Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025

Transkriptio

1 Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025 Luonnos

2 Sisällys 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Nykytilanteen kuvaus Varhaiskasvatus Opetus Vapaa-aikapalvelut... 7 Kirjastopalvelut... 7 Kulttuuripalvelut... 7 Liikuntapalvelut... 7 Nuorisopalvelut... 7 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudet yksikkövaihtoehdot Lastentalo Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Yhtenäiskoulu Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Vaihtoehto A Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Vaihtoehto B Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Vaihtoehto C Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Vaihtoehto D Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D

3 5.4.2 Investoinnit vaihtoehdossa D Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa D Loppuyhteenveto Liitteet Liite 1. Yhteenveto väestöennusteesta Liite 2. Perusopetuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 3. Varhaiskasvatuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 4. Palveluverkkomalli, vaihtoehto A Liite 5. Palveluverkkomalli, vaihtoehto B Liite 6. Palveluverkkomali, vaihtoehto C Liite 7. Palveluverkkomalli, vaihtoehto D Liite 8. Palvelutarve alueittain Liite 9. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 10. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 11. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä palveluverkossa 2025 eri yksikkövaihtoehdoissa Liite 12. Palvelumallivaihtoehtojen investoinnit

4 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys kattaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon. Selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja sivistyspalvelukokonaisuuden järjestämiseksi väestönkasvun tarpeet huomioiden. Tehdyn väestönkasvuennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen-, samoin kuin alakoulun oppilaspaikkojen tarve kasvaa jopa 350 paikalla, sekä yläkoulun oppilasmäärä 300 oppilaalla (Kuvat 1 ja 2). Kasvavan palvelutarpeen ja Yläasteella sekä Nuolialan koululla olleiden sisäilmaongelmien vuoksi palveluverkon uudistamista ja laajentamista on kannattavaa tässä vaiheessa tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Keskeisenä tavoitteena tulevaisuuden palveluverkolle on yhtenäinen kasvun ja opin polku, joka huomioi varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden lisäksi myös sosiaali-, terveys-, ja vapaa-aikapalveluiden näkökulmat. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsi- ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palvelut siten, että nivelvaiheet palvelusta toiseen siirryttäessä madaltuvat, erityistarpeet on huomioitu kattavasti sekä palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Pirkkalan Yhteislukio integroituu palveluverkkoon keskeisen sijaintinsa kautta. Lukion uusi toimintamalli antaa opiskelijoille valmiudet muuttuneen jatko-opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Malli ja sijainti tukevat nuorten kehitystä ja aikuistumista. Palveluverkkoselvitys on toteutettu kevään 2015 aikana omana valmistelutyönä, johon on osallistunut projektin ohjausryhmä, kolme alatyöryhmää sekä henkilöstöä kunnan eri sektoreilta. Selvityksessä on kuultu kuntalaisten, henkilökunnan, lautakunnan sekä kunnanhallituksen näkemyksiä ja ideoita. Työryhmät tutustuivat maaliskuussa Hämeenlinnan sivistyspalveluiden palveluverkon toimintamalliin. Huhtikuussa järjestettiin myös selvitykseen liittyvä sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen yhteinen iltakoulu sekä asukasilta. Selvityksen tekemisen keskiössä on opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalveluiden lähtökohdat, kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmat huomioiden ja niiden uudenlaiset toimintamallit mahdollistaen. Tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan palveluverkkosuunnitelmaan syksyllä 2015, kun toteutettava palveluverkkomalli on selvillä ja käytännön suunnittelutyö aloitetaan. Palveluverkkoselvityksessä on koottu yhteen eri tietoaineistoista lähtöisin olevaa dataa, joista on koottu varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarvearviot tulevalle kymmenelle vuodelle. Tästä informaatiosta syntynyt käsitys palveluverkon riittävyydestä ja kehitystarpeista on tiedon arvoketjun lopputulos. Tässä selvityksessä palvelutarve- ja verkkoselvitys on kytketty organisaatiossa ja sen ulkopuolella olevaan laadulliseen tietoon palveluverkkoselvityksen laadinnan yhteydessä. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys on tietojohtamista käytännössä. Palveluverkkoselvityksen luonnos julkistetaan toukokuun loppupuolella. Selvityksen aikana saadut näkemykset ja ideat ovat hyödyttäneet selvitystyötä ja kommentteja toivotaan myös selvityksen luonnoksesta. Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto luonnoksesta sekä eri palveluverkkovaihtoehdoista mennessä. Lausunnot palautetaan sähköpostitse sivistystoimen kirjaamoon, sivistystoimenkirjaamo@pirkkala.fi. Tämän jälkeen selvitys etenee päätöksentekoon. 4

5 Kuva 1. Väestökasvuennuste v asti. Väestönkasvuarvio perustuu noin 2 %:n kasvuennusteeseen. Viimeisen 20 vuoden aikainen keskimääräinen kasvu on ollut noin 2,4 %. Palvelutarvearviot perustuvat väestönkasvuarvioon. Hankkeiden ajoitusta ja mitoitusta tarkastellaan vuosittain päivittyvän palvelutarvearvion perusteella. Kuva 2. Hoitopaikka- ja oppilasennuste v

6 2 Nykytilanteen kuvaus Sivistyspalvelut koostuvat varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden kokonaisuudesta. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kunkin kokonaisuuden nykytilanne. 2.1 Varhaiskasvatus Pirkkalassa on 12 kunnallista päiväkotiyksikköä ja kunnallisia perhepäivähoitajia 20. Päivähoidossa lapsia on yhteensä 850. Avoimen varhaiskasvatuksen (lasten kerhotoiminnan ja avointen perhekerhojen) toimintapaikkoja on kaksi, ja näiden toimintaan osallistuu viikoittain n. 80 lasta ja 30 perhettä. Yksityisiä päivähoidon vaihtoehtoja pirkkalalaisilla on useita: palvelusetelipäiväkodit ja -kerho, yksityiset päiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito. Päivähoitoon ohjaus tapahtuu keskitettynä palveluohjauksena ilman erillistä aluejakoa. Kaikkiaan päivähoitoikäisistä lapsista kunnan järjestämään tai rahoittamaan päivähoitoon osallistuu n. 68 % ikäluokasta. Pirkkalan kunnan päiväkodeissa noudatetaan Kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta, jonka mukaisesti myös mahdollisesti tarvittava tuki järjestetään siinä päiväkodissa, missä lapsen päivähoitokin järjestetään. 2.2 Opetus Perusopetuksen kouluja Pirkkalassa on kuusi; näistä viisi on alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alakouluissa on 1814 ja yläkoulussa 650. Esiopetus järjestetään alakouluilla, samoin kuin luokkalaisten sekä erityisen tuen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain n. 550 lasta ja määrä kasvaa vuosittain. Oppilaiden ohjaus kouluihin tapahtuu oppilaaksiottoalueiden (eteläinen, keskusta, pohjoinen ja itäinen) mukaisesti (Kuva 3). Tämän lisäksi Kurikankulman, Naistenmatkan ja Nuolialan kouluissa sekä Pirkkalan yläasteella on yhteensä 12 erityisopetuksen pienryhmää, joihin oppilaat ohjataan koko kunnan alueelta. Kaikilla muillakin kouluilla oppilaille annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa. Kuva 3. Voimassaolevat oppilaaksiottoalueet. 6

7 Näiden lisäksi kunnassa on lukio, jossa on tällä hetkellä 222 opiskelijaa. Lukio-opiskelua on kehitetty voimakkaasti toiminnalliseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan sähköiset mahdollisuudet huomioiden. Vuonna 2014 valmistuneen lukioselvityksen perusteella uuden lukiorakennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. 2.3 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelukokonaisuuteen kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, sekä taiteen perusopetus. Kirjastopalvelut Kuntakeskuksessa olevan pääkirjaston lisäksi Pirkkalassa on Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion kouluilla sijaitsevat lainausasemat. Näiden lisäksi kunta on ostanut Tampereen kaupungilta Toivioon puolen tunnin mittaisen kirjastoautokäynnin kerran viikossa siihen asti kunnes Toivioon saadaan kunnan ensimmäinen omatoimikirjasto. Kirjastopalveluiden keskeinen toimintaperiaate on taata kaikille perusasteen oppilaille mahdollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin oman koulun lähellä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös päiväkotien kanssa, joilla on omat säännölliset kirjastopäivänsä. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: kiinteisiin kulttuuripalveluihin, joita ovat museo ja taidegalleria sekä vuosittaisiin kulttuuritapahtumiin, joita tehdään paitsi kunnan tuottamina, myös yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut järjestetään kuntastrategiassa ja kulttuurisuunnitelmassa määritettyjen painopisteiden mukaisesti. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä niin opetuksen kuin varhaiskasvatuksenkin kanssa erilaisten kulttuuripajojen ja teemapäivien merkeissä. Kulttuuripalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia paikallisille kulttuuritoimijoille. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden toiminnassa ja palvelutarjonnassa painottuu terveysliikunta. Erilaisia ryhmäliikuntatunteja järjestetään kaikenikäisille kuntalaisille, mutta laajimmin ohjattua liikuntatoimintaa on työikäisille ja ikääntyville. Kesäaikaan liikuntapalveluiden ohjaustarjonta keskittyy lapsiin erilaisten liikuntakerhojen ja uimakoulujen myötä. Liikuntapalvelut järjestää uimaopetusta myös halliuimakouluina ja osallistuu koululaisten uimaopetukseen. Tämän lisäksi liikuntapalveluilla on erityisliikuntaryhmiä aikuisille ja lapsille, joiden liikuntatarjonnassa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaissairaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Liikuntapalveluilla on myös vuosittain kaikille kuntalaisille suunnattuja liikunnallisia retkiä. Liikuntapalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia sekä urheilijastipendejä paikallisille urheilijoille ja urheiluseuroille. Liikuntapalveluiden seurayhteistyöhön kuuluu myös säännöllisten liikuntavuorojen myöntäminen kunnan kentille ja liikuntasaleihin. Nuorisopalvelut Keskeinen osa nuorisopalveluita on nuorisotilatoiminnan järjestäminen Nuorisotila Nastassa sekä kouluyhteistyö mm. ryhmäyttämistuntien sekä päihde- ja seksuaalikasvatuksen muodossa. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja retkiä ja leirejä, joiden teemat ja kohteet vaihtelevat. Nuorisopalvelut järjestävät tarpeen mukaan myös pienryhmätoimintaa sekä yksilötapaamisia nuorten kanssa. Nuorisopalveluilla on lisäksi yhteistyössä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa järjestettävää erityisnuorisotyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Nuorisopalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toimintaavustuksia paikallisille yhdistyksille ja järjestöille. 7

8 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vastaa Pirkan opisto, joka on Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos. Tavoitteellisen taiteen perusopetuksen lisäksi opistossa voi opiskella mm. kieliä, taito- ja taideaineita, liikunta- ja terveysaineita sekä rajoitetusti myös avoimen yliopiston kursseja. Kursseja järjestetään Pirkkalassa koulujen, päiväkotien, pääkirjaston ja vapaaaikakeskuksen tiloissa. Pirkan opiston lisäksi taiteen perusopetusta järjestetään ostopalveluna Pirkanmaan musiikkiopiston, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa. Pirkan opiston palveluja käyttää vuosittain n kuntalaista. 8

9 3 Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudenlaisen palveluverkon rakentamisen lähtökohtana on ollut yhtenäinen kasvun ja opin polku. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsen kannalta saumaton ja sisältää mahdollisimman vähän nivelvaiheita. Yhtenäinen kasvun ja opin polku huomioi myös kaikki perheen kasvatuskumppanit ja toimijat kasvun eri vaiheissa. Keskeisiä tekijöitä yhtenäisellä polulla ovat monipuolinen ja helposti saavutettava palvelutarjonta, riittävä tuki niin lapselle kuin perheellekin, sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kasvun ja opin polku -kaaviossa (Kuva 4) on kuvattu paitsi kasvun ja opin polkuun kiinteästi liittyvät toimijat, myös niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita yhtenäinen kasvun polku edellyttää. Tavoitteena on tarjota lapselle hyvän elämän edellytykset viihtyisässä kasvu- ja oppimisympäristössä, sekä auttaa lapsia kasvamaan itsenäisiksi ja sosiaalisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Kuva 4. Yhtenäinen kasvun ja opin polku. Kasvun ja opin polku -kaaviossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten vieminen käytäntöön, toteutusvastuu ja päätöksenteko nivotaan osaksi syksyllä 2015 aloitettavaa Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmatyötä. Toimet ovat toteuttamiskelpoisia ja tärkeitä huolimatta siitä millaisen mallin mukaan sivistyspalvelut jatkossa tuotetaan. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, mikä omalta osaltaan edesauttaa yhtenäistä kasvun ja opin polkua palveluverkkomallista riippumatta. 9

10 4 Uudet yksikkövaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä on haluttu tutkia myös nykyisestä poikkeavia palveluiden järjestämisen muotoja, jotta yhtenäinen kasvun ja opin polku voisi toteutua nykyistä paremmin. Uusia yksikkövaihtoehtoja on tarkasteltu vertailemalla niitä nykyrakenteen mukaiseen palveluverkkoon hyötyjen ja haasteiden näkökulmista sekä suhteuttamalla näitä näkökohtia Pirkkalan alueen palvelutarpeeseen ja -tarjontaan. Perinteisten päiväkotien ja koulujen vaihtoehdoiksi tarkasteluun on nostettu kaksi uutta tapaa järjestää sivistyspalvelut: lastentalot ja yhtenäiskoulu. Tarkastelua on tehty eri yksikkövaihtoehtojen osalta neljällä tarkastelutasolla: kuntalaisen ja lapsen näkökulmasta, talouden ja tilojen näkökulmasta, henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta sekä pedagogiikan lähtökohdista. 4.1 Lastentalo Lastentalossa päiväkoti ja koulu toimivat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksikkö sijaitsee lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien lisäksi esi- ja alkuopetuksen luokkia Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lastentalon hyötyinä on kodin läheisyys, turvallisuus ja tuttuus. Koulun aloittaminen tapahtuu päivähoidon kanssa samassa yksikössä, jolloin esiopetukseen ja kouluun siirtyessä nivelvaihetta ei synny. Haasteena puolestaan on nivelvaiheen huomioiminen 3. luokalle siirryttäessä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Yhteissuunnittelun kautta tilat ja materiaalit ovat mukautuvia ja ne saadaan tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Haasteiksi voivat muodostua siivouksen ja ruokahuollon suunnittelu sekä aikataulutus. Yhteiskäytössä olevat keittiö, ruokala sekä liikuntatilat ovat kustannustehokkaita Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstön näkökulmasta lastentalo tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun yhteistyön ja työnkierron myötä. Henkilöstön joustava käyttö hyödyttää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Haasteeksi puolestaan voivat muodostua kahden lain puitteissa toimiminen (Perusopetuslaki ja Varhaiskasvatuslaki) ja hallittavuus esimerkiksi johtajuuden näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Lastentalon hyötyjä pedagogiikan näkökulmasta ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, kasvatustyön jatkumo sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Haasteena on nivelvaiheen syntyminen siirryttäessä 3. luokalle. 4.2 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, joissa järjestetään opetusta samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä vuosiluokilla 0 6 ja 7 9. Yhtenäiskoulussa opettajat voivat opettaa kaikkien luokkaasteiden oppilaita ja samoin voidaan hyödyntää koulunkäynninohjaajien työpanosta. 10

11 4.2.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lapselle yhtenäiskoulu tarjoaa selkeän ja yhteisöllisen koulupolun. Kasvattajat tuntevat lapset hyvin ja tiedonkulku eri nivelvaiheissa on saumatonta. Haasteena voi olla yksikön suuri koko ja toimintakulttuurin rakentuminen. Yhtenäiskouluilla ei voida myöskään kattaa koko kuntaa, jolloin tasapuolisuuden takaaminen voi olla haasteellista niiden lasten kohdalla, jotka siirtyvät yhtenäiskouluun muista yksiköistä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Talouden näkökulmasta on hyödyllistä, että tilat voidaan suunnitella monikäyttöisiksi, jolloin niiden käyttö sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolellakin saadaan tehokkaaksi. Haasteiksi voivat muodostua tontin löytyminen sieltä missä yhtenäiskoulun tarve on suurin ja sijoittuminen järkevin, sekä riittävät tilat kaikenlaisiin opetuksen tarpeisiin Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstölle yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen, osaamisen jakamiseen sekä vertaistukeen. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opettajien osaamista voidaan hyödyntää eri vuosiluokilla. Suuri yhtenäiskoulu voi tuoda haasteita sekä henkilöstön että hallinnon näkökulmasta. Haasteen voi tuoda myös opettajien työehtosopimus opetettavien aineiden ja vuosiluokkien osalta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Pedagogiikan näkökulmasta kohtuullisen kokoinen yhtenäiskoulu on toimiva yhteisö, jossa on yhtenäinen toimintakulttuuri. Yhtenäiskoulu mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, oppilastuntemuksen sekä eri ikäryhmien kohtaamisen. Kaikki oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelut löytyvät saman katon alta, mikä edesauttaa lapsen ja nuoren koulunkäynnin aktiivista ja varhaista tukemista. Haasteiksi voivat muodostua tasa-arvoisuuden takaaminen sekä yläluokille syöttävien yksiköiden näkökulmat. Myös yhtenäisen toimintakulttuurin luominen voi olla aikaa vievää ja haasteellista. 11

12 Vaihtoehto A 5 Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitystyö on tuottanut neljä erilaista palveluverkkovaihtoehtoa, jotka esitellään seuraavissa alaluvuissa. Vaihtoehdot perustuvat varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen palvelutarvearviolle, jonka pohjalta on tehty suunnitelmat hankkeiden laajuuksiksi ja ajoituksiksi. Palvelutarpeen kehitystä ja hankkeiden mitoitusta tarkastellaan vuosittain. Nuolialan ja yläasteen sisäilmaongelmista johtuen rakennettavat väestötilat eivät sisälly selvityksessä esitettyihin lukuihin neliö- ja oppilasmääriä tarkasteltaessa. Vastaavasti käytöstä poistunut Nuolialan vanha kivikoulu ja Yläasteen käytöstä poistuva kaksikerroksinen koulurakennus eivät sisälly laskelmissa opetuksen käytössä oleviin tiloihin. Selvityksessä uudet hankkeet on ajoitettu väistötiloista tehtyjen päätösten mukaisesti. Vaihtoehdoissa on edetty varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeiden lähtökohdista huomioiden ratkaisujen vaikutukset myös vapaa-aikapalveluihin. Vaihtoehdot mahdollistavat erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat järjestämistavat. Loukonlahden alueelle suunniteltava urheilupuisto loisi kunnan itäosaan uudenlaisen liikuntaympäristön ja mahdollistaisi yksityisten hallihankkeiden saamisen kunnan alueelle. Urheilupuisto tukee merkittävästi koululiikunnan järjestämistä. 5.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto perustuu nykyisen palveluverkon rakenteisiin ja sijoittumiseen kunnan alueella. Vaihtoehdossa kehitetään opetuksen osalta nykyisiä yksiköitä niiden kokoa kasvattamalla. Varhaiskasvatuksessa perustetaan uusia yksiköitä tai laajennetaan nykyisiä. Yhteistyö opetuksen kanssa on suhteellisen vähäistä ja liittyy lähinnä nivelvaiheeseen siirryttäessä päivähoidosta esikouluun. Vaihtoehdossa toimintaa ja pedagogiikkaa kehitetään nykyisten rakenteiden pohjalta. Uudet kasvu- ja oppimisympäristöt rakennetaan moderneiksi ja muuttuviksi Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa varhaiskasvatuksen uudet rakennettavat yksiköt sijoittuvat Pereen, Silvonvainion ja Soljan alueille. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Opetuksessa nykyisiä yksiköitä laajennetaan siten, että ne kattavat kasvaneen palvelukysynnän. Vapaa-aikapalveluiden, taiteen perusopetuksen sekä muun iltakäytön tarpeet huomioidaan uusien tilojen suunnittelussa. Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyden mahdollistavia ratkaisuja ja toimivaa kulunvalvontaa. 12

13 Vaihtoehto A Taulukko 1. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto A:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikankulma 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan koulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 1020 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan päiväkoti 168 Silvonvainion päiväkoti 168 TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. Kuva 5. Kasvun ja opin polut toimenpiteiden jälkeen vaihtoehdossa A. 13

14 Vaihtoehto A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 2. Investoinnit vaihtoehdossa A. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan koulu Soljan päiväkoti X 2020 Yläasteen laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion päiväkoti X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Yhtenäisen kasvun ja opin polun näkökulmasta vaihtoehto A tarjoaa nykyisen kaltaisen tilanteen. Vaihtoehdossa A päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tämän vaihtoehdon mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa 14

15 Vaihtoehto A palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti koulu -yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen (0 6 lk) sekä yläasteen (7 9 lk) oppilasmäärät kasvavat merkittävästi. Yksi n. 900 oppilaan yläkoulu on liian suuri nuoren näkökulmasta. Koulumatka yhteen yläkouluun on useammalle pidempi verrattuna kahden tai useamman yläkoulun vaihtoehtoihin. Kunnan itäosista yhteydet Tampereen suuntaan houkuttelevat nuoria hakeutumaan Tampereelle yläkouluun ja lukioon. Nivelvaiheiden määrä ja selkeä jako päiväkotien, ala- ja yläkoulujen välillä pysyy ennallaan. Nykyrakenteen kaltainen vaihtoehto on toisaalta kuntalaisille tuttu, mutta kunnan väestöpohja ja rakenne ovat muuttuneet rajusti. Talouden ja tilojen näkökulma Talouden näkökulmasta malli on vaihtoehdoista kallein. Uudet, erilliset päiväkotiyksiköt ovat vähintään kahdeksanryhmäisinä tehokkaita ja mahdollistavat monipuolisen varustelun, mutta eivät tarjoa koulun tilojen yhteyteen rakennettavien tilojen kaltaisia synergiaetuja. Opetuksen osalta isojen yksiköiden tehokkuus ei kasva, kun optimiraja on ylitetty. Uusia, moderneja opetus- ja oppimisympäristöjä on rakennettava myös nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa. Uusien tilojen suunnittelussa voidaan huomioida yhteistyön kehittäminen kasvatuskumppaneiden (esim. neuvolan tai perhetyö) kanssa. Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Uudet päiväkotiyksiköt ovat kooltaan riittävän isoja. Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen, osaamisen jakaminen, työnkierto ja hallinnollinen selkeys toteutuvat uusissa yksiköissä. Mallissa tuttua ja turvallista ovat erilliset, perinteiset päiväkotiyksiköt. Kasvattamalla koulujen nykyisten yksiköiden kokoa kasvatetaan myös henkilöstön ja hallinnon määrää yksiköissä. Ison yksikön johtamiseen ja henkilöstöhallintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilöstön ja oppilaiden välinen yhteisöllisyys toteutuu. Isossa yksikössä toimintojen joustavuus ja liikuteltavuus on vaativampaa. Pedagogiikan näkökulma Uudet päiväkotitilat tukevat varhaiskasvatuksen sisäistä kehittämistä ja kasvatuskumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. Nivelvaiheet kouluun pysyvät ennallaan vaihtoehdossa A. Yhden yläkoulun mallissa on helppo toteuttaa useita erilaisia valinnaisia kursseja. Nivelvaihetyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jako alakouluihin ja yläkouluihin on selkeä, mutta ei tue perusopetuksen yhtenäisyyttä. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa korkeintaan tyydyttävät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kehätien sisäpuo- 15

16 Vaihtoehto A lella haastaa nykyisenmallisen palveluverkkorakenteen. Kymmenen vuoden kuluttua erityisesti kouluverkko vaatii merkittävää uudelleentarkastelua, sillä laajennusvara useiden koulukiinteistöjen osalta on siihen mennessä käytetty. Varhaiskasvatuksen ja muiden palveluiden sekä käyttäjien näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen opetusta paremmin. Nykyrakenteen mukainen palveluverkko tarjoaa heikoimmat mahdollisuudet yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 16

17 Vaihtoehto B 5.2 Vaihtoehto B Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on yksi yhtenäiskoulu ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0 9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Naistenmatkan kouluun 3. vuosiluokalle, josta he siirtyvät 7. vuosiluokalle Pirkkalan yläasteelle. Kirkonkylän koulusta siirrytään myös Pirkkalan yläasteelle. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 3. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto B:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 740 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 3 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 17

18 Vaihtoehto B Kuva 6. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 4. Investoinnit vaihtoehdossa B. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 eu- 18

19 Vaihtoehto B roa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa B päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tässä vaihtoehdossa mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Naistenmatkan koulun koko kasvaa merkittävästi. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 19

20 Vaihtoehto B Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentalossa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen ja Nuolialan koulun henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluun ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskoulussa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskoulussa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Lastentalojen ja yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lastentalojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Samoin keskustaan tullaan muodostamaan yhtenäiskoulu, kun se on alueen rakennuskannan uudistamisen ja koulun koon mukaan tarkoituksenmukaista. Yhtenäiskoulujen ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 20

21 Vaihtoehto C 5.3 Vaihtoehto C Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on kaksi yhtenäiskoulua ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Keskustaan rakennetaan kunnan toinen yhtenäiskoulu, jonka yläluokille syötetään oppilaita myös Kirkonkylän koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Keskustan yhtenäiskouluun 2. luokan jälkeen. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 5. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto C:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Kurikansiipi 84 Toivion koulu 350 Nuoliala 140 Keskustan yhtenäiskoulu 1440 Pakkalanlyhty 63 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 5 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 21

22 Vaihtoehto C Kuva 7. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 6. Investoinnit vaihtoehdossa C. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Keskustan yhtenäiskoulun laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja 22

23 Vaihtoehto C ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa C päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan pienten lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Keskustan yhtenäiskoulun oppilasmäärä kasvaa liian suureksi (noin 1300 oppilasta). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 23

24 Vaihtoehto C Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentaloissa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen, Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluihin ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Hallinnollisesti noin 1300 oppilaan koulu ei ole toimiva eikä yhtenäinen. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskouluissa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskouluissa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa, etenkin Keskustan yhtenäiskoulussa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lasten talojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Keskustan yhtenäiskoulun koko ja kahden olemassa olevan koulun yhdistäminen edellyttää erityistä panostusta koulun toimintakulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittämiselle. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Hanke tulisi pienentämään keskustan yhtenäiskoulun kokoa. Yhtenäiskoulun ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 24

25 Vaihtoehto D 5.4 Vaihtoehto D Tässä vaihtoehdossa kuntaan rakennetaan kokonaan uudenlainen yksikkö, jossa kasvun ja opin polku on yhtenäinen päivähoidosta yhdeksännelle luokalle saakka. Tämän lisäksi on yksi yhtenäiskoulu ja yksi lastentalo perinteisten koulujen ja päiväkotien lisäksi. Kunta jaetaan kolmeen alueeseen, jonka sisällä kasvun ja opin polut pyritään huomioimaan varhaiskasvatuksesta lähtien Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan rakentuvan lastentalon sekä Silvonvainioon rakentuvan päiväkoti-yhtenäiskoulun myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Uusi varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiiviin yhteistyön yksikkö rakentuu Silvonvainioon, jossa päiväkoti ja yhtenäiskoulu ovat toistensa yhteydessä. Silvonvainion yhtenäiskoulun yläluokille ohjataan oppilaita Toivion koulusta, sekä Kurikankulman oppilaita 2. vuosiluokan jälkeen. Keskustassa sijaitsee Naistenmatkan koulu, johon oppilaita tulee Soljan lastentalosta 3. vuosiluokalle. Naistenmatkan ja Kirkonkylän koulusta siirrytään yläluokille Pirkkalan yläasteelle. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. 25