Vertaistoiminnan avulla toteutuvaa toiminnallista ehkäisevää päihdetyötä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vertaistoiminnan avulla toteutuvaa toiminnallista ehkäisevää päihdetyötä"

Transkriptio

1 Totuus VAI Teko? Vertaistoiminnan avulla toteutuvaa toiminnallista ehkäisevää päihdetyötä Satu Yliluoma Opinnäytetyö, syksy 2006 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipaikka Diakoninen sosiaali-, terveysja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Satu Yliluoma. Totuus VAI Teko? Vertaistoiminnan avulla toteutettavaa ehkäisevää päihdetyötä. Pori, Syksy 2006, s. 34 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Länsi, Porin toimipiste, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosionomi (AMK) + diakonian virkakelpoisuus. Produktio muotoisen opinnäytetyön tavoitteena oli toiminnallisen materiaalin tuottaminen vertaistoiminnan avulla toteutettavaan ehkäisevään päihdetyöhön. Materiaali on tarkoitettu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin tukioppilaiden päihdevalistus materiaaliksi. Opinnäytetyössä produktion osuus on tukioppilaiden käyttöön tarkoitetuin päihdevalistusmateriaalin tuottaminen. Materiaali julkaistaan sekä painetussa muodossa kansiona että sähköisessä muodossa pdf-tiedostona cd-romilla. Näin kansio saadaan jaettua edullisesti kaikkien Satakuntalaisten yläkoulujen tukioppilaiden käyttöön. Materiaali aineistoon on kerätty aiheeseen liittyvästä kirjallisuudesta, Mannerheimin Lastensuojeluliiton julkaisuista sekä internetistä. Kansio sisältää faktatietoa päihteistä sekä toiminnallisia harjoituksia seitsemäsluokkalaisille. Lisäksi kansion lopussa olevasta liiteosiosta löytyy helposti tulostettavassa muodossa harjoituksissa tarvittava materiaali sekä lista peleistä ja leikeistä. Opinnäytetyön ja projektin aikataulut muodostuivat kovin erilaisiksi. Projektia ei saatu vietyä päätökseen ennen opinnäytetyöstä tehtävän raportin viimeistä jättöpäivää. Tutkija on sitoutunut viemään myös projektin päätökseen. Asiasanat: tukioppilaat; vertaistoiminta; ehkäisevä päihdetyö

3 ABSTRACT Satu Yliluoma. Intoxicant Instruction by Peer Groups. Pori, Autumn 2006, 34 pages. Diaconia University of Applied Sciences, West, Pori Unit, Degree Programme in Social Services Option in Diaconal Social Work. Production formal thesis goal was producing functional material for preventing care for alcohol and drug abusers that is realized by Peer group. Material is meant as intoxicant instruction material for remedial students in The Mannerheim League for Child Welfare Satakunta district. In this thesis productions share is to produce intoxicant enlightenment material for remedial students use. Material will be published both in printed form as a folder and in electric form as a PDF-file in cd-rom. This way folder can be distributed inexpensively for use of all remedial students in all secondary schools in Satakunta. Material has been gathered of the literature of the subject, publications of The Mannerheim League for Child Welfare and from the Internet. Folder contains fact information of intoxicants and functional practises for seventh grade students. In addition the appendix section in the end of the folder has the material for the practises and a list of games in easily printable mode. Thesis and projects schedules turned out very different. Project could not be brought to conclusion before the last date of leaving the report of thesis. Researcher is committed to bring the project also to conclusion. Keywords: remedial student, peer group, drug and alcohol prevention

4 SISÄLLYS 1. Päihdevalistuksen lähtökohdat 2. Ideasta opinnäytetyöksi Aiheen valinta Produktion tavoitteet ja tutkimustehtävät 8 3. Käsitteet Tukioppilaat Vertaistoiminta Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö ja tukioppilastoiminta Ehkäisevä päihdetyö rippikoulussa Menetelmien ja työtapojen esittely Projekti Muut työtavat ja menetelmät Projektin vaiheet Idea Lähdeaineisto Aikataulu Sisältö Nimi Materiaalin testaus Johtopäätökset Pohdinta 28 LÄHTEET

5 1. PÄIHDEVALISTUKSEN LÄHTÖKOHDAT Nuorten päihteidenkäytöstä keskustellaan paljon. Monet eritahot ovat siitä huolissaan ja pohtivat sekä etsivät keinoja ehkäistä nuorten päihteiden käyttöä. Ehkäisevää päihdetyötä tehdään monien eritahojen toimesta, monilla eri tavoilla. Vielä ei ole olemassa sellaista menetelmää, joka varmasti tuottaisi tulosta eli lapsia ja nuoria, jotka eivät halua kokeilla ja käyttää päihteitä alaikäisinä. Mannerheimin Lastensuojeluliitolla (MLL) on olemassa oleva yhteys tukioppilastoiminnan kautta noin yhdeksäänkymmeneen prosenttiin yläkoulujen oppilaista. Tätä olemassa olevaa yhteyttä opinnäytetyönä tehty produktio pyrkii hyödyntämään. Projekti toteutettiin tiiviissä yhteistyössä MLL:n Satakunnan piirin nuorisotyön koordinaattorin Eeva-Liisa Koskisen kanssa. Hän on myös toimi ohjaajana työelämän puolelta projektissa sekä arvio projektin tuotoksena syntyneen Totuus VAI Teko-kansion. MLL vastasi myös projektin rahoituksesta. Projektin lähtökohtana oli idea, jossa tukioppilaat vertaistoimijoina kertovat päihteistä seitsemäsluokkalaisille. Projektin tuotti tukioppilaiden avuksi materiaali, johon on koottu faktatietoa päihteistä sekä toiminnallisia harjoituksia. Opinnäytetyöhön kuuluu projektin lisäksi myös projektin toteuttamisesta kirjoitettava raportti. Projektin on lopputulos valmistettu erityisesti MLL:n Satakunnan piirin nuorisotyön tarpeita vastaavaksi. Työtä voidaan siitä huolimatta tarkastella yleisluontoisesti. Raportissa tutkija pohtii päihdevalistuksen asemaa seurankunnan nuorisotyössä sekä projektin lopputuloksena syntyneen materiaalin käyttömahdollisuuksia esimerkiksi rippileirillä tai muussa seurakunnan nuorisotyössä. Projektin lopputulos on yksi vastaus päihdevalistuskysymykseen. Totuus VAI Teko-kansio ei ole kaikkialle sopiva ja varmoja lopputuloksia tuottava materiaali,

6 mutta kuitenkin jotain hieman erilaista ja uutta. Jatkotutkimus ideoita projektin aikana syntyi ja niitä tutkija esittelee kohdassa 8 Johtopäätökset. Opinnäytetyö prosessin aikana eräs Raamatun kohta nousi uudestaan ja uudestaan tutkijan mieleen. Tuon kohdan avulla tutkija meni monen vaikean kohdan yli: On hyödyllistä soveltaa viisaus käytäntöön. Saarn. 10:10

7 7 2. IDEASTA OPINNÄYTETYÖKSI 2.1 Aiheen valinta Hanke sai alkunsa opinnäytetyöntekijän yhteydenotosta MLL:n Satakunnan piiriin nuorisotyön koordinaattoriin. Nopeasti muodostui käsitys siitä, että produktiomuotoinen opinnäytetyö tyydyttäisi molempien osapuolten tarpeet ja vaatimukset. Aiheen valinnan kriteereinä olivat tutkijan kiinnostus nuorisotyötä ja järjestötoimintaa kohtaan. Tutkijan mielenkiintoa lisäsi erityisesti se, että aihe liittyisi päihdevalistukseen. Aiheeseen joka lapsi- ja nuorisotyön ohella on koko koulutuksen ajan tutkijaa kiinnostanut. MLL:n Satakunnan piirin nuorisotyön koordinaattori Eeva-Liisa Koskinen halusi, että heillä olisi tarjota satakuntalaisille yläkouluille päihdevalistusta. Valistuksen pohjana olisi toiminnallisuus sekä tukioppilastoiminta. Tukioppilastoiminta on MLL:n organisoimaa vertaistoimintaa yläkouluissa. MLL:n nuorisotyön pääasiallisena kohteena ovat peruskoulun oppilaat. Nuorten osallistaminen ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä arvoja MLL:n toiminnassa. MLL tekee nuorisotyötä kaikilla tasoilla, valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. (Haiminen & Salovaara, 2003, 13 14). Niillä jotka tavalla tai toisella ovat valistajan roolissa, on tarve selvittää itselleen miten olla kuulijoille ja keskustelukumppaneille hyödyksi. Miten auttaa ongelmien torjumisessa ja säilyttää luottamus ja hyvät puhevälit. Ilmassa on epävarmuutta sen suhteen minkälaisesta keskustelusta ja valistuksesta on todella hyötyä. Onko olemassa väärää valistusta, joka aiheuttaisi hyödyn sijasta haittaa? Eri toimijoilla on erilaisia käsityksiä hyvän valistuksen keinoista, kriteereistä ja tavoitteista. Päihdevalistusta on moitittu yhdensuuntaiseksi ja yksipuoliseksi, nyt se on pikkuhiljaa muuttumassa monipuolisemmaksi. Siinäkin on omat riskinsä. Käsitysten ja toteutustapojen kaaos sekä kilpailu, jättää kuulijan samalla tavalla ilman kunnollisia vastauksia kuin vanha yksipuolinen tapa. Soikkelin mielestä valistusta ja yhteiskunnallista keskustelua huumeista ja päihteistä vaikeuttaa eräiden päättäjien ja viestimien ylivarovainen ja torjuva suhtautuminen

8 8 avoimeen mielipiteiden vaihtoon ja jopa tutkimustietoon. Soikkeli on vakuuttunut siitä, että rajoittamaton ja rehellinen keskustelu, väittelyt ja näkökantojen vertailu on erottamattomasti osa demokraattista yhteiskuntaa ja samalla ainutlaatuinen tapa etsiä löytää parhaita vastauksia. (Soikkeli ). Toteutettaessa opinnäytetyö yhteisössä tai laitoksessa, joka vaatii erillisen luvan, on tutkijan ennen luvan anomista selvitettävä työyhteisön anomiskäytännöt. Tämän lisäksi tutkijan on syytä keskustella tutkimusluvan anomisesta myös ohjaavan opettajan kanssa. (Kuokkanen, Kiviranta, Määttänen & Ockenström ). Tutkija teki MLL:n Satakunnan piirin nuorisotyön koordinaattorin kanssa sopimuksen yhteistyöstä. Henkilöiltä jotka raportissa esiintyvät nimellään tutkija on suullisesti pyytänyt ja saanut luvan. 2.3 Produktion tavoitteet ja tutkimustehtävät Päihdevalistusaineistoa on valmiina todella paljon. Monet eri yhdistykset ja toimijat tarjoavat monipuolisesti erilaisia materiaaleja ja tapoja kertoa päihteistä. Tästä valtavasta tiedon määrästä haluttiin etsiä ja löytää parhaiten nuoriin tehoava aineisto. Materiaalia tuottavilta tahoilta usein puuttuu se mikä MLL:lla on: väylä mitä pitkin nuorille saadaan tietoa. MLL:n väylä: MLL tukioppilaskouluttaja tukioppilaat ja tukioppilasohjaajat 7.luokkalaiset MLL valmistaa koulutus- ja muuta materiaalia tukioppilastoimintaa varten. MLL perehdyttää ja kouluttaa tukioppilaskouluttajat materiaaliin ja näin he ovat valmiita kouluttamaan tukioppilaita. MLL järjestää tukioppilasohjaajille erilaisia koulutustilaisuuksia peruskoulutuksesta eri aiheita käsitteleviin jatkokoulutuksiin. Tukioppilaskouluttajat käyvät kouluissa pitämässä tukioppilaille peruskoulutuksia sekä koulutuksia niistä aihealueista, joihin MLL on materiaalia valmistanut (esimerkiksi koulukiusaaminen, suvaitsevaisuus tai itsetuntemus). Koulu-

9 9 tetut tukioppilaat ovat kouluissa seitsemäsluokkalaisten tukena ja kannustajina. Tukioppilaat ovat läsnä koulunarjessa, toimien vertaistukena muille oppilaille. Tätä väylää ei ehkä ole käytetty hyväksi parhaalla mahdollisella tavalla. Lisäksi MLL:n etuna on luotettavuus ja tunnettuus. Tämän produktion lähtökohtana ovat seuraavat tutkimustehtävät: 1. tavoitteena etsiä uusia sekä koota vanhoja ja toimivia päihdevalistusmenetelmiä tukioppilastoiminnan käyttöön. 2. Lisätä päihdetietoisuutta ja tukea päihteettömyyttä erilaisten toiminnallisten elementtien ja menetelmien avulla. 3. Nuorten itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistaminen. Tuloksena olisi nuoria puhutteleva ja nuoriin tehoava päihdevalistusaineisto, unohtamatta kuitenkaan luotettavuuden vaatimusta, mikä syntyy jo pelkästään nimestä Mannerheimin Lastensuojeluliitto. 3. KÄSITTEET 3.1 Tukioppilaat Tukioppilas on koulutuksen saanut vapaaehtoinen nuori. Hän on kiinnostunut toimimaan rakentavassa vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Tukioppilas on esimerkillinen toimija, hän osoittaa omalla käyttäytymisellään kiinnostusta opiskelua ja koulua kohtaan sekä toimii koulun arvojen mukaisesti. Tukioppilas säilyttää luottamuksen ja toimii rehellisesti. Tukioppilaan tehtävänä on kuuleminen ja kuunteleminen. Hän on kuin herkkä vastaanotin, joka poimii kouluyhteisön viestejä. Hän kerää hiljaista tietoa, aistii ilmapiiriä ja kysyy muiden mielipiteitä sekä tarttuu niihin viesteihin, joita hän näkee, kuulee ja kokee. Hän ei sulje silmiään tai käyttäydy välinpitämättömästi epäkohtia havaittuaan. Tukioppilaan tehtävänä on lisätä yhteistyötä koulussa eri toimijoiden välillä, hän kertoo viestejä nuorten elämästä erilaisissa tilaisuuksissa, kuten vanhempainilloissa. Tukioppilas on kuin hyvä ystävä: rehellinen, aito ja luottamuksen arvoinen. Ystä-

10 10 vyyteen kuuluvat myös huumorintaju ja ilon levittäminen. Tukioppilastoiminta on arjessa läsnä olemista ja välittämistä, he toimivat vertaistukena muille nuorille. Tukioppilastoiminta kattaa lähes 90 % perusopetuksen vuotiaista. (Haiminen & Salovaara, 2003, 18). Tukioppilastoiminta on MLL:n organisoima vertaistukijärjestelmä peruskoulun 7-9 luokilla. Tukioppilastoiminta on aloitettu vuonna 1972 pääkaupunkiseudulla. Malli toimintaan on otettu USA:sta, Philadelphiasta. Tukioppilastoiminnassa arvot ohjaavat toimintaa ja heijastavat niitä asioita, joiden vuoksi toimitaan. Arvoja ovat suvaitsevaisuus, joka tukioppilaille merkitsee erilaisuuden hyväksymistä. Omalla esimerkillään tukioppilas edistää suvaitsevaisuutta koko kouluyhteisössä. Tukioppilaiden kyky hyväksyä itsensä ja oman erilaisuutensa kasvaa toiminnan myötä. Vapaaehtoisuus, joka näkyy tukioppilaiden haluna kantaa yhteistä vastuuta ja toimintana koko kouluyhteisön hyväksi. Luottamuksellisuus, tukioppilas säilyttää hänelle osoitetun luottamuksen ja on vaitiolovelvollinen. Tämä ei kuitenkaan tarkoita asioiden yksin kantamista, vaan tukena aina on tukioppilasohjaaja. Osallisuus on yksi keskeisimmistä asioista tukioppilastoiminnassa. Nuorilla on mahdollisuus suunnitella ja toteuttaa omaehtoista toimintaa koko kouluyhteisölle. Nuoruus ja nuoruuden arvostus, nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita. Tukioppilastoiminnassa kunnioitetaan ja hyödynnetään tätä tietoa hyvän kouluilmapiirin saavuttamiseksi. Ilo, tukioppilastoiminta tuottaa iloa koko kouluyhteisölle. Nuorten äänen kuuluminen, tukioppilaana nuori saa mahdollisuuden vaikuttaa koulun toimintaan. Vertaisena tukioppilas näkee ja kuulee asioita, joita koulun aikuiset eivät huomaa, ja välittää tiedon eteenpäin opettajille. (Haiminen & Salovaara 2003, 4-5). Vuonna 2002 julkaistusta MLL:n tukioppilastoiminnan 30-vuotis juhlaraportista voidaan nähdä miten moninaisia tavoitteita tukioppilastoiminnalla on. Yleisellä tasolla MLL:n tavoitteet tukioppilastoiminnalle ovat myönteinen ihmiskäsitys, kehittyminen ihmisenä, myönteinen vaikuttaminen kouluyhteisöön, demokratia, yhteisön hyvä, ennalta ehkäisevä toiminta ja oppiminen. (Nurmela & Kuurne 2002, 10 15).

11 Vertaistoiminta Vertaisuus tarkoittaa sitä että puhutaan samaa kieltä ja jaetaan sama kokemusmaailma. Vertainen ei asetu toisen ihmisen ylä- tai alapuolelle, vaan tämän rinnalle. Hän osaa ja pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan ja tätä ympäröivään yhteisöön. Hän on tasavertaisessa asemassa suhteessa toisiin. Vertaissuhteet tarjoavat mahdollisuuden sosiaaliselle, kognitiiviselle ja emotionaaliselle kehitykselle. Opitaan sosiaalisia taitoja, kyky empaattisuuteen kasvaa. Vähitellen opitaan näkemään asioita toisten ihmisten näkökulmasta, eikä vain omasta näkökulmasta. Opitaan tekemään kompromisseja ja otetaan toistenkin tarpeet huomioon. (Salovaara 2005, 11 & Salmivalli 1998, 13). Vertaistoiminnan merkitys nuorille on yleensä huomattavan suuri. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa nuori saa tietoa itsestään, toisista ja ympäröivästä maailmasta. Nuori muodostaa omaa minäkuvaansa tekemällä sosiaalista vertailua muihin nuoriin. Emotionaalisesti on tärkeää voida turvallisesti pitää hauskaa, purkaa huolia ja jakaa salaisuuksia. Tarve vertailla itseään, ominaisuuksiaan, mielipiteitään ja kykyjään on luontaista nuorilla. Tämä vertailu on välttämätöntä identiteetin rakentumisen ja minän eriyttämisen sosiaalisesta ympäristöstä kannalta. (Salovaara 2005, 11 & Salmivalli 1998, 13). Vertaiset eivät kuitenkaan vaikuta kaikkiin asenteisiin ja käyttäytymistapoihin. Heillä tosin saattaa joissakin asioissa olla enemmän vaikutusta kuin perheellä tai muulla yhteisöllä. Vertaisilta opitaan kaikenlaista, niin toivottua kuin ei-toivottuakin. Merkityksellistä onkin se keitä ja millaisia vertaiset ovat. Vertaisuus itsessään ei vielä takaa myönteistä kehitystä. Vaatimukset yhdenmukaisuudesta voivat hyvinkin vahvoja ja poikkeavuudesta rangaistaan. Esimerkiksi päihteiden käytössä vertaisten yhdenmukaisuuden vaatimukset voivat olla huomattavia. (Salovaara 2005, 11 & Salmivalli 1998, 13 14). 3.3 Ehkäisevä päihdetyö Ehkäisevä päihdetyö on toimintaa, jolla ehkäistään ja vähennetään päihteiden käyttöä. Toiminta on vaikuttamista päihteiden saatavuuteen, hintaan, päihteitä

12 12 koskeviin tietoihin ja asenteisiin, päihteiden käyttötapoihin sekä ongelmakäyttöä synnyttäviin olosuhteisiin ja sitä tukevaan kulttuuriin. Yleisesti ehkäisevällä päihdetyöllä muokataan tietopohjaa sekä asenne- ja mielipideilmastoa. Tarpeet ehkäisevälle päihdetyölle nousevat niistä haitoista, joita päihteiden käyttö aiheuttaa sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Ehkäisevä päihdetyö kohdistuu kaikkiin päihteisiin. Raportissa päihteillä tarkoitetaan tupakkaa, nuuskaa, alkoholia, huumausaineita, impattavia aineita sekä lääkkeiden ja myrkyllisten sienten käyttöä päihtymistarkoituksessa. (Kylmänen 2005, 9-10). Nuorille suunnatulla ehkäisevällä päihdetyöllä pyritään ehkäisemään nuorten päihteiden kokeilua ja käyttöä. Vaikka julkisessa keskustelussa valistus näkyy eniten, päihdetyö on paljon muutakin. Se on ennen kaikkea tukemista ja auttamista, hyvinvointia edistäviä toimia. (Lindström ja Autio 2003, 3-5). Ehkäisevää päihdetyötä voidaan toteuttaa kolmella tasolla: primaari-, sekundaari- ja tertiääritasolla. Raportissa keskitytään ensimmäiseen eli yleiseen ehkäisyyn, koska päihdevalistuskansio on tarkoitettu käytettäväksi ennen ongelmien syntymistä. Näin vaikutetaan kohderyhmän käsityksiin ja toimintamalleihin sekä lisätään koululaisten tietoisuutta päihteisiin liittyvissä riskeistä, ongelmista ja avunsaanti mahdollisuuksista. Yleisellä ehkäisyllä pyritään myöhentämään tai kokonaan ehkäisemään päihteiden käytön aloittaminen. Ehkäisevällä päihdetyöllä on monia tehtäviä muun muassa päihdeopetuksen tarjoaminen, päihteiden käytön haittoihin kohdistuvan kontrollin lisääminen, alkoholin tarjonnan ja käytön rajoittaminen, alkoholin saatavuuden estäminen alaikäisiltä, julkisen käytön kontrollointi, rattijuoppouden kontrollointi sekä vastuun painottaminen yksilö- ja paikallistasolle. Opinnäytetyönä tehty päihdevalistuskansio tarjoaa päihdeopetusta sekä painottaa yksilönvastuuta omasta toiminnastaan. (Kylmänen 2005, 10 12).

13 13 4. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ JA TUKIOPPILASTOIMINTA Koulu on voimakas sosiaalisen arvottamisen paikka. Ensinnäkin se on hyvin julkinen tila: nuoren toiminta jää koulussa harvoin yksityiseksi asiaksi, ilman että kukaan näkisi tai kuulisi, mitä tapahtuu. Toiseksi esilläolo on jatkuvaa, nuoren on joka päivä lunastettava ja osoitettava paikkansa koulussa. Luokan ilmapiiri sekä vierustoverin katseet vaikuttavat siihen, uskaltaako nuori vastata tehtäviin, osallistua tuntien keskusteluihin ja ryhmätöihin tai pyytää apua. Nuorten arki voi joskus olla hyvin raakaa, ja onnistumiset voivat olla harvinaisia yläkoulun arjessa. Erottuminen massasta on usein riski ja siksi tavallisuus on usein turvallisuutta. On tärkeää tiedostaa mikä missäkin oppilasyhteisössä ja tilanteessa on normaalia ja tavallista nuorten keskuudessa. Puuttuminen ja suvaitsevamman ilmapiirin kehittäminen onnistuu, mikäli ensin tiedostetaan, mitkä ovat vallitsevat tavallisuuden ja erilaisuuden rajat. Tässä tukioppilaat voivat toimia välittäjinä, sillä heillä on sisäpiirin tietoa nuorten ryhmädynamiikasta. Parhaimmillaan muut nuoret odottavat ja sallivat tukioppilaille mahdollisuuden puuttua ongelmatilanteisiin. Lisäksi tukioppilaan asemaa saatetaan pitää myönteisenä ja tavoiteltavana oppilaiden keskuudessa. (Keskisalo 2003, 15). Christina Salmivalli kirjassaan Kaverien kanssa (2005) kertoo vertaissuhteiden merkityksestä lapsen sosiaaliselle kehitykselle. Kirjan alussa hän kertoo vertaissuhde tutkimuksesta seuraavaa. Vertaissuhteita on tutkittu varsin lyhyen aikaa. Tutkimuksissa voidaan havaita seuraavat kolme päälinjaa. Niiden tekijöiden tarkastelu, jotka vaikuttavat lapsen sosiaalisen aseman määräytymiseen. Toisena päälinjana on se, miten ystävyyssuhteet ja vertaisryhmään integroituminen lapsuudessa edistävät sosiaalisten taitojen oppimista, toimivat suojaavina tekijöinä traumaattisissa ja stressaavissa tilanteissa ja ovat yhteydessä hyvinvointiin yleisemminkin. Kolmas päälinja on keskittynyt tarkastelemaan vertaisryhmissä omaksuttuja asenteita ja käyttäytymistä. (Salmivalli 2005, 7-16). Salmivallin tutkimusten mukaan vertaisryhmässä monet nuoren sosiaaliset ja emotionaaliset tyydyttyvät. Nuori tuntee kuuluvansa johonkin, hän saa kokea läheisyyttä ja kumppanuutta. Nuori saa itsestään palautetta ja tämän palaut-

14 14 teen avulla hän rakentaa ja tarkentaa omaa minäkuvaansa. Kaikki eivät voi olla ja kaikkien ei tarvitse olla ryhmän sosiometrisiä tähtiä. Kohtalainenkin suosio kavereiden keskuudessa suojaa nuorta monilta ongelmilta. (Salmivalli 2005, 25 34). Sosiaalisesti taitavankin nuoren asemaan ryhmässä saattaa vaikeuttaa esimerkiksi häneen kohdistuvat ennakkoluulot tai aiemmin muodostunut sosiaalinen maine. Mikäli nuori on torjuttu, hänen on vaikea muuttaa tätä asemaa ryhmässään. Torjutun nuoren toiminta ryhmässä katsotaan poikkeuksetta kielteiseksi. Kun taas suositun nuoren kohdalla epäonnistumisten katsotaan johtuvan hankalasta tilanteesta, muista ihmisistä tai tehtävän vaikeudesta. Toimintaympäristön vaikutus sosiaaliseen pätevyyteen voin olla myös toisenlainen. Sosiaalisesti pätevä nuori voi ryhmässä toimia hyvin epäasianmukaisesti, koska ryhmän luomat normit säätelevät hänen toimintaansa. Sosiaalinen konteksti siis säätelee yksilöllisten tekijöiden vaikutusta yksilön käyttäytymiseen tai sitä miten ryhmä häntä kohtelee. (Salmivalli 2005, ). Salmivallin mukaan ei ole samantekevää, missä ryhmässä nuori aikaansa viettää tai keitä nuoren ystävät ovat. Sillä jossain määrin seura todellakin tekee kaltaisekseen. Vertaisten vaikutus on kuitenkin monien tekijöiden summa. Kaikkia näitä tekijöitä ei vielä edes tunneta kovin hyvin, joten niitä tutkitaan ahkerasti. Ryhmäpaine on usein esiin tuleva ilmiö nuorista puhuttaessa. Tosiasia kuitenkin on, että useinkaan nuoria ei kaveriporukka pakota tai painosta toimimaan tietyllä tavalla. Nuori itse sen sijaan kokee kavereiden mielipiteet niin tärkeiksi ja nuori kunnioittaa ystäviensä mielipiteitä, joten hän haluaa toimia kuten kaverit ja siksi mukauttaa oman toimintansa vastaamaan porukan arvostusten ja normien mukaiseksi. Ryhmäpaine on yllättävän usein myönteistä, painetta pärjätä koulussa tai painetta päihteettömyyteen. (Salmivalli 2005, 157). Judith Rich Harrisin vuonna 1995 esittämän ryhmäsosiaaliteorian mukaan vertaisryhmä on keskeisin ympäristö, jossa sosialisaatio tapahtuu, eli sosialisaatiokonteksti. Vanhemmilla ei perinnöllisten tekijöiden lisäksi olisi sen mukaan juurikaan vaikutusta jälkeläisten aikuiseen persoonallisuuteen. Tutkimusten mukaan sosialisaatio on erityisesti kontekstisidonnainen muoto oppia. Lapsi oppii

15 15 erikseen, miten toimia vanhempien kanssa (kotona) ja kavereiden kanssa (vertaisryhmä). Vertaisryhmässä kehittyvästä kodin ulkopuolisesta persoonallisuudesta tulee iän myötä vallitseva osa ihmisen aikuista persoonallisuutta. (Salmivalli 2005, 165, ). Kehittämispäällikkö ja kouluttaja Petri Kylmänen on vuosien aikana kohdannut noin nuorta ehkäisevän päihdetyön tilaisuuksissa ja tutkinut mitä nuoret odottavat päihdeasioiden käsittelyltä. Avoin keskustelu päihteisiin liittyvissä asioissa on se mitä suurin osa nuorista haluaa. Nuoria kiinnostaa terveyteen liittyvät asiat, ja tämä terveys näkökulma onkin tärkeä oppimiskanava. Kertomalla päihteiden terveyshaitoista tuetaan nuorten kielteistä asennetta päihteisiin. Koulu on nuorille luonteva paikka puhua päihteistä, koti taas tärkeä asenteiden muokkaaja. Asennevaikuttajia ovat myös vapaa-aikaan liittyvät ihmiset. Nuoret odottavat tulevansa kuulluksi ja kohdatuksi tasavertaisina keskustelijoina, kun keskustellaan päihteistä. Kylmänen toteaakin että päihdekasvatusta toteuttavien olisi hyvä selvittää, mistä asioista nuorilla on tietoa ja mitkä ovat nuorten käyttämät tietolähteet. Haasteita tuovat sitkeästi vuodesta toiseen elävät huhut sekä internetistä löytyvä valtava tiedon määrä. (Kylmänen 2005, 26 27) Nuoret toivovat päihdekasvatukselta laaja-alaisuutta. Lisäksi nuoret ovat toivoneet keskusteluja ihmissuhteista, seksistä, perheestä ja harrastusmahdollisuuksista. Nämä asiat ovatkin Kylmäsen mielestä tärkeä osa ehkäisevän päihdetyön kokonaisuutta. Nuoret eivät etsi yhtä oikeaa vastausta vaan ovat kiinnostuneita kuulemaan, miksi ihmiset päätyvät erilaisiin ratkaisuihin. Tärkeää onkin jättää valinnan vapaus nuorelle itselleen ja korostaa tehtyihin valintoihin liittyvää vastuuta. Hyviä elementtejä ovat perinteisen valistuksen lisäksi nuoren omien kykyjen vahvistaminen sekä itseluottamuksen lisääminen. Nuorilla on valmiudet ja halu osallistua osallistavaan toimintaan sekä hyvinvointiin liittyviin keskusteluihin. Luontaisten päihdekasvatuspaikkojen kodin ja koulun lisäksi mahdollisia paikkoja päihdekasvatukselle oat kaikki ne paikat, joissa nuoret viettävät aikaansa. Päihteettömät vapaa-ajan viettopaikat kiinnostavat nuoria, vaikka käytäntö usein osoittaakin muuta. (Kylmänen 2005, 27 29).

16 16 Eri tutkimusten mukaan nuoret harvoin kokeilevat päihteitä yksin. Päihteidenkäyttö tapahtuu useimmiten ryhmissä, näin ryhmäpaine on voimakas ja muiden esimerkillä ja mielipiteillä on huomattava vaikutus. Nuorten päihteidenkäyttöä koskeviin ratkaisuihin vaikuttavat merkittävästi sosiaalinen ympäristö ja sosiaalisten suhteiden laatu. Vertaisryhmällä voi olla hyvinkin suuri vaikutus nuoren päätöksentekoon sekä siihen kuinka suuri osa vapaa-ajasta päihteiden ympärillä pyörii. (Jaatinen 2000, ). Kaveripiirin käyttäessä alkoholia aloittaa myös nuori käytön helpommin (Valli 1998, 123.) Kaveripiiri voi vaikuttaa hyvässä ja pahassa. Ryhmäpaine ei kuitenkaan ole sellainen ulkoinen negatiivinen voima suurimmalle osalle nuorista, jollaisena sitä yleensä pidetään. Merkittävä vähemmistö pitää ryhmäpainetta kuitenkin nuoruuden yhtenä vaikeimmista ongelmista. Murrosiässä tytöt ovat poikia herkempiä ryhmäpaineelle. Tytöille paineita luovat seurustelu sekä suhteet vastakkaiseen sukupuoleen, juhlat, tupakointi ja pukeutuminen. Pojille hieman tyttöjä enemmän paineita aiheuttavat alkoholi sekä muiden päihteiden käyttö ja sukupuolisuhteiden aloittaminen. (Sosiomedia 2000, 34 35). Parhaimmillaan vertaisryhmä edistää asioita, jotka suojaavat nuoria varhaisilta päihdekokeiluilta ja ongelmakäytöltä. Päihteettömyyttä edistäviä asioita ovat vahva itsetunto, hyvä itsetuntemus, hyvät sosiaaliset taidot, kyky luoviin ongelmanratkaisukeinoihin, päihteettömät esikuvat, mielekkäät harrastukset, hyvät suhteet läheisiin sekä tunne siitä, että välitetään ja että elämällä ja valinnoilla on merkitystä. Tuettaessa päihteettömyyttä edistäviä asioita pyritään vaikuttamaan siihen, että kokeilu siirtyisi myöhäisempään ikään. (Lindström ja Autio 2003, 3-8). 5. EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ RIPPIKOULUSSA Vuonna 2001 julkaistu rippikoulusuunnitelma jatkaa ja vahvistaa niitä linjauksia, joiden mukaan rippikoulutyötä on jo yleisesti tehty. Rippikoulun yleistavoitteen lähtökohtana on kirkolle annettu kaste- ja opetustehtävä sekä kaikkia ihmisiä velvoittava käsky lähimmäisenrakkauteen. Jeesus on antanut rippikoulua ohjaavat perusteet kastekäskyssä ja rakkauden kaksoiskäskyssä.

17 17 Kastekäsky Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni: Kastakaa heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman loppuun asti. (Matt. 28:18 20) Rakkauden kaksoiskäsky Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja koko sielustasi, koko voimallasi ja koko ymmärrykselläsi, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi. (Luuk.10:27) Rippikouluopetuksen perusjäsennys nousee katekismuksesta, sen kolmesta pääosasta kymmenen käskyä, uskontunnustus ja Isä meidän -rukous. Kymmenen käskyä muodostavat luomisteologisen pohjan nuorten elämänkysymysten käsittelemiselle. Eettisen opetuksen tarkoituksena on harjaannuttaan nuoret arvioimaan elämäntilanteisiin sisältyviä moraalisia kysymyksiä. ( Elämä usko rukous 2001, 18 19). Rippikouluikäinen nuori elää keskellä voimakasta murrosta. Lapsuudessa vakiintunut identiteetti on fyysisten, psyykkisten ja sosiaalisten muutosten edessä. Tuolle ajalle on ominaista irrottautuminen ja uudelleen liittyminen. Nuori ottaa etäisyyttä kotiin ja vanhempiin, löytää uusia vertaisryhmiä ja solmii ensimmäisiä seurustelusuhteita. Parhaimmillaan rippikoulu pystyy palvelemaan nuorta tässä suuressa muutoksessa. On tärkeää että nuorella on mahdollisuus peilata itseään muihin nuoriin, oppia sosiaalisia taitoja ja saada ryhmältä palautetta toiminnastaan. Nuori tarvitsee irrottautuessa vanhemmistaan ja omaa tietä etsiessään uusia samaistumisen kohteita, uusia vuorovaikutusmalleja. Tärkeimpänä samaistumisen kohteena ovat ystävät, joiden avulla nuoren minuus pitkälti hahmottuu. Yleistäen voidaan sanoa, että tytöllä on läheinen suhde yhteen tyttöön, pojille ryhmä on tärkeämpi. Myös idolit ja halu samaistua tiettyyn ryhmään merkitsevät nuorelle paljon. ( Elämä usko rukous 2001, 12 13).

18 18 Kuuluminen ryhmään ja siinä toimiminen on nuorelle tärkeä kokemus ja antaa mahdollisuuden oppia uusia asioita sekä itsestään että muista ryhmän jäsenistä. Rippikoulussakin yksittäisistä nuorista muodostuu ryhmä. Ryhmässä vallitsee normaalit ryhmätoiminnan lainalaisuudet. Oppimismotivaation kannalta on tärkeää ryhmän hyvä ilmapiiri. Siksi onkin tärkeää ryhmäytymisen alkuvaiheessa kiinnittää huomio avoimen ja hyvän ilmapiirin luomiseen. Loppuvaiheessa on taas tärkeää antaa ryhmälle tilaa sille surutyölle, joka nousee ryhmästä luopumisesta. ( Elämä usko rukous 2001, 14 ). Laajasti katsottuna kaikki se työ mitä nuorten parissa tehdään, joka antaa nuorille mahdollisuuden päihteettömään tekemiseen on ehkäisevää päihdetyötä. Näin voidaan tulkita myös seurakunnan rippikoulutyö ehkäiseväksi päihdetyöksi, vaikka sille ei suoranaisesti sitä merkitystä annettaisi. Rippikoulussa päihteitä käsitellään rippikoulukirjan mukaisesti vähintään yhden oppitunnin ajan. Tunti on osuus nuoren elämä perusjaksoa, jonka tavoitteena on että nuori etsii vastauksia oman elämänsä ja yhteiselämämme tärkeisiin kysymyksiin sekä saa tukea kasvuunsa kristittynä. Tämän perusjakson keskeisiä sisältöjä ovat nuoren kehitysvaiheeseen liittyvät kysymykset, nuoren ajankohtaiset ja tulevaisuuteen suuntautuvat kysymykset sekä elämän peruskokemukset. (Elämä usko rukous 2001, 23 24). 6. MENETELMIEN JA TYÖTAPOJEN ESITTELY 6.1 Projekti Sami Kettunen kirjassaan Onnistu Projektissa määrittelee seikkoja, jotka ovat yhteisiä kaikille projekteille. Projektilla on selkeä tavoite (joko toiminnallinen, taloudellinen, toteuttava tai toimintaa muuttava). Tavoite pyritään saavuttamaan työllä, jota kutsutaan projektityöksi, toimintaa ohjataan johdetusti ja suunnitelmallisesti. Projektin toteutuksesta on olemassa suunnitelma. Projekti on ihmisten välistä yhteistoimintaa. Projektille on asetettu aikataulu ja päättymispäivä.

19 19 Projektin etenemistä ja tuloksia seurataan ja kontrolloidaan. Tärkeimmäksi projektia määritteleväksi seikaksi Kettunen nostaa sen projektien ainutlaatuisuuden. Jokainen projekti sisältää omat erityispiirteensä ja poikkeaa siten muista vastaavista hankkeista. (Kettunen 2003, 15 16). Kettunen jakaa kirjassaan projektit niiden erityispiirteiden ja vaatimien toimintatapojen mukaan kuuteen erityyppiin: yritysten sisäiset kehitysprojektit, toimitusprojektit, tutkimusprojektit, toteutusprojektit, rakennusprojektit ja tuotekehitysprojektit. Tutkijan produktio on selkeästi toteutusprojekti, joten siitä hieman tarkemmin. Toteutusprojektissa tavoitteena on valmistaa ennalta määritellyn lopputuloksen mukainen toteutus, joka voi olla tapahtuma, tilaisuus, näytelmä, tai melkein mitä tahansa. Toteutusprojekteissa on usein haasteena aikataulu, joka on usein joustamaton tekijä, jonka mukaan muun projektin on elettävä. Tämän lisäksi toteutusprojekteissa on monia ulkoisia tekijöitä, jotka lisäävät projektin epäonnistumisen riskiä. Toteutusprojektissa työryhmältä vaaditaan joustavuutta. Produktion aikana yleensä poikkeuksetta ilmenee erilaisia yllätyksiä, joita joudutaan korjaamaan nopealla aikataululla. Näihin tilanteisiin on syytä valmistautua jo etukäteen tehdyillä suunnitelmilla. Yleensä toteutusprojektin onnistumista taloudellista tulosta pystytään arvioimaan vasta toteutuksen jälkeen. Vasta silloin tiedetään miten ihmiset ottivat projektin vastaan. (Kettunen 2003, 23 24). Projektit eivät aina etene ja onnistu niin kuin on suunniteltu. Syitä projektin epäonnistumiselle voi olla monia muun muassa projektin huono tai puutteellinen suunnittelu, liian väljät tavoitteet ja rajaukset, seurannan ja valvonnan laiminlyönti, projekti on liian resursseihin nähden liian suuri sekä että riskeihin ei ole valmistauduttu ja varauduttu jo suunnitteluvaiheessa. Yleistäen kuitenkin voidaan sanoa, että eniten oppii epäonnistuneiden projektien kautta. Siksi projektin epäonnistumisessa joskus voi olla jotain myönteistäkin. (Kettunen 2003, & Karlsson ja Marttala 2002, 17 18).

20 Muut työtavat ja -menetelmät Ensimmäisestä yhteydenotosta lähtien oli opinnäytetyön molemmille osapuolille selvää, että produktiota tehtäisiin läheisessä yhteistyössä työelämän ja tutkijan kesken. Tapaamisia on järjestetty säännöllisesti projektin aikana. Tapaamiset ovat olleet vapaamuotoisia keskusteluja, joita varten ei ole ennalta laadittu tarkkoja aiheita. Tapaamisiin on työelämän ja tutkijan lisäksi tarvittaessa osallistunut MLL:n Satakunnan piirin tukioppilaskouluttaja sekä opinnäytetyötä ohjaava opettaja. He omilla mielipiteillään ja ehdotuksillaan antoivat uusia ideoita sekä vahvistivat jo olemassa olevia suunnitelmia lopullisen materiaalin suhteen. Nämä tapaamiset opinnäytetyöntekijä katsoo erittäin hyödyllisiksi kaikkien osapuolten kannalta. Tapaamiset selvensivät ja tarkensivat, kaikille osapuolille sitä minkälainen opinnäytetyöproduktiosta syntyisi. Sähköposti on ollut suureksi avuksi, kun ideoita ja suunnitelmia on vaihdettu työntekijän ja ohjaajien välillä. Sähköposti on vaivaton ja helppo tapa kertoa nopeastikin vaihtuvista suunnitelmista ja uusista ideoista. Sähköpostin etuna opinnäytetyöntekijä näkee sen, että vastaanottaja voi itse päättää, koska hänellä on aikaa paneutua sähköpostin sisältöön. Tämä mahdollistaa yhteydenotot myös iltaisin, viikonloppuisin sekä loma-aikoina eli juuri silloin kun opinnäytetyöntekijällä on aikaa, mutta työnohjaaja on poissa töistä. Henkilökohtainen opinnäytetyökirja on sanallinen, kuvallinen tai näiden yhdistelmän muotoinen työprosessin dokumentointi tapa. Se toimii eräänlaisena varamuistina laajan ja pitkälle ajanjaksolle ulottuvan opinnäytetyöprosessin aikana. Opinnäytetyöstä tehtävä raportti produktiosta ja sen valmistamisesta tukeutuu tehtyihin muistiinpanoihin. (Airaksinen ja Vilkka 2004, 19 22). Tutkija on pitänyt henkilökohtaista opinnäytetyökirjaa koko produktion ajan. Kirja on auttanut hahmottamaan produktion laajuutta ja matkan varrella kirjasta on muodostunut korvaamaton apuväline opinnäytetyön tekijälle.

21 21 7. PROJEKTIN VAIHEET 7.1 Idea Alkuperäinen idea oli tehdä päihdevalistusmateriaali, joka olisi tarkoitettu sekä tukioppilaille että lasten ja nuorten puhelimen päivystäjille. Suunnitelmien edetessä tutkija huomasi, että produktion aihetta oli rajattava, jottei työstä tulisi liian suurta yhden tutkijan projektiksi. Tutkija ja päätyi työelämän ohjaajan kanssa ratkaisuun rajata produktio koskemaan tukioppilastoimintaa. Lopullisen varmistuksen valitulle opinnäytetyön aiheelle tutkija sai kun projekti hyväksyttiin opinnäytetyöaiheeksi Opinnäytetyö I -opintokokonaisuudessa. Ennen hyväksymistä tutkija oli tehnyt hankesuunnitelman, jossa esiteltiin projektin taustaa, sen toimijat ja yhteistyöryhmät sekä kohderyhmä ja hyödynsaajat, produktion tavoitteet ja toimintastrategian, hankkeen aikataulun, resurssit, budjetin ja riskit. 7.2 Lähdeaineisto Tutkija tutustui kesän 2005 aikana Satakunnan maakuntakirjastosta ja koulun kirjastosta löytyvään päihdevalistusmateriaaliin. Tutkija totesi materiaalia löytyvän paljon ja aineisto oli myös hyvin laaja-alaista. Ainoana miinuspuolena tutkija koki kirjallisuudessa aineiston vanhuuden. Tämän vuoksi tutkija ryhtyikin kartoittamaan internetistä löytyvää päihdevalistusmateriaalia. Internetin tutkija totesi mahdollisuuksien ja mahdottomuuksien ihmemaaksi. Eeva-Liisa Koskisen kanssa aiheesta käydyn keskustelun jälkeen syntyi ajatus käyttää juuri internetistä löytyvää päihdeaineistoa kansiota tehdessä. Nuorethan käyttävät internetiä lähes päivittäin. Internetistä nuoret etsivät ja löytävät monenlaisia asioita. Internetistä löytyvillä hakupalvelimilla pystyy hakusanan avulla etsimään tietoa asiasta kuin asiasta. Esimerkiksi hakusanalla päihteet hakupalvelin löysi osumaa ja hakusanalla huumeet löytyy osumaa. Osa sivuista suhtautuu päihteisiin negatiivisesti, osa neutraalisti ja osa positiivisesti.

22 22 Tutkija kartoitti internetistä löytyviä luotettaviksi katsomiaan päihdesivustoja. Luotettavuuden kriteerinä tutkija piti sivuston ylläpitäjän yleistä tunnettavuutta, sivustojen päivitys tiheyttä sekä omaa arviotaan sivujen laadusta ja luotettavuudesta. Kartoituksen tuloksena tutkija kehitti muutamia konkreettisia ideoita, jotka hän esitteli Eeva-Liisa Koskiselle. Yhteisen keskustelun tuloksena valittiin lopullinen malli, jossa päihteistä kertovan fakta-osuuden pohjana käytettäisiin A-klinikkasäätiön ylläpitämää päihdelinkki-sivustoa. Sivusto on ollut vuodesta 1996 Suomen suosituin päihteistä ja riippuvuuksista kertova internetpalvelu. Kuukaudessa sivustolla käy noin eri kävijää, asiantuntijoita, opiskelijoita sekä päihteiden käyttäjiä että heidän omaisiaan. Sivuston vastaava päätoimittaja on Teuvo Peltoniemi, hänellä on tuotantotiimissään asiantuntijoiden suuri joukko. (Peltoniemi 2006). Tutkija perehtyi myös erilaisiin toiminnallisiin päihdevalistus menetelmiin. Päihteistä kertovan faktatiedon lisäksi kansioon haluttiin hyviä, laadukkaita ja ennen kaikkea toimivia tehtäviä ja harjoituksia. Etsittäessä tehtäviä ja harjoituksia päätavoitteena oli, että harjoitusten avulla nuoret saisivat ja joutuisivat itse pohtimaan suhdettaan päihteisiin. Tutkija yhdisteli, lyhenteli ja muokkasi sekä kirjallisuudesta että internetistä löytyneistä eri malleista produktioon sopivat tehtävät ja harjoitukset. Lähdeaineiston merkitseminen kansioon nousi isoksi kysymykseksi. Tutkija ja Eeva-Liisa Koskinen päätyivät ratkaisuun, jossa joka osion perään kootaan lähde- ja linkkilista, josta löytyvät lähteinä käytetty aineisto sekä tutkijan hyväksi havaitsemia internetsivustoja. Lähteet haluttiin merkitä ja tuoda julki mahdollisimman lähellä asiayhteyttä. Yksi suuri ja pitkä lähde- ja linkkilista kansion lopussa voisi vähentää sen käyttöä ja kiinnostusta. 7.3 Aikataulu Hankesuunnitelmaa tehdessään tutkija laati seuraavanlaisen aikataulun: aineiston keruu ja siihen perehtyminen kesä-elokuussa Perehtymisen jäl-

23 23 keen suunnitelmana oli, että tutkija paneutuisi kansion jokaiseen osioon erikseen, syyskuussa 2005 tupakkaan ja nuuskaan, lokakuussa 2005 alkoholiin, marraskuussa 2005 huumeisiin ja joulukuussa 2005 imppaukseen ja sekakäyttöön. Tavoitteena oli saada jokaiseen osioon valmiiksi faktatiedot ja toiminnalliset tehtävät. Tammikuussa 2006 kansio olisi valmis testattavaksi käytännössä. Testauksen jälkeen helmikuussa 2006 tutkijalla olisi mahdollisuus tehdä muutoksia materiaaliin, mikäli testauksessa olisi siihen ilmennyt tarvetta. Loppu kevät 2006 oli varattu produktioon liittyvän raportin tekoon. Valmis työ oli tarkoitus jättää huhtikuussa Aikataulu toteutui pääosin suunnitelmien mukaan vuoden 2005 loppuun asti. Fakta osuudet valmistuivat ajallaan, toiminnallisissa osioissa oli joitain puutteita. Tutkija ei pystynyt aikatauluttamaan omaa koulunkäyntiään, työtehtäviään, produktion tekoa ja perhe-elämäänsä, niin että olisi suoriutunut niistä kaikista kunnialla. Keväällä 2006 tutkija teki yhdessä ohjaajien kanssa uuden suunnitelman produktion loppuun saattamisesta. Kevään ja kesän 2006 aikana tutkija valmistaisi kansion valmiiksi ja aloittaisi produktiosta kirjoitettavan raportin tekemistä. 7.4 Sisältö Tutkija ja Eeva-Liisa Koskinen päättivät että tämä päihdevalistusmateriaali toteutetaan sekä kirjallisena (kansio) että sähköisenä versiona (cd-rom). Materiaali on jaettu neljään osioon, tupakka ja nuuska, alkoholi, huumeet sekä muut päihteet. Tämän lisäksi materiaali sisältäisi tiiviin paketin opettamisesta, ensiapuohjeet sekä luettelon erilaisista leikeistä, joita tukioppilaat voisivat tarpeidensa mukaan käyttää. Kouluilla on mahdollisuus tilata tukioppilaskouluttaja perehdyttämään tukioppilaat materiaaliin. Koulutuksen jälkeen tukioppilailla on valmius pitää kymmenen tunnin koulutus päihteistä seitsemäsluokkalaisille. Tuntijako on suunniteltu osioiden mukaan seuraavasti tupakka ja nuuska kaksi oppituntia, alkoholi kaksi oppituntia, huumeet neljä oppituntia sekä imppaus ja lääkkeet kaksi oppituntia.

24 24 Tutkija tiedostaa että vain harvassa koulussa on mahdollisuus kymmenen oppitunnin mittaiseen päihdevalistukseen. Kansion ohjeissa tutkija kertoo myös vaihtoehtoisista toteuttamistavoista. Kansion sisältö on suunniteltu sellaiseksi, että sieltä voi poimia tehtäviä sopiviin tilanteisiin. Päihdevalitusmateriaali on tarkoitettu nuorten käyttöön, joten oli tärkeätä saada kansioon sellainen ulkoasu joka houkuttelisi nuoria tutustumaan siihen ja käyttämään kansiota. Materiaalia elävöitettiin aiheeseen sopivilla valokuvilla, joita löytyi projektiin osallistuneiden henkilöiden valokuva-arkistoista. Tämän lisäksi tutkija lavasti ja kuvasi muutamia tilanteita kansiota varten. Painettu versio kansiosta saavat käyttöönsä tutkijan lisäksi, Eeva-Liisa Koskinen, tukioppilaskouluttaja, MLL:n keskustoimiston tukioppilastoiminnasta vastaava työntekijä sekä Diakonia Ammattikorkeakoulu Länsi, Porin toimipaikka. Sähköinen versio postitetaan kaikkiin Satakuntalaisiin yläkouluihin. Näin produktiosta aiheutuneet kustannukset saadaan pysymään mahdollisimman alhaisina, koska rahallista hyötyä projektista ei MLL:n Satakunnan piirille ole. 7.5 Nimi Tutkija yhdessä Eeva-Liisa Koskisen kanssa mietti useaan otteeseen päihdevalistusmateriaalille sopivaa nimeä. Vertaistoiminnan avulla toteutettavaa toiminnallista ehkäisevää päihdetyötä, ei nimenä ole kovinkaan houkutteleva, varsinkin kun kyse on nuorille suunnatusta materiaalista. Lopulta Eeva-Liisan ehdotti nimeksi totuus VAI Teko?. Nimi tuntui molemmista heti mahdolliselta vaihtoehdolta. Pohdinnan ja perustelujen löytymisen jälkeen materiaalin nimeksi varmistui Totuus VAI Teko? vertaistoiminnan avulla toteuttavaa toiminnallista ehkäisevää päihdetyötä. Totuus VAI teko? on vanha perinteinen leikki, jonka varmasti suurin osa nuorista tuntee. Nimi saattaa hieman vaihdella, mutta periaate on kaikkialla sama. Leikkijät kukin vuorollaan valitsevat totuuden ja teon välillä. Totuus tarkoittaa rehellistä vastausta toisten esittämään kysymykseen, teon valinta tarkoittaa

25 25 muiden määräämän tehtävän suorittamista. Totuus VAI Teko? kansion materiaalissa sekä monessa muussa tehtävässä päihdetyössä on kyse tietyllä tavalla samasta asiasta, annettaan leikkijälle eli nuorelle mahdollisuus valita totuuden ja teon välillä. Totuus tarkoittaa totuudenmukaista tietoa päihteistä ja niiden vaaroista. Teko tarkoittaa nuoren päihdekokeiluja ja päihteidenkäyttöä. Sana vai kirjoitetaan isolla, koska sen tarkoitus on viestittää nuoren mahdollisuutta valita totuuden ja teon välillä. Kansiosta löytyvien toiminnallisten tehtävien yksi tarkoitus on vahvistaa nuoren itsetuntoa ja minäkuvaa. Kun nuori omiin tietoihinsa pohjautuen saa tehdä valintansa, hän sitoutuu valintoihinsa ja toimii sen mukaan. 7.6 Materiaalin testaus Alkuperäinen suunnitelma oli testata kansiota käytännössä ja tehdä tarvittavia muutoksia. Testaaminen ei tässä yhteydessä toteutunut suunnitellusti. Tutkija on kuitenkin sitoutunut testaamaan ja muutoinkin saattamaan projektin päätökseen myöhemmin. Noormarkun yhteiskoulun tukioppilasohjaajan kanssa tutkija etsii ajankohtaa jolloin testaaminen voitaisiin suorittaa, ja testaamisen jälkeen tutkija tekee tarvittavat muutokset ja luovuttaa materiaalin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Satakunnan piirin nuorisotyön käyttöön. 8. JOHTOPÄÄTÖKSET Totuus VAI Teko? -päihdevalistus kansiota ei tutkija ole tässä yhteydessä käytännössä testannut. Tutkijan on tämän vuoksi vaikeaa raportoida sellaisia johtopäätöksiä produktiosta, jotka nousevat esiin sen myötä kun kansiota Satakuntalaisissa yläkouluissa käytetään ja kansion toimivuudesta saadaan palautetta. Tutkija joutuu tyytymään tässä kohdassa omien mielipiteidensä ja johtopäätöstensä esittelyyn. Tutkija tiedostaa asian aiheuttamat ongelmat raportoinnin tieteellisyyden ja luotettavuuden kannalta. Tutkija pitää työelämän

26 26 ohjaajan Eeva-Liisa Koskisen kanssa käymiään keskusteluja produktion eri vaiheista kuitenkin riittävänä pohjana sille, että tutkija voi raportin opinnäytetyönä tehdystä produktiosta luovuttaa. Produktion alkuperäinen idea, toiminnallisesta päihdevalistuksesta vertaistoiminnan avulla, on tutkijan kokemuksen mukaan onnistuttu säilyttämään läpi koko prosessin. Alkuperäinen idea on sisältänyt kaiken oleellisen produktiosta. Näin ei tutkijan kokemuksen mukaan aina ole, vaan tutkija(t) saattavat joutua muuttamaan ja uudelleen etsimään näkökulmaansa valittuun aiheeseen. Tämä saattaa hidastaa ja vaikeuttaa opinnäytetyöprosessia. Tutkijan perehtyessä produktioon liittyvään kirjallisuuteen ja tutkimuksiin vahvistui tutkijalle käsitys siitä, että vertaistoiminnalla olisi mahdollisuuksia ehkäisevässä päihdetyössä. Erityisesti Christina Salmivallin kirjat ja tutkimukset vahvistivat tutkija käsitystä asiasta. Kaverit vaikuttavat nuorten hyvinvointiin ja sosiaaliseen kehitykseen enemmän kuin uskommekaan. Vertaistoiminnan avulla pystytään välittämään ja opettamaan suuri määrä sellaisia asioita, joiden opettaminen perinteisillä menetelmillä on huomattavan vaikeaa. Vertaistoiminnassa omaksutaan erilaisia arvoja ja asenteita. Vertaistoimintaa tapahtuu nuorten keskuudessa koko ajan. Kaikki toiminta ei kuitenkaan ole positiivisesti suuntautunutta. Miksi ei siis edes yhdelle vertaistoimijaryhmälle annettaisi selkeää tavoitetta, tutkija pohti. Toki tutkija tiedostaa että produktion vertaistoimijaryhmä on poikkeuksellinen, koska heillä on jo ennestään tiettyjä tavoitteita toiminnalleen. Tutkijan mielestä toinen samankaltainen vertaistoimijaryhmä on seurakuntien nuorisotyössä mukana olevat isoset. Tutkijan mielestä myös isostoiminnassa seurakunnat voisivat hyödyntää Totuus VAI Teko?-kansion sisältämää materiaalia. Tutkijan mielestä sekä tukioppilastoiminnassa että seurakuntien isostoiminnassa on myös tämän produktion kannalta samankaltaisia ongelmia. Miten tukioppilaat ja isoset toimivat vapaa-ajallaan? Tutkija tietää omasta kokemuksestaan, että vapaa-ajan toiminta näillä kahdella ryhmällä ei aina vastaa sitä mallia tai mielikuvaa, joka nimestä tukioppilas tai isonen syntyy. Tukioppilaat ja isoset

27 27 ovat myös nuoria, jotka kokeilevat rajojaan moneen suuntaan. Viekö sitten muutaman tukioppilaan tai isosen railakkaat perjantai-illat pohjan koko toiminnalta pois? Onko esimerkiksi Totuus VAI Teko?-kansion materiaali siinä tapauksessa turhaa? Tutkijan mielestä ei. Tutkijan käsityksen mukaan ketään ei voi pakottaa tiettyyn muottiin. Kouluissa on erilaisia tapoja valita tukioppilaat, sama pätee seurakuntien isosiin. Toiminnalle asetettujen sääntöjen noudattamista ei kuitenkaan pystytä aukottomasti valvomaan. Tukioppilailta voidaan tutkijan näkemyksen mukaan vaatia tupakoimattomuutta kouluaikana. Vapaa-aikaa tuo vaatimus ei tutkijan mielestä koske, sillä vapaa-ajallaan nuoret ovat ensisijaisesti paljon muuta kuin tukioppilaita. Tutkija uskoo asian olevan samoin myös isosten kohdalla. Vertaistoiminnassa ja sen avulla nuoret kuitenkin luovat sitä pohjaa, joka heidän elämässään tulevaisuudessa vaikuttaa. Siitä minkälainen päihdevalistus olisi laadukasta, hyvää ja tehokasta on tutkijan kokemuksen mukaan lähes yhtä monta vastausta kuin on tutkimustakin. Nyt niin sanotusta vanhanaikaisesta päihdevalistuksesta ollaan luopumassa. Muutamia vuosia sitten hyvinkin suuressa suosiossa ollut entisten päihteidenkäyttäjien kiertäminen kouluissa on hiipumassa, siihen kohdistuneen kritiikin vuoksi. Järjestetään päihdeputkia, huumebussi kiertää kouluja, erilaisia tapoja on monia. Miksi tutkija sitten päätyi toiminnalliseen päihdevalistukseen? Syy on lopulta hyvinkin henkilökohtainen. Tutkija ja työnohjaaja Eeva-Liisa Koskinen ovat molemmat hyvin käytännönläheisiä ihmisiä. Heille molemmille toiminta on sisällön lisäksi tärkeää. Heistä olisi tuntunut kovin vieraalta ajatukselta ryhtyä toteuttamaan projektia, joka ei olisi vastannut heidän omia kiinnostuksen kohteitaan. Lisäksi sekä tutkijalla että Eeva-Liisa Koskisella on paljon myönteisiä kokemuksia toiminnan avulla tapahtuvasta oppimisesta. Toiminnallisuudessa on tutkijan mukaan erityisesti se hyvä puoli, että ihminen yleensä pohtii toimintaansa ja sen seurauksia. Pohdinnan ajoitus tosin vaihtelee, yksi pohtii ja suunnittelee etukäteen, toinen toiminnan kuluessa ja kolmas vasta toiminnan loputtua. Harvinaista kuitenkin taitaa olla se, toiminta joka ei ole niin sanottua arkirutiinia, ei herättäisi minkäänlaisia ajatuksia. Projektin aikana tutkijalle tuli mieleen moniakin parannusehdotuksia ja jatkotutkimusaiheita. Mikäli tutkija olisi ajatuksiaan ja ideoitaan ryhtynyt muokkaamaan

28 28 valmiimpaan muotoon, produktiota tuskin koskaan saataisiin päätökseen. Tutkija pitää mielenkiintoisimpina jatkotutkimus ehdotuksena, ajatusta kokonaisvaltaisemmasta ehkäisevästä päihdetyöstä kouluissa. Tutkija huomasi työharjoittelussaan yläkoulussa opettajien kahvipöytäkeskusteluissa, että päihdekasvatus oli selkeästi määritelty terveyskasvatukseen ja biologiaan kuuluvaksi osaalueeksi. Tutkija pohtikin miten ehkäisevän päihdetyön saisi itsestään selväksi osaksi myös muissa aineissa. Sekä sitä miten vertaistoimintaa voitaisiin käyttää tässä hyväksi. Tutkijan toinen jatkotutkimus ehdotus on tutkimus aiheesta Totuus VAI Teko? materiaalin toimivuudesta ja tuloksellisuudesta käytännössä. Tutkija mielestä tutkimus voisi olla joko kvalitatiivinen tai kvantitatiivinen. Molemmilla tutkimus tavoilla saataisiin varmasti arvokasta ja hyödyllistä tietoa sekä vertaistoiminnan vaikutuksesta ehkäisevässä päihdetyössä että toiminnallisuuden merkityksestä päihdetyössä. Kolmantena jatkotutkimus aiheena tutkija ehdottaa, tämän produktion kaltaista yhteistyötä seurakunnan nuorisotyön kanssa. Tutkija on keskustellessaan seurakuntien nuoriso- ja erityisnuorisotyöntekijöiden kanssa huomannut, että he kaipaisivat lisää toimintatapoja esimerkiksi rippileireillä tapahtuvaan päihdetyöhön. Tämän hetkiset rippikoulukirjat esimerkiksi käsittelevät päihteitä yhden oppitunnin verran, mikä työntekijöiden kokemuksen mukaan useimmille rippikoulunuorille on liian vähän. Tämän tutkimusaiheen uskoisin olevan erityisen paljon mielenkiintoa ja kiinnostusta herättävä. 9. POHDINTA Tutkijalle tämä produktio on ollut erittäin opettavainen kokonaisuus. Tutkija kokee antaneensa itsestään paljon produktioon. Produktion aihe tuli mutkien kautta tutkijaa todella lähelle, ehkä jopa liiankin lähelle. Se vaikeutti objektiivista ja neutraalia suhtautumista asioihin, sekä viivästytti ja pitkitti raportin kirjoitta-

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO

Taustaa VANHEMPAINILTARUNKO VANHEMPAINILTA Valintojen stoori -menetelmän läpi käyneiden oppilaiden huoltajille järjestetään Valintojen stoori - viikon aikana vanhempainilta, jossa heillä on mahdollisuus tutustua Valintojen stooriin

Lisätiedot

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen

Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön

11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska. Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön 11/10/2011 Satu Tallgren Arja Puska Vanhempien innostaminen ehkäisevään päihdetyöhön Sisältö Yhteisöllisyydestä ja sen muutoksesta Vanhemmat päihdekasvattajina Käytännön esimerkkejä Päihde- ja mielenterveyspäivät

Lisätiedot

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa

Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Osallisuuden kehittämistä VKK-Metron tutkimuspäiväkodeissa Lapsen kuuleminen Minun ihannepäiväkodissani lasten ajatuksia kuullaan seuraavalla tavalla: Lapsi saisi kertoa omat toiveet, ne otettaisiin huomioon.

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja

Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja Tervetuloa! TUPAKKA, PÄIHTEET JA (RAHA)PELIT -laadun ja viestinnän välineitä haittojen ehkäisy tilaisuuteen Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Heli Heimala, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat - vastuualue

Lisätiedot

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli

SEISKALUOKKA. Itsetuntemus ja sukupuoli SEISKALUOKKA Itsetuntemus ja sukupuoli Tavoite ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat pohtivat sukupuolen vaikutusta kykyjensä ja mielenkiinnon kohteidensa muotoutumisessa. Tarkastelun kohteena

Lisätiedot

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011

Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus vai paha tapa? Päivi Rautio 16.12.2011 Sairaus Paha tapa pystytään hoitamaan parantumaton; miten hoidetaan? pystytään muuttamaan muuttumaton; miten hoidetaan? Miten tietoinen olen 1. omista asenteistani?

Lisätiedot

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo

Puolueettomuus. Autettavan Toiminnan ehdoilla toimiminen ilo Puolueettomuus Vapaaehtoistoiminnassa toimitaan tasapuolisesti kaikkien edun mukaisesti. Vapaaehtoinen ei asetu kenenkään puolelle vaan pyrkii toimimaan yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Mahdollisissa

Lisätiedot

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi

Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa

Lisätiedot

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää? #Ainutlaatuinen- seminaari Antti Ervasti Erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) Erityistason perheterapeutti Psykoterapeutti (ET,

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus

Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus Päihdehaittojen ehkäisy: kontrolli ja valistus erikoissuunnittelija Elina Kotovirta, VTT Mikä vaikuttaa? -koulutus, 7.11.2012, Lahti 6.11.2012 1 Päihdehaittoja voi ehkäistä Monopoli (+++) Hinta ja verotus

Lisätiedot

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko

Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä. Sami Teikko Pedagoginen näkökulma koulujen ja järjestöjen yhteistyöhön ehkäisevässä päihdetyössä Sami Teikko Koulutus Elämään terveyskasvatusohjelma Ohjelma Ikäryhmä Kesto Pidän huolta itsestäni 3-4 -vuotiaat 45 min

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa

KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa KAIKKI MUKAAN! Oppilaiden osallisuus koulussa Aiheet Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Toiminnan arviointi Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Oppilaiden osallisuus koulussa

Lisätiedot

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö

Kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011. Ehkäisevä päihdetyö Kuntien ja järjestöjen yhteistyö ehkäisevässä päihdetyössä Kumppanuutta ja verkostoitumista Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri/raittiustoimi 2011 Raittiustoimisto Lappeenranta Ehkäisevää päihdetyötä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06

Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06 Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari

Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013. Virpi Louhela Sari Koskenkari Liikunnan integroiminen, erilaiset oppijat ja vuorovaikutus 30.1.2013 Virpi Louhela Sari Koskenkari Miksi lisätä liikuntaa? Liikunta edistää koululaisten hyvinvointia ja viihtymistä lapsen hermoverkosto

Lisätiedot

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa

KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa KAIKKI MUKAAN! Lasten osallisuus päiväkodissa Aiheita Osallistumisen alkuun Onnistumisen avaimia Osallistumisen hyötyjä ja haasteita Osallisuuden käsitteitä Lasten osallisuus päiväkodissa Keskiössä yhteisössä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja Willian Glasser MD kehitti Valinnan teorian kliinisessä työssään. 1965 ensimmäisen kirja Reality Therapy; A New Approach To Psychiatry Käytännön

Lisätiedot

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä

TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä 1 TEATTERILLISET MENETELMÄT TYÖNOHJAUKSEN VÄLINEENÄ: Kokemuksia Sopimusvuori Ry:stä ja Tredea Oy:stä Teatteri-ilmaisun ohjaajat Riku Laakkonen & Arttu Haapalainen 2 SOPIMUSVUORI RY Sosiaalipsykiatrisia

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014

ITSETUNTO JA PÄIHDE. Jukka Oksanen 2014 ITSETUNTO JA PÄIHDE Jukka Oksanen 2014 Mitä päihteestä haetaan? Mukana tekemisen kokemusta. Seurustelun helpottumista. Mielihyväkokemusta. Tajunnan laajentamisen kokemusta. Psyykkisten olojen helpottumista.

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development

Hanna Mäkiaho CEO. Susanna Sillanpää Director of Customer Relations and Sales. Sarita Taipale Director of Development Family Support House Oy 0 Mobiilipohjaisia sovelluksia perheiden tukemiseen 0 Työvälineitä ammattilaisille 0 Pelejä perheille 0 Vuorovaikutuksen vahvistaminen 0 Vanhemmuuden tukeminen 0 Ennaltaehkäisevä

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön

Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ohjeistus eettisen keskustelun korttien käyttöön Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Lukio-hankkeen tekemässä selvityksessä Lukiolaiset ja päihteet laadullinen selvitys opiskelijoiden ja opettajien näkemyksistä

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007

Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Lapset ja nuoret jäävät liian yksin huolineen. Lasten ja nuorten puhelin ja netti vuonna 2007 Kerro aikuiselle, jolla on aikaa kuunnella. Kaikenlaiset asiat, fiilikset ja tapahtumat kannattaa jakaa läheisille

Lisätiedot

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa

Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Turvallisuuden kehittämishanke Hakarinteen peruskoulussa Anis, Daniel Piirainen, Ilkka 2011 Leppävaara 2 Laurea-ammattikorkeakoulu Leppävaara Johdanto opinnäytetyöhön ja yhteenveto Anis, Daniel. Piirainen,

Lisätiedot

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen

Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riitänkö sinulle - riitänkö minulle? 06.02.2010 Majakka Markku ja Virve Pellinen Riittämättömyys Se kääntyy usein itseämme ja läheisiämme vastaan En riitä heille He eivät riitä minulle Suorittaminen, vertailu

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN

SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN SEURAN SINETTIKRITEERIEN ARVIOINTI TYÖSTÖPOHJA SEURAN KÄYTTÖÖN Ohessa osa-alueittain alueittain taulukot, joihin on jo täytetty riittävän tason kuvaus kaikista osa-alueista. Taulukon perässä ovat kysymykset,

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija

Kotipuu. Anita Novitsky, Monikulttuurisuuden asiantuntija , Monikulttuurisuuden asiantuntija SUOMESSA ON Monikulttuurisuus koulussa Noin 50 000 maahanmuuttajataustaista perhettä (4%) Yli 30 000 maahanmuuttajataustaista nuorta PERHEET Maahanmuuttajia Maahanmuuttotaustaisia

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun kehitysvammaisten nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk) nuoren ja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan.

Opiskelija tekee työasemaympäristöön ja sen hankintaan liittyviä toimistotehtäviä ja laskutoimituksia sekä hyödyntää kielitaitoaan. 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa : Järjestelmän hankinta ja käyttöönotto 20 osp Tavoitteet: Opiskelija toimii työasemaympäristössä asentaen sekä laitteistoja että ohjelmistoja,

Lisätiedot

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu

Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Suosituin ja kattavin koulutuksen itsearviointiratkaisu Valmis paketti Perusopetusta säätelevän lain 21 :n mukaan koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestämäänsä koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA

SEKSUAALIKASVATUS VARHAISKASVATUKSESSA Seksuaalisuus on suuri ja kiehtova aihe. Sen voi nähdä miten vain ja monin eri tavoin, jokainen omalla tavallaan. Seksuaalisuus on sateenkaaren kaikkien Lasten tunne- ja turvataidot verkostofoorumi värien

Lisätiedot

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA

ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA ETSIVÄ TYÖ TAMPEREELLA Tampereen Kaupungin Hyvinvointipalvelut/ Lapsiperheiden sosiaalipalvelut/ Ehkäisevä Työ/ Etsivä Työ Sari Nieminen ja Juha Kurki Terveydenhoitajapäivät, Tampere-talo 8.2.2013 Etsivän

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla

Essi Gustafsson. Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Essi Gustafsson Työhyvinvoinnin parantaminen osallistavan Metal Age menetelmän avulla Dispositio WASI hanke taustaa & hankkeen kuvaus Metal Age menetelmä osallistujien mielipiteitä Johtopäätöksiä - mitä

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS

VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS VAPAAEHTOISUUS - AMMATILLISUUS 28.9.2011 Diakoniatyöntekijöiden neuvottelupäivät Kirkon vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke 2009-2012 Etsitään ja löydetään yhdessä seurakuntien kanssa vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v.

Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy. Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari. 25.10.2013 teologi Mikko Mäkelä. SKLS 90v. Nuoren syrjäytymisen/syrjäyttämisen ehkäisy Suomen Kristillisen lääkäriliiton 90-vuotisjuhlaseminaari Kuva: Lotta Numminen Mitä se on? tulla nähdyksi ja kuulluksi on ihmisen perustarve ihmisestä välittäminen,

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot