Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa"

Transkriptio

1 Aivoverenkiertohäiriöt Afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Joensuun seutukirjasto, Pääkirjasto Krista Hoffström, puheterapeutti, FM Aivoliitto ry

2 Sisältö Aivoverenkiertohäiriö (AVH) Kielellinen vaikeus eli afasia Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa Mistä vertaistukea? Juttu-tupa Puheterapeutti Krista Hoffström 2

3 Aivoliitto ry Aivoliitto ry on kansanterveys-, vammais- ja potilasjärjestö, joka tukee edustamiensa ryhmien arjessa selviytymistä Aivoverenkiertohäiriöön sairastuneet sekä läheiset Perheet, joiden lapsella tai nuorella kielellinen erityisvaikeus Keskustoimisto Turun Erityisosaamiskeskus Suvituulessa Aluetoimistot Helsingissä, Tampereella, Kuopiossa, Kajaanissa ja Rovaniemellä Puheterapeutti Krista Hoffström 3

4 Aivoverenkiertohäiriö (AVH) lukuina Kolmanneksi suurin, kolmanneksi kallein kansantauti mielenterveyden häiriöiden ja dementian jälkeen Kolmanneksi yleisin kuolinsyy Suomessa Vuosittain suomalaista sairastaa AVH:n Puolella heistä neurologisia vaurioita, jotka haittaavat päivittäistä toimintakykyä Joka kolmas toipuu täysin oireettomaksi Yli puolet omatoimiseksi Joka seitsemäs jää pysyvään laitoshoitoon 45 % AVH:n sairastaneista tarvitsee pitkäkestoista kuntoutushoitoa AVH aiheuttaa enemmän pysyvää vaikeaa invaliditeettia kuin mikään muu sairaus Lähteet: Puheterapeutti Krista Hoffström 4

5 Aivoverenkiertohäiriö eli AVH AVH, aivohalvaus on aivojen toimintahäiriö, joka syntyy, kun verenkierto jossain aivojen osassa häiriintyy Aivoverisuonen tukos eli aivoinfarkti Aivojen sisäinen verenvuoto (ICH) tai verenvuoto aivojen pinnalle (SAV) Ohimenevä aivoverenkiertohäiriö (TIA) Puheterapeutti Krista Hoffström 5

6 Oireiden tunnistaminen Usein oireet alkavat yllättäen vain minuuteissa kuin salama kirkkaalta taivaalta Nopeus tärkein asia AVH:n hoidossa AVH mahdollisuus tunnistaa heti sen alettua Puheterapeutti Krista Hoffström 6

7 Oireiden tunnistaminen Puoliero kasvoissa suupielen roikkuminen Puheen puuroutuminen tai muu puhehäiriö Toispuolihalvaus, toispuolinen raajojen heikkous, tunnottomuus tai holtittomuus Tasapainovaikeus, kävelyvaikeus ja huimaus Toisen tai molempien silmien näköhäiriö tai kaksoiskuvat Pahoinvointi Tajuttomuus Aivoverenvuodossa joskus voimakas päänsärky Useimmiten oireet ovat kuitenkin kivuttomia Puheterapeutti Krista Hoffström 7

8 Helppo AVH-testi Pyydä henkilöä hymyilemään oikein kunnolla Toimivatko kasvojen lihakset? Pyydä henkilöä kertomaan esim. oma nimensä ja osoitteensa Saako puheesta selvää? Kättele henkilöä, pyydä puristamaan kättä Onko puristusvoima tallella? Pyydä henkilöä kävelemään viivaa pitkin Säilyykö tasapaino? Puheterapeutti Krista Hoffström 8

9 Kun aivovaltimo tukkeutuu, joka minuutti neljätoista miljardia aivosolujen välistä yhteyttä tuhoutuu. Soita aina 112. Älä päästä lepäämään. Nopeus on aivojen pelastus.

10 Tiedosta riskitekijät Ikä, iäkkäillä ihmisillä suurempi riski sairastua Aivot ovat kuin vanha talo: putket hajoavat ennen pitkää (Karjalainen, ) Sukupuoli, miehillä suurempi riski sairastua Hoitamaton verenpainetauti Aikuisiän diabetes Korkeat veren kolesteroliarvot Ylipaino, vyötärölihavuus Runsas alkoholin käyttö Tupakointi Perimä Puheterapeutti Krista Hoffström 10

11 Ennaltaehkäisy Riittävä liikunta Terveellinen ruokavalio Riskitekijöiden hoitaminen kuntoon Puheterapeutti Krista Hoffström 11

12 AVH Monimuotoinen kokonaisoirekuva Neurologiset häiriöt Toispuolihalvaus, näkökenttäpuutos, spastisuus (lihasjäykkyyden lisääntyminen) Neuropsykologiset oireet (muutokset henkisessä suoriutumiskyvyssä) Esiintyy 60 %:lla AVH-potilaista Yleensä oirekuvassa useampia erilaisia häiriöitä, yksittäiset häiriöt harvinaisempia Hämmentäviä, sillä näkyvät toiminnoissa, jotka sairastunut on aikaisemmin suorittanut rutiininomaisesti (esim. liikkuminen, pukeutuminen, syöminen, kotitöiden tekeminen) Kielellinen vaikeus eli afasia Oiretiedostuksen puute Tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin häiriöt Tahdonalaisen motoriikan vaikeudet (apraksia) ja toiminnan ohjauksen häiriöt (mm. juuttuminen) Masentuneisuus, mieliala- ja persoonallisuusmuutokset Puheterapeutti Krista Hoffström 12

13 KIELELLINEN VAIKEUS ELI AFASIA

14 Mitä afasia on? Afasia on kielenoppimisen jälkeen saatu kielellinen häiriö, joka johtuu yleensä äkillisestä vauriosta vasemman aivopuoliskon kielialueella Yleisin syy aivoverenkiertohäiriö, myös mm. aivokasvaimet, aivovammat ja dementia voivat aiheuttaa afasiaa Vaikeus puhua ymmärtää puhetta lukea ja kirjoittaa usein ongelmia myös laskemisessa Puheterapeutti Krista Hoffström 14

15 Afasia Joka kolmas AVH-potilaista sairastuu afasiaan n. 1/4 sairastuneista työikäisiä Afasian ilmenemismuoto yksilöllinen ja riippuu mm. vaurion sijainnista ja laajuudesta Akuuttivaiheessa afasiaoireet yleensä laajemmat, oirekuvassa tapahtuu yleensä kohentumista yleistilanteen kohentuessa Toiset kuntoutuvat erittäin hyvin, toisille jää laaja afaattinen oirekuva Afasia aiheuttaa usein sosiaalisen kanssakäymisen vähenemistä ja sosiaalisista suhteista syrjäytymistä Puheterapeutti Krista Hoffström 15

16 Puheen ymmärtämisen vaikeus Lähes aina häiriintynyt jonkin asteisesti Yleensä arkisten ja tilannesidonnaisten asioiden ymmärtäminen sujuu paremmin Monimutkaiset ja uudet asiat vaikeimpia ymmärtää Ymmärtämisvaikeudet korostuvat usein taustahälyssä, ryhmäkeskustelutilanteessa, puhelimessa Puheterapeutti Krista Hoffström 16

17 Puheen ymmärtämisen vaikeus Sanojen merkitysten ja kieliopillisten suhteiden ymmärtäminen voi olla heikentynyt Tällöin henkilöllä voi olla vaikeuksia toimia ohjeen mukaan Kosketa kirjaa kynällä Kirjalla kosketa kynää Puheen ymmärtämisen ongelmat tulisi aina huomioida afaattisen henkilön kanssa keskustellessa Puheterapeutti Krista Hoffström 17

18 Puheen tuottamisen vaikeus Helpoiten havaittavissa oleva afasian piirre Ongelmat vaihtelevat yksilöllisesti Aiheuttaa suurta haittaa afaattiselle henkilölle itselleen ja läheisille Tavallisesti afaattisella henkilöllä on selkeä ajatus siitä, mitä hän haluaa sanoa, mutta ajatuksen muuttaminen sanoiksi ja lauseiksi on vaikeutunut Ajatus ja puhe kulkevat eri tahtia Puheterapeutti Krista Hoffström 18

19 Sanojen löytämisen vaikeus Yleisin afasian oire Sanojen muodostaminen ei välttämättä onnistu lainkaan Sana voi tulla viiveellä Sana tuotetaan väärin: Äänteet korvautuvat toisilla (fonologinen parafasia), esim. kirvi (po.hirvi), sasket (po. sakset) Sana korvautuu toisella (semanttinen parafasia), esim. pöytä (po. tuoli), viulu (po. kitara) Epäsanat/uudissanat: palevaatti (po. kello) Tyypillisesti myös kyllä/ei vastaukset sekoittuvat Puheeseen tulee epäröintiä, taukoja, täytesanoja ja korjauksia (niinkun, ööö, uhmm, elikkä, jne) Sanojen sekoittuminen ei johdu muistin häiriöstä! Puheterapeutti Krista Hoffström 19

20 Afasiatyypit Karkeasti afasiat jaetaan sujumattomiin ja sujuviin afasioihin Täydellistä afasiaa kutsutaan globaaliafasiaksi Puheterapeutti Krista Hoffström 20

21 Sujumaton afasia Puheen tuotto hidasta ja työlästä Sanoja vaikea löytää Artikulaatio kankeaa, vaikeus päästä alkuun ja edetä sanasta toiseen Puheen tuottaminen voi rajoittua vain muutamiin sanoihin (joo, ei, kirosanat jne.) Sähkösanomakieli harvoin yli nelisanaisia keskeytymättömiä ilmauksia Puheen ymmärtäminen on usein melko hyvää lähes poikkeuksetta kuitenkin jonkin asteisia vaikeuksia tässäkin Puheterapeutti Krista Hoffström 21

22 Esimerkki sujumattomasta afasiasta joo siinä on jotain uuh nih nii onk-se nyt siel noita tuota yhm kyty kylvää eh joitai (Korpijaakko-Huuhka, 2003) Puheterapeutti Krista Hoffström 22

23 Sujuva afasia Toisessa ääripäässä puheen tuotto artikulatorisesti sujuvaa, usein jopa liiallista tilanteeseen nähden Kerronnan poukkoilua Puheen ymmärtäminen vaikeammin häiriintynyt Puheessa esiintyy vääristyneitä sanahahmoja tai vääriä sanoja Runsaasti jargonia, eli siansaksaa (ei suomea eikä muutakaan kieltä) Puhe on usein sisällöltään melko tyhjää Sairaudentunto on tyypillisesti alentunut; sairastunut itse ei miellä puheen ongelmia Puheterapeutti Krista Hoffström 23

24 Esimerkki sujuvasta afasiasta joo se o rekkanu vähä vähän sokalleen vähä ja nyt ja uhkaa uudestaan sit tukkaamaan sitä? (Korpijaakko-Huuhka, 2003) Puheterapeutti Krista Hoffström 24

25 Lukeminen ja kirjoittaminen Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeusaste vaihtelee yksilöllisesti Yksittäisten sanojen lukeminen onnistuu usein lähes kaikilta Myös otsikoiden lukeminen saattaa onnistua (hyvä tapa kuntoutuksen näkökulmasta!) Kirjojen ja pidempien tekstien lukeminen yleensä vaikeampaa Kirjoittamisen vaikeudet yleisiä afasiassa Kirjoittamisen vaikeus voi olla motorinen (esim. halvauksesta johtuva) tai kielellinen Jos henkilö tuottaa vähän puhetta, asioiden ilmaisu ei onnistu yleensä myöskään kirjoittamalla tai aakkostaulun avulla Tämä kannattaa kuitenkin aina kokeilla Usein vaikeuksia myös laskemisessa, rahankäytössä ja kellonaikojen hahmottamisessa Puheterapeutti Krista Hoffström 25

26 KOMMUNIKOINTI AFAATTISEN HENKILÖN KANSSA

27 Kommunikointi afaattisen henkilön kanssa - Afasia on ennen kaikkea viestien välittämisen ongelma - Afaattinen henkilö tietää kyllä, mitä haluaisi sanoa, mutta ei afasian vuoksi tähän kykene - Muista, että keskustelet aikuisen päätöksiin kykenevän ihmisen kanssa - Keskustelukumppanilla on merkittävä rooli keskustelun onnistumisessa! - It takes two to tango Puheterapeutti Krista Hoffström 27

28 Kun puhut afaattisen henkilön kanssa: Mieti, onko viestisi selkeä Rauhoita keskustelutilanne, taustamelu häiritsee puheen ymmärtämistä Muista katsekontakti Keskustele luonnollisesti, mutta voit huomioida: Hieman hidastettu puhenopeus Lyhyet, selkeät lauseet; ei liikaa informaatiota kerralla Käytä eleitä ja ilmeitä, lisäksi asiaa voi osoittaa, mikäli mahdollista Kuvien, kalenterin, kartan ja kirjoitettujen sanojen (=tukisanojen) käyttö helpottaa viestin sisällön hahmottamista Puheterapeutti Krista Hoffström 28

29 Tukisanojen kirjoittaminen tukee puheen ymmärtämistä Puheterapeutti Krista Hoffström 29

30 Varmista, että afaattisella henkilöllä on keino vastata/kysyä Anna aikaa, älä puhu päälle Huomioi afaattisen henkilön turhautuneisuus Tiedän, että tiedät, mitä haluat sanoa, mutta.. Älä korjaa virheitä, mutta kerro miten ymmärsit asian Tee kysymyksiä, joihin voi vastata KYLLÄ tai EI ei kuitenkaan kokoajan Piirrä/kirjoita vastausvaihtoehtoja Pyydä afaattista henkilöä osoittamaan asia Voitko näyttää minulle tai rohkaise häntä piirtämään tai kirjoittamaan Käytä apuna myös kuvia, karttoja, kalenteria ja kelloa Älä pelästy väärinkäsityksiä, niitä tulee varmasti! Puheterapeutti Krista Hoffström 30

31 Kirjoita tukisanoja ja vastausvaihtoehtoja JANO? KYLLÄ EI EHKÄ EN TIEDÄ MITÄ HALUAT? TEE KAHVI MEHU MITÄ KAHVIIN? SOKERI MAITO Puheterapeutti Krista Hoffström 31

32 Piirrä vastausvaihtoehtoja Voitko näyttää minulle missä asut? mistä päin olet kotoisin? Puheterapeutti Krista Hoffström 32

33 MISTÄ VERTAISTUKEA?

34 JUTTU-TUPA Aivoliiton kehittämä kurssi afaattisille henkilöille työväen- ja kansalaisopistoissa Ohjaaja koulutettu puhevammaisen kommunikoinnin tukemiseen Kursseja suomen- ja ruotsinkielisinä 19 eri paikkakunnalla Toimintaa kehitetään ja laajennetaan jatkuvasti Puheterapeutti Krista Hoffström 34

35 Juttu-tuvan kohderyhmä Henkilö jolla on afasia ja joka on itsenäinen päivittäisissä toiminnoissaan joka liikkuu itsenäisesti, pyörätuoli ei ole este jolla kiinnostus ja halu harjoitella kommunikaatiotaitonsa kaipaa mielekästä, tavoitteellista tekemistä kaipaa vertaistukea Puheterapeutti Krista Hoffström 35

36 Tavoitteellinen toiminta Ehkäisee sosiaalista syrjäytymistä Tukee kommunikointia ja osallisuutta Tarjoaa vertaistukea ja turvallisen kommunikointiympäristön Puheterapeutti Krista Hoffström 36

37 Visio Madaltaa kynnyksiä Rakentaa ramppeja Luoda mahdollisuuksia Puheterapeutti Krista Hoffström 37

38 Juttu-tuvan sisältö Mahdollisuus opiskella uusia kommunikointikeinoja Keskustelua, kommunikointiharjoituksi a, pelejä, ulkoilua, ruuanlaittoa, käden taitoja Jokaisella kerralla noudatetaan samaa ohjelmarunkoa Puheterapeutti Krista Hoffström 38

39 Juttu-tupa-kurssit syksyllä Puheterapeutti Krista Hoffström 39

40 Joensuun Juttu-tupa-kurssi Uusi Juttu-tupa-kurssi aloittamassa Joensuussa Joensuun seutukirjaston Pääkirjasto, Kokoushuone 2, Koskikatu 25 torstaisin klo , ajalla Ilmoittautuminen numeroon , henkilökohtaisesti Joensuun seudun kansalaisopiston toimistoon Papinkatu 3 tai netissä Kurssimaksu 62 euroa Puheterapeutti Krista Hoffström 40

41 LOPUKSI

42 Tuetun keskustelun käsikirjat Terveydenhuollon ammattilaisille suunnatut kommunikoinnin käsikirjat Lääkärin, hoitajan, toimintaterapeutin ja fysioterapeutin kirjat Keskustelun tukena esimerkiksi hoito- ja kuntoutustilanteissa Sopii apuvälineeksi myös henkilölle, jolla on afasia ja hänen läheisilleen Kääntänyt ja muokannut Aivoliiton moniammatillinen työryhmä Tilaus Puheterapeutti Krista Hoffström 42

43 Puheterapeutti Krista Hoffström 43

44 Kysymyksiä? Puheterapeutti Krista Hoffström Aivoliitto ry KIITOS!

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Copyright Aivoliitto Kaikki oikeudet pidätetään. Afasia-esite terveydenhuollon ammattilaisille ja asiakkaille Kirjoittaja: Piia Aro-Pulliainen,

Copyright Aivoliitto Kaikki oikeudet pidätetään. Afasia-esite terveydenhuollon ammattilaisille ja asiakkaille Kirjoittaja: Piia Aro-Pulliainen, Afasia Copyright Aivoliitto Kaikki oikeudet pidätetään. Afasia-esite terveydenhuollon ammattilaisille ja asiakkaille Kirjoittaja: Piia Aro-Pulliainen, puheterapeutti, FM Taitto: Mainostoimisto 2t Piirrokset:

Lisätiedot

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta.

TerveysInfo. Afasia Tietoa afasiasta, keinoja keskustelun tukemiseen, tietoa puheterapiasta ja vertaistuesta. TerveysInfo Ta hand om din hjärna En stroke uppstår sällan utan någon tydlig riskfaktor. Ju fler riskfaktorer du har samtidigt, desto större är risken att du drabbas. Vad kan du göra för att minska risken

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE

TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Savonia-ammattikorkeakoulu 2013 OPINNÄYTETYÖ - AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO SOSIAALI-, TERVEYS- JA LIIKUNTA-ALA TILANNETAULUT AVUKSI KOMMUNIKOINTIIN AFAATTISEN POTILAAN JA HOITAJAN VÄLILLE Alaotsikko T E

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2015. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2015 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2016. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2016 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikka Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Lisätietoja (ma pe klo

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus

Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus Miten tuen lasta, jolla on kielellinen erityisvaikeus 9.12.2015 Outi Jalkanen Outi Jalkanen 27.2.2007 1 Kielellinen erityisvaikeus, Käypä hoito 2010 Kielellinen erityisvaikeus (specific language impairment,

Lisätiedot

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu AVH-päivät 13.10.2010 Helsinki Anu Berg, PsT anu.berg@eksote.fi Masennus on yleistä aivoverenkiertohäiriöiden jälkeen noin

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2014. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2014 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

Muistisairaudet 23.10.13

Muistisairaudet 23.10.13 Muistisairaudet 23.10.13 Muistaminen on aivojen tärkeimpiä tehtäviä Kaikki älyllinen toiminta perustuu tavalla tai toisella muistiin Muisti muodostaa identiteetin ja elämänhistorian Muistin avulla tunnistamme

Lisätiedot

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla

Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla Toiminnallisen näönkäytön tutkiminen lastenneurologisella osastolla ja poliklinikalla NÄÄKKÖ NÄÄ 2011 Sh Sarianne Karulinna, Lh Anne Nastolin HYKS Lastenneurologinen Kuntoutusyksikkö CP-hankkeen tavoite

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus

KAATUMISET JA HUIMAUS. Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus KAATUMISET JA HUIMAUS Jouko Laurila geriatrian erikoislääkäri Rovaniemen ikäosaamiskeskus Sidonnaisuudet: Mundipharma,

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA

AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA AVH-KUNTOUTUJIEN TOIMINTATERAPIA KOGNITIIVISET HÄIRIÖT Viveka Kokko, Sanni-Maria Lähde, Moona Viskari AIVOVERENKIERRONHÄIRIÖT AVH on yleisnimitys ohimenevälle TIA-kohtaukselle tai pitkäaikaisille neurologisia

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko

2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko 2013-2015 Työntekijän Valtone-vihko Kädessäsi oleva vihko on osa Valtone valmennusta ja toimintaa nepsy-aikuisille projektin tiedonjakamiseen kuuluvaa työtä. Valtone hanke on toiminut vuosina 2013 2015.

Lisätiedot

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat:

Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007. Henkilötunnus. Sukunimi. Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET. Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat ovat: Tampereen yliopisto Logopedian valintakoe 2007 Sukunimi Henkilötunnus Etunimi TALLENNETTAVAT PISTEET Kysymys 1 Kysymys 2 Kysymys 3 / 30p / 30p / 27p Yhteensä / 87p Vuoden 2007 logopedian valintakoekirjat

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry

Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä. Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennuksen mahdollisuudet ja keinot tukea perhettä Timo Teräsahjo, PsM, Aivoliitto ry Sopeutumisvalmennus Kuntoutujan ja hänen omaisensa ohjausta ja valmentautumista sairastumisen tai vammautumisen

Lisätiedot

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen

Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Neuropsykiatrisesti oireilevan nuoren kohtaaminen ja arjen tukeminen Kemi 4.9.2015 Marja Koivusalo, lastenneurologian erikoislääkäri, Kolpeneen palvelukeskus Lasten ja nuorten normaali kehitys Normaalin

Lisätiedot

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN

ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN ELÄMÄÄ AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN JÄLKEEN OMAISYHTEISTYÖN SEMINAARI JOENSUU 30.1.2013 Helvi Janhunen, Projektipäällikkö Etelä-Savon Sairaanhoitopiiri Altti-projekti AIVOHALVAUS - tiedä, tunnista, kuntoudu

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus

Kielellinen erityisvaikeus Kielellinen erityisvaikeus Lasten ja nuorten kielellinen erityisvaikeus (Specific language impairment, SLI) Kielellisessä erityisvaikeudessa (aiemmin dysfasia) lapsen puheen ja kielen kehitys viivästyy

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n TUNNE PULSSISI ESTÄ AIVOINFARKTI Tunne pulssisi Estä aivoinfarkti Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämen syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Epäsäännöllinen

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Mitä on afasia? Finnish

Mitä on afasia? Finnish Mitä on afasia? Finnish Afasia on kenties äskettäin koskettanut elämääsi ensimmäistä kertaa. Afasia varmasti herättää mielessäsi monenlaisia kysymyksiä, kuten: mitä afasia on, kuinka se kehittyy, ja mitä

Lisätiedot

KOMMUNIKOINTI KIELIHÄIRIÖISEN LAPSEN KANSSA Aivohalvaus- ja dysfasialiitto ry Stroke- och dysfasiförbundet rf OHJEITA PUHEEN JA KIELEN KEHITYKSEN TUKEMISEKSI KOTIOLOISSA: 1. Puhu lapsen kanssa kieli kehittyy

Lisätiedot

Huolehdi muististasi!

Huolehdi muististasi! Huolehdi muististasi! HUOLEHDI MUISTISTASI Sinun voi olla joskus vaikea muistaa asioita. Muistisi toimintaa ja keskittymistäsi haittaavat monet asiat. Muistin toimintaan vaikuttavat esimerkiksi: väsymys

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Ehkäise aivohalvaus!

Ehkäise aivohalvaus! Ehkäise aivohalvaus! Voit itse vaikuttaa sairastumisriskiisi AIVOHALVAUS Aivohalvaus on vakava ja pelottava sairaus, joka voi iskeä varoittamatta, kuin salama kirkkaalta taivaalta, ja särkeä loppuelämän

Lisätiedot

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014

Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta. Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) puheterapeutin näkökulmasta Leena Ervast Erikoispuheterapeutti, FL 29.1. 2014 Kielellinen erityisvaikeus (SLI) Häiriö, jossa lapsen kielellinen toimintakyky ei kehity iän

Lisätiedot

3 kk - 3 vuotta sitten AVH:n sairastaneet alle 65-vuotiaat omaisineen. Kurssille valitaan 8 AVH:n sairastanutta ja 8 omaista. Kurssin kesto 6 vrk.

3 kk - 3 vuotta sitten AVH:n sairastaneet alle 65-vuotiaat omaisineen. Kurssille valitaan 8 AVH:n sairastanutta ja 8 omaista. Kurssin kesto 6 vrk. Hakijan nimi SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT 2014 AIVOVERENKIERTOHÄIRIÖN SAIRASTANEET JA HEIDÄN OMAISENSA Vastasairastaneet alle 65-vuotiaat omaisineen 3 kk - 3 vuotta sitten AVH:n sairastaneet alle 65-vuotiaat

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin

OPAS. kommunikoinnin mahdollisuuksiin OPAS kommunikoinnin mahdollisuuksiin S i s ä l t ö Kaikilla on tarve kommunikoida 3 Mitä kommunikointi on 3 Jos puhuminen ei suju 4 Kommunikointitarpeet ja kommunikoinnin tukemisen tarpeet vaihtelevat

Lisätiedot

Kuka on erilainen oppija

Kuka on erilainen oppija Kuka on erilainen oppija Oppimisvaikeudet Lukivaikeudet Muut kielelliset erityisvaikeudet Matematiikan erityisvaikeudet Tarkkaavaisuuden ja toiminnan ohjauksen vaikeudet Motoriset vaikeudet Hahmotusvaikeudet

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

Vinkkejä valmennukseen

Vinkkejä valmennukseen Vinkkejä valmennukseen Seuraaville sivuille on koottu erilaisia valmennuksen vinkkejä, joita voi hyödyntää havainnointilomakkeita käytettäessä. Vinkkilista ei ole täydellinen, mutta toivomme, että sen

Lisätiedot

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n

SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n SISÄLTÄÄ PULSSIN TUNNUSTELUN ABC:n Tunne pulssisi ESTÄ AIVOINFARKTI Epäsäännöllinen syke voi johtua eteisvärinästä, jonka vakavin seuraus on aivoinfarkti. Eteisvärinän voi havaita itse pulssiaan tunnustelemalla.

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala MASENNUS Terveystieto Anne Partala MITÄ ON MASENNUS? Masennus on sairaus Sairaus, joka voi tulla kenen tahansa kohdalle Sairaus, josta voi parantua Masennus eroaa normaalista tunteiden vaihtelusta Kannattaa

Lisätiedot

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi

Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104) Helena Kurkela, KM helena.kurkela@aalto.fi Akateemiset opiskelutaidot, 2 op (ARTS-A0104), KM helena.kurkela@aalto.fi 2. Luento ma 7.9. klo 14.00 15.30 (Otaniemi) ke 7.10. klo 15.00 16.30 (Arabia) * Opiskelukyky * Ajankäytön suunnittelu * Oppimisvaikeudet

Lisätiedot

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille

2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille ...talking to You! 2011 KURSSI-info 16-24v. nuorille Invalidiliiton Lahden kuntoutuskeskus Kuntoutusta 16-24 vuotiaille nuorille siistii olla kimpassa Nuoruudessa tunne-elämä, fyysiset ominaisuudet ja

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Jyrki Tuulari 25.9.2007 1 MITÄ MASENNUKSELLA TARKOITETAAN? Masennustila eli depressio on yleinen ja uusiutuva mielenterveyden häiriö, joka ei ole sama asia kuin arkipäiväinen surullisuus tai alakuloisuus.

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt

Sopeutumisvalmennuskurssit 2013. Aivoverenkiertohäiriöt Sopeutumisvalmennuskurssit 2013 Aivoverenkiertohäiriöt Kurssipaikat Erityisosaamiskeskus Suvituuli Suvilinnantie 2, 20900 Turku p. 02 2138 200, f. 02 2138 210, www.aivoliitto.fi Kuntoutuskeskus Kankaanpää

Lisätiedot

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu

AIVOJUMPPA BRAIN GYM. 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu AIVOJUMPPA BRAIN GYM 20.8.2014 Eija Määttä ja Lea Torvinen Muistiluotsi Kainuu Mitä aivojumppa on? Menetelmän on kehittänyt kalifornialainen kasvatustieteiden tohtori P.E.Dennison yhdessä vaimonsa Gail

Lisätiedot

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti

Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon. 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikoinnin tuki terveydenhuoltoon 12.3.2013 Maarit Mykkänen Tuetusti päätöksentekoon- projekti Kommunikointi on kielellä, merkeillä tai symboleilla viestimistä mukaan lukien viestien ymmärtäminen ja

Lisätiedot

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä?

Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Voiko muistisairauksia ennaltaehkäistä? Juha Rinne, Neurologian erikoislääkäri ja dosentti Professori PET- keskus ja neurotoimialue, TYKS ja Turun yliopisto MITÄ MUISTI ON? Osatoiminnoista koostuva kyky

Lisätiedot

Lukivaikeudet haasteena

Lukivaikeudet haasteena Lukivaikeudet haasteena Lukemiseen liittyvät ongelmat tulevat usein esiin hitautena ja työläytenä. Myös luetun ymmärtäminen on osalle hankalaa, samoin juuri luetun asian muistaminen. H13: Mä pidän taukoja,

Lisätiedot

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas Outi Iharvaara Rai- seminaari 3.4.2013 Asiakkaan taustatiedot 78- vuotias yksin asuva mies, jolla todettu lievä Alzheimerin tauti. Aivoinfarkti x 2 Vaimo kuollut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua

Ammattiopisto Luovi. Erityisen monipuolista opiskelua Ammattiopisto Luovi Erityisen monipuolista opiskelua HAAPAVESI 6.9.2013 Oppimisvaikeudet Oppimisvaikeuksilla tarkoitetaan sitä, että oppijalla on vaikeuksia saavuttaa opiskelun tavoitteet, tai tavoitteiden

Lisätiedot

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja

1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet 1. Lukitaitojen omaksuminen vaatii monia pohjataitoja 1 » huomion suuntaaminen ja ylläpitäminen» auditiiviset ja visuaaliset perustaidot kuten hahmottaminen

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä Hae apua ajoissa! www.muistiliitto.fi Muistaminen on monimutkainen tapahtumasarja. Monet tekijät vaikuttavat eri-ikäisten ihmisten kykyyn muistaa

Lisätiedot

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere

Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere Päivi Homanen Satakieliohjelma 17.1.2013 Tampere LAPSET OVAT ERILAISIA SOSIAALINEN LAPSI Jos kommunikaatiotaidot vielä heikot Huomioidaan aloitteet Jatketaan lapsen aloittamaa keskustelua Jutellaan kahden

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto

Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto Evantia 360 Junior Pro Alakoulu -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet. Uutiskirje 1/2013. Yksi elämä alkaa sykkiä Tunne pulssisi -tahdissa

Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet. Uutiskirje 1/2013. Yksi elämä alkaa sykkiä Tunne pulssisi -tahdissa Aivoliiton Yksi elämä -hankkeet Uutiskirje 1/2013 Yksi elämä alkaa sykkiä Tunne pulssisi -tahdissa Aivoliiton, Sydänliiton ja Diabetesliiton yhteisen Yksi elämä -hankekokonaisuuden ensimmäinen täysin uusi

Lisätiedot

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola

Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Kokemuksia vankien opettamisesta Tuula Mikkola Ammattiin soveltuvuus testataan Opiskelukuntoisuus selvitetään (vankila) Oppimisvaikeudet selvitetään (esim. lukiseula) Sitoutuminen arvioidaan (esim. Kerava)

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja

Lisätiedot

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN

- MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Ulla Vuori Terveydenhoitaja, muistikoordinaattori 04.03.2014 - MUISTISTA - NORMAALI IKÄÄNTYMINEN - MUISTIN JA TOIMINTAKYVYN HEIKKENEMINEN Muisti on ihmiselle välttämätön: Identiteetti ja kokemus omasta

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS

Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014. Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muistisairaus työiässä Mikkeli 3.9.2014 Anne Remes Neurologian professori, ylilääkäri Itä-Suomen yliopisto, KYS Muisti voi heikentyä monista syistä väsymys kiputilat masennus uupumus stressi MUISTI, KESKITTYMINEN

Lisätiedot

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet

Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Kielten oppimisen vaikeuksien ja lukivaikeuksien yhteydet Leena Holopainen Professori Joensuun yliopisto Mitä ovat lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (= lukivaikeudet, dysleksia)? Dysleksia on yksi

Lisätiedot

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017

Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 Hippo Terapiaklinikka, Turku Terapiaryhmät 2016-2017 LUKISIEPPARI Ryhmä on tarkoitettu lapsille, joilla on luku- ja kirjoitustaidon vaikeuksia. Tavoitteena on fonologisten ja nopean nimeämisen taitojen

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT

AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä. Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT AVH (aivoinfarkti ja TIA, mutta myös aivoverenvuoto) kentällä Juha Huhtakangas OYS neurologian el, LT Aivoverenkiertohäiriö Kolmanneksi yleisin kuoleman syy (syövän ja sydänkohtauksen jälkeen) Yleisin

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit

Vuoden 2016 kurssit. Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Sopeutumisvalmennuskurssit Avomuotoiset teemakurssit Avomuotoiset MS-kurssit Vuoden 2016 kurssit Neuroliiton Avokuntoutus Aksoni tarjoaa valtakunnallisesti ryhmämuotoisia sopeutumisvalmennuskursseja

Lisätiedot

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE

KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE KYSELY MUISTIHÄIRIÖPOTILAAN LÄHEISELLE Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja muistitutkimusyksiköiden asiantuntijaryhmä Kustantaja: Novartis Oy otilaan ja omaisen huolellinen haastattelu on tärkeä osa muistihäiriöpotilaan

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN

TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Huoltajien lomake TIEDONSIIRTOLOMAKE LAPSEN SIIRTYESSÄ PÄIVÄHOIDOSTA ESIOPE- TUKSEEN Tiedonsiirron tarkoituksena on helpottaa yhteistyötä kodin, päivähoidon ja koulun kanssa. Tiedonsiirtolomakkeeseen kootaan

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet Hyvinkään sairaala 19.11.2015 Neuropsykologian erikoispsykologi Laila Luoma laila.luoma@hus.fi 1 Neuropsykologian kohteena on aivojen ja käyttäytymisen

Lisätiedot

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE

OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE OHJEISTUS PÄÄHÄN KOHDISTUNEEN ISKUN SAANEEN OTTELIJAN VALMENTAJILLE, HUOLTAJILLE SEKÄ OMAISILLE Laatinut: Catarina Virta fysioterapeutti, palveluohjaaja Tarkistanut: Olli Tenovuo dosentti, neurologian

Lisätiedot

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti

Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä. SeAMK Riihilahti Erilaiset oppijat viestinnässä ja kielissä - perusasioita ja hyviä käytänteitä Esityksen rakenne Taustaa ja yleistä esteettömyydestä ja erilaisista oppijoista Muutama sana lukivaikeudesta ja hahmottamisen

Lisätiedot

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on?

Selkokeskus 2014. Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Selkoa selkokielestä Kuka sitä tarvitsee? Mitä se on? Copyright: Selkokeskus 2014 Onko tämä selkokieltä? Kuntayhtymän kotihoitokeskuksen hoitohenkilökunta tukee monella tavalla kotiaskareissa sekä antaa

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

Somaattisen sairauden poissulkeminen

Somaattisen sairauden poissulkeminen Psykoosit Psykoosit Yleisnimitys: todellisuudentaju selvästi vääristynyt ongelma, jossa ihmisellä on heikentynyt kyky erottaa aistien kautta tulevat ärsykkeet omista mielikuvista vaikeus erottaa, mikä

Lisätiedot

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista HAE apua ajoissa www.muistiliitto.fi Muistiliitto on muistisairaiden ihmisten ja heidän läheistensä järjestö. Liitto ja sen jäsenyhdistykset

Lisätiedot

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti

Vuoden 2016 kurssit. Meillä jälleen! MS-tauti Vuoden 2016 kurssit MS-tauti Parkinsonin tauti Avh Epilepsia Omaishoitajat Primaarinen ataksia ALS Lihassairaus ja/tai dystrofia Myastenia gravis (MG) CP-oireyhtymä Kehitysvammat ja -häiriöt sekä monivammat

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman

Aivohalvausten torjunta tarvitsee kansallisen ohjelman Professori Markku Kaste luennoi aiheesta aivohalvaus ja sen torjunta n järjestämässä yleisöluentosarjassa 14.3.2011 Helsingissä. Yleisöluento kuuluu Kansainvälisen Aivoviikon tapahtumiin. Professori Markku

Lisätiedot

HAKULOMAKE. Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa.

HAKULOMAKE. Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa. HAKULOMAKE Vastaathan kysymyksiin mahdollisimman rehellisesti ja huolellisesti. Voit vastata kysymyksiin yhdessä lähihenkilösi kanssa. Perustiedot Nimi: Henkilötunnus: Lähiomainen 1: Lähiomaisen 1 puhelinnumero,

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

AFASIAKUNTOUTUSTA KOSKEVA POHJOISMAINEN KANNANOTTO

AFASIAKUNTOUTUSTA KOSKEVA POHJOISMAINEN KANNANOTTO AFASIAKUNTOUTUSTA KOSKEVA POHJOISMAINEN KANNANOTTO Pohjoismainen afasiajärjestö Nordic Aphasia Association on afasiaan liittyvien kansalaisjärjestöjen pohjoismainen yhteistyöelin. Järjestö kokoontuu vaihtamaan

Lisätiedot

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry

SELKOESITE. Autismi. Autismi- ja Aspergerliitto ry SELKOESITE Autismi Autismi- ja Aspergerliitto ry 1 Mitä autismi on? Autismi on aivojen kehityksen häiriö. Autismi vaikuttaa aivojen eri alueilla. Autismiin voi olla useita syitä. Autistinen ihminen ei

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO

OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO OPI PONTEVA ITSEPUOLUSTUSTAITO Tiedätkö, lyökö sydämesi, kuten sen pitää? Onko sydämesi syke säännöllinen vai epäsäännöllinen? Tervekin sydän kadottaa välillä rytminsä ja useimmat muljahtelut ja välilyönnit

Lisätiedot