VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ. Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ. Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta"

Transkriptio

1 VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta KIMMO SUOMINEN Pro gradu -tutkielma Aikuiskasvatustiede Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Tammikuu 2004

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ORGANISAATIOVERKOSTOT Verkostokäsitteestä Organisaatioverkoston muotoja Organisaatioverkosto kehittämisareenana Organisaatioverkostot tutkimuskohteina VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN TEOREETTISILLA JÄLJILLÄ Verkostomaisen yhteistyön luonne Verkostomaisen yhteistyön tutkiminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimuskysymykset STRADA-verkostohanke TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN VIITEKEHYS Henkilökohtainen kiinnostukseni diskurssianalyysistä Diskurssianalyysi Diskurssianalyysin suuntauksia Diskurssianalyysin tutkimukselliset painopisteet TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston tuottaminen Aineiston analyysi Analyysin kaksi tasoa: tulkintarepertuaarit ja verkostonideaalidiskurssi 37 7 TULOKSET: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ AINEISTOSSA Tulkintarepertuaarit Verkostomainen yhteistyö hukattuna ja orastavana mahdollisuutena Verkostomainen yhteistyö odotusten ja suunnitelmien mukaisena...46

3 7.1.3 Verkostomainen yhteistyö keskinäisenä kilpailuna Verkostomainen yhteistyö keskinäisenä luottamuksena ja avoimuutena Yhteenveto tulkintarepertuaareista Ideaaliverkoston diskurssi Ideaaliverkoston yhteistyö itseohjautuvana ja spontaanina Ideaaliverkoston yhteistyö perustuu luottamukseen Ideaaliverkoston yhteistyö tasa-arvoisena jakamisena Ideaaliverkoston yhteistyö vaatii johtamista Yhteenveto ideaaliverkoston diskurssista Itseohjautuvan ja spontaanin verkostomaisen yhteistyön edellytykset YHTEENVETO Tutkimuksen keskeiset tulokset Johtopäätökset Verkostomaisen yhteistyön monet piirteet Diskurssianalyysi Pohdintaa tutkimuksen luotettavuudesta Jatkotutkimuksen aiheita LÄHTEET LIITTEET Haastatteluteemat...107

4 1 JOHDANTO Kun historian tutkijat tarkastelevat tulevaisuudessa omaa aikaamme, ei olisi lainkaan tavatonta, että he nostaisivat erilaiset verkostot ja verkostomaisen toimintatavan kolmannen vuosituhannen alun muoti-ilmiöiksi. Verkostoituminen ja verkostomaisessa ympäristössä toimiminen kuvailevat epäilemättä hyvin niitä organisoitumisen muotoja, joita tämänhetkinen elämänmuotomme korostaa. Nykyistä yhteiskuntaamme nimitetäänkin osuvasti globaaliksi verkostoyhteiskunnaksi, jonka toiminnot ja prosessit ovat usein tavalla tai toisella kytköksissä toisiinsa (Castells 2000). Toimivista yhteistyösuhteista, sekä taidosta solmia ja ylläpitää niitä, on tullut postmodernin yhteiskunnan ydinkompetensseja. Verkostomaisesti toimivat organisaatiot ja organisaatioverkostot edustavat uudenlaisia järjestäytymisen muotoja, joita pidetään vastakohtana perinteiselle hierarkkiselle tavalle toimia (ks. esim. Jones ym. 1997). Pirstaleisessa toimintaympäristössä juuri verkostojen etuna pidetään niissä toimivien organisaatioiden mahdollisuuksia oppia toisiltaan tarkkailemalla ja seuraamalla toistensa toimintaa ja prosesseja (Dyer & Nobeoka 2000), ja nimenomaan korkeatasoisen osaamisen ja uusien ideoiden katsotaan syntyvän yhteistyön kautta (Hakkarainen 2000). Tämän taas katsotaan parantavan organisaatioiden kilpailukykyä ja edistävän eri toimijoiden välistä yhteistyötä (Kauppinen 1996). Tämän tutkimuksen kontekstina oleva STRADA-verkosto edustaa yhtä verkostomaisen toiminnan muotoa, kehittämisverkostoa. Erityisesti julkisrahoitteiset työelämän laatua ja tuottavuutta tukevat ohjelmat ovat viime aikoina keskittyneet tämänkaltaisten verkostomaisesti toimivien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kehittämisverkostoissa useampi organisaatio kokoontuu yhteen analysoimaan ja kehittämään jotain tiettyä toimintansa aluetta. STRADA-verkostossa tavoitteena oli parantaa siihen osallistuneiden organisaatioiden strategian toimeenpanoa. Vaikka verkostoja on tutkittu monista eri näkökulmista (ks. esim. Grandori & Soda 1995; Olivier & Ebers 1998), on tarkastelu niiden kohdalla jäänyt usein makrotasolle, jolloin useita verkostoja on tarkasteltu samanaikaisesti yhdessä (ks. esim. Koivisto & Ahmaniemi 2001). Toisaalta verkostotutkimuksessa on erityisesti kehittämisverkosto- 1

5 jen kohdalla havaittavissa selvä tilastollisen tutkimuksen hegemonia. Verkoston onnistumista tai epäonnistumista on suosittua arvioida kvantitatiivisten kyselytutkimusten avulla. (Ks. esim. Vesalainen & Kempas 2002.) Tässä työssä otan tietoisesti etäisyyttä edellä kuvailtuihin verkostotutkimuksen tapoihin. Olen kiinnostunut yhden organisaatioverkoston, STRADA-verkoston, yhteistyöstä, ja tavoitteenani on jäljittää niitä tapoja, joilla tämän verkoston osallistujaryhmät puhuvat siitä. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan tällä puheella ei ainoastaan kuvata todellisuutta sellaisena kuin se esiintyy, vaan pikemminkin tuotetaan ja merkityksellistetään sitä. Työni metodologinen viitekehys on diskurssianalyysi, ja sen suunnasta katsottuna verkostot ovat ylipäätään vielä suhteellisen tutkimaton alue (ks. Hardy ym. 1998). Tutkimuksen tuloksissa verkostomaista yhteistyötä tuotetaan kahdella tasolla. Ensinnäkin siinä merkityksellistetään STRADA-verkoston aikaista yhteistyötä. Toiseksi siinä puhutaan verkostomaisesta yhteistyöstä yleisellä tasolla, sellaisena, mitä se voisi olla parhaimmillaan. STRADA-verkoston yhteistyöstä tuotettujen tulkintarepertuaarien analysointi edustaa hyvin tekstikeskeistä diskurssianalyysin tapaa, jonka kiinnostus on ennen kaikkea niissä retorisissa keinoissa, joilla argumentointia rakennetaan. Yleisemmän ja normatiivisemman ideaaliverkoston diskurssin tarkastelemisessa olen pelkän tekstianalyysin ohella kiinnostunut myös siitä, miten se liittyy tematiikaltaan laajempaan verkostoista käytävään keskusteluun. Tulokset osoittavat, että verkostomainen yhteistyö on moniselitteinen ilmiö, jota voidaan tuottaa hyvin erilaisilla retorisilla tavoilla. Niiden perusteella voidaan myös päätellä, että yhteistyö on luonteeltaan dynaaminen prosessi, joka perustuu jatkuvaan osallistujien väliseen vuorovaikutukseen (vrt. Lawrence 1999a). Tätä vuorovaikutusprosessia voidaan pitää myös merkittävänä oppimisen edellytyksenä ja synnyttäjänä (ks. esim. Hakkarainen 2000). Näin ollen verkostomaisen yhteistyön tutkiminen tarjoaa myös kiinnostavan väylän verkostoissa tapahtuvan oppimisen ymmärtämiselle. 2

6 2 ORGANISAATIOVERKOSTOT Lähden liikkeelle esittelemällä organisaatioverkostoista käytävää teoreettista keskustelua. Aloitan tämän luvun verkostokäsitteen määrittelystä, jonka jälkeen tuon esille erilaisia organisaatioverkostoista esitettyjä näkemyksiä ja malleja. Luvun loppupuolella keskityn niihin tutkimuksiin, joita organisaatioverkostoista on tehty. 2.1 Verkostokäsitteestä Käsitettä verkosto, joka juontaa juurensa sanasta verkko, käytetään metaforana, vertasukuvana, kuvaamaan monimutkaisia ja hajautettuja sosiaalisia järjestelmiä (Johanson ym. 1995). Verkostolla tarkoitetaan joukkoa toimijoita ja niitä yhdistäviä siteitä. Nämä toimijat voivat olla sekä yksilöitä että organisaatioita ja niiden väliset siteet hyvin erilaisia. (Mattila & Uusikylä 1999, 11.) Vaikka verkostokäsite sai alkunsa jo 1930-luvun antropologiasta ja sosiologiasta, varsinainen megatrendi siitä tuli luvulla. Sosiologi Manuel Castells esittääkin kirjassaan The Rise of The Network Society (2000) 1 näkemyksen siitä, että viime vuosikymmenten dramaattiset muutokset niin taloudessa, tekniikassa kuin sosiaalisissa olosuhteissa ovat tehneet yhteiskunnistamme enenevässä määrin verkostomaisia ja verkostomaisesti toimivia. Informaatioaikakauden keskeiset toiminnot ja prosessit ovat organisoituneet verkostojen ympärille, ja näiden verkostojen logiikka säätelee tuotannon, kokemusten, vallan ja kulttuurin toimintaa ja tuloksia. Yksinkertaisemmin ilmaistuna kaikki liittyy kaikkeen. Vaikkakin Castellsin esittämät näkemykset verkostoista ovat pääasiassa hyvin yhteiskunnallisia, nostaa hän myös yhtenä esimerkkinä kasvavasta verkostoitumisesta esille organisaatiot, jotka verkottuvat ja liittoutuvat niin paikallisesti pienyrittäjien kesken kuin maailmanlaajuisesti suuryritysten välillä. On mielenkiintoista, että verkostoihin ja verkostomaiseen toimintaan suhtaudutaan pääasiassa hyvin myönteisesti. Monissa esityksissä verkostojen hyötyjä ja mahdollisuuksia kehutaan estoitta, mutta huomattavasti harvemmin otetaan kantaa siihen, liittyykö verkostomaisen toimintaan mahdollisia haittoja. Koska verkostokäsitettä käyte- 1 Alunperin Manuel Castellsin kirja ilmestyi vuonna Lähteenä käytetään kirjan toista, uusittua painosta, joka ilmestyi vuonna

7 tään runsaasti, on olemassa se vaara, että käsite joka yrittää selittää kaikkea, ei todellisuudessa selitäkään enää yhtään mitään. Verkosto on käsitteenä kokenut tämänkaltaisen inflaation (Johanson ym. 1995, 4). 2.2 Organisaatioverkoston muotoja Verkostoista puhuminen organisaatioiden yhteydessä on saanut pontta viimeaikaisista yhteiskunnallisista muutoksista. Verkostoja pidetään uusina organisoitumisen muotoina, jotka pystyvät vastaamaan jälkiteollistuneen yhteiskunnan mukanaan tuomiin haasteisiin (Koza & Lewin 1999). Nykyajan organisaatiot nähdäänkin avoimina järjestelminä, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Saadakseen tärkeitä resursseja sekä saavuttaakseen strategista etua kilpailijoihinsa nähden, ne joutuvat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. (Johanson ym. 1995, 13-15; Sydow & Windeler 1998.) Tämä avoimuuden ja keskinäisen riippuvuuden vaatimus on vauhdittanut yritysten välistä kanssakäymistä ja luonut pohjaa verkostomaiselle yhteistyölle. Organisaatioverkostoista puhutaan sekä toimijoiden välisinä että sisäisinä, ja toisaalla myös itse organisaatiosta voidaan puhua verkostona. Organisaatioiden sisäisillä verkostoilla tarkoitetaan niitä epävirallisia verkostoja ja organisaatioita, eri toimijoiden välisiä riippuvuus- ja valtasuhteita, joita jokaisessa organisaatioissa väistämättä esiintyy. (Johanson ym. 1995, ) Jos koko organisaatiosta puhutaan verkostona, viitataan organisaatiomuotoon, jolla on selvät erilliset rakenteelliset ominaisuudet, mutta jonka toiminnassa halutaan korostaa sisäistä epähierarkkisuutta ja luovuutta. Organisaatioiden väliset verkostot ovat järjestelyjä, joissa erilliset organisaatiot ovat keskenään erityisessä yhteistyösuhteessa, joka perustuu refleksiivisyydelle ja vaihdon logiikalle, mutta eivät toimi kuitenkaan täysin markkinoiden ja hierarkian ohjaamana. (Sydow & Windeler 1998.) Organisaatioverkosto on kuitenkin käsitteenä kaikkea muuta kuin selvärajainen ilmaus, sillä siitä on esitetty hyvin erilaisia tulkintoja (ks. esim. Jones ym. 1997; Osborn & Hagedoorn 1997; Gulati, Nohria & Zaheer 2000; Heracleous 2003, ; Toiviainen 2003, 81-83). Erilaisten organisaatioverkostojen sisäinen luonne ja toiminta vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, kuinka riippuvaisia niissä toimivat organisaatiot ovat toisistaan, ja kuinka pitkäikäisiä verkostot ovat. Toisessa ääripäässä ovat satunnaisesti toimivat atomis- 4

8 tiset verkostot, joissa toimivien organisaatioiden keskinäinen riippuvuus on pientä ja verkoston elinaika lyhyt. Toisen ääripään muodostaa taas syviin sosiaalisiin rakenteisiin juurtunut pitkäaikainen verkostoyhteistyö, jonka jäsenet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että verkostojen luonne usein muuttuu ja kehittyy ajan myötä. (Heracleous 2003, ) Niin Castells (2000, ) kuin muutkin verkostoista kirjoittaneet (ks. esim. Tikkanen 1997, 11; Koza & Lewin 1999; Heracleous 2003, ) korostavat verkostojen mittakaavasta riippumatta niille yhteistä joustavaa toimintatapaa, joka eroaa perinteisestä byrokraattisesta organisoitumisesta. Verkostomaisen toiminnan katsotaan muutenkin olevan vastakohta byrokraattisille ja hierarkkisille järjestelmille (Jones ym. 1997), jotka eivät pysty vastaamaan markkinoiden muutoksiin yhtä nopeasti ja joustavasti kuin verkostot tai verkostomaisesti toimivat organisaatiot (Carney 1998). Kun webermäisten byrokraattisten organisaatioiden tavoitteena oli luoda tehokkuutta, tähtää verkostomainen toimintatapa pikemminkin innovaatioiden synnyttämiseen, uusien markkinoiden valtaamiseen tai epävarmuuden hallintaan (Heracleous 2003, 184). Verkostokirjallisuudesta onkin löydettävissä monia erilaisia organisaatioiden välisiä verkostomalleja. Ehkä loogisin tapa lähestyä organisaatioverkostoja on puhua niistä alueellisina verkostoina. Nämä verkostot ovat tietylle maantieteelliselle alueelle syntyneitä osaamiskeskittymiä, jotka toimivat toisiinsa liittyvillä toimialoilla. (Paija 2000, ) Tämän kaltaisesta alueellisesta verkostomaisesta tuotantoyhteistyöstä nostetaan usein esimerkeiksi muun muassa Piilaakson teknologia-, Hollywoodin viihdeteollisuus- sekä Pohjois-Italian ja Etelä-Saksan pienteollisuuskeskittymät (Carney 1998). Yhteistä näille kaikille on se, että ne muodostavat oman alueellisen klusterin, jossa saman alan organisaatiot toimivat yhteistyössä keskenään. Ydinkeskeinen verkosto on taas jonkin keskeisen ydintoimijan ympärille rakentunut. Keskeinen toimija voi olla siinä esimerkiksi koulutus- tai tutkimuslaitos. (Paija 2000, ) Vertikaalinen verkosto koostuu saman tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneista yrityksistä. Usein tämänkaltainen verkosto koostuu esimerkiksi päähankkijasta sekä useammasta alihankkijasta - tästä esimerkkinä matkapuhelinteollisuus useine eri komponenttivalmistajineen. (emt.) Vertikaalisia verkostoja voidaan myös kutsua tietyillä edellytyksillä strategisiksi verkostoiksi tai alliansseiksi (esim. Doz ym. 2000; 5

9 Gulati ym. 2000), joille on tyypillistä hyvin tiivis tuotannollinen yhteistoiminta (Knight 2002). Horisontaalinen verkosto taas toimii joko kilpailevien yritysten ja tutkimus- tai koulutuslaitoksen välillä yhteistyössä tietyssä arvoketjun osassa. Yhteistyöllä pyritään samanlaisten resurssien yhdistämiseen suuremman volyymin saamiseksi, vaikkakin jossain toisessa arvoketjun osassa saatetaan olla kilpailijoita. Horisontaalinen verkosto toimii nimensä mukaisesti vaakasuunnassa; samalla tasolla olevat osastot tai yksiköt tekevät keskenään yhteistyötä. (Paija 2000, ) Tuoteverkosto muodostuu toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavista yrityksistä, jotka toimivat eri toimialoilla. Verkoston tavoitteena on uusien tuotekombinaatioiden synnyttäminen, johon pyritään osaamisresursseja jakamalla ja hyödyntämällä. (Paija 2000, ) Tuoteverkosto muistuttaa läheisesti innovaatioverkostoa (Miettinen ym. 1999), joka keskittyy jonkun innovaation suunnittelemiseen ja tuottamiseen, jonka jälkeen se usein hajoaa. Teknologinen verkosto koostuu eri toimialoja edustavista yrityksistä, jotka hyödyntävät samaa teknologiaa (Paija 2000, 44-45). 2.3 Organisaatioverkosto kehittämisareenana Verkostomaista toimintatapaa on alettu korostaa myös yhä enemmän kehittämismielessä. Eräs verkostomaisen toiminnan erityismuoto onkin niin sanotut kehittämisverkostot, joita tämän tutkimuksen taustalla oleva STRADA-verkostokin edustaa. Näissä verkostoissa joukko organisaatioita työskentelee yhdessä jonkin ongelman tai haasteen parissa, joka on kaikkien mukana olevien organisaatioiden intressien mukaista. STRADA-verkostossa yhteinen teema oli strategian toimeenpano. Viimeaikaisessa verkostokeskustelussa tämänkaltaisten yhteiseen oppimiseen ja kehittymiseen tähtäävien verkostojen ansioita on korostettu paljon (ks. Alasoini 2003). Pääosin tuotannollisten verkostojen toiminnan kuvaamiseen ja analysoimiseen keskittynyt verkostokirjallisuus on jättänyt kehittämisverkostojen analysoimisen selvästi vähemmälle. Sovellettuna edellisessä luvussa esiteltyihin verkostomalleihin voidaan kuitenkin myös kehittämisverkostojen muodoille antaa tietty suuntaviivoja. Esimerkiksi vertikaaliset kehittämisverkostot ovat uusia toimintamahdollisuuksia kartoittavia ja tutkivia hankkeita. Verkostotoiminnan perusta on esimerkiksi jonkin keskusyrityk- 6

10 sen arvoketjussa tai toimittajasuhteissa. Kehittäminen taas liittyy kyseisiin prosesseihin sekä strategisten yhteenliittymien yhteistoiminnan parantamiseen. Horisontaaliset oppimis- ja kehittämisverkostot tukevat ja palvelevat verkostossa toimivien yritysten omia yrityskohtaisia kehittämispyrkimyksiä. Hankkeiden tavoitteena voi olla esimerkiksi uuden johtamiskäytännön tai työn organisointimuodon läpivienti. Verkostoa voidaan kuvata luonteeltaan olemassa olevaa kokemusta hyväksikäyttäväksi ja jakavaksi. (Koivisto & Ahmaniemi 2001, ) 2.4 Organisaatioverkostot tutkimuskohteina Organisaatioverkostoista tehty tutkimus heijastaa kirjavaa verkostokeskustelua. (ks. esim. Heracleous 2003, ). Kun tutkimuskentän toisessa äärilaidassa on puhdas taloustieteellinen lähestymistapa, jonka kiinnostus on ennen kaikkea verkostojen tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyvissä tekijöissä, voidaan sen toisessa päässä taas nähdä radikaali marxilainen tutkimusparadigma, joka näkee verkostot alistamisen ja vallankäytön areenoina. Näiden kahden vastakohdan väliin mahtuu koko joukko muitakin tutkimusotteita. (Grandori & Soda 1995.) Verkostoanalyysi on esimerkiksi menetelmä, jolla voidaan kvantitatiivisesti mitaten tutkia muutoin näkymättömiä sosiaalisia rakenteita ja riippuvuussuhteita (ks. Johanson ym. 1995). Ylipäätään verkostotutkimuksen kentässä on havaittavissa selvä kvantitatiivisen, tilastollisen tutkimusotteen korostuminen. Näissä tutkimuksissa suhteellisen paljon huomiota on muun muassa kiinnitetty myös niihin tekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet verkoston syntyyn, kuten keskinäiseen riippuvuuteen ja luottamukseen sekä verkoston tavoitteisiin. (Olivier & Ebers 1998.) Yksi perustavanlaatuinen jako voidaan tehdä myös sosiologisten ja taloustieteellisten verkostomaisen toiminnan selitysmallien välillä. Kun sosiologiset mallit painottavat muun muassa luottamuksen merkitystä verkostomaisen toiminnan kannalta, keskittyvät taloustieteelliset mallit verkostomaisesta toiminatatavasta saatujen hyötyjen tarkkaan mittaamiseen ja tutkimiseen. (Carney 1998.) Hieman kärjistäen voisi siis todeta, että kun sosiaalitieteilijät ovat kiinnostuneita verkostomaisesta toiminnasta ilmiönä, ovat taloustieteilijät kiinnostuneita sen potentiaalista taloudellisen lisäarvon tuottajana. 7

11 Pohjoismaisesta verkostotutkimuksesta on havaittavissa niin sanottu Upsalan koulukunta, joka näkee verkostot yhteistyön ja kanssakäymisen tuloksena. Vastakohtana tälle näkemykselle on pohjoisamerikkalainen lähestymistapa, jonka kiinnostus on strategisissa verkostoissa ja alliansseissa, joiden taustalta löytyy usein yksi iso aktiivinen toimija. Kun Uppsalan koulukunta siis pitää verkostomaista toimintaa enemmän itseohjautuvana ja tasa-arvoisena eri toimijoiden välillä, näkee amerikkalainen taho verkostomaisen toiminnan strategisena keinona, jota ohjaa ja johtaa yksi hegemoninen organisaatio. (Tikkanen 1997, ) Tämä verkostokeskustelussa ilmenevä vastakkainasettelu lienee osoitus myös laajemmassa mittakaavassa pohjoismaisesta kollektiivisuudesta ja amerikkalaisesta individualismista. Molempien suuntauksien painotus on kuitenkin taloustieteellinen, ja niiden kiinnostuksen kohteena teolliset tuotantoverkostot. Erityisesti pohjoismaisen lähestymistavan juuret johtavat teolliseen markkinointiin (Grandori & Soda 1995). Upsalan koulukunnan verkostoajattelu poikkeaa valtavirrasta silti ontologisilta käsityksiltään. Kun verkostotutkimuksen taustalla vaikuttaa yleensä suhteellisen positivistinen tiedekäsitys, joka haastaa tutkimaan kaikille yhteistä objektiivista todellisuutta, on Uppsalan koulukunnan taustalla pikemminkin konstruktionistinen ajattelutapa. Näkemys painottaa verkostotutkimuksen kontekstuaalisuutta ja subjektiivisuutta, sekä on kiinnostunut niistä dynaamisista prosesseista, joita monimutkaisiin ja pirstaleisiin verkostoympäristöihin liittyy. (Tikkanen 1997, ) Toisin sanoen kun perinteinen verkostotutkimus on pyrkinyt selittämään verkostomaista toimintaa mahdollisimman objektiivisesti, kiinnittää pohjoiseurooppalainen traditio pikemminkin huomiota niihin yksilöllisiin, subjektiivisiin tulkintoihin, joita verkostoista esitetään. Strategian tutkimuksessa verkostoja on lähestytty pääasiassa taloustieteellisestä näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti mahdollinen yritysten strategisten yhteenliittymien ja tulosten välinen kausaalinen suhde. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että esimerkiksi yritysten arvoa ja suoritusta arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota niihin strategisiin yhteenliittymiin, joihin yritykset kuuluvat. Useinhan strategisten yhteenliittymien tavoitteena on juuri strategisen kilpailuedun saavuttaminen. Yhteenliittymät eivät ole kuitenkaan aina pelkästään positiivisia, vaan niihin saattaa liittyä myös negatiivisia piirteitä ja vaikutuksia. Strategiset yhteenliittymät, allianssit, voivat olla niin horisontaalisia kuin vertikaalisiakin ja niihin voi kuulua asiakkaita, alihank- 8

12 kijoita, kilpailijoita tai muita yksiköitä. (Ks. esim. Gulati ym ) Tämän tyyppiselle verkostotutkimukselle on tyypillistä tietynlainen input-output -ajattelutapa, joka on kiinnostunut niistä tekijöistä, jotka ajavat yrityksiä verkostoitumaan ja toisaalta niistä tuloksista, joita verkostoituminen niille tuottaa (Smith ym. 1995). Verkostot ja erityisesti niissä tapahtuva oppiminen ovat olleet myös Kehittävän työntutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Toiviainen (2003) tutki muun muassa väitöskirjassaan pienten suomalaisten teollisuusyritysten alihankintaverkostoa, ja oli kiinnostunut erityisesti siitä, millä eri tasoilla tässä verkostossa tapahtuu oppimista. Toiviainen tuottaa tutkimuksessaan neljä tasoa, ideologisen, projekti-, tuotannollisen ja työtekijätason, joiden välillä yhteistyötä ja oppimista tapahtuu. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että verkostossa oppiminen on kuitenkin hyvin kontekstisidonnaista ja syvään toimintatapaan juurtunutta. Verkosto on taas tutkimuksen valossa monitasoinen kokonaisuus. Verkostomaista toimintaa oppimisnäkökulmasta ovat tarkastelleet myös jotkin muut tutkijat (ks. esim. Powell, Koput & Smith-Doerr 1996; Knight 2000; Knight 2002). Suomalaisista verkostossa toteutetuista kehittämishankkeista on löydettävissä etupäässä arviointitutkimuksia. Esimerkiksi Vesalainen ja Kempas (2002) arvioivat Työelämän kehittämisohjelmassa (TYKE) toteutettuja verkostohankkeita. Tutkimuksessa arvioidaan verkostohankkeiden tavoitteita, odotuksia ja tuloksia niihin osallistuneiden kokemina. Verkostohankkeisiin osallistujat on jaettu neljään ryhmään: hankkeen suunnitelleisiin yrityksen edustajiin, hankkeeseen osallistuneisiin yrityksen edustajiin, hanketta suunnitelleisiin ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja hanketta arvioivaan rahoittajan edustajaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tavoitteet saavutettiin huomattavasti paremmin koko julkisrahoitteisen ohjelman kuin yksittäisten verkostohankkeiden tasolla. (emt.) Vesalaisen ja Kempaksen tutkimuksen tilastollisesta luonteesta johtuen ei itse verkostohankkeita ja niissä tapahtunutta yhteistyötä kuvata kovinkaan yksityiskohtaisesti. Näin ollen siis rahoitusohjelman tuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä, mutta verkostoihin osallistuneiden omia ääniä, sitä miten he merkityksellistävät ja tuottavat verkostomaista yhteistoimintaa, ei kuulla. Toinen esimerkki Työelämän kehittämisohjelman verkostohankkeiden arvioinnista on Koiviston ja Ahmaniemen (2001) laaja tutkimus, jossa käsitellään 13 eri verkostohanketta. Tutkimusraportissa on jokaisesta tutkimuksen kohteena olleesta verkostohank- 9

13 keesta pieni tapauskuvaus, jossa kerrotaan hankkeesta ja sen toiminnasta. Tutkimuksen taustalla on toiminnallisesti suuntautunut ajattelutapa, jonka tavoitteena on tukea innovaatiopoliittista keskustelua ja päätöksentekoa (emt. 4). Koiviston ja Ahmaniemen tutkimuksen yhtenä tehtävänä on konstruoida uusi malli uutta tietämystä tuottavasta kehittämisverkosta. Tämä toteutetaan jakamalla tutkimuksen kohteena olleet verkostohankkeet löyhästi viiteen eri luokkaan: horisontaalisiin kehittämisprojekteihin, vertikaalisiin kehittämisprojekteihin, tuottajien ja käyttäjien välisiin verkostoitumisprojekteihin, infrastruktuuriprojekteihin ja löyhäsidonnaisiin kehittämisohjelmiin. Tutkimusraportissa kuvataan lyhyesti jokaisen verkostomallin toimintaa. (emt ) Pankakoski (1996) arvioi myös lisensiaattitutkimuksessaan yhtä yritysverkostoa, joka tähtäsi Teknillisessä korkeakoulussa tuotetun innovaation, Simulaatiopelin, levittämiseen. Hän selvittää tutkimuksessaan verkoston ansioita ja puutteita, sekä seuraa peliosaamisen leviämistä ja pelin itsenäistä käyttöä verkostoon osallistuneissa organisaatioissa hankkeen päätyttyä. Kyseessä on siis myös eräänlainen verkostohankkeen vaikuttavuuden arviointi. Pankakosken tutkimuksen Simulaatiopelin verkostomalli muistuttaa hyvin läheisesti tämänkin tutkimuksen kohteena olevaa verkostohanketta. Pankakosken tutkimus antaa käytännöllistä tietoa verkostosta ja sen toimivuudesta levitysmallina. Tutkimuksen tulosten pääpaino on kuitenkin selkeästi siinä, miten simulaatiopelin menetelmäosaamista on hyödynnetty ja edelleen levitetty verkostohankkeen jälkeen. 10

14 3 VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN TEOREETTISILLA JÄLJILLÄ Edellisessä luvussa tarkasteltiin organisaatioverkostoja, seuraavaksi kohdistan huomiota niissä tapahtuvaan yhteistyöhön. Ymmärrän, että tämä jaottelu saattaa tuntua teennäiseltä, mutta se kuvaa silti mielestäni hyvin sitä eroa, jonka teen niiden välillä tässä työssä. Kiinnitän tässä luvussa ensin huomiota verkostomaisesta yhteistyöstä käytävään teoreettiseen keskusteluun, jonka jälkeen tarkastelen siihen liittyvää tutkimusta. 3.1 Verkostomaisen yhteistyön luonne Perinteisesti yhteistyö on määritelty prosessiksi, jossa yksilöt, ryhmät tai organisaatiot tulevat yhteen, ovat toistensa kanssa tekemisissä ja muodostavat yhteistyösuhteen molemminpuolisen hyödyn saamiseksi. Viimeaikoina on ryhdytty korostamaan kuitenkin yhä enemmän myös yhteistyön dynaamista luonnetta; sitä kuinka yksilöiden halukkuus toimia yhteistyösuhteissa on merkittävä tekijä sen onnistumisessa. Yhteistyöstä voidaan puhua myös sekä muodollisena että epämuodollisena prosessina. Kun muodollisessa yhteistyössä korostetaan sääntöjä ja normeja, on epämuodollisen yhteistyön kantavana voimana pikemminkin vapaaehtoisuus ja spontaanius, jotka perustuvat osapuolten omaan haluun ja tarpeeseen olla yhteistyössä toisten osapuolten kanssa. (Smith ym ) Koska yhteistyöstä katsotaan saatavan molemminpuolista hyötyä, sitä ylläpidetään sekä jatketaan vapaaehtoisesti ja itseohjautuvasti. Verkostomaiseen yhteistyöhön liitetään usein juuri edellä mainittuja epämuodollisen yhteistyön piirteitä, sillä verkostometaforan käyttöön liittyy vahva normatiivinen ulottuvuus, joka painottaa vapaaehtoisuutta, joustavuutta ja satunnaisuutta sen yhteistyösuhteissa (Mattila & Uusikylä 1999, 10). Samanaikaisesti kun tämänkaltaiset yhteistyösuhteet tarjoavat laajat viestintäkanavat ja vaativat luottamusta, lojaalisuutta ja vastavuoroisuutta, niistä puhutaan luonteeltaan löyhempinä ja epävirallisempina (Sydow & Windeler 1998). Verkostomaisen yhteistoiminnan edellytykseksi tarjotaan myös usein keskinäistä luottamusta muiden osallistujien hyvään aikomukseen, sekä siihen, että kaikki yhteistyön osapuolet työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen (Smith ym. 1995). Verkoston 11

15 jäsenten täytyy voida luottaa toisiinsa, jotta yhteistyö olisi hedelmällistä. Luottamus ei synny kuitenkaan hetkessä, vaan vaatii aikaa ja työtä muodostuakseen. Tässä yhteydessä verkostokirjallisuudessa puhutaan usein vahvoista, vastavuoroisuuteen perustuvista verkostositeistä. (Niemelä 2002, ) Verkostomaiseen yhteistyöhön katsotaankin kuuluvaksi vahva vastavuoroisuuden periaate (Sydow & Windeler 1998). Sen mukaan kaikilla verkostoon osallistuvilla tulisi olla motiivi ja halu jakaa tietoa ja kokemuksiaan toistensa kanssa (Dyer & Nobeoka 2000). Tämän taas tulisi saada aikaan, että kaikki verkoston jäsenet menestyvät ja kehittyvät (Niemelä 2002, 84). Menestyvä yhteistyö näin ollen vaatii, että sen osapuolilla on molemminpuolinen ymmärrys siitä, miten koordinoida resurssejaan yhteiseen työskentelyn hyväksi, sekä ennen kaikkea halu sitoutua siihen (Blankenburg, Eriksson & Johanson 1996). Verkostomaiseen yhteistyöhön liitetään yleisessä keskustelussa myös sellaisia piirteitä kuin oppiminen ja tiedon jakaminen. Verkostot onkin nostettu yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ohella uudeksi oppimisen areenaksi (Knight 2002). Kun verkostomaisesta työskentelytavasta puhuttaessa korostetaan oppimista, on taustalla ajatus siitä, että organisaatiot voisivat oppia toisiltaan ja toistensa kokemuksista nopeammin ja tehokkaammin kuin yksinään toimien. Verkostojen nimittäin katsotaan olevan ympäristöjä, joissa erilaiset näkemykset ja ajatukset kohtaavat menestyksellisesti toisensa, synnyttäen uutta tietoa siihen osallistuvien käyttöön. Parhaimmillaan tämä tieto on sekä implisiittistä että eksplisiittistä tietoa. (Dyer & Nobeoka 2000.) Aivan uusin verkostoissa oppimista käsittelevä tutkimuksen on omaksumassa kantaa siitä, että verkosto itsessään on monitasoinen kokonaisuus, jonka oppiminen on seurausta näiden eri tasojen välisestä yhteistyöstä (Toiviainen 2003, ). Verkostossa tapahtuvan yhteistyön on katsottu olevan myös yksi merkittävä tekijä innovaatioiden syntymisen ja hyödyntämisen kannalta. Verkostotoimintakaan ei ole näin ollen enää pelkkää tiedon mekanistista siirtoa, vaan pikemminkin yhteisen merkitysperspektiivin, ajattelutavan luomista. Uudet innovaatiot syntyvät ja leviävät, kun ihmisiä saatetaan yhteen keskustelemaan ja pohtimaan yhteisiä ongelmia. (Swan ym ) Innovaatioverkon on katsottu koostuvan uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseen osallistuvista toimijoista, joiden resurssit ovat komplementaarisia, toisiaan täydentäviä. Toimijoiden tarve osallistua verkostoon perustuu niiden aiempaan toimin- 12

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat? Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit Lasse Lipponen Kasvatustieteen professori Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 27.1.2011 VOIMAA KANSAINVÄLISTYMISEEN VERKOSTOISTA Mikä

Lisätiedot

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin

Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin 1 Tulevaisuuden näkökulmia tietoyhteiskuntavalmiuksiin Päivi Häkkinen PERUSOPETUS 2020 Tietoyhteiskuntavalmiudet 18.3.2010, Opetushallitus, Helsinki 2 Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan ja halutaan

Lisätiedot

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin

Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Luennon teemat Oppiminen verkossa - teoriasta toimiviin käytäntöihin Hanna Salovaara, tutkija Kasvatustieteiden tiedekunta Koulutusteknologian tutkimusyksikkö Oulun Yliopisto Pedagogiset mallit ja skriptaus

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen

JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen JHS 179 Kokonaisarkkitehtuurin suunnittelu ja kehittäminen Liite 4. Soveltamisohje perustason kuvauksien tuottamiseen Versio: Luonnos palautekierrosta varten Julkaistu: Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu

Luottamus osana maaseudun verkostoja. Virve Rinnola,Pirityiset. Sivu Luottamus osana maaseudun verkostoja Virve Rinnola,Pirityiset Sivu 1 3.11.2016 Maaseudun verkostot Manner-Suomessa 15 alueverkostoa, tämän lisäksi temaattisia verkostoja Pohjanmaan alueverkosto sisältää

Lisätiedot

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki 9.9.2010 Ylitarkastaja Henna Antila Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN

Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Verkko-opetus - Sulautuva opetus opettajan työssä PRO-GRADU KAUNO RIIHONEN Opettajan näkökulma sulautuvaan opetukseen verkkooppimisympäristössä Hyödyllisintä opettajan näkökulmasta on verkkoympäristön

Lisätiedot

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi

Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto. Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi Aini-Kristiina Jäppinen Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto Helsinki 6.4.2011 AMKE aini.-kristiina.jappinen@jyu.fi TenKeys Aini-Kristiina Jäppinen Pelkkää utopiaa? KOSKA Liian monia ihmisiä

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara

Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara Talousjohtaja strategiavaikuttajana: Kohti dialogista johtamista? Eero Vaara http://www.hanken.fi/staff/vaara Strategisen johtamisen ongelmia» Toiminnallistamisen ( implementointi, jalkauttaminen ) vaikeudet»

Lisätiedot

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä?

Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? Miten ymmärrykset riskeistä ohjaavat strategiaa ja yrityksen menestymistä? 26.11.2010 Pikka-Maaria Laine, Itä-Suomen yliopisto Susan Meriläinen, Lapin yliopisto Janne Tienari, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen

Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa. Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisesssa Merja Turunen Työyhteisötaidot tulevaisuuden johtamisessa Työntekijän oma vastuu Rooli työyhteisössä Työyhteisön voima Tulevaisuuden haasteet Minäminäminäminäminäminäminäminä

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO

KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO Karl-Magnus Spiik Ky KK-itsearvio 1 KEHITYSKESKUSTELUTAITOJEN ITSEARVIO KYSYMYKSET Lomakkeessa on 35 kohtaa. Rengasta se vaihtoehto, joka kuvaa toimintatapaasi parhaiten. 1. Tuen avainhenkilöitteni ammatillista

Lisätiedot

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD

Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Jukka Piippo Mielenterveyden yliopettaja; Arcada Psykiatrian erikoissairaanhoitaja ET perheterapeutti PhD Sairaus Riippuvuus on ihmisen tapa selviytyä elämästä, keinotekoisesti saavuttu tunne joka saa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa

Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Suomen vaikuttaminen muuttuvassa Euroopan unionissa Eduskunnan suuri valiokunta 28.9.2016 Juhana Aunesluoma Tutkimusjohtaja, Eurooppa-tutkimuksen verkosto Helsingin yliopisto Network for European Studies

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA

YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA YHTEISET TYÖPAIKAT TUTKIMUS-, VALVONTA- JA VIESTINTÄHANKKEEN TUTKIMUSOSIO YHTEISET TYÖPAIKAT KOKOUS 4/2016, 6.9.2016 PÄIVI KEKKONEN, SUUNNITTELIJA TUTKIMUSOSION TOTEUTUS Ajoittuu aikavälille heinäkuu-joulukuu

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä

Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Menestyksen eväät Kone- ja metallituoteteollisuus tuottavuusloikkaukseen yhteistyöllä Verkostot ja strateginen kyvykkyys kilpailutekijänä Liiketoimintasuhteen anatomia Jukka Vesalainen Vaasan yliopisto

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

OPStuki TYÖPAJA Rauma

OPStuki TYÖPAJA Rauma OPStuki TYÖPAJA 2. 29.1.2014 Rauma kouluttajat: Tuija Saarivirta Paula Äimälä Pohdintaan tarvitaan jokaisen aivot ja sydän IRMELI HALINEN OPStuki TYÖPAJA 2 Tulevaisuuden koulu Oppiminen ja opiskelu muutoksessa

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille

Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Tutkintojen, oppimäärien ja muiden osaamiskokonaisuuksien sijoittuminen vaativuustasoille Liite Kansallinen vaativuustaso / eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen taso Taso1 Tutkinnot, oppimäärät ja

Lisätiedot

Sosiaalisten verkostojen data

Sosiaalisten verkostojen data Sosiaalisten verkostojen data Hypermedian jatko-opintoseminaari 2008-09 2. luento - 17.10.2008 Antti Kortemaa, TTY/Hlab Wasserman, S. & Faust, K.: Social Network Analysis. Methods and Applications. 1 Mitä

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin

TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA. PD-projektityö/Vesa Helin TIETOPERUSTAINEN JOHTAMINEN KUNTAORGANISAATION SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUTOIMINNAN SUUNNITTELUSSA PD-projektityö/Vesa Helin Tutkimuksen tausta strategisen ja toiminnan vaikuttavuuteen tähtäävän toiminnan

Lisätiedot

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto

KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto KTKP040 Tieteellinen ajattelu ja tieto Tutkimuksellisia lähestymistapoja 15.2.2016 Timo Laine 1. Miksi kasvatusta tutkitaan ja miksi me opiskelemme sen tutkimista eikä vain tuloksia? 2. Tutkimisen filosofiset

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Syventävien opintojen tutkielman arviointi Syventävien opintojen tutkielmat arvioidaan 5-portaisella asteikolla arvosanoilla (1) välttävä, (2) tyydyttävä, (3) hyvä,

Lisätiedot

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja. Jakamistalouspalveluiden avulla voidaan järjestää esim. kuluttamista, liikkumista,

Lisätiedot

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016

ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 Uusimaa Kimmo Kivinen ja Janica Wuolle Tapahtumatalo Bank, Helsinki Capful Oy ALUEELLISET VERKOSTOPÄIVÄT 2016 OSA 2 Haastatteluiden huomiot 5 Haastatteluiden keskeiset löydökset

Lisätiedot

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö

Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Tietoasiantuntijoiden osaamisen kehittyminen, kontekstina hanketoiminta ja moniammatillinen yhteistyö Informaatiotutkimuksen yhdistyksen seminaari 13.11.2015 Hanna Lahtinen Sisältö 1. Taustaa 2. Tutkimuksen

Lisätiedot

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana

Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Kansalaisuus yhteiskunnan voimavarana Erityistä huomiota tulisi myös kiinnittää vaikeassa elämäntilanteessa elävien ja vähän osallistuvien osallistumismahdollisuuksien turvaamiseen ja vahvistamiseen. Demokratiapolitiikan

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI

YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI YHDESSÄ LAPSEN PARHAAKSI Paula Loukkola Oulun yliopisto Varhaiskasvatus Yhdessä lapsen parhaaksi - seminaari 3.2.2011 Haapajärvi PUHEENVUORON SUUNTAVIIVOJA varhaiskasvattajien ja vanhempien välinen yhteistyö

Lisätiedot

FastLane-koulutusohjelma

FastLane-koulutusohjelma FastLane-koulutusohjelma Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista kasvu-, kansainvälistymis- ja uudistumishakuisten pk-yritysten johtoryhmille Kun koko johtoryhmä osallistuu, varmistetaan yhteinen

Lisätiedot