jpelektroniikka- ja sähköteollisuus

Transkriptio

1 jpelektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti ennakoi liiketoimintaympäristön muutoksia Työ- ja elinkeinoministeriö Maa- ja metsätalousministeriö Työvoima- ja elinkeinokeskus Finpro Matkailun edistämiskeskus

2 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 3/2008 Erkki Rönkkö

3

4 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta. Alan korkean vienti-intensiteetin ja 2000-luvun rakennemuutoksen oleellisuuden takia globalisaation kehitystä on painotettu.suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v noin 27,7 mrd. euroa, jalostusarvo noin 10,4 mrd. euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on liikevaihdolla mitattuna suurimpia teollisuudenaloja ja sen tuotannon bruttoarvon ylittää vain yhteenlaskettu kone- ja metallituoteteollisuus (n. 30 mrd. euroa). Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Alan päätuotteita (tbra n. 20 mrd. euroa, kasvua edellisvuodesta 10 %) Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa viidennes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n. puolet, neljännes tuotannossa ja loppuneljännes hallinnossa). Pitkään lähes paikallaan polkenut sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus (tbra n. 2,2 mrd. euroa, +16 %) on ollut nousussa nyt neljättä vuotta. Alan johtava yritys on ABB Finland. Sähkönjaleluja tarkkailulaitteita (tbra n. 0,8 mrd. euroa, +13 %) toimittavat mm. Ensto ja Nokian Capacitors. Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita (tbra n. 1,8 mrd. euroa, +17 %) valmistaa isohko joukko pienempiä yrityksiä. Teollisuuden prosessinsäätölaitteet (tbra n. 0,3 mrd. euroa, +2,5 %) katsotaan omaksi alatoimialaksi. Tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation ja Honeywell. Johtimien ja kaapeleiden (tbra n. 0,6 mrd. euroa, +20 %) merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli, Helkama ja PKC Group. Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistuksen (tbra n. 0,6 mrd. euroa, +10) yrityksiä ovat mm. VTI Technologies ja Okmetic. Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi toimittajaksi pääasiassa Nokian vetämässä tuotantoverkostossa silloisen klusterin osana. Sittemmin ala on hiipunut selvästi luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu/siirto ulkomaille. Tuotannon siirtymisellä on haettu asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa ja halvempaa työvoimaa. Massatuotanto on siis siirretty ja/tai ulkoistettu. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti ja panostukset keskittyvät automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Lähivuosien kehitysnäkymät ovat epäselvät ja epävarmat, pahimmillaan odotetaan pitkähköä ja syvää taantumaa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Elektroniikka, sähköteollisuus, osavalmistus, sopimusvalmistus, Teknologiateollisuus, OEM, EMS, globalisaatio ISSN Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

5

6 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Toimialan rakenne Toimialan yrityskanta Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Yrityskannan muutokset Tuotanto ja kapasiteettitilanne Alan suurimpia yrityksiä Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotantoteknologia Tuotannon logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Vahvuuksia ja menestystekijöitä Keskeisiä ongelmia Kehittämistarpeita... 48

7 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Markkinoiden kehitys ja visio Suomen näkymät ja mahdollisuudet SWOT-yhteenveto Lähteet... 57

8 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan tavoitteena on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi tietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain julkaistava sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeisiä saatavissa olevia tietoaineistoja ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien ja eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa DL, eli elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta. Alan toimintatapa- ja rakennemuutokset ovat nopeita ja toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia. Tilastot eivät riitä kuvaamaan nykytilannetta, saati ennakoimaan tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin ei sisälly sisällön tai laadun kehitystä ja muutoksia, vaikka ajan mittaan laitteet ovat muuttuneet perusteellisesti. Vienti sisältää jopa huomattavasti ns. läpivientiä, mikä kasvattaa tilastoja. Tuotteiden hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Joskus alkuperäinen tietolähdekin jää hämärän peittoon. Vastuu sisällöstä on joka tapauksessa raportin laatijan. Tämä raportti julkaistaan osana teknologiateollisuuden raporttisarjaa, jonka toinen osa on Metallin työstö. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa Erkki Rönkkö toimialapäällikkö

9 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v (Tilastokeskuksen mukaan) noin 27,7 mrd.euroa, jalostusarvo noin 10,4 mrd.euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on tuotannon bruttoarvolla mitattuna suurimpia teollisuudenaloja ja sen tuotannon bruttoarvon ylittää vain yhteenlaskettu kone- ja metallituoteteollisuus (n. 30 mrd.euroa). Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa Teoll. prosessinsäätölaitteet 1 % Instrumentit, mittauslaitteet 4 % Terveydenhuollon elektroniikka 3 % Osavalmistus, kokoonpano 4 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 8 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Komponentit, pienosat 2 % Tietoliikennelaitteet 73 % Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimialan eri julkaisuissa ala jaetaan 1. Elektroniikka-alan tuotteisiin, joiden sisältö on tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV- ja radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet 2. Sähköteknisiin tuotteisiin, joiden sisältö on sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet

10 9 3. Instrumentteihin, joiden sisältö on lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot Joissakin jaotteluissa hissit lasketaan mukaan tai kotitalouskoneet jätetään pois. Edellä oleva tuotannon jakaantuminen noudattaa mm. VTT:n käyttämää luokitusta. Kuvasta puuttuvat jotkut marginaalisektorit, kuten kulutuselektroniikan laitteet, kodinkoneet ja tietokoneet, joiden yhteenlaskettu osuus on n. 1 %. Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa viidennes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n. puolet, neljännes tuotannossa ja loppuneljännes hallinnossa), vaikka tuotannosta 99 % syntyy ulkomailla. Nokialla on keskeinen asema Suomen innovaatiojärjestelmässä sekä käyttäjänä että tuottajana. Ilman Nokiaa Suomen t&k-panostus olisi kaukana maailman kärjestä suhteutettuna talouden kokoon. Muita varsinaisia OEM:ksi luokiteltavia laitevalmistajia meillä ei ole, vaikkakin varsin itsenäisiä ja omaan t&k-toimintaan tukeutuvia osaja järjestelmätoimittajia, kuten Ericsson, Tellabs, Teleste, Orbis, Siemens ja Tecnomen. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus pysyi pitkään jokseenkin vakaana, mutta on ollut nousussa nyt neljättä vuotta. Alalla toimivat mm. ABB Finland (henkilöstöä yli 6600) ja Vacon (pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin). Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteita toimittavat mm. Ensto (sähköistysratkaisuja tuotanto- ja kulutussektorille) ja Nokian Capacitors (sähkölaitoksille, voimayhtiöille, teollisuudelle ja kiinteistöyhtiöille energian säästöön ja sähkön laadun parantamisen järjestelmä- ja laitosratkaisuja). Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita valmistaa isohko joukko yrityksiä, mm. Vaisala (elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita meteorologian, ympäristötieteiden, liikenneturvallisuuden ja teollisuuden tarpeisiin), kempeleläinen Polar Electro (telemetrisiä urheiluinstrumentteja) ja Suunto (urheiluinstrumentteja eri lajeihin). Teollisuuden prosessinsäätölaitteet katsotaan omaksi alatoimialaksi. Tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation (Suomen lv. n. 80 milj.euroa), joka suunnittelee ja toimittaa prosessiteollisuuden, automaation ja tiedonhallinnan sovelluksia ja järjestelmiä sekä tuotantoprosessien mittausjärjestelmiä ja -laitteita massa- ja paperiteollisuudelle ja öljy- ja kaasuteollisuudelle, Honeywell (teollisuusautomaatiot, prosessin- ja laadunohjausjärjestelmät, Suomessa n. 500 hlöä) ja Insta (ent. Instrumentointi Oy, teolllisuuden ja prosessien automatisointi).

11 10 Johtimien ja kaapeleiden merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli (voimakaapelit sekä asennus-, liitäntä-, kytkentä- ja tiedonsiirtokaapelit), Helkama (valo-, instrumentointija puhelinkaapelit sekä laivakaapelit) ja PKC Group (johdinsarjojen sopimusvalmistaja). Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus on liikevaihdoltaan 550 milj.euroa. Tuotteet ovat periaatteessa omia, mikä osittain erottaa ne sopimusvalmistuksesta tai alihankinnasta. Alan yrityksiä ovat mm. Okmetic (piikiekkoja puolijohdevalmistajille), Evox Rifa (muovikalvokondensaattoreita) ja VTI Technologies (kiihtyvyys-, liike- ja painoanturit). Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi toimittajaksi pääasiassa Nokian vetämässä tuotantoverkostossa silloisen klusterin osana. Alaa ei löydy toimialajaotteluista, eli yritykset voivat toimia millä tahansa elektroniikka- ja sähkötuotannon alatoimialalla. Valmistuspalvelut teki parhaimmillaan n. 3 miljardin euron liikevaihdon ja työllisti yli henkilöä luvulla alalla on tapahtunut merkittäviä rakennemuutoksia, kun tuotantoa siirrettiin päähankkijoiden perässä lähemmäs markkinoita ja halvemman työvoimakustannusten maihin. Elektroniikan valmistuspalvelut, sopimusvalmistus, EMS, jaetaan esim. erilliseen komponentti- ja osavalmistukseen (alkuperäiseen) sopimusvalmistukseen (contract manufacturing) eli piirilevyjen kalustukseen ja testaukseen sekä järjestelmä- ja laitekokoonpanoon ja testaukseen Valmistuspalvelujen uudempi kehitys näkyy OEM:ien taholta tulevana kokonaisuuksien ulkoistamisena (esim. Nokian puhelimista globaalisti 30 % teetetään EMS-yrityksillä). Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (original design manufacturer), jotka ottavat arvoketjusta vähintään suunnittelun, usein jo pääosan: suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Sopimusvalmistus on käsitteenä yli 15-vuotias ja EMS-termi lanseerattiin maailmalla 10 vuotta sitten. ODM on nuorempi tapaus. Vastaavaa toimintaa toki on ollut pitemmän aikaa. Mallit on saatu mm. autoteollisuudesta, jossa nopea tuotteistaminen, kova kilpailu ja hyvin globaalit markkinat ovat pakottaneet päähankkijat alliansseihin, yhteistyöhön ja keskittymään toiminnoissaan ydinosaamisiinsa. Verkottumisen ja sopimusvalmistuksen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Seuraavat trendit ovat nähtävissä: Primaarialihankkijoiden (niiden, jotka kommunikoivat päähankkijan kanssa) lukumäärä on pienentynyt ja pienenee yhä yrityskokojen kasvun myötä, vaikka verkoston alalaita kasvaa myös lukumääräisesti. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia (laitteisto-osia, järjestelmiä, lopputuotteita) ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä primaarisopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Päähankkija alihankkija -suhde (sekä laitevalmistajan ja primaarialihankkijan välillä että primaarialihankkijan ja sen alihankkijan välillä) on syventynyt ja syvenee yhä.

12 11 Toimitussuhteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Partnership: pysyvä toimitussuhde käsittäen laitteita, järjestelmiä ja osakokonaisuuksia. Vuosisopimus: yhdeksi tai useammaksi vuodeksi tehty toimitussopimus, tyypillistä sopimus-, osa- ja komponenttivalmistusta kuten partnershipkin. Projektikohtainen: hankekohtainen sopimussuhde, vaihe- ja kuormitusalihankintaa. Jokin muu: lähinnä kertaluonteiset, satunnaisesti toistuvat alihankintatoimitukset tai enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapahtuvat kauppatavaran toimitukset. Partnership-kumppanilta yleensä löytyy merkittävää suunnittelukapasiteettia, ongelmanratkaisukykyä, runsaasti omia alihankkijoita, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö, parempi suhdanteiden sietokyky ja harvalukuisempi päähankkija-asiakaskunta. Ulkoistaminen jatkuu. Kehitykseen kuuluu se, että kun aikaisemmin kilpailua käytiin tehtaiden, toimialojen ja kansakuntien välillä, uudessa mallissa ratkaisee alueellinen tehtävien edullisuus. Kilpailu on saman tai eri maiden samoja toimia hoitavien työntekijöiden välistä. Tavaratuotannon lisäksi ulkoistetaan yhä enemmän palvelutuotantoa. Laajempimittainen elektroniikkatuotannon sopimusvalmistus on jättänyt Suomen. Missä määrin sitten pienimuotoinen ja/tai t&k-suuntautunut alihankinta säilyy? 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Perinteisesti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Viimeiset kymmenen vuotta elektroniikka on ollut tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi ja se ja sähkötekniikka on integroitunut tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin.

13 12 Kuva 2. Elektroniikkateollisuuden verkosto Suunnittelualihankinta Design ODM Mekaniikka Sopimusvalmistajat Valmistajat / päähankkijat Modulitoimittajat EMS OEM Komponenttitoimittajat 2. Brandi Globaalit markkinat Elektroniikka Sulautetut ohjelmistot Lisäarvoohjelmistot Ohjelmistotoimittajat Ulkoistetut palvelut Palvelut, huolto ja muu After Sales Lähde: Teknologiateollisuus ry Elektroniikkaa ja informaatioteknologiaa edusti KTM:n 1993 julkaisemassa klusteri-käsitteistössä tietoliikenne-klusteri. Se määriteltiin orastavana ja kehittyvänä. Tietoliikenneklusterin kasvu ja kehitys oli sittemmin poikkeuksellisen nopeaa maailmalla ja eristi Suomessa. Analogisena alkaneiden ja sittemmin digitalisoituneiden tietosisältöjen luominen ja siirtäminen on jo johtanut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssiin sekä teknologiassa, siirtoverkoissa että päätelaitteissa. Klusteri on muuttunut ja elää jatkuvasti, mutta yhä integroituneemmin koko yhteiskuntakehitykseen ja se on oleellinen tekijä tehokkuuden ja nykyaikaisten toimintatapojen kehityksessä. Elektroniikan tuotanto on monivaiheinen ja kompleksinen prosessi. Kytkennät muille toimialoille ovat hyvin yleisiä ja verkottumiskäsitteet syntyivät juuri elektroniikkatuotannossa. Pettymys on tietenkin klusterin volyymillisen kehityksen pysähtyminen. Maailman elektroniikkamarkkinoiden valmistusarvo oli viime vuonna n. 750 mrd.euroa. Sähköteknisen tuotannon valmistusarvo oli saman verran. Suomen osuus kokonaisuudesta oli siis lähes 2 %. Tietoliikennepalvelujen (pääasiassa operaattoreiden toimittamia) maailmanmarkkinat ovat n mrd.euroa, josta Suomessa tuotetaan yli 6 mrd.euroa eli reilut 0,5 %. Selvästi nopeinta globaali vuotuinen kasvu on ollut ( ) matkapuhelinpalveluissa ja matkapuhelimissa (30 % ja 20 %). Suomessa Nokia-vetoisen laitevalmistuksen merkitys koko BKT:n kasvuun oli huomattava koko toimialan kasvukauden. Nyt suoraa merkittävää kytkentää kasvuun ei ole, mutta ilman Nokian Suomessa tapahtuvaa t&k-panostuksta teknologiateollisuutemme olisi kaukana nykyisestä.

14 13 Kuva 3a. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja Nokian vaikutus Suomen BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 1,5 El ja sä vaikutus Nokian vaikutus 1 0,5 0-0, Lähde: ETLA Nykyisin elektroniikka yhdistetään Informaatio- ja kommunikaatioryppääseen (ICT), jonka osat koostuvat 1) tavaratuotannosta (DL vähennettynä sähköteknisellä tuotannolla), 2) palvelutuotannosta (kulutuselektroniikan-, ATK-laitteiden- ja tietoliikennevälineiden tukkukauppa sekä tietojenkäsittelypalvelut ja teleliikenne) ja 3) sisältötuotannosta (kustantaminen, markkinatutkimus- ja mainospalvelu, liikkeenjohdon konsultointi, uutistoimistot sekä elokuva-, video-, radio- ja televisiotoiminta). Lähemmäs klusterikäsitettä päästään, kun ryppääseen lisätään panosalana paperi- ja selluteollisuus ja asiakasalana julkisen sektorin eri toiminnot, kuten rahoitus- ja vakuutusala sekä kuluttajat. Kuva 3b. Informaatiosektorin osa-alueiden liikevaihdon kehitys indekseinä, 1995= Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto Lähde:Toimiala Online/Tilastokeskus

15 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yrityskanta ja alueellinen jakautuma Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimipaikkojen lukumäärät eivät sisällä kahtena viimeisenä vuotena aputoimipaikkoja (n. 40 kpl v. 2005), joilla tarkoitetaan sijainniltaan erillisiä yksiköitä, jotka tuottavat palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut useamman vuoden ajan lievässä laskussa. Suhteessa tuotannon bruttoarvoon toimipaikkoja on varsin vähän; esim. metallituotteiden valmistuksessa on n toimipaikkaa, vaikka tuotannon bruttoarvo yltää vain n. neljännekseen elektroniikan vastaavasta. Selitys on tietysti Nokian Suomen toiminnot.

16 15 Taulukko 2. Toimipaikat alueittain ja kokoluokittain Toimipaikat alle 10 hlöä hlöä hlöä yli 250 hlöä toimip yht Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Henkilöstö hlöstö yht Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online (, =tietoa ei käytettävissä tietosuojan vuoksi) Tilasto on vajaan kahden vuoden takaa, mutta muutokset eivät ole merkittäviä. Uudellamaalla on kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä. Alueelta löytyvät kaikkien alatoimialojen merkittävimmät toimijat. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun seudulla on vain 150 alan toimipaikkaa, mutta niissä lähes henkilöä. Selittävänä tekijänä on Nokian verkkoliiketoiminta (tukiasemat) ja sen sopimusvalmistajat. Varsinais-Suomen osuutta selittää myös Nokia eli sen päätelaitebisnes. Neljäs keskittymä on Pirkanmaa, jossa niin ikään Nokialla on merkittävää toimintaa.

17 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Taulukko 3. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden henkilöstö Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Parhaina vuosina ( ) koko toimiala työllisti suoraan n henkilöä. Negatiivisen kasvun vuosia olivat 2002 ja 2003 ja nykyinen määrä, n on 14 % pienempi kuin ennätys. Henkilöstöstä siis noin puolet toimii tietoliikennevälineiden valmistuksessa eli Nokiassa (n ) ja sen tai alan sopimusvalmistusverkostoissa (n. 6500). Viimevuotinen kehitys näyttäisi, että kasvua on tapahtunut ABB:n ja Nokian sekä niiden alihankkijoiden toiminnoissa. Tarkempi erittely kertoo, että kasvu on tapahtunut puhtaasti tuotannossa.

18 17 Kuva 4a. Henkilöstön määrän kehitys Suomessa Tytäryhtiöissä ulkomailla kesä.08 Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Suomalaisyritysten henkilöstön määrä ulkomailla yltää jo n :een. Siitä 40 % sijoittuu Aasiaan ja 20 % Länsi-Eurooppaan. Kuva 4b. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimivan henkilöstön alueellinen jakautuminen Länsi-Eur P-Amerikka Aasia Keski-ja I-Eur Keski-ja E-Amer Lähi-Itä ja Afr Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Henkilöstön ikärakenne poikkeaa perinteisemmästä teollisuudesta selkeästi: 30-vuotiaita on n. 5 % ja 50-vuotiaita n. 2 %. Vastaavat luvut esim. elintarviketeollisuudessa ovat 2,8 % ja 3 % Vielä selkeämpi ero on metallirakenteiden valmistuksessa, 2,1 % ja 3,4 %. Myös henkilöstön jakauma toimihenkilöt/työntekijät on poikkeava: toimihenkilöitä on hivenen yli ja työntekijöitä eli 61 % ja 39 %. Metallirakenteiden valmistuksen vastaavat luvut ovat 25 % ja 75 %.

19 18 Koulutusrakenne sekin poikkeaa muista toimialoista selkeästi: 20 %:lla tutkija- ja ylempi korkeakouluaste, 20 %:lla alempi korkeakouluaste, 15 %:lla alin korkea-aste, 30 %:lla toisen asteen ammatillinen koulutus ja alle 20 % on vailla ammatillista tutkintoa. Kuva 5a. Henkilöstön ikärakenne Henkilöä Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Kuva 5b. Henkilöstön koulutusrakenne Ei amm.tutkintoa 16 % Tutkija/ulempi kk-aste 20 % 2. asteen ammatillinen k 30 % Alempi korkeakouluaste 20 % Alinkorkea-aste14% Lähde: Teknologiateollisuus ry Sähkö- ja elektroniikka-alan yleisimpiä suorittavan tason ammatteja ovat sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne elektroniikka- ja sähköteollisuuden ammateissa (sähköasentajat, sähkökoneasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat, elektroniikka-, sähkö- ja teleteknisten laitteiden kokoajat) seutukunnittain ilmenee oheisesta kartasta. Kyseessä on työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen suhde. Ulkopuolelle ovat jääneet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat.

20 19 Kuva 5c. Työvoiman saanto, alkuvuosi 2008 Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Sähkö- ja elektroniikka -alan ammatit Vaikeuksia ty övoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysynt ä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2.3 Yrityskannan muutokset Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssiin haetut Q/ Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online

21 20 Yrityskanta on n.1850 (toimipaikkojen lukumäärän kehitys voi olla poikkeava puoleen tai toiseen). Kasvua ei tällä vuosituhannella ole ollut. Vuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 1990-luvun puolivälistä sadan molemmin puolin eli n. 5 % yrityskannasta on vaihtunut vuosittain uusiin. Konkurssiin haettujen/hakeutuneiden yritysten määrä oli vuoteen 1997 lähes kaksinkertainen verrattuna sen jälkeisiin vuosiin. Näin siitä huolimatta, että hintaeroosio, kustannuspaineet ja varsinaiset tuotannon tehostamiset alalla alkoivat näkyvämmin vasta tuolloin. Yrityskantoihin suhteutettuna konkursseja on ilmennyt eniten pienkomponenttien tuotannossa ja alihankkijoiksi luokittuvissa yrityksissä (7 kpl v. 2007). 2.4 Tuotanto, tuottavuus ja kapasiteettitilanne Elektroniikka- ja sähköteollisuus on poikkeuksellisen heterogeeninen alatoimialojen koostuma. Kokonaisuutta on leimannut tietoliikennelaitteiden valmistuksen huima kehitys ja kasvu v:sta 1994 vuoteen Nokia kasvoi ja kansainvälistyi globaaliksi toimijaksi ja veti perässään kansainväliseen toimintaan useampia sopimusvalmistajia (Elcoteq, Perlos, LK Procucts, Salcomp, Scanfil ). Nopeasti kasvava telekom-boomi houkutteli maahan ulkomaisia toimijoita (Flextronics, Foxconn, Sanmina, Remec ), jotka etabloituivat lähinnä ostamalla kotimaisia. Instrumentoinnin, prosessinsäädön ja sähkötekniikan kehittyminen oli hitaampaa ja näkymättömämpää, poikkeuksena ehkä isoja edistysaskelia tehnyt lääketieteellinen elektroniikka. Kuitenkin näiden muiden toimijoiden osuudeksi tulee vain neljännes koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta.

22 21 Taulukko 5. Tuotannon brutto- ja jalostusarvot Tuotannon bruttoarvo milj. Muutos-% Tuotannon jalostusarvo milj. Muutos-% DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus , ,7 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus ,5 311 Sähkömoottorien, -generaattorien ja , ,3 -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden ,7 valmistus 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus , ,2 314 Akkujen ja paristojen valmistus , ,1 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen ,2 valmistus 316 Muu sähkölaitteiden valmistus , ,8 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten , osien valmist. 322 TV- ja radiolähettimien, lankapuh.- ja , ,4 -lennätinlaitt. valm 323 TV-, radiovastaanot., ään.-, kuvantal.- ja , ,9 -toistolait. valm 331 Lääkintä-, kirurgisten kojeiden ja ,4 ortopediavälineiden valm 332 Mitt-, tark.-, navig.lait. ym. valm pl. teol , ,1 pros.säätölait 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen , ,3 valmistus 334 Optiikka- ja valokuvausvälineiden valmistus , ,3 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Vuosi 2001 oli käännekohta: kotimaisen henkilöstön ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävien investointien määrien kasvut kääntyivät alamäkeen. Yritysten kasvu ja investoinnit eivät laantuneet, mutta suuntautuivat Suomen ulkopuolelle. Lohdukkeena voidaan todeta, ja hyvinkin oleellisena, että t&k-investointien kasvu on hiljentynyt vain hieman. Oleellisin tekijä nykyisessä kehityssuunnassa on globalisaatio. Ala investoi kotimaahan niin vähän, että se ei riitä korvaamaan pääomakannan supistumista. On tietysti niinkin, että nykyinen pääomakanta on jalostuneempaa ja samalla määrällä tuotetaan entistä enemmän.

23 22 Kuva 6a. Tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Elektroniikka Kone- ja metallituoteteollisuus Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Kuva ei kerro suoraan tuottavuutta, vaan työn tuottavuuden eli tuotannon määrän jaettuna tehdyillä työtunneilla. Alempi suorahko viiva kertoo saman tilanteen kone- ja metallituoteteollisuudesta. Kansainvälisessä vertailussa (kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, 2005) varsinkin elektroniikkateollisuuden tuottavuus pärjää erinomaisesti. Sähkökoneteollisuudessakin tilanne on tulkittavissa tyydyttäväksi. Taulukot ovat jokseenkin shokeeraavia. Merkittävä osa Suomen elektroniikkateollisuuden huipputuottavuudesta selittynee Nokian kautta / avulla. Kuva 6b. Tuottavuuden taso elektroniikkateollisuudessa Viro Puola Unkari Portugali I-B Ranska EU 15 Saksa Japani Ruotsi USA Suomi Euroa Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry

24 23 Kuva 6c. Tuottavuuden taso sähkökoneteollisuudessa Viro Puola Liettua I-B Unkari Ranska Japani EU 15 Suomi Saksa Ruotsi USA Euroa Toimialan tilauskanta on 3 mrd.euroa, josta kotimaahan suuntautuu alle 10 %. Kotimaan tilauskanta (2. kvartaali 2008) on n. 30 % isompi kuin edellisen vuoden vastaava arvo. Viennin tilauskanta on n. 5 % edellisen vuoden vastaavaa pienempi. Lokakuun lopun (10/2007) suhdannekyselyä Teknologiateollisuus ry kuvaa sanoilla epävarmat, huolestuttavat : 70 % teknologiayrityksistä on saanut keski- ja loppukesän aikana vähemmän tilauksia kuin kevään - alkukesän aikana. Yritysten liikevaihdon kasvun uskotaan pysähtyvän vuoden loppuun mennessä ja ensi vuoden alusta liikevaihdon uskotaan vähenevän. Kuva 7. Alan pk-yritysten kapasiteettitilanne 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Konttori- ja tietokoneet Sähkölaitteiden valmistus Elektr. piirien ja osien valm. Tietoliikenneväl. valm. Mittaus-, tarkk.- ja ohj. laitt. Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM Kuva kertoo pk-sektorin tilanteesta. Kapasiteetin käyttöaste on aavistuksen edellisvuotta heikompi. Parhaiten kapasiteettia pystyy hyödyntämään tietoliikennelaitteiden valmistus, jonka kapasiteetin käyttöaste on keskimäärin 97 % (kevät 2008). Instrumenttien valmis-

25 24 tuksen luku on 93 %, sähkökoneiden ja laitteiden 92 %, pienkomponenttien valmistajien 82 % ka konttori- ja tietokoneiden valmistajien 78 %. Varsin hyviä lukuja. Etelä-Suomen keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste oli 95 %, Pohjois- ja Itä-Suomen keskimäärin 79 %. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Nokia on monikansallinen (tuotantoa 14 maassa neljällä eri mantereilla, t&k-fasiliteetteja 10 maassa) tietoliikennealan suuryritys. Liikevaihto oli vuonna mrd euroa (kasvua > 20 % edellisestä vuodesta). Henkilöstöstä (yht , Mobile Phones-yksikössä vain 3600, Nokia Siemens Networksissa peräti ja Common Function ssa 44250) on Suomessa. Suomen henkilöstöstä n. puolet toimii tuotekehityksessä, neljännes hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa ja loppuneljännes tuotannossa Espoossa, Oulussa ja Salossa. Nokian kokonaistuotannosta 99 % tehdään ulkomaisissa yksiköissä. Elcoteq Networksin liikevaihto oli 4 mrd.euroa (ladonta ja laitekokoonpano; päätelaitteet ¾ ;hlökoht. ja kodin päätelaitteet, maailman suurimpia matkapuhelinten sopimusvalmistajia, tietoliikennejärjestelmät), josta tätä nykyä 100 % syntyy ulkomaisissa yksiköissä (50 % Euroopasta, 28 % Aasiasta, 22 % Amerikasta). Henkilöstöstä (yht. n ) Aasiassa on n. 7600, Unkarissa n ja Meksikossa n Elcoteq on poistunut Suomesta ja luopunut teollisuuselektroniikasta. ABB:n (globaalisti yli hlöä) Suomen yhtiön liikevaihto oli 2 mrd.euroa ja henkilöstö n Suurin osa Suomen tuotantoa kuuluu automaatiotuotteet-liiketoimintaan; taajuusmuuttajia, sähkömoottoreita, generaattoreita. 75 % tuotannosta menee vientiin, eniten Kiinaan. Yhtiö on panostanut Suomessa merkittävästi sähkökäyttöjen tuotekehitykseen. Suomen ABB:n (toimii yli 40 paikkakunnalla Suomessa) päätuotanto tapahtuu Pitäjämäellä ja Vaasassa. Eltel Networks syntyi, kun Fortum luopui voimansiirto- ja jakeluverkkojen (myös tietoliikennesovellukset ja mobiilitukiasemat) rakentamisesta ja ylläpidosta. Eltelin omistaa eurooppalainen sijoitusyhtiö 3i. Eltelillä on kymmeniä toimipisteitä ympäri Suomea, mutta pääosa tuotannosta syntyy ulkomaisissa yksiköissä (Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia, Venäjä, Saksa). Liikevaihto oli 860 milj.euroa ja henkilöstöä Planmeca on pienestä alkanut suomalainen nykyisin jo kansainvälistynyt (vientiä yli 80 maahan) terveydenhuoltoelektroniikan (hammashoitoyksiköt, röntgenkuvantamislaitteet) yritys. Pääosa yhtiöstä on Herttoniemessä. Liikevaihtoa oli 520 milj.euroa ja henkilöstöä yli 2000, josta 700 Suomessa. GE Healthcare Finland syntyi, kun Instrumentarium Oyj myi anestesian, tehohoidon ja terveydenhuollon laitetoiminnot globaalille General Electricille. Suomen yksikköön kuuluu nimekkäimpänä Datex-Ohmeda (potilasvalvontajärjestelmät). Toimintaa on H:gissä,

26 25 Oulussa ja Tampereella, liikevaihtoa n. 400 milj.euroa ja henkilöstöä kansainvälinen myyntiverkosto mukaan lukien n Scanfil (Sievi, Vantaa, Viro, Unkari, Kiina, yht. n.2000 hlöä, joista 500 Suomessa) on Nokia-sidonnainen ladontaa, kokoonpanopalveluja ja ohutlevytuotantoa tarjoava yritys. Liikevaihtoa on 225 milj.euroa, josta pääosa ulkomailta. Tellabs (vuoteen 1993 Martis Oy) on amerikkalaisen monikansallisen Tellabs Inc in omistama tietoliikenteen siirto- ja paikallisverkkoihin älyä (IP-verkonhallinta, kaistan managerointi) kehittävä yhtiö Espoossa ja Oulussa, henkilöstöä n. 550 ja liikevaihtoa n. 300 milj.euroa. Suomen valmistus ulkoistettiin muutama vuosi sitten. Sovellukset ovat yleisiin tietoliikenneverkkoihin tai yleisiin langattomiin verkkoihin. Päämarkkinat ovat Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Sanmina-SCI EMS Haukipudas on ladontaa ja järjestelmäkokoonpanoa (tukiasemiin ja keskusyksiköihin) harjoittava maailman 4. suurimman EMS-yhtiön suomalainen tytär, jolle on jäänyt voimakkaiden saneerausten ja alasajojen jälkeen tuotantoyksikkö Haukiputaalle (500 henkilöä vielä toistaiseksi). Liikevaihtoa on enää 128 milj.euroa. Elektrobit Group on kempeleläinen yhtiö, jolla on 6 toimipistettä Suomessa ja maailmalla. Yhtiö on tarkistanut liiketoimintaryhmiään ja keskittyy langattomiin viestintäratkaisuihin ja autonsisäisiin ohjelmistoihin. Yhtiöllä on merkittävää ODM osaamista. Liikevaihto oli 144 milj.euroa ja. henkilöstöstä (yht. 1775) puolet oli Suomessa. PKC Group (lv. 290 milj.euroa, hlöstöä 5300) toimii Raahessa, Oulussa, Virossa, Venäjällä, Brasiliassa, Meksikossa, USAssa ja Kiinassa. Yhtiö valmistaa johdinsarjoja hyötyajoneuvo- ja muille ajoneuvomarkkinoille sekä tietoliikennesektorille (80 % tuotannosta) ja tarjoaa sopimusvalmistusta ja syvempää asiakasyhteistyötä lähinnä koneladontapohjaisissa tietoliikennevälineiden osavalmistusprosesseissa. Suomessa henkilöstöä on 800. Vaisalan tuotteita ovat instrumentit, mittauslaitteet, -järjestelmät ja kokonaisratkaisut meteorologian, ympäristön, liikenteen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Vantaalaisen yhtiön liikevaihto oli 224 milj.euroa, josta 96 % ulkomaille suuntautuvia toimintoja. Henkilöstöä on 1100, josta 685 Suomessa. Polar Electro on toiminut jo 30 vuotta. Yhtiö valmistaa urheiluinstrumentteja ja on tunnettu ennen kaikkea telemetrisesti dataa siirtävistä sykemittareista, joissa se on globaali markkinajohtaja. Yhtiö oli elektroniikassa ensimmäisiä, joka siirsi tuotantoa halvemman työvoiman maihin. Perheyhtiön pääkonttori on Kempeleessä, liikevaihto 179 milj.euroa ja kokonaishenkilöstö n. 1500, josta 20 % Suomessa. Uutta liiketoimintaa syntynee mm. älyvaatteista, joita kehitellään merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensto on monessakin maassa (toimintaa 17 maassa, mm. Viro, Puola, Ranska, Venäjä) toimiva sähkötuotealan perheyritys. Tuoteskaala on laajahko rakentamiseen liittyvistä sähköistyksen komponenteista sähkökeskuksiin, asennusjärjestelmiin, väylätekniikkaan ja

27 26 elektroniikkaa sisältäviin kodinohjausjärjestelmiin. Liikevaihto oli 233 milj.euroa (josta 34 % tuotettiin Suomessa) ja henkilöstö n Suomen toiminnot ovat keskittyneet Porvooseen ja Mikkeliin, joissa henkilöstöä muutama sata. Salcomp valmistaa matkapuhelinten latureita Kiinassa (6800 hlöä), Brasiliassa (1500) ja Intiassa (1250). Suomessa henkilöstöä lienee muutama kymmen. Liikevaihtoa oli 286 milj.euroa, joka syntyi valmistamalla lähes sama määrä latureita! Aspocomp kehittää ja valmistaa elektroniikkateollisuudelle liitäntäratkaisuja. Yhtiö on yhä Euroopan merkittäviä HDI-piirilevyjen ja hybridipiirien valmistajia. Päätuotanto on Oulussa (55 % liikevaihdosta, ehkä 150 henkilöä), loput Thaimaassa (pienet ja keskisuuret sarjat, 2- ja useampikerroksiset piirilevyt). Yhtiötä on saneerattu voimakkaasti ja liikevaihtoa on enää n. 40 milj.euroa/v. Laajennussuunnitelmia on sekä Intiaan että Kiinaan, mutta taloudellisten resurssien puute ainakin viivästyttää hankkeita. Vacon spinnasi 1993 ABB:n ja Strömbergin yksiköstä. Yhtiö valmistaa pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin sekä omalla tuotemerkillä että OEM- ja brand label-asiakkaiden tuotemerkeillä. Vaasassa tapahtuvalla tuotannolla aikaansaatiin 232 milj.euron liikevaihto. 870 henkilöstä 550 on Suomessa. Muita tunnettuja alan Suomessakin toimivia ja yrityksiä ovat mm. Ericsson (Jorvaksen Ericssonin lv. 181 milj.euroa, josta ½ teknisen kehitystyön vientiä, hlöstöä 950), Foxconn (Lahti, lv. 150 milj.euroa, 100 henkilöä, muovivaluun liittyviä toimintoja), Flextronics (Oulu, jäljellä alle 100 myynnin ja markkinoinnin tukihenkilöä), Thermo Fisher Scientific (usalaisen konsernin Suomen yksikkö, tuotanto Joensuussa, johto, t&k ja pieni osa tuotantoa Vantaalla, lv n. 50 milj.euroa, hlöstöä n. 500; pipettejä, kuoppalevy- ja molekyylibiologian laitteita, reagensseja, analysaattoreita), Honeywell (Suomessa teollisuuden ja rakennusalan automaatiota sekä sellu- ja paperiteollisuuden automaation kehityskeskus; lv. n. 100 milj.euroa, hlöstöä 500), Efore (tehonsyöttöratkaisuja telekomille, teollisuusautomaatioon ja terveydenhuoltoon, tuotanto Kiinassa ja Virossa, lv. 80 milj.euroa, muutama kymmen henkilöä hallinnossa ja markkinoinnissa Espoossa), Evox Rifa (ulkom. konsernin Suomen yhtiö Suomussalmella, jossa lv. 10 milj.euroa, hlöstö 250, valmistaa muovikalvokondensaattoreita, myös pintaliitostarpeisiin) ja Incap (aikoinaan Keran/Finnveran omistama, elektroniikan sopimusvalmistusta vielä pääasiassa tietoliikennesektorille, tulevaisuudessa energia- ja hyvinvointitoiminnoille, Vuokatissa, Oulussa, Virossa ja Intiassa. Lv. oli n. 80 milj.euroa ja kokonaishenkilöstöstä (n. 800) puolet on Suomessa. 2.6 Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Globalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina ylen määrin. Tuotannon kansainvälistymisellä on meilläkin pitkät perinteet: TeVaNaKe-teollisuus siirtyi ulkomaille merkittävissä määrin jo 1970-luvulta lähtien ja metsäteollisuus lienee yhä meidän kansainvä-

28 27 lisin toimialamme. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon kansainvälistyminen alkoi 1990-luvun loppupuolella, jolloin päätekijä ulkomaisissa sijoittumispäätöksissä näyttäisi olleen asiakkaat/markkinat. Ensin ulkomaille hakeutuivat OEM:t eli Nokia, joka perusti omia tehtaita mm. Saksaan ja USA:an. Kilpailun kiristyttyä tuotantoa siirrettiin halvemman työvoiman maihin, ensin Unkariin ja Kiinaan. Näistä löytyi samalla nopeita ja joustavia yhteyksiä entisille ja uusille markkinoille. Tämä vaihe siis vaati tai tarkoitti kehittyvien maiden tuloa mukaan maailmantalouteen. Välittömästi tämän vaiheen jälkeen sopimusvalmistajia alkoi siirtyä päähankkijoiden välittömään läheisyyteen ja tuotannon ulkoistaminen alkoi kasvaa markkinoita nopeammin. Tärkeintä oli olla riittävän lähellä prosessin tai ketjun seuraavaa porrasta. On esimerkkejä, joissa alihankintaa on siirtynyt pelkästään työvoimakustannusten houkuttelemana ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin takaisin. Tämä vaihe puolestaan täydensi klustereiden rakenteiden muuttumista ja arvoketjujen pilkkoontumista, kun yritysten ja klusterien osat hajautuivat eri maihin. Klusteritutkijoiden mukaan klusterit eivät ole kansallisia, vaan pieniä alueellisia tai suuria kansainvälisiä keskittymiä (mm. Pekka Ylä-Anttila, ETLA, HS ). Näin on käynyt myös tietoliikenneklusterille, joka kasvoi 1990-luvun loppupuolella ja houkutteli Suomeen kansainvälisiä yrityksiä. Nyt arvoketjut on jaettu osiin (toimiviin kokonaisuuksiin, jossa OEM:llä on EMSit välittömässä läheisyydessään) ympäri maailmaa. Mainio yhdistelmä tällaiselle alueelliselle klusterille on tietysti alueen kasvava markkina ja edullinen, joustava ja osaava työvoima. Näitä emerging-alueita ovat Kiina, Etelä-Amerikka, Venäjä, Intia, Vietnam ja Afrikasta mm. Nigeria. Kuva 8. Toimintojen siirrot ja niiden yhdistelmät Itse tekeminen vs. ostaminen Konsernin sisäinen Konsernin ulkopuolinen Ei muutosta aiempaan Ulkoistettu kotimaahan Toiminnan sijainti Kotimaa Ulkomaat Siirto omiin ulkom. yksiköihin (In-house offshoring) Ulkoistettu ulkomaille (Offshore outsourcing) Lähde: ETLA, Keskusteluaiheita, No Tuotannossa on tapahtunut voimakasta siirtoa sopimusvalmistajille ja alihankkijoille ja tuotannon siirtämistä ulkomaille omissa nimissä.

29 28 Pääosa suomalaisyritysten kotimaisen tuotannon ulkoistuksista on suuntautunut Suomeen. Ulkoistetut toiminnot eivät siis ole yleensä siirtyneet Suomesta pois, vaan ne ovat siirtyneet eri yritysten tehtäviksi. Ulkoistukset eivät rajoitu valmistustoimintaan; yhä useammin on kysymys t&k:sta ja palveluista. Tuotantotoimintojen ulkoistamisen primaaritavoite on ollut lisäkapasiteetin hankkiminen ja omien investointien välttäminen. Läheinen toinen tavoite on ollut joustavuuden lisääminen, millä on pyritty sopeutumaan lyhyempiin toimitusaikoihin, mikä taas on johtunut asiakkaiden tai päähankkijoiden raaka-aine-, välituote- ja lopputuotevarastojen minimoinnista. Kolmas keskeinen tavoite on ollut kustannussäästöjen hakeminen mm. fokusoinnin kautta. T&k-toimintoja on ulkoistettu osin samoista syistä, mutta ykköstekijäksi on nähty teknologian tai osaamisen hankkiminen. Maailman elektroniikkatuotannon ulkoistettu osuus on kasvanut jo n. 25 %:iin ja osuuden odotetaan kasvavan koko ajan. Moni suuri päähankkija haluaakin tehdä kaikkea muuta kuin valmistaa. Ne haluavat suunnitella tuotteet, markkinoida ne ja ehkä tehdä lopullisen kokoonpanon, mutta varsinainen valmistus halutaan antaa partnereille ja sopimusvalmistajille. Suomessa elektroniikka- ja sähköteollisuuden ulkoistus on vielä selvästi alle 20 %, mikä johtuu Nokian koosta, sen Suomen toimintojen rakenteesta ja sen toimintatavasta yleensä. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on kansainvälistynyt nopeaa vauhtia ja sen kasvu on tapahtunut koko 2000-luvun ulkomailla offshoring-käsitteen mukaisesti eli omaa tuotantoa on siirretty tai laajennettu perustamalla tuotantoyksiköitä lähemmäs markkinoita ja/tai halvempia tuotantokustannuksia. Ulkomailla toimivan henkilöstön määrä on kasvanut 11 vuodessa :lla ( > lähes ). Samaan aikaan kotimaisen henkilöstön kehitys on pienentynyt n :lla. Erilaisissa käsityksissä siitä, mikä osa kotimaisen henkilöstön pienenemisestä on johtunut laajennushankkeiden siirtämisestä ulkomaille, on päädytty vain n %:iin, mikä sekin muodostuu suurelta osin sopimusvalmistusyhtiöiden täkäläisen tuotannon alasajoista. Oleellista lienee se, että ulkomainen kasvu on torpedoinut Suomessa tapahtuvan kasvun. ETLAn mukaan (Jyrki Ali-Yrkkö, Keskusteluaiheita, No 1059) Suomen teollisista yrityksistä 65 % on ulkoistanut (ainakin jossain määrin) toimintojaan Suomeen ja alle 20 % ulkomaille. Yrityskoot ovat kasvaneet maailmalla huomattavasti. Suurimpien EMS-yritysten liikevaihdot ylittävät reilusti 10 mrd. dollaria ja niillä on kymmeniä yksiköitä ympäri maailmaa. Kansainväliset sopimusvalmistuskonsernit ovat nousseet maihin Kiinaan, Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeenkin jo ennen Kiina-ilmiötä. Kasvu on tapahtunut sekä orgaanisesti laajenemalla että yritysostoin ja fuusioin. Suomalainen sopimusvalmistus ei ole juurikaan ostanut toisiaan, sen sijaan suomalaista sopimusvalmistusta on myyty isoille kansainvälisille toimijoille. Nyt suomalaisten investointibuumi näyttäisi pysähtyneen. Syynä on yhä raaistunut kilpailu, tapahtuneet ja ehkä odotettavissa olevat omistusjärjestelyt. Suomalaiset sopimusvalmistajat ovat maailmanmarkkinoilla liian pieniä, ne eivät pysty tarjoamaan kokonaisvaltaista alihankintapalvelua, toisin kuin hyvin expansiiviset aasialaiset sopimusvalmistajat.

30 29 Tavoitteet ja motiivit kotimaisen tuotannon siirtämisessä ulkomaille ovat moninaiset. Valmistuskustannukset (joihin liittyy logistisia etuja lähempien markkinoiden takia) ovat useimmissa tapauksissa tärkein syy, mutta oleellisia ovat myös joustavuuden hakeminen, markkinoille pääsy ja asiakastarpeiden parempi huomioonottaminen ja jossain määrin kohdemaan veroedut tai yritystukien hyödyntäminen. T&k-toimintojen siirroilla on haettu kustannussäästöjä, markkinoille pääsyä, asiakastarpeiden parempaa huomioon ottamista (paikalliset markkinat ja säädökset vaativat usein tuotteisiin muutoksia, jotka on helpommin toteutettavissa lähellä asiakasta. Myös joustavuus ja tarve siirtää T&k-toimintaa lähemmäs tuotantoyksiköitä ovat oleellisia syitä. Kuva Offshoringin syitä Tuotanto Kohdemaan parempi teknologian tai muu osaaminen Kohdemaan veroetujen tai yritystukien hyödyntäminen Suomen toiminnan keskittäminen muuhun toimintaan Markkinoille pääsy, asiakassuhteet Kohdemaan logistisen sij. hyödyntäminen Joustavuuden lisääminen Kustannussäästöt % T&K Suomen toiminnan keskittäminen muuhun toimintaan Teknologian tai osaamisen hankkiminen Kohdemaan veroetujen tai yritystukien hyödyntäminen Tarve siirtää t&k-toimintaa lähemmäs yhteistyökumpp. Tarve siirtää t&k-toimintaa lähemmäs tuotantoyksiköitä Joustavuuden lisääminen Markkinoille pääsy, asiakassuhteet Kustannussäästöt % Lähde: ETLA, Keskusteluaiheita, No 1059

31 30 Osuudet ovat toimintoja jo siirtäneistä yrityksistä. Toimintoja siirretään myös toiseen suuntaan: n. 10 % toimintoja ulkomaille siirtäneistä yrityksistä on siirtänyt toimintoja ulkomailta Suomeen. Tappiot Suomessa (töiden loppuminen tai siirtyminen) on yleisemmin lehdistössä arvioitu menetettyinä työpaikkoina. Pitkän listan merkittävimpiä alasajoja ovat mm. Salcompin, Foxconnin, Elcoteqin, Perloksen, Flextronicsin, Eforen, Aspocompin, Scanfilin ja Nypron tuotannot. Tulevaisuus siis näyttäisi keskittyvän tuotantoprosessien alkupäähän ja vuosivolyymiltaan pieniin tuottajiin, eli suunnitteluun, tuotekehitykseen, innovaatioihin yleensä, protosarjoihin ja tuotannon ylösajoihin. Nämäkin vaativat hyvää yhteistyötä oppilaitosten, kehittämiskeskusten ja yritysten välillä. Toisin sanoen: erinomaista yritysten toimintaympäristöä. Toki varsinaiselle tuotannollekin on sijaa, mutta ns. normaali- tai standardituotanto ja ennen kaikkea volyymituotanto ovat hakeutuneet ja hakeutuvat edelleen halvemman työvoiman alueille tai sinne, missä on muita tuntuvia, esim. markkina-, asiakaslähtöisiä tai yhteistyöteknisiä etuisuuksia. Offshoring koskee erityisesti kulutuselektroniikkaa, mutta esimerkiksi sähkö- ja energiajärjestelmien kehittäminen ja valmistaminen tai erilainen teollisuuselektroniikka yleensä on yhä toinen juttu. Ainutlaatuinen, innovatiivinen, yhteistyökykyinen toimintaympäristö lienee jonkinlainen valtti, kun mietitään, miten Suomi palautetaan houkuttelevammaksi investointikohteeksi. Kuva 11. Halutuimmat kohdemaat uusille investoinneille Suomi Espanja Ranska Japani Tsekin tasav Iso-Britannia Puola Intia Saksa Kiina USA Euroa Lähde: Ernst&Young, European Attractiveness Survey 2006, Tulos perustuu 1019 yritysjohtajan haastatteluun. Selittävinä tekijöinä näyttäisivät olevan markkinoiden logistinen läheisyys ja työvoiman hinta/saatavuus. Näitä ei Suomesta löydy.

32 31 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinat Toimialan tuotanto ja markkinat kasvoivat nopeasti vuoteen Markkinoiden ja tuotannon euromääräinen arvo laski sitten kolme peräkkäistä vuotta ja kääntyi loivaan nousuun. Suomen markkinat (tuotteiden myynti tukkuhintaan) ovat vain reilu puolet tuotannon bruttoarvosta, mutta tarkempi toteamus lienee, että kotimaan myynnin osuus alan kotimaisesta liikevaihdosta on vain n. 20 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Markkinat ovat tuotantoa selvästi monipuolisemmat, eli meillä ei nimikkeinä tuoteta läheskään kaikkea, mitä markkinoilla kysytään. Seuraavan taulukon vuoden 2006 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät polkevan paikallaan. Elektroniikan osuus markkinoista on yli 80 % ja yli 70 % tuotteista tuontitavaraa. Se on ymmärrettävää, koska markkinoihin luetaan koko tuonti eli myös ne komponentit ja osat, jotka asennetaan vietäviin tuotteisiin. Suurin tuotesektori markkinoilla on osa/sopimusvalmistus ja siihen kuuluvat tuotavat pienkomponentit. B to C-markkinat ovat vain n. 10 % eli kulutus- ja kodinkone-elektroniikan osuus. Sähköalalla kuluttajasektorin osuus on n. kolmannes. Taulukko 6. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa, milj.euroa A Tietoliikenne-elektr ATK ja tstoelektr Automaatio ja mitt.l Lääketieteen elektr Kulutuselektroniikka Sopimusvalm.ja komp Elektroniikka-ala yht Kodinkoneet (talous) Sähkövoimatekniika Akut ja paristot Kaapelit ja johtimet Valaisimet ja lamput Sähköala yhteensä Elektr.ja sähköala.yht Lähde: VTT/Tilastokeskus Alan Pk-yritykset pitivät 73 %:isesti keskeisimpänä markkina-alueenaan kotimaata (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) ja selvästi yli puolet kaikista näkivät kotimaan valtakunnalliset markkinat tärkeimpinä. 3/4:lla tärkein asiakasryhmä oli Muut yritykset. Tämä kertoo sen, että tuotetaan pääasiassa välituotteita, komponentteja; omia lopputuotteita ei juurikaan ole. 10 % tuotannosta päätyi tukku- ja vähit-

33 32 täiskauppaan, 10 % julkiselle sektorille ja vain 5 % suoraan kotitalouksille. Sähkökoneiden ja -laitteiden valmistajien asiakastoimialoja olivat erikoiskoneiden valmistajat (32 %), kauppa (14 %) ja vienti (11 %). Pienkomponenttien ja -latojien asiakastoimialoja olivat erikoiskoneiden valmistus (28 %), vienti (27 %) ja muut alatoimialat. Tietoliikennelaitteiden valmistajat toimittivat tasaisesti vientimarkkinoille, julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen, terveydenhuoltosektorille ja teleliikenteelle. 3.2 Kansainväliset markkinat Maailmalla tuotanto on hyvin toisensisältöistä kuin Suomessa, mutta maailman markkinoiden kehittyminen sanelee myös vienti-intensiivisen Suomen tuotannon kehittymisen. Tietokoneteollisuus on suurin tuoteryhmä (32 %, meillä ei varsinaista teollisuutta) ja telekomin osuus on vain n. viidennes (meillä 2/3). Globaalisti nähtynähän kokonaismarkkinat ovat yhtä kuin kokonaistuotanto. Tosin alueellisesti ne ovat hyvinkin kaukana tasapainosta. Kuva 12. Maailman elektroniikkatuotannon jakaantuminen tuoteryhmittäin Telekomm. 21 % Instrumentit 8 % Teollisuuselektroniikka 11 % Kulutuselektroniikka 11 % Puolustusteollisuus 11 % Autoteollisuus 6 % Tietokoneet 32 % Lähde: Technology Forecasters, internet Kokonaistuotanto oli vuonna 2007 n mrd.euroa, mikä jakaantui jokseenkin tasan elektroniikalle ja sähkötekniselle tuotannolle. Toimiala kasvaa maailman talouden kasvua nopeammin. Tietoliikennevälineissä (n. 180 mrd.euroa), ATK-laitteissa (n. 225 mrd.euroa) ja terveydenhuollon elektroniikassa kasvu jatkuu orgaanisena ja sotilaselektroniikassa tai korkeamman tason IP-tuotannossa ehkä suojattuna. Puolijohdeteollisuuden ja kulutuselektroniikan tuotannot ovat perinteisesti syklisempiä ja vaikeampia ennakoida. Elektroniikan valmistuspalvelut ja sopimussuunnittelu (EMS ja ODM) kasvoivat n. 15 % eli n. 205 mrd.euroon. Summasta 2/3 on EMS:iä. Suurimmat ulkoistetut tuotesegmentit ovat tietoliikenne-, tietokone- ja kulutuselektroniikka.

34 33 Kuva 13. Maailman elektroniikkatuotannon alueellinen jakaantuminen, mrd. euroa Mrd Lähde: Technology Forecasters, internet Aasia/Tyynenm P-Amerikka Eurooppa Japani Kuva 14. Osavalmistuksen ja kokoonpanotuotannon kehitys alueittain maailmassa P-Amerikka Eurooppa Aasia Muu maailma Lähde: emsnow.com Globaali osavalmistus ja kokoonpano (EMS + ODM) elää ATK-laitteiden ja tietokonejärjestelmien valmistuksesta (n. 40 % osavalmistuksen ja kokoonpanotuotannon arvosta), sitten tietoliikennevälineiden tuotannosta (n. 30 %) ja kulutuselektroniikan tuotannosta (n. 10 %). Esim. autoteollisuuden elektroniikka tai teollisuuselektroniikka ovat vielä OEM:illä.

35 Ulkomaankauppa Vienti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti oli (Tullihallitus, 2007) n. 15 mrd.euroa. Luku on 100 milj.euroa edellisvuoden lukua pienempi ja n. 23 % (huippuvuonna 2000 peräti 31 %) koko teollisuuden viennistä. On arvioitavissa, että viennistä jopa 2 mrd.euroa on ns. kauttakulkuvientiä: Joissain yhteyksissä on ihmetelty viime vuosien viennin kasvua, koska tuotannon volyymi-indeksit ja tuottajahintaindeksit eivät ole kasvaneet. Pääselitys lienee se, että Suomeen tuodaan runsaasti tuotteita edelleen vietäviksi (ulkomailla valmistettuja). Tilastot kertovatkin, että erityisesti osassa matkapuhelimia Suomi on vain välivarastona. Mm. viime vuonna Suomesta vietiin 30 miljoona matkapuhelinta ( ,5 miljoona kpl). Suomen omat matkapuhelinmarkkinat ovat n. 2 miljoonaa kpl/v. Läpitai kauttakulkuviennin lisäksi selitys voi olla, että Nokia käyttää ulkomailla valmistamiaan/valmistuttamiaan puhelimia Suomessa esim. pakkausta tai tiettyä ohjelmointia varten. Kuva 15. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti, miljoonaa euroa Milj Sähkökoneet ja -laitteet 32 Tietoliikennelaitteet, komponentit 33 Instrumentit, säätölaitteet Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/Toimialaonline Kuva kertoo kolmen perussektorin viennin. Vuonna 2007 kasvu oli merkittävintä sähkömoottoreissa ja -generaattoreissa (n. 10 %). Instrumenttien ja säätölaitteiden arvo säilyi ennallaan ja tietoliikennevälineiden viennin arvo pieneni n. 200 milj.euroa. 1-7/2008:n vienti verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli tietoliikennelaitteissa 1 %:n pienempi, sähkökoneissa ja laitteissa 21 % isompi ja instrumenteissa 3 % isompi.

36 35 Kuva 16. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti maittain Milj. euroa Venäjä Saksa Iso-Britannia Arabiemiirikunnat USA Italia Saudi-Arabia Kiina Ruotsi Ranska Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/ePortti Tolpat kuvaavat neljää viimeisintä vuotta. Varsinkin vanha EU-alue on yhä ensiarvoinen vientikohteena, mutta kärkimaat ovat vaihtuneet: ykköspaikalla on (jo neljä vuotta) Venäjä. Toimialan viennistä 10 % suuntautuu Venäjälle. Pääartikkelina ovat tietoliikennelaitteet (hieman yli miljardi eli 69 % Venäjän viennistä). Kakkosena on (jo kaksi vuotta) perinteinen kauppakumppani eli Saksa. Kuva 17. Viennin rakenne 2007 (Tullihallitus/TietoEnator/ePortti) Mittauslaitteet 6 % Sähköm., gen., muuntajat 14 % Sähkönjakelu- ja tarkk.l. 4 % Johtimet ja kaapelit 2 % Lamput, val.laitteet 1 % Pienkomponentit 2 % Tietoliikenneväl. 65 % Tietoliikennevälineiden osuus kokonaisviennistä on 65 %. Solukkoverkkojärjestelmien ja niiden osien osuus on alatoimialasta lähes kolmannes. 14 % viennistä on sähkövoimatekniikkaa (moottorit, generaattorit, muuntajat), 6 % terveydenhuollon elektroniikkaa ja 6 %

37 36 muita instrumentteja. Tietoliikennevälineitä vietiin eniten Venäjälle, 1 mrd.euroa. Puhtaasti matkapuhelimia vietiin Venäjälle 609 milj.euron edestä. Summa tarkoittanee n. 10 miljoonaa kännykkää. Venäjän ennätys tehtiin 2005, jolloin tietoliikenteen vienti sinne oli 1,8 mrd.euroa. Pk-yrityksistä (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) 63 %:lla on vientiä joko omasta takaa tai osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Tällaisen välittömän tai välillisen viennin osuus liikevaihdosta oli 50 %. Suoran viennin osuus viennissä tavalla tai toisella mukana olevista oli 66 %. Pk-yrityksistä tärkeimmäksi vientimaaksi 13 % ilmoitti Saksan, 12 % Ruotsin, 12 % Venäjän ja 12 % Kauko-Idän. Toiseksi tärkein vientikohdemaa sai seuraavia mainintoja: Ruotsi 12 %, Saksa 9 % ja Kauko-Itä 9 %. Eniten viedään Ruotsiin, sitten Kauko-Itään, Baltiaan ja Saksaan. Pk-sektori kansainvälistyy koko ajan. Viennin osuus on noussut muutamassa vuodessa selkeästi. Tietoliikennevälineiden tärkein vientikohde on Baltia, pienkomponenttien ja mittauslaitteiden Kauko-Itä ja sähkökoneiden Ruotsi. Vienti näyttää kohdentuvan entisiin keskeisiin kohdemaihin Venäjän ja Kiinan menetettyä osuuksiaan Tuonti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti kasvoi 11 mrd.euroon (kasvua n. 15 % edellisvuodesta. Tuonti eroaa merkittävästi viennin rakenteesta. Kuva 18. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin 2007 Terv.huollon elektr. 5 % Instrumentit 6 % TV- ja radiovastaanottimet 11 % Tsto ja ATK 13 % Sähköm.gen.6% Muu sähköv.tekn. 15 % Tietoliikennel. 31 % Pienkomponentit 13 % Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/ePortti ATK- ja toimistokoneita tuotiin 1400 miljoonan arvosta, instrumentteja 600 miljoonalla, terveydenhuollon elektroniikkaa 515 miljoonalla ja TV- ja radiovastaanottimia 1175 miljoonalla. Pienkomponenttien tuonnin (Elkomit) arvo on kasvanut viimeiset viisi vuotta n. 4-5 %:n vuosivauhtia, joten varsinaisesta volyymin kasvusta ei voine puhua. Tuonnin arvon ennuste tälle vuodelle (2008) on n milj.euroa. Puolijohteet (pääas. mikropiirit) ovat

38 37 suurin tuoteryhmä (yli kolmannes), sitten mittaus- ja säätölaitteet (neljännes), erilainen sähkömekaniikka (13 %), passiivikomponentit (12 %) jne. Kuva 19. Elkomitin pienkomponenttien toimitukset asiakkaille 2006 Tuotantotarvikkeet 4 % Akut 1 % Teholähteet 2 % Kaapelit 2 % Sähkömekaniikka 13 % Muut 7 % Passiivikompon. 12 % Puolijohteet 36 % Mittaus- ja säätöl. 23 % Lähde: Elkomit Kuva kertoo siis Elkomitin (elektroniikan komponentti- ja mittalaitetoimittajien maahantuojien yhdistys) toimituksista, jotka ovat reilu kolmannes ko. tuoteryhmien kokonaistuonnista. Elkomitin asiakaskunta koostuu mm. Nokiasta, sen sopimusvalmistajista ja muista pk-yrityksistä.

39 38 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Tuotantoteknologia Tällä vuosituhannella merkittävimmistä suomalaisista tai Suomessa toimivista elektroniikka- ja sähköalan yrityksistä on tullut kansainvälisiä toimijoita. Arvoketjut ovat laajentuneet alueellisesti ja pienentyneet toiminnallisesti useampiin osiin. Vuosituhannen alussa uskottiin, että yleiset vaatimukset tuotannolle (massaräätälöinti, imuohjaus, monipuolinen, joustava kapasiteetti, myöhäinen tuotevariointi ja huomio tuottoihin) riittävät ylläpitämään ja kehittämään Suomessa tapahtuvaa tuotantoa. Nyt nähdään yleisesti, että massatuotanto on mennyttä aikaa, eikä paluuta entiseen ole. Etujärjestöjen huolenaiheeksi on noussut jo, miten Suomessa tapahtuva tuotanto saadaan ylipäänsä jossain määrin turvattua. Nykyaikainen tuotanto tapahtuu verkostoissa ja on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Verkostotuotanto vaatii erityisen paljon suunnittelua, hiomista ja seurantaa. Seurantavälineistöä on laajennettu tuotannon ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan (PLM, PDM). Eli seuranta ja tiedon keruu ulotetaan kaikkiin yritystoiminnan prosesseihin: myyntiin ja markkinointiin, tuotesuunnitteluun, tuotannon suunnitteluun, jakeluun ja jälkimarkkinointiin. Nämä erikokoiset ERPit tai ERPin osaset koostuvat esim. cad-, pdm-, scm- crm ja plm-ohjelmistoista. 4.2 Tuotannon logistiikkarakenne Asiakas- tai markkinalähtöinen toiminta ja lyhyet läpäisyajat edellyttävät sopimus-valmistajien ja alihankkijoiden kanssa pitkälle vietyä yhteistyötä, jonka keskeisiä elementtejä ovat optimaalinen materiaalihallinta ja kokonaislogistiikka. Pisimmälle kehitetyt järjestelmät ovat isoilla yrityksillä ja niiden keskeisillä sopimusvalmistajilla. Logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on entistä enemmän, vaikka päähankkijalle vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia on yhä vähemmän. Sovellus- tai tuotealasta riippuen ongelmat painottuvat ketjun eri osiin. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille.

40 39 Kuva 20. Tiettyjen toimintojen ulkoistamistilanne % IT:n pyöritys IT:n kehitt. Palkanlaskenta Rah. ja laskenta Tuotanto Hankintatoiminta T&K Ulkoistettu 2004 Ulkoistettu 2007A Asiakaspalvelu Hlöstöhallinto Lähde: Accenture/Internet Oheinen kuva kertoo tiettyjen toimintojen ulkoistamisvision suomalaisissa suuryrityksissä vuonna Aineisto perustuu 200 suomalaisen suuren ja keskisuuren yrityksen johdon haastatteluun eikä kuvaa mitään tiettyä toimialaa. Tuotanto on siis muuttunut ja muuttuu verkostomaisemmaksi. Sopimusvalmistajien merkitys on kasvanut huomattavasti. Verkoston hallinnasta on tullut tuotannon avaintoiminto. Päähankkijalle jää selvemmin vain uutuustuotteiden kehittäminen, jota sitäkin ulkoistetaan (Nokian puhelimista ehkä kolmannes valmistutetaan sopimusvalmistajilla, mikä on merkittävien puhelinvalmistajien pienin luku). Suurivolyymisten tuotteiden valmistus on keskittynyt halvemman työvoiman maihin, joista löytyy markkinapotentiaalia joko päähankkijan omiin nimiin tai ulkoistettuna sopimusvalmistajalle. Komponentteja, puolivalmisteita ja osajärjestelmiä siirrellään maasta toiseen kasvavalla vauhdilla. Tehtaan sisäisen logistiikan lisäksi ulkopuolisen logistiikan tehokkuus ja toimivuus on oleellista.

41 40 Kuva 21. Elektroniikka- ja sähköteknisten laitteiden ulkoistettavissa oleva kokonaismarkkina, sekä sopimusvalmistuksen (EMS) ja sopimussuunnittelun (ODM) nykyiset tasot maailmassa (mrd.euroa) Kok.markkina ODM EMS Lähde: Technology Forecasters/Internet Globaalista kehityksestä kertovassa kuvassa kokonaismarkkinaksi on laskettu 65 % kaikesta elektroniikan ja sähkötekniikan laitevalmistuksesta. Näin saadusta nykyisestä kokonaispotentiaalista (n mrd.euroa) EMSin osuus on 180 mrd.euroa ja ODM:n osuus 100 mrd.euroa. Globaali ulkoistusaste on %.

42 41 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kuva 22. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden aineelliset- ja t&k-investoinnit Suomessa Milj Aineelliset inv. T&k-inv e Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Aineelliset investoinnit olivat parhaimmillaan yli 4 % tuotannon bruttoarvosta. Nyt ollaan selvästi alhaisemmalla tasolla (jopa alle 2 % tuotannon bruttoarvosta). Luku on todella vaatimaton ja kuvaa osaltaan teollisen tuotannon tämän hetken yleistä problematiikkaa: investoidaan, mutta ei kotimaahan. Investointien nykytaso ei riitä pitämään pääomakantaa vuonna 2001 saavutetulla tasolla. Tilastokeskuksen aineiston mukaan kone- ja laiteinvestoinnit tuotantoon olivat 2007 niinkin alhaiset kuin 210 milj.euroa (259 milj.euroa 2006). Aineellisten investointien sijaan on viime vuosina painotettu t&k-panostusten merkitystä alan jatkuvuuden kannalta. T&k-investoinnit eivät ole pienentyneet, mutta suhteessa kokonaisuuteen tilanne ei ole tyydyttävä. Riittääkö sitten, että pääomakanta on modernia ja tarkoituksen mukaista, niin kuin seuraavasta kuvasta voisi päätellä.

43 42 Kuva 23. Teknologiateollisuuden investoinnit käyttötarkoituksen mukaan Milj e Kap. korv. tai rat. Kap. lis. Muu tarkoitus Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Työn tuottavuus on noussut muita toimialoja selvästi nopeammin, mikä osaltaan todistaa, että konekanta ja tuotantojärjestelmät ovat ajanmukaisia. Muita selittäviä tekijöitä työn tuottavuuden (jalostusarvo/tehdyt työtunnit) nousuun on mm. lisääntynyt ulkoistus muille toimialoille ja Nokian t&k- ja hallintohenkilöstön määrän osuus koko toimialan henkilöstöstä. Kuva 24. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden välituotekäyttö suhteessa myyntiin (%) Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Välituotekäytön kasvu kertoo osa- ja sopimusvalmistajien kasvaneesta osuudesta, yleensä ulkoistamisesta ja erikoistumisesta ja keskittymisestä ydinosaamiseen. Tämä kyllä osaltaan pienentää alan investointitarvetta, kun sitä siirtyy toimittajille, jotka eivät aina ole samalla toimialalla.

44 43 Kuva 25. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset, miljoonaa euroa Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry, tilauskantatiedustelu Uudet tilaukset ovat pienentyneet 4-5 vuotta sitten olleen tietoliikennesektorin laman tasolle. Nyt ongelmat ovat tietoliikennesektoria laajemmat. Myös tarjouspyynnöt ovat vähentyneet merkittävästi. Pk-yritysten investointilanne (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) oli vielä alkukesästä verrattuna edellisen vuoden (2007) alkukesään hieman paremmalla tasolla, mutta viestit kentältä ovat muuttuneet nyt pidättyväisemmiksi. Sama koskee t&k-panostuksia, vajaa kolmannes oli lisännyt panostuksiaan ja 12 % pienentänyt. Ensi alkukesään (2009) mennessä 28 % aikoo investoida entistä enemmän ja 11 % entistä vähemmän. T&k-panostusten lyhyen ajan näkymät ovat hivenen positiivisemmat (32 % ja 8 %). On jokseenkin selvää, että odotukset ensi vuodesta ovat ylioptimistiset.

45 44 6 Taloudellinen tilanne Taulukko 7. Liiketoiminnan tunnuslukuja mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikro muut mikro muut Henkilöstön lkm Ka 2, ,1 185,6 2, Med 1 30,8 1, Myyntikate-% Ka 64, ,1 42,1 61, ,5 38,9 59,6 35,9 59,7 33,6 61,2 37,8 Med 75,9 55,9 75,8 55,9 76,9 57,3 76, ,1 56,7 76,1 56,3 77,2 53,5 Käyttökate-% Ka 20,9 17,7 11,6 15,5 11,6 15,7 11,9 12, ,4 9,5 9,9 11,3 14,1 Med 12,6 9,1 9,8 8,5 10,1 7,9 9,3 8,6 9,6 8,1 8,1 8 9,9 8,3 Liiketulos-% Ka 10 15,1 5,9 12,5 5,5 12,5 2,5 9,5 6,1 8,5 5,5 8,3 7 12,8 Med 8,7 5,9 6,3 4,7 6,4 4,7 6,1 5,6 6,2 5 4,4 5,3 6,9 5,3 Rahoitustulos-% Ka 16,6 16,3 10,4 13 8,9 13,1 8,8 11,3 8,7 9,9 7,3 17,8 7,9 16,5 Med 8,2 6,9 6,2 6,1 6,3 6,1 5,8 6,3 6,1 6,7 5,9 6,3 6,8 6,3 Nettotulos-% Ka 5,8 13,7 4,7 10,1 2,7 10-0,5 8,7 2,8 7,9 3,3 16,2 3,5 15,2 Med 4,4 3,7 2,7 2,7 2,5 2,8 2,8 3,4 2,8 3,5 2, ,8 Kokonaistulos-% Ka 59,6 13,1 7,4 10,4 3,9 9,8-0,3 9,1 6,5 9,1 4,8 16,3 4,7 15,5 Med 5 3,2 2,9 2,3 2,7 2,2 3,2 3,2 3,3 3,6 3,7 3,7 4,2 3,5 Sij. pääoman tuotto-% Ka 2,8 30,9 7 20,1 5,8 19,7 3,6 15,9 8,1 17 Med 16,9 14, ,1 11,2 12,7 12,2 13,4 11,9 13,2 Omavaraisuusaste, Ka 83,5 61,1 52,3 61,7 59,2 62,5 60,3 54,3 63,1 42,5 47,4 51,5 -% Med 56,9 40,1 56, ,8 43,2 57, ,2 42,5 57,8 37,5 Suht. velkaantunei- Ka 78,8 29,5 97,4 34,8 77,2 33,2 55,6 42,2 48,9 47,6 50,8 34,1 suus -% Med 18, ,1 29,7 20, ,7 19,3 27,9 19,1 32,1 Quick ratio Ka 2,5 1,6 1,2 1,7 1,5 1,9 1,6 1,6 1,9 1,3 Med 1,6 1,1 1,6 1,1 1,6 1,2 1,7 1,2 1,6 1,1 Gearing Ka 0,1 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 0,2 0,5 0,1 0,9 Med -0,2 0,6-0,2 0,5-0,2 0,5-0,2 0,4-0,2 0,4 Myyntisaam. Ka 83, ,5 24,6 43,4 23, ,5 45,4 27, kiertoaika, pv Med 19,9 40,1 19,2 39, ,5 21,4 42, Ostovelkojen Ka ,5 57,4 31,6 62,3 31,6 56,3 30,3 52,6 30,1 kiertoaika, pv Med 25,6 42,4 22,4 40,9 25,3 40,5 25,9 45,1 26,8 47,7 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Tilastoaineisto koostuu toimialan lähes yrityksestä. Mikro-sarake tarkoittaa 0 9 hlöä työllistäviä yrityksiä (keskim kpl, joissa on mm. 330 hammasproteesien valmistajaa). Muut-sarake koostuu yrityksistä (keskim. 360 yritystä), josta on puhdistettu mikroyritykset pois. Kaikkien lähes yrityksen tunnusluvut ovat niin lähellä Muut-yritysten tunnuslukuja, että ne on jätetty pois. Kustakin tunnusluvusta on keskiarvo ja mediaani-tieto, joka edustaa lukumääräisesti suurinta frekvenssiä (alakvartiili, mediaani, yläkvartiili). Tunnusluku-erot ovat mikro- ja ei-mikroyritysten välillä melkoiset. Myyntikatteet ovat mikroyrityksillä selkeästi isommat pienemmästä sarjakoosta johtuen. Pääomakulut ovat taas huomattavasti isommat, koska pääomia ei ole valjastettu tehokkaaseen sarjatuotantoon.

46 45 Kuvat 26a ja 26b. Muiden kuin mikroyritysten käyttökate ja nettotulos sekä suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste Käyttökate Nettotulos Suht. velk. Omavar. aste Taloudellinen tilanne toimialalla on yhä hyvähkö. Vaikka aikasarja sisältää vain yhden kunnon kasvuvuoden (2000), sekä kannattavuus-, vakavaraisuus, että likviditeettiluvut ovat kunnossa. Taulukko ja kuvat kertovat kuitenkin, että 5 viimeisen vuoden kehityssuuntia on saatava ainakin osittain muuttumaan. Laskeneen kannattavuuskehityksen myötä suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut ja sen seurauksena omavaraisuusaste pienentynyt. Taulukko 8. Yritysten kulurakenne, mikroyritykset poislukien Aine- ja tarvikekäyttö -59, ,1-63,4-64,3-60,9 Ulkopuoliset palvelut -1,2-1,2-1,9-2,1-1,7-1, Palkat ja henkilösivukulut -9,1-8,7-9,6-9,4-9, Liiketoiminnan muut kulut -12,4-16,3-16,2-16,4-16,9-16,2-15,9-15,7 KÄYTTÖKATE 18,4 17,7 15,5 15,7 12,1 10,4 9,9 14,1

47 46 Kulurakenteesta on jo aiemmissa yhteyksissä todettu, että välituotteiden osuus on noussut (vaikka v:n 2007 tieto osoittaa toiseen suuntaan). Kate on tehtävä entistä pienemmillä marginaaleilla. Rahoitustuotot ovat mikroyrityksillä kuluja suuremmat, mutta isommilla tilanne on päinvastoin. Tuotantoa on automatisoitava ja rationalisoitava mahdollisimman pitkälle, vaikka massatuotannosta ei olekaan enää kysymys. Oma lukunsa on telekomin huumassa kasvanut sopimusvalmistusteollisuus. Sehän on kasvanut, mutta konsernitasolla ja ulkomailla. Oheinen kuva kertoo 25 merkittävimmän sopimusvalmistajan kotimaisen tuotannon osuuden luvuista. Kuva 27. Keskeisten sopimusvalmistajien tunnuslukuja Milj A Lv Liiketulos Kok.tulos Hlöstö Henkilöä Lähde: Tilastokeskus

48 47 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Suomen tietoliikennevälineiden valmistuksen vahva kasvu vuoteen 2001 mahdollistui tietoliikenteen kotimaisen etuajassa tapahtuneen vapautumisen myötä. Oleellinen seikka oli myös se, että Nokia valitsi kapean nichen keskittymällä langattomaan tietoliikenteeseen. Merkittävä tietoliikennevälineiden valmistajien valmiuksia parantanut tekijä oli ensimmäisten langattomien järjestelmien aikaansaaminen etuajassa muihin verrattuna. Etumatkaa kesti aina vuoteen 2002, johon mennessä kilpailijat pääsivät enemmän tai vähemmän samalle viivalle, jossain suhteessa ohikin. Kasvun ja menestyksen mahdollistivat globaalit markkinat, joilla Nokia on pärjännyt ja jonne se on vetänyt kaikki merkittävät kotimaiset sopimusvalmistajat. Instrumentointi ja säätötekniikka on kehittynyt jo pitkään metsäteollisuuden asiakkuuksien turvin. Metsäteollisuus on aina ollut Suomelle tärkeää ja sen kansainvälinen kilpailukyky on pitänyt turvata muita paremmalla prosessiautomaatiolla. Rinnalle on kehittynyt pieni, mutta merkittävä lääketieteen elektroniikkasovelluksien toimiala. Sähkövoimatekniikan kehitys lienee kärsinyt perinteisten sähkölaitteiden sähkömekaanisesta luonteesta, jopa designista. Tuotannon volyymit ovat kuitenkin Suomessa merkittäviä (taajuusmuuttajat, generaattorit, moottorit) ja alalla menee jopa lujaa, ei vähiten kehittyvien talouksien isojen investointien johdosta. Uudempia sovelluksia ovat mm. keskeiset tuulivoimaloiden komponentit ja järjestelmät, joissa (niin kuin perinteisimmässäkin tuotteissa) käytetään mikroelektroniikkaa ja ohjelmoitavuutta. Energia- ja ympäristötalous mainitaankin yhtenä Suomen viidestä strategisen huippuosaamisen keskittymästä. 7.1 Vahvuuksia ja menestystekijöitä Menestykseen on kuulunut lukuisa määrä erilaisia tekijöitä, mutta varovaisesti todeten ainakin seuraavia: 1) Aktiivinen t&k-toiminta, nopea tuotteistus tiuhaan uudistuvilla markkinoilla. Kyky uudistua liiketoimintalogiikassa, erikoistuminen, asiakasrajapinnan hallinta, visionäärinen toiminta myös poikkitieteellisesti. 2) Panostus sekä keskiasteen että korkea-asteen koulutukseen. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön sitouttaminen. 3) Harmoninen yhteiskunnallinen infra. Yksittäisillä tekijöillä (esimerkiksi valuuttakurssi tai työkustannukset) on merkityksensä, mutta viime kädessä kokonaisuus ratkaisee.

49 Keskeisiä ongelmia Toimiala on heterogeeninen ja kirjava. Toimijat ovat yhä kovin hierarkisesti järjestäytyneitä: OEM:t, integroivat järjestelmätoimittajat, järjestelmien osatoimittajat, sopimusvalmistajat, komponenttitoimittajat. Ongelmat ja riskit ovat eri tasolla erilaisia: liiketoiminnan oikea suuntaaminen, tilausten jatkuminen, jne. Julkisen sektorin rooli alan toimintaedellytysten luomisessa on välillinen, ja jotta siellä tehtäisiin hyviä ehdotuksia ja päätöksiä, tulisi alasta olla mahdollisimman hyvin perillä. Etujärjestöt tulkitsevat tilanteita, mutta riittävän laaja ja systemaattinen selonteko verkostoitumisesta, ulkoistamisesta, modulaarisuudesta, globalisoitumisesta, konsolidoitumisesta, ynnä muusta sellaisesta jää usein hämäräksi. Jatkuva ongelma on kotimaisen kysynnän rajallisuus ja Suomen syrjäinen asema. Se on tuonut paineita vientitoiminnan käynnistämiseen, vaikka valmiudet pienemmillä yrityksillä siihen ovat puutteelliset. Kansainvälisen jakelun käyntiin saaminen vaatii usein suuria panostuksia. Useinkaan vientitoiminta ei onnistu pk-yrityksen omilla resursseilla, tarvitaan vahvempi kumppani rinnalle. Nähtävästi kansainvälistymisen vaativuudesta johtuen suomalaisia hitec-pk-yrityksiä on myyty yllättävän paljon ulkomaisille isommille yrityksille, jotka ovat hakeneet teknologiaa tai know-how ta. Ongelmaksi voidaan katsoa myös suomalaisten haluttomuus (=kotimaisen tuotannon kilpailukyvyttömyys) investoida kotimaahan, varsinkin kun ulkomailta ei juurikaan sijoiteta (green field-investointeja) Suomeen. Suomi ei siis houkuta ulkomaisia tuotannollisen toiminnan investoijia. Valmiita fasiliteetteja ja tuotantolaitoksia on kyllä myyty, monien mielestä liiallisuuksiin asti. Primaari syy tietyn kiinnostuksen puutteeseen on Suomen syrjäinen sijainti ja hyvin rajalliset markkinat. Pienillä yrityksillä ei ole kykyä tarjota asiakkaille kokonaisuuksia. Tähän auttaa yhteistyö ja liittoutuminen, mikä ei ole vielä riittävää. Henkilöstöpula rauhoittui 2000-luvun alkuvuosina toimialaboomin rauhoittumisen vuoksi, mutta kokonaisuudessaan osaajien määrä pienessä maassa on jokseenkin vaatimaton. Eli rajallinen kriittinen massa vaikeuttaa innovointia ja kehittämistä. Huolestuttava seikka on myös ns. suurten ikäluokkien eläköityminen muutaman vuoden kuluttua. Koottuna ongelmat ovat meillä ja ehkä koko vanhassa Euroopassa kauempaa tuleva lisääntynyt ja lisääntyvä kilpailu sisäisten markkinoiden puute ICT:n riittämätön tai hidas hyödyntäminen pienenevä tietopohja ja innovointikyky suhteessa kehittyviin talouksiin lisääntynyt ja lisääntyvä byrokratia (varauksin) 7.3 Kehittämistarpeita Suomi on pieni ja nykyisin jo avoin talous, kun pitäydytään tuotannossa. Suomi elää ja kehittyy kansainvälisestä kaupasta. Valuuttakurssit ja korot määräytyvät ulkoa ja niihin on

50 49 sopeuduttava. Meillä on erikoistunutta teknologiaa, teknistä erityisosaamista, joka tulee hyödyntää hintakilpailukyvyksi ja markkinat on löydettävä viennistä. Laajemmin nähtynä meidän on kansainvälistyttävä sekä hankintapolitiikassa, tuotannossa, että markkinointipolitiikassa. Osa kansainvälistymistä on tehdä Suomi houkuttelevammaksi investointikohteeksi sekä ulkomaisille että kotimaisille sijoittajille. Vuonna 2006 tehdyn kv. selvityksen mukaan (Ernst&Young, European Attractiveness Survey) suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnalle olivat seuraavat: Kuva 28. Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k-toiminnoille Thaimaa Korea ItaliaMalesia Belgia Taiwan Singapore Kanada Alankomaat Saksa Ranska Venäjä Iso-Britannia Japani Intia USA Kiina Deloitten (Innovation in emerging markets 2007) mukaan suosituimmat t&k-liiketoimintojen kohdemaat olivat Kiina (44 % maininnoista), Intia (33 %), muu Kaakkois-Aasia (22 %) ja Itä-Eurooppa (28 %). Selittävinä tekijöinä tuntuvat olevan alueiden potentiaali: asiakkaat/markkinat ja kehitysympäristö/know how. Suomea ei listalla näy. Osaamisen tärkeyttä on toisteltu ehkä riittämiin. Yrityksille tulee luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa innovatiivisen ja kehittämispainotteisen toiminnan. Yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja teknologiakeskusten tulee toimia symbioosissa. T&k-panostus on kasvanut koko ajan (nyt n. 3,3 % BKT:sta, koko teollisuus), mutta viime vuosina ei juurikaan suhteessa BKT:een. Vuoden 2009 yhteinen tavoite on 4 % BKT:sta. Huolenaiheeksi jää, miten siihen päästään.

51 50 Kuva 29a. T&k-panostus, milj.euroa, sekä sen osuus BKT:sta Milj. % bkt:sta , , , , , E Lähde: Teknologiateollisuus ry/tilastokeskus Yritykset Julk.sektori Osuusbkt:sta Alin viiva kertoo julkisen sektorin panostuksen (ml. yliopistojen ja korkeakoulujen osuudet) ja keskimmäinen yritysten omat osuudet. Yhteenlaskettuna Suomen teollisuuden t&k-panostus on 6 mrd.euroa. Ylin viiva kertoo t&k:n osuuden BKT:sta (oikea pystyakseli). T&k:n tavoiteosuus vuonna 2010 BKT:sta on 4 %, yritysten tavoite 5 mrd.euroa ja julkisen sektorin kontribuution 2 mrd.euroa. Ongelmaksi näyttäisi kiteytyvän yritysten oma t&k-satsaus, mikä uhkaa jäädä jälkeen tavoitteesta. Olisiko osana yritysverouudistusta otettava esille t&k-menojen verovähennysoikeus jossain muodossa? OECD:n jäsenmaista jo parikymmentä myöntää ylimääräisiä verovähennyksiä t&k-menoista. Suomalaisen selvityksen mukaan (Etlatieto) hieman yli puolet pitää verokannustinta suoraa tukea parempana. Kuva 29b. T&k-panostus suorittajasektorin mukaan, miljardia euroa % 3,5 3 2,5 2 Teknologiateoll Muut yr Yliopistot Julk.sektori 1,5 1 0, Lähde: Teknologiateollisuus ry/tilastokeskus

52 51 EU:n suurin tuotekehittäjä 2007 oli Nokia, jonka t&k-panostus ylsi (tosin globaalisti) lähes 5,3 mrd.euroon. Suomessa Nokian rooli on ratkaiseva. Koko t&k-panostuksesta (yksityinen + julkinen) Nokian osuus oli kolmannes ja yritysten yhteenlasketusta osuudesta lähes puolet. Nokian Suomen osuuden (n. 2 mrd.euroa) vetämänä Suomi on noussut globaalissa vertailussa kärkimaiden joukkoon.

53 52 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 8.1 Markkinoiden kehitys ja visio Euroopassa (ja Pohjois-Amerikassa) elektroniikkateollisuuden kasvukierre tukehtui vuosituhannen vaihteessa telekom-operaattoreiden toiminnan ylikuumenemiseen. Samalla vahvistui Kiinan rooli suurasiakkaana, tuotantolokaationa ja etabloitumiskohteena. Seurasi nopea ja tuntuva elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, mikä oleellisimmilta osin on ohi. Seuraukset ovat olleet tuntuvia. Rankkoja sopeuttamistoimenpiteitä on toteutettu meillä ja muualla läntisellä markkina-alueella; menneisiin kasvulukuihin ei näillä alueilla ole paluuta. Globaalisti kasvu on ollut koko ajan jopa merkittävää ja länsimaissakin luottamus markkinoihin ja kasvuun on osittain palautunut. Valitettavasti eri instituutioiden, laitosten ja yritysten vielä alkusyksystä laatimat hyvinkin positiiviset markkinanäkymät on hylättävä. Rahoitusmarkkinat ovat lähes ennen näkemättömässä turbulenssissa ja etujärjestöt viestittävät myös elektroniikka- ja sähköteollisuuden ongelmavyyhdeistä koskien esim. uusia tilauksia tai viennin rahoitusta. Globaalin kehitysnäkymän vauhtiin lienee turha yrittää sotkeentua, mutta kehityksen suunnasta voi silti esittää varovaisia arvioita. Sekä tietoliikennepalveluiden että laitevalmistuksen pääkasvualueet ovat kehittyvissä talouksissa. Kaakkois-Aasian vanhempien markkinoiden lisäksi aktiviteetti on kasvamassa Intiassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Tuotantopuolen viimeisimpiä kohteita, tosin rajallisia, ovat mm. Vietnam ja Nigeria. Tuote- ja innovointipuolella riittää kyllä sovellettavaa (Wimax, paikannussovellukset, IPTV jne). Vanhat puhelinlangat katoavat 5-10 vuodessa (sanoo Cisco). Johdottomat paikallisverkot (WLAN) tulevat kehittymään yleisiksi teknologioiksi ja korvaavat jo UMTSia tiiviissä taajaman osissa ja isoissa julkisissa rakennuskomplekseissa. Päätelaiteteknologia kehittyy yhä (ystävälliset käyttöliittymät, isommat värinäytöt, kestävät voimalähteet). Älypuhelimia on kehitteillä kaikilla merkittävillä laitevalmistajilla. Myös GPS-sovellusten volyymit ovat olleet positiivinen yllätys. Teollisuuselektroniikka kasvanee laitekantaansa nopeammin, samoin autoelektroniikka. Sähköteknisen tuotannon kehitys lienee sidoksissa kehittyvien talouksien kasvuun. Telekomin ongelmat eivät ulottuneet automaatioon ja mittauslaitteisiin tai sähkövoimatekniikkaan, jotka ovat kehittyneet tasaisemmin ja hillitymmin. Teollisuuden automaatiojärjestelmät sisältävät mikroprosessoripohjaisia laitteita, jotka on kytketty toisiinsa väylän tai verkon kautta. Elintarvike-, energia-, metsä- tai metalliteollisuuden tuotannon automaatiojärjestelmät sisältävät satoja mikroprosessoripohjaisia yksiköitä, joita yhdistää kompleksinen väyläverkko. Järjestelmiin liittyvät valvomo- ja säätöyksiköt, nykyisin usein etäkäyttönä, jossa hyödynnetään langatonta tiedonsiirtoa. Automaatiojärjestelmien kasvu on periaatteessa vakaalla pohjalla. Mittauslaitteiden ja järjestelmien kysynnän voi olettaa kasvavan erityisesti ympäristöteknologian sovelluksissa ja erilaisissa turvalaitteissa (ajoneuvot, maantieliikenne, junat, lentoliikenne). Sovelluksille yhteistä on mm. kehit-

54 53 tynyt sensoriteknologia ja datan siirto (RF-, Bluetooth-, GPRS-, UWB- ja WLAN-teknologiat). Sähkövoimatekniikalla tarkoitetaan eri yhteyksissä hieman erilaisia tuotteita. Yleisemmin siihen sisällytetään sähköenergian tuotantoa (generaattoreita), sähkönjakelutekniikkaa, sähkömoottoreita ja taajuusmuuttajia. Yhä useammin nämä toimivat automaatiojärjestelminä tai niiden osina. Volyymit ovat merkittäviä, esim. ko. alatoimialan tuotanto oli n. 40 % koko elektroniikka- ja sähköalan tuotannosta EU-25-alueella. Kuva 30. Teollisuustuotannon kasvu eri alueilla e 2005e Kiina/China Etelä-Korea/South Korea Venäjä/Russia Intia/India Brasilia USA Euromaat/Euro area Japani/Japan Lähde: OECD/Teknologiateollisuus ry Globaaliksi kasvuvauhdiksi eri alatoimialoilla on erilaisia arvioita, mutta jää nähtäväksi, miten ja millä aikataululla tuotannon ja kysynnän kannalta oleelliset rahoitusmarkkinat tervehtyvät. Lähin johtopäätös lienee, että lähivuosina kasvu keskittyisi kehittyviin talouksiin. Tuotantopuolen merkittäviä muutoksia ovat sopimussuunnittelun (ODM) kasvu. ODM käsittää parhaimmillaan pitkän palan arvoketjusta: suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, testauksen, logistiikan ja komponenttikaupan. OEM:t vastaisivat itse mieluiten vain tuotespesifioinneista ja tuotemerkkien hallinnasta. ODM:n idea on siis siinä, että se pystyy vastaamaan paljosta muustakin kuin sopimusvalmistuksesta (EMS:stä). EMS-yritykset eivät suinkaan ole luovuttaneet; niiden kasvu jatkuu vahvana ja ne hankkivat koko ajan lisää suunnitteluvoimaa esim. ostamalla siihen erikoistuneita yrityksiä tai niiden osia. Sovellusmahdollisuudet eivät siis ole missään nimessä ohi. Kokonaisuutena elektroniikka- ja sähköalan kehitystä voi (länsimaissa seitsemästä laihasta vuodesta huolimatta) luonnehtia pitemmällä tähtäimellä hyväksi. Useammillakin lopputuotemarkkinoilla maailmalla (telekom, terv. huolto, sotilasteknikka, autoteollisuus) on orgaanista kasvua sekä paremman tulotason maissa että kehittyvissä maissa, joissa kansantulon parempi kasvuvauhti ruokkii kysyntää.

55 Suomen näkymät ja mahdollisuudet Maailmalle levinnyt rahoituskriisi (credit crunch) toi lähivuosien ennustuksille uusia haasteita. Eri alatoimialat reagoivat tilanteeseen eri tavalla, samoin eri alueet. Suomen vientivetoinen toimiala on herkkä maailmantalouden muutoksille. Nykyisyydestä on myös vaikeampi löytää trendejä: Puolivalmisteita, komponentteja ja järjestelmiä liikutellaan entistä enemmän maasta toiseen tai kolmanteen. Tilastot eivät yksinkertaisesti pysy tuotannon rakenteellisten muutosten tahdissa. Tilanne on kokonaisuudessaan ennustamaton ja epävakaa. Massatuotanto on mennyttä, miten pienempimuotoisesta tuotannosta sitten riittää jaettavaa? Tietotekniikka- ja kulutuselektroniikassa sekä kotitalouskoneissa tuotanto myytiin ja/tai siirtyi muualle jo 15 vuotta sitten. Puolijohteissa ja pienkomponenteissa ollaan oltu aina tuonnin varassa osaa kondensaattoreita tai erityisosia lukuun ottamatta. Hissi- ja nostolaitetekniikka, voimakoneet ja kaapelit, sittemmin energiatuotannon komponentit ja järjestelmät ovat yhä tärkeitä vientituotteita. Teollisuuselektroniikassa merkittävyyttä löytyy mm. prosessinsäädöstä, mittausteknologiasta metsäteollisuuden ja ympäristöteknologian sovelluksissa. Teollisuuselektroniikan rajalliset volyymit voisivat olla Suomelle merkittävä kehittymisen keino. Tietoliikenne on yhä selvä ykkönen ja sen lähivuosien mahdollinen kotimainen t&k-toiminta näyttää suuntaa jatkolle. Kuva 31. Kilpailukyvyn kehityksen vaiheita -edulliset perustuotannontekijät -teknologian tuontia -kyky ja halu Investoida aggressiivisesti -mittakaavaedut - bulkkia -merkittävää t&k-toimintaa -kova kilpailu -tuotteet differoituja; laaja palvelusisältö Tuotannon tekijäkeskeinen Investointikeskeinen Innovaatiokeskeinen Vaurauskeskeinen -nautitaan nykyvarallisuudesta tulevaisuuden kustannuksella -ei motivaatiota innovaatioihin TAANTUMINEN Lähde: TEKES

56 55 Aiemmin on jo viitattu t&k-panostuksen vahvistamiseen ja välttämättömään toimintaympäristön kehittämiseen, joilla aikaansaadaan innovatiivisia yrityksiä. Innovatiivisuus aikaansaa kilpailuetua, joka tulee nähdä laajasti: osaaminen, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi, asiantuntijapalvelu, design, brändi, liiketoimintamalli, työtapa tai jopa uusi julkinen palvelu. Perinteisesti Suomen innovaatiot ovat tiede-ja teknologialähtöisiä ja t&k:n kautta. Kysyntätekijät ja käyttäjien näkökulmat ovat tupanneet unohtumaan. Kilpailuympäristössäkin tapahtuu muutoksia kohti kevyempiä ja joustavampia toimintamalleja, joissa erikoistutaan ja keskitytään. Samalla asiakkaat vaativat kokonaisratkaisuja; toimituksiin kuuluvat yhä useammin laitteistojen lisäksi huolto ja ylläpito, konsultointi, rahoitus, asennus, käyttöönotto, huolto ja ylläpito. Alihankinta- ja sopimusvalmistuspolitiikka tulee olemaan kokonaisvaltaisempaa. Hankitaan isompia osakokonaisuuksia ja yrityksillä on primäärialihankkijoita entistä vähemmän. Vertikaalisesti integroidusta tuotantomallista ollaan siirtymässä horisontaalisesti integroituun ja tuotantoon, jossa ulkoistetaan kokonaisia bisnesprosesseja välituotteiden ulkoistamisen sijaan. Yritysten rooli organisoijana ja oman sopimus- ja alihankintaverkoston operoijana korostuu. Strategiaa pitää pohtia jatkuvasti, mukautuminen ympäristöön ja markkinamuutoksiin on jatkuvaa. Asiakkaan hallinta ja yrityksen imago-tekijät korostuvat. Toiminnan tai toimialan arvoketjun ymmärtäminen on ensiarvoista; mikä tuottaa lisäarvoa, miten asiakkaan näkökulma on ymmärretty. Toimiala on kansainvälistynyt ja uudet isot markkina-alueet ovat kaukaisia ja haastavia. Hajautettu, nopea tuotekehitys niin asiakkaana kuin toimeksiantajana, on hallittava. Protosarjojen ja tuotteiden työkalut on toimitettava 1 3 viikossa entisen 2 kk:n asemasta. Tämä onnistuu vain rakentamalla linjakas yhteistyöverkosto, joka on mukana koko tuotteiston elinkaaren alkaen suunnitteluyhteistyöstä ja tuotantokelpoisuussuunnittelusta. On yritetty nähdä t&k-toiminnan ulotettaminen normaalia pitemmälle eli tuotantokokeiluksi, joka sitten päätyisi ramp-up-toimintoihin ja sen jälkeiseen siirtoon lopulliseen tuotantoon. Hyväksyttäisiin jo etukäteen, että sarjatuotanto siirtyy markkina-alueille ja/tai halvemman työvoiman maihin. Kyse on siis kokonaisvaltaisesta kehittämistyöstä, jossa yritys kehittää tuotteen, testaa sen ominaisuuksia ja suunnittelee/kehittelee tuotteelle tuotantoprosessin, johon kuuluu koko verkosto. Kun tuotteen ja tuotannon yksityiskohdat on näin selvitetty, voidaan arvioida, missä tuotetta voidaan tuottaa.

57 56 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa toimialan sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkopuolelta tulevia mahdollisuuksia ja uhkia. VAHVUUDET ennakkoluulottomuus t&k:ssa verkostojen hallinta kv. kärkiyritys generoinut osaamista ja aktiviteettia vahvahko (mutta liian pieni) sovelluskehitysympäristö joustavuus, ketteryys, nopeus globaalisuus, kansainvälisyys nähdään luonnollisena haasteena HEIKKOUDET syrjäinen sijainti, kv. kehitysympäristön puute isojen kansallisten kehitysympäristöjen (osaamiskeskusten) puute pienet yritykset riskinotto- ja -kantokyky vaatimatonta teknologiasokeus, puutteellinen markkinointitaito arvoketjun hahmottaminen, asiakastarpeiden ja asiakkaan hallinta MAHDOLLISUUDET yhteiskunnallinen vakaus, toimiva infra koulutusjärjestelmä avaintoimialan kautta opittujen prosessien soveltaminen yhä ekspansiivinen toimiala globaalisti korkea räätälöintiaste, tuotannon joustavuus, asiakaskohtaiset sovellukset nearshoring UHAT globalisaatio, offshoring syrjäinen sijainti, pienet markkinat vanhanaikainen verotus- ja työmarkkinapolitiikka tuntemattomat yritykset, heikot brändit kansainväliset markkinahäiriöt (esim.rahoituskriisi) heikohko yrittäjyysperinne

58 57 10 Lähteet Toimiala Online, TEM toimialapalvelun internet tietokantasovellus TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Mm. seuraavat internet portaalit: Digitoday Emsnow.com ETLA ITU EITO Esmerk/Taloussanomat ebird Scandinavia Gartner Dataquest Durlacher Research Salomon Brothers The Strategis Group Teknologiateollisuus ry. Tilastokeskus eportti/tullihallitus

59

60 Elektroniikka- ja sähköteollisuus Toimialaraportti 3/2008 Erkki Rönkkö

61

62 Julkaisusarjan nimi ja tunnus Käyntiosoite Postiosoite Toimialaraportti Aleksanterinkatu 4 PL 32 Puhelin (09) HELSINKI VALTIONEUVOSTO Telekopio (09) /2008 Tekijät (toimielimestä: nimi, puheenjohtaja, sihteeri) Erkki Rönkkö Toimialapäällikkö Pohjois-Karjalan TE-keskus Julkaisuaika Toimeksiantaja(t) Työ- ja elinkeinoministeriö Toimielimen asettamispäivä Julkaisun nimi Elektroniikka- ja sähköteollisuus Tiivistelmä Raportissa kuvataan elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden markkina- ja valmistustilannetta. Alan korkean vienti-intensiteetin ja 2000-luvun rakennemuutoksen oleellisuuden takia globalisaation kehitystä on painotettu.suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v noin 27,7 mrd. euroa, jalostusarvo noin 10,4 mrd. euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on liikevaihdolla mitattuna suurimpia teollisuudenaloja ja sen tuotannon bruttoarvon ylittää vain yhteenlaskettu kone- ja metallituoteteollisuus (n. 30 mrd. euroa). Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Alan päätuotteita (tbra n. 20 mrd. euroa, kasvua edellisvuodesta 10 %) Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa viidennes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n. puolet, neljännes tuotannossa ja loppuneljännes hallinnossa). Pitkään lähes paikallaan polkenut sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus (tbra n. 2,2 mrd. euroa, +16 %) on ollut nousussa nyt neljättä vuotta. Alan johtava yritys on ABB Finland. Sähkönjaleluja tarkkailulaitteita (tbra n. 0,8 mrd. euroa, +13 %) toimittavat mm. Ensto ja Nokian Capacitors. Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita (tbra n. 1,8 mrd. euroa, +17 %) valmistaa isohko joukko pienempiä yrityksiä. Teollisuuden prosessinsäätölaitteet (tbra n. 0,3 mrd. euroa, +2,5 %) katsotaan omaksi alatoimialaksi. Tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation ja Honeywell. Johtimien ja kaapeleiden (tbra n. 0,6 mrd. euroa, +20 %) merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli, Helkama ja PKC Group. Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistuksen (tbra n. 0,6 mrd. euroa, +10) yrityksiä ovat mm. VTI Technologies ja Okmetic. Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi toimittajaksi pääasiassa Nokian vetämässä tuotantoverkostossa silloisen klusterin osana. Sittemmin ala on hiipunut selvästi luvun kehitystä on leimannut tuotannon kasvu/siirto ulkomaille. Tuotannon siirtymisellä on haettu asiakas-, markkinaläheisyyttä, logistisesti keskeistä sijaintia, joustavaa, osaavaa ja halvempaa työvoimaa. Massatuotanto on siis siirretty ja/tai ulkoistettu. Alan uusinvestoinnit ovat pudonneet huolestuttavasti ja panostukset keskittyvät automatisointiin ja logistisiin toimintoihin. Lähivuosien kehitysnäkymät ovat epäselvät ja epävarmat, pahimmillaan odotetaan pitkähköä ja syvää taantumaa. TEM:n yhdyshenkilö: Konserniohjausyksikkö/Esa Tikkanen, puh Asiasanat Elektroniikka, sähköteollisuus, osavalmistus, sopimusvalmistus, Teknologiateollisuus, OEM, EMS, globalisaatio ISSN Kokonaissivumäärä 57 Julkaisija Työ- ja elinkeinoministeriö Kieli Suomi ISBN Hinta - Kustantaja

63

64 Sisällysluettelo 0 Saatteeksi Toimialan määrittely ja sisältö Toimialan kuvaus ja rajaus Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Toimialan rakenne Toimialan yrityskanta Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Yrityskannan muutokset Tuotanto ja kapasiteettitilanne Alan suurimpia yrityksiä Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Markkinoiden rakenne ja kehitys Kotimaan markkinat Kansainväliset markkinat Ulkomaankauppa Vienti Tuonti Tuotanto ja tuotantomenetelmät Tuotantoteknologia Tuotannon logistiikkarakenne Investoinnit ja kapasiteettitilanne Taloudellinen tilanne Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Vahvuuksia ja menestystekijöitä Keskeisiä ongelmia Kehittämistarpeita... 48

65 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla Markkinoiden kehitys ja visio Suomen näkymät ja mahdollisuudet SWOT-yhteenveto Lähteet... 57

66 7 0 Saatteeksi Toimialaraportit-julkaisusarjan tavoitteena on koota ja yhdistää eri lähteiden aineistoja toimialakohtaisiksi tietopaketeiksi, jotka tarjoavat asiantuntijoiden näkemyksen pk-yritysten päätöksenteon apuvälineeksi. Vuosittain julkaistava sarja käsittää seitsemän päätoimialaa: elintarviketeollisuus, elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus, metalliteollisuus, puutuoteteollisuus, bioenergia sekä matkailu- ja palvelualat. Raportit ovat veloituksetta saatavissa TEM Toimialapalvelun internet-sivuilla osoitteessa Vuosina julkaistujen toimialaraporttien keskeiset tilastotiedot päivittyvät nykyisin Toimiala Online -kuvatietokannan kautta, ja ne ovat saatavissa ao. raportin kohdalta. Lähteenä käytetään viimeisiä saatavissa olevia tietoaineistoja ja toimialan yritysten näkemyksiä. Raportissa käsitellään toimialan rakennetta, markkinoita, tyypillisiä piirteitä, taloudellista tilaa sekä kehittämistarpeita ja tulevaisuuden näkymiä. Sisältöä on kehitetty TE-keskusten yritysosastojen tarpeiden pohjalta. Julkaisujen toivotaan palvelevan myös alan yritysten, yrittäjien ja eri sidosryhmien tarpeita. Tämä toimialaraportti käsittelee toimialaluokkaa DL, eli elektroniikka- ja sähköteknistä teollisuutta. Alan toimintatapa- ja rakennemuutokset ovat nopeita ja toimialojen sisältömääritykset jossain määrin sopimuksenvaraisia. Tilastot eivät riitä kuvaamaan nykytilannetta, saati ennakoimaan tulevaisuutta. Tuotannon volyymikäsitteisiin ei sisälly sisällön tai laadun kehitystä ja muutoksia, vaikka ajan mittaan laitteet ovat muuttuneet perusteellisesti. Vienti sisältää jopa huomattavasti ns. läpivientiä, mikä kasvattaa tilastoja. Tuotteiden hinnat laskevat ja ulkoistaminen valuttaa tuotantoa muille toimialoille. Joskus alkuperäinen tietolähdekin jää hämärän peittoon. Vastuu sisällöstä on joka tapauksessa raportin laatijan. Tämä raportti julkaistaan osana teknologiateollisuuden raporttisarjaa, jonka toinen osa on Metallin työstö. Raporttien toivotaan antavan vastauksia ja pohdittavaa myös alalle aikoville uusille yrittäjille. Joensuussa Erkki Rönkkö toimialapäällikkö

67 8 1 Toimialan määrittely ja sisältö 1.1 Toimialan kuvaus ja rajaus Suomessa tapahtuvan elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon bruttoarvo oli v (Tilastokeskuksen mukaan) noin 27,7 mrd.euroa, jalostusarvo noin 10,4 mrd.euroa ja palkattu henkilöstö n Ala on tuotannon bruttoarvolla mitattuna suurimpia teollisuudenaloja ja sen tuotannon bruttoarvon ylittää vain yhteenlaskettu kone- ja metallituoteteollisuus (n. 30 mrd.euroa). Kuva 1. Elektroniikka ja sähköteollisuuden tuotannon jakaantuminen Suomessa Teoll. prosessinsäätölaitteet 1 % Instrumentit, mittauslaitteet 4 % Terveydenhuollon elektroniikka 3 % Osavalmistus, kokoonpano 4 % Sähkömoottorit, gen., muuntajat 8 % Sähkönjakelu ja tarkk.laitteet 3 % Johtimet, kaapelit, akut 2 % Komponentit, pienosat 2 % Tietoliikennelaitteet 73 % Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimialan eri julkaisuissa ala jaetaan 1. Elektroniikka-alan tuotteisiin, joiden sisältö on tietoliikennevälineet ja -laitteet tietokoneet ja toimistoelektroniikka elektroniikan komponentit TV- ja radiovastaanotin- ja tallennuslaitteet 2. Sähköteknisiin tuotteisiin, joiden sisältö on sähkömoottorit, generaattorit ja muuntajat sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteet eristetyt sähköjohtimet ja kaapelit valaistuslaitteet muut sähkölaitteet ja -koneet

68 9 3. Instrumentteihin, joiden sisältö on lääkintäkojeet ja ortopediavälineet mittauslaitteet teollisuuden prosessinsäätölaitteet optiikka- ja valokuvausvälineet ja kellot Joissakin jaotteluissa hissit lasketaan mukaan tai kotitalouskoneet jätetään pois. Edellä oleva tuotannon jakaantuminen noudattaa mm. VTT:n käyttämää luokitusta. Kuvasta puuttuvat jotkut marginaalisektorit, kuten kulutuselektroniikan laitteet, kodinkoneet ja tietokoneet, joiden yhteenlaskettu osuus on n. 1 %. Suomen elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on hyvin tietoliikennelaitekeskeinen. Tuotannosta vastaa lähinnä Nokia. Alan päätuotteita Suomessa ovat päätelaitteet eli matkapuhelimet, matkapuhelinverkkojen tukiasemat ja monipuolinen t&k-toiminta. Nokian koko henkilöstöstä on Suomessa viidennes (n , josta erilaisissa t&k-toiminnoissa n. puolet, neljännes tuotannossa ja loppuneljännes hallinnossa), vaikka tuotannosta 99 % syntyy ulkomailla. Nokialla on keskeinen asema Suomen innovaatiojärjestelmässä sekä käyttäjänä että tuottajana. Ilman Nokiaa Suomen t&k-panostus olisi kaukana maailman kärjestä suhteutettuna talouden kokoon. Muita varsinaisia OEM:ksi luokiteltavia laitevalmistajia meillä ei ole, vaikkakin varsin itsenäisiä ja omaan t&k-toimintaan tukeutuvia osaja järjestelmätoimittajia, kuten Ericsson, Tellabs, Teleste, Orbis, Siemens ja Tecnomen. Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus pysyi pitkään jokseenkin vakaana, mutta on ollut nousussa nyt neljättä vuotta. Alalla toimivat mm. ABB Finland (henkilöstöä yli 6600) ja Vacon (pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin). Sähkönjakelu- ja tarkkailulaitteita toimittavat mm. Ensto (sähköistysratkaisuja tuotanto- ja kulutussektorille) ja Nokian Capacitors (sähkölaitoksille, voimayhtiöille, teollisuudelle ja kiinteistöyhtiöille energian säästöön ja sähkön laadun parantamisen järjestelmä- ja laitosratkaisuja). Erilaisia instrumentteja ja mittauslaitteita valmistaa isohko joukko yrityksiä, mm. Vaisala (elektronisia mittausjärjestelmiä ja -laitteita meteorologian, ympäristötieteiden, liikenneturvallisuuden ja teollisuuden tarpeisiin), kempeleläinen Polar Electro (telemetrisiä urheiluinstrumentteja) ja Suunto (urheiluinstrumentteja eri lajeihin). Teollisuuden prosessinsäätölaitteet katsotaan omaksi alatoimialaksi. Tärkeimmät toimijat ovat Metso Automation (Suomen lv. n. 80 milj.euroa), joka suunnittelee ja toimittaa prosessiteollisuuden, automaation ja tiedonhallinnan sovelluksia ja järjestelmiä sekä tuotantoprosessien mittausjärjestelmiä ja -laitteita massa- ja paperiteollisuudelle ja öljy- ja kaasuteollisuudelle, Honeywell (teollisuusautomaatiot, prosessin- ja laadunohjausjärjestelmät, Suomessa n. 500 hlöä) ja Insta (ent. Instrumentointi Oy, teolllisuuden ja prosessien automatisointi).

69 10 Johtimien ja kaapeleiden merkittävimmät tuottajat ovat Reka Kaapeli (voimakaapelit sekä asennus-, liitäntä-, kytkentä- ja tiedonsiirtokaapelit), Helkama (valo-, instrumentointija puhelinkaapelit sekä laivakaapelit) ja PKC Group (johdinsarjojen sopimusvalmistaja). Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus on liikevaihdoltaan 550 milj.euroa. Tuotteet ovat periaatteessa omia, mikä osittain erottaa ne sopimusvalmistuksesta tai alihankinnasta. Alan yrityksiä ovat mm. Okmetic (piikiekkoja puolijohdevalmistajille), Evox Rifa (muovikalvokondensaattoreita) ja VTI Technologies (kiihtyvyys-, liike- ja painoanturit). Osavalmistus, valmistuspalvelut, sopimusvalmistus ja kokoonpano nousi 2000-luvulle tultaessa merkittäväksi toimittajaksi pääasiassa Nokian vetämässä tuotantoverkostossa silloisen klusterin osana. Alaa ei löydy toimialajaotteluista, eli yritykset voivat toimia millä tahansa elektroniikka- ja sähkötuotannon alatoimialalla. Valmistuspalvelut teki parhaimmillaan n. 3 miljardin euron liikevaihdon ja työllisti yli henkilöä luvulla alalla on tapahtunut merkittäviä rakennemuutoksia, kun tuotantoa siirrettiin päähankkijoiden perässä lähemmäs markkinoita ja halvemman työvoimakustannusten maihin. Elektroniikan valmistuspalvelut, sopimusvalmistus, EMS, jaetaan esim. erilliseen komponentti- ja osavalmistukseen (alkuperäiseen) sopimusvalmistukseen (contract manufacturing) eli piirilevyjen kalustukseen ja testaukseen sekä järjestelmä- ja laitekokoonpanoon ja testaukseen Valmistuspalvelujen uudempi kehitys näkyy OEM:ien taholta tulevana kokonaisuuksien ulkoistamisena (esim. Nokian puhelimista globaalisti 30 % teetetään EMS-yrityksillä). Uusinta toimintakonseptia edustavat ODM-yritykset (original design manufacturer), jotka ottavat arvoketjusta vähintään suunnittelun, usein jo pääosan: suunnittelun, tuotteistamisen, valmistuksen ja testauksen. Sopimusvalmistus on käsitteenä yli 15-vuotias ja EMS-termi lanseerattiin maailmalla 10 vuotta sitten. ODM on nuorempi tapaus. Vastaavaa toimintaa toki on ollut pitemmän aikaa. Mallit on saatu mm. autoteollisuudesta, jossa nopea tuotteistaminen, kova kilpailu ja hyvin globaalit markkinat ovat pakottaneet päähankkijat alliansseihin, yhteistyöhön ja keskittymään toiminnoissaan ydinosaamisiinsa. Verkottumisen ja sopimusvalmistuksen kasvu on ollut poikkeuksellisen nopeaa. Seuraavat trendit ovat nähtävissä: Primaarialihankkijoiden (niiden, jotka kommunikoivat päähankkijan kanssa) lukumäärä on pienentynyt ja pienenee yhä yrityskokojen kasvun myötä, vaikka verkoston alalaita kasvaa myös lukumääräisesti. Päähankkijat ostavat yhä suurempia kokonaisuuksia (laitteisto-osia, järjestelmiä, lopputuotteita) ja tuotteen elinkaaren alku- ja loppupäihin liittyviä tehtäviä primaarisopimusvalmistajiltaan, jotka käyttävät omia alihankkijoitaan. Päähankkija alihankkija -suhde (sekä laitevalmistajan ja primaarialihankkijan välillä että primaarialihankkijan ja sen alihankkijan välillä) on syventynyt ja syvenee yhä.

70 11 Toimitussuhteet voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti: Partnership: pysyvä toimitussuhde käsittäen laitteita, järjestelmiä ja osakokonaisuuksia. Vuosisopimus: yhdeksi tai useammaksi vuodeksi tehty toimitussopimus, tyypillistä sopimus-, osa- ja komponenttivalmistusta kuten partnershipkin. Projektikohtainen: hankekohtainen sopimussuhde, vaihe- ja kuormitusalihankintaa. Jokin muu: lähinnä kertaluonteiset, satunnaisesti toistuvat alihankintatoimitukset tai enemmän tai vähemmän säännöllisesti tapahtuvat kauppatavaran toimitukset. Partnership-kumppanilta yleensä löytyy merkittävää suunnittelukapasiteettia, ongelmanratkaisukykyä, runsaasti omia alihankkijoita, paremmat tuotantoteknologiat, monitaitoisempi henkilöstö, parempi suhdanteiden sietokyky ja harvalukuisempi päähankkija-asiakaskunta. Ulkoistaminen jatkuu. Kehitykseen kuuluu se, että kun aikaisemmin kilpailua käytiin tehtaiden, toimialojen ja kansakuntien välillä, uudessa mallissa ratkaisee alueellinen tehtävien edullisuus. Kilpailu on saman tai eri maiden samoja toimia hoitavien työntekijöiden välistä. Tavaratuotannon lisäksi ulkoistetaan yhä enemmän palvelutuotantoa. Laajempimittainen elektroniikkatuotannon sopimusvalmistus on jättänyt Suomen. Missä määrin sitten pienimuotoinen ja/tai t&k-suuntautunut alihankinta säilyy? 1.2 Toimialan kytkennät muihin toimialoihin ja yhteiskuntaan Perinteisesti elektroniikka- ja sähkötekninen teollisuus on katsottu aputoimialaksi, joka edesauttaa muiden toimialojen kehitystä. Viimeiset kymmenen vuotta elektroniikka on ollut tietoyhteiskunnan kehityksen kulmakivi ja se ja sähkötekniikka on integroitunut tuotantolaitteisiin ja kulutushyödykkeisiin.

71 12 Kuva 2. Elektroniikkateollisuuden verkosto Suunnittelualihankinta Design ODM Mekaniikka Sopimusvalmistajat Valmistajat / päähankkijat Modulitoimittajat EMS OEM Komponenttitoimittajat 2. Brandi Globaalit markkinat Elektroniikka Sulautetut ohjelmistot Lisäarvoohjelmistot Ohjelmistotoimittajat Ulkoistetut palvelut Palvelut, huolto ja muu After Sales Lähde: Teknologiateollisuus ry Elektroniikkaa ja informaatioteknologiaa edusti KTM:n 1993 julkaisemassa klusteri-käsitteistössä tietoliikenne-klusteri. Se määriteltiin orastavana ja kehittyvänä. Tietoliikenneklusterin kasvu ja kehitys oli sittemmin poikkeuksellisen nopeaa maailmalla ja eristi Suomessa. Analogisena alkaneiden ja sittemmin digitalisoituneiden tietosisältöjen luominen ja siirtäminen on jo johtanut televiestinnän, tietotekniikan ja median konvergenssiin sekä teknologiassa, siirtoverkoissa että päätelaitteissa. Klusteri on muuttunut ja elää jatkuvasti, mutta yhä integroituneemmin koko yhteiskuntakehitykseen ja se on oleellinen tekijä tehokkuuden ja nykyaikaisten toimintatapojen kehityksessä. Elektroniikan tuotanto on monivaiheinen ja kompleksinen prosessi. Kytkennät muille toimialoille ovat hyvin yleisiä ja verkottumiskäsitteet syntyivät juuri elektroniikkatuotannossa. Pettymys on tietenkin klusterin volyymillisen kehityksen pysähtyminen. Maailman elektroniikkamarkkinoiden valmistusarvo oli viime vuonna n. 750 mrd.euroa. Sähköteknisen tuotannon valmistusarvo oli saman verran. Suomen osuus kokonaisuudesta oli siis lähes 2 %. Tietoliikennepalvelujen (pääasiassa operaattoreiden toimittamia) maailmanmarkkinat ovat n mrd.euroa, josta Suomessa tuotetaan yli 6 mrd.euroa eli reilut 0,5 %. Selvästi nopeinta globaali vuotuinen kasvu on ollut ( ) matkapuhelinpalveluissa ja matkapuhelimissa (30 % ja 20 %). Suomessa Nokia-vetoisen laitevalmistuksen merkitys koko BKT:n kasvuun oli huomattava koko toimialan kasvukauden. Nyt suoraa merkittävää kytkentää kasvuun ei ole, mutta ilman Nokian Suomessa tapahtuvaa t&k-panostuksta teknologiateollisuutemme olisi kaukana nykyisestä.

72 13 Kuva 3a. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden ja Nokian vaikutus Suomen BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 1,5 El ja sä vaikutus Nokian vaikutus 1 0,5 0-0, Lähde: ETLA Nykyisin elektroniikka yhdistetään Informaatio- ja kommunikaatioryppääseen (ICT), jonka osat koostuvat 1) tavaratuotannosta (DL vähennettynä sähköteknisellä tuotannolla), 2) palvelutuotannosta (kulutuselektroniikan-, ATK-laitteiden- ja tietoliikennevälineiden tukkukauppa sekä tietojenkäsittelypalvelut ja teleliikenne) ja 3) sisältötuotannosta (kustantaminen, markkinatutkimus- ja mainospalvelu, liikkeenjohdon konsultointi, uutistoimistot sekä elokuva-, video-, radio- ja televisiotoiminta). Lähemmäs klusterikäsitettä päästään, kun ryppääseen lisätään panosalana paperi- ja selluteollisuus ja asiakasalana julkisen sektorin eri toiminnot, kuten rahoitus- ja vakuutusala sekä kuluttajat. Kuva 3b. Informaatiosektorin osa-alueiden liikevaihdon kehitys indekseinä, 1995= Tavaratuotanto Palvelutuotanto Sisältötuotanto Lähde:Toimiala Online/Tilastokeskus

73 14 2 Toimialan rakenne 2.1 Toimialan yrityskanta ja alueellinen jakautuma Taulukko 1. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Toimipaikkojen lukumäärät eivät sisällä kahtena viimeisenä vuotena aputoimipaikkoja (n. 40 kpl v. 2005), joilla tarkoitetaan sijainniltaan erillisiä yksiköitä, jotka tuottavat palveluja (ei tavaroita) vain yritykselle itselleen. Toimipaikkojen lukumäärä on ollut useamman vuoden ajan lievässä laskussa. Suhteessa tuotannon bruttoarvoon toimipaikkoja on varsin vähän; esim. metallituotteiden valmistuksessa on n toimipaikkaa, vaikka tuotannon bruttoarvo yltää vain n. neljännekseen elektroniikan vastaavasta. Selitys on tietysti Nokian Suomen toiminnot.

74 15 Taulukko 2. Toimipaikat alueittain ja kokoluokittain Toimipaikat alle 10 hlöä hlöä hlöä yli 250 hlöä toimip yht Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Henkilöstö hlöstö yht Uusimaa Varsinais-Suomi Satakunta Häme Pirkanmaa Kaakkois-Suomi Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Keski-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Lappi Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online (, =tietoa ei käytettävissä tietosuojan vuoksi) Tilasto on vajaan kahden vuoden takaa, mutta muutokset eivät ole merkittäviä. Uudellamaalla on kolmannes alan toimipaikoista ja 40 % henkilöstöstä. Alueelta löytyvät kaikkien alatoimialojen merkittävimmät toimijat. Pohjois-Pohjanmaalla eli Oulun seudulla on vain 150 alan toimipaikkaa, mutta niissä lähes henkilöä. Selittävänä tekijänä on Nokian verkkoliiketoiminta (tukiasemat) ja sen sopimusvalmistajat. Varsinais-Suomen osuutta selittää myös Nokia eli sen päätelaitebisnes. Neljäs keskittymä on Pirkanmaa, jossa niin ikään Nokialla on merkittävää toimintaa.

75 Henkilöstö, ammatillinen jakauma ja työllisyyden kehitys Taulukko 3. Elektroniikka- ja sähköteknisen teollisuuden henkilöstö Konttori- ja tietokoneiden valmistus Sähkömoottorien, -generaattorien ja -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden valmistus Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus Akkujen ja paristojen valmistus Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen valmistus Muu sähkölaitteiden valmistus Elektronisten piirien ja muiden elektronisten osien valmistus 322 Televisio- ja radioläh. sekä lankapuhelin- ja lennätinlaitt. valmistus 323 TV- ja radiovast.ottimien, äänen- ja kuvantall. ja toistol. valmistus Lääkintäkoj., kirurgisten koj. sekä ortopediavälineiden valmistus 332 Mittaus-, tarkk. ja navigointilaitt. yms. valmistus Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen valmistus DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Parhaina vuosina ( ) koko toimiala työllisti suoraan n henkilöä. Negatiivisen kasvun vuosia olivat 2002 ja 2003 ja nykyinen määrä, n on 14 % pienempi kuin ennätys. Henkilöstöstä siis noin puolet toimii tietoliikennevälineiden valmistuksessa eli Nokiassa (n ) ja sen tai alan sopimusvalmistusverkostoissa (n. 6500). Viimevuotinen kehitys näyttäisi, että kasvua on tapahtunut ABB:n ja Nokian sekä niiden alihankkijoiden toiminnoissa. Tarkempi erittely kertoo, että kasvu on tapahtunut puhtaasti tuotannossa.

76 17 Kuva 4a. Henkilöstön määrän kehitys Suomessa Tytäryhtiöissä ulkomailla kesä.08 Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Suomalaisyritysten henkilöstön määrä ulkomailla yltää jo n :een. Siitä 40 % sijoittuu Aasiaan ja 20 % Länsi-Eurooppaan. Kuva 4b. Ulkomaisissa tytäryhtiöissä toimivan henkilöstön alueellinen jakautuminen Länsi-Eur P-Amerikka Aasia Keski-ja I-Eur Keski-ja E-Amer Lähi-Itä ja Afr Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Henkilöstön ikärakenne poikkeaa perinteisemmästä teollisuudesta selkeästi: 30-vuotiaita on n. 5 % ja 50-vuotiaita n. 2 %. Vastaavat luvut esim. elintarviketeollisuudessa ovat 2,8 % ja 3 % Vielä selkeämpi ero on metallirakenteiden valmistuksessa, 2,1 % ja 3,4 %. Myös henkilöstön jakauma toimihenkilöt/työntekijät on poikkeava: toimihenkilöitä on hivenen yli ja työntekijöitä eli 61 % ja 39 %. Metallirakenteiden valmistuksen vastaavat luvut ovat 25 % ja 75 %.

77 18 Koulutusrakenne sekin poikkeaa muista toimialoista selkeästi: 20 %:lla tutkija- ja ylempi korkeakouluaste, 20 %:lla alempi korkeakouluaste, 15 %:lla alin korkea-aste, 30 %:lla toisen asteen ammatillinen koulutus ja alle 20 % on vailla ammatillista tutkintoa. Kuva 5a. Henkilöstön ikärakenne Henkilöä Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Kuva 5b. Henkilöstön koulutusrakenne Ei amm.tutkintoa 16 % Tutkija/ulempi kk-aste 20 % 2. asteen ammatillinen k 30 % Alempi korkeakouluaste 20 % Alinkorkea-aste14% Lähde: Teknologiateollisuus ry Sähkö- ja elektroniikka-alan yleisimpiä suorittavan tason ammatteja ovat sähköasentajat, sähkökoneenasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat sekä sähkö-, elektroniikka- ja teleteknisten laitteiden kokoojat. Työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantotilanne elektroniikka- ja sähköteollisuuden ammateissa (sähköasentajat, sähkökoneasentajat, tietoliikenne- ja elektroniikka-asentajat, linja-asentajat, elektroniikka-, sähkö- ja teleteknisten laitteiden kokoajat) seutukunnittain ilmenee oheisesta kartasta. Kyseessä on työvoimatoimistoon ilmoitettujen avointen työpaikkojen ja työvoimatoimistoon työttömäksi rekisteröityjen suhde. Ulkopuolelle ovat jääneet työpaikat, jotka eivät ole tulleet työvoimatoimiston tietoon ja muut kuin työttömäksi rekisteröityneet työnhakijat.

78 19 Kuva 5c. Työvoiman saanto, alkuvuosi 2008 Työvoiman kohtaantotilanne tammi-kesä 2008 Sähkö- ja elektroniikka -alan ammatit Vaikeuksia ty övoiman saannissa (alle 2 työtöntä/paikka) Kysynt ä ja tarjonta tasapainossa (2-4,9 työtöntä/paikka) Hieman ylitarjontaa (5-9,9 työtöntä/paikka) Suurta ylitarjontaa (väh. 10 työtöntä/paikka) työvoimatoimiston raportoima vaikeasti täytettävä paikka (touko 08) 10 vaikeasti täytettävää paikkaa Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö 2.3 Yrityskannan muutokset Taulukko 4. Aloittaneet, lopettaneet ja konkurssiin haetut yritykset Aloittaneet Lopettaneet Konkurssiin haetut Q/ Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online

79 20 Yrityskanta on n.1850 (toimipaikkojen lukumäärän kehitys voi olla poikkeava puoleen tai toiseen). Kasvua ei tällä vuosituhannella ole ollut. Vuosittain aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten määrä on vaihdellut 1990-luvun puolivälistä sadan molemmin puolin eli n. 5 % yrityskannasta on vaihtunut vuosittain uusiin. Konkurssiin haettujen/hakeutuneiden yritysten määrä oli vuoteen 1997 lähes kaksinkertainen verrattuna sen jälkeisiin vuosiin. Näin siitä huolimatta, että hintaeroosio, kustannuspaineet ja varsinaiset tuotannon tehostamiset alalla alkoivat näkyvämmin vasta tuolloin. Yrityskantoihin suhteutettuna konkursseja on ilmennyt eniten pienkomponenttien tuotannossa ja alihankkijoiksi luokittuvissa yrityksissä (7 kpl v. 2007). 2.4 Tuotanto, tuottavuus ja kapasiteettitilanne Elektroniikka- ja sähköteollisuus on poikkeuksellisen heterogeeninen alatoimialojen koostuma. Kokonaisuutta on leimannut tietoliikennelaitteiden valmistuksen huima kehitys ja kasvu v:sta 1994 vuoteen Nokia kasvoi ja kansainvälistyi globaaliksi toimijaksi ja veti perässään kansainväliseen toimintaan useampia sopimusvalmistajia (Elcoteq, Perlos, LK Procucts, Salcomp, Scanfil ). Nopeasti kasvava telekom-boomi houkutteli maahan ulkomaisia toimijoita (Flextronics, Foxconn, Sanmina, Remec ), jotka etabloituivat lähinnä ostamalla kotimaisia. Instrumentoinnin, prosessinsäädön ja sähkötekniikan kehittyminen oli hitaampaa ja näkymättömämpää, poikkeuksena ehkä isoja edistysaskelia tehnyt lääketieteellinen elektroniikka. Kuitenkin näiden muiden toimijoiden osuudeksi tulee vain neljännes koko elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannosta.

80 21 Taulukko 5. Tuotannon brutto- ja jalostusarvot Tuotannon bruttoarvo milj. Muutos-% Tuotannon jalostusarvo milj. Muutos-% DL Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus , ,7 30 Konttori- ja tietokoneiden valmistus ,5 311 Sähkömoottorien, -generaattorien ja , ,3 -muuntajien valmistus 312 Sähkönjakelu- ja -tarkkailulaitteiden ,7 valmistus 313 Eristettyjen johtimien ja kaapelien valmistus , ,2 314 Akkujen ja paristojen valmistus , ,1 315 Valaistuslaitteiden ja sähkölamppujen ,2 valmistus 316 Muu sähkölaitteiden valmistus , ,8 321 Elektronisten piirien ja muiden elektronisten , osien valmist. 322 TV- ja radiolähettimien, lankapuh.- ja , ,4 -lennätinlaitt. valm 323 TV-, radiovastaanot., ään.-, kuvantal.- ja , ,9 -toistolait. valm 331 Lääkintä-, kirurgisten kojeiden ja ,4 ortopediavälineiden valm 332 Mitt-, tark.-, navig.lait. ym. valm pl. teol , ,1 pros.säätölait 333 Teollisuuden prosessinsäätölaitteistojen , ,3 valmistus 334 Optiikka- ja valokuvausvälineiden valmistus , ,3 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Vuosi 2001 oli käännekohta: kotimaisen henkilöstön ja tuotantokapasiteetin lisäämiseen tähtäävien investointien määrien kasvut kääntyivät alamäkeen. Yritysten kasvu ja investoinnit eivät laantuneet, mutta suuntautuivat Suomen ulkopuolelle. Lohdukkeena voidaan todeta, ja hyvinkin oleellisena, että t&k-investointien kasvu on hiljentynyt vain hieman. Oleellisin tekijä nykyisessä kehityssuunnassa on globalisaatio. Ala investoi kotimaahan niin vähän, että se ei riitä korvaamaan pääomakannan supistumista. On tietysti niinkin, että nykyinen pääomakanta on jalostuneempaa ja samalla määrällä tuotetaan entistä enemmän.

81 22 Kuva 6a. Tuottavuuden kehitys elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Elektroniikka Kone- ja metallituoteteollisuus Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Kuva ei kerro suoraan tuottavuutta, vaan työn tuottavuuden eli tuotannon määrän jaettuna tehdyillä työtunneilla. Alempi suorahko viiva kertoo saman tilanteen kone- ja metallituoteteollisuudesta. Kansainvälisessä vertailussa (kiinteähintainen jalostusarvo/tehdyt työtunnit, 2005) varsinkin elektroniikkateollisuuden tuottavuus pärjää erinomaisesti. Sähkökoneteollisuudessakin tilanne on tulkittavissa tyydyttäväksi. Taulukot ovat jokseenkin shokeeraavia. Merkittävä osa Suomen elektroniikkateollisuuden huipputuottavuudesta selittynee Nokian kautta / avulla. Kuva 6b. Tuottavuuden taso elektroniikkateollisuudessa Viro Puola Unkari Portugali I-B Ranska EU 15 Saksa Japani Ruotsi USA Suomi Euroa Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry

82 23 Kuva 6c. Tuottavuuden taso sähkökoneteollisuudessa Viro Puola Liettua I-B Unkari Ranska Japani EU 15 Suomi Saksa Ruotsi USA Euroa Toimialan tilauskanta on 3 mrd.euroa, josta kotimaahan suuntautuu alle 10 %. Kotimaan tilauskanta (2. kvartaali 2008) on n. 30 % isompi kuin edellisen vuoden vastaava arvo. Viennin tilauskanta on n. 5 % edellisen vuoden vastaavaa pienempi. Lokakuun lopun (10/2007) suhdannekyselyä Teknologiateollisuus ry kuvaa sanoilla epävarmat, huolestuttavat : 70 % teknologiayrityksistä on saanut keski- ja loppukesän aikana vähemmän tilauksia kuin kevään - alkukesän aikana. Yritysten liikevaihdon kasvun uskotaan pysähtyvän vuoden loppuun mennessä ja ensi vuoden alusta liikevaihdon uskotaan vähenevän. Kuva 7. Alan pk-yritysten kapasiteettitilanne 100 % 80 % 60 % 40 % 20 % 0% Konttori- ja tietokoneet Sähkölaitteiden valmistus Elektr. piirien ja osien valm. Tietoliikenneväl. valm. Mittaus-, tarkk.- ja ohj. laitt. Alikäyttö Normaalikäyttö Ylikäyttö Lähde: Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM Kuva kertoo pk-sektorin tilanteesta. Kapasiteetin käyttöaste on aavistuksen edellisvuotta heikompi. Parhaiten kapasiteettia pystyy hyödyntämään tietoliikennelaitteiden valmistus, jonka kapasiteetin käyttöaste on keskimäärin 97 % (kevät 2008). Instrumenttien valmis-

83 24 tuksen luku on 93 %, sähkökoneiden ja laitteiden 92 %, pienkomponenttien valmistajien 82 % ka konttori- ja tietokoneiden valmistajien 78 %. Varsin hyviä lukuja. Etelä-Suomen keskimääräinen tuotantokapasiteetin käyttöaste oli 95 %, Pohjois- ja Itä-Suomen keskimäärin 79 %. 2.5 Alan suurimpia yrityksiä Nokia on monikansallinen (tuotantoa 14 maassa neljällä eri mantereilla, t&k-fasiliteetteja 10 maassa) tietoliikennealan suuryritys. Liikevaihto oli vuonna mrd euroa (kasvua > 20 % edellisestä vuodesta). Henkilöstöstä (yht , Mobile Phones-yksikössä vain 3600, Nokia Siemens Networksissa peräti ja Common Function ssa 44250) on Suomessa. Suomen henkilöstöstä n. puolet toimii tuotekehityksessä, neljännes hallinnossa, myynnissä ja markkinoinnissa ja loppuneljännes tuotannossa Espoossa, Oulussa ja Salossa. Nokian kokonaistuotannosta 99 % tehdään ulkomaisissa yksiköissä. Elcoteq Networksin liikevaihto oli 4 mrd.euroa (ladonta ja laitekokoonpano; päätelaitteet ¾ ;hlökoht. ja kodin päätelaitteet, maailman suurimpia matkapuhelinten sopimusvalmistajia, tietoliikennejärjestelmät), josta tätä nykyä 100 % syntyy ulkomaisissa yksiköissä (50 % Euroopasta, 28 % Aasiasta, 22 % Amerikasta). Henkilöstöstä (yht. n ) Aasiassa on n. 7600, Unkarissa n ja Meksikossa n Elcoteq on poistunut Suomesta ja luopunut teollisuuselektroniikasta. ABB:n (globaalisti yli hlöä) Suomen yhtiön liikevaihto oli 2 mrd.euroa ja henkilöstö n Suurin osa Suomen tuotantoa kuuluu automaatiotuotteet-liiketoimintaan; taajuusmuuttajia, sähkömoottoreita, generaattoreita. 75 % tuotannosta menee vientiin, eniten Kiinaan. Yhtiö on panostanut Suomessa merkittävästi sähkökäyttöjen tuotekehitykseen. Suomen ABB:n (toimii yli 40 paikkakunnalla Suomessa) päätuotanto tapahtuu Pitäjämäellä ja Vaasassa. Eltel Networks syntyi, kun Fortum luopui voimansiirto- ja jakeluverkkojen (myös tietoliikennesovellukset ja mobiilitukiasemat) rakentamisesta ja ylläpidosta. Eltelin omistaa eurooppalainen sijoitusyhtiö 3i. Eltelillä on kymmeniä toimipisteitä ympäri Suomea, mutta pääosa tuotannosta syntyy ulkomaisissa yksiköissä (Ruotsi, Norja, Tanska, Baltia, Venäjä, Saksa). Liikevaihto oli 860 milj.euroa ja henkilöstöä Planmeca on pienestä alkanut suomalainen nykyisin jo kansainvälistynyt (vientiä yli 80 maahan) terveydenhuoltoelektroniikan (hammashoitoyksiköt, röntgenkuvantamislaitteet) yritys. Pääosa yhtiöstä on Herttoniemessä. Liikevaihtoa oli 520 milj.euroa ja henkilöstöä yli 2000, josta 700 Suomessa. GE Healthcare Finland syntyi, kun Instrumentarium Oyj myi anestesian, tehohoidon ja terveydenhuollon laitetoiminnot globaalille General Electricille. Suomen yksikköön kuuluu nimekkäimpänä Datex-Ohmeda (potilasvalvontajärjestelmät). Toimintaa on H:gissä,

84 25 Oulussa ja Tampereella, liikevaihtoa n. 400 milj.euroa ja henkilöstöä kansainvälinen myyntiverkosto mukaan lukien n Scanfil (Sievi, Vantaa, Viro, Unkari, Kiina, yht. n.2000 hlöä, joista 500 Suomessa) on Nokia-sidonnainen ladontaa, kokoonpanopalveluja ja ohutlevytuotantoa tarjoava yritys. Liikevaihtoa on 225 milj.euroa, josta pääosa ulkomailta. Tellabs (vuoteen 1993 Martis Oy) on amerikkalaisen monikansallisen Tellabs Inc in omistama tietoliikenteen siirto- ja paikallisverkkoihin älyä (IP-verkonhallinta, kaistan managerointi) kehittävä yhtiö Espoossa ja Oulussa, henkilöstöä n. 550 ja liikevaihtoa n. 300 milj.euroa. Suomen valmistus ulkoistettiin muutama vuosi sitten. Sovellukset ovat yleisiin tietoliikenneverkkoihin tai yleisiin langattomiin verkkoihin. Päämarkkinat ovat Pohjoismaissa ja Keski-Euroopassa. Sanmina-SCI EMS Haukipudas on ladontaa ja järjestelmäkokoonpanoa (tukiasemiin ja keskusyksiköihin) harjoittava maailman 4. suurimman EMS-yhtiön suomalainen tytär, jolle on jäänyt voimakkaiden saneerausten ja alasajojen jälkeen tuotantoyksikkö Haukiputaalle (500 henkilöä vielä toistaiseksi). Liikevaihtoa on enää 128 milj.euroa. Elektrobit Group on kempeleläinen yhtiö, jolla on 6 toimipistettä Suomessa ja maailmalla. Yhtiö on tarkistanut liiketoimintaryhmiään ja keskittyy langattomiin viestintäratkaisuihin ja autonsisäisiin ohjelmistoihin. Yhtiöllä on merkittävää ODM osaamista. Liikevaihto oli 144 milj.euroa ja. henkilöstöstä (yht. 1775) puolet oli Suomessa. PKC Group (lv. 290 milj.euroa, hlöstöä 5300) toimii Raahessa, Oulussa, Virossa, Venäjällä, Brasiliassa, Meksikossa, USAssa ja Kiinassa. Yhtiö valmistaa johdinsarjoja hyötyajoneuvo- ja muille ajoneuvomarkkinoille sekä tietoliikennesektorille (80 % tuotannosta) ja tarjoaa sopimusvalmistusta ja syvempää asiakasyhteistyötä lähinnä koneladontapohjaisissa tietoliikennevälineiden osavalmistusprosesseissa. Suomessa henkilöstöä on 800. Vaisalan tuotteita ovat instrumentit, mittauslaitteet, -järjestelmät ja kokonaisratkaisut meteorologian, ympäristön, liikenteen ja teollisuuden mittaustarpeisiin. Vantaalaisen yhtiön liikevaihto oli 224 milj.euroa, josta 96 % ulkomaille suuntautuvia toimintoja. Henkilöstöä on 1100, josta 685 Suomessa. Polar Electro on toiminut jo 30 vuotta. Yhtiö valmistaa urheiluinstrumentteja ja on tunnettu ennen kaikkea telemetrisesti dataa siirtävistä sykemittareista, joissa se on globaali markkinajohtaja. Yhtiö oli elektroniikassa ensimmäisiä, joka siirsi tuotantoa halvemman työvoiman maihin. Perheyhtiön pääkonttori on Kempeleessä, liikevaihto 179 milj.euroa ja kokonaishenkilöstö n. 1500, josta 20 % Suomessa. Uutta liiketoimintaa syntynee mm. älyvaatteista, joita kehitellään merkittävien yhteistyökumppaneiden kanssa. Ensto on monessakin maassa (toimintaa 17 maassa, mm. Viro, Puola, Ranska, Venäjä) toimiva sähkötuotealan perheyritys. Tuoteskaala on laajahko rakentamiseen liittyvistä sähköistyksen komponenteista sähkökeskuksiin, asennusjärjestelmiin, väylätekniikkaan ja

85 26 elektroniikkaa sisältäviin kodinohjausjärjestelmiin. Liikevaihto oli 233 milj.euroa (josta 34 % tuotettiin Suomessa) ja henkilöstö n Suomen toiminnot ovat keskittyneet Porvooseen ja Mikkeliin, joissa henkilöstöä muutama sata. Salcomp valmistaa matkapuhelinten latureita Kiinassa (6800 hlöä), Brasiliassa (1500) ja Intiassa (1250). Suomessa henkilöstöä lienee muutama kymmen. Liikevaihtoa oli 286 milj.euroa, joka syntyi valmistamalla lähes sama määrä latureita! Aspocomp kehittää ja valmistaa elektroniikkateollisuudelle liitäntäratkaisuja. Yhtiö on yhä Euroopan merkittäviä HDI-piirilevyjen ja hybridipiirien valmistajia. Päätuotanto on Oulussa (55 % liikevaihdosta, ehkä 150 henkilöä), loput Thaimaassa (pienet ja keskisuuret sarjat, 2- ja useampikerroksiset piirilevyt). Yhtiötä on saneerattu voimakkaasti ja liikevaihtoa on enää n. 40 milj.euroa/v. Laajennussuunnitelmia on sekä Intiaan että Kiinaan, mutta taloudellisten resurssien puute ainakin viivästyttää hankkeita. Vacon spinnasi 1993 ABB:n ja Strömbergin yksiköstä. Yhtiö valmistaa pienjännitteellä toimivia taajuusmuuttajia erilaisiin sovelluskohteisiin sekä omalla tuotemerkillä että OEM- ja brand label-asiakkaiden tuotemerkeillä. Vaasassa tapahtuvalla tuotannolla aikaansaatiin 232 milj.euron liikevaihto. 870 henkilöstä 550 on Suomessa. Muita tunnettuja alan Suomessakin toimivia ja yrityksiä ovat mm. Ericsson (Jorvaksen Ericssonin lv. 181 milj.euroa, josta ½ teknisen kehitystyön vientiä, hlöstöä 950), Foxconn (Lahti, lv. 150 milj.euroa, 100 henkilöä, muovivaluun liittyviä toimintoja), Flextronics (Oulu, jäljellä alle 100 myynnin ja markkinoinnin tukihenkilöä), Thermo Fisher Scientific (usalaisen konsernin Suomen yksikkö, tuotanto Joensuussa, johto, t&k ja pieni osa tuotantoa Vantaalla, lv n. 50 milj.euroa, hlöstöä n. 500; pipettejä, kuoppalevy- ja molekyylibiologian laitteita, reagensseja, analysaattoreita), Honeywell (Suomessa teollisuuden ja rakennusalan automaatiota sekä sellu- ja paperiteollisuuden automaation kehityskeskus; lv. n. 100 milj.euroa, hlöstöä 500), Efore (tehonsyöttöratkaisuja telekomille, teollisuusautomaatioon ja terveydenhuoltoon, tuotanto Kiinassa ja Virossa, lv. 80 milj.euroa, muutama kymmen henkilöä hallinnossa ja markkinoinnissa Espoossa), Evox Rifa (ulkom. konsernin Suomen yhtiö Suomussalmella, jossa lv. 10 milj.euroa, hlöstö 250, valmistaa muovikalvokondensaattoreita, myös pintaliitostarpeisiin) ja Incap (aikoinaan Keran/Finnveran omistama, elektroniikan sopimusvalmistusta vielä pääasiassa tietoliikennesektorille, tulevaisuudessa energia- ja hyvinvointitoiminnoille, Vuokatissa, Oulussa, Virossa ja Intiassa. Lv. oli n. 80 milj.euroa ja kokonaishenkilöstöstä (n. 800) puolet on Suomessa. 2.6 Globalisaatio elektroniikka- ja sähköteollisuudessa Globalisaatiosta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina ylen määrin. Tuotannon kansainvälistymisellä on meilläkin pitkät perinteet: TeVaNaKe-teollisuus siirtyi ulkomaille merkittävissä määrin jo 1970-luvulta lähtien ja metsäteollisuus lienee yhä meidän kansainvä-

86 27 lisin toimialamme. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tuotannon kansainvälistyminen alkoi 1990-luvun loppupuolella, jolloin päätekijä ulkomaisissa sijoittumispäätöksissä näyttäisi olleen asiakkaat/markkinat. Ensin ulkomaille hakeutuivat OEM:t eli Nokia, joka perusti omia tehtaita mm. Saksaan ja USA:an. Kilpailun kiristyttyä tuotantoa siirrettiin halvemman työvoiman maihin, ensin Unkariin ja Kiinaan. Näistä löytyi samalla nopeita ja joustavia yhteyksiä entisille ja uusille markkinoille. Tämä vaihe siis vaati tai tarkoitti kehittyvien maiden tuloa mukaan maailmantalouteen. Välittömästi tämän vaiheen jälkeen sopimusvalmistajia alkoi siirtyä päähankkijoiden välittömään läheisyyteen ja tuotannon ulkoistaminen alkoi kasvaa markkinoita nopeammin. Tärkeintä oli olla riittävän lähellä prosessin tai ketjun seuraavaa porrasta. On esimerkkejä, joissa alihankintaa on siirtynyt pelkästään työvoimakustannusten houkuttelemana ja sitten muutamaa vuotta myöhemmin takaisin. Tämä vaihe puolestaan täydensi klustereiden rakenteiden muuttumista ja arvoketjujen pilkkoontumista, kun yritysten ja klusterien osat hajautuivat eri maihin. Klusteritutkijoiden mukaan klusterit eivät ole kansallisia, vaan pieniä alueellisia tai suuria kansainvälisiä keskittymiä (mm. Pekka Ylä-Anttila, ETLA, HS ). Näin on käynyt myös tietoliikenneklusterille, joka kasvoi 1990-luvun loppupuolella ja houkutteli Suomeen kansainvälisiä yrityksiä. Nyt arvoketjut on jaettu osiin (toimiviin kokonaisuuksiin, jossa OEM:llä on EMSit välittömässä läheisyydessään) ympäri maailmaa. Mainio yhdistelmä tällaiselle alueelliselle klusterille on tietysti alueen kasvava markkina ja edullinen, joustava ja osaava työvoima. Näitä emerging-alueita ovat Kiina, Etelä-Amerikka, Venäjä, Intia, Vietnam ja Afrikasta mm. Nigeria. Kuva 8. Toimintojen siirrot ja niiden yhdistelmät Itse tekeminen vs. ostaminen Konsernin sisäinen Konsernin ulkopuolinen Ei muutosta aiempaan Ulkoistettu kotimaahan Toiminnan sijainti Kotimaa Ulkomaat Siirto omiin ulkom. yksiköihin (In-house offshoring) Ulkoistettu ulkomaille (Offshore outsourcing) Lähde: ETLA, Keskusteluaiheita, No Tuotannossa on tapahtunut voimakasta siirtoa sopimusvalmistajille ja alihankkijoille ja tuotannon siirtämistä ulkomaille omissa nimissä.

87 28 Pääosa suomalaisyritysten kotimaisen tuotannon ulkoistuksista on suuntautunut Suomeen. Ulkoistetut toiminnot eivät siis ole yleensä siirtyneet Suomesta pois, vaan ne ovat siirtyneet eri yritysten tehtäviksi. Ulkoistukset eivät rajoitu valmistustoimintaan; yhä useammin on kysymys t&k:sta ja palveluista. Tuotantotoimintojen ulkoistamisen primaaritavoite on ollut lisäkapasiteetin hankkiminen ja omien investointien välttäminen. Läheinen toinen tavoite on ollut joustavuuden lisääminen, millä on pyritty sopeutumaan lyhyempiin toimitusaikoihin, mikä taas on johtunut asiakkaiden tai päähankkijoiden raaka-aine-, välituote- ja lopputuotevarastojen minimoinnista. Kolmas keskeinen tavoite on ollut kustannussäästöjen hakeminen mm. fokusoinnin kautta. T&k-toimintoja on ulkoistettu osin samoista syistä, mutta ykköstekijäksi on nähty teknologian tai osaamisen hankkiminen. Maailman elektroniikkatuotannon ulkoistettu osuus on kasvanut jo n. 25 %:iin ja osuuden odotetaan kasvavan koko ajan. Moni suuri päähankkija haluaakin tehdä kaikkea muuta kuin valmistaa. Ne haluavat suunnitella tuotteet, markkinoida ne ja ehkä tehdä lopullisen kokoonpanon, mutta varsinainen valmistus halutaan antaa partnereille ja sopimusvalmistajille. Suomessa elektroniikka- ja sähköteollisuuden ulkoistus on vielä selvästi alle 20 %, mikä johtuu Nokian koosta, sen Suomen toimintojen rakenteesta ja sen toimintatavasta yleensä. Elektroniikka- ja sähköteollisuus on kansainvälistynyt nopeaa vauhtia ja sen kasvu on tapahtunut koko 2000-luvun ulkomailla offshoring-käsitteen mukaisesti eli omaa tuotantoa on siirretty tai laajennettu perustamalla tuotantoyksiköitä lähemmäs markkinoita ja/tai halvempia tuotantokustannuksia. Ulkomailla toimivan henkilöstön määrä on kasvanut 11 vuodessa :lla ( > lähes ). Samaan aikaan kotimaisen henkilöstön kehitys on pienentynyt n :lla. Erilaisissa käsityksissä siitä, mikä osa kotimaisen henkilöstön pienenemisestä on johtunut laajennushankkeiden siirtämisestä ulkomaille, on päädytty vain n %:iin, mikä sekin muodostuu suurelta osin sopimusvalmistusyhtiöiden täkäläisen tuotannon alasajoista. Oleellista lienee se, että ulkomainen kasvu on torpedoinut Suomessa tapahtuvan kasvun. ETLAn mukaan (Jyrki Ali-Yrkkö, Keskusteluaiheita, No 1059) Suomen teollisista yrityksistä 65 % on ulkoistanut (ainakin jossain määrin) toimintojaan Suomeen ja alle 20 % ulkomaille. Yrityskoot ovat kasvaneet maailmalla huomattavasti. Suurimpien EMS-yritysten liikevaihdot ylittävät reilusti 10 mrd. dollaria ja niillä on kymmeniä yksiköitä ympäri maailmaa. Kansainväliset sopimusvalmistuskonsernit ovat nousseet maihin Kiinaan, Eurooppaan, Pohjoismaihin ja Suomeenkin jo ennen Kiina-ilmiötä. Kasvu on tapahtunut sekä orgaanisesti laajenemalla että yritysostoin ja fuusioin. Suomalainen sopimusvalmistus ei ole juurikaan ostanut toisiaan, sen sijaan suomalaista sopimusvalmistusta on myyty isoille kansainvälisille toimijoille. Nyt suomalaisten investointibuumi näyttäisi pysähtyneen. Syynä on yhä raaistunut kilpailu, tapahtuneet ja ehkä odotettavissa olevat omistusjärjestelyt. Suomalaiset sopimusvalmistajat ovat maailmanmarkkinoilla liian pieniä, ne eivät pysty tarjoamaan kokonaisvaltaista alihankintapalvelua, toisin kuin hyvin expansiiviset aasialaiset sopimusvalmistajat.

88 29 Tavoitteet ja motiivit kotimaisen tuotannon siirtämisessä ulkomaille ovat moninaiset. Valmistuskustannukset (joihin liittyy logistisia etuja lähempien markkinoiden takia) ovat useimmissa tapauksissa tärkein syy, mutta oleellisia ovat myös joustavuuden hakeminen, markkinoille pääsy ja asiakastarpeiden parempi huomioonottaminen ja jossain määrin kohdemaan veroedut tai yritystukien hyödyntäminen. T&k-toimintojen siirroilla on haettu kustannussäästöjä, markkinoille pääsyä, asiakastarpeiden parempaa huomioon ottamista (paikalliset markkinat ja säädökset vaativat usein tuotteisiin muutoksia, jotka on helpommin toteutettavissa lähellä asiakasta. Myös joustavuus ja tarve siirtää T&k-toimintaa lähemmäs tuotantoyksiköitä ovat oleellisia syitä. Kuva Offshoringin syitä Tuotanto Kohdemaan parempi teknologian tai muu osaaminen Kohdemaan veroetujen tai yritystukien hyödyntäminen Suomen toiminnan keskittäminen muuhun toimintaan Markkinoille pääsy, asiakassuhteet Kohdemaan logistisen sij. hyödyntäminen Joustavuuden lisääminen Kustannussäästöt % T&K Suomen toiminnan keskittäminen muuhun toimintaan Teknologian tai osaamisen hankkiminen Kohdemaan veroetujen tai yritystukien hyödyntäminen Tarve siirtää t&k-toimintaa lähemmäs yhteistyökumpp. Tarve siirtää t&k-toimintaa lähemmäs tuotantoyksiköitä Joustavuuden lisääminen Markkinoille pääsy, asiakassuhteet Kustannussäästöt % Lähde: ETLA, Keskusteluaiheita, No 1059

89 30 Osuudet ovat toimintoja jo siirtäneistä yrityksistä. Toimintoja siirretään myös toiseen suuntaan: n. 10 % toimintoja ulkomaille siirtäneistä yrityksistä on siirtänyt toimintoja ulkomailta Suomeen. Tappiot Suomessa (töiden loppuminen tai siirtyminen) on yleisemmin lehdistössä arvioitu menetettyinä työpaikkoina. Pitkän listan merkittävimpiä alasajoja ovat mm. Salcompin, Foxconnin, Elcoteqin, Perloksen, Flextronicsin, Eforen, Aspocompin, Scanfilin ja Nypron tuotannot. Tulevaisuus siis näyttäisi keskittyvän tuotantoprosessien alkupäähän ja vuosivolyymiltaan pieniin tuottajiin, eli suunnitteluun, tuotekehitykseen, innovaatioihin yleensä, protosarjoihin ja tuotannon ylösajoihin. Nämäkin vaativat hyvää yhteistyötä oppilaitosten, kehittämiskeskusten ja yritysten välillä. Toisin sanoen: erinomaista yritysten toimintaympäristöä. Toki varsinaiselle tuotannollekin on sijaa, mutta ns. normaali- tai standardituotanto ja ennen kaikkea volyymituotanto ovat hakeutuneet ja hakeutuvat edelleen halvemman työvoiman alueille tai sinne, missä on muita tuntuvia, esim. markkina-, asiakaslähtöisiä tai yhteistyöteknisiä etuisuuksia. Offshoring koskee erityisesti kulutuselektroniikkaa, mutta esimerkiksi sähkö- ja energiajärjestelmien kehittäminen ja valmistaminen tai erilainen teollisuuselektroniikka yleensä on yhä toinen juttu. Ainutlaatuinen, innovatiivinen, yhteistyökykyinen toimintaympäristö lienee jonkinlainen valtti, kun mietitään, miten Suomi palautetaan houkuttelevammaksi investointikohteeksi. Kuva 11. Halutuimmat kohdemaat uusille investoinneille Suomi Espanja Ranska Japani Tsekin tasav Iso-Britannia Puola Intia Saksa Kiina USA Euroa Lähde: Ernst&Young, European Attractiveness Survey 2006, Tulos perustuu 1019 yritysjohtajan haastatteluun. Selittävinä tekijöinä näyttäisivät olevan markkinoiden logistinen läheisyys ja työvoiman hinta/saatavuus. Näitä ei Suomesta löydy.

90 31 3 Markkinoiden rakenne ja kehitys 3.1 Kotimaan markkinat Toimialan tuotanto ja markkinat kasvoivat nopeasti vuoteen Markkinoiden ja tuotannon euromääräinen arvo laski sitten kolme peräkkäistä vuotta ja kääntyi loivaan nousuun. Suomen markkinat (tuotteiden myynti tukkuhintaan) ovat vain reilu puolet tuotannon bruttoarvosta, mutta tarkempi toteamus lienee, että kotimaan myynnin osuus alan kotimaisesta liikevaihdosta on vain n. 20 %. Kotimaan markkinat ovat siis pääosin tuonnin varassa. Markkinat ovat tuotantoa selvästi monipuolisemmat, eli meillä ei nimikkeinä tuoteta läheskään kaikkea, mitä markkinoilla kysytään. Seuraavan taulukon vuoden 2006 luvut ovat arvioita, mutta markkinat näyttäisivät polkevan paikallaan. Elektroniikan osuus markkinoista on yli 80 % ja yli 70 % tuotteista tuontitavaraa. Se on ymmärrettävää, koska markkinoihin luetaan koko tuonti eli myös ne komponentit ja osat, jotka asennetaan vietäviin tuotteisiin. Suurin tuotesektori markkinoilla on osa/sopimusvalmistus ja siihen kuuluvat tuotavat pienkomponentit. B to C-markkinat ovat vain n. 10 % eli kulutus- ja kodinkone-elektroniikan osuus. Sähköalalla kuluttajasektorin osuus on n. kolmannes. Taulukko 6. Elektroniikka- ja sähköalan markkinat Suomessa, milj.euroa A Tietoliikenne-elektr ATK ja tstoelektr Automaatio ja mitt.l Lääketieteen elektr Kulutuselektroniikka Sopimusvalm.ja komp Elektroniikka-ala yht Kodinkoneet (talous) Sähkövoimatekniika Akut ja paristot Kaapelit ja johtimet Valaisimet ja lamput Sähköala yhteensä Elektr.ja sähköala.yht Lähde: VTT/Tilastokeskus Alan Pk-yritykset pitivät 73 %:isesti keskeisimpänä markkina-alueenaan kotimaata (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) ja selvästi yli puolet kaikista näkivät kotimaan valtakunnalliset markkinat tärkeimpinä. 3/4:lla tärkein asiakasryhmä oli Muut yritykset. Tämä kertoo sen, että tuotetaan pääasiassa välituotteita, komponentteja; omia lopputuotteita ei juurikaan ole. 10 % tuotannosta päätyi tukku- ja vähit-

91 32 täiskauppaan, 10 % julkiselle sektorille ja vain 5 % suoraan kotitalouksille. Sähkökoneiden ja -laitteiden valmistajien asiakastoimialoja olivat erikoiskoneiden valmistajat (32 %), kauppa (14 %) ja vienti (11 %). Pienkomponenttien ja -latojien asiakastoimialoja olivat erikoiskoneiden valmistus (28 %), vienti (27 %) ja muut alatoimialat. Tietoliikennelaitteiden valmistajat toimittivat tasaisesti vientimarkkinoille, julkiseen hallintoon ja maanpuolustukseen, terveydenhuoltosektorille ja teleliikenteelle. 3.2 Kansainväliset markkinat Maailmalla tuotanto on hyvin toisensisältöistä kuin Suomessa, mutta maailman markkinoiden kehittyminen sanelee myös vienti-intensiivisen Suomen tuotannon kehittymisen. Tietokoneteollisuus on suurin tuoteryhmä (32 %, meillä ei varsinaista teollisuutta) ja telekomin osuus on vain n. viidennes (meillä 2/3). Globaalisti nähtynähän kokonaismarkkinat ovat yhtä kuin kokonaistuotanto. Tosin alueellisesti ne ovat hyvinkin kaukana tasapainosta. Kuva 12. Maailman elektroniikkatuotannon jakaantuminen tuoteryhmittäin Telekomm. 21 % Instrumentit 8 % Teollisuuselektroniikka 11 % Kulutuselektroniikka 11 % Puolustusteollisuus 11 % Autoteollisuus 6 % Tietokoneet 32 % Lähde: Technology Forecasters, internet Kokonaistuotanto oli vuonna 2007 n mrd.euroa, mikä jakaantui jokseenkin tasan elektroniikalle ja sähkötekniselle tuotannolle. Toimiala kasvaa maailman talouden kasvua nopeammin. Tietoliikennevälineissä (n. 180 mrd.euroa), ATK-laitteissa (n. 225 mrd.euroa) ja terveydenhuollon elektroniikassa kasvu jatkuu orgaanisena ja sotilaselektroniikassa tai korkeamman tason IP-tuotannossa ehkä suojattuna. Puolijohdeteollisuuden ja kulutuselektroniikan tuotannot ovat perinteisesti syklisempiä ja vaikeampia ennakoida. Elektroniikan valmistuspalvelut ja sopimussuunnittelu (EMS ja ODM) kasvoivat n. 15 % eli n. 205 mrd.euroon. Summasta 2/3 on EMS:iä. Suurimmat ulkoistetut tuotesegmentit ovat tietoliikenne-, tietokone- ja kulutuselektroniikka.

92 33 Kuva 13. Maailman elektroniikkatuotannon alueellinen jakaantuminen, mrd. euroa Mrd Lähde: Technology Forecasters, internet Aasia/Tyynenm P-Amerikka Eurooppa Japani Kuva 14. Osavalmistuksen ja kokoonpanotuotannon kehitys alueittain maailmassa P-Amerikka Eurooppa Aasia Muu maailma Lähde: emsnow.com Globaali osavalmistus ja kokoonpano (EMS + ODM) elää ATK-laitteiden ja tietokonejärjestelmien valmistuksesta (n. 40 % osavalmistuksen ja kokoonpanotuotannon arvosta), sitten tietoliikennevälineiden tuotannosta (n. 30 %) ja kulutuselektroniikan tuotannosta (n. 10 %). Esim. autoteollisuuden elektroniikka tai teollisuuselektroniikka ovat vielä OEM:illä.

93 Ulkomaankauppa Vienti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden tavaravienti oli (Tullihallitus, 2007) n. 15 mrd.euroa. Luku on 100 milj.euroa edellisvuoden lukua pienempi ja n. 23 % (huippuvuonna 2000 peräti 31 %) koko teollisuuden viennistä. On arvioitavissa, että viennistä jopa 2 mrd.euroa on ns. kauttakulkuvientiä: Joissain yhteyksissä on ihmetelty viime vuosien viennin kasvua, koska tuotannon volyymi-indeksit ja tuottajahintaindeksit eivät ole kasvaneet. Pääselitys lienee se, että Suomeen tuodaan runsaasti tuotteita edelleen vietäviksi (ulkomailla valmistettuja). Tilastot kertovatkin, että erityisesti osassa matkapuhelimia Suomi on vain välivarastona. Mm. viime vuonna Suomesta vietiin 30 miljoona matkapuhelinta ( ,5 miljoona kpl). Suomen omat matkapuhelinmarkkinat ovat n. 2 miljoonaa kpl/v. Läpitai kauttakulkuviennin lisäksi selitys voi olla, että Nokia käyttää ulkomailla valmistamiaan/valmistuttamiaan puhelimia Suomessa esim. pakkausta tai tiettyä ohjelmointia varten. Kuva 15. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti, miljoonaa euroa Milj Sähkökoneet ja -laitteet 32 Tietoliikennelaitteet, komponentit 33 Instrumentit, säätölaitteet Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/Toimialaonline Kuva kertoo kolmen perussektorin viennin. Vuonna 2007 kasvu oli merkittävintä sähkömoottoreissa ja -generaattoreissa (n. 10 %). Instrumenttien ja säätölaitteiden arvo säilyi ennallaan ja tietoliikennevälineiden viennin arvo pieneni n. 200 milj.euroa. 1-7/2008:n vienti verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan oli tietoliikennelaitteissa 1 %:n pienempi, sähkökoneissa ja laitteissa 21 % isompi ja instrumenteissa 3 % isompi.

94 35 Kuva 16. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden vienti maittain Milj. euroa Venäjä Saksa Iso-Britannia Arabiemiirikunnat USA Italia Saudi-Arabia Kiina Ruotsi Ranska Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/ePortti Tolpat kuvaavat neljää viimeisintä vuotta. Varsinkin vanha EU-alue on yhä ensiarvoinen vientikohteena, mutta kärkimaat ovat vaihtuneet: ykköspaikalla on (jo neljä vuotta) Venäjä. Toimialan viennistä 10 % suuntautuu Venäjälle. Pääartikkelina ovat tietoliikennelaitteet (hieman yli miljardi eli 69 % Venäjän viennistä). Kakkosena on (jo kaksi vuotta) perinteinen kauppakumppani eli Saksa. Kuva 17. Viennin rakenne 2007 (Tullihallitus/TietoEnator/ePortti) Mittauslaitteet 6 % Sähköm., gen., muuntajat 14 % Sähkönjakelu- ja tarkk.l. 4 % Johtimet ja kaapelit 2 % Lamput, val.laitteet 1 % Pienkomponentit 2 % Tietoliikenneväl. 65 % Tietoliikennevälineiden osuus kokonaisviennistä on 65 %. Solukkoverkkojärjestelmien ja niiden osien osuus on alatoimialasta lähes kolmannes. 14 % viennistä on sähkövoimatekniikkaa (moottorit, generaattorit, muuntajat), 6 % terveydenhuollon elektroniikkaa ja 6 %

95 36 muita instrumentteja. Tietoliikennevälineitä vietiin eniten Venäjälle, 1 mrd.euroa. Puhtaasti matkapuhelimia vietiin Venäjälle 609 milj.euron edestä. Summa tarkoittanee n. 10 miljoonaa kännykkää. Venäjän ennätys tehtiin 2005, jolloin tietoliikenteen vienti sinne oli 1,8 mrd.euroa. Pk-yrityksistä (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) 63 %:lla on vientiä joko omasta takaa tai osana toisen yrityksen tuotekokonaisuutta. Tällaisen välittömän tai välillisen viennin osuus liikevaihdosta oli 50 %. Suoran viennin osuus viennissä tavalla tai toisella mukana olevista oli 66 %. Pk-yrityksistä tärkeimmäksi vientimaaksi 13 % ilmoitti Saksan, 12 % Ruotsin, 12 % Venäjän ja 12 % Kauko-Idän. Toiseksi tärkein vientikohdemaa sai seuraavia mainintoja: Ruotsi 12 %, Saksa 9 % ja Kauko-Itä 9 %. Eniten viedään Ruotsiin, sitten Kauko-Itään, Baltiaan ja Saksaan. Pk-sektori kansainvälistyy koko ajan. Viennin osuus on noussut muutamassa vuodessa selkeästi. Tietoliikennevälineiden tärkein vientikohde on Baltia, pienkomponenttien ja mittauslaitteiden Kauko-Itä ja sähkökoneiden Ruotsi. Vienti näyttää kohdentuvan entisiin keskeisiin kohdemaihin Venäjän ja Kiinan menetettyä osuuksiaan Tuonti Elektroniikka- ja sähköteollisuuden kokonaistuonti kasvoi 11 mrd.euroon (kasvua n. 15 % edellisvuodesta. Tuonti eroaa merkittävästi viennin rakenteesta. Kuva 18. Tuonnin rakenne hyödykeryhmittäin 2007 Terv.huollon elektr. 5 % Instrumentit 6 % TV- ja radiovastaanottimet 11 % Tsto ja ATK 13 % Sähköm.gen.6% Muu sähköv.tekn. 15 % Tietoliikennel. 31 % Pienkomponentit 13 % Lähde: Tullihallitus/TietoEnator/ePortti ATK- ja toimistokoneita tuotiin 1400 miljoonan arvosta, instrumentteja 600 miljoonalla, terveydenhuollon elektroniikkaa 515 miljoonalla ja TV- ja radiovastaanottimia 1175 miljoonalla. Pienkomponenttien tuonnin (Elkomit) arvo on kasvanut viimeiset viisi vuotta n. 4-5 %:n vuosivauhtia, joten varsinaisesta volyymin kasvusta ei voine puhua. Tuonnin arvon ennuste tälle vuodelle (2008) on n milj.euroa. Puolijohteet (pääas. mikropiirit) ovat

96 37 suurin tuoteryhmä (yli kolmannes), sitten mittaus- ja säätölaitteet (neljännes), erilainen sähkömekaniikka (13 %), passiivikomponentit (12 %) jne. Kuva 19. Elkomitin pienkomponenttien toimitukset asiakkaille 2006 Tuotantotarvikkeet 4 % Akut 1 % Teholähteet 2 % Kaapelit 2 % Sähkömekaniikka 13 % Muut 7 % Passiivikompon. 12 % Puolijohteet 36 % Mittaus- ja säätöl. 23 % Lähde: Elkomit Kuva kertoo siis Elkomitin (elektroniikan komponentti- ja mittalaitetoimittajien maahantuojien yhdistys) toimituksista, jotka ovat reilu kolmannes ko. tuoteryhmien kokonaistuonnista. Elkomitin asiakaskunta koostuu mm. Nokiasta, sen sopimusvalmistajista ja muista pk-yrityksistä.

97 38 4 Tuotanto ja tuotantomenetelmät 4.1 Tuotantoteknologia Tällä vuosituhannella merkittävimmistä suomalaisista tai Suomessa toimivista elektroniikka- ja sähköalan yrityksistä on tullut kansainvälisiä toimijoita. Arvoketjut ovat laajentuneet alueellisesti ja pienentyneet toiminnallisesti useampiin osiin. Vuosituhannen alussa uskottiin, että yleiset vaatimukset tuotannolle (massaräätälöinti, imuohjaus, monipuolinen, joustava kapasiteetti, myöhäinen tuotevariointi ja huomio tuottoihin) riittävät ylläpitämään ja kehittämään Suomessa tapahtuvaa tuotantoa. Nyt nähdään yleisesti, että massatuotanto on mennyttä aikaa, eikä paluuta entiseen ole. Etujärjestöjen huolenaiheeksi on noussut jo, miten Suomessa tapahtuva tuotanto saadaan ylipäänsä jossain määrin turvattua. Nykyaikainen tuotanto tapahtuu verkostoissa ja on mahdollisimman pitkälle automatisoitu. Verkostotuotanto vaatii erityisen paljon suunnittelua, hiomista ja seurantaa. Seurantavälineistöä on laajennettu tuotannon ja tuotteen koko elinkaaren hallintaan (PLM, PDM). Eli seuranta ja tiedon keruu ulotetaan kaikkiin yritystoiminnan prosesseihin: myyntiin ja markkinointiin, tuotesuunnitteluun, tuotannon suunnitteluun, jakeluun ja jälkimarkkinointiin. Nämä erikokoiset ERPit tai ERPin osaset koostuvat esim. cad-, pdm-, scm- crm ja plm-ohjelmistoista. 4.2 Tuotannon logistiikkarakenne Asiakas- tai markkinalähtöinen toiminta ja lyhyet läpäisyajat edellyttävät sopimus-valmistajien ja alihankkijoiden kanssa pitkälle vietyä yhteistyötä, jonka keskeisiä elementtejä ovat optimaalinen materiaalihallinta ja kokonaislogistiikka. Pisimmälle kehitetyt järjestelmät ovat isoilla yrityksillä ja niiden keskeisillä sopimusvalmistajilla. Logistiikkaketjujen pituudet ovat kasvaneet. Toimijoita tietyn laitteen valmistuksessa on entistä enemmän, vaikka päähankkijalle vastuullisia järjestelmä- tai osavalmistajia on yhä vähemmän. Sovellus- tai tuotealasta riippuen ongelmat painottuvat ketjun eri osiin. Ulkoistaminen ulottuu yhä totaalisemmin arvoketjun alkupäästä (suunnittelu) jo perinteisen sopimusvalmistuksen kautta loppupään jälkimarkkinointiin, jonka merkitys tuotemerkin ohella korostuu kysynnän painottuessa kulutussektorille.

98 39 Kuva 20. Tiettyjen toimintojen ulkoistamistilanne % IT:n pyöritys IT:n kehitt. Palkanlaskenta Rah. ja laskenta Tuotanto Hankintatoiminta T&K Ulkoistettu 2004 Ulkoistettu 2007A Asiakaspalvelu Hlöstöhallinto Lähde: Accenture/Internet Oheinen kuva kertoo tiettyjen toimintojen ulkoistamisvision suomalaisissa suuryrityksissä vuonna Aineisto perustuu 200 suomalaisen suuren ja keskisuuren yrityksen johdon haastatteluun eikä kuvaa mitään tiettyä toimialaa. Tuotanto on siis muuttunut ja muuttuu verkostomaisemmaksi. Sopimusvalmistajien merkitys on kasvanut huomattavasti. Verkoston hallinnasta on tullut tuotannon avaintoiminto. Päähankkijalle jää selvemmin vain uutuustuotteiden kehittäminen, jota sitäkin ulkoistetaan (Nokian puhelimista ehkä kolmannes valmistutetaan sopimusvalmistajilla, mikä on merkittävien puhelinvalmistajien pienin luku). Suurivolyymisten tuotteiden valmistus on keskittynyt halvemman työvoiman maihin, joista löytyy markkinapotentiaalia joko päähankkijan omiin nimiin tai ulkoistettuna sopimusvalmistajalle. Komponentteja, puolivalmisteita ja osajärjestelmiä siirrellään maasta toiseen kasvavalla vauhdilla. Tehtaan sisäisen logistiikan lisäksi ulkopuolisen logistiikan tehokkuus ja toimivuus on oleellista.

99 40 Kuva 21. Elektroniikka- ja sähköteknisten laitteiden ulkoistettavissa oleva kokonaismarkkina, sekä sopimusvalmistuksen (EMS) ja sopimussuunnittelun (ODM) nykyiset tasot maailmassa (mrd.euroa) Kok.markkina ODM EMS Lähde: Technology Forecasters/Internet Globaalista kehityksestä kertovassa kuvassa kokonaismarkkinaksi on laskettu 65 % kaikesta elektroniikan ja sähkötekniikan laitevalmistuksesta. Näin saadusta nykyisestä kokonaispotentiaalista (n mrd.euroa) EMSin osuus on 180 mrd.euroa ja ODM:n osuus 100 mrd.euroa. Globaali ulkoistusaste on %.

100 41 5 Investoinnit ja kapasiteettitilanne Kuva 22. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden aineelliset- ja t&k-investoinnit Suomessa Milj Aineelliset inv. T&k-inv e Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Aineelliset investoinnit olivat parhaimmillaan yli 4 % tuotannon bruttoarvosta. Nyt ollaan selvästi alhaisemmalla tasolla (jopa alle 2 % tuotannon bruttoarvosta). Luku on todella vaatimaton ja kuvaa osaltaan teollisen tuotannon tämän hetken yleistä problematiikkaa: investoidaan, mutta ei kotimaahan. Investointien nykytaso ei riitä pitämään pääomakantaa vuonna 2001 saavutetulla tasolla. Tilastokeskuksen aineiston mukaan kone- ja laiteinvestoinnit tuotantoon olivat 2007 niinkin alhaiset kuin 210 milj.euroa (259 milj.euroa 2006). Aineellisten investointien sijaan on viime vuosina painotettu t&k-panostusten merkitystä alan jatkuvuuden kannalta. T&k-investoinnit eivät ole pienentyneet, mutta suhteessa kokonaisuuteen tilanne ei ole tyydyttävä. Riittääkö sitten, että pääomakanta on modernia ja tarkoituksen mukaista, niin kuin seuraavasta kuvasta voisi päätellä.

101 42 Kuva 23. Teknologiateollisuuden investoinnit käyttötarkoituksen mukaan Milj e Kap. korv. tai rat. Kap. lis. Muu tarkoitus Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Työn tuottavuus on noussut muita toimialoja selvästi nopeammin, mikä osaltaan todistaa, että konekanta ja tuotantojärjestelmät ovat ajanmukaisia. Muita selittäviä tekijöitä työn tuottavuuden (jalostusarvo/tehdyt työtunnit) nousuun on mm. lisääntynyt ulkoistus muille toimialoille ja Nokian t&k- ja hallintohenkilöstön määrän osuus koko toimialan henkilöstöstä. Kuva 24. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden välituotekäyttö suhteessa myyntiin (%) Lähde: Tilastokeskus/Teknologiateollisuus ry Välituotekäytön kasvu kertoo osa- ja sopimusvalmistajien kasvaneesta osuudesta, yleensä ulkoistamisesta ja erikoistumisesta ja keskittymisestä ydinosaamiseen. Tämä kyllä osaltaan pienentää alan investointitarvetta, kun sitä siirtyy toimittajille, jotka eivät aina ole samalla toimialalla.

102 43 Kuva 25. Elektroniikka- ja sähköteollisuuden uudet tilaukset, miljoonaa euroa Vientiin Yhteensä Lähde: Teknologiateollisuus ry, tilauskantatiedustelu Uudet tilaukset ovat pienentyneet 4-5 vuotta sitten olleen tietoliikennesektorin laman tasolle. Nyt ongelmat ovat tietoliikennesektoria laajemmat. Myös tarjouspyynnöt ovat vähentyneet merkittävästi. Pk-yritysten investointilanne (Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2008, TEM) oli vielä alkukesästä verrattuna edellisen vuoden (2007) alkukesään hieman paremmalla tasolla, mutta viestit kentältä ovat muuttuneet nyt pidättyväisemmiksi. Sama koskee t&k-panostuksia, vajaa kolmannes oli lisännyt panostuksiaan ja 12 % pienentänyt. Ensi alkukesään (2009) mennessä 28 % aikoo investoida entistä enemmän ja 11 % entistä vähemmän. T&k-panostusten lyhyen ajan näkymät ovat hivenen positiivisemmat (32 % ja 8 %). On jokseenkin selvää, että odotukset ensi vuodesta ovat ylioptimistiset.

103 44 6 Taloudellinen tilanne Taulukko 7. Liiketoiminnan tunnuslukuja mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikrot muut mikro muut mikro muut Henkilöstön lkm Ka 2, ,1 185,6 2, Med 1 30,8 1, Myyntikate-% Ka 64, ,1 42,1 61, ,5 38,9 59,6 35,9 59,7 33,6 61,2 37,8 Med 75,9 55,9 75,8 55,9 76,9 57,3 76, ,1 56,7 76,1 56,3 77,2 53,5 Käyttökate-% Ka 20,9 17,7 11,6 15,5 11,6 15,7 11,9 12, ,4 9,5 9,9 11,3 14,1 Med 12,6 9,1 9,8 8,5 10,1 7,9 9,3 8,6 9,6 8,1 8,1 8 9,9 8,3 Liiketulos-% Ka 10 15,1 5,9 12,5 5,5 12,5 2,5 9,5 6,1 8,5 5,5 8,3 7 12,8 Med 8,7 5,9 6,3 4,7 6,4 4,7 6,1 5,6 6,2 5 4,4 5,3 6,9 5,3 Rahoitustulos-% Ka 16,6 16,3 10,4 13 8,9 13,1 8,8 11,3 8,7 9,9 7,3 17,8 7,9 16,5 Med 8,2 6,9 6,2 6,1 6,3 6,1 5,8 6,3 6,1 6,7 5,9 6,3 6,8 6,3 Nettotulos-% Ka 5,8 13,7 4,7 10,1 2,7 10-0,5 8,7 2,8 7,9 3,3 16,2 3,5 15,2 Med 4,4 3,7 2,7 2,7 2,5 2,8 2,8 3,4 2,8 3,5 2, ,8 Kokonaistulos-% Ka 59,6 13,1 7,4 10,4 3,9 9,8-0,3 9,1 6,5 9,1 4,8 16,3 4,7 15,5 Med 5 3,2 2,9 2,3 2,7 2,2 3,2 3,2 3,3 3,6 3,7 3,7 4,2 3,5 Sij. pääoman tuotto-% Ka 2,8 30,9 7 20,1 5,8 19,7 3,6 15,9 8,1 17 Med 16,9 14, ,1 11,2 12,7 12,2 13,4 11,9 13,2 Omavaraisuusaste, Ka 83,5 61,1 52,3 61,7 59,2 62,5 60,3 54,3 63,1 42,5 47,4 51,5 -% Med 56,9 40,1 56, ,8 43,2 57, ,2 42,5 57,8 37,5 Suht. velkaantunei- Ka 78,8 29,5 97,4 34,8 77,2 33,2 55,6 42,2 48,9 47,6 50,8 34,1 suus -% Med 18, ,1 29,7 20, ,7 19,3 27,9 19,1 32,1 Quick ratio Ka 2,5 1,6 1,2 1,7 1,5 1,9 1,6 1,6 1,9 1,3 Med 1,6 1,1 1,6 1,1 1,6 1,2 1,7 1,2 1,6 1,1 Gearing Ka 0,1 0,3 0,5 0,3 0,3 0,3 0,2 0,5 0,1 0,9 Med -0,2 0,6-0,2 0,5-0,2 0,5-0,2 0,4-0,2 0,4 Myyntisaam. Ka 83, ,5 24,6 43,4 23, ,5 45,4 27, kiertoaika, pv Med 19,9 40,1 19,2 39, ,5 21,4 42, Ostovelkojen Ka ,5 57,4 31,6 62,3 31,6 56,3 30,3 52,6 30,1 kiertoaika, pv Med 25,6 42,4 22,4 40,9 25,3 40,5 25,9 45,1 26,8 47,7 Lähde: Tilastokeskus/Toimiala Online Tilastoaineisto koostuu toimialan lähes yrityksestä. Mikro-sarake tarkoittaa 0 9 hlöä työllistäviä yrityksiä (keskim kpl, joissa on mm. 330 hammasproteesien valmistajaa). Muut-sarake koostuu yrityksistä (keskim. 360 yritystä), josta on puhdistettu mikroyritykset pois. Kaikkien lähes yrityksen tunnusluvut ovat niin lähellä Muut-yritysten tunnuslukuja, että ne on jätetty pois. Kustakin tunnusluvusta on keskiarvo ja mediaani-tieto, joka edustaa lukumääräisesti suurinta frekvenssiä (alakvartiili, mediaani, yläkvartiili). Tunnusluku-erot ovat mikro- ja ei-mikroyritysten välillä melkoiset. Myyntikatteet ovat mikroyrityksillä selkeästi isommat pienemmästä sarjakoosta johtuen. Pääomakulut ovat taas huomattavasti isommat, koska pääomia ei ole valjastettu tehokkaaseen sarjatuotantoon.

104 45 Kuvat 26a ja 26b. Muiden kuin mikroyritysten käyttökate ja nettotulos sekä suhteellinen velkaantuneisuus ja omavaraisuusaste Käyttökate Nettotulos Suht. velk. Omavar. aste Taloudellinen tilanne toimialalla on yhä hyvähkö. Vaikka aikasarja sisältää vain yhden kunnon kasvuvuoden (2000), sekä kannattavuus-, vakavaraisuus, että likviditeettiluvut ovat kunnossa. Taulukko ja kuvat kertovat kuitenkin, että 5 viimeisen vuoden kehityssuuntia on saatava ainakin osittain muuttumaan. Laskeneen kannattavuuskehityksen myötä suhteellinen velkaantuneisuus on kasvanut ja sen seurauksena omavaraisuusaste pienentynyt. Taulukko 8. Yritysten kulurakenne, mikroyritykset poislukien Aine- ja tarvikekäyttö -59, ,1-63,4-64,3-60,9 Ulkopuoliset palvelut -1,2-1,2-1,9-2,1-1,7-1, Palkat ja henkilösivukulut -9,1-8,7-9,6-9,4-9, Liiketoiminnan muut kulut -12,4-16,3-16,2-16,4-16,9-16,2-15,9-15,7 KÄYTTÖKATE 18,4 17,7 15,5 15,7 12,1 10,4 9,9 14,1

105 46 Kulurakenteesta on jo aiemmissa yhteyksissä todettu, että välituotteiden osuus on noussut (vaikka v:n 2007 tieto osoittaa toiseen suuntaan). Kate on tehtävä entistä pienemmillä marginaaleilla. Rahoitustuotot ovat mikroyrityksillä kuluja suuremmat, mutta isommilla tilanne on päinvastoin. Tuotantoa on automatisoitava ja rationalisoitava mahdollisimman pitkälle, vaikka massatuotannosta ei olekaan enää kysymys. Oma lukunsa on telekomin huumassa kasvanut sopimusvalmistusteollisuus. Sehän on kasvanut, mutta konsernitasolla ja ulkomailla. Oheinen kuva kertoo 25 merkittävimmän sopimusvalmistajan kotimaisen tuotannon osuuden luvuista. Kuva 27. Keskeisten sopimusvalmistajien tunnuslukuja Milj A Lv Liiketulos Kok.tulos Hlöstö Henkilöä Lähde: Tilastokeskus

106 47 7 Toimialan keskeiset menestystekijät, ongelmat ja kehittämistarpeet Suomen tietoliikennevälineiden valmistuksen vahva kasvu vuoteen 2001 mahdollistui tietoliikenteen kotimaisen etuajassa tapahtuneen vapautumisen myötä. Oleellinen seikka oli myös se, että Nokia valitsi kapean nichen keskittymällä langattomaan tietoliikenteeseen. Merkittävä tietoliikennevälineiden valmistajien valmiuksia parantanut tekijä oli ensimmäisten langattomien järjestelmien aikaansaaminen etuajassa muihin verrattuna. Etumatkaa kesti aina vuoteen 2002, johon mennessä kilpailijat pääsivät enemmän tai vähemmän samalle viivalle, jossain suhteessa ohikin. Kasvun ja menestyksen mahdollistivat globaalit markkinat, joilla Nokia on pärjännyt ja jonne se on vetänyt kaikki merkittävät kotimaiset sopimusvalmistajat. Instrumentointi ja säätötekniikka on kehittynyt jo pitkään metsäteollisuuden asiakkuuksien turvin. Metsäteollisuus on aina ollut Suomelle tärkeää ja sen kansainvälinen kilpailukyky on pitänyt turvata muita paremmalla prosessiautomaatiolla. Rinnalle on kehittynyt pieni, mutta merkittävä lääketieteen elektroniikkasovelluksien toimiala. Sähkövoimatekniikan kehitys lienee kärsinyt perinteisten sähkölaitteiden sähkömekaanisesta luonteesta, jopa designista. Tuotannon volyymit ovat kuitenkin Suomessa merkittäviä (taajuusmuuttajat, generaattorit, moottorit) ja alalla menee jopa lujaa, ei vähiten kehittyvien talouksien isojen investointien johdosta. Uudempia sovelluksia ovat mm. keskeiset tuulivoimaloiden komponentit ja järjestelmät, joissa (niin kuin perinteisimmässäkin tuotteissa) käytetään mikroelektroniikkaa ja ohjelmoitavuutta. Energia- ja ympäristötalous mainitaankin yhtenä Suomen viidestä strategisen huippuosaamisen keskittymästä. 7.1 Vahvuuksia ja menestystekijöitä Menestykseen on kuulunut lukuisa määrä erilaisia tekijöitä, mutta varovaisesti todeten ainakin seuraavia: 1) Aktiivinen t&k-toiminta, nopea tuotteistus tiuhaan uudistuvilla markkinoilla. Kyky uudistua liiketoimintalogiikassa, erikoistuminen, asiakasrajapinnan hallinta, visionäärinen toiminta myös poikkitieteellisesti. 2) Panostus sekä keskiasteen että korkea-asteen koulutukseen. Onnistunut rekrytointi ja henkilöstön sitouttaminen. 3) Harmoninen yhteiskunnallinen infra. Yksittäisillä tekijöillä (esimerkiksi valuuttakurssi tai työkustannukset) on merkityksensä, mutta viime kädessä kokonaisuus ratkaisee.

107 Keskeisiä ongelmia Toimiala on heterogeeninen ja kirjava. Toimijat ovat yhä kovin hierarkisesti järjestäytyneitä: OEM:t, integroivat järjestelmätoimittajat, järjestelmien osatoimittajat, sopimusvalmistajat, komponenttitoimittajat. Ongelmat ja riskit ovat eri tasolla erilaisia: liiketoiminnan oikea suuntaaminen, tilausten jatkuminen, jne. Julkisen sektorin rooli alan toimintaedellytysten luomisessa on välillinen, ja jotta siellä tehtäisiin hyviä ehdotuksia ja päätöksiä, tulisi alasta olla mahdollisimman hyvin perillä. Etujärjestöt tulkitsevat tilanteita, mutta riittävän laaja ja systemaattinen selonteko verkostoitumisesta, ulkoistamisesta, modulaarisuudesta, globalisoitumisesta, konsolidoitumisesta, ynnä muusta sellaisesta jää usein hämäräksi. Jatkuva ongelma on kotimaisen kysynnän rajallisuus ja Suomen syrjäinen asema. Se on tuonut paineita vientitoiminnan käynnistämiseen, vaikka valmiudet pienemmillä yrityksillä siihen ovat puutteelliset. Kansainvälisen jakelun käyntiin saaminen vaatii usein suuria panostuksia. Useinkaan vientitoiminta ei onnistu pk-yrityksen omilla resursseilla, tarvitaan vahvempi kumppani rinnalle. Nähtävästi kansainvälistymisen vaativuudesta johtuen suomalaisia hitec-pk-yrityksiä on myyty yllättävän paljon ulkomaisille isommille yrityksille, jotka ovat hakeneet teknologiaa tai know-how ta. Ongelmaksi voidaan katsoa myös suomalaisten haluttomuus (=kotimaisen tuotannon kilpailukyvyttömyys) investoida kotimaahan, varsinkin kun ulkomailta ei juurikaan sijoiteta (green field-investointeja) Suomeen. Suomi ei siis houkuta ulkomaisia tuotannollisen toiminnan investoijia. Valmiita fasiliteetteja ja tuotantolaitoksia on kyllä myyty, monien mielestä liiallisuuksiin asti. Primaari syy tietyn kiinnostuksen puutteeseen on Suomen syrjäinen sijainti ja hyvin rajalliset markkinat. Pienillä yrityksillä ei ole kykyä tarjota asiakkaille kokonaisuuksia. Tähän auttaa yhteistyö ja liittoutuminen, mikä ei ole vielä riittävää. Henkilöstöpula rauhoittui 2000-luvun alkuvuosina toimialaboomin rauhoittumisen vuoksi, mutta kokonaisuudessaan osaajien määrä pienessä maassa on jokseenkin vaatimaton. Eli rajallinen kriittinen massa vaikeuttaa innovointia ja kehittämistä. Huolestuttava seikka on myös ns. suurten ikäluokkien eläköityminen muutaman vuoden kuluttua. Koottuna ongelmat ovat meillä ja ehkä koko vanhassa Euroopassa kauempaa tuleva lisääntynyt ja lisääntyvä kilpailu sisäisten markkinoiden puute ICT:n riittämätön tai hidas hyödyntäminen pienenevä tietopohja ja innovointikyky suhteessa kehittyviin talouksiin lisääntynyt ja lisääntyvä byrokratia (varauksin) 7.3 Kehittämistarpeita Suomi on pieni ja nykyisin jo avoin talous, kun pitäydytään tuotannossa. Suomi elää ja kehittyy kansainvälisestä kaupasta. Valuuttakurssit ja korot määräytyvät ulkoa ja niihin on

108 49 sopeuduttava. Meillä on erikoistunutta teknologiaa, teknistä erityisosaamista, joka tulee hyödyntää hintakilpailukyvyksi ja markkinat on löydettävä viennistä. Laajemmin nähtynä meidän on kansainvälistyttävä sekä hankintapolitiikassa, tuotannossa, että markkinointipolitiikassa. Osa kansainvälistymistä on tehdä Suomi houkuttelevammaksi investointikohteeksi sekä ulkomaisille että kotimaisille sijoittajille. Vuonna 2006 tehdyn kv. selvityksen mukaan (Ernst&Young, European Attractiveness Survey) suosituimmat sijaintimaat globaalien yritysten t&k-toiminnalle olivat seuraavat: Kuva 28. Houkuttelevimmat sijaintimaat t&k-toiminnoille Thaimaa Korea ItaliaMalesia Belgia Taiwan Singapore Kanada Alankomaat Saksa Ranska Venäjä Iso-Britannia Japani Intia USA Kiina Deloitten (Innovation in emerging markets 2007) mukaan suosituimmat t&k-liiketoimintojen kohdemaat olivat Kiina (44 % maininnoista), Intia (33 %), muu Kaakkois-Aasia (22 %) ja Itä-Eurooppa (28 %). Selittävinä tekijöinä tuntuvat olevan alueiden potentiaali: asiakkaat/markkinat ja kehitysympäristö/know how. Suomea ei listalla näy. Osaamisen tärkeyttä on toisteltu ehkä riittämiin. Yrityksille tulee luoda toimintaympäristö, joka mahdollistaa innovatiivisen ja kehittämispainotteisen toiminnan. Yritysten, yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja teknologiakeskusten tulee toimia symbioosissa. T&k-panostus on kasvanut koko ajan (nyt n. 3,3 % BKT:sta, koko teollisuus), mutta viime vuosina ei juurikaan suhteessa BKT:een. Vuoden 2009 yhteinen tavoite on 4 % BKT:sta. Huolenaiheeksi jää, miten siihen päästään.

109 50 Kuva 29a. T&k-panostus, milj.euroa, sekä sen osuus BKT:sta Milj. % bkt:sta , , , , , E Lähde: Teknologiateollisuus ry/tilastokeskus Yritykset Julk.sektori Osuusbkt:sta Alin viiva kertoo julkisen sektorin panostuksen (ml. yliopistojen ja korkeakoulujen osuudet) ja keskimmäinen yritysten omat osuudet. Yhteenlaskettuna Suomen teollisuuden t&k-panostus on 6 mrd.euroa. Ylin viiva kertoo t&k:n osuuden BKT:sta (oikea pystyakseli). T&k:n tavoiteosuus vuonna 2010 BKT:sta on 4 %, yritysten tavoite 5 mrd.euroa ja julkisen sektorin kontribuution 2 mrd.euroa. Ongelmaksi näyttäisi kiteytyvän yritysten oma t&k-satsaus, mikä uhkaa jäädä jälkeen tavoitteesta. Olisiko osana yritysverouudistusta otettava esille t&k-menojen verovähennysoikeus jossain muodossa? OECD:n jäsenmaista jo parikymmentä myöntää ylimääräisiä verovähennyksiä t&k-menoista. Suomalaisen selvityksen mukaan (Etlatieto) hieman yli puolet pitää verokannustinta suoraa tukea parempana. Kuva 29b. T&k-panostus suorittajasektorin mukaan, miljardia euroa % 3,5 3 2,5 2 Teknologiateoll Muut yr Yliopistot Julk.sektori 1,5 1 0, Lähde: Teknologiateollisuus ry/tilastokeskus

110 51 EU:n suurin tuotekehittäjä 2007 oli Nokia, jonka t&k-panostus ylsi (tosin globaalisti) lähes 5,3 mrd.euroon. Suomessa Nokian rooli on ratkaiseva. Koko t&k-panostuksesta (yksityinen + julkinen) Nokian osuus oli kolmannes ja yritysten yhteenlasketusta osuudesta lähes puolet. Nokian Suomen osuuden (n. 2 mrd.euroa) vetämänä Suomi on noussut globaalissa vertailussa kärkimaiden joukkoon.

111 52 8 Tulevaisuuden näkymät toimialalla 8.1 Markkinoiden kehitys ja visio Euroopassa (ja Pohjois-Amerikassa) elektroniikkateollisuuden kasvukierre tukehtui vuosituhannen vaihteessa telekom-operaattoreiden toiminnan ylikuumenemiseen. Samalla vahvistui Kiinan rooli suurasiakkaana, tuotantolokaationa ja etabloitumiskohteena. Seurasi nopea ja tuntuva elektroniikkateollisuuden rakennemuutos, mikä oleellisimmilta osin on ohi. Seuraukset ovat olleet tuntuvia. Rankkoja sopeuttamistoimenpiteitä on toteutettu meillä ja muualla läntisellä markkina-alueella; menneisiin kasvulukuihin ei näillä alueilla ole paluuta. Globaalisti kasvu on ollut koko ajan jopa merkittävää ja länsimaissakin luottamus markkinoihin ja kasvuun on osittain palautunut. Valitettavasti eri instituutioiden, laitosten ja yritysten vielä alkusyksystä laatimat hyvinkin positiiviset markkinanäkymät on hylättävä. Rahoitusmarkkinat ovat lähes ennen näkemättömässä turbulenssissa ja etujärjestöt viestittävät myös elektroniikka- ja sähköteollisuuden ongelmavyyhdeistä koskien esim. uusia tilauksia tai viennin rahoitusta. Globaalin kehitysnäkymän vauhtiin lienee turha yrittää sotkeentua, mutta kehityksen suunnasta voi silti esittää varovaisia arvioita. Sekä tietoliikennepalveluiden että laitevalmistuksen pääkasvualueet ovat kehittyvissä talouksissa. Kaakkois-Aasian vanhempien markkinoiden lisäksi aktiviteetti on kasvamassa Intiassa, Venäjällä, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa. Tuotantopuolen viimeisimpiä kohteita, tosin rajallisia, ovat mm. Vietnam ja Nigeria. Tuote- ja innovointipuolella riittää kyllä sovellettavaa (Wimax, paikannussovellukset, IPTV jne). Vanhat puhelinlangat katoavat 5-10 vuodessa (sanoo Cisco). Johdottomat paikallisverkot (WLAN) tulevat kehittymään yleisiksi teknologioiksi ja korvaavat jo UMTSia tiiviissä taajaman osissa ja isoissa julkisissa rakennuskomplekseissa. Päätelaiteteknologia kehittyy yhä (ystävälliset käyttöliittymät, isommat värinäytöt, kestävät voimalähteet). Älypuhelimia on kehitteillä kaikilla merkittävillä laitevalmistajilla. Myös GPS-sovellusten volyymit ovat olleet positiivinen yllätys. Teollisuuselektroniikka kasvanee laitekantaansa nopeammin, samoin autoelektroniikka. Sähköteknisen tuotannon kehitys lienee sidoksissa kehittyvien talouksien kasvuun. Telekomin ongelmat eivät ulottuneet automaatioon ja mittauslaitteisiin tai sähkövoimatekniikkaan, jotka ovat kehittyneet tasaisemmin ja hillitymmin. Teollisuuden automaatiojärjestelmät sisältävät mikroprosessoripohjaisia laitteita, jotka on kytketty toisiinsa väylän tai verkon kautta. Elintarvike-, energia-, metsä- tai metalliteollisuuden tuotannon automaatiojärjestelmät sisältävät satoja mikroprosessoripohjaisia yksiköitä, joita yhdistää kompleksinen väyläverkko. Järjestelmiin liittyvät valvomo- ja säätöyksiköt, nykyisin usein etäkäyttönä, jossa hyödynnetään langatonta tiedonsiirtoa. Automaatiojärjestelmien kasvu on periaatteessa vakaalla pohjalla. Mittauslaitteiden ja järjestelmien kysynnän voi olettaa kasvavan erityisesti ympäristöteknologian sovelluksissa ja erilaisissa turvalaitteissa (ajoneuvot, maantieliikenne, junat, lentoliikenne). Sovelluksille yhteistä on mm. kehit-

112 53 tynyt sensoriteknologia ja datan siirto (RF-, Bluetooth-, GPRS-, UWB- ja WLAN-teknologiat). Sähkövoimatekniikalla tarkoitetaan eri yhteyksissä hieman erilaisia tuotteita. Yleisemmin siihen sisällytetään sähköenergian tuotantoa (generaattoreita), sähkönjakelutekniikkaa, sähkömoottoreita ja taajuusmuuttajia. Yhä useammin nämä toimivat automaatiojärjestelminä tai niiden osina. Volyymit ovat merkittäviä, esim. ko. alatoimialan tuotanto oli n. 40 % koko elektroniikka- ja sähköalan tuotannosta EU-25-alueella. Kuva 30. Teollisuustuotannon kasvu eri alueilla e 2005e Kiina/China Etelä-Korea/South Korea Venäjä/Russia Intia/India Brasilia USA Euromaat/Euro area Japani/Japan Lähde: OECD/Teknologiateollisuus ry Globaaliksi kasvuvauhdiksi eri alatoimialoilla on erilaisia arvioita, mutta jää nähtäväksi, miten ja millä aikataululla tuotannon ja kysynnän kannalta oleelliset rahoitusmarkkinat tervehtyvät. Lähin johtopäätös lienee, että lähivuosina kasvu keskittyisi kehittyviin talouksiin. Tuotantopuolen merkittäviä muutoksia ovat sopimussuunnittelun (ODM) kasvu. ODM käsittää parhaimmillaan pitkän palan arvoketjusta: suunnittelun, valmistuksen, kokoonpanon, testauksen, logistiikan ja komponenttikaupan. OEM:t vastaisivat itse mieluiten vain tuotespesifioinneista ja tuotemerkkien hallinnasta. ODM:n idea on siis siinä, että se pystyy vastaamaan paljosta muustakin kuin sopimusvalmistuksesta (EMS:stä). EMS-yritykset eivät suinkaan ole luovuttaneet; niiden kasvu jatkuu vahvana ja ne hankkivat koko ajan lisää suunnitteluvoimaa esim. ostamalla siihen erikoistuneita yrityksiä tai niiden osia. Sovellusmahdollisuudet eivät siis ole missään nimessä ohi. Kokonaisuutena elektroniikka- ja sähköalan kehitystä voi (länsimaissa seitsemästä laihasta vuodesta huolimatta) luonnehtia pitemmällä tähtäimellä hyväksi. Useammillakin lopputuotemarkkinoilla maailmalla (telekom, terv. huolto, sotilasteknikka, autoteollisuus) on orgaanista kasvua sekä paremman tulotason maissa että kehittyvissä maissa, joissa kansantulon parempi kasvuvauhti ruokkii kysyntää.

113 Suomen näkymät ja mahdollisuudet Maailmalle levinnyt rahoituskriisi (credit crunch) toi lähivuosien ennustuksille uusia haasteita. Eri alatoimialat reagoivat tilanteeseen eri tavalla, samoin eri alueet. Suomen vientivetoinen toimiala on herkkä maailmantalouden muutoksille. Nykyisyydestä on myös vaikeampi löytää trendejä: Puolivalmisteita, komponentteja ja järjestelmiä liikutellaan entistä enemmän maasta toiseen tai kolmanteen. Tilastot eivät yksinkertaisesti pysy tuotannon rakenteellisten muutosten tahdissa. Tilanne on kokonaisuudessaan ennustamaton ja epävakaa. Massatuotanto on mennyttä, miten pienempimuotoisesta tuotannosta sitten riittää jaettavaa? Tietotekniikka- ja kulutuselektroniikassa sekä kotitalouskoneissa tuotanto myytiin ja/tai siirtyi muualle jo 15 vuotta sitten. Puolijohteissa ja pienkomponenteissa ollaan oltu aina tuonnin varassa osaa kondensaattoreita tai erityisosia lukuun ottamatta. Hissi- ja nostolaitetekniikka, voimakoneet ja kaapelit, sittemmin energiatuotannon komponentit ja järjestelmät ovat yhä tärkeitä vientituotteita. Teollisuuselektroniikassa merkittävyyttä löytyy mm. prosessinsäädöstä, mittausteknologiasta metsäteollisuuden ja ympäristöteknologian sovelluksissa. Teollisuuselektroniikan rajalliset volyymit voisivat olla Suomelle merkittävä kehittymisen keino. Tietoliikenne on yhä selvä ykkönen ja sen lähivuosien mahdollinen kotimainen t&k-toiminta näyttää suuntaa jatkolle. Kuva 31. Kilpailukyvyn kehityksen vaiheita -edulliset perustuotannontekijät -teknologian tuontia -kyky ja halu Investoida aggressiivisesti -mittakaavaedut - bulkkia -merkittävää t&k-toimintaa -kova kilpailu -tuotteet differoituja; laaja palvelusisältö Tuotannon tekijäkeskeinen Investointikeskeinen Innovaatiokeskeinen Vaurauskeskeinen -nautitaan nykyvarallisuudesta tulevaisuuden kustannuksella -ei motivaatiota innovaatioihin TAANTUMINEN Lähde: TEKES

114 55 Aiemmin on jo viitattu t&k-panostuksen vahvistamiseen ja välttämättömään toimintaympäristön kehittämiseen, joilla aikaansaadaan innovatiivisia yrityksiä. Innovatiivisuus aikaansaa kilpailuetua, joka tulee nähdä laajasti: osaaminen, tekninen ratkaisu, tuotantoprosessi, asiantuntijapalvelu, design, brändi, liiketoimintamalli, työtapa tai jopa uusi julkinen palvelu. Perinteisesti Suomen innovaatiot ovat tiede-ja teknologialähtöisiä ja t&k:n kautta. Kysyntätekijät ja käyttäjien näkökulmat ovat tupanneet unohtumaan. Kilpailuympäristössäkin tapahtuu muutoksia kohti kevyempiä ja joustavampia toimintamalleja, joissa erikoistutaan ja keskitytään. Samalla asiakkaat vaativat kokonaisratkaisuja; toimituksiin kuuluvat yhä useammin laitteistojen lisäksi huolto ja ylläpito, konsultointi, rahoitus, asennus, käyttöönotto, huolto ja ylläpito. Alihankinta- ja sopimusvalmistuspolitiikka tulee olemaan kokonaisvaltaisempaa. Hankitaan isompia osakokonaisuuksia ja yrityksillä on primäärialihankkijoita entistä vähemmän. Vertikaalisesti integroidusta tuotantomallista ollaan siirtymässä horisontaalisesti integroituun ja tuotantoon, jossa ulkoistetaan kokonaisia bisnesprosesseja välituotteiden ulkoistamisen sijaan. Yritysten rooli organisoijana ja oman sopimus- ja alihankintaverkoston operoijana korostuu. Strategiaa pitää pohtia jatkuvasti, mukautuminen ympäristöön ja markkinamuutoksiin on jatkuvaa. Asiakkaan hallinta ja yrityksen imago-tekijät korostuvat. Toiminnan tai toimialan arvoketjun ymmärtäminen on ensiarvoista; mikä tuottaa lisäarvoa, miten asiakkaan näkökulma on ymmärretty. Toimiala on kansainvälistynyt ja uudet isot markkina-alueet ovat kaukaisia ja haastavia. Hajautettu, nopea tuotekehitys niin asiakkaana kuin toimeksiantajana, on hallittava. Protosarjojen ja tuotteiden työkalut on toimitettava 1 3 viikossa entisen 2 kk:n asemasta. Tämä onnistuu vain rakentamalla linjakas yhteistyöverkosto, joka on mukana koko tuotteiston elinkaaren alkaen suunnitteluyhteistyöstä ja tuotantokelpoisuussuunnittelusta. On yritetty nähdä t&k-toiminnan ulotettaminen normaalia pitemmälle eli tuotantokokeiluksi, joka sitten päätyisi ramp-up-toimintoihin ja sen jälkeiseen siirtoon lopulliseen tuotantoon. Hyväksyttäisiin jo etukäteen, että sarjatuotanto siirtyy markkina-alueille ja/tai halvemman työvoiman maihin. Kyse on siis kokonaisvaltaisesta kehittämistyöstä, jossa yritys kehittää tuotteen, testaa sen ominaisuuksia ja suunnittelee/kehittelee tuotteelle tuotantoprosessin, johon kuuluu koko verkosto. Kun tuotteen ja tuotannon yksityiskohdat on näin selvitetty, voidaan arvioida, missä tuotetta voidaan tuottaa.

115 56 9 Yhteenvetoanalyysi (SWOT) SWOT-analyysi kuvaa toimialan sisäisiä vahvuuksia ja heikkouksia sekä ulkopuolelta tulevia mahdollisuuksia ja uhkia. VAHVUUDET ennakkoluulottomuus t&k:ssa verkostojen hallinta kv. kärkiyritys generoinut osaamista ja aktiviteettia vahvahko (mutta liian pieni) sovelluskehitysympäristö joustavuus, ketteryys, nopeus globaalisuus, kansainvälisyys nähdään luonnollisena haasteena HEIKKOUDET syrjäinen sijainti, kv. kehitysympäristön puute isojen kansallisten kehitysympäristöjen (osaamiskeskusten) puute pienet yritykset riskinotto- ja -kantokyky vaatimatonta teknologiasokeus, puutteellinen markkinointitaito arvoketjun hahmottaminen, asiakastarpeiden ja asiakkaan hallinta MAHDOLLISUUDET yhteiskunnallinen vakaus, toimiva infra koulutusjärjestelmä avaintoimialan kautta opittujen prosessien soveltaminen yhä ekspansiivinen toimiala globaalisti korkea räätälöintiaste, tuotannon joustavuus, asiakaskohtaiset sovellukset nearshoring UHAT globalisaatio, offshoring syrjäinen sijainti, pienet markkinat vanhanaikainen verotus- ja työmarkkinapolitiikka tuntemattomat yritykset, heikot brändit kansainväliset markkinahäiriöt (esim.rahoituskriisi) heikohko yrittäjyysperinne

116

117 57 10 Lähteet Toimiala Online, TEM toimialapalvelun internet tietokantasovellus TEM, Pk-yritysten toimintaympäristö ja kehitysnäkymät 2006 Mm. seuraavat internet portaalit: Digitoday Emsnow.com ETLA ITU EITO Esmerk/Taloussanomat ebird Scandinavia Gartner Dataquest Durlacher Research Salomon Brothers The Strategis Group Teknologiateollisuus ry. Tilastokeskus eportti/tullihallitus