Kemikaalilaitosten verkostoitunut toiminta

Transkriptio

1 TURVATEKNIIKAN KESKUS, TUKES Kemikaalilaitosten verkostoitunut toiminta Aki Ijäs

2 Johdanto Kemikaaleja käsittelevät teollisuuslaitokset toimivat verkottuneesti ja ulkoistavat toimintojaan. Eri tutkimuksissa esitetään vaihtelevia tietoja ulkoistettujen toimintojen määrästä. Tukesin tekemän selvityksen mukaan 96 % kemikaalilaitoksista on ulkoistanut toimintojaan. Eniten ulkoistettuja toimintoja on seuraavilla alueilla: kunnossapito, logistiikka ja vartiointi. Ulkoistamisella pyritään tehostamaan toimintoja ja hankkimaan uutta osaamista, mikä mahdollistaa keskittymisen yrityksen ydintoimintaan. Ulkoistaminen asettaa uusia haasteita yritysten riskienhallinnalle. Toisaalta se tuo uutta osaamista, joka voi olla myös turvallisuusosaamista. Tuotantolaitoksella olevilta ulkopuolisilta pitää vaatia samojen sääntöjen noudattamista kuin omilta ja samalla olla avoin uusille paremmille käytännöille. Teollisuusalueen sisällä on tapahtunut muutoksia. Yhden tuotantolaitoksen sijasta alueella onkin monta yritystä on syntynyt naapuriverkosto. Tietojenvaihto riskeistä kannattaa ja yritysten välinen yhteistyö on entistä tärkeämpää. Kemikaaliturvallisuussäädöksiin on myös tulossa yhteisyöhön velvoittavia kohtia. 2

3 Erilaisia verkostoja ja niiden turvallisuushaasteita Yrityksen kokonaisverkosto koostuu kaikista sen toimintaan vaikuttavista henkilöistä ja organisaatioista. Verkostoista voidaan erottaa kaksi eri tasoa: horisontaaliset ja vertikaaliset verkostokumppanit. Vertikaaliset verkostosuhteet perustuvat yritysten välisiin sopimuksiin. Tällöin palvelu tai tavara siirtyy maksua vastaan toiselle yritykselle. Horisontaalinen verkostoituminen ei perustu tilaaja-toimittaja -suhteisiin, vaan muunlaiseen yhteistyöhön yritysten välillä. Esimerkiksi sijainti samalla teollisuusalueella tai tiedonvaihto yritysten kesken voidaan laskea horisontaaliseksi verkostoitumiseksi. Horisontaalisen ja vertikaalisen verkostoitumisen erottaminen ei ole aina helppoa, tai edes mahdollista, mutta näiden molempien tasojen ymmärtäminen on silti tärkeää. Erityisesti horisontaalisten verkostokumppaneiden hyödyntäminen esimerkiksi turvallisuusasioiden kehittämisessä jää usein huomioimatta. Vertikaalisessa yhteistyössä huomiota tulee kiinnittää muun muassa oikein tehtyihin sopimuksiin ja töiden yhteensovittamiseen tehdasalueella. Kokonaisverkosto voidaan jakaa erilaisiin osaverkostoihin toiminnan luonteen ja tavoitteiden mukaan. Tässä oppaassa teollisuuslaitoksen kokonaisverkosto on jaettu yhdeksään osaverkostoon. Osaverkostoja ovat: Kunnossapitoverkosto Logistiikkaverkosto Naapuriverkosto Raaka-aineverkosto Turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkosto Kehitysverkosto Kilpailijaverkosto Yrityksen sisäinen verkosto Muut verkostot. Jokaisen organisaation verkostot ovat aina yksilöllisiä. Oppaan verkostokuvat ja -kuvaukset ovat esimerkinomaisia. Jokaisen toimijan tulee itse hahmottaa oma verkostonsa sekä sen riskit ja mahdollisuudet. 3

4 Kokonaisverkosto Kokonaisverkosto koostuu edellä luetelluista osaverkostoista. Naapuriverkosto, kilpailijaverkosto ja yrityksen sisäinen verkosto voidaan laskea horisontaalisiksi verkostoiksi. Näissä yhteistyö perustuu pääosin tiedonvaihtoon toimijoiden kesken. Kunnossapitoverkosto, logistiikkaverkosto ja raaka-aineverkosto ovat taas selkeästi vertikaalisia verkostoja. Vaikka samalla toimittajatasolla olevilla alihankkijoilla voidaankin katsoa olevan horisontaalisia verkostosuhteita keskenään, on alihankkijoilla ydinyritykseen yleensä sopimukseen perustuva tilaaja toimittaja -suhde. Kehitysverkostossa, turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkostossa sekä muiden toimijoiden verkostossa on sekä horisontaalisia että vertikaalisia verkostosuhteita tarkasteltavan laitoksen ja muiden toimijoiden välillä. Kunnossapitoverkoston työ tapahtuu tyypillisesti tehdasalueella. Logistiikkaverkoston toimijat vierailevat alueella ja toimittavat siellä purku- ja lastaustehtäviä. Kilpailijaverkosto, raaka-aineverkosto ja yrityksen sisäinen verkosto sijaitsevat yleensä tehdasalueen ulkopuolella. Muissa verkostoissa on toimijoita sekä tehdasalueella että sen ulkopuolella. Esimerkiksi kehitysverkostossa mainostoimisto saattaa tehdä työnsä täysin tehdasalueen ulkopuolella, mutta rakennusmiehet voivat tehdä työnsä tehdasalueella. Kokonaisverkostoa, niin kuin muitakin verkostoja arvioitaessa on otettava huomioon, että ne ovat esimerkinomaisia. Kaikkien teollisuuslaitosten verkostot ovat aina omanlaisiaan. Vaikka kokonaisverkoston kuvauksessa raaka-aineverkosto on laskettu tehdasalueen ulkopuolella sijaitsevaksi, saattaa laitos hankkia sähkön ja höyryn tehdasalueella sijaitsevalta, toisen toimijan vastuulla olevalta voimalaitokselta. 4

5 Riskienhallinta yrityksen kokonaisverkostossa: Kokonaisuuden hallinta Osaverkostojen toimintojen yhteensovittaminen Vastuualueiden rajapintojen aukottomuus Vertikaalisten verkostojen oikein tehdyt sopimukset Horisontaalisten verkostojen yhteistyömahdollisuuksien hyödyntäminen Yritys tunnistaa omat verkostonsa ja ulkoistetut toimintonsa ja arvioi kokonaisuuden turvallisuudenhallintaa. Selkeä vastuiden määrittely, esimerkiksi alihankintaketjuissa tiedon siirto työntekijätasolle ja alihankkijoiden valvonta. Yhteiset palaverit ja riskien yhteinen käsittely. Keskinäiset auditoinnit Keskitetty töiden hankintamalli ohjeineen. Toimittajien määrän kohtuullisena pitäminen ja pidemmät sopimukset saattavat helpottaa kokonaisuuden hallintaa. Vastuualueet määritellään sopimuksissa selkeästi. Alihankkijalle kerrotaan muista alueen toimijoista. Ulkoistamissopimuksiin sisällytetään turvallisuusasiat, eli niihin liittyvät eri osapuolten vastuut. Turvallisuusvaikutuksia tarkastellaan laajalla aikaakselilla, jotta käytön aikana voidaan hyödyntää saavutettavissa olevat turvallisuushyödyt. Ulkoistettaessa huolehditaan, että yrityksellä itsellään säilyy riittävästi omaa osaamista, jotta osataan tilata laadukkaasti. Turvallisuusasiantuntijat mukana hankinta- ja sopimusvaiheissa. Hankintavaiheessa varmistetaan, että vaatimukset on toimittajien puolelta ymmärretty oikein ja että tarjoukset perustuvat ko. vaatimusten täyttämiseen. Horisontaalisten verkostojen ja yhteistyömahdollisuuksien tunnistaminen (esimerkiksi naapurit, kilpailijat, oppilaitokset sekä omat muiden paikkakuntien ja maiden laitokset). Säännöllinen tiedonvaihto (esimerkiksi kokoukset, intranet ja sähköposti). 5

6 Kunnossapitoverkosto Kunnossapitoverkosto on luonteeltaan selvästi vertikaalinen. Kunnossapitonsa ulkoistaneilla teollisuuslaitoksilla on monesti useita eri kunnossapitosopimuksia. Ulkoistettavia kunnossapitopalveluita ovat esimerkiksi mekaaninen-, sähkö- ja automaatiokunnossapito. Sopimuksia voi olla useita myös samalla kunnossapitoalueella, kuten automaatiokunnossapidossa. Kunnossapitoyrityksellä on omat alihankkijansa ja näillä taas omat alihankkijansa. Ketjussa kauimpana olevat yritykset ja niiden väliset suhteet vaikuttavat myös tuotteiden ja palveluiden laadullaan osaltaan teollisuuslaitoksen prosessiturvallisuuteen. Ketjussa tarkasteltavaa laitosta lähimpänä olevien toimijoiden voidaan kuitenkin olettaa olevan turvallisuudenhallinnan kannalta kaikkein merkittävimpiä, koska niillä on suorat sopimukset tarkasteltavaan laitokseen ja ne tekevät eniten töitä sen alueella. Vuokratyövoiman käyttäminen on ehkä yleisintä juuri kunnossapitoverkostossa. Vuokratyövoimaa käytetään monesti erilaisiin kunnossapitotehtäviin ja siivoukseen. Vuokratyövoiman tilaaja saattaa olla tarkasteltava teollisuuslaitos tai joku sen alihankkijoista eli vuokratyövoima voi kuulua mille tahansa toimittajatasoista. Samalla toimittajatasolla olevat yritykset ovat horisontaalisesti verkostoituneita. Esimerkiksi kunnossapitoyritysten täytyy toimia keskenään yhteistyössä toimiessaan yhteisellä työpaikalla. Niitä sitovat myös samat isäntäyrityksen antamat alueella työskentelyä koskevat ohjeet. Isäntäyrityksen johdolla alueella toimivat yritykset huolehtivat töiden turvallisesta yhteensovittamisesta. 6

7 Riskienhallinta kunnossapitoverkostossa Kunnossapitotyöt monesti vaativia erikoistöitä, joissa myös riskit ovat suuret. Kunnossapitotöiden yhteensovittaminen muun prosessin kanssa ja työntekijöiden tietämys prosessista. Kunnossapitotöihin liittyy aina muutos. Yrityksellä voi olla useita kunnossapitosopimuksia, mikä asettaa vaatimuksia yhteistyölle rajapinnoissa. Ulkoistuksen alkuvaiheessa kunnossapidon työntekijöinä jatkavat usein samat henkilöt, jotka ovat tehneet työtä itse yrityksenkin palveluksessa, jolloin he tuntevat toimintaympäristönsä ja siihen liittyvät riskit hyvin. Ajan myötä henkilökunnan vaihtuessa tämä tietämys vähenee, ellei siitä huolehdita ohjein ja koulutuksin. Työpaikan erikoisolosuhteiden huomioiminen koulutuksessa ja ohjeistuksessa tärkeää. Pitkäaikaisten kulkulupien suhteen noudatetaan tiukkoja periaatteita. Määriteltävä muutostenhallintamenettelyt, joihin sisältyy mm. muutoksien määrittely, muutoksiin liittyvien riskien arviointi, valtuudet, vastuut ja viestintä muutoksista. Työmaapalaverit, selkeän kuvan muodostaminen kaikille osapuolille siitä, miten turvallisuushallinta toteutetaan, miten sitä ohjataan, seurataan ja valvotaan. Selkeä vastuunjako jo sopimuksissa. Alihankkijan informointi muista alueella suoritettavista töistä ja niiden aikatauluista. 7

8 Raaka-aineverkosto Raaka-aineverkoston kautta yritys saa tarvitsemansa raaka-aineet, tarvikkeet ja energian. Tällä verkostolla on yleensä merkittävä yhteys yrityksen logistiikkaverkostoon, jonka kautta raaka-aineiden, tarvikkeiden ja energian jakelu voidaan hoitaa. Jos sama yritys hoitaa sekä tavaran myymisen että sen kuljetuksen, kuuluu se sekä raaka-aineverkostoon että logistiikkaverkostoon. Raaka-aineverkosto on kunnossapitoverkoston tapaan luonteeltaan vertikaalinen. Raaka-aineiden, energian ja tarvikkeiden toimittamista koskevia sopimuksia yrityksellä on usein myös useita. Myös tässä verkostossa toiminta on usein pitkälle ketjuuntunutta. Horisontaalinen verkostoituminen muodostuu samojen toimittajatasojen kautta teollisuuslaitoksen toiminnan muutosten ja vaatimusten vaikuttaessa kaikkiin saman tason toimijoihin. Riskienhallinta raaka-aineverkostossa: Tiedonkulku toimitettavien aineiden ominaisuuksista ja riskeistä sekä tilaajan vaatimuksista ja kokemuksista molempiin suuntiin. Raaka-aineiden valinnassa ja tilauksessa otetaan huomioon prosessin olosuhteet ja vaatimukset. Raaka-aineen toimittaja varmistaa tilaajan riittävät tiedot esimerkiksi toimitettavista vaarallisista kemikaaleista. Vaarallisia kemikaaleja käsittelevä laitos raportoi käyttökokemuksistaan sekä mahdollisista vaaratilanteista ja onnettomuuksista myös raaka-aineen toimittajalle. 8

9 Logistiikkaverkosto Logistiikkaverkostoon kuuluvat alihankkijoilta yritykselle tavaraa toimittavat yhteistyökumppanit ja yritykseltä asiakkaan suuntaan lähtevistä kuljetuksista vastaavat kumppanit. Logistiikkaverkostoon kuuluvat myös varastopalvelut, joiden ulkoistaminen on nykyään varsin yleistä. Se on myös luonteeltaan vertikaalinen perustuessaan tilaaja toimittaja -suhteisiin. Logistiikkaverkostoa käytetään usein hyväksi raaka-aineverkoston tuotteiden toimittamiseen teollisuuslaitokselle. Teollisuuslaitoksen prosessiturvallisuuden kannalta toimitusketjun lähimmät kuljetusyritykset ovat erityisen merkittäviä, koska ne suorittavat lastaus- ja purkutehtäviä laitoksen alueella. Riskienhallinta logistiikkaverkostossa: Purku- ja lastaustehtävät tehdasalueella Tuntevatko kuljettajat tehdasalueen, varastoitavat kemikaalit ja säiliölaitteet? Uusien kuljettajien perehdytys Yhteiset turvallisuusauditoinnit (kuljetusyritys/isäntäyritys) Kuljetusyritys mukana riskienarvioinneissa sekä muutoksissa Koulutus- ja perehdytyssuunnitelmat Koulutusta myös kokeneille kuljettajille määräajoin. Osaamista ja toiminnan turvallisuutta arvioitava. 9

10 Turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkosto Turvallisuuteen, terveydenhuoltoon ja ympäristönsuojeluun liittyviä palveluita voidaan tilata laitoksen ulkopuolelta, jolloin muodostuu vertikaalisia verkostoja. Viranomaisten tekemä valvontatyö ja neuvonta voidaan laskea kuitenkin luonteeltaan horisontaaliseksi. Horisontaalisuus korostuu tässä verkostossa ja turvallisuudenhallinta tuleekin nähdä kokonaisuutena, jossa kaikki toimet vaikuttavat toisiinsa. Turvallisuuden kokonaishallinnan ulkoistaminen on siten mahdotonta. Verkoston toimijoilla saattaa olla myös muita toimijoita hyödyttävää turvallisuuteen liittyvää tietoa. Turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkossa toimivien tulee tehdä yhteistyötä ja jakaa tietoa toisilleen kaikkien laitoksen turvallisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamiseksi. Turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkostoon kuuluvista toimijoista poliisi, vartiointi- ja tietoturvayritykset sekä pelastuspalvelu huolehtivat yrityksen turvallisuudesta, onnettomuuksien ehkäisystä ja onnettomuuksien rajaamisesta. Yritys saattaa ulkoistaa myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamonsa tai laboratorionsa toiminnan, jolloin vastuu ympäristöturvallisuudesta siirtyy osittain yhteistyöyritykselle. Työterveyshuolto huolehtii työntekijöiden terveydestä ja osallistuu yleensä myös yrityksen riskienhallinnan kehittämiseen. Viranomaiset valvovat, että yrityksen turvallisuudesta, terveydestä ja ympäristöstä huolehtiminen on vähintään lainsäädännön vaatimusten mukaisella tasolla. Riskienhallinta turvallisuus-, terveys- ja ympäristöverkostossa: Kokonaisuuden hallinta Kommunikaatio kaikkien turvallisuutta kehittävien toimijoiden kesken. Vartiointi on lähes aina ulkoistettu. Tuntevatko vartijat tehdasalueen ja prosessit niin, että tieto vartijoiden havaitsemista poikkeus- ja vaaratilanteista siirtyy eteenpäin? Kokonaisvastuu turvallisuudesta on ydinyrityksellä. Auditoinnit Kunkin tahon vastuiden selkeä määrittely. Eri tahot mukana riskienarvioinneissa. Yhteistyöpalaverit Alueen yleiskoulutuksen lisäksi havaintojen tekemistä tukevaa koulutusta prosessituntemuksesta. 10

11 Kehitysverkosto Kehitysverkoston avulla yritys pyrkii kehittämään liiketoimintaansa. Usein kehitystoiminta on projektiluonteista. Yritys voi tehdä yhteistyötä tutkimuslaitosten, yrityskumppaneiden ja oppilaitosten kanssa. Yritys voi myös tilata konsulttipalveluita tai esimerkiksi ulkoistaa suunnittelu-, tutkimus-, tuotekehitys-, markkinointitai mainontatoimintonsa. Myös uuden infrastruktuurin rakentaminen katsotaan tässä kehitysverkoston toimintaan kuuluvaksi. Yhteistyö yrityskumppaneiden, oppilaitosten ja tutkimuslaitosten kanssa on horisontaalista. Tilatut asiantuntija- tai rakennuspalvelut ovat taas vertikaalista verkostoitumista. Kehitysverkoston analysoinnin tekee haasteelliseksi sen dynaamisuus. Kaikilla sen toimijoilla on yleensä omat projektinsa, joilla on selkeä alku ja loppu. Näin ollen kehitysverkoston laajuus ja riskit muuttuvat jatkuvasti. Kehitysverkoston toimijoiden projektit saattavat vaikuttaa toisiinsa, joten kehitysverkoston toimijoiden horisontaalisten suhteiden ymmärtäminen on tärkeää. Riskienhallinta kehitysverkostossa: Muutoksenhallinta kehitysprojekteissa Kehitysprojektit tuovat alueelle paljon uusia henkilöitä, joiden tuntemus alueesta ja prosessista saattaa olla vähäinen. Kehitysprojekteissa mukana olevien eri organisaatioiden toiminnan yhteensovittaminen. Riittävä yrityksen toiminnan tuntemus ulkopuolelta tilatuissa suunnittelupalveluissa. Selkeät muutostenhallintaprosessit Koulutus, perehdytys ja valvonta Yhteiset palaverit ja muu tiedonvaihto toimijoiden kesken. Pitkäaikaiset sopimukset ja alihankkijan riittävä perehdytys. 11

12 Naapuriverkosto Naapuriverkostoon kuuluvat maantieteellisesti ja yhteisten riskien kannalta merkittävän lähellä tarkasteltavaa teollisuuslaitosta sijaitsevat naapurit. Samalla tehdasalueella tai teollisuuspuistossa toimivat yritykset kuuluvat naapuriverkostoon. Myös yritykset, jotka maantieteellisen läheisyyden vuoksi ovat toistensa kanssa yhteistyössä esimerkiksi kuljetusten, energiaverkostojen tai yhteisten turvallisuusriskien vuoksi kuuluvat naapuriverkostoon. Naapuriverkostoon lasketaan kuuluvaksi myös esimerkiksi laitoksen läheisyydessä sijaitsevat koulut, päiväkodit, liiketilat ja asukkaat. Saman aidan sisäpuolella saattavat toimia tarkasteltavan laitoksen lisäksi esimerkiksi voimalaitos ja kunnossapitoyritys. Niiden toiminnan turvallinen yhteensovittaminen on tärkeää ja yritykset ovat siten horisontaalisesti verkostoituneita. Samoilla yrityksillä on usein myös tilaaja toimittaja -suhteita keskenään ja ne voivat kuulua teollisuuslaitoksen muihinkin verkostoihin. Tehdasalueen ulkopuolella, mutta kuitenkin yhteisten riskien alueella sijaitsevasta toiminnasta esimerkki ovat muun muassa satama-alueet. Öljyonnettomuuden sattuessa vaikutukset saattavat levitä vesiteitse kauas laitoksen alueelta. Kemikaalilaitosten kohdalla vaarallisten kemikaalien pääseminen ilmaan aiheuttaa usein vaaratilanteen naapuriverkoston turvallisuudelle. 12

13 Riskienhallinta naapuriverkostossa Naapureiden ymmärtäminen omaksi verkostoksi Vastuualueiden rajat Tiedonvaihto Yhteistyö naapuriyritysten kanssa Kaikkien alueen yritysten vastuut ja velvollisuudet tunnistetaan ja määritellään selkeästi erityisesti yhteisessä käytössä olevien laitteistojen, alueiden tai muiden yhteisten, turvallisuuteen vaikuttavien asioiden osalta. Turvallisuusasioiden huomioonottaminen vuokrasopimuksissa Säännölliset tapaamiset Sisäiset/keskinäiset tarkastukset tai auditoinnit Intranet, sähköpostit Tiedonvaihto toimintaan liittyvistä onnettomuusriskeistä ja saatujen tietojen huomioonottaminen toimintaperiaatteissa, turvallisuusjohtamisjärjestelmässä, turvallisuusselvityksessä, sisäisessä pelastussuunnitelmassa tai vastaavissa selvityksissä. Yhteistyö pelastussuunnitelmien laatimisessa, pelastusharjoituksissa, yleisölle tiedottamisessa sekä tietojen toimittamisessa ulkoisen pelastussuunnitelman laatimista varten. Yhteiset periaatteet, jotka koskevat kulunvalvontaa, alueen liikennettä, toiminnanharjoittajien keskinäistä viestintää, vaarojen tunnistamista ja vastaavia turvallisuuteen liittyviä asioita. 13

14 Kilpailijaverkosto Kilpailijaverkosto koostuu teollisuuslaitoksesta ja sen kilpailijoista. Kilpailijoilla on keskenään ainakin osittain samat markkinat. Kilpailijoilla voi olla myös yhteisiä yhteistyöyrityksiä. Esimerkiksi samankaltaisia tuotteita valmistavien kilpailijoiden raaka-aineverkostoissa on monesti yhteisiä toimijoita. Toisaalta kilpailijat voivat tehdä myös yhteistyötä keskenään. Yksi kilpailijoiden mahdollisista yhteistyömuodoista ovat toimialakohtaiset järjestöt, kuten Kemianteollisuus ry, Öljy- ja Kaasualan Keskusliitto tai Metsäteollisuus ry. Yhteistoimintaa voi olla myös kansainvälisten järjestöjen kautta. Järjestöjen kautta yrityksillä on mahdollisuus jakaa tietojaan ja kehittää toimintaansa esimerkiksi turvallisuuteen liittyvissä asioissa. Alan turvallisuus koetaan monesti yhteiseksi asiaksi ja kilpailijoiden onnettomuudet rasitteeksi koko alalle. Toisaalta yhteistyötä voi vaikeuttaa turvallisuuteen liittyvien tietojen salassapito kilpailijoilta. Yhteistyö järjestöjen ja kilpailijoiden kesken on horisontaalista. Kilpailijoilla on mahdollisuus kuitenkin myös vertikaaliseen yhteistyöhön, jos ne tilaavat tuotteita tai palveluita toisiltaan. Tällainen toiminta voidaan kuitenkin laskea toiminnasta riippuen myös esimerkiksi raaka-aineverkon alaisuuteen. Riskienhallinta kilpailijaverkostossa: Kilpailijoiden ja toimialan virheistä ja onnettomuuksista oppiminen. Kilpailijoiden hyvistä käytännöistä oppiminen. Avoin yhteistyö turvallisuuteen liittyvissä asioissa kilpailijoiden kesken. Hyvä tiedonvaihto ja ohjeistus toimialajärjestöjen kautta. 14

15 Yrityksen sisäinen verkosto Yrityksen sisäiseen verkostoon kuuluvat saman yrityksen eri laitokset. Suuremmilla yrityksillä on useita laitoksia kotimaassa ja joskus myös ulkomailla. Eri laitokset voidaan katsoa keskenään horisontaalisesti verkostoituneiksi. Hyvin toteutetussa turvallisuuden hallinnassa tiedot tehdyistä parannustoimenpiteistä ja sattuneista onnettomuuksista tulevat kaikkien laitosten tietoon. Periaate on siis sama kuin kilpailijaverkostossa eli tieto turvallisuuden kehittämismahdollisuuksista kulkee kattojärjestön tai johdon kautta kaikille toimijoille. Tällaisella verkostoitumisella turvallisuuden tasoa on mahdollisuus parantaa huomattavasti nopeammin kuin ainoastaan omaan toimintaan keskittymällä ja sen virheistä oppimalla. Yleensä toiminta laitosten välillä on tiedonvaihtoa, mutta joskus laitokset voivat toimittaa toisilleen raakaaineita. Esimerkiksi paperialan yrityksen yksi laitos saattaa tuottaa sellua myös toisten laitosten paperikoneiden tarpeisiin. Riskienhallinta yrityksen sisäisessä verkostossa: Tiedonkulku laitosten kesken Järjestelmällisillä menettelyillä varmistetaan, että yrityksen sisäiset ja viranomaisten tekemät kehitysehdotukset tulevat kaikkien laitosten tietoon. 15

16 Muut verkostot Muita laitoksen ulkoistamia palveluita voivat olla esimerkiksi ruokala- ja tietotekniikkapalvelut. Tehdasalueella vierailevat satunnaiset vieraat ja posti kuuluvat myös yrityksen verkostoon. Näistä muut paitsi vierailijat voidaan laskea sopimuksiin perustuvina vertikaaliseen verkostoon kuuluviksi. Ongelmalliseksi turvallisuuden kannalta tämän verkoston tekee se, että alueella vierailevilla satunnaisilla kävijöillä ei ole välttämättä riittävää tuntemusta alueesta ja laitoksen prosesseista. Riittävä opastus ja kulunvalvonta tulee huomioida myös tähän verkostoon kuuluvien toimijoiden kohdalla. Muiden kumppaneiden muodostaman verkoston riskienhallinta: Satunnaiset ja laitoksen toiminnan heikosti tuntevat vierailijat. Riittävä kulunvalvonta sekä tehdasalueen tuntemuksen ja opastuksen varmistaminen. 16