Ohjauksesta puheen ollen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ohjauksesta puheen ollen"

Transkriptio

1 Riitta hakulinen, anna-maija hintikka, Tarja puolanne & elvi soininen Ohjauksesta puheen ollen

2 Riitta Hakulinen, Anna-Maija Hintikka, Tarja Puolanne & Elvi Soininen Ohjauksesta puheen ollen KeVät - PROJEKTI Yhteistyössä Helsingin ammattikorkeakoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Pirkanmaan ammattikorkeakoulu

3 Lukijalle Ammattikorkeakouluopiskelijan ja opintojen ohjaus on noussut KeVät-projektissa esille monella tavalla. Aihetta on käsitelty sekä teoreettisella että käytännön tasolla. Käytännön tasolla on viety eteenpäin neljän ammattikorkeakoulun opintojen ohjauksen strategiaa ja teoriatasolla on eritelty ja määritelty omaan käyttöön niitä lukuisia käsitteitä, jota ohjaukseen liittyy. Tämä neljän artikkelin kokoelma Ohjauksesta puheen ollen nostaa esille joitakin teemoja, joihin paneuduttiin parin viime vuoden aikana ammattikorkeakoulujen opettajien kanssa. Opettamisen ja ohjaamisen rajankäynti keskusteluttaa, sillä monella opettajalla on koulutus ja kokemus nimenomaan opettamiseen ja nyt tarvitaan uudenlaista suhtautumista omaan työhön. Tarja Puolanne käsittelee artikkelissaan tätä näkökulmaa. Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma puhuttaa aina vaan ja siitä löytyy uusia ulottuvuuksia sen mukaan, kuka sitä on tekemässä. Elvi Soininen on työskennellyt kauan aikuisopiskelijoiden kanssa ja hän nostaa artikkelissaan esille asioita, jotka vaikuttavat aikuisopiskelijan opiskelusuunnitelman rakentumiseen. Yksittäisen opiskelijan ohjaaminen edellyttää opettajalta kykyä tunnistaa monia erilaisia tapoja oppia asioita. Projektin aikana tutustuttiin parin luentopäivän verran erilaiseen oppijaan, jota alan erikoisasiantuntija Anna-Maija Hintikka kuvaa omassa artikkelissaan. Neljännessä artikkelissa on kuvattu ammattikorkeakoulukohtaisten ohjauksen strategioiden laadinnan yhteydessä käytyä keskustelua. Keskustelut velloivat ohjauksen käsitteiden ja käytännön toteutusten välillä. Näistä kiteytyi seitsemän ulottuvuutta, jotka on hyvä pitää mielessä ohjausta kehitettäessä. Projektin aikana käynnistyi kehittämistyö, minkä on tarkoitus jatkua edelleen. Välillä on hyvä pysähtyä miettimään, miten pitkälle on päästy ja missä olisi vielä tekemistä. Tätä tarkoitusta varten Riitta Hakulinen on luonnostellut suunnitelmaa ohjauksen toiminnan ja tulosten itsearvioinnille. Artikkelit on laadittu Ammattikorkeakouluopintojen keskeyttämisen vähentäminen - Kevätprojektissa. Tämän ESR -projektin kansallinen rahoittajaviranomainen oli Etelä-Suomen lääninhallitus. Toivottavasti nämä artikkelit kirvoittavat keskustelemaan ja antamaan palautetta myös kirjoittajille. Riitta Hakulinen projektipäällikkö 1

4 SISÄLLYSLUETTELO OPETTAJASTA ONNELLISEKSI OHJAAJAKSI... 3 Tarja Puolanne AIKUINEN OPPIJANA HOPS:N MERKITYS ONNISTUNEEN OPPIMISEN PERUSTANA Elvi Soininen LUKIVAIKEUS ERILAINEN OPPIMISEN TAPA HAASTE OPPIJALLE JA OPETTAJALLE Anna-Maija Hintikka OPISKELIJAN JA OPINTOJEN OHJAUS - KEHITTYVÄPALVELUKETJU Riitta Hakulinen 2

5 Tarja Puolanne Pt. tuntiopettaja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu OPETTAJASTA ONNELLISEKSI OHJAAJAKSI Matka opettajasta ohjaajaksi alkaa siitä, että kukin miettii omaa minäkuvaansa. Opettajan suhde oppijoihin on yhteydessä siihen, miten hän arvostaa itseään ja muita ihmisiä. Kiintymys, hellyys ja rohkaisu luovat hyvän oppimisalustan vaikka miten vaikealle asialle. Kaikki nämä liittyvät elämänhallintaan ja laajemmin maailmankuvan tiedostamiseen. Siedänkö kaaosta? Matkalla on syytä pohtia myös omaa suhdettaan tietoon. Onko joutilaisuus pahasta vai hyvästä? Miten opettaja hahmottaa oppimisen ja haluaako omaksua siinä uudenlaisen roolin? On syytä miettiä oppimisprosessin eri osapuolia: opettajaa ja oppijaa. Onnellisen oppimisen taito kehittyy avoimessa keskustelussa: tietojen sekä taitojen vaihtoprosessissa. Lopputuloksena avautuu oppimisen löytöretki, joka vanhan tiedon kopioimisen sijasta tuottaakin uutta tietoa. Opettajan on uskottava kykyynsä muuttaa maailma paremmaksi. Minä ja muut Miksi kouluistamme tulee ulos oppijoita, jotka on ohjelmoitu epäonnistumaan? Turhan monen koulumenestys jää alhaiseksi. Oppijat keskeyttävät opintonsa, heillä on oppimis- ja motivaatiovaikeuksia sekä keskittymisongelmia tai ongelmia oman elämänhallintansa kanssa. Myös opettaja voi pahoin, opettaminen ei enää innosta. Bulgarialainen psykologi ja nopeutetun oppimisen pioneeri Georgi Lozanov puhuu sosiaalisesta suggestiivisesta käyttäytymisnormista, millä hän tarkoittaa sitä sosiaalista ympäristöä, joka saa meidät joko onnistumaan tai epäonnistumaan. Tunnettu autotehtailija Henry Ford ilmaisee asian näin: Jos ajattelet, että osaat tai ajattelet, että et osaa, olet oikeassa. Me siis yksinkertaisesti olemme sitä, mitä uskomme olevamme. Lozanov muistuttaa, että meistä tulee liian helposti sellaisia kuin muut odottavat. Kun vanhemmat ja opettajat viestivät kielteisiä odotuksia lapselle päivittäin puheen, asenteiden, ilmapiirin ja ruumiinkielen välityksellä, heidän odotuksistaan tulee lapsen odotuksia. Goethe on viisaasti todennut, että jos kohtelemme ihmisiä sellaisena kuin he ovat, he muuttuvat huonommiksi, jos sen sijaan kohtelemme heitä sellaisina kuin heidän pitäisi olla, he tulevat paremmiksi. (Dryden & Vos 1996) Työelämässä tarvitsemme yhä useammin aivoja. Äly korvaa ankaria lihasvoimia. Ellei ihmisten sallita olla uteliaita, eivät organisaatiot ikinä kehity uusintamaan toimintamallejaan. Luovaa uteliaisuutta tarvitaan myös koulumaailmassa. 3

6 Rakkautta ja rohkaisua Vauvakin oppii parhaiten silloin, kun kiintymys, hellyys, rohkaisu ja läheisten ihmisten tuki luovat hänelle turvallisen ympäristön. Jos koulu on yksilölliset eroavuudet hyväksyvä, tasapainoon tähtäävä oppimiskeskus, oppiminen muuttuu hauskaksi ja nopeaksi. Minäkuvamme on luultavasti tärkein niistä tekijöistä, jotka määräävät, miten hyvä oppimiskykymme on. Siis oikeastaan sen, olemmeko hyviä missään asiassa. Itsearvostus syntyy: fyysisestä turvallisuudesta, emotionaalisesta turvallisuudesta, kuka minä olen identiteetin tiedostamisesta, yhteenkuuluvuuden tunteesta, tunteesta, että kykenee johonkin ja päämäärästä, ajatuksesta, että elämällä on suunta ja merkitys. (Dryden & Vos 1996, ) Vastuu itsestäni ja muista ihmisistä Älyllisen toiminnan perusta syntyy emotionaalisesta ja sosiaalisesta yhdessä olosta. Länsimainen yksilölliseen menestykseen vannova yhteiskunta unohtaa toisista huolehtimisen vastuun ja ilon. Yhteiskunnan pitää panostaa enemmän yhteisöllisyyteen itsekkään yksilöllisyyden sijasta. Kaikki mulle nyt ja heti ajattelussa kuvastuu länsimainen rahaan ja rikkauteen tähtäävä onnellisuusajattelu. Ihminen ei välttämättä usko onnensa syntyvän taloudellisesta varallisuudesta vaan etsii ennemminkin tasapainoista elämää. Olemme sitä paitsi unohtaneet ihmeellisen ylistyksen taidon. Harvemmin annamme tunnustusta toisen saavutuksista. Vielä harvemmin annamme arvostusta, silloinkin, jos joku epäonnistuu. Luovat persoonat usein häiriköitä Albert Einstein oli haaveilija. Hän jopa reputti matematiikassa lukion alkuvaiheessa. Winston Churchillkin menestyi koulussa kehnosti. Hän änkytti ja sammalsi. Kuitenkin hänestä tuli yksi suurimpia poliittisia johtajia ja puhujia. Thomas Alva Edison sai maistaa koulussa nahkaremmiä: opettaja piti häntä häirikkönä, koska hän kyseli niin paljon. Kaikilla näillä keksijäneroilla oli oppimistapa, joka ei käynyt yksiin heidän koulujensa opetustapojen kanssa. Meillä itse kullakin on erilaisia kykyjä ja persoonallisuuspiirteitä. Jokaisella meistä on oma elämäntapamme ja työskentelytapamme. Kuitenkin koulussa toimitaan kuin jokainen ihminen olisi toisensa kaltainen. Useissa kouluissa käytetään arviointi- tai testausjärjestelmää, joka palkitsee vain osan oppijoidensa kyvyistä ja perustuu useimmiten siihen, että oppija on osannut arvata sen, mitä opettaja aikoo kokeessa kysyä. Testaako se oikeasti oppimista? Matkijoita on turha palkita, kun tärkeämpi on innostaa keksijöitä ja kyselijöitä. Hyvät ajatukset tuottavat hyviä tekoja Elämänhallinta liittyy nykyhetken ja tulevaisuuden tiedostamiseen. Kaikki se, mistä itse kukin olemme haaveilleet, on mahdollista, kunhan vain uskallamme uskoa siihen. Vaarojen pelkäämisen sijasta siirtykäämme toivon, todellisen tiedostamisen ja hyvää tavoittelevien ajatusten valtakuntaan. Tuntekaamme se, että jokaisen teko ja jokaisen ajatus vaikuttaa jokaiseen ihmiseen tässä maailmankaikkeudessa. 4

7 Opettajan on tunnettava iloisesti vastuunsa paremman maailman luomisesta. Se ei saa olla taakka vaan etuoikeus. Tavoitteenamme olkoon saada oppia ja opettaa onnellisesti. Onni stimuloi ja kehittää kaikkia aisteja, ei vain joitain niistä. Turvallinen ilmapiiri on lähtökohta onnellisen oppimisen matkalle. Tämän matkan aikana kehittyy ihmisiä, jotka sietävät monimutkaisuutta, epävarmuutta, arvojen ristiriitoja, teknisiä ja muita mullistuksia ja uusia edistysaskeleita. Tässä maailmassa hyvät ajatukset tuottavat hyviä tekoja. Monta maailmankuvaa ja monta totuutta Sanaton eli hiljainen tieto on tietoa, joka sisältyy kokemuksiin. Se on henkilökohtaista, ja se on juurtunut syvälle toimintaan ja on tiukasti sidoksissa sitoutumisen asteeseen. Yksilö saa hiljaisen tiedon käyttöönsä intuition, spekulaation ja tunteiden muodossa. Hiljainen tieto on kognitiivista eli havaintojamme ja määritelmiämme maailmasta. Se pitää sisällään perinteitä, tuttuja ja yhteisesti hyväksyttyjä havaitsemisen tapoja, uskomuksia, oletuksia ja mentaalisia malleja. Hiljaista tietoa ovat myös käden taidot ja taitotieto ja muut omaksumamme automaatiot. (Ruohotie 2000, ) Ryhmässä tapahtuva toiminta ja dialogi johtavat tiedon vaihtoprosessiin, missä hiljaista tietoa jaetaan ja sitä omaksutaan. Siksi tiimitoiminta avaa kanavia ja luo oppimistilanteita, missä tavat, uskomukset ja oletukset nousevat yksilöiltä ryhmän tietoisuuteen. Kova tieto on käsitteitä, teorioita, aikaisempien toimintojen ja tulosten analyysiä, jonka pitäisi johtaa uuteen yhteisesti tuotettuun käsitteelliseen tietoon. Opettajavetoisessa oppimisessa kova tieto usein jää vain teoriaksi eikä sitä oppija osaa kyvykkäästi siirtää käden taitoon tai muuhun tietoon. Tiimitoiminnassa tieto helpommin muuntuu sanoin ja käsittein ilmaistavaksi tiedoksi ja sitä kautta yhdistyy teoriaan tai aikaisempiin toimintoihin. Ryhmän yhteiset kokemukset valjastetaan näin oppimisprosessiin, missä kaikki, ei yksistään opettaja/valmentaja, huolehtivat kaikkien oppimisesta. Opettajan rooli muuntuu vääjäämättä kohti valmentajuutta, vaikkakaan kaikki oppimisympäristöt eivät käyttäisi tiimitoiminnan menetelmiä muutosprosessissaan vaan toimisivat ns. perinteisellä tavalla. Sekä oppija että opettaja etsivät tietoa ja jakavat sen keskenään. Muutos voi aluksi tuntua tuskalliselta, jos pelkää auktoriteettinsä murtumista. Uusi opettajan rooli ei siinä tapauksessa tunnu kovin houkuttelevalta. Aika hidastaa tahtia ja olla onnellisesti joutilas Teknologiaan ja jatkuvaan kasvuun tähtäävä yhteiskuntamme tuottaa äärettömän määrän tietoa, jota pitäisi omaksua lyhyessä ajassa. Kiireen kulttuurissa ei ole aikaa reflektioon, pohtimiseen, asioiden sulatteluun, mahdollisuuteen viisastua ja aikaan tehdä moraalisia ja eettisiä päätelmiä. Meillä on yhä vähemmän mahdollisuuksia ja yhä vähemmän kärsivällisyyttä syventyä lukemiseen, keskusteluun tai vähänkään monimutkaisempaan ajatteluun (Shenk 1999). Luova hierre -kirjassaan Jussi T. Koski (2001) kuvaa, että luovuuden kannalta tarkasteltuna tilanne on vaarallinen. Hitaus, kiireettömyys ja väljä aika ovat luovan prosessin välttämättömiä elementtejä. Festina lente eli kiiruhda hitaasti ei kuulosta hyvältä iskulauseelta opetuksen ja oppimisen suunnittelijoille saati sitten opetushallituksen tai yksittäisen luokkatason tekijöiden mielestä. Kaivataan tehokkuutta! Tarvitaan nopeita tuloksia ja vähemmällä rahalla! 5

8 Joutilaisuus, arkipäivän minimalismi, elämän yksinkertaistaminen ja rauhallisuuteen pyrkiminen tuntuvat olevan maailman monimutkaisempia asioita, mitä ihmiset tänä päivänä osaavat tehdä. Visionääri Naisbitt (1999) on ennustanut henkisyyden, ympäristöarvojen ja yksinkertaisen elämän houkuttelevan yhä useampia ihmisiä slow life -liikkeeseen. Ihmiset janoavat tarinoita ja tunteita ja nämä ennustavat kasvua seikkailumarkkinoille, yhteenkuuluvuutta, ystävyyttä, rakkautta sekä hoivaa, välittämistä ja mielenrauhaa markkinoiville palveluille. Onko tämän päivä koulu nyt liian kiireinen ja yksistään tehokkuutta arvostava? Miten koulut kehittyvät passiivisen faktojen opettamisen sijasta aktiivisen onnellisen oppimisen kehittämiskeskuksiksi? Voiko joutilaisuudessa syntyä oppimista? Kehittäviä ajatuksia opetuksen muutokseen tuo luovuuspedagogiikka. Siinä oppijoiden sallitaan tehdä havaintoja, käyttää mielikuvitustaan ja oppia leikkimällä sekä käyttää kehollista ja empaattista ajattelua. (Koski 2001, 24 25). Luovuuspedagogiikka kehittää ja varjelee oppijan intuitiivista kykyä. Se vaatii, että taidetta pitää arvostaa oppimisessa yhtä paljon kuin tiedettä. Se vaatii, että oppiainekohtaisia rajoja pitää rikkoa. Se vaatii, että työtapoja pitää erilaistaa. Se vaatii, että opettajien ja oppijoiden pitää toimia tiimissä. Luovuus pitää sallia niin opetuksessa kuin oppimisessa. Monenlaisille oppijoille pitää antaa mahdollisuus oppia. Opettamisen sijasta pitää alkaa puhua enemmän oppimisesta. Kuulostaa hauskalta ja houkuttelevalta niin opettajan kuin oppijankin kannalta ajateltuna, mutta heti perään joku kysyy, että tuleeko luovuusoppimisella oppimistavoitteet saavutettua. Luova kaaos ei ole epäjärjestystä Sanotaan, että tieto luo järjestystä ja lisää ymmärtämistä, mutta jos tuloksena on tiedon tulva ja kaaos, onko se silloin aina tarpeellista. Yksi luovan ajattelun guruista Edvard de Bono (1998) on esittänyt, että jokaiseen maahan perustettaisiin Kansallinen yksinkertaisuusinstituutti, jonka tehtäviin kuuluisi lainsäädännön, säädösten ja yhteiskunnallisten prosessien laadun arviointi yksinkertaisuuden ja selkeyden näkökulmasta. Toisaalta ajattelijat, mm. Pierre Bourdieu, ovat varoitelleet liiallisten pelkistettyjen ajattelumallien vaaroista. Tietoon kuuluu moninaisuus, dynaamisuus, syklisyys. Tieto on ajattelun tulosta. Opettajavetoinen oppiminen harvemmin tuottaa itsenäisiä ja luovia ajattelijoita. Oppijavetoiseen tiedon prosessointiin kytkeytyvä oppimistapa pakottaa jokaisen miettimän tiedon tarkoitusta ja se kytkee ajattelun laajempaan arviointiketjuun. Oppimisella on selkeä missio ja yksilöllisistä lähtökohdista syntynyt motivaatio, kun toiminta lähtee oppijoista itsestään. Jatkuva tiedon luominen ja kartuttaminen rakentaa yhteistä tietospiraalia (Nonaka & Takeuchin 1995), missä tiedon rakentumista ohjaa toiminta-ajatus ja missio. Tietospiraaliin kuuluu yksilön oikeus työskennellä autonomisesti. Luova kaaos ei tarkoita epäjärjestystä, vaan luovaa kaaosta voidaan synnyttää tarkoituksellisesti tuotoksen aikaansaamiseksi. Hiljaisen tiedon jakamisen avulla ihmiset voivat ymmärtää paremmin toisiaan. (Ruohotie 2000, ) Oppimisessa tulee antaa lupa myös yllättäviin ideoihin ja löytöretkiin. Oppimismatka ei ole opettajan ennalta suunniteltu ja viitoitettu polku, vaan luovuuteen ja rajojen rikkomiseen perustuva erilaisten ajattelijoiden ja oppijoiden yhteinen kokemusprosessi, joka kasvattaa itsestään ja toisistaan huolehtimisen toimintatapaan. 6

9 Tieto syntyy mielenkiinnosta ja johtaa oppimiseen. Kun tykkää, niin oppii. Kun oppii, niin tykkää, kuvaili erään koulun ansioitunut pedagogi syksyisessä avauspuheessaan. Tieto ja oppiminen todentuvat taitoina ja intuitiona. Taidot on näkyviä ja todennettavissa. Intuitio on sisäistä käsittämistä. Tiedon siirtämisen välineenä on kieli. Siksi tarvitaan jatkuvaa ja avointa dialogia. Tekeminen johtaa oppimiseen Tietoyhteiskunnan tietotulvassa tärkeäksi taidoksi nousevat esiin tiedon löytäminen, tiedon kriittinen analysointi ja reflektointi. Tärkeäksi oppijan ominaisuuksiksi nousevat metakognitiiviset taidot, joilla tarkoitetaan ihmisen tietoisuutta omista kognitiivista toiminnoistaan sekä taitoja ja tapoja, joilla tunnistamme ongelmia ja etsimme niihin ratkaisuja ja joiden avulla säätelemme suorituksiamme. Metakognitiiviset taidot ovat tietoisia strategisia valintoja. Oppijaa on ohjattava hankkimaan kokemuspohjaista tietämystä ja elämyksiä omakohtaisen tekemisen avulla. Uudella opettajuudella tarkoitetaan sellaista opettajuutta, jonka taustalla on postmodernin ajan ihmis-, tieto-, ja oppimiskäsitykset, joita hän heijastaa oppijan taustaan ja pyrkii herättämään kunkin yksilön halun kasvattaa oppimisvalmiuttaan. Oppija on asiakas Sosiaalinen ympäristö ja olosuhteet muuttuvat yhteiskunnassamme. Työikäisen väestön keski-ikä kasvaa ja eläkeläisten määrä lisääntyy. Koulutustarjontaa ja oppimisen rooleja on suunnattava muuttuvien vaatimusten mukaan. Tietoyhteiskunnassa tarvitaan Raivolan ja Vuorensyrjän (1998) mukaan spesialisteja (vaativia tuotantoprosesseja tekeviä ammattilaisia), eksperttejä (keskeinen henkisen pääoman lähde), ammattilaisia (välittömässä asiakaspalvelussa työskenteleviä ihmisiä ja tähän ryhmään kuuluva mm. opettajat) ja hanslankareita (vähäistä ammattitaitoa vaativien tukitehtävien tekijät). (Ruohotie 2000) Hyvin monelle opettajalle käsite oppilas = asiakas on äärimmäisen vaikea hyväksyä. Opettaja on opettaja, eikä mikään viihdyttäjä, kuuluu kriittinen kommentti. Jos tässä nyt ruvetaan miettimään oppilaita asiakkaina, niin puurot ja vellit menevät sekaisin, tokaisee toinen opettaja tohkeissaan. Kannattaa kuitenkin miettiä, kuka on oikeastaan opettajan palkan maksaja. Koulu? Oppilaitosyhtymä? Opetushallitus? Veronmaksaja? Markkinavoimat? Vaiko oppija? Kun on vielä epäselvää sekin, voiko kouluorganisaatiossa käyttää sanaa oppija eikä oppilas, niin ei ole ihme, että yksittäinen opettaja tuntee olevansa hukassa ja tuskailee muutospaineen alaisena. Ikäluokkien pienentyminen johtaa väistämättä siihen, että oppijan asema korostuu ja valintamahdollisuuksien kirjo kiristää kilpailua asiakkaista eli oppijoista. Minä ainakin opetan loppuelämäni tällä tyylillä, sanovat muut mitä tahansa, tokaisee eräs kriittinen opettaja. Älkää tulko tontilleni, minä tiedän, miten nämä hommat tehdään. Varmaankin tuttuja kommentteja aivan mistä tahansa työyhteisöstä. Ja sitten kun aletaan tosissaan kehittää työyhteisöä, tuleekin eteen tuhansia ongelmia lisää. Mitä vielä, vai jokin uusi tiimimallinen opetusmetodi? Eivätkö vanhat enää kelpaa mihinkään? 7

10 Perinteinen luokkahuoneopetus passivoi? Oppiainekeskeinen oppiminen ja perinteinen luokkahuoneopetus pitää päävastuun oppimisesta opettajalla. Opettaja on sisällön asiantuntija. Oppijat ovat passiivisia tiedon vastaanottajia sen sijaan että toimisivat aktiivisina tiedon tuottajina pyrkien kohti asiantuntijuutta. Opettaja on ennen kaikkea asioiden esittäjä ja tiedon välittäjä eikä oppimisen asiantuntija. Saavutukset ovat yksilöllisiä, eivät yhteisöllisiä. Uudistuva oppiminen kasvattaa ongelmaratkaisutaitoja Uudistuva oppiminen ei tapahdu sattuman varalta kokemusperäisesti vaan ohjatusti ja tietoisesti. Oppijan oppimista tuetaan ohjaamalla hänet tekemään havaintoja, toimimaan itseohjautuvasti ja hyödyntämään palautetta, tiedostamaan oman kognitiiviset ja metakognitiiviset strategiansansa sekä ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti (Brown ym. 1989). Uudistuvan oppimisen vaatimuksiin kuuluu myös, että oppija tuntee itsensä kykeneväksi tai voimaantuneeksi (empowered). Ihminen, joka ei tunne itseään edes jossain kykeneväksi, on voimaton lähtemään muutosprosessiin. (Ruohotie 2000, ) Uudistuva oppiminen voi olla hyvin emotionaalista, jopa tuskallista. Opettajat/kouluttajat/ valmentajat tarvitsevat siksi tehokasta valmennusta voidakseen oppia edistämään oppimista. Ongelmana on se, että useimmat opettajat ovat heikosti valmentautuneet uudistuvan oppimisen edistämiseen. (Ruohotie 2000, ) Muita uusia malleja Nopeasti muuttuvassa työelämässä tarvitaan oppimistekniikkaa, joka toimii nopeasti ja reaaliaikaisesti ja luo kiinteän ja kestävän vuorovaikutussuhteen kokemuksensa oppimiseen tuovan opettajan ja vähemmän kokeneen oppijan välillä. Mentorointi sopii tällaiseksi oppimismuodoksi. Vuorovaikutuksessa kokeneempi antaa tukea, ohjausta ja palautetta koko oppimisprosessin aikana. Mentori toimii myös roolimallina. Urakehitys monimuotoistuu Urakehitys joustavissa organisaatiossa on enemmän syklinen ja ei-lineaarinen: työtehtävät ja tilanteet vaihtuvat ja vaativat siksi ajoittaista uudistumista. Uran voi määritellä kulkevan maata pitkin tikapuiden kapuamisen sijasta, ja aikanaan ura ei pääty äkkinäisesti vaan hiipuu vaiheittain eläköitymiseen. (Ruohotie 2000, 207) Oppijoiden valmentaminen monimuotoisuuteen pitää aloittaa jo koulussa, missä erilaisten työtehtävien, roolien, vastuiden jaon ja eri ammattiaineista koostuvien tiimien avulla kehitytään monialaisiin työtehtäviin. Kapea-alainen ajattelu tuottaa yhden erikoisosaamisen taitajia, joilta puuttuu tahtoa ja halua uudistaa tekemisen ja ajattelun tapojaan. 8

11 Uuden ohjaavan opettajan malli Oppiminen on riippuvainen oppijan taidoista hallita itsesäätelyn eri osa-alueita. Valmentajuuteen ja mentorointiin perustuva uusi opettajuus pystyy hahmottamaan entistä selvemmin taitavan ja taitamattoman oppijan toimintatavat. Uusi ohjaava opettaja osaa opastaa oppijansa taitamattomista oppijoista taitaviksi oppijoiksi. Taitamattomat oppijat He asettavat tavoitteita, jotka ovat yleisluontoisia ja etäisiä. Tämä luo heikot edellytykset toiminnan kontrollille ja itsereflektiolle. He eivät luota omiin kykyihinsä ja mahdollisuuksiinsa. He ovat huolissaan oppimisestaan ja karttavat avautuvia oppimistilanteita, eivätkä jaksa kiinnostua opittavasta asiasta tai taidosta ja syyttävät siitä ulkoisia tekijöitä, kuten innotonta opettajaa tai ikävystyttäviä tehtäviä. Näitä oppijoita pitää kannustaa asettamaan selkeämpiä tavoitteita ja opastaa tavoitteidensa saavuttamisessa ja arvioinnissa. Heitä pitää ylistää ylittämään omat kykynsä taito taidolta, ja heitä pitää innostaa antamaan itselleen oppimistilanteita, vaikkakaan ne eivät aluksi heitä kiinnostaisi. Tiimimallisessa oppimisessa taidottomammatkin tempaantuvat mukaan ryhmän yhteiseen tuotokseen. Taitavat oppijat He asettavat spesifisiä, hierarkisesti toisiaan seuraavia lähi- ja välitavoitteita, jotka ovat sidoksissa epätavoitteeseen. Tavoitteet ovat haasteita ja ne mahdollistavat oman edistymisen seuraamisen. He asettavat oppimis- tai osaamistavoitteita ja ovat tehtäväorientoituneita. Toisin sanoen he haluavat lisätä kompetenssiaan ja oppia oppimisen itsensä vuoksi; etsivät ja arvostavat oppimiskokemuksia. Taitavat oppijat uskovat vahvasti omiin kykyihinsä ja tarkkailevat omaa oppimistaan ja tarvittaessa muuttavat ja korjaavat toimintaansa. He tulkitsevat heikkojen tuotosten johtuvan väärästä strategiasta tai toimintatavasta tai liian vähäisestä harjoittelusta. He uskovat selviytyvänsä ja yltävänsä tavoitteiseen tai pystyvänsä parantamaan tulostaan tai suoritustaan. Oppiakseen ihmisen tarvitsee tahdon ja taitoja sekä opastusta itseohjaavuuteen sisällyttääkseen kokemukset omaan oppimisprosessiinsa. Kokeiluihin innostava ja kannustava ilmapiiri edesauttaa oppimistilanteessa yhdistämään menneisyyden, nykyhetken tiedot ja taidot tulevaisuuden tavoitteisiin. Elämänkokemuksen nivominen edistää oppijan kykyä aitoon reflektioon, missä opettajan rooli on toimia valmentajana, mentorina, tukijana ja opastajana jatkuvassa oppimisen kehässä. Oppivan tiimin voima lähtee yksilöistä Tiimi on selvästi erotettavissa oleva kahden tai useamman ihmisen ryhmä, jonka jäsenet ovat dynaamisessa, keskinäisessä ja sopeutuvassa vuorovaikutuksessa toteuttaakseen yhteisen, arvostetun tavoitteen tai tehtävän ja jossa kullekin jäsenelle on annettu erityiset tehtävät hoidettavaksi ja kunkin jäsenyys on ajallisesti rajoitettu (Salas, Dickinson, Converse & Tannenbaums 1992). Määritelmässä keskeisiä asioita ovat tehtäväsuuntautuneisuus, jäsenten keskinäinen riippuvuus ja työtehtävien muokkaaminen ja tavoitteiden asettamien sekä jatkuva vuorovaikutus. Tiimin voima lähteen sen yksilöiden voimista: tulos on riippuvainen jäsenten taidoista, tiedoista, persoonallisuudesta ja statuksesta. Ryhmän koolla, rakenteella, normeilla, koheesiolla ja kiinteydellä on suuri merkitys. (Ruohotie 2000, ) 9

12 Avoimessa tiimissä tapahtuvat dialogi antaa uusia näkökulmia. Se mahdollistaa reflektoinnin sekä tiimin jäsenten hallussa olevan informaation yhdistelyn. Dialogin avulla yksittäisten jäsenten näkemykset yhdistyvät uudeksi kollektiiviseksi näkemykseksi. Tiimitoimintaan liittyy myös omat ongelmansa ja silloin toiminnan tuottavuus alenee, päätöksen teko heikkenee ja ristiriidat lisääntyvät. Koulumaailmassa uudenlaisen oppimismallin tuominen kouluyhteisöön ravistelee koko oppimisyhteisöä useinkin rajusti. Vanhat ja uudet toimintamallit taistelevat elintilasta ovet ryskyen. Tällainen tiimi ei tuota muuta kuin mielipahaa ja sairaslomia. Myös opettajien on opittava avoin dialogi, jos he sitä vaativat myös oppijoiltaan. Toimivaksi tiimiksi kouluyhteisö muokkaantuu vain ja ainoastaan yhteisten tavoitteiden ja jatkuvan ja avoimen keskustelun avulla. Silloin jokaisen pitää pysähtyä toisinaan myös kuuntelemaan puhumisen sijasta. Aidossa kuuntelussa vältetään tiedon keskinäistä kilpailuttamista ja tieto jaetaan. Pohtiva tiimi tuottaa parempia tuloksia kuin autoritaarinen johtaminen. Kollektiivinen oppimien muodostuu siinä prosessiksi, joka edistää ja kehittää koko kouluyhteisöä. Yhteistoiminnassa tiedosta tulee vallan väline ja vallankäytön kohde. Valta ei tiimissä ole yksilöiden käsissä vaan ryhmän hallussa. Onnellisen oppimisen teesit Koulu Luovuus, ajattelu ja uteliaisuus Oppiminen opettajat/valmentajat Turvallinen tunneympäristö Yhteisö Arviointi paikkakunnan onnellisin ja hauskin paikka sallitaan ja siihen yllytetään ohjelmoivat oppijoita oppimaan yhteenkuuluvuus ja erilaisuuden sieto jaetaan tiedot, jaetaan oppiminen yksilön ja ryhmän oppimistavoitteet Näe, kuule, tunnustele. Anna tilaa tunteille ilo irti, pelot peittoon. Yhdistele iloisesti. Visualisoi oma maailmasi. Aktivoi aivojasi äänillä, tuoksuilla, tunteilla. Kehity keskittyjäksi. Viritä aivot muistamaan. Lähteet Dryden, G. & Vos, J Oppimisen vallankumous: ohjelma elinikäistä oppimista varten. Helsinki: Tietosanoma. Koski, J. T Luova hierre: näkökulmia yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden luovuuteen Helsinki: Gummerus. Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY. 10

13 Elvi Soininen Lehtori Pirkanmaan ammattikorkeakoulu AIKUINEN OPPIJANA HOPS:N MERKITYS ONNISTUNEEN OPPIMISEN PERUSTANA Mitä erityistä aikuisten opettamisessa? Aloittaessani aikuiskouluttajana 1990-luvun alussa jouduimme niin opettajat kuin opiskelijat uuden tilanteen eteen. Aikuisopiskelu ammatillisessa kontekstissa oli suhteellisen uutta ja opiskelun monimuotoistaminen asetti kaikki osapuolet tarkistamaan aikaisempia käsityksiään opiskelusta ja oppimisesta. Koulutettaviksi haettiin aikaisemmin alan koulutusta ja työkokemusta omaavia. Ennen koulutusta hankittua työkokemusta pidettiin koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen keskeisenä lähtökohtana. Aikuiskoulutuksessa tarvittavien uusien roolien tunnistaminen ja sen mukaisesti toimiminen herätti hämmästyksekseni voimakkaita ennakkoluuloja, uskomuksia ja aliarvioivia lausuntoja. Kyseenalaistettiin, voiko opiskelija edes oppia asioita, jos ei opettaja kaiken aikaa kontrolloi, valikoi ja määrittele, mitä ja miten aikuinen oppija oppii ja opiskelee. Kouluttajana jouduin puntaroimaan ihmiskäsityksiin liittyviä asioita ja omaa opettajuuttani. Aikuiskasvatuksen teoriasta sain kuitenkin tukea ajatukselle rakentaa opettajuuttani, ja niin ratkaisuksi muodostui tietoinen valinta; opiskelijalähtöisyys, opiskelijamyönteisyys ja toiminnallisena tavoitteena läheiset yhteistyö- ja vuorovaikutussuhteet opiskelijoihin. Tähän lähtökohtaan kuuluu luonnollisena osana opiskelijan ottaminen mukaan oman oppimispolkunsa suunnitteluun. Tulin siis tietoiseksi erilaisista opettajuuksista ja se myös vapautti energiaa rakentamaan aikuiskouluttajuutta ja auttoi pitämään opiskelijoiden oppimistarpeet keskiössä. (Niikko 1995) Yksilölliset oppimistaustat Jokainen oppimisen kanssa tekemisissä oleva on itse ollut aikaisemmissa koulutuksissa monenlaisten opettajien opetettavana ja muistoina on mm. opettajien kontrolloivaan auktoriteettiin perustuvia ikäviä muistoja: kuritusta, häpäisyä, vähättelyä ja itsetunnon kolhuja. Onneksi on löytynyt myös kannustavia ja ymmärtäviä opettajia, jotka ovat rakentaneet myönteistä suhtautumista oppimiseen. Aikuisopiskelijalta odotetaan aktiivista omaa panosta niin oman oppimisensa suunnittelussa kuin toteuttamisessa. HOPS-työskentelyssä on tavalla tai toisella aistittava opiskelijan aikaisempi tausta ja saatava tuntumaa emotionaaliseen oppimiskokemukseen. Jos kokemus jää käsittelemättä, opiskelija voi tuoda ryhmään omaa tyytymättömyyttään, hän voi olla arvosteleva ja luo kielteistä ilmapiiriä ympärilleen. Lisäksi hänen on vaikea löytää itsenäisyyttä ja vastuullisuutta opiskelunsa läpiviemisessä. Opiskelijavalinnoissa päästään tähän kokemusmaailmaan hyvin vähäisessä määrin kiinni ja näin opiskelun alkuvaiheessa aikaisempien oppimiskokemusten merkityksen avaaminen niin opiskelijaryhmässä kuin HOPS-keskustelussa on oleellisen tärkeää. 11

14 Olen kohdannut myös opiskelijoita, joiden aikaisempi oppimispolku on ollut kielteisyyttä täynnä ja saatuaan vielä mahdollisuuden opiskella, heillä on ollut valtava motivaatio päästä tavoitteeseensa ikään kuin näyttääkseen itselleen ja maailmalle; minä opin, minä onnistun, saavutan jotakin arvokasta. HOPS ja osaamisen arvioiminen HOPS- keskustelut ovat kuin luotettavat reunuskivet onnistuneen oppimispolun rakentamisessa, kivet ovat osaltaan ohjaamassa eteenpäin kulkua. Kouluttajan on tunnettava toteutusopetussuunnitelma todella hyvin, on tunnettava oman alansa kaikki aikaisemmat koulutusohjelmat riittävän hyvin (Otettava selvää!), vertailtava lähikoulutuksia ja erityisesti kysyttävä, mitä tästä ja tuosta olet oppinut. Opetussuunnitelmat ja todistusten käyttämä hallinnollinen kieli ei todellakaan kerro sitä, mitä ihminen osaa. On ollut usein varsin riemastuttavaa keskustella erityisesti sosiaalialan ja sen lähialoilta tulevien opiskelijoiden kanssa (terveysala ja nuorisotyö), miten he kuvailevat rehellisesti ja aidosti, mitä osaavat, arvioivat omaa kouluaikaansa, oppimiskokemuksiaan ja tiedon sovellettavuutta. He ovat kykeneviä arvioimaan, mitä on tuntunut puuttuvan suhteessa siihen, minkälaista työtä he tekevät/haluaisivat tehdä ja miten he ovat oppineet näkemään hyvän ammattitaidon merkityksen. Keskeisintä näissä keskusteluissa on ollut kokemus siitä, että sosiaalialan asiakkaan kanssa työskentely entisillä taidoilla ei riitä ja uutta on rakennettava. (Ruohotie 2000, 53) On ollut hienoa havaita, että koulutuksen aloittaminen ammattianalyysin laatimisella on tuottanut erinomaisia sisältöjä ja tavoitteita HOPS-keskusteluihin. Parhaimmillaan HOPS:n laadinta on kuin orientaatiokartan laatimista omalle oppimispolulle, jota opiskelija käyttää kulkiessaan kohti tavoitteitaan. Aikaisempi koulutus suhteessa muuntokoulutukseen Tutkintoaan ammattikorkeakoulututkintoon täydentävillä opiskelijoilla on takanaan koulutusaikanaan yhteiskunnalliseen ja työelämän tilanteeseen sopiva koulutus. Eri puolella Suomea eri koulutusyksiköt ovat myös tuottaneet toisistaan poikkeavaa osaamista. HOPSkeskusteluissa kouluttajan on oltava kaiken aikaa varuillaan ja herkkäkorvainen aistimaan, että tulisi huomanneeksi kunkin koulutusrakenteen tuottamat vahvat ja hyvät puolet. Tämän toteaminen ja sanallistaminen HOPS-keskusteluissa on viesti opiskelijalle tuoda positiivisia kokemuksiaan esille ja toisaalta arvioida realistisesti ja rehellisesti omia koulutustarpeitaan suhteessa muihin opiskelijaryhmän jäseniin. Erilaisuus kääntyy kuin itsestään rikkaudeksi ryhmässä. Olen kokemuksellisesti havainnut, että aikuiskouluttajan auktoriteetti syntyy erityisesti hyvästä eri aikoina ja eri koulutusjärjestelmissä toteutettujen tutkintojen sisällön hallinnasta ja tällöin HOPS:n laajuuteen liittyvät ratkaisut löytyvät suhteellisen nopeasti opiskelijan kanssa yhdessä työstäen. Minun kouluttajana on tietenkin pidettävä huoli, että juuri tämän tutkinnon tavoitteet ja sisällöt rakentuvat siten, miksi esim. sosionomi (AMK) -tutkinnon edellytetään tällä hetkellä rakentuvan. HOPS:n laadinta on tehtävä huolellisesti heti koulutuksen alussa ajatellen aikuisen elämäntilannetta ja sen pitää olla luotettava, motivoiva, mielekäs ja tavoitteisiin tähtäävä. HOPS-keskusteluissa teemat vaihtelevat opiskelijan tilanteen mukaisesti ja 12

15 parhaimmillaan keskustelu tukee ammattianalyysiä ja toisinpäin. HOPS tuo ammattianalyysiin jäsentyneen elementin, kun yhdessä pohditaan, mitkä opiskelijan unelmat, toiveet, intohimot ja mielenkiinnonkohteet voisivat saada mahdollisuutensa tulla todeksi juuri tämän koulutushankkeen yhteydessä kiinteänä osana tutkintoa. Aikuisen oppijan motivaation erityisyys Koulutukseen haettaessa päällimmäisenä toiveena ja haaveena on päivittää, vahvistaa ja syventää ammatillista osaamista. Kuitenkin olen koulutuksen edetessä huomannut, miten aikuisten muut oppimiseen, itsetuntemukseen ja elämän jäsentämiseen liittyvät tarpeet kulkevat erittäin tiiviisti itse koulutushankkeen mukana. Joskus on tullut tuntuma, että omat tarpeet, yksilölliset unelmat ovatkin asioita, jotka onnistuessaan siivittävät ja vievät eteenpäin itse päähanketta, tutkintoon johtavaa koulutusta. (Ruohotie 2000, 55) Huolellisesti tehty HOPS antaa opiskelijalle luvan monenlaiseen ja erilaisia vaihtoehtoja sisältävään toteutukseen ja itse valitut toimintatavat tukevat toista unelmaa kuten esim. kasvamista ihmisenä. Se, että opiskelija on voinut vaikuttaa oppimisen toteutukseen, on lisännyt hänen arvostustaan omaa oppimistaan kohtaan. Moni on oivaltanut ikään kuin välähdyksenomaisesti; Voi, olen opiskelija ja voin mennä, kysyä, tavoittaa erilaisia ihmisiä, tutkia eri lähteitä ja luoda omaa synteesiä opituista asoista. (Niikko 2000) Kuvaannollisesti puhuen yhden oven auettua sieltä löytyy huoneita, joissa on taas mielenkiintoisia esineitä ja asioita tutkittavaksi. HOPS-keskustelussa orientoidaan myös monipuolisiin tiedonhankintatapoihin ja kannustetaan käyttämään omaa kokemusreppua arvostavasti ja päättämään opiskelujen edetessä, mitä sieltä voidaan heittää pois. Varsin usein aikuisopiskelija on kuullut jossain vaiheessa elämäänsä poisoppimisen käsitteen ja aina tulkinnut sen moitteeksi ja aikaisemman kokemuksensa ja koko elämänsä aliarvoimiseksi. Toivoisin, että näin osoitteleva käsite jäisi pois, koska oppimisen edetessä oppija joka tapauksessa hylkää ja haluaakin päästä eroon jostakin tarpeettomasta, kun tilalle on itse prosessoinut ja hankkinut tutkivan otteen kautta uutta ja toimivaa. (Tuijnman & Kamp 1992) Elävä elämä näyttä osoittavan, ettei ihminen pakolla hylkää mitään, siitä kehittyy defenssit ja seuraukset tiedämme. Koulutuksen toteutus suhteessa HOPS:iin Itse koulutusjärjestelyt, annetut tehtävät ja toimeksiannot pitää luonnollisesti olla siten laaditut, että opiskelijalähtöiselle HOPS:n toteuttamiselle on tilaa. Tietenkin voidaan kritikoida opiskelijalähtöisyyttä ja sitä, onko opiskelija kykenevä itse määrittelemään esim. oppimistehtävänsä niin sisällöllisesti kuin metodologisesti. Vastaisin kritiikkiin näin: aikuiskouluttajan tulee hallita aikuispedagogiikka ja -didaktiikka todella hyvin, silloin tehtävien rakenteesta näkyy kuin punaisena lankana ts. ohjaavana elementtinä, oppimisen logiikka, joka tukee opiskelijaa hänen suunnitellessaan ja toteuttaessaan oppimistehtäviään. HOPSkeskustelut antavat kouluttajille runsaasti materiaalia oppijoiden toiveista, tavoitteista ja tarpeista, ja ne tulee ottaa huomioon OPS:n toteutuksessa, ja tehtävät tulisi mikäli mahdollista rakentaa tavoitteiltaan selkeiksi, mutta toteutustavoiltaan väljiksi ja kokeiluun houkutteleviksi. 13

16 Kun tehtävät ovat rakennettu kokemuksellisen oppimisen ja/tai konstruktivismin ajattelun mukaisesti, nämä mallit on tarpeellista myös opettaa ja avata oppijoille. Opiskelija tarvitsee myös pedagogista tietoa voidakseen toimia tietoisella tasolla ja oivaltaakseen reflektoinnin merkityksen oppimisessa (Ruohotie 2000, 141). Kaikenlainen salattu, mystifisoitu tieto oppimisen ja oppimisen ohjaamisen tieltä on lakaistava pois ja annettava oppijalle itselleen oikeus seurata omaa oppimistaan, tutkia omaa oppimistyyliään ja rakentaa mielekkääksi kokemansa oppimispolku. (emt. 166) Opiskelijan rakentaessa esim. portfoliota ohjauskeskusteluissa oppimiseen liittyvät kysymykset nousevat aina esille ja silloin on oiva tilaisuus niin kannustukselle, tarkennuksille kuin jäsentäville elementeille. Opiskelija tarvitsee palautetta päästäkseen eteenpäin työskentelyssään. Kun opiskelija oivaltaa heti HOPS-keskustelun jälkeen ohjauksen ja palautteen merkityksen, se tukee opiskelijaa koko koulutuksen ajan. Tämä on perustaa hyvän motivaation säilymiselle, jota aikuisopiskelijat erityisesti tarvitsevat, koska heidän olosuhteensa vaihtelevat hyvin paljon. Aikuisen elämäntilanteen huomioiminen HOPS-keskusteluissa käsitellään myös elämänolosuhteita: Onko mahdollista opiskella päätoimisesti, käyttää ajoittain erilaisia opintovapaita vai opiskella työn ohessa? Koulutukseen hakuvaiheessa tätä painotetaan, koska hankkeeseen lähdettäessä on hahmotettava realistisesti, mitä opiskelu merkitsee minulle itselleni, läheisilleni ja työpaikallani. Kysymys kuuluukin, miten opiskelija voi suhteuttaa elämän muut vaateet opiskelujen eteenpäinviemiseen? On melko tavanomaista, että olosuhteet koulutuksen aikana muuttuvat yllättäen ja silloin on HOPS:n tarkistamisen paikka ja uuden aikasuunnitelman laatimisen aika. Opiskeluympäristöllä on tärkeä merkitys. Voisi sanoa, että opiskelun onnistumiseksi tulee infrastruktuuri olla kunnossa. Opiskelurauha kodissa, tietoliikennevälineet käytettävissä, kirjasto lähellä, yhteydet toisiin opiskelijoihin mahdolliset, siis paljon yksityiskohtia, jotka onnistuessaan tukevat tavoitteeseen pääsyä ja motivoivat jatkamaan. Opiskelijat ovat kertoneet, että vasta oman työtilan järjestyttyä kotiin, opiskelu on päässyt käyntiin! Elämäntilanteessa mahdollisesti tapahtuviin muutoksiin on siis hyvä kiinnittää huomiota HOPS:n laatimisen yhteydessä. Koulutuksen toteuttajan mielessä on toive, että koulutukseen käytettäisiin kunkin opiskelijan HOPS:n laajuuden mittainen aika. Aikuisten kohdalla tutkinnon suorittamiseen käytetty aika on aina yksilöllinen ja erityisesti työn ohessa opiskelevien opiskelu ei olisi mahdollista ilman joustavaa ajallista rakennetta. Motivaatio pysyy yllä kun HOPS antaa luvan joustoon. Kouluttajan tehtävänä on seurata HOPS toteutumista ja tarjota tarpeen mukaan ohjausta ja opiskelijan tehtävänä on puolestaan käyttää ohjausta, koska siten päästään toivottuun lopputulokseen, sosionomi (AMK) -todistuksen saamiseen. Muuttuvien olosuhteiden mukaan siirrytään suunnitelmasta A suunnitelmaan B ja jolloinkin vielä suunnitelma C:hen. Kaiken tämän selvittäminen koulutuksen alussa ja erityisesti HOPS:n laadinnan yhteydessä luo turvallisuutta ja osoittaa kunnioitusta ja arvostusta aikuisopiskelijan elämäntilannetta kohtaan. Esimerkkinä voin kertoa aikuisopiskelijasta, jonka elämäntilanne vaihtui moneen kertaan koulutuksen aikana. Työelämässä esimies vaihtui ja uusi asetti kapuloita rattaisiin eväämällä opintovapaan, opiskelijan perussairaus paheni ja perheellisenä arjen pyörittämien vaati myös aikaa ja voimavaroja. Tutkinnon valmistuttua opiskelija kertoi, ettei hän olisi selvinnyt ilman vaihtoehtoisia oppimistehtäviä eikä ilman ohjausta ja jatkuvaa palautetta, kun hän kulki kuin rastilta rastille kohti tavoitettaan. 14

17 Aikuisopiskelun tarinallisuus HOPS-keskustelun aikana kouluttaja saa vihjeitä opiskelijan elämäntarinasta ja viittauksia opiskeluhankkeen nivoutumisesta opiskelijan kehitystarpeisiin. Olen oppinut seuraamaan, miten alun viitteenomaiset kertomukset elämäntarinasta saavat koulutuksen kuluessa hahmon ja monesti niin, että kouluttajana intuitiivisesti oivallan kaiken oppimisaktiviteetin liittyvän johonkin suurempaan, jota voitaisiin kutsua elämäntarkoituksen etsimiseksi. Nämä ovat hyvin hienovireisiä asioita, joiden ilmentymistä on syytä rauhassa odotella. Opiskeluprosessin aikana aikaisemmat kokemukset, pettymykset, odotukset ja elämän tavoitteet näyttäytyvät uudessa valossa ja vähitellen saavat uuden merkityksen. Usein tässä prosessissa opiskelijatoverit ominen taitoineen ja kokemuksineen ovat hienona voimavarana toinen toisilleen. Kouluttaja näkee prosessoinnin joskus opiskelun hidastumisena, toisinaan taas opiskelun ilon löytymisenä, oman oppimistyylin aukeamisena, uudenlaisena jäsentyneisyytenä, uusien merkitysten ja tulkinnan oivaltamisina. Silloin kun opiskelija tulee HOPS:n tarkistukseen em. kaltaiset asiat nousevat esiin, kun keskustelulle on riittävästi aikaa. Aikuisopiskelijat tuovat opiskelun aloittaessaan mukanaan kaiken aikaisemman kokemuksensa niin työelämästä kuin eletystä elämästä yleensä. HOPS-keskustelussa joudutaan arvioimaan mennyttä ja suuntaamaan tulevaisuuteen. Suosittelen HOPS-keskusteluille varattavaksi riittävästi aikaa ja tilaa koulutuksen eri vaiheissa. Ammatillisuus ja sen kehittäminen Kokemukseni mukaan opiskelijat ovat hyvin virittyneitä HOPS:n tekemiseen. Se on kuin seikkailu, jossa kartoitetaan tulevan retken maasto ja arvioidaan, ovatko työkalupakissani olevat työkalut oikein valittuja ja mitä muuta entisten lisäksi tulee hankkia. Työkalupakista pitää kaivaa myös työelämän antamat mahdollisuudet oman työn kehittämiselle, työssä oppimiselle ja erilaisille projekteille. Tavallista on että HOPS-keskustelussa opiskelijalle avautuu uutena oppimismahdollisuutena työelämä ja oppimistehtävien kytkeminen oman työn kehittämiseen. Tämä alue on todella tärkeä oivaltaa sisällöllisen HOPS:n kannalta ja opiskelija voi silloin selkeämmin liittää ammattianalyysinsä osaksi aivan lähituntumassa olevaa elämäänsä, siis työelämään. Aikuiset kertovat aina opiskeluhankkeestaan työnantajalle ja pääsääntöisesti työnantaja on positiivisesti mukana opiskelijan hankkeessa ja tukee erilaisten ajankohtaisten oppimistehtävien valinnassa. Ammattikorkeakoulu on tullut jo tutuksi työnantajille ja työelämälähtöiset oppimistehtävät alkavat olla jo enemmän sääntö kuin poikkeus. HOPSkeskustelut ovat avanneet nopeasti uuden maailman, joka on poikennut suuresti aikaisemmista koulutuskokemuksista, jolloin opettaja määritteli, mitä opiskellaan, mitä luetaan ja miten toteutetaan. Vaihtoehtojen runsaus tuo myös hämmennystä mukanaan. Kokemukseni mukaan keskustelu työyhteisössä em. pohjalta on nähty opiskelijan koulutushankkeen myötä todellisena voimavarana: nyt on joku, joka voi ja haluaa tehdä tutkimusta, selvityksiä ja koota työyhteisön kehittämiseen tarvittavaa ja rikastuttavaa aineistoa. 15

18 Aikuisten ohjaamisen merkitys Kouluttajalle onkin haaste toimia ohjaajana siten, että opiskelijan elämän kokonaisuuden muodostavat osaset nivoutuvat toisiinsa. Uuden oppiminen luo virittäviä elementtejä oppijaan, joka puolestaan oppimisen myötä löytää arkisille asioille uusia merkityksiä, analysoi työtä oppimiensa jäsentävien teorioiden avulla, tekee kysymyksiä, havaintoja ja päätelmiä ja lähtee tavoitesuuntautuneesti etsimään ilmiöille ymmärrystä. HOPS-keskustelua varten on hyvä antaa opiskelijalle jonkinlainen jäsennyspaperi, jonka avulla hän orientoituu keskusteluun ja silloin on mahdollista päästä käsittelemään kaikkea, mistä olen edellä kertonut. Koulutukseen hakeutuminen aikuisena on ihmiselle suuri asia. Aikuinen oppijana odottaa tulevansa vastaanotetuksi tervetulleena ja yksilöllisenä oppijana kaikkine toiveineen ja haaveineen. Kouluttajan on hyvä muistaa, että aikuinen oppijana suhtautuu kouluttajaansa kuin mestariin, joka haluaa olla hänen kanssaan tasavertaisessa dialogissa antaessaan kokeneemman näkemyksen oppijan käyttöön, antaen vihjeitä, miten valita monista kiinnostavista tienviitoista ajankohtaisin ja mielekkäin. Näitä viittoja kysyessään aikuinen ilmaisee tarvitsevansa ohjausta ja ohjauksen varassa mestari voikin tukea aikuista oppijaa kohti rikasta ja antoisaa elämää, jossa tiedon jäsentäminen, uuden oppiminen, kokemusten vaihto, opiskelijatovereitten kokemukset ja palautteet, rikastuttavat aikuisen elämää ja joka antaa mahdollisuuden jopa uusien ystävyyssuhteitten syntymiselle ja luonnollisten työtä rikastavien verkostojen synnylle. Lopuksi haluan siteerata kahdelta aikuisopiskelijalta saamaani palautetta onnistuneen oppimiskokemuksen päätteeksi: Eniten tarvitsemme elämässä ihmistä, joka rohkaisee meitä tekemään sen, mitä osaamme. Tähän mielestäni kiteytyy aikuiskouluttajan tehtävä, johon hyvin tehty ja seurattu HOPS antaa mahdollisuuden. Lähteet Niikko, A Opettajuus persoonallisena toimintatapana. II osaraportti. Jyväskylän ammatillisen opettajakorkeakoulun julkaisuja, 11. Niikko, A Portfolio oppimisen avartajana. Helsinki: Tammi. Ruohotie, P Oppiminen ja ammatillinen kasvu. Helsinki: WSOY. Tuijnman A. C & Van Der Kamp, M. (ed.) Learning across the lifespan: theories, research, policies. Oxford: Pergamon Press. 16

19 Anna-Maija Hintikka FM, erityisopettaja, puheterapeutti LUKIVAIKEUS ERILAINEN OPPIMISEN TAPA HAASTE OPPIJALLE JA OPETTAJALLE Koulujärjestelmähän tukee tätä, että on kolme muuttujaa ja neljättä kysytään. Kun sä muistat sen kaavan, johon ne kolme suuretta sijoitetaan niin sieltä tulee ulos se neljäs. Eihän tällaisella tavalla oikea elämä toimi. Tällainen kasvattaa vain sellaista loogista ajattelua, että napin painalluksella saan tämän maailman sellaiseksi kuin haluan. Meilläkin esimerkiksi, vaikka on tietokoneet ja pelit ja pensselit, ensimmäinen harjoitustyö, niin sanottu laivan geometrian piirtäminen, linjapiirroksen piirtäminen, tehdään käsin, jotta pään ja käden välinen kyky säilyy. Sitten vasta myöhemmässä vaiheessa, loppuvaiheessa, käytetään tietokonepiirtämistä. Siis pään ja käden välinen yhteys on kaiken luovuuden a ja o, oli siis kysymyksessä laskeminen, piirtäminen tms. (Hintikka 2000) Näin kuvaa ja perustelee omaa tapaansa opettaa Teknillisen korkeakoulun laivanrakennusopin professori Petri Varsta, joka on itse lukivaikeuksinen ja kertonut eri yhteyksissä elämästään lukivaikeuksisena. Hänen ajatuksensa opettamisesta lähtevät monipuolisesta kokemuksesta; kokemuksista lukivaikeuksisena oppilaana, lukivaikeuksisten lasten isänä ja kokemuksesta oppijoiden opettajana. Lukivaikeuksiset ovat erilaisia oppijoita Yli sadan vuoden ajan on ihmetelty oppilaita, jotka vaikuttavat älykkäiltä ja muuten normaaleilta, mutta eivät opikaan lukemaan kuten ikätoverinsa, kirjoitukset voivat vilistä virheitä lukiossakin eikä matematiikan oppiminenkaan ole aina helppoa. Nykyisin tuskaa tuottaa myös vieraiden kielten oppiminen, tarkemmin sanottuna vieraiden kielten tarkka kielioppi- ja oikeinkirjoitussääntöjen oppiminen. Suullinen kielitaito voi olla erinomainen. Nämä kaikki voivat olla merkkejä lukivaikeudesta, jota on kutsuttu myös luku- ja kirjoitushäiriöksi, lukihäiriöksi ja kauan sitten sanasokeudeksi. Lääketieteen sanastossa ja kansainvälisessä kirjallisuudessa puhutaan dysleksiasta. Lukivaikeus on sateenvarjokäsite Lukivaikeuden ympärillä käydään ajoittain akateemista keskustelua siitä, mitä lukivaikeuden käsite pitää sisällään. Opetusministeriön lukityöryhmä päätyi keskusteltuaan asiasta pitkään ja perusteellisesti seuraavaan määrittelyyn: Kyseessä on lukemisen ja kirjoittamisen alueelle painottuva oppimisen rytmin erilaisuus, josta tulee vaikeus, kun oppijan lukemaan ja kirjoittamaan oppimisen ajoitus ei ole sama kuin oppimisen sisälle rakennetun aikataulun ajoi- 17

20 tus (Luki-työryhmän muistio 1999). Lukivaikeus ei kuitenkaan rajoitu vain lukemisen ja kirjoittamisen perustaitojen oppimiseen vaan myös lukemisen ja kirjoittamisen taidon kehittymiseen esimerkiksi vastaamaan ammattikorkeakoulussa ajateltua lukemisen ja kirjoittamisen tasoa. Vaikeudet voivat johtua äänneaineksen epätarkan käsittelyn ja äänne- ja sanallista ainesta käsittelevän työmuistin niukkuuden lisäksi esimerkiksi lateraalisuuden eli puolisuuden ristikkäisyydestä tai vakiintumattomuudesta. Lukivaikeus on yleistä Luku- ja kirjoitustaito ovat ihmisen historiassa varsin nuoria taitoja. Menneinä vuosisatoina näiden taitojen oppimisen vaikeudet eivät aiheuttaneet kovinkaan pahoja pulmia. Käytännön työt olivat tärkeimmät taidot ja vain harvat kävivät pidemmälle koulua. Voisi jopa kärjistäen sanoa, että ne, jotka eivät tässä tekemisen maailmassa pärjänneet, vetäytyivät luostareihin ja kehittelivät vähitellen koulua. Joskus tosin vanhat kirkonkirjat kertovat henkilöistä, joiden oli vaikea oppia lukutaitoa. Vasta viimeisten vuosikymmenten aikana koulun käynnin yleistyessä on lukemisen vaikeus noussut laajemmin esiin. Nykyisenä aikana, jolloin jokaiseen ammattiin vaaditaan koulumaista suorittamista, vaikeudet ovat nousseet erityisen korostetusti esiin. Tällä hetkellä arvellaan, että %:lla ihmisistä on jonkinasteisia vaikeuksia ja tästä joukosta noin puolella on suurempia vaikeuksia. Lukivaikeudet kulkevat suvussa Suurin osa lukivaikeuksista on perinnöllisiä samalla tavalla kuin vaikka likinäköisyys. Onhan tuttua sanoa, että meidän suvussa ei ole kielipäätä tai lukumiehiä. Lukivaikeus on erilaista oppimista Erilaisten koulujen ja oppilaitosten oppimiskäsitys on perustunut siihen, että kaikki oppivat samalla tavalla ja samassa aikataulussa. Todellisuudessa kuitenkin meillä kaikilla on yksilölliset oppimistapamme ja -aikataulumme. Eiväthän kaikki opi esimerkiksi pyöräilemään tai uimaan samanikäisinä. Luku- ja kirjoitustaito ja niiden kehittyminen ovat samanlaisia taitoja muiden taitojen joukossa. Niidenkään kehitysrytmi ei ole tasatahtista. Voi sanoa, että kehitystä tapahtuu läpi elämän erilaisten oppimisstrategioiden kehittyessä. Lukemisstrategioiden kehittäminen onkin tärkeää, koska lukivaikeuksinen on yleensä lukijana verkkaisempi kuin ei-lukivaikeuksinen. Tämä johtuu aivojen toisenlaisesta tavasta käsitellä kielellistä tietoa. Lukivaikeudella on monet kasvot Yleissivistävien opintojen jälkeenkin lukivaikeuden merkit ovat havaittavissa, mutta ne eivät aina ole perinteisessä muodossa vaan ovat ilmeeltään moninaisia. Oireiden ilmenemismuotoihin vaikuttaa taustatekijät, kuten oppijan kehittämät kompensaatiotavat, kognitiiviset strategiat ja kulttuuriset tekijät. 18

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti

Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Voiko työtä tehden oikeasti oppia? Sirpa Rintala projektityöntekijä Tekemällä oppii projekti Muistele kokemuksiasi ensimmäisistä työpaikoista. Oliko Sinulla aiempaa kokemusta tai koulutusta sen tekemiseen?

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet

Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Tilat ja opetussuunnitelmien perusteet Eija Kauppinen 13.4.2016 Perusopetuksen oppimiskäsitys Oppilas on aktiivinen toimija ja oppii asettamaan tavoitteita, ratkaisemaan ongelmia ja toimimaan muiden kanssa.

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi

Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Arvioinnin paikallisesti päätettävät asiat Arviointikulttuuri & itseja vertaisarviointi Treduka 2015 Tamperetalo 7.11.2015 Tunnin työpajatyöskentelyn aikana: Asiantuntija-alustus (30 min) Syventäviä näkökulmia

Lisätiedot

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN

LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN LAAJA-ALAINEN OSAAMINEN JA HYVÄ OPETTAMINEN Mitä laaja-alainen osaaminen tarkoittaa? Mitä on hyvä opettaminen? Miten OPS 2016 muuttaa opettajuutta? Perusopetuksen tavoitteet ja laaja-alainen osaaminen

Lisätiedot

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa

Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa Videoita käytetään viestintävälineinä jatkuvasti enemmän. Tavallisen tekstin ja kuvan sijaan opiskelijat katsovat mieluummin videoita, ja muun muassa tämän takia videot yleistyvät niin opetuksessa kuin

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat

LEIKKIKOONTI. Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat LEIKKIKOONTI Espoo, Helsinki ja Vantaa sekä ohjaajat 21.5.2014 ESITYKSEN JÄSENTELY 1. Leikin filosofisia lähtökohtia 2. Leikki ja oppiminen 3. Leikki ja didaktiikka 4. Leikki ja pedagogiikka 5. Leikin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Ohje työpaikkaohjaajalle

Ohje työpaikkaohjaajalle Ohje työpaikkaohjaajalle oppisopimusopiskelijan ammattitaidon arvioinnista Vain oppilaista voi tulla mestareita. (intialainen sananlasku) AJATUKSIA OPPISOPIMUSOPISKELIJAN AMMATTITAIDON KEHITTYMISEN ARVIOINNISTA

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Sisällys Lukijalle...12 Johdanto...16 Ajattelutehtävä kokeiltavaksi... 18 1 Arvot, ihmiskäsitys ja oppimiskäsitys... 20 Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22 Mitä tästä voisi ajatella?...

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti?

Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? Millainen on hyvä harjoittelu? Mitä harjoittelujaksosta voi ja kannattaa ottaa irti? 9.6.2015 Merja Enkovaara-Pälvi Urapalvelut 9.6.2015 1 ESITYKSEN TAVOITTEENA ON SELVITTÄÄ Mitä lisäarvoa harjoittelu

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto

Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla. Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Osallisuuden taitojen harjoittelua yhteisöllisesti kirjoittamalla Anne Jyrkiäinen ja Kirsi-Liisa Koskinen-Sinisalo Tampereen yliopisto Havaintoja työtavan kehittämisen taustaksi yksin kirjoittamisen perinne

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi

RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2. Lasse Salmi RATKAISUKESKEINEN TYÖSKENTELY ASIAKASTYÖSSÄ 1-2 Lasse Salmi www.stepbystep.fi Ratkaisukeskeisyys lyhyesti Jos jokin ei ole rikki, älä yritä korjata sitä Kun tiedät mikä toimii, tee lisää sitä Jos jokin

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen Pohdittavaa Kuinka hyvä lapsestasi tulee, jos opetat hänelle kaiken sen mitä jo osaat? Riittääkö tämä lapselle? Kuinka hyvä pelaajasta tulee 2025, jos hän tekee kaiken sen, mitä

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo

KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo KOTOUTUMISKOULUTUS EDUPOLISSA Porvoo 22.11. 2016 KOTOUTUMISKOULUTUS Kotoutumiskoulutus toteutetaan Opetushallituksen kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan (OPH 1/011/2012) Toteutuksessa

Lisätiedot

Oppiminen ja oivaltaminen

Oppiminen ja oivaltaminen Oppiminen ja oivaltaminen OPPIMINEN Oppimiseen liittyy usein jotain vanhaa, tai osatun käyttöä uudella tavalla Oppiminen on hyödyllistä liittää jo osattuun Oppiminen on prosessi emme tule koskaan valmiiksi

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA

MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA MAAHANMUUTTAJAOPPILAAN ARVIOINTI MUISSA OPPIAINEISSA Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä Opetushallitus, 24.11.2008 Ilona Kuukka ja Katriina Rapatti ARVOSTELUSTA ARVIOINTIIN - arvot

Lisätiedot

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA

PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Helsingin terveyskeskus poliklinikka Puheterapeutit: K. Laaksonen, E. Nykänen, R. Osara, L. Piirto, K. Pirkola, A. Suvela, T. Tauriainen ja T. Vaara PUHU MINULLE KUUNTELE MINUA Lapsi oppii puheen tavallisissa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli

Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Vapaaehtoistoiminnasta oppiminen korkeakoulussa: KAMU-hankkeessa kehitetty vapaaehtoistoiminnasta oppimisen malli Mai Salmenkangas, lehtori, Metropolia Ammattikorkeakoulu KANTU-päivät 13.2.2015 Vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen

Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ammatillisesta kasvusta uraohjaukseen Ohjaus työelämään 29.10.2014 Lehtori, opinto-ohjaaja Jaakko Janhunen Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Opiskelijan ohjaus Kyamkissa Periaatteena opiskelijalähtöisyys

Lisätiedot

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen

Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista. Kaisa Nuikkinen Oppimisympäristöstä toimintaympäristöön Oppimisympäristö tukemaan oppimista Kaisa Nuikkinen 10.5.2006 kaisa.nuikkinen@edu.hel.fi TYÖTURVALLISUUSLAKI TYÖYMPÄRISTÖ on tarkoituksenmukainen toimintaan nähden,

Lisätiedot

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet

Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet Hyvinvointiklinikka - hyvinvointialojen osallistava pedagogiikka ja työelämän uudet tarpeet 1.1.2015-30.6.2017 Minna Vaittinen Hyria koulutus Oy 22.11.2016 Mikä hyvinvointiklinikka-hanke on? Hyria koulutuksen

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä Pirjo Koivula Opetusneuvos 12 Sanallinen arviointi 2 Arviointi lukuvuoden päättyessä Opintojen aikainen arviointi sisältää myös oppimisprosessin

Lisätiedot

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä

Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hyvinvoiva opettaja - minkälainen on kouluttajan rooli oppimisen edistäjänä Hanne Mäki-Hakola 5.9.2014 Päijät -Osaaja Tunne itsesi! ENNAKKOKÄSITYKSENI TUNTEIDEN KOKEMIS- TAPANI OMINAISUUTENI ITSETUNTEMUS

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus Suomessa Tiina Tähkä, Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus Suomessa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset tarpeet ja linjaukset

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

Reformi puheesta nostettua

Reformi puheesta nostettua Reformi puheesta nostettua Ammatillisen koulutuksen tavoitteet Kohottaa ja ylläpitää väestön ammatillista osaamista Antaa mahdollisuus ammattitaidon osoittamiseen sen hankkimistavasta riippumatta Kehittää

Lisätiedot

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE

AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE AHOT-OPAS TOISELLE ASTEELLE Sisällys AIKAISEMMIN HANKITUN OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN (AHOT)... 3 Mitä on AHOT?... 3 Millaisesta osaamisesta AHOTointia voi hakea?... 4 Osaamisen osoittaminen,

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa

Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa Tiina Anttila 16.2.2016 Esityksen sisältö 1. Asiantuntijuuden osoittaminen erikoistumiskoulutuksissa hankeen lyhyt esittely 2. Asiantuntijuus-käsitteestä

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016

MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 MONIALAISET OPPIMISKOKONAISUUDET, TEEMAOPINNOT JA OPS2016 Aki Luostarinen ja Tiina Airaksinen (Otavan Opisto) OPS eläväksi -seminaari, Varkaus 31.3.2016 NEGATIIVINEN AIVORIIHI TAVOITE Työskentelyn tavoitteena

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ

ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ ERILAISIA OHJAUSMENETELMIÄ Miksi tarvitaan ohjausta? Ohjaus käsitteenä mainitaan kaikissa uusissa opetussuunnitelmien perusteissa Käsitys oppimisesta (learning) ja opettamisesta (teaching) sekä muutokset

Lisätiedot

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta Uusi peruskoulu visiotyöpaja 19.1.2017, Lappeenranta #uusiperuskoulu Teemakohtaiset alaryhmät - ryhmien työskentelyn tulokset - 1 Oppijalähtöisyys Vahvan itsetunnon omaava motivoitunut oppija, joka on

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI

SEURAKUNTAOPISTO AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO/ Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa Erityistä tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuudet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS

TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Ala-Mursula Leena, Heikkinen Jarmo, Horppu Ritva, Päätalo Kati & Toivonen Asta Kysy, kuuntele, kannusta ja kehity TYÖTERVEYSHUOLLON KOULUTTAJALÄÄKÄRIN OPAS Leena Ala-Mursula, Jarmo Heikkinen, Ritva Horppu,

Lisätiedot