noirtier de Villefort, joka kommunikoi silmiä räpyttämällä. Avustajan osoittaessa sanakirjasta sanoja hän pystyi katseellaan valitsemaan niistä haluamansa. Émile Zola (alkuperäisteos 1868) kertoo kirjassaan, että liikuntakyvyttömällä henkilöllä nimeltä Thérèse Raquin oli»kieli vain hänen silmissään ja toisten piti arvata, mitä hän halusi». Ranskalainen Jean-Dominique Bauby (1997) kertoo vasta ilmestyneessä kirjassaan Perhonen lasikuvussa omakohtaisia tuntemuksiaan»sisään lukitusta tilasta», jossa motorinen kyky puuttuu täysin. Hän ei pysty puhumaan, mutta ajattelu ja muu kognitiivinen toiminta ovat säilyneet normaaleina. Hän ymmärtää kaiken, mutta häntä on vaikea ymmärtää. LIS on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihak- Duodecim 114: ,

2 Kuva 1. Aksiaalisessa ja sagittaalisessa magneettikuvassa näkyy laaja vaurio aivosillan alueella. sisto ovat halvaantuneet. Oirekuvaan kuuluvat myös pakkoitku ja -nauru, jotka ovat liioiteltuja tunnetilaan verrattuna (Söderholm ym. 1998). Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet, tosin näkövaikeudet, kuten kaksoiskuvat, näkökenttäpuutokset tai katseen kohdistamisen vaikeus, ovat mahdollisia (Söderholm ja Kahela 1995, Söderholm ym. 1998). Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään. Ihminen on tajuissaan ja tietoinen ympäristöstään, mutta keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat (Kovanen ja Sulkava 1982, Dolfus ym. 1990, Ohry 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Hän voi olla depressiivinen, mikä on luonnollista varsinkin sairauden alkuvaiheessa samoin kuin vireystilan vaihtelut ja väsyvyys. Oireyhtymän taustalla on useimmiten aivoverenkierron häiriö vertebrobasilaarialueella (Chia 1991, Blunt ym. 1994) (kuva 1). Muita syitä voivat olla aivorungon ja pikkuaivojen alueiden traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet (Dolfus ym. 1990, Rowland 1991). Sairauden alkuvaiheessa kuolleisuus on suuri. Valtaosa kuolemantapauksista tapahtuu neljän ensimmäi- 880 S. Söderholm ym.

3 sen kuukauden aikana sairastumisesta (Patterson ja Grabois 1986). Paraneminen on harvinaista, joskin lievää kuntoutumista voi tapahtua. Yleensä potilaan tila vakiintuu ensimmäisen vuoden aikana. Hänen elinikänsä saattaa kuitenkin olla pitkä, useita vuosia (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Katz ym. 1992).»Locked-in»-oireyhtymä on siis ollut tunnettu lääketieteessä useita vuosikymmeniä, mutta aikaisemmin ei ole ollut olemassa menetelmiä, joiden avulla potilaat olisivat pystyneet helposti ilmaisemaan ajatuksiaan muille ihmisille (Palo 1997). Oireyhtymän syvällisempi tunteminen ja tietokoneavusteiset kommunikaatiomenetelmät ovat merkittävästi parantaneet heidän elämänlaatuaan (Rechlin 1993). Kommunikaation apuvälineitä ja tietokoneavusteisia kommunikaatiomenetelmiä on myös Suomessa ollut käytössä jo vuosikausia, mutta sekä yleinen että terveydenhuollon tietous näistä mahdollisuuksista on vielä vähäistä. Tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan LISpotilaiden kommunikaatiota ja vuorovaikutusta erilaisten menetelmien ja apuvälineiden avulla. Puhemotoriikan ja nielemiselimistön toimintahäiriöt LIS-potilaan puhumattomuuden syynä on anartria (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Puheeseen vaikuttava lihaksisto on osittain tai täydellisesti halvaantunut, ja hengityksen ja äännön koordinaatiossa on vaikeuksia. Hengityksen helpottamiseksi potilaille joudutaan tekemään alkuvaiheessa henkitorviavanne. Kasvojen liikkeet ovat vähäiset. Jäljellä olevat liikkeet ovat kokonaisvaltaisia ja eriytymättömiä (Ohry 1990, Rowland 1991). Huulion ja kielen liikkeiden voima ja laajuus ovat heikentyneet, samoin pehmeän suulaen liikkeet. Potilaalla esiintyy usein patologinen imemis-puremisrefleksi. Hengityksen ja äännön koordinaatiovaikeuksien vuoksi tahdonalainen äänentuotto puuttuu, vaikka äänihuulitasolla ei yleensä ole häiriötä. Ääni tulee reflektorisesti pakkoitkun ja -naurun aikana (Söderholm ym. 1998). Nielemishäiriön vuoksi ravinto annetaan LISpotilaille aluksi nenä-mahaletkun kautta (Ohry 1990, Rowland 1991). Syömis- ja nielemishäiriön taustalla ovat suun heikko motoriikka, mahdollisesti tuntopuutoksia, nielemisrefleksin viivästyminen tai puuttuminen, nielun peristaltiikan heikkous ja kurkunpään adduktiotoiminnan heikkous. Tilannetta voi pahentaa myös musculus cricopharyngeuksen spasmi. Aspiraatio on mahdollinen kaikissa nielemisen vaiheissa: oraalisessa, faryngeaalisessa ja esofageaalisessa. Kommunikaatio Koska kyseessä ovat motorisen toimintakykynsä menettäneet mutta kielelliset ja muut henkiset toimintonsa säilyttäneet ihmiset, on ensiarvoisen tärkeätä pyrkiä heti sairauden alkuvaiheessa kehittämään potilaalle korvaava kommunikaatiomenetelmä perustarpeiden ilmaisemiseksi. Kommunikaatio perustuu silmien pystysuuntaisiin ylös alas-liikkeisiin, jotka ovat yleensä parhaiten säilyneet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Niiden avulla potilas pystyy vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin myöntävästi tai kieltävästi. Silmien liikkeisiin voidaan perustaa myös kirjainviestintä. Potilaalle luetellaan tai näytetään kirjaintaulusta kirjaimia, ja hän valitsee silmien liikkeillä sanojen muodostamiseksi tarvittavat kirjaimet (Kahela ja Söderholm 1996, Söderholm ym. 1998). Varsinkin lueteltuihin kirjaimiin perustuva menetelmä on alkuvaiheessa hidas ja vaatii niin potilaalta kuin keskustelukumppaniltakin tarkkaavuutta ja muistia. Kommunikaatio on huomattavasti helpompaa silloin, kun silmien vaaka- ja pystysuorat liikkeet ovat hyvät. Silloin voidaan käyttää apuna kirjaimilla varustettua läpinäkyvää muovitaulua, jota käytetään kohdistamalla katse kirjaimesta toiseen. Menetelmä on jo pieni askel kohti normaalimpaa vuorovaikutusta, koska taulun läpinäkyvyys mahdollistaa myös katsekontaktin keskustelijoiden välillä. Tietokoneavusteinen kommunikointi Tietokoneavusteinen kommunikaatio perustuu mihin tahansa tahdonalaiseen lihasliikkeeseen, pieneenkin. Suurimmat ongelmat suunniteltaessa tietokoneavusteista kommunikaatiomenetelmää ovat tahdonalaisten lihasliikkeiden vähyys ja Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 881

4 näön ja katseen kohdistamisen vaikeudet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen on mahdollista vain silloin, kun suunnitteluun osallistuu moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jolla on riittävästi tietoa aiheesta (Söderholm ym. 1998). Tietokoneavusteisen kommunikaatiomenetelmän valinta ja käytön harjoittelu on pitkä, useita vaiheita sisältävä prosessi. Potilaan ja moniammatillisen työryhmän apuna on tällöin apuvälineasiantuntija. Puheterapeutti kartoittaa kasvojen ja puheeseen tarvittavan lihaksiston toiminnan sekä leuan liikkeet. Yhteistyössä fysio- ja toimintaterapeutin kanssa potilaalle pyritään saamaan riittävän hyvä istumisasento, jolla helpotetaan pään ja vartalon hallintavaikeuksia. Raajojen vajaatoiminnasta ja spastisuudesta huolimatta yritetään löytää mahdollisimman luotettava tahdonalainen lihasliike, jota voidaan käyttää tietokoneen ohjaukseen (Kahela ja Söderholm 1996). Ohjaimen käyttö voi perustua pieneen sormen tai ranteen liikkeeseen, otsan rypistykseen, leuan liikkeeseen tai purentaan (Haig ym. 1987, Ohry 1990, Katz ym. 1992). Jos pään hallinta on riittävän hyvä, voidaan käyttää hiiriemulaattoreita, jotka toimivat ultraäänisignaalilla tai infrapunavalolla (Anson 1991). Sopivien käyttökytkinten löytäminen, oikea sijoittaminen ja käytön harjoittelu ovat ATK-laitteiston käytön suunnittelussa kaikkein tärkein, aikaa vievin ja vaativin osa kokonaisuutta (kuva 2). Apuohjelmat mahdollistavat tietokoneen kaikkien toimintojen käytön vaikka yksitoimisella kytkimellä (Kilgallon ym. 1987). Näppäimistö korvataan näppäimistöohjelmalla. Sen avulla näppäimistö saadaan näkyviin näyttöruutuun, jolloin sitä voidaan käyttää joko hiirellä tai askeltavan näppäimistöohjelman ja yksitoimisen kytkimen avulla (Gonzales-Abasacal ym. 1994). Kirjoittamista voidaan helpottaa vaillinaisten sanojen ja lauserakenteiden täydentämisohjelmilla. Tarvittaessa voidaan käyttää puhesyntetisaattoriohjelmia, jotka muuntavat kirjoitetun tekstin puheeksi (Fahey ym. 1990). Mikäli potilaalla on näköön tai katseen kohdistamiseen liittyviä vaikeuksia, apuna voidaan käyttää äänipalautteella ja askelluksella varustettua näppäimistöohjelmaa. Kuva 2. Tietokoneavusteinen kommunikaatio askeltavan näppäimistöohjelman ja leukaohjaimen avulla. Omat potilaat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 täydelliseen»locked-in»-oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Heistä seitsemän on naisia ja kuusi miehiä. Nuorin oli sairastumisen aikaan 17-vuotias ja vanhin 57-vuotias. Keskimääräinen sairastumisikä oli miehillä 37.3 vuotta ja naisilla 35.1 v. LIS:n aiheuttivat laaja aivorunkoinfarkti (11 potilaalla), traumaattinen vaurio aivorungon alueella (yhdellä) ja virussairauden seurauksena syntynyt Guillain Barrén syndrooma (yhdellä). Yhden potilaan aivorunkoinfarktin aiheuttajaksi on epäilty sähköiskua. Potilaista yhtätoista on tavattu henkilökohtaisesti koti- tai laitoskäyntien yhteydessä. Yhden henkilökohtaista jälkiseurantaa ei saatu järjestymään. Yksi potilas kuoli 14 vuoden kuluttua sairastumisesta. Tutkituista 11 potilaasta neljä on tätä nykyä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja yksi näistä on siirtymässä periodihoitoon kotiin, kolme asuu palvelutalossa ja neljä henkilökohtaisten avustajien turvin kotona. Kuntoutusjaksojen lukumäärät ja pituudet vaihtelevat. Kuntoutusjakson keskimääräinen pituus on ollut noin kolme kuukautta. Viime vuosina kuntoutusjaksojen taajuus on suurentunut; tavoitteena on ollut vuosittainen kuntoutusjakso. Tavattujen potilaiden pisin seuranta-aika on ollut 15 vuotta, lyhin kymmenen kuukautta. Kuntoutuskeskuksen työryhmä on ollut lähes kaikkiin potilaisiin vuosittain yhteydessä. 882 S. Söderholm ym.

5 Kaikki jälkiseurantaan osallistuneet 11 potilasta tarvitsevat useissa päivittäisissä toiminnoissaan toisen henkilön apua. Kuusi heistä pystyy käyttämään erikoisohjaimien avulla sähköpyörätuolia, ja viidellä on lisäksi ympäristönhallintalaitteet käytössään. Kahta lukuun ottamatta potilaat pystyvät syömään karkeaksi soseutettua ruokaa ja juomaan nesteitä joko sellaisenaan tai saostettuna. Kahdelle potilaalle on tehty aspiraatiovaaran ja limaisuuden vuoksi gastrostooma. Nielemishäiriön syinä ovat kaikilla olleet oraalimotoriikan heikkous, nielemiselimistön osittaiset tuntopuutokset, nielurefleksin viivästyminen tai puute sekä yskimisrefleksin heikkous tai puuttuminen. Seitsemälle potilaalle on tehty videofluorografiatutkimus, jonka avulla nielemistapahtuman vaiheita on pystytty seuraamaan tarkasti ja suunnittelemaan sen perusteella yksilöllinen ja turvallinen nielemisterapia. Suun avaamista ja suuhygienian hoitamista on hankaloittanut useimmilla alkuvaiheessa voimakas imemis-puremisrefleksi. Potilaista kahdeksalle on palautunut vähäistä lihastoimintaa silmien liikkeiden ja pään hallinnan ohella myös käteen tai sormiin. Yksi pystyy käyttämään kirjaintaulua ja tekstiä tuottavaa laitetta (»kommunikaattoria») käteen asetetun apuvälineen avulla ja yksi kykenee käyttämään sormellaan tavallista tietokoneen näppäimistöä. Seurannassa olleista potilaista kaksi pystyy vahvasta dysartriasta huolimatta kommunikoimaan puheensa avulla, toinen enimmän aikaa, toinen pysyvän trakeostooman vuoksi ainoastaan pieniä aikoja päivittäin puhekanyylin avulla. Yhden potilaan puhe perustuu yksittäisten äänteiden ja sanojen käyttöön. Kaikille seurannassa olleille on kuntoutusjakson aikana pystytty suunnittelemaan ja kehittämään toimiva kommunikaation apuväline tai tietokoneavusteinen kommunikaatiomenetelmä tai molemmat (taulukko 1). Potilas 1 on 33-vuotias mies. Hän sairastui marraskuussa 96 kallonpohjavaltimon infarktiin, jonka seurauksena hänelle kehittyi»locked-in»-oireyhtymä. Sairastumista oli edeltänyt parin viikon ajan takaraivosärky ja huimaus. Potilas oli hakeutunut terveyskeskukseen, jossa hänelle oli määrätty niska hartiaseudun hierontaa. Oireet kuitenkin etenivät täydelliseksi puhumattomuudeksi ja tetraplegiaksi. Primaarihoito annettiin keskussairaalassa, jossa tehdyssä pään magneettikuvauksella todettiin aivosillan alueen infarktiin sopiva laaja muutos, joka ulottui vasenvoittoisesti pikkuaivoihin ja aivovarsiin. Potilas tuli Käpylän kuntoutuskeskukseen huhtikuun puolivälissä Hän oli täysin puhumaton ja tetrapleginen, ja hänellä esiintyi voimakasta pakkoitkua ja -naurua. Trakeostooma oli poistettu ennen kuntoutukseen tuloa, mutta nenä-mahaletku oli paikoillaan, eikä ruokailuharjoituksia ollut vielä aloitettu. Potilaalla oli hyvin liikkuvat silmät, joiden avulla hän pystyi viestittämään kyllä-ei-vastaukset kysymyksiin, mutta muutoin kasvojen liikkeet olivat vähäiset. Jokapäiväiseksi kommunikaatiovälineeksi valittiin aakkosilla varustettu läpinäkyvä muovitaulu, jota potilas käytti heti ensimmäisestä päivästä lähtien sujuvasti. Toisena keinona käytettiin esimerkiksi terapioiden yhteydessä, aakkosten luettelemista. Nielemishäiriötä selvitettiin kliinisen tutkimuksen ja videofluorografian avulla. Häiriön syinä olivat suunmotoriikan heikkous ja nielurefleksin viivästyminen. Aspirointi oli kuitenkin vähäistä. Potilas oli intensiivisessä kuntoutuksessa kaksi kuukautta. Nenä-mahaletku pystyttiin poistamaan toukokuussa, ja potilaan puhe-elimistön motoriikka kehittyi niin paljon, että hän pystyi auttavaan kommunikaatioon fraasitasolla. Kommunikaatio sujui nopeasti läpinäkyvän muovitaulun ja silmien liikkeiden avulla. Potilaalle suunniteltiin tietokoneavusteinen kommunikaatiovälineistö, jota hän käytti apuohjelmien ja infrapunavalon avulla toimivalla, otsaan sijoitettavalla hiirellä. Hiiren käyttö yksitoimisella kytkimellä onnistui käyttämällä hyväksi oikean ranteen vähäistä liikettä. Kuntoutuksen loppuvaiheessa potilas harjoitteli liikkumista sähköpyörätuolilla, jota hän ohjasi leukaohjaimella. Uusi kuntoutusjakso toteutettiin syksyllä Nielemistoiminnot ja kommunikaatio olivat tulleet huomattavasti nopeammiksi. Jakson aikana potilas harjoitteli ympäristönhallintalaitteiden käyttöä, liikkumista sähköpyörätuolilla ja aiemmin hankittujen kommunikaatiovälineiden ohella hän opetteli käyttämään puhesyntetisaattorilla varustettua Lightwriter-tekstilaitetta suutikun avulla. Tämä laite pystyi palvelemaan potilasta välittömässä kommunikaatiossa sekä mahdollisti myös kaiutinpuhelimen käytön. Kuntoutuksen jälkeen potilas siirtyi palvelutaloon asumiskokeiluun. Hän itse kuvasi elämäntilannettaan seuraavasti:»locked-in-syndrooma. Tuon sanahirviön kanssa olen joutunut elämään melkein vuoden. Kerron tästä sairaudesta ja niin kuin Kyllösen Matti sanoisi formuloita selostaessaan erinomaisista vaikeuksista, joihin olen törmännyt. Elämäni muuttui täysin ja kertaheitolla marraskuun 24. päivänä Tuon päivämäärän tulen muistamaan koko elämäni. Olin kuuleman mukaan sairaalan teho-osastolla kaksi viikkoa. Itse en muista tuosta ajasta mitään, vain sekavia unikuvia. Locked-in-syndrooma, niin kuin sairauteni virallinen määritys kuuluu, jättää ihmisen käytännöllisesti katsottuna lukituksi sisään, oman ruumiinsa sisään. Minä en esimerkiksi voi syödä tai juoda kunnolla enkä pysty puhumaan: asiat mitkä aikaisemmin olivat itsestäänselvyyksiä. Tämä sairaus on vienyt myös liikuntakyvyn ja kyvyn käyttää käsiäni. En osaa yskiä, sylkeä tai purskutella vettä suussa. En osaa hallita tunteitani, itkua ja naurua, vaikka kuinka haluaisin. Kaikki liikuttaa, jopa avovaimoni vierailut alussa saivat minut itkemään. En tule läheskään aina ymmärretyksi, koska välitön kommunikaatio rajoittuu pelkästään silmien liikkeisiin ja kirjaintauluun. Onneksi avuksi on saatu tietokoneet, tämäkin teksti on syntynyt sen avulla. Muuten yhteyteni ulkomaailmaan olisivat käytännöllisesti katsoen poikki. Sairastumiseni sattui aikaan, jolloin meille odotettiin ensimmäistä lasta. Nyt avovaimollani ja minulla on pieni, suloinen tytär. Ehkäpä elämällä on sittenkin tarkoitus pitäähän minun olla isä tyttärelleni. Sitä minulta ei kukaan saa viedä pois» Potilas 2, kuntoutuksessa ollut 43-vuotias mies, puolestaan kuvasi omaa tilaansa ja suhdettaan hoitohenkilökuntaan seuraavasti:»oloni on kauheaa normaalitilanteeseen verrattuna. Sitä sävyttävät epävarmuus, vaihtoehdottomuus ja vanha, jähmeä minäkuvani, joka alituisesti törmää nykytodellisuuteen. Entä tulevaisuuteni. Välillä vähän jumppaan ja kirjoittelen. Siinäpä se tulevaisuuteni visio lyhyesti ja sievästi muotoiltuna Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 883

6 Taulukko 1. Aineiston potilaiden korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Potilas Menetelmät, tekniset apuvälineet ja ohjelmat Oheislaitteet Ohjaustapa Käyttöpaikka 1 Aakkosten luetteleminen, PC-kone, ulkoinen askeltava näppäimistö, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma, puhesyntetisaattori 1-toiminen sormikytkin 2 Kirjaintaulu, puhe, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, hiiren automaattinen valintaohjelma Pään liikkeillä toimiva hiiri 3 1 Kirjaintaulu, tekstintuottolaite Vasen käsi, monitoimihihnaan sijoitettu näppäilytikku 4 Kirjaintaulu, äänteet, yksittäiset sanat, syntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, kannettava PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Pään liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 5 Kirjaintaulu, aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen leukakytkin 1-toiminen sormikytkin Pyörätuoli, vuode 6 Puhesyntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Otsatikku, leuan liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 7 Kirjaintaulu, kannettava PC-kone, askeltava näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet 1-toiminen leukakytkin Pyörätuoli, sähköpyörätuoli 8 Puhe, PC-kone, pieni kaareva näppäimistö, sähköposti ja Internet Suutikku 9 Silmien liikkeet ja aakkosten luetteleminen, kirjaintaulu 10 2 Kirjaintaulu, askeltava valotaulu, PC-kone morsetusohjelmalla 1-toiminen sormikytkin 11 Tekstintuottolaite, PC-kone, normaali näppäimistö ja hiiri, sähköposti ja Internet Näppäily vasemman käden keskisormella 12 Aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen suukytkin Pyörätuoli 13 Aakkosten luetteleminen, askeltava elektroninen valotaulu Sähkökirjoituskone 1-toiminen käsikytkin 1 Potilas ei osallistunut jälkiseurantaan; tiedot perustuvat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen (IKK) asiakirjoihin 2 Potilas on kuollut; jälkiseurantatiedot perustuvat IKK:n asiakirjoihin ja puhelinkeskusteluihin kotipaikkakunnan terveydenhuoltohenkilöstön kanssa 884 S. Söderholm ym.

7 Viileän neutraali perusasenne on monessa hoitosuhteessa hyvä ja harkittu. Pitkässä hoitosuhteessa, kuten omassani, on tärkeää, että hoitajan oma persoona pilkahtaa esiin roolin takaa. Eri asia, satunko siitä pitämään. En halua, että minua hoidetaan konemaisesti, enkä sitä, että kone minua hoitaa» Potilas joutui viettämään sairaalassa yli vuoden vailla omia kommunikaatiomahdollisuuksia. Liikkumattomasta ja puhumattomasta potilaasta kehittyi kuitenkin hoitohenkilökunnalle persoona, ainutkertainen, ajatteleva, tunteva ja oman elämänhistoriansa omaava yksilö. Pohdinta LIS-potilaat ovat melko harvinainen, osittain unohdettu ryhmä. Kansainvälisessä kirjallisuudessa raportit ovat paljolti tapausselostuksia, joissa potilasmäärä on 1 2 (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Sepcic ym. 1992, Ostrum 1994) tai 6 7 (Nordgren ym. 1971, Hawkes 1974, Kovanen ja Sulkava 1982, Reznik 1983, Andersson ym. 1993). Patterson ja Grabois (1986) julkaisivat kirjallisuuskatsauksen 139 potilaasta, joista heidän omaan sarjaansa kuului kuusi henkilöä. Vain yksi raportti on laajemmasta, 29 potilaan ryhmästä (Katz ym. 1992). Oma 13 potilaan aineistomme on siis kansainvälisestikin laaja. LIS-potilaan kuntoutus on pitkäaikaista, asiantuntevan kuntoutustyöryhmän yhteistyötä. Se vaatii ennen kaikkea sairastuneelta ja hänen läheisiltään voimia, kärsivällisyyttä ja uskoa parem- paan. Kun ihminen on menettänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan kykynsä tahdonalaiseen toimintaan, on ensiarvoisen tärkeätä tehdä kaikki mahdollinen edes vähäisten edistysaskeleiden saavuttamiseksi. Normaali ruokailu ja vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat ihmisen perustarpeita ja jo pelkästään elämänlaadun kannalta erittäin merkittäviä asioita. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksien kehittäminen terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa vaatii paljon aikaa, innostusta ja nopeasti etenevän tekniikan jatkuvaa seuraamista. Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa, mutta apuvälineiden ja apuohjelmien yksilöllinen soveltaminen vaatii osaamista, johon ei vielä maassamme ole riittävää koulutusta. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaalle mahdollisuuden vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa. Tuottamiensa tekstien kautta potilaalla on mahdollisuus ilmaista itseään yksilöllisenä, tuntevana ihmisenä. *** Tämä selvitys on osa Invalidiliiton automaatioprojektia, jota on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Kirjallisuutta Anderson C, Dillon C, Burns R. Life-sustaining treatment and locked-in syndrome. Lancet 1993; 342: Anson D. Using the HeadMaster with Macintosh, Apple II, and MS-DOS computers. Am J Occup Ther 1991; 45: Bauby J-D. Perhonen lasikuvussa. Suom. A Partanen, V Keynäs. Juva: WSOY, Blunt S B, Boulton J, Wise R, ym. Locked-in syndrome in fulminant demyelating disease. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1994; 57(4): Chia L-G. Locked-in syndrome with bilateral ventral midbrain infarcts. Neurology 1991; 41: Dolfus P, Milos P L, Chapuis A, Real P, ym. The locked-in syndrome: a review and presentation of two chronic cases. Paraplegia 1990; 28: Dumas A. Monte-Criston kreivi. Suom. L Hirvensalo. Porvoo: WSOY, Fahey R, Zegarra L, Finch A. Going on-line with and for individuals with communication disabilities. Augmentat Alternat Commun 1990; 6: 89 (abstrakti). Gonzalez-Abasacal J, Gomez E, Buldain G, Gardeazbal L. Software tool to evaluate methods of enhancing communication speed. Augmentat Alternat Commun 1994; 6: 94. Haig A J, Katz R T, Sahgal V. Mortality and complications of the locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1987; 68: Hawkes C H. Locked-in syndrome: report of seven cases. BMJ 1974; 4: Isaka Y, Iiji O, Ashida K, Imaizumi M, ym. Cerebral blood flow and magnetic resonance imaging in locked-in syndrome. J Nucl Med 1993; 34: Kahela K, Söderholm S. Computer communication systems in cases of locked-in-syndrome. Paper in Husita Congress Rovaniemi Katz R T, Haig A J, Clark B B, DiPaola RJ. Long-term survival, prognosis, and life-care planning for 29 patients with chronic locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1992; 73: Kilgallon M J, Roberts D P, Miller S. Adapting personal computers for use by high-level quadriplegics. Med Instrument 1987; 21: Kovanen J, Sulkava R. Locked-in-oireyhtymä eli valetajuttomuus. Duodecim 1982; 98: Nordgren R E, Markesberry W R, Fakuda K, Reeves A G. Seven cases of cerebromedullospinal disconnection: the locked-in syndrome. Neurology 1971; 21: Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 885

8 Ohry A. The locked-in syndrome and related states. Paraplegia 1990; 28: Ostrum A E. The locked-in syndrome comments from a survivor. Brain Injury 1994; 8(1): Palo J. Perhonen aivokammiossa. Helsingin Sanomat (kuukausiliite, joulukuu): 87 9, Patterson J R, Grabois M. Locked-in syndrome: a review of 139 cases. Stroke 1986; 17: Rechlin T. A Communication system in cases of»locked-in»-syndrome. Int J Rehabil Res 1993; 16: Reznik M. Neuropathology in seven cases of locked-in syndrome. J Neurol Sci 1983; 60: Rowland L P. Clinical syndromes of the spinal cord and brain stem. Teoksessa: Kandel E, Schwartz J, Jessell T, toim. Principles of neural science. 3. painos. East Norwalk, Connecticut, 1991, s Sepcic J, Sepic-Grahovac D, Strenja-Grubesic J, ym. Locked-in syndrome. Neurologia Croatica 1992; 41(3): Söderholm S, Kahela K. Locked-in-syndrome. Communication and swallowing disorders. A case study. Posteri 1. World Congress on Brain Injury. Copenhagen Söderholm S, Meinander M, Kahela K. Locked-in-oireyhtymä ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Posteri, Lääketiedepäivät 1998, Helsinki. Thadani V M, Rimm D L, Urquhart L, ym. Locked-in syndrome for 27 years following a viral illness: clinical and pathological findings. Neurology 1991; 41: Zola E. Therese Raquin. Ruots. A Bouleau. Stockholm: Prisma, SINIKKA SÖDERHOLM, vastaava puheterapeutti MONICA MEINANDER, vastaava toimintaterapeutti KIRSI KAHELA, puheterapeutti, opiskelija HANNU ALARANTA, dosentti, ylilääkäri Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Koskelantie Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus

Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,

Lisätiedot

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen

Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Dysfagian kuntoutuksen vuosikymmen Laakson sairaala 3.10.2014 Liisa Hakalahti ja Karoliina Passinen Seulontatestit Puheterapeutin kliininen arvio Tavoitteet Sisältö Anamneesi Yleisstatus Sensomotoriset

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti

Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO  Vastaava fysioterapeutti Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat

Lisätiedot

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).

Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka

Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu

Päivämäärä Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu Päivämäärä 03.02.2017 Instrumentti interrai Kotihoito (HC) Sisällytä keskeytetyt Ei valittu 03.02.2017 Yhteenveto Henkilöiden lukumäärä 94 (102) Keski-ikä 81,17 Nainen 63,83% Mies 36,17% RUG-III/HC_22,

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä?

Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu, mikä? NELJÄVUOTIAS KOTONA KYSELY VANHEMMILLE KESKUSTELUN POHJAKSI Lapsen nimi Syntymäaika Nimi ja syntymäaika Puhelin Ammatti Työpaikka Äiti/huoltaja Isä/huoltaja Perhesuhde Avioliitto Avoliitto Eronnut Muu,

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus 11.11.2016 Skitsofrenia Skitsofrenia on vakava psykoosisairaus, johon

Lisätiedot

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT

Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV ikääntyneiden kotihoidon tukena Juankoski case Julkiset sähköiset palvelut Rovaniemi 5.6.2013 Annikki Jauhiainen, yliopettaja, TtT Hyvinvointi-TV Hyvinvointi-TV on laajakaistayhteydellä

Lisätiedot

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset

Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Hybrid

Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus

Lisätiedot

Hyvän hoidon kriteeristö

Hyvän hoidon kriteeristö Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit

Lisätiedot

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA

HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA HOITAJA TUBERKULOOSIN TORJUNNASSA TUBERKULOOSIN ESIINTYVYYS TYKS/KEUHKOKLINIKASSA - LABORATORIOSSA VILJELLYT TBC-NÄYTTEET VUONNA 2008: YHTEENSÄ TEHTY 5509 TBC-VILJELYÄ, JOISTA 25 TUBERKULOOSIPOSITIIVISTA

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI FINLANDS SJUKVÅRDSDISTRIKT EGENTLIGA Ohjeita peukalon cmc-nivelen luudutusleikkauksesta kuntoutuvalle Tämän ohjeen tarkoituksena on selvittää peukalon cmc-nivelen luudutusleikkaukseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS

SISÄLTÖ UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS UUSIEN SEPELVALTIMOTAUTIPOTILAAN LIIKUNTASUOSITUSTEN KÄYTÄNTÖÖN SOVELLUS Sydänfysioterapeuttien koulutuspäivät Jyväskylä, K-S keskussairaala 27. Arto Hautala Dosentti, yliopistotutkija Oulun yliopisto

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille 2013 KURSSI-info 16-24v. nuorille www.lahdenkuntoutuskeskus.fi Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille SE ON siistii olla kimpassa

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla. Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismikuntoutus ja kehittäminen ta 6:lla Autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Autismin kirjo ja kuntoutus Autismin kirjo on neurologisen kehityksen häiriö, joka aiheuttaa pulmia henkilön aistikokemuksiin,

Lisätiedot

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä

AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä AHDISTUSTA, MASENNUSTA VAI KRIISIREAKTIOITA? Jarmo Supponen psykoterapeutti kriisityöntekijä Sopeutumisprosessin vaiheet ovat Sokkivaihe Reaktiovaihe Työstämis- ja käsittelyvaihe Uudelleen suuntautumisen

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter

TYÖNKUVAT. Gerontologinen sosiaalityö työkokous Saara Bitter TYÖNKUVAT Gerontologinen sosiaalityö työkokous 18.11.2015 Saara Bitter MUISTIHOITAJA Muistihoitajalla tarkoitetaan etenevien muistisairauksien hoitoon perehtynyttä terveydenhuollon henkilöä. Muistihoitaja

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä

Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä Kausi-influenssa lähestyy, miten suojaat potilaasi ja itsesi? Hannu Syrjälä 30.9.2016 Kausi-influenssalöydökset PPSHP:ssä 2014-16 (Nordlab) 140 120 116 100 86 94 80 75 2014 60 40 20 16 18 27 42 36 39 29

Lisätiedot

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto

Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen. Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääketieteellisen ajattelun ja ymmärretyn tiedon kertyminen ja tunnistaminen Pekka Kääpä TUTKE Lääketieteellinen tiedekunta Turun yliopisto Lääkäreiden peruskoulutus Opintojen laajuus 360 op Syventävät

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE?

MIHIN MINÄ TÄSSÄ MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEN? KUOLEVALLE? MIHIN MINÄ TÄSSÄ KUOLEN? MITÄ LÄÄKÄRI VASTAA KUOLEVALLE? Kristiina Tyynelä-Korhonen, LT, erikoislääkäri, palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys Syöpäkeskus, KYS 15.2.2016 2 PALLIATIIVISEN HOIDON JA

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti

Oulun kaupunki. Hyvä potku hanke. Myllyojan terveysaseman loppuraportti Oulun kaupunki Hyvä potku hanke Myllyojan terveysaseman loppuraportti 2014-2015 SISÄLLYS 1 Myllyojan terveysaseman esittely ja hankkeen lähtökohdat... 3 2 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 3 3

Lisätiedot

Vakavasti sairas potilas ja toivo

Vakavasti sairas potilas ja toivo Vakavasti sairas potilas ja toivo Pohjolan lääketiedepäivät 2/2016 Päivi Hietanen, syöpätautien dos., psykoterapeutti Suomen Lääkärilehti Sidonnaisuudet Kolmen viime vuoden aikana palkkioita vuorovaikutusopetuksista

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori

Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely. Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori Logopedian kandi- ja maisteriohjelmien esittely Kaisa Launonen Logopedian yliopistonlehtori Logopedian opinnot 300 op Teoriaopinnot 92 op Metodiopinnot 30 op + gradu 40 op Perusopinnot 25 op (1. vuosi)

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto

Kuvattu ja tulkittu kokemus. Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Kuvattu ja tulkittu kokemus Kokemuksen tutkimus -seminaari, Oulu 15.4.2011 VTL Satu Liimakka, Helsingin yliopisto Esityksen taustaa Tekeillä oleva sosiaalipsykologian väitöskirja nuorten naisten ruumiinkokemuksista,

Lisätiedot

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa Koulutuspäivä Liikkuvat työryhmät mielenterveystyössä 27.3.2007 Vaasa, Jarkko Pirttiperä (Pohjanmaa hanke) KUNTOUTUKSEN KÄSITE Kuntoutus = jonkun selkeästi

Lisätiedot

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy

KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016. Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy KIRKOLLISEN JOHTAMISEN FORUM 28.1.2016 Jaana Laukkarinen Kehityspiikki Consulting Oy Mitä johtaja pelkää? Valta, johtajan työkalu Mitä valta tekee käyttäjälleen? Johtajan työssä ymmärrys itsetuntemuksen

Lisätiedot

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa

Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Kotiutushoitajan toiminta Suomessa Aloitettu n. 10 vuoden aikana useilla paikkakunnilla (12. kokoontuminen v.2010). Viitekehyksenä palveluohjaus; ; Sosiaali- ja terveydenhuollon eri alueilla tapahtuvaa

Lisätiedot

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen

1 Huomioitavaa Tunnin paikka kursissa. Tunti on osa suurempaa kokonaisuutta. Tunnin tavoite joka määrittää sisältöä, toimintaa ja työyskentelytapojen Tuntisuunnitelma Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Passi oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia

Lisätiedot

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko

4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 4-vuotiaan lapsen Hyve mallin mukainen vanhempien ja päivähoidon yhteinen varhaiskasvatuskeskustelurunko 1. Tunne-elämän kehitys, sosiaaliset taidot, vuorovaikutus ja leikki on utelias, haluaa tutkia,

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista Pirjo Ilanne-Parikka, sisätautien el, diabeteslääkäri ylilääkäri, Diabetesliitto

Lisätiedot

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen

Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Kurkistus kuntoutuksen tulevaisuuteen Suuntaviivoja kuntoutuspalveluiden toteutukseen -koulutus Tiina Huusko Tuula Ahlgren Kuntoutuspäällikkö Kehittämispäällikkö 4.2.2014 2 Kelan kuntoutusta saaneet lakiperusteen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen

LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen LEWYn kappale -tauti Tietoa ja tukea sairastuneille sekä hänen läheisilleen MUISTILIITTO RY 2013 www.muistiliitto.fi Tämä esite löytyy myös Muistiliiton internet-sivuilta. Opas on tuotettu RAY:n tukemana.

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Quality of Life Questionnaire

Quality of Life Questionnaire Quality of Life Questionnaire Qualeffo-41 (10 December 1997) Users of this questionnaire (and all authorized translations) must adhere to the user agreement. Please use the related Scoring Algorithm. A

Lisätiedot

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu.

Artikkelimatskua. Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / ensiapu. Artikkelimatskua Kuntoutusprosessi Toimivaa (+) Kehitettävää (-) Selitykset / perustelut Kehittämisideat Hoitoon pääsy / - vaikeus saada yhteys - huom. hoitotakuu ensiapu lääkäriin + parhaimmillaan toimiva

Lisätiedot

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE

KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE KONEISTA, TROPEISTA JA LÄÄKÄREISTÄ EI APUA PYYDETÄÄN PASTORI PAIKALLE HENGELLINEN NÄKÖKULMA SAATTOHOIDOSSA Harri Heinonen Sairaalapappi, työnohjaaja TYKS ja Karinakoti www.harriheinonen.fi TEHOAA KAIKKIIN

Lisätiedot

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA

RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Versio 12.0 Käytetään kaikkien akuuttiin aivohalvaukseen 1.1.2012 tai sen jälkeen sairastuneiden rekisteröintiin. RIKS-STROKE - 3 KUUKAUDEN SEURANTA Nämä tiedot täyttää aivohalvausosaston hoitohenkilöstö

Lisätiedot

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake

5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Rovaniemen kaupunki Päivähoidon palvelukeskus 1 5 vuotiaan kokonaiskehityksen seuranta ja arviointilomake Lapsen nimi: syntymäaika: Neuvola: Lomakkeen täytössä ja keskustelussa mukana: Päivähoidon yhteyshenkilö:

Lisätiedot

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko

Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus ja tuettu päätöksenteko Itsemääräämisoikeus Itsemääräämisoikeus tarkoittaa, että ihmisellä on oikeus määrätä omasta elämästään ja tehdä omia valintoja. Useimmat päämiehet tarvitsevat

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta

Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Hoidetun rintasyöpäpotilaan seuranta Tavoitteet Seurannassa pyritään rintasyövän mahdollisen paikallisen uusiutumisen ja vastakkaisen rinnan uuden syövän varhaiseen toteamiseen. Oireettomalle potilaalle

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

OHJEPANKKI JA YMMÄRRETTÄVÄT HOITOYHTEENVEDOT POTILAAN TUKENA

OHJEPANKKI JA YMMÄRRETTÄVÄT HOITOYHTEENVEDOT POTILAAN TUKENA OHJEPANKKI JA YMMÄRRETTÄVÄT HOITOYHTEENVEDOT POTILAAN TUKENA Juho Heimonen 1,3,4, Kirsi Aantaa 2,4,5 1 Turun yliopisto, Informaatioteknologian laitos 2 Turun yliopisto, Kieli- ja käännöstieteiden laitos

Lisätiedot

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue

Akuuttilääketiede erikoisalana. Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Akuuttilääketiede erikoisalana Johanna Tuukkanen, anest.el vt. ylilääkäri, KSKS päivystysalue Miksi uusi erikoisala? Maailma ja lääketiede sen mukana on muuttunut Muutos on tarpeen Päivystyspalvelut eivät

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila

PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS. Reumatologian alueellinen koulutus 1.10.2015 Pia Yli-Kankahila PIA YLI-KANKAHILA, FT YAMK HYKS SISÄTAUDIT JA KUNTOUTUS APUVÄLINEKESKUS 1 HUS-ERVA ALUEEN LÄÄKINNÄLLISEN KUNTOUTUKSEN APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET Helsingin ja Uudenmaansairaanhoitopiiri, Kymenlaakson

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 69 27.08.2013. 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 69 Asianro 3577/06.00.00/2013 Valtuustoaloite Kuopion kaupungin perusterveydenhuoltoon 1-2 puheterapeutin toimen lisäämisestä Krista Rönkkö (ps) ja yhdeksän muuta

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 TERVEYSLAUTAKUNTA 2.3.2010 HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 3/2010 1 59 LAUSUNTO KAHDESTA VANHUSTEN KUNTOUTUSPALVELUJEN KOKONAISUUTTA KOSKEVASTA TOIVOMUSPONNESTA Terke 2009-2185 Esityslistan asia TJA/15 TJA Terveyslautakunta päätti

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE

POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 1 (8) POTILASOHJE KYYNÄRNIVELEN TEKONIVELLEIKATULLE POTILAALLE Postiosoite: Puhelin : (08) 315 2011 Internet: http://www.ppshp.fi/ POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAAN- 2 (8) YLEISTÄ

Lisätiedot

Evantia360 Senior Hybrid

Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid Evantia360 Senior Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti seniori-ikäisille käyttäjille, mutta lausetasoisena, laajana kommunikointikansiona se soveltuu hyvin kaikenikäisille

Lisätiedot

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto.

Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. Invalidiliiton 1 (7) Asiakaspalaute polikliinisesta fysioterapiasta Vastausohje Kyselyyn vastataan ympäröimällä sopivin vaihtoehto. A Taustatiedot 1 Sukupuoli 1 mies 2 nainen 2 Syntymäaika pp.kk.vvvv 3

Lisätiedot

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista

Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista Hoidonohjausta verkossa kokemuksia tyypin 2 diabeetikoiden verkkokursseista DESG -seminaari 18.3.2016 Kati Hannukainen diabeteshoitaja/projektisuunnittelija Diabetesliitto/ Yksi elämä -terveystalkoot Esityksen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta.

Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Verkosta voimaa ja tukea. Tapaustutkimus MStautia sairastavien kuntoutuksellisilta verkkokursseilta. Kelan Verkkokuntoutushanke 16.4.2013 Maire Heikkinen Sisältö MS ja kuntoutus Verkosta voimaa ja tukea

Lisätiedot

Evantia360 Teen Hybrid

Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid Evantia360 Teen Hybrid -kommunikointikansio on suunniteltu erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille, mutta se soveltuu erinomaisesti myös joillekin aikuiskäyttäjille. Evantia360

Lisätiedot

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä

Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016. Vammaisetuudet. Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä Satakielikeskustelufoorumi 24.5.2016 Vammaisetuudet Elina Kontio, suunnittelija Kelan etuuspalvelujen lakiyksikkö Vammaisetuusryhmä 1 Vammaisetuuslainmuutos 1.6.2015 Lainmuutoksessa erityiskustannusten

Lisätiedot

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA.

PALVELUSUUNNITELMA 1/5. Jämsän kaupunki Sosiaali- ja terveystoimi Vammaispalvelut Kelhänkatu 3, Jämsä PALVELUSUUNNITELMA. 1/5 Päivämäärä: ASIAKAS Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Lähiomainen Sukunimi ja etunimi: Suhde asiakkaaseen: Muut perheen jäsenet ja lähiverkosto: Edunvalvoja Sukunimi ja etunimi: N LAATIJAT: ASUMINEN,

Lisätiedot

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä

Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen. Vastausjakaumia TNS Gallup 2016 kyselystä Palkansaajien osaaminen ja kouluttautuminen Vastausjakaumia TNS Gallup 016 kyselystä Vastaajien lukumääriä Painottamaton Painotettu Akavalaiset 769 816 Muut 58 577 Akavalaiset: Mies 60 7 Nainen 09 5 Alle

Lisätiedot

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33

Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Vastausten määrä: 100 Tulostettu 6.6.2011 15:09:33 Poiminta kaikki vastaukset ovat mukana Oletteko osallistunut SUFACARE tutkimukseen aiemmin vastaamalla postikyselyymme keväällä 2010? Kyllä 12 13% En

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot