Terveysalan kasvustrategia. Taustatietoa prosessista ja sisällöstä Mikko Alkio

Transkriptio

1 Terveysalan kasvustrategia Taustatietoa prosessista ja sisällöstä Mikko Alkio 1

2 AIKATAULU JA PROSESSI

3 Aikataulu Analyysin ja strategisten tavoitteiden esittely Lokakuu 9, 2013 Tiivis kommunikointi ja julkisen / yksityisen sektorin vuoropuhelu 2013 maalis touko heinä syys marras tammi maalis touko heinä syys marras 2014 Life Science Finland -ryhmä perustetaan Kesäkuu 2013 Valmisteluvaihe Koko strategialuonnoksen, ml. toimenpideohjelman julkistus Joulukuu 10, 2013 Strategiavaihe Strategian luovutus ministeriöille Helmikuu 2014 Seurantavaihe

4 Työn rakenne Tiivis kolmen ministeriön yhteistyö (valmisteluryhmä), asiantuntijayhteisön vuoropuhelu (asiantuntijaryhmä) sekä keskeisten sidosryhmien (erilaiset kuulemiset, tapaamiset ja seminaarit) panos. Valmisteluryhmä (OKM, STM, TEM, Tekes, Suomen Akatemia) Asiantuntijaryhmä (25-30 hlö) Kuulemiset, tapaamiset Seminaarit Yhteistyö keskeisten sidosryhmien kanssa 4

5 LÄHTÖKOHTIA STRATEGIATYÖLLE

6 Lähtökohtia Strategiatyössä pyritään kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan: Toimialaa tarkastellaan laaja-alaisesti, ei ensisijaisesti yhden sektorin (esim. terveysteknologia, lääketeollisuus, bioteknologia, ICT jne.) näkökulmasta. Strategiatyö pohjautuu keskeisesti TEM:n joulukuussa 2012 julkaisemalle selvitykselle, ml. sen analyysi ja ekosysteemiajatteluun perustuva lähestymistapa. Strategiatyö ei ota kantaa terveyspalvelujen järjestämiseen, niihin liittyviin rakenteellisiin ratkaisuihin tai esitä esim. julkisten terveyspalvelujen tuottavuuden nostamiseksi liittyviä toimia. Terveydenhuoltojärjestelmää koskevia suosituksia annetaan vain siltä osin kuin niillä on relevanssia tutkimus- ja innovaatiotoimintaan liittyvän ekosysteemin näkökulmasta. 6

7 Läpinäkyvyys Vuorovaikutus 7

8 Syntyykö? Yhteinen tahtotila 8

9 Ihmiset osaavat, tutkivat, kehittävät, keksivät, innovoivat, kaupallistavat, myyvät, päättävät rahoituksesta ja investoinneista, hankkivat, osatavat palveluita jne. 9

10 Kunnianhimotaso Jotta Suomi voi nousta aidosti terveysalan yritysten houkuttelevaksi kasvu- ja sijaintipaikaksi, kilpailukykytavoitteet eivät riitä on luotava Suomelle kilpailuetua ekosysteemin eri osa osa-alueilla. 10

11 Ekosysteemi 11

12 Varoitus opportunismi 12

13 Fokus Suomen etu korkeatasoinen ja relevantti tiede yksityiset investoinnit (ml. tutkimukseen) toimialan ja sen viennin kasvu (taloudellisen lisäarvon syntyminen Suomeen) 13

14 Strategia-dokumentti koostuu kolmesta osiosta: Osa 1: Toimintaympäristön kuvaus, analyysi ja Suomen tavoitteet ja asemoiminen kansainvälisessä terveyssektorin työnjaossa Osa 2: Strategiset linjaukset (kokonaisuus, ekosysteemin osa-alueet) Osa 3: Toimenpidesuositukset (eri tasoisia, myös keskeinen liityntä seuraavaan hallitusohjelmaan) 14

15 Osioiden 2 ja 3 rakenne: Ekosysteemin eri osat Innovaatioiden tuki ja rahoitus Osaamispohja Markkinat Yritykset Infrastruktuurit, verkostot ja yhteistyö Yhteinen tahtotila, asenteet Politiikkavalinnat ja lainsäädäntö 15

16 TAUSTA-AJATUKSIA ANALYYSIN PERUSLÄHTÖKOHTIA EKOSYSTEEMI RATKAISEE VOITTAJAT EKOSYSTEEMIN (KOHDAT 1-4) LIITTYVIÄ HUOMIOISTA JA ALUSTAVIA LUONNOKSIA LINJAUKSIKSI

17 Analyysin peruslähtökohtia 1. Ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvä liiketoiminta on yksi harvoja toimialoja, joissa liiketoiminta on ollut kymmeniä vuosia jatkuvassa kasvussa. 2. Terveystoimiala on globaalisti merkittävä toimiala tutkimus- ja tuotekehityspanosten näkökulmasta. Tutkimustoiminnan sijoittuminen tuottaa sijaintimaille myönteisiä vaikutuksia niin työllisyyden kuin siitä koituvien verotulojen muodossa. 3. Toimialan innovaatioiden kehittämisen välttämätön edellytys on julkisen (tutkimusrahoitus, julkinen terveydenhuoltojärjestelmä) ja innovatiivisen teollisuuden ja kasvuyritysten välinen poikkeuksellisen tiivis kumppanuus. Käytännössä vain yritykset voivat huolehtia keksintöjen kaupallisesta hyödyntämisestä. 4. Toimialalla T&K-toiminnan muutos suljetuista malleista avoimiin tai erilaisiin yhteistyömalleihin (PK-sektori, akatemia-yhteistyö) Suomelle uuden mahdollisuuden kehittyä alan toimintojen kehitysympäristönä. Toimialojen tutkimustoiminta on hyvin pitkäjänteistä ja kaupallisten innovaatioiden kehittäminen vie usein pitkään. Panostukset T&K-toimintaan ovat yhdet suurimmista. 5. Tutkimustoiminta itsessään tuottaa merkittävää lisäarvoa potilaille ja sitä kautta koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Ne maat, joissa terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminta on laajaa ja teollisuuden rooli on merkittävä, pärjäävät yleensä hyvin myös terveydenhoitojärjestelmien vertailussa. 6. Tutkimustoiminnan merkitys ja kumppanuus osana terveydenhuoltojärjestelmää korostuu yksilöllisen terveydenhuollon ratkaisujen kasvaessa

18 Ekosysteemin kilpailukyky ratkaisee voittajat Kustannustehokkuuden lisäksi kysymys on osaamiseen ja sen hyödyntämismahdollisuuksiin liittyvästä toimintaympäristöstä. T&K-toiminta sijoittuu sinne missä sen toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Voidaan puhua myös innovaatioekosysteemistä. Innovaatioekosysteemin keskeiset osat ovat: Osaamispohja T&K-toiminnan rahoitus ja verkostoituminen Lainsäädäntö, infrastruktuuri, asenneilmapiiri Markkinat Yritykset Vaikka terveysalan innovaatioekosysteemia voi tarkastella strategiassa kansallisesta näkökulmasta, innovaatiotoiminta ei kuitenkaan ole kansallista ja suljettua, vaan globaalia. Toisaalta myös hyvin paikallisilla toimintaympäristöillä (esim. yliopistosairaalakampukset) on suurta merkitystä

19 Osaamispohja Huomioita analyysissa Alustavia strategisia linjauksia Merkittävät ja pitkäjänteiset panostukset koulutukseen, tutkimus- ja innovaatiotoimintaan, josta syystä tieteen taso on tietyillä segmenteillä ja terapiaalueilla on erittäin korkea. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaaminen on korkeatasoista. Suomella ei ole (toisin kuin joissakin muissa Euroopan maissa) yhtä alan johtavaa tutkimuslaitosta, jonka tavoitteisiin kuuluu ennen kaikkea osaamisen kehittäminen korkeatasoisen tieteen ja kaupallisen potentiaalin näkökulmasta. Alan tutkimus on jakautunut useisiin yliopistoihin (n. 10), tutkimuslaitoksiin (THL, VTT, Kela ja TTL) sekä keskus- ja yliopistosairaaloihin. Suomessa on paljon pieniä, itsenäisesti toimivia tutkijoita ja tutkimusryhmiä. Ylläpidetään laajaa ja monialaista terveysalan osaamispohjaa sekä pyrkii valituilla osaamisalueilla edelläkävijämaaksi. Tavoitteena on selvästi suuremmat kokonaisuudet sekä terveystoimialan toimijoiden tiivis yhteistyö- ja koordinaatio. Terveysalan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan sisällöllisistä päälinjoista päätetään kansallisen strategian ja yhteisen päätöksen pohjalta. 19

20 Tutkimuksen ja innovaatioiden tuki- ja rahoitus Huomioita analyysistä Suomella on luotettavat ja läpinäkyvästi toimivat tutkimus- ja innovaatiorahoittajat. Tutkimus- ja innovaatiorahoittajien sekä tutkimuslaitosten yhteistyö toimii hyvin, mutta se ei ole kuitenkaan ollut tähän asti välttämättä riittävää systeemisestä näkökulmasta. Alustavan selvityksen mukaan merkittävä määrä julkisista tutkimusresursseista käytetään yleiseen selvitys- ja kehittämistoimintaan. Terveysalan julkisesta tutkimus- ja innovaatiorahoituksesta kohdistuu vain pieni osa sellaiseen, joka voi mahdollistaa alan taloudellisen kasvun Suomessa. Suuri osa julkisesta rahoituksesta kanavoituu hakemusten perusteella (bottom up) ja erilaiset Tekesin ja Akatemian tukiohjelmat ovat tällä hetkellä merkittävin instrumentti rahoituksen strategiseen suuntaamiseen. Suomen kehittymättömät pääomasijoitusmarkkinat vaikeuttavat merkittävästi ideoiden, keksintöjen ja mahdollisesti niiden pohjalta syntyneiden kasvuyritysten rahoitusta. Alustavia strategisia linjauksia Julkisten tutkimus- ja innovaatiorahoittajien yhteistyötä tiivistetään edelleen ja rahoitus kohdennataan suurempiin kokonaisuuksiin. Alan tutkimus- ja innovaatiotoiminnan julkisen rahoituksen määrää ei tarvitse lisätä, mutta sen kohdentaminen on uudistettava. Resurssit kohdennetaan tehokkaammin kansainvälisesti korkeatasoiseen tieteeseen sekä merkittäviin kaupallista kasvupotentiaalia omaaviin kokonaisuuksiin. Terveyssektorin tutkimustoiminnan kasvu syntyy yksityisen sektorin investointien lisäämisen kautta, sekä pääomasijoitusmarkkinoiden kehittämisen että suorien yksittäisten kumppanuuksien kautta. 20

21 Tutkimusinfrastruktuurit, verkostot ja kumppanuudet Huomioita analyysissa Tutkimuksesta ja sen rahoituksesta vastaa useita kymmeniä julkisia toimijoita, mikä vaikeuttaa merkittävästi tutkimustoiminnan koordinointia ja johtaa tehottomuuteen. Sairaalainfrastruktuureja ei ole kehitetty riittävästi tutkimuksen ja kumppanuuksien näkökulmasta. Suomen panostukset terveyssektorin osaamispohjan markkinointiin sekä kansainvälisten kumppanuuksien luomiseen ovat olleet hyvin vaatimattomia. Suomella on hyvät rekisterit ja edellytykset luoda tutkimusta tukevat biopankit. Suomalaiset tutkijat ovat hyvin verkottuneita myös kansainvälisesti. Suomella ei ole vielä riittävää määrää kansallisia veturiyrityksiä vahvistamaan mahdollisuuksia osaamispohjan kaupallisen potentiaalin hyödyntämisessä ja kansainvälistymisessä. Alustavia strategisia linjauksia Alan julkisia tutkimusinfrastruktuureja yksinkertaistetaan. Yliopistosairaaloiden ja muiden tutkimusyksikköiden välistä työnjakoa selkiytetään eri terapia-alueilla. Yliopistosairaalakeskittymiä kehitetään voimakkaasti tutkimuksen ja niihen liittyvien kumppanuuksien näkökulmasta. Aloitetaan systemaattinen toimialan osaamispohjan kokoaminen ja markkinointi. Tavoitteena on Suomen kansainvälisen tunnettuisuuden merkittävä lisääminen. Tiivistetään yhteistyötä alan kotimaisten veturiyritysten kanssa sekä luodaan kumppanuuksia alan kansainvälisten veturiyritysten kanssa tukemaan taloudellisen lisäarvon luomista suomalaisille keksinnöille. 21

22 Valtion politiikkavalinnat, lainsäädäntö ja sen implementointi Huomioita analyysista Suomi ei ole profiloitunut maana, joka pyrkii ottamaan nopeassa tahdissa käyttöön tai luo testialustoja uusien lääke- ja teknologisten innovaatioiden käyttöönotolle. Tutkimustoiminnan lupajärjestelyistä aiheutuu yrityksille lisäkuluja sairaanhoitopiirien ollessa pieniä (pienet potilasmäärät). Suomessa on heikko avoimen innovaatiotoiminnan dynamiikan ymmärrys sekä patenttien ja keksintöjen suojaaminen ja suojan kunnioitus. Alustavia strategia linjauksia Suomen mainetta innovaatiomyönteisenä maana pyritään kehittämään tietoisesti asenne-, strategia- ja lainsäädäntötasolla; maine on keskeinen yksityisen sektorin investointien houkuttelemisen näkökulmasta. Innovatiivisten hyödykkeiden käyttöönottoa edistetään terveysteknologia- ja lääkelainsäädäntöä uudistettaessa ja toimialan instituutioiden strategioissa. Suomi pyrkii erilaisen kokeellisen hoidon edelläkävijäksi. Kokeelliselle hoidolle ja julkisesti rahoitettuun palveluvalikoimaan otolle laaditaan selkeät pelisäännöt. Keksintöjen käyttöönoton jälkeistä rekisteripohjaista tutkimusta vahvistetaan. 22

23 MIHIN STRATEGIALLA PYRITÄÄN? SUOMEN TAVOITTEET

24 Suomen tavoitteena Kansainvälisesti tunnettu terveysalan tutkimuksen ja uuden liiketoiminnan edelläkävijä Monipuolisen ja tieteellisesti korkeatasoisen tutkimuksen ja siitä syntyvien keksintöjen ja innovaatioiden lähde ja hyödyntäjä Alan start-up yritysten dynaaminen paikallinen ekosysteemi ja yritysten kansainväliselle kasvulle suotuisa toimintaympäristö Houkutteleva terveysalan investointien kohdemaa 24

25 Palaute Strategiaryhmien puheenjohtaja Mikko Alkio p