Pitkäaikaishoidon johtaja sivu 4 Lääkeneuvottelukunta sivu 10 Opiskelijat kotihoidossa sivu 18 Sisäilmaa sivu 20

Transkriptio

1 Terveiset H e l s i n g i n k a u p u n g i n t e r v e y s k e s k u k s e n h e n k i l ö s t ö l e h t i 2/2009 Pitkäaikaishoidon johtaja sivu 4 Lääkeneuvottelukunta sivu 10 Opiskelijat kotihoidossa sivu 18 Sisäilmaa sivu 20

2 Terveiset 2/2009 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen henkilöstölehti 29. vuosikerta To i m i t u s Siltasaarenkatu 13, 3. krs. PL Helsingin kaupunki puh. (09) Snellman Markus HKI/Terke markus.snellman@hel.fi Pä ä t o i m i t t a j a Matti Toivola Pitkäaikaista sairaalahoitoa Kivelässä. Sisältö Pääkirjoitus 3 Pitkäaikaista sairaalahoitoa Helsingissä _ 4 Lyydia Luukka: perushoitaja 6 Malmin sairaalan peruskorjaus- ja laajennustyöt alkavat 9 Hyvää lääkitystä turvaamassa 10 Antti Kohvakka eläkkeelle 11 Työ tutuksi: puheterapeutti ja neuropsykologi 12 VETH:lla ehkäistään väkivaltaista käyttäytymistä 14 Sähköisiä palveluja hammashuollossa 15 Kimmo Brandt Malmin sairaalan peruskorjaus- ja laajennustyöt alkavat, sivu 9. Potkua kotihoidon ja suun terveydenhoidon yhteistyöhön 16 Opiskelijat kotihoidossa 18 Raikasta sisäilmaa 20 Tehtäväkohtaisten palkkojen tarkistukset 23 Potilasturvallisuus osana laadunhallintaa 4 Office 2007 ja sähköpostijärjestelmän käyttöönotot 25 Lahjoitus Suursuon sairaalalle 25 Terve-Sos Tervetuloa syyskuussa Linnanmäelle 27 Muutokset kesällä Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela To i m i t u s s i h t e e r i Markus Snellman To i m i t u s n e u v o s t o Virpi Heikkinen Seija Hiekkanen Ina Ihalainen Harriet Jacobson Hannele Kopilow Sami Keränen Tarja Kyllönen Marja-Sisko Luomanpää Mira Reijonen Eeva Sandelin Antti Sorva K a n s i k u v a Perushoitaja Johanna Seppälä Kivelän pitkäaikaissairaalasta. Kuva: Kimmo Brandt Ta i t t o Meri Jähi Pa i n o Painotalo Auranen Oy ISSN Terveiset 3/09 ilmestyy syyskuun lopussa. Aineiston tulee olla toimituksessa 1.9. mennessä. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

3 Pääkirjoitus Kesän kynnyksellä Hyvää lääkitystä turvaamassa, sivu 10. Markus Snellman Kevään ja kesän odottamiseen liittyy itse kullekin monenlaisia asioita. Terveyskeskuksen johdolle varma kesän merkki on pakko saada seuraavan vuoden talousarvioesitys valmiiksi lautakunnasta toukokuun loppuun mennessä. Markus Snellman Markus Snellman Talousarvion laadintaa ohjaavat kaupunginhallituksen päättämät sisällölliset linjaukset ja talousraami. Meille annettu raami tarkoittaa, että terveyskeskustoiminnan talousarvioesitys pienenee tästä vuodesta noin 6,8 miljoonaa euroa eli 1,1 prosenttia. Terveyskeskuksen toiminta on siis sopeutettava tätä vuotta pienempään talousarvioon. Talousarvioesityksessämme voimavaroja onkin kohdennettava uudelleen. Vanhuspalvelujen palvelurakennetta on kevennettävä kansallisten tavoitteiden mukaisesti lisäämällä avopalveluja ja vähentämällä laitoshoitoa. Tämän on linjannut kaupunginvaltuustokin strategiaohjelmassaan vuosille Talousarvioesityksessä on otettava huomioon myös syksyllä Meilahdessa aloittavan Haartmanin sairaalan tarvitsemat lisäresurssit. Pääkaupunkiseudun yhteistyö tiivistyy, kun pääkaupunkiseudun hammashuollon yhteinen päivystys ja suun erikoishoidon yksikkö käynnistyvät samoin syksyllä Myös tästä johtuvat budjettivaikutukset on otettava huomioon ensi vuoden budjettiesityksessä. Toimintamme suunnittelussa on tarkasteltava toimintaympäristömme keskeisiä muutoksia tulevalla suunnittelukaudella. Helsingin väestörakenteessa on kaksi muutossuuntaa, jotka vaikuttavat terveyspalvelujen kysyntään ja palvelujen käyttöön. Toinen muutossuunnista liittyy väestön ikääntymiseen ja toinen ulkomaalaistaustaisen väestön määrän nopeaan kasvuun. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtyminen alkaa vuonna 2010, jolloin nämä henkilöt siirtyvät pois työterveyshuollon palvelujen piiristä. Osa heistä tulee käyttämään jatkossa terveyskeskuksen palveluja. Suurten ikäluokkien koon vuoksi terveydenhuoltomenot nousevat tulevina vuosina merkittävästi, ellei terveyden edistämisen toimenpitein pystytä vaikut- Laakson kuntoutuksen työntekijöitä. Kuvassa (vas.) sairaanhoitaja Pia-Lisa Alpua, osastonhoitaja Merja Hällfors, perushoitaja Jaana Kortelainen ja sairaanhoitaja Timo Sivola. tamaan ikääntyvän väestön terveydentilaan myönteisesti. Tämän lisäksi Iäkkäät tarvitsevat muuta väestöä enemmän terveyspalveluja. Kotihoidon asiakkaana on joka toinen 85 -vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä ja joka toinen on myös vuosittain akuuttisairaalassa hoidossa. Helsingille tyypillistä on myös yksinasuvien suuri määrä, mikä lisää ammattiavun tarvetta toimintakyvyn heikentyessä sekä sairaus- ja toipilasvaiheessa. Tärkeää on, että terveyskeskus jatkossakin panostaa voimakkaasti terveyden edistämiseen eikä vähennyksiä kohdenneta ennalta ehkäiseviin palveluihin. Mikäli suurten ikäluokkien terveyskäyttäytyminen muuttuu niin, että tupakointi ja alkoholin käyttö vähenevät, liikunta lisääntyy ja ylipaino vähenee, suotuisat vaikutukset ulottuvat yksilöiden hyvinvointiin ja sitä kautta suoraan myös terveyspalvelujen tarpeeseen ja terveydenhuollon kokonaismenojen kehitykseen. Maahanmuuttajataustaisen väestön määrän kasvu näkyy yhtäältä terveydenhuollon asiakaskunnan monipuolistumisena ja toisaalta mahdollisuutena saada lisää työikäistä työvoimaa terveydenhuoltoon. Maahanmuuttajat käyttävät keskimäärin muuta väestöä vähemmän terveyspalveluja. Kuitenkin raskauteen ja synnytykseen liittyviä käyntejä on keskimääräistä enemmän ja suun terveyden sekä mielenterveyden ongelmat ovat koko väestöä yleisempiä. Maahanmuuttajien terveyteen ja toimintakykyyn liittyvien ongelmien ehkäisy ja hoito on osa kotoutumisen edistämistä ja huono-osaisuuden ehkäisyä. Minkälaisen talousarvion ja toiminnan lähtökohdat saamme vuodelle 2010, selviää lopullisesti vasta marraskuussa, kun valtuusto hyväksyy talousarvion Uskon kuitenkin, että talouden ja väestömuutosten tuomista haasteista huolimatta, tulemme osaamisemme avulla ja toimintaamme jatkuvasti kehittäen selviämään vähintäänkin hyvin myös ensi vuonna. Nyt kuitenkin valmistaudumme ensin nauttimaan kesästä ja hyvin ansaitusta kesälomasta. Sitä odotellessa toivotan terveyskeskuksen koko henkilökunnalle yhdessä ja jokaiselle erikseen aurinkoista ja voimia antavaa kesän aikaa! Matti Toivola toimitusjohtaja Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 3

4 Pitkäaikaista sai Annikki Thodén johtaa Helsingin terveyskeskuksen neljää pitkäaikaissairaalaa, jotka sijaitsevat Kivelässä, Koskelassa, Myllypurossa ja Suursuolla. Potilaspaikkoja sairaaloissa on tällä hetkellä Teksti Markus Snellman Kuva Kimmo Brandt Helsingissä ympärivuorokautisia pitkäaikaishoidon paikkoja, mikä tarkoittaa vanhainkotipaikkoja ja pitkäaikaissairaalan paikkoja, vähennetään pikkuhiljaa. Mikä on pitkäaikaisen sairaalahoidon tulevaisuus meillä ja muualla? Onko hoitomuoto terveydenhuollon osa-alueena kehittyvä vai väistyvä? - Vastaus on sekä kehittyvä että väistyvä. Toiminnan kehittämisen osalta voin mainita, että olemme pitkäaikaisessa sairaalahoidossa olleet mukana muun muassa terveyskeskuksen tuotteistushankkeessa, joka kirkastaa meille sen mitä pitkäaikainen sairaalahoito on. Väistyvä ala on siinä mielessä, että laitospaikat eivät ainakaan lisäänny, kertoo osastopäällikkö Thodén. Tänä vuonna pitkäaikaissairaalan hoitopaikat voivat vähentyä ainakin viidelläkymmenellä toissavuotisen kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti. Asiantuntijoiden mukaan Helsingissä ikäihmisten hoito on viime vuosikymmeninä ollut melko laitosvaltaista. Mistä tämä johtuu? - Voidaan todeta, että täällä on ollut mahdollisuuksia rakentaa sairaaloita ja vanhainkoteja sekä myös käyttää niitä. Hyvän hoidon tarjoaminen tällä keinolla on ollut tavoite. Helsingissä on ollut myös aika paljon huonoosaisuutta ja pieniä asuntoja. Vanhainkotipaikkoja on käytetty myös sosiaaliseen asuttamiseen. Kun asumisolot ovat parantuneet, myös laitoshoidon tarve on vähentynyt. Talojen hissittömyys on tosin aika usein ongelma. - Myös erilaisten hoitomuotojen, hoitotyön ja lääketieteen kehittyminen ovat vähentämässä laitoshoidon tarvetta, Thodén jatkaa. Vanhusten ympärivuorokautisessa laitoshoidossa, mikä tarkoittaa pitkäaikaisen sairaalahoidon ohella myös vanhainkoteja, on helsinkiläisistä 75 vuotta täyttäneistä noin kahdeksan prosenttia, kun tavoite on kolme prosenttia vuoteen 2012 mennessä. Pitkäaikaissairaalassa 75 vuotta täyttäneistä helsinkiläisistä oli maaliskuun lopussa 2,24 prosenttia. 4 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

5 raalahoitoa Helsingissä Pitkäaikaissairaalat ovat osa terveyskeskusta ja vanhainkodit sosiaalivirastoa. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että vanhusten ympärivuorokautinen laitoshoito olisi kaupungissa samassa organisaatiossa. Thodénin mukaan kaikki tämän asian osalta on vielä selvitysvaiheessa. Aktiivinen ja omatoiminen Annikki Thodénin mielestä ympärivuorokautisessa laitoshoidossa tulee olla vain sellaisten henkilöitten, jotka sitä todella tarvitsevat. Tavoite on, että ihminen pysyy hyväkuntoisena, omatoimisena ja aktiivisena mahdollisimman pitkään mahdollisista sairauksistaan ja toimintakyvyn rajoitteistaan huolimatta. Suurin osa myös haluaa asua kotona, esimerkiksi kotihoidon tukemana, jos se vain on mahdollista. Thodén korostaa puheessaan perusasioita eli hyvää ja ammattitaitoista hoitotyötä, monipuolista ravitsemusta, tarkoituksenmukaista lääkehoitoa, riittävää virikkeellisyyttä ja toimintakykyä tukevaa liikkumista, ei temppulogiaa. Kuntouttava työote nousee hänen puheessaan usein esiin. - Hoidon sisältö muuttuu. Jatkossa keskitytään geriatriseen hoitotyöhön, jatkokuntoutukseen, toimintakyvyn parantamiseen ja tukemiseen sekä turvalliseen lääkehoitoon. Kuntoutus voi olla jatkokuntoutusta tai geriatrista kuntoutusta. Kun hoito kestää yli kahdesta neljään kuukauteen, pitkäaikaissairaala jatkohoito- ja jatkokuntoutuspaikkana on hyvä paikka. Osa pitkäaikaissairaalan osastoista on erikoistunut jatkokuntoutukseen. Fysioterapeutit ja toimintaterapeutit kiertävät joka osastolla tehden yhteistyössä hoitotiimin kanssa potilaille liikkumissuunnitelmat. Kuntosali löytyy tällä hetkellä Koskelan sairaalasta. Myös kolmeen muuhun sairaalaan on suunnitteilla kuntosalinurkkauksia. - Hyvässä hoidossa palautetaan potilaan omaa toimintakykyä hänen toimintarajoitteensa huomioiden. Virikkeellisyys ja liikunta ovat tärkeitä välineitä ylläpitää ja kohentaa asiakkaan yleistä kuntoa. Hoidon ei pidä olla liian peti- eikä lääkevetoista. - Nostetaan asiakas ylös, autetaan syömisessä, harjaannutetaan uudelleen, ei makuuteta liikaa, Thodén listaa konkreettisia arkisia toimia hoitotyössä. Hyvässä hoidossa palautetaan potilaan omaa toimintakykyä hänen toimintarajoitteensa huomioiden. - Joskus potilaan oma motivaatio olla aktiivinen, on hiipunut. Tällöin tietysti hoidon tarve on suurempi ja potilaan omaa näkemystä tulee myös kunnioittaa. Kuntouttava hoito on usein hitaampaa ja työläämpää hoitohenkilökunnalle. Tällöin täytyy huomioida potilaiden yksilölliset erot. Esimerkiksi ruokailu itsenäisesti ei välttämättä kaikilta suju yhtä joutuisasti. Silti aktiivinen tekeminen on tärkeää. Asioiden ei tarvitse sujua täydellisesti. Yleensä potilaat ymmärtävät omatoimisuuden merkityksen. Myös omaisille asia on hyvä selvittää. Kaikki hoitoa tarvitsevat eivät kuulu pitkäaikaiseen sairaalahoitoon. Silti sairaalahoito voi olla Thodénin mielestä tarkoituksenmukaista esimerkiksi elämän loppuvaiheessa. Kuitenkin vuosikausia sairaalassa asuminen alkaa olla entistä enemmän menneisyyteen kuuluva asia. - Vuosittain noin osastollinen potilaita kuntoutuu kotiin ja kahdesta kolmeen osastollista kuntoutuu palveluasumiseen tai vanhainkotiin, Thodén sanoo. Keskimääräinen hoitoaika Helsingin pitkäaikaissairaalassa on vuodesta kahteen vuoteen mediaanin ollessa alle vuoden. Potilaista 75 prosenttia on yli 75-vuotiaita ja 13 prosenttia on vuotiaita. Alle 65-vuotiaita on 12 prosenttia. Jokaisella omahoitaja - Yksilövastuinen hoitotyö tarkoittaa, että jokaisella potilaalla on nimetty omahoitaja, joka vastaa potilaan hoidosta. Tämä ei tarkoita yksin työskentelyä. Teemme tiimityötä. Yhdellä osastolla on kahdesta neljään tiimiä. Hoitajalla on omia potilaita kolmesta viiteen, Thodén kertoo. Yksilövastuisen hoitotyön mallia ja tiimityötä on kehitetty viime vuosina muun muassa Palrahankkeessa ja sen jatkeena tiimityötä on vahvistettu. Omahoitajamalli mahdollistaa syvällisemmän paneutumisen yksittäisen potilaan hoitoon. Yksilövastuinen hoitotyö ei Thodénin mukaan vaadi sen enempää resursseja kuin muutkaan työskentelytavat. Työn laatu on parempaa kuin mallissa, jossa työt jaetaan vain tehtäväkohtaisesti. - Omahoitajan tukena ovat tiimin ja osastonhoitajan lisäksi lääkäri sekä toiminta- ja fysioterapeutit. Myös hoitajien erityisosaaminen jaetaan kollegojen käyttöön. Osastonhoitaja on lähiesimies, joka seuraa työn laatua ja vastaa yksikkönsä toiminnasta. Osastonhoitajat tekevät tarpeen mukaan myös kliinistä työtä. - Tiimityötä korostava toimintamalli ei suju itsestään. Täytyy muistaa, että tiimiytyminen vie aikaa, osastopäällikkö sanoo. Luotettava, jämäkkä ja keskusteleva Helsingissä pitkäaikaissairaalan lääkärit kuuluvat eri kliiniseen osastoon kuin hoitohenkilökunta, jota Annikki Thodén johtaa. Lääkärit ovat akuuttisairaalan organisaatiossa. Haittaako tämä toimintaa? - Organisaatioraja ei haittaa, kun pelisäännöt ovat selkeät. Lääketieteelliset linjaukset potilaiden hoidon suhteen tekee ylilääkäri. Tällä hetkellä työtämme tosin haittaa lääkäripula. Työvoimapula näkyy terveydenhuollossa myös hoitajapuolella, minkä odotetaan helpottuvan nykyisen talouden laskusuhdanteen myötä. Helsingin pitkäaikaissairaaloissa on 987 työntekijää. Heistä noin 30 prosenttia on sairaanhoitajia ja vajaa 70 prosenttia perushoitajia. Neljässä sairaalassa on yhteensä 41 osastoa. Yhdellä osastolla on sairaansijaa. Pitkäaikaishoidon johtaja Annikki Thodén. Millainen on hyvä esimies? - Hyvä esimies on avoin, rehellinen ja luotettava. Alaiset haistavat epäluotettavan johtajan kilometrien päähän. Epäluotettavuus on mielestäni esimiehen huonoin ominaisuus. Hyvä johtaja on myös jämäkkä. Silti hän myös perustelee asiat, jakaa riittävästi tietoa ja kuuntelee alaisiaan. Ei saa olla liian jääräpää, osastopäällikkö Thodén linjaa. Omia työntekijöitään hän kehuu ammattitaitoisiksi, asiantunteviksi, oppimishaluisiksi ja erinomaisiksi yhteistyökumppaneiksi. Helsingin ydinkeskustassa asuvan Annikki Thodén elämässä perhe ja lapset ovat tärkeitä. Vastapainoa vaativalle työlle tarjoavat vapaa-ajalla liikunta ja kesämökkeily. Toisinaan osastopäällikön työtä ei pääse vapaa-aikanakaan karkuun. - Töihin liittyviä papereita tulee luettua kotona. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 5

6 Lyydia Luukka: merkonomi, perushoitaja, Perushoitaja Lyydia Luukka työskentelee Kivelän sairaalassa ruotsinkielisellä osastolla 4. Hän valmistui perushoitajaksi vuonna vuotiaana. Kun tuli mahdollisuus olla 68- vuotiaaksi töissä, hän ajatteli, että haluaa jatkaa työntekoa siihen ikään. Hän kertoi, että vaikka työ on raskasta, on vanhusten nosto ja siirtely myös tekniikkalaji. Lyydia täyttää tänä vuonna 68. Hänen viimeinen työpäivänsä on heinäkuun puolivälissä. Perushoitaja Lyydia Luukka on aina kuulunut ammattiliittoon ja on ollut superilainen vuodesta Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

7 kuvataiteilija ja runoilija Teksti ja kuvat Liisa Suominen* Lyydia Luukka kirjoitti ylioppilaaksi Saarijärven yhteiskoulusta vuonna Sen jälkeen hän opiskeli vuoden ylioppilasmerkonomiksi Jyväskylässä. Töissä Lyydia on ollut monessa eri paikassa: hän on ollut esimerkiksi Helsingissä 1960-luvun puolivälissä sairaanhoitajien lakkokorvauksia laskemassa ja Kirurgisen sairaalan toimistossa sekä Jyväskylässä vuodet Kinkomaan parantolassa osastoavustajana. Työn ohessa Lyydia opiskeli ATK:ta. Pisin Lyydian työjakso oli 16 vuotta Metsäliitossa Äänekoskella, jossa hän työskenteli 1980-luvun lopulle. Perushoitajaksi viisikymppisenä - Minut potkaistiin töistä pois monen muun mukana, lamakautta ounasteltiin jo. Jäin työttömäksi ja kävin kehnoa yrittäjäkoulutusta, siellä oli melko motivoitumattomia opettajia. - Sitten pääsin hoitamaan erästä diabeetikkoa, meille syntyi hyvä hoitosuhde. Kyselin työvoimatoimistosta perushoitajakoulutuksesta ja sainkin tiedon koulutuspaikasta vuonna Olin hoitoalan työllisyystöissä välillä. - Vuonna 1990 tein päätöksen ja otin lainaa, poikani jo opiskeli tuolloin, ja lähdin Saarijärvelle opiskelemaan. Valmistuin perushoitajaksi vuonna 1991, 50-vuotiaana, Jämsänkosken terveydenhuolto-oppilaitoksesta. Onko siinä mukana sukurasitetta: kaikki neljä sisartanikin ovat terveysalalla, heistä kaksi on ylihoitajaa, yksi diakonissa-sairaanhoitaja ja neljäs on apuhoitaja, Lyydia muistelee. - Halusin jatkaa työntekoa ja siksi halusin opiskella lisää. Isäni oli tuohon aikaan pirteä yli 90-vuotias ja ajattelin, että enhän voi vuosikymmeniä elää hyväkuntoisena tekemättä työtä. Opiskelu oli hauskaa aikaa. Olin hyvin motivoitunut ja pärjäsin hyvin 20-vuotiaiden opiskelutovereideni kanssa. Tein muuten lopputyöni tietokoneella, mikä oli siihen aikaan vielä harvinaista. - Valmistuttuani tein määräaikaisia sijaisuuksia Saarijärven, Kyllön ja Petäjäveden terveyskeskuksissa. Työ oli rankkaa, mutta pärjäsin hyvän fyysisen kuntoni ansiosta. Työskentelin myös osastoavustaja-perushoitajana Saarijärven terveyskeskuksessa ja perushoitajana Saarijärven vanhainkodissa, jossa olin ollut jo opiskeluaikana kolmivuorotöissä. Myöhemmin sain vain muutaman päivän tai viikon pätkätöitä. Aloin ajatella, että eihän minulle kerry monen vuoden töistä markkaakaan eläkettä! Lyydia toteaa. - Pätkätöiden vuoksi menin lähihoitajille tarkoitettuun vuoden pituiseen täydennyskoulutukseen, jossa keskeisenä aiheena olivat mielenterveys-, huume- ja alkoholiongelmaiset. Opetus ei ollut kummoista, mutta kyllä sieltä jotain jäi. - Opiskelun aikana olin edelleen töissä Saarijärven sairaalan vanhainkodissa, jossa oli syntynyt kivoja potilassuhteita. Osastot olivat kyllä isoja, työntekijöitä oli liian vähän ja potilaista monilla oli makuuhaavoja, tästä työntekijät olivat stressaantuneita. Parannusta siihen saimme siitä, että työntekijät rupesivat tekemään lyhennettyä työaikaa, jolloin jokaisen neljän hoitajan lisäksi saatiin viides hoitaja töitä tekemään. Tämä toteutui vain vanhainkodin puolella. - Määräaikaista kokoaikatyötä tein vuonna 1996 ja sen jälkeen taas pätkiä. Siksi piti ruveta miettimään muita työpaikkakuntia. Katselin tietokoneelta Helsingin työpaikkoja ja kysyin työvoimatoimistosta, saisinko matkaavustusta Helsinkiin työpaikkaa katsomaan, Lyydia kertoo. Määräaikaisiin töihin Helsinkiin vuonna 2001 ja vakinaiseksi eläkeiässä Matka-avustus myönnettiin ja tammikuussa 2001 Lyydia aloitti perushoitajan työt Suursuon sairaalassa. Hän sai yhdeksän kuukauden määräaikaisen työn ja kaupungin asunnon, jossa edelleen asuu. Määräaikaisia töitä Lyydia teki myös Koskelan, Malmin ja Herttoniemen sairaaloissa, Kustaankartanossa ja Pihlajamäen kotihoidossa. Kivelän sairaalassa Lyydia on ollut määräaikaisena monella osastolla, osastoilla 22, 2, 3, 10, 12 ja 4. Vakituisen työn ruotsinkielisellä osastolla 4, jossa oli työskennellyt sitä ennen noin vuoden, Lyydia sai eli eläkeiän jo ylitettyään! - Osastollamme on nuori kannustava osastonhoitaja, joka opiskelee itsekin. Tällä hetkellä hän on äitiyslomalla. Suoritin ruotsin kielen tutkinnon, ja saan sen ansiosta 40 euron palkanlisän kuussa. Potilaiden ja omaisten kanssa tulen oikein hyvin toimeen. Tärkeää on muistaa, että työssä ollaan potilaiden vuoksi. - Sairauspäiviä minulla ei juuri ole. Pientä nahistelua työtovereiden kanssa välillä on,...harrastaa aktiivisesti politiikkaa. Hänen sydämensä asiana on Helsingissä asuvien köyhien naisten aseman parantaminen. Sitoutumattomassa Senioriliike ry:ssä on Lyydian mielestä toivoa toimia koko ajan kasvavan varttuneessa iässä olevan ryhmän yhteistyöfoorumina. Liike on valtakunnallinen kansalaisjärjestö......oli perustamassa kirjoittajien Kynäri -yhdistystä Jyväskylässä 30 vuotta sitten ja kuuluu pääkaupunkiseudun Elävät runoilijat ry:hyn (joka on eri yhdistys kuin Elävät runoilija -klubi!). Kirjoittaa runoja ja asiatekstejä ja kirjaa unensa......toimii Malmin seurakunnassa tukihenkilönä... Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 7

8 ...pelaa lentopalloa kesäisin Pukinmäen ulkokentällä ja talvisin Kampissa Hassarit -nimisen mukavan porukan kanssa sekä tekee pyöräilyretkiä. Työmatkat sujuvat julkisilla. Lyydia on maalannut koko ikänsä ja oli perustamassa 30 vuotta sitten Saarijärven taiteilijaseura Sienaa, jonka kevätnäyttelyssä Saarijärven museossa on tänäkin vuonna kaksi Lyydian maalausta. Hän oli myös perustamassa taiteilijaseuroja Äänekoskelle ja Keuruulle. Kuvassa Lyydian työ vuodelta OOPPERATALON kohdalla näkyy stadionintornin risti ylimpänä Oletko huomannut vai katsoitko joutsenparia Töölön lahdella Lumirypytystä arvelin, mutta lokkiparvi lorvaili pitkin ohutta jäänreunaa samaan aikaan Mikä onkaan naisen arvo ja asema Suomessa herää epäilys, että katoava luonnonvara. Ohutharsoiset naiset pitkin katuja nuorina sileinä ja sieluttomina oikovat itseään laittautuvat solmuun katseen vangitsemiseksi mutta ne aina sovitaan. Olen yleensä ehkä liiankin kauan hiljaa, mutta kyllä sitten joskus, tarvittaessa, avaan suuni. Olemme sopineet, että käytävillä ei puhuta potilaiden eikä omistakaan asioista ääneen, vaikka sen asian pitäisi kyllä olla itsestään selvää, jo koulutuksen kautta, Lyydia toteaa. Työssä jaksamista tukevat monet asiat Työssä jaksamista Lyydiaa tukevat hyvät hoitosuhteet. Osastonhoitaja on hyvä tukija ja osa henkilökunnastakin. Tukea Lyydia saa lähipiirin ihmisiltä, joita Lyydialla on paljon muiden muassa Malmin toimintakeskuksessa, jonne Lyydia on nyt yrittämässä perustaa osallistujien vähyyden takia vielä vaiheessa olevaa shakkikerhoa. Myös hengellisyys on Lyydialle tärkeää, hän käy, jos vain mahdollista, sunnuntaisin kaikissa Malmin kirkon musiikkitilaisuuksissa. Perhe on Lyydialle tärkeä: - Minulla on poika, joka toimii Espoossa koulupastorina ja jonka vaimo työskentelee HUSin laboratoriossa, ja kolme lastenlasta. Ja luonto on ihan ykkösasia, sillä tähän asti olen keräillyt metsästä talven marjat ja sienet. - Kymmenen vuoden välein pitäisi kaikille hoitajille järjestää vähintään kuukauden kestävä lisäkoulutus, nyt lisäkoulutukset ovat liian lyhyitä, korkeintaan parin päivän mittaisia. Myös irtiottokoulutusta olisi hyvä järjestää kaikille. Hyvää tulosta on saatu pientiimityöskentelystä, koska pienessä ryhmässä asioista pystytään keskustelemaan heti, nopeasti, ja sen kautta puuttumaan ja korjaamaan mah- 8 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 Lyydia on Terveyskeskuksen kuvataidekerhon jäsen ja on tehnyt siellä viimeksi vesiväritöitä, aikaisemmin myös öljyvärimaalauksia ja temperaa. Lyydian töitä on ollut esillä muiden muassa Kivelän sairaalan mininäyttelyssä toukokuussa Hän oli Malmilla Foto-Mannelin kuukauden taiteilija joulukuussa Helmikuussa 2009 hänen viime vuosiensa maalauksia ja muutama runotaulu olivat esillä Malmin toimintakeskuksessa. Kuvassa yksi niistä. Normaali, vastuullinen, siveä tai ikääntyvä nainen mikä kummajainen se siinä. ei katoa, ei kumarru miehen silitettäväksi katsoo silmiin ja vaatii oikeuksiaan toteuttaa omaa elämäänsä kirkkaassa valossa julkisuudessa, tai valitsemassaan varjossa Naisellako on ihmisarvo ja valinnan vapaus sidottuna kyllä: lapsiin, miehiin, moraaliin olemaan hiljaa, sivulla, odottamaan Joku muuko on velvollinen nostamaan jalustalle entisen muusan, aviovaimon, rakastajattaren Yhteiskunta nakertaa mustiin pukeutuneet vähäväkiset tai haavoitetut naiset, joita on loukattu, petetty, hyljätty tulemaan toimeen toivottavasti hissukseen hiipuvien voimiensa ja älynsä varaan Lyydia Luukka dollisia ongelmia. - Olin muuten syksyllä 2008 ensimmäisen kerran kuntoutuksessa. Sain kuntotesteissä huonon arvosanan, koska kaikki kuntoa mittaavat testit loppuivat 60-vuotiaisiin! Mitään seitsemän vuoden hyvitystä mittauksista ei herunut. Olen varmastikin saamaani tulosta paremmassa kunnossa, Lyydia toteaa. - Mieluisinta työssäni on vuorovaikutus, varmaan ruotsin kielen takia, se on sujuvaa, eikä ollenkaan kankeaa. Pidän suomenruotsin melodiasta ja rytmistä. Vaikeaa työssä on työvoimapula. Meillä on paljon vaihtuvia, vierailevia uusia varatyöntekijöitä. Olen myös huomannut henkilökunnan suhtautuvan joskus jopa rasistisesti vierailevia maahanmuuttajalähihoitajia kohtaan. Ehkä siksikin, että he eivät osaa puhua ruotsia. Itse pärjään heidän kanssaan hyvin, vaikka toki huomaan, että koulutustasot ovat vaihtuvilla työntekijöillä hyvinkin erilaisia, Lyydia miettii. - Miksi olen vielä töissä? Kun tuli mahdollisuus olla 68-vuotiaaksi töissä, ajattelin, että mikä tässä. Ja vanhusten nosto ja siirtely on myös tekniikkalaji, vaikka samalla raskasta työtä. Täytän tänä vuonna 68 ja nyt toukokuussa anon eläkettä. Viimeinen työpäiväni on joskus heinäkuun puolivälissä, harmaapantteriksi itseään nimittävä Lyydia kertoo. * Liisa Suominen on vapaa toimittaja

9 Malmilla myllerretään - Malmin sairaalan peruskorjausja laajennustyöt alkavat Malmin sairaalan peruskorjaus- ja laajennustyöt alkavat kesällä Sairaala-alueella käy lähivuosina kova kuhina: kunnallistekniikka teletekniikasta vesi- ja viemäriputkiin uusitaan, vanhoja rakennuksia korjataan ja alueelle rakennetaan kokonaan uusi rakennus päivystyksen käyttöön. Rakennustöistä huolimatta sairaalan toiminta jatkuu normaalisti syksyyn 2010 asti. Syksyllä 2010 Malmin päivystys muuttaa vilkkaimman rakentamisen ajaksi nykyisen Marian päivystyksen tiloihin. Teksti Projektipäällikkö Maritta Lindholm ja viestintäpäällikkö Jaana Juutilainen-Saari Kuvat Arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela Malmin sairaalan laajat ja pitkäaikaiset rakennustyöt alkavat tänä kesänä. Ensimmäisessä vaiheessa sairaala-alueelle rakennetaan tukitiloja ja kunnallistekniikkaa, mikä aiheuttaa huomattavia maankaivutöitä koko sairaala-alueella. Ambulanssi- ja taksiliikenteeseen, paikoitukseen ja kevyen liikenteen reitteihin on tulossa muutoksia. Liikennejärjestelyt muuttuvat sairaalan pääsisäänkäynnin ja päivystyksen edustalla. Sisääntuloväylät ja pääsisäänkäynnit terveysasemalle, päivystykseen ja rakennukseen 18 (vuodeosastot) säilyvät ennallaan. Terveysaseman ja sairaalan välissä oleva paikoitusalue poistuu käytöstä kesäkuun alussa. Uudet paikoitusalueet tulevat Malmin terveysaseman ja Kirkonkyläntien väliselle alueelle sekä rakennuksen 18 pääsisäänkäynnin edustalle. HKL:n linjan 78 sekä palvelulinjan reitti ja pysäkki säilyvät tässä vaiheessa ennallaan. Sairaala-alueelta avataan ulosmenoväylä Tyynelänkujalle, ja rakennuksen 18 liikenne ohjataan pois sitä kautta. Sairaala-alueelle rakennetaan uusia kevyen liikenteen väyliä. Alueen läpikulku estetään rakentamisen aikana turvallisuussyistä. Talvelantien ja rakennuksen 18 välille rakennetaan uusi huoltoväylä, joka otetaan käyttöön vuodenvaihteessa Päivystys evakkoon vilkkaimman rakentamisen ajaksi Malmin päivystys muuttaa syksyllä 2010 väistötiloihin uuden sairaalan rakentamisen ajaksi Marian sairaalaan vuosiksi Nykyinen Marian sairaala puolestaan muuttaa uuteen Haartmanin sairaalaan syksyllä Malmi on kiinteistöviraston Tilakeskuksen suurin lähivuosien rakennushanke. Kokonaiskustannus on arvonlisäveroineen noin 92 miljoonaa euroa, ja uusia ja korjattavia tiloja on yhteensä noin brm 2. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 9

10 Hyvää lääkitystä turvaamassa Lääkeneuvottelukunta kokouksessaan. Terveyskeskuksen peruslääkevalikoimasta päättää lääkeneuvottelukunta. Lääkkeiden valintaa ohjaavat kansalliset hoitosuositukset ja tieteellinen näyttö. Neuvottelukunta seuraa myös lääkkeiden kulutusta ja kustannuksia ja on mukana kehitystyössä. Neuvottelukunnassa on kymmenen hoitosuositukset tuntevaa eri lääketieteen erikoisalojen asiantuntijaa ja hoitotyön edustus. Teksti ja kuvat Markus Snellman Nykyisin lääkeneuvottelukunnassa on asiantuntijaedustus myös sosiaalivirastosta. Lisäksi lääkeneuvottelukunta käyttää apunaan terveyskeskuksen asiantuntijoita muun muassa hammashuollon, gynekologian ja ravitsemustieteen aloilta. Vuosittain päivitettävän peruslääkevalikoiman tarkoitus on taata turvallinen, tarkoituksenmukainen ja taloudellinen lääkehoito sairaala-apteekin lääkehuoltopalveluja käyttävissä yksiköissä. Ajanmukaisella lääkevalikoimalla halutaan varmistaa, että potilailla olisi monipuolisesti käytössään yleisimmät lääkkeet. Lääkeneuvottelukunnan linjausten pohjalta sairaala-apteekki kilpailuttaa, hankkii, 10 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 varastoi ja toimittaa lääkkeet. Uusimmat lääkkeet otetaan ylilääkäri Antti Kohvakan mukaan terken yksiköissä nopeimmin käyttöön akuuttisairaaloissa. - Aivan ensin uudet lääkkeet lanseerataan yliopistosairaaloihin, tosin esimerkiksi Malmin sairaalassa on lupaava uusi lääke muutaman kerran otettu käyttöön ennen HYKS:ä, Malmin päivystyksen eläkkeelle siirtyvä ylilääkäri Antti Kohvakka kertoo. Hän on toiminut viime vuodet lääkeneuvottelukunnan puheenjohtajana. - Lääkeneuvottelukunnan rooli on koordinoiva. Yksi tehtävä on hakea edullisinta korvaavaa lääkettä silloin kun jotain lääkettä ei ole saatavana, neuvottelukunnan varapuheenjohtaja, sairaala-apteekkari Hannele Varstela kertoo. Taloudellisuus on näinä päivinä tärkeä tekijä kaikessa kaupungin toiminnassa, myös potilaan lääkityksen valinnassa. Lääkeneuvottelukunta laatii peruslääkevalikoiman rinnalla suositukset hammashuoltoon, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoon sekä kotihoitoon. Mikrobilääkkeiden käyttöön on laadittu oma opaansa. Neuvottelukunta ja sairaalaapteekki palvelevat myös sosiaaliviraston vanhainkoteja, kehitysvammalaitoksia ja päihdehuoltoa sekä kaupungin ostopalvelusäätiöitä. - Valmiussuunnitelma sisältää ohjeet ydinvoimalaonnettomuuksien varalle ja kaliumjodiditabletteja onkin varattu paitsi sairaaloihin myös terveysasemille, kouluihin ja oppilaitoksiin sekä päiväkoteihin, Hannele Varstela sanoo.

11 Antti Kohvakan työura terveyskeskuksessa päättyy Lääkeneuvottelukunnan puheenjohtajana tämän vuoden huhtikuuhun toiminut Antti Kohvakka jää kevään kuluessa eläkkeelle. Antin päätyö on viimeiset kymmenen vuotta ollut Malmin päivystyksessä, jossa hän toiminut ylilääkärinä. Terveyskeskukseen töihin hän tuli vuonna 1983 osastonlääkäriksi. Lääketieteen tohtori Kohvakka on erikoistunut sisätauteihin ja keuhkosairauksiin. Väitöskirjassaan hän tutki diureettien vaikutusta elimistön kalium- ja magnesiumtasapainoon. Antilla on eläköityvänä päivystyksen johtajana paljon kokemusta myös konkreettisesta päivystävän lääkärin työstä, joka hänen kertomansa mukaan on työvuorojen osalta muuttunut. Maallikolle viime vuosikymmenten käytännöt kuulostavat varsin rankoilta. - Aikoinaan, kun oli päivystysvuoroja, saatoin päivystää yksin yön, sitten olla osastotyössä päivällä ja jälleen päivystää seuraavan yön. Yöllä yleensä pystyi hiukan nukkumaan. Pari tuntia unta auttoi jo aika hyvin. - Nyt meillä on terveyskeskuspäivystyksessä kello 15 ja 22 välillä neljä päivystävää lääkäriä, joista kaksi päivystää koko yön. Tänä päivänä yön päivystysvuoron jälkeen lääkäri pääsee kotiin. Eläköityvä ylilääkäri pitää nykyistä järjestelmää luonnollisesti parempana. Aiemmin oli suurempi riski tehdä vääriä ratkaisuja kun oltiin usein yksin ja työvuorot saattoivat venyä todella pitkiksi. - Hommat täytyy osata. Päivystyksessä pitäisi olla kokenein lääkäri. Tähän ei ole koskaan päästy. Ideaalitilanteessa samassa päivystysvuorossa ovat seniori ja nuorempi lääkäri. Vähintään takapäivystäjänä pitäisi olla kokeneempi lääkäri niin kuin Malmin ja Marian sairaaloiden päivystysyksiköissä onkin ollut käytäntönä. Hannele Varstela ja Antti Kohvakka. Antti on ollut alusta pitäen mukana suunnittelemassa uusia päivystysjärjestelmiä. Marian päivystys muuttaa ensi syksynä Meilahteen. Nimeksi tulee Haartmanin sairaala. Malmin päivystys siirtyy tämän jälkeen väistötiloihin Mariaan kun Malmilla aletaan rakentaa päivystykselle uusia tiloja. Uudet päivystykset toimivat uudella periaatteella. - Olen yhteispäivystyksen kannattaja. On järkevää, että ammattilaiset luokittelevat asiakkaat tarpeen mukaan terveyskeskus-, sisätauti-, tai kirurgiseen päivystykseen. Antti on ollut pitkään mukana lääkeneuvottelukunnassa. Mitä kautta tulit mukaan? - Olen opiskeluajoista asti ollut kiinnostunut lääkkeistä ja farmakologiasta. Toimin pitkään neuvottelukunnassa rivijäsenenä, Antti kertoo. Rivijäsen-termi huvittaa Hannele Varstelaa. - Antti toimi asiantuntijajäsenenä, Hannele täsmentää. Antti on tyytyväinen vuosiinsa Malmilla. Kiitosta saavat työkaverit alaisista viraston johtoon. Terveyskeskus on ollut hyvä työnantaja. Virasto on ollut kiitettävästi järjestämässä resursseja asianmukaisen hoidon turvaamiseksi. Antti Kohvakan seuraajaksi Malmin päivystysyksikköön on valittu Mia Laiho. Toivotamme Antille mukavia eläkepäiviä. - Lääke suojaa kilpirauhassyövältä, jolle ydinsäteily altistaa, Antti Kohvakka täydentää. Lääkeneuvottelukunnalla on myös tutkimuskytkös: - Lääkärit voivat meillä tehdä kliinistä lääketutkimusta. Tutkijoille järjestämme erikoislupavalmisteet, Antti Kohvakka sanoo. Potilaalle annettavat lääkkeet määrää häntä hoitava lääkäri. Lääkäreillä saattaa kuitenkin olla esimerkiksi kulttuuritaustasta johtuen erilaisia tottumuksia ja käytäntöjä verrattuna terveyskeskuksen omiin. Uudet suoraan yliopistosta tulevat työntekijät eivät välttämättä myöskään tiedä terveyskeskuksen suosituksia. - Tavoite on, että terveyskeskuksen yksiköissä noudatettaisiin vielä paremmin lääkeneuvottelukunnan suosituksia, joita nyt seurataan noin 70 prosenttisesti, Antti Kohvakka kertoo. Hän korostaa senioriopin merkitystä. Kokeneempi kollega opettaa nuorempaa. Mikä on lääkeneuvottelukunnan puheenjohtajan mielestä hyvän lääkityksen merkitys? - Aivan ratkaiseva. Kaikki lähtee liikkeelle siitä, että lääkkeen pitää olla potilaalle hyödyllinen. Oikealla lääkityksellä saadaan esimerkiksi tulehdus rauhoittumaan. Sydänlääkkeillä saadaan usein ennaltaehkäistyä infarkti, Antti Kohvakka sanoo. - Tärkeä taito on myös purkaa turhia lääkityksiä, Hannele Varstela täydentää. Sairaala-apteekissa voidaan huomata lääkemääräyksen antoajankohdasta, että lääkityksen jatkaminen ei ehkä ole enää tarkoituksenmukaista. Tällä hetkellä terveyskeskuksessa hyvää lääkehoitoa ovat varmistamassa myös viisi osastofarmaseuttia, jotka auttavat kaupungin akuuttisairaaloiden osastoja lääkehuoltotehtävissä. He lisäävät tietoa ja vuorovaikutusta lääkitysasioissa jalkauttamalla esimerkiksi lääkeneuvottelukunnan linjauksia. Heidän avullaan pyritään lisäämään lääketurvallisuutta ja lääkkeisiin liittyvää osaamista yksiköissä. Sairaala-apteekin osastofarmaseutit seuraavat, että potilaiden lääkitykset ovat tarkoituksenmukaisia. Farmaseutit kertovat esimerkiksi lääkkeiden haittavaikutuksista ja peruslääkevalikoiman merkityksestä. Tarvittaessa he saavat asiantuntija-apua sairaala-apteekin proviisoreilta. Terveyskeskuksen lääkekustannukset ovat vuositasolla lähes seitsemän miljoonaa euroa. Kokonaissummaa alentavat kilpailutukset. Kun potilas on sisällä kaupungin sairaalassa, lääkityksen maksaa kaupunki. Avohoidossa potilas maksaa lääkityksensä itse saaden Kelakorvaukset. Eläkkeelle jäävän Antti Kohvakan lääkeneuvottelukunnan puheenjohtajana korvaa kotihoidon lääkäri Jyrki Vanakoski. Terveyskeskuksen peruslääkevalikoima löytyy sähköisenä Teristä polulta HPK/Tukipalveluyksikkö/Sairaala-apteekki. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/

12 Työtutuksi Puheterapeutti Hanna Jäntti Puheterapeutti Hanna Jäntin työpaikka on akuuttisairaalan kuntoutusyksikössä Laaksossa. Hannan asiakkailla on aivovauriosta johtuvia vaikeuksia puheen tuotossa, ymmärtämisessä, lukemisessa tai kirjoittamisessa. Markus Snellman Mitä puheterapeutin työhön kuuluu terveyskeskuksessa? - Kuntoutusyksikön aikuisneurologiset puheterapeutit tutkivat ja kuntouttavat asiakkaita, jotka ovat useimmiten sairastaneet aivoinfarktin tai aivoverenvuodon tai saaneet aivovamman. Puheterapeutin vastaanotolle voi tulla myös eteneviin neurologisiin sairauksiin tai aivokasvaimiin sairastuneita henkilöitä. Itse työskentelen Laakson sairaalan kuntoutusosasto K14:n puheterapeuttina. - Terveysasemien ja päiväkotien puheterapeutit työskentelevät lapsiasiakkaiden parissa ja vammaisneuvolan puheterapeutit kehitysvammaisten kanssa. Kuinka tullaan puheterapeutin asiakkaaksi? - Kuntoutusosastolla lääkärin lähetteellä. Avopuolella esimerkiksi oman terveysaseman lääkärin lähettämänä tai HYKS:n lähettämänä. Millaisia ongelmia asiakkaillasi on? - Heillä on aivovauriosta johtuvia vaikeuksia puheen tuotossa, ymmärtämisessä, lukemisessa ja/tai kirjoittamisessa. Moniin aivovaurioihin liittyy myös nielemisvaikeutta eli dysfagiaa. Minkälaisia syitä löytyy vaivojen takaa? - Aivoinfarkti, aivoverenvuoto, aivovamma, aivokasvaimet, etenevät neurologiset sairaudet... Minkä ikäisiä asiakkaasi ovat? vuotiaita. 12 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 Kuinka pitkään he keskimäärin tarvitsevat palvelujasi? - Muutaman kerran arviosta aina useiden kuukauden pituisiin kuntoutusjaksoihin. Millaisia apuvälineitä käytätte puheterapeutin työssä? - Testaustilanteessa perinteinen nauhuri on tärkeä työväline. Videointia käytetään joskus tallentamaan terapiatilanteita. Kielellisessä kuntoutuksessa käytetään muun muassa monipuolista LET (Language Enrichement Therapy) -menetelmää ja Lexiaa, joka on tietokoneella oleva kuntoutusohjelma. - Joskus joudutaan turvautumaan puhetta korvaavien kommunikaatiomenetelmien käyttöön, kuten kuvakansioihin. Kuvakansiot kootaan esimerkiksi BoardMaker -kuvaohjelman avulla. Puhetta tukevasta ja korvaavasta menetelmästä voisi mainita vielä Talking Mat:n, joka on osoittautunut hyväksi apuvälineeksi puheterapeutin työssä. - Nielemiskuntoutuksessa käytetään sitruunaglyseriinitikkuja nielun alueen stimulointiin. Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanisi kuntoutuksessa? - Itselläni on etuoikeus työskennellä moniammatillisessa työryhmässä, johon kuuluu fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja, neuropsykologi, sosiaalityöntekijä, lääkäreitä sekä hoitohenkilökuntaa. Kaikkien panos on yhtä tärkeä, painottuen eri alueille asiakkaan tilanteesta riippuen. Yhteistyö ja konsultointi kollegoiden kesken on myös tärkeä osa työtäni. Mikä sai sinut aikoinaan kiinnostumaan puheterapeutin työstä? - Halusin lähteä opiskelemaan jotain psykologian ja lääketieteen välimaastosta. Logopedian koulutusohjelmaan törmäsin puolivahingossa selatessani abi-vuonna yliopiston opinto-opasta. Mikä on työssäsi antoisinta? - Nähdä työni tuloksia: yleensä kohentumista tapahtuu kuntoutuksen edetessä. Saan tehdä ihmisläheistä työtä, jossa voi kokea olevansa hyödyksi. Kohtaan työssäni mielenkiintoisia ja haastavia tilanteita. Jokainen asiakas on erilainen ja oirekuva yksilöllinen. Yhteistyö kuntoutustiimin ja omaisten kanssa on parhaimmillaan hyvin palkitsevaa. Kuinka pitkään olet toiminut puheterapeuttina? - Muodollisesti pätevänä vuodesta Ennen valmistumista tein eripituisia osa-aikaisia sijaisuuksia vuodesta 1999 alkaen. Mitä harrastat/ Mitä aiot tehdä kesällä? Harrastan liikuntaa ja tanssin steppiä. Tulevana kesänä lähden perheeni kanssa Kreikkaan. Muita etukäteissuunnitelmia en aio tehdä. Terassikausi on vielä avaamatta, joten toivotaan ihania lämpimiä ilmoja.

13 Neuropsykologi Helena Jahnukainen Neuropsykologi Helena Jahnukainen työskentelee Laakson kuntoutusyksikössä neurologian poliklinikalla. Mitä hänen työnsä pitää sisällään? Millaisia ongelmia hänen asiakkaillaan on? Kuinka kauan olet toiminut neuropsykologina? - Valmistuin psykologiksi 1978, ja siitä alkaen olen paria tutkimustyövuotta lukuun ottamatta tehnyt työtä neurologisten potilaiden parissa. Kävin työn ohessa neuropsykologian erikoistumiskoulutuksen, josta valmistuin kliiniseksi neuropsykologiksi vuonna Mitä neuropsykologin työ pitää sisällään terveyskeskuksessa? - Terveyskeskuksessa toimii aikuisneuropsykologisissa tehtävissä viisi psykologia, osa kuntoutusosastolla ja osa poliklinikalla. Työmme painottuvat eri tavoin, toisilla neuropsykologisiin tutkimuksiin ja osalla meistä, kuten minulla, kuntoutukseen. - Minä kuntoutan aivohalvaus- ja aivovammapotilaita. Teen myös ne neuropsykologiset tutkimukset, joita kuntoutujani tarvitsevat kuntoutusjakson aikana, esimerkiksi työkyvyn tai autolla ajamisen edellytysten arvioimiseksi. Mitä neuropsykologisissa tutkimuksissa tehdään? - Neuropsykologisessa tutkimuksessa perehdytään haastattelemalla tutkimukseen tulevaan henkilön asiaan ja tilanteeseen. Haastattelun ja lähetetietojen perusteella suunnitellaan, mitä neuropsykologisia testejä käytetään asian selvittelyssä. - Testitehtävien avulla saadaan näytteitä tutkittavan kognitiivisista toiminnoista, eli tiedonkäsittelystä (havainnointi, muisti, päättely, tarkkaavuuden säätely sekä toiminnan yleispiirteet kuten toiminnan ohjaus, nopeus, sujuvuus jne). Tunnereagointia arvioidaan havainnoimalla, haastatteluin ja kyselyillä. - Kootuista tiedoista tehdään päätelmiä, joiden perusteella otetaan kantaa erilaisiin asioihin (työkyky, ajokyky, kotiselviytyminen, oirekuvan eteneminen, kuntoutuminen jne.) ja suunnitellaan tarvittavia toimenpiteitä, esim. kuntoutusta. Millaisia apuvälineitä käytätte tutkimuksissa? - Käytämme testejä, joissa tutkittavalle henkilölle annetaan suoritettavaksi erilaisia tehtäviä. Tehtävämateriaali on usein sanallista, kuvallista tai numeerista. Markus Snellman Mitkä ovat yleisimmät syyt lähetteelle neuropsykologille/neuropsykologin tutkimuksiin? - Lähetteiden kysymyksinä voivat olla esim. kuntoutustarve ja kuntoutuksen järjestäminen, työkyvyn arviointi, kotiselviytymisen edellytysten arviointi, kysymykset muistihäiriöistä, ajokyvyn edellytykset, oikeustoimikelpoisuuteen liittyvät kysymykset jne. Minkä ikäisiä asiakkaasi ovat? - Suurin osa asiakkaistani neurologisella avokuntoutuspoliklinikalla on vuotiaita. On kuitenkin kaiken ikäisiä kuntoutusta tarvitsevia aikuisia, joten nuorimmat asiakkaani ovat olleet lukioikäisiä ja vanhimmat yli 80. Kuinka pitkään he keskimäärin tarvitsevat palvelujasi? - Tavallisimmin neuropsykologinen kuntoutus poliklinikalla jatkuu 4 6 kk. Hyvin usein jaksot ovat kuitenkin paljon pidempiä, kun esimerkiksi työhön palaamisen sujumista seurataan. Tällöin seurantaa on välillä selvästi yli vuoden. Ketkä ovat tärkeimmät yhteistyökumppanisi kuntoutuksessa? - Minulla on ilo työskennellä ihanien työtovereiden kanssa. Yhteistyö omassa työryhmässä muiden terapeuttien ja kaikkien työryhmän jäsenten kesken on tiivistä ja jokapäiväisessä työssä hyvin tärkeää ja välttämätöntä. Kuntoutusyksikön neuropsykologikollegat ovat tärkeitä sekä saman alan asiantuntijoina että ystävinä. Kun järjestellään kuntoutusta meidän poliklinikkamme kuntoutuksen päättyessä, tehdään yhteistyötä myös muiden neuropsykologikollegoiden kanssa. Mikä työssäsi on mielenkiintoisinta? - Teen työtä ihmisten kanssa ja ihmisethän ovat ylipäätään tavattoman kiinnostavia. Erilaisten aivosairauksien aiheuttamat oireet ovat asioina ja tapahtumina surullisia, mutta ilmiöinä hyvin mielenkiintoisia. Kuntoutuminen on moniulotteinen tapahtuma ja kuntoutustyö vaatii jatkuvaa suunnittelua, se on luovaa, kiinnostavaa työtä. Miksi suuntauduit aikoinaan neuropsykologiaan? - Psykologia oli yksi vaihtoehto jo lukioaikana, mutta lopullisesti siihen innosti silloisen nuoren tutkijan, sittemmin neuropsykologian professori Veijo Virsun artikkeli Helsingin Sanomissa, luultavasti keväällä Artikkelin aiheena oli biopsykologia. Innostuin aiheesta valtavasti. Opiskeluaikanani silloisen HYKS:n neurologian klinikan johtavan psykologin Anna-Riitta Putkosen luennot kliinisestä neuropsykologiasta ohjasivat minut potilastyöhön, kun siihen asti olin suunnitellut tutkimustyötä. Mitä harrastat? - Luontoa ja liikuntaa eri muodoissaan. Luen mielelläni, mutta sitä jaksan paremmin tehdä lomilla. Mitä aiot tehdä kesällä? - Vietän aikataulutonta aikaa! Puuhastelen pihalla. Luen kirjoja. Saunon. Istun rappusilla, katselen merelle ja olen jouten. Kesälomieni mottona on viime vuodet ollut: Aika menee aatellessa, päivä päätä käännellessä. Eikä siihen liity syyllisyyttä, vaan lupa olla lomalla jouten hyvällä omallatunnolla. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/

14 Jan Jalaskoski, Jukka Hautaviita, Anja Kettumäki ja Mika Lötjönen Auroran sairaalan piha-alueella. VETH:lla ehkäistään väkivaltaista käyttäytymistä Psykiatrian VETH-toimintamallikoulutuksen perusajatuksena on väkivaltaisen käyttäytymisen ehkäisy, riskien tunnistaminen, tilanteiden ennakointi ja väkivaltatilanteiden välttäminen hoidollisen vuorovaikutuksen ja toiminnallisuuden keinoin. Teksti Arja Kettumäki, Markus Snellman Kuva Markus Snellman Lyhenne VETH tulee sanoista väkivaltatilanteiden ehkäisy ja turvallinen hoito. Koulutus perustuu englantilaiseen Management of Actual or Potential Aggression -menetelmään (MAPA). Koulutuksen tavoitteena on reaalisten väkivaltatilanteiden väheneminen sekä henkilökunnan turvallisuuden parantaminen hoitoyksikössä. Tavoitteena ei ole muuttaa hoitokäytäntöä ulkoapäin, vaan miettiä mitä toimintatapoja voidaan mahdollisesti muuttaa. Menetelmän avulla pyritään muun muassa eristystilanteiden vähenemiseen. Fyysisen rajoittamisen tekniikat perustuvat pari- ja ryhmätyöskentelyyn. Ellei väkivaltaisuuden suuntaan kehittyvän käyttäytymisen rauhoittaminen muilla vuorovaikutuksen keinoilla onnistu, turvaudutaan potilaan fyysiseen kiinnipitämiseen, joka perustuu potilaan luonnollisten liikeratojen hallittuun ja kivuttomaan rajaamiseen sekä samanaikaiseen hoidolliseen vuorovaikutukseen. Lukko-otteita tai muita kipua tuottavia tekniikoita ei siten missään vaiheessa käytetä. Psykiatrian henkilöstölle suunnattu peruskurssi kestää 40 tuntia, joka jakautuu 8 tunnin teoriaosuuteen ja 32 tunnin käytännön harjoitteluun. Osallistujat saavat suoritetusta kurssista todistuksen. Suomessa koulutusta saavat antaa koulutetut ja pedagogisia valmiuksia omaavat sosiaalija terveysalan ammattilaiset, jotka ovat suorittaneet MAPA-Finland-kouluttajakoulutuksen. Terveyskeskuksessa päteviä kouluttajia ovat sairaanhoitajat Jukka Hautaviita ja Jan Jalaskoski sekä mielenterveyshoitaja Mika Lötjönen Auroran sairaalasta. Aurorassa aloitettiin akuuttipsykiatrian hoitohenkilöstön kouluttaminen syksyllä 2007 talon ulkopuolisten kouluttajien toimesta. Samanlaista koulutusta on järjestetty myös Kellokoskella, Peijaksessa, Lasten- ja nuortensairaalassa ja Tammiharjun sairaalassa. - Kun ulkopuoliset koulutukset alkoivat pyöriä, miellä tuli puheeksi, että talolle tarvitaan omia kouluttajia. Juttu tuntui mielenkiintoiselta, VETH-kouluttaja Mika Lötjönen kertoo hakeutumisestaan mukaan. Hän on työskennellyt psykiatrisessa hoitotyössä vuodesta 1988 lähtien, joista Aurorassa viimeiset kolme vuotta. - Koulutus on isolta osin fyysistä. Harjoittelemme esimerkiksi erilaisista otteista irtautumista ja potilaan kiinnipitämistä. Teoria ja siihen liittyvät keskustelut kuuluvat koulutukseen olennaisena osana, Lötjönen kertoo. Koulutukseen voivat osallistua fyysisesti kaikenkuntoiset henkilöt. Fyysisessä harjoittelussa otetaan huomioon tarvittaessa henkilön mahdolliset fyysiset rajoitteet. Koulutettavilla on hyvä olla asuina joko sairaalan suojavaatteet tai muu soveltuva vaatetus. Miten psykiatrian henkilöstö on ottanut koulutukset vastaan? - Henkilökunta on suhtautunut harjoitteluun pääosin myönteisesti. Koulutuksen alkuvaiheessa oli havaittavissa normaalia muutosvastarintaa ja epätietoisuutta, jota lisäsi talossa samoihin aikoihin tekeillä ollut eristyskäytäntöjen muutos. Osa työntekijöistä kyseenalaisti koulutuksen tarpeellisuuden ja sen tuoman hyödyn, Lötjönen kommentoi. Kouluttajat työskentelevät Auroran sairaalassa osastotyössä, mutta syksystä 2009 VETHkoulutukset tulevat viemään pääsääntöisesti heidän työaikansa. Säännöllistä ylläpitokoulutusta järjestetään jo aiemmin peruskoulutetulle henkilöstölle. Kuntoutuspsykiatrian hoitohenkilöstöä aletaan peruskouluttaa loppuvuodesta. Muille psykiatrian henkilöstöryhmille suunnitellaan järjestettäväksi sovellettu peruskurssi. VETH-koulutuksen koordinaattorina terveyskeskuksessa toimii osastonhoitaja Arja Kettumäki (arja.kettumäki@hel.fi) psykiatriasta. 14 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

15 Sähköisiä palveluja hammashuollossa Kaupungin terveydenhuollossa sähköiset palvelut on ensimmäisenä otettu käyttöön hammashuollossa. Tietoyhteiskunnan myötä asiakkaiden odotukset julkisen terveydenhuollon palveluihin ovat muuttuneet. Näihin odotuksiin vastataan täydentämällä hammashuollon perinteisiä palvelumuotoja. Teksti Vs. ylihammaslääkäri Merja Auero Kuva Markus Snellman Hoitotakuun mukanaan tuomat haasteet ovat vauhdittaneet uusien palvelumuotojen kehittämistä. Hammashuollon yhtenäistyneet toimintatavat ovat luoneet hyvän lähtökohdan sähköisten palvelujen kehittämistyölle. Sähköisen asioinnin kehittäminen liittyy kiinteästi kaupungin ja pääkaupunkiseudun tietotekniikkastrategiaan, jonka lähtökohtana on saada tietotekniikalla tuottavuutta. Sähköiset palvelut eivät tuo lisätyötä hammashoitoloiden henkilökunnalle ja ne vähentävät keskitetyn ajanvarauksen kuormitusta. Tekstiviestimuistutukset lähtevät automaattisesti ja potilaan netissä tekemät ajanvaraus- ja muut muutokset näkyvät automaattisesti tietojärjestelmissä. Tavoitteena on tarjota asiakkaille joustavaa palvelua ja vapauttaa hammashuollon voimavaroja hoitotyöhön sekä vähentää perumattomia poisjääntejä hammashoitoloista. Tekstiviestejä asiakkaille Aluehammashuoltaja Heli Nieminen ja Merja Auero sekä Vallilan hammashoitolan itseilmoittautumispiste. Tekstiviestimuistutuspalvelu otettiin vakituiseen käyttöön heinäkuussa Käyttöön ottoa edeltäneen pilotin aikana yli tekstiviestien lähettämiseen luvan antanutta asiakasta sai automaattisesti muistutuksen vastaanottoajastaan noin kaksi vuorokautta ennen aikaa. Tammikuussa 2008 muistutuspalvelua laajennettiin siten, että tekstiviestimuistutus varatusta ajasta lähtee kaikille hammashuollon asiakkaille, mikäli viestin lähettämistä ei ole erikseen kielletty. Vuonna 2008 lähti noin muistutusta. Hammashuollon asiakkaista jäi vuonna 2008 perumatta pois 5,1 prosenttia, kun ennen tekstiviestimuistutuspalvelun käyttöön ottoa vuonna 2006 vastaava luku oli 7,0. Näin saatiin noin aiemmin peruuttamattomaksi jäänyttä aikaa potilaiden käyttöön. Palveluja netissä Internetin kautta toimiva sähköisen asioinnin palvelu otettiin pilotin jälkeen käyttöön marraskuussa Palvelu toimii Helsinkiportaalissa terveyskeskuksen internetsivuilla, missä asiakkaan tunnistus tapahtuu verkkopankkitunnusten avulla. Kokonaisuus on in- tegroitu Effica-potilastietojärjestelmään. Palvelun kautta hammashuollon asiakkaat voivat perua tai siirtää voimassa olevia ajanvarauksiaan, vahvistaa ennakkoajanvarauksiaan, päivittää yhteystietojaan sekä tarkastella jonotietojaan ja halutessaan poistaa itsensä jonosta. Palvelussa voi tietyin rajoituksin asioida myös toisen henkilön, esimerkiksi lapsen tai vanhuksen, puolesta. Tieto siirtyy automaattisesti hammashuollon potilastietojärjestelmään, ja asiakkaan verkossa tekemät ajanvaraus- ja muut muutokset näkyvät välittömästi hammashuollon ajanvaraus-, jono- ja potilastiedostoissa. Palveluun rekisteröityneitä asiakkaita oli huhtikuussa 2009 noin He olivat tehneet verkossa sähköisesti noin toimenpidettä. Itseilmoittautuminen pilotissa Digitaalisen itseilmoittautumisen palvelua pilotoidaan touko-kesäkuussa Hammashuollon asiakas voi ilmoittautua vastaanotolle näppäilemällä henkilötunnuksensa itseilmoittautumispisteen kosketusnäytölle tai asettamalla viivakoodillisen kortin, esim. KELA- tai ajokortin, ilmoittautumispisteen lukijalaitteeseen. Asiakas saa näytölle vahvistuksen ilmoittautumisestaan ja vastaanottotilanteeseen liittyvää opastusta. Itseilmoittautumislaite on integroitu hammashuollon Effica-potilastietojärjestelmään, jossa ilmoittautuminen näkyy välittömästi. Laitteet sijoitetaan Helsingin hammashoitoloihin. Sekä asiakkailta että henkilökunnalta saatu palaute hammashuollon sähköisistä palveluista on ollut myönteistä. Kehitystyö jatkuu. Syksyllä 2009 tarjotaan asiakkaille mahdollisuus perua tekstiviestillä automaattisesti se vastaanottoaika, josta häntä tekstiviestillä muistutetaan. Myös digitaalinen hoitoonohjaus on sähköisen asioinnin palveluun liitettävä kokonaisuus. Se koostuu hammashuollon Efficajärjestelmään integroitavasta interaktiivisesta esitietokyselystä, asiakasta oman terveytensä edistämiseen aktivoivista ominaisuuksista ja mahdollisuudesta varata netin kautta uusi aika oikealle vastaanottajalle oikea-aikaisesti hoidon kiireellisyys huomioiden. Tiedottamista hammashuollon sähköisistä palveluista tehostetaan lisäämällä keskitetyn ajanvarauksen jonotusääneen viesti, jossa kerrotaan mahdollisuudesta sähköiseen asiointiin. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/

16 Potkua kotihoidon ja suun terveydenhoidon yhteistyöhön Metropolia-ammattikorkeakoulun suuhygienistiopiskelijat ovat olleet mukana kehittämässä uutta toimintamallia, jonka tavoitteena on lisätä kotihoidon asiakkaan suun terveydenhuollon ja kotihoidon yhteistyötä. Malli selkeyttää eri tahojen vastuuta ja työtehtäviä. Näin jokaisen ammattilaisen erityisosaaminen saadaan paremmin hyödynnettyä. Teksti Suuhygienistiopiskelijat Sanna Dyer, Hanne Hukka, Milla Miettinen, TtM Marja Roos ja TtT Hannu Lampi Ikääntyneen väestön suun terveyden edistämiseksi tulee kehittää uudenlaisia toimintamalleja. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää terveydenhoidon korostamista ja suun terveydenhuollon ja kotihoidon henkilöstön verkostoitumista sekä moniammatillista yhteistyötä. Näitä ajatuksia lähdimme työstämään eteenpäin, kun ryhdyimme opinnäytetyönämme kehittämään uutta tapaa toimia. Uusi toimintakäytäntö luotiin suun terveydenhoidon Lupaava-hankkeessa. Mallia kehitettiin ja kokeiltiin Myllypuron kotihoidossa, josta se jalkautetaan Helsingin muihin kotihoidon yksiköihin. joka sisältää ohjeita suunhoidosta. Kotihoidon työntekijät puolestaan ohjasivat meitä kotihoidon asiakkaan kokonaishoidossa, jolloin jaettu asiantuntijuus oli vastavuoroista. Kun moniammatillinen yhteistyö saadaan toimimaan hyvin ja joustavasti kotihoidon työntekijöiden ja muiden sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden välillä, tulos on positiivisempi kuin yhteisön toimiessa yksin. Moniammatillista yhteistyötä ja tiedonkulkua tulee jatkossa lisätä suun terveydenhuollon ja vanhusten kotihoidon kesken, jotta suunhoito pystytään kehittämään osaksi arkitoimintaa. Suunhoidon abc Ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon Moniammatillisuutta Hyvin toimiva moniammatillinen yhteistoiminta nostaa esiin eri ammattiryhmien ydinosaamisen. Yhteistoiminnalla eri ammattiryhmien asiantuntijuus ja osaaminen kasvavat, kasaantuvat ja muodostuvat yhteiseksi tiedoksi, joka mahdollistaa uusia toimintatapoja. Moniammatillisuuteen liittyy jaettu asiantuntijuus. Asiantuntijuuden jakaminen on tarpeen sellaisten ongelmien ratkaisussa, jotka ovat liian monimutkaisia yhden ihmisen selvitettäväksi. Jaettu asiantuntijuus toteutuu erilaisissa vaativissa työelämän tilanteissa, kun ihmiset jakavat tietonsa, taitonsa ja aikansa yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Opiskelijaryhmämme piti harjoittelujakson aikana tietoiskuja Myllypuron kotihoidossa. Tiimipalavereissa ohjasimme kotihoidon työntekijöitä kotihoidon asiakkaan suunhoidossa. Lisäksi teimme yhdessä opiskelijaryhmämme kanssa suunhoidon apuvälineen, Toimintamalli visiona yhteistyöstä Tähän mennessä kotihoidon asiakkaiden suunhoitoon on panostettu niukasti. Kotihoito tekee yhteistyötä monien tahojen kanssa, mutta ei vielä hammashuollon kanssa. Nyt kehitetyssä toimintakäytännössä ovat mukana suuhygienisti, kotihoidon työntekijä ja uutena suunhoidon koordinaattori. Suuhygienisti toimii suunhoidon asiantuntijana ja terveydenedistäjänä. Suunhoidon koordinaattori on tiimistä valittu kotihoidon työntekijä, joka toimii vertaistukihenkilönä muille kotihoidon työntekijöille. Suunhoidon koordinaattori on linkkinä kotihoidon ja suuhygienistin välillä. Suunhoidon koordinaattorille järjestetään lisäkoulutusta suun terveydenhoidosta. Näin hän pystyy jakamaan tietoa muille kotihoidon työntekijöille. Myllypuron kotihoidossa harjoittelujaksomme aikana totesimme, että toimintamalli on tarpeellinen, koska suunhoito näytti usein jäävän liian vähälle huomiolle. Toimintamalli laadittiin kuvioksi, johon kuvattiin jokaisen ammattilaisen tehtävät (ks. kuvio). Siinä jokaisen ammattiryhmän panos on tärkeä yhteisen päämärän saavuttamiseksi. Kokemuksia Samalla kun kehitimme opinnäytetyöhömme uutta toimintamallia kotihoidon työntekijöiden kanssa, keräsimme tietoa kotihoidon työntekijöiltä ikääntyneiden suunhoidon toteutuksesta. Kotihoidon työntekijät omaksuivat harjoittelujaksomme aikana uusia suun hoitokäytänteitä. Uutena asiana heille tuli muun muassa kuivan suun hoito. Monet kotihoidon työntekijät olivat sitä mieltä, että heidän tulisi tarkistaa asiakkaan suun kuntoa aiempaa useammin. Kotihoidon 16 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

17 Asteittain käyttöön otettava hammashuollon ja kotihoidon yhteinen toimintamalli Suuhygienisti suunhoidon asiantuntija Toteuttaa suun terveystarkastuksen Laatii kirjalliset suunhoidon ohjeet Määrittää suun terveydenhoidon havainnointien ajankohdat Ohjaa kotihoidon työntekijää Vastaa suunhoidon koordinaattorin lisäkoulutuksesta Kouluttaa kotihoidon työntekijää Ohjaa asiakkaan korjaavaa hoitoa varten hammaslääkärin vastaanotolle Toteuttaa yksilöllisen tarpeen mukaan määritellyn suun terveystarkastuksen Suunhoidon koordinaattori vertaistukihenkilö kotihoidon tiimistä Ohjaa kotihoidon työntekijää suunhoidossa On tarvittaessa yhteydessä suuhygienistiin ja terveyskeskuksen hammashoitolaan Kotihoidon työntekijä Toteuttaa kartoituskäynnin uudelle asiakkaalle Osallistuu suun terveystarkastuksen toteutukseen Liittää suunhoidon suunnitelman osaksi palveluja hoitosuunnitelmaa Tukee päivittäisessä suunhoidossa Havainnoi suun terveyden muutoksia ja dokumentoi ne Konsultoi tarvittaessa suunhoidon koordinaattoria työntekijät halusivat paneutua asiakkaiden suuhygieniaan ja säännölliseen suunhoitoon. He kokivat laatimamme suunhoidon ohjeet selkeinä, yksinkertaisina ja hyvin toteutettavina. Ohjeiden avulla kotihoidon työntekijät pystyivät ohjaamaan omatoimisuuteen kykeneviä asiakkaita. Kotihoidon työntekijät uskoivat tarvitsevansa apua suun ongelmatilanteissa ja konsultaatiota epäselvissä tapauksissa. Esille tuli myös uusien asioiden ja tietojen päivittäminen. Tärkeänä he pitivät hammashuollon ammattilaisilta saatua säännöllistä ohjausta. Kotihoidon työntekijät kokivat myös esteitä kotihoidon asiakkaan päivittäisen suunhoidon toteuttamiselle. Esteitä olivat muun muassa suuret asiakasmäärät, ajanpuute sekä kiire ilta- ja viikonloppuvuoroissa. Kotihoidon työntekijöiden mielestä kaikki esteet eivät olleet lähtöisin pelkästään heistä ja heidän motivaation puutteestaan tai malttamattomuudestaan, vaan myös osin haasteellisista ja jopa vastahakoisista asiakkaista. Esteistä huolimatta kotihoidon työntekijät kokivat saamansa tiedot tarpeellisiksi ja käyttökelpoisiksi. Uusi toimintamalli siltana tulevaisuuteen Kehittämäämme suun terveydenhoidon toimintamallia kokeiltiin Myllypuron kotihoidossa ja tulokset olivat lupaavia. Kokeilujakson jälkeen totesimme, että kotihoidon asiakkaiden proteesit olivat aiempaa puhtaampia, suun limakalvot parempikuntoisia, plakkia oli vähemmän ja kotihoidon työntekijöiden tiedon määrä ja osaaminen olivat lisääntyneet. Tulevaisuudessa uusi toimintamalli jalkautetaan Helsingin terveyskeskuksen muihin kotihoidon yksiköihin. Malli voi tarvita hiomista ja uudistamista. Ihannetilanne voisi olla liikkuva autohoitola, jossa voitaisiin suorittaa suun terveystarkastuksien lisäksi myös muita suunhoidon toimenpiteitä. Uutta mallia esiteltiin opinnäytetyömme julkistamistilaisuudessa, joka samalla oli kotihoidon työntekijöiden koulutuspäivä. Tilaisuudessa jaettiin uunituore suunhoidon ohje Suunhoidon ABC -Ohjeita kotihoidon asiakkaan suunhoitoon. Toivomme, että tämän suunhoidon apuvälineen avulla kotihoidon asiakkaiden suun terveydenhoito saadaan uuteen nousuun. Taustalla Lupaava-hanke Terveyskeskuksen Lupaava-hankkeessa etsitään uusia terveyttä edistäviä ja syrjäytymistä ehkäiseviä käytäntöjä Helsingin kotihoitoon. Hankkeella on merkittävä tehtävä kotihoitoon kehitettävien uudenlaisten hoitokäytäntöjen muodostamisessa. Lupaava-kehittämishankkeita on useita. Suun terveydenhoidon Lupaava-hankkeen tavoitteena on edistää ja parantaa kotihoidon asiakkaiden päivittäisiä suun terveydenhoitokäytänteitä niin, että suunhoito on osa asiakkaan arkielämän toimintoja. Kotihoidon suunhoidon ohjeita löytyy Teri-intrasta polulta Kotihoito/ Ajankohtaista. Ohjeet löytyvät myös Internetistä: - Lisätietoja antaa projektipäällikkö Anna-Liisa Niemelä (anna-liisa. niemela@hel.fi). Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/

18 Kotihoidossa opiskelijat harjoittelevat käytäntöjä ja käden Kotihoitoon harjoittelemaan tulevat nuoret ovat suurelta osin erittäin hyviä opiskelijoita. He tuovat meille koulusta viimeisintä teoreettista tietotaitoa, josta työntekijämme ja työyhteisömme hyötyvät. Oppimistehtäviä tehdessään opiskelijat kyselevät ja kyseenalaistavat hoitokäytäntöjämme ja pistävät meidät samalla pohtimaan omaa työtämme syvemmin. He saavat meidät niin tehdessään huomaamaan, mikä tässä työssä on olennaista ja tärkeää. Opiskelijoita ohjatessamme meillä on oikeus ja velvollisuuskin arvioida tiukasti opiskelijan käytännön taitoja, hehän ovat meidän mahdollisia tulevia työntekijöitämme, läntisen alueen opiskelijayhdyshenkilönä toimiva kotihoidon ohjaaja Leena Hänninen kertoo. Leena Hänninen kertoo, että kotihoitoon tullaan opiskelun harjoittelujaksolla oppimaan käytäntöjä ja käden taitoja. Opiskelijan pitää oppia luottamaan itseensä ja saada vielä asiakaskin luottamaan häneen. Itseluottamus on tärkeää, koska hoitaja työskentelee useimmiten yksin asiakkaansa kanssa. Teksti ja kuva Liisa Suominen Terveyskeskuksella on jokaisella viidellä alueella yksi opiskelijayhdyshenkilö kotihoidossa. Harjoittelujaksoille kotihoitoon tulevien terveydenhuollon opiskelijoiden oppilaitokset on jaettu viiden alueen kesken niin, että läntinen alue saa lähihoitajaharjoittelijansa Hesotesta ja sairaanhoitaja- ja kätilöharjoittelijat Metropoliasta. Lähihoitajaopiskelijoiden toivotaan tulevan kotihoitoon harjoittelemaan koulutuksensa siinä vaiheessa, kun käytännön harjoittelujaksoja on jo takana ja kokemusta asiakkaan kohtaamisesta on kertynyt. Yleensä harjoittelujaksoille kotihoitoon tullaan sairaanhoidon ja huolenpidon, kuntoutuksen tai vanhustyön valinnaisella jaksolla. Helsingin kotihoidossa 450 harjoittelijaa vuodessa - Annamme harjoittelujaksolla lähihoitajaopiskelijoille yhteistyössä oppilaitosten kanssa käytännön opetusta kuudesta kahdeksaan viikkoon oman ohjaajan opastuksella. Ohjaajan tulee olla koulutukseltaan lähihoitaja, perushoitaja tai apuhoitaja. Tavoitteena on, että yksi ja sama henkilö ohjaa koko jakson ajan. - Oppimisjakson jälkeen opiskelijalla saattaa olla vielä näyttöviikko, jonka vastaanottaa näytön vastaanottokoulutuksen saanut työntekijä. Näyttö annetaan käytännönjaksolla tutuiksi tulleilla asiakkailla ja se sisältää oppilaitoksen edellyttämiä hoitotoimenpiteitä, joiden osaaminen näytetään konkreettisesti asiakkaiden kotona. Toimintaa arvioi näytön vastaanottaja. Harjoittelujakson ohjaaja ja näytön vastaanottaja voivat keskustella harjoittelijan vahvuuksista ja heikkouksista ennen varsinaista arviointikeskustelua opettajan kanssa, jotta saadaan oikea kokonaiskuva opiskelijan osaamisesta ja kehittymisestä, Leena Hänninen kertoo. - Läntisellä alueella harjoittelee vuoden aikana noin opiskelijaa. Tässä määrässä on huomioitu sekä lähihoitajaopiskelijat että terveyden- ja sairaanhoitajaopiskelijat. Kevään 2008 aikana lännen kotihoidossa harjoitteli 62 opiskelijaa. - Vaikka opiskelijan ohjaaminen on nimetty yhdelle työntekijälle, on opiskelijan oppimisprosessi koko tiimiä koskettava asia. Opiskelijalle ja ohjaajalle tulee varata yhteistä keskusteluaikaa, jotta opiskelija saa tarvitsemansa tuen hoitajana kehittymiselle ja asioiden ymmärtämiselle. Jos opiskelijoita on liian monta samanaikaisesti yhdessä tiimissä, ei opiskelijan riittävä huomiointi ja tukeminen ole mahdollista. - Suurin osa opiskelijoista on edelleen naisia eli olemme naisvoittoinen ala tulevaisuudessakin. Noin 60 prosenttia opiskelijoista on 18 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009

19 taitoja Iiris Forsman Lähihoitajaopiskelija Iiris Forsman kommentoi nuoria ja noin 40 prosenttia aikuisopiskelijoita. Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita meillä lännessä on noin 10 opiskelijaa vuodessa. Lisäksi työyhteisöissämme koulutetaan jatkuvasti oppisopimuskoulutuksessa olevia lähihoitajaopiskelijoita. Kaiken kaikkiaan Helsingin kotihoidossa harjoittelee vuositasolla noin 450 opiskelijaa, Leena Hänninen toteaa. - Läntinen kotihoito käsittää 13 aluetta, joissa työskentelee yhteensä noin 37 terveyden/ sairaanhoitajaa. Koska heitä on määrällisesti vähän, on aina kova paine löytää kaikille halukkaille opiskelijoille käytännön harjoittelujaksoon ohjaaja. Oppilaitoksista opiskelijat tulevat kenttäjaksolle melko samanaikaisesti, ja siksi ohjaavia terveydenhoitajia/sairaanhoitajia on heille niukasti tarjolla. Usein käykin niin, että ohjattavia opiskelijoita on terveydenhoitajilla useampia peräkkäin ja opiskelijoiden välille jää vain muutaman viikon tauko. Kielitaito on tärkeää käytännön opettelussa Kuka olet? Nimeni on Iiris Katariina Forsman, olen 21-vuotias ja kotoisin Tuusulasta. Mikä on koulutukseksi ennen lähihoitajaopintoja? Olen käynyt peruskoulun. Miten päädyit opiskelemaan juuri lähihoitajaksi? Mikä on erikoisalueesi? Siskoni on sairaanhoitaja, varmastikin se vaikutti valintaan. Erikoistun vanhustyöhön. Onko lähihoitajakoulutus vastannut toiveitasi? Opiskelu on ollut sellaista kuin koulun alussa kerrottiinkin, perusopinnot olivat kivaa aikaa. Koulutusohjelmien valinnassa oli vähän ongelmia, ja tuli valittua pari kertaa väärinkin. Olen aina tullut toimeen opiskelukavereitteni kanssa, ja aina on löytynyt sellainen oma porukka. Miksi päätit hakea harjoittelemaan kotihoidossa? Päätin hakea kotihoitoon, koska en siellä ennen ole ollut. Yllätyin positiivisesti ja ajattelin valmistuttuani jäädäkin kotihoitoon. Vastaako harjoittelujakso sitä, millaisen luulit sen olevan? Aloittaessani en tiennyt, millaista on olla kotihoidossa töissä ja niin kuin aiemmin nössä esimerkiksi insuliinin pisto on tehtävä vakaalla kädellä, jotta asiakaskin voi kokea, että tekijä tietää mitä on tekemässä, eikä hänen tämän ansiosta tarvitse pelätä. - Joidenkin nuorten opiskelijoiden kanssa aloitetaan työelämän arjen opettaminen ihan alkeista eli siitä milloin tullaan työpaikalle, miten työpaikalla pukeudutaan ja käyttäydytään ja kuinka asioista ilmoitetaan, kun ollaan esimerkiksi sairastuttu, Leena Hänninen toteaa. Kotihoitotyö on palkitsevaa - Tullessaan kotihoitoon käytännönharjoittelujaksolle opiskelijoilla on erilaisia mielikuvia siitä, mitä kotihoitotyö tänä päivänä on. Usein he yllättyvät siitä, kuinka itsenäistä, monipuolista, haastavaa ja palkitsevaa työ on. Työtä tehdään yksin, mutta jokaisella on taustalla voimavarana koko tiimin osaaminen. Pyrim- mainitsin, yllätyin positiivisesti. Tämähän oli kivaa ja mielenkiintoista. Ohjaajani oli erittäin pätevä ja osasi kertoa paljon tähän työhön liittyvistä erilaisista asioista. Viihdyin oikein mainiosti. Työkaveritkin vaikuttivat vilpittömiltä ja mukavilta. Kuinka monta viikkoa harjoittelujaksosi kestää? Jakso kestää kuusi viikkoa. Miten olet tullut toimeen asiakkaittesi kanssa? Hyvin olen tullut toimeen asiakkaiden kanssa. Heitäkin on niin monenlaisia, ja kaikilla on omat tavat ja tottumukset, miten toimia. Teetkö näyttöviikkosi samalle ohjaajalle vai toiselle? Minulla ei ole näyttöviikkoa. Millaiseksi näet tulevaisuutesi? Töihin täytyy mennä, kun ei se raha puussa kasva. Valmistun nyt keväällä. Kotihoito on varmaankin se ensimmäinen vaihtoehto. Ajatteletko jo seuraavaa koulutusta, jos, niin mitä? Kyllä luulen, että koulut on nyt käyty. Ei houkuta ainakaan heti päästä istumaan koulunpenkille. - Kotihoidon työntekijät ovat moniosaajia heillä on hyvät kättentaidot ja heillä on mahtavat vuorovaikutustaidot. Maahanmuuttajaopiskelijoiden heikko lenkki on useimmiten kielitaito. On vaikea saada vanhus luottamaan hoitajaan, jos yhteistä kieltä ei löydy. Huonosti kieltä osaava ei välttämättä saa vanhusta kertomaan vaivojaan, tai vanhus tuskastuu, kun hoitaja ei ymmärrä mitä vanhus tarkoittaa. Myös hoitotyössä tarvittava kirjaaminen voi kielitaidon puutteellisuuksien vuoksi olla vaillinaista tai peräti virheellistä, mistä voi syntyä vaarallisiakin tilanteita. Kielitaito kuitenkin karttuu, kun sitä käyttää ja on motivoitunut oppimaan, Leena Hänninen miettii. - Kotihoitoon tullaan oppimaan käytäntöjä ja käden taitoja, asioita, jotka ollaan koulussa opittu teoriassa, ja nyt teorian tulisi taipua käytäntöön. Opiskelijan pitää oppia luottamaan itseensä ja saada vielä asiakaskin luottamaan häneen. On tärkeää, että teoria ja käytäntö nivoutuvat vankasti yhteen, ja että lopputuloksena on osaava opiskelija. Käytänmekin panostamaan siihen, että opiskelija otetaan hyvin työyhteisössä vastaan ja että tämä heti tuntisi olevansa osa tiimiä. - Harjoittelun keskeyttämisiä ei tapahdu usein. Jos harjoittelu keskeytetään, on sille yleensä kertynyt jo monia syitä: taloudellisia, perheestä johtuvia syitä tai sairautta, Leena Hänninen pohtii. - Kotihoito on saanut hyvistä opiskelijoista monta osaavaa työntekijää. Pyrimmekin tarjoamaan heille ensin kesätöitä ja valmistumisen jälkeen sijaisuutta tai vakinaista työtä Tänä kesänä meille tulee kahdeksan kesätyöntekijää, joista neljä on viime vuoden harjoittelijoita. - Nuoret juuri valmistuneet lähihoitajat ovat yleensä kotihoidossa muutaman vuoden. Sen jälkeen monet haluavat jatkaa opiskelua tai jäävät äitiyslomalle. Moni jatkaa opiskeluaan esimerkiksi sairaanhoitajaksi, koska he ovat huomanneet haluavansa osata tehdä enemmän, Leena Hänninen kertoo. Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/

20 Raikasta ilmaa Hyvän sisäilman tunnusmerkkejä ovat puhdas ja raikas ilma, työhön sopiva lämpötila, onnistunut ilmanvaihto, sopiva ilman kosteus ja alhainen melutaso. Sisäilman laatu on hyvä, kun tilojen käyttäjät ovat sisäilmaan tyytyväisiä eivätkä sairastu siitä, kertoo terveyskeskuksen sisäilmaohje. Miten sisäilma-asioita meillä käytännössä hoidetaan? Terveyskeskuksen sisäilmaryhmän jäseniä huhtikuisessa kokouksessaan, (vas.) työsuojelupäällikkö Marja Paukkonen (terke), työturvallisuustarkastaja Urho Tolvanen (heke), arkkitehti Pirjo Sipiläinen (terke), työsuojeluvaltuutettu Hilkka Kulmala (terke), sisäilmainsinööri Marianna Tuomainen (rakv) ja työterveyslääkäri Mikko Hörkkö (tyke). Kuvasta puuttuvat siivouspäällikkö Päivi Lämsä (terke) ja tekninen päällikkö Esko Pyrhönen (kv). Teskti Sisäilmaryhmä ja Markus Snellman Kuvat Markus Snellman (kuvat terken rakennuksista on valittu satunnaisesti) Moniammatillinen terveyskeskuksen sisäilmaryhmä on perustettu viraston nykyisen työsuojelupäällikön Marja Paukkosen aikana syksyllä Kuulin vieraillessani työterveyspäivillä, että monissa yrityksissä on sisäilma-asioita käsitteleviä ryhmiä. Terveyskeskuksessakin alkoi olla tällaiselle ryhmälle tarvetta, sillä meillä oli aika isoja kohteita, joissa oli ongelmia. Ennen meillä oli rakennuksista pirstaleista tietoa, Marja Paukkonen kertoo. Sisäilmaryhmässä on laaja-alaisesti asiantuntijoita eri alueilta ja virastosta. - Jokaisella jäsenellä on oma roolinsa. He valmistelevat omalta osaltaan kokouksissa kä- 20 Terveyskeskuksen henkilöstölehti Terveiset 2/2009 siteltävät asiat, joista muodostamme yhteisen näkemyksen, Marja Paukkonen sanoo. Mikä aiheuttaa ongelmia? - Tavallisimmat sisäilmaongelmien aiheuttajat ovat liiallinen lämpimyys, rakennusten liiallinen alipaineisuus varsinkin yöaikaan ja viikonloppuisin sekä kosteus- ja homevauriot, kertoo ryhmän sisäilmainsinööri Marianna Tuomainen rakennusvirastosta. Hän selvittää työkseen sisäilmaongelmia Helsingin palvelukiinteistöissä. - Talvella rakennuksia lämmitetään liikaa, lisäksi huonetiloissa on nykyään paljon lämpöä tuottavia laitteita eikä lämpökuormaa saada riittävän tehokkaasti poistettua rakennuksista. Kesällä auringon lämpökuormaa ei saada riittävän tehokkaasti pidettyä rakennuksen ulkopuolella. - Alipaineen aiheuttaa tuloilmavirtaa suurempi poistoilmavirta. Öisin ja viikonloppuna on useissa rakennuksissa pelkkä hygieniatilojen poistoilmanvaihto päällä. Alipaineen vuoksi korvausilmaa virtaa sisäilmaan rakenteiden epätiiviistä kohdista, joista saattaa kulkeutua sisäilmaan oireilua aiheuttavia pienhiukkasia, Tuomainen kertoo. Terveyskeskuksen ja kaupungin kiinteistöt omistaa usein kiinteistövirasto, joka vastaa myös omistamiensa rakennusten mahdolli-