VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY"

Transkriptio

1 VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

2 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT: OPIKSI JA OJENNUKSEKSI Muutos tulee oletko valmis? LÄHTÖTILANNE Missä menemme nyt? TYÖKALUJA Välineitä kasvuun ja kehitykseen KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista TAIPUVA PUU EI KATKEA Johtamismalli YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mitä jäi käteen?...50 VAARAN PAIKKA JULKAISU. RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Rajukaasu-hankkeessa Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn yhdessä toteuttama julkaisu KIRJOITTAJAT: Samppa Ahtiainen,Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula (Lähdetietoja ja analyysejä Jari Hautamäen ja Timo Aron tutkimuksista) Koordinointi: Annemari Rantala Toimitus ja taitto: Nitro ID 2014 Olipa strategia kuinka hieno tahansa, välillä kannattaa katsoa tuloksia. Winston Churchill 3 Elävät esimerkit tunnistat tästä merkistä!

3 1. ALKUSANAT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 3 OPIKSI JA OJENNUKSEKSI.

4 1. MUUTOS TULEE OLETKO VALMIS? RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 4 1. ALKUSANAT Muutos tulee oletko valmis? Kaakkois-Suomen maakuntien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yksipuolinen tuotantorakenne heikentää alueen kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia, toipua niistä sekä suunnata uudelleen vapautuvia resursseja. Rakennemuutosten negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumista voidaan kuitenkin edistää uusimalla aluetalouden rakenteita, yhteistoimintaa sekä koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Kysymys on varautumisesta, mikä tarkoittaa alueen kykyä ottaa vastaan vakavia aluetaloudellisia shokkitilanteita. Tämä kyky riippuu alueen historiasta, osaamisrakenteesta, instituutioista ja väestöresursseista sekä tahdosta, kuinka hyvin näitä tekijöitä voidaan suunnata uudelleen. Tämän vuoksi alueellisten elinkeinoyhtiöiden, viranomaisten, yritysten sekä koulutuksen ja tutkimuksen kannattaa varautua äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksiin ennalta ehkäisevällä yhteistoiminnalla. Joustavat rakenteet ja asenteet muutoksen kohtaamiseen on luotava etukäteen, sillä valtion apua saavilla alueilla muutos on jo edennyt ennakoivien vaiheiden ohi, mikä tekee rakennemuutoksen hallinnasta usein entistä vaikeampaa. Kaakkois-Suomi on edelleen voimakkaan rakennemuutosprosessin keskellä puunjalostusteollisuuteen kohdistuvien markkinamuutosten takia. Mahdollinen yleisen taloudellisen tilanteen elpyminenkään ei selkeästi paranna tilannetta, vaan paperiteollisuuden kapasiteetin alasajo todennäköisesti jatkuu alueella, mikä edelleen korostaa ennakoinnin ja varautumisen tärkeyttä. Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn vuosina toteuttaman Rajukaasu Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli luoda strategiset johtamismallit elinkeinoelämän rakenteellisten muutosten hallitsemiseksi, jotta Kaakkois-Suomen hyvinvointi ja taloudellinen turvallisuus voidaan taata. Projektin keskeisinä kohteina olivat puunjalostukseen linkittyvät toimialat ja niiden toimintaan liittyvät verkostot tukipalveluineen. Tähän julkaisuun on koottu hankkeen aikana kerättyä materiaalia ja dokumentteja. Niissä esitellään ja tarkastellaan esimerkkejä ja kokemuksia erilaisten johtamismallien onnistumisista ja epäonnistumisista Kaakkois-Suomessa. Jokaisella seudulla on omat erityispiirteensä, mutta toivomme, että näiden havaintojen ja elävien esimerkkien kautta rakennemuutoksen johtamiseen löytyisi ammennettavaa myös muualle Suomeen. Kaakkois-Suomessa, maaliskuussa 2014 Samppa Ahtiainen, Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula

5 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 5 Sukupolvet sun polkujas kulki jo aattehin ankaroin toi kunnias, kuntosi julki töin, toimin ja taisteloin Kymenlaakson laulu

6 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 6 2. Lähtötilanne: Missä menemme nyt? 1000 henkilöä ( ) 2.1 Historia 2.2 Nykytilanne kilpailukyvyn näkökulmasta Työpaikkojen vähentyminen on ollut valtakunnallisesti rajua. Kaakkois-Suomessa tilanne on ollut erityisen dramaattinen, koska puunjalostus ja tuotannon painottuminen paperiin on ollut keskeinen elinkeino vuosikymmenien ajan. Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus Muu puuteollisuus Sahateollisuus Puulevyteollisuus Moderni metsäteollisuus syntyi 1800-luvulla sahauksen ja kemian vedossa. Kaakkois-Suomen maakuntiin syntyi mittavien metsävarojen, hyvien liikenneyhteyksien sekä Suomen suurimman järvialueen äärelle maan merkittävin metsäteollisuuden keskittymä. Metsänjalostusteollisuus synnytti vanavedessään myös konepajaklusterin ja kattavan alihankintaverkoston prosessiteollisuuden laitetoimitusten ja huollon ympärille. Tätä teollisuutta on koko Kaakkois-Suomen alueella Pyhtäältä Parikkalaan. Metsäteollisuuden toimiala on ollut heikkenemässä jo 1990-luvulta lähtien, mutta varsinainen romahdus Suomen teollisessa kentässä alkoi vasta 2005, kun globaalit metsäyhtiöt ovat heikkenevien maailmanmarkkinoiden ja uusien markkinoiden sijoittumisen puitteissa alkaneet vähentää kapasiteettiaan Pohjolassa. Kymenlaaksossa on suljettu kolme paperitehdasta ja Etelä-Karjalassa kolmelta tehtaalta on vähennetty tuotantolinjoja Moderni metsäteollisuus syntyy Kaakkois-Suomeen Avainkysymykset: 1990 Metsäteollisuuden toimiala heikkenee (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy) 1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea reagointi? 2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan positiivisen uusiutumisen käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi? 3. Onko raju rakennemuutos ja luova tuho alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka? 4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen väestökehitys kääntyy positiiviseksi? 2005 Globaalit metsäyhtiöt vähentävät kapasiteettiaan Pohjolassa

7 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 7 Alueen laatu ratkaisee sen tulevan menestymisen Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Miten sinne pääsee? Etelä-Karjalan vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia Venäjän rajan tuntumassa, yliopisto ja Saimaa Elinkeinoelämän rakennetta monipuolistavia yrittäjiä ja yliopiston opiskelijoita Venäläisille lomalaisille ja ostosmatkalaisille tehdään lisää viihtymispaikkoja. Yliopisto vahvistuu ja elävöittää osaamista ja metsäteollisuus tuottaa uusia innovaatioita sekä tuotantolaitoksia. Helsinkiin kohtuulliset yhteydet ja kaksi autoliikenteen rajanylityspaikkaa sekä nopea junayhteys Pietariin. Kansainvälinen lentokenttä Lappeenrannan keskustassa. Kymenlaakson vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia, Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama ja ratalogistiikkaa Rakenteellisen muutoksen jäljiltä työttömiä ja uusia asiakkuuksia etsiviä pk-yrityksiä Seudun kilpailukyvyn edistämiseksi tehdään systemaattista työtä, toivoa herättää Googlen laajennus, E18-tien valmistuminen 2014 ja uusien toimialojen rakentaminen. Hyvät laivaliikenneyhteydet Eurooppaan, nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin ja helppo moottoritieyhteys Helsinkiin ja lentokentälle Kisa elää Suomen maakuntien kilpailukykyvertailussa jaksolla vertailussa mukana olleista 18 maakunnasta Kaakkois-Suomen sijoitus oli kaksijakoinen. Etelä-Karjala nousi sijalle 7 Menetti kilpailukykyään jakson ensimmäiset 14 vuotta, mutta viimeisinä vuosina onnistui nostamaan sijoitustaan niin hyvin, että koko jaksolla sijoitus parani yhden sijan Huomioiden viimeaikaisen vahvan kehityksen matkailun ja kaupan alalla Etelä-Karjalan kilpailukyky paranee edelleen, mikäli venäläisten matkailu jatkaa kasvamistaan Kymenlaakso putosi sijalle 16 Menetti vertailujaksolla ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin Kymenlaakso oli hyvällä sijalla 6 (1995) ja sen jälkeen sijaluku putosi tasaisesti sijalle 16 (2012) Tämän vertailujakson jälkeen muutosta parempaan ei ole saatu aikaan +5 Satakunta +5 Keski-Pohjanmaa +4 Etelä-Pohjanmaa +2 Pohjois-Savo +2 Pohjois-Karjala +1 Pohjanmaa +1 Etelä-Karjala 0 Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme -1 Varsinais-Suomi -1 Keski-Suomi -1 Kainuu -2 Kanta-Häme -2 Lappi -3 Etelä-Savo -10 Kymenlaakso Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy)

8 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 8 Vahvuudet Haasteet Sijainti Helsinki Pietari-väylällä lähellä Pietaria, kontaktit, yritykset, liikennevirrat ja investorit Logistiikka, energiatarjonta Kansainvälisen toiminnan kulttuuri, Googlen sijoittuminen Haminaan Metsäteollisuus ja laaja muun teollisen toiminnan kulttuuri Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö Kyvykäs työvoima Tiedostettu muutostarve Suurteollisuudesta ei ole enää veturiksi nostaa maakunta kilpailukykyiseksi Maakuntien kilpailukykyvertailussa jaksolla pudotus 10 sijaa Kyse ei ole vain tehtaiden sulkemisesta vaan merkittävästä muutoksesta tuotannosta palveluihin ja teollisuuden kehdosta internetin aikakaudelle Koulunsa keskeyttäjiä 8 % - eniten Suomessa Yrittäjyysilmapiiri vertailun heikoin Tukiverkostojen heikko tietopohja seudun yrityksistä (ELY ja elinkeinoyhtiöt) Kaupunkien välinen heikko yhteistyö elinkeinoelämän vertailussa Katse peiliin. Rajukaasu-hankkeesta toteutettu Kymenlaakson SWOT Mahdollisuudet Esteet Kaakkois-Suomen sijaintietu voimistuu, uusia yrityksiä sijoittuu alueelle ja nykyisten pk-yritysten kilpailuetu alueella lisääntyy Pk-yrityksiä tuetaan kiihdyttämöohjelmilla Päähuomio kasvuun, nopeaa kestävää kasvua kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä investointien edistämisellä Uudet toimialat kuten puurakentaminen ja biojalostamot (klustereita) Rakennettu strateginen etu, rohkeita valintoja ja pitkäjännitteistä kehittämistä Omistajavaihdoksilla potkua toimivien yrityksien kehittämiseen ja kasvuun Yrittäjyydestä tulee toimeentulon tavoite työelämää aloittavien joukossa Nykyisen osaamisen ja kokemuksen kautta uutta nostetta Uusien teollisten toimialojen rakentaminen on hidasta, vuotta Maakunnassa jatketaan aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään Suurten puunjalostusyritysten hitaus uudistua Isolla osalla pk-yrityksiä ei ole halua ja kykyä kasvaa Poliitikoilta puuttuu muutosten teossa ja hallinnassa tarvittavaa osaamista, näkemystä ja tahtoa Väestön kehitys jatkuu heikkona Tukiverkostojen hitaus ja byrokraattisuus Tutkimuksen ja pk-yritysten heikko linkitys Venäjän ja EU:n suhteet rajaavat kasvun mahdollisuuksia

9 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Nykytilanne alueellisten suuryritysten näkökulmasta: Miten rakennemuutokseen on reagoitu Kaakkois-Suomessa Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. -Timo Aro Eläviä esimerkkejä tehtaansa sulkeneiden yritysten toimintamalleista Tiedot koottu Rajukaasu-hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa. Yritys A: Ajettiin täysillä betoniseinään varoituskolmiosta huolimatta Kiina julkisti vuonna 1999 tavoitteensa tulla Euroopan ja maailman markkinoille omalla tuotteellaan Yritys A:n omistaja odotti yrityksen johdolta voimakasta kasvua vielä vuonna 2010 Länsimainen alan teollisuus arvioi kiinalaisten kompastuvan teknologian ja prosessin hallintaan, eikä pitänyt uhkaa vakavasti otettavana - Kiinalaiset ostivat uusimman teknologian prosessit - Teknologian haltuunotto varmistettiin rekrytoimalla lännestä kokeneita prosessiosaajia (myös eläkkeelle siirtyneitä) - Kiinalaiset tulivat Euroopan markkinoille hinnalla, joka vastaa paikallisten tehtaiden tuotantokustannusta Yrityksen jälkiarvio omasta toiminnasta: tunnistettiin uhka (kiinalaisten aikeet), mutta ei silti valmistauduttu, millä oli kohtalokkaat seuraukset - Henkilöstön keski-ikä oli 38 vuotta, hyvät mahdollisuudet työllistyä - Toiminnan sulkeminen ja jälkihoito hallittiin asiallisesti 3 Yritys B: Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä Yritys B organisoi ja räätälöi toimintansa tehtaan sulkemisen toteuttamisessa tilannekohtaisesti Onnistunut koko kiinteistön uusi hyödyntäminen - Konsernin linjaus selkeä, paikallisjohto hoitaa alasajon ja uuskäytön neuvottelut - Yritys ilmoitti selkeästi poistuvansa alueelta - Työvoimalle ja tiloille tulee hankkia uusi käyttö - Uuden käytön valintaa ohjasivat seudun kehityslinjaukset ja seudun pitkän ajan tavoitteet - Yritys panosti uuden käytön valintojen toteutukseen - Positiivinen yhteisen tekemisen henki - Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä - Ymmärrettiin, että seutu ja sen elinkeinoyhtiö ovat alueella pysyviä, muut ovat vain käymässä vierailijoina Johtopäätös - Sulkeminen oli erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä, joka toteutti yrityksen tavoitteet ja jonka tuloksena seudun elinkeinorakenne alkoi uusiutua Kansanliike sulkemista vastustamaan - Yrityksen lopettamispäätöksestä ja sen toimeenpanosta kasvoi kansanliike, joka vaikeutti äkillisen rakennemuutoksen johtamista - Julkinen paine sai poliitikot ja yrityksen johdon tekemään pikaisia ratkaisuja, joista ei tullut kestävää ratkaisua Johtopäätös - Alue sai yritystoiminnalle negatiivisen maineen

10 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 10 3 Markkinahinnan nousu muutti lopettamispäätöksen - Tehtaan koko henkilöstön lomautus 1/2009, sulkemisilmoitus 8/ Paikallinen reaktio päätökseen oli rauhallinen ja rakentava - Yritys linjasi 10/2009 tehtaan sijainnin vahvuuksiin pohjautuvan konseptin uusien liiketoimintojen hankintaan - Paikallisjohto ei saanut selkeää roolia koko prosessin aikana - Markkinat elpyivät ja tehdas päätettiin käynnistää uudelleen 11/ Yritys päätti uudenlaisesta toimintamallista 12/ Teollisuusaluetta hyödynnetään oman tuotannon lisäksi linjattuihin liiketoimiin: uusiutuvan energian tuotantoon ja siihen liittyvien teknologioiden valmistukseen - Tehtaan ripeä käynnistys pitkän seisokin jälkeen muokkasi toimintamallia - Yritys keskeytti uusien liiketoimintojen kehittämisen tehtaan alueelle 8/2011, toimintaa jatketaan kuin ennenkin - TEM myönsi yritykselle tukea uuden teknologian demonstraatiohankkeelle kyseisellä tehtaalla 1/2012 ja yritys päätti toteuttaa hankkeen 7/2013 Johtopäätös - Nopeassa tahdissa tehdyt päätökset teettivät eri osapuolilla merkittävän määrän ylimääräistä työtä - Prosessitehdasta voidaan ajaa joutavasti kausivaihteluiden mukaan, kun alasajo tehdään huolella uuttaa käynnistystä ajatellen Yritykset C ja D: Suunniteltu rakennemuutos epäonnistui Paperikoneiden osien valmistukseen keskittyneen konepajan siirto uudelle omistajalle niin, että uusi omistaja aluksi toimittaa koko kapasiteetillaan tuotteita vanhalle omistajalle ja asteittain laajentaa asiakaskuntaansa muille toimialoille Yhteinen suunnitelma liiketoiminnan kehittämisestä (aika, volyymi ja hinta) Vanhan omistajan pitkään vahvana kestänyt tilauskanta vei kaiken huomion, sen hankintavolyymin suunniteltua pienentämistä edellyttäviin toimenpiteisiin ei ryhdytty kumminkaan puolin, vaan jatkettiin mukavuusalueella Lama 2008 tuli täysillä vastaan, tilaukset vanhalta omistajalta kyllä putosivat pois, mutta ei suunnitellulla tavalla Laman alla uuden omistajan toimenpiteet hankkia yksikölleen uusia tuotteita ja asiakkuuksia eivät tuottaneet riittävää volyymiä Johtopäätös: Suunnitelma tehtaan tuotantovolyymin siirrosta/vähentämisestä oli sopimuskumppaneille selkeä Hyvä, pitkäkestoinen suhdanne teki tehtävänsä, osapuolet keskittyivät päivän arkeen ja muutoksen läpivientiä siirrettiin Strateginen johtaminen jäi operatiivisen johtamisen jalkoihin Yritys D uutena omistajana kärsi ison tappion, mutta onnistui myymään sellu- ja paperiliiketoimintansa kiinteistöineen saksalaiselle yritykselle ja toiminta jatkuu toistaiseksi oleellisesti pienemmällä volyymillä. Yrityksien C ja D välinen sopimus vuosituhannen vaihteessa oli rakenteelliseen muutokseen hyvin suunniteltu ratkaisumalli

11 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 11 Terveen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Uhanalaisen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Liiketoiminta perustuu monipuoliseen vaativaan teknologian ja tekemisen hyödyntämiseen Yksikön tuotteiden koko arvoketju T&K, markkinointi/myynti ja tuotanto ovat saman katon alla Asiakaskunta on riittävän laaja kestämään yksittäisen asiakkaan/toimialan menetys Toimialan elinkaari hiipuu (puunjalostus, sellu- ja paperikoneet, telakat, lasitehtaat jne.) - alalle ei hakeudu pätevää työvoimaa, koulutus hyytyy - toimittajaverkosto jää roikkumaan eikä suuntaa ajoissa uusiin asiakkuuksiin Liiketoiminta tukeutuu poliittisiin tavoitteisiin (EU ja kansallinen) eikä kehity markkinaehtoisesti, esim. uusiutuvan energian tuet (bio- ja tuulienergia), telakkateollisuus, turve polttoaineena Vetovoima puuttuu, huippuosaajia ei kiinnosta sijoittua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Yritys tarjoaa henkilöstölle haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-ikä on alle 40 v ja vaihtuvuutta kohtuullisesti (alle 10 % vuodessa) Liiketoiminnalle tärkeä yhteistyöverkosto on kunnossa ja sitä käytetään Teknologian kehittäjät (prosessit, materiaalit, IT, jne.) Ammattioppilaitoksien koulutussuunnat eivät osu tarpeisiin Yrityksen sijoittumispäätöksen perusteet (markkinat, materiaalit, osaaminen, energia ja logistiikka) ovat väljähtyneet tai resurssit ja markkinat kohtaavat paremmin muualla Yritys kuuluu konserniin, joka määrittelee toimintatavat, tavoitteet ja panostukset - konsernilla on useita saman tuotteen yksikköjä (telakat, paperitehtaat, sahat) - liiketoiminnan osia (myynti, T&K, talous- ja henkilöstöhallinto) keskitetään konsernin johdolle - matriisiorganisaatio, paikallisen johdon mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset Liiketoiminta on supistunut vuosien varrella, kiinteitä kustannuksia ei ole kyetty keventämään Henkilöstön kehittäjät (koulutus, johtaminen, tiedotus jne.) Kilpailukyvyn edellyttämiä investointeja ei ole tehty tai niitä siirretään jatkuvasti Kilpailukyvylle keskeinen logistiikka kunnossa Johdolla on kasvot

12 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 12 Tapoja välttyä tuotannon alasajolta Elävä esimerkki I Onnistunut reagointi äkilliseen muutokseen: Nokia ilmoitti vuoden 2010 jälkipuoliskolla luopuvansa Symbian-käyttöjärjestelmän käytöstä älypuhelimissaan. Päätös merkitsi työn vähentymistä myös useiden alihankintayritysten kohdalla. Erään kansallisesti merkittävän yhtiön Kaakkois-Suomessa sijaitseva toimipiste oli erikoistunut Symbian-käyttöjärjestelmän tuotekehitykseen ja alihankintaprojekteihin. Toimipiste päätettiin lakkauttaa keväällä Lakkautuspäätös merkitsi lähes 90 työntekijän irtisanomista. Näin monen suhteellisen hyvin palkatun työpaikan poistuminen olisi kaupungille kova isku. Lakkautettava toimipiste halusi kantaa yhteiskuntavastuunsa ja helpottaa irtisanottavien tilannetta. Yhtiön paikallisjohtaja sopi toimitilantarjoajan ja paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa yhteistyöstä, jossa pyrittiin ensisijaisesti irtisanottavien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen ja toisaalta myös alueella toimivan ICT-sektorin monipuolistumiseen ja kehittymiseen. Tehdyn tilannearvion pohjalta laadittiin markkinointikampanja, jossa esille tuotiin osaavan ja kokeneen työvoiman saatavuus ja sen sitoutuminen paikkakuntaan. Elinkeinoyhtiö sopi kaupungin kanssa, että sijoittuvia yrityksiä voidaan tukea, mikäli ne palkkaavat irtisanottuja työntekijöitä. Toimitilantarjoajan mahdollisuudet ja määräajaksi alennettu vuokra sijoittuville yrityksille tuotiin myös esille. Potentiaalisimmista sijoittuvista yrityksistä laadittiin lista ja kaikki yhteistyöosapuolet osallistuivat yritysten kontaktointiin. Niille yrityksille, jotka yhteydenottojen seurauksena ilmaisivat kiinnostuksensa sijoittua kaupunkiin, tarjottiin mahdollisuutta pitää tiedotus- tai rekrytointi-infotilaisuus, joihin kutsuttiin irtisanottuja työntekijöitä. Yhteensä seitsemän sijoittumisesta kiinnostunutta yritystä saapui kaupunkiin kertomaan toiminnastaan sekä siitä, millaista osaamista he tarvitsevat. Lähes kaikki infotilaisuuden järjestäneet yritykset pitivät myös työhaastatteluita tilaisuuksien jälkeen. Paikallinen TE-toimisto osallistui osaan tilaisuuksista. Lopputulos oli hyvä neljä uutta yritystä aloitti toiminnan kaupungissa ja vuoden 2011 loppuun mennessä muutamaa henkilöä lukuun ottamatta kaikki 90 irtisanottua olivat löytäneet uuden työpaikan.

13 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 13 Suunniteltu rakennemuutos konsultin suunnittelemana Elävä esimerkki II Karhula 2020 O-I (Owens-Illinois) osti Karhulan lasitehtaan Ahlströmiltä v1995. O-I:lla oli tuolloin lähes 50 lasitehdasta Euroopassa. Yhtiö päätti sulkea Karhulan 122 vuotta toimineen lasitehtaansa tuotannon vuonna Tehdaskiinteistöt olivat vuokralla A. Ahlström Osakeyhtiöltä, joka vuokrasuhteen päätyttyä suunnitteli uusiokäytön mahdollisuuksia Karhulan teollisuuspuistossa ja sen ympäristössä oleville kiinteistöilleen. Yhtiö päätti teettää selvitystyön suunnittelutoimistolla kiinteistöjensä hyödyntämiseen perinteistä vapaalla konseptilla. Suunnittelutyö tehtiin Rajukaasu-hankkeen osatoteutuksena ja Ahlströmin yritysrahoitusosuudella. Kilpailutuksella tehtävään valittiin helsinkiläinen GSP Group Oy, joka antoi projektille nimeksi Karhula GSP hahmotti tehtävän eri näkökulmista haastattelemalla laajan asiantuntijajoukon seudulta ja seudun ulkopuolelta. Selvitystyön laajuus ja noin vuoden kestoinen toteutusaika tuotti merkittävän määrän dokumentteja, jotka systemaattisesti arvioitiin Ahlströmin, Kotkan kaupungin ja Cursorin asiantuntijoiden kesken. Toteuttamissuunnitelmia syntyi yhdelletoista kohteelle, joista kuusi on teollisuusalueella. Keskeisille teollisuusrakennuksille Lasitehdas ja Puuhiomo tehtiin rakentamisen kustannuslaskelmat sekä kassavirtalaskelmat niihin suunniteltujen luovien alojen toimintojen tilantarpeiden mukaan. - Luovien alojen liiketoimien liikevaihto on alkuvuosina vaatimaton - Samaan rakennukseen tai tilaan olisi sijoitettava useampi yritys - Toiminta käynnistyisi asteittain usean vuoden jaksolla - Investoinnit tulee tehdä asteittain ja kohdennetusti asiakastarpeiden ja maksukyvyn mukaan. Asuinrakentamisen kohteet ovat pitkälti Kotkan kaupungin suunnitelmiin sopivia. Niiden toteutus vaiheistetaan ja joitakin osia jäänee mahdollisesti myöhemmin toteutettavaksi. Johtopäätös tehdyn suunnitelman annista - Suunnitelma hahmotti Karhulan erinomaiset mahdollisuudet Kotkan kehittämisalueena - Avasi Ahlströmin odotukset ja tahtotilan kehittää Karhulaa omistamillaan alueilla - Asumisen konsepteja kertyi useaan kohdealueeseen - Toteuttamiskelpoisia teollisuuskonsepteja toimeksianto ei tuottanut - Luovien alojen konsepteja kertyi runsaasti - Heikko suhdanne hillitsee luovien alojen puiston syntyä, mutta sijoittuminen on jo alkanut valmiisiin tiloihin

14 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 14 MISSION POSSIBLE.

15 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Työkaluja Välineitä kasvuun ja kehittymiseen 3.1. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutoksessa Henkilön yrittäjyysominaisuuksia ja käyttäytymistä voidaan kehittää koulutuksella. Yrittäjämäinen asenne heijastuu pioneerihenkenä, uskalluksena, kekseliäisyytenä, seikkailun- ja kokeilunhaluna, eteenpäin suuntautuneisuutena sekä haluna menestyä. Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutokseen on nostettu esiin niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Kaakkois-Suomessa on erityinen tarve yrittäjyyskasvatukselle. Suurteollisuus on tyypillisesti taannut usealle sukupolvelle pysyvän työpaikan. Yrittäjyydelle ei sen vuoksi ole alueella kunnollista traditiota; sen luominen vaatii tavallista enemmän panostusta yrittäjävalmiuksien antamiseen jo kouluiästä alkaen. Suomessa yrittäjyyskasvatus on kuulunut jo toistakymmentä vuotta koulujen opetussuunnitelmiin niin perusasteella kuin toisellakin asteella. Aihetta käsitellään ns. aihekokonaisuutena, ei varsinaisena oppiaineen. Opettajien tulisi kyetä yhdistämään yrittäjyyskasvatuksen elementtejä omaan opetustyöhönsä sopivalla tavalla. Opettajien asenteisiin vaikuttaminen on yksi yrittäjyyskasvatustyön keskeisimpiä tavoitteita. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään mm. YES- verkoston avulla (YES =Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Suomessa). Ne toimivat resurssikeskuksina ja jakavat materiaalia ja koulutusta opettajille. YES toimii elinkeinoelämän ja koulutuksen välisenä linkkinä järjestäen niin kouluille yritysvierailuja kuin yrittäjien vierailuja kouluille. Kaakkois-Suomessa on käynnissä vuoden 2014 aikana VÄYLÄ- yrittäjyyskasvatusstrategiatyö, joka tulee käsittämään kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Työtä ovat tekemässä kaikki koulutustahot Kaakkois-Suomessa. Toisella asteella Nuori yrittäjyys-ohjelmista (NY) ovat Vuosi yrittäjänä -ohjelma sekä NY 24h yrittäjyysleirit keskeisimmät välineet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa

16 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Aloittavan yrityksen tuki Yrittäjäksi aikovalle on tarjolla monipuolista neuvontaa alueen kehitysyhtiöiden peruspalveluna. Yrityspalvelujen rakenne on esitetty sivun 17 kuviossa. Alkavien yrittäjien yritysneuvontapalvelu toimii asiakastarvelähtöisesti. Alkavien yritysten neuvontaa käyttää Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä vuosittain noin 1100 henkilöasiakasta, yritysneuvonnan tuella perustetaan noin 450 uutta yritystä ja alkavien yritysten infoihin osallistuu noin 1300 henkilöä. Asiakkaita palvellaan kehitysyhtiöiden yritysneuvontapisteissä. Tarvittaessa yritysneuvoja käy asiakkaan luona tai järjestää yhteispalaverin eri osapuolten esim. rahoittajien kanssa. Kehitysyhtiöiden nettisivuille on koottu yrittäjiä ja yritystoimintaa palvelevaa ajankohtaistietoa sekä linkkejä hyödyllisiin sähköisiin palvelusivustoihin. Toimitiloja etsiviä yrityksiä palvellaan ylläpitämällä Seudun vapaat toimitilat -rekisteriä. Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden sivuilla on tarkempia tietoja yrityspalveluista: Esimerkki yrityksen perustamisoppaasta:

17 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 17 Elinvoimainen Kaakkois-Suomi Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjämäisen toimintaympäristön kehittäminen Alkavien yritysten neuvonta Innovaationeuvonta Yritys-Suomi Asiakas Yrityskumppanit Uusyrityskeskus Verkostokumppanit Omistuksen vaihdos Yrityksen kehittämispalvelut Kehitysyhtiöiden yrityspalvelut avustavat sekä alkavia että jo toimivia yrityksiä. Innovaatiopalvelut sekä yritysten omistajanvaihdoksissa avustaminen ovat myös tärkeitä luotaessa uutta yritystoimintaa ja toisaalta estettäessä yritystoiminnan lopettaminen jatkajan puutteen vuoksi.

18 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Toimivat pk-yritykset kasvun ja kehityksen tielle Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä tarjotaan alueen pk-yrityksille tietoa ja ohjausta kasvu-, kehitys- ja muutostilanteisiin. Asiantuntijapalvelun tukena toimii aktiivinen yrityskummiverkosto sekä yritysten erityistarpeisiin räätälöidyt projektit. Neuvonta ohjaa asiakkaita käyttämään aktiivisesti julkisia kehittämis- ja rahoituspalveluita (mm. ELY-keskus, TEKES, TE-toimisto, Finnvera). Kehitysyhtiöiden palvelu on samalla osa Yritys-Suomi palvelujärjestelmää. Toimiville yrityksille tehdään yrityskohtaisia kehittämistarveselvityksiä. Yrityksille järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia sekä autetaan sopivien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Yrityspalveluissa on peruspalvelujen tukena käynnissä projekteja, jotka liittyvät mm. olemassa olevien yritysten kehittämiseen ja yritysten omistajavaihdosten helpottamiseen. Muutos on väistämätöntä. Kehitys on valinnaista. Tony Robbins

19 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 19 CASE: Menesty muutoksessa Menestysväylä ( ). Projekti on suunnattu Kymenlaakson mikro- ja pk-yrityksille, joille tarjotaan kolme erilaista kehittämisohjelmaa tavoitteena vaikuttaa: a. Yrityksen kykyyn reagoida nopeasti rakennemuutokseen b. Rakennemuutoksen vuoksi liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen c. Pitkäjänteisen kehittämisväylän syntymiseen kasvu- ja kehittymishaluisille yrityksille Toimenpiteiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja rakennemuutoksen yrityksille aiheuttamiin ongelmiin ja tukea toiminnan kehittämistä asiakashankinnan pohjaksi. CASE: Opas kasvuun ja uudistumiseen Lappeenrannan seudun kehitysyhtiö Wirma on laatinut NAG-konsulttiyrityksen kanssa pkyrityksille oppaan, jossa annetaan pk-yritykselle selkeät ja nopeasti hyödynnettävät työkalut kasvun ja uudistumisen suunnittelua ja toteutusta varten. Oppaan käyttökelpoisuutta lisää se, että opas antaa nopeasti hyvän kokonaiskuvan asiasta, mutta samalla se sisältää tiiviissä muodossa käytännönläheiset ohjeet siitä, kuinka yritys voi itse arvioida kasvu- ja uudistumismahdollisuuksiaan ja kuinka hyödyntää ne. Oppaassa on käsitelty varsinkin yrityksen kasvun lisäämistä innovaatiotoiminnalla. Opas Kasvun ja uudistumisen edistäminen pk-yrityksissä löytyy kokonaisuudessaan verkkoversiona: Suora linkki opassivulle, josta aineiston voi ladata ilmaiseksi yrityksen käyttöön: Julkaisut?showlocation=9873f78d-33d bb-ad50caa90ea9&newsID=e18e5c70-d409-4bcd-9c50-0e4b08ff60da

20 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Sijoittuvan yrityksen tuki Alueen kehitysyhtiöt palvelevat alueelle sijoittumista suunnittelevaa yritystä tarjoamalla pääosin maksuttoman kokonaispaketin, joka sisältää: Rahoitusneuvonta Asiakkuuksien tunnistaminen Apua rekrytoinnissa Esiselvitys mahdollisuuksista yrityksen kannalta Kumppaniverkosto Toimitilaselvitys Rahoitusneuvonta Osaavan henkilökunnan saatavuus, koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoitus Parhaat logistiset vaihtoehdot Kehitysyhtiöiden sijoittumispalvelut: Cursor: Kinno: Kehy: Wirma: ja ja

21 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisen tuki Kaakkois-Suomella on sijaintinsa vuoksi erityinen asema ja merkittävät mahdollisuudet venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisalueena. Lisäksi alueella on saatavissa Suomessa suhteessa eniten venäjänkielentaitoista työvoimaa ja palvelua. Monilla venäläisillä yrityksillä on halua perustaa osa liiketoiminnastaan vakaisiin oloihin, joita EU-Suomi hyvin edustaa. Alueen kehitysyhtiöillä on käytettävissä useita eri toimintatapoja venäläistaustaisen yritystoiminnan saamiseksi alueelle sekä tukitoimiksi tällaisille käynnistyville ja jo toimiville yrityksille. Kinnossa on sijoitusmarkkinoinnin lisäksi käytössä tänne sijoittuville venäläistaustaisille yrityksille tiivis henkilökohtainen tukipalvelu. Palvelua voidaan antaa tarvittaessa myös asiakkaan luona Venäjällä. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä, kun saavat palvelua omalla äidinkielellä ja joka tilanteessa, missä sitä tarvitsevat. Lappeenrannan Wirmalla toimii oma edustusto Pietarin Suomi-talossa. Tätä kautta on helpompi lähestyä pietarilaisia asiakkaita. Tämä on ollut hyvä toimintamalli ja sitä kautta on saatu hyviä tuloksia. Kotkassa on viimeiset kaksi vuotta pyörinyt RU- BICON hanke tarkoituksena on saada toimiva konsepti, jolla palvellaan Venäjältä Suomeen sijoittuvia yrityksiä. Rubicon on Cursorin vetämä hanke ja se on houkutellut mukaan muita kehittämisyhtiöitä sekä muita yksityisiä palveluntarjoajia kuten esim. tilitoimistoja, lakitoimistoja, markkinointifirmoja yms. Rubicon haluaa palvella kaikkia Venäjältä tulevia asiakkaita ja ohjata niitä oikeille tahoille. Kotka kuuluu Helsinki-keskukseen, jonka Pietarin edustuston kautta myös Rubiconille ohjautuu asiakkaita. Imatran seudulla Kehyssä kansainvälisyysneuvonta muodostaa oman palvelukokonaisuuden. Osana sitä tarjotaan palvelua venäläistaustaisille yrityksille, joilla on kiinnostusta käynnistää yritystoimintaa Imatran seudulla. Yritysten kanssa käydään läpi kansainvälistymiseen liittyviä asioita ja helpotetaan uudelle markkina-alueelle siirtymistä. Palvelua saa myös venäjän kielellä. 3.6 Julkiset yritystuet Aloittava yritys tarvitsee yleensä ulkopuolista rahoitusta. Yrityksen alkuvaiheessa syntyy paljon kuluja, mutta tulot tulevat viiveellä. Samoin yrityksen kasvaessa tai laajentaessa toimintaansa ulkopuolisen rahoituksen tarve on usein merkittävä. Näissä tilanteissa rahoituksen saaminen yksityiseltä sektorilta (pankit, vakuutuslaitokset) on usein hankalaa, koska yritystoimintaan sisältyy Liiketoiminnan kehitysvaihe Julkiset Idea-/Siemenvaihe Perustamisvaihe Finnvera x x x x Tekes x x x x ELY-keskukset x x x x Finnfund x x x x Sitra x x x x Teollisuussijoitus x x x x Vakuutusyhtiöt x x x x TE-toimistot x x Yksityiset Liikeparkit x x x Bisnesenkelit x x (x) x Pääomasijoittajat x (x) x x Lähde: Wirma pk-yrityksen kasvun opas Kasvuvaihe Laajentumisvaihe

22 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 22 merkittävä riski rahoittajan kannalta, eikä riittävän suuria vakuuksia ole ainakaan yrityksen alkuvaiheessa mahdollista helposti järjestää. Julkisella sektorilla on tähän yritysten tarpeeseen useita rahoituskanavia tarjolla. Yrityksen alussa ideavaiheen rahoittamiseen apua voi olla saatavissa julkisilta rahoittajilta: Finvera, Tekes ja ELY-keskukset. Yritystoiminnan varsinaiseen käynnistämiseen ja myöhemmin yrityksen kasvuun ja laajentamiseen rahoitusta voi olla saatavissa useammasta julkisesta ja yksityisestä lähteestä. Oheisessa taulukossa on esitetty yrityksen ulkopuolisia rahoituslähteitä liiketoiminnan eri kehitysvaiheisiin. 3.7 Oppisopimus yritystoiminnan tukena Oppisopimuspohjainen koulutus kohdistuu automaattisesti sellaisille toimialoille, joilla jo harjoitetaan liiketoimintaa. Tällöin sekä nuorten että työttömien koulutettavien pitkäaikainenkin työllistyminen on parhaiten turvattu. Julkista tukea oppisopimuskoulutukseen voi saada myös aloittava yritys oman liiketoimintansa käynnistämiseen. Oppisopimusmenettely tukee rakennemuutoksen haittojen lieventämistä näin ollen sekä suuntaamalla viiveettä koulutuksen elinvoimaisille toimialoille että tukemalla uusien yritysten syntymistä. Oppisopimuskoulutuksen suuntautumista ohjaavat elinkeinoelämän välittömät tarpeet eivätkä oppilaitokset tai usein epävarmoiksi osoittautuvat talouden kehittymisennusteet. on tarve kehittää uuden yrityksen liiketoimintaa halutaan vahvistaa ja kehittää omaa yrittäjyysosaamista ja ammattitaitoa yrittäjäpolvenvaihdoksessa tarvitaan koulutusta jatkajalle palkataan uusi työntekijä, jolta puuttuu alan ammatillinen koulutus tai pätevyys koulutetaan henkilöstöä uusiin työtehtäviin kehitetään yrityksen olemassa olevan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta tarvitaan räätälöityä tutkintoon johtavaa koulutusta useammalle työntekijälle Yrityksen menestymiselle on merkityksellistä pystyä reagoimaan nopeasti ja uskottavasti tarjouspyyntöihin. Erityisesti taloudellisen lamakauden aikana ammattihenkilöstöä purkautuu pois yrityksen resursseista ja kysynnän herätessä jälleen joudutaan ongelmiin pätevien ammattilaisten puutteen vuoksi. Reagointivalmiuttaan markkinoilla esiintyvään kysyntään yritys voi parantaa oppisopimusmenettelyllä. Oppisopimuksella saavutetaan monia etuja: yritys sitouttaa ammattimaista työvoimaa vaikkapa vain reserviksi yrityksen reagointivalmius kysyntään kohentuu työkokemusta omaavien ammattikoulutettujen henkilöiden ollessa saatavissa ja tarjottavissa tekijöiksi oppisopimuksen kautta koulutetut henkilöt sitoutuvat henkisesti oppisopimusyritykseen ja ovat myöhemminkin helpommin rekrytoitavissa yritys oppii tietämään henkilötasolla oppisopimuskoulutetun soveltuvuuden ja voi optimoida suoritustason organisaation tehokkaaksi löytämällä oikean miehen oikeaan paikkaan. Oppisopimuskoulutuksen edistämisen tavoite Kymenlaakson alueella on saada alueella toimivien yrittäjien liiketoiminta menestymään korkean tason osaamisen ja erikoisosaamisen tukemana. Alueellisten intressien näkökulmasta katsoen ja rakennemuutoksen perusfilosofian mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa ammattihenkilöstöä, joka työpaikkojen puuttumisen vuoksi siirtyy pois alueelta ja tällä tavoin pienentää työttömyyslukuja. Ammattiosaamisen ja uuden tiedon siirtäminen oppilaitoksista suoraan alueen

23 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 23 yrityksiin on alueellista työllisyyttä varmuudella turvaava koulutusketjun vaihe. Tämän vuoksi oppisopimuspohjainen koulutus puolustaa asemaansa. Kymenlaakson alueella on varsin merkittävä ammatillisen toisen asteen koulutuksen kapasiteetti aikuiskoulutusohjelmineen. Kouvolan seudun ammattiopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ovat tunnetut oppisopimuskoulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset Kymenlaaksossa. 3.8 Palvelujen tuotteistaminen Yksi pk-yritysten tilausten saantia usein vaikeuttava pullonkaula on vähäinen halu ja kyky kuvata kirjallisesti ja suullisesti tuotteitaan ja palvelujaan. Kun palveluja/tuotteita on totuttu toimittamaan lähellä sijaitseville vakioasiakkaille, ei ole ollut pakottavaa tarvetta kehittää omia tuote- ja palvelukuvauksia. Ongelma korostuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tällaiset vakioasiakkaat alkavat vähetä. Mikäli yritys haluaa edelleen jatkaa toimintaansa, on sen hankittava uusia asiakkaita kauempaa Suomesta tai ulkomailta ja/tai kehitettävä uusia palveluja/tuotteita. Moni pk-yritys ei pysty vakuuttamaan etenkään potentiaalisia ulkomaisia asiakkaita ilman kunnollisia myyntiesitteitä, referenssilistoja tai nettisivuja. Usein ongelmana on, että mikäli esitteitä tai kotisivuja on, niissä kuvataan asiakkaan kannalta epäolennaisia asioita, kuten yrityksen konekantaa tai tuotantotiloja. Asiakas on kuitenkin ostamassa palveluja ja tuotteita, joita yritys tekee asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Suuret yritykset ovat yleensä pk-yrityksiä kokeneempia ja organisoidumpia toimintojensa järjestämisessä ja kuvaamisessa. Heillä on usein käytössään erikoistunutta henkilöstöä, joka hoitaa yrityksen markkinointi- ja myyntitehtävät, viestinnän sekä tuotekehityksen. Pk-yrityksissä sitä vastoin toimitusjohtaja yrittää usein yksinään hoitaa kaiken tarjouslaskennasta projektinjohtoon ja asiakasreklamaatioiden käsittelyyn. Suuryritykset ovat jo pitkään kehittäneet systemaattisesti vakioituja tuotteita, tuotekansioita, sähköistä viestintää ja palvelukuvauksia, joiden avulla uudet asiakkaat saadaan vakuutettua toimitusten sisällöstä ja laajuudesta. Monet suuryritykset ovat myös usein kehittäneet materiaalisten tuotteiden rinnalle kannattavaa palveluliiketoimintaa, jonka osuus liikevaihdosta on jatkuvasti kasvanut (esim. Metso ja Kone). Pk-yritysten kilpailukyvyn ja menestymisen kannalta voidaan luetella mm. seuraavia kehitystarpeita: oman toiminnan selkeä kirjallinen kuvaaminen selkeä viestintä sekä ajantasainen, ylläpidetty esitysmateriaali, referenssiluettelot, CV:t jne. omien tuotteiden ja palveluiden kuvaaminen asiakasnäkökulmasta mitä asiakas tarvitsee ja odottaa? tuotteita valmistavien yritysten osalta toimituksiin liittyvien luontevien oheispalvelujen erottaminen omiksi palveluiksi, niiden kuvaaminen sekä hinnoittelu.

24 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 24 Alkuvuodesta 2014 järjestetyssä tilaisuudessa ulkomainen suuryritys haki itselleen suomalaisia ja erityisesti kymenlaaksolaisia pk-yrityksiä toimittajikseen. Tilaisuuteen kutsutuilta yrityksiltä pyydettiin noin kymmenen minuutin yritysesittely englanniksi. Yhteensä tilaisuuteen osallistuvia yrityksiä oli reilu 60. Yritysesittelyjä arvioitiin subjektiivisesti kriteereillä: heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Arvostelun kohteena olivat yrityksen esittely, yrityksen oman tuotteen esittely sekä suoriutuminen englanniksi. Arvioinnin lopputulemana oli, että yritysten kyky esitellä yrityksensä ja tuotteensa oli varsin heikko. Yritysten esitystaito (%) Yritysten taito esitellä tuotteitaan (%) Yritysten esitystaito englanniksi (%)

25 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 25 3 Kuinka helpottaa yritysten omistajavaihdoksia Elävä esimerkki I Avaimet käteen -hanke (Kinno) Valtakunnallisten tilastojen mukaan noin kolmannes yrittäjistä on yli 55-vuotiaita. Esimerkiksi Kouvolan seudulla se tarkoittaa noin tuhatta yrittäjää. Näistä arviolta noin 300 sellaista yritystä, joille haetaan jo lähivuosina uutta omistajaa. Kinnon käynnissä oleva Avaimet vaihtoon -projekti saattaa yritysten myyjät ja ostajaehdokkaat luottamuksellisesti yhteen. Projekti on kouluttanut erityisiä omistuksenvaihdosvalmentajia, jotka ovat mukana yrityskaupoissa tai sukupolvenvaihdoksissa ohjaajan ja mentorin roolissa. Omistuksenvaihdosvalmentajat kartoittavat yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen nykytilanteen ja ohjaavat asiantuntijapalveluiden piiriin. Omistuksenvaihdosvalmentajina toimii kokeneita konsultteja ja yrittäjiä, joilla on osaamista eri toimialoilta. Toiminta on maksutonta ja luottamuksellista: salassapitosopimukset on tehty kaikkien valmentajien kanssa ja yritysneuvojilla on vaitiolovelvollisuus. Jotta yritykselle löytyisi helpommin ulkopuolinen jatkaja, on hyvä aloittaa ajoissa yrityksen myyntikuntoon saattaminen, realistinen arvon määrittäminen ja määrätietoinen ostajan/jatkajan etsintä. Potentiaaliset ostajat löytyvät usein lähipiiristä, henkilökunnasta, kilpailijoista, toimittajista tai asiakkaista. Omistajavaihdospalveluihin liittyy myynti-ilmoitus Kymenlaakson Yrityspörssissä, joka tarjotaan hankkeen yhteydessä maksuttomana puolen vuoden ajan. Hankkeen yhteydessä haastatteluja käydään sekä luopuja- että jatkajayrittäjien kanssa. Kinnon nettisivuilla on linkki, johon kaikki yritystoiminnan jatkamisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä voi merkittävästi alentaa se, että uusi yrittäjä voi saada valmiina vakioasiakaskunnan, sopivat toimitilat varusteineen ja tarvikkeineen sekä valmiit tietojärjestelmät. Siirtymää yrittäjäksi voidaan lisäksi helpottaa sillä, että lopettava yrittäjä voi siirtää mahdollista tietotaitoaan jatkajalleen. Valmiilta pohjalta uusi yrittäjä voi suunnata toimintaa myös uusiin suuntiin.

26 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 26 3 Elävä esimerkki II: Case: Kymenlaakson Protomo Voikkaan tehdasalueella Protomon perusajatus on koota eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tiimeiksi, jotka kehittävät tuotteiden ja palveluiden prototyyppejä. Kehitysideat saadaan yrityksiltä, tutkimuslaitoksista ja yksityisiltä innovaattoreilta. Kehitystyön tuloksena syntyy uusia kaupallistettavia ratkaisuja ja kehitystyöhön osallistuneet saavat mahdollisuuden edetä urallaan menestysinnovaation kehittäjiksi ja yrittäjiksi. Kymenlaakson Protomon päämaja on Voikkaan entisen paperitehtaan tiloissa. Sen toimii Kouvola Innovationin Luovuudella liiketoimintaa -kehittämistiimin osana. Voikkaalla Protomon toiminta käynnistyi keväällä Hankkeen käynnistäminen liittyi UPM Myllykosken paperitehtaan lakkautukseen. UPM rahoittaa hankkeen kolmen vuoden ajan. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat tehtaalta ilman työpaikkaa jääneet 500 henkilöä. Protomo kävi läpi koko ryhmän henkilökohtaisten haastattelujen, lukuisten tilaisuuksien ja eri viestintäkanavien avulla. Pääkohderyhmän lisäksi alusta lähtien Protomon palvelut ovat olleet käytettävissä myös muille seudun yrityksille, yhteisöille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Protomo ei kilpaile toiminnallaan olemassa olevien järjestelmien kanssa vaan toimii niiden kanssa yhteistyössä. Protomo on järjestänyt mm. puoli vuotta kestävää yrittäjyysvalmennusta 15 hengen ryhmissä henkilöille, joilla on tarkoituksena kehittää yritys oman idean pohjalta. Tähänastiset valmennusryhmät ovat koostuneet monipuolisen osaamisprofiilin ihmisistä. Ryhmistä on löytynyt myös kansainvälistä osaamista mm. Venäjältä ja Kiinasta, on ollut kokeneita tekijöitä ja nuorta sukupolvea. Valmennusryhmien muodostaman rungon ympärille on rakennettu paikallista Protomo-yhteisöä, joka jalostaa osaamisesta uutta yritystoimintaa. Valmennusryhmien lisäksi yrittäjyyttä on edistetty järjestämällä tilaisuuksia yrittäjille tai yrittäjäksi aikoville, myös yrityskohtaisia koulutuksia on toteutettu. Kymenlaakson Protomon kautta on 1,5 vuodessa syntynyt 11 uutta yritystä. Protomo-konseptia on laajennettu koko maahan ja näin on luotu verkosto, joka tukee yrittäjyyden syntymistä ja parantaa työllisyyttä erityisesti rakennemuutoksen koettelemilla seuduilla. Protomo-verkoston sivut:

27 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 27 Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen Suomessa Elävä esimerkki III 3 Case: InnoDataBase työkaluna innovaatioiden arvioinnissa 3 Venäläisten innovaatioiden arviointiin ja kaupallistamiseen Kaakkois-Suomessa on käytettävissä Wirman kautta palvelu, jossa mm. hyödynnetään kansainvälistä innovaatioiden arviointi- ja kehittämisohjelmistoa eli Inno- DataBase-tietokantajärjestelmää. Palvelun kautta pyritään saamaan uutta yritystoimintaa Suomeen ja antamaan asiantuntija-apua helpottamaan ja nopeuttamaan venäläisten innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista Suomessa. InnoDataBasen kautta saatava innovaatiokohtainen tieto ja arviointi auttavat venäläistä yritystä tai yrittäjäksi aikovaa arvioimaan oman innovaationsa potentiaalia sekä innovaation kehittämis- ja kaupallistamismahdollisuuksia Suomessa. Palvelun kautta on saatavissa myös henkilökohtaista suomalaista asiantuntijaneuvontaa. Järjestelmä on myös muiden Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden käytössä. Hankkeessa ovat mukana Wirman lisäksi mm. TEM, TEKES, VTT, Finnode ja European-Russian Innoparnership. Opas netissä: (saatavissa myös venäjäksi) Kansainvälinen InnoDataBase-nettisivu, jossa olevaan lomakkeeseen yrittäjä täyttää kuvauksen ja tiedot omasta innovaatiostaan arviointia varten: Elävä esimerkki IV: Case: Rahoituspäivä Cursorin kehittämä Rahoituspäivä-konsepti tuo yhteen rahoittajat ja kehitteillä olevat yritykset/hankkeet. Kyseessä on tilaisuus, johon kutsutaan useita eri rahoittajien edustajia (ELY-keskus, Finnvera, Tekes, Finpro, Luoteis-Venäjän Rahasto, Innofinance, yrityksen oman pankin edustaja tai alueella toimivien pankkien edustajia), joille yritykset pääsevät yhdellä kertaa kertomaan rahoitustarpeistaan. Sen avulla yrittäjät säästävät aikaa ja vaivaa ja saavat hyödyllisiä kommentteja rahoittajien edustajilta yritystään/ hankettaan varten. Rahoituspäivään osallistuvilta yrittäjiltä vaaditaan, että heidän oma rahoitusosuutensa on kunnossa ennen tilaisuuteen osallistumista. Yrittäjällä täytyy myös olla valmiina liiketoimintasuunnitelma ja kehittämistarvesuunnitelma. Lisäksi yrityksen on valmisteltava vapaamuotoinen esitys yrityksestä/hankkeesta, johon rahoitusta tarvitaan ja jolla rahoittajat vakuutetaan rahoitustarpeesta. Yritys voi kutsua tilaisuuteen mukaan myös itse haluamiaan tahoja, kuten yhteistyökumppaneita, muita rahoituspartnereita, oman pankkinsa edustajia jne. Esimateriaali lähetetään rahoittajien edustajille viikko ennen tilaisuutta. Kaikki annetut ja esitetyt materiaalit ovat luottamuksellista, eikä niitä käytetä muuhun tarkoituksee

28 4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 28 KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA.

29 4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Kaakossa on kasvun paikka Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista 4.1. Matkailu ja palvelut / Etelä-Karjala Uusien elinkeinojen nousu - Etelä-Karjalan matkailu ja palvelut vedossa venäläisturistien ansiosta Lappeenrannan ja Imatran seudulla on menossa matkailuvetoinen investointibuumi. Tilanne on syntynyt verrattain nopeasti venäläisen keskiluokan lähdettyä liikkeelle erityisesti Pietarin seudulta. Lappeenranta on Suomen toiseksi suosituin lomakohde ulkomaisten matkailijoiden määrässä mitattuna. Vuoden 2012 aikana Lappeenrannassa kävi yli 2 miljoonaa venäläistä matkailijaa. Imatralla vieraili vastaavasti venäläisturistia. Etelä-Karjala on näin ollen selkeästi suosituin kohde venäläisturistien keskuudessa. Matkailijoita palvelevat seudulla Nuijamaan, Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikat, joiden kehittämiseen panostetaan. Suoraa junayhteyttä tavoitellaan uudelleen nyt myös Imatran kautta, minne henkilöjunalla on aiemmin Pietarista ja Viipurista päästy. Tällä hetkellä matkustaminen junalla Pietariin onnistuu Lappeenranta-Vainikkala-aseman kautta 1½ tunnissa. Lappeenrannan lentokentän kansainvälisiin lentoyhteyksiin on viime vuosina myös panostettu. Seudun pullonkaulana turismin kehittämisessä on ollut melko vaatimaton majoituskapasiteetti. Osaltaan tähän on vastattu uusinvestoinneilla. Rauhan matkailualuetta on kehitetty 2000-luvulla vahvasti. Holiday Club avasi uuden kohteensa loppuvuodesta Uuden toimijan tulo alueelle on piristänyt myös Imatran kylpylän myyntiä. Vahvat panostukset tiloihin, majoituskapasiteettiin sekä oheispalveluihin mahdollistavat myös suurten yleisötapahtumien järjestämisen. Hotellien täyttöaste on ollut Lappeenrannassa viime vuosien aikana, myös majoituskapasiteetin lisääntymisen jälkeen, Suomen vahvimmalla tasolla Helsingin kanssa, eli n. 65 %. Etelä-Karjalassa kävi venäläismatkailijoita yli 2 miljoonaa Imatralla vieraili venäläisturistia 2012 Junamatka Imatralta Pietariin kestää 1½ tuntia

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012

Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Yritys-Suomen markkinointi Kotkan-Haminan seudulla Kristiina Kuparinen Cursor Oy 20.03.2012 Kotkan-Haminan seutu viisi kuntaa noin 88.000 asukasta noin 5000 yritystä meri ja raja 2 Avainluvut 2011 konserni

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö

Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö Pk-yritysbarometri Syksy 2012 Suomen Yrittäjät Finnvera Oyj Työ- ja elinkeinoministeriö 3.9.2012 1 Pk-yritysbarometrin ennustekyky, bkt Lähteet: Tilastokeskus ja Pk-yritysbarometri, syksy 2012 3.9.2012

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013

18.1.2006. Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 18.1.2006 Riihimäeltä yli 110 miljoonaa tarkkuusvalua liki 60 vuotta Sukupolvenvaihdos pk-yrityksen kannalta 13.11.2013 Yrityksen historia 1919 SAKO, Suojeluskuntain Ase ja Konepaja Oy toiminta alkaa Helsingissä

Lisätiedot

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen

OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen OMISTAJANVAIHDOS-seminaari Parempaa omistajanvaihdospalvelua kasvavaan tarpeeseen Torstai 17.9.2009 klo 13-17 Jyväskylä Paviljonki, auditorio Wivi Yritysten sukupolvenvaihdosten edistäminen -projekti APAKE/TEM

Lisätiedot

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013

Rakennemuutos, Salo. Tommi Virtanen Yrityssalo Oy 20.3.2013 Rakennemuutos, Salo 21.3.2013 Tommi Virtanen Yrityssalo Oy Tommi Virtanen ÄKILLINEN RAKENNEMUUTOS Salo nimettiin äkillisen rakennemuutoksen alueeksi 16.9.2009 2008-2009 Salon seudulta hävisi noin 2 000

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

TE-palvelut. aina saatavilla

TE-palvelut. aina saatavilla TE-palvelut aina saatavilla z TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimistot) Työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskus (TE-aspa)

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. 13.4.2010 Markku Gardin Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 13.4.2010 Markku Gardin Laajempi aluejako 9 toimialuetta Toimialueet Lappi Kainuu Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Keski-Suomi

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Hollola 13.2.2015 Kari Sartamo 18.2.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015

FISS -teolliset symbioosit Suomessa. Henrik Österlund 10.9.2015 FISS -teolliset symbioosit Suomessa Henrik Österlund 10.9.2015 Tarve teolliselle muutokselle Suomessa Yhteiskunnallinen tarve Suomi tarvitsee uusia tukijalkoja talouteen, globaaleilla markkinoilla toimivaa

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012

TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 TE-toimistouudistuksen tilanne SeutuYp koordinaattoreiden työkokous 20.3.2012 Jarmo Palm Työ- ja elinkeinotoimistot uudistuvat Uusituksen tavoitteena on työnvälityksen tehostaminen, yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042

Rahoitusvaihtoehtoja. 4.2.2014 Lappeenranta. sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Rahoitusvaihtoehtoja kansainvälistymiseen 4.2.2014 Lappeenranta Sari Federley, Kaakkois-Suomen ELY-keskus k sari.federley@ely-keskus.fi, +358 295 029 042 Onko yritykselläni riittävät valmiudet kansainvälistymis

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010

Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010 Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa?

Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? Yritys-Suomi -seminaari 06.05.2010 Miten kumppanuus rakennetaan ja varmistetaan seudullisissa yrityspalveluissa? - Miten sopimus syntyi Kotkan-Haminan seudulla? 10.5.2010 asiantuntija Eeva Koskimies Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka

Suunnitellusti vapaalle. Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka Suunnitellusti vapaalle Satakunnan ELY-keskus, asiakkuuspäällikkö Anne Jortikka 1 MISTÄ APUA OMISTAJANVAIHDOS TILANTEESEEN? Julkiset toimijat: ELY-keskus Finnvera Verotoimisto Sedulliset toimijat: Yrityspalvelu

Lisätiedot

Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011

Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011 Ys.fi ja seututyön tilanne 18.10.2011 Merja Heinonen yrityssuomi.fi, puh. 040 595 4920, merja.heinonen@ely-keskus.fi 19.10.201 1 Portaalin seuraavassa kehitysvaiheessa: Sisällöt nousevat asiayhteyteensä

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012

Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä. Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työpolitiikan rooli alueiden kehittämisessä Työministeri Lauri Ihalainen Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 28.11.2012 Työ & työllisyys lukuja (lokakuu 2012) Työlliset (Tilastokeskus TK): 2 467

Lisätiedot

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE

Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Yrittäjän ystävä: TE-KESKUKSEN KEHITTÄMISPALVELUT PK-YRITYKSILLE Neuvontapalvelut - tuotteistetut - asiakaspalvelu Koulutuspalvelut Rahoituspalvelut Balanssi DesignStart easkel Globaali Kunto Monitaito

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen

Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 1 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 26.11.2013 Vesa Mäkinen 27.11.2013 Finnvera yrityskauppojen ja omistusjärjestelyjen rahoittajana 2 Yleistä Finnverasta Finnveran rahoitus

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira

Tämä on Finnvera. Imatra 27.3.2013 Markku Liira Tämä on Finnvera Imatra 27.3.2013 Markku Liira Finnvera Oyj Finnvera on Suomen valtion omistama erityisrahoitusyhtiö, joka täydentää yksityisen sektorin tarjoamia rahoituspalveluja Finnvera ja sen tytäryhtiö

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat

Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Asiakashankinta Venäjän kaupassa Moskovan alueen potentiaaliset toimialat Tietoisku ja yritystapaamiset Kouvola 02.04.2009 Sergei Usoltsev Markkinatutkimuspäällikkö Suomalais-Venäläinen kauppakamari www.finruscc.fi

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012

Kouvolan seudun matkailun master plan. Työpajat 15.-16.5.2012 Kouvolan seudun matkailun master plan Työpajat 15.-16.5.2012 Ohjelma 15.5. klo 9-12 Työpaja 1: Kokous- ja kongressimatkailu klo 9.00 Alustukset aiheeseen Leena Sipilä, Finnish Convention Bureau Minna Kurttila,

Lisätiedot

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat

Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat Apua rahoituksen hakuun alkaville pirkanmaalaiselle kasvuyritykselle www.tampereallstars.fi Yrittäjä on menestyvä pelaaja, mutta tarvitsee tuekseen hyvät valmentajat ja huoltajat TAUSTAA Tekesin rahoituksesta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma

Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kestävää Kasvua Yrityksen näkökulma Kenneth Ekman CTO CrisolteQ Ltd 29200 Harjavalta TEAM FINLAND Toiminta ja Palvelut Yritysten kansainvälistymistä tukevat palvelut Vaikuttaminen ulkomaiseen toimintaympäristöön

Lisätiedot

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy

Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen. Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Yritysjärjestelyihin ja -kauppoihin valmistautuminen Pasi Kinnunen, toimitusjohtaja Raahen Tili Oy Esmo-yhtiöt pähkinänkuoressa Esmo-yhtiöt edistävät arvojensa mukaisesti suomalaista kilpailukykyä ja yrittäjyyttä.

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi

Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Länsi-Uudenmaan matkailun koordinointi Alueellisen organisoitumisen mahdollisuudet Asiat Länsi-Uudenmaan matkailun ongelmat Alueelliset organisointimallit muualla Suomessa Haastattelut kesä-elokuu 2009

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille

Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Luomun vientiseminaari 16.5. Team Finlandin anti luomuviennille Ylitarkastaja Mikko Härkönen, TEM mikko.harkonen@tem.fi TEAM FINLAND: TAUSTAA Team Finland-verkosto edistää Suomen taloudellisia ulkosuhteita,

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Vanhusneuvostojen seminaari

Vanhusneuvostojen seminaari Vanhusneuvostojen seminaari 25.9.2015, Hämeenlinna Maakuntajohtaja Timo Reina Hämäläisten hyväksi Hämeen parasta kehittämistä! Strategiaperusta Missio 2020 Hämeen liitto toimii siten, että ihmiset tahtovat

Lisätiedot

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen

YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen YS - seudullisten yrityspalvelujen uudistaminen ELY-keskuksen, TE-toimiston ja seudun kuntien välillä on ollut seitsemän YS-sopimusta. Aluekohtaisesta YS-toiminnan palvelujen koordinoinnista vastaa TE-toimisto.

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011

Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät. Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Hyvinvoinnin ja palvelumarkkinoiden kehitysnäkymät Ulla-Maija Laiho kehitysjohtaja, HYVÄ ohjelma, TEM Tampere 30.11.2011 Esityksen sisältö Palvelujen kehityskuva Tarpeet kasvavat Mistä tekijät Toimialan

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö

Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Hissi - Esteetön Suomi 2017 Toimintasuunnitelma 1.4-31.12.2013 Vesa Ijäs kehittämispäällikkö Osaamiskeskusohjelma 2007 2013 13 klusteria 21 osaamiskeskusta Lahden Seudun Kehitys LADEC Henkilöstöä 75 Asumisen

Lisätiedot

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007

YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittäminen 15.11.2007 Jaana Lappi KTM, Elinkeino-osasto, TE-keskusryhmä 11/19/2007 1 YritysSuomi verkko- ja puhelinpalvelun kehittämisen lähtökohtana YritysSuomi

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla. Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Infotilaisuus yrityspalveluista Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy Esityksen tavoite Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3.

enäjä Kehittämiskeskus Oy Häme asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille MAHDOLLISUUKSIEN 25.3. Kehittämiskeskus Oy Häme MAHDOLLISUUKSIEN enäjä asiantuntevat palvelut tuottaviin yhteyksiin Hämeenlinnan ja Forssan seudun yrityksille 1 Venäjä on Euroopan nopeimmin kasvava markkina-alue. Se tarjoaa

Lisätiedot