VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ. Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ. Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta"

Transkriptio

1 VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ Diskurssianalyyttinen tutkimus organisaatioiden välisestä kehittämisverkostosta KIMMO SUOMINEN Pro gradu -tutkielma Aikuiskasvatustiede Kasvatustieteen laitos Helsingin yliopisto Tammikuu 2004

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ORGANISAATIOVERKOSTOT Verkostokäsitteestä Organisaatioverkoston muotoja Organisaatioverkosto kehittämisareenana Organisaatioverkostot tutkimuskohteina VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN TEOREETTISILLA JÄLJILLÄ Verkostomaisen yhteistyön luonne Verkostomaisen yhteistyön tutkiminen TUTKIMUSASETELMA Tutkimuskysymykset STRADA-verkostohanke TUTKIMUKSEN METODOLOGINEN VIITEKEHYS Henkilökohtainen kiinnostukseni diskurssianalyysistä Diskurssianalyysi Diskurssianalyysin suuntauksia Diskurssianalyysin tutkimukselliset painopisteet TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston tuottaminen Aineiston analyysi Analyysin kaksi tasoa: tulkintarepertuaarit ja verkostonideaalidiskurssi 37 7 TULOKSET: VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN JÄLJILLÄ AINEISTOSSA Tulkintarepertuaarit Verkostomainen yhteistyö hukattuna ja orastavana mahdollisuutena Verkostomainen yhteistyö odotusten ja suunnitelmien mukaisena...46

3 7.1.3 Verkostomainen yhteistyö keskinäisenä kilpailuna Verkostomainen yhteistyö keskinäisenä luottamuksena ja avoimuutena Yhteenveto tulkintarepertuaareista Ideaaliverkoston diskurssi Ideaaliverkoston yhteistyö itseohjautuvana ja spontaanina Ideaaliverkoston yhteistyö perustuu luottamukseen Ideaaliverkoston yhteistyö tasa-arvoisena jakamisena Ideaaliverkoston yhteistyö vaatii johtamista Yhteenveto ideaaliverkoston diskurssista Itseohjautuvan ja spontaanin verkostomaisen yhteistyön edellytykset YHTEENVETO Tutkimuksen keskeiset tulokset Johtopäätökset Verkostomaisen yhteistyön monet piirteet Diskurssianalyysi Pohdintaa tutkimuksen luotettavuudesta Jatkotutkimuksen aiheita LÄHTEET LIITTEET Haastatteluteemat...107

4 1 JOHDANTO Kun historian tutkijat tarkastelevat tulevaisuudessa omaa aikaamme, ei olisi lainkaan tavatonta, että he nostaisivat erilaiset verkostot ja verkostomaisen toimintatavan kolmannen vuosituhannen alun muoti-ilmiöiksi. Verkostoituminen ja verkostomaisessa ympäristössä toimiminen kuvailevat epäilemättä hyvin niitä organisoitumisen muotoja, joita tämänhetkinen elämänmuotomme korostaa. Nykyistä yhteiskuntaamme nimitetäänkin osuvasti globaaliksi verkostoyhteiskunnaksi, jonka toiminnot ja prosessit ovat usein tavalla tai toisella kytköksissä toisiinsa (Castells 2000). Toimivista yhteistyösuhteista, sekä taidosta solmia ja ylläpitää niitä, on tullut postmodernin yhteiskunnan ydinkompetensseja. Verkostomaisesti toimivat organisaatiot ja organisaatioverkostot edustavat uudenlaisia järjestäytymisen muotoja, joita pidetään vastakohtana perinteiselle hierarkkiselle tavalle toimia (ks. esim. Jones ym. 1997). Pirstaleisessa toimintaympäristössä juuri verkostojen etuna pidetään niissä toimivien organisaatioiden mahdollisuuksia oppia toisiltaan tarkkailemalla ja seuraamalla toistensa toimintaa ja prosesseja (Dyer & Nobeoka 2000), ja nimenomaan korkeatasoisen osaamisen ja uusien ideoiden katsotaan syntyvän yhteistyön kautta (Hakkarainen 2000). Tämän taas katsotaan parantavan organisaatioiden kilpailukykyä ja edistävän eri toimijoiden välistä yhteistyötä (Kauppinen 1996). Tämän tutkimuksen kontekstina oleva STRADA-verkosto edustaa yhtä verkostomaisen toiminnan muotoa, kehittämisverkostoa. Erityisesti julkisrahoitteiset työelämän laatua ja tuottavuutta tukevat ohjelmat ovat viime aikoina keskittyneet tämänkaltaisten verkostomaisesti toimivien kehittämishankkeiden rahoittamiseen. Kehittämisverkostoissa useampi organisaatio kokoontuu yhteen analysoimaan ja kehittämään jotain tiettyä toimintansa aluetta. STRADA-verkostossa tavoitteena oli parantaa siihen osallistuneiden organisaatioiden strategian toimeenpanoa. Vaikka verkostoja on tutkittu monista eri näkökulmista (ks. esim. Grandori & Soda 1995; Olivier & Ebers 1998), on tarkastelu niiden kohdalla jäänyt usein makrotasolle, jolloin useita verkostoja on tarkasteltu samanaikaisesti yhdessä (ks. esim. Koivisto & Ahmaniemi 2001). Toisaalta verkostotutkimuksessa on erityisesti kehittämisverkosto- 1

5 jen kohdalla havaittavissa selvä tilastollisen tutkimuksen hegemonia. Verkoston onnistumista tai epäonnistumista on suosittua arvioida kvantitatiivisten kyselytutkimusten avulla. (Ks. esim. Vesalainen & Kempas 2002.) Tässä työssä otan tietoisesti etäisyyttä edellä kuvailtuihin verkostotutkimuksen tapoihin. Olen kiinnostunut yhden organisaatioverkoston, STRADA-verkoston, yhteistyöstä, ja tavoitteenani on jäljittää niitä tapoja, joilla tämän verkoston osallistujaryhmät puhuvat siitä. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan tällä puheella ei ainoastaan kuvata todellisuutta sellaisena kuin se esiintyy, vaan pikemminkin tuotetaan ja merkityksellistetään sitä. Työni metodologinen viitekehys on diskurssianalyysi, ja sen suunnasta katsottuna verkostot ovat ylipäätään vielä suhteellisen tutkimaton alue (ks. Hardy ym. 1998). Tutkimuksen tuloksissa verkostomaista yhteistyötä tuotetaan kahdella tasolla. Ensinnäkin siinä merkityksellistetään STRADA-verkoston aikaista yhteistyötä. Toiseksi siinä puhutaan verkostomaisesta yhteistyöstä yleisellä tasolla, sellaisena, mitä se voisi olla parhaimmillaan. STRADA-verkoston yhteistyöstä tuotettujen tulkintarepertuaarien analysointi edustaa hyvin tekstikeskeistä diskurssianalyysin tapaa, jonka kiinnostus on ennen kaikkea niissä retorisissa keinoissa, joilla argumentointia rakennetaan. Yleisemmän ja normatiivisemman ideaaliverkoston diskurssin tarkastelemisessa olen pelkän tekstianalyysin ohella kiinnostunut myös siitä, miten se liittyy tematiikaltaan laajempaan verkostoista käytävään keskusteluun. Tulokset osoittavat, että verkostomainen yhteistyö on moniselitteinen ilmiö, jota voidaan tuottaa hyvin erilaisilla retorisilla tavoilla. Niiden perusteella voidaan myös päätellä, että yhteistyö on luonteeltaan dynaaminen prosessi, joka perustuu jatkuvaan osallistujien väliseen vuorovaikutukseen (vrt. Lawrence 1999a). Tätä vuorovaikutusprosessia voidaan pitää myös merkittävänä oppimisen edellytyksenä ja synnyttäjänä (ks. esim. Hakkarainen 2000). Näin ollen verkostomaisen yhteistyön tutkiminen tarjoaa myös kiinnostavan väylän verkostoissa tapahtuvan oppimisen ymmärtämiselle. 2

6 2 ORGANISAATIOVERKOSTOT Lähden liikkeelle esittelemällä organisaatioverkostoista käytävää teoreettista keskustelua. Aloitan tämän luvun verkostokäsitteen määrittelystä, jonka jälkeen tuon esille erilaisia organisaatioverkostoista esitettyjä näkemyksiä ja malleja. Luvun loppupuolella keskityn niihin tutkimuksiin, joita organisaatioverkostoista on tehty. 2.1 Verkostokäsitteestä Käsitettä verkosto, joka juontaa juurensa sanasta verkko, käytetään metaforana, vertasukuvana, kuvaamaan monimutkaisia ja hajautettuja sosiaalisia järjestelmiä (Johanson ym. 1995). Verkostolla tarkoitetaan joukkoa toimijoita ja niitä yhdistäviä siteitä. Nämä toimijat voivat olla sekä yksilöitä että organisaatioita ja niiden väliset siteet hyvin erilaisia. (Mattila & Uusikylä 1999, 11.) Vaikka verkostokäsite sai alkunsa jo 1930-luvun antropologiasta ja sosiologiasta, varsinainen megatrendi siitä tuli luvulla. Sosiologi Manuel Castells esittääkin kirjassaan The Rise of The Network Society (2000) 1 näkemyksen siitä, että viime vuosikymmenten dramaattiset muutokset niin taloudessa, tekniikassa kuin sosiaalisissa olosuhteissa ovat tehneet yhteiskunnistamme enenevässä määrin verkostomaisia ja verkostomaisesti toimivia. Informaatioaikakauden keskeiset toiminnot ja prosessit ovat organisoituneet verkostojen ympärille, ja näiden verkostojen logiikka säätelee tuotannon, kokemusten, vallan ja kulttuurin toimintaa ja tuloksia. Yksinkertaisemmin ilmaistuna kaikki liittyy kaikkeen. Vaikkakin Castellsin esittämät näkemykset verkostoista ovat pääasiassa hyvin yhteiskunnallisia, nostaa hän myös yhtenä esimerkkinä kasvavasta verkostoitumisesta esille organisaatiot, jotka verkottuvat ja liittoutuvat niin paikallisesti pienyrittäjien kesken kuin maailmanlaajuisesti suuryritysten välillä. On mielenkiintoista, että verkostoihin ja verkostomaiseen toimintaan suhtaudutaan pääasiassa hyvin myönteisesti. Monissa esityksissä verkostojen hyötyjä ja mahdollisuuksia kehutaan estoitta, mutta huomattavasti harvemmin otetaan kantaa siihen, liittyykö verkostomaisen toimintaan mahdollisia haittoja. Koska verkostokäsitettä käyte- 1 Alunperin Manuel Castellsin kirja ilmestyi vuonna Lähteenä käytetään kirjan toista, uusittua painosta, joka ilmestyi vuonna

7 tään runsaasti, on olemassa se vaara, että käsite joka yrittää selittää kaikkea, ei todellisuudessa selitäkään enää yhtään mitään. Verkosto on käsitteenä kokenut tämänkaltaisen inflaation (Johanson ym. 1995, 4). 2.2 Organisaatioverkoston muotoja Verkostoista puhuminen organisaatioiden yhteydessä on saanut pontta viimeaikaisista yhteiskunnallisista muutoksista. Verkostoja pidetään uusina organisoitumisen muotoina, jotka pystyvät vastaamaan jälkiteollistuneen yhteiskunnan mukanaan tuomiin haasteisiin (Koza & Lewin 1999). Nykyajan organisaatiot nähdäänkin avoimina järjestelminä, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Saadakseen tärkeitä resursseja sekä saavuttaakseen strategista etua kilpailijoihinsa nähden, ne joutuvat toimimaan yhteistyössä muiden kanssa. (Johanson ym. 1995, 13-15; Sydow & Windeler 1998.) Tämä avoimuuden ja keskinäisen riippuvuuden vaatimus on vauhdittanut yritysten välistä kanssakäymistä ja luonut pohjaa verkostomaiselle yhteistyölle. Organisaatioverkostoista puhutaan sekä toimijoiden välisinä että sisäisinä, ja toisaalla myös itse organisaatiosta voidaan puhua verkostona. Organisaatioiden sisäisillä verkostoilla tarkoitetaan niitä epävirallisia verkostoja ja organisaatioita, eri toimijoiden välisiä riippuvuus- ja valtasuhteita, joita jokaisessa organisaatioissa väistämättä esiintyy. (Johanson ym. 1995, ) Jos koko organisaatiosta puhutaan verkostona, viitataan organisaatiomuotoon, jolla on selvät erilliset rakenteelliset ominaisuudet, mutta jonka toiminnassa halutaan korostaa sisäistä epähierarkkisuutta ja luovuutta. Organisaatioiden väliset verkostot ovat järjestelyjä, joissa erilliset organisaatiot ovat keskenään erityisessä yhteistyösuhteessa, joka perustuu refleksiivisyydelle ja vaihdon logiikalle, mutta eivät toimi kuitenkaan täysin markkinoiden ja hierarkian ohjaamana. (Sydow & Windeler 1998.) Organisaatioverkosto on kuitenkin käsitteenä kaikkea muuta kuin selvärajainen ilmaus, sillä siitä on esitetty hyvin erilaisia tulkintoja (ks. esim. Jones ym. 1997; Osborn & Hagedoorn 1997; Gulati, Nohria & Zaheer 2000; Heracleous 2003, ; Toiviainen 2003, 81-83). Erilaisten organisaatioverkostojen sisäinen luonne ja toiminta vaihtelevat kuitenkin sen mukaan, kuinka riippuvaisia niissä toimivat organisaatiot ovat toisistaan, ja kuinka pitkäikäisiä verkostot ovat. Toisessa ääripäässä ovat satunnaisesti toimivat atomis- 4

8 tiset verkostot, joissa toimivien organisaatioiden keskinäinen riippuvuus on pientä ja verkoston elinaika lyhyt. Toisen ääripään muodostaa taas syviin sosiaalisiin rakenteisiin juurtunut pitkäaikainen verkostoyhteistyö, jonka jäsenet ovat hyvin riippuvaisia toisistaan. Merkille pantavaa on kuitenkin se, että verkostojen luonne usein muuttuu ja kehittyy ajan myötä. (Heracleous 2003, ) Niin Castells (2000, ) kuin muutkin verkostoista kirjoittaneet (ks. esim. Tikkanen 1997, 11; Koza & Lewin 1999; Heracleous 2003, ) korostavat verkostojen mittakaavasta riippumatta niille yhteistä joustavaa toimintatapaa, joka eroaa perinteisestä byrokraattisesta organisoitumisesta. Verkostomaisen toiminnan katsotaan muutenkin olevan vastakohta byrokraattisille ja hierarkkisille järjestelmille (Jones ym. 1997), jotka eivät pysty vastaamaan markkinoiden muutoksiin yhtä nopeasti ja joustavasti kuin verkostot tai verkostomaisesti toimivat organisaatiot (Carney 1998). Kun webermäisten byrokraattisten organisaatioiden tavoitteena oli luoda tehokkuutta, tähtää verkostomainen toimintatapa pikemminkin innovaatioiden synnyttämiseen, uusien markkinoiden valtaamiseen tai epävarmuuden hallintaan (Heracleous 2003, 184). Verkostokirjallisuudesta onkin löydettävissä monia erilaisia organisaatioiden välisiä verkostomalleja. Ehkä loogisin tapa lähestyä organisaatioverkostoja on puhua niistä alueellisina verkostoina. Nämä verkostot ovat tietylle maantieteelliselle alueelle syntyneitä osaamiskeskittymiä, jotka toimivat toisiinsa liittyvillä toimialoilla. (Paija 2000, ) Tämän kaltaisesta alueellisesta verkostomaisesta tuotantoyhteistyöstä nostetaan usein esimerkeiksi muun muassa Piilaakson teknologia-, Hollywoodin viihdeteollisuus- sekä Pohjois-Italian ja Etelä-Saksan pienteollisuuskeskittymät (Carney 1998). Yhteistä näille kaikille on se, että ne muodostavat oman alueellisen klusterin, jossa saman alan organisaatiot toimivat yhteistyössä keskenään. Ydinkeskeinen verkosto on taas jonkin keskeisen ydintoimijan ympärille rakentunut. Keskeinen toimija voi olla siinä esimerkiksi koulutus- tai tutkimuslaitos. (Paija 2000, ) Vertikaalinen verkosto koostuu saman tuotantoprosessin eri vaiheisiin erikoistuneista yrityksistä. Usein tämänkaltainen verkosto koostuu esimerkiksi päähankkijasta sekä useammasta alihankkijasta - tästä esimerkkinä matkapuhelinteollisuus useine eri komponenttivalmistajineen. (emt.) Vertikaalisia verkostoja voidaan myös kutsua tietyillä edellytyksillä strategisiksi verkostoiksi tai alliansseiksi (esim. Doz ym. 2000; 5

9 Gulati ym. 2000), joille on tyypillistä hyvin tiivis tuotannollinen yhteistoiminta (Knight 2002). Horisontaalinen verkosto taas toimii joko kilpailevien yritysten ja tutkimus- tai koulutuslaitoksen välillä yhteistyössä tietyssä arvoketjun osassa. Yhteistyöllä pyritään samanlaisten resurssien yhdistämiseen suuremman volyymin saamiseksi, vaikkakin jossain toisessa arvoketjun osassa saatetaan olla kilpailijoita. Horisontaalinen verkosto toimii nimensä mukaisesti vaakasuunnassa; samalla tasolla olevat osastot tai yksiköt tekevät keskenään yhteistyötä. (Paija 2000, ) Tuoteverkosto muodostuu toisiaan tukevia tai täydentäviä tuotteita valmistavista yrityksistä, jotka toimivat eri toimialoilla. Verkoston tavoitteena on uusien tuotekombinaatioiden synnyttäminen, johon pyritään osaamisresursseja jakamalla ja hyödyntämällä. (Paija 2000, ) Tuoteverkosto muistuttaa läheisesti innovaatioverkostoa (Miettinen ym. 1999), joka keskittyy jonkun innovaation suunnittelemiseen ja tuottamiseen, jonka jälkeen se usein hajoaa. Teknologinen verkosto koostuu eri toimialoja edustavista yrityksistä, jotka hyödyntävät samaa teknologiaa (Paija 2000, 44-45). 2.3 Organisaatioverkosto kehittämisareenana Verkostomaista toimintatapaa on alettu korostaa myös yhä enemmän kehittämismielessä. Eräs verkostomaisen toiminnan erityismuoto onkin niin sanotut kehittämisverkostot, joita tämän tutkimuksen taustalla oleva STRADA-verkostokin edustaa. Näissä verkostoissa joukko organisaatioita työskentelee yhdessä jonkin ongelman tai haasteen parissa, joka on kaikkien mukana olevien organisaatioiden intressien mukaista. STRADA-verkostossa yhteinen teema oli strategian toimeenpano. Viimeaikaisessa verkostokeskustelussa tämänkaltaisten yhteiseen oppimiseen ja kehittymiseen tähtäävien verkostojen ansioita on korostettu paljon (ks. Alasoini 2003). Pääosin tuotannollisten verkostojen toiminnan kuvaamiseen ja analysoimiseen keskittynyt verkostokirjallisuus on jättänyt kehittämisverkostojen analysoimisen selvästi vähemmälle. Sovellettuna edellisessä luvussa esiteltyihin verkostomalleihin voidaan kuitenkin myös kehittämisverkostojen muodoille antaa tietty suuntaviivoja. Esimerkiksi vertikaaliset kehittämisverkostot ovat uusia toimintamahdollisuuksia kartoittavia ja tutkivia hankkeita. Verkostotoiminnan perusta on esimerkiksi jonkin keskusyrityk- 6

10 sen arvoketjussa tai toimittajasuhteissa. Kehittäminen taas liittyy kyseisiin prosesseihin sekä strategisten yhteenliittymien yhteistoiminnan parantamiseen. Horisontaaliset oppimis- ja kehittämisverkostot tukevat ja palvelevat verkostossa toimivien yritysten omia yrityskohtaisia kehittämispyrkimyksiä. Hankkeiden tavoitteena voi olla esimerkiksi uuden johtamiskäytännön tai työn organisointimuodon läpivienti. Verkostoa voidaan kuvata luonteeltaan olemassa olevaa kokemusta hyväksikäyttäväksi ja jakavaksi. (Koivisto & Ahmaniemi 2001, ) 2.4 Organisaatioverkostot tutkimuskohteina Organisaatioverkostoista tehty tutkimus heijastaa kirjavaa verkostokeskustelua. (ks. esim. Heracleous 2003, ). Kun tutkimuskentän toisessa äärilaidassa on puhdas taloustieteellinen lähestymistapa, jonka kiinnostus on ennen kaikkea verkostojen tehokkuuteen ja tuottavuuteen liittyvissä tekijöissä, voidaan sen toisessa päässä taas nähdä radikaali marxilainen tutkimusparadigma, joka näkee verkostot alistamisen ja vallankäytön areenoina. Näiden kahden vastakohdan väliin mahtuu koko joukko muitakin tutkimusotteita. (Grandori & Soda 1995.) Verkostoanalyysi on esimerkiksi menetelmä, jolla voidaan kvantitatiivisesti mitaten tutkia muutoin näkymättömiä sosiaalisia rakenteita ja riippuvuussuhteita (ks. Johanson ym. 1995). Ylipäätään verkostotutkimuksen kentässä on havaittavissa selvä kvantitatiivisen, tilastollisen tutkimusotteen korostuminen. Näissä tutkimuksissa suhteellisen paljon huomiota on muun muassa kiinnitetty myös niihin tekijöihin, jotka ovat vaikuttaneet verkoston syntyyn, kuten keskinäiseen riippuvuuteen ja luottamukseen sekä verkoston tavoitteisiin. (Olivier & Ebers 1998.) Yksi perustavanlaatuinen jako voidaan tehdä myös sosiologisten ja taloustieteellisten verkostomaisen toiminnan selitysmallien välillä. Kun sosiologiset mallit painottavat muun muassa luottamuksen merkitystä verkostomaisen toiminnan kannalta, keskittyvät taloustieteelliset mallit verkostomaisesta toiminatatavasta saatujen hyötyjen tarkkaan mittaamiseen ja tutkimiseen. (Carney 1998.) Hieman kärjistäen voisi siis todeta, että kun sosiaalitieteilijät ovat kiinnostuneita verkostomaisesta toiminnasta ilmiönä, ovat taloustieteilijät kiinnostuneita sen potentiaalista taloudellisen lisäarvon tuottajana. 7

11 Pohjoismaisesta verkostotutkimuksesta on havaittavissa niin sanottu Upsalan koulukunta, joka näkee verkostot yhteistyön ja kanssakäymisen tuloksena. Vastakohtana tälle näkemykselle on pohjoisamerikkalainen lähestymistapa, jonka kiinnostus on strategisissa verkostoissa ja alliansseissa, joiden taustalta löytyy usein yksi iso aktiivinen toimija. Kun Uppsalan koulukunta siis pitää verkostomaista toimintaa enemmän itseohjautuvana ja tasa-arvoisena eri toimijoiden välillä, näkee amerikkalainen taho verkostomaisen toiminnan strategisena keinona, jota ohjaa ja johtaa yksi hegemoninen organisaatio. (Tikkanen 1997, ) Tämä verkostokeskustelussa ilmenevä vastakkainasettelu lienee osoitus myös laajemmassa mittakaavassa pohjoismaisesta kollektiivisuudesta ja amerikkalaisesta individualismista. Molempien suuntauksien painotus on kuitenkin taloustieteellinen, ja niiden kiinnostuksen kohteena teolliset tuotantoverkostot. Erityisesti pohjoismaisen lähestymistavan juuret johtavat teolliseen markkinointiin (Grandori & Soda 1995). Upsalan koulukunnan verkostoajattelu poikkeaa valtavirrasta silti ontologisilta käsityksiltään. Kun verkostotutkimuksen taustalla vaikuttaa yleensä suhteellisen positivistinen tiedekäsitys, joka haastaa tutkimaan kaikille yhteistä objektiivista todellisuutta, on Uppsalan koulukunnan taustalla pikemminkin konstruktionistinen ajattelutapa. Näkemys painottaa verkostotutkimuksen kontekstuaalisuutta ja subjektiivisuutta, sekä on kiinnostunut niistä dynaamisista prosesseista, joita monimutkaisiin ja pirstaleisiin verkostoympäristöihin liittyy. (Tikkanen 1997, ) Toisin sanoen kun perinteinen verkostotutkimus on pyrkinyt selittämään verkostomaista toimintaa mahdollisimman objektiivisesti, kiinnittää pohjoiseurooppalainen traditio pikemminkin huomiota niihin yksilöllisiin, subjektiivisiin tulkintoihin, joita verkostoista esitetään. Strategian tutkimuksessa verkostoja on lähestytty pääasiassa taloustieteellisestä näkökulmasta. Kiinnostuksen kohteena on ollut erityisesti mahdollinen yritysten strategisten yhteenliittymien ja tulosten välinen kausaalinen suhde. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että esimerkiksi yritysten arvoa ja suoritusta arvioitaessa tulisi kiinnittää huomiota niihin strategisiin yhteenliittymiin, joihin yritykset kuuluvat. Useinhan strategisten yhteenliittymien tavoitteena on juuri strategisen kilpailuedun saavuttaminen. Yhteenliittymät eivät ole kuitenkaan aina pelkästään positiivisia, vaan niihin saattaa liittyä myös negatiivisia piirteitä ja vaikutuksia. Strategiset yhteenliittymät, allianssit, voivat olla niin horisontaalisia kuin vertikaalisiakin ja niihin voi kuulua asiakkaita, alihank- 8

12 kijoita, kilpailijoita tai muita yksiköitä. (Ks. esim. Gulati ym ) Tämän tyyppiselle verkostotutkimukselle on tyypillistä tietynlainen input-output -ajattelutapa, joka on kiinnostunut niistä tekijöistä, jotka ajavat yrityksiä verkostoitumaan ja toisaalta niistä tuloksista, joita verkostoituminen niille tuottaa (Smith ym. 1995). Verkostot ja erityisesti niissä tapahtuva oppiminen ovat olleet myös Kehittävän työntutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Toiviainen (2003) tutki muun muassa väitöskirjassaan pienten suomalaisten teollisuusyritysten alihankintaverkostoa, ja oli kiinnostunut erityisesti siitä, millä eri tasoilla tässä verkostossa tapahtuu oppimista. Toiviainen tuottaa tutkimuksessaan neljä tasoa, ideologisen, projekti-, tuotannollisen ja työtekijätason, joiden välillä yhteistyötä ja oppimista tapahtuu. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että verkostossa oppiminen on kuitenkin hyvin kontekstisidonnaista ja syvään toimintatapaan juurtunutta. Verkosto on taas tutkimuksen valossa monitasoinen kokonaisuus. Verkostomaista toimintaa oppimisnäkökulmasta ovat tarkastelleet myös jotkin muut tutkijat (ks. esim. Powell, Koput & Smith-Doerr 1996; Knight 2000; Knight 2002). Suomalaisista verkostossa toteutetuista kehittämishankkeista on löydettävissä etupäässä arviointitutkimuksia. Esimerkiksi Vesalainen ja Kempas (2002) arvioivat Työelämän kehittämisohjelmassa (TYKE) toteutettuja verkostohankkeita. Tutkimuksessa arvioidaan verkostohankkeiden tavoitteita, odotuksia ja tuloksia niihin osallistuneiden kokemina. Verkostohankkeisiin osallistujat on jaettu neljään ryhmään: hankkeen suunnitelleisiin yrityksen edustajiin, hankkeeseen osallistuneisiin yrityksen edustajiin, hanketta suunnitelleisiin ulkopuolisiin asiantuntijoihin ja hanketta arvioivaan rahoittajan edustajaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tavoitteet saavutettiin huomattavasti paremmin koko julkisrahoitteisen ohjelman kuin yksittäisten verkostohankkeiden tasolla. (emt.) Vesalaisen ja Kempaksen tutkimuksen tilastollisesta luonteesta johtuen ei itse verkostohankkeita ja niissä tapahtunutta yhteistyötä kuvata kovinkaan yksityiskohtaisesti. Näin ollen siis rahoitusohjelman tuloksista voidaan vetää johtopäätöksiä, mutta verkostoihin osallistuneiden omia ääniä, sitä miten he merkityksellistävät ja tuottavat verkostomaista yhteistoimintaa, ei kuulla. Toinen esimerkki Työelämän kehittämisohjelman verkostohankkeiden arvioinnista on Koiviston ja Ahmaniemen (2001) laaja tutkimus, jossa käsitellään 13 eri verkostohanketta. Tutkimusraportissa on jokaisesta tutkimuksen kohteena olleesta verkostohank- 9

13 keesta pieni tapauskuvaus, jossa kerrotaan hankkeesta ja sen toiminnasta. Tutkimuksen taustalla on toiminnallisesti suuntautunut ajattelutapa, jonka tavoitteena on tukea innovaatiopoliittista keskustelua ja päätöksentekoa (emt. 4). Koiviston ja Ahmaniemen tutkimuksen yhtenä tehtävänä on konstruoida uusi malli uutta tietämystä tuottavasta kehittämisverkosta. Tämä toteutetaan jakamalla tutkimuksen kohteena olleet verkostohankkeet löyhästi viiteen eri luokkaan: horisontaalisiin kehittämisprojekteihin, vertikaalisiin kehittämisprojekteihin, tuottajien ja käyttäjien välisiin verkostoitumisprojekteihin, infrastruktuuriprojekteihin ja löyhäsidonnaisiin kehittämisohjelmiin. Tutkimusraportissa kuvataan lyhyesti jokaisen verkostomallin toimintaa. (emt ) Pankakoski (1996) arvioi myös lisensiaattitutkimuksessaan yhtä yritysverkostoa, joka tähtäsi Teknillisessä korkeakoulussa tuotetun innovaation, Simulaatiopelin, levittämiseen. Hän selvittää tutkimuksessaan verkoston ansioita ja puutteita, sekä seuraa peliosaamisen leviämistä ja pelin itsenäistä käyttöä verkostoon osallistuneissa organisaatioissa hankkeen päätyttyä. Kyseessä on siis myös eräänlainen verkostohankkeen vaikuttavuuden arviointi. Pankakosken tutkimuksen Simulaatiopelin verkostomalli muistuttaa hyvin läheisesti tämänkin tutkimuksen kohteena olevaa verkostohanketta. Pankakosken tutkimus antaa käytännöllistä tietoa verkostosta ja sen toimivuudesta levitysmallina. Tutkimuksen tulosten pääpaino on kuitenkin selkeästi siinä, miten simulaatiopelin menetelmäosaamista on hyödynnetty ja edelleen levitetty verkostohankkeen jälkeen. 10

14 3 VERKOSTOMAISEN YHTEISTYÖN TEOREETTISILLA JÄLJILLÄ Edellisessä luvussa tarkasteltiin organisaatioverkostoja, seuraavaksi kohdistan huomiota niissä tapahtuvaan yhteistyöhön. Ymmärrän, että tämä jaottelu saattaa tuntua teennäiseltä, mutta se kuvaa silti mielestäni hyvin sitä eroa, jonka teen niiden välillä tässä työssä. Kiinnitän tässä luvussa ensin huomiota verkostomaisesta yhteistyöstä käytävään teoreettiseen keskusteluun, jonka jälkeen tarkastelen siihen liittyvää tutkimusta. 3.1 Verkostomaisen yhteistyön luonne Perinteisesti yhteistyö on määritelty prosessiksi, jossa yksilöt, ryhmät tai organisaatiot tulevat yhteen, ovat toistensa kanssa tekemisissä ja muodostavat yhteistyösuhteen molemminpuolisen hyödyn saamiseksi. Viimeaikoina on ryhdytty korostamaan kuitenkin yhä enemmän myös yhteistyön dynaamista luonnetta; sitä kuinka yksilöiden halukkuus toimia yhteistyösuhteissa on merkittävä tekijä sen onnistumisessa. Yhteistyöstä voidaan puhua myös sekä muodollisena että epämuodollisena prosessina. Kun muodollisessa yhteistyössä korostetaan sääntöjä ja normeja, on epämuodollisen yhteistyön kantavana voimana pikemminkin vapaaehtoisuus ja spontaanius, jotka perustuvat osapuolten omaan haluun ja tarpeeseen olla yhteistyössä toisten osapuolten kanssa. (Smith ym ) Koska yhteistyöstä katsotaan saatavan molemminpuolista hyötyä, sitä ylläpidetään sekä jatketaan vapaaehtoisesti ja itseohjautuvasti. Verkostomaiseen yhteistyöhön liitetään usein juuri edellä mainittuja epämuodollisen yhteistyön piirteitä, sillä verkostometaforan käyttöön liittyy vahva normatiivinen ulottuvuus, joka painottaa vapaaehtoisuutta, joustavuutta ja satunnaisuutta sen yhteistyösuhteissa (Mattila & Uusikylä 1999, 10). Samanaikaisesti kun tämänkaltaiset yhteistyösuhteet tarjoavat laajat viestintäkanavat ja vaativat luottamusta, lojaalisuutta ja vastavuoroisuutta, niistä puhutaan luonteeltaan löyhempinä ja epävirallisempina (Sydow & Windeler 1998). Verkostomaisen yhteistoiminnan edellytykseksi tarjotaan myös usein keskinäistä luottamusta muiden osallistujien hyvään aikomukseen, sekä siihen, että kaikki yhteistyön osapuolet työskentelevät yhteisten tavoitteiden eteen (Smith ym. 1995). Verkoston 11

15 jäsenten täytyy voida luottaa toisiinsa, jotta yhteistyö olisi hedelmällistä. Luottamus ei synny kuitenkaan hetkessä, vaan vaatii aikaa ja työtä muodostuakseen. Tässä yhteydessä verkostokirjallisuudessa puhutaan usein vahvoista, vastavuoroisuuteen perustuvista verkostositeistä. (Niemelä 2002, ) Verkostomaiseen yhteistyöhön katsotaankin kuuluvaksi vahva vastavuoroisuuden periaate (Sydow & Windeler 1998). Sen mukaan kaikilla verkostoon osallistuvilla tulisi olla motiivi ja halu jakaa tietoa ja kokemuksiaan toistensa kanssa (Dyer & Nobeoka 2000). Tämän taas tulisi saada aikaan, että kaikki verkoston jäsenet menestyvät ja kehittyvät (Niemelä 2002, 84). Menestyvä yhteistyö näin ollen vaatii, että sen osapuolilla on molemminpuolinen ymmärrys siitä, miten koordinoida resurssejaan yhteiseen työskentelyn hyväksi, sekä ennen kaikkea halu sitoutua siihen (Blankenburg, Eriksson & Johanson 1996). Verkostomaiseen yhteistyöhön liitetään yleisessä keskustelussa myös sellaisia piirteitä kuin oppiminen ja tiedon jakaminen. Verkostot onkin nostettu yksilöiden, tiimien ja organisaatioiden ohella uudeksi oppimisen areenaksi (Knight 2002). Kun verkostomaisesta työskentelytavasta puhuttaessa korostetaan oppimista, on taustalla ajatus siitä, että organisaatiot voisivat oppia toisiltaan ja toistensa kokemuksista nopeammin ja tehokkaammin kuin yksinään toimien. Verkostojen nimittäin katsotaan olevan ympäristöjä, joissa erilaiset näkemykset ja ajatukset kohtaavat menestyksellisesti toisensa, synnyttäen uutta tietoa siihen osallistuvien käyttöön. Parhaimmillaan tämä tieto on sekä implisiittistä että eksplisiittistä tietoa. (Dyer & Nobeoka 2000.) Aivan uusin verkostoissa oppimista käsittelevä tutkimuksen on omaksumassa kantaa siitä, että verkosto itsessään on monitasoinen kokonaisuus, jonka oppiminen on seurausta näiden eri tasojen välisestä yhteistyöstä (Toiviainen 2003, ). Verkostossa tapahtuvan yhteistyön on katsottu olevan myös yksi merkittävä tekijä innovaatioiden syntymisen ja hyödyntämisen kannalta. Verkostotoimintakaan ei ole näin ollen enää pelkkää tiedon mekanistista siirtoa, vaan pikemminkin yhteisen merkitysperspektiivin, ajattelutavan luomista. Uudet innovaatiot syntyvät ja leviävät, kun ihmisiä saatetaan yhteen keskustelemaan ja pohtimaan yhteisiä ongelmia. (Swan ym ) Innovaatioverkon on katsottu koostuvan uuden tuotteen tai palvelun kehittämiseen osallistuvista toimijoista, joiden resurssit ovat komplementaarisia, toisiaan täydentäviä. Toimijoiden tarve osallistua verkostoon perustuu niiden aiempaan toimin- 12

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara

Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma. Eero Vaara Kuka on strategian tekijä? Diskursiivinen näkökulma Eero Vaara Perinteisiä näkökulmia strategiaan Käskemistä Päätöksentekoa Suunnittelua Analysointia Politikointia Kulttuurin luomista ja muuttamista Sosiaalista

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Verkostot kehittämistyössä

Verkostot kehittämistyössä Verkostot kehittämistyössä Lääkkeiden käytön järkeistämisen verkosto, työpaja 27.9.2012 Timo Järvensivu, KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn

Lisätiedot

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostomaisen toiminnan pääperiaatteet, edellytykset ja parhaat käytännöt Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kaksi näkökulmaa verkoston määrittelyyn 1. Abstrakti määritelmä: verkosto

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet

Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet Voimaa verkostoista! Tehokkaan ja hyödyllisen verkostotyön askeleet GeroMetron kauden aloitusseminaari 1.3.2017 Timo Järvensivu KTT, tutkija ja yrittäjä nommoc seugolaid osk Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen

Arjen elämyksistä globaalia bisnestä klo 12 alkaen Arjen elämyksistä globaalia bisnestä 29.1.2015 klo 12 alkaen Oulun Kaupunginteatteri, Pikisali #northernserviceday Yhteinen ymmärrys asiakkaan kanssa ja oman organisaation sisällä Oulu 29.1.2015 Marja

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa

Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Keskijohdon käytännöt strategian toimeenpanossa Heini Ikävalko Ikävalko, H. (2005) Strategy process in practice. Practices and logics of action of middle managers in strategy implementation. 1 Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004

MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 MUUTTUVA OPPIMISKÄSITYS JA KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN Hannu Soini Oulun yliopisto,kasvatustieteiden ja opettajankoulutuksen yksikkö 2004 5.5.2004 Hannu Soini, Kasope, 2004 Luennon teemat Muuttuva oppimiskäsitys

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla

Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Verkoston kehittäminen Oppivat tuotantokonseptit -oppaan avulla Oppivat tuotantokonseptit välineitä verkoston kehittämiseen 17.4.2012 Aalto-yliopiston perustieteiden korkeakoulu Helsingin yliopisto Lappeenrannan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op)

410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) 410070P Kasvatussosiologia: Yhteiskunta, kasvatusinstituutiot ja sosiaalinen vuorovaikutus (4op) KT Veli-Matti Ulvinen - Osa III - Kasvatussosiologia osana kasvatustieteitä Kasvatustiede tieteiden välistä

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista!

Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Yhteisistä tavoitteista yhdessä tuloksiin Voimaa verkostoista! Verkostotyön keskeiset askeleet Kielten kärkihanke, kieltenopetusta koskevat kokeilut 15.5.2017, Paasitorni Timo Järvensivu KTT, tutkija ja

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä. Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkostoissa toimiminen: verkostotyön perusteita ja käytäntöä Timo Järvensivu KTT, tutkimuspäällikkö Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Nuori Suomi 13.3.2012 Verkosto voidaan määritellä ainakin kahdella

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009

KESKUSTELUNANALYYSI. Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 KESKUSTELUNANALYYSI Anssi Peräkylä Kvalitatiiviset menetelmät 04.11.2009 Esitelmän rakenne KESKUSTELUNANALYYTTINEN TAPA LUKEA VUOROVAIKUTUSTA ESIMERKKI: KUNINGAS ROLLO KESKUSTELUNANALYYSIN PERUSOLETTAMUKSET

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1

SOSIAALITYÖN TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ. Rovaniemi 13.04.2010 4.5.2010 AN 1 SOSIAALITYÖN PROSESSIKUVAUKSET TUKEMASSA SOSIAALITYÖTÄ Rovaniemi 13.04.2010 Asta Niskala 4.5.2010 AN 1 Sosiaalityön määritelmä Sosiaalityö kohdistuu ihmisten ja heidän sosiaalisessa ympäristössään olevien

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä

Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Tutkimushavaintoja kahdesta virtuaaliympäristöstä Haasteita ja mahdollisuuksia uusiin toimintatapoihin 8.2.2008 Eija Korpelainen ja Meri Jalonen TKK, Työpsykologian ja johtamisen laboratorio Esityksen

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus

Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Inno-Vointi -projektin alkuseminaarin avaus Tuomo Alasoini tuomo.alasoini(at)tekes.fi Tekesin rooli työelämän tutkimuksessa ja kehittämisessä Suomen innovaatiopolitiikkaa ohjaa nykyään kansalliseen innovaatiostrategiaan

Lisätiedot

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä

Asiantuntijoiden vai ihmisten johtamista? Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Pohdintaa johtajuudesta, kehittymisestä ja kehittämisestä Leadership-päivä Finlandia-talo 2.2.2012 klo 9.30-10.45 , TkL Tutkija ja projektipäällikkö - Tuotantotalouden laitos/bit Tutkimuskeskus Johtajuus,

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä

Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Metsäsektorin hyväksyttävyys kriisissä Voidaanko brändeillä vaikuttaa? Maaliskuu 2006 Professori Helsingin yliopisto Psykologian laitos gote.nyman@helsinki.fi Mistä tiedämme.? Miten voimme toimia.? Kenelle

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY

INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY INNOSPRING CATCH - CAPTURING KNOWLEDGE OPPORTUNITIES AND CO-CREATING VALUE IN THE DIGITAL ECONOMY Kirsimarja Blomqvist Anna-Maija Nisula Heidi Olander Kaisa Henttonen Jukka-Pekka Bergman Tutkii yhteiskehittelyä

Lisätiedot

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden

Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden Sulautuvan opetuksen seminaari, Helsingin yliopisto, 8.3.2012 Saara Repo, HY, Avoin yliopisto Paavo Pylkkänen, Filosofian laitos, HY ja Skövden korkeakoulu, Ruotsi Kurssin esittely Opiskelijapalautteen

Lisätiedot

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet

Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Työyhteisöjen rajat ja rajattomuudet Minna Janhonen ja Anu Järvensivu Lappeenranta-seminaari 15.8.2013 16.8.2013 Janhonen ja Järvensivu 1 Rajoja rikkova työ ulkoistettu toiminta organisaation sisäinen

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle

Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle Eeran emergenssimalli: Verkostomalli ja yhteistyöalusta suomalaisten cleantech-yritysten kansainvälistymiselle 2013 Eera kehittää alustaa suomalaisen cleantech-osaamisen verkostoimiseksi ja viemiseksi

Lisätiedot

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen

Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Etusijalla oppiminen ideoita lukion pedagogiseen kehittämiseen Lukiopäivät 11.-12.11.2015 Eija Kauppinen, Kimmo Koskinen, Anu Halvari & Leo Pahkin Perusteiden oppimiskäsitys (1) Oppiminen on seurausta

Lisätiedot

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008

OPINNÄYTETY YTETYÖN. Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 TYÖEL ELÄMÄLÄHEISYYS OPINNÄYTETY YTETYÖN LÄHTÖKOHTANA Teemu Rantanen dos., yliopettaja, Laurea teemu.rantanen@laurea.fi 15.5.2008 alustavia kysymyksiä Millainen on ammattikorkeakoulun opinnäytety ytetyö

Lisätiedot

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen

ICF Finland. International Coaching Week 19.-23.5.2014. Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen ICF Finland International Coaching Week 19.-23.5.2014 Ammattimaisen coachingin näkyvyyden, tunnettuuden ja vaikuttavuuden lisääminen Esityksen sisältö International Coaching week Mitä coaching on? Mitä

Lisätiedot

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015

Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Mitä hyötyä verkostotyöstä ja mitkä ovat verkostotyön onnistumisen kulmakivet? Liikkujan polku -verkosto 21.1.2015 Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija, Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Mistä on

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen

Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Business Breakfast Näkökulmia verkostojen ja luottamuksen johtamiseen Technopolis Innova, Piippukatu 11, Jyväskylä 31.8.2012 klo 8.30-9.45 Auvinen, Tommi (KTL, MTI), yliopistonopettaja Sajasalo,

Lisätiedot

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein?

Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Miten minun tulisi toimia, jotta toimisin oikein? Verkkopohjainen dilemmakeskustelu sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden eettisen ajattelun kehittäjänä Soile Juujärvi ja Kaija Pesso SULOP 2013 3/7/2013

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE?

MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? MITEN SUOMALAISET YRITYKSET HYÖDYNTÄVÄT VERKOSTOJA PALVELULIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ? KANNATTAAKO SE? Dosentti Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto Serve Research Brunch 18.9.2013

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen MAANTIETO Maantiedon päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Sisältöalueet Maantieteellinen tieto ja ymmärrys T1 tukea oppilaan jäsentyneen karttakuvan

Lisätiedot

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi

Prosessikonsultaatio. Konsultaatioprosessi Prosessikonsultaatio Lähtötilanteessa kumpikaan, ei tilaaja eikä konsultti, tiedä mikä organisaation tilanne oikeasti on. Konsultti ja toimeksiantaja yhdessä tutkivat organisaation tilannetta ja etsivät

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA

LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA LUOTTAMUS KILPAILUETUNA VERKOSTOTALOUDESSA UUDISTA JA UUDISTU-messut Vanha Satama 250903 Prof. Kirsimarja Blomqvist Lappeenranta University of Technology TeliaSonera Finland LÄHTÖKOHDAT 1. Verkostosuhteet

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos

TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos TERAPIA MERKITYSTYÖNÄ MISTÄ RAKENTUU AUTTAVA KESKUSTELU? Jarl Wahlström Jyväskylän yliopiston psykologian laitos Psykoterapiakeskustelujen tutkimus Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksella 1 Laitoksen

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa

NodeHealth: Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa : Innovaatioiden haltuunotto ja diffuusio julkisyksityisissä terveyspalveluissa Jani Johanson, professori, Johtamiskorkeakoulu, Tampereen yliopisto Päivi Husman, teemajohtaja, Työhön osallistuminen ja

Lisätiedot

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä

KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS LUOKAT. Oppiaineen tehtävä KUVATAITEEN PAINOTUSOPETUS 7. -9. LUOKAT Oppiaineen tehtävä Kuvataiteen opetuksen tehtävä on ohjata oppilaita tutkimaan ja ilmaisemaan kulttuurisesti moninaista todellisuutta taiteen keinoin. Oppilaiden

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina

Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Opettajat yhteisöllisinä asiantuntijoina Koulutusteknologian perusopinnot 29.9.2010 2 Luennon sisältö Työelämä ja oppiminen muuttuvassa yhteiskunnassa Opettajayhteisöjen muodostuminen Opettajan yhteisöllinen

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori

Haastattelututkimus ja tekstianalyysi. Janne Matikainen Yliopistonlehtori Haastattelututkimus ja tekstianalyysi Janne Matikainen Yliopistonlehtori Laadulliset aineistotyypit luonnollinen - kerätty aineisto puhe - kirjallinen - visuaalinen - havainto-aineisto yksilö - ryhmäaineisto

Lisätiedot

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila

Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi. Helsinki Ylitarkastaja Henna Antila Arviointi'10 kehittävän arvioinnin prosessi Helsinki 9.9.2010 Ylitarkastaja Henna Antila Kehittävä arviointi 1. Arvioinnin tehtävänä on aina jonkin kehittäminen Kehittävän arvioinnin lähtökohtana on tiedon

Lisätiedot

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA

POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA POLIISIN OSAAMISEN KEHITTÄMISEN STRATEGIA TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOSTEKIJÄT Keskeisiä muutostekijöitä poliisin toimintaympäristössä ja niiden vaikutuksia osaamistarpeisiin ovat: niukkenevat toiminnalliset

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot