Ohjauksesta puheen ollen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjauksesta puheen ollen"

Transkriptio

1 Riitta hakulinen, anna-maija hintikka, Tarja puolanne & elvi soininen Ohjauksesta puheen ollen

2 Riitta Hakulinen, Anna-Maija Hintikka, Tarja Puolanne & Elvi Soininen Ohjauksesta puheen ollen KeVät - PROJEKTI Yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

3 Lukijalle Ammattikorkeakouluopiskelijan ja opintojen ohjaus on noussut KeVät-projektissa esille monella tavalla. Aihetta on käsitelty sekä teoreettisella että käytännön tasolla. Käytännön tasolla on viety eteenpäin neljän ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksen strategiaa ja teoriatasolla on eritelty ja määritelty omaan käyttöön niitä lukuisia käsitteitä, jota ohjaukseen liittyy. Tämä neljän artikkelin kokoelma Ohjauksesta puheen ollen nostaa esille joitakin teemoja, joihin paneuduttiin parin viime vuoden aikana ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa. Opettamisen ja ohjaamisen rajankäynti keskusteluttaa, sillä monella opettajalla on koulutus ja kokemus nimenomaan opettamiseen ja nyt tarvitaan uudenlaista suhtautumista omaan työhön. Tarja Puolanne käsittelee artikkelissaan tätä näkökulmaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma puhuttaa aina vaan ja siitä löytyy uusia ulottuvuuksia sen mukaan, kuka sitä on tekemässä. Elvi Soininen on työskennellyt kauan aikuisopiskelijoiden kanssa ja hän nostaa artikkelissaan esille asioita, jotka vaikuttavat aikuisopiskelijan opiskelusuunnitelman rakentumiseen. Yksittäisen opiskelijan ohjaaminen edellyttää opettajalta kykyä tunnistaa monia erilaisia tapoja oppia asioita. Projektin aikana tutustuttiin parin luentopäivän verran erilaiseen oppijaan, jota alan erikoisasiantuntija Anna-Maija Hintikka kuvaa omassa artikkelissaan. Neljännessä artikkelissa on kuvattu ammattikorkeakoulukohtaisten ohjauksen strategioiden laadinnan yhteydessä käytyä keskustelua. Keskustelut velloivat ohjauksen käsitteiden ja käytännön toteutusten välillä. Näistä kiteytyi seitsemän ulottuvuutta, jotka on hyvä pitää mielessä ohjausta kehitettäessä. Projektin aikana käynnistyi kehittämistyö, minkä on tarkoitus jatkua edelleen. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miten pitkälle on päästy ja missä olisi vielä tekemistä. Tätä tarkoitusta varten Riitta Hakulinen on luonnostellut suunnitelmaa ohjauksen toiminnan ja tulosten itsearvioinnille. Artikkelit on laadittu Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentäminen - Kevätprojektissa. Tämän ESR -projektin kansallinen rahoittajaviranomainen oli Etelä-Suomen lääninhallitus. Toivottavasti nämä artikkelit kirvoittavat keskustelemaan ja antamaan palautetta myös kirjoittajille. Riitta Hakulinen projektipäällikkö 1

4 SISÄLLYSLUETTELO OPETTAJASTA ONNELLISEKSI OHJAAJAKSI... 3 Tarja Puolanne AIKUINEN OPPIJANA HOPS:N MERKITYS ONNISTUNEEN OPPIMISEN PERUSTANA Elvi Soininen LUKIVAIKEUS ERILAINEN OPPIMISEN TAPA HAASTE OPPIJALLE JA OPETTAJALLE Anna-Maija Hintikka OPISKELIJAN JA OPINTOJEN OHJAUS - KEHITTYVÄPALVELUKETJU Riitta Hakulinen 2

5 Tarja Puolanne Pt. tuntiopettaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu OPETTAJASTA ONNELLISEKSI OHJAAJAKSI Matka opettajasta ohjaajaksi alkaa siitä, että kukin miettii omaa minäkuvaansa. Opettajan suhde oppijoihin on yhteydessä siihen, miten hän arvostaa itseään ja muita ihmisiä. Kiintymys, hellyys ja rohkaisu luovat hyvän oppimisalustan vaikka miten vaikealle asialle. Kaikki nämä liittyvät elämänhallintaan ja laajemmin maailmankuvan tiedostamiseen. Siedänkö kaaosta? Matkalla on syytä pohtia myös omaa suhdettaan tietoon. Onko joutilaisuus pahasta vai hyvästä? Miten opettaja hahmottaa oppimisen ja haluaako omaksua siinä uudenlaisen roolin? On syytä miettiä oppimisprosessin eri osapuolia: opettajaa ja oppijaa. Onnellisen oppimisen taito kehittyy avoimessa keskustelussa: tietojen sekä taitojen vaihtoprosessissa. Lopputuloksena avautuu oppimisen löytöretki, joka vanhan tiedon kopioimisen sijasta tuottaakin uutta tietoa. Opettajan on uskottava kykyynsä muuttaa maailma paremmaksi. Minä ja muut Miksi kouluistamme tulee ulos oppijoita, jotka on ohjelmoitu epäonnistumaan? Turhan monen koulumenestys jää alhaiseksi. Oppijat keskeyttävät opintonsa, heillä on oppimis- ja motivaatiovaikeuksia sekä keskittymisongelmia tai ongelmia oman elämänhallintansa kanssa. Myös opettaja voi pahoin, opettaminen ei enää innosta. Bulgarialainen psykologi ja nopeutetun oppimisen pioneeri Georgi Lozanov puhuu sosiaalisesta suggestiivisesta käyttäytymisnormista, millä hän tarkoittaa sitä sosiaalista ympäristöä, joka saa meidät joko onnistumaan tai epäonnistumaan. Tunnettu autotehtailija Henry Ford ilmaisee asian näin: Jos ajattelet, että osaat tai ajattelet, että et osaa, olet oikeassa. Me siis yksinkertaisesti olemme sitä, mitä uskomme olevamme. Lozanov muistuttaa, että meistä tulee liian helposti sellaisia kuin muut odottavat. Kun vanhemmat ja opettajat viestivät kielteisiä odotuksia lapselle päivittäin puheen, asenteiden, ilmapiirin ja ruumiinkielen välityksellä, heidän odotuksistaan tulee lapsen odotuksia. Goethe on viisaasti todennut, että jos kohtelemme ihmisiä sellaisena kuin he ovat, he muuttuvat huonommiksi, jos sen sijaan kohtelemme heitä sellaisina kuin heidän pitäisi olla, he tulevat paremmiksi. (Dryden & Vos 1996) Työelämässä tarvitsemme yhä useammin aivoja. Äly korvaa ankaria lihasvoimia. Ellei ihmisten sallita olla uteliaita, eivät organisaatiot ikinä kehity uusintamaan toimintamallejaan. Luovaa uteliaisuutta tarvitaan myös koulumaailmassa. 3

6 Rakkautta ja rohkaisua Vauvakin oppii parhaiten silloin, kun kiintymys, hellyys, rohkaisu ja läheisten ihmisten tuki luovat hänelle turvallisen ympäristön. Jos koulu on yksilölliset eroavuudet hyväksyvä, tasapainoon tähtäävä oppimiskeskus, oppiminen muuttuu hauskaksi ja nopeaksi. Minäkuvamme on luultavasti tärkein niistä tekijöistä, jotka määräävät, miten hyvä oppimiskykymme on. Siis oikeastaan sen, olemmeko hyviä missään asiassa. Itsearvostus syntyy: fyysisestä turvallisuudesta, emotionaalisesta turvallisuudesta, kuka minä olen identiteetin tiedostamisesta, yhteenkuuluvuuden tunteesta, tunteesta, että kykenee johonkin ja päämäärästä, ajatuksesta, että elämällä on suunta ja merkitys. (Dryden & Vos 1996, ) Vastuu itsestäni ja muista ihmisistä Älyllisen toiminnan perusta syntyy emotionaalisesta ja sosiaalisesta yhdessä olosta. Länsimainen yksilölliseen menestykseen vannova yhteiskunta unohtaa toisista huolehtimisen vastuun ja ilon. Yhteiskunnan pitää panostaa enemmän yhteisöllisyyteen itsekkään yksilöllisyyden sijasta. Kaikki mulle nyt ja heti ajattelussa kuvastuu länsimainen rahaan ja rikkauteen tähtäävä onnellisuusajattelu. Ihminen ei välttämättä usko onnensa syntyvän taloudellisesta varallisuudesta vaan etsii ennemminkin tasapainoista elämää. Olemme sitä paitsi unohtaneet ihmeellisen ylistyksen taidon. Harvemmin annamme tunnustusta toisen saavutuksista. Vielä harvemmin annamme arvostusta, silloinkin, jos joku epäonnistuu. Luovat persoonat usein häiriköitä Albert Einstein oli haaveilija. Hän jopa reputti matematiikassa lukion alkuvaiheessa. Winston Churchillkin menestyi koulussa kehnosti. Hän änkytti ja sammalsi. Kuitenkin hänestä tuli yksi suurimpia poliittisia johtajia ja puhujia. Thomas Alva Edison sai maistaa koulussa nahkaremmiä: opettaja piti häntä häirikkönä, koska hän kyseli niin paljon. Kaikilla näillä keksijäneroilla oli oppimistapa, joka ei käynyt yksiin heidän koulujensa opetustapojen kanssa. Meillä itse kullakin on erilaisia kykyjä ja persoonallisuuspiirteitä. Jokaisella meistä on oma elämäntapamme ja työskentelytapamme. Kuitenkin koulussa toimitaan kuin jokainen ihminen olisi toisensa kaltainen. Useissa kouluissa käytetään arviointi- tai testausjärjestelmää, joka palkitsee vain osan oppijoidensa kyvyistä ja perustuu useimmiten siihen, että oppija on osannut arvata sen, mitä opettaja aikoo kokeessa kysyä. Testaako se oikeasti oppimista? Matkijoita on turha palkita, kun tärkeämpi on innostaa keksijöitä ja kyselijöitä. Hyvät ajatukset tuottavat hyviä tekoja Elämänhallinta liittyy nykyhetken ja tulevaisuuden tiedostamiseen. Kaikki se, mistä itse kukin olemme haaveilleet, on mahdollista, kunhan vain uskallamme uskoa siihen. Vaarojen pelkäämisen sijasta siirtykäämme toivon, todellisen tiedostamisen ja hyvää tavoittelevien ajatusten valtakuntaan. Tuntekaamme se, että jokaisen teko ja jokaisen ajatus vaikuttaa jokaiseen ihmiseen tässä maailmankaikkeudessa. 4

7 Opettajan on tunnettava iloisesti vastuunsa paremman maailman luomisesta. Se ei saa olla taakka vaan etuoikeus. Tavoitteenamme olkoon saada oppia ja opettaa onnellisesti. Onni stimuloi ja kehittää kaikkia aisteja, ei vain joitain niistä. Turvallinen ilmapiiri on lähtökohta onnellisen oppimisen matkalle. Tämän matkan aikana kehittyy ihmisiä, jotka sietävät monimutkaisuutta, epävarmuutta, arvojen ristiriitoja, teknisiä ja muita mullistuksia ja uusia edistysaskeleita. Tässä maailmassa hyvät ajatukset tuottavat hyviä tekoja. Monta maailmankuvaa ja monta totuutta Sanaton eli hiljainen tieto on tietoa, joka sisältyy kokemuksiin. Se on henkilökohtaista, ja se on juurtunut syvälle toimintaan ja on tiukasti sidoksissa sitoutumisen asteeseen. Yksilö saa hiljaisen tiedon käyttöönsä intuition, spekulaation ja tunteiden muodossa. Hiljainen tieto on kognitiivista eli havaintojamme ja määritelmiämme maailmasta. Se pitää sisällään perinteitä, tuttuja ja yhteisesti hyväksyttyjä havaitsemisen tapoja, uskomuksia, oletuksia ja mentaalisia malleja. Hiljaista tietoa ovat myös käden taidot ja taitotieto ja muut omaksumamme automaatiot. (Ruohotie 2000, ) Ryhmässä tapahtuva toiminta ja dialogi johtavat tiedon vaihtoprosessiin, missä hiljaista tietoa jaetaan ja sitä omaksutaan. Siksi tiimitoiminta avaa kanavia ja luo oppimistilanteita, missä tavat, uskomukset ja oletukset nousevat yksilöiltä ryhmän tietoisuuteen. Kova tieto on käsitteitä, teorioita, aikaisempien toimintojen ja tulosten analyysiä, jonka pitäisi johtaa uuteen yhteisesti tuotettuun käsitteelliseen tietoon. Opettajavetoisessa oppimisessa kova tieto usein jää vain teoriaksi eikä sitä oppija osaa kyvykkäästi siirtää käden taitoon tai muuhun tietoon. Tiimitoiminnassa tieto helpommin muuntuu sanoin ja käsittein ilmaistavaksi tiedoksi ja sitä kautta yhdistyy teoriaan tai aikaisempiin toimintoihin. Ryhmän yhteiset kokemukset valjastetaan näin oppimisprosessiin, missä kaikki, ei yksistään opettaja/valmentaja, huolehtivat kaikkien oppimisesta. Opettajan rooli muuntuu vääjäämättä kohti valmentajuutta, vaikkakaan kaikki oppimisympäristöt eivät käyttäisi tiimitoiminnan menetelmiä muutosprosessissaan vaan toimisivat ns. perinteisellä tavalla. Sekä oppija että opettaja etsivät tietoa ja jakavat sen keskenään. Muutos voi aluksi tuntua tuskalliselta, jos pelkää auktoriteettinsä murtumista. Uusi opettajan rooli ei siinä tapauksessa tunnu kovin houkuttelevalta. Aika hidastaa tahtia ja olla onnellisesti joutilas Teknologiaan ja jatkuvaan kasvuun tähtäävä yhteiskuntamme tuottaa äärettömän määrän tietoa, jota pitäisi omaksua lyhyessä ajassa. Kiireen kulttuurissa ei ole aikaa reflektioon, pohtimiseen, asioiden sulatteluun, mahdollisuuteen viisastua ja aikaan tehdä moraalisia ja eettisiä päätelmiä. Meillä on yhä vähemmän mahdollisuuksia ja yhä vähemmän kärsivällisyyttä syventyä lukemiseen, keskusteluun tai vähänkään monimutkaisempaan ajatteluun (Shenk 1999). Luova hierre -kirjassaan Jussi T. Koski (2001) kuvaa, että luovuuden kannalta tarkasteltuna tilanne on vaarallinen. Hitaus, kiireettömyys ja väljä aika ovat luovan prosessin välttämättömiä elementtejä. Festina lente eli kiiruhda hitaasti ei kuulosta hyvältä iskulauseelta opetuksen ja oppimisen suunnittelijoille saati sitten opetushallituksen tai yksittäisen luokkatason tekijöiden mielestä. Kaivataan tehokkuutta! Tarvitaan nopeita tuloksia ja vähemmällä rahalla! 5

8 Joutilaisuus, arkipäivän minimalismi, elämän yksinkertaistaminen ja rauhallisuuteen pyrkiminen tuntuvat olevan maailman monimutkaisempia asioita, mitä ihmiset tänä päivänä osaavat tehdä. Visionääri Naisbitt (1999) on ennustanut henkisyyden, ympäristöarvojen ja yksinkertaisen elämän houkuttelevan yhä useampia ihmisiä slow life -liikkeeseen. Ihmiset janoavat tarinoita ja tunteita ja nämä ennustavat kasvua seikkailumarkkinoille, yhteenkuuluvuutta, ystävyyttä, rakkautta sekä hoivaa, välittämistä ja mielenrauhaa markkinoiville palveluille. Onko tämän päivä koulu nyt liian kiireinen ja yksistään tehokkuutta arvostava? Miten koulut kehittyvät passiivisen faktojen opettamisen sijasta aktiivisen onnellisen oppimisen kehittämiskeskuksiksi? Voiko joutilaisuudessa syntyä oppimista? Kehittäviä ajatuksia opetuksen muutokseen tuo luovuuspedagogiikka. Siinä oppijoiden sallitaan tehdä havaintoja, käyttää mielikuvitustaan ja oppia leikkimällä sekä käyttää kehollista ja empaattista ajattelua. (Koski 2001, 24 25). Luovuuspedagogiikka kehittää ja varjelee oppijan intuitiivista kykyä. Se vaatii, että taidetta pitää arvostaa oppimisessa yhtä paljon kuin tiedettä. Se vaatii, että oppiainekohtaisia rajoja pitää rikkoa. Se vaatii, että työtapoja pitää erilaistaa. Se vaatii, että opettajien ja oppijoiden pitää toimia tiimissä. Luovuus pitää sallia niin opetuksessa kuin oppimisessa. Monenlaisille oppijoille pitää antaa mahdollisuus oppia. Opettamisen sijasta pitää alkaa puhua enemmän oppimisesta. Kuulostaa hauskalta ja houkuttelevalta niin opettajan kuin oppijankin kannalta ajateltuna, mutta heti perään joku kysyy, että tuleeko luovuusoppimisella oppimistavoitteet saavutettua. Luova kaaos ei ole epäjärjestystä Sanotaan, että tieto luo järjestystä ja lisää ymmärtämistä, mutta jos tuloksena on tiedon tulva ja kaaos, onko se silloin aina tarpeellista. Yksi luovan ajattelun guruista Edvard de Bono (1998) on esittänyt, että jokaiseen maahan perustettaisiin Kansallinen yksinkertaisuusinstituutti, jonka tehtäviin kuuluisi lainsäädännön, säädösten ja yhteiskunnallisten prosessien laadun arviointi yksinkertaisuuden ja selkeyden näkökulmasta. Toisaalta ajattelijat, mm. Pierre Bourdieu, ovat varoitelleet liiallisten pelkistettyjen ajattelumallien vaaroista. Tietoon kuuluu moninaisuus, dynaamisuus, syklisyys. Tieto on ajattelun tulosta. Opettajavetoinen oppiminen harvemmin tuottaa itsenäisiä ja luovia ajattelijoita. Oppijavetoiseen tiedon prosessointiin kytkeytyvä oppimistapa pakottaa jokaisen miettimän tiedon tarkoitusta ja se kytkee ajattelun laajempaan arviointiketjuun. Oppimisella on selkeä missio ja yksilöllisistä lähtökohdista syntynyt motivaatio, kun toiminta lähtee oppijoista itsestään. Jatkuva tiedon luominen ja kartuttaminen rakentaa yhteistä tietospiraalia (Nonaka & Takeuchin 1995), missä tiedon rakentumista ohjaa toiminta-ajatus ja missio. Tietospiraaliin kuuluu yksilön oikeus työskennellä autonomisesti. Luova kaaos ei tarkoita epäjärjestystä, vaan luovaa kaaosta voidaan synnyttää tarkoituksellisesti tuotoksen aikaansaamiseksi. Hiljaisen tiedon jakamisen avulla ihmiset voivat ymmärtää paremmin toisiaan. (Ruohotie 2000, ) Oppimisessa tulee antaa lupa myös yllättäviin ideoihin ja löytöretkiin. Oppimismatka ei ole opettajan ennalta suunniteltu ja viitoitettu polku, vaan luovuuteen ja rajojen rikkomiseen perustuva erilaisten ajattelijoiden ja oppijoiden yhteinen kokemusprosessi, joka kasvattaa itsestään ja toisistaan huolehtimisen toimintatapaan. 6

9 Tieto syntyy mielenkiinnosta ja johtaa oppimiseen. Kun tykkää, niin oppii. Kun oppii, niin tykkää, kuvaili erään koulun ansioitunut pedagogi syksyisessä avauspuheessaan. Tieto ja oppiminen todentuvat taitoina ja intuitiona. Taidot on näkyviä ja todennettavissa. Intuitio on sisäistä käsittämistä. Tiedon siirtämisen välineenä on kieli. Siksi tarvitaan jatkuvaa ja avointa dialogia. Tekeminen johtaa oppimiseen Tietoyhteiskunnan tietotulvassa tärkeäksi taidoksi nousevat esiin tiedon löytäminen, tiedon kriittinen analysointi ja reflektointi. Tärkeäksi oppijan ominaisuuksiksi nousevat metakognitiiviset taidot, joilla tarkoitetaan ihmisen tietoisuutta omista kognitiivista toiminnoistaan sekä taitoja ja tapoja, joilla tunnistamme ongelmia ja etsimme niihin ratkaisuja ja joiden avulla säätelemme suorituksiamme. Metakognitiiviset taidot ovat tietoisia strategisia valintoja. Oppijaa on ohjattava hankkimaan kokemuspohjaista tietämystä ja elämyksiä omakohtaisen tekemisen avulla. Uudella opettajuudella tarkoitetaan sellaista opettajuutta, jonka taustalla on postmodernin ajan ihmis-, tieto-, ja oppimiskäsitykset, joita hän heijastaa oppijan taustaan ja pyrkii herättämään kunkin yksilön halun kasvattaa oppimisvalmiuttaan. Oppija on asiakas Sosiaalinen ympäristö ja olosuhteet muuttuvat yhteiskunnassamme. Työikäisen väestön keski-ikä kasvaa ja eläkeläisten määrä lisääntyy. Koulutustarjontaa ja oppimisen rooleja on suunnattava muuttuvien vaatimusten mukaan. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan Raivolan ja Vuorensyrjän (1998) mukaan spesialisteja (vaativia tuotantoprosesseja tekeviä ammattilaisia), eksperttejä (keskeinen henkisen pääoman lähde), ammattilaisia (välittömässä asiakaspalvelussa työskenteleviä ihmisiä ja tähän ryhmään kuuluva mm. opettajat) ja hanslankareita (vähäistä ammattitaitoa vaativien tukitehtävien tekijät). (Ruohotie 2000) Hyvin monelle opettajalle käsite oppilas = asiakas on äärimmäisen vaikea hyväksyä. Opettaja on opettaja, eikä mikään viihdyttäjä, kuuluu kriittinen kommentti. Jos tässä nyt ruvetaan miettimään oppilaita asiakkaina, niin puurot ja vellit menevät sekaisin, tokaisee toinen opettaja tohkeissaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, kuka on oikeastaan opettajan palkan maksaja. Koulu? Oppilaitosyhtymä? Opetushallitus? Veronmaksaja? Markkinavoimat? Vaiko oppija? Kun on vielä epäselvää sekin, voiko kouluorganisaatiossa käyttää sanaa oppija eikä oppilas, niin ei ole ihme, että yksittäinen opettaja tuntee olevansa hukassa ja tuskailee muutospaineen alaisena. Ikäluokkien pienentyminen johtaa väistämättä siihen, että oppijan asema korostuu ja valintamahdollisuuksien kirjo kiristää kilpailua asiakkaista eli oppijoista. Minä ainakin opetan loppuelämäni tällä tyylillä, sanovat muut mitä tahansa, tokaisee eräs kriittinen opettaja. Älkää tulko tontilleni, minä tiedän, miten nämä hommat tehdään. Varmaankin tuttuja kommentteja aivan mistä tahansa työyhteisöstä. Ja sitten kun aletaan tosissaan kehittää työyhteisöä, tuleekin eteen tuhansia ongelmia lisää. Mitä vielä, vai jokin uusi tiimimallinen opetusmetodi? Eivätkö vanhat enää kelpaa mihinkään? 7

10 Perinteinen luokkahuoneopetus passivoi? Oppiainekeskeinen oppiminen ja perinteinen luokkahuoneopetus pitää päävastuun oppimisesta opettajalla. Opettaja on sisällön asiantuntija. Oppijat ovat passiivisia tiedon vastaanottajia sen sijaan että toimisivat aktiivisina tiedon tuottajina pyrkien kohti asiantuntijuutta. Opettaja on ennen kaikkea asioiden esittäjä ja tiedon välittäjä eikä oppimisen asiantuntija. Saavutukset ovat yksilöllisiä, eivät yhteisöllisiä. Uudistuva oppiminen kasvattaa ongelmaratkaisutaitoja Uudistuva oppiminen ei tapahdu sattuman varalta kokemusperäisesti vaan ohjatusti ja tietoisesti. Oppijan oppimista tuetaan ohjaamalla hänet tekemään havaintoja, toimimaan itseohjautuvasti ja hyödyntämään palautetta, tiedostamaan oman kognitiiviset ja metakognitiiviset strategiansansa sekä ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti (Brown ym. 1989). Uudistuvan oppimisen vaatimuksiin kuuluu myös, että oppija tuntee itsensä kykeneväksi tai voimaantuneeksi (empowered). Ihminen, joka ei tunne itseään edes jossain kykeneväksi, on voimaton lähtemään muutosprosessiin. (Ruohotie 2000, ) Uudistuva oppiminen voi olla hyvin emotionaalista, jopa tuskallista. Opettajat/kouluttajat/ valmentajat tarvitsevat siksi tehokasta valmennusta voidakseen oppia edistämään oppimista. Ongelmana on se, että useimmat opettajat ovat heikosti valmentautuneet uudistuvan oppimisen edistämiseen. (Ruohotie 2000, ) Muita uusia malleja Nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan oppimistekniikkaa, joka toimii nopeasti ja reaaliaikaisesti ja luo kiinteän ja kestävän vuorovaikutussuhteen kokemuksensa oppimiseen tuovan opettajan ja vähemmän kokeneen oppijan välillä. Mentorointi sopii tällaiseksi oppimismuodoksi. Vuorovaikutuksessa kokeneempi antaa tukea, ohjausta ja palautetta koko oppimisprosessin aikana. Mentori toimii myös roolimallina. Urakehitys monimuotoistuu Urakehitys joustavissa organisaatiossa on enemmän syklinen ja ei-lineaarinen: työtehtävät ja tilanteet vaihtuvat ja vaativat siksi ajoittaista uudistumista. Uran voi määritellä kulkevan maata pitkin tikapuiden kapuamisen sijasta, ja aikanaan ura ei pääty äkkinäisesti vaan hiipuu vaiheittain eläköitymiseen. (Ruohotie 2000, 207) Oppijoiden valmentaminen monimuotoisuuteen pitää aloittaa jo koulussa, missä erilaisten työtehtävien, roolien, vastuiden jaon ja eri ammattiaineista koostuvien tiimien avulla kehitytään monialaisiin työtehtäviin. Kapea-alainen ajattelu tuottaa yhden erikoisosaamisen taitajia, joilta puuttuu tahtoa ja halua uudistaa tekemisen ja ajattelun tapojaan. 8

11 Uuden ohjaavan opettajan malli Oppiminen on riippuvainen oppijan taidoista hallita itsesäätelyn eri osa-alueita. Valmentajuuteen ja mentorointiin perustuva uusi opettajuus pystyy hahmottamaan entistä selvemmin taitavan ja taitamattoman oppijan toimintatavat. Uusi ohjaava opettaja osaa opastaa oppijansa taitamattomista oppijoista taitaviksi oppijoiksi. Taitamattomat oppijat He asettavat tavoitteita, jotka ovat yleisluontoisia ja etäisiä. Tämä luo heikot edellytykset toiminnan kontrollille ja itsereflektiolle. He eivät luota omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. He ovat huolissaan oppimisestaan ja karttavat avautuvia oppimistilanteita, eivätkä jaksa kiinnostua opittavasta asiasta tai taidosta ja syyttävät siitä ulkoisia tekijöitä, kuten innotonta opettajaa tai ikävystyttäviä tehtäviä. Näitä oppijoita pitää kannustaa asettamaan selkeämpiä tavoitteita ja opastaa tavoitteidensa saavuttamisessa ja arvioinnissa. Heitä pitää ylistää ylittämään omat kykynsä taito taidolta, ja heitä pitää innostaa antamaan itselleen oppimistilanteita, vaikkakaan ne eivät aluksi heitä kiinnostaisi. Tiimimallisessa oppimisessa taidottomammatkin tempaantuvat mukaan ryhmän yhteiseen tuotokseen. Taitavat oppijat He asettavat spesifisiä, hierarkisesti toisiaan seuraavia lähi- ja välitavoitteita, jotka ovat sidoksissa epätavoitteeseen. Tavoitteet ovat haasteita ja ne mahdollistavat oman edistymisen seuraamisen. He asettavat oppimis- tai osaamistavoitteita ja ovat tehtäväorientoituneita. Toisin sanoen he haluavat lisätä kompetenssiaan ja oppia oppimisen itsensä vuoksi; etsivät ja arvostavat oppimiskokemuksia. Taitavat oppijat uskovat vahvasti omiin kykyihinsä ja tarkkailevat omaa oppimistaan ja tarvittaessa muuttavat ja korjaavat toimintaansa. He tulkitsevat heikkojen tuotosten johtuvan väärästä strategiasta tai toimintatavasta tai liian vähäisestä harjoittelusta. He uskovat selviytyvänsä ja yltävänsä tavoitteiseen tai pystyvänsä parantamaan tulostaan tai suoritustaan. Oppiakseen ihmisen tarvitsee tahdon ja taitoja sekä opastusta itseohjaavuuteen sisällyttääkseen kokemukset omaan oppimisprosessiinsa. Kokeiluihin innostava ja kannustava ilmapiiri edesauttaa oppimistilanteessa yhdistämään menneisyyden, nykyhetken tiedot ja taidot tulevaisuuden tavoitteisiin. Elämänkokemuksen nivominen edistää oppijan kykyä aitoon reflektioon, missä opettajan rooli on toimia valmentajana, mentorina, tukijana ja opastajana jatkuvassa oppimisen kehässä. Oppivan tiimin voima lähtee yksilöistä Tiimi on selvästi erotettavissa oleva kahden tai useamman ihmisen ryhmä, jonka jäsenet ovat dynaamisessa, keskinäisessä ja sopeutuvassa vuorovaikutuksessa toteuttaakseen yhteisen, arvostetun tavoitteen tai tehtävän ja jossa kullekin jäsenelle on annettu erityiset tehtävät hoidettavaksi ja kunkin jäsenyys on ajallisesti rajoitettu (Salas, Dickinson, Converse & Tannenbaums 1992). Määritelmässä keskeisiä asioita ovat tehtäväsuuntautuneisuus, jäsenten keskinäinen riippuvuus ja työtehtävien muokkaaminen ja tavoitteiden asettamien sekä jatkuva vuorovaikutus. Tiimin voima lähteen sen yksilöiden voimista: tulos on riippuvainen jäsenten taidoista, tiedoista, persoonallisuudesta ja statuksesta. Ryhmän koolla, rakenteella, normeilla, koheesiolla ja kiinteydellä on suuri merkitys. (Ruohotie 2000, ) 9

12 Avoimessa tiimissä tapahtuvat dialogi antaa uusia näkökulmia. Se mahdollistaa reflektoinnin sekä tiimin jäsenten hallussa olevan informaation yhdistelyn. Dialogin avulla yksittäisten jäsenten näkemykset yhdistyvät uudeksi kollektiiviseksi näkemykseksi. Tiimitoimintaan liittyy myös omat ongelmansa ja silloin toiminnan tuottavuus alenee, päätöksen teko heikkenee ja ristiriidat lisääntyvät. Koulumaailmassa uudenlaisen oppimismallin tuominen kouluyhteisöön ravistelee koko oppimisyhteisöä useinkin rajusti. Vanhat ja uudet toimintamallit taistelevat elintilasta ovet ryskyen. Tällainen tiimi ei tuota muuta kuin mielipahaa ja sairaslomia. Myös opettajien on opittava avoin dialogi, jos he sitä vaativat myös oppijoiltaan. Toimivaksi tiimiksi kouluyhteisö muokkaantuu vain ja ainoastaan yhteisten tavoitteiden ja jatkuvan ja avoimen keskustelun avulla. Silloin jokaisen pitää pysähtyä toisinaan myös kuuntelemaan puhumisen sijasta. Aidossa kuuntelussa vältetään tiedon keskinäistä kilpailuttamista ja tieto jaetaan. Pohtiva tiimi tuottaa parempia tuloksia kuin autoritaarinen johtaminen. Kollektiivinen oppimien muodostuu siinä prosessiksi, joka edistää ja kehittää koko kouluyhteisöä. Yhteistoiminnassa tiedosta tulee vallan väline ja vallankäytön kohde. Valta ei tiimissä ole yksilöiden käsissä vaan ryhmän hallussa. Onnellisen oppimisen teesit Koulu Luovuus, ajattelu ja uteliaisuus Oppiminen opettajat/valmentajat Turvallinen tunneympäristö Yhteisö Arviointi paikkakunnan onnellisin ja hauskin paikka sallitaan ja siihen yllytetään ohjelmoivat oppijoita oppimaan yhteenkuuluvuus ja erilaisuuden sieto jaetaan tiedot, jaetaan oppiminen yksilön ja ryhmän oppimistavoitteet Näe, kuule, tunnustele. Anna tilaa tunteille ilo irti, pelot peittoon. Yhdistele iloisesti. Visualisoi oma maailmasi. Aktivoi aivojasi äänillä, tuoksuilla, tunteilla. Kehity keskittyjäksi. Viritä aivot muistamaan. Lähteet Dryden, G. & Vos, J Oppimisen vallankumous: ohjelma elinikäistä oppimista varten. Helsinki: Tietosanoma. Koski, J. T Luova hierre: näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen Helsinki: Gummerus. Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY. 10

13 Elvi Soininen Lehtori Pirkanmaan ammattikorkeakoulu AIKUINEN OPPIJANA HOPS:N MERKITYS ONNISTUNEEN OPPIMISEN PERUSTANA Mitä erityistä aikuisten opettamisessa? Aloittaessani aikuiskouluttajana 1990-luvun alussa jouduimme niin opettajat kuin opiskelijat uuden tilanteen eteen. Aikuisopiskelu ammatillisessa kontekstissa oli suhteellisen uutta ja opiskelun monimuotoistaminen asetti kaikki osapuolet tarkistamaan aikaisempia käsityksiään opiskelusta ja oppimisesta. Koulutettaviksi haettiin aikaisemmin alan koulutusta ja työkokemusta omaavia. Ennen koulutusta hankittua työkokemusta pidettiin koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen keskeisenä lähtökohtana. Aikuiskoulutuksessa tarvittavien uusien roolien tunnistaminen ja sen mukaisesti toimiminen herätti hämmästyksekseni voimakkaita ennakkoluuloja, uskomuksia ja aliarvioivia lausuntoja. Kyseenalaistettiin, voiko opiskelija edes oppia asioita, jos ei opettaja kaiken aikaa kontrolloi, valikoi ja määrittele, mitä ja miten aikuinen oppija oppii ja opiskelee. Kouluttajana jouduin puntaroimaan ihmiskäsityksiin liittyviä asioita ja omaa opettajuuttani. Aikuiskasvatuksen teoriasta sain kuitenkin tukea ajatukselle rakentaa opettajuuttani, ja niin ratkaisuksi muodostui tietoinen valinta; opiskelijalähtöisyys, opiskelijamyönteisyys ja toiminnallisena tavoitteena läheiset yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteet opiskelijoihin. Tähän lähtökohtaan kuuluu luonnollisena osana opiskelijan ottaminen mukaan oman oppimispolkunsa suunnitteluun. Tulin siis tietoiseksi erilaisista opettajuuksista ja se myös vapautti energiaa rakentamaan aikuiskouluttajuutta ja auttoi pitämään opiskelijoiden oppimistarpeet keskiössä. (Niikko 1995) Yksilölliset oppimistaustat Jokainen oppimisen kanssa tekemisissä oleva on itse ollut aikaisemmissa koulutuksissa monenlaisten opettajien opetettavana ja muistoina on mm. opettajien kontrolloivaan auktoriteettiin perustuvia ikäviä muistoja: kuritusta, häpäisyä, vähättelyä ja itsetunnon kolhuja. Onneksi on löytynyt myös kannustavia ja ymmärtäviä opettajia, jotka ovat rakentaneet myönteistä suhtautumista oppimiseen. Aikuisopiskelijalta odotetaan aktiivista omaa panosta niin oman oppimisensa suunnittelussa kuin toteuttamisessa. HOPS-työskentelyssä on tavalla tai toisella aistittava opiskelijan aikaisempi tausta ja saatava tuntumaa emotionaaliseen oppimiskokemukseen. Jos kokemus jää käsittelemättä, opiskelija voi tuoda ryhmään omaa tyytymättömyyttään, hän voi olla arvosteleva ja luo kielteistä ilmapiiriä ympärilleen. Lisäksi hänen on vaikea löytää itsenäisyyttä ja vastuullisuutta opiskelunsa läpiviemisessä. Opiskelijavalinnoissa päästään tähän kokemusmaailmaan hyvin vähäisessä määrin kiinni ja näin opiskelun alkuvaiheessa aikaisempien oppimiskokemusten merkityksen avaaminen niin opiskelijaryhmässä kuin HOPS-keskustelussa on oleellisen tärkeää. 11

14 Olen kohdannut myös opiskelijoita, joiden aikaisempi oppimispolku on ollut kielteisyyttä täynnä ja saatuaan vielä mahdollisuuden opiskella, heillä on ollut valtava motivaatio päästä tavoitteeseensa ikään kuin näyttääkseen itselleen ja maailmalle; minä opin, minä onnistun, saavutan jotakin arvokasta. HOPS ja osaamisen arvioiminen HOPS- keskustelut ovat kuin luotettavat reunuskivet onnistuneen oppimispolun rakentamisessa, kivet ovat osaltaan ohjaamassa eteenpäin kulkua. Kouluttajan on tunnettava toteutusopetussuunnitelma todella hyvin, on tunnettava oman alansa kaikki aikaisemmat koulutusohjelmat riittävän hyvin (Otettava selvää!), vertailtava lähikoulutuksia ja erityisesti kysyttävä, mitä tästä ja tuosta olet oppinut. Opetussuunnitelmat ja todistusten käyttämä hallinnollinen kieli ei todellakaan kerro sitä, mitä ihminen osaa. On ollut usein varsin riemastuttavaa keskustella erityisesti sosiaalialan ja sen lähialoilta tulevien opiskelijoiden kanssa (terveysala ja nuorisotyö), miten he kuvailevat rehellisesti ja aidosti, mitä osaavat, arvioivat omaa kouluaikaansa, oppimiskokemuksiaan ja tiedon sovellettavuutta. He ovat kykeneviä arvioimaan, mitä on tuntunut puuttuvan suhteessa siihen, minkälaista työtä he tekevät/haluaisivat tehdä ja miten he ovat oppineet näkemään hyvän ammattitaidon merkityksen. Keskeisintä näissä keskusteluissa on ollut kokemus siitä, että sosiaalialan asiakkaan kanssa työskentely entisillä taidoilla ei riitä ja uutta on rakennettava. (Ruohotie 2000, 53) On ollut hienoa havaita, että koulutuksen aloittaminen ammattianalyysin laatimisella on tuottanut erinomaisia sisältöjä ja tavoitteita HOPS-keskusteluihin. Parhaimmillaan HOPS:n laadinta on kuin orientaatiokartan laatimista omalle oppimispolulle, jota opiskelija käyttää kulkiessaan kohti tavoitteitaan. Aikaisempi koulutus suhteessa muuntokoulutukseen Tutkintoaan ammattikorkeakoulututkintoon täydentävillä opiskelijoilla on takanaan koulutusaikanaan yhteiskunnalliseen ja työelämän tilanteeseen sopiva koulutus. Eri puolella Suomea eri koulutusyksiköt ovat myös tuottaneet toisistaan poikkeavaa osaamista. HOPSkeskusteluissa kouluttajan on oltava kaiken aikaa varuillaan ja herkkäkorvainen aistimaan, että tulisi huomanneeksi kunkin koulutusrakenteen tuottamat vahvat ja hyvät puolet. Tämän toteaminen ja sanallistaminen HOPS-keskusteluissa on viesti opiskelijalle tuoda positiivisia kokemuksiaan esille ja toisaalta arvioida realistisesti ja rehellisesti omia koulutustarpeitaan suhteessa muihin opiskelijaryhmän jäseniin. Erilaisuus kääntyy kuin itsestään rikkaudeksi ryhmässä. Olen kokemuksellisesti havainnut, että aikuiskouluttajan auktoriteetti syntyy erityisesti hyvästä eri aikoina ja eri koulutusjärjestelmissä toteutettujen tutkintojen sisällön hallinnasta ja tällöin HOPS:n laajuuteen liittyvät ratkaisut löytyvät suhteellisen nopeasti opiskelijan kanssa yhdessä työstäen. Minun kouluttajana on tietenkin pidettävä huoli, että juuri tämän tutkinnon tavoitteet ja sisällöt rakentuvat siten, miksi esim. sosionomi (AMK) -tutkinnon edellytetään tällä hetkellä rakentuvan. HOPS:n laadinta on tehtävä huolellisesti heti koulutuksen alussa ajatellen aikuisen elämäntilannetta ja sen pitää olla luotettava, motivoiva, mielekäs ja tavoitteisiin tähtäävä. HOPS-keskusteluissa teemat vaihtelevat opiskelijan tilanteen mukaisesti ja 12

15 parhaimmillaan keskustelu tukee ammattianalyysiä ja toisinpäin. HOPS tuo ammattianalyysiin jäsentyneen elementin, kun yhdessä pohditaan, mitkä opiskelijan unelmat, toiveet, intohimot ja mielenkiinnonkohteet voisivat saada mahdollisuutensa tulla todeksi juuri tämän koulutushankkeen yhteydessä kiinteänä osana tutkintoa. Aikuisen oppijan motivaation erityisyys Koulutukseen haettaessa päällimmäisenä toiveena ja haaveena on päivittää, vahvistaa ja syventää ammatillista osaamista. Kuitenkin olen koulutuksen edetessä huomannut, miten aikuisten muut oppimiseen, itsetuntemukseen ja elämän jäsentämiseen liittyvät tarpeet kulkevat erittäin tiiviisti itse koulutushankkeen mukana. Joskus on tullut tuntuma, että omat tarpeet, yksilölliset unelmat ovatkin asioita, jotka onnistuessaan siivittävät ja vievät eteenpäin itse päähanketta, tutkintoon johtavaa koulutusta. (Ruohotie 2000, 55) Huolellisesti tehty HOPS antaa opiskelijalle luvan monenlaiseen ja erilaisia vaihtoehtoja sisältävään toteutukseen ja itse valitut toimintatavat tukevat toista unelmaa kuten esim. kasvamista ihmisenä. Se, että opiskelija on voinut vaikuttaa oppimisen toteutukseen, on lisännyt hänen arvostustaan omaa oppimistaan kohtaan. Moni on oivaltanut ikään kuin välähdyksenomaisesti; Voi, olen opiskelija ja voin mennä, kysyä, tavoittaa erilaisia ihmisiä, tutkia eri lähteitä ja luoda omaa synteesiä opituista asoista. (Niikko 2000) Kuvaannollisesti puhuen yhden oven auettua sieltä löytyy huoneita, joissa on taas mielenkiintoisia esineitä ja asioita tutkittavaksi. HOPS-keskustelussa orientoidaan myös monipuolisiin tiedonhankintatapoihin ja kannustetaan käyttämään omaa kokemusreppua arvostavasti ja päättämään opiskelujen edetessä, mitä sieltä voidaan heittää pois. Varsin usein aikuisopiskelija on kuullut jossain vaiheessa elämäänsä poisoppimisen käsitteen ja aina tulkinnut sen moitteeksi ja aikaisemman kokemuksensa ja koko elämänsä aliarvoimiseksi. Toivoisin, että näin osoitteleva käsite jäisi pois, koska oppimisen edetessä oppija joka tapauksessa hylkää ja haluaakin päästä eroon jostakin tarpeettomasta, kun tilalle on itse prosessoinut ja hankkinut tutkivan otteen kautta uutta ja toimivaa. (Tuijnman & Kamp 1992) Elävä elämä näyttä osoittavan, ettei ihminen pakolla hylkää mitään, siitä kehittyy defenssit ja seuraukset tiedämme. Koulutuksen toteutus suhteessa HOPS:iin Itse koulutusjärjestelyt, annetut tehtävät ja toimeksiannot pitää luonnollisesti olla siten laaditut, että opiskelijalähtöiselle HOPS:n toteuttamiselle on tilaa. Tietenkin voidaan kritikoida opiskelijalähtöisyyttä ja sitä, onko opiskelija kykenevä itse määrittelemään esim. oppimistehtävänsä niin sisällöllisesti kuin metodologisesti. Vastaisin kritiikkiin näin: aikuiskouluttajan tulee hallita aikuispedagogiikka ja -didaktiikka todella hyvin, silloin tehtävien rakenteesta näkyy kuin punaisena lankana ts. ohjaavana elementtinä, oppimisen logiikka, joka tukee opiskelijaa hänen suunnitellessaan ja toteuttaessaan oppimistehtäviään. HOPSkeskustelut antavat kouluttajille runsaasti materiaalia oppijoiden toiveista, tavoitteista ja tarpeista, ja ne tulee ottaa huomioon OPS:n toteutuksessa, ja tehtävät tulisi mikäli mahdollista rakentaa tavoitteiltaan selkeiksi, mutta toteutustavoiltaan väljiksi ja kokeiluun houkutteleviksi. 13

16 Kun tehtävät ovat rakennettu kokemuksellisen oppimisen ja/tai konstruktivismin ajattelun mukaisesti, nämä mallit on tarpeellista myös opettaa ja avata oppijoille. Opiskelija tarvitsee myös pedagogista tietoa voidakseen toimia tietoisella tasolla ja oivaltaakseen reflektoinnin merkityksen oppimisessa (Ruohotie 2000, 141). Kaikenlainen salattu, mystifisoitu tieto oppimisen ja oppimisen ohjaamisen tieltä on lakaistava pois ja annettava oppijalle itselleen oikeus seurata omaa oppimistaan, tutkia omaa oppimistyyliään ja rakentaa mielekkääksi kokemansa oppimispolku. (emt. 166) Opiskelijan rakentaessa esim. portfoliota ohjauskeskusteluissa oppimiseen liittyvät kysymykset nousevat aina esille ja silloin on oiva tilaisuus niin kannustukselle, tarkennuksille kuin jäsentäville elementeille. Opiskelija tarvitsee palautetta päästäkseen eteenpäin työskentelyssään. Kun opiskelija oivaltaa heti HOPS-keskustelun jälkeen ohjauksen ja palautteen merkityksen, se tukee opiskelijaa koko koulutuksen ajan. Tämä on perustaa hyvän motivaation säilymiselle, jota aikuisopiskelijat erityisesti tarvitsevat, koska heidän olosuhteensa vaihtelevat hyvin paljon. Aikuisen elämäntilanteen huomioiminen HOPS-keskusteluissa käsitellään myös elämänolosuhteita: Onko mahdollista opiskella päätoimisesti, käyttää ajoittain erilaisia opintovapaita vai opiskella työn ohessa? Koulutukseen hakuvaiheessa tätä painotetaan, koska hankkeeseen lähdettäessä on hahmotettava realistisesti, mitä opiskelu merkitsee minulle itselleni, läheisilleni ja työpaikallani. Kysymys kuuluukin, miten opiskelija voi suhteuttaa elämän muut vaateet opiskelujen eteenpäinviemiseen? On melko tavanomaista, että olosuhteet koulutuksen aikana muuttuvat yllättäen ja silloin on HOPS:n tarkistamisen paikka ja uuden aikasuunnitelman laatimisen aika. Opiskeluympäristöllä on tärkeä merkitys. Voisi sanoa, että opiskelun onnistumiseksi tulee infrastruktuuri olla kunnossa. Opiskelurauha kodissa, tietoliikennevälineet käytettävissä, kirjasto lähellä, yhteydet toisiin opiskelijoihin mahdolliset, siis paljon yksityiskohtia, jotka onnistuessaan tukevat tavoitteeseen pääsyä ja motivoivat jatkamaan. Opiskelijat ovat kertoneet, että vasta oman työtilan järjestyttyä kotiin, opiskelu on päässyt käyntiin! Elämäntilanteessa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin on siis hyvä kiinnittää huomiota HOPS:n laatimisen yhteydessä. Koulutuksen toteuttajan mielessä on toive, että koulutukseen käytettäisiin kunkin opiskelijan HOPS:n laajuuden mittainen aika. Aikuisten kohdalla tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on aina yksilöllinen ja erityisesti työn ohessa opiskelevien opiskelu ei olisi mahdollista ilman joustavaa ajallista rakennetta. Motivaatio pysyy yllä kun HOPS antaa luvan joustoon. Kouluttajan tehtävänä on seurata HOPS toteutumista ja tarjota tarpeen mukaan ohjausta ja opiskelijan tehtävänä on puolestaan käyttää ohjausta, koska siten päästään toivottuun lopputulokseen, sosionomi (AMK) -todistuksen saamiseen. Muuttuvien olosuhteiden mukaan siirrytään suunnitelmasta A suunnitelmaan B ja jolloinkin vielä suunnitelma C:hen. Kaiken tämän selvittäminen koulutuksen alussa ja erityisesti HOPS:n laadinnan yhteydessä luo turvallisuutta ja osoittaa kunnioitusta ja arvostusta aikuisopiskelijan elämäntilannetta kohtaan. Esimerkkinä voin kertoa aikuisopiskelijasta, jonka elämäntilanne vaihtui moneen kertaan koulutuksen aikana. Työelämässä esimies vaihtui ja uusi asetti kapuloita rattaisiin eväämällä opintovapaan, opiskelijan perussairaus paheni ja perheellisenä arjen pyörittämien vaati myös aikaa ja voimavaroja. Tutkinnon valmistuttua opiskelija kertoi, ettei hän olisi selvinnyt ilman vaihtoehtoisia oppimistehtäviä eikä ilman ohjausta ja jatkuvaa palautetta, kun hän kulki kuin rastilta rastille kohti tavoitettaan. 14

17 Aikuisopiskelun tarinallisuus HOPS-keskustelun aikana kouluttaja saa vihjeitä opiskelijan elämäntarinasta ja viittauksia opiskeluhankkeen nivoutumisesta opiskelijan kehitystarpeisiin. Olen oppinut seuraamaan, miten alun viitteenomaiset kertomukset elämäntarinasta saavat koulutuksen kuluessa hahmon ja monesti niin, että kouluttajana intuitiivisesti oivallan kaiken oppimisaktiviteetin liittyvän johonkin suurempaan, jota voitaisiin kutsua elämäntarkoituksen etsimiseksi. Nämä ovat hyvin hienovireisiä asioita, joiden ilmentymistä on syytä rauhassa odotella. Opiskeluprosessin aikana aikaisemmat kokemukset, pettymykset, odotukset ja elämän tavoitteet näyttäytyvät uudessa valossa ja vähitellen saavat uuden merkityksen. Usein tässä prosessissa opiskelijatoverit ominen taitoineen ja kokemuksineen ovat hienona voimavarana toinen toisilleen. Kouluttaja näkee prosessoinnin joskus opiskelun hidastumisena, toisinaan taas opiskelun ilon löytymisenä, oman oppimistyylin aukeamisena, uudenlaisena jäsentyneisyytenä, uusien merkitysten ja tulkinnan oivaltamisina. Silloin kun opiskelija tulee HOPS:n tarkistukseen em. kaltaiset asiat nousevat esiin, kun keskustelulle on riittävästi aikaa. Aikuisopiskelijat tuovat opiskelun aloittaessaan mukanaan kaiken aikaisemman kokemuksensa niin työelämästä kuin eletystä elämästä yleensä. HOPS-keskustelussa joudutaan arvioimaan mennyttä ja suuntaamaan tulevaisuuteen. Suosittelen HOPS-keskusteluille varattavaksi riittävästi aikaa ja tilaa koulutuksen eri vaiheissa. Ammatillisuus ja sen kehittäminen Kokemukseni mukaan opiskelijat ovat hyvin virittyneitä HOPS:n tekemiseen. Se on kuin seikkailu, jossa kartoitetaan tulevan retken maasto ja arvioidaan, ovatko työkalupakissani olevat työkalut oikein valittuja ja mitä muuta entisten lisäksi tulee hankkia. Työkalupakista pitää kaivaa myös työelämän antamat mahdollisuudet oman työn kehittämiselle, työssä oppimiselle ja erilaisille projekteille. Tavallista on että HOPS-keskustelussa opiskelijalle avautuu uutena oppimismahdollisuutena työelämä ja oppimistehtävien kytkeminen oman työn kehittämiseen. Tämä alue on todella tärkeä oivaltaa sisällöllisen HOPS:n kannalta ja opiskelija voi silloin selkeämmin liittää ammattianalyysinsä osaksi aivan lähituntumassa olevaa elämäänsä, siis työelämään. Aikuiset kertovat aina opiskeluhankkeestaan työnantajalle ja pääsääntöisesti työnantaja on positiivisesti mukana opiskelijan hankkeessa ja tukee erilaisten ajankohtaisten oppimistehtävien valinnassa. Ammattikorkeakoulu on tullut jo tutuksi työnantajille ja työelämälähtöiset oppimistehtävät alkavat olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. HOPSkeskustelut ovat avanneet nopeasti uuden maailman, joka on poikennut suuresti aikaisemmista koulutuskokemuksista, jolloin opettaja määritteli, mitä opiskellaan, mitä luetaan ja miten toteutetaan. Vaihtoehtojen runsaus tuo myös hämmennystä mukanaan. Kokemukseni mukaan keskustelu työyhteisössä em. pohjalta on nähty opiskelijan koulutushankkeen myötä todellisena voimavarana: nyt on joku, joka voi ja haluaa tehdä tutkimusta, selvityksiä ja koota työyhteisön kehittämiseen tarvittavaa ja rikastuttavaa aineistoa. 15

18 Aikuisten ohjaamisen merkitys Kouluttajalle onkin haaste toimia ohjaajana siten, että opiskelijan elämän kokonaisuuden muodostavat osaset nivoutuvat toisiinsa. Uuden oppiminen luo virittäviä elementtejä oppijaan, joka puolestaan oppimisen myötä löytää arkisille asioille uusia merkityksiä, analysoi työtä oppimiensa jäsentävien teorioiden avulla, tekee kysymyksiä, havaintoja ja päätelmiä ja lähtee tavoitesuuntautuneesti etsimään ilmiöille ymmärrystä. HOPS-keskustelua varten on hyvä antaa opiskelijalle jonkinlainen jäsennyspaperi, jonka avulla hän orientoituu keskusteluun ja silloin on mahdollista päästä käsittelemään kaikkea, mistä olen edellä kertonut. Koulutukseen hakeutuminen aikuisena on ihmiselle suuri asia. Aikuinen oppijana odottaa tulevansa vastaanotetuksi tervetulleena ja yksilöllisenä oppijana kaikkine toiveineen ja haaveineen. Kouluttajan on hyvä muistaa, että aikuinen oppijana suhtautuu kouluttajaansa kuin mestariin, joka haluaa olla hänen kanssaan tasavertaisessa dialogissa antaessaan kokeneemman näkemyksen oppijan käyttöön, antaen vihjeitä, miten valita monista kiinnostavista tienviitoista ajankohtaisin ja mielekkäin. Näitä viittoja kysyessään aikuinen ilmaisee tarvitsevansa ohjausta ja ohjauksen varassa mestari voikin tukea aikuista oppijaa kohti rikasta ja antoisaa elämää, jossa tiedon jäsentäminen, uuden oppiminen, kokemusten vaihto, opiskelijatovereitten kokemukset ja palautteet, rikastuttavat aikuisen elämää ja joka antaa mahdollisuuden jopa uusien ystävyyssuhteitten syntymiselle ja luonnollisten työtä rikastavien verkostojen synnylle. Lopuksi haluan siteerata kahdelta aikuisopiskelijalta saamaani palautetta onnistuneen oppimiskokemuksen päätteeksi: Eniten tarvitsemme elämässä ihmistä, joka rohkaisee meitä tekemään sen, mitä osaamme. Tähän mielestäni kiteytyy aikuiskouluttajan tehtävä, johon hyvin tehty ja seurattu HOPS antaa mahdollisuuden. Lähteet Niikko, A Opettajuus persoonallisena toimintatapana. II osaraportti. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja, 11. Niikko, A Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY. Tuijnman A. C & Van Der Kamp, M. (ed.) Learning across the lifespan: theories, research, policies. Oxford: Pergamon Press. 16

19 Anna-Maija Hintikka FM, erityisopettaja, puheterapeutti LUKIVAIKEUS ERILAINEN OPPIMISEN TAPA HAASTE OPPIJALLE JA OPETTAJALLE Koulujärjestelmähän tukee tätä, että on kolme muuttujaa ja neljättä kysytään. Kun sä muistat sen kaavan, johon ne kolme suuretta sijoitetaan niin sieltä tulee ulos se neljäs. Eihän tällaisella tavalla oikea elämä toimi. Tällainen kasvattaa vain sellaista loogista ajattelua, että napin painalluksella saan tämän maailman sellaiseksi kuin haluan. Meilläkin esimerkiksi, vaikka on tietokoneet ja pelit ja pensselit, ensimmäinen harjoitustyö, niin sanottu laivan geometrian piirtäminen, linjapiirroksen piirtäminen, tehdään käsin, jotta pään ja käden välinen kyky säilyy. Sitten vasta myöhemmässä vaiheessa, loppuvaiheessa, käytetään tietokonepiirtämistä. Siis pään ja käden välinen yhteys on kaiken luovuuden a ja o, oli siis kysymyksessä laskeminen, piirtäminen tms. (Hintikka 2000) Näin kuvaa ja perustelee omaa tapaansa opettaa Teknillisen korkeakoulun laivanrakennusopin professori Petri Varsta, joka on itse lukivaikeuksinen ja kertonut eri yhteyksissä elämästään lukivaikeuksisena. Hänen ajatuksensa opettamisesta lähtevät monipuolisesta kokemuksesta; kokemuksista lukivaikeuksisena oppilaana, lukivaikeuksisten lasten isänä ja kokemuksesta oppijoiden opettajana. Lukivaikeuksiset ovat erilaisia oppijoita Yli sadan vuoden ajan on ihmetelty oppilaita, jotka vaikuttavat älykkäiltä ja muuten normaaleilta, mutta eivät opikaan lukemaan kuten ikätoverinsa, kirjoitukset voivat vilistä virheitä lukiossakin eikä matematiikan oppiminenkaan ole aina helppoa. Nykyisin tuskaa tuottaa myös vieraiden kielten oppiminen, tarkemmin sanottuna vieraiden kielten tarkka kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjen oppiminen. Suullinen kielitaito voi olla erinomainen. Nämä kaikki voivat olla merkkejä lukivaikeudesta, jota on kutsuttu myös luku- ja kirjoitushäiriöksi, lukihäiriöksi ja kauan sitten sanasokeudeksi. Lääketieteen sanastossa ja kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan dysleksiasta. Lukivaikeus on sateenvarjokäsite Lukivaikeuden ympärillä käydään ajoittain akateemista keskustelua siitä, mitä lukivaikeuden käsite pitää sisällään. Opetusministeriön lukityöryhmä päätyi keskusteltuaan asiasta pitkään ja perusteellisesti seuraavaan määrittelyyn: Kyseessä on lukemisen ja kirjoittamisen alueelle painottuva oppimisen rytmin erilaisuus, josta tulee vaikeus, kun oppijan lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen ajoitus ei ole sama kuin oppimisen sisälle rakennetun aikataulun ajoi- 17

20 tus (Luki-työryhmän muistio 1999). Lukivaikeus ei kuitenkaan rajoitu vain lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppimiseen vaan myös lukemisen ja kirjoittamisen taidon kehittymiseen esimerkiksi vastaamaan ammattikorkeakoulussa ajateltua lukemisen ja kirjoittamisen tasoa. Vaikeudet voivat johtua äänneaineksen epätarkan käsittelyn ja äänne- ja sanallista ainesta käsittelevän työmuistin niukkuuden lisäksi esimerkiksi lateraalisuuden eli puolisuuden ristikkäisyydestä tai vakiintumattomuudesta. Lukivaikeus on yleistä Luku- ja kirjoitustaito ovat ihmisen historiassa varsin nuoria taitoja. Menneinä vuosisatoina näiden taitojen oppimisen vaikeudet eivät aiheuttaneet kovinkaan pahoja pulmia. Käytännön työt olivat tärkeimmät taidot ja vain harvat kävivät pidemmälle koulua. Voisi jopa kärjistäen sanoa, että ne, jotka eivät tässä tekemisen maailmassa pärjänneet, vetäytyivät luostareihin ja kehittelivät vähitellen koulua. Joskus tosin vanhat kirkonkirjat kertovat henkilöistä, joiden oli vaikea oppia lukutaitoa. Vasta viimeisten vuosikymmenten aikana koulun käynnin yleistyessä on lukemisen vaikeus noussut laajemmin esiin. Nykyisenä aikana, jolloin jokaiseen ammattiin vaaditaan koulumaista suorittamista, vaikeudet ovat nousseet erityisen korostetusti esiin. Tällä hetkellä arvellaan, että %:lla ihmisistä on jonkinasteisia vaikeuksia ja tästä joukosta noin puolella on suurempia vaikeuksia. Lukivaikeudet kulkevat suvussa Suurin osa lukivaikeuksista on perinnöllisiä samalla tavalla kuin vaikka likinäköisyys. Onhan tuttua sanoa, että meidän suvussa ei ole kielipäätä tai lukumiehiä. Lukivaikeus on erilaista oppimista Erilaisten koulujen ja oppilaitosten oppimiskäsitys on perustunut siihen, että kaikki oppivat samalla tavalla ja samassa aikataulussa. Todellisuudessa kuitenkin meillä kaikilla on yksilölliset oppimistapamme ja -aikataulumme. Eiväthän kaikki opi esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan samanikäisinä. Luku- ja kirjoitustaito ja niiden kehittyminen ovat samanlaisia taitoja muiden taitojen joukossa. Niidenkään kehitysrytmi ei ole tasatahtista. Voi sanoa, että kehitystä tapahtuu läpi elämän erilaisten oppimisstrategioiden kehittyessä. Lukemisstrategioiden kehittäminen onkin tärkeää, koska lukivaikeuksinen on yleensä lukijana verkkaisempi kuin ei-lukivaikeuksinen. Tämä johtuu aivojen toisenlaisesta tavasta käsitellä kielellistä tietoa. Lukivaikeudella on monet kasvot Yleissivistävien opintojen jälkeenkin lukivaikeuden merkit ovat havaittavissa, mutta ne eivät aina ole perinteisessä muodossa vaan ovat ilmeeltään moninaisia. Oireiden ilmenemismuotoihin vaikuttaa taustatekijät, kuten oppijan kehittämät kompensaatiotavat, kognitiiviset strategiat ja kulttuuriset tekijät. 18

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi

Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä. Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Itse- ja vertaisarviointi metataitoja kehittämässä Jyväskylän yliopisto Opettajankoulutuslaitos mirja.tarnanen@jyu.fi Kurkistus oppimis- sekä taito- ja osaamiskäsityksiimme Millaisessa kontekstissa opetamme?

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus

Työpaikkaohjaajan tehtävät. momutoko. monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaajan tehtävät momutoko monimuotoinen työpaikkaohjaajien koulutus Työpaikkaohjaaja voi monin tavoin auttaa opiskelijan oppimista työssäoppimisjaksoilla. Ohjaaja voi ottaa huomioon oppimisen

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja

Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria. Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Kohti yhdessä tekemisen kulttuuria Merja Mäkisalo-Ropponen SH, TtT, kansanedustaja Yhdessä tekemisen hyödyt Perustehtävän laadukas toteutuminen Toimijoiden hyvinvointi Toimijoiden hyvinvoinnin vaikutus

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS?

UUSI OPETTAJUUS UUSI OPETTAJUUS MIKÄ ON KOULUTUKSEN TARKOITUS? UUSI OPETTAJUUS OLLI LUUKKAINEN JOHTAJA HÄMEENLINNAN AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU olli.luukkainen@hamk.fi 1 UUSI OPETTAJUUS MEIDÄN ON OPITTAVA SUUNTAAMAAN KULKUMME TÄHTIEN, EIKÄ JOKAISEN OHI KULKEVAN

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset..

- ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 1 - ja tänä elinikäisen oppimisen aikakautena myös aikuiset.. 2 - koulutus = - kasvatuksen osa-alue; - tapa järjestää opetus; - prosessi hankkia tutkinto; - se, jokin, johon hakeudutaan oppimaan ja opiskelemaan;

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä

Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma. Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yksilölliset opintopolut mahdollistava opetussuunnitelma Kertomus erään oppilaitoksen erään tutkinnon opetussuunnitelmatyöstä Yhdessä hankkeen tavoitteet Porvoon Ammattiopistossa Läpäisyn tehostaminen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa

Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat. tavat alkuopetuksessa Leikit, pelit ja muut toiminalliset työtavat tavat alkuopetuksessa Sari Havu-Nuutinen KT, yliassistentti Mitä on opetus, opiskelu ja oppiminen? 1 Esi- ja alkuopetusikäinen lapsi oppijana Lapsi konkreetisten

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012

Haastava, haastavampi, arviointi. Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Haastava, haastavampi, arviointi Kirsi Saarinen/Tamk Insinööri 100 vuotta 4.10.2012 Arviointi on osa oppimista, joten sitä ei pidä pitää irrallisena osana opettamisesta, oppimisesta, kehittämisestä ja

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä.

ALISUORIUTUMINEN. Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää. ihmistä. ALISUORIUTUMINEN Ajoittain kaikki ihmiset saavuttavat vähemmv hemmän, kuin mihin he pystyisivät t ja se voi suojata sekä säästää ihmistä. Alisuoriutuminen on kyseessä,, kun siitä tulee tapa - voimavarat

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Miksi johtavat ajatukset?

Miksi johtavat ajatukset? Miksi johtavat ajatukset? Johtavat ajatukset syntyvät aina sisältä päin. Ne ovat tärkeitä ennen kaikkea meille itsellemme. Tarkistamme ne joka vuosi yhdessä. Ne toimivat innostuksemme lähteenä ja niiden

Lisätiedot

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014

Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 Koonti huoltajien OPS 2016 arvokeskustelusta 11.1.2014 1 a) Miksi lapsesi opiskelee koulussa? Oppiakseen perustietoja ja -taitoja sekä sosiaalisuutta Oppiakseen erilaisia sosiaalisia taitoja ja sääntöjä

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS

ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS 1/6 ESSENTIAL MOTION OHJAAJAKOULUTUS Perusopetusjakson sisältö, 1. ja 2. vuosi Essential Motion kokemuksena Essential Motionin tarkoitus on luoda ilmapiiri, jossa ihmisillä on mahdollisuus saada syvä kokemuksellinen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.

MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009. 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap. MONIAMMATILLISUUS : VÄLKKY-PROSESSIN AVAUSPÄIVÄ Yhteiset tavoitteet & johtavat ajatukset 16.6.2009 16. kesäkuuta 2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 OHJELMA 16.6.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Keskeisten johtavien

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

parasta aikaa päiväkodissa

parasta aikaa päiväkodissa parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009

PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI. Lääkärikouluttajien kesäkoulu - Sirpa Suni 2009 PORTFOLIO LÄÄKÄRIKOULUTUTTAJIEN KESÄKOULU SAHANLAHTI 15.6. 16.6.2009 DUODECIM SIRPA SUNI PORTFOLIO 15.6.2009 SISÄLTÖ: MIKÄ PORTFOLIO ON? MITÄ PORTFOLIO AMMATILLISEN KASVUN JA OMAN TYÖN/ OPETTAJUUDEN KEHITTÄMISEN

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hanne Mäki-Hakola 5.9.2014 Päijät -Osaaja Tunne itsesi! ENNAKKOKÄSITYKSENI TUNTEIDEN KOKEMIS- TAPANI OMINAISUUTENI ITSETUNTEMUS

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus

Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus Uusi osaaja-verkostolle suunnattu täydennyskoulutus InnoOmnia tarjoaa vuonna 2011 seuraavat koulutuskokonaisuudet uusi osaajaverkostolle opetushallituksen rahoittamana maksuttomana täydennyskoulutuksena.

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Coaching-ohjelma 2013

Coaching-ohjelma 2013 Coaching-ohjelma 2013 KUUMA TVT-hanke / EDU10 Sivistysverkosto Päämäärä Coaching-ohjelman päämäärä on ohjata opettajat kehittymään tavalla, jolla he voimaantuvat ja osaavat jatkossa coachata myös oppilaita

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15)

Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus. Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Kainuun tulevaisuusfoorumi kommenttipuheenvuoro: koulutuksen tulevaisuus Mikko Saari, sivistystoimialan johtaja, KT (7.5.15) Aluksi Ainoa tapa ennustaa tulevaisuutta, on keksiä se (Alan Kay) Tulevaisuus

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa

Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Keskusteluja kehittämällä tuloksellisuutta ja työniloa Ateria 13 5.11.2013 Wanha Satama, Helsinki Työyhteisökehittäjä, FT Heini Wink JHL Kehittämispalvelu Kuinka saada kehityskeskusteluista uusia ajatuksia,

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot