KAJAANIN NORMAALIKOULUN LAATU- JA TOIMINTAKÄSIKIRJA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAJAANIN NORMAALIKOULUN LAATU- JA TOIMINTAKÄSIKIRJA"

Transkriptio

1 OULUN YLIOSTO KAJAANIN NORMAALIKOULUN LAATU- JA TOIMINTAKÄSIKIRJA Kajaanin normaalikoulun laatu- ja toimintakäsikirja on osa Oulun yliopiston ja Kajaanin yliopistokeskuksen laatujärjestelmätyötä. Toimintakäsikirjassa on kuvattu toiminnan tavoitteet ja keskeiset ydinprosessit. Sen avulla pyritään selkeyttämään menettelytapoja ja kehittämään harjoittelukoulun toimintamalleja. Keskeinen osa yksikön laadunhallintaa on jatkuva toiminnan arviointi, joka pohjalta kehittämistoiminta tapahtuu.

2 1 OULUN YLIOPISTON KAJAANIN NORMAALIKOULUN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET 1.1 Toiminta-ajatus Visio Strategiset tavoitteet Perusopetus Opettajankoulutus Opettajien täydennyskoulutus Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta STRATEGINEN JOHTAMINEN Ohjausjärjestelmä Toiminnan suunnittelu Johtosäännöt Vastuut ja valtuudet Toiminnan seuranta VOIMAVARAT Henkilöstö Rekrytointi Palkkaus Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus Tiedottaminen Poissaolot Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja täydennyskoulutus Työhyvinvointi Talous Talouden suunnittelu ja seuranta Menojen ja tulojen käsittely sekä hankinnat Kirjanpito ja tilinpäätös Infrastruktuuri Tilat ja tukipalvelut Tilat ja kiinteistöpalvelut Kouluravintolapalvelut Siivouspalvelut TVT- laitteet ja ohjelmistot... 17

3 4 TOIMINNAT Perusopetus ja opiskelun tuki Perusopetus Opiskelun tuki Opettajankoulutus Opettajankoulutusyksikön ja harjoittelukoulun yhteistyö Luokanopettajakoulutus Kielikylpyopiskelijoiden koulutus Luokanopettajaopintoja täydentävät varhaiskasvatuksen.24 opiskelijat Kansainväliset opiskelijat Opiskelijavalinta Täydennyskoulutus Kokeilu ja kehittämistoiminta LAADUNVARMISTUKSEN JA ARVIOINNIN MENETTELYTAVAT Henkilöstöä ja yksikköä koskevat laadunvarmistuksen menettelytavat Opettajiksi opiskelevilta kerättävä palaute Perusopetuksen oppilaiden palaute ja sen käsittely Tukipalveluiden laadunvarmistusmekanismit Sidosryhmät Ulkoiset arvioinnit... 31

4 1 OULUN YLIOPISTON KAJAANIN NORMAALIKOULUN TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGISET TAVOITTEET 1.1 Toiminta-ajatus Kajaanin normaalikoulu toimii yhdessä Oulun normaalikoulun kanssa Oulun yliopiston harjoittelukouluna. Suomessa on kahdeksassa yliopistossa yhteensä 13 harjoittelukoulua. Hallinnollisesti Kajaanin normaalikoulu kuuluu Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan, jossa sen tehtävänä on palvella erityisesti Kajaanin opettajankoulutusyksikön opettajankoulutusta toteuttamalla ja kehittämällä opettajaopintoihin kuuluvaa ohjattua harjoittelua. Toiminnallisesti Kajaanin opettajankoulutusyksikkö ja Kajaanin normaalikoulu kuuluvat Kajaanin yliopistokeskukseen. Koulu antaa perustehtävänsä mukaisesti perusopetusta vuosiluokille 1 6. Lisäksi koulussa toimii Kajaanin kaupungin järjestämää ja ylläpitämää esiopetusta. Koulun erityistehtävänä on opettajankoulutuksen ohjatun harjoittelun toteuttaminen, tutkiminen ja kehittäminen sekä opettajien täydennyskoulutuksen järjestäminen omalta osaltaan. Harjoittelukoulu osallistuu voimavarojensa sallimissa puitteissa aktiivisesti yliopiston tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoimintaan. Koulun toiminta-ajatus on: Kajaanin normaalikoulu on lapsen koulu, joka antaa oppilailleen mahdollisuuden kasvaa ihmisyyttä puolustavaksi, ympäristöstään vastuuta ottavaksi ja tulevaisuuteen luottavaksi kansalaiseksi. Tätä tehtävää tukevat ohjattu harjoittelu ja yliopiston yhteydessä toteutettava tutkimus- ja kehittämistoiminta. 1.2 Visio Kajaanin normaalikoulu on Oulun yliopiston korkeatasoinen yksikkö, jossa annetaan laadukasta ja monipuolista perusopetusta vuosiluokille 1 6 ja esiopetusta. Koulu tutkii ja kehittää opettajankoulutukseen kuuluvaa ohjattua harjoittelua vuorovaikutuksessa kansainvälisten, valtakunnallisten ja paikallisten tutkijoiden ja toimijoiden kanssa sekä antaa osaamisalueillaan täydennyskoulutusta. Koulu on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani. 1.3 Strategiset tavoitteet Oulun yliopiston Kajaanin normaalikoulun laadunhallinta ja kehittäminen pohjautuu Oulun yliopiston, kasvatustieteiden tiedekunnan ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön strategisiin linjauksiin. Oulun yliopiston keskeiset strategiat ja päälinjaukset löytyvät verkkosivuilta Laadunhallinnalla

5 varmistetaan Kajaanin normaalikoulun strategisten tavoitteiden ja vision toteutuminen Perusopetus Kajaanin normaalikoulu tarjoaa laadukasta ja monipuolista perusopetusta. Koulun toiminnassa: ohjataan oppilaita omaksumaan tietoja, taitoja ja työskentelytapoja, jotka ovat elinikäisen oppimisen välineitä edistetään oppilaiden osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia painotetaan koulunpidon yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja yrittäjyyskasvatusta kiinnitetään erityistä huomiota koulunkäynnin nivelvaiheisiin huolehditaan oppilaan tarvitseman yleisen ja erityisen tuen saatavuudesta ehkäistään syrjäytymistä edistetään luottamuksen syntymistä kodin ja koulun välille Kajaanin normaalikoulu antaa oppilailleen mahdollisuuden kasvaa ihmisyyttä puolustavaksi, ympäristöstään vastuuta ottavaksi ja tulevaisuuteen luottavaksi kansalaiseksi. Koulun toiminnassa: keskitytään vastuuseen kasvattamiseen ja tapakasvatukseen ohjataan oppilaita yksilön, yhteiskunnan ja ympäristön kunnioittamiseen vahvistetaan vanhempien asemaa lapsensa kasvattajana ja koulunkäynnin tukijana tuetaan eri kulttuurien välistä vuorovaikutusta Koulun toiminta-ajatus konkretisoituu koululle laaditussa Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toteutussuunnitelman mallin mukaisessa opetuksessa. Mallin mukaan koulu laatii vuosittain suunnitelman Turvalliseksi ja terveelliseksi koulupäiväksi, jonka avulla edistetään ja ylläpidetään kouluyhteisön jäsenten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia koulussa. Suunnitelmaa toteutetaan ja arvioidaan koulun tasolla vuosittain. Arvioinnista saatuja tietoja käytetään seuraavan lukuvuoden tavoitteiden asettelussa Opettajankoulutus Kajaanin normaalikoulu tutkii ja kehittää opettajankoulutukseen kuuluvaa ohjattua harjoittelua vuorovaikutuksessa kansainvälisten, valtakunnallisten ja paikallisten tutkijoiden ja toimijoiden kanssa.

6 Koulussa: ohjattua harjoittelua kehitetään osana opettajan pedagogisia opintoja tavoitteena opiskelijan kasvu taitavaksi opettajaksi ohjatun harjoittelun tavoitteita ja sisältöjä kehitetään yhdessä Kajaanin opettajankoulutusyksikön professorien, tutkijoiden ja didaktiikan lehtoreiden kanssa harjoittelun kehittämisessä hyödynnetään tehokkaasti palautejärjestelmiä ohjaavien opettajien ohjaustaitoja ja -tapoja monipuolistetaan koulutuksen ja tutkimuksen avulla tuetaan kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksia suorittaa opintoja harjoittelukoulussa Opettajien täydennyskoulutus Kajaanin normaalikoulussa huolehditaan harjoittelukoulun lehtoreiden ammattitaidon ylläpitämisestä ja kehittämisestä täydennyskoulutuksen avulla. Harjoittelukoulun lehtorit osallistuvat osaamisalueillaan yliopiston ja ympäröivän yhteiskunnan opettajien täydennyskoulutustehtäviin. Koulussa: järjestetään virkaehtosopimusten mukaiset veso-päivät siten, että ne tukevat koulun toiminnalle vuosittain asetettujen tavoitteiden saavuttamista tuetaan lehtoreiden täydennyskouluttautumista opettajien omilla vahvuusalueilla järjestetään mahdollisuus saada säännöllistä täydennyskoulutusta ja perehdytystä uusiin TVT-laitteisiin ja TVT-ohjelmiin osallistutaan valtakunnalliseen harjoittelukoulujen yhteiseen ohjaajien kouluttajakoulutukseen ( ja kenttäharjoittelua kehittäviin koulutustehtäviin osallistutaan sekä yliopiston, valtakunnallisen tason, läänin tason ja kuntatason koulutustilaisuuksien organisointiin ja koulutustehtäviin harjoittelukoulun vahvuusalueilla Tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta Kajaanin normaalikoulu toimii perusopetukseen liittyvän perustehtävänsä ja ohjatun harjoittelun toteuttamiseen liittyvän erityistehtävänsä lisäksi tutkimus-, kokeilu- ja kehittämisympäristönä sekä verkostoituu aktiivisesti em. asioissa tutkijoiden ja yliopistonlehtoreiden kanssa kansainvälisesti, valtakunnallisesti ja paikallisesti.

7 Koulu: tarjoaa opiskelijoille ja tutkijoille tilaisuuksia toteuttaa yhteistyössä harjoittelukoulun lehtoreiden kanssa tutkimustoimintaa ja kerätä aineistoa opinnäytetöihin ja muihin tutkimuksiin edistää opetushenkilöstön asiantuntijuutta jatko-opintojen avulla tukee tiedekunnan ja oman koulunsa tutkimus- ja kehittämistoimintaa osallistumalla kansainvälisiin ja/tai valtakunnallisiin konferensseihin ja hankkeisiin 2 STRATEGINEN JOHTAMINEN 2.1 Ohjausjärjestelmä Oulun yliopisto tekee opetusministeriön kanssa kolmivuotisen tulossopimuksen, jonka osana sovitaan myös Oulun yliopiston harjoittelukoulujen tulostavoitteista. Syyskuussa harjoittelukoulun rehtori toimittaa yliopiston rehtorille koulun opettajakunnassa, johtokunnassa ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvostossa käsitellyn ja/tai hyväksytyn tulossopimusesityksen. Kajaanin normaalikoulun tavoitteet seuraavalle tulossopimuskaudelle käsitellään kasvatustieteiden tiedekunnan tulossopimusneuvottelujen yhteydessä marraskuussa. Kajaanin normaalikoulun toiminta suunnitellaan tulossopimuksen antamien tavoitteiden mukaisesti. Koulun toimintakertomus toimitetaan yliopiston rehtorille tammikuussa. Toimintakertomuksessa raportoidaan harjoittelukoulun toiminta, tavoitteiden saavuttaminen ja toimintaan liittyvän laadun kehittäminen kalenterivuoden ajalta. Harjoittelukoulun rehtorin tehtävänä on huolehtia siitä, että työyhteisö on tietoinen laadun kehittämistoimenpiteistä ja että jokaisen työntekijän kanssa käydään virkaehtosopimuksen mukaiset kehityskeskustelut. Harjoittelukoulun johtava rehtori vastaa yksikön toiminnasta ja taloudesta. 2.2 Toiminnan suunnittelu Kajaanin normaalikoulun toiminnan suunnittelun perustana toimivat koulun visio ja strategia. Strategiaa laadittaessa on huomioitu yliopiston, tiedekunnan ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön strategiat. Harjoittelukoulu osallistuu Kajaanin opettajankoulutusyksikön opetussuunnitelma- ja kehittämistyöhön. Ohjattujen harjoittelujen opetussuunnitelmat käsitellään ohjatun harjoittelun koordinaatiotyöryhmässä, jossa on edustajat opettajankoulutusyksiköstä, normaalikoulusta ja Kajaanin kaupungin koulutoimesta. Opettajankoulutusyksikön professori toimii koordinaatioryhmän puheenjohtajana. Lisäksi ohjattuun harjoitteluun liittyviä

8 suunnitelmia valmistellaan opetuksen kehittämisen työryhmässä (OKTR), jossa opettajankoulutus (ml. opiskelijat) on laajasti edustettuna. Viime kädessä ohjatun harjoittelun linjauksista päättää Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvosto. Jokaista ohjattua harjoittelua varten laaditaan kirjalliset ohjeet, joissa on kuvattu harjoittelun sisällöt ja koulun yleiset käytänteet. Perusopetuksen suunnittelussa noudatetaan perusopetuslakia ja -asetusta. Lisäksi suunnittelun pohjana toimivat valtioneuvoston tuntijako ja opetushallituksen antamat opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen kouluvuoden toiminnan yleisenä runkona toimii työsuunnitelma, jossa on näkyvissä opettajien työjärjestykset, opettajien tulevan lukuvuoden työlleen asettamat tavoitteet ja suunnitelmat sekä lukuvuoden keskeiset teemat ja tapahtumat. Työsuunnitelmassa kuvataan lisäksi harjoittelukoulun opetuksen ja kasvatuksen vuosittaiset opetussuunnitelmalliset tarkennukset, samoin opettajankoulutuksen sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnan keskeiset tavoitteet. Perusopetuksen suunnittelun rungon luo koulun oma opetussuunnitelma, joka on laadittu valtakunnallisten ohjeiden ja koulun strategian pohjalta. Lukuvuoden perusopetuksen suunnittelu alkaa keväisin henkilökunnan kehittämiskeskusteluilla ja syvenee kevään arviointi- ja suunnittelupäivänä. Lukuvuosi alkaa yhteissuunnittelulla, jonka tuloksena valmistuu työsuunnitelma, jonka vahvistaa koulun johtokunta. Opettajien suunnittelutyötä ohjaa opetussuunnitelmasta valittu aihekokonaisuus, jota suunnitellaan koulun tason yhteisenä toimintana siten, että lukuvuosi jaetaan neljään jaksoon, joista kustakin vastaa sattumanvaraisesti valikoitunut opettajaryhmä. Valitun aihekokonaisuuden koulutason toteutuksen lisäksi aihekokonaisuutta käsitellään soveltuvin osin luokissa. Kouluvuoden toiminnan organisoinnista vastaa rehtori. 2.3 Johtosäännöt Kajaanin normaalikoulun hallinnosta vastaavat Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunta, Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvosto, Kajaanin normaalikoulun johtokunta ja rehtori. Oulun yliopiston harjoittelukoulujen johtosääntö selkeyttää koulun sisäisen vastuun- ja tehtäväjaon. Oulun yliopistoa koskevat säädökset ja ohjeet, kuten hallintojohtosääntö ja johtosääntö opetuksesta ja opiskelijoita, ohjaavat harjoittelukoulun toimintaa ks.

9 2.4 Vastuut ja valtuudet Kajaanin normaalikoulu on yksi 13 opettajankoulutustehtävää toteuttavasta valtion harjoittelukoulusta. Koska osa harjoittelukouluista muodostuu useasta kouluasteesta, on ko. kouluissa johtavan rehtorin lisäksi asterehtorit. Kajaanin normaalikoulussa johtavan rehtorin ja asterehtorin tehtävät yhdistyvät samalle henkilölle. Käytännöllisistä syistä Oulun yliopiston sisäisissä asiakirjoissa ja toiminnoissa Kajaanin normaalikoulun johtavan rehtorin nimitys ei ole merkityksellinen. Yliopiston ulkopuolella suhteessa muihin yliopistoihin ja opetusministeriöön Kajaanin normaalikoulun rehtori on osa johtavien rehtoreiden ryhmää ja vastaa asemansa mukaisista velvollisuuksista muiden harjoittelukoulujen johtavien rehtoreiden tavoin. Oulun yliopiston harjoittelukoulujen johtosäännöstä ja Kajaanin normaalikoulun työsuunnitelmasta ilmenevät eri toimijoiden vastuut ja valtuudet. Koulu on organisoitu toimimaan ryhmissä luokka-asteittain tai opetustehtävän mukaisesti: esi- ja alkuopetus, 3 4 luokat, 5 6 luokat ja aineenopettajat. Ryhmien koollekutsujista sovitaan lukuvuoden ensimmäisessä opettajainkokouksessa. Pienryhmien toiminta ohjautuu ryhmän tarpeiden ja koulutustehtävien mukaisesti. Tarvittaessa rehtori ja apulaisrehtori voivat antaa ryhmille valmisteltavaksi asioita. Koulussa toimii aktiivisesti Turvallinen ja terveellinen koulupäivä työryhmä (TTKP), jossa on edustettuna koulun johto, eri luokka-asteet, aineopettajat ja tukipalveluista huolehtivat työntekijät. TTKP-ryhmän toiminta on avointa ja siihen voivat hakeutua kaikki kouluntason kehittämistyöstä kiinnostuneet työntekijät. TTKP-ryhmä käsittelee ja valmistelee keskeisiä koulun turvallisuuteen ja terveyteen liittyviä asioita, kuten kiusaamisen ehkäisysuunnitelmaa, palo- ja pelastussuunnitelman vuotuista päivittämistä ja harjoittelua, koulun rangaistuskäytäntöjen selkiyttämistä, kriisisuunnitelmaa, joka kolmas vuosi toteutettavaa laajaa vanhemmille ja oppilaille suunnattua kartoitusta hyvinvoinnista koulussa sekä kaikkia muita kouluyhteisön jäsenten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin liittyviä asioita, joita työntekijät tuovat käsittelyyn lukuvuoden edetessä. TTKP-ryhmä valmistelee ja esittelee keväisessä arviointi-illassa henkilökunnalle kootun palautteen menneestä lukuvuodesta. Näin saatua tietoa käytetään seuraavan lukuvuoden tavoitteiden asettelussa. Työyhteisö suunnittelee vuosittain lukuvuoden painopistealueet opetussuunnitelman aihekokonaisuudesta nostetun yhteisen teeman pohjalta. Samalla työyhteisö keskustelee koulun toiminnalle merkityksellisten ryhmien perustamisesta sekä keskinäisestä työnjaosta. Rehtori yhdessä apulaisrehtorin kanssa vastaa työyhteisön toiminnan organisoimisesta.

10 Rehtori kutsuu koolle koko työyhteisön kokoukset ja valmistelee ne ja toimii niissä esittelijänä apulaisrehtorin toimiessa kokousten puheenjohtajana. Työyhteisölle on sovittu yhteinen viikoittainen yhteissuunnitteluaika (ma klo ). Rehtorit laativat suunnitelman maanantaiiltapäivien ohjelmaksi. Ohjelma sisältää ns. maanantaimietteitä, jotka ovat alustettuja keskustelutilaisuuksia henkilökunnalle, henkilökunnan kokouksia, joissa päätetään keskeisistä yhteisistä asioista ja joihin on laadittu ennakkoon esityslista, opiskelijainfoja, ohjatun harjoittelun aiheiden antamisia ja palautetilaisuuksia sekä opettajankoulutusyksikön ja harjoittelukoulun henkilökuntien yhteisiä työskentelyiltapäiviä erilaisista teemoista kuten strategiasta tai ohjatun harjoittelun kehittämisestä. Rehtori kutsuu kokoukset koolle ja vastaa tiedottamisesta yhdessä apulaisrehtorin kanssa. Rehtori, apulaisrehtori tai muut nimetyt koulun edustajat osallistuvat yliopiston hallinnon, kasvatustieteiden tiedekunnan tai opettajankoulutusyksikön asettamiin työryhmiin, jotka kokoontuvat omien vuotuisten aikataulujensa puitteissa. Lisäksi rehtori osallistuu harjoittelukoulujen johtavien rehtoreiden kokouksiin ja muuhun harjoittelukoulujen rehtoreiden suunnittelu- ja kehittämistoimintaan. Yhteistyö sijaintikunnan sivistystoimen kanssa on aktiivista yhteisissä koulunpitoon ja ohjattuun harjoitteluun liittyvissä asioissa. 2.5 Toiminnan seuranta Kajaanin normaalikoulun toiminnan osa-alueita seurataan ja raportoidaan vuosittain. Vuosittaisen budjetin käyttösuunnitelmasta ja määrärahojen käytön seurannasta vastaa rehtori. Opettajankoulutuksen tavoitteiden saavuttamista seurataan vuotuisten suorituspisteiden ja opiskelijamäärien suhteen. Perusopetusta seurataan vuotuisten oppilastilastojen avulla. Harjoittelukoulujen tilastotiedot kootaan vuosittain KOTA-tietokantaan, jossa niitä voidaan verrata muiden koulutuksen järjestäjien tilastoihin. Tämän lisäksi perusopetuksen tilastot kerätään vuosittain lääninhallituksen tietokantoihin. Ohjattujen harjoitteluiden palautejärjestelmä on vuorovaikutteinen. Opiskelijat käyvät yksilö- ja ryhmätasolla palautekeskusteluja luokan-, aineen- ja didaktiikan lehtoreiden kanssa. Jokaisen ohjatun harjoittelun jälkeen kerätään opettajaopiskelijoilta nimetön palaute toteutuneesta harjoittelusta. Palaute kerätään sähköisesti harjoittelukoulun verkkosivujen kautta. Syventävän harjoittelun jälkeen kerätään valtakunnallinen palaute koskien kaikkia ohjattuja harjoitteluja. Ohjatun harjoittelun palautteet käsitellään maanantaimietteissä ja tarvittaessa OKTR-ryhmässä tai ohjatun harjoittelun koordinaatioryhmässä. Vuosittain on järjestetty

11 myös opiskelijoiden, didaktiikan ja harjoittelukoulun lehtoreiden yhteisiä harjoittelusymposiumeja, jossa koottua palautetta on käsitelty. Kajaanin normaalikoulu raportoi vuosittain ministeriöön harjoittelun toteutumisesta ja harjoittelujärjestelmän kehittämishankkeista. Kyseisten raporttien pohjalta jaetaan mahdollinen tuloksellisuusraha. Muusta toiminnasta koulu raportoi opetusministeriölle ministeriön kulloisenkin pyynnön perusteella. Muita koulun toimintaa seuraavia tahoja ovat Opetushallitus, tilastokeskus ja Oulun lääninhallitus. VUOSITTAIN TOTEUTTUJA RAPORTOINTEJA Valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietoja toimittaminen (ilmoitus käyttökustannuksista Opetushallitus toiminnoittain) Opetusministeriö KOTA-tietokantaan kerättävät tiedot: oppilasmäärät, henkilöstö, kokonais- ja vuosiviikkotunnit, harjoittelukoulussa suoritetut opintopisteet, budjettirahoitus, tilat Oppilasmäärät ja viikkotuntimäärät Tilastokeskus / Opetusministeriö Oulun lääninhallitus Tilastokeskus / Opetushallitus Opettajatiedonkeruu Tiedustelu koulujen toiminnasta sekä tiedot peruspalvelujen arviointia varten Peruskouluntilasto -tiedonkeruu valtionosuuden määräämiseen tarvittavat tiedot: oppilas-, erityisopetus-, ainevalintatilasto ja tietoyhteiskuntaosion tiedot THL / Opetushallitus Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskoulussa

12 3 VOIMAVARAT 3.1 Henkilöstö Kajaanin normaalikoulussa työskentelee päätoimisesti 21 opetushenkilökuntaan kuuluvaa ja neljä muuhun henkilökuntaan kuuluvaa työntekijää. Tarkemmat vuosikohtaiset tiedot löytyvät KOTA-tietokannasta Rekrytointi Kajaanin normaalikoulu noudattaa rekrytoinnissa yliopiston ohjeistuksia. Oulun yliopiston henkilöstöasioissa noudatettavat periaatteet löytyvät sivulta Koulun opetushenkilöstön kuvaukset löytyvät asetuksesta opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista /986. Harjoittelukoulun rehtori esittelee henkilöstösuunnitelman yliopiston rehtorille, hallinto- ja henkilöstöjohtajille, dekaanille ja Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtajalle tulossopimusneuvotteluissa. Normaalikoulun rehtori tekee esityksen harjoittelukoulun lehtoreiden virkojen auki julistamisesta Kajaanin opettajankoulutusyksikölle tiedusteltuaan sitä ennen yliopiston ja tiedekunnan kantaa asiaan. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö perustaa valintatyöryhmän, jossa on edustus opettajankoulutusyksiköstä ja normaalikoulusta. Valintatyöryhmä tekee esityksen valinnasta Kajaanin opettajankoulutusyksikön neuvostolle, joka päättää asiasta rehtorin esittelystä. Määräaikaisten tehtävien täyttämisestä enintään kahdeksi vuodeksi sekä lyhyemmistä sijaisuuksista päättää normaalikoulun rehtori yhdessä Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtajan kanssa Palkkaus Harjoittelukoulun henkilöstön palkkauksesta noudatetaan opetushenkilöstön kulloinkin voimassaolevaa virkaehtosopimusta. Henkilökunnan vastuut, valtuudet ja velvollisuudet on määritelty VPJ-prosessin yhteydessä kulloisenkin työn kuvauksen yhteydessä. Muun henkilökunnan osalta palkkauksessa noudatetaan kyseisten alojen virkaehtosopimuksia.

13 Henkilöstöasioita löytyy sivulta Tietoja palkoista ja palkkioista löytyy sivulta Oulun yliopiston henkilöstöpoliittinen toimintaohjelma löytyy sivulta Tehtäviin perehdyttäminen ja ohjaus Kajaanin normaalikoulussa uusi työntekijä otetaan henkilökohtaisesti vastaan ja tutustutetaan kouluun ja sen toimintakulttuuriin yleisesti. Työntekijälle nimetään vastuuhenkilö, jonka puoleen hän voi kysymyksineen kääntyä. Vastuuhenkilö auttaa uutta työntekijää perehtymään työtehtäviinsä, välittömään työympäristöönsä sekä koulun tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin. Opettajainhuoneessa on myös koulun käytäntöjä selkeyttäviä kansioita (mm. lomakekansio, pelastussuunnitelma, kriisisuunnitelma ym.) Tiedottaminen Kajaanin normaalikoulun viestinnän tavoitteena on varmistaa asianmukainen tiedonkulku ja vahvistaa kuvaa turvallisena, terveellisenä ja kehittyvänä kouluna osana yliopiston opettajankoulutusta. Koko yhteisöä koskevasta viestinnästä vastaa rehtori. Koulun sisäisen ja ulkoisen viestinnän on tarkoitus olla avointa, läpinäkyvää ja tehokasta sekä ylläpitää myönteistä ilmapiiriä. Sisäisellä viestinnällä varmistetaan, että tarpeellinen ja ajanmukainen tieto on saatavilla ja sitouttaa työntekijät koulun toimintakulttuuriin. Tavoitteena on myös mahdollistaa työyhteisön keskinäinen vuoropuhelu. Toimistosihteeri kerää loppuviikosta viikkotiedotteen, johon kootaan seuraavan viikon tiedossa oleva toiminta sekä rehtorin ja muun henkilökunnan tavoitettavuus. Rehtori ja muut työntekijät tiedottavat asioista aktiivisesti sähköpostitse, mikä lisää tiedottamisen tehokkuutta, nopeutta ja saatavuutta. Lisäksi koulussa on viisi ilmoitustaulua, joissa kerrotaan koulun keskeisistä asioista. Kaksi ilmoitustaulua välittää tietoa opettajaopiskelijoille, yksi opettajainhuoneessa oleva ilmoitustaulu koulun työntekijöille, yksi ilmoitustaulu on varattu oppilaiden tiedottamiseen ja yksi yhteinen ilmoitustaulu on varattu koko koulun ja sidosryhmien ilmoituksille. Myös viikoittainen kokoontuminen maanantaisin on merkittävä tiedottamisväylä.

14 Ulkoinen viestintä mahdollistaa vuoropuhelun sidosryhmien kanssa sekä tukee ja terävöittää työyhteisön profiilia. Harjoittelukoulun tärkein sidosryhmä on oppilaiden huoltajat. Heidän kanssaan vuoropuhelu toteutetaan lukuvuositiedotteen, reissuvihkojen, sähköpostiviestien, tapahtumatiedotteiden sekä erilaisten tapaamisten, tapahtumien ja juhlien avulla. Koulussa on kuluneena lukuvuotena ollut mahdollista käynnistää sähköinen viestintäyhteys huoltajiin Wilma-ohjelman avulla. Laajempi yleisö tavoitetaan median välityksellä erilaisten lehtiartikkeleiden, radiohaastattelujen ja televisiokuvausten sekä koulun verkkosivujen kautta. Pelastautumissuunnitelma ja kriisisuunnitelma löytyvät keskeisistä tiloista kuten opettajainhuoneesta ja koulun kansliasta. Edellä mainituista suunnitelmista löytyvät tiedottamisvastuut eri hätä- ja kriisitilanteissa. Kanslia on avoinna klo ja siellä on aina läsnä työntekijä, jonka puoleen voi kääntyä kouluun liittyvissä asioissa. Kanslia ohjaa kysyjän tarvittaessa eteenpäin Poissaolot Kajaanin normaalikoulussa noudatetaan Oulun yliopiston ja virkaehtosopimusten mukaisia käytänteitä. Mikäli lehtori on estynyt saapumasta työpaikalle, hän ilmoittaa siitä mahdollisimman varhain (esimerkiksi sairastuessaan ilmoitus edellisenä päivänä, jos mahdollista) apulaisrehtorille sijaisjärjestelyjen organisoimiseksi ja huolehtii sähköiset ja/tai kirjalliset poissaoloilmoitukset töihin palattuaan. Muu henkilökunta ilmoittaa vastaavasti rehtorille, mikäli on estynyt saapumaan työpaikalleen. Koulutus- ja virkamatkoista neuvotellaan rehtorin kanssa etukäteen ennen virkamatkan alkua, huolehditaan sijaisjärjestelyt yhteistyössä apulaisrehtorin kanssa sekä täytetään virkamatka-esitys ja lomake opetustehtävistä vapauttamiseksi. Matkasuunnitelmat tehdään Travel-ohjelmalla. Toimistosihteeri toimii tarvittaessa teknisenä tukena. Sairaustapauksissa ilmoitus tehdään niin nopeasti kuin se tilanteeseen nähden on mahdollista. Lyhytaikaisten poissaolojen (1 3 pv) ilmoitus tehdään ESS-järjestelmään. Pidemmistä poissaoloista täytetään virkavapausanomus Henkilökunnan ammattitaidon ylläpito ja täydennyskoulutus Kajaanin normaalikoulun tavoitteena on henkilökunnan osaamisen jatkuva ylläpito sekä laajentaminen ja syventäminen työtehtävien eri osaalueilla. Tämä edellyttää jatkuvaa perus- ja opettajankoulutuksen kansallisen ja kansainvälisen kehityksen systemaattista seurantaa.

15 Henkilökunnan ammattitaitoa edistetään järjestämällä täydennyskoulutusta koulun painotusalueilla, opettajankoulutukseen liittyvissä tehtävissä ja TVT taidoissa. Henkilökunnan kouluttautumistoiveita kartoitetaan vuosittaisten kehityskeskusteluiden yhteydessä. Lukuvuoden päätösvaiheessa arvioidaan kuluneen lukuvuoden toimintaa ja käynnistetään seuraavan lukuvuoden suunnittelu. Arviointityön pohjalta suunnitellaan seuraavan lukuvuoden täydennyskoulutuskohteet ja päätetään koulun yhteiset virkaehtosopimuksen mukaiset täydennyskoulutuspäivät (3 pv). Kajaanin yliopistokeskuksen aikuiskoulutusyksikkö tarjoaa jatkuvasti opettajille koulutusta, johon normaalikoulun lehtoreiden on mahdollista osallistua. Lisäksi Oulun lääninhallitus tarjoaa merkittävän määrän täydennyskoulutusta vuosittain. Lääninhallituksen koulutus tapahtuu kuitenkin enimmäkseen Oulussa, mikä rajoittaa lehtoreiden mahdollisuutta osallistua koulutuksiin. Kajaanin opettajankoulutusyksikkö tarjoaa vuosittain opettajankoulutukseen ja opiskelijoiden valintojen järjestämiseen liittyviä koulutustilaisuuksia, joita järjestetään mahdollisuuksien mukaan yhteisesti kaikille opettajankouluttajille. Koulun ulkopuoliseen täydennyskoulutukseen voi hakeutua saatuaan luvan rehtorilta. Koulu tukee opettajien osallistumista täydennyskoulutukseen, joka on linjassa koulun kehittämisen kanssa ja joka kehittää lehtorin ammatillista osaamista hänen opetus- ja ohjaustyötehtäviinsä liittyvissä kysymyksissä. Näissä koulutuksissa opettajat vapautetaan opetustehtävistä täysin palkkaeduin. Koulu on myös vuosittain sitoutunut sekä valtakunnallisiin hankkeisiin että harjoittelukoulujen yhteisiin hankkeisiin ja niiden yhteydessä annettavaan täydennyskoulutukseen. Osallistuminen valtakunnallisiin ja harjoittelukoulujen yhteisiin hankkeisiin tapahtuu täysin palkkaeduin yliopiston ohjeistuksen ja valtion virkamatkaehtojen mukaisesti. Kajaanin normaalikoulu tukee erikseen sovitulla korvauksella koulun opettajia harjoittelukoulujen lehtoreiden talvi- ja kesäpäiviin osallistumisessa. Koulu tukee myös opettajan jatko- ja pätevöitymisopintoja mahdollisuuksien mukaan, mutta varsinaisista koulutuskustannuksista vastaa opiskelija itse. Kajaanin normaalikoulun henkilökunnan koulutuksista päättää koulun rehtori. Rehtorin koulutukset ja virkamatkat hyväksyy Kajaanin opettajankoulutusyksikön johtaja Työhyvinvointi Kajaanin normaalikoulussa toimiva Turvallinen ja terveellinen koulupäivä -työryhmä huolehtii oppilaiden, opiskelijoiden ja työntekijöiden hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämisestä kouluyhteisössä. Kuluneena luku-

16 vuotena on kiinnitetty erityistä huomiota kiusaamisen ehkäisemiseen ja jokaisen oppilaan ja työntekijän osallisuuden lisäämiseen. Koululle on laadittu hyvinvointistrategiaa vuosille Hyvinvointistrategiassa tuodaan esille koulun toimintalinja, jonka avulla pyritään edistämään tuloksellisesti ja tehokkaasti kouluyhteisön hyvinvointia ja työyhteisön kehittämistä. Strategian toteuttamiseksi kouluun laaditaan vuosittain työhyvinvointisuunnitelma. Suunnitelman laatimisesta ja seurannasta vastaa työhyvinvointiasioihin perehtynyt lehtori yhdessä rehtoreiden kanssa. Kuluneen lukuvuoden hyvinvointisuunnitelman teemana on Hyvinvoiva koulu. Suunnitelman kolme tavoitetta ovat: 1) henkilökunnan taso: olen vastuussa omista tunteistani, 2) oppilaiden taso: luokkakaverini ovat tosi ovelia; he tekevät kiusakseni kaikenlaisia pieniä, hyviä tekoja niin että minun on entistä vaikeampi olla pitämättä heistä sekä 3) fyysisen toimintaympäristön taso: työn kuormittuvuuden jakautumisen tutkiminen. Koulun oman työhyvinvoinnin lisäksi Kajaanin yliopistokeskuksessa toimii työhyvinvointiryhmä, johon myös Kajaanin normaalikoulu osallistuu. Kajaanin yliopistokeskuksen työhyvinvointiryhmä ja siihen liittyvä virkistystoiminta tukee osaltaan koulun työntekijöiden hyvinvointia. Työhyvinvointia ja työssäjaksamista edistävät henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen. Yhteisöllisyyttä rakennetaan erilaisissa koulun tapahtumissa, juhlissa ja virkistäytymistilaisuuksissa, joihin yhdistyy liikunta ja/tai kulttuuri. Pienessä harjoittelukoulussa koulun oman toiminnan lisäksi koko kampuksen yhteisöllinen toiminta on tärkeää. Työterveyspalvelun tuottajana toimii Suomen Terveystalo, jonka kautta työntekijöillä on ollut mahdollista päästä mm. Aslak-kuntoutukseen. Rehtorin kanssa käydään kerran vuodessa varsinaiset henkilökohtaiset kehityskeskustelut. Sen lisäksi rehtori on tarvittaessa käytettävissä keskusteluihin ja akuuttien asioiden hoitamiseen. Rehtori on tavoitettavissa myös virkamatkojen aikana sähköpostitse tai jättämällä viesti kännykkään. Työoloihin liittyvät tarpeelliset korjaukset suoritetaan kesän aikana. Virastomestari selvittää pienemmät korjaustarpeet yhdessä rehtorin kanssa. Koulussamme järjestetään vuosittain poistumisharjoitus. Ohjeet uhkaaviin tilanteisiin sekä kriisiryhmän toiminnasta annettu ohjeistus löytyvät opettajainhuoneesta, kansliasta, rehtoreilta ja virastomestarilta. 3.2 Talous Vaikka Kajaanin normaalikoulu kuuluu Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekuntaan ja Kajaanin opettajankoulutusyksikköön, se toimii tiedekunnasta ja opettajankoulutusyksiköstä erillisenä tulosyksikkönä. Oulun yliopiston harjoittelukoulut saavat rahoituksensa yhdessä suoraan valtion talousarvion momentilta , joka on eri momentti kuin yliopistojen momentti. Oulun normaalikoulun ja Kajaanin normaalikoulun johtavat rehtorit laativat esityksen vuosittain yliopiston rehtorille Oulun yliopiston harjoittelukoulujen määrärahojen jakamiseksi. Yliopiston rehtori yhdessä talousjohtajan kanssa vahvistaa määrärahojen jakamisen harjoittelukoulu-

17 jen kesken. Kajaanin normaalikoulu suunnittelee ja toteuttaa sille osoitetut perusopetustehtävät sekä yliopistolain osoittamat opettajankoulutustehtävät kyseisen budjetin varassa. Harjoittelukoulujen määrärahat ovat kaksivuotisia toimintamäärärahoja. Kajaanin normaalikoulun taloudesta vastaa rehtori. Koulu noudattaa taloutensa hoidossa yliopiston hallintojohtosääntöä ja taloussääntöä. Oulun yliopiston hallintojohtosääntö ja taloussääntö ovat sivuilla: Talouden suunnittelu ja seuranta Kajaanin normaalikoulun toiminta- ja kiinteistömenot on vuonna 2008 katettu perusrahoituksella, lisätalousarvioilla ja siirtomäärärahoilla( ). Suurin osa määrärahasta kuluu palkkausmenoihin (57,6 %). Kiinteistökulut, joista suurin osa muodostuu vuokrakuluista, kuluttaa budjettia noin 21,8 %. Oppilashuolto, joka pitää sisällään muun muassa oppilasruokailun ja koulukuljetukset verottavat budjettia noin 4,6 %. Yleishallintokustannukset ovat 4,3 % koulun vuosittaisesta budjetista. Jäljelle jäävä 11,7 % käytetään opetuksen järjestämiseen tarkoituksenmukaisella tavalla kuten oppikirjoihin, opetusvälineisiin, tietotekniikkaan ja henkilökunnan koulutustoimintaan. Taloutta seurataan yliopistotasolla talouden AdeEko-ohjausjärjestelmällä. Opettajankokouksessa päätetään keväällä opettajien käytettävissä oleva määräraha oppilaitten oppikirjoihin, opetusmateriaaleihin ja työaineisiin. Määrärahan puitteissa opettajat tilaavat tarvitsemansa oppimateriaalit ja oppikirjat luokkiinsa. Määrärahojen kulumista seurataan tarkastelemalla budjetin toteutumista ja vertaamalla sitä edellisvuoden vastaavan ajankohdan tilanteeseen. Tarvittaessa ryhdytään korjaaviin toimenpiteisiin. Harjoittelukoulujen johtosäännön mukaisesti koulujen toiminnasta, toiminnan suunnittelusta ja taloudesta vastaavat johtavat rehtorit. Rehtorin tehtävä on seurata säännöllisesti määrärahojen käyttöä ja riittävyyttä. Yliopiston ja tulosyksiköiden välisessä tulosohjausmenettelyssä tulosseuranta toteutetaan tilinpäätösten, erillisten seurantaraporttien ja tulosyksiköiden toimintakertomusten avulla. Lisäksi yliopisto pyytää vuosittain tarvittavassa määrin erillisraportteja valtakunnallisten ohjelmien ja hankkeiden etenemisestä. Tulossopimukset ja määrärahojen jaot ovat julkisia ja kaikkien luettavissa mm. KOTA-tietokannasta. Perusrahoitteisen toiminnan lisäksi harjoittelukoulu toteuttaa erilaisia ulkoiseen rahoitukseen ja projektirahoituksiin liittyviä hankkeita ja

18 projekteja (erikseen haettavat EU-, OPM- ja OPH-rahoitukset). Kyseisten määrärahojen käytöstä koulu raportoi rahoituksen myöntäjälle sen määrittämällä tavalla Menojen ja tulojen käsittely sekä hankinnat Menolaskujen käsittely tapahtuu sähköisessä muodossa Rondo-järjestelmän avulla. Laskutus tapahtuu AdeEko-ohjelmalla. Käteisellä koottavia tuloja ei ole. Jokaisella lehtorilla on määräraha, joka kattaa opettajan tarvitseman oppimateriaalin ja käsitöiden tarvikemaksut. Oppikirjoihin varataan vuosittain kokonaissumma, jolla opettajat saavat tilata tarvitsemansa oppikirjat. Hyväkuntoisia kirjoja kierrätetään mahdollisuuksien mukaan. Muista hankinnoista sovitaan tilannekohtaisesti rehtorin kanssa. Kaikissa hankinnoissa noudatetaan yliopiston hankintasääntöjä. Oppikirjat ja muu materiaali tilataan vuosittain toimijalta joko yliopiston hankintasopimusten mukaisesti tai Kajaanin kaupungin ko. kilpailutusten perusteella Kirjanpito ja tilinpäätös Virallinen kirjanpito hoidetaan yliopiston talouspalveluissa, jossa laaditaan myös tilinpäätös. 3.3 Infrastruktuuri Tilat ja tukipalvelut Tilat ja kiinteistöpalvelut Kajaanin normaalikoulu sijaitsee yliopistokampuksella Kajaanin keskustassa vuonna 1957 rakennetussa ja vuonna 1990 kunnostetussa ja laajennetussa koulukiinteistössä. Koulurakennus toimii viidessä kerroksessa. Tilaa koulussa on noin 4529 m2. Kellarikerroksessa sijaitsee liikuntasali, kouluruokala Eväsreppu ja teknisen työn tila. Alkuopetusluokat ja kuvataiteenluokka on remontin yhteydessä sijoitettu koulun uuteen ylimpään kerrokseen. Kolmannessa kerroksessa on 5-6 -luokat, erityisopetuksen tilat sekä koulun monitoimitila ja leikkitila. Leikkitilassa on aamuisin koulun järjestämää aamutoimintaa alkuoppilaille klo 8-9 sekä sen jälkeen esiopetusta Kajaanin kaupungin järjestämänä toimintana. Esioppilaat kuuluvat Tapiolan päiväkodin alaisuuteen. Iltapäivisin monitoimi- ja leikkitiloissa on 4H yhdistyksen järjestämää iltapäivätoimintaa. Toisessa kerroksessa on

19 3-4 -luokat, juhlasali ja terveydenhoitajan ja koululääkärin tilat. Ensimmäisessä kerroksessa on opettajainhuone, opettajaintyöhuone, neuvotteluhuone, kanslia, kieliluokka ja opiskelijoiden huone. Erillisessä siivessä on tekstiilityöntilat, teknologialuokka, TVT-luokka ja musiikkiluokka. Koulurakennuksen lisäksi koulunkiinteistöön kuuluu välituntialueet ja koulun takana sijaitsevat pysäköintialue. Koulukiinteistön ylläpidon järjestämisestä vastaa kiinteistön omistaja Senaatti-kiinteistöt, joka hankkii korjaus-, huolto- ja viherkasvipalvelut ISS-palvelulta. Kiinteistöön liittyvistä puutteista ja korjaustarpeista ilmoitetaan koulun virastomestarille, joka hoitaa asiaa eteenpäin ISS-palveluiden kanssa. Rikkoontuneen lampun vaihtamisesta työntekijät ilmoittavat suoraan sähköiseen ilmoituspalveluun Koulun rehtori ja virastomestari osallistuvat yliopiston, yliopistokeskuksen, Senaatin ja ISS:n yhteisiin säännöllisiin neuvotteluihin. Kiinteistön siivouspalvelut ostetaan SOL-yritykseltä ja kouluravintolapalvelut Fazer Amicalta. Yliopisto on kilpailuttanut siivouspalvelut säännöllisesti. Kouluravintolapalvelut ovat osa kampuksen opiskelijaravintolapalveluja. Kouluruokailun osalta palvelujen kilpailuttamisesta on kulunut useita vuosia Kouluravintolapalvelut Kajaanin normaalikoulun ruokalan Eväsrepun tehtävänä on hoitaa perusopetuksen oppilaiden kouluruokailu ja henkilöstöruokailu. Lisäksi Eväsrepussa ruokailevat esioppilaat, samoin välipalaa syövät iltapäivätoiminnassa mukana olevat oppilaat. Eväsreppu on jakelukeittiö siten, että ruoka valmistetaan yliopistokampuksella sijaitsevassa lounasravintola Pedaköökissä, josta Kainuun Kuriiri Oy kuljettaa ruoan koulun tiloihin ennen lounaan alkamista klo Ruoanjakelu päättyy klo ja lounasaika klo Kouluruokailun avulla edistetään oppilaiden ja muiden asiakkaiden terveyttä, kasvua ja kehitystä. Kouluruokailussa tutustutaan uusiin makuihin ja ruokalajeihin, opitaan ruokakulttuuria ja käytöstapoja sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi. Kouluravintolatoiminta perustuu asiakaslähtöiseen toimintaan. Ruoan maistuvuuteen ja tilojen viihtyisyyteen kiinnitetään erityistä huomiota. Ruoan suunnittelussa huomioidaan kansallisuus ja monikulttuurisuus. Pedaköökissä valmistettavat ruoka on suomalaista kotiruokaa, jossa on tarjolla yksi pääruokavaihtoehto ja lisäksi henkilökunnalle kasvisvaihtoehto. Erityisruokavaliota noudatettavan on mahdollista saada ruokavalionsa mukaisista raaka-aineista valmistettua ruokaa terveydellisistä tai etnisistä syistä. Kouluateria voi tarvittaessa olla myös

20 jokin muu ateria tai evästys joko koulussa tai koulutyöhön liittyen sen ulkopuolella Siivouspalvelut Siivouspalvelut hankitaan ulkopuoliselta palveluntarjoajalta (SOL). Siivoussopimuksen laadinnasta ja valvonnasta vastaa yliopiston tilapalvelut ja normaalikoulu. Siivouspalveluiden yhteyshenkilönä koulussa toimii rehtori. Siivoustoimen ja koulun yhteisiin noin kolme kertaa vuodessa tapahtuviin palavereihin osallistuvat SOL:n palveluesimies, siistijät, koulun virastomestari ja rehtori. Siivous koostuu vuosittain tai muutoin määräajoin tehtävästä peruspuhdistuksesta sekä päivittäisen puhtaustason varmistavasta ylläpitosiivouksesta. Peruspuhdistukseen kuuluu mm. ikkunoiden pesu kauttaaltaan sekä lattioiden peruspuhdistus ja vahaus TVT- laitteet ja ohjelmistot sekä ylläpito Kajaanin opettajakoulutusyksikön TVT-asiantuntija ylläpitää normaalikoulun laiterekisteriä sekä huoltaa Kajaanin normaalikoulun TVT-laitteita, valmistelee uudet hankinnat ja vastaa tietoturvasta. Laite- ja ohjelmahankinnat suunnitellaan yhdessä koulun TVT-ryhmän kanssa. TVTasiantuntija on kiinteässä yhteistyössä Kajaanin yliopistokampuksen ja Oulun yliopiston ATK-palvelujen kanssa. Kajaanin normaalikoulussa on yhteinen kopiotulostin henkilökunnan käytössä. Lisäksi kansliassa on pieni kopiokone. Yksittäisiä tulostimia on opiskelijoiden huoneessa, TVT-luokassa, erityisopettajan tilassa, toimistoissa ja rehtorilla. Kanslia kopioi opiskelijoiden opetustyöhön kuuluvat monisteet ohjaavan opettajan allekirjoitusta vastaan. Ohjaavat opettajat kopioivat myös suoraan luokan tietokoneilta opiskelijan laatiman materiaalin kopiohuoneeseen. Henkilökunnan kopiokoneet toimivat luokkakohtaisilla tai ainekohtaisilla käyttäjätunnuksilla. Harjoittelukoulujen yhteinen tvt-strategia, jota myös Kajaanin normaalikoulussa noudatetaan, löytyy sivulta

21 4 TOIMINNAT 4.1 Perusopetus ja opiskelun tuki Perusopetus Kajaanin normaalikoulu antaa tehtävänsä mukaisesti perusopetusta vuosiluokille 1 6 ja esiopetusta. Koulun tiloissa järjestettävästä esiopetuksesta on lukuvuoden alusta lukien vastannut Kajaanin kaupungin varhaiskasvatus. Vaikka koululla ja esiopetuksella on eri järjestäjät, niiden toiminta integroituu toiminnallisesti keskenään siten, että esiopetuksessa luodaan pohja alakoulussa jatkuvalle kasvatukselle ja opetukselle. Tätä jatkumoa täydentää koulun järjestämä alkuoppilaiden aamutoiminta sekä koulun tiloissa järjestettävä iltapäivätoiminta, josta vastaa 4H-yhdistys. Perusopetuksen keskeiset kasvatuksen ja opetuksen periaatteet, tavoitteet ja opetukselliset sisällöt on kuvattu voimassa olevassa opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman lukuvuosittainen toteutus tarkennetaan työsuunnitelmassa. Oppilaat Koulussa on lukuvuonna tyttöä ja 122 poikaa, yhteensä 272 oppilasta, jotka sijoittuvat 15 perusopetusryhmään. Ryhmistä neljä on yhdysluokkia, loput erillisluokkia. Oppilaat tulevat pääosin Kajaanin normaalikoulun lähikoulualueelta kaupungin keskustasta, Onnelasta ja Purola Puistola-alueelta. Noin neljäsosa koulun oppilaista asuu lähikoulualueen ulkopuolella. Koulun oppilaista kuusi on taustaltaan maahanmuuttajia Venäjältä ja Puolasta. Lehtorit Koulussa on rehtorin lisäksi 16 luokanopettajana toimivan lehtorin virkaa, yksi erityisopettajana toimivan lehtorin virka, musiikin lehtorin virka ja englannin kielen lehtorin virka sekä käsityön ja liikunnan päätoiminen tuntiopettajan tehtävä. Näin ollen Kajaanin normaalikoulussa on lukuvuonna yhteensä 19 lehtoria, päätoiminen tuntiopettaja ja rehtori. Kajaanin normaalikoulun opetussuunnitelma Kajaanin normaalikoulun tuntijako

22 Opetukselliset painotukset Kajaanin normaalikoulussa jatkuu toista lukuvuotta alkuopetuksen luokassa toteutettava Suomen Akatemian tutkimusprojekti mielekkäästä oppimisesta juonellisessa ympäristössä. Projektin toteuttamisesta vastaa Kajaanin opettajankoulutusyksikkö. Yrittäjyyskasvatus pyritään vakiinnuttamaan toiminnalliseksi osaksi kajaanilaista opettajankoulutusta ja harjoittelukoulun toimintaa. Lukuvuoden alusta lukien alkuopettajilla on ollut mahdollista painottaa taitoaineiden opetusta omien osaamisalueittensa ja luokan opetuksellisten tarpeiden mukaisesti. Perusopetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota kestävän kehityksen edistämiseen. Tavoitteena on kasvattaa oppilaista kestävään elämäntapaan sitoutuneita ja motivoituneita ihmisiä, joiden tietojen ja taitojen kartuttaminen kestävästä kehityksestä ja sen edistäminen on osa ihmisen elinikäistä oppimista. Kieliohjelma Kajaanin normaalikoulu toteuttaa Kajaanin kaupungin kanssa sovittua kieliohjelmaa, jonka mukaan englanti alkaa A1-kielenä 3. luokalla. Oppilaat voivat halutessaan valita A2-kieleksi joko ranskan, saksan tai venäjän 5. vuosiluokalta lähtien. A2-kielten opetus järjestetään yhteistyössä Kajaanin keskuskoulun kanssa. Kajaanin kaupunki on asettanut A2-kielen ryhmäkoon minimirajaksi 15 oppilasta. Oppilasarviointi Oppilasarvioinnin perusteena ovat oppilaan eri oppiaineissa saavuttamat oppimistulokset, hänen työskentelynsä ja koko oppimisprosessinsa. Oppimisen arviointi toteutetaan sanallisesti vuosiluokilla 1-3 ja numeroarvosteluna vuosiluokilla 4-6. Numeroarvostelua on mahdollisuus täydentää sanallisesti. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan väli- ja lukuvuositodistuksen lisäksi arviointipalautetta vähintään kerran lukuvuoden aikana arviointikeskustelujen yhteydessä. Väliarviointia täydentävät tiedotteet ja vapaamuotoiset keskustelut. Käyttäytymisen arviointi kohdistuu siihen, miten oppilas ottaa huomioon muut ihmiset ja ympäristön, arvostaa työtä ja noudattaa koulun sääntöjä. Käyttäytyminen arvioidaan luokilla 1-3 sanallisesti ja luokilla 4-6 numeroin. Sanallinen arviointi ja numeroarviointi merkitään oppilaan todistukseen. Oppilas arvioi omaa käyttäytymistään ja työskentelytaitojaan osana itsearviointia. Oppilaan käyttäytymisestä keskustellaan oppilaan ja huoltajien kanssa arviointikeskusteluissa.

23 4.1.2 Opiskelun tuki Oppilaan tukemisessa periaatteena on, että ensisijaisesti oppilaat saavat yleistä tukea esimerkiksi tukiopetusta. Jos se ei riitä, siirrytään erityisen tuen piiriin. Oppilaan päivittäinen ohjaaminen Kaikki opettajat ohjaavat oppilaita oppiaineiden opiskelussa. He auttavat oppilasta kehittämään oppimaan oppimisen taitoja ja valmiuksia. Tavoitteena on ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Päivittäisessä työssään jokainen opettaja tukee oppilaiden persoonallista kasvua, kehitystä ja osallisuutta kouluyhteisössä. Ohjaukseen kuuluu myös koulupolun nivelvaiheiden sujuva yhteistyö. Kodin ja koulun välinen yhteistyö Ensisijainen yhteistyömuoto kodin ja koulun välillä on suullinen tai kirjallinen yhteydenpito vanhempien ja opettajien välillä. Koulun yhteiset vanhempainillat toteutetaan luokkakohtaisesti, kerroksittain ja koko koulun yhteisinä iltoina. Reissuvihko on havaittu toimivaksi yhteydenpitovälineeksi kaikilla luokka-asteilla. Myös sähköinen yhteydenpito opettajien ja perheiden välillä on yleistynyt. Muita yhteistyömuotoja: Vanhempien haastattelut erityisesti uusien oppilaiden vanhemmille Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden konsultaatio- ja yhteistyöpalaverit Yhteiset tapahtumat vanhempien kanssa Vanhemmat apuna koulutyössä esimerkiksi leirikouluissa Avointen ovien päivä Tukiopetus Tukiopetus on yksi eriyttämisen muoto. Se tulee aloittaa heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi jälkeen opinnoissa. Tukiopetuksen tarpeen arvioi oppilaan luokan- tai aineenopettaja. Hän myös ensisijaisesti antaa tukiopetuksen. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineissa arvioidaan heikoksi, hänellä tulee olla mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Tukiopetuksen laskutukseen tulee kirjata päivämäärä ja oppilaiden nimet.

24 Oppilashuolto Oppilaan hyvinvoinnista huolehtivat kaikki kouluyhteisön aikuiset. Oppilashuoltopalveluja koordinoi oppilashuoltoryhmä (OHR). Ongelmatilanteissa oppilaan huoltaja tai oppilasta opettava opettaja voi tuoda asian käsiteltäväksi oppilashuoltoryhmään. Yksittäisen oppilaan oppilashuollollisia asioita käsitellään huoltajien läsnä ollessa tai heidän suostumuksellaan. Ryhmä kokoontuu viikoittain. Kaupungin kouluterveydenhoito on koulumme oppilaiden käytettävissä. Koulupsykologipalvelut on ostettu Koulutusavaimesta vuoden 2009 alusta lukien. Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma voidaan laatia halutessa kaikille oppilaille. Sen tarve korostuu tuen tarpeessa olevien oppilaiden kohdalla. Kirjaamalla oppimissuunnitelmaan tukitoimet, oppimisen erityispiirteet ym. turvataan tiedon välittyminen aikuiselta toiselle sekä oppilaan tarkoituksenmukainen opetus ja oppimisympäristö. Oppimissuunnitelma tehdään yhteistyössä huoltajien kanssa. Opiskelun erityinen tuki Opiskelun erityinen tuki on suunnattu oppilaille, joilla on oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia. Laaja-alainen erityisopetus toimii joustavasti tukeakseen ja parantaakseen oppilaiden oppimisen edellytyksiä yleisopetuksessa. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaille annetaan myös puheopetusta ja tarvittaessa suomi toisen kielenä -opetusta. Avustajapalvelut Koululla toimii koulunkäyntiavustaja ja kouluavustaja. Koulunkäyntiavustaja tukee erityisesti alkuoppilaiden koulunkäyntiä sekä huolehtii alkuoppilaiden aamutoiminnasta. Koulunkäyntiavustaja antaa myös henkilökohtaista tukea HOJKS-oppilaille englannin kielen tunneilla. Kouluavustaja tukee erityisesti 5 6 luokkalaisia oppilaita kaverisuhteissa ja koulunkäyntiin liittyvissä motivaatio-ongelmissa. Rehtori kohdentaa kouluavustajatarpeet seuraavin kriteerein: 1 Lääkärinlausuntoon perustuva avustajatarve 2 HOJKS:n määrittelemä avustajatarve 3 Oppilashuoltoryhmän harkintaan perustuva avustajatarve 4 Muu avustajatarve

25 Terveydenhuolto Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa koululla tiistain ja keskiviikkoisin. Koululääkärin palveluja on ollut vain satunnaisesti saatavilla. Äkillisissä lääkärinhoitoa tarvitsevissa tapauksissa otetaan yhteys terveyskeskukseen. Oppilaiden hammashuollosta huolehtii kaupunki. Aamu- ja iltapäivätoiminta Kajaanin kaupunki on tehnyt sopimuksen iltapäivätoiminnan järjestämisestä Kajaanin normaalikoulun 1. ja 2. luokan oppilaille Kajaanin seurakunnan, 4H-yhdistyksen ja G-voiman kanssa. Huoltajat maksavat lapsensa osallistumisesta iltapäivätoimintaan. Maksuun sisältyy organisoitu toiminta, välipala ja vakuutus. Koululla toimii aamuryhmä klo 8 9 niitä alkuoppilaita varten, jotka vanhempien työaikojen vuoksi tulevat koululle ennen oppituntien alkamista. Aamutoiminnan organisoi ja siitä vastaa koulu. Aamutoimintaan osallistuminen on ollut maksutonta huoltajille. Aamutoiminta järjestetään koulun leikkitilassa 3. kerroksessa. Samassa tilassa toimii 4H-yhdistyksen toinen iltapäiväryhmä. Toinen ryhmä toimii leikkitilan vieressä olevassa monitoimitilassa. G-voiman iltapäivätoiminta tapahtuu koulun naapurissa sijaitsevassa Kajaanin kaupungin kirjaston tiloissa ja seurakunnan iltapäivätoiminta seurakunnan kerhohuoneistossa Kirkkokadulla. Lasten turvallisen ja mielekkään toiminnan turvaamiseksi iltapäivätoimijoilla on ollut mahdollista varata liikuntasali kerran viikossa klo ryhmänsä käyttöön. Oppilaskuntatoiminta Oppilaskuntaan kuuluu koulun kaikki oppilaat. 5 6 luokkien oppilaista muodostetaan oppilaskunnan 10-henkinen hallitus. Luokat ovat edustettuina siten, että joka luokasta on mahdollisuuksien mukaan sekä 5. että 6. luokkalainen, samoin tyttö- ja poikaedustaja. Hallituksen jäsenet valitaan lukuvuoden alussa pidettävillä vaaleilla 2-vuotiseksi toimintakaudeksi. Vaalien jälkeen hallitus kokoontuu ja järjestäytyy eli valitsee itselleen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja tiedotusvastaavat. Lisäksi hallitus voi nimetä keskuudestaan tehtävien mukaan erilaisia vastuuoppilaita tai vastuuryhmiä. Syyskuussa hallitus esittäytyy koululle yhteisessä päivänavauksessa. Oppilaskunnasta vastaa yksi koulun lehtoreista. Tietoa koulun oppilaskunnasta on sivulla

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön

HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ. Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön JOHTOSÄÄNTÖ 1(7) HELSINGIN YLIOPISTON HARJOITTELUKOULUJEN JOHTOSÄÄNTÖ Helsingin yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. Sisällys 1 Yleistä... 2 2 Harjoittelukoulujen hallinnollinen asema...

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA

TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA TUEN KOLMIPORTAISUUDEN TOTEUTTAMINEN PERUSOPETUKSESSA YLEINEN TUKI (jokaiselle oppilaalle tilapäisesti annettava tuki) Oppilas on jäänyt jälkeen opetuksesta tai on muuten tilapäisesti tuen tarpeessa TAI

Lisätiedot

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2

LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 Normaalikoulun paikallinen sisältö 1 SISÄLLYSLUETTELO: LUKU 13 VUOSILUOKAT 1-2 13.3 Vuosiluokkien 1-2 opetus Rauman normaalikoulussa... 3 13.3.1 Siirtyminen esiopetuksesta perusopetukseen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori

Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto. Leena Nousiainen / Rondo Training Oy Pori Yhteisöllinen ja osallistava opiskelijahuolto Leena Nousiainen / Rondo Training Oy 11.1.2013 Pori Keskeisiä linjauksia Uuteen lakiin ehdotetaan koottavaksi lainsäädännössä nyt hajallaan olevat oppilas-

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi

Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki. Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Oppimisen ja koulunkäynnin kolmiportainen tuki Päivi Juntti 9.3.2012 paivi.juntti@sel.fi Perusopetuslaki ja opetussuunnitelman perusteet uudistuivat Koulun toimintakulttuurin muutos Uudistuksessa keskeistä

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE PYHTÄÄN KUNTA AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE 2019-2020 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on tarjota lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016

PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 PYHTÄÄN KUNTA ILTAPÄIVÄTOIMINTA TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUONNA 2015-2016 JOHDANTO Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan tavoitteena on turvata lapselle tuttu ja turvallinen paikka viettää koulun jälkeistä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA

PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN KÄSIKIRJA Oulunsalo Opetussuunnitelman perusteet muuttuivat vuoden 2011 alusta, mikä velvoitti kuntia tekemään muutoksia myös kuntakohtaisiin opetussuunnitelmiin. Oulunsalon

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät Sivistystoimiala 18.5. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 25.9.2009, 14.6.2016 tehtyine muutoksineen. YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ 1 Yliopistolain (558/2009) 14 : nojalla yliopiston hallitus

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu.

Koulu. Hyrylän yläaste. Hyökkälän koulu. Jokelan yläaste. Kellokosken koulu. Kirkonkylän koulu. Klemetskogin koulu. Kolsan koulu. Koulu Hyrylän yläaste Hyökkälän koulu Jokelan yläaste Kellokosken koulu Kirkonkylän koulu Klemetskogin koulu Kolsan koulu Lepolan koulu Mikkolan koulu Nahkelan koulu Paijalan koulu Pertun koulu Riihikallion

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016

TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTASUUNNITELMA 2016 TUORSNIEMEN KOULU TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 TUORSNIEMEN KOULUN TOIMINTA AJATUS 2010-2016 Tuorsniemen koulun tehtävänä on tukea oppilaan kokonaisvaltaista kasvua yksilölliset erot huomioon ottaen ja opettaa niitä perustietoja ja taitoja, joita oppilas

Lisätiedot

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu

OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi Mukkulan peruskoulu OPPILASHUOLLON TOIMINTASUUNNITELMA Lukuvuosi 2011-2012 Mukkulan peruskoulu 1. OPPILASHUOLLON TOIMINTA-AJATUS Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä

Lisätiedot

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12

Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 Opetus- ja kasvatuslautakunta 42 26.04.2016 Perusopetuksen paikallisen opetussuunnitelman luvut 1-5, 7-9 ja 12 129/12.00.01/2016 OPEKAS 42 valmistelijat; sivistysjohtaja Peter Johnson puh. 044 780 9254,

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat

Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Koulutuksessa laadittavat suunnitelmat ja säännöt - Oppilaita ja opetusta koskevat suunnitelmat Opetustoimen ajankohtainen juridiikka 3.11.2016 Helsinki Hallintojohtaja Matti Lahtinen Opetusta koskevat

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit

Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Opiskeluhuolto ja opetustoimen prosessit Osaava, Lempäälä 15.4.2014 Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Esko Lukkarinen, Opetus- ja kulttuuritoimi-vastuualue 17.4.2014 1 Opiskeluhuollon prosessit ja toimijat

Lisätiedot

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS

OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS OPISKELUHUOLTO JA ERITYISOPETUS 7.3.2016 Annamari Murtorinne yläkoulun rehtori ja Niina Rekiö-Viinikainen erityisopettaja TOIMINTAKULTTUURIN KESKEISET PIIRTEET Hyvinvointi ja turvallinen arki Yhdenvertaisuus

Lisätiedot

Kalkkisten koulu 2015 2016

Kalkkisten koulu 2015 2016 Lukuvuosisuunnitelma Kalkkisten koulu 2015 2016 yhteystiedot koulu Lähiosoite Kenttätie 5 Postinumero 17240 Postitoimipaikka Kalkkinen Puhelin 03 7671008 Sähköposti kalkkistenkoulu@asikkala.fi Kanslia

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Luku 6 Oppimisen arviointi

Luku 6 Oppimisen arviointi Luku 6 Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää

Lisätiedot

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä

Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Lapsen ruokailo ja ruokaoppiminen yhteinen vastuumme lasten laadukkaasta ruuasta ja ruokasivistyksestä Seija Lintukangas FT Edutaru Oy Jyväskylä 4.9.2012 Ruokailu iloa, oppimista, kasvatusta ja sivistystä

Lisätiedot

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio)

ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Kaustisen kunta Perusopetus Vuosi 201 LOMAKE B LUOTTAMUKSELLINEN kirjaa tiedot laatikoiden alle, älä laatikkoon ERITYINEN TUKI: PEDAGOGINEN SELVITYS ja HOJKS (vuosittain suunnitelma ja arvio) Tämä selvitys

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7

VUOSITTAINEN SUUNNITELMA UTAJÄRVEN KUNTA UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015. Lukuvuosi _2015-2016 R1 21 R2 9 R3 18 R4 4. Yhteensä 52 1/7 1/7 UTAJÄRVEN KUNTA Liite UTAJÄRVEN LUKIO 2/11.11.2015 Lukuvuosi _2015-2016 OPETUSSUUNNITELMAN TOTEUTTAMINEN opetustunnit yleisopetus vkt sltk myöntänyt 136 käytössä 136 opiskelijamäärä vuosiluokittain

Lisätiedot

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44

Vastausten määrä: 87 Tulostettu :39:44 Vastausten määrä: 87 Tulostettu 30.4.2015 8:39:44 Poiminta Koulu = 12 (Riihikallion koulu) Taustatiedot Koulu Riihikallion koulu 87 100% Vastausten määrä: 87 Yleistä 1. Koulun jokapäiväinen toiminta on

Lisätiedot

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain

Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee toiminta-alueittain Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24 1 mom. 30 kohta 1. PERUSTIEDOT Oppilaan

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ

4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ 4 OPISKELUN YLEINEN TUKI 4.1 KODIN JA KOULUN VÄLINEN YHTEISTYÖ Lapsi ja nuori elää samanaikaisesti sekä kodin että koulun vaikutuspiirissä. Tämä edellyttää näiden kasvatusyhteisöjen vuorovaikutusta ja

Lisätiedot

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa

Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa Pedagogisen arvion ja pedagogisen selvityksen kirjaaminen esi- ja perusopetuksessa 12.10.2011 Pyhäntä 18.10.2011 Kestilä 3.11.2011 Rantsila Erityisluokanopettaja Pia Kvist Ohjaava opettaja Raisa Sieppi

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ

JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ 1 JYVÄSKYLÄN NORMAALIKOULUN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty yliopiston hallituksen kokouksessa 19.5.1999 Muutettiin hallituksen kokouksessa 3.5.2006 3 :n 1 mom., 6 :n kohdat 8 ja 9 sekä 7 :n kohta 4. Normaalikoulun

Lisätiedot

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä

Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Opetuksen järjestäjä HENKILÖKOHTAINEN OPETUKSEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA SUUNNITELMA (HOJKS) Oppilas opiskelee oppiaineittain Oppilaalla on yksilöllistettyjä oppimääriä Salassa pidettävä Julkisuuslaki 24

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut

Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Perusopetuksen laadun huoltajakysely Kasvatus- ja sivistystoimi Opetuspalvelut Taustatietoja Vastaajina yli tuusulalaista ala- ja yläkoulun oppilaan huoltajaa. Kysely avoinna huoltajille.-... Strukturoitujen

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus

Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus Oppimisen ja koulunkäynnin tuki mikä on muuttunut? Pirjo Koivula, opetusneuvos Opetushallitus 1 Tavoitteena - jokainen oppilas oppii mahdollisimman hyvin oman potentiaalinsa mukaan - oppilaan saama tuki

Lisätiedot

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu

Opetussuunnitelma. Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu Opetussuunnitelma Salon kaupungin perusopetus Särkisalon koulu 1 Hyväksytty opetuslautakunnassa 12.4.2011 Johdanto Perusopetuslaki on muuttunut osittain 24.6.2010 (PoL 642/2010). Tästä johtuen myös perusopetuksen

Lisätiedot

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015

TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA LOMAKKEET SELITYKSINEEN 2015 TVA-LOMAKKEET JA NIIDEN KÄYTTÖ 2015 Tämän vuoden TVA-lomakkeissa on vain pieniä muutoksia. Lomakkeiden lisäksi niistä on kirjoitettu tarkennukset erilliselle lomakkeelle.

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI 5.-6.6.2013 HELSINKI RINNAKKAISSEMINAARI 8: Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Matti Lahtinen, OPH Kristiina Haavisto,

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa , 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET Hyväksytty kasvatus- ja opetuslautakunnassa 17.3.2005, 24 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille

Lisätiedot

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea

Inklusiivinen koulu. Lähikouluperiaate ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA. Oikeus saada tukea ERITYISOPETUKSEN STRATEGIA korostaa ennalta ehkäisevän ja varhaisen tuen merkitystä tehostettu tuki (yleisten tukitoimenpiteiden tehostaminen määrällisesti ja laadullisesti sekä opetuksen järjestäminen

Lisätiedot

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki

Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuki Luonnos kasvun, oppimisen ja koulunkäynnin tuen opetussuunnitelman perusteteksteiksi Nyt esitetyt muutokset perustuvat käytännön työstä saatuihin kokemuksiin, palautteisiin

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.

Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8. Kaupunginhallitus 148 10.05.2016 Kaupunginhallitus 218 27.06.2017 Perusopetuksen opetussuunnitelma: Muutos arviointiin 1.8.2017 alkaen 1345/07.05/2017 KH 10.05.2016 148 Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto

Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto 25.08.2016 Leppäkaarteen päiväkodin yhteisöllinen oppilashuolto Päiväkodissamme noudatetaan Siilinjärven kunnan esiopetuksen oppilashuoltosuunnitelmaa. Yhteisöllisen oppilashuollon tarkoituksena on luoda

Lisätiedot

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus

Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus Koulutulokkaiden huoltajien tiedotustilaisuus 25.4.2018 Kaukajärven koulu 2018-2019 32 perusopetusryhmää (13 ak, 19 yk) 4 alueellisen erityisopetuksen pienryhmää 2 laaja-alaisten oppimisvaikeuksien erityisopetuksen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN

KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA ALKAEN 1/1 KITEEN KAUPUNGIN PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 1.8.2013 ALKAEN 1. Taustaa Kiteen kaupungin sivistystoimi on järjestänyt perusopetuslain 8 a luvun mukaista aamu- ja

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

JOUSTAVA PERUSOPETUS

JOUSTAVA PERUSOPETUS JOUSTAVA PERUSOPETUS Sisältö 1 JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN... 2 1.1 Muu opetus ja toiminta... 2 1.2 Joustavan perusopetuksen toiminnan tavoitteet ja sisältö... 2 1.3 Oppilaan ottaminen joustavan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k

Huoltajapalautekysely_suruen (2012) Iivisniemen koulu k Huoltajapalautekysely_suruen (0) Iivisniemen koulu k 0 0..0 Osa-alueiden keskiarvot,,,,,8,7,8,,,,,,,,, Kaikki Osa-alueiden keskiarvot,,,,,,,,,,8,8,7,,,, Kaikki Johtaminen. Koulun rehtori johtaa kasvatus-

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman

Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman 2016 Rauman normaalikoulu Perusopetuksen opetussuunnitelman Muutokset luku 1 2019 perusteiden 2014 mukainen opetussuunnitelma Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan dekaanin hyväksymä 16.6.2016

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri

Toimintakulttuuri. Arviointikulttuuri Koulutuksen tavoitteet Säädökset ja perusta Lait ja määräykset Opintojenaikainen arviointi Usko Itseen oppijana Oman oppimisprosessin ymmärtäminen Työpaja 1 tavoitteet Toimintakulttuuri Arvostelusta oppimisen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen

Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen Joustavien opetusjärjestelyiden kehittäminen - oppilaslähtöinen näkökulma Helsinki 27.4.2012 Marja Kangasmäki Kolmiportainen tuki Erityinen tuki Tehostettu tuki Yleinen tuki Oppimisen ja koulunkäynnin

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä

Sivistyslautakunnan päätöksen mukaiset työ-/loma-ajat. Lauantaityöpäivät: Liikunta- ja liikenneturvallisuuspäivä Pyhäjoen kunta Yppärin koulun vuosisuunnitelma lv. 2017-2018 1. Koulun perustiedot: Oppilasmäärä: 54 oppilasta ja 10 esikoululaista Perusopetusryhmien määrä: 3, lisäksi esikouluryhmä 2. Lukuvuoden työ-/ja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot