Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025"

Transkriptio

1 Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025 Luonnos

2 Sisällys 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Nykytilanteen kuvaus Varhaiskasvatus Opetus Vapaa-aikapalvelut... 7 Kirjastopalvelut... 7 Kulttuuripalvelut... 7 Liikuntapalvelut... 7 Nuorisopalvelut... 7 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudet yksikkövaihtoehdot Lastentalo Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Yhtenäiskoulu Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Vaihtoehto A Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Vaihtoehto B Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Vaihtoehto C Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Vaihtoehto D Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D

3 5.4.2 Investoinnit vaihtoehdossa D Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa D Loppuyhteenveto Liitteet Liite 1. Yhteenveto väestöennusteesta Liite 2. Perusopetuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 3. Varhaiskasvatuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 4. Palveluverkkomalli, vaihtoehto A Liite 5. Palveluverkkomalli, vaihtoehto B Liite 6. Palveluverkkomali, vaihtoehto C Liite 7. Palveluverkkomalli, vaihtoehto D Liite 8. Palvelutarve alueittain Liite 9. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 10. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 11. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä palveluverkossa 2025 eri yksikkövaihtoehdoissa Liite 12. Palvelumallivaihtoehtojen investoinnit

4 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys kattaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon. Selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja sivistyspalvelukokonaisuuden järjestämiseksi väestönkasvun tarpeet huomioiden. Tehdyn väestönkasvuennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen-, samoin kuin alakoulun oppilaspaikkojen tarve kasvaa jopa 350 paikalla, sekä yläkoulun oppilasmäärä 300 oppilaalla (Kuvat 1 ja 2). Kasvavan palvelutarpeen ja Yläasteella sekä Nuolialan koululla olleiden sisäilmaongelmien vuoksi palveluverkon uudistamista ja laajentamista on kannattavaa tässä vaiheessa tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Keskeisenä tavoitteena tulevaisuuden palveluverkolle on yhtenäinen kasvun ja opin polku, joka huomioi varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden lisäksi myös sosiaali-, terveys-, ja vapaa-aikapalveluiden näkökulmat. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsi- ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palvelut siten, että nivelvaiheet palvelusta toiseen siirryttäessä madaltuvat, erityistarpeet on huomioitu kattavasti sekä palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Pirkkalan Yhteislukio integroituu palveluverkkoon keskeisen sijaintinsa kautta. Lukion uusi toimintamalli antaa opiskelijoille valmiudet muuttuneen jatko-opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Malli ja sijainti tukevat nuorten kehitystä ja aikuistumista. Palveluverkkoselvitys on toteutettu kevään 2015 aikana omana valmistelutyönä, johon on osallistunut projektin ohjausryhmä, kolme alatyöryhmää sekä henkilöstöä kunnan eri sektoreilta. Selvityksessä on kuultu kuntalaisten, henkilökunnan, lautakunnan sekä kunnanhallituksen näkemyksiä ja ideoita. Työryhmät tutustuivat maaliskuussa Hämeenlinnan sivistyspalveluiden palveluverkon toimintamalliin. Huhtikuussa järjestettiin myös selvitykseen liittyvä sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen yhteinen iltakoulu sekä asukasilta. Selvityksen tekemisen keskiössä on opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalveluiden lähtökohdat, kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmat huomioiden ja niiden uudenlaiset toimintamallit mahdollistaen. Tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan palveluverkkosuunnitelmaan syksyllä 2015, kun toteutettava palveluverkkomalli on selvillä ja käytännön suunnittelutyö aloitetaan. Palveluverkkoselvityksessä on koottu yhteen eri tietoaineistoista lähtöisin olevaa dataa, joista on koottu varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarvearviot tulevalle kymmenelle vuodelle. Tästä informaatiosta syntynyt käsitys palveluverkon riittävyydestä ja kehitystarpeista on tiedon arvoketjun lopputulos. Tässä selvityksessä palvelutarve- ja verkkoselvitys on kytketty organisaatiossa ja sen ulkopuolella olevaan laadulliseen tietoon palveluverkkoselvityksen laadinnan yhteydessä. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys on tietojohtamista käytännössä. Palveluverkkoselvityksen luonnos julkistetaan toukokuun loppupuolella. Selvityksen aikana saadut näkemykset ja ideat ovat hyödyttäneet selvitystyötä ja kommentteja toivotaan myös selvityksen luonnoksesta. Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto luonnoksesta sekä eri palveluverkkovaihtoehdoista mennessä. Lausunnot palautetaan sähköpostitse sivistystoimen kirjaamoon, Tämän jälkeen selvitys etenee päätöksentekoon. 4

5 Kuva 1. Väestökasvuennuste v asti. Väestönkasvuarvio perustuu noin 2 %:n kasvuennusteeseen. Viimeisen 20 vuoden aikainen keskimääräinen kasvu on ollut noin 2,4 %. Palvelutarvearviot perustuvat väestönkasvuarvioon. Hankkeiden ajoitusta ja mitoitusta tarkastellaan vuosittain päivittyvän palvelutarvearvion perusteella. Kuva 2. Hoitopaikka- ja oppilasennuste v

6 2 Nykytilanteen kuvaus Sivistyspalvelut koostuvat varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden kokonaisuudesta. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kunkin kokonaisuuden nykytilanne. 2.1 Varhaiskasvatus Pirkkalassa on 12 kunnallista päiväkotiyksikköä ja kunnallisia perhepäivähoitajia 20. Päivähoidossa lapsia on yhteensä 850. Avoimen varhaiskasvatuksen (lasten kerhotoiminnan ja avointen perhekerhojen) toimintapaikkoja on kaksi, ja näiden toimintaan osallistuu viikoittain n. 80 lasta ja 30 perhettä. Yksityisiä päivähoidon vaihtoehtoja pirkkalalaisilla on useita: palvelusetelipäiväkodit ja -kerho, yksityiset päiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito. Päivähoitoon ohjaus tapahtuu keskitettynä palveluohjauksena ilman erillistä aluejakoa. Kaikkiaan päivähoitoikäisistä lapsista kunnan järjestämään tai rahoittamaan päivähoitoon osallistuu n. 68 % ikäluokasta. Pirkkalan kunnan päiväkodeissa noudatetaan Kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta, jonka mukaisesti myös mahdollisesti tarvittava tuki järjestetään siinä päiväkodissa, missä lapsen päivähoitokin järjestetään. 2.2 Opetus Perusopetuksen kouluja Pirkkalassa on kuusi; näistä viisi on alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alakouluissa on 1814 ja yläkoulussa 650. Esiopetus järjestetään alakouluilla, samoin kuin luokkalaisten sekä erityisen tuen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain n. 550 lasta ja määrä kasvaa vuosittain. Oppilaiden ohjaus kouluihin tapahtuu oppilaaksiottoalueiden (eteläinen, keskusta, pohjoinen ja itäinen) mukaisesti (Kuva 3). Tämän lisäksi Kurikankulman, Naistenmatkan ja Nuolialan kouluissa sekä Pirkkalan yläasteella on yhteensä 12 erityisopetuksen pienryhmää, joihin oppilaat ohjataan koko kunnan alueelta. Kaikilla muillakin kouluilla oppilaille annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa. Kuva 3. Voimassaolevat oppilaaksiottoalueet. 6

7 Näiden lisäksi kunnassa on lukio, jossa on tällä hetkellä 222 opiskelijaa. Lukio-opiskelua on kehitetty voimakkaasti toiminnalliseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan sähköiset mahdollisuudet huomioiden. Vuonna 2014 valmistuneen lukioselvityksen perusteella uuden lukiorakennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. 2.3 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelukokonaisuuteen kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, sekä taiteen perusopetus. Kirjastopalvelut Kuntakeskuksessa olevan pääkirjaston lisäksi Pirkkalassa on Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion kouluilla sijaitsevat lainausasemat. Näiden lisäksi kunta on ostanut Tampereen kaupungilta Toivioon puolen tunnin mittaisen kirjastoautokäynnin kerran viikossa siihen asti kunnes Toivioon saadaan kunnan ensimmäinen omatoimikirjasto. Kirjastopalveluiden keskeinen toimintaperiaate on taata kaikille perusasteen oppilaille mahdollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin oman koulun lähellä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös päiväkotien kanssa, joilla on omat säännölliset kirjastopäivänsä. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: kiinteisiin kulttuuripalveluihin, joita ovat museo ja taidegalleria sekä vuosittaisiin kulttuuritapahtumiin, joita tehdään paitsi kunnan tuottamina, myös yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut järjestetään kuntastrategiassa ja kulttuurisuunnitelmassa määritettyjen painopisteiden mukaisesti. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä niin opetuksen kuin varhaiskasvatuksenkin kanssa erilaisten kulttuuripajojen ja teemapäivien merkeissä. Kulttuuripalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia paikallisille kulttuuritoimijoille. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden toiminnassa ja palvelutarjonnassa painottuu terveysliikunta. Erilaisia ryhmäliikuntatunteja järjestetään kaikenikäisille kuntalaisille, mutta laajimmin ohjattua liikuntatoimintaa on työikäisille ja ikääntyville. Kesäaikaan liikuntapalveluiden ohjaustarjonta keskittyy lapsiin erilaisten liikuntakerhojen ja uimakoulujen myötä. Liikuntapalvelut järjestää uimaopetusta myös halliuimakouluina ja osallistuu koululaisten uimaopetukseen. Tämän lisäksi liikuntapalveluilla on erityisliikuntaryhmiä aikuisille ja lapsille, joiden liikuntatarjonnassa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaissairaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Liikuntapalveluilla on myös vuosittain kaikille kuntalaisille suunnattuja liikunnallisia retkiä. Liikuntapalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia sekä urheilijastipendejä paikallisille urheilijoille ja urheiluseuroille. Liikuntapalveluiden seurayhteistyöhön kuuluu myös säännöllisten liikuntavuorojen myöntäminen kunnan kentille ja liikuntasaleihin. Nuorisopalvelut Keskeinen osa nuorisopalveluita on nuorisotilatoiminnan järjestäminen Nuorisotila Nastassa sekä kouluyhteistyö mm. ryhmäyttämistuntien sekä päihde- ja seksuaalikasvatuksen muodossa. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja retkiä ja leirejä, joiden teemat ja kohteet vaihtelevat. Nuorisopalvelut järjestävät tarpeen mukaan myös pienryhmätoimintaa sekä yksilötapaamisia nuorten kanssa. Nuorisopalveluilla on lisäksi yhteistyössä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa järjestettävää erityisnuorisotyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Nuorisopalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toimintaavustuksia paikallisille yhdistyksille ja järjestöille. 7

8 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vastaa Pirkan opisto, joka on Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos. Tavoitteellisen taiteen perusopetuksen lisäksi opistossa voi opiskella mm. kieliä, taito- ja taideaineita, liikunta- ja terveysaineita sekä rajoitetusti myös avoimen yliopiston kursseja. Kursseja järjestetään Pirkkalassa koulujen, päiväkotien, pääkirjaston ja vapaaaikakeskuksen tiloissa. Pirkan opiston lisäksi taiteen perusopetusta järjestetään ostopalveluna Pirkanmaan musiikkiopiston, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa. Pirkan opiston palveluja käyttää vuosittain n kuntalaista. 8

9 3 Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudenlaisen palveluverkon rakentamisen lähtökohtana on ollut yhtenäinen kasvun ja opin polku. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsen kannalta saumaton ja sisältää mahdollisimman vähän nivelvaiheita. Yhtenäinen kasvun ja opin polku huomioi myös kaikki perheen kasvatuskumppanit ja toimijat kasvun eri vaiheissa. Keskeisiä tekijöitä yhtenäisellä polulla ovat monipuolinen ja helposti saavutettava palvelutarjonta, riittävä tuki niin lapselle kuin perheellekin, sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kasvun ja opin polku -kaaviossa (Kuva 4) on kuvattu paitsi kasvun ja opin polkuun kiinteästi liittyvät toimijat, myös niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita yhtenäinen kasvun polku edellyttää. Tavoitteena on tarjota lapselle hyvän elämän edellytykset viihtyisässä kasvu- ja oppimisympäristössä, sekä auttaa lapsia kasvamaan itsenäisiksi ja sosiaalisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Kuva 4. Yhtenäinen kasvun ja opin polku. Kasvun ja opin polku -kaaviossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten vieminen käytäntöön, toteutusvastuu ja päätöksenteko nivotaan osaksi syksyllä 2015 aloitettavaa Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmatyötä. Toimet ovat toteuttamiskelpoisia ja tärkeitä huolimatta siitä millaisen mallin mukaan sivistyspalvelut jatkossa tuotetaan. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, mikä omalta osaltaan edesauttaa yhtenäistä kasvun ja opin polkua palveluverkkomallista riippumatta. 9

10 4 Uudet yksikkövaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä on haluttu tutkia myös nykyisestä poikkeavia palveluiden järjestämisen muotoja, jotta yhtenäinen kasvun ja opin polku voisi toteutua nykyistä paremmin. Uusia yksikkövaihtoehtoja on tarkasteltu vertailemalla niitä nykyrakenteen mukaiseen palveluverkkoon hyötyjen ja haasteiden näkökulmista sekä suhteuttamalla näitä näkökohtia Pirkkalan alueen palvelutarpeeseen ja -tarjontaan. Perinteisten päiväkotien ja koulujen vaihtoehdoiksi tarkasteluun on nostettu kaksi uutta tapaa järjestää sivistyspalvelut: lastentalot ja yhtenäiskoulu. Tarkastelua on tehty eri yksikkövaihtoehtojen osalta neljällä tarkastelutasolla: kuntalaisen ja lapsen näkökulmasta, talouden ja tilojen näkökulmasta, henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta sekä pedagogiikan lähtökohdista. 4.1 Lastentalo Lastentalossa päiväkoti ja koulu toimivat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksikkö sijaitsee lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien lisäksi esi- ja alkuopetuksen luokkia Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lastentalon hyötyinä on kodin läheisyys, turvallisuus ja tuttuus. Koulun aloittaminen tapahtuu päivähoidon kanssa samassa yksikössä, jolloin esiopetukseen ja kouluun siirtyessä nivelvaihetta ei synny. Haasteena puolestaan on nivelvaiheen huomioiminen 3. luokalle siirryttäessä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Yhteissuunnittelun kautta tilat ja materiaalit ovat mukautuvia ja ne saadaan tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Haasteiksi voivat muodostua siivouksen ja ruokahuollon suunnittelu sekä aikataulutus. Yhteiskäytössä olevat keittiö, ruokala sekä liikuntatilat ovat kustannustehokkaita Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstön näkökulmasta lastentalo tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun yhteistyön ja työnkierron myötä. Henkilöstön joustava käyttö hyödyttää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Haasteeksi puolestaan voivat muodostua kahden lain puitteissa toimiminen (Perusopetuslaki ja Varhaiskasvatuslaki) ja hallittavuus esimerkiksi johtajuuden näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Lastentalon hyötyjä pedagogiikan näkökulmasta ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, kasvatustyön jatkumo sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Haasteena on nivelvaiheen syntyminen siirryttäessä 3. luokalle. 4.2 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, joissa järjestetään opetusta samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä vuosiluokilla 0 6 ja 7 9. Yhtenäiskoulussa opettajat voivat opettaa kaikkien luokkaasteiden oppilaita ja samoin voidaan hyödyntää koulunkäynninohjaajien työpanosta. 10

11 4.2.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lapselle yhtenäiskoulu tarjoaa selkeän ja yhteisöllisen koulupolun. Kasvattajat tuntevat lapset hyvin ja tiedonkulku eri nivelvaiheissa on saumatonta. Haasteena voi olla yksikön suuri koko ja toimintakulttuurin rakentuminen. Yhtenäiskouluilla ei voida myöskään kattaa koko kuntaa, jolloin tasapuolisuuden takaaminen voi olla haasteellista niiden lasten kohdalla, jotka siirtyvät yhtenäiskouluun muista yksiköistä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Talouden näkökulmasta on hyödyllistä, että tilat voidaan suunnitella monikäyttöisiksi, jolloin niiden käyttö sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolellakin saadaan tehokkaaksi. Haasteiksi voivat muodostua tontin löytyminen sieltä missä yhtenäiskoulun tarve on suurin ja sijoittuminen järkevin, sekä riittävät tilat kaikenlaisiin opetuksen tarpeisiin Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstölle yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen, osaamisen jakamiseen sekä vertaistukeen. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opettajien osaamista voidaan hyödyntää eri vuosiluokilla. Suuri yhtenäiskoulu voi tuoda haasteita sekä henkilöstön että hallinnon näkökulmasta. Haasteen voi tuoda myös opettajien työehtosopimus opetettavien aineiden ja vuosiluokkien osalta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Pedagogiikan näkökulmasta kohtuullisen kokoinen yhtenäiskoulu on toimiva yhteisö, jossa on yhtenäinen toimintakulttuuri. Yhtenäiskoulu mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, oppilastuntemuksen sekä eri ikäryhmien kohtaamisen. Kaikki oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelut löytyvät saman katon alta, mikä edesauttaa lapsen ja nuoren koulunkäynnin aktiivista ja varhaista tukemista. Haasteiksi voivat muodostua tasa-arvoisuuden takaaminen sekä yläluokille syöttävien yksiköiden näkökulmat. Myös yhtenäisen toimintakulttuurin luominen voi olla aikaa vievää ja haasteellista. 11

12 Vaihtoehto A 5 Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitystyö on tuottanut neljä erilaista palveluverkkovaihtoehtoa, jotka esitellään seuraavissa alaluvuissa. Vaihtoehdot perustuvat varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen palvelutarvearviolle, jonka pohjalta on tehty suunnitelmat hankkeiden laajuuksiksi ja ajoituksiksi. Palvelutarpeen kehitystä ja hankkeiden mitoitusta tarkastellaan vuosittain. Nuolialan ja yläasteen sisäilmaongelmista johtuen rakennettavat väestötilat eivät sisälly selvityksessä esitettyihin lukuihin neliö- ja oppilasmääriä tarkasteltaessa. Vastaavasti käytöstä poistunut Nuolialan vanha kivikoulu ja Yläasteen käytöstä poistuva kaksikerroksinen koulurakennus eivät sisälly laskelmissa opetuksen käytössä oleviin tiloihin. Selvityksessä uudet hankkeet on ajoitettu väistötiloista tehtyjen päätösten mukaisesti. Vaihtoehdoissa on edetty varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeiden lähtökohdista huomioiden ratkaisujen vaikutukset myös vapaa-aikapalveluihin. Vaihtoehdot mahdollistavat erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat järjestämistavat. Loukonlahden alueelle suunniteltava urheilupuisto loisi kunnan itäosaan uudenlaisen liikuntaympäristön ja mahdollistaisi yksityisten hallihankkeiden saamisen kunnan alueelle. Urheilupuisto tukee merkittävästi koululiikunnan järjestämistä. 5.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto perustuu nykyisen palveluverkon rakenteisiin ja sijoittumiseen kunnan alueella. Vaihtoehdossa kehitetään opetuksen osalta nykyisiä yksiköitä niiden kokoa kasvattamalla. Varhaiskasvatuksessa perustetaan uusia yksiköitä tai laajennetaan nykyisiä. Yhteistyö opetuksen kanssa on suhteellisen vähäistä ja liittyy lähinnä nivelvaiheeseen siirryttäessä päivähoidosta esikouluun. Vaihtoehdossa toimintaa ja pedagogiikkaa kehitetään nykyisten rakenteiden pohjalta. Uudet kasvu- ja oppimisympäristöt rakennetaan moderneiksi ja muuttuviksi Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa varhaiskasvatuksen uudet rakennettavat yksiköt sijoittuvat Pereen, Silvonvainion ja Soljan alueille. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Opetuksessa nykyisiä yksiköitä laajennetaan siten, että ne kattavat kasvaneen palvelukysynnän. Vapaa-aikapalveluiden, taiteen perusopetuksen sekä muun iltakäytön tarpeet huomioidaan uusien tilojen suunnittelussa. Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyden mahdollistavia ratkaisuja ja toimivaa kulunvalvontaa. 12

13 Vaihtoehto A Taulukko 1. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto A:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikankulma 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan koulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 1020 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan päiväkoti 168 Silvonvainion päiväkoti 168 TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. Kuva 5. Kasvun ja opin polut toimenpiteiden jälkeen vaihtoehdossa A. 13

14 Vaihtoehto A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 2. Investoinnit vaihtoehdossa A. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan koulu Soljan päiväkoti X 2020 Yläasteen laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion päiväkoti X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Yhtenäisen kasvun ja opin polun näkökulmasta vaihtoehto A tarjoaa nykyisen kaltaisen tilanteen. Vaihtoehdossa A päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tämän vaihtoehdon mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa 14

15 Vaihtoehto A palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti koulu -yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen (0 6 lk) sekä yläasteen (7 9 lk) oppilasmäärät kasvavat merkittävästi. Yksi n. 900 oppilaan yläkoulu on liian suuri nuoren näkökulmasta. Koulumatka yhteen yläkouluun on useammalle pidempi verrattuna kahden tai useamman yläkoulun vaihtoehtoihin. Kunnan itäosista yhteydet Tampereen suuntaan houkuttelevat nuoria hakeutumaan Tampereelle yläkouluun ja lukioon. Nivelvaiheiden määrä ja selkeä jako päiväkotien, ala- ja yläkoulujen välillä pysyy ennallaan. Nykyrakenteen kaltainen vaihtoehto on toisaalta kuntalaisille tuttu, mutta kunnan väestöpohja ja rakenne ovat muuttuneet rajusti. Talouden ja tilojen näkökulma Talouden näkökulmasta malli on vaihtoehdoista kallein. Uudet, erilliset päiväkotiyksiköt ovat vähintään kahdeksanryhmäisinä tehokkaita ja mahdollistavat monipuolisen varustelun, mutta eivät tarjoa koulun tilojen yhteyteen rakennettavien tilojen kaltaisia synergiaetuja. Opetuksen osalta isojen yksiköiden tehokkuus ei kasva, kun optimiraja on ylitetty. Uusia, moderneja opetus- ja oppimisympäristöjä on rakennettava myös nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa. Uusien tilojen suunnittelussa voidaan huomioida yhteistyön kehittäminen kasvatuskumppaneiden (esim. neuvolan tai perhetyö) kanssa. Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Uudet päiväkotiyksiköt ovat kooltaan riittävän isoja. Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen, osaamisen jakaminen, työnkierto ja hallinnollinen selkeys toteutuvat uusissa yksiköissä. Mallissa tuttua ja turvallista ovat erilliset, perinteiset päiväkotiyksiköt. Kasvattamalla koulujen nykyisten yksiköiden kokoa kasvatetaan myös henkilöstön ja hallinnon määrää yksiköissä. Ison yksikön johtamiseen ja henkilöstöhallintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilöstön ja oppilaiden välinen yhteisöllisyys toteutuu. Isossa yksikössä toimintojen joustavuus ja liikuteltavuus on vaativampaa. Pedagogiikan näkökulma Uudet päiväkotitilat tukevat varhaiskasvatuksen sisäistä kehittämistä ja kasvatuskumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. Nivelvaiheet kouluun pysyvät ennallaan vaihtoehdossa A. Yhden yläkoulun mallissa on helppo toteuttaa useita erilaisia valinnaisia kursseja. Nivelvaihetyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jako alakouluihin ja yläkouluihin on selkeä, mutta ei tue perusopetuksen yhtenäisyyttä. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa korkeintaan tyydyttävät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kehätien sisäpuo- 15

16 Vaihtoehto A lella haastaa nykyisenmallisen palveluverkkorakenteen. Kymmenen vuoden kuluttua erityisesti kouluverkko vaatii merkittävää uudelleentarkastelua, sillä laajennusvara useiden koulukiinteistöjen osalta on siihen mennessä käytetty. Varhaiskasvatuksen ja muiden palveluiden sekä käyttäjien näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen opetusta paremmin. Nykyrakenteen mukainen palveluverkko tarjoaa heikoimmat mahdollisuudet yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 16

17 Vaihtoehto B 5.2 Vaihtoehto B Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on yksi yhtenäiskoulu ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0 9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Naistenmatkan kouluun 3. vuosiluokalle, josta he siirtyvät 7. vuosiluokalle Pirkkalan yläasteelle. Kirkonkylän koulusta siirrytään myös Pirkkalan yläasteelle. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 3. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto B:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 740 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 3 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 17

18 Vaihtoehto B Kuva 6. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 4. Investoinnit vaihtoehdossa B. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 eu- 18

19 Vaihtoehto B roa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa B päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tässä vaihtoehdossa mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Naistenmatkan koulun koko kasvaa merkittävästi. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 19

20 Vaihtoehto B Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentalossa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen ja Nuolialan koulun henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluun ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskoulussa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskoulussa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Lastentalojen ja yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lastentalojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Samoin keskustaan tullaan muodostamaan yhtenäiskoulu, kun se on alueen rakennuskannan uudistamisen ja koulun koon mukaan tarkoituksenmukaista. Yhtenäiskoulujen ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 20

21 Vaihtoehto C 5.3 Vaihtoehto C Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on kaksi yhtenäiskoulua ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Keskustaan rakennetaan kunnan toinen yhtenäiskoulu, jonka yläluokille syötetään oppilaita myös Kirkonkylän koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Keskustan yhtenäiskouluun 2. luokan jälkeen. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 5. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto C:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Kurikansiipi 84 Toivion koulu 350 Nuoliala 140 Keskustan yhtenäiskoulu 1440 Pakkalanlyhty 63 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 5 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 21

22 Vaihtoehto C Kuva 7. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 6. Investoinnit vaihtoehdossa C. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Keskustan yhtenäiskoulun laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja 22

23 Vaihtoehto C ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa C päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan pienten lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Keskustan yhtenäiskoulun oppilasmäärä kasvaa liian suureksi (noin 1300 oppilasta). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 23

24 Vaihtoehto C Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentaloissa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen, Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluihin ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Hallinnollisesti noin 1300 oppilaan koulu ei ole toimiva eikä yhtenäinen. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskouluissa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskouluissa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa, etenkin Keskustan yhtenäiskoulussa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lasten talojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Keskustan yhtenäiskoulun koko ja kahden olemassa olevan koulun yhdistäminen edellyttää erityistä panostusta koulun toimintakulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittämiselle. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Hanke tulisi pienentämään keskustan yhtenäiskoulun kokoa. Yhtenäiskoulun ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 24

25 Vaihtoehto D 5.4 Vaihtoehto D Tässä vaihtoehdossa kuntaan rakennetaan kokonaan uudenlainen yksikkö, jossa kasvun ja opin polku on yhtenäinen päivähoidosta yhdeksännelle luokalle saakka. Tämän lisäksi on yksi yhtenäiskoulu ja yksi lastentalo perinteisten koulujen ja päiväkotien lisäksi. Kunta jaetaan kolmeen alueeseen, jonka sisällä kasvun ja opin polut pyritään huomioimaan varhaiskasvatuksesta lähtien Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan rakentuvan lastentalon sekä Silvonvainioon rakentuvan päiväkoti-yhtenäiskoulun myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Uusi varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiiviin yhteistyön yksikkö rakentuu Silvonvainioon, jossa päiväkoti ja yhtenäiskoulu ovat toistensa yhteydessä. Silvonvainion yhtenäiskoulun yläluokille ohjataan oppilaita Toivion koulusta, sekä Kurikankulman oppilaita 2. vuosiluokan jälkeen. Keskustassa sijaitsee Naistenmatkan koulu, johon oppilaita tulee Soljan lastentalosta 3. vuosiluokalle. Naistenmatkan ja Kirkonkylän koulusta siirrytään yläluokille Pirkkalan yläasteelle. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. 25

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta

Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Vaihtoehtojen vaikutusten arviointia perusopetuksen laatukriteereiden näkökulmasta Viitekehyksenä perusopetuksen laatukriteerit ja varhaiskasvatuksessa viitekehyksenä on käytetty Valtakunnallisia varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella

Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Keskusta-Ounasjoen palveluverkkoselvitys Liite 1: Oppilasmäärät alueen kouluissa Liite 2: Laskentamallin perusteet ja koulujen sijainti alueella Koulutuslautakunta 17.12.2015 148 Ylikylän Vennivaaran alueen

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari

Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut. Ohjausryhmän seminaari Keski-Satakunnan kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus, opetus ja vapaa-ajanpalvelut Ohjausryhmän seminaari 4.2.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päivähoidossa olevien lasten määrä / Päiväkodit

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT

VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT VAIHTOEHTOTARKASTELU LÄNSIALUEEN KOULUT JA PÄIVÄKODIT Tutkitut vaihtoehdot Nykyverkko, parannettuna VE 0 + Kahden koulun malli VE 1 Kolmen koulun malli VE 2 Neljän koulun malli VE 3 Huom! Molemmat eivät

Lisätiedot

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus

Palveluverkon uudistaminen. Kuulemistilaisuus Palveluverkon uudistaminen Kuulemistilaisuus 3.12.2015 Tarkastelun lähtökohtia oppilaslähtöisyys ja pedagoginen tasa-arvo oppimisympäristöissä opetusvälineet ja teknologia uuden opetussuunnitelman tuomat

Lisätiedot

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos

Päiväkoti- ja Kouluverkko. Toinen luonnos Päiväkoti- ja Kouluverkko Toinen luonnos 6.11.2009 Sipoon kunnan kasvustrategiassa varaudutaan 35 000 uuteen asukkaaseen vuoteen 2025 mennessä. Kaavoitusohjelman mukaiset asukasmäärälisäykset ja palveluiden

Lisätiedot

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares

Läntisen alueen palveluverkkoselvitys. Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares Läntisen alueen palveluverkkoselvitys Kasvu ja kulttuuri ydinprosessi Pekka Kares 18.11.2015 Tausta Kaupunginvaltuusto on päättänyt lakkauttaa vaiheittain Mouhijärven lukion ja Äetsän Sarkia- lukion Tilat

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA TAMMELAN KUNNAN JOUSTAVAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Joustavan perusopetuksen toiminta Perusopetuslain mukaan kunta voi järjestää päättämässään laajuudessa perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien yhteydessä

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto

Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Asukastilaisuus Myllypuron alueen palveluverkko 12.5.2015 Outi Salo Linjanjohtaja Helsingin opetusvirasto Miksi Myllypuron alueella tarkastellaan kouluverkkoa? Väestö alueella kasvaa, ja koulutilaa tarvitaan

Lisätiedot

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi. Sivistyspalvelut Liite 1/28.10.2014 Utajärven kunnan sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut,

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015

KOSKEN TL KUNTA TOIMINTAKERTOMUS 2015 Tehtäväalue: 209150 Varhaiskasvatus Tehtäväalueen palveluajatus: Varhaiskasvatus käsittää lasten päivähoidon, esiopetuksen ja koululaisten iltapäiväkerhotoiminnan. Päivähoidon tarkoituksena on tarjota

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

KELPO- muutosta kaivataan

KELPO- muutosta kaivataan KELPO- muutosta kaivataan Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen oppilaiden määrän kasvu Yleisten tuen muotojen käyttäminen niukahkoa Sosio- emotionaalisen oirehtimisen lisääntyminen Kuntien toisistaan

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen alkaen 26.10.2016 Sivu 1 / 1 4198/2016 00.01.02.02 177 Henttaa-Suurpellon alueen perusopetuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Eeva-Kaisa Ikonen, puh.

Lisätiedot

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio

Kampus. tulevaisuuden ajatuksia. rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio Kampus tulevaisuuden ajatuksia rehtori Lasse Tiilikka rehtori Arto Sikiö rehtori Minna Rovio 1 Uudistuksen aika 2 3 4 Opetussuunnitelma 2016- Laaja-alaiset kokonaisuudet - jatkuva kokonaisuus Monialaiset

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari

Koulutuslautakunta. Valtuustoseminaari Koulutuslautakunta Valtuustoseminaari 16.9.2013 VARHAISKASVATUS Kaupungin päiväkoteja 32 Ostopalvelupäiväkoteja 13 Perhepäivähoitajia 45 Kaupungin ryhmäperhepäiväkoteja 3 Avointa päiväkotitoimintaa 6 toimipisteessä

Lisätiedot

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys

SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN PALVELU- JA KOULUVERKKOSELVITYS 2015 / Jatkoselvitys Vaasan kaupunki Suomenkielinen koulutoimi Lokakuussa 2015 Sisällys: 1. Lautakunnan toimeksianto 2. Alueen 1 alakoulujen

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen

Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Sivistyspalveluiden tilaratkaisujen kehittäminen Juvan kunta 10.2.2016 12.2.2016 Page 1 Toimeksiantona määritellä toimitilojen tarve Kunnanjohtaja perusti marraskuussa työryhmän, jonka tehtävänä on selvittää

Lisätiedot

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt

Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatu ja tulevaisuuden oppimisympäristöt Perheiden odotukset päivähoitopaikalle ja peruskoululle Helposti ja turvallisesti saavutettavissa Lapsella on hyvä olla aikuisten

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu

Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko. Ideariihi klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkko Ideariihi 30.9. klo 18 Meilahden ala-asteen koulu Miksi? Hyvän oppiminen ja kasvu Laadukas oppimisympäristö, hyvät toimintaedellytykset ja monipuolinen

Lisätiedot

KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ - VAHVA SILTA TULEVAISUUTEEN - Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma

KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ - VAHVA SILTA TULEVAISUUTEEN - Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma KASVA JA OPI LEMPÄÄLÄSSÄ - VAHVA SILTA TULEVAISUUTEEN - Kasvatuksen ja koulutuksen kehittämissuunnitelma 2017-2021 LEMPÄÄLÄN KUNNAN VISIO Lempäälä luovaa, joustavaa palvelua ja monenlaisia mahdollisuuksia

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia.

Sivistyspalvelut tuottavat laadukkaita ja asiakaslähtöisiä palveluita, jotka lisäävät kuntalaisten hyvinvointia. Outokummun kaupunki Talousarvio 2017 ja taloussuunnitelma 2018-2019 1 5.6 Tulosalue: Sivistyspalvelut Toimielin: Sivistyslautakunta Vastuuhenkilö: Sivistysjohtaja Toiminta-ajatus: Visio: Toiminta: Strategiset

Lisätiedot

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja

Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella. Eino Leisimo Toimialajohtaja Sivistyspalvelujen kehitysnäkymät Keljonkangas-Säynätsalo alueella Eino Leisimo Toimialajohtaja 8.12.2016 8.12.2016 Lähtökohdat (1) Palveluverkkoja kehitettävä aina niin alueiden kuin koko kaupungin näkökulmasta

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen

Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen Palveluverkon kehittäminen Suutarila-Tapanilan alueiden johtokuntien tapaaminen 8.10.2014 Outi Salo linjanjohtaja Peruskoulut Helsingissä 1.8.2014 yhteensä 143 Peruskoulun oppilasmäärät Helsingissä 20.9.2014

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet

Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Lähikoulun osoittamisen ja oppilaaksi ottamisen periaatteet Sivistyslautakunta 24.11.2016 103 www.nurmijarvi.fi Perusopetuslain 4 :n mukaan kunta on velvollinen järjestämään perusopetusta sen alueella

Lisätiedot

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET

päivitetty YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET päivitetty 30.11.2015 YHDEN ALAKOULUN MALLIN LÄHTÖKOHDAT JA PERUSTEET 2 1. JOHDANTO Perusopetuslain mukaan kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja

HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 OPETUSVIRASTO Perusopetuslinja Linjanjohtaja HELSINGIN KAUPUNKI RYHMÄKIRJE 92 1/6 Siltamäen en koulun johtokunta Suutarilan en koulun johtokunta Töyrynummen en koulun johtokunta Suutarilan yläasteen koulun johtokunta Maatullin en koulun johtokunta

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA

SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSPALVELUT SIVISTYSLAUTAKUNTA KÄYTTÖSUUNNITELMA 2016 Tulosyksikkö 1 -taso KEHITTÄMIS- JA HALLINTOPALVELUT Tulosyksikkö 1: Hallinto - vastuuhenkilö: talous- ja hallintopäällikkö HALLINTO TP 2014 TA+M

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE

TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE TOLKKISTEN ELINKAARIHANKE SIVISTYSLAUTAKUNTA Kaupunginhallitus valitsi kokouksessaan 5.10.2015 ( 281) Lemminkäinen talo Oy:n elinkaarihankkeiden palvelutuottajaksi. Palvelusopimus Porvoon kaupungin ja

Lisätiedot

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut

Kehittämisjohtaja Kari Hakari Etelän infotilaisuus Tilaajaryhmä/kehittämis- ja suunnittelupalvelut Tulevaisuuden palvelumalli 2025 Etelän palvelualue Muotiala, Turtola, Nekala, Jokipohja, Taatala, Koivistonkylä, Veisu, Korkinmäki, Viinikka, Nirva, Vihioja, Multisilta, Lahdesjärvi, Sarankulma, Lakalaiva,

Lisätiedot

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa

3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa 3.3 Yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa Yhteistyön tavoitteina on, että esiopetus, muu varhaiskasvatus ja perusopetus muodostavat johdonmukaisen, lapsen kasvua ja oppimista tukevan jatkumon.

Lisätiedot

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta Sivistystoimi AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 30.11.2016 2 Sisällys 1. Toiminta-ajatus ja toiminnan tavoitteet 3 2. Aamu- ja iltapäivätoiminnan suunnittelu

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013

Sivistyspalvelut. Tarkastuslautakunta / / 2013 Sivistyspalvelut Tarkastuslautakunta 17.12.2014 164 / 00.02.01 / 2013 Perustiedot Sivistyspalveluihin kuuluu: Varhaiskasvatus ( perhepäivähoito, päiväkotihoito ja esiopetus) Perusopetus Lukio Vapaa sivistystyö:

Lisätiedot

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä

OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI - Johtaminen muuttuvassa toimintaympäristössä 14.06.2012 Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen yhdentyminen; Pedagogisen toiminnan strateginen kehittäminen Opetustoimen johtaja

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen alkaen

Espoon kaupunki Pöytäkirja Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen alkaen 16.02.2017 Sivu 1 / 1 543/2017 12.01.01 25 Pohjois-Tapiolan lukion opiskelijoiden koulutuksen järjestäminen 1.8.2017 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Juha Nurmi, puh. 050 372 5852 Jaakko Turpeinen, puh.

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet

1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet 1.2 Paikallisen opetussuunnitelman laatimista ohjaavat periaatteet Opetuksen järjestäjällä on vastuu paikallisen opetussuunnitelman laadinnasta ja kehittämisestä 1. Opetussuunnitelmassa päätetään perusopetuksen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ ALKAEN 1 (5) VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1.8.2016 ALKAEN 1 Toiminta-alue 2 Organisaatio Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta

Sivistyslautakunta Käyttösuunnitelma 2014 Liite sivistyslautakunta 1 SIVISTYSLAUTAKUNTA 25 681 771 MENOT 26 110 097 25 619 700 24 989 700 25 449 864 1,7 % -1,9 % -2,5 % 101,8 % 2 344 973 TULOT 2 347 557 2 155 800 2 165 800 2 207 619 0,1 % -8,2 % 0,5 % 101,9 % 23 336 798

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79

Espoon kaupunki Pöytäkirja 79 18.05.2016 Sivu 1 / 1 2289/2016 10.03.02 79 Jousenkaaren koulun väistöt lukuvuonna 2016-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Sinikka Sorvari, puh. 09 816 52137 Ilpo Salonen, puh. 050 354 6840 Juha Hovinen,

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET

KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET KOULUINVESTOINNIT /VAIHTOEHDOT /TOIMINNALLISET VAIKUTUKSET Marja-Leena Meriläinen 10.5.2016 Oppilasennuste kouluittain 2014-2021 Ketolanperän koululta siirtyy 4. lk oppilaat Ylikylän yhtenäiskouluun 5.

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Pirkkalan kunta Sivistysosasto Infovihko iltapäivätoiminnassa olevien lasten vanhemmille Lukuvuosi 2015 2016 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Lisätietoa löytyy myös opetuksen internet-sivuilta,

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki

Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Ehnroos / Myllymäki 3.5.2016 Janne Mäkinen opetuspäällikkö kunnan turvallisuuspäällikkö (oto) 1 Mitä yhtenäiskoululla tarkoitetaan ja tavoitellaan Tässä

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus ) LUONNOS

Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus ) LUONNOS Perusopetuksen kouluverkkoselvitys 2015 (Yleisötilaisuus 30.11.2015) LUONNOS Kuulemistilaisuus 30.11.2015 Tilaisuuden tarkoitus on kertoa perusopetuksen kouluverkkoon esitettävistä muutoksista Koulujen

Lisätiedot

Perusopetuksen seutuvertailu

Perusopetuksen seutuvertailu Perusopetuksen seutuvertailu Vuosi 205 Toimintatiedot ja kustannukset Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi 2..206 Vertailun tarkoitus Seutuvertailun tavoitteena

Lisätiedot

Sivistystoimen tuloskortti 2012

Sivistystoimen tuloskortti 2012 Sivistystoimi Sivistystoimen tuloskortti 2012 NÄKÖKULMA JA KESKEISET TAVOITTEET 2012 OPERATIIVISET TOIMET JA MITTARIT JA TAVOITETASO 2012 SEKÄ VASTUUTAHO ASIAKKAAT 1. Sivistystoimen palvelut tukevat jatkumoa

Lisätiedot

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi

Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Skenaariot Meilahden ja Pikku Huopalahden kouluverkon kehittämiseksi Haaste ja reunaehdot Meilahden ja Pikku Huopalahden alueen kouluverkkotarkastelussa keskitytään erityisesti seuraaviin haasteisiin.

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

Kajaanin varhaiskasvatus SK

Kajaanin varhaiskasvatus SK Kajaanin varhaiskasvatus 2014- SK 15.05.2014 Valtakunnalliset suuntaukset 2013- Varhaiskasvatuksen tulevaisuuden tarpeiden arviointia vaikeuttaa: Valmistelussa laki varhaiskasvatuksesta. Lakiesitys tulee

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot