TEEMANA: Terveyden edistäminen VSSHP:ssä. Sairaala terveyden edistämisen areenana. Lihavuuden hoitoketju valmistui

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TEEMANA: Terveyden edistäminen VSSHP:ssä. Sairaala terveyden edistämisen areenana. Lihavuuden hoitoketju valmistui"

Transkriptio

1 Sairaala terveyden edistämisen areenana Lihavuuden hoitoketju valmistui En lycklig barndom är viktigare än pengar Avohoitopalveluja ei saa heikentää TEEMANA: Terveyden edistäminen VSSHP:ssä 1

2 2 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on laajasti hyväksytty yhteiskuntapoliittinen linjaus, jota ohjataan lainsäädännöllä. Kansanterveyslaki, laki kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta sekä valmisteilla oleva terveydenhuoltolaki velvoittavat kuntia ja kuntayhtymiä, myös sairaanhoitopiirejä, edistämään väestönsä terveyttä sekä seuraamaan sen terveydentilaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelma (KASTE) ohjaavat terveyden edistämisen juurruttamista rakenteisiin ja kaikkeen toimintaan. Kansallinen terveyserojen kaventamisen toimintaohjelma määrittelee k ä y t ä n n ö n toimintalinjat Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yhteinen tehtävä sosioekonomisten terveyserojen vähentämiselle. Erillinen toim i n t a o h j e l - ma on katsottu tarpeelliseksi, koska terveyserot ovat osoittautuneet vaikeaksi terveys- ja yhteiskuntapoliittiseksi ongelmaksi. Suomen väestörakenne muuttuu huomattavasti lähivuosikymmenien aikana suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Yhteiskunnan toimivuuden kannalta on tärkeää, että lapsista ja nuorista kasvaa terveitä ja hyvinvoivia aikuisia ja että työikäinen väestö kokee itsensä työkykyiseksi sekä haluaa pysyä työelämässä nykyistä kauemmin. Yhtä tärkeää on, että työelämästä eläkkeelle siirtyneet ja siirtymässä olevat säilyttävät itsenäisen toimintakykynsä mahdollisimman pitkään. Terveys on yksi tärkeimmistä ihmisen itsensä kokemista hyvinvoinnin osatekijöistä. Terveys on monipuolinen ja moniselitteinen käsite, johon liittyy paitsi objektiivinen, mitattavissa oleva elimistön toimintatila myös subjektiivinen, kokemuksellinen sekä yhteiskunnallinen näkökulma. Terveyden edistämisellä tarkoitetaan kaikkea toimintaa, jonka tarkoituksena on väestön terveyden ja toimintakyvyn lisääminen, kansantautien, tapaturmien ja muiden sairauksien ja terveysongelmien vähentäminen sekä väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen. Ihmiset vastaavat itse oman terveytensä ja hyvinvointinsa edistämisestä, mutta heidän mahdollisuutensa edistää oman ja lähiympäristönsä terveyttä paranevat, jos terveellisten valintojen tekemisen mahdollisuuksia tuetaan ja terveyteen myönteisesti vaikuttavia tekijöitä vahvistetaan. Terveyden edistäminen ei ole vain terveydenhuollon toimintaa, vaan siihen vaikuttavat monet muut yhteiskunnan sektorit. Terveyttä edistävä ja sairauksia ehkäisevä työ kuuluu terveydenhuollon ammattihenkilöiden ydintehtäviin ja sen avulla voidaan parantaa yksilöiden, perheiden ja väestön terveyttä ja hyvinvointia ja näin terveydenhuollon tuloksia. Terveyttä edistävistä vaikuttavista menetelmistä on runsaasti näyttöä. Kustannusvaikuttavia keinoja ovat mm. liikunnan lisääminen, ravitsemuksen terveellisyyden, painonhallinnan, tupakoimattomuuden edistäminen sekä alkoholinkäytön vähentäminen. Tämän tiedon käyttöä asiakastyössä on mahdollista vahvistaa. Tiedon hyödyntäminen on johtamisen ja terveyden edistämisen koulutuksen haaste. Tehokas terveyden edistäminen edellyttää, että alueella toimivilla sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen asiantuntijoilla ja johtajilla on riittävän yhtenäinen käsitys väestön terveystilanteesta ja siihen vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujen kohdentumisesta. Tällöin on mahdollista suunnata toimintoja tarvittaessa uudella tavalla perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon sekä koulutuksen, tutkimuksen ja kolmannen sektorin voimavaroilla. Tavoitteena on kehittää eri tahojen yhteistyötä alueellisessa terveyden edistämisen suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. On tarpeen luoda rakenteita sekä huolehtia riittävästä terveyden edistämisen osaamisesta ja sen hyödyntämisestä eri ammattiryhmien yhteistyössä. Terveyden edistämisen hyvät käytännöt on syytä ottaa yhteisin sopimuksin käyttöön sektorirajat ylittäen. Kunnassa tavoitteena on terveyden edistämisen huomioiminen kaikissa toiminnoissa ja kaikilla hallinnonaloilla, mikä edellyttää eri hallinnonalojen sitoutumista ja yhteistyötä. Terveydenhuoltolakiluonnoksessa on velvoite laatia suunnitelma kuntalaisten terveyttä edistävistä ja terveysongelmia ehkäisevistä toimenpiteistä ja palveluista sekä niihin varattavista voimavaroista. Tässä työssä terveydenhuollon edustajilla on eriomaiset mahdollisuudet toimia terveyden edistämisen asiantuntijoina sekä terveysnäkökohtien esiin nostajina kuntasuunnittelussa, strategiatyössä ja yhteisessä päätöksenteossa. Kansallisella ja kansainvälisellä tasolla terveyden edistämisen yhteistyöverkostot tarjoavat foorumin tiedon, asiantuntemuksen ja näkemysten vaihdolle, asioista sopimiselle ja vaikuttavuuden vahvistamiselle. Maailman terveysjärjestö WHO on perustanut terveyttä edistävien sairaaloiden verkoston (Health Promoting Hospitals, HPH) tarkoituksenaan kannustaa terveydenhuollon organisaatioita sisällyttämään terveyden edistämisen ja koulutuksen sekä sairauksien ehkäisyn ja kuntoutuspalvelut parantavaan hoitoon. Vuoden 2009 toukokuussa pidetyn 17. kansainvälisen HPHkonferenssin keskeisenä viestinä oli terveyden edistämisen yhtenen tehtävä: Hospitals Without Walls: New services, new patnership, new challenges for Health Promotion. Yhteinen tehtävämme terveyden edistämisen toimintakäytäntöjen vahvistamisessa tulee edelleen tiivistymään, sillä Suomen terveyttä edistävät sairaalat -verkostolla (STES) on kunnia toimia vuoden 2011 kansainvälisen HPH-konferenssin isäntänä keväisessä Turun kaupungissa. Päivi Nygren hallintoylihoitaja

3 Befrämjande av hälsa och välbefinnande är en allmänt godtagen samhällspolitisk linjedragning som styrs med lagstift-ningen. Folkpensionslagen, Lagen om en kommun- och servicestrukturreform samt den nya hälsovårdslagen som är un-der beredning, förpliktar kommunerna och samkommunerna, även sjukvårdsdistrikten, att befrämja sin befolknings häl-sa samt följa med befolkningens hälsa och därpå inverkande faktorer. Det politiska programmet för befrämjande av häl-sa och utvecklingsprogrammet för social- och hälsovården (KASTE) styr inrotningen av hälsobefrämjandet i strukturer-na och inom all verksamhet. Verksamhetsprogrammet för utjämningen av nationella hälsoskillnader specificerar prak-tiska verksamhetslinjer för minskning av de socioekonomiska hälsoskillnaderna. Man har ansett ett skilt verksamhets-program vara nödvändigt, då hälsoskillnaderna har visat sig vara ett svårt hälsooch samhällspolitiskt problem. Finlands befolkningsstruktur ändras betydligt under de närmaste årtiondena och de stora åldersgrupperna går i pension. Beträffande samhällets funktion är det viktigt att barn och unga växer upp till friska och välmående vuxna och att den arbetsföra befolkningen upplever sig vara arbetsförmögen och önskar att kvarbli inom arbetslivet längre än för närva-rande. Lika viktigt är att de som övergått och håller på att övergå från arbetslivet till pension kvarhåller sin självständiga funktionella kapacitet så länge som möjligt. Hälsan är en av de viktigaste delfaktorerna av välbefinnandet så som upplevd av människan själv. Hälsan är ett mångsi-digt och ett mångtydigt begrepp, till vilken anknyter, förutom ett objektivt mätbart funktionellt tillstånd av kroppen, även en subjektiv, upplevelsemässig och samhällsrelaterad synvinkel. Med befrämjande av hälsa menas all verksamhet med vilken avsikten är att förbättra befolkningens hälsa och funktionella kapacitet, att minska på folksjukdomar, olyck-or, andra sjukdomar och hälsoproblem, samt att jämna ut hälsoskillnaderna befolkningsgrupperna emellan. Människor-na ansvarar själv för befrämjande av deras egen hälsa och välbefinnande, men möjligheterna för dem att befrämja deras egen och deras näromgivnings hälsa förbättras om man stöder möjligheterna att göra hälsosamma val och om man för-stärker faktorer som har en positiv effekt på hälsan. Hälsobefrämjande är inte endast hälsovårdens verksamhet, utan fle-ra andra samhällssektorer bidrar också till den. Hälsobefrämjande och sjukdomsförebyggande arbete hör till de centrala uppgifterna för yrkespersonerna inom hälso-vården och med hjälp av det arbetet kan man förbättra hälsan och välbefinnandet hos individerna, familjerna och be-folkningen och på detta sätt förbättra hälsovårdens resultat. Det finns rikligt med dokumentation om metoder som in-verkar på hälsobefrämjande. Metoder med kostnadsinverkan är bl.a. ökad motionering, befrämjande av näringens hälso-samhet, viktkontroll, rökfrihet samt minskande av alkoholbruket. Det är möjligt att förstärka användningen av denna in-formation i kundarbetet. Utnyttjandet av informationen är en utmaning för ledarskapet och utbildningen inom hälsobe-främjande. Befrämjande av hälsa och välbefinnande är en gemensam uppgift Effektivt befrämjande av hälsa förutsätter att områdets experter och ledare inom social- och hälsovården har en tillräck-ligt överensstämmande uppfattning om befolkningens hälsotillstånd och faktorerna som inverkar på det, samt om allo-keringen av tjänsterna. Då är det möjligt att vid behov rikta verksamheten på ett nytt sätt med resurserna inom primär-sjukvården, den specialiserade sjukvården, socialvården, utbildningen, forskningen och den tredje sektorn. Målet är att utveckla samarbetet de olika instanserna emellan inom planeringen, beredningen och uppföljningen av det regionala hälsobefrämjandet. Det är nödvändigt att skapa strukturer och sörja om tillräckligt kunnande inom befrämjande av hälsa och att utnyttja det i samarbetet mellan olika yrkesgrupper. Det är skäl att med gemensamma överenskommelser över sektorgränserna ta i bruk god praxis för befrämjande av hälsa. I kommunen är målet att beakta befrämjande av hälsa i alla funktioner och alla förvaltningssektorer, vilket förutsätter att de olika förvaltningssektorerna förbinder sig och gör samarbete. I utkastet för hälsovårdslagen finns en förpliktelse om att utarbeta en plan om åtgärder och tjänster som befrämjar hälsan och förebygger hälsoproblem hos kommunens be-folkning, samt om de resurser som reserveras för detta. I detta arbete har hälsovårdens representanter ypperliga möjlig-heter att verka som experter inom hälsobefrämjande samt som framförare av hälsoaspekter inom kommunplaneringen, strategiarbetet och det gemensamma beslutsfattandet. På nationell och internationell nivå erbjuder samarbetsnätverken ett forum för information, sakkunskap och utbyte av åsikter, överenskommelse om ärenden och bekräftelse av inverkan. Världshälsoorganisationen WHO har grundat ett nätverk för hälsobefrämjande sjukhus (Health Promoting Hospitals, HPH) vars avsikt är att sporra organisationer inom hälsovården att inkorporera hälsobefrämjande och hälsoutbildning, samt sjukdomsförebyggande och rehabiliterings-tjänsterna i den kurativa vården. Det centrala budskapet på den sjuttonde internationella HPHkonferensen, som ägde rum i maj 2009, var hälsobefräm-jandet som gemensam uppgift: Hospitals Without Walls: New services, new partnership, new challenges for Health Promotion. Vår gemensamma uppgift inom förstärkande av verksamhetspraxis relaterad till hälsobefrämjande kommer fortsättningsvis att intensifieras, då nätverket Hälsobefrämjande sjukhus i Finland (Hfs) har äran att vara värd för den internationella HPH-konferensen år 2011 i den våriga Åbo stad. Päivi Nygren administrativ överskötare TOIMITUSTIEDOT 2009 Lasaretti - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tiedotuslehti sidosryhmille. Informationsblad för Egentliga Finlands sjukvårdsdistrikts intressent grupper. 9. vsk. Julkaisija: Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri, PL 52, Turku. Puh. (02) Päätoimittaja Aki Lindén (puh ), toimituspäällikkö Esa Halsinaho (puh ). Sähköpostit: etunimi. Toimituskunta: Aki Lindén (pj.), Esa Halsinaho, Anne Hedman, Hannele Heine, Päivi Nygren, Turkka Tunturi, Maria Vuorenmäki. Taitto ja toimituspalvelut: Sek Pro Oy. Yhteyshenkilö Saila Ketonen, puh. (02) , sähköposti Toimittajat: Matti Hyyppä ja Juha Syrjä. Osoitteenmuutokset: Puh. (02) , sähköposti Painopaikka: Painoyhtymä Oy, Porvoo. ISSN Kannen kuva: Hallitus ja valtuuston puheenjohtajat ryhmäkuvassa Edessä vasemmalta Jaakko Ossa (1. vpj.), Virpa Puisto (pj.), Jukka Kärkkäinen (2. vpj.), Maria Puhakka ja Anneli Kivijärvi. Keskellä vasemmalta Tuija Ollikkala, Sanna-Mari Tammilaakso, Raimo Honkanen, Riitta Karjalainen, Anna-Liisa Koivisto, Pirjo Reide ja Ole Åberg. Takana vasemmalta Petri Aaltonen (valtuuston 2. vpj.), Eero Kuisma (valtuuston 1. vpj.), Seppo Lehtola, Matti K. Viljanen, Antti Toivonen, Matti Lehtinen, Mauri Salo, Pentti Aitamurto ja Lasse Virtanen. Kuvasta puuttuu valtuuston puheenjohtaja Pentti Huovinen. 3

4 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Sairaala terveyden edistämisen areenana - potilaiden, henkilökunnan ja koko väestön parempi terveydentila, keskeisten kansansairauksien väheneminen ja terveyserojen kaventuminen väestöryhmien välillä Pääsiäisen jälkeen VSSHP:n sairaaloissa pidetyt terveyspäivät houkuttelivat paljon väkeä. Kuva on otettu TYKSin terveyspäivän Unelmointipisteessä, jossa laboratoriohoitaja Tarja Ali-Keskikylä (vas.) hänen kollegansa Aila Suutari (oik.) unelmoivat lomistaan. Artikkelin kirjoittaja Minna Pohjola (2. oik.) ja työterveyshoitaja Anni Pyhäranta keräsivät unelmia taululle. 4 Nämä tavoitteet esitetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintasuunnitelmassa, jossa terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä on yhdessä muiden toimijatahojen kanssa rakentaa terveyttä edistävää toimintaa ja vahvistaa terveyden edistämisnäkökulmaa erikoissairaanhoidossa. Erikoissairaanhoidon mahdollisuudet osallistua sairauksien ehkäisyyn ovat hyvät. Suuri määrä ihmisiä tavoitetaan erikoissairaanhoidon kautta. Tähän toimintaan velvoittaa myös laki. Erikoissairaanhoitolain mukaan sairaanhoitopiirin tehtävänä on tutkia, hoitaa ja kuntouttaa erikoissairaanhoitoa tarvitsevia potilaita. Sen tehtäviin kuuluu lisäksi käytettävissään olevin tiedoin ja taidoin ehkäistä sairauksia ja edistää terveyttä alueellaan. Sairaanhoitopiiri kuuluu Suomen terveyttä edistävien sairaaloiden verkostoon (STES), jonka tarkoituksena on tuoda voimakkaammin terveyttä edistävä näkökulma Suomen sairaaloiden toimintakulttuuriin. Terveyden edistäminen sairaanhoidossa sisältää parantavan, oireita lievittävän, kuntouttavan, ehkäisevän ja hyvinvointia lisäävän työn. Terveyden edistäminen yhteistyötä Terveyden edistäminen ei ole yksin terveydenhuollon tehtävä, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä sekä monien toimijoiden, kuten perusterveydenhuollon kanssa tehtävää verkostoitumista ja tukea. Myös järjestöillä ja yhdistyksillä on tärkeä rooli potilaan vertaistuen antajana ja ennaltaehkäisevässä työssä.

5 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Kuva: Esa Halsinaho Terveyttä edistävä sairaala sisällyttää päivittäiseen työkulttuuriinsa potilaiden ja heidän läheistensä, työntekijöidensä, sairaalaympäristön sekä väestön terveyden edistämisen. (Lähde: Suomen terveyttä edistäviensairaaloiden kotisivu, Teksti: Juha Syrjä Kuvat: Markku Näveri Uudet vinkit ja työkalut tulivat tarpeeseen Se mitä voimme erikoissairaanhoidossa tehdä, on ottaa terveysasiat esille jokaisessa potilaskontaktissa ja toimia asian puolestapuhujana. Sairaanhoitopiirillä on myös tärkeä rooli koota tietoja alueen väestön terveydentilan muutoksista. Terveyden edistäminen on potilaan oikeus ja kuuluu erikoissairaanhoidossa jokaiseen hoitokontaktiin. Erityisesti lääkärit ja hoitohenkilökunta ovat avainasemassa kohdatessaan jokapäiväisessä työssään potilaita. Esimerkiksi diabeetikon hoidossa lääkäri vastaa hoitosuunnitelmasta ja tavoitteiden asetuksesta sekä sopii hoitokeinoista yhdessä potilaan kanssa. Hoitaja on keskeinen hoidonohjauksessa, seurannassa, erityisesti elintapaneuvonnan suhteen. Tyypin 2 diabetes voitaisiin tunnistaa nykyistä aiemmin, jos siihen pystyttäisiin varhaisemmin puuttumaan. Tutkimukset osoittavat vakuuttavasti ravitsemus- ja elämäntapamuutosten tehon tyypin 2 diabeteksen ehkäisyssä tai taudin puhkeamisen siirtämisessä, vaikka perinnöllinen alttius sairastua ja sairastumiselle altistavat riskitekijät olisivat olemassa. Potilaan elintapoihin puuttuminen on hienotunteisuutta vaativaa, eivätkä syyllistäminen, moralisoiminen tai itse aiheutetuista sairauksista puhuminen kannusta omaan vastuunottoon. Terveysneuvonnassa potilaan kanssa keskustellaan vaihtoehdoista tehdä elintapamuutos. Kuitenkin muistetaan, että potilas tekee itsenäisesti ratkaisun mahdollisen elintapamuutoksen aloittamisesta. Terveyspalvelujen käyttäjä on oman terveytensä asiantuntija ja toteuttaja ja hoitohenkilökunnan tehtävänä on tarjota tukea ja välineitä tämän muutoksen toteuttamisessa. Investointi tulevaisuuteen Elintapamuutoksilla pystytään myös vaikuttamaan edullisesti kansantalouteen. Samalla hillitään terveydenhuollon palveluista, sairauspoissaoloista ja varhaisesta eläköitymisestä aiheutuvia kustannuksia. Sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 2008 julkaiseman raportin perusteella terveyden edistämisen kustannusvaikuttavia keinoja voidaan osoittaa liikunnan lisäämisen, terveellisen ravitsemuksen, painonhallinnan ja tupakoimattomuuden edistämisessä, alkoholin käytön hillitsemisessä sekä osteoporoosin ja kaatumisten aiheuttamien murtumien ehkäisemisessä. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen toimintasuunnitelmassa esitetään hyviä käytäntöjä, joiden toivotaan lisäävän potilaan mahdollisuuksia tehdä omaan terveyteensä liittyviä valintoja ja tukevan terveydenhuoltohenkilöstöä sen tehtäväksi tekemisessä. Hyvät käytännöt sisältävät selkeitä ja käyttökelpoisia toimintatapoja, joiden avulla voidaan tukea potilasta esim. painonhallinnassa. Tehostettu painonhallinta ehkäisee lihavuuteen liittyvien sairauksien kuten aikuisiän diabeteksen verenpainetaudin, tuki- ja liikuntaelinsairauksien ja psyykkisten ongelmien puhkeamista. Myös tupakasta vieroittaminen on tutkimuksin osoitettu olevan vaikuttavimpia terveyden edistämisen toimenpiteitä. TYKSissä tupakasta vieroituksen suunnittelu, koulutus- ja tutkimustyö sekä käytännön työn tukeminen vastaavat tähän haasteeseen. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan säännöllisesti tupakasta vieroittamiseen ja toiminnasta on saatu erittäin merkittäviä tutkimustuloksia. Sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen tulevaisuuden haasteita kehitetään seuraamalla väestön terveyttä ja väestöryhmien välisiä terveyseroja. Esimerkiksi diabeetikoista tai päivittäin tupakoivista yli puolet on saanut enintään perusasteen koulutuksen. Kansanterveys kohenee tehokkaimmin, kun onnistutaan parantamaan niiden väestöryhmien terveyttä, joihin terveysongelmat kasautuvat. Minna Pohjola projektipäällikkö Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma auttaa Taina Ståhlea, Mari Salmista ja muita terveydenhuollon ammattilaisia potilaiden kokonaisvaltaisessa tukemisessa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tuore Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma on tuttu opus Tyksin syöpätautien klinikalla työskentelevälle sairaanhoitaja Taina Ståhlelle. Suunnitelma hyvine käytäntöineen antaa runsaasti uutta tietoa ja sisältää paljon hyviä kirjallisuuslähteitä. Esimerkiksi erilaiset riskitestit ovat ihan uutta minulle. Toimintasuunnitelma antaa rohkeutta ottaa hyvinkin henkilökohtaisia ja arkoja asioita esille potilaan kanssa. Välttämättä yksi kohtaaminen ei riitä, vaan tarvitaan luottamuksellinen hoitosuhde. Olen työyksikössäni kierrättänyt toimintasuunnitelmaa ja kertonut työkavereille suunnitelman sisällöstä. Olemme osastollamme kehittämässä hoitotyötä ja uusia toimintatapoja. Tarkoituksena on saada sairaanhoitajan vastaanottoaikoja. Tällöin potilaan kokonaisvaltainen huomioiminen korostuu ja antaa aikaa myös terveyden edistämiseen. Pitkän hoitojakson jälkeen potilas tarvitsee kaiken tuen selvitäkseen takaisin arkeen ja työelämään. Mielestäni pienetkin vinkit siitä, miten potilas voi kohottaa kuntoaan, ovat tärkeitä. Riittävät kotihoito-ohjeet vähentävät puhelinsoittoja jälkeenpäin ja mahdollisia ylimääräisiä vastaanottokäyntejä, Taina Ståhle kertoo. Hän korostaakin huolellisesti annettuja kotihoito-ohjeita, jotka pitävät sisällään laajan kirjon terveyden edistämisen eri osaalueita. Ihanne olisi, jos potilaalle voisi suoraan antaa terveyskeskukseen kontrolliajan Jatkuu sivulle 6 >>> 5

6 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Terveyden edistämisen toimintasuunnitelma auttaa meitä tekemään entistä parempaa yhteistyötä potilaiden parhaaksi, sanoo ravitsemusterapeutti Mari Salminen. esimerkiksi painonhallinta-asioissa. Jokainen uusi elämäntapamuutos ei onnistu kaikilta ilman säännöllistä kontrollia, Taina Ståhle muistuttaa. 6 Työkaluja hyvään yhteistyöhön Ravitsemusterapeutti Mari Salminen on Taina Ståhlen tapaan tutustunut tarkasti Terveyden edistämisen toimintasuunnitelmaan jo ennen kuin se edes valmistui. Molemmat kuuluvat sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen painonhallinta-työryhmään. Olen itse ollut kirjoittamassa suunnitelman painonhallintaosuutta, joten se puoli oppaasta on kovin tuttua asiaa, sanoo Tyksin allergiayksikössä työskentelevä Salminen. Toimintasuunnitelmasta on paljon apua. Siitä saa hyviä työkaluja, joiden avulla voin keskustella potilaiden kanssa vaikkapa tupakoinnista tai alkoholinkäytöstä. Siinä on hyvin täsmennetty asioita ja kirjattu tavallaan yhteisiä sopimuksia siitä, miten potilaan kanssa kannattaa toimia erilaisissa tilanteissa ja miten mihinkin ongelmaan voi puuttua. Tämä kaikki auttaa meitä tekemään entistä parempaa yhteistyötä potilaiden parhaaksi. Terveyden edistäminen ja sairauksien ennalta ehkäisy kuuluvat, luonnollisesti, Mari Salmisen jokapäiväiseen työhön. Ravitsemusterapeuttina tapaan potilaita päivittäin ja keskustelen heidän kanssaan hyvin monipuolisesti ravitsemukseen liittyvistä kysymyksistä. Erittäin usein keskustelut koskettelevat painonhallintaasioita, toisinaan myös aliravitsemusta ylipäätään riittävän ja terveellisen ravitsemuksen turvaamista eri tilanteissa. Erikoissairaanhoidossa on hirmu paljon Pienetkin vinkit siitä, miten potilas voi kohottaa kuntoaan, ovat tärkeitä, muistuttaa sairaanhoitaja Taina Ståhle. potilaskontakteja. On todella hyvä, jos pystymme mahdollisimman usein puuttumaan muuhunkin kuin sen primääriasian hoitoon, ja sitä kautta edistämään terveyttä laajemmin. Eihän se tietenkään aina onnistu arjen kiireissä, mutta toivottavasti yhä useammin. Uskon, että tämä opas auttaa meitä siinä, Mari Salminen sanoo. Työilmapiirin heijastukset Myös Taina Ståhle ottaa esille kiireen, tuon lähes ainaisen seuralaisen. Erikoissairaanhoidon ammattitaitoinen henkilökunta elää haastavassa, kiireisessä työympäristössä ja kouluttautuu jatkuvasti. Resursseja ei välttämättä aina käytetä oikealla tavalla. Työnantajan kannattaa satsata näihin osaaviin ihmisiin, se kyllä maksaa itse itsensä takaisin. Terveyden edistäminen toimintasuunnitelmana herättää varmasti monenlaisia tunteita henkilökunnassa. Monet ajattelevat, että se kuuluu perusterveydenhuoltoon niin kuin varsinaisesti kuuluukin. Potilas kuitenkin odottaa meiltä usein muutakin apua kuin vain sairauden hoitoa. Ensin pitää tietenkin huolehtia siitä, että henkilökunta jaksaa. Työilmapiirin kohottaminen on tärkeää ja se heijastuu suoraan potilastyöhön. Hyvän olon kautta työmotivaatio lisääntyy ja uusien toimintatapojen omaksuminen helpottuu. Meidän yksikössämme pelaamme kerran kuussa sulkapalloa noin 14 hengen voimin, osallistumme kuntovitoselle ja hyödynnämme virkistysrahaa muun muassa teatteriin. Muistakaa huolehtia itsestänne ja läheisistänne. Ylös, ulos ja lenkille, Taina Ståhle viestittää.

7 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Teksti ja kuvat: Matti Hyyppä Lihavuuden hoitoketju valmistui Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on jo vuosia tehty työtä potilaiden hoitoketjujen parantamiseksi ja tehostamiseksi. Hoitoketjujen kehittämistyön tavoitteena on poistaa tarpeeton kitka ja päällekkäisyydet erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon väliltä. Tällä hetkellä hoitoketjuja on valmiina 36, joista uusin on lihavuuden hoitoketju. Tekeillä ja suunnitteilla on parhaillaan toista kymmentä hoitoketjua. Eri ketjujen kehittämistyössä ovat tarpeen mukaan mukana myös terveydenhuollon kannalta tärkeät sosiaalipalvelut, kuten vanhustenhuolto, erityishuolto, vammaispalvelut, kasvatus- ja perheneuvolatoiminta ja päihdehuolto. Hoidon oikea porrastus tavoitteena LT, sisätautien erikoislääkäri Lassi Nelimarkka toimi lihavuuden hoitoketjun tehneet työryhmän varapuheenjohtajana ja koordinaattorina. Uuden hoitoketjun tavoitteena on porrastaa lihavuuden hoito oikealla tavalla perusterveydenhuollosta erikoissairaanhoitoon. Pelkästään Turun alueella on noin henkilöä, joiden painoindeksi on 35 tai sen yli. Painoindeksi lasketaan jakamalla henkilön paino (kiloissa) hänen pituutensa neliöllä (pituus metreinä). Siksi lihavuus olisi otettava huomioon jo perusterveydenhuollossa, jolla on käytännössä mahdollisuus hoitaa näin suurta kohderyhmää. Se merkitsee käytännössä ongelman kartoittamista ja ohjeiden antamista lihavuuden hallintaan. Keinoja ovat esimerkiksi yksilö- tai ryhmälaihduttaminen, erittäin niukkaenerginen ruokavalio (ENE) tai lääkehoito. Tehokkain keino on tässäkin asiassa ennalta ehkäisy. Sairaanhoitopiirimme alueella on aivan liian vähän käytännön neuvoja antavia ravitsemusterapeutteja, joiden rooli ennalta ehkäisyssä on ensiarvoisen tärkeä. Oikea ruokavalio on luonnollisesti koko lihavuuden ennalta ehkäisyn perusta. Erityisen valppaana on oltava esimerkiksi masentuneiden, työttömäksi joutuneiden, tupakoinnin lopettaneiden ja juuri synnyttäneiden lihavien henkilöiden suhteen. He ovat usein vaarassa liukua liikalihavuuden puolelle. - Lihavuudesta keskustellaan nykyisin tavallistakin enemmän. Siksi on syytä korostaa, ettei tavoitteena ole syyllistää kaikkia lihaviksi määriteltyjä henkilöitä. Kyse on liikalihavuudesta ja siitä johtuvien liitännäissairauksien ennaltaehkäisystä. Leikkaushoidot avuksi Erikoissairaanhoidossa tehtävät lihavuuden leikkaushoidot ovat lisääntymässä Suomessa. Lassi Nelimarkka muistuttaa, että leikkaushoito ei voi eikä saa olla ensisijainen liikalihavuuden hoitokeino. Ennalta ehkäisy ja konservatiiviset hoidot ovat ensisijaisia keinoja. Leikkaushoidon tarpeesta ollaan Suomessa edelleen erimielisiä. Jotkut suhtautuvat siihen varauksella, mutta yhä kasvava joukko pitää sitä hyvänä hoitokeinona määrätyin edellytyksin, joita ovat: potilaan ikä vuotta painoindeksi yli 40 painoindeksi yli 35, jos henkilöllä on lisäksi laihduttamista edellyttävä sairaus kuten esimerkiksi kakkostyypin diabetes, verenpainetauti, uniapnea, keuhkoahtautumatauti tai vaikea artroosi asiallinen perushoito, erittäin niukkaenerginen ruokavalio (ENE) ja lääkehoito eivät ole tuottaneet tulosta potilas kykenee muuttamaan syömistottumuksiaan leikkauksen edellyttämällä tavalla potilaalla ei ole kliinistä ahmimisoireyhtymää. Ehdottomia leikkaushoidon esteitä ovat alkoholismi, maksakirroosi, Lassi Nelimarkka 7

8 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä krooninen psykiatrinen sairaus ja ahmimishäiriö. Masentuneen potilaan kohdalla on oltava erityisen tarkkana. Masennus voi johtua lihavuudesta tai lihavuus masennuksesta. Edellisessä tapauksessa leikkaushoito voi tulla kyseeseen, jälkimmäisessä vain erittäin tarkan arvioinnin jälkeen. On muistettava, että leikkaushoito on peruuttamaton. Ennen leikkausta potilaan on neljän viikon ajan noudatettava ENEruokavaliota. Se vähentää tehokkaasti maksan rasvoittumista ja samalla sen kokoa ja näin ollen helpottaa myös leikkauksen tekemistä. Samalla se on testi siitä, pystyykö potilas todella muuttamaan ruokavaliotaan, kertoo Lassi Nelimarkka. Leikkauksista merkittävä apu Tutkimusten mukaan laihdutusleikkaus on merkittävä apu liitännäissairauksien hoidossa. Seuraavassa muutamia lukuja eri tutkimuksista: Tuija Liski 8 Masennus 55 Uniapnea Närästys Astma 82 Sydän ja verisuoni sairausriski vähentynyt (prosenttia) 82 Verenpaine Tyypin 2 diabetes 83 Elämän laatu 95 Kokonaiskuolleisuus/10 v lisääntynyt (prosenttia) LT, vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Paulina Salminen arvioi laihdutusleikkausten määrän lisääntyvän Suomessa tänä vuonna kaksinkertaiseksi viime vuoteen verrattuna. - Suomessa tehtiin viime vuonna noin 400 laihdutusleikkausta. Tänä vuonna niitä arvioidaan tehtävän Olemme silti vielä merkittävästi jäljessä esimerkiksi Ruotsia, jossa tehtiin viime vuonna noin leikkausta. Leikkauksien määrän kasvattamisessa ovat terveyskeskuslääkärit avainasemassa. Liikalihavuuden liitännäissairauksien arvioidaan merkitsevän noin 260 miljoonan euron hoitokuluja vuodessa. Mikäli leikkaushoito sujuu hyvin ilman komplikaatioita, sen arvioidaan Ruotsissa tehtyjen tutkimusten mukaan maksavan itsensä takaisin 3-4 vuodessa. Suomessa tehtyjen leikkaushoitojen tulokset on arvioitu varsin hyviksi, joten kustannukset saataneen meilläkin takaisin nopeasti liitännäissairauksien vähenemisenä ja elämän laadun paranemisena. Monessa mukana Asiantuntijalääkäri Tuija Liski on ollut mallintajana noin 20 hoitoketjutyöryhmässä. Hän on myös ollut monien työryhmien koordinaattorina ja edustanut samalla niissä yksityisen sektorin perusterveydenhuoltoa. Hoitoketjujen teko on Tuija Liskin mielestä tärkeää työtä potilaan kannalta. Hoitoketjutyöryhmissä on yleensä noin 15 jäsentä, jotka edustavat moniammatillisesti kaikkia potilaan kannalta tärkeitä tahoja eri aloilta. Mukana ovat aina edustajat vähintään neljästä terveyskeskuksesta. Monet tahot hoitavat vain pientä pätkää potilaan koko hoitoketjussa, joten kokonaisnäkemys saadaan esiin ja prosessiajattelu käytäntöön yhteistyönä. Työryhmän kokouksissa potilaan hoitoketjun nykytila mallinnetaan. Samalla pohditaan, millaisen hoitoketjun pitäisi olla. Teen keskustelun pohjalta kaavioita, jotka heijastetaan dataprojektorilla koko työryhmän nähtäväksi. Teemme hoitoketjun kunkin hoitoprosessin heti valmiiksi. Eli ensin katsomme miten asiat ovat, ja sitten miten niiden pitäisi olla. Yllättävän usein paljastuu, että toisten on oletettu tekevän sellaista, mitä ne eivät käytännössä tee. Lihavuuden hoitoketju valmistui keväällä. Työryhmän puheenjohtajana oli sisätautien klinikan hallinollinen osastonylilääkäri Ilkka Kantola ja ryhmää koordinoi Lassi Nelimarkka. Pystyin siten keskittymään kirjauksiin ja kaavioihin, joten työryhmän työskentely oli todella nopeaa. Ryhmä oli muutenkin aktiivinen lihavuus liitännäissairauksineen koetaan kasvavaksi ongelmaksi. Ennaltaehkäisevän työn järjestämisessä on paljon tehtävää. Haasteena on rohkea asiaan puuttuminen perusterveydenhuollossa. Se ai kaikissa tilanteissa ole kovin helppoa, koska aihe on monelle potilaalle arka. Hoitoketjut tärkeitä Hoitoketjut ovat tärkeitä sekä potilaan että ammattihenkilöstön kannalta. Yhdenmukaiset hoitokäytännöt varmistavat potilaan kannalta sen, että häntä hoidetaan uusimman tiedon mukaisesti nopeasti asuinpaikasta riippumatta. Samalla jokaisen potilaan kohdalla pystytään tekemän yksilölliset hoitopäätökset, joissa mahdolliset liitännäissairaudet on otettu huomioon. Varsinkin nuorilta lääkäreiltä on tullut hoitoketjuista hyvää palautetta. Hoitoketju on hyvä itseopiskelun väline. Samalla se on turva, joka opastaa, mitä potilaalle on hoidon eri vaiheissa tehtävä ja mihin hänet voi lähettää jatkohoitoon. Nämä ovat tärkeitä asioita kaikille, mutta erityisesti nuorille lääkäreille, muistuttaa Tuija Liski.

9 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Kuva: Esa Halsinaho Kuvassa artikkelin kirjoittaja, ylilääkäri Jari Ovaska (kesk.) tekee mahalaukun ohitusleikkausta 140 kiloa painavalle miespotilaalle. Leikkausta avustavat vatsaelinkirurgian erikoislääkäri Paulina Salminen (oik.) ja instrumenttihoitaja Jaana Pasonen. Ylipainon kirurginen hoito Uusimmat tutkimukset osoittavat että leikkaushoidon avulla ylipainoisten henkilöiden riski kuolla ennenaikaisesti sydän- ja verisuonitauteihin sekä syöpätauteihin vähenevät merkittävästi. Elokuussa 2007 julkaistiin (N Eng J Med, 2007) kaksi hyvin tehtyä tutkimusta, toinen Ruotsista ja toinen Yhdysvalloista. Näissä tutkimuksissa leikkaushoidon tuloksia verrattiin samansuuruisen kontrolliryhmän hoitotuloksiin, jossa painoa yritettiin pudottaa muilla keinoin. Kummassakin tutkimuksessa kuolemanriski väheni leikkaushoitoryhmässä 30% - 40 %, erityisesti kuolleisuus sydäninfarktiin väheni dramaattisesti. Myös syöpäkuolleisuus väheni leikkausryhmässä yli 60 % ja aikuistyypin sokeritauti parani n. 80 %:lla leikatuista. Molempien artikkeleiden johtopäätöksenä oli, että ylipainoa tulisi hoitaa kirurgisesti huomattavasti aktiivisemmin kuin mitä tänä päivänä tehdään. Ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma Ylipaino arvioidaan painoindeksin perusteella. Painoindeksi lasketaan jakamalla paino (kg) pituuden (m) neliöllä. Paino - indeksin perusteella ihmiset voidaan jakaa taulukossa yksi esitettyihin ryhmiin. WHO:n arvion (v. 2008) mukaan maailmassa on 310 miljoonaa ihmistä, joiden painoindeksi on yli 30. Varsin huolestuttavaa on että lihavien lasten osuus on kasvanut viime vuosien aikana räjähdysmäisesti. Suomessa aikuisväestöstä on ylipainoisia jo noin 22 % (BMI > 30) ja sairaalloisen lihavia noin 1,5 % (BMI > 40). Finnriski 2007 tutkimuksen mukaan Turussa vaikeaa lihavuutta (BMI > 35) sairastaa 6,4 % eli 5500 turkulaista. Sairaalloisen ylipainon tiedetään olevan tärkeä tekijä monissa kroonisissa sairauksissa, joihin lukeutuvat mm. aikuistyypin sokeritauti, verenpainetauti, uniapnea, astma, hypertrofinen kardiomyopatia, tuki- ja liikuntaelinten kulumasairaudet, dyslipidemia, rasvamaksa, sappikivitauti, kihti ja monet 9

10 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä syöpäsairaudet. Sosiaali- ja terveysministeriössä on laskettu että ylipainosta johtuvien liitännäissairauksien hoitoon kuluu vuodessa verovaroja noin 260 miljoonaa euroa (Stakes 2007). Terveysneuvonnan, liikunnan ja erilaisten lääkehoitojen avulla painoa saadaan yleensä pudotettua enintään 5 % ylipainosta ja on varsin selvästi osoitettu että ainoa tehokas hoitomuoto näille potilaille on leikkaus. Miten leikataan ja kenelle leikkaus kannattaa tehdä? Tällä hetkellä eniten käytössä olevat leikkausmenetelmät ovat laparoskooppinen mahalaukun ohitusleikkaus eli gastric by-pass leikkaus (kuva 1) ja mahalaukun osittainen poisto eli gastric sleeve leikkaus (kuva 2). Kummasakin leikkauksessa mahalaukun tilavuutta pienennetään oleellisesti. By-pass leikkauksen jälkeen mahatynkään mahtuu noin ml ja sleeve leikkauksen jälkeen noin 1-2 dl. Ohitusleikkauksessa mahalaukun pienennyksen lisäksi sivutetaan ohutsuolen yläosa jolloin ruuan imeytymispinta vähenee. Sleeve leikkauksessa elimistöstä poistuu greliini hormoonia erittävä mahalaukun yläosa. Tämä puolestaan vähentää ruokahalua. Laihtuminen näissä leikkauksissa perustuu siis siihen että mahalaukku täyttyy nopeasti, ruokahalu on alentunut ja ravintoaineiden imeytyminen on vähäisempää. Kolmas mahalaukkuun kohdistuva toimenpide on ns. mahapantaleikkaus, jossa kiristävä silikonipanta asetetaan mahalaukun yläosan ympäri. Ruokaillessa pannan yläpuolella oleva mahalaukun osa täyttyy nopeasti, jonka jälkeen potilaalle tulee kylläinen olo jo pienien ruokamäärien jälkeen. Mahapantaa voidaan käyttää tietyissä erikoistilanteissa, mutta pantaleikkausten tulokset ovat olleet epävarmemmat kuin kahden muun edellä mainitun leikkauksen ja näin ollen pantaleikkausten osuus on vähentynyt. Yleisesti hyväksytyt leikkausaiheet (Käypä hoito suositus, 2007) ovat seuraavat: BMI>40, tai BMI > 35 ja mukana ylipainoon liittyvä liitännäissairaus, kuten esimerkiksi sokeritauti, verenpainetauti, uniapnea tai kulumavaivat. Leikkaukseen liittyvät riskit Kaikkiin kirurgisiin toimenpiteisiin liittyy tietty komplikaatiovaara, joka kuitenkin tähystysleikkauksissa on pienempi kuin isoissa avoleikkauksissa. Potentiaalisesti riskialttein toimenpide on mahalaukun ohitusleikkaus, jossa joudutaan tekemään suolisaumoja. Suolisaumat saattavat joissakin tilanteissa pettää ja aiheuttaa vakavia komplikaatioita potilaalle. Isoissa aineistoissa suolisauman pettämisen riski on noin 1 %-2 % ja leikkauskuolleisuus n. 0,2 % (Surgery, 2007)). Mahalaukun osittainen poisto (gastric sleeve) on hieman turvallisempi toimenpide, mutta myös siihen saattaa liittyä mahalaukun katkaisusauman pettäminen. Verenvuoto leikkauksen jälkeen on aina mahdollinen komplikaatio kummankin leikkauksen Lihavuuden kriteerit Lievä ylipaino BMI Merkittävä ylipaino BMI Vaikea ylipaino BMI Sairaalloinen ylipaino BMI > 40 jälkeen, samoin muut yleiset leikkauksiin liittyvät ongelmat kuten keuhkokuume, alaraajojen syvä laskimotukos ja keuhkoveritulppa, jota tosin näkee varsin harvoin. Mitä leikkauksen jälkeen? Laihdutusleikkaukset tehdään tähystysmenetelmällä, jonka ansiosta potilaat toipuvat nopeasti. Sairaalassaoloaika on keskimäärin 2-4 vuorokautta ja sairausloman tarve noin 3-4 viikkoa. Ylipainosta häviää yleensä noin % potilaasta ja valitusta leikkausmenetelmästä riippuen. Ylipainosta häviää eniten ensimmäisen leikkauksen jälkeisen vuoden aikana, mutta painon lasku jatkuu yleensä noin 2-3 vuotta, jonka jälkeen se voi hieman nousta, mutta jää kuitenkin aina merkittävästi alle lähtötason. Sokeriarvot normalisoituvat jo ensimmäisten leikkauksen jälkeisten viikkojen aikana, verenpainearvoissa paraneminen tapahtuu hieman hitaammassa tahdissa. Sokeritaudin paraneminen on sitä todennäköisempää mitä lyhyemmän ajan potilas on sitä sairastanut. Jos tauti on ollut yli 10 v ja sen hoitoon tarvitaan insuliinipistoksia, sen häviäminen on Kuva: Esa Halsinaho 10 Mahalaukun ohitusleikkaus tehdään tähystystoimenpiteenä, jossa tilanne nähdään kameroiden avulla reaalikuvana isolta tv-ruudulta.

11 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä erittäin epätodennäköistä. On myös todettu että parantunut sokeritauti saattaa noin 50 %:lla nostaa päätään uudelleen noin 10 vuoden kuluttua leikkauksesta, mutta näissäkin tapauksissa on saatu huomattava lisäaika taudin suhteen. Somaattisten tautien paranemisen lisäksi erittäin merkittävä asia on potilaan elämänlaadun paraneminen leikkauksen jälkeen. Onnistuneen laihdutusleikkauksen läpikäyneet potilaat ovat ehkä kiitollisin potilasryhmä, jota olen kirurgiaurani aikana hoitanut! On kuitenkin tärkeä muistaa että leikkaus yksin ei riitä, vaan siihen on liitettävä terveellinen ruokavalio ja painon laskun myötä liikunnan lisääminen. Elämäntavat on muutettava pysyvästi! Potilaat tulee pitää säännöllisissä kontrolleissa useiden vuosien ajan. Leikkauksen jälkeen myös vitamiini ja kalkkisubstituutio ovat tärkeitä, sillä varsinkin ohitusleikkauksen jälkeen voi pitkän ajan kuluessa kehittyä kalkin ja rasvaliukoisten vitamiinien imeytymishäiriöitä. Hoitokokonaisuus on monien osasten summa. Kirurgin lisäksi, sisätautilääkäri, psykiatri/psykologi, ravitsemusterapeutti ja fysioterapeutti ovat kaikki erittäin tärkeitä osatekijöitä onnistuneen lopputuloksen takaamiseksi. Laihdutusleikkaukset Suomessa Suomessa laihdutusleikkauksia tehtiin vuonna 2008 n. 400 ja tänä vuonna tehdään noin 700. Todellinen tarve olisi noin leikkausta/vuosi. Muissa pohjoismaissa Jäljelle jäävä mahalaukun osa Mahatyngän ja ohutsuolen liitos Kuvassa on kaavamaisesti esitetty mahalaukun ohitusleikkaus (gastric by-pass), jossa mahalaukku katkaistaan ja ohutsuoli yhdistetään näin muodostettuun mahatynkään. leikkauksia tehdään per vuosi, vaikka Suomessa on eniten sairaalloisesti lihavia kaikki pohjoismaat huomioiden. TYKS:ssä mahalaukun ohitusleikkaukset aloitettiin v ja sleeve leikkaukset v Sitä ennen teimme pantaleikkauksia, joista nyt on luovuttu uusien ja parempien metodien käyttöönoton jälkeen. Tällä hetkellä sairaalassamme on menossa varsin laaja tutkimus, jossa vertaillaan ohitusleikkauksen ja sleeve leikkauksen tuloksia toisiinsa sekä laihtumisen että metabolisten Katkaisulinja Katkaisulinja Mahalaukku muuttujien osalta. Tutkimus tehdään yhteistyössä Vaasan keskussairaalan ja Peijaksen sairaalan kanssa. Leikkausten kokonaismäärä TYKS:ssä tänä vuonna tulee olemaan noin Ylipainon kirurginen hoito on viime aikoina ollut huomiota herättävästi esillä eri medioissa ja on todennäköistä, että leikkausmäärät myös meillä jatkavat lähivuosina tasaista kasvuaan. Tällä hetkellä suurimpana rajoittavana tekijänä on toimintaan varatut resurssit. Potilaiden adekvaatti tutkiminen ja leikkausten toteuttaminen vaativat huomattavia panostuksia sekä poliklinikoille että leikkausaleihin. Tarvitaan lisää hoitavaa henkilökuntaa ja sen lisäksi instrumentteja ja laitteita leikkaussaleihin. Tämä kaikki näkyy heti kustannuspuolella. Nähtäväksi jää miten tästä selvitään nyt kun kuntien taloudelliset mahdollisuudet ovat oleellisesti pienentyneet ja sairaaloissa peräänkuulutetaan säästöjä joka tasolla. poistettava mahalaukun osa Jari Ovaska Kirurgian dosentti vatsaelinkirurgian ylilääkäri Mahalaukun osapoisto (gastric sleeve), jossa osan mahalaukusta poistetaan, mutta normaali ruuan kulkureitti säilytetään 11

12 12 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä

13 TEEMANA: T E R V E Y D E N E D I S T Ä M I N E N V S S H P : S S Ä Text och bild: Mathias Luther En lycklig barndom är viktigare än pengar Socialt kapital är något som grundläggs redan i barndomen, säger Markku T Hyyppä. Det är det som finlandssvenskar är bättre på än finnar. Överläkaren vid Institutet för hälsa och välfärd Markku T Hyyppä är inte intresserad av omskrivningar. Han talar klarspråk. Osynlig men tydligt grinande sitter ordspråkets katt på hans forskarbord. Finlandssvenskarna lever friskare liv än finnarna, också då de lever under alldeles likadana ekonomiska förhållanden. Det var den katt som Hyyppä lyfte upp på bordet i början av 1990-talet och som han sedan dess har ägnat sig åt att förklara. Nästan alla minoriteter i världen lever kortare och mår sämre än majoriteten, betydligt sämre. Det finns bara två-tre undantag: Okinawabor i Japan och finlandssvenskar i Finland. Jag har undersökt det här noga för att kunna bekräfta teorin, men det finns nog också fakta om det ute i vida världen. Och teorin är att socialt kapital ger hälsa. Det ger i någon mån också hälsosamma vanor och god sömn men inte så mycket att det förklarar hälsoeffekten. Det visar siffrorna. Okänd substans Vad är socialt kapital? Bra fråga. Det finns forskare och andra som tycker att termen är flummig och missvisande. Markku Hyyppä nämner begreppets tre centrala komponenter: delaktighet, samhörighet, tillit. Någonstans i den här helheten finns den verksamma substans som ger finlandssvenskarna ett omkring tre år längre liv än finnarna. Hyppä och hans forskarkolleger har närmat sig frågan från flera håll. Han säger att de färskaste studierna visat åtminstone två saker: Att folk som litar på andra lever friskare och längre än folk som inte gör det. Att finlandssvenskar litar på varandra mycket mera än vad finnar gör. Det betyder mera än man skulle tro. Inte bättre folk Markku Hyyppä är noga med att understryka att man i undersökningarna undviker de uppenbara felsluten. Jag jämför inte Grankullafolket med Kajanaborna. Jag jämför folk som bor i samma hus, folk som talar svenska och folk som talar finska, lever sida vid sida. Det är viktigt att förstå att det måste vara fråga om något slags kulturell skillnad, säger Hyyppä. Man har alltså jämfört folk med samma ekonomi. I en av de studier som gjordes på 1990-talet fann man att till och med svenska österbottningar mådde bättre än sina rikare finska grannar. Bland hälsomätarna som Hyyppä hänvisar till finns tidpunkten för sjukpensionering och döden. Det finns inget hårdare fakta än det man får genom att räkna lik, säger han. Finlandssvenskarna lever i runt tal tre år längre. Nästhårdast är väl då en sjukpensionering. Den måste godkännas av tre läkare, påpekar Hyyppä. Bara den som verkligen är sjuk får pension. Finlandssvenskar blir i medeltal sjukpensionerade flera år senare än finskspråkiga. Vilket sparar samhället miljoner, säger Hyyppä. Det finns studier som visar att ju svenskare en kommun är, desto billigare är social- och hälsovården, säger han. Dyra smällar Han skulle gärna ha reda på vad lite mera socialt kapital skulle kosta. Det finns professorer i Helsingfors och Kuopio som kan räkna, de har räknat precis vad hälsan kostar. Låt dem räkna vad hälsoeffekten av det sociala kapitalet kostar i jämförelse med andra åtgärder, säger han. Samtidigt svarar han själv: Det kostar inte mycket. Socialt kapital är något man får då man som litet barn lär sig tillit, att lita på varandra. Det här är något som svenskar och finnar i Finland gör olika, säger Hyyppä. Och nu blir han personlig. Jag är en purfinne, men jag har levt familjeliv både på svenska och på finska. Jag vet vad jag talar om. Han brukar få sin uppfattning bekräftad då han håller föredrag. Jag ber dem som har fått smäll när de var barn lyfta handen. I en finsk publik blir det åttio procent, i en finlandssvensk femton till trettio procent. Det här är en skamlig sak för finnarna, att vi fortfarande agar våra barn. Illa behandlade barn kan bli utslagna och sjuka vuxna. Kultur lönar sig Det är också ett dilemma för beslutsfattarna och kanske ännu mera för individen. Socialt kapital är svårt att skriva ut åt fullvuxna. Har man inte haft en lycklig barndom så är det faktiskt för sent att skaffa den. Det kan nästa generation få, muttrar Hyyppä. Det behöver inte kosta mycket. Hur mycket kostar det att vara vänlig mot sina barn? Tillit till andra är något som skapas väldigt tidigt. Men delaktighet och samhörighet kan man få också i vuxna år, och det finns studier som visar att kultur och hobby förlänger livet redan i ganska små portioner. Hyyppä talar gärna för satsningar på kultur via kultursedlar, bibliotek och musik. Vägen till hälsa via socialt kapital startar med den grundläggande kulturen, hävdar han. Politikerna tror att det bara är fråga om att göra något roligt eller ha tidsfördriv. Men det är inte mera magi att tro på inverkan av socialt kapital än att tro på motion, någon diet eller några vitaminer säger han. Han är väl medveten om att det i Finland är som att svära i kyrkan. Eller att lyfta en katt upp på bordet. 13

14 14 Miten sairaanhoitopiirin tulisi hinnoitella palvelut? Vaikka kunta ja sairaanhoitopiiri ovat molemmat kunnallishallinnon ja talouden osia, on niiden toimintaperiaatteissa suuria eroja. Kunta saa keskushallinnolleen asukkailta ja yrityksiltä verotuloja ja valtiolta valtionosuuksia ja nämä jaetaan budjetissa menoina toimialojen käyttöön. Kunnan toimiala saa tuloistaan yli 90 % tällä tavalla. Muut tulot kuten esimerkiksi asiakasmaksut muodostavat alle 10 %. Poikkeuksen tästä muodostavat liikelaitokset, jotka rahoittavat pääosan toiminnastaan myymällä palveluitaan ja tuotteitaan kuten esimerkiksi sähköä, vettä, kuljetuksia jne. Vaikka sairaanhoitopiirin toimiala muistuttaa sisällöltään enemmän kuntien sosiaali- ja terveyspalveluita, tapahtuu toiminnan rahoitus kuitenkin enemmän kuntien liikelaitoksia muistuttavalla tavalla eli myymällä palveluita. Maksajina toimivat tosin asiakkaiden eli potilaiden puolesta näiden kotikunnat. Mitä etuja tai haittoja sisältyy siihen, että toiminta rahoitetaan palveluiden myynnillä eikä kuntien kiinteillä maksuosuuksilla? Palvelutuotantoon sopii erittäin hyvin palveluiden myynnillä tapahtuva toiminnan rahoitus. Se tekee toiminnasta läpinäkyvää ja ylläpitää tehokkuutta. Rahaa ei tule riittävästi ellei ole tuotettu suunniteltua määrää palveluita. Tämä kannustaa tuottamaan. Kunnat myös tietävät mistä ne maksavat, koska laskutus perustuu palvelusuoritteisiin. Tosin väitetään, että kunnat eivät nykyisin pysty seuraamaan erikoissairaanhoidon tuotantoa ja kuntalaistensa saamia palveluita riittävästi. Syitä tähän on useita. Erikoissairaanhoidon palvelut ovat monimutkaisia ja kuntien yleishallintovirkamiehille ja maallikoille outoja. Normaali alatiesynnytys vielä kertoo maallikollekin mistä on kyse, mutta monen muun hoidon kohdalla nimike on jo paljon vaikeaselkoisempi. Esimerkiksi yli 5000 Turun kaupungin asukasta saa yhden kuukauden aikana sairaanhoitopiiriltä palveluita ja yhden potilaan hoito koostuu monista osatekijöistä: laboratoriotutkimuksista, kuvauksista, leikkauksista, varaosista, vuodeosastohoitopäivistä jne. Sairaanhoitopiirin palveluhinnastossa on hinta jokaiselle tällaiselle osasuoritteelle. Jotta liialliselta monimutkaisuudelta vältyttäisiin, on tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä koottu paketeiksi. Tunnetuin tällainen järjestelmä on DRG (Diagnosis related groups). Sekään ei ole maallikolle helppo järjestelmä ja siinäkin on omat puutteensa. Eräs puute on se, että yksityinen terveydenhuolto ei käytä DRG-tuotteita. Tämä heikentää mahdollisuuksia verrata yksityisen ja julkisen terveydenhuollon hintoja. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin ja HUS-yhtymän hinnoittelut ovat maamme sairaanhoitopiireistä yksityiskohtaisimmat. Tämä johtuu osin kehittyneistä kustannuslaskentajärjestelmistä (mikä ei sinänsä edellytä monimutkaista hinnoittelua) ja osin Kuva: Esa Halsinaho myös eteläisen Suomen alueella vallitsevasta kilpailutilanteesta yksityisen ja julkisen terveydenhuollon välillä. Kun yksityissektori hinnoittelee tiheästi, johtaa se julkisella sektorilla samaan. Lopputulos on se, että sairaanhoitopiirillä on tuhansia palveluiden hintoja. Tämä ei sitten enää olekaan asiakasystävällistä, koska kunnissa ei ole täysammattilaisia erikoissairaanhoidon ostajia. Palvelusuoritteisiin perustuvassa hinnoittelussa on myös riskejä. Miten pystytään varmistamaan, että tuloja saadaan juuri oikea määrä? Julkisena toimijana sairaanhoitopiiri ei pyri tuottamaan voittoa, mutta ei se saisi tuottaa alijäämääkään. Viime vuosina tulot ovat osuneet 1-2 %:n tarkkuudella tavoiteltuun. Tätä voidaan pitää erinomaisena saavutuksena. Sairaanhoitopiiri on vuosina 2006 ja 2007 jakanut ylitulot takaisin kunnille alentamalla jälkikäteen hintoja. Vakiintuneena toimintavuotena tällainen on mahdollista, mutta jyrkkien muutosten aikana riskit ovat suuret. Esimerkiksi lääkärilakon aikana vuonna 2001 jouduttiin hintoja korottamaan kesken vuoden suuren alijäämän välttämiseksi. Eräät sairaanhoitopiirit joutuivat vaikeuksiin myös Tehyn työtaistelu-uhan vuoksi vuonna Laajasta pandemiasta voisi myös seurata taloudellisia vaikeuksia, kun tavanomaista tuotantoa jouduttaisiin sulkemaan ja voimavaroja kohdistamaan ennaltaehkäisyyn, varautumiseen, potilaiden eristämisiin, henkilökunnan lisäämiseen jne. Koska sairaanhoitopiirin talous on osa kuntien taloutta, ei alijäämä jää yksinomaan sairaanhoitopiirille, vaan viime kädessä siitä kantavat vastuun kunnat. Tämän vuoksi tulee sairaanhoitopiirin säännöllisesti informoida omistajakuntiaan taloudestaan ja neuvotella kuntien kanssa tarvittavista menettelytavoista. Vuosi 2009 on monella tavalla poikkeuksellinen ja sairaanhoitopiiri antaakin selonteon taloudellisesta tilanteestaan valtuustossa Saattaa olla, että palveluhintoja joudutaan kuluvana vuonna tarkistamaan kesken vuoden. Tavoitteena on, että kuntien maksuosuudet eivät tänä vuonna kasvaisi 1-1,5 % enempää verrattuna vuoden 2008 toteutumaan, mutta suureen alijäämäänkään ei sairaanhoitopiirillä ole mahdollisuuksia. Aki Lindén sairaanhoitopiirin johtaja

15 Avohoitopalveluja ei saa heikentää Teksti ja kuva: Matti Hyyppä Erikoissairaanhoitaja Virpa Puisto valittiin viime huhtikuussa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajaksi. Uudella puheenjohtajalla on pitkä kokemus sosiaali- ja terveydenhuollosta sekä omassa työssään että kansanedustajana ja Turun kaupunginvaltuutettuna. Virpa Puisto on 62-vuotias paljasjalkainen turkulainen. Hän on naimisissa ja hänellä on kaksi aikuista tytärtä ja kaksi lastenlasta, jotka kaikki asuvat Turussa. Monessa mukana Virpa Puisto tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäväkentän monesta näkövinkkelistä. Ensimmäiset kokemukseni TYKSistä sain 17-vuotiaana toimiessani talossa sisälähettinä. Valmistumiseni jälkeen olin viiden vuoden ajan töissä TYKSin ensiapupoliklinikalla, teho-osastolla ja leikkaussalissa. Vuoteen 2000 asti olin johtajana Turun ensi- ja turvakoti ry:n organisaatiossa, jossa vastasin ensi-, turva-, nuoriso- ja päiväkotipalveluista sekä niihin liittyvistä aviohuoltopalveluista. Vuonna 1987 minut valittiin SDP:n kansanedustajaksi, jossa tehtävässä toimin vuoteen Työni painottui erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltoon olin eduskuntakautenani pitkään kyseisen valiokunnan jäsenenä ja puheenjohtajana. Turun kaupunginvaltuutettu olen ollut yhtä kautta lukuun ottamatta vuodesta Olen aina ollut myös aktiivinen 3. sektorin toimija. Olen muun muassa Ensi- ja turvakotien liiton sekä Omaishoitajat ja läheiset -liiton puheenjohtaja. Olen aktiivisesti mukana myös vammaispuolen toiminnoissa. Haasteita riittää Tällä hetkellä uutiset ovat huonoja joka alalla. Tilanne on tuttu jo 90 luvun alun lamasta. Vaikuttaa siltä, että esimerkiksi terveydenhuollossa ollaan tekemässä uudelleen samoja virheitä. Olemme karsimassa avohoidon palveluja, joka kostautuu nousevina kustannuksina perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa, muistuttaa Virpa Puisto. Esimerkiksi Turun osalta tilanne on huolestuttava. Vaikka hyvän erikoissairaanhoidon ansiosta yhä useampi potilas paranee, heitä ei voi kotiuttaa nopeasti, koska avopalveluja ei ole tarpeeksi. Se puolestaan merkitsee isoja sakkomaksuja, ja sitä kautta lisäkustannuksia. Turun pitäisi tässäkin suhteessa näyttää mallia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tehostamisessa. Hyvä malli vaikuttaisi varmasti muidenkin kuntien toimintaan. Hoitotyö on ihmisten tekemää työtä. Siksi henkilöstön lomautukset merkitsevät terveydenhuollossa aina hoidon vähenemistä. Osastojen sulkeminen tai toiminnan muu alasajo merkitsisivät hoidon priorisointia ketä hoidetaan ja millä perustein. Terveydenhuollossa priorisointi on siten paitsi taloudellinen myös eettinen ja moraalinen kysymys. Jos raha on ainoa konsultti, joudumme sulkemaan silmät monelta ongelmalta. Emme varmaankaan halua kaikille tasolle sellaista kehitystä, jonka tuloksena esimerkiksi vanhainkodeista on tulossa säilytyskoteja. Ei viisasten kiveä Vaikka pallo näyttää tässäkin tapauksessa erilaiselta näkökulmasta riippuen, on meidän löydettävä säästöjä myös erikoissairaanhoidossa tai ainakin hillittävä kustannusten kasvuvauhtia. Samaan aikaan meidän on turvattava hoidon saanti, henkilöstön jaksaminen sekä tutkimus ja kehittämistoiminta. Minulla ei ikävä kyllä ole hallussani kaikkeen vastausta antavaa viisasten kiveä. Nykyinen hoidon korkea taso on kuin lumipallo taskussa, jos sitä ei jatkuvasti ylläpidetä. Siksi esimerkiksi jatkuva kaikkia työntekijäryhmiä ja työntekijöitä koskeva täydennyskoulutus on tärkeää. Samaan aikaan pitäisi huolehtia työssä jaksamisesta. Mikäli lamasta selvitään suhteellisen nopeasti, on meillä edessä jo ensi vuosikymmenellä henkilöstöpula tai ainakin kova kilpailu osaavasta henkilöstöstä. Meidän pitäisi siten samaan aikaan pystyä ehkäisemään laman vaikutukset mahdollisimman tehokkaasti, huolehtia hoidon korkeasta tasosta ja henkilöstön työhyvinvoinnista ja valmistautua laman jälkeen edessä oleviin uusiin haasteisiin. Tämän yhtälön ratkaisemisessa riittää työtä ja pohdittavaa. 15

16 Sairaanhoitopiirin uusi hallitus esittäytyy Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin valtuusto valitsi kuntayhtymään uuden hallituksen maaliskuussa. Hallitukseen kuuluu seitsemäntoista valtuuston nimeämää ja kaksi Turun yliopiston nimeämää jäsentä varajäsenineen. Lisäksi kokouksiin osallistuu henkilökunnan valitsema edustaja ja valtuuston puheenjohtajisto. Hallituksen kokoonpano yliopiston nimeämiä jäseniä lukuun ottamatta sovitetaan sellaiseksi, että se vastaa jäsenkuntien valtuustoissa edustettuina olevien poliittisten ryhmien kunnallisvaaleissa saamaa ääniosuutta kuntayhtymän alueella. Lisäksi hallituksen kokoonpano pyritään saamaan alueellisesti tasapuoliseksi. Hallitus miehitettiin nyt pääosin aivan uusilla henkilöillä, sillä sen varsinaisista jäsenistä 13 on kokonaan uusia, kolme edellisen hallituksen jäseniä ja kolme aiempia varajäseniä. Anneli Kivijärvi, Ole Åberg ja Matti K. Viljanen jatkavat jäseninä. Anna-Liisa Koivisto, Tuija Ollikkala ja Sanna-Mari Tammilaakso nousivat tehtäväänsä varajäsenen paikalta. Nykyisistä varajäsenistä puolestaan kolme (Alpo Lähteenmäki, Mikko Sedig ja Mirjam Karila) toimi edellisen hallituksen jäseninä. Esittelemme tässä hallituksen varsinaiset jäsenet, henkilöstön edustajan sekä valtuuston puheenjohtajiston aakkosjärjestyksessä. Kukin on vastannut seuraaviin kysymyksiin: 1. Nimi 2. Asema hallituksessa / valtuustossa 3. Kotikunta 4. Poliittinen ryhmä, johon kuuluu 5. Muut tärkeimmät luottamustehtävät 6. Ammatti tai vastaava tehtävä ja työnantaja 7. Harrastukset. Petri Aaltonen 2. Valtuuston 2.vpj 3. Loimaa 4. Kokoomus 5. Loimaan kaupunginvaltuutettu 6. Maanviljelijä 7. Rotary- ja reserviupseeritoiminta. Pentti Huovinen 2. Valtuuston pj 3. Turku 4. Kokoomus 5. Turun kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen valtuustoryhmän vpj, peruspalvelulautakunnan jäsen; V-S maakuntavaltuuston jäsen; kirkolliskokouksen jäsen; Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kirkkovaltuutettu 6. Tutkimusprofessori, erikoislääkäri, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 7. Lääketiet. kansanomaistaminen, tennis, radioamatööritoim., partio, rotary-toiminta, musiikki. Pentti Aitamurto 2. Hallituksen jäsen 3. Uusikaupunki 4. Vasemmistoliitto 5. Kaupunginvaltuuston jäsen, Metallityöväenliiton liittovaltuuston jäsen 6. Työsuojeluvaltuutettu, Valmet - Automotive Oy 7. Liikunnan eri muodot, mm lentopallo, juoksu/ kävely lenkkeily. Riitta Karjalainen 2. Hallituksen jäsen, rakennusjaoston varajäsen, yh teistyötoimikunnan jäsen, TYKSin erityisvastuualueen ohjausryhmän jäsen 3. Turku 4. Keskusta 5. Keskustan V-S piiritoimikunnan johtokunnan jäsen, Keskustan puoluevaltuuskunnan varajäsen, Suomen sairaanhoitajaliiton hallituksen jäsen, Turun Vesiliikelaitoksen johtokunnan jäsen, Turun seudun Alzheimer-yhdistyksen hallituksen jäsen 6. Avopalvelujohtaja (koulutus: sh, th, THM,TK), Turun kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi/vanhuspalvelut ympärivuorokautinen hoito/tehostetut palvelutalot 7. Uinti kesällä ja talvella avannossa (laitesukellus), oman ammattitaidon syventäminen terveyden ja hyvinvoinnin alueella. Raimo Honkanen 2. Hallituksen jäsen ja hallintojaoston jäsen 3. Salo 4. Kokoomus 5. Salon kaupunginvaltuutettu. Tärkeimmät luottamustehtävät yrityksissä: Salon Seudun Puhelin Oy, Salo, hallituksen pj; Keskusautohalli Oy, Turku, hallituksen pj 6. Talousneuvos, eläkkeellä talousjohtajan tehtävistä 7. Suunnistus,lavatanssi, tietotekniikka, valokuvaus, musiikki, metsätyöt. Anneli Kivijärvi 2. Hallituksen jäsen (vuodesta 1996) 3. Raisio 4. SDP 5. Raision kaupunginvaltuuston jäsen (vuodesta 1972) 6. LKT, gynekologi, Turun ehkäisyneuvolan vastaava lääkäri 7. Politiikka, liikunta, kirjoittaminen, elokuvat. 16 Anna-Liisa Koivisto 2. Hallituksen jäsen, hallintojaoksen vpj 3. Lieto 4. Keskusta 5. Liedon kunnanhallituksen pj, Keskustan puoluevaltuuskunnan jäsen, Suomen voimisteluliitto Svolin hallituksen jäsen 6. LT, projektijohtaja, muuntokoulutus, lääketieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto 7. Tanssillinen voimistelu. Eero Kuisma 2. Valtuuston 1. vpj 3. Laitila 4. Keskusta 5. Kaupunginvaltuutettu ja -hallituksen jäsen, Länsirannikon Koulutus Oy:n hallituksen jäsen, Hoito- ja Kuntoutuslaitosten Liiton hallituksen jäsen, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hoitoeettisen neuvottelukunnan pj, Keskustan puoluevaltuuskunnan jäsen 6. Toimitusjohtaja, KOY Laitilan Terveyskoti 7. Penkkiurheilu, reserviläistoiminta, urheilun järjestötyö, veteraanisukupolven ja nuorten urheilijoiden tukeminen. Jukka Kärkkäinen 2. Hallituksen 2. vpj.; jäsenenä hallintojaostossa, eettisessä toimikunnassa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sairaanhoitopiirien yhteisessä ohjausryhmässä. 3. Turku 4. Vasemmistoliitto 5. Turun kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen ja konsernijaoston jäsen, perusturvalautakunnan yksilöasioiden jaoston jäsen ja Varsinais-Suomen Vasemmistoliiton piiritoimikunnan jäsen 6. Johtava ylilääkäri, lääketieteen tohtori, Vankeinhoitolaitos 7. Järjestötyö (politiikan lisäksi mielenterveys- ja terveyden edistämisen asiat), liikunta, mökkeily, lukeminen.

17 Matti Lehtinen 2. Hallituksen jäsen 3. Loimaa 4. SDP 5. Kaupunginvaltuusto, perusturvalautakunta 6. Työnjohtaja, Domus Yhtiöt Oy 7. AY-toiminta, palokuntanuoret, kuntoilu. Jaakko Ossa 2. Hallituksen 1. vpj 3. Kaarina 4. Kokoomus 5. Kaarinan kaupunginhallituksen 1. vpj 6. Finanssioikeuden professori, Turun yliopisto 7. Filatelia, kartanokulttuuri. Seppo Lehtola 2. Hallituksen jäsen 3. Laitila 4. SDP 5. Laitilan kaupunginvaltuuston 1.vpj; Vakka-Suomen seutukuntakuntayhtymän yhtymähallituksen 1. vpj.; Laitilan seurakunta, kirkkovaltuuston jäsen ja tilintarkastaja; Laitilan Jyske ry:n pj 6. Kiinteistönvälittäjä, Vakka-Suomen Op-Kiinteistökeskus Oy, Laitila kunnostus, italian opiskelu. 7. Kuntourheilu: hiihto, hölkkä, pyöräily. Reserviläistoiminta. Maria Puhakka 2. Hallituksen jäsen 3. Turku 4. Kokoomus 5. Turun kaupunginvaltuutettu 6. Kauppias 7. Euroviisut, kirjallisuus, puuhastelu. Tuija Ollikkala 2. Hallituksen jäsen 3. Turku 4. Vihreä Liitto 5. Turun kaupunginvaltuuston varajäsen, Viherliikelaitoksen johtokunnan pj 6. Fysioterapeutti, VTM, yrittäjä 7. Lenkkeily, vaeltaminen Lapissa, valokuvaus, vanhojen huonekalujen Virpa Puisto 2. Hallituksen pj. 3. Turku 4. SDP 5. Turun kaupunginvaltuutettu 6. Erikoissairaanhoitaja / leikkaussali 7. Kesällä kasvimaa ja kalastus, ympärivuotisesti lastensuojelu-, vanhus- ja vammaisjärjestöjen aktiivinen toimija. Pirjo Reide 2. Hallituksen jäsen 3. Pöytyä 4. Kokoomus 5. Pöytyän kunnanvaltuuston varajäsen, kunnanhallituksen jäsen ja henkilöstöjaoston vpj; Pöytyän kttky:n valtuutettu ja yhtymähallituksen jäsen; puheenjohtajana eräissä kiinteistö- ym. osakeyhtiöiden hallituksissa 6. Johtava julkinen oikeusavustaja, asianajaja; työnantaja valtio, Forssa-Loimaan oikeusaputoimisto 7. Omakotiasuminen haja-asutusalueella korvessa, puutarhanhoito, öljyvärimaalaus. Tavallaan harrastusta ollut myös kunnallispolitiikassa mukanaolo jo 1980 luvun puolivälistä alkaen. Mauri Salo 2. Hallituksen jäsen, keskustan hallitusryhmän pj 3. Somero 4. Keskusta 5. Someron kaupunginvaltuuston pj, Keskustan yrittäjäasiain neuvottelukunnan pj, Keskustan puoluehallituksen jäsen 6. Yrittäjä 7. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, raviurheilu. Janne Sjölund 2. Henkilöstön edustaja hallituksessa Uusikaupunki 4. Hallituksessa JHL:n vuorolla henkilöstöjärjestöjen edustajana 5. Henkilöstön edustaja psykiatrian tulosalueen johtoryhmässä, kotikunnassa luottamushenkilönä 6. Sairaanhoitaja, aikuispsykiatrian kuntoutumisosasto, Uusikaupunki 7. Kunnallinen vaikuttaminen, ammattiyhdistystoiminta ja caravaanari-toiminta. Sanna-Mari Tammilaakso 2. Hallituksen jäsen 3. Naantali 4. Turun yliopiston edustaja 5. Kulttuurilautakunnan jäsen, Naantalin musiikkijuhlasäätiön hallituksen jäsen 6. Korkeakoulusihteeri, Turun yliopiston lääketieteellinen tiedekunta 7. Lukeminen, lenkkeily, kuntosali, musiikki. Antti Toivonen 2. Hallituksen jäsen 3. Salo 4. SDP 5. Salon Palvelutalosäätiön hallituksen pj 6. Eläkkeellä Salon terveyskeskuksen talousjohtajan virasta 7. Järjestötoiminta: Salon Vilpas, johtokunta; Salon Vilpas veteraanit; Salon eläkkeensaajat; Salon Wanhat Toverit. Matti K. Viljanen 2. Hallituksen jäsen 3. Turku 4. Turun yliopiston edustaja 5. Turun yliopiston vararehtori, useiden tieteellisten yhdistysten ja säätiöiden hallituksen tai valtuuskunnan jäsen 6. Bakteeriopin professori, Turun yliopisto 7. Metsänhoito, rakentelu. Lasse Virtanen 2. Hallituksen jäsen, Rakennusjaoston jäsen, Vakka -Suomen sairaalan ohjausryhmän jäsen 3. Uusikaupunki 4. Kokoomus 5. Kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, ympäristöterveydenhuollon ltk:n pj, sosiaali- ja terveys-ltk:n ja maaseutu-ltk:n jäsen, V-S Kokoomuksen piirivaltuuston jäsen, kirkkovaltuuston jäsen 6. Maatalousyrittäjä 7. Lions-toiminta, lentopallo ja muu kuntoilu, juniorijääkiekon seuraaminen ja tukeminen. Ole Åberg 2. Hallituksen jäsen ja valtuuston varajäsen 3. Länsi-Turunmaa, Parainen 4. RKP 5. Mm. Turunmaan sairaalan johtokunnan pj, Suomen Kuntaliiton sosiaali- ja terveysasiain neuvottelukunnan vpj, Lounais-Suomen liikuntaneuvoston jäsen 6. Eläkkeelle n. vuosi sitten (toiminut mm. n. 25 vuotta lehtiyhtiön toimitusjohtajana ja 10 vuotta kunnanjohtajana) 7. Yhteiskunta, matkailu, liikunta, urheilu. 17

18 Vuoden 2010 talousarvion laadinnan haasteet Kuva: Esa Halsinaho Uusien tilojen rakentaminen ja käyttöönotto sekä samanaikaisesti vanhojen, käytöstä poistuvien tilojen jäännösarvojen poistaminen tilojen taloudellisen pitoajan puitteissa johtavat poistojen määrän kasvuun jo vuonna Terveen taloudenpidon edellytys on, että poistoilla voidaan kattaa sekä investointien rahoittamiseksi nostetut lainat että niiden rahoituskulut. Lisäksi poistojen tulisi kattaa kaikki korvausinvestoinnit. Talousarvion laadinnalle niukoissa taloudellisissa olosuhteissa oman haasteensa asettaa maaliskuun 1. päivänä vuonna 2005 voimaan tullut laki hoitotakuusta, joka edellyttää, että henkilö on uhkasakon uhalla otettava hoitoon 6 kuukauden kuluttua lähetteen vastaanotosta. Hoitotakuun täyttäminen vaatii joko riittäviä omia resursseja tai palvelujen hankkimista ulkoa. Molemmat ratkaisut maksavat. 18 Maailmantalouden ennalta arvaamattoman nopea ja jyrkkä alamäki on heittänyt varjonsa myös kuntien ja kuntayhtymien talouteen. Taantuman vaikutusten arvioitiin aluksi yltävän julkiselle sektorille viiveellä, mahdollisesti vuonna 2010, mutta todellisuudessa jo alkukeväällä 2009 oli nähtävissä, mitä oli odotettavissa. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin vuoden 2009 talousarviossa toiminnan nettokulujen reaalikasvuksi muodostui 0,6 % ja 2,7 miljoonaa euroa. Talousarvio laadittiin haasteelliseksi, kun taustalla ovat vaatimukset hoitotakuun toteutumisesta sekä palvelujen kysynnän ja hoidon vaativuustason kasvu. Lähtökohta vuoden 2010 talousarvion laadinnalle ei ole helppo. Samanaikaisesti, kun sairaanhoitopiirin tulosyksiköt etsivät keinoja vuoden 2009 talousarviossa pysymiseksi, on niiden pyrittävä löytämään ratkaisuja, joilla entistä pienemmin taloudellisin resurssein vuonna 2010 saadaan aikaan vähintään entinen määrä suoritteita, mahdollisesti enemmän. Monien jäsenkuntiemme talouden tilanne edellyttäisi mm niiden erikoissairaanhoidon kustannusten pysymistä vuonna 2010 absoluuttisesti vuoden 2009 tasossa. Tämän toiveen täyttäminen tuntuu lähes mahdottomalta. Vuoden 2009 sopimuspohjaiset palkankorotukset vaikuttavat täysimääräisenä vasta vuoden 2010 talousarvioon. Sopimusperusteiset palkankorotukset ja Tehy-sopimus tuovat palkkoihin yli 2 prosentin väistämättömän lisäyksen vuonna Koska erikoissairaanhoito on pääasiassa henkilötyötä, muodostavat palkat sivukuluineen lähes 65 % kaikista sairaanhoitopiirin toimintakuluista. Palkankorotusten vaikutus kokonaiskuluihin on siten merkittävä. Haasteelliseksi korotukset muodostuvat, mikäli ne pitäisi säästää jostain muista kulueristä. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä on meneillään raskas investointivaihe, joka alkoi T-sairaalahankkeen 1. osan rakentamisella jo vuosituhannen vaihteessa. Vuonna 1968 käyttöön otettu U-sairaala ei asiantuntijalausuntojen mukaan voi toimia sairaalana enää 10 vuoden kuluttua, minkä vuoksi uusien tilojen käyttöönotto on välttämätöntä. Kysymyksessä on kaikkiaan yli 200 miljoonan euron hanke. Mitä sitten on tehtävissä? Toimintatapojen läpikäynti ja toiminnan jatkuva kehittäminen tulee olla osa jokapäiväistä johtamista. Toiminnan kehittämisellä ei kuitenkaan lyhyellä tähtäyksellä vuoden 2010 talousarvioon saada merkittäviä vaikutuksia. Sen sijaan yksiköiden tulee kartoittaa kaikki mahdollisuudet kotiuttaa ns. nopeita säästöjä (quick wins), joita hyvällä suunnittelulla on löydettävissä. Lisäksi yhteistyön ja koordinaation lisääminen sairaanhoitopiirin sairaaloiden ja perusterveydenhuollon kesken saattaisivat mahdollistaa toimintojen tehostamisen. Vuoden 2010 talousarvion laadinnasta tulee äärimmäisen haasteellinen. Talkoisiin tarvitaan kaikkia. Sen sijaan, että talousarvioprosessissa keskitytään lisäresurssitarpeiden esittämiseen ja perusteluihin, tulee keskittyä löytämään keinot, miten saadaan aikaan lähes nollaraamilla toiminnan tehostumista potilaiden turvallisuutta kuitenkaan vaarantamatta. Anne Lindqvist talousjohtaja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri

19 Perinteisen juustohöyläämisen sijasta tarvitsemme terveydenhuollossakin toimintaprosessien uudistamista ja entistä tehokkaampia tuotantotapoja, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Teksti Juha Syrjä Kuva Kuntaliiton viestintä Kyllä tästä selvitään Määrätietoinen toiminta ja uskallus uudistua nostavat kunnat ja kuntayhtymät taloudellisesta ahdingosta, luottaa Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen. Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen ei usko kuntien ja kuntayhtymien talouden pikaiseen nousuun eikä liioin minkäänmoisiin hokkuspokkustemppuihin. Taantumasta noustaan vain määrätietoisella ja pitkäjänteisellä työllä sekä uskalluksella uudistua. Näillä näkymin lama jatkuu pitkälle ensi vuoden puolelle. Kuntien verotulot tullevat heikkenemään vielä tästä vuodesta. Kuntaalan palkkaratkaisu on auki, ja sopimuksen syntyminen saattaa venyä pitkälle syksyyn. Se lisää epävarmuutta ensi vuoden ja tulevien vuosien kehityksestä. Erittäin maltillinen ja pitkäaikainen ratkaisu kunnallisten palvelujen ja työpaikkojen turvaamiseksi on enemmän kuin toivottavaa, Kietäväinen aloittaa. Maan hallituksen päätös korottaa kuntien jako-osuutta yhteisöverosta, Kelamaksun poisto ja kiinteistöveron rajojen korotukset ovat keventäneet kuntatalouteen kohdistuvia paineita. Sen sijaan hallituksen päätös kytkeä kuntien valtionosuuksien lisäys maltilliseen kunta-alan palkkaratkaisuun on huono juttu. Se lykkää välttämättömiä valtionosuuksien korotuspäätöksiä liian myöhäiseen ajankohtaan, jotta kunnat voisivat ottaa ne huomioon ensi vuoden talousarvioita ja veroperusteita käsitellessään. Kuntien veropohjaa pitää laajentaa Kuntien menojen kasvun hidastaminen noin kolmen prosentin tasolle, mieluummin sen alle, on Kietäväisen mielestä tässä tilanteessa ratkaisevan tärkeää. Jotta pääsisimme tuohon tavoitteeseen, valtion on pidättäydyttävä kuntien tehtävien laajentamisesta. Samoin kuntien toimintaa ohjaavaan normistoon on saatava tuottavuutta edesauttavia joustoja. Valtion ja Kuntaliiton edustajien norminpurkutalkoot alkavat lähiviikkoina. Kuntien valtionosuuksiin tarvitaan korotuksia tänä ja ensi vuonna. Kunnallisveron taso on nousemassa kohtuuttoman korkeaksi ja pieni- ja keskituloisten verotaakka liian suureksi. Eri paikkakunnilla asuvien eriarvoisuus on sekin vaarassa kasvaa. Nyt on entistä tärkeämpää laajentaa kuntien veropohjaa. Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mukaan kuntien nykyinen veropohja on yksinkertaisesti liian kapea turvaamaan kunnallisten palvelujen Jatkuu takasivulle >>>

20 Valoa kajastaa putken päästä, mutta vielä aika himmeänä. rahoituksen. Pelkkä toimintojen tehostaminen ei riitä. Kunnille pitää jatkossa tulouttaa myös osa ajoneuvo-, polttoaine- ja liikenneveroista sekä arvonlisäveron ja pääomaveron tuotosta. Tämä uudistus täytyy toteuttaa mahdollisimman pian. Tuottavuutta ja tuloksellisuutta Myös kuntien oma toiminta menojen kasvun hillitsemiseksi on luonnollisesti tärkeää. Kuntien on vauhditettava kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toteuttamista. Erityisen tärkeää on parantaa tuottavuutta ja tuloksellisuutta toimintatapoja uudistamalla. Suomessa tarvitaan lisää kuntaliitoksia ja kuntien yhteistyön tehostamista, mutta ennen muuta kaivataan toimintatapojen syvällistä ja ennakkoluulotonta uudistamista. Valtion on osaltaan jatkettava johdonmukaisesti PARAS-hankkeen linjauksien mukaisesti. Ensi syksynä eduskunnalle annettava selonteko sekä ensi vuoden alkupuolella annettavat terveydenhuoltolaki ja sosiaali- ja terveydenhuollon hallintolaki ovat keskeisessä roolissa. Ajat ovat synkät, mutta kai valoakin sentään on näkyvissä? Kyllä valoa kajastaa putken päästä, mutta vielä aika himmeänä. Kannattaa muistaa, että vaikka talous lähtisikin ensi vuonna nousuun, alkuvaiheen nousupyrähdyksen jälkeen joudumme sopeutumaan viime vuosia selvästi alhaisempaan taloudelliseen kasvuun. Tehokkuutta terveydenhuoltoon Siirrytäänpä kuntien yleisistä talousasioista terveydenhuollon puolelle. Millaiset mahdollisuudet ylipäätään on etsiä ja löytää lisäsäästöjä terveydenhuollosta? Joudumme hakemaan lisää tuloksellisuutta kaikista toiminnoista, myös terveydenhuollosta. Mutta perinteisen juustohöyläämisen sijasta tarvitsemme toimintaprosessien uudistamista, uusia entistä tehokkaampia tuotantotapoja, tietotekniikan mahdollisuuksien täysimääräistä hyödyntämistä ja niin edelleen. Kysymys on siis paljolti asioista, joita edelläkävijät ovat jo toteuttaneet. Eli hoidon oikeasta porrastuksesta, lääkärien ja muiden asiantuntijoiden mahdollisuudesta keskittyä ydinosaamiseensa, terveyskeskusten asiakasvirtojen oikeasta ohjaamisesta tai vaikkapa erityisen vaativan hoidon keskittämisestä. Terveydenhuolto on kansalaisten mielestä kaikkein arvostetuin osa kunnallista palvelua. Valitettavasti siitä ei kuitenkaan voi tehdä sellaista johtopäätöstä, ettei tätä toimialaa tarvitse uudistaa, Kietäväinen muistuttaa. Ei uudistamista uudistamisen vuoksi Missä kulkee kipuraja, jonka ylittämisen jälkeen säästöt ja tehostamiset menevät mahdottomuuksiin? Kunnalliset palvelut on turvattava niin laadukkaina, että kaikki haluavat niitä käyttää. Jos kunnallisten palvelujen laatua leikataan niin rajusti, että niitä käyttävät vain ne, joilla ei ole varaa tai mahdollisuuksia käyttää yksityisiä palveluja, olemme ylittäneet kipurajan. Jos joudumme tuollaiseen tilanteeseen, maamme on kovin erilainen ja olennaisesti eriarvoisempi kuin tällä hetkellä. Entä mikä on viestinne vaikkapa niille sairaanhoitopiirin työntekijöille ja johtajille, joiden mielestä kipuraja on jo tullut vastaan? Tai joiden mielestä on käytännössä mahdotonta yhtä aikaa kehittää terveyspalveluja ja vähentää kustannuksia? Kaikki toiminnot pitää käydä läpi ja miettiä, mitä voimme tehdä uudella tavalla paremmin ja tehokkaammin. Ennakkoluulottomalla uudistumisella saamme vieläkin paljon aikaan. Pahinta on kuvitella, että jatkamalla kaikkia vanhoja toimintatapoja turvaisimme palveluiden toimivuuden. Tilanne on juuri päinvastoin, palvelut turvataan vain niitä uudistaen. Kaiken uudistaminen ei kuitenkaan saa olla itseisarvo; hyvistä ja tuloksekkaista toimintatavoista ei ole syytä luopua vain uudistamisen ilosta. Mihin kohtaan Varsinais-Suomi ja sen sairaanhoitopiiri sijoittuvat valtakunnallisessa vertailussa Kuntaliiton vinkkelistä etenkin talousmielessä siis? Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri yhtenä maamme suurimmista alan toimijoista on toiminut varsin hyvin. Piirin toimintamenot ovat kasvaneet kutakuinkin maan keskiarvon tahdissa. Tuo vauhti on kuitenkin liian nopea, jotta terveyspalvelujen rahoitus voidaan pidemmän päälle turvata. Varsinais-Suomessakin tarvitaan terveydenhuollon tuloksellisuuden lisäämistä. Yhä syvällisempää yhteistyötä Yhteistyö on avainsana palveluiden tehostamisessakin. Miten hyvin Suomen kunnat osaavat nykyisin tehdä yhteistyötä tehokkuuden lisäämiseksi ja kustannusten karsimiseksi? Koko ajan paremmin ja paremmin. Kunnat ovat siirtyneet yksittäisten tehtävien yhteistyöstä laaja-alaisempaan ja syvällisempään yhteistyöhön. Tuolla linjalla kannattaa määrätietoisesti jatkaa. Luodaan lopuksi katse kauemmas tulevaisuuteen. Tunnettu fakta on, että suurten ikäluokkien vanhentuessa hoivapalvelujen kysyntä kasvaa, kansantalouden ja verotulojen kasvu hidastuu ja kilpailu osaavasta työvoimasta kovenee. Kuinka tämä yhtälö ratkaistaan? Meidän pitää kaikin tavoin huolehtia ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpidosta ja omatoimisuudesta. Avopalveluja ja kotona asumista on kehitettävä. Tarvitaan myös muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpiteitä, kuten esteettömämmän yhteiskunnan rakentamista ja vaikkapa vanhojen kerrostalojen hissien rakentamisen vauhdittamista. Tarvitsemme myös uudenlaista lähimmäistyötä. Ikäihmisten lisääntyvä yksinäisyys heikentää heidän elämänlaatuaan ja selviytymismahdollisuuksiaan omassa kodissa. Tätä ongelmaa ei kyetä ratkaisemaan kunnallisen henkilöstön voimin. Tarvitaan lisää vapaaehtoisvoimia, esimerkiksi työttömien ottamista mukaan lähimmäistyöhön. Melkoiset ovat haasteet. Mutta eivät mahdottomat, ainakaan Kuntaliiton varatoimitusjohtajan mielestä. Vaikka edessämme ovat vaikeutuvat ajat, niistä kyllä selvitään, kunhan vain uudistamme toimintatapojamme ja hallintorakenteitamme. Se vaatii määrätietoista ja pitkäjänteistä toimintaa, Timo Kietäväinen painottaa.

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen

VeTe. Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Tervetuloa! Paino Puheeksi koulutukseen Ohjelma 13.00-13.10 Koulutustilaisuuden avaus ylilääkäri Petri Virolainen 13.10-13.25 Varsinaissuomalaisten terveys ja lihavuus projektipäällikkö TH -hanke, Minna

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli

Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Esimerkki uusista hoidoista lihavuuskirurgian tulokset ja tuleva rooli Markku Luostarinen LT, Dosentti Kirurgian ylilääkäri Päijät-Hämeen keskussairaala Lihavuus Painoindeksi BMI (body mass index, kg/m

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN

SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Terveyden edistämisen hyvien käytäntöjen kehittäminen ja välittäminen SÄHKÖISTEN TERVEYDEN EDISTÄMISEN PUHEEKSI OTTAMISEN TOIMINTAMALLIEN KEHITTÄMINEN Mervi Siekkinen, projektisuunnittelija TH hanke 20.10.2011

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014

STESOn toimintaa. STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena 24.3.2014 Terveyttä ja hyvinvointia yhteistyöllä Itä-Suomessa Kevätkoulutuspäivät 20.-21.3.2014 KYS, Kuopio STESO-verkosto terveyden edistämistyön tukena Veikko Kujala, puheenjohtaja Suomen terveyttä edistävät sairaalat

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL

Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Mikä ohjaa terveyden edistämistä? Heli Hätönen, TtT Koordinaattori, Imatran kaupunki Projektipäällikkö, THL Terveyden edistämisen toiminnan yksinkertaisuus - ja saman aikainen kompleksisuus Lähestymistapoja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia

Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ruokapalvelun haasteet ja käytännön sovellutuksia Ravitsemusfoorumi 2014 Gerontologinen ravitsemus- tutkimuksesta hyviin käytäntöihin 26.9.2014 Virpi Kemi Ruokapalvelujohtaja, vastuualuejohtaja Tays ruokapalvelut

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010

LEHDISTÖTILAISUUS 22.10.2010 LEHDISTÖTILAISUUS 22.1.21 Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå ITÄ-UUDENMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN JÄRJESTÄMINEN TULEVAISUUDESSA HANKKEEN VÄLIRAPORTTI SELVITYSHENKILÖ LEENA PENTTINEN TERVEYDENHUOLLON-

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 62/2003 vp Pehmytkudosreuman lääkitys Kela-korvauksen piiriin Eduskunnan puhemiehelle Pehmytkudosreuman (fibromyalgian) hoitoon käytettävät lääkkeet eivät kuulu Kelan erityiskorvattavien

Lisätiedot

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt

Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Terveyden edistämisen hyvät käytännöt Timo Leino, LT, dos. ylilääkäri Hyvä työterveyshuoltokäytäntö - mikä uutta? 26.9.2014, Helsinki Elintavat, terveys ja työkyky Naisista 57 % ja miehistä 51 % harrasti

Lisätiedot

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa

Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Vaikean ja sairaalloisen lihavuuden hoito VSSHP:ssa Pirjo Immonen-Räihä Arviointiylilääkäri 1.2.2011 Lihavuus Lievä lihavuus painoindeksi 25-29,9 Merkittävä lihavuus 30-34,9 Vaikea lihavuus 35,0-39,9 Sairaalloinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012

Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Karjalan XII lääketiedepäivät 13.6. 14.6.2012 Perusterveydenhuollon kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet/challenges and possibilities in developing primary health care Prof. Raimo Kettunen Raimo Kettunen

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 436/2004 vp Kivunhoitoon erikoistuneen lääkärin saaminen terveysasemille Eduskunnan puhemiehelle Kipupotilasyhdistys on valtakunnallinen, ja sen toiminnan periaatteena on kipupotilaiden

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen

Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen Terveyden edistämisen alueellisen koulutuksen kehittäminen ja toteuttaminen, TH projektisuunnittelija, TtM 20.10.2011 Tehtävä 6 Tavoitteena on lisätä sosiaali- ja hoitotyön johtajien tietoja väestön terveyden

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri ja kansalliset terveyden edistämisen ohjelmat Suomen terveyttä edistävät sairaalat ry Verkostotapaaminen 2.3.2009 Turku Päivi Nygren Hallintoylihoitaja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit

Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Terveydenhuollon maailma muuttuu - olemmeko valmiit Päivi Koivuranta-Vaara LKT, hallintoylilääkäri 1 Elinkeinorakenteen muutos Teollinen tuotanto vähenee ja siirtyy muualle Suomessa ei enää valmisteta

Lisätiedot

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus)

Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) 1 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos THM, esh Marja Renholm Väitöstutkimus: Continuity of patient care in day surgery (Päiväkirurgisen potilaan hoidon jatkuvuus) LEKTIO 6.11.2015

Lisätiedot

Språkbarometern Kielibarometri 2012

Språkbarometern Kielibarometri 2012 Språkbarometern Kielibarometri 1. Service på svenska (svenskspråkiga minoriteter, N=0) Palveluita suomeksi (suomenkieliset vähemmistöt, N=1) Får du i allmänhet service på svenska? KOMMUNAL SERVICE 0 0

Lisätiedot

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori

Lihavuuden kustannuksia. Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuuden kustannuksia Markku Pekurinen, osastojohtaja, tutkimusprofessori Lihavuus Monien sairauksien riskitekijä Väestötasolla nopeasti yleistyvä ongelma Taloudellisista vaikutuksista lisääntyvästi

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä

Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Perusterveydenhuollon yksikkö Satakunnan sairaanhoitopiirissä ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä Pirjo Immonen-Räihä Perusterveydenhuollon yksikön johtaja, VSSHP, SATSHP Geriatrian erikoislääkäri,

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet

MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet MAAHANMUUTTAJIEN TYÖLLISYYDELLÄ JA OSALLISUUDELLA HYVINVOINTIA POHJANMAALLE - alueellisen yhteistyön mahdollisuudet ja haasteet INVANDRARES SYSSELSÄTTNING OCH DELAKTIGHET FÖR VÄLFÄRDEN I ÖSTERBOTTEN -

Lisätiedot

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3

Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2. Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki 96,2 MHz, Turku 100,1 MHz) liite 3 TOIMILUVAT ANALOGISEEN RADIOTOIMINTAAN Varsinais-Suomi Iniön kunta Iniö (Iniö 99,0 MHz) liite 1 Pro Radio Oy Turku (Turku 105,5 MHz, Salo 105,2 MHz) liite 2 Pro Radio Oy Turku (Loimaa 106,8 MHz, Mynämäki

Lisätiedot

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma

Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma Kanta-Hämeen alueellinen hoitotyön kehittämis- ja toimenpideohjelma 2011 2015 Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä Saatteeksi Kanta-Hämeen alueella käynnistettiin syksyllä 2005 yhteistyö hoitotyön

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke

Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Terveydenhuollon tulevaisuus Kuinka tietotekniikka tukee kansalaisen terveydenhoitoa Apotti-hanke Tuotekehitysjohtaja Heikki Onnela Finlandia-talo 3.9.2013 Mikä on Apotti-hanke? Apotti-nimi on yhdistelmä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 845/2006 vp Internetin hankkiminen yhteydenpitoon työvoimaviranomaisten kanssa Eduskunnan puhemiehelle Työttömän työnhakijan piti lähettää työvoimaviranomaiselle kuittaus sähköisen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 416/2013 vp Kehitysvamma-alan ammattitutkinnon kelpoisuus sosiaali- ja terveysalalla Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvamma-alan ammattitutkintoon valmistavaa koulutusta tarjotaan useissa

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelut - Kohti näyttöön perustuvaa toimintaa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus, Helsinki 23.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16

Tiedotustilaisuus PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 PÖYTÄKIRJA 2012-05-16 Tiedotustilaisuus Aika Torstai 16. toukokuuta 2013 klo 18 20 Paikka Kaupunginjohtotoimisto, Köpmansgatan 20, Informationssalen Läsnä 27 henkilöä Antti Yliselä, suunnittelupäällikkö

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1019/2013 vp Poliisin lupapalveluiden ajanvaraus Eduskunnan puhemiehelle Poliisin lupapalveluita varten pitää jatkossa varata aika Keski-Pohjanmaan ja Pietarsaaren poliisilaitoksella.

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet

D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet D2D-hanke Diabeteksen ehkäisyn sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen haasteet Karita Pesonen suunnittelija, ravitsemusterapeutti Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä D2D-hanke 2003: Miksi 2D-hanke?

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa

Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Joanna Briggs Instituutin yhteistyökeskuksen toiminta Suomessa Yhteistyökeskuksen julkistamistilaisuus Hoitotyön Tutkimussäätiö Marjaana Pelkonen, hallituksen pj Sisällys Tausta Organisoituminen Miten

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 85/2011 vp Varhennetun eläkkeen vaikutukset takuueläkkeeseen Eduskunnan puhemiehelle Laki takuueläkkeestä tuli voimaan 1.3.2011, ja sen tarkoituksena on ollut turvata Suomessa asuvan

Lisätiedot

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa?

Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Miksi terveyden edistäminen kiinnostaisi kuntajohtajaa? Terveyden edistäminen tylsät hampaat vai sitkeä liha? Terve-Sos 14.5.2009 Riitta Simoila kehittämisjohtaja Helsingin kaupungin terveyskeskus Terveyden

Lisätiedot

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Keski-Suomen sairaanhoitopiirin sairaaloita koskeva TERVEYDEN EDISTÄMISEN TOIMINTAOHJELMA vuosille 2009-2013 Käsitelty Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtoryhmässä 18.5.2009 Johtajaylilääkäri Jukka Puolakka

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen

Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Valtakunnalliset rekisterit hoito- ja terveystieteellisessä tutkimuksessa 8.12.2010 Katriina Laaksonen Esityksen sisältö ja lähteet Esitys Johdantoa aiheeseen Sairaanhoitajaliitosta lyhyesti, miksi olemme

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 751/2004 vp Osa-aikalisän nykyistä joustavampi käyttö hoivatyössä Eduskunnan puhemiehelle Osa-aikalisä antaa työntekijälle mahdollisuuden lyhentää työaikaansa määräaikaisesti. Työnantajan

Lisätiedot

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu

Hoitaminen. Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia. Potilas. Potilas. Liite 1, LTK 6/2010. Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Yhdessä kohti terveyttä ja hyvinvointia Liite 1, LTK 6/2010 Potilas Vetovoimaisuus - julkinen kuva -ympäristö Palvelut - valikoima - vaikuttavuus ja laatu Hoitaminen Asiointi ja viestintä - sähköinen asiointi

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla?

Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? Terveydenhuoltolaki ja terveyden edistäminen - mitä muutoksia yhteistoiminta-alueilla? YHTEISTOIMINTA-ALUEVERKOSTON XIV TAPAAMINEN 17.2.2011 Helsinki Neuvotteleva virkamies Kerttu Perttilä, STM 1 2.3.2011

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1059/2005 vp Raskaana olevien päihteidenkäyttäjien pakkohoito Eduskunnan puhemiehelle Suomi on saanut kyseenalaisen kunnian sijoittua maailman kymmenen kärkimaan joukkoon alkoholin

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista

Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista Rahoitusjärjestelmä tukemaan arvon tuottamista STAS - Rahoitusseminaari THL 25.9.2009 Juha Teperi Esityksen teemat Palvelujärjestelmäpolitiikan tavoitteet ja rahoitus Kuinka maksaa hoitavista palveluista?

Lisätiedot

SpråkBarometern KieliBarometri 2008

SpråkBarometern KieliBarometri 2008 SpråkBarometern KieliBarometri 2008 Målgrupp/kohderyhmä kiga i tvåspr språkiga kommuner med finsk majoritet Suomenkielisiä kaksikielisissä kunnissa missä ruotsinkielinen enemmistö Urval kommunvis/otos

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 77/2012 vp Työikäisten muistisairaiden huomioiminen Eduskunnan puhemiehelle Suomessa arvioidaan olevan noin 70 000 100 000 Alzheimerin tautia sairastavaa potilasta. Pääasiassa Alzheimerin

Lisätiedot

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa

Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Lasten lihavuuden ehkäisy kouluterveydenhuollossa Paula Häkkänen Koululääkäri Helsingin kaupunki, Terveyskeskus, Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Kuva:Shutterstock Lihavuus laskuun - Hyvinvointia ravinnosta

Lisätiedot

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Kumppanuussopimus. Tahto-osa. Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 1 /5 Organisaatiot Eurajoen kunta ja Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Sopimuskausi 2013 2015 Johtopäätökset toimintaympäristön kehityksestä 65 75 -vuotiaiden määrä kasvaa, huoltosuhde heikkenee

Lisätiedot

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys Mitä on kuntoutus ja kuntoutuminen? Kuntoutuminen on ihmisen tai

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot