PYÖRÄMATKAILU AVARTAA PYÖRÄILYKASVATUSTA PÄIVÄKODISSA PYÖRÄILYINNOSTUSTA VARSINAIS-SUOMESSA. Poljin 4/2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PYÖRÄMATKAILU AVARTAA PYÖRÄILYKASVATUSTA PÄIVÄKODISSA PYÖRÄILYINNOSTUSTA VARSINAIS-SUOMESSA. Poljin 4/2014"

Transkriptio

1 PYÖRÄMATKAILU AVARTAA PYÖRÄILYKASVATUSTA PÄIVÄKODISSA PYÖRÄILYINNOSTUSTA VARSINAIS-SUOMESSA 1

2 pääkirjoitus Sähköä ilmassa Miten saada vannoutuneet autoilijat hyppäämään ratin takaa pyörän satulaan? Tähän kysymykseen ovat pyöräilyn, viisaan liikkumisen, liikunnan tai kansanterveyden edistäjät yleensä etsineet vastausta kuumeisesti jo pitkään. Nyt näyttää ilahduttavasti siltä, että ainakin yksi menestysresepti on löytynyt. Sähköavusteisten polkupyörien nousu Euroopassa on vahvistunut vuosi vuodelta ja niitä myytiin viime vuonna noin miljoona kappaletta. Yksistään Hollannissa on jo liikenteessä yli miljoona sähköpyörää, sähköautoja sen sijaan vain kappaletta. Samaan aikaan sähköavusteisten voittokulun kanssa ovat useat Euroopan maat alkaneet tosissaan investoimaan pyöräilyn pikateihin eli laadultaan huipputasoisiin, pidempiin ja sujuviin pyöräväyliin, jotka yhdistävät asuinalueita kaupunkeihin ja tärkeimpiin työpaikkakeskittymiin. Tämän kehityksen kärjessä polkevat jälleen kerran suuret pyöräilymaat Hollanti ja Tanska, mutta vahvasti mukaan ovat ehtineet myös Saksa, Belgia, Englanti ja Ruotsi. Nämä kaksi uudehkoa ilmiötä ovat nyt löytäneet toisensa. Sähköavusteisten käytön edistämisen ja pyöräilyn pikateiden rakentamisen yhdessä on havaittu olevan harvinaisen tehokas tapa ylittää monia pyöräilyssä koettuja esteitä. Täydellinen pari, kuvaavat monet asiantuntijat tätä yhdistelmää. Erityisen tehokkaasti pikateiden ja sähkön yhdistelmä viettelee työmatkansa autolla kulkemaan tottuneita. Hollannissa tehdyn tutkimuksen mukaan keskimääräinen sähköavusteisella poljetun työmatkan pituus on ex-autoilijoilla 14 kilometriä, kun se tavallisella polkupyörällä on vain neljä kilometriä ja kaikilla sähköpyöräilijöillä 10 kilometriä. Näyttää siis vahvasti siltä, ex-autoilijat ovat kaikkein innokkaimpia pyöräilijöitä. Terveysvaikutusten kannalta on merkittävää, että pidemmän matkan lisäksi sähköavusteista polkupyörää myös käytetään ahkerammin kuin tavallista. Kaikki tähän mennessä tehdyt tutkimukset osoittavatkin, että liikunnan terveyshyödyt sähköavusteisilla nousevat yhtä korkeiksi kuin tavallisessa pyöräilyssä ja jossain tapauksissa jopa paremmiksi. Myös mielikuva pikateistä hurjaa vauhtia polkevien nuorehkojen miesten temmellyskenttänä on osoittautunut täysin vääräksi. Eniten sujuva ja hyvä pyöräilyväylä hyödyttää kokemusten mukaan nimenomaan hitaita pyöräilijöitä, koska pakollisten pysähdysten ja kiihdytysten määrä on minimoitu. Nimi non-stop cycling routes kuvaakin hyvin perimmäistä ideaa. Suomessa näitä pyöräilyn superväyliä on suunnitteilla ainakin Helsingin, Tampereen, Jyväskylän ja Lahden seuduille. Nyt on tärkeää pitää kiinni siitä, että tarpeellinen laatutaso saavutetaan. Matti Hirvonen päätoimittaja Pyöräilykuntien verkosto ry:n ja Suomi Pyöräilee -hankkeen kahdeksan numeroa vuodessa ilmestyvä uutislehti. Kannessa päiväkoti Peikonpesän pyöräilypäivä Kuva: Sanna Ojajärvi. Seitsemästoista vuosikerta. ISSN Päätoimittaja Matti Hirvonen Toimituskunta: Markku Lahtinen (Kangasalan kunta) Antero Naskila (Suomi Pyöräilee) Petri Sipilä (Helsingin Polkupyöräilijät) Painos: 1000 kpl Painopaikka: Trio-Offset, Helsinki Toimituksen osoite ja osoitteenmuutokset: Pyöräilykuntien verkosto ry Toinen linja Helsinki Yhteistyössä: Liikennevirasto Opetus- ja kulttuuriministeriö Suomen Kuntaliitto Poljin 5/2014 ilmestyy lokakuussa viikolla 44. Lehteen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa mennessä. 2

3 Pyöräily ja terveys voittamaton yhdistelmä Arvostettu British Medical Journal -tiedelehti julkaisi vastikään tutkimuksen, joka vahvistaa entisestään näyttöä pyöräilyn terveysvaikutuksista. Saman ovat toki monet työmatkapyöräilijät tienneet jo pitkään: pyörällä töihin kulkeminen kohottaa kuntoa merkittävästi. Erittäin laajan ja kansallisesti edustavan aineiston perusteella on nyt osoitettu, että työmatkapyöräilyllä on suora yhteys oleellisesti alhaisempaan painoindeksiin ja kehon rasvaprosenttiin, kun verrataan passiivisiin kulkutapoihin kuten autoon tai moottoripyörään. Myös joukkoliikenteen käyttö näyttää vaikuttavan yleiskuntoon myönteisemmin kuin yksityisautoilu, johtuen kävelystä pysäkeille ja asemille. Tämä julkaisu on viimeisin niistä lukuisista tutkimuksista, jotka ovat todistaneet aktiivisilla kulkutavoilla olevan myönteisistä terveysvaikutuksia yleisesti ja pyöräilyllä erityisesti. Mutta kuinka mitata ja arvioida näitä terveysvaikutuksia rahassa? Juuri tätä tarkoitusta varten Maailman terveysjärjestö WHO kehitti HEAT (Health Economic Assessment Tool) -työkalun pyöräilyä ja kävelyä varten. HEAT-työkalua on rakennettu WHO:ssa kansainvälisen huippututkijoiden ryhmän kanssa jo noin kymmenen vuotta, Suomesta mukana on ollut UKK-instituutti. Työkalu julkaistiin ensimmäisen ker- ran 2011 ja uusi päivitetty versio tämän vuoden syyskuun alussa. Päivitettyjä ominaisuuksia ovat ainakin: suhteelliset riskitekijät kävelyssä ja pyöräilyssä ihmishengen tilastollinen arvo keskiarvot ja maakohtaiset arvot (OECD:n mukaan) yksityiskohtaisemmat kuolleisuusluvut Euroopan maista usein kysytyt kysymykset -osio Muutamat Suomen kunnat ovat olleet HEAT-työkalun käytön eturintamassa, sillä tähän mennessä pyöräilyn tai kävelyn terveyshyödyt on laskettu euroiksi ainakin Espoossa, Helsingissä, Hyvinkäällä, Joensuussa, Kangasalla, Kokkolassa, Kuopiossa, Porvoossa, Tampereella ja Ylöjärvellä. Koko Suomen pyöräilyn arvoksi nykyisillä pyöräilymäärillä laskettiin HEAT-työkalulla 1,072 miljardia euroa vuodessa ja esimerkiksi Porvoon pyöräilyn (kulkutapaosuus 10 %) 8,8 miljoonaa euroa vuodessa. Lisäksi kunnat ovat laskeneet tavoitteena olevan pyöräilyn lisäämisen arvon, joka sekin on miljoonaluokkaa asukasluvusta riippuen. HEAT-työkalu: Teksti: Matti Hirvonen Lähteet: ECF:n uutiskirje , British Medical Journal artikkeli: Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutusten taloudellinen arviointi Menetelmät ja käyttäjän opas 2013, Kävelyn ja pyöräilyn terveyshyötyjen taloudellinen arviointi Porvoossa vuosille Sisällysluettelo: Lyhyesti...4 Valonia innostaa pyöräilyyn Varsinais-Suomessa...6 Pyörämatkailu avartaa...8 Pyöräilykasvatusta päiväkoti Peikonpesässä...12 Huvi ja hyöty kohtasivat Jopon matkassa

4 Lyhyesti Laatikkopyörän kyyti kelpasi lapsille Opetushallituksen liikenneturvallisuusviikkoa vietettiin kymmenettä kertaa Tänä vuonna viikon teemana oli Liikenne koskettaa kaikkia. Viikon suojelijana toimiva poliisiylijohtaja Mikko Paatero avasi viikon Helsingissä Kaisaniemen koulun kentällä 8.9 pidetyssä tilaisuudessa. Yleisölle avoimessa tilaisuudessa oli paikalla muun muassa poliisiautolla saapuva poliisisoittokunta Nallekopla sekä ratsu-, koira- ja moottoripyöräpoliisi. Pyöräilykuntien verkosto kyyditsi oppilaita Christiania ja TrioBike -laatikkopyörillä ja esitteli Bromptonin taittopyörää. Laatikkopyöräkyyti saavutti suuren suosion ja kyytiin oli koko tilaisuuden ajan kymmenien metrien jono koululaisia. Liikenneturvallisuusviikkoa järjestää Liikennekasvatuksen yhteistyöverkosto. Liikennekasvatuksen yhteistyöverkostoon kuuluu yli 20 eri julkishallinnon toimijaa tai järjestöä. Mukana ovat liikenne- ja viestintäministeriö, Poliisi, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomen Autokoululiitto, Liikenneturva, Moottoriliikenteen Keskusjärjestö, Puolustusvoimat, pelastuslaitos, Opetusalan ammattijärjestö OAJ, Suomen Vanhempainliitto, Suomen Taksiliitto, Helsingin seudun liikenne HSL ja Pyöräilykuntien verkosto. Tikkakoskella maastopyöräillään välitunnilla Torstaina pidettiin Luonetjärven koululla Tikkakoskella maastopyöräradan avajaiset. Avajaisilla juhlistettiin kesän aikana JYPS-aktiivien talkoilla rakentaman maastopyöräilyyn soveltuvan pump track -radan käyttöönottoa. Tiettävästi mahdollisuus maastopyöräillä välitunnilla on harvinaista Suomessa. Paikalla oli Luonetjärven koulun oppilaita, opettajia ja JYPS-aktiiveja. Maamme BMX-naispyöräilyn ykkösnimi Outi Leinonen ja miesten suomenmestari Tommi Lehtonen näyttävät oppilaille mallia radalla ajosta. Oppilaat saavat kokeilla huipputason BMX-pyöriä, kun tamperelainen muun muassa BMX-pyöriin erikoistunut liike toi paikalle testipyöriä. Idea radan rakentamiselle syntyi viime talvena Luonetjärven koululla, kun oppilaille haluttiin lisää välituntitoimintaa. Lasten ja nuorten pyöräily on muutenkin Tikkakoskella suosittua ja Luonetjärven koulu on ollut aktiivinen liikennekasvattaja alueella. Maastopyöräily haluttiin siksi ottaa mukaan koulun toimintaan. Yhteistyötahoksi pyydettiin Jyväskylän Pyöräilyseuraa, jonka paikalliset aktiivit olivat ratkaisevassa roolissa radan suunnittelussa ja toteuttamisessa. Lisäksi keväällä 2014 koulun kerhovalikoimaan lisättiin maastopyöräkerho, jonka ohjaamisesta vastaavat JYPS:n koulutetut pyöräilynohjaajat. Kerho on jatkunut myös tänä syksynä. Muita yhteistyötahoja hankkeessa ovat olleet Jyväskylän kaupungilta liikuntapalvelut ja kaupunkirakennepalvelut / liikenne-ja viheralueet. Muun muassa Tikkakosken urheilukentän kunnostamisessa vapautuneita maamassoja voitiin käyttää pyöräilyradan rakentamisessa. Tikkakosken maastopyörärata on nuorten käytössä myös kouluajan ulkopuolella. Lähde: Kuvat: Touho Häkkinen / JYPS 4

5 Sähköavusteiset pyöräilyn lisääjänä Sähköavusteisten polkupyörien voittokulku viime vuosina varsinkin Euroopassa on ollut huikeaa. Tämä ei ole jäänyt huomaamatta pyöräilyn edistäjiltä eri maissa ja Velo-city -konferenssin avauspäivänä aihe oli nostettu yhdeksi pääteemoista otsikolla Vauhditammeko pyöräilyn lisäämistä sähköavusteisten voimalla? Kolme puhujaa käsitteli sähköavusteisten evoluutiota ja vaikutusta nyt jo vahvasti vakiintuneena urbaanin liikenteen muotona Euroopassa, Australiassa ja Aasiassa. Ton Daggers, pitkän linjan pyöräilyn edistäjä Hollannista ja IBC Cycling Consultancy -yhtiön omistaja, kertoi miksi meidän ei pidä pelätä sähköavusteisia polkupyöriä. Daggersin mukaan sähköavusteiset kannattaa nähdä erinomaisena kumppanina perinteisen polkupyörän käytön rinnalla. Hän pitää sähköavusteisen käytön runsasta yleistymistä vääjäämättömänä ja suotuisana tulevaisuuden suuntauksena. Yksi osoitus tästä on se, että uudet innovaatiot tulevat yhä useammin autoteollisuudesta. Monet autonvalmistajat ovat viime aikoina kiinnostuneet sähköavusteisten suunnittelusta ja tuotannosta, koska ovat huomanneet sähköavusteisen olevan kilpailukykyinen vaihtoehto autolle kaupunkiympäristössä. Raha motivoi, Daggers tiivistää. Täydellinen pari Eri maiden ja kaupunkien liikennepoliittisissa linjauksissa ja ohjelmissa sähköavusteisten suurin potentiaali nähdään työmatkapyöräilyn lisääjänä ja lyhyiden automatkojen vähentäjänä. Osittain näistä syistä johtuen pyöräilyn pikatiet, joita suunnitellaan ja rakennetaan vauhdilla mm. Saksassa, Tanskassa, Alankomaissa ja Belgiassa, ovat täydellinen pari pyöräilyn edistämisen kannalta. Myös pelko liikunnan vähentymisestä on osoittautunut turhaksi. Sähköavusteisten vaikutus liikunnan edistämisen kannalta on jopa parempi kuin pelkän tavallisen pyöräilyn. Sähköavusteisia käytetään useammin ja niillä ajetaan pidempiä matkoja kuin tavallisella polkupyörällä. Ja mikä parasta, niiden avulla saadaan houkuteltua satulaan henkilöitä, jotka aikaisemmin eivät ole pyöräilleet ollenkaan. Tuoreen hollantilaisen tutkimuksen mukaan työmatkapyöräilijät, jotka aikaisemmin ajoivat työmatkansa autolla ja nyt sähköavusteisella, polkevat kaikkein eniten eli keskimäärin 31 kilometriä viikossa. Tavallisella polkupyöräilijällä sama matka on keskimäärin 18 kilometriä viikossa. Turvallisuuskysymys Berndt Hildenbrand Itävallan Liikenneturvallisuusyhdistyksestä keskittyi arvioimaan sähköavusteisten turvallisuusvaikutuksia. Soveltamalla laskentamalleja Itävallan liikenneturvallisuustilastoihin hän teki johtopäätöksen, että sähköavusteisten yleistyminen voi hieman lisätä onnettomuuksien määrää liikenteessä, mutta tätä voi ehkäistä tehokkaasti ohjeistuksella, koulutuksella, laadukkaalla infrastruktuurilla ja sen hoitamisella. Itsea asiassa samoilla keinoilla kuin pyöräilyn turvallisuutta yleensäkin tehokkaimmin edistetään. Ajonopeudet eivät mittausten mukaan ole sähköavusteisilla merkittävästi suuremmat kuin tavallisella polkupyörällä. Esimerkiksi maantiepyörillä keskinopeudet ovat huomattavasti kovemmat. Itävallassa sähköavusteisten kehitys on ollut huimaa viimeisen vuosikymmenen aikana. Vuonna 2002 sähköavusteisia myytiin alle 2000 kappaletta ja vuonna 2012 noin kappaletta. Aidat matalaksi Marilyn Johnson Monashin yliopistosta osoitti kuinka sähköavusteisilla voidaan ylittää monia polkupyörän käytölle koettuja esteitä kuten liikunnan puute, matkojen pituus, liian hikisenä töihin saapuminen jne. Hänen tutkimuksena osoittavat, että sähköavusteisten avulla voidaan ylittää lähes kaikki perinteiset pyöräilyn esteet, paitsi turvallisuuskysymyksiä. Tosin turvallisuuteenkin liittyen osa tutkituista henkilöistä koki olonsa sekaliikenteessä varmemmaksi, kun käytössä on lisävoimaa tavalliseen polkupyörään verrattuna. Johnsonin tutkimuksista käy ilmi, että Australiassa siirtymä sähköavusteisiin tulee ensisijaisesti autoilusta, ei juurikaan pyöräilijöistä, joukkoliikenteestä tai kävelystä. Hän näkeekin sähköavusteisten toimivan suurena siltana motorisoidusta liikenteestä kohti aktiivista liikkumista. Teksti: Matti Hirvonen Lähteet: Velo-city konferenssi 2014 ja ThinkBike 2014 Pyöräliikennesuunnittelun koulutus Hotelli Simonkenttä, Helsinki Hollannista löytyvät maailman parhaimmat pyöräilykaupungit. Tervetuloa kuuntelemaan alan huippuosaajia Hollannista ja Suomesta: Rico Andriesse, Dick van Veen, Herbert Tiemens ja Kalle Vaismaa Koulutus soveltuu muun muassa kaupunki-, liikenne- ja katusuunnittelijoille, suunnittelutoimistoille ja ministeriöille sekä Ely-keskuksille. Kysy lisätietoja: Karri Inkinen p , Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech 5

6 Valonia innostaa pyöräilyyn Varsinais-Suomessa Pyöräily on keskeinen osa viisasta ja kestävää liikkumista. Varsinais- Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valonia on järjestänyt yhteistyökumppaniensa kanssa vuosien varrella monipuolisia tapahtumia, kampanjoita ja kilpailuita pyöräilykulttuurin kehittämiseksi. Pyörällä töihin -kilpailu Työpaikkojen kannustamista pyöräilyyn pidetään Valoniassa erityisen tärkeänä. Varsinaissuomalaisia onkin innostettu työmatkapyöräilyyn jo 17 vuoden ajan Pyörällä töihin -kilpailulla. Kilpailuun osallistuu vuosittain työpaikkaa eli yrityksiä, kuntien toimipisteitä sekä muita yhteisöjä. Toukokuun puolivälissä järjestettävässä kilpailussa työpaikat kilpailevat siitä, millä työpaikalla on kilpailuviikon ajalta eniten lihasvoimin kuljettuja työmatkoja suhteutettuna työntekijöiden lukumäärään. Kilpailussa ratkaisevat siis ensisijaisesti kuljetut työmatkat, eivät kilometrit. Tänä vuonna liikkujia oli mukana kaiken kaikkiaan yli ja lihasvoimin kuljettuja matkoja kertyi lähes kilometriä. Työpyöräile!-kampanja Vuonna 2012 Valonia toteutti mittavan Työpyöräile!-hankkeen, jossa lainattiin varsinaissuomalaisille työpaikoille taiteilijoiden tuunaamia polkupyöriä käytettäväksi työasiointimatkoilla. Kampanjatyöpaikat saivat lisäksi viisaan liikkumisen neuvontaa ja konsultointia. Kampanjan aikana kartoitettiin työpaikkojen tilat, selvitettiin liikkumisen nykyiset käytännöt ja annettiin neuvoja viisaampaan liikkumiseen. Kampanjassa myös kiitettiin työmatkapyöräilijöitä erilaisin piristävin tempauksin, kuten pumppaamalla ohikulkijoiden pyöränkumeihin ilmaa, jakamalla banaaneja ja heijastimia sekä hurraamalla kunniakujan läpi ajaville pyöräilijöille. Kampanjaviestinnän apuvälineeksi luotiin Työpyöräile! Facebook-sivu, joka toimii nykyisin ajankohtaisten pyöräilyuutisten välittäjänä ja kannustajana hyvään pyöräilykulttuuriin. Pyöräilyviikko 2014 Valtakunnallinen Pyöräilyviikko 2014 Turun seudulla tarjosi perinteisen Pyörällä töihin -kilpailun lisäksi tänä vuonna muutakin ohjelmaa. Viikon aikana tuotiin yhteistyökumppaneiden avustuksella monipuolisesti esiin pyöräilyä ja pyöräilyolosuhteita. Ohjelmassa oli kaupunkipyöräilyn lyhytkursseja, sähköpyörien esittelyä ja kokeilua, pyöräretkiä ja hyväntekeväisyyspyöräily. Suosituilla, jo toisena peräkkäisenä vuonna järjestetyillä kaupunkipyöräilyluennoilla käytiin monipuolisesti läpi kaupunkiliikennettä pyöräilijän näkökulmasta. Keskeisimpinä aiheina olivat liikennesäännöt ja hankalat liikennetilanteet, joihin tutustuttiin paikallisten esimerkkien kautta. Viikon päätapahtumassa eli Pyöräilypäivässä innokkaat osallistujat pääsivät kokeilemaan hienoja yksilöllisiä sähköpyöriä, kuuntelemaan viisaan kaupun- 6

7 Kampanjassa kiitettiin työmatkapyöräilijöitä hurraamalla kunniakujan läpi ajaville pyöräilijöille. kipyöräilyn tietoiskuja ja huollattamaan pyöränsä. Tarjolla oli myös varuste- ja retkiesittelyjä, terveysmittauksia ja kuntokartoituksia sekä myytävänä kierrätyspyöriä. Lisäksi tapahtumassa julistettiin pyöräilykaudeksi pyöräilyrauha Turun Tuomiokirkkoseurakunnan toimesta ja pyöräiltiin Tsemppi ry:n järjestämä hyväntekeväisyyspyöräily Ruissalon saareen. Turku vastaan Tampere Viimeisin pyöräilyyn innostava tempaus on TURTA-kilpailu, leikkimielinen pyöräilykisa, jossa rakkaat kilpakumppanit Turku ja Tampere kisaavat kilometrikuninkuudesta välisenä aikana. Erilaiset leikkimieliset kilpailut ovatkin osoittautuneet oiviksi keinoiksi pyöräilyn esille tuomisessa. TURTAhaasteen esitti Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja Turun kaupunginjohtaja Aleksi Randell otti haasteen vastaan turkulaisten nimissä. Haasteen voittajakaupunki saa palkinnoksi Suomen Lasinjalostus Oy:n kierrätysmateriaaleista valmistaman kiertopalkinnon sekä runsaasti positiivista huomiota. Kilpailun tulokseen voi vielä vaikuttaa ilmoittautumalla mukaan valtakunnallisen Kilometrikisan järjestelmässä. Pyöräilijöiden arkeen on lisäksi tuotu väriä useampana vuonna huputtamalla pyörien satuloita kirkkaankeltaisilla satulansuojilla. Turvallisten suojateiden puolesta Lasten koulujen alkaessa Turun ja Vaasan kaupungit yhteistyössä Valonian kanssa aloittavat yhteisen kampanjan, jonka tarkoituksena on kiinnittää autoilijoiden huomio suojatiekäyttäytymiseen. Kampanjassa Turun ja Vaasan kaupunkien autoihin liimataan näyttävät Hiljennän ennen suojatietä -tarrat. Viestin turvallisesta ja viisaasta liikennekulttuurista toivotaan vaikuttavan kaikkiin tiellä liikkujiin ja parantavan pyöräilijöiden sekä jalankulkijoiden turvallisuutta. Liikkumisen ohjausta yhteistyöllä Viisaaseen liikkumiseen kannustamista erilaisin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi. Varsinais-Suomessa liikkumisen ohjausta koordinoi ja toteuttaa Valonia yhteistyökumppaniverkostonsa asiantuntevalla avustuksella. Liikkumisen ohjauksessa ovat mukana valtion paikallishallinto, maakunnan kuntien viranomaiset, järjestöt sekä yritykset. Tärkeä viestintäväylä on vuoden 2011 lopulla perustettu Varsinais-Suomen liikkumisen ohjauksen verkosto (V-S LIVE). Verkosto toimii sähköpostilistan kautta ja siihen kuuluu reilut 260 henkilöä. Lisätietoja Valonian pyöräilyn edistämisen aiheista löydät Valonian nettisivuilta Toukokuussa 2014 valmistunut Kaupunkipyöräilijän hyvät tavat -esite on saatavilla Valonian nettisivuilta Teksti: Emmi Manninen, kuvat: Valonia Kirjoittaja työskentelee liikkumisen ohjauksen parissa Valoniassa. Taiteilijan tuunaama pyörä hyvässä käytössä. 7

8 Teksti ja kuvat: Markku Lahtinen Kirjoittaja on Pyöräilykuntien verkoston puheenjohtaja ja Kangasalan kaavoitusarkkitehti. PYÖRÄMATKAILU AVARTAA Ei määrää vaan laatua Tänä kesänä minulle sattui tavattoman paljon rengasrikkoja. Se sai synkät pilvet vaeltamaan mielessäni. Paikattuani renkaat ja poistettuani päällikumista sepelinsirut rupesin pohtimaan syitä tähän reikäsikermään. Tietöitä sattui matkalleni tavallista enemmän. Työmatkallani on tehty remonttia toista vuotta, kun yksi asia saadaan kuntoon, toinen alkaa. Pyörätie on aina auki, terävät asfaltinreunat hakkaavat renkaita, väylälle pysäköidyt työkoneet panevat hyppimään reunakivien yli. Töitä oli monilla muillakin reiteillä, talonrakennustöitä, sähköjohtojen maakaapelointitöitä, vesihuoltoverkoston korjaustöitä, kadunkorjaustöitä. Näille oli yhteistä sepelien ja asfaltinreunojen lisäksi myös hyvin vajavainen opastus. Työmaan keskellä puikkelehtimisen sijasta pyörät olisi pitänyt ohjata kokonaan toiselle reitille tai selkeästi ja luvallisesti ajoradalle. Semmoiseen radikaaliin ratkaisuun ei työmaamestari pysty. Tilaajan tai kunnan tulisikin ottaa työmaajärjestelyistä vahvempi rooli ja pohtia ja opastaa korvaava reitti. Kun kaupungin kunnallistekniikka piilotetaan aina jalkakäytävän tai pyörätien alle, sitä myös hoidetaan, huolletaan ja kunnostetaan näillä väylillä. Työmaat kestävät kuukausia, pyöräilijän matkanteko sujuu huonosti ja hitaasti. Muutaman vuoden jälkeen uusikin pyörätie on muuttunut asfalttimiehen kootuiksi teoksiksi, joissa on paikka paikoin paikkoja, joissa ei ole paikkoja niin kuin entisen miehen housuissa. Mallia Virosta Useimmiten paikat ovat väylän paras osa, jos ne on onnistuttu rakentamaan likimain samaan tasoon alkuperäisen pinnan kanssa. Paikkoja suuremman harmin aiheuttavat pitkittäis- ja poikittaishalkeamat, jotka täräyttävät pyöräilijän ranteita ja selkää terävästi kuin ruoskan isku. Kun tähän lisää lähes jokaiseen risteykseen kehnoon suomalaiseen laatuun rakennetut reunakivet, pyörätielle pystytetyt liikennemerkit ja talvella ajoradalta siirretyn lumen ja loskan, ihmettelee, miksi Suomessa silti pyöräillään niinkin paljon. On silmiä avaavaa käydä katsomassa mallia vaikkapa Virosta, jossa viime vuosina on rakennettu paljon uusia pyöräteitä. Muutaman kerran Virossa kymmenen vuoden kuluessa pyöräilleenä havaitsee, kuinka nopeasti aivan ala-arvoisista pyöräteistä on päädytty sujuviin ja hyvin opastettuihin väyliin samaan aikaan kun Suomessa vuoroin ponnistellaan pyöräilyn strategian ja toimenpideohjeiden, vuoroin suunnitteluohjeiden laatimisessa pääsemättä toteuttamaan laatuväyliä. Tallinnan rantareitti on sikäläinen baana, jossa leveän väylän lisäksi on myös maisemia, ei vain kalliolouhosta niin kuin maineikkaassa helsinkiläisserkussaan. Mutta yhtä hienoja väyliä on rakennettu pitkin maata. Uudet pyörätiet ovat sujuvia, leveitä ja sileitä. Käytetty asfaltti on pienirakeista ja nopeaa ajaa. Reunakiviä ei ole hidastukseksi rakennettu, vaan ajaja saattaa keskittyä reikien ja reunakivien sijasta liikenteen seuraamiseen tai maisemien katseluun. Suomessa lienee tavoitteena rakentaa eniten pyöräteitä henkeä kohti maailmassa. Maa on harvaan asuttu, ja kyläteiden varsille on helppo sovittaa aina muutama kilometri pyörätietä. Olemme siirtyneet huonolta kalskahtaneesta siltarumpupolitiikasta pyörätiepolitiikkaan, jossa tavoitteena on saada rakennetuksi väyliä sinne, mihin käyttäjätkin täytyy tuoda autoilla. Pyörittää huononkin väylän rakentaminen aina sen verran elinkeinoelämää, ettei aivan hyödyttä jäädä. Miksi pyöräilijät ovat kaikkeen tähän aivan tyytyväisiä ja kiittävät jokaista armopalaa, jokaista kapeaa väylää, 8

9 paten täynnä matkustajia ja kaduilla makkaranmyyjien ja pehmiskauppiaiden kojuja. Ratikkareitin numero oli edelleen sama, rakennuksissa oli mainoskylttejä, mutta katu oli kapea ränni, kaupustelijat olivat poissa ja ratikat kulkivat puolityhjinä. Olihan lauantaiaamu. Mutta autojakin oli paljon vähemmän kuin taannoin. Tien varteen oli rakennettu pyörätie, jolla riitti käyttäjiä vaikka oli alkutalvi. Lunta ei ollut maassa, ja katseemme saattoivat hivellä huolitellusti rakennettuja liittymiä, joissa pyöräilijä tunsi itsensä tien ruhtinaaksi: ylelliset kivetykset ja hienovaraiset kallistukset johdattivat ajajan ripeästi ja sulavasti tien yli. Katu jatkui samanlaisena ränninä kilometrikaupalla. Tämä on se iso asia: yhdyskuntarakenne jatkui ja jatkui. Kaupunkia on laajennettu kortteli korttelilta ulospäin. Sen kasvua eivät ole rajoittaneet maanomistusongelmat, väylävaraukset, luonnonmuodot tai muut esteet, jotka pilkkovat lähes kaikki suomalaiset kaujossa joutuu puikkelehtimaan koirien, lastenvaunujen ja liikennemerkkien seassa reunakivien pompoteltavana? Kuinka paljon mukavampaa olisikaan ajaa sileällä ja sujuvalla ajoradan reunalla, missä tuntee olevansa tien kuningas toisten joukossa? Kuinka suureksi pyöräilyn osuus kulkutavasta nousisi, jos reitit suunniteltaisiin pyöräilyä varten? Muutos on mahdollinen. Luontevin paikka sen aloittamiseen ovat jäsenkuntiemme väylät. Juuri ilmestyneet pyöräteiden suunnitteluohjeet antavat taas uusia ohjeita ja perusteita hyvien ratkaisujen tekemiseen. Niitä voidaan aina tulkita myös huonosti, ja suunnitelmat voidaan toteuttaa hyvin, huonosti tai hyvin huonosti. Meidän pyöräilykuntien verkoston jäseninä tulee näyttää mallia ja tehdä rohkeita, pyöräilijän etua ajavia ratkaisuja. Kaikki strategiat tukevat pyöräilyä, myös suunnittelijan ja rakentajan tulee niin tehdä. Rakentakaa hyviä väyliä. Sysäykseen purkaukseeni sain ajettuani Tampereen ja lähikuntien välisiä pyöräilyn pääreittejä sen jälkeen, kun olin palannut muutaman päivän pyöräretkeltä Virosta. Neuvostoaikainen yksityiskohta Virosta. Reunakiven korkeus silti 0 cm. Saksan ja Ruotsin parhaimmistoa Matkailu avartaa, pyörämatkailu eritoten. Alkuvuodesta kävin Bremenissä katsomassa kuuden päivän ajoja ja keväällä tutustumassa Uumajan kulttuuripääkaupunkihankkeeseen. Perillä pyöräilin ja havaitsin että yhdyskuntarakenteen tiiviys on olennainen perustus hyvälle pyöräilykaupungille. Soittoniekkojen kaupunki Bremen on pohjoissaksalainen yliopistokaupunki, joka useaan otteeseen on valittu Saksan parhaiden pyöräilykaupunkien joukkoon. Olin kaupungissa ensimmäistä kertaa yli 40 vuotta sitten. Kaupunkia ei tunne entisekseen. Varmaan on sekin muuttunut, mutta ainakin minä. Arkaainen Rolandin patsas kuitenkin hallitsee tuomiokirkon aukiota, ja sen kulmissa erilaiset Bremenin soittoniekkapatsaat muistuttavat tarinoiden tärkeydestä kaupunkien imagolle. Kun iltaisin katseltiin urheiluhallissa pyöräilijöiden vinhaa kiertoa velodromin ympäri satojen kierrosten verran, haluttiin päivällä itsekin ajelemaan. Asemalta saatiin hyvät vuokrapyörät, ja niillä tutustuttiin vanhan Hansa-kaupungin asemaan Weserin suistossa. Kaupungin ydin oli muuttunut savuisesta ja pörisevästä autokaupungista vilkkaaksi kävelykeskustaksi, jossa sai nauttia tuoreista herkuista, viihtyisistä lepopaikoista ja hyvästä palvelusta. Aivan parasta palvelua sain täytekynäkauppiaalta, joka kutsui korjaajan paikalle paikkaamaan 60 vuotta vanhan Mont Blancini taskuklipsiä ja tarjosi odottaessa espressot koko seurueelle. Lähdimme ajamaan reittiä, jota 1970-luvulla kuljin ratikalla kielikurssin majapaikastani keskustaan. Silloin reitti tuntui suurkaupungin vilkkaalta pääväylältä, jonka varressa liikerakennusten seinät olivat täynnä kirjavia mainoksia, ratikat tu- Bremenissä pyöräilijöiden on helppo nähdä paikkansa. 9

10 Runkolukittava telineen pitää olla, kuten Bremenissä. pungit erillisiksi kaupunkifragmenteiksi, joiden väliset katkokset ovat pyöräilijän suurimpia esteitä. Välitilojen umpeen kurominen, väylien bulevardisointi ja eheyttäminen on meidän kaupunkirakenteemme parantamisen ykkösasia, jolla voidaan tukea kestävää liikkumista, vähentää ympäristön päästöjä, lyhentää etäisyyksiä, parantaa palvelujen saavutettavuutta, lisätä kontakteja ja viihtyisyyttä. Ja halvalla. Kymmenen kilometrin matkalla alitimme pari kertaa rautatien, joka oli aivan kiinni kortteleissa, ja ylitimme yhden moottoritien, joka oli erotettu korttelirakenteesta parimetrisillä muureilla. Kymmenien metrien suojavyöhykkeitä ei tarvittu. Minkä muurin rakentaminen maksaa, sen saa monin verroin takaisin viereisen korttelimaan myynnillä. Kaupungissa pitää olla kaupungin tavat. Bremenin Tapiolassa Alvar Aalto suunnitteli 1960-luvun alussa tornitalon Neue Vahrin puutarhakaupunginosaan. Talo oli ilmeeltään kuin vastarakennettu. Puiset ikkunanpielet kiilsivät ja valkea pinta loisti. Suuret ikkunat avautuivat vehreään ympäristöön. Tornitalon juureen oli rakennettu kaupunginosan ostoskeskus, joka oli tupaten täynnä väkeä, vaikka sen edessä ei olut suurta parkkipaikkaa ja vaikka kaupungin keskusta oli vain viiden kilometrin päässä. Tämä oli kuin Tapiola vielä 1970-luvulla. Bremenin jalankulkukeskusta on monien kortteleiden kokoinen. Ei voi kuvitella että tässä kaupungissa on jossakin Prismoja ja Jumboja. Keskustassa on tavarataloja ja erikoiskauppoja, leipomoita, kahvikauppoja, herkkupuoteja ja ravintoloita. Ja kaikkein ihanimpana pahvista Piti päästä testaamaan Uumajan kulttuuripääkaupunkivuoden meininkiä keväällä. Uumaja on pohjoinen yliopistokaupunki, jonne pohjalaisetkin vaelsivat suurin joukoin opiskelemaan vielä 1970-luvulla ennen kuin Vaasa ja Seinäjoki alkoivat tarjota korkeamman asteista opetusta. Satamasta yliopistolle oli matkaa parikymmentä kilometriä, jotka sai pyöräillä vaihtelevaa reittiä kaukana Umeån rannoista. Yhtäkkiä sitten huomasi olevansa keskellä suunnatonta kampusta, johon kuului myös sairaala. Yliopiston päärakennuksen edustalla pysäköidyt pyörät tuntuivat vyöryvän päälle. Niiden väliin oli jätetty puolen metrin letaiteltavien pienoismallien kauppa. Keskusta on kävelijöiden valtakunta, jonne pääsee hyvin pyörälläkin. Ahdaskujainen vanha kaupunki ei ole laaja, mutta se on turistien täyttämä. Pyöräpaikkoja on niukasti, ja joudumme paikoittamaan pyörämme suomalaistyyliseen telineeseen, jossa ei ollut runkolukitusmahdollisuutta. Viivyimme tunnin museoissa ja palatessamme löysin vain telineeseen lukitsemani etupyörän. Vähän harmi kun vuokraamo oli mennyt viikonlopuksi kiinni ja sain kuljetella kiekkoa maanantaiaamuun asti. Sain selville, että pyörävarkaudet vievät poliisin töistä yli 10 prosenttia. Jätin ilmoituksen nettiin, mutten saanut koskaan vastausta. Sain vuokraamosta alennusta etupyörän hinnan verran. Ei lohduttanut kuulla, että tämä oli toinen kerta kuuden vuoden aikana, kun vuokrapyörä oli varastettu. Uumajan vuosi vyinen polku, joka johti laitoksen pääovelle. Toukokuun lopun aurinkoinen keli oli houkutellut opiskelijat istuksimaan nurmikoille ja portaille. Ilmassa oli suuren opiskelujuhlan tunnelmaa. Yliopistolta oli pari kolme kilometriä kaupungin keskustaan. Reitti oli rauhallinen, joskin vaihteleva. Oli helppo ymmärtää, että näin tiiviisti keskustassa sijaitsevaan yliopistoon ei tarvitse ajaa omalla autolla. Sen sijaan oli hämmästyttävää, kuinka tiheä bussireitistö kaupungissa oli ja kuinka hyvä sen turvin oli kulkea vaikka sairaalaan. 10

11 Uumajassa keskustan vanhakin rakentaminen on matalaa. Kaupan paikka on keskustassa Edellisestä Uumajan matkastani oli ehtinyt kulua 30 vuotta, enkä tuntenut tätäkään kaupunkia entisekseen. Ehkä se olikin muuttunut, niin kuin useimmat kaupungit, viihtyisään ja kävelypainotteiseen suuntaan. Kävelyalue oli monen korttelin suuruinen ja erinomaisen vilkas. Kulttuuripääkaupunkivuodesta se ei selvästikään johtunut, sillä mitään siihen liittyvää ohjelmaa ei pariin päivään sattunut. Siihen kuului kyllä suuren, jokirantaan viettävän oleskelupuiston rakentaminen, joka oli jäänyt hieman viime tinkaan. Keskeneräisenäkin se näytti houkuttelevan ison joukon kaupunkilaisia lounaspiknikille. Keskustassa rakennettiin vilkkaasti aivan torin reunoille. Vanhat kuoret jäivät paikoilleen, kun tavarataloja muutettiin kauppakeskuksiksi ja viihtyisyyttä lisättiin. Pikkukaupat tuntuivat vetävän paremmin kuin yksi iso. Kahviloita, leipomoita ja pienpanimoita oli tarjolla vaate- ja kenkäkauppojen lisäksi. Myös lähiympäristöä oli parannettu. Laatoitukset, istutukset ja kadun kalusteet koettivat houkutella kulkijoita viipymään keskustassa pitempään. Ja kaikki kadunvarret olivat täynnä koivuja, kaupungin nimikkopuita. Uumajankin rakenne on hyvin tiivis. Muutama kilometri keskustasta pääsee maaseudun rauhaan. Keskustassakin oli vielä tilaa rakentaa ja tiivistää. Uudet rakennukset olivat monimuotoisia, sekä monikerroksisia tornitaloja että rivi- ja omakotitaloja. Suomalaisista ne erotti heti isoista parvekkeistaan. Ainoa keskustan ulkopuolinen ostoskeskus, jonka näin, sijaitsee sairaalan vieressä reilun kolmen kilometrin päässä torilta. Kuka pelkää pultsaria? Uumajan rantaan puoli kilometriä keskustasta oli rakennettu uusi design-kampus. Arkkitehtikoulu ja taideteollinen oppilaitos olivat saaneet seurakseen kuutiomaisen taidemuseon, jossa oli juuri menossa näyttelynvaihtoviikot. Niin kuin yliopistolla, täälläkin sisäänkäyntien pielet olivat täynnä sekasortoisesti pysäköityjä pyöriä. Kampuksen viereen oli rakennettu muutama uusi asuinkortteli, joiden parvekkeet avautuivat viehättävän rantapuistikon yli joelle. Kaikki oli hyvin kodikasta, ja monet seurueet olivat levittäneet viltin puistoon piknikkiä varten. Mietin, miksi meillä aina pelätään pultsarien valtaavan hienoimmat paikat? Siksikö, etteivät muut ymmärrä nauttia niistä? Vai pelkäävät leimautuvansa toisen luokan kansalaisiksi? Näimme me lopulta vähän kulttuuriakin, kun kävimme tutustumassa ruotsalaisveljesten suurin ponnistuksin ja sijoituksin keräämään loisteliaaseen sähkökitarakokoelmaan. Hieno esillepano ja mahtavat tarinat höystivät kokemusta, jolle oman lisänsä antoi meidän kylän pojan Anssi Kasitonnin hupaisa näyttely museon galleriassa. Anssi kun on itsekin kitaramiehiä. 11

12 Pyöräilykasvatusta päiväkoti Peikonpesässä Teksti ja kuva: Sanna Ojajärvi Pyöräretki ja ajotaitorata sopivat mainiosti päiväkoti-ikäisille. Lasten pyöränkäsittelytaidot ja ajamisen varmuus lisääntyivät silmissä, kun Pyöräilykuntien verkoston edustus kävi testaamassa ajotaitorataa Lapsella on oikeus pyöräillä hankkeen pilottipäiväkoti Peikonpesässä Turussa. Kevätaurinko paistaa Turun Härkämäessä. Parikymmentä pientä pyöräilijää ohjaajineen on kokoontunut päiväkoti Peikonpesän lähistöllä sijaitsevalle hiekkakentälle. Pyöräilymatkaa päiväkodilta on kertynyt kilometrin verran. Pienimmät pyöräilijät lepuuttavat apupyörin varustettujen 12-tuumaisten pyöriensä päällä, esikouluikäiset kaartelevat isommilla pyörillään villisti ympäri kenttää. Meno rauhoittuu, kun paikalle Turun rautatieasemalta pyöräillyt Pyöräilykuntien verkoston Petteri Nisula hyppää pyöränsä selästä ja taittaa pyöränsä käteen sopivaksi salkuksi. Mitä, eihän tuolla voi pyöräillä, ihmetyksen huudot kaikuvat pitkin kenttää. Lasten huomio on taattu pikaisella taittopyörän kokoamisesityksellä. Varsinainen tehtävämme päiväkoti Peikonpesän lasten ja aikuisten kanssa liittyy keväällä 2014 käynnistyneeseen Lapsella on oikeus pyöräillä -pyöräilykasvatushankkeeseen. Peikonpesä on yksi hankkeen pilottipäiväkodeista, ja olemme saapuneet Turkuun tehdäksemme lapsille ajotaitoradan, jonka oppeja päiväkodissa voi myöhemminkin hyödyntää lasten kanssa pyöräiltäessä. Me puolestaan voimme hyödyntää päivän oppeja pyöräilyn varhaiskasvatuksen käytäntöjen suunnittelussa. Päiväkodin ajotaitorata SUORAAN AJAMINEN 30 CM 3-4 m SUOJATIE Pysäytin just siihen mihin piti! Kentällä Pyöräilykuntien verkoston Sanna Ojajärvi testaa ajotaitoradan toimivuutta ja väljentää pujotteluradan sellaiseksi, että siitä voi polkea apupyörilläkin varustetuilla polkupyörillä. Lapset seuraavat silmä kovana radan valmistumista ja malttavat pysytellä jonossa ilmeisestä innostuneisuudesta huolimatta. Radalla lapset pääsevät testaamaan taitojaan pyöräilyn perusasioissa: polkemisessa, ohjaamisessa ja jarruttamisessa. Tärkeintä on, että rataa merkitsevät hiekalla täytetyt maitopurkit pysyvät pystyssä pujottelussa, kaarroksissa ja lopun hätäjarrutuksessa. PUJOTTELU HÄTÄJARRUTUS 12

13 Lasten pyöräilyn edistäminen lähtee aikuisten asenteista. Päiväkoti Peikonpesän pyöräilypäivä päättyi kilometrin mittaiseen pyöräilyyn ajotaitoharjoittelukentältä päiväkodille. Lapset oivaltavat hyvin nopeasti, että radalla ratkaisee tarkkuus, ei nopeus. Hiekkakenttä asettaa haasteensa: apupyörillä polkevat jäävät paikoitellen sutimaan tyhjää ja nopeammin ajavat joutuvat kaarteissa yllättäviin sivuluisuihin. Tärkeää on oppia, miten kimuranteista tilanteista selviää. Ajotaitoradan nerokkuus piilee siinä, että sama rata soveltuu pienin muutoksin hyvin eritasoisille pyöräilijöille. Päiväkoti-ikäisten kanssa rataan kannattaa tutustua vaiheittain ja jokaista vaihetta on hyvä toistaa riittävän monta kertaa. Lopulta on otettu haltuun koko rata! Lasten motivaatio uuden oppimiselle on ilmeistä. Jokainen 3-7 vuotiaista lapsista jaksaa ajaa radan useaan kertaan keskittymisen herpaantumatta. Reilun tunnin ajoharjoittelun jälkeen lapset pitävät mehutauon. Muutama jää vielä harjoittelemaan vauhdin kiihdytystä ja hätäjarrutusta. Hiekkakentän pinnasta voi käydä tarkistamassa, kuinka pitkän matkan hätäjarrutus vaatii. Tämäkin on hyvä tietää siinä vaiheessa, kun lähtee pyöräilemään kotipihaa pidemmälle. Paluumatka kentältä päiväkotiin sujuu pyörätietä pitkin venyvässä ja kiemurtelevassa letkassa. Lapset ovat selvästi pyöräilleet matkaa ennenkin. Lasten pyöräilyn edistäminen kaikkien tehtäväksi Pyöräilyaamupäivän järjestäminen päiväkoti Peikonpesään oli helppoa: kaikilta lapsilta löytyi pyörä ja päiväkodin aikuiset innostuivat ajatuksesta ja lähtivät rohkeasti pyöräilemään koko päiväkodin voimin. Sitoutumisesta kertoo sekin, että lapset ja aikuiset askartelivat radan merkitsemisessä käytetyt maitopurkit päiväkodissa valmiiksi jo edellisellä viikolla. Suhtautuminen lasten pyöräilyyn ei aina ole näin mutkatonta. Lasten intoa pyöräillä hyödynnetään yllättävänkin vähän päiväkodeissa ja kouluissa, vaikka pyörällä pääsee näppärästi retkelle myös lasten kanssa. Yhdessä pyöräily on varteenotettava tapa opettaa lapsille liikennekäyttäytymistä todellisissa liikenneympäristöissä ja tilanteissa. Pyöräilykuntien verkosto haluaa innostaa päiväkoteja ja kouluja osallistumaan lasten pyöräilyn edistämiseen. Muotoja on monenlaisia: kevyimmillään päiväkodit ja koulut voivat toteuttaa pyöränkäsittelytaitoja kohentavan parituntisen ajotaitoradan lähikentällä. Pyöräilykasvatuksen tueksi verkosto on kuluvana vuonna uudistanut luokkalaisille suunnatun koululaisten pyöräilymerkin opettajan oppaineen ja vastaavanlainen kokonaisuus on tulossa myös päiväkodeille. Lasten pyöräilyn edistäminen lähtee aikuisten asenteista. Miksi kieltäisimme lapsilta liikkumisen riemun ja ympäristöystävällisen tavan liikkua? Kuluvan vuoden aikana Pyöräilykuntien verkosto kokoaa eri puolilta Suomea lasten ja nuorten pyöräilyä edistäviä käytäntöjä, jotta niitä saadaan levitetyksi ja juurrutetuksi suomalaiseen pyöräilykulttuuriin. Käytäntöjä kerätään verkoston sivuille osoitteeseen pyorailijalle/lapset-ja-nuoret. Verkoston tavoitteena on, että lasten pyöräilytaitojen ja liikenteessä liikkumisen valmiuksien tukemista ei jätetä ainoastaan perheiden varaan, vaan siihen osallistuvat kaikki lasten elämään osalliset aikuiset. 13

14 Pyöräilijöiden tempaus Uuden Lastensairaalan hyväksi herätti huomiota läpi Suomen. Teksti: Mikko Luoma Kuvat: Mikko Luoma ja Hannu Koskela HUVI JA HYÖTY KOHTASIVAT JOPON MATKASSA Reilun 1300 kilometrin matka ja alkukesän koleat olosuhteet asettivat Jopo-pyörän, polkijoiden kunnon ja reittiä myötäilevät pyöräväylät testiin. Kaikki selvisivät voittajina ja mikä tärkeintä: Uuden Lastensairaalan rakennushanke sai maanlaajuista huomiota ja selvää rahaa. Ajatus osallistumisesta Uuden Lastensairaalan varainhankintaan syntyi pyöräilyporukan kokoajan Jarin mielessä Sotshin talviolympialaisten aikaan Suomen Olympiakomitean ilmoitettua olympiajoukkueen sinivalkoisten Jopo-pyörien huutokauppaamisesta lastensairaalan rakennushankkeen hyväksi. Voisiko pyörän huutamisen lisäksi sitä hyödyntää muutenkin saman hyvän asian puolesta? Keskusteluissa pitkäaikaisen tuttavan Hannun kanssa jalostui idea Suomen läpi etenevästä pyöräilytempauksesta, reilun kuudenkymmenen vuoden takaista olympiasoihdun reittiä soveltuvin osin seuraten. Suunnittelussa monta asiaa Asiayhteys olympia-aatteeseen ja Uuteen Lastensairaalaan hahmottui kirkkaana. Jopoilu Suomen läpi sinivalkoisella, jokaiselle sopivalla polkupyörällä tuntui veikeältä ajatukselta, johon sivullistenkin on helppo liittyä mukaan. Terveen liikkumisen hengessä hyvää asiaa saadaan levitettyä lähes koko Suomen mittaisesti ja lahjoittamisen kynnystä madalletaan. Ydinjoukkue kertyi muutaman puhelinsoiton avulla. Tärkeää tukea ja asiantuntija-apua matkan toteuttamiseen antoi myös Olympiakomitean markkinointi- ja viestintäpäällikkö Jari Elo. Olympiakomitean myötämielinen suhtautuminen helpotti myös yrityssponsoreiden hankkimista, joiden panos oli ratkaiseva matkan toteutumiseksi. Sponsoreiden tuki mahdollisti pyöräviestiä seuraavan hyvin varustellun huoltoauton, matka-aikaiset yöpymiset, pyörän varaosat, polkijoiden urheilullisen ravinnon sekä matkan dokumentoinnin ja uutisoinnin sosiaalisessa mediassa. Perusteellinen valmistelu oli erittäin tärkeää. Vaikka kyse oli pohjimmiltaan yksinkertaisesta pyörällä tapahtuvasta liikkumisesta, liittyi koko projektiin yllättävän paljon yksityiskohtia, joita ei haluttu jättää sattuman varaan. Pohjatyön jälkeen ydinjoukkue eli Jari, Hannu, Esko, Mikko, Juko ja Atte sekä mediaosaajat Santeri ja Juha-Petteri olivat siirtyneet kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna sunnuntain vastaiseksi yöksi Pallastunturin maastoon ja viimeisen täysipainoisesti nukutun yön jälkeen olivat valmiit aloittamaan reilun kolmen vuorokauden matkan Olympiastadionille. Yötä päivää kohti etelää Ajosuunnitelma oli yksinkertainen. Yhden osuuden kesto oli yksi tunti ja tavoitematka 16 kilometriä. Vaikka näin muodostuva keskinopeus ei kenellekään pyöräilyä harrastavalle ole ylivoimainen, on huomattava, että matkan tuli taittua kaikkina vuorokauden aikoina ja kaikissa olosuhteissa ja että pakolliset pyörän kunnon tarkastukset ja huoltotoimenpiteet sekä ennakoimattomat yllätykset vääjäämättä aiheuttavat hidastuksia. Todellinen pyöräilynopeus sai siis olla kohtuullisen reipas. Ilmojen haltijakin osallistui tempaukseen lahjoittamalla ensimmäisille ajovuorokausille samat olosuhteet kuin soihtuviestissä toisin sanoen vettä ja matalia lämpötiloja riitti. Veden- ja tuulenpitävät ajoasut osoittivat tarpeellisuutensa. 14

15 Muoniossa sotsijopoilijat tapasivat Heimo Pietikäisen, joka oli ollut paikalla, kun olympiatuli lähti Taivaskerolta matkaan kohti Helsinkiä yli 60 vuotta sitten. Ajovuorot laadittiin niin, että aina joku osa ajajista sai nauttia pidemmästä lepotauosta. Lepotilat muutamaksi tunniksi löytyivät joko mukana seuraavasta asuntoautosta tai taajamien majoitusliikkeistä. Käytännössä unet jäivät lyhyiksi ja vuorokaudenajat hienosti sanottuna integroituivat saumattomasti toisiinsa. Tärkeintä oli, että Jopo pysyi liikkeessä koko ajan. Vierasajajat matkan piristyksenä Matkan valmisteluihin oli kuulunut myös tempauksesta tiedottaminen reitin lähiseutujen tiedotusvälineille. Tämä tuotti hyvää julkisuutta eri puolilla Suomea. Matka Pallakselta Helsinkiin ajettiin jääkiekkoilija Olli Määtän Sotshissa käyttämällä Jopolla. Lisäksi isompien taajamien kohdilla oli etukäteen annettu mahdollisuus vierasajajille osallistua tempaukseen, kukin yhden osuuden muodossa. Vierasajajia kertyikin nopeasti maksimimäärä, joukossa tunnettuja urheiluvaikuttajia, kuntien ja maakuntien johtohenkilöitä tai muuten vain innokkaita pyöräilyharrastajia ja hyvän asian tukijoita. Oli suurenmoista nähdä se innostus ja tuki, jota vierasajajat ja heidän kannustajansa eri puolilla maata osoittivat. Kalajoelle saavuttaessa MTV3:n toimitus yllätti pyöräilijät ja teki Hiekkasärkkien upeissa maisemissa tempauksesta jutun saman illan uutislähetykseen. Seuraavana yönä oli erityisen mieleen jäävää saada pyöräilyseuraksi Uusikaarlepyystä kymmenien kilometrien ajaksi paikallisten pyöräilyharrastajien saattue. Vieraiden avulla kampanjasta muodostui lämminhenkinen, hyvää mieltä ja osallistumisen iloa säteilevä hanke, joka ylitti kaikki ydinporukan sille asettamat odotukset. Mielialat olivat huipussaan Sotshin leijonajoukkueen pakin Ossi Väänäsen tuodessa Jopon viimeisen etapin päätteeksi Paavo Nurmen juoksijapatsaalle. Myönteisiä kokemuksia pyörällä liikkumisesta Jopoilu tuotti myös hyvän katsauksen kotimaamme pyöräilyreitteihin ja pyöräilyn edellytyksiin. Oli ilahduttavaa huomata, että väylät olivat pääsääntöisesti hyvässä kunnossa ja että muut tienkäyttäjät antoivat hyvin tilaa eikä vaaratilanteita päässyt syntymään. Lastensairaalan tunnukset huoltoautossa ja pyöräilijän selässä tosin varmasti myötävaikuttivat osaltaan kanssaliikkujien iloisiin reaktioihin ja lisäsivät varovaisuutta. Isojen kaupunkien kuten Oulun ja Tampereen läpi kulkeminen onnistui Jopolla monin verroin miellyttävämmin kuin autolla. Kokonaisuudessaan matka osoitti, että hyvälle asialle on helppo saada kannatusta. Pyörä on siihenkin mitä mainioin väline. Tempaukselle tehtiin luonnollisesti koti- ja facebook-sivut (www. sotsijopo.fi) sekä oma tunnuslaulu, joka löytyy Youtubesta hakusanoilla jopo sinivalkoinen demo full. 15

16 Liity edelläpolkijoiden kasvavaan joukkoon! Pyöräilykuntien verkosto ry Pyöräilykuntien verkosto on kuntien, valtion, järjestöjen, yritysten ja tutkimuslaitosten välinen yhteistyöverkosto. Pyöräilykuntien verkoston päätavoite on pyöräilyn lisääminen liikennemuotona ja arkiliikuntana, joka tuottaa hyvinvointia yksilölle, yhteiskunnalle ja ympäristölle. Verkoston tehtävänä on lisätä pyöräilyn ja muun kestävän liikkumisen edistämiseen liittyvää vuorovaikutusta ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä sekä tuottaa pyöräilyn ja kävelyn edistämiseen liittyvää materiaalia. Pyöräilykuntien verkosto perustettiin vuonna 1997 ja se muuttui itsenäiseksi yhdistykseksi vuonna Verkoston toiminta on voittoa tuottamatonta palvelutoimintaa. Pyöräilykuntien verkosto ry Kuntatalo, Toinen linja Helsinki Verkostoon liittyminen Pyöräilykuntien verkoston toimintaan ovat tervetulleita kaikki pyöräilyn edistämisestä kiinnostuneet suomalaiset kunnat ja kaupungit sekä aiheesta kiinnostuneet tai sen parissa työskentelevät muut tahot. Verkoston vuosimaksu määräytyy kunnan asukasluvun mukaisesti: kunnassa asukkaita alle euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita euroa kunnassa asukkaita yli euroa Vuosimaksu määräytyy yrityksen tai yhteisön koon mukaan seuraavasti: pieni yritys (alle 15 työntekijää) 220 euroa keskisuuri yritys (15-50 työntekijää) 550 euroa suuri yritys (yli 50 työntekijää) 950 euroa erittäin suuri yritys (yli 500 työntekijää) neuvotellaan AKAA Heli Laine ESPOO Petri Suominen (09) FORSSA Tero Tiensuu (03) HANKO Hannu Simelius HELSINKI Marek Salermo (09) HYVINKÄÄ Kimmo Kiuru (019) HÄMEENLINNA Hannu Sainio (03) JANAKKALA Juha Prittinen (03) JOENSUU Jarmo Tihmala JYVÄSKYLÄ Timo Vuoriainen (014) JÄRVENPÄÄ Sari Piela (09) KAARINA Jyrki Lappi (02) KANGASALA Markku Lahtinen (03) KARVIA Sirpa Ala-Rämi (02) KAUNIAINEN Lennart Långström (09) KOKKOLA Carita Laitala KRUUNUPYY Kaisa Karlström (06) LAHTI Matti Hoikkanen (03) LAPPEENRANTA Mauri Backman LEMPÄÄLÄ Jaakko Hupanen (03) LIEKSA Jarmo Honkanen LIETO Mika Närvi (02) LOHJA Timo Mäkinen (019) LOVIISA Markus Lindroos NURMIJÄRVI Pia Korteniemi OULU Jorma Heikkinen PARAINEN Martti Nilsson PERHO Jukka Hillukkala PIRKKALA Tero Vesanto PIETARSAARI Ben Griep PORI Sanna Välimäki PORVOO Hanna Linna-Varis (019) ORIVESI Päivi Valkama RAASEPORI Jan Gröndahl RAISIO Marja Uusitalo (02) RAUMA Leena Ruusu-Viitanen (02) RIIHIMÄKI Aili Tuppurainen (019) SEINÄJOKI Keijo Kaistila, (06) TAMPERE Timo Seimelä TAMPEREEN KAUPUNKISEUTU Katja Seimelä TURKU Juha Jokela, TUUSULA Juha Jokela UUSIKAUPUNKI Atso Vainio (02) UTAJÄRVI Hannele Karhu VAASA Siri Gröndahl (06) VANTAA Timo Väistö (09) VÖYRI Mikael Österberg (06) YLÖJÄRVI Arto Huovila ELY-KESKUKSET / LIIKENNEVIRASTO Erika Helin (020) HELSINGIN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Petri Sipilä HSL - HELSINGIN SEUDUN LIIKENNE Helena Suomela INLINEMARKET OY Samuli Ropponen JYVÄSKYLÄN PYÖRÄILYSEURA RY Teemu Tenhunen, KAMPIN SUUTARI Hannu Heiskanen LINEA KONSULTIT OY Sakari Somerpalo LUONTO-LIITTO RY Leo Stranius NAVICO OY Timo Perälä OVELLA OY Mika Laukkonen RAMBOLL FINLAND OY Reijo Vaarala SITO OY Jussi Nykänen (020) STRAFICA OY Juha Heltimo SUOMEN LUONNONSUOJELULIITTO RY Otto Bruun SUOMEN SÄHKÖPYÖRÄYHDISTYS RY Juha Tarvainen TAMPEREEN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Matti Koistinen TAMPEREEN TEKNILLINEN YLIOPISTO Liikenteen tutkimuskeskus Verne Kalle Vaismaa TRAFIX OY Esa Karvonen, TURUN POLKUPYÖRÄILIJÄT RY Tero Rantaruikka, TURVATEC OY Raine Anttonen (03) VALPASTIN OY Mari Päätalo VELOCRAFT Pieter Deleu WSP FINLAND OY Minna Raatikka

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen

VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN. Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi Ari Varonen VIISAS LIIKKUMINEN JOENSUUN TAPAAN Itä-Suomen liikenneturvallisuusfoorumi 19.5.2015 Ari Varonen KÄVELYN JA PYÖRÄILYN EDISTÄMISTYÖN JATKUVUUS JOENSUUSSA Toiminnallinen seudullinen kävelyn ja pyöräilyn edistämishanke

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015

Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Oikeus liikkua omin jaloin Kangasalla myös bussipysäkille 2015 Nostot liikkumisenohjauksen teemoista 2015 Kangasalan kestävän liikenteen toiminta Kävelyn ja pyöräilyn edistämisohjelma hyväksyttiin kunnanhallituksessa

Lisätiedot

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto

LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto LIIKKUJAN VIIKKO 2016 Kuntien ja kaupunkien yhteenveto Sini Marttinen MOTIVA OY 21.12.2016 #mobilityweek #liikkujanviikko Smart mobility. Strong economy. www.mobilityweek.eu TURKU Elämyksellisiä bussimatkoja

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja turvallisuustyö yhtä jalkaa Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta

Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta & sosiaalihuoltoa koskevan lainsäädännön uudistuksesta Palvelurakenneuudistuksesta Päivi Voutilainen STM/STO Uudistuksen keskeinen sisältö Integroidaan sosiaali- ja terveydenhuolto

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2016 Paula Väisänen, VALONIA Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus/varsinais-suomen liitto 22.3.2016 Koko Turku liikkuu -kampanja

Lisätiedot

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo

300m aj. 48,81 Suvi Eerikäinen Jämsänkoski korkeus 163 Terhi Ignatius Tampere seiväs 360 Maria Kytölä Siiri Saalo Hyvinkään seudun urheilijat Seuraennätykset Päivitetty 17.9.2016/ MK NAISET 17 300m 42,64 Emma Simberg 10.7.2016 Jämsä 400m 62,71 Emma Simberg 19.8.2016 Kajaani 800m 2.26.07 Kaarina Lehtonen 12.9.2015

Lisätiedot

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen

Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016

Työttömyyskatsaus Lokakuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa lokakuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Muonio 20,3 Kolari 19,9 Posio 18,8 Kotka 18,6 Salla 18,4 Lieksa 18,4 Pori 18,1 Tohmajärvi 17,8

Lisätiedot

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset

Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Miten me kuljemme töihin? Keski-Suomen sairaanhoitopiirin työmatkaliikenteen henkilöstökyselyn tulokset Ville Voltti 13.11.2014 Työmatkojen kulkutapajakauma, keskussairaala 0 % 8 % Auto, yksin Auto, kimppakyyti

Lisätiedot

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille

Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Viisaan liikkumisen edistäminen työpaikoilla, Vinkit työnantajille Termit tutuiksi Viisas liikkuminen? Missä asun, minne kuljen, kuljenko ollenkaan? Asuinpaikka Toimitilan sijainti Sähköinen asiointi Etätyö-

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016

Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Työttömyyskatsaus Syyskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa syyskuussa 2016 Pelkosenniemi 23,4 Posio 20,3 Muonio 19,9 Kotka 18,8 Salla 18,6 Lieksa 18,4 Tohmajärvi

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016

Työttömyyskatsaus Joulukuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa joulukuussa 2016 Posio 21,9 Kotka 21,3 Ilomantsi 21,1 Salla 21,0 Saarijärvi 20,8 Lieksa 20,3 Rautjärvi 19,9 Juuka 19,7 Äänekoski

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016

Työttömyyskatsaus Marraskuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa marraskuussa 2016 Lieksa 20,5 Posio 20,0 Pelkosenniemi 19,7 Salla 19,6 Ilomantsi 19,3 Kotka 19,3 Saarijärvi 18,8 Outokumpu 18,4 Kannonkoski

Lisätiedot

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla.

Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. TYÖSSÄOPPIMASSA SAKSASSA, KÖLNISSÄ 25.3-23.5.2015 Opiskelemme matkailualan perustutkintoa ensimmäistä vuotta MATYS14 luokalla. Lähdimme Leonardo- hankkeen rahoituksella, joka kattoi lennot sekä asunnon.

Lisätiedot

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio

Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä. Paikallisliikennepäivät Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Resurssiviisautta työmatkoihin Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä Paikallisliikennepäivät 18.9.2015 Henkilöstöjohtaja Eeva Aarnio Työryhmä monensuuntaista viestintää Sairaanhoitopiiri: Eeva Aarnio, henkilöstöjohtaja

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi

Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä. Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi Maahanmuuttajat Suomen tieliikenteessä Anna-Liisa Tarvainen Rovaniemi 16.11. Lähde: Tilastokeskus ja, vuosi 2015 ennakkotietoja Kansalaisuus onnettomuuksissa 2015 5000 4500 4000 3500 3000 2500 2000 1500

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma

Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Keski-Karjalan viisaan liikkumisen suunnitelma Kitee, ja Tohmajärvi KÄVELY JA PYÖRÄILY Yleistä Kuntien keskustaajamissa on verrattain kattava jalankulun ja pyöräilyn verkko. Jalankulku- ja pyöräilyväylät

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 217. Kaupunkisuunnittelulautakunta Sivu 1 / 1 Kaupunkisuunnittelulautakunta 30.11.2016 Sivu 1 / 1 3477/2016 02.08.00 217 Liikennebarometri 2016 Valmistelijat / lisätiedot: Heini Peltonen, puh. 043 824 7212 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011

KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE. Kirjekysely ja verkkokysely 2011 KYSELYTUTKIMUS HELSINGIN KATU- JA VIHERALUEIDEN KÄYTTÄJILLE Kirjekysely ja verkkokysely 2011 Kesä 2011 JOHDANTO Tässä raportissa on tulokset helsinkiläisille kohdistetusta kyselytutkimuksesta, jonka katu-

Lisätiedot

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the

Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the Supported by the European Union in the framework of the Health Programme 2008-2013. The views expressed herein can in no way be taken to reflect the official opinion of the European Union. TYÖMATKAPYÖRÄILYN

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016

Työttömyyskatsaus Heinäkuu 2016 Työttömyyskatsaus Heinäkuu Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa heinäkuussa Muonio 22,4 Pelkosenniemi 22,2 Kotka 21,4 Kolari 21,0 Posio,9 Joensuu,5 Kemi,4 Tohmajärvi,3

Lisätiedot

Sähköiset liikkumisvälineet

Sähköiset liikkumisvälineet Sähköiset liikkumisvälineet Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 16.11.2016 Jussi Pohjonen, Trafi Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Jussi Pohjonen 22 vuotta poliisina Liikkuvassa poliisissa Poliisin

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi

Yrittäjyyskasvatuskonferenssi Yrittäjyyskasvatuskonferenssi 27.-28.1.2011 Ihmisiä, jotka paahtavat täysillä ja joilla on sisäinen hehku päällä, on paljon. Harmi, että he ovat valtaosin alle 7-vuotiaita. Esa Saarinen Yrittämällä eteenpäin

Lisätiedot

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat

Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat 1 (5) Vuonna 2015 valvontalautakunnan myöntämät ja peruuttamat apteekkiluvat Myönnetyt luvat 18.12.2015 Lappeenrannan 5. apteekki apteekkari, farmasian tohtori Hannu Tapani Taipale Loviisan apteekki apteekkari,

Lisätiedot

Edvin Laineen koulun liikenneopas

Edvin Laineen koulun liikenneopas Edvin Laineen koulun liikenneopas Sisällysluettelo 1 Jalankulkija liikenteessä 2 Polkupyöräilijä liikenteessä 3 Koulukuljetukset 4 Saattoliikenne 5 Pihaliikenteen vaarat 6 Koulumatkan vaaranpaikkoja 7

Lisätiedot

Pihakatuhanke keskustassa

Pihakatuhanke keskustassa Pihakatuhanke keskustassa Kuva: Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen liikennefoorumi 26.1.2016 Saara Aavajoki, FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 26.1.2016 Saara Aavajoki 1 Tausta ja tavoitteet Jyväskylän keskustan

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Valiokunnan kokoonpano kaudella

Valiokunnan kokoonpano kaudella Valiokunnan kokoonpano kaudella 2016-2017 Kai Hildén Turku pj. Tuomas Eivola Tampere Marja Hongisto Turku Piritta Maja Kuortane Eino Styrman Helsinki Juha Viberg Kotka Avaintehtävät: valmentaja- ja ohjaajakoulutuksen

Lisätiedot

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos:

M35. Poliisien SM suunnistuskilpailut Raaseporissa. Lähtöluettelo. N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: Poliisien SM suunnistuskilpailut 22.8.2013 Raaseporissa Lähtöluettelo N:ro Lähtöaika Kilpailija Emit: Poliisilaitos: M 61 10:30 Risto Vesaluoma 97688 Jokilaaksojen poliisilaitos 62 10:32 Janne Vasenius

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN

SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN SELVITYKSIÄ VALTION ASUNTORAHASTO ISSN 1237-2188 Ari Laine 4/2002 15.2.2002 Asumisoikeusasunnot 1990-2001 Asumisoikeusasuntojen rakentaminen aravalainoituksen tuella alkoi vuonna 1990 ja korkotukilainoituksen

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä

Promoting Cycling and Walking Liikenneinsinööri Timo Seimelä Promoting Cycling and Walking 5.5.2014 Liikenneinsinööri Timo Seimelä Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Pormestariohjelma Tampereen uusi kaupunkistrategia Kantakaupungin yleiskaava Keskustan strateginen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä

Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä Kävelyn ja pyöräilyn sääntöjä 7.5.2015, Helsinki Mikko Karhunen, Liikenne- ja viestintäministeriö Määritelmiä TLL 2 Määritelmiä Tieliikennelainsäädännössä tarkoitetaan: 5) suojatiellä jalankulkijoiden

Lisätiedot

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017

Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Rahoituksella turvallista ja kestävää liikkumista - liikkumisen ohjauksen valtionavustus 2017 Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 17.11.2016 Liikkumisen ohjaus Valtionavustuksen myöntämisestä

Lisätiedot

Kolmas sektori ja pyöräpalvelut

Kolmas sektori ja pyöräpalvelut Kolmas sektori ja pyöräpalvelut LIVE-tilaisuus 28.4.2016 Botta, Helsinki Matti Hirvonen toiminnanjohtaja Pyöräilykuntien verkosto ry matti.hirvonen@poljin.fi www.poljin.fi www.kulkulaari.fi p. 040 419

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi

Tieliikennelain kokonaisuudistus. Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi Tieliikennelain kokonaisuudistus Pyöräliiton ehdotukset lakimuutoksiksi 4.3.2016 16.9.2015 HELSINKI Uudistusten perusongelma ja vastavoimat Koko lainsäädäntö uudistetaan, tämä on hieno mahdollisuus. Ongelmia

Lisätiedot

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT

VARAMIESPALVELU-YHTIÖT VARAMIESPALVELU-YHTIÖT vuonna 1988 perustettu valtakunnallinen henkilöstöpalveluja tuottava yritysketju 60 palvelualuetta Suomessa ja Virossa alan markkinajohtaja Suomessa sekä liikevaihdon että palvelualueiden

Lisätiedot

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus.

LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS. Vihreä teksti on oikea vastaus. 220103769 LIIKENTEEN SÄÄNTÖTUNTEMUS Vihreä teksti on oikea vastaus. 1. Määrääkö/sisältääkö yllä oleva liikennemerkki seuraavia asioita? (kyllä- ei -en tiedä) U-käännös on kielletty Edessä on satama-alue

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN

Valttien palaute. Väliraportti AKSELI MAKKONEN Valttien palaute Väliraportti 26.11.2016 AKSELI MAKKONEN 146 vastausta 23.11.2016 mennessä Suurin osa opiskelijoita Millä alalla toimit tai opiskelet? Muu kasvatusala Hoitoala Muu, mikä? Liikunta ja vapaa-aika

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016

Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Manner-Suomen kymmenen korkeimman ja matalimman työttömyysasteen kuntaa elokuussa 2016 Työttömyyskatsaus Elokuu 2016 Pelkosenniemi 22,5 Muonio 20,9 Posio 20,5 Kotka 19,5 Ilomantsi 18,7 Salla 18,4 Saarijärvi

Lisätiedot

Rajahaastattelututkimukset

Rajahaastattelututkimukset Rajahaastattelututkimukset www. mek.fi Talvi 1998-1999 - Talvi 2001-2002 Yhteenveto tuloksista ja tapahtuneesta kehityksestä Saapuneet matkan tarkoituksen mukaan... 2 Saapuneet vapaa-ajan matkailijat matkan

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen

Kasva Urheilijaksi aamukahvit Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Kasva Urheilijaksi aamukahvit 11.3.2015 Kasva Urheilijaksi kokonaisuus ja kokeilut Versio 1.2 Maria Ulvinen Urheileva lapsi tai nuori kaiken keskiössä Koti Liikunta- ja urheiluolosuhteet - kuntataho Innostus

Lisätiedot

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat

HePon ryhmäajokoulutus Ajomuodostelmat HePon ryhmäajokoulutus 9.4.2011 Ajomuodostelmat Peesaus Edellä ajavaan etäisyys 30 cm Kovissa nopeuksissa parikin metriä jo auttaa Älä aja renkaat limittäin Pidä veto koko ajan päällä Älä kiihdytä ja rullaa

Lisätiedot

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin

Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin Työpaikkojen kestävä liikkuminen - päättäjäkyselyn tuloksia -webinaarin 28.6.2016 Aloitamme klo 9.00 Kysymykset viestitoiminnon kautta Webinaari tallennetaan AIKATAULU JA OHJELMA Linjat aukeavat klo 8.45

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille

Rauhala. on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka. Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Rauhala on maakunnan paras maatila! Kannattavin Tehokkain Haluttu ja mukava työpaikka Hyvää elämää ihmisille ja eläimille Yrityksen perustiedot Omistajat: Ismo ja Miika Takkunen Ismo vastaa tilanjohtaminen

Lisätiedot

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu

Pyöräteiden talvihoidon kokeilu Pyöräteiden talvihoidon kokeilu 2015-2016 GoExpo-messut 4.3.2016 Aiju Heinonen Ylläpitoinsinööri Helsingin kaupungin rakennusvirasto Talvihoidon nykyisiä laatuvaatimuksia Jalankulun ja pyöräilyn väylät

Lisätiedot

Opastepilotin avoin työpajat designpääkaupunkiviikonloppuna. Kaupunkilaiset la 4.2. klo Kiasman seminaaritilassa TYÖPAJAN TULOKSET

Opastepilotin avoin työpajat designpääkaupunkiviikonloppuna. Kaupunkilaiset la 4.2. klo Kiasman seminaaritilassa TYÖPAJAN TULOKSET Opastepilotin avoin työpajat designpääkaupunkiviikonloppuna Kaupunkilaiset la 4.2. klo 13-16 Kiasman seminaaritilassa TYÖPAJAN TULOKSET 60 osallistujaa, joista: Noin puolet helsinkiläisiä ja noin puolet

Lisätiedot

688 Elisa Toivola Järvenpää 627 Ruth Toivola Riihimäki

688 Elisa Toivola Järvenpää 627 Ruth Toivola Riihimäki Hyvinkään seudun urheilijat Seuraennätykset Päivitetty 11.10.2016/ MK TYTÖT 9 40m 6,53 Laura Nokkala 16.7.2000 Lohja 1000m 3:33,20 Marianne Salmi 22.8.2015 Helsinki korkeus 118 Ruth Toivola 25.5.2016 Sipoo

Lisätiedot

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta

Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Kyselytutkimus Itä-Suomen kuntatyöntekijöiden työmatkaliikkumisesta Itä-Suomen liikennejärjestelmän tila Juha Heltimo, Strafica Oy 17.11.2014 Yleistä kyselystä Kyselytutkimus on osa Itä-Suomen liikennejärjestelmän

Lisätiedot

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

TYÖIKÄISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä TYÖIKÄISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Sähköiseen kyselyyn vastasi 321 täysi-ikäistä pieksämäkeläistä, joista 67 prosenttia oli naisia ja 33 prosenttia

Lisätiedot

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ

SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ SINÄ TEET TURVALLISEN SUOJATIEN RIIHIMÄELLÄ Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntien seudullinen liikenneturvallisuusryhmä yhdessä Liikenneturvan ja poliisin kanssa jalkautuivat tarkkailemaan

Lisätiedot

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen

Lohjelma iltapäivän avaus. Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Lohjelma iltapäivän avaus Verkottumistapaaminen Turku Sonja Heikkinen Seudut Valtakunnallinen Alueellinen Media Rahoittajat Liikenne virasto LVM Lohjelman koordinointi MOTIVA Koordinaation ohjausryhmä

Lisätiedot

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo

Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa. Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut julkiset hankinnat 2015 Keski-Pohjanmaa Hankinta-asiamies Jorma Saariketo Kilpailutetut hankinnat 2015 koko maa Ajanmukaiset menettelytavat ja välineet lisäävät mahdollisuuksia ja edistävät

Lisätiedot

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU

NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 43 NÄSIJÄRVEN RANTA VÄLI SAHANTERÄNKATU - ENQVISTINKATU 44 Kevyen liikenteen reittitarkastelu välillä Sahanteränkatu Enqvistinkatu 1. Työn sisältö ja tarkoitus Reitti alkaa Sahanteränkadun päästä ja päättyy

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50

Henkilökohtainen kilpailu ls Tulokset - Sarja 50 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja 50 Osanottajia yhteensä 49 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Thure Seppo Suur-Savon SB 50 191 94 97 2 9 9 2 Riihiluoma Tapio

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain

ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain ABB-tuotteiden myynnistä vastaavat henkilöt paikkakunnittain Asiakaspalvelukeskus löytää asiantuntijamme Asiakaspalvelukeskus on ABB:n yhteydenottokanava, jonka kautta välitämme asiasi oikean henkilön

Lisätiedot

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko?

RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS kiekko vai kolikko? RANTAKATU PYSÄKÖINTI -SELVITYS 2016 - kiekko vai kolikko? RANTAKATU muuttui maksulliseksi kesällä 2015 TAUSTAA Rantakatu 1999 Keskustan vahvoista pääkauppakaduista Rantakatu on leveä ja yksisuuntainen.

Lisätiedot

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät

Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät Reetta Keisanen Pyöräilykoordinaattori @keisasenreetta Puh 09 310 37017 pyöräliikenne.fi Pyöräliikenteen olosuhteiden rakentaminen Helsingissä Maarakennuspäivät 29.9.2016 Miksi pyöräliikenteen olosuhteita

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi

Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Kevyet liikkumiskyselyt ja terveysvaikutusten arviointi Virpi Ansio 16.9.2015 Ympäristösi parhaat tekijät Kevennetty liikkumiskysely mikä se on ja millaisia tuloksia se antaa? - Esimerkkejä Kajaanissa

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen foorumi 2014

Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Miten Suomi hyötyy sähköisestä liikenteestä Hannele Pokka 14.5.2014 Ilmastopaneelin (IPCC) terveiset sähköisen liikkumisen näkökulmasta Kasvihuonepäästöt ovat lisääntyneet

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA

Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA Operaattorivertailu SELVITYS LTE VERKKOJEN NOPEUDESTA SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 3 YLEISTÄ... 4 TAVOITE... 5 PAIKKAKUNNAT... 5 MITATUT SUUREET JA MITTAUSJÄRJESTELMÄ... 6 MITATUT SUUREET... 6 MITTAUSJÄRJESTELMÄ...

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.

Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi. Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8. Liikkumisen ohjaus Varsinais-Suomessa 2017 -hanke, ehdotuksia toimenpiteiksi Paula Väisänen, kestävän liikkumisen asiantuntija 26.8.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustus, Liikennevirasto Valtionavustuksen

Lisätiedot

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI

MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN & KUNTAKIERROKSEN ANTIA ARJA SIPPOLA - ARKKITEHTI SAFA & SATU LAVINEN, ARKKITEHTI MOTIIVISEMINAARIEN ANTIA SEMINAARIT PIDETTIIN SUUNNITELLUSTI 22.3. JA 24.3. PYSYVÄN MUUTOKSEN EDELLYTYS

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Konttimäki-kylistä komein

Konttimäki-kylistä komein Konttimäki-kylistä komein Faktaa kylästä Asukasluku 119 Taloja n.70 Kyläyhdistys toiminut vuodesta 1979 alkaen, alkuun kylätoimikuntana Kyläyhdistyksen jäsenmäärä 136 Konttinetti (konttimaki.suntuubi.com)

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

E-kirjan kirjoittaminen

E-kirjan kirjoittaminen 1 E-kirjan kirjoittaminen Ohjeet e-kirjan kirjoittamiseen Tämän ohjeistuksen tavoitteena on auttaa sinua luomaan yksinkertainen e-kirja (pdftiedosto) asiakkaallesi. Kirja näyttää hänelle kuinka hyvin ymmärrät

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, SKAL 0,5 km (v) 1. Petra Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat ry 6.20 Lapset alle 8, SKAL 0,5 km (v) 1. Jukka Rautio Oulun Kuorma-autoilijat ry 3.08 2. Jenni Tuovinen Kuopion Kuorma-autoilijat

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Miten minä? Oma unelmani 2017?

Miten minä? Oma unelmani 2017? Miten minä? Oma unelmani 2017? TAVOITE Lisätä liikettä, iloa ja hyvinvointia Synnyttää ideoita yhdessä ihmisten kanssa Kokeilla rohkeasti ja oppia Lisätä yhteisöllisyyttä Rakentaa verkostoja ja toimia

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot