VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY"

Transkriptio

1 VAARAN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA CURSOR KINNO WIRMA KEHY

2 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. ALKUSANAT: OPIKSI JA OJENNUKSEKSI Muutos tulee oletko valmis? LÄHTÖTILANNE Missä menemme nyt? TYÖKALUJA Välineitä kasvuun ja kehitykseen KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista TAIPUVA PUU EI KATKEA Johtamismalli YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Mitä jäi käteen?...50 VAARAN PAIKKA JULKAISU. RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Rajukaasu-hankkeessa Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn yhdessä toteuttama julkaisu KIRJOITTAJAT: Samppa Ahtiainen,Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula (Lähdetietoja ja analyysejä Jari Hautamäen ja Timo Aron tutkimuksista) Koordinointi: Annemari Rantala Toimitus ja taitto: Nitro ID 2014 Olipa strategia kuinka hieno tahansa, välillä kannattaa katsoa tuloksia. Winston Churchill 3 Elävät esimerkit tunnistat tästä merkistä!

3 1. ALKUSANAT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 3 OPIKSI JA OJENNUKSEKSI.

4 1. MUUTOS TULEE OLETKO VALMIS? RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 4 1. ALKUSANAT Muutos tulee oletko valmis? Kaakkois-Suomen maakuntien Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan yksipuolinen tuotantorakenne heikentää alueen kykyä vastustaa äkillisen rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia, toipua niistä sekä suunnata uudelleen vapautuvia resursseja. Rakennemuutosten negatiivisiin vaikutuksiin sopeutumista voidaan kuitenkin edistää uusimalla aluetalouden rakenteita, yhteistoimintaa sekä koulutus-, työllisyys- ja elinkeinopolitiikkaa. Kysymys on varautumisesta, mikä tarkoittaa alueen kykyä ottaa vastaan vakavia aluetaloudellisia shokkitilanteita. Tämä kyky riippuu alueen historiasta, osaamisrakenteesta, instituutioista ja väestöresursseista sekä tahdosta, kuinka hyvin näitä tekijöitä voidaan suunnata uudelleen. Tämän vuoksi alueellisten elinkeinoyhtiöiden, viranomaisten, yritysten sekä koulutuksen ja tutkimuksen kannattaa varautua äkillisen rakennemuutoksen vaikutuksiin ennalta ehkäisevällä yhteistoiminnalla. Joustavat rakenteet ja asenteet muutoksen kohtaamiseen on luotava etukäteen, sillä valtion apua saavilla alueilla muutos on jo edennyt ennakoivien vaiheiden ohi, mikä tekee rakennemuutoksen hallinnasta usein entistä vaikeampaa. Kaakkois-Suomi on edelleen voimakkaan rakennemuutosprosessin keskellä puunjalostusteollisuuteen kohdistuvien markkinamuutosten takia. Mahdollinen yleisen taloudellisen tilanteen elpyminenkään ei selkeästi paranna tilannetta, vaan paperiteollisuuden kapasiteetin alasajo todennäköisesti jatkuu alueella, mikä edelleen korostaa ennakoinnin ja varautumisen tärkeyttä. Cursorin, Kinnon, Wirman ja Kehyn vuosina toteuttaman Rajukaasu Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa -hankkeen tavoitteena oli luoda strategiset johtamismallit elinkeinoelämän rakenteellisten muutosten hallitsemiseksi, jotta Kaakkois-Suomen hyvinvointi ja taloudellinen turvallisuus voidaan taata. Projektin keskeisinä kohteina olivat puunjalostukseen linkittyvät toimialat ja niiden toimintaan liittyvät verkostot tukipalveluineen. Tähän julkaisuun on koottu hankkeen aikana kerättyä materiaalia ja dokumentteja. Niissä esitellään ja tarkastellaan esimerkkejä ja kokemuksia erilaisten johtamismallien onnistumisista ja epäonnistumisista Kaakkois-Suomessa. Jokaisella seudulla on omat erityispiirteensä, mutta toivomme, että näiden havaintojen ja elävien esimerkkien kautta rakennemuutoksen johtamiseen löytyisi ammennettavaa myös muualle Suomeen. Kaakkois-Suomessa, maaliskuussa 2014 Samppa Ahtiainen, Vesa Junttila, Juhani Juopperi, Kimmo Kuikka, Laura Pehkuri, Timo Pöntinen, Reijo Vaurula

5 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 5 Sukupolvet sun polkujas kulki jo aattehin ankaroin toi kunnias, kuntosi julki töin, toimin ja taisteloin Kymenlaakson laulu

6 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 6 2. Lähtötilanne: Missä menemme nyt? 1000 henkilöä ( ) 2.1 Historia 2.2 Nykytilanne kilpailukyvyn näkökulmasta Työpaikkojen vähentyminen on ollut valtakunnallisesti rajua. Kaakkois-Suomessa tilanne on ollut erityisen dramaattinen, koska puunjalostus ja tuotannon painottuminen paperiin on ollut keskeinen elinkeino vuosikymmenien ajan. Massan, paperin, kartongin ja pahvin valmistus Paperi-, kartonki- ja pahvituotteiden valmistus Muu puuteollisuus Sahateollisuus Puulevyteollisuus Moderni metsäteollisuus syntyi 1800-luvulla sahauksen ja kemian vedossa. Kaakkois-Suomen maakuntiin syntyi mittavien metsävarojen, hyvien liikenneyhteyksien sekä Suomen suurimman järvialueen äärelle maan merkittävin metsäteollisuuden keskittymä. Metsänjalostusteollisuus synnytti vanavedessään myös konepajaklusterin ja kattavan alihankintaverkoston prosessiteollisuuden laitetoimitusten ja huollon ympärille. Tätä teollisuutta on koko Kaakkois-Suomen alueella Pyhtäältä Parikkalaan. Metsäteollisuuden toimiala on ollut heikkenemässä jo 1990-luvulta lähtien, mutta varsinainen romahdus Suomen teollisessa kentässä alkoi vasta 2005, kun globaalit metsäyhtiöt ovat heikkenevien maailmanmarkkinoiden ja uusien markkinoiden sijoittumisen puitteissa alkaneet vähentää kapasiteettiaan Pohjolassa. Kymenlaaksossa on suljettu kolme paperitehdasta ja Etelä-Karjalassa kolmelta tehtaalta on vähennetty tuotantolinjoja Moderni metsäteollisuus syntyy Kaakkois-Suomeen Avainkysymykset: 1990 Metsäteollisuuden toimiala heikkenee (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy) 1. Miten alue reagoi, kun iso moukari heilahtaa niskaan? Epäusko, lamautuminen, hätähuuto valtiolle ja EU:lle vai suunniteltu ja nopea reagointi? 2. Kuinka iso ulkoinen tai sisäinen shokki tarvitaan positiivisen uusiutumisen käynnistämiseksi tai laukaisevaksi tekijäksi? 3. Onko raju rakennemuutos ja luova tuho alueen kannalta enemmän mahdollisuus kuin uhka? 4. Miksi yhdet alueet ovat vetovoimaisempia kuin toiset? Mitä pitää tapahtua, että negatiivinen väestökehitys kääntyy positiiviseksi? 2005 Globaalit metsäyhtiöt vähentävät kapasiteettiaan Pohjolassa

7 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 7 Alueen laatu ratkaisee sen tulevan menestymisen Mitä siellä on? Keitä siellä on? Mitä siellä tapahtuu? Miten sinne pääsee? Etelä-Karjalan vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia Venäjän rajan tuntumassa, yliopisto ja Saimaa Elinkeinoelämän rakennetta monipuolistavia yrittäjiä ja yliopiston opiskelijoita Venäläisille lomalaisille ja ostosmatkalaisille tehdään lisää viihtymispaikkoja. Yliopisto vahvistuu ja elävöittää osaamista ja metsäteollisuus tuottaa uusia innovaatioita sekä tuotantolaitoksia. Helsinkiin kohtuulliset yhteydet ja kaksi autoliikenteen rajanylityspaikkaa sekä nopea junayhteys Pietariin. Kansainvälinen lentokenttä Lappeenrannan keskustassa. Kymenlaakson vastaukset: Kaksi teollisuuskaupunkia, Suomen suurin yleis-, vienti-, kontti- ja transitosatama ja ratalogistiikkaa Rakenteellisen muutoksen jäljiltä työttömiä ja uusia asiakkuuksia etsiviä pk-yrityksiä Seudun kilpailukyvyn edistämiseksi tehdään systemaattista työtä, toivoa herättää Googlen laajennus, E18-tien valmistuminen 2014 ja uusien toimialojen rakentaminen. Hyvät laivaliikenneyhteydet Eurooppaan, nopea junayhteys Helsinkiin ja Pietariin ja helppo moottoritieyhteys Helsinkiin ja lentokentälle Kisa elää Suomen maakuntien kilpailukykyvertailussa jaksolla vertailussa mukana olleista 18 maakunnasta Kaakkois-Suomen sijoitus oli kaksijakoinen. Etelä-Karjala nousi sijalle 7 Menetti kilpailukykyään jakson ensimmäiset 14 vuotta, mutta viimeisinä vuosina onnistui nostamaan sijoitustaan niin hyvin, että koko jaksolla sijoitus parani yhden sijan Huomioiden viimeaikaisen vahvan kehityksen matkailun ja kaupan alalla Etelä-Karjalan kilpailukyky paranee edelleen, mikäli venäläisten matkailu jatkaa kasvamistaan Kymenlaakso putosi sijalle 16 Menetti vertailujaksolla ylivoimaisesti eniten kilpailukykyään suhteessa muihin maakuntiin Kymenlaakso oli hyvällä sijalla 6 (1995) ja sen jälkeen sijaluku putosi tasaisesti sijalle 16 (2012) Tämän vertailujakson jälkeen muutosta parempaan ei ole saatu aikaan +5 Satakunta +5 Keski-Pohjanmaa +4 Etelä-Pohjanmaa +2 Pohjois-Savo +2 Pohjois-Karjala +1 Pohjanmaa +1 Etelä-Karjala 0 Uusimaa 0 Pirkanmaa 0 Pohjois-Pohjanmaa 0 Päijät-Häme -1 Varsinais-Suomi -1 Keski-Suomi -1 Kainuu -2 Kanta-Häme -2 Lappi -3 Etelä-Savo -10 Kymenlaakso Maakuntien sijoitusten muutokset vuosien välisenä aikana (Timo Aro, Maakunta-analyysi, Tutkimuspalvelu Timo Aro Oy)

8 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 8 Vahvuudet Haasteet Sijainti Helsinki Pietari-väylällä lähellä Pietaria, kontaktit, yritykset, liikennevirrat ja investorit Logistiikka, energiatarjonta Kansainvälisen toiminnan kulttuuri, Googlen sijoittuminen Haminaan Metsäteollisuus ja laaja muun teollisen toiminnan kulttuuri Turvallinen ja ennakoitava toimintaympäristö Kyvykäs työvoima Tiedostettu muutostarve Suurteollisuudesta ei ole enää veturiksi nostaa maakunta kilpailukykyiseksi Maakuntien kilpailukykyvertailussa jaksolla pudotus 10 sijaa Kyse ei ole vain tehtaiden sulkemisesta vaan merkittävästä muutoksesta tuotannosta palveluihin ja teollisuuden kehdosta internetin aikakaudelle Koulunsa keskeyttäjiä 8 % - eniten Suomessa Yrittäjyysilmapiiri vertailun heikoin Tukiverkostojen heikko tietopohja seudun yrityksistä (ELY ja elinkeinoyhtiöt) Kaupunkien välinen heikko yhteistyö elinkeinoelämän vertailussa Katse peiliin. Rajukaasu-hankkeesta toteutettu Kymenlaakson SWOT Mahdollisuudet Esteet Kaakkois-Suomen sijaintietu voimistuu, uusia yrityksiä sijoittuu alueelle ja nykyisten pk-yritysten kilpailuetu alueella lisääntyy Pk-yrityksiä tuetaan kiihdyttämöohjelmilla Päähuomio kasvuun, nopeaa kestävää kasvua kansallisella ja kansainvälisellä yhteistyöllä sekä investointien edistämisellä Uudet toimialat kuten puurakentaminen ja biojalostamot (klustereita) Rakennettu strateginen etu, rohkeita valintoja ja pitkäjännitteistä kehittämistä Omistajavaihdoksilla potkua toimivien yrityksien kehittämiseen ja kasvuun Yrittäjyydestä tulee toimeentulon tavoite työelämää aloittavien joukossa Nykyisen osaamisen ja kokemuksen kautta uutta nostetta Uusien teollisten toimialojen rakentaminen on hidasta, vuotta Maakunnassa jatketaan aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään Suurten puunjalostusyritysten hitaus uudistua Isolla osalla pk-yrityksiä ei ole halua ja kykyä kasvaa Poliitikoilta puuttuu muutosten teossa ja hallinnassa tarvittavaa osaamista, näkemystä ja tahtoa Väestön kehitys jatkuu heikkona Tukiverkostojen hitaus ja byrokraattisuus Tutkimuksen ja pk-yritysten heikko linkitys Venäjän ja EU:n suhteet rajaavat kasvun mahdollisuuksia

9 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Nykytilanne alueellisten suuryritysten näkökulmasta: Miten rakennemuutokseen on reagoitu Kaakkois-Suomessa Alueet eivät suinkaan kuole siihen, että ne tekevät vääriä asioita, vaan siihen, että ne jatkavat aikanaan oikeiden asioiden tekemistä liian pitkään. -Timo Aro Eläviä esimerkkejä tehtaansa sulkeneiden yritysten toimintamalleista Tiedot koottu Rajukaasu-hankkeessa tehdyissä yrityshaastatteluissa. Yritys A: Ajettiin täysillä betoniseinään varoituskolmiosta huolimatta Kiina julkisti vuonna 1999 tavoitteensa tulla Euroopan ja maailman markkinoille omalla tuotteellaan Yritys A:n omistaja odotti yrityksen johdolta voimakasta kasvua vielä vuonna 2010 Länsimainen alan teollisuus arvioi kiinalaisten kompastuvan teknologian ja prosessin hallintaan, eikä pitänyt uhkaa vakavasti otettavana - Kiinalaiset ostivat uusimman teknologian prosessit - Teknologian haltuunotto varmistettiin rekrytoimalla lännestä kokeneita prosessiosaajia (myös eläkkeelle siirtyneitä) - Kiinalaiset tulivat Euroopan markkinoille hinnalla, joka vastaa paikallisten tehtaiden tuotantokustannusta Yrityksen jälkiarvio omasta toiminnasta: tunnistettiin uhka (kiinalaisten aikeet), mutta ei silti valmistauduttu, millä oli kohtalokkaat seuraukset - Henkilöstön keski-ikä oli 38 vuotta, hyvät mahdollisuudet työllistyä - Toiminnan sulkeminen ja jälkihoito hallittiin asiallisesti 3 Yritys B: Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä Yritys B organisoi ja räätälöi toimintansa tehtaan sulkemisen toteuttamisessa tilannekohtaisesti Onnistunut koko kiinteistön uusi hyödyntäminen - Konsernin linjaus selkeä, paikallisjohto hoitaa alasajon ja uuskäytön neuvottelut - Yritys ilmoitti selkeästi poistuvansa alueelta - Työvoimalle ja tiloille tulee hankkia uusi käyttö - Uuden käytön valintaa ohjasivat seudun kehityslinjaukset ja seudun pitkän ajan tavoitteet - Yritys panosti uuden käytön valintojen toteutukseen - Positiivinen yhteisen tekemisen henki - Päätökset tehtiin seudullinen intressi edellä - Ymmärrettiin, että seutu ja sen elinkeinoyhtiö ovat alueella pysyviä, muut ovat vain käymässä vierailijoina Johtopäätös - Sulkeminen oli erinomainen esimerkki toimivasta yhteistyöstä, joka toteutti yrityksen tavoitteet ja jonka tuloksena seudun elinkeinorakenne alkoi uusiutua Kansanliike sulkemista vastustamaan - Yrityksen lopettamispäätöksestä ja sen toimeenpanosta kasvoi kansanliike, joka vaikeutti äkillisen rakennemuutoksen johtamista - Julkinen paine sai poliitikot ja yrityksen johdon tekemään pikaisia ratkaisuja, joista ei tullut kestävää ratkaisua Johtopäätös - Alue sai yritystoiminnalle negatiivisen maineen

10 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 10 3 Markkinahinnan nousu muutti lopettamispäätöksen - Tehtaan koko henkilöstön lomautus 1/2009, sulkemisilmoitus 8/ Paikallinen reaktio päätökseen oli rauhallinen ja rakentava - Yritys linjasi 10/2009 tehtaan sijainnin vahvuuksiin pohjautuvan konseptin uusien liiketoimintojen hankintaan - Paikallisjohto ei saanut selkeää roolia koko prosessin aikana - Markkinat elpyivät ja tehdas päätettiin käynnistää uudelleen 11/ Yritys päätti uudenlaisesta toimintamallista 12/ Teollisuusaluetta hyödynnetään oman tuotannon lisäksi linjattuihin liiketoimiin: uusiutuvan energian tuotantoon ja siihen liittyvien teknologioiden valmistukseen - Tehtaan ripeä käynnistys pitkän seisokin jälkeen muokkasi toimintamallia - Yritys keskeytti uusien liiketoimintojen kehittämisen tehtaan alueelle 8/2011, toimintaa jatketaan kuin ennenkin - TEM myönsi yritykselle tukea uuden teknologian demonstraatiohankkeelle kyseisellä tehtaalla 1/2012 ja yritys päätti toteuttaa hankkeen 7/2013 Johtopäätös - Nopeassa tahdissa tehdyt päätökset teettivät eri osapuolilla merkittävän määrän ylimääräistä työtä - Prosessitehdasta voidaan ajaa joutavasti kausivaihteluiden mukaan, kun alasajo tehdään huolella uuttaa käynnistystä ajatellen Yritykset C ja D: Suunniteltu rakennemuutos epäonnistui Paperikoneiden osien valmistukseen keskittyneen konepajan siirto uudelle omistajalle niin, että uusi omistaja aluksi toimittaa koko kapasiteetillaan tuotteita vanhalle omistajalle ja asteittain laajentaa asiakaskuntaansa muille toimialoille Yhteinen suunnitelma liiketoiminnan kehittämisestä (aika, volyymi ja hinta) Vanhan omistajan pitkään vahvana kestänyt tilauskanta vei kaiken huomion, sen hankintavolyymin suunniteltua pienentämistä edellyttäviin toimenpiteisiin ei ryhdytty kumminkaan puolin, vaan jatkettiin mukavuusalueella Lama 2008 tuli täysillä vastaan, tilaukset vanhalta omistajalta kyllä putosivat pois, mutta ei suunnitellulla tavalla Laman alla uuden omistajan toimenpiteet hankkia yksikölleen uusia tuotteita ja asiakkuuksia eivät tuottaneet riittävää volyymiä Johtopäätös: Suunnitelma tehtaan tuotantovolyymin siirrosta/vähentämisestä oli sopimuskumppaneille selkeä Hyvä, pitkäkestoinen suhdanne teki tehtävänsä, osapuolet keskittyivät päivän arkeen ja muutoksen läpivientiä siirrettiin Strateginen johtaminen jäi operatiivisen johtamisen jalkoihin Yritys D uutena omistajana kärsi ison tappion, mutta onnistui myymään sellu- ja paperiliiketoimintansa kiinteistöineen saksalaiselle yritykselle ja toiminta jatkuu toistaiseksi oleellisesti pienemmällä volyymillä. Yrityksien C ja D välinen sopimus vuosituhannen vaihteessa oli rakenteelliseen muutokseen hyvin suunniteltu ratkaisumalli

11 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 11 Terveen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Uhanalaisen teollisen liiketoiminnan tunnusmerkkejä Liiketoiminta perustuu monipuoliseen vaativaan teknologian ja tekemisen hyödyntämiseen Yksikön tuotteiden koko arvoketju T&K, markkinointi/myynti ja tuotanto ovat saman katon alla Asiakaskunta on riittävän laaja kestämään yksittäisen asiakkaan/toimialan menetys Toimialan elinkaari hiipuu (puunjalostus, sellu- ja paperikoneet, telakat, lasitehtaat jne.) - alalle ei hakeudu pätevää työvoimaa, koulutus hyytyy - toimittajaverkosto jää roikkumaan eikä suuntaa ajoissa uusiin asiakkuuksiin Liiketoiminta tukeutuu poliittisiin tavoitteisiin (EU ja kansallinen) eikä kehity markkinaehtoisesti, esim. uusiutuvan energian tuet (bio- ja tuulienergia), telakkateollisuus, turve polttoaineena Vetovoima puuttuu, huippuosaajia ei kiinnosta sijoittua pääkaupunkiseudun ulkopuolelle Yritys tarjoaa henkilöstölle haasteita ja kehittymisen mahdollisuuksia Keski-ikä on alle 40 v ja vaihtuvuutta kohtuullisesti (alle 10 % vuodessa) Liiketoiminnalle tärkeä yhteistyöverkosto on kunnossa ja sitä käytetään Teknologian kehittäjät (prosessit, materiaalit, IT, jne.) Ammattioppilaitoksien koulutussuunnat eivät osu tarpeisiin Yrityksen sijoittumispäätöksen perusteet (markkinat, materiaalit, osaaminen, energia ja logistiikka) ovat väljähtyneet tai resurssit ja markkinat kohtaavat paremmin muualla Yritys kuuluu konserniin, joka määrittelee toimintatavat, tavoitteet ja panostukset - konsernilla on useita saman tuotteen yksikköjä (telakat, paperitehtaat, sahat) - liiketoiminnan osia (myynti, T&K, talous- ja henkilöstöhallinto) keskitetään konsernin johdolle - matriisiorganisaatio, paikallisen johdon mahdollisuudet vaikuttaa ovat rajalliset Liiketoiminta on supistunut vuosien varrella, kiinteitä kustannuksia ei ole kyetty keventämään Henkilöstön kehittäjät (koulutus, johtaminen, tiedotus jne.) Kilpailukyvyn edellyttämiä investointeja ei ole tehty tai niitä siirretään jatkuvasti Kilpailukyvylle keskeinen logistiikka kunnossa Johdolla on kasvot

12 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 12 Tapoja välttyä tuotannon alasajolta Elävä esimerkki I Onnistunut reagointi äkilliseen muutokseen: Nokia ilmoitti vuoden 2010 jälkipuoliskolla luopuvansa Symbian-käyttöjärjestelmän käytöstä älypuhelimissaan. Päätös merkitsi työn vähentymistä myös useiden alihankintayritysten kohdalla. Erään kansallisesti merkittävän yhtiön Kaakkois-Suomessa sijaitseva toimipiste oli erikoistunut Symbian-käyttöjärjestelmän tuotekehitykseen ja alihankintaprojekteihin. Toimipiste päätettiin lakkauttaa keväällä Lakkautuspäätös merkitsi lähes 90 työntekijän irtisanomista. Näin monen suhteellisen hyvin palkatun työpaikan poistuminen olisi kaupungille kova isku. Lakkautettava toimipiste halusi kantaa yhteiskuntavastuunsa ja helpottaa irtisanottavien tilannetta. Yhtiön paikallisjohtaja sopi toimitilantarjoajan ja paikallisen elinkeinoyhtiön kanssa yhteistyöstä, jossa pyrittiin ensisijaisesti irtisanottavien mahdollisimman nopeaan työllistymiseen ja toisaalta myös alueella toimivan ICT-sektorin monipuolistumiseen ja kehittymiseen. Tehdyn tilannearvion pohjalta laadittiin markkinointikampanja, jossa esille tuotiin osaavan ja kokeneen työvoiman saatavuus ja sen sitoutuminen paikkakuntaan. Elinkeinoyhtiö sopi kaupungin kanssa, että sijoittuvia yrityksiä voidaan tukea, mikäli ne palkkaavat irtisanottuja työntekijöitä. Toimitilantarjoajan mahdollisuudet ja määräajaksi alennettu vuokra sijoittuville yrityksille tuotiin myös esille. Potentiaalisimmista sijoittuvista yrityksistä laadittiin lista ja kaikki yhteistyöosapuolet osallistuivat yritysten kontaktointiin. Niille yrityksille, jotka yhteydenottojen seurauksena ilmaisivat kiinnostuksensa sijoittua kaupunkiin, tarjottiin mahdollisuutta pitää tiedotus- tai rekrytointi-infotilaisuus, joihin kutsuttiin irtisanottuja työntekijöitä. Yhteensä seitsemän sijoittumisesta kiinnostunutta yritystä saapui kaupunkiin kertomaan toiminnastaan sekä siitä, millaista osaamista he tarvitsevat. Lähes kaikki infotilaisuuden järjestäneet yritykset pitivät myös työhaastatteluita tilaisuuksien jälkeen. Paikallinen TE-toimisto osallistui osaan tilaisuuksista. Lopputulos oli hyvä neljä uutta yritystä aloitti toiminnan kaupungissa ja vuoden 2011 loppuun mennessä muutamaa henkilöä lukuun ottamatta kaikki 90 irtisanottua olivat löytäneet uuden työpaikan.

13 2. MISSÄ MENEMME NYT RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 13 Suunniteltu rakennemuutos konsultin suunnittelemana Elävä esimerkki II Karhula 2020 O-I (Owens-Illinois) osti Karhulan lasitehtaan Ahlströmiltä v1995. O-I:lla oli tuolloin lähes 50 lasitehdasta Euroopassa. Yhtiö päätti sulkea Karhulan 122 vuotta toimineen lasitehtaansa tuotannon vuonna Tehdaskiinteistöt olivat vuokralla A. Ahlström Osakeyhtiöltä, joka vuokrasuhteen päätyttyä suunnitteli uusiokäytön mahdollisuuksia Karhulan teollisuuspuistossa ja sen ympäristössä oleville kiinteistöilleen. Yhtiö päätti teettää selvitystyön suunnittelutoimistolla kiinteistöjensä hyödyntämiseen perinteistä vapaalla konseptilla. Suunnittelutyö tehtiin Rajukaasu-hankkeen osatoteutuksena ja Ahlströmin yritysrahoitusosuudella. Kilpailutuksella tehtävään valittiin helsinkiläinen GSP Group Oy, joka antoi projektille nimeksi Karhula GSP hahmotti tehtävän eri näkökulmista haastattelemalla laajan asiantuntijajoukon seudulta ja seudun ulkopuolelta. Selvitystyön laajuus ja noin vuoden kestoinen toteutusaika tuotti merkittävän määrän dokumentteja, jotka systemaattisesti arvioitiin Ahlströmin, Kotkan kaupungin ja Cursorin asiantuntijoiden kesken. Toteuttamissuunnitelmia syntyi yhdelletoista kohteelle, joista kuusi on teollisuusalueella. Keskeisille teollisuusrakennuksille Lasitehdas ja Puuhiomo tehtiin rakentamisen kustannuslaskelmat sekä kassavirtalaskelmat niihin suunniteltujen luovien alojen toimintojen tilantarpeiden mukaan. - Luovien alojen liiketoimien liikevaihto on alkuvuosina vaatimaton - Samaan rakennukseen tai tilaan olisi sijoitettava useampi yritys - Toiminta käynnistyisi asteittain usean vuoden jaksolla - Investoinnit tulee tehdä asteittain ja kohdennetusti asiakastarpeiden ja maksukyvyn mukaan. Asuinrakentamisen kohteet ovat pitkälti Kotkan kaupungin suunnitelmiin sopivia. Niiden toteutus vaiheistetaan ja joitakin osia jäänee mahdollisesti myöhemmin toteutettavaksi. Johtopäätös tehdyn suunnitelman annista - Suunnitelma hahmotti Karhulan erinomaiset mahdollisuudet Kotkan kehittämisalueena - Avasi Ahlströmin odotukset ja tahtotilan kehittää Karhulaa omistamillaan alueilla - Asumisen konsepteja kertyi useaan kohdealueeseen - Toteuttamiskelpoisia teollisuuskonsepteja toimeksianto ei tuottanut - Luovien alojen konsepteja kertyi runsaasti - Heikko suhdanne hillitsee luovien alojen puiston syntyä, mutta sijoittuminen on jo alkanut valmiisiin tiloihin

14 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 14 MISSION POSSIBLE.

15 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Työkaluja Välineitä kasvuun ja kehittymiseen 3.1. Yrittäjyyskasvatus Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutoksessa Henkilön yrittäjyysominaisuuksia ja käyttäytymistä voidaan kehittää koulutuksella. Yrittäjämäinen asenne heijastuu pioneerihenkenä, uskalluksena, kekseliäisyytenä, seikkailun- ja kokeilunhaluna, eteenpäin suuntautuneisuutena sekä haluna menestyä. Yrittäjyyskasvatus työvälineenä rakennemuutokseen on nostettu esiin niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Kaakkois-Suomessa on erityinen tarve yrittäjyyskasvatukselle. Suurteollisuus on tyypillisesti taannut usealle sukupolvelle pysyvän työpaikan. Yrittäjyydelle ei sen vuoksi ole alueella kunnollista traditiota; sen luominen vaatii tavallista enemmän panostusta yrittäjävalmiuksien antamiseen jo kouluiästä alkaen. Suomessa yrittäjyyskasvatus on kuulunut jo toistakymmentä vuotta koulujen opetussuunnitelmiin niin perusasteella kuin toisellakin asteella. Aihetta käsitellään ns. aihekokonaisuutena, ei varsinaisena oppiaineen. Opettajien tulisi kyetä yhdistämään yrittäjyyskasvatuksen elementtejä omaan opetustyöhönsä sopivalla tavalla. Opettajien asenteisiin vaikuttaminen on yksi yrittäjyyskasvatustyön keskeisimpiä tavoitteita. Yrittäjyyskasvatusta kehitetään mm. YES- verkoston avulla (YES =Yrittäjyyskasvatuksen edistäminen Suomessa). Ne toimivat resurssikeskuksina ja jakavat materiaalia ja koulutusta opettajille. YES toimii elinkeinoelämän ja koulutuksen välisenä linkkinä järjestäen niin kouluille yritysvierailuja kuin yrittäjien vierailuja kouluille. Kaakkois-Suomessa on käynnissä vuoden 2014 aikana VÄYLÄ- yrittäjyyskasvatusstrategiatyö, joka tulee käsittämään kaikki koulutusasteet varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Työtä ovat tekemässä kaikki koulutustahot Kaakkois-Suomessa. Toisella asteella Nuori yrittäjyys-ohjelmista (NY) ovat Vuosi yrittäjänä -ohjelma sekä NY 24h yrittäjyysleirit keskeisimmät välineet yrittäjyyskasvatuksen toteuttamisessa

16 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Aloittavan yrityksen tuki Yrittäjäksi aikovalle on tarjolla monipuolista neuvontaa alueen kehitysyhtiöiden peruspalveluna. Yrityspalvelujen rakenne on esitetty sivun 17 kuviossa. Alkavien yrittäjien yritysneuvontapalvelu toimii asiakastarvelähtöisesti. Alkavien yritysten neuvontaa käyttää Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä vuosittain noin 1100 henkilöasiakasta, yritysneuvonnan tuella perustetaan noin 450 uutta yritystä ja alkavien yritysten infoihin osallistuu noin 1300 henkilöä. Asiakkaita palvellaan kehitysyhtiöiden yritysneuvontapisteissä. Tarvittaessa yritysneuvoja käy asiakkaan luona tai järjestää yhteispalaverin eri osapuolten esim. rahoittajien kanssa. Kehitysyhtiöiden nettisivuille on koottu yrittäjiä ja yritystoimintaa palvelevaa ajankohtaistietoa sekä linkkejä hyödyllisiin sähköisiin palvelusivustoihin. Toimitiloja etsiviä yrityksiä palvellaan ylläpitämällä Seudun vapaat toimitilat -rekisteriä. Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden sivuilla on tarkempia tietoja yrityspalveluista: Esimerkki yrityksen perustamisoppaasta:

17 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 17 Elinvoimainen Kaakkois-Suomi Yrittäjyyden edistäminen ja yrittäjämäisen toimintaympäristön kehittäminen Alkavien yritysten neuvonta Innovaationeuvonta Yritys-Suomi Asiakas Yrityskumppanit Uusyrityskeskus Verkostokumppanit Omistuksen vaihdos Yrityksen kehittämispalvelut Kehitysyhtiöiden yrityspalvelut avustavat sekä alkavia että jo toimivia yrityksiä. Innovaatiopalvelut sekä yritysten omistajanvaihdoksissa avustaminen ovat myös tärkeitä luotaessa uutta yritystoimintaa ja toisaalta estettäessä yritystoiminnan lopettaminen jatkajan puutteen vuoksi.

18 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Toimivat pk-yritykset kasvun ja kehityksen tielle Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöissä tarjotaan alueen pk-yrityksille tietoa ja ohjausta kasvu-, kehitys- ja muutostilanteisiin. Asiantuntijapalvelun tukena toimii aktiivinen yrityskummiverkosto sekä yritysten erityistarpeisiin räätälöidyt projektit. Neuvonta ohjaa asiakkaita käyttämään aktiivisesti julkisia kehittämis- ja rahoituspalveluita (mm. ELY-keskus, TEKES, TE-toimisto, Finnvera). Kehitysyhtiöiden palvelu on samalla osa Yritys-Suomi palvelujärjestelmää. Toimiville yrityksille tehdään yrityskohtaisia kehittämistarveselvityksiä. Yrityksille järjestetään koulutus- ja infotilaisuuksia sekä autetaan sopivien yhteistyökumppaneiden löytämisessä. Yrityspalveluissa on peruspalvelujen tukena käynnissä projekteja, jotka liittyvät mm. olemassa olevien yritysten kehittämiseen ja yritysten omistajavaihdosten helpottamiseen. Muutos on väistämätöntä. Kehitys on valinnaista. Tony Robbins

19 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 19 CASE: Menesty muutoksessa Menestysväylä ( ). Projekti on suunnattu Kymenlaakson mikro- ja pk-yrityksille, joille tarjotaan kolme erilaista kehittämisohjelmaa tavoitteena vaikuttaa: a. Yrityksen kykyyn reagoida nopeasti rakennemuutokseen b. Rakennemuutoksen vuoksi liiketoiminnan uudelleen suuntaamiseen c. Pitkäjänteisen kehittämisväylän syntymiseen kasvu- ja kehittymishaluisille yrityksille Toimenpiteiden tarkoituksena on löytää ratkaisuja rakennemuutoksen yrityksille aiheuttamiin ongelmiin ja tukea toiminnan kehittämistä asiakashankinnan pohjaksi. CASE: Opas kasvuun ja uudistumiseen Lappeenrannan seudun kehitysyhtiö Wirma on laatinut NAG-konsulttiyrityksen kanssa pkyrityksille oppaan, jossa annetaan pk-yritykselle selkeät ja nopeasti hyödynnettävät työkalut kasvun ja uudistumisen suunnittelua ja toteutusta varten. Oppaan käyttökelpoisuutta lisää se, että opas antaa nopeasti hyvän kokonaiskuvan asiasta, mutta samalla se sisältää tiiviissä muodossa käytännönläheiset ohjeet siitä, kuinka yritys voi itse arvioida kasvu- ja uudistumismahdollisuuksiaan ja kuinka hyödyntää ne. Oppaassa on käsitelty varsinkin yrityksen kasvun lisäämistä innovaatiotoiminnalla. Opas Kasvun ja uudistumisen edistäminen pk-yrityksissä löytyy kokonaisuudessaan verkkoversiona: Suora linkki opassivulle, josta aineiston voi ladata ilmaiseksi yrityksen käyttöön: Julkaisut?showlocation=9873f78d-33d bb-ad50caa90ea9&newsID=e18e5c70-d409-4bcd-9c50-0e4b08ff60da

20 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Sijoittuvan yrityksen tuki Alueen kehitysyhtiöt palvelevat alueelle sijoittumista suunnittelevaa yritystä tarjoamalla pääosin maksuttoman kokonaispaketin, joka sisältää: Rahoitusneuvonta Asiakkuuksien tunnistaminen Apua rekrytoinnissa Esiselvitys mahdollisuuksista yrityksen kannalta Kumppaniverkosto Toimitilaselvitys Rahoitusneuvonta Osaavan henkilökunnan saatavuus, koulutustarpeiden ja -mahdollisuuksien kartoitus Parhaat logistiset vaihtoehdot Kehitysyhtiöiden sijoittumispalvelut: Cursor: Kinno: Kehy: Wirma: ja ja

21 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisen tuki Kaakkois-Suomella on sijaintinsa vuoksi erityinen asema ja merkittävät mahdollisuudet venäläistaustaisen yritystoiminnan sijoittumisalueena. Lisäksi alueella on saatavissa Suomessa suhteessa eniten venäjänkielentaitoista työvoimaa ja palvelua. Monilla venäläisillä yrityksillä on halua perustaa osa liiketoiminnastaan vakaisiin oloihin, joita EU-Suomi hyvin edustaa. Alueen kehitysyhtiöillä on käytettävissä useita eri toimintatapoja venäläistaustaisen yritystoiminnan saamiseksi alueelle sekä tukitoimiksi tällaisille käynnistyville ja jo toimiville yrityksille. Kinnossa on sijoitusmarkkinoinnin lisäksi käytössä tänne sijoittuville venäläistaustaisille yrityksille tiivis henkilökohtainen tukipalvelu. Palvelua voidaan antaa tarvittaessa myös asiakkaan luona Venäjällä. Asiakkaat ovat hyvin tyytyväisiä, kun saavat palvelua omalla äidinkielellä ja joka tilanteessa, missä sitä tarvitsevat. Lappeenrannan Wirmalla toimii oma edustusto Pietarin Suomi-talossa. Tätä kautta on helpompi lähestyä pietarilaisia asiakkaita. Tämä on ollut hyvä toimintamalli ja sitä kautta on saatu hyviä tuloksia. Kotkassa on viimeiset kaksi vuotta pyörinyt RU- BICON hanke tarkoituksena on saada toimiva konsepti, jolla palvellaan Venäjältä Suomeen sijoittuvia yrityksiä. Rubicon on Cursorin vetämä hanke ja se on houkutellut mukaan muita kehittämisyhtiöitä sekä muita yksityisiä palveluntarjoajia kuten esim. tilitoimistoja, lakitoimistoja, markkinointifirmoja yms. Rubicon haluaa palvella kaikkia Venäjältä tulevia asiakkaita ja ohjata niitä oikeille tahoille. Kotka kuuluu Helsinki-keskukseen, jonka Pietarin edustuston kautta myös Rubiconille ohjautuu asiakkaita. Imatran seudulla Kehyssä kansainvälisyysneuvonta muodostaa oman palvelukokonaisuuden. Osana sitä tarjotaan palvelua venäläistaustaisille yrityksille, joilla on kiinnostusta käynnistää yritystoimintaa Imatran seudulla. Yritysten kanssa käydään läpi kansainvälistymiseen liittyviä asioita ja helpotetaan uudelle markkina-alueelle siirtymistä. Palvelua saa myös venäjän kielellä. 3.6 Julkiset yritystuet Aloittava yritys tarvitsee yleensä ulkopuolista rahoitusta. Yrityksen alkuvaiheessa syntyy paljon kuluja, mutta tulot tulevat viiveellä. Samoin yrityksen kasvaessa tai laajentaessa toimintaansa ulkopuolisen rahoituksen tarve on usein merkittävä. Näissä tilanteissa rahoituksen saaminen yksityiseltä sektorilta (pankit, vakuutuslaitokset) on usein hankalaa, koska yritystoimintaan sisältyy Liiketoiminnan kehitysvaihe Julkiset Idea-/Siemenvaihe Perustamisvaihe Finnvera x x x x Tekes x x x x ELY-keskukset x x x x Finnfund x x x x Sitra x x x x Teollisuussijoitus x x x x Vakuutusyhtiöt x x x x TE-toimistot x x Yksityiset Liikeparkit x x x Bisnesenkelit x x (x) x Pääomasijoittajat x (x) x x Lähde: Wirma pk-yrityksen kasvun opas Kasvuvaihe Laajentumisvaihe

22 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 22 merkittävä riski rahoittajan kannalta, eikä riittävän suuria vakuuksia ole ainakaan yrityksen alkuvaiheessa mahdollista helposti järjestää. Julkisella sektorilla on tähän yritysten tarpeeseen useita rahoituskanavia tarjolla. Yrityksen alussa ideavaiheen rahoittamiseen apua voi olla saatavissa julkisilta rahoittajilta: Finvera, Tekes ja ELY-keskukset. Yritystoiminnan varsinaiseen käynnistämiseen ja myöhemmin yrityksen kasvuun ja laajentamiseen rahoitusta voi olla saatavissa useammasta julkisesta ja yksityisestä lähteestä. Oheisessa taulukossa on esitetty yrityksen ulkopuolisia rahoituslähteitä liiketoiminnan eri kehitysvaiheisiin. 3.7 Oppisopimus yritystoiminnan tukena Oppisopimuspohjainen koulutus kohdistuu automaattisesti sellaisille toimialoille, joilla jo harjoitetaan liiketoimintaa. Tällöin sekä nuorten että työttömien koulutettavien pitkäaikainenkin työllistyminen on parhaiten turvattu. Julkista tukea oppisopimuskoulutukseen voi saada myös aloittava yritys oman liiketoimintansa käynnistämiseen. Oppisopimusmenettely tukee rakennemuutoksen haittojen lieventämistä näin ollen sekä suuntaamalla viiveettä koulutuksen elinvoimaisille toimialoille että tukemalla uusien yritysten syntymistä. Oppisopimuskoulutuksen suuntautumista ohjaavat elinkeinoelämän välittömät tarpeet eivätkä oppilaitokset tai usein epävarmoiksi osoittautuvat talouden kehittymisennusteet. on tarve kehittää uuden yrityksen liiketoimintaa halutaan vahvistaa ja kehittää omaa yrittäjyysosaamista ja ammattitaitoa yrittäjäpolvenvaihdoksessa tarvitaan koulutusta jatkajalle palkataan uusi työntekijä, jolta puuttuu alan ammatillinen koulutus tai pätevyys koulutetaan henkilöstöä uusiin työtehtäviin kehitetään yrityksen olemassa olevan henkilöstön osaamista ja ammattitaitoa sopivan koulutuksen saanutta työntekijää ei löydy työmarkkinoilta tarvitaan räätälöityä tutkintoon johtavaa koulutusta useammalle työntekijälle Yrityksen menestymiselle on merkityksellistä pystyä reagoimaan nopeasti ja uskottavasti tarjouspyyntöihin. Erityisesti taloudellisen lamakauden aikana ammattihenkilöstöä purkautuu pois yrityksen resursseista ja kysynnän herätessä jälleen joudutaan ongelmiin pätevien ammattilaisten puutteen vuoksi. Reagointivalmiuttaan markkinoilla esiintyvään kysyntään yritys voi parantaa oppisopimusmenettelyllä. Oppisopimuksella saavutetaan monia etuja: yritys sitouttaa ammattimaista työvoimaa vaikkapa vain reserviksi yrityksen reagointivalmius kysyntään kohentuu työkokemusta omaavien ammattikoulutettujen henkilöiden ollessa saatavissa ja tarjottavissa tekijöiksi oppisopimuksen kautta koulutetut henkilöt sitoutuvat henkisesti oppisopimusyritykseen ja ovat myöhemminkin helpommin rekrytoitavissa yritys oppii tietämään henkilötasolla oppisopimuskoulutetun soveltuvuuden ja voi optimoida suoritustason organisaation tehokkaaksi löytämällä oikean miehen oikeaan paikkaan. Oppisopimuskoulutuksen edistämisen tavoite Kymenlaakson alueella on saada alueella toimivien yrittäjien liiketoiminta menestymään korkean tason osaamisen ja erikoisosaamisen tukemana. Alueellisten intressien näkökulmasta katsoen ja rakennemuutoksen perusfilosofian mukaisesti ei ole tarkoituksenmukaista kouluttaa ammattihenkilöstöä, joka työpaikkojen puuttumisen vuoksi siirtyy pois alueelta ja tällä tavoin pienentää työttömyyslukuja. Ammattiosaamisen ja uuden tiedon siirtäminen oppilaitoksista suoraan alueen

23 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 23 yrityksiin on alueellista työllisyyttä varmuudella turvaava koulutusketjun vaihe. Tämän vuoksi oppisopimuspohjainen koulutus puolustaa asemaansa. Kymenlaakson alueella on varsin merkittävä ammatillisen toisen asteen koulutuksen kapasiteetti aikuiskoulutusohjelmineen. Kouvolan seudun ammattiopisto, Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto ja Kouvolan Ammatillinen Aikuiskoulutussäätiö ovat tunnetut oppisopimuskoulutusta tarjoavat toisen asteen oppilaitokset Kymenlaaksossa. 3.8 Palvelujen tuotteistaminen Yksi pk-yritysten tilausten saantia usein vaikeuttava pullonkaula on vähäinen halu ja kyky kuvata kirjallisesti ja suullisesti tuotteitaan ja palvelujaan. Kun palveluja/tuotteita on totuttu toimittamaan lähellä sijaitseville vakioasiakkaille, ei ole ollut pakottavaa tarvetta kehittää omia tuote- ja palvelukuvauksia. Ongelma korostuu yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tällaiset vakioasiakkaat alkavat vähetä. Mikäli yritys haluaa edelleen jatkaa toimintaansa, on sen hankittava uusia asiakkaita kauempaa Suomesta tai ulkomailta ja/tai kehitettävä uusia palveluja/tuotteita. Moni pk-yritys ei pysty vakuuttamaan etenkään potentiaalisia ulkomaisia asiakkaita ilman kunnollisia myyntiesitteitä, referenssilistoja tai nettisivuja. Usein ongelmana on, että mikäli esitteitä tai kotisivuja on, niissä kuvataan asiakkaan kannalta epäolennaisia asioita, kuten yrityksen konekantaa tai tuotantotiloja. Asiakas on kuitenkin ostamassa palveluja ja tuotteita, joita yritys tekee asiakkaan tarpeisiin ja odotuksiin. Suuret yritykset ovat yleensä pk-yrityksiä kokeneempia ja organisoidumpia toimintojensa järjestämisessä ja kuvaamisessa. Heillä on usein käytössään erikoistunutta henkilöstöä, joka hoitaa yrityksen markkinointi- ja myyntitehtävät, viestinnän sekä tuotekehityksen. Pk-yrityksissä sitä vastoin toimitusjohtaja yrittää usein yksinään hoitaa kaiken tarjouslaskennasta projektinjohtoon ja asiakasreklamaatioiden käsittelyyn. Suuryritykset ovat jo pitkään kehittäneet systemaattisesti vakioituja tuotteita, tuotekansioita, sähköistä viestintää ja palvelukuvauksia, joiden avulla uudet asiakkaat saadaan vakuutettua toimitusten sisällöstä ja laajuudesta. Monet suuryritykset ovat myös usein kehittäneet materiaalisten tuotteiden rinnalle kannattavaa palveluliiketoimintaa, jonka osuus liikevaihdosta on jatkuvasti kasvanut (esim. Metso ja Kone). Pk-yritysten kilpailukyvyn ja menestymisen kannalta voidaan luetella mm. seuraavia kehitystarpeita: oman toiminnan selkeä kirjallinen kuvaaminen selkeä viestintä sekä ajantasainen, ylläpidetty esitysmateriaali, referenssiluettelot, CV:t jne. omien tuotteiden ja palveluiden kuvaaminen asiakasnäkökulmasta mitä asiakas tarvitsee ja odottaa? tuotteita valmistavien yritysten osalta toimituksiin liittyvien luontevien oheispalvelujen erottaminen omiksi palveluiksi, niiden kuvaaminen sekä hinnoittelu.

24 RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 24 Alkuvuodesta 2014 järjestetyssä tilaisuudessa ulkomainen suuryritys haki itselleen suomalaisia ja erityisesti kymenlaaksolaisia pk-yrityksiä toimittajikseen. Tilaisuuteen kutsutuilta yrityksiltä pyydettiin noin kymmenen minuutin yritysesittely englanniksi. Yhteensä tilaisuuteen osallistuvia yrityksiä oli reilu 60. Yritysesittelyjä arvioitiin subjektiivisesti kriteereillä: heikko, välttävä, tyydyttävä, hyvä ja erinomainen. Arvostelun kohteena olivat yrityksen esittely, yrityksen oman tuotteen esittely sekä suoriutuminen englanniksi. Arvioinnin lopputulemana oli, että yritysten kyky esitellä yrityksensä ja tuotteensa oli varsin heikko. Yritysten esitystaito (%) Yritysten taito esitellä tuotteitaan (%) Yritysten esitystaito englanniksi (%)

25 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 25 3 Kuinka helpottaa yritysten omistajavaihdoksia Elävä esimerkki I Avaimet käteen -hanke (Kinno) Valtakunnallisten tilastojen mukaan noin kolmannes yrittäjistä on yli 55-vuotiaita. Esimerkiksi Kouvolan seudulla se tarkoittaa noin tuhatta yrittäjää. Näistä arviolta noin 300 sellaista yritystä, joille haetaan jo lähivuosina uutta omistajaa. Kinnon käynnissä oleva Avaimet vaihtoon -projekti saattaa yritysten myyjät ja ostajaehdokkaat luottamuksellisesti yhteen. Projekti on kouluttanut erityisiä omistuksenvaihdosvalmentajia, jotka ovat mukana yrityskaupoissa tai sukupolvenvaihdoksissa ohjaajan ja mentorin roolissa. Omistuksenvaihdosvalmentajat kartoittavat yhdessä yrittäjän kanssa yrityksen nykytilanteen ja ohjaavat asiantuntijapalveluiden piiriin. Omistuksenvaihdosvalmentajina toimii kokeneita konsultteja ja yrittäjiä, joilla on osaamista eri toimialoilta. Toiminta on maksutonta ja luottamuksellista: salassapitosopimukset on tehty kaikkien valmentajien kanssa ja yritysneuvojilla on vaitiolovelvollisuus. Jotta yritykselle löytyisi helpommin ulkopuolinen jatkaja, on hyvä aloittaa ajoissa yrityksen myyntikuntoon saattaminen, realistinen arvon määrittäminen ja määrätietoinen ostajan/jatkajan etsintä. Potentiaaliset ostajat löytyvät usein lähipiiristä, henkilökunnasta, kilpailijoista, toimittajista tai asiakkaista. Omistajavaihdospalveluihin liittyy myynti-ilmoitus Kymenlaakson Yrityspörssissä, joka tarjotaan hankkeen yhteydessä maksuttomana puolen vuoden ajan. Hankkeen yhteydessä haastatteluja käydään sekä luopuja- että jatkajayrittäjien kanssa. Kinnon nettisivuilla on linkki, johon kaikki yritystoiminnan jatkamisesta kiinnostuneet voivat ilmoittautua. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä voi merkittävästi alentaa se, että uusi yrittäjä voi saada valmiina vakioasiakaskunnan, sopivat toimitilat varusteineen ja tarvikkeineen sekä valmiit tietojärjestelmät. Siirtymää yrittäjäksi voidaan lisäksi helpottaa sillä, että lopettava yrittäjä voi siirtää mahdollista tietotaitoaan jatkajalleen. Valmiilta pohjalta uusi yrittäjä voi suunnata toimintaa myös uusiin suuntiin.

26 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 26 3 Elävä esimerkki II: Case: Kymenlaakson Protomo Voikkaan tehdasalueella Protomon perusajatus on koota eri alojen osaajia ja asiantuntijoita tiimeiksi, jotka kehittävät tuotteiden ja palveluiden prototyyppejä. Kehitysideat saadaan yrityksiltä, tutkimuslaitoksista ja yksityisiltä innovaattoreilta. Kehitystyön tuloksena syntyy uusia kaupallistettavia ratkaisuja ja kehitystyöhön osallistuneet saavat mahdollisuuden edetä urallaan menestysinnovaation kehittäjiksi ja yrittäjiksi. Kymenlaakson Protomon päämaja on Voikkaan entisen paperitehtaan tiloissa. Sen toimii Kouvola Innovationin Luovuudella liiketoimintaa -kehittämistiimin osana. Voikkaalla Protomon toiminta käynnistyi keväällä Hankkeen käynnistäminen liittyi UPM Myllykosken paperitehtaan lakkautukseen. UPM rahoittaa hankkeen kolmen vuoden ajan. Ensisijaisena kohderyhmänä ovat tehtaalta ilman työpaikkaa jääneet 500 henkilöä. Protomo kävi läpi koko ryhmän henkilökohtaisten haastattelujen, lukuisten tilaisuuksien ja eri viestintäkanavien avulla. Pääkohderyhmän lisäksi alusta lähtien Protomon palvelut ovat olleet käytettävissä myös muille seudun yrityksille, yhteisöille ja yrittäjyydestä kiinnostuneille. Protomo ei kilpaile toiminnallaan olemassa olevien järjestelmien kanssa vaan toimii niiden kanssa yhteistyössä. Protomo on järjestänyt mm. puoli vuotta kestävää yrittäjyysvalmennusta 15 hengen ryhmissä henkilöille, joilla on tarkoituksena kehittää yritys oman idean pohjalta. Tähänastiset valmennusryhmät ovat koostuneet monipuolisen osaamisprofiilin ihmisistä. Ryhmistä on löytynyt myös kansainvälistä osaamista mm. Venäjältä ja Kiinasta, on ollut kokeneita tekijöitä ja nuorta sukupolvea. Valmennusryhmien muodostaman rungon ympärille on rakennettu paikallista Protomo-yhteisöä, joka jalostaa osaamisesta uutta yritystoimintaa. Valmennusryhmien lisäksi yrittäjyyttä on edistetty järjestämällä tilaisuuksia yrittäjille tai yrittäjäksi aikoville, myös yrityskohtaisia koulutuksia on toteutettu. Kymenlaakson Protomon kautta on 1,5 vuodessa syntynyt 11 uutta yritystä. Protomo-konseptia on laajennettu koko maahan ja näin on luotu verkosto, joka tukee yrittäjyyden syntymistä ja parantaa työllisyyttä erityisesti rakennemuutoksen koettelemilla seuduilla. Protomo-verkoston sivut:

27 3. TYÖKALUJA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 27 Venäläisten innovaatioiden kaupallistaminen Suomessa Elävä esimerkki III 3 Case: InnoDataBase työkaluna innovaatioiden arvioinnissa 3 Venäläisten innovaatioiden arviointiin ja kaupallistamiseen Kaakkois-Suomessa on käytettävissä Wirman kautta palvelu, jossa mm. hyödynnetään kansainvälistä innovaatioiden arviointi- ja kehittämisohjelmistoa eli Inno- DataBase-tietokantajärjestelmää. Palvelun kautta pyritään saamaan uutta yritystoimintaa Suomeen ja antamaan asiantuntija-apua helpottamaan ja nopeuttamaan venäläisten innovaatioiden kehittämistä ja kaupallistamista Suomessa. InnoDataBasen kautta saatava innovaatiokohtainen tieto ja arviointi auttavat venäläistä yritystä tai yrittäjäksi aikovaa arvioimaan oman innovaationsa potentiaalia sekä innovaation kehittämis- ja kaupallistamismahdollisuuksia Suomessa. Palvelun kautta on saatavissa myös henkilökohtaista suomalaista asiantuntijaneuvontaa. Järjestelmä on myös muiden Kaakkois-Suomen kehitysyhtiöiden käytössä. Hankkeessa ovat mukana Wirman lisäksi mm. TEM, TEKES, VTT, Finnode ja European-Russian Innoparnership. Opas netissä: (saatavissa myös venäjäksi) Kansainvälinen InnoDataBase-nettisivu, jossa olevaan lomakkeeseen yrittäjä täyttää kuvauksen ja tiedot omasta innovaatiostaan arviointia varten: Elävä esimerkki IV: Case: Rahoituspäivä Cursorin kehittämä Rahoituspäivä-konsepti tuo yhteen rahoittajat ja kehitteillä olevat yritykset/hankkeet. Kyseessä on tilaisuus, johon kutsutaan useita eri rahoittajien edustajia (ELY-keskus, Finnvera, Tekes, Finpro, Luoteis-Venäjän Rahasto, Innofinance, yrityksen oman pankin edustaja tai alueella toimivien pankkien edustajia), joille yritykset pääsevät yhdellä kertaa kertomaan rahoitustarpeistaan. Sen avulla yrittäjät säästävät aikaa ja vaivaa ja saavat hyödyllisiä kommentteja rahoittajien edustajilta yritystään/ hankettaan varten. Rahoituspäivään osallistuvilta yrittäjiltä vaaditaan, että heidän oma rahoitusosuutensa on kunnossa ennen tilaisuuteen osallistumista. Yrittäjällä täytyy myös olla valmiina liiketoimintasuunnitelma ja kehittämistarvesuunnitelma. Lisäksi yrityksen on valmisteltava vapaamuotoinen esitys yrityksestä/hankkeesta, johon rahoitusta tarvitaan ja jolla rahoittajat vakuutetaan rahoitustarpeesta. Yritys voi kutsua tilaisuuteen mukaan myös itse haluamiaan tahoja, kuten yhteistyökumppaneita, muita rahoituspartnereita, oman pankkinsa edustajia jne. Esimateriaali lähetetään rahoittajien edustajille viikko ennen tilaisuutta. Kaikki annetut ja esitetyt materiaalit ovat luottamuksellista, eikä niitä käytetä muuhun tarkoituksee

28 4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA 28 KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA.

29 4. KAAKOSSA ON KASVUN PAIKKA RAKENNEMUUTOKSEN JOHTAMINEN KAAKKOIS-SUOMESSA Kaakossa on kasvun paikka Esimerkkejä merkittävistä kehityskohteista 4.1. Matkailu ja palvelut / Etelä-Karjala Uusien elinkeinojen nousu - Etelä-Karjalan matkailu ja palvelut vedossa venäläisturistien ansiosta Lappeenrannan ja Imatran seudulla on menossa matkailuvetoinen investointibuumi. Tilanne on syntynyt verrattain nopeasti venäläisen keskiluokan lähdettyä liikkeelle erityisesti Pietarin seudulta. Lappeenranta on Suomen toiseksi suosituin lomakohde ulkomaisten matkailijoiden määrässä mitattuna. Vuoden 2012 aikana Lappeenrannassa kävi yli 2 miljoonaa venäläistä matkailijaa. Imatralla vieraili vastaavasti venäläisturistia. Etelä-Karjala on näin ollen selkeästi suosituin kohde venäläisturistien keskuudessa. Matkailijoita palvelevat seudulla Nuijamaan, Vainikkalan ja Imatran rajanylityspaikat, joiden kehittämiseen panostetaan. Suoraa junayhteyttä tavoitellaan uudelleen nyt myös Imatran kautta, minne henkilöjunalla on aiemmin Pietarista ja Viipurista päästy. Tällä hetkellä matkustaminen junalla Pietariin onnistuu Lappeenranta-Vainikkala-aseman kautta 1½ tunnissa. Lappeenrannan lentokentän kansainvälisiin lentoyhteyksiin on viime vuosina myös panostettu. Seudun pullonkaulana turismin kehittämisessä on ollut melko vaatimaton majoituskapasiteetti. Osaltaan tähän on vastattu uusinvestoinneilla. Rauhan matkailualuetta on kehitetty 2000-luvulla vahvasti. Holiday Club avasi uuden kohteensa loppuvuodesta Uuden toimijan tulo alueelle on piristänyt myös Imatran kylpylän myyntiä. Vahvat panostukset tiloihin, majoituskapasiteettiin sekä oheispalveluihin mahdollistavat myös suurten yleisötapahtumien järjestämisen. Hotellien täyttöaste on ollut Lappeenrannassa viime vuosien aikana, myös majoituskapasiteetin lisääntymisen jälkeen, Suomen vahvimmalla tasolla Helsingin kanssa, eli n. 65 %. Etelä-Karjalassa kävi venäläismatkailijoita yli 2 miljoonaa Imatralla vieraili venäläisturistia 2012 Junamatka Imatralta Pietariin kestää 1½ tuntia

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014

Pk-yritysbarometri. Kevät 2014 Pk-yritysbarometri Kevät 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10,0 70 50 BKT 8,0 6,0 30 10-10 -30-50 Suhdannenäkymät puoli vuotta

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto

Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parempi integrointi nuorisotakuuseen 7.11.2013 Tuija Oivo Ylijohtaja TEM/ Työllisyys- ja yrittäjyysosasto Nuorten työttömyys on kasvanut 2012 Syyskuun lopussa 29 721

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) 9 11 Rakentaminen (F) 16 KOKO MAA Pirkanmaa Kauppa (G) 18 17 Palvelut (H, I, K, O) 56 55 Muut 1 1 0 0 30 40 50 60 70 80 90 0 %.3.0 1 . HENKILÖKUNNAN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA

1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA 1. YRITYSTEN OSUUDET ERI TOIMIALOILLA Teollisuus (D) Rakentaminen (F) 15 16 Kauppa (G) 19 18 KOKO MAA Keski-Suomi Palvelut (H, I, K, O) 45 44 Muut 2 3 4 5 6 7 8 9 % 17.8.29 1 2. HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄN MUUTOSODOTUKSET

Lisätiedot

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016

Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Muutosjoustavuuden ja riskien analysointi Keskustelukysymykset analyysiryhmälle 12.1.2016 Tausta aineistoa löytyy osoitteesta http://www.pohjanmaalukuina.fi/aluetalous/erm/. Kysymys 1: Teollisuustoimialojen

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio LIITE 1 Neuvotteleva virkamies Johanna Osenius 17.12.2015 SALON SEUDUN NIMEÄMINEN ÄKILLISEN RAKENNEMUUTOKSEN ALUEEKSI VUODEN 2017 LOPPUUN Säädösperusta Nimettävä alue

Lisätiedot

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes

Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella Jukka Leppälahti Tekes Pilotoinnin ja kasvupolun rahoitus Cleantech alueella 25.8.2015 Jukka Leppälahti Tekes Tilaisuuden tavoite Kertoa millaista rahoitusta on saatavilla erityisesti pk-yritysten pilotointihankkeisiin ja sitä

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 4 7 Rakentaminen Kauppa 13 1 1 16 Palvelut 61 68 Muut 1 2 3 4 6 7 8 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin 2 2:

Lisätiedot

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen

Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Venäjän pakotteiden vaikutus kalatalouteen Kalafoorumi 11.9.2014 Kalatalousneuvos Risto Lampinen Maa- ja metsätalousministeriö Venäjän pakotteiden vaikutukset kalatalouteen Suorat vaikutukset Kalan vientikiellolla

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus

Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Yrityksen kehittämisen, kansainvälistymisen ja kasvun rahoitus Kouvola 12.5.2015 Kari Sartamo 4.6.2015 JULKISET RAHASTOT EU kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Kestävää

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma

Suomen rakennerahasto-ohjelman EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Suomen rakennerahasto-ohjelman 2014 2020 EAKR-painotukset ja Etelä-Karjalan maakuntaohjelma Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Satu Sikanen 13.3.2014 Rakennerahasto-ohjelmassa esitettyjä kehittämishaasteita

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM- Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 2.9.2016 ERM ennakoidun rakennemuutoksen varautumissuunnitelma Ennakoidun rakennemuutoksen (ERM) hallinta tarkoittaa elinkeinoja aktiivisesti uudistavaa

Lisätiedot

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka

Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Liideri-ohjelma 2012 2018 Hyvinvoinnista bisnestä -teemaklinikka Tähtää korkealle Rahoitamme yrityksiä, joilla on halu ja kyky kasvaa. Intoa ja osaamista Loistava

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari

Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusala työllistää RT:n katsaus Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Rakennusteollisuus RT Tapio Kari Työkokeilu Kuuden euron

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Kainuu Pk-yritysbarometri, syksy 216 Alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 7 Rakentaminen Kauppa 14 1 16 16 Palvelut 9 61 Muut 1 3 1 2 3 4 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy 216

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Keitä Salon osaamiskeskittymä

Keitä Salon osaamiskeskittymä Keitä Salon osaamiskeskittymä palvelee? Teollisuusfoorum Katse tulevaisuuteen 14.2.2017 Mika Mannervesi 1 Älykkään teknologian Salo Kuvitus: Janne Harju / Napa Illustrations Salon osaamiskeskittymä pähkinäkuoressa

Lisätiedot

Market Expander & QUUM analyysi

Market Expander & QUUM analyysi Market Expander & QUUM analyysi KANSAINVÄLISTYMISEN KEHITYSTASOT Integroitua kansainvälistä liiketoimintaa Resurssien sitoutuminen, tuotteen sopeuttaminen, kulut, KV liiketoiminnan osaaminen Systemaattista

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus

BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA. Liisa Saarenmaa MMM SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus BIOTALOUDEN KÄRJET SUOMEN HALLITUSOHJELMASSA Liisa Saarenmaa MMM 23.11.2015 SIÑAL 2016 tiedotustilaisuus Sipilän hallitusohjelman toimintasuunnitelma Muutosohjelma, jonka tavoitteena nostaa Suomen talous

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee

Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoiman saatavuus, liikkuvuus ja tarjonnan kannustimet Pekka Sinko 20.2.2007 Faktat pöytään, Kitee Työvoimapula vai työpula? Lehtitietojen valossa työvoimapula on jo yritysten arkipäivää. Valtiovarainministeriö

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Technopolis Oulu 12.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut ELY-keskus

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, kevät Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, kevät 5 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 6 6 7 Palvelut 5 59 Muut 0 0 0 50 60 70 Pk-yritysbarometri, kevät 5 alueraportti, : Henkilökunnan

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016

Oma Yritys-Suomi. Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi Tuija Marnela, Pirkanmaan TE-toimisto 8.6.2016 Oma Yritys-Suomi -työtila Käyttäjien profiilitietojen (toimiala, paikkakunta, kiinnostuksen kohteet) mukaan rakentuva sähköinen työtila,

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen

Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Yhdessä enemmän Maaseudun päivittämisestä yrittäjyyden supervuoteen Tilannekatsaus Huhti-toukokuu 2016 Jyrki Pitkänen KASELY Maaseutupalvelut Maaseuturahoitus Kaakkois-Suomessa 2014-2020 Myöntökehys 2014-2020

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, kevät 2017

Pk-yritysbarometri, kevät 2017 Pk-yritysbarometri, kevät 217 Alueraportti, 1 Pk-yritysbarometri, kevät 217 alueraportti, 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muut 2 1 7 9 17 15 15 16 57 61

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti

Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Uudistuva teollisuus Satakunnassa - Teollisuuden kasvuohjelma Teollisuuspilotti Teollisuuden uusiutuminen on Satakunnan maakunnan kärkitavoite Teollisuuden uusiutumisen edistäminen on keskeinen Satakunnan

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen

Yrittäjäkoulutus. Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 1 Yrittäjäkoulutus Yrityksen toimintaperusteiden selvittäminen 2 Markkinaselvitys Markkinaselvityksessä selvitetään ennen yritystoiminnan aloittamista, onko aiotulla yritysidealla kannattavan liiketoiminnan

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014

Pk-yritysbarometri. Syksy 2014 Pk-yritysbarometri Syksy 2014 1 Pk-yritysbarometrin aineisto 2 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, Suhdannenäkymät ja BKT 90 10 70 50 30 10-10 -30-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu

Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu Teemaklinikka Ekologisuus liiketoiminnan kasvun edistäjänä Scandic Oulu Oulu 14.09.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä

Mikroyrittäjän OV kartoitus. Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus Erkki Petäjä Mikroyrittäjän OV kartoitus osana yritysneuvontapalveluita Yritysneuvontapalvelu myyjille Palvelu on ensimmäinen kartoituskeskustelu yrittäjän kanssa, jonka perustella

Lisätiedot