TAPAUSSELOSTUS. Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä
|
|
- Sami Heikkinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 TAPAUSSELOSTUS Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä Sinikka Söderholm, Monica Meinander, Kirsi Kahela ja Hannu Alaranta»Locked-in»-oireyhtymä on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihaksisto ovat halvaantuneet. Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet. Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään, ainoastaan keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat. Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 tähän oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Kuntoutuskeskuksen moniammatillinen työryhmä on suunnitellut yhteistyössä apuvälineasiantuntijoiden kanssa jokaiselle potilaalle yksilöllisen korvaavan kommunikaatioapuvälineen. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaille mahdollisuuden molemminpuoliseen vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa.»käsivarrenliikkeitä, ääntä ja ruumiinasentoja hän ei enää voinut käyttää. Hän vastasi myöntävästi hitaasti sulkemalla silmänsä, kieltävästi taas räpyttämällä nopeasti silmiään useaan kertaan, ja toivoessaan hän kohotti katseensa kohti taivasta.» Dumas Oireyhtymän nimeä käsitellään Kielen kärjestä -palstalla tässä numerossa. Ensimmäiset kuvaukset»locked-in»-oireyhtymästä 1 (LIS) ilmestyivät kaunokirjallisuudessa. Alexandre Dumas n romaanissa Monte Criston kreivi vuosilta on yhtenä keskeisenä henkilönä aivoverenkierron häiriöön sairastunut Noirtier de Villefort, joka kommunikoi silmiä räpyttämällä. Avustajan osoittaessa sanakirjasta sanoja hän pystyi katseellaan valitsemaan niistä haluamansa. Émile Zola (alkuperäisteos 1868) kertoo kirjassaan, että liikuntakyvyttömällä henkilöllä nimeltä Thérèse Raquin oli»kieli vain hänen silmissään ja toisten piti arvata, mitä hän halusi». Ranskalainen Jean-Dominique Bauby (1997) kertoo vasta ilmestyneessä kirjassaan Perhonen lasikuvussa omakohtaisia tuntemuksiaan»sisään lukitusta tilasta», jossa motorinen kyky puuttuu täysin. Hän ei pysty puhumaan, mutta ajattelu ja muu kognitiivinen toiminta ovat säilyneet normaaleina. Hän ymmärtää kaiken, mutta häntä on vaikea ymmärtää. LIS on laajan aivorunkovaurion aiheuttama tila, jossa potilaan raajat, vartalon lihakset, kasvot sekä puhumiseen ja nielemiseen tarvittava lihak- Duodecim 114: ,
2 Kuva 1. Aksiaalisessa ja sagittaalisessa magneettikuvassa näkyy laaja vaurio aivosillan alueella. sisto ovat halvaantuneet. Oirekuvaan kuuluvat myös pakkoitku ja -nauru, jotka ovat liioiteltuja tunnetilaan verrattuna (Söderholm ym. 1998). Silmien liikkeet ovat useimmiten säilyneet, tosin näkövaikeudet, kuten kaksoiskuvat, näkökenttäpuutokset tai katseen kohdistamisen vaikeus, ovat mahdollisia (Söderholm ja Kahela 1995, Söderholm ym. 1998). Ajattelu, muisti, järkeily, kielellinen kyky ja tunteet ovat entisellään. Ihminen on tajuissaan ja tietoinen ympäristöstään, mutta keinot itsensä ilmaisemiseen puuttuvat (Kovanen ja Sulkava 1982, Dolfus ym. 1990, Ohry 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Hän voi olla depressiivinen, mikä on luonnollista varsinkin sairauden alkuvaiheessa samoin kuin vireystilan vaihtelut ja väsyvyys. Oireyhtymän taustalla on useimmiten aivoverenkierron häiriö vertebrobasilaarialueella (Chia 1991, Blunt ym. 1994) (kuva 1). Muita syitä voivat olla aivorungon ja pikkuaivojen alueiden traumat, tuumorit ja virusperäiset sairaudet (Dolfus ym. 1990, Rowland 1991). Sairauden alkuvaiheessa kuolleisuus on suuri. Valtaosa kuolemantapauksista tapahtuu neljän ensimmäi- 880 S. Söderholm ym.
3 sen kuukauden aikana sairastumisesta (Patterson ja Grabois 1986). Paraneminen on harvinaista, joskin lievää kuntoutumista voi tapahtua. Yleensä potilaan tila vakiintuu ensimmäisen vuoden aikana. Hänen elinikänsä saattaa kuitenkin olla pitkä, useita vuosia (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Katz ym. 1992).»Locked-in»-oireyhtymä on siis ollut tunnettu lääketieteessä useita vuosikymmeniä, mutta aikaisemmin ei ole ollut olemassa menetelmiä, joiden avulla potilaat olisivat pystyneet helposti ilmaisemaan ajatuksiaan muille ihmisille (Palo 1997). Oireyhtymän syvällisempi tunteminen ja tietokoneavusteiset kommunikaatiomenetelmät ovat merkittävästi parantaneet heidän elämänlaatuaan (Rechlin 1993). Kommunikaation apuvälineitä ja tietokoneavusteisia kommunikaatiomenetelmiä on myös Suomessa ollut käytössä jo vuosikausia, mutta sekä yleinen että terveydenhuollon tietous näistä mahdollisuuksista on vielä vähäistä. Tässä artikkelissa keskitytään kuvaamaan LISpotilaiden kommunikaatiota ja vuorovaikutusta erilaisten menetelmien ja apuvälineiden avulla. Puhemotoriikan ja nielemiselimistön toimintahäiriöt LIS-potilaan puhumattomuuden syynä on anartria (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Puheeseen vaikuttava lihaksisto on osittain tai täydellisesti halvaantunut, ja hengityksen ja äännön koordinaatiossa on vaikeuksia. Hengityksen helpottamiseksi potilaille joudutaan tekemään alkuvaiheessa henkitorviavanne. Kasvojen liikkeet ovat vähäiset. Jäljellä olevat liikkeet ovat kokonaisvaltaisia ja eriytymättömiä (Ohry 1990, Rowland 1991). Huulion ja kielen liikkeiden voima ja laajuus ovat heikentyneet, samoin pehmeän suulaen liikkeet. Potilaalla esiintyy usein patologinen imemis-puremisrefleksi. Hengityksen ja äännön koordinaatiovaikeuksien vuoksi tahdonalainen äänentuotto puuttuu, vaikka äänihuulitasolla ei yleensä ole häiriötä. Ääni tulee reflektorisesti pakkoitkun ja -naurun aikana (Söderholm ym. 1998). Nielemishäiriön vuoksi ravinto annetaan LISpotilaille aluksi nenä-mahaletkun kautta (Ohry 1990, Rowland 1991). Syömis- ja nielemishäiriön taustalla ovat suun heikko motoriikka, mahdollisesti tuntopuutoksia, nielemisrefleksin viivästyminen tai puuttuminen, nielun peristaltiikan heikkous ja kurkunpään adduktiotoiminnan heikkous. Tilannetta voi pahentaa myös musculus cricopharyngeuksen spasmi. Aspiraatio on mahdollinen kaikissa nielemisen vaiheissa: oraalisessa, faryngeaalisessa ja esofageaalisessa. Kommunikaatio Koska kyseessä ovat motorisen toimintakykynsä menettäneet mutta kielelliset ja muut henkiset toimintonsa säilyttäneet ihmiset, on ensiarvoisen tärkeätä pyrkiä heti sairauden alkuvaiheessa kehittämään potilaalle korvaava kommunikaatiomenetelmä perustarpeiden ilmaisemiseksi. Kommunikaatio perustuu silmien pystysuuntaisiin ylös alas-liikkeisiin, jotka ovat yleensä parhaiten säilyneet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992, Isaka ym. 1993). Niiden avulla potilas pystyy vastaamaan hänelle esitettyihin kysymyksiin myöntävästi tai kieltävästi. Silmien liikkeisiin voidaan perustaa myös kirjainviestintä. Potilaalle luetellaan tai näytetään kirjaintaulusta kirjaimia, ja hän valitsee silmien liikkeillä sanojen muodostamiseksi tarvittavat kirjaimet (Kahela ja Söderholm 1996, Söderholm ym. 1998). Varsinkin lueteltuihin kirjaimiin perustuva menetelmä on alkuvaiheessa hidas ja vaatii niin potilaalta kuin keskustelukumppaniltakin tarkkaavuutta ja muistia. Kommunikaatio on huomattavasti helpompaa silloin, kun silmien vaaka- ja pystysuorat liikkeet ovat hyvät. Silloin voidaan käyttää apuna kirjaimilla varustettua läpinäkyvää muovitaulua, jota käytetään kohdistamalla katse kirjaimesta toiseen. Menetelmä on jo pieni askel kohti normaalimpaa vuorovaikutusta, koska taulun läpinäkyvyys mahdollistaa myös katsekontaktin keskustelijoiden välillä. Tietokoneavusteinen kommunikointi Tietokoneavusteinen kommunikaatio perustuu mihin tahansa tahdonalaiseen lihasliikkeeseen, pieneenkin. Suurimmat ongelmat suunniteltaessa tietokoneavusteista kommunikaatiomenetelmää ovat tahdonalaisten lihasliikkeiden vähyys ja Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 881
4 näön ja katseen kohdistamisen vaikeudet (Dolfus ym. 1990, Katz ym. 1992). Tietotekniikan tehokas hyödyntäminen on mahdollista vain silloin, kun suunnitteluun osallistuu moniammatillinen kuntoutustyöryhmä, jolla on riittävästi tietoa aiheesta (Söderholm ym. 1998). Tietokoneavusteisen kommunikaatiomenetelmän valinta ja käytön harjoittelu on pitkä, useita vaiheita sisältävä prosessi. Potilaan ja moniammatillisen työryhmän apuna on tällöin apuvälineasiantuntija. Puheterapeutti kartoittaa kasvojen ja puheeseen tarvittavan lihaksiston toiminnan sekä leuan liikkeet. Yhteistyössä fysio- ja toimintaterapeutin kanssa potilaalle pyritään saamaan riittävän hyvä istumisasento, jolla helpotetaan pään ja vartalon hallintavaikeuksia. Raajojen vajaatoiminnasta ja spastisuudesta huolimatta yritetään löytää mahdollisimman luotettava tahdonalainen lihasliike, jota voidaan käyttää tietokoneen ohjaukseen (Kahela ja Söderholm 1996). Ohjaimen käyttö voi perustua pieneen sormen tai ranteen liikkeeseen, otsan rypistykseen, leuan liikkeeseen tai purentaan (Haig ym. 1987, Ohry 1990, Katz ym. 1992). Jos pään hallinta on riittävän hyvä, voidaan käyttää hiiriemulaattoreita, jotka toimivat ultraäänisignaalilla tai infrapunavalolla (Anson 1991). Sopivien käyttökytkinten löytäminen, oikea sijoittaminen ja käytön harjoittelu ovat ATK-laitteiston käytön suunnittelussa kaikkein tärkein, aikaa vievin ja vaativin osa kokonaisuutta (kuva 2). Apuohjelmat mahdollistavat tietokoneen kaikkien toimintojen käytön vaikka yksitoimisella kytkimellä (Kilgallon ym. 1987). Näppäimistö korvataan näppäimistöohjelmalla. Sen avulla näppäimistö saadaan näkyviin näyttöruutuun, jolloin sitä voidaan käyttää joko hiirellä tai askeltavan näppäimistöohjelman ja yksitoimisen kytkimen avulla (Gonzales-Abasacal ym. 1994). Kirjoittamista voidaan helpottaa vaillinaisten sanojen ja lauserakenteiden täydentämisohjelmilla. Tarvittaessa voidaan käyttää puhesyntetisaattoriohjelmia, jotka muuntavat kirjoitetun tekstin puheeksi (Fahey ym. 1990). Mikäli potilaalla on näköön tai katseen kohdistamiseen liittyviä vaikeuksia, apuna voidaan käyttää äänipalautteella ja askelluksella varustettua näppäimistöohjelmaa. Kuva 2. Tietokoneavusteinen kommunikaatio askeltavan näppäimistöohjelman ja leukaohjaimen avulla. Omat potilaat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen jälkiseurantaryhmään kuuluu 13 täydelliseen»locked-in»-oireyhtymään sairastunutta, vuosina kuntoutettua potilasta. Heistä seitsemän on naisia ja kuusi miehiä. Nuorin oli sairastumisen aikaan 17-vuotias ja vanhin 57-vuotias. Keskimääräinen sairastumisikä oli miehillä 37.3 vuotta ja naisilla 35.1 v. LIS:n aiheuttivat laaja aivorunkoinfarkti (11 potilaalla), traumaattinen vaurio aivorungon alueella (yhdellä) ja virussairauden seurauksena syntynyt Guillain Barrén syndrooma (yhdellä). Yhden potilaan aivorunkoinfarktin aiheuttajaksi on epäilty sähköiskua. Potilaista yhtätoista on tavattu henkilökohtaisesti koti- tai laitoskäyntien yhteydessä. Yhden henkilökohtaista jälkiseurantaa ei saatu järjestymään. Yksi potilas kuoli 14 vuoden kuluttua sairastumisesta. Tutkituista 11 potilaasta neljä on tätä nykyä terveyskeskuksen vuodeosastolla ja yksi näistä on siirtymässä periodihoitoon kotiin, kolme asuu palvelutalossa ja neljä henkilökohtaisten avustajien turvin kotona. Kuntoutusjaksojen lukumäärät ja pituudet vaihtelevat. Kuntoutusjakson keskimääräinen pituus on ollut noin kolme kuukautta. Viime vuosina kuntoutusjaksojen taajuus on suurentunut; tavoitteena on ollut vuosittainen kuntoutusjakso. Tavattujen potilaiden pisin seuranta-aika on ollut 15 vuotta, lyhin kymmenen kuukautta. Kuntoutuskeskuksen työryhmä on ollut lähes kaikkiin potilaisiin vuosittain yhteydessä. 882 S. Söderholm ym.
5 Kaikki jälkiseurantaan osallistuneet 11 potilasta tarvitsevat useissa päivittäisissä toiminnoissaan toisen henkilön apua. Kuusi heistä pystyy käyttämään erikoisohjaimien avulla sähköpyörätuolia, ja viidellä on lisäksi ympäristönhallintalaitteet käytössään. Kahta lukuun ottamatta potilaat pystyvät syömään karkeaksi soseutettua ruokaa ja juomaan nesteitä joko sellaisenaan tai saostettuna. Kahdelle potilaalle on tehty aspiraatiovaaran ja limaisuuden vuoksi gastrostooma. Nielemishäiriön syinä ovat kaikilla olleet oraalimotoriikan heikkous, nielemiselimistön osittaiset tuntopuutokset, nielurefleksin viivästyminen tai puute sekä yskimisrefleksin heikkous tai puuttuminen. Seitsemälle potilaalle on tehty videofluorografiatutkimus, jonka avulla nielemistapahtuman vaiheita on pystytty seuraamaan tarkasti ja suunnittelemaan sen perusteella yksilöllinen ja turvallinen nielemisterapia. Suun avaamista ja suuhygienian hoitamista on hankaloittanut useimmilla alkuvaiheessa voimakas imemis-puremisrefleksi. Potilaista kahdeksalle on palautunut vähäistä lihastoimintaa silmien liikkeiden ja pään hallinnan ohella myös käteen tai sormiin. Yksi pystyy käyttämään kirjaintaulua ja tekstiä tuottavaa laitetta (»kommunikaattoria») käteen asetetun apuvälineen avulla ja yksi kykenee käyttämään sormellaan tavallista tietokoneen näppäimistöä. Seurannassa olleista potilaista kaksi pystyy vahvasta dysartriasta huolimatta kommunikoimaan puheensa avulla, toinen enimmän aikaa, toinen pysyvän trakeostooman vuoksi ainoastaan pieniä aikoja päivittäin puhekanyylin avulla. Yhden potilaan puhe perustuu yksittäisten äänteiden ja sanojen käyttöön. Kaikille seurannassa olleille on kuntoutusjakson aikana pystytty suunnittelemaan ja kehittämään toimiva kommunikaation apuväline tai tietokoneavusteinen kommunikaatiomenetelmä tai molemmat (taulukko 1). Potilas 1 on 33-vuotias mies. Hän sairastui marraskuussa 96 kallonpohjavaltimon infarktiin, jonka seurauksena hänelle kehittyi»locked-in»-oireyhtymä. Sairastumista oli edeltänyt parin viikon ajan takaraivosärky ja huimaus. Potilas oli hakeutunut terveyskeskukseen, jossa hänelle oli määrätty niska hartiaseudun hierontaa. Oireet kuitenkin etenivät täydelliseksi puhumattomuudeksi ja tetraplegiaksi. Primaarihoito annettiin keskussairaalassa, jossa tehdyssä pään magneettikuvauksella todettiin aivosillan alueen infarktiin sopiva laaja muutos, joka ulottui vasenvoittoisesti pikkuaivoihin ja aivovarsiin. Potilas tuli Käpylän kuntoutuskeskukseen huhtikuun puolivälissä Hän oli täysin puhumaton ja tetrapleginen, ja hänellä esiintyi voimakasta pakkoitkua ja -naurua. Trakeostooma oli poistettu ennen kuntoutukseen tuloa, mutta nenä-mahaletku oli paikoillaan, eikä ruokailuharjoituksia ollut vielä aloitettu. Potilaalla oli hyvin liikkuvat silmät, joiden avulla hän pystyi viestittämään kyllä-ei-vastaukset kysymyksiin, mutta muutoin kasvojen liikkeet olivat vähäiset. Jokapäiväiseksi kommunikaatiovälineeksi valittiin aakkosilla varustettu läpinäkyvä muovitaulu, jota potilas käytti heti ensimmäisestä päivästä lähtien sujuvasti. Toisena keinona käytettiin esimerkiksi terapioiden yhteydessä, aakkosten luettelemista. Nielemishäiriötä selvitettiin kliinisen tutkimuksen ja videofluorografian avulla. Häiriön syinä olivat suunmotoriikan heikkous ja nielurefleksin viivästyminen. Aspirointi oli kuitenkin vähäistä. Potilas oli intensiivisessä kuntoutuksessa kaksi kuukautta. Nenä-mahaletku pystyttiin poistamaan toukokuussa, ja potilaan puhe-elimistön motoriikka kehittyi niin paljon, että hän pystyi auttavaan kommunikaatioon fraasitasolla. Kommunikaatio sujui nopeasti läpinäkyvän muovitaulun ja silmien liikkeiden avulla. Potilaalle suunniteltiin tietokoneavusteinen kommunikaatiovälineistö, jota hän käytti apuohjelmien ja infrapunavalon avulla toimivalla, otsaan sijoitettavalla hiirellä. Hiiren käyttö yksitoimisella kytkimellä onnistui käyttämällä hyväksi oikean ranteen vähäistä liikettä. Kuntoutuksen loppuvaiheessa potilas harjoitteli liikkumista sähköpyörätuolilla, jota hän ohjasi leukaohjaimella. Uusi kuntoutusjakso toteutettiin syksyllä Nielemistoiminnot ja kommunikaatio olivat tulleet huomattavasti nopeammiksi. Jakson aikana potilas harjoitteli ympäristönhallintalaitteiden käyttöä, liikkumista sähköpyörätuolilla ja aiemmin hankittujen kommunikaatiovälineiden ohella hän opetteli käyttämään puhesyntetisaattorilla varustettua Lightwriter-tekstilaitetta suutikun avulla. Tämä laite pystyi palvelemaan potilasta välittömässä kommunikaatiossa sekä mahdollisti myös kaiutinpuhelimen käytön. Kuntoutuksen jälkeen potilas siirtyi palvelutaloon asumiskokeiluun. Hän itse kuvasi elämäntilannettaan seuraavasti:»locked-in-syndrooma. Tuon sanahirviön kanssa olen joutunut elämään melkein vuoden. Kerron tästä sairaudesta ja niin kuin Kyllösen Matti sanoisi formuloita selostaessaan erinomaisista vaikeuksista, joihin olen törmännyt. Elämäni muuttui täysin ja kertaheitolla marraskuun 24. päivänä Tuon päivämäärän tulen muistamaan koko elämäni. Olin kuuleman mukaan sairaalan teho-osastolla kaksi viikkoa. Itse en muista tuosta ajasta mitään, vain sekavia unikuvia. Locked-in-syndrooma, niin kuin sairauteni virallinen määritys kuuluu, jättää ihmisen käytännöllisesti katsottuna lukituksi sisään, oman ruumiinsa sisään. Minä en esimerkiksi voi syödä tai juoda kunnolla enkä pysty puhumaan: asiat mitkä aikaisemmin olivat itsestäänselvyyksiä. Tämä sairaus on vienyt myös liikuntakyvyn ja kyvyn käyttää käsiäni. En osaa yskiä, sylkeä tai purskutella vettä suussa. En osaa hallita tunteitani, itkua ja naurua, vaikka kuinka haluaisin. Kaikki liikuttaa, jopa avovaimoni vierailut alussa saivat minut itkemään. En tule läheskään aina ymmärretyksi, koska välitön kommunikaatio rajoittuu pelkästään silmien liikkeisiin ja kirjaintauluun. Onneksi avuksi on saatu tietokoneet, tämäkin teksti on syntynyt sen avulla. Muuten yhteyteni ulkomaailmaan olisivat käytännöllisesti katsoen poikki. Sairastumiseni sattui aikaan, jolloin meille odotettiin ensimmäistä lasta. Nyt avovaimollani ja minulla on pieni, suloinen tytär. Ehkäpä elämällä on sittenkin tarkoitus pitäähän minun olla isä tyttärelleni. Sitä minulta ei kukaan saa viedä pois» Potilas 2, kuntoutuksessa ollut 43-vuotias mies, puolestaan kuvasi omaa tilaansa ja suhdettaan hoitohenkilökuntaan seuraavasti:»oloni on kauheaa normaalitilanteeseen verrattuna. Sitä sävyttävät epävarmuus, vaihtoehdottomuus ja vanha, jähmeä minäkuvani, joka alituisesti törmää nykytodellisuuteen. Entä tulevaisuuteni. Välillä vähän jumppaan ja kirjoittelen. Siinäpä se tulevaisuuteni visio lyhyesti ja sievästi muotoiltuna Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 883
6 Taulukko 1. Aineiston potilaiden korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Potilas Menetelmät, tekniset apuvälineet ja ohjelmat Oheislaitteet Ohjaustapa Käyttöpaikka 1 Aakkosten luetteleminen, PC-kone, ulkoinen askeltava näppäimistö, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma, puhesyntetisaattori 1-toiminen sormikytkin 2 Kirjaintaulu, puhe, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, hiiren automaattinen valintaohjelma Pään liikkeillä toimiva hiiri 3 1 Kirjaintaulu, tekstintuottolaite Vasen käsi, monitoimihihnaan sijoitettu näppäilytikku 4 Kirjaintaulu, äänteet, yksittäiset sanat, syntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, kannettava PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Pään liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 5 Kirjaintaulu, aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen leukakytkin 1-toiminen sormikytkin Pyörätuoli, vuode 6 Puhesyntetisaattorilla varustettu tekstintuottolaite, PC-kone, näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet Otsatikku, leuan liikkeillä toimiva hiiri, 1-toiminen käsikytkin 7 Kirjaintaulu, kannettava PC-kone, askeltava näppäimistöohjelma, sanojenennustamisohjelma, sähköposti ja Internet 1-toiminen leukakytkin Pyörätuoli, sähköpyörätuoli 8 Puhe, PC-kone, pieni kaareva näppäimistö, sähköposti ja Internet Suutikku 9 Silmien liikkeet ja aakkosten luetteleminen, kirjaintaulu 10 2 Kirjaintaulu, askeltava valotaulu, PC-kone morsetusohjelmalla 1-toiminen sormikytkin 11 Tekstintuottolaite, PC-kone, normaali näppäimistö ja hiiri, sähköposti ja Internet Näppäily vasemman käden keskisormella 12 Aakkosten luetteleminen, Macintosh-kone, askeltava auditiivinen näppäimistöohjelma 1-toiminen suukytkin Pyörätuoli 13 Aakkosten luetteleminen, askeltava elektroninen valotaulu Sähkökirjoituskone 1-toiminen käsikytkin 1 Potilas ei osallistunut jälkiseurantaan; tiedot perustuvat Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen (IKK) asiakirjoihin 2 Potilas on kuollut; jälkiseurantatiedot perustuvat IKK:n asiakirjoihin ja puhelinkeskusteluihin kotipaikkakunnan terveydenhuoltohenkilöstön kanssa 884 S. Söderholm ym.
7 Viileän neutraali perusasenne on monessa hoitosuhteessa hyvä ja harkittu. Pitkässä hoitosuhteessa, kuten omassani, on tärkeää, että hoitajan oma persoona pilkahtaa esiin roolin takaa. Eri asia, satunko siitä pitämään. En halua, että minua hoidetaan konemaisesti, enkä sitä, että kone minua hoitaa» Potilas joutui viettämään sairaalassa yli vuoden vailla omia kommunikaatiomahdollisuuksia. Liikkumattomasta ja puhumattomasta potilaasta kehittyi kuitenkin hoitohenkilökunnalle persoona, ainutkertainen, ajatteleva, tunteva ja oman elämänhistoriansa omaava yksilö. Pohdinta LIS-potilaat ovat melko harvinainen, osittain unohdettu ryhmä. Kansainvälisessä kirjallisuudessa raportit ovat paljolti tapausselostuksia, joissa potilasmäärä on 1 2 (Dolfus ym. 1990, Thadani ym. 1991, Sepcic ym. 1992, Ostrum 1994) tai 6 7 (Nordgren ym. 1971, Hawkes 1974, Kovanen ja Sulkava 1982, Reznik 1983, Andersson ym. 1993). Patterson ja Grabois (1986) julkaisivat kirjallisuuskatsauksen 139 potilaasta, joista heidän omaan sarjaansa kuului kuusi henkilöä. Vain yksi raportti on laajemmasta, 29 potilaan ryhmästä (Katz ym. 1992). Oma 13 potilaan aineistomme on siis kansainvälisestikin laaja. LIS-potilaan kuntoutus on pitkäaikaista, asiantuntevan kuntoutustyöryhmän yhteistyötä. Se vaatii ennen kaikkea sairastuneelta ja hänen läheisiltään voimia, kärsivällisyyttä ja uskoa parem- paan. Kun ihminen on menettänyt käytännöllisesti katsoen kokonaan kykynsä tahdonalaiseen toimintaan, on ensiarvoisen tärkeätä tehdä kaikki mahdollinen edes vähäisten edistysaskeleiden saavuttamiseksi. Normaali ruokailu ja vuorovaikutus ympäristön kanssa ovat ihmisen perustarpeita ja jo pelkästään elämänlaadun kannalta erittäin merkittäviä asioita. Tietotekniikan käyttömahdollisuuksien kehittäminen terveydenhuollossa ja kuntoutuksessa vaatii paljon aikaa, innostusta ja nopeasti etenevän tekniikan jatkuvaa seuraamista. Erilaisia vaihtoehtoja on olemassa, mutta apuvälineiden ja apuohjelmien yksilöllinen soveltaminen vaatii osaamista, johon ei vielä maassamme ole riittävää koulutusta. Tietokone ei koskaan voi täysin korvata puhetta eikä puheen ja oheisviestinnän avulla tapahtuvaa tunneilmaisua. Tietokoneavusteinen kommunikaatio antaa kuitenkin potilaalle mahdollisuuden vuorovaikutukseen ympäristönsä kanssa, ei ainoastaan jokapäiväisissä asioissa vaan myös asioiden syvällisessä käsittelyssä ja päätöksenteossa. Tuottamiensa tekstien kautta potilaalla on mahdollisuus ilmaista itseään yksilöllisenä, tuntevana ihmisenä. *** Tämä selvitys on osa Invalidiliiton automaatioprojektia, jota on tukenut Raha-automaattiyhdistys. Kirjallisuutta Anderson C, Dillon C, Burns R. Life-sustaining treatment and locked-in syndrome. Lancet 1993; 342: Anson D. Using the HeadMaster with Macintosh, Apple II, and MS-DOS computers. Am J Occup Ther 1991; 45: Bauby J-D. Perhonen lasikuvussa. Suom. A Partanen, V Keynäs. Juva: WSOY, Blunt S B, Boulton J, Wise R, ym. Locked-in syndrome in fulminant demyelating disease. J Neurol Neurosurg Psychiatr 1994; 57(4): Chia L-G. Locked-in syndrome with bilateral ventral midbrain infarcts. Neurology 1991; 41: Dolfus P, Milos P L, Chapuis A, Real P, ym. The locked-in syndrome: a review and presentation of two chronic cases. Paraplegia 1990; 28: Dumas A. Monte-Criston kreivi. Suom. L Hirvensalo. Porvoo: WSOY, Fahey R, Zegarra L, Finch A. Going on-line with and for individuals with communication disabilities. Augmentat Alternat Commun 1990; 6: 89 (abstrakti). Gonzalez-Abasacal J, Gomez E, Buldain G, Gardeazbal L. Software tool to evaluate methods of enhancing communication speed. Augmentat Alternat Commun 1994; 6: 94. Haig A J, Katz R T, Sahgal V. Mortality and complications of the locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1987; 68: Hawkes C H. Locked-in syndrome: report of seven cases. BMJ 1974; 4: Isaka Y, Iiji O, Ashida K, Imaizumi M, ym. Cerebral blood flow and magnetic resonance imaging in locked-in syndrome. J Nucl Med 1993; 34: Kahela K, Söderholm S. Computer communication systems in cases of locked-in-syndrome. Paper in Husita Congress Rovaniemi Katz R T, Haig A J, Clark B B, DiPaola RJ. Long-term survival, prognosis, and life-care planning for 29 patients with chronic locked-in syndrome. Arch Phys Med Rehabil 1992; 73: Kilgallon M J, Roberts D P, Miller S. Adapting personal computers for use by high-level quadriplegics. Med Instrument 1987; 21: Kovanen J, Sulkava R. Locked-in-oireyhtymä eli valetajuttomuus. Duodecim 1982; 98: Nordgren R E, Markesberry W R, Fakuda K, Reeves A G. Seven cases of cerebromedullospinal disconnection: the locked-in syndrome. Neurology 1971; 21: Suun motoriikan häiriöt ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät»locked-in»-oireyhtymässä 885
8 Ohry A. The locked-in syndrome and related states. Paraplegia 1990; 28: Ostrum A E. The locked-in syndrome comments from a survivor. Brain Injury 1994; 8(1): Palo J. Perhonen aivokammiossa. Helsingin Sanomat (kuukausiliite, joulukuu): 87 9, Patterson J R, Grabois M. Locked-in syndrome: a review of 139 cases. Stroke 1986; 17: Rechlin T. A Communication system in cases of»locked-in»-syndrome. Int J Rehabil Res 1993; 16: Reznik M. Neuropathology in seven cases of locked-in syndrome. J Neurol Sci 1983; 60: Rowland L P. Clinical syndromes of the spinal cord and brain stem. Teoksessa: Kandel E, Schwartz J, Jessell T, toim. Principles of neural science. 3. painos. East Norwalk, Connecticut, 1991, s Sepcic J, Sepic-Grahovac D, Strenja-Grubesic J, ym. Locked-in syndrome. Neurologia Croatica 1992; 41(3): Söderholm S, Kahela K. Locked-in-syndrome. Communication and swallowing disorders. A case study. Posteri 1. World Congress on Brain Injury. Copenhagen Söderholm S, Meinander M, Kahela K. Locked-in-oireyhtymä ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät. Posteri, Lääketiedepäivät 1998, Helsinki. Thadani V M, Rimm D L, Urquhart L, ym. Locked-in syndrome for 27 years following a viral illness: clinical and pathological findings. Neurology 1991; 41: Zola E. Therese Raquin. Ruots. A Bouleau. Stockholm: Prisma, SINIKKA SÖDERHOLM, vastaava puheterapeutti MONICA MEINANDER, vastaava toimintaterapeutti KIRSI KAHELA, puheterapeutti, opiskelija HANNU ALARANTA, dosentti, ylilääkäri Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskus Koskelantie Helsinki Jätetty toimitukselle Hyväksytty julkaistavaksi
Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
Alueellinen ALS-koulutuspäivä II Apuvälinepalvelut 16.10.2017 Satshp Apuvälinekeskus Apuvälinekeskus toimii lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalveluiden asiantuntijana ja koordinoijana Satakunnassa.
LisätiedotNEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN
NEGLECT-POTILAAN POLKU KUNTOUTTAVAAN ARKEEN Riitta Luukkainen-Markkula Kl. Neuropsykologi, PsT Neuron AVH-päivät 2012; AVH ja arki 24.10.2012 Neglect-oireessa on kysymys vaikeudesta tulla tietoiseksi vasemmalta
LisätiedotLapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys
Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys
LisätiedotAAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011
AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa
LisätiedotPsykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet
Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen
LisätiedotPoliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa, Uusikaupunki)
Osastot AVH-valvonta Tyks kuntoutusosasto neurokirurgian osasto neurologian osasto Poliklinikat kuntoutus- ja aivovammapoliklinikka neurokirurgian poliklinikka neurologian poliklinikat (Turku, Salo, Loimaa,
LisätiedotMiten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus
Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,
Lisätiedot3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.
1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa
LisätiedotAVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN
AVH-POTILAAN PSYYKKINEN TUKEMINEN Ihmisen käsitys muuttuneesta tilanteesta muodostuu nopeasti ja on melko pysyvää. Hallinnan tunteen saavuttaminen ennustaa masennuksen vähäisyyttä, kuntoutumista, parempaa
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotKuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET
Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada
LisätiedotVaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus
Vaativan kuntoutuksen toteutus aivovamman saaneilla etäkuntoutuksena, AV Etäkuntoutus Hankkeen tutkimus- ja kehittämisryhmä Kelan tukema etäkuntoutushanke Aivovamma Aivovamma on traumaattinen aivojen vaurio,
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotKirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN
Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN Kuntouttavassa hoitotyössä kuntouttavaa toimintaa suoritetaan osana potilaan perushoidollisia tilanteita. Tavoitteena on tunnistaa ja ehkäistä myös kuntoutumista
LisätiedotMIKSI TUKIVIITTOMAT?
MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun
LisätiedotKelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit
Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,
LisätiedotJuhani K. Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla.
Juhani K Kysymyksiä ja vastauksia Kysymykset esitettiin Juhanille etukäteen. Juhani vastasi niihin sähköpostilla. MediMattressin myyntikokouksen osallistujat vierailevat Juhanin luona pe 20.3.2009. 1.
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus
LisätiedotKommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea. Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki
Kommunikaatio-ohjaus osaksi puhevammaisen ihmisen arkea Eija Roisko Kehitysvammaliitto/Tikoteekki 12.5.2017 Kommunikoinnin palvelut nyt Kommunikoinnin peruskartoitus Terveydenhuolto Puheterapia -palvelut
LisätiedotAfaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto
Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita
LisätiedotMillaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa?
Millaista vanhustenhoidon tulisi sinun mielestäsi olla tulevaisuudessa? Vastaa sen pohjalta, millaista Ruotsin paras vanhustenhoito sinun mielestäsi olisi. Yritä pohtia, miten haluaisit asioiden olevan
LisätiedotFONIATRIAN EVOLUUTIO
FONIATRIAN EVOLUUTIO 2010 2018 Suomen ensimmäinen Foniatrian poliklinikka avattiin vuonna 1948. Foniatrian alaan kuuluvat äänen, puheen ja kielen häiriöt sekä nielemishäiriöt. Suurimmat potilasryhmät ovat
LisätiedotArjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu
Arjen toimintakyky ja Asiakaslähtöinen tavoitteenasettelu Jaana Paltamaa Jyväskylän ammattikorkeakoulu 15.3.2017 Lähde: Wade Clin Rehabil 2005 Arjen toimintakyvyn arviointi 1/4 Kuntoutustarpeen havaitseminen
LisätiedotKuntoutuvana potilaana sairaalassa Risto Savolainen
Kuntoutuvana potilaana sairaalassa 23.1.2018 Risto Savolainen Minä itse 58-vuoden ikäinen Syntyisin Satakunnasta, Kokemäenjoen rantamaisemista Nykyisin maskulainen, vuodesta 1989 Vaimo ja 3 lasta, pojat
LisätiedotPerseveraatiota vähentävät harjoitukset
KOMMUNIKAATIO Ihmiset kommunikoivat keskenään sanallisesti ja sanattomasti. Halvauksen jälkeen potilaalla voi kasvolihasten toispuoleisesta toimimattomuudesta johtuen olla vaikeuksia sanattomassa kommunikaatiossa.
LisätiedotTerveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011
Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia
LisätiedotMITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA?
MITÄ HARVINAISUUS TARKOITTAA? Euroopan unionin määritelmän mukaan sairaus on harvinainen, kun sitä sairastaa enintään 500 henkilöä miljoonaa asukasta kohden eli Suomessa noin 2 700 henkilöä. Erilaisia
LisätiedotNoona osana potilaan syövän hoitoa
Noona osana potilaan syövän hoitoa Noona lyhyesti Noona on mobiilipalvelu osaksi potilaan syövän hoitoa Noonan avulla Potilas osallistuu aktiivisesti hoitoonsa raportoimalla hoidon aikaisia haittoja. Hän
LisätiedotMuistisairaana kotona kauemmin
Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.
LisätiedotAsiakas oman elämänsä asiantuntijana
Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen
LisätiedotMoniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla
Moniammatillinen yhteistyö kuntoutusosastolla Sairaanhoitaja Jenni Koskinen Fysioterapeutti Kati Peltomäki Tyks Kuntoutusosasto Kaskenlinna 13.3.2017 VSSHP/Aivoviikko Moniammatillisuus Kuntoutuja/potilas
LisätiedotAVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu
AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin
LisätiedotTyö on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus
Työ on yksinäistä, liikaa muita kuin lääketieteellisiä ongelmia, liikaa töitä, vaikea hallita kokonaisuutta, hajanaisuus, ongelmien laaja-alaisuus SLL 14/2009 systeemiajattelu systemaattinen ajattelu riskien
LisätiedotEnsiapukoulutus seuratoimijat. 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK
Ensiapukoulutus seuratoimijat 04.11.2013 Janne Wall sh ylempi AMK Tavoitteet Elottomuuden tunnistaminen hengitys Tajuttomuus / Elottomuus 112 aktivointi PPE Hengitys Normaali hengitys on rauhallista, tasaista,
LisätiedotCP Q L Cerebral Palsy Quality of LifeA
A Lasten elämänlaatua koskeva kysely (CP QOL-Child) Kyselylomake lapsille (9-12 vuotta) Haluaisimme esittää sinulle muutamia kysymyksiä elämästäsi, kuten perheestäsi, kavereistasi, terveydestäsi ja koulustasi.
LisätiedotMap-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet
Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni
LisätiedotKommunikaatio ja vuorovaikutus
Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio
LisätiedotFYSIOTERAPIA JA TOIMINTA
2015 SALVAN KUNTOUTUS FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Ilo liikkua! Uudelleen toimintaan! Tervetuloa fysioterapiaan ja toimintaterapiaan Ilolansaloon! SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLA Palvelukeskus Ilolansalo
LisätiedotAIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu
AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail
LisätiedotASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007
ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari 26.9.2007 Eva-Maria Emet Johtava hoitaja Folkhälsan Botnia / Östanlid Voimavarojen tunnistaminen kuntouttavan hoitotyön suunnittelussa Kartoittaminen Riskit
LisätiedotOnko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka
Onko runsaasta tietokoneen tai mobiililaitteiden käytöstä haittaa lasten ja nuorten silmille? Kristiina Vasara HUS, silmätautien klinikka Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LL, silmätautien
LisätiedotSalvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA. Anne Lehtinen. Ilolankatu SALO Vastaava fysioterapeutti
Salvan kuntoutus FYSIOTERAPIA JA TOIMINTATERAPIA Anne Lehtinen Vastaava fysioterapeutti 044 7213 358 Ilolankatu 6 24240 SALO www.salva.fi s SALVAN FYSIOTERAPIA ILOLANSALOSSA Tarjoamme ajanmukaiset tilat
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotINFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen
INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri
LisätiedotSydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö
Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa
LisätiedotAVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist. Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4
AVH:n jälkeinen seuranta ja Post-Stroke Checklist Annukka Pukkila osastonhoitaja TYKS Neurotoimialue AVH-valvonta TF4 Aivoviikon alueellinen AVH-koulutuspäivä 13.3.2017 Tarkistuslistan tausta Kehitetty
LisätiedotKelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus alkaen
Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus muuttuu Uusi laki tulee voimaan 1.1.2016 (HE 332/2014) Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta
LisätiedotLIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse!
LIITE Kysely: Taaperot tahtovat syödä itse! Keskeiset tutkimustulokset taulukoina. Taulukot vain toimitukselliseen käyttöön. SYÖKÖ LAPSI SAMAA RUOKAA KUIN MUU PERHE (%), n= Syö täysin samaa ruokaa Syö
LisätiedotHoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas
Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut
LisätiedotUnified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS. Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe).
Unified Parkinson's Disease Rating Scale (UPDRS Fin, III) PARKINSON POTILAAN MOTORINEN TUTKIMUS ID: Pvm ja aika (off vaihe / on vaihe). Lääke klo Puheen tuotto 0 Normaalia. Puheen ilmeikkyys, ääntäminen
LisätiedotErityislapset partiossa
Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti
LisätiedotKieli sosiaali- ja terveydenhuollossa
Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke. Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan osahanke Voimavaralähtöisyys ja kuvat palvelusuunnittelussa Kehittämissuunnittelija Piia Liinamaa 2013 Vammaispalvelulain
LisätiedotPotilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa
Potilasesite Robottitekniikkaan perustuvaa tarkkuussädehoitoa Kuopiossa 2 Tarkkuussädehoitoa Kuopion yliopistollisen sairaalan (KYS) sädehoitoyksikössä sijaitsee Pohjoismaiden ensimmäinen robottitekniikkaan
LisätiedotMuistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja
Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa
LisätiedotPvm. asioimis- ja virkistys opiskelu työ Montako yhdensuuntaista asioimis- ja virkistysmatkaa arvioitte tarvitsevanne kuukaudessa
Ylöjärven kaupunki Vammaispalvelu Kuruntie 10 33470 Ylöjärvi p. 03 565 30 000 Kuljetuspalveluhakemus Asiakastiedot matkapalvelukeskusta varten Pvm 1 HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet (Alleviivatkaa kutsumanimi)
LisätiedotDokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/
FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua
LisätiedotEI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?
POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
Lisätiedot2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille
...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja
LisätiedotRollerMouse. Ennaltaehkäise ja vältä hiirikäsiongelma.
RollerMouse. Ennaltaehkäise ja vältä hiirikäsiongelma. Hiiri on kehitetty tietokoneelle. RollerMouse on kehitetty sinua varten. RollerMouse tekee työstäsi mukavamman, nopeamman ja turvallisemman, sekä
LisätiedotAVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS
AVH-POTILAAN JATKOHOIDON SUUNNITTELU JA TOTEUTUS Avh-potilaista joka toiselle jää pysyvä haitta, puolelle heistä vaikea-asteinen. Toisaalta joka neljäs toipuu oireettomaksi, yli puolet omatoimisiksi ja
LisätiedotPirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu 2 33100 Tampere puh. 03-31260300
Kelan aivohalvauspotilaiden (65-75- vuotiaat) tehostetun kädenkäytön kuntoutuksen ja painokevennetyn kävelykuntoutuksen kehittämishanke vuosina 2008-2011 Pirkanmaan Erikoiskuntoutus Oy Itsenäisyydenkatu
LisätiedotAivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan?
Aivovammoihin liittyvät kielelliset oireet, millaisia ne ovat ja mitä tällä hetkellä tutkitaan? Marjaana Raukola-Lindblom Erikoispuheterapeutti, neurologiset häiriöt, FL Yliopisto-opettaja Työnohjaaja
LisätiedotKysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF /18
Kysely syöpäpotilaiden hoidosta Tulokset FIN-P-CARF-0918-0844-9/18 OTOS Näissä tuloksissa on mukana tulokset, jotka on kerätty ajalla 4.5 18..18. Tässä esityksessä tuloksia tarkastellaan seuraavien kohderyhmien
LisätiedotRÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE
LIITE 1 39 SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRI Sairaanhoidollisten palveluiden tulosalue Kuvantamistoiminnan taseyksikkö RÖNTGENTUTKIMUSTEN ESITTELYKANSIO KOULUIKÄISILLE LAPSILLE HEI! 40 OLET TULLUT SATAKUNNAN
LisätiedotEväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?
Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta
LisätiedotTampere 17. 02, 2014 Kati And
Tampere 17. 02, 2014 Kati And 1 vie ihmiseltä kaiken opitun; kaikki tiedot ja taidot katoavat ajan myötä jäljelle jäävät vain tunteet, johon toiminta pohjautuu Dementiassa menetetään yhteinen, jaettu maailma
LisätiedotOppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä
Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen
LisätiedotCY -luokitus ja sen mahdollisuuksia. 15.11.2007 Helena Launiainen
ICF-CY CY -luokitus ja sen mahdollisuuksia 15.11.2007 Helena Launiainen International Classification of Functioning, Disability and Health for Children and Youth Tarkastelussa Lasten ja nuorten ICF luokituksen
LisätiedotHyvän hoidon kriteeristö
Hyvän hoidon kriteeristö Työkirja työyhteisöille muistisairaiden ihmisten hyvän hoidon ja elämänlaadun kehittämiseen ja arviointiin 4., uudistettu painos 2016 1 Muistisairaan ihmisen hyvän hoidon elementit
LisätiedotKuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso
KOKONAISUUS A: Kotiin vietävien palvelujen sisältö ja kohdentuminen Kuntoutus ja ennaltaehkäisy TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso Eija Janhunen TAVOITTEENA MAAKUNNALLINEN IDEAALIMALLI KUNTOUTTAVAN
Lisätiedoty h t e i s e e n k i e l e e n
p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana
LisätiedotTerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.
TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken
LisätiedotMiten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä
Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa OYS:ssa lastenneurologian yksikössä Mervi Taipaleenmäki, apulaisosastonhoitaja Lastenneurologian yksikkö os.65 PPSHP, OYS Lapset ja naiset Kuntasuunnitelmiin
LisätiedotTerapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille
K E V Ä T / S Y K S Y 2 0 1 1 Terapiaryhmä aikuisille afasiakuntoutujille Uusi Terapiamuoto! Helmikuussa ja elokuussa 2011 on alkamassa Kelan kuntoutujille suunnattu monimuototerapiaryhmä. Ryhmän ohjaajina
LisätiedotVaikeavammaisten päivätoiminta
Vaikeavammaisten päivätoiminta Kysely vaikeavammaisten päivätoiminnasta toteutettiin helmikuussa 08. Sosiaalityöntekijät valitsivat asiakkaistaan henkilöt, joille kyselyt postitettiin. Kyselyjä postitettiin
LisätiedotVaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely
Vaikeavammaisen asiakkaan kanssa työskentely Lähtökohtia Tavoitteena asiakkaan osallisuuden lisääminen. Asiakkaan kokemusmaailmaa tulee rikastuttaa tarjoamalla riittävästi elämyksiä ja kokemuksia. Konkreettisten
LisätiedotLogopedian tutkinto-ohjelma. Oulun yliopisto. Oulun yliopisto
Logopedian tutkinto-ohjelma Kuka ja mistä? Mitä on logopedia? Mitä on puheterapia? Logopedian opiskelu Oulussa Logopedian opiskelijoiden ainejärjestö Communica ry Logopedia = tieteenala Puheterapia = lääkinnällistä
LisätiedotAnna-Maija Koivusalo 26.5.15
Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana
LisätiedotRaamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä.
elämä alkaa tästä 2008 Evangelism Explosion International Kaikki oikeudet pidätetään. Ei saa kopioida missään muodossa ilman kirjallista lupaa. Raamatun lainaukset vuoden 1992 raamatunkäännöksestä. Asteikolla
LisätiedotSYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS
SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS Sydäntukihoitajien alueellinen koulutuspäivä 11.01.2016 Silvennoinen Tiina Seksuaaliterapeutti- ja neuvoja SEKSUAALISUUS - Mitä se on? * Seksuaalisuus liittyy kiinteästi ihmisen
LisätiedotKORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS
KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 28.11.2012 Taltionumero 3322 Diaarinumero 966/3/11 Lyhyt ratkaisuseloste 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee
LisätiedotJonnan tarina. Keväällä 2007
Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä
LisätiedotKuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.
Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.
LisätiedotPäivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere
Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden
LisätiedotLapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus,
Lapsen ensimmäinen elinvuosi on suuren kehityksen aikaa Kehitys etenee yksilöllisesti Lapsen kehityksen kannalta tärkeää on varhainen vuorovaikutus, syli ja aito läsnäolo Tärkeintä lapsen kanssa oloa on
LisätiedotHaastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,
LisätiedotPotilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------
1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki
LisätiedotKommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
Kommunikoinnin työvälineitä terveydenhuoltoon Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa http://www.savas.fi/userfiles/file/tepa/tepa_tyovalineita_tervhuoltoon_web.pdf
LisätiedotKielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014
Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän
LisätiedotInvalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012
Invalidiliiton Käpylän kuntoutuskeskuksen koulutustarjonta v. 2012 Koulutuskalenteri Käpylän kuntoutuskeskuksessa tapahtuvasta koulutuksesta. Lisäksi räätälöimme koulutuspaketteja sairaaloihin, kuntoutuskeskuksiin
LisätiedotLapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi
Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii
LisätiedotEvantia 360 Junior Hybrid
Evantia 360 Junior Hybrid Evantia 360 Junior Hybrid -kommunikointikansio laaja, lausetasoinen kommunikointikansio, joka on suunniteltu lapsikäyttäjille. Evantia 360 -kommunikoinnin tuote- ja palvelukokonaisuus
LisätiedotAsiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus. Marjatta Luukkanen
Asiakasvastaava toiminta Koulutus, hanke ja tutkimus Marjatta Luukkanen Helsingin sanomat 12.3 2+15 13.10.2015 Korhonen, Lassila, Luukkanen 2 Asiakasvastaava-toiminnan taustaa Toimiva terveyskeskus toimenpideohjelma
LisätiedotLiekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset
Liekkivammatilanne Suomessa sekä vammojen sairaalahoitokustannukset Haikonen Kari, Lillsunde Pirjo 27.8.2013, Hanasaaren kulttuurikeskus, Espoo 27.8.2013 Kari Haikonen 1 Tutkimuksen lähtökohdat Tutkimus
Lisätiedot1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj
1.000.000.000.000 euron ongelma yksi ratkaisu Suomesta? Sijoitus Invest 2015, Helsinki 11.11.2015 Pekka Simula, toimitusjohtaja, Herantis Pharma Oyj 1 Tärkeää tietoa Herantis Pharma Oy ( Yhtiö ) on laatinut
Lisätiedot