Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025"

Transkriptio

1 Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys 2025 Luonnos

2 Sisällys 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Nykytilanteen kuvaus Varhaiskasvatus Opetus Vapaa-aikapalvelut... 7 Kirjastopalvelut... 7 Kulttuuripalvelut... 7 Liikuntapalvelut... 7 Nuorisopalvelut... 7 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudet yksikkövaihtoehdot Lastentalo Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Yhtenäiskoulu Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Vaihtoehto A Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Vaihtoehto B Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Vaihtoehto C Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Vaihtoehto D Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D

3 5.4.2 Investoinnit vaihtoehdossa D Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa D Loppuyhteenveto Liitteet Liite 1. Yhteenveto väestöennusteesta Liite 2. Perusopetuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 3. Varhaiskasvatuksen palvelutarvearvio , eri väestönkasvun skenaariot Liite 4. Palveluverkkomalli, vaihtoehto A Liite 5. Palveluverkkomalli, vaihtoehto B Liite 6. Palveluverkkomali, vaihtoehto C Liite 7. Palveluverkkomalli, vaihtoehto D Liite 8. Palvelutarve alueittain Liite 9. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 10. Palvelutarve-ennuste alueittain Liite 11. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä palveluverkossa 2025 eri yksikkövaihtoehdoissa Liite 12. Palvelumallivaihtoehtojen investoinnit

4 1 Palveluverkkoselvityksen lähtökohdat Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys kattaa varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkon. Selvityksessä tarkastellaan eri vaihtoehtoja sivistyspalvelukokonaisuuden järjestämiseksi väestönkasvun tarpeet huomioiden. Tehdyn väestönkasvuennusteen mukaisesti vuoteen 2025 mennessä varhaiskasvatuksen hoitopaikkojen-, samoin kuin alakoulun oppilaspaikkojen tarve kasvaa jopa 350 paikalla, sekä yläkoulun oppilasmäärä 300 oppilaalla (Kuvat 1 ja 2). Kasvavan palvelutarpeen ja Yläasteella sekä Nuolialan koululla olleiden sisäilmaongelmien vuoksi palveluverkon uudistamista ja laajentamista on kannattavaa tässä vaiheessa tarkastella yhtenä kokonaisuutena. Keskeisenä tavoitteena tulevaisuuden palveluverkolle on yhtenäinen kasvun ja opin polku, joka huomioi varhaiskasvatus- ja opetuspalveluiden lisäksi myös sosiaali-, terveys-, ja vapaa-aikapalveluiden näkökulmat. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsi- ja asiakaslähtöinen tapa tuottaa palvelut siten, että nivelvaiheet palvelusta toiseen siirryttäessä madaltuvat, erityistarpeet on huomioitu kattavasti sekä palvelut ovat lähellä kuntalaisia. Pirkkalan Yhteislukio integroituu palveluverkkoon keskeisen sijaintinsa kautta. Lukion uusi toimintamalli antaa opiskelijoille valmiudet muuttuneen jatko-opiskelun ja työelämän tarpeisiin. Malli ja sijainti tukevat nuorten kehitystä ja aikuistumista. Palveluverkkoselvitys on toteutettu kevään 2015 aikana omana valmistelutyönä, johon on osallistunut projektin ohjausryhmä, kolme alatyöryhmää sekä henkilöstöä kunnan eri sektoreilta. Selvityksessä on kuultu kuntalaisten, henkilökunnan, lautakunnan sekä kunnanhallituksen näkemyksiä ja ideoita. Työryhmät tutustuivat maaliskuussa Hämeenlinnan sivistyspalveluiden palveluverkon toimintamalliin. Huhtikuussa järjestettiin myös selvitykseen liittyvä sivistyslautakunnan ja kunnanhallituksen yhteinen iltakoulu sekä asukasilta. Selvityksen tekemisen keskiössä on opetuksen, varhaiskasvatuksen ja vapaa-aikapalveluiden lähtökohdat, kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluiden näkökulmat huomioiden ja niiden uudenlaiset toimintamallit mahdollistaen. Tarkemmin sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan palveluverkkosuunnitelmaan syksyllä 2015, kun toteutettava palveluverkkomalli on selvillä ja käytännön suunnittelutyö aloitetaan. Palveluverkkoselvityksessä on koottu yhteen eri tietoaineistoista lähtöisin olevaa dataa, joista on koottu varhaiskasvatuksen ja opetuksen palvelutarvearviot tulevalle kymmenelle vuodelle. Tästä informaatiosta syntynyt käsitys palveluverkon riittävyydestä ja kehitystarpeista on tiedon arvoketjun lopputulos. Tässä selvityksessä palvelutarve- ja verkkoselvitys on kytketty organisaatiossa ja sen ulkopuolella olevaan laadulliseen tietoon palveluverkkoselvityksen laadinnan yhteydessä. Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitys on tietojohtamista käytännössä. Palveluverkkoselvityksen luonnos julkistetaan toukokuun loppupuolella. Selvityksen aikana saadut näkemykset ja ideat ovat hyödyttäneet selvitystyötä ja kommentteja toivotaan myös selvityksen luonnoksesta. Kaikilla asiasta kiinnostuneilla on mahdollisuus antaa lausunto luonnoksesta sekä eri palveluverkkovaihtoehdoista mennessä. Lausunnot palautetaan sähköpostitse sivistystoimen kirjaamoon, Tämän jälkeen selvitys etenee päätöksentekoon. 4

5 Kuva 1. Väestökasvuennuste v asti. Väestönkasvuarvio perustuu noin 2 %:n kasvuennusteeseen. Viimeisen 20 vuoden aikainen keskimääräinen kasvu on ollut noin 2,4 %. Palvelutarvearviot perustuvat väestönkasvuarvioon. Hankkeiden ajoitusta ja mitoitusta tarkastellaan vuosittain päivittyvän palvelutarvearvion perusteella. Kuva 2. Hoitopaikka- ja oppilasennuste v

6 2 Nykytilanteen kuvaus Sivistyspalvelut koostuvat varhaiskasvatuksen, opetustoimen ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden kokonaisuudesta. Seuraavassa kuvataan lyhyesti kunkin kokonaisuuden nykytilanne. 2.1 Varhaiskasvatus Pirkkalassa on 12 kunnallista päiväkotiyksikköä ja kunnallisia perhepäivähoitajia 20. Päivähoidossa lapsia on yhteensä 850. Avoimen varhaiskasvatuksen (lasten kerhotoiminnan ja avointen perhekerhojen) toimintapaikkoja on kaksi, ja näiden toimintaan osallistuu viikoittain n. 80 lasta ja 30 perhettä. Yksityisiä päivähoidon vaihtoehtoja pirkkalalaisilla on useita: palvelusetelipäiväkodit ja -kerho, yksityiset päiväkodit ja yksityinen perhepäivähoito. Päivähoitoon ohjaus tapahtuu keskitettynä palveluohjauksena ilman erillistä aluejakoa. Kaikkiaan päivähoitoikäisistä lapsista kunnan järjestämään tai rahoittamaan päivähoitoon osallistuu n. 68 % ikäluokasta. Pirkkalan kunnan päiväkodeissa noudatetaan Kaikkien lasten päiväkoti -periaatetta, jonka mukaisesti myös mahdollisesti tarvittava tuki järjestetään siinä päiväkodissa, missä lapsen päivähoitokin järjestetään. 2.2 Opetus Perusopetuksen kouluja Pirkkalassa on kuusi; näistä viisi on alakoulua ja yksi yläkoulu. Oppilaita alakouluissa on 1814 ja yläkoulussa 650. Esiopetus järjestetään alakouluilla, samoin kuin luokkalaisten sekä erityisen tuen oppilaiden aamu- ja iltapäivätoiminta. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuu vuosittain n. 550 lasta ja määrä kasvaa vuosittain. Oppilaiden ohjaus kouluihin tapahtuu oppilaaksiottoalueiden (eteläinen, keskusta, pohjoinen ja itäinen) mukaisesti (Kuva 3). Tämän lisäksi Kurikankulman, Naistenmatkan ja Nuolialan kouluissa sekä Pirkkalan yläasteella on yhteensä 12 erityisopetuksen pienryhmää, joihin oppilaat ohjataan koko kunnan alueelta. Kaikilla muillakin kouluilla oppilaille annetaan yleistä, tehostettua ja erityistä tukea yleisopetuksen luokissa. Kuva 3. Voimassaolevat oppilaaksiottoalueet. 6

7 Näiden lisäksi kunnassa on lukio, jossa on tällä hetkellä 222 opiskelijaa. Lukio-opiskelua on kehitetty voimakkaasti toiminnalliseen ja opiskelijalähtöiseen suuntaan sähköiset mahdollisuudet huomioiden. Vuonna 2014 valmistuneen lukioselvityksen perusteella uuden lukiorakennuksen suunnittelu on parhaillaan käynnissä. 2.3 Vapaa-aikapalvelut Vapaa-aikapalvelukokonaisuuteen kuuluvat kirjasto-, kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, sekä taiteen perusopetus. Kirjastopalvelut Kuntakeskuksessa olevan pääkirjaston lisäksi Pirkkalassa on Nuolialan kirjasto sekä Kirkonkylän ja Toivion kouluilla sijaitsevat lainausasemat. Näiden lisäksi kunta on ostanut Tampereen kaupungilta Toivioon puolen tunnin mittaisen kirjastoautokäynnin kerran viikossa siihen asti kunnes Toivioon saadaan kunnan ensimmäinen omatoimikirjasto. Kirjastopalveluiden keskeinen toimintaperiaate on taata kaikille perusasteen oppilaille mahdollisuus kirjasto- ja tietopalveluihin oman koulun lähellä. Tiivistä yhteistyötä tehdään myös päiväkotien kanssa, joilla on omat säännölliset kirjastopäivänsä. Kulttuuripalvelut Kulttuuripalvelut voidaan jakaa kahteen osa-alueeseen: kiinteisiin kulttuuripalveluihin, joita ovat museo ja taidegalleria sekä vuosittaisiin kulttuuritapahtumiin, joita tehdään paitsi kunnan tuottamina, myös yhteistyössä kolmannen sektorin ja muiden toimijoiden kanssa. Kulttuuripalvelut järjestetään kuntastrategiassa ja kulttuurisuunnitelmassa määritettyjen painopisteiden mukaisesti. Kulttuuripalvelut tekee yhteistyötä niin opetuksen kuin varhaiskasvatuksenkin kanssa erilaisten kulttuuripajojen ja teemapäivien merkeissä. Kulttuuripalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia paikallisille kulttuuritoimijoille. Liikuntapalvelut Liikuntapalveluiden toiminnassa ja palvelutarjonnassa painottuu terveysliikunta. Erilaisia ryhmäliikuntatunteja järjestetään kaikenikäisille kuntalaisille, mutta laajimmin ohjattua liikuntatoimintaa on työikäisille ja ikääntyville. Kesäaikaan liikuntapalveluiden ohjaustarjonta keskittyy lapsiin erilaisten liikuntakerhojen ja uimakoulujen myötä. Liikuntapalvelut järjestää uimaopetusta myös halliuimakouluina ja osallistuu koululaisten uimaopetukseen. Tämän lisäksi liikuntapalveluilla on erityisliikuntaryhmiä aikuisille ja lapsille, joiden liikuntatarjonnassa otetaan huomioon erityistä tukea tarvitsevat, kuten pitkäaikaissairaat ja liikuntarajoitteiset henkilöt. Liikuntapalveluilla on myös vuosittain kaikille kuntalaisille suunnattuja liikunnallisia retkiä. Liikuntapalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toiminta-avustuksia sekä urheilijastipendejä paikallisille urheilijoille ja urheiluseuroille. Liikuntapalveluiden seurayhteistyöhön kuuluu myös säännöllisten liikuntavuorojen myöntäminen kunnan kentille ja liikuntasaleihin. Nuorisopalvelut Keskeinen osa nuorisopalveluita on nuorisotilatoiminnan järjestäminen Nuorisotila Nastassa sekä kouluyhteistyö mm. ryhmäyttämistuntien sekä päihde- ja seksuaalikasvatuksen muodossa. Nuorisopalvelut järjestää vuosittain lapsille, nuorille ja perheille suunnattuja retkiä ja leirejä, joiden teemat ja kohteet vaihtelevat. Nuorisopalvelut järjestävät tarpeen mukaan myös pienryhmätoimintaa sekä yksilötapaamisia nuorten kanssa. Nuorisopalveluilla on lisäksi yhteistyössä lasten ja nuorten tukipalveluiden kanssa järjestettävää erityisnuorisotyötä sekä etsivää nuorisotyötä. Nuorisopalvelut myöntää vuosittain kohde- ja toimintaavustuksia paikallisille yhdistyksille ja järjestöille. 7

8 Taiteen perusopetus ja vapaa sivistystyö Taiteen perusopetuksesta ja vapaasta sivistystyöstä vastaa Pirkan opisto, joka on Nokian, Pirkkalan, Lempäälän ja Vesilahden kuntien muodostama oppilaitos. Tavoitteellisen taiteen perusopetuksen lisäksi opistossa voi opiskella mm. kieliä, taito- ja taideaineita, liikunta- ja terveysaineita sekä rajoitetusti myös avoimen yliopiston kursseja. Kursseja järjestetään Pirkkalassa koulujen, päiväkotien, pääkirjaston ja vapaaaikakeskuksen tiloissa. Pirkan opiston lisäksi taiteen perusopetusta järjestetään ostopalveluna Pirkanmaan musiikkiopiston, Tampereen konservatorion ja Pirkanmaan käsi- ja taideteollisuus ry:n kanssa. Pirkan opiston palveluja käyttää vuosittain n kuntalaista. 8

9 3 Yhtenäinen kasvun ja opin polku Uudenlaisen palveluverkon rakentamisen lähtökohtana on ollut yhtenäinen kasvun ja opin polku. Yhtenäinen kasvun ja opin polku on lapsen kannalta saumaton ja sisältää mahdollisimman vähän nivelvaiheita. Yhtenäinen kasvun ja opin polku huomioi myös kaikki perheen kasvatuskumppanit ja toimijat kasvun eri vaiheissa. Keskeisiä tekijöitä yhtenäisellä polulla ovat monipuolinen ja helposti saavutettava palvelutarjonta, riittävä tuki niin lapselle kuin perheellekin, sekä tiivis yhteistyö eri toimijoiden välillä. Kasvun ja opin polku -kaaviossa (Kuva 4) on kuvattu paitsi kasvun ja opin polkuun kiinteästi liittyvät toimijat, myös niitä konkreettisia toimenpiteitä, joita yhtenäinen kasvun polku edellyttää. Tavoitteena on tarjota lapselle hyvän elämän edellytykset viihtyisässä kasvu- ja oppimisympäristössä, sekä auttaa lapsia kasvamaan itsenäisiksi ja sosiaalisiksi nuoriksi ja aikuisiksi. Kuva 4. Yhtenäinen kasvun ja opin polku. Kasvun ja opin polku -kaaviossa esitettyjen toimenpide-ehdotusten vieminen käytäntöön, toteutusvastuu ja päätöksenteko nivotaan osaksi syksyllä 2015 aloitettavaa Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmatyötä. Toimet ovat toteuttamiskelpoisia ja tärkeitä huolimatta siitä millaisen mallin mukaan sivistyspalvelut jatkossa tuotetaan. Toimenpide-ehdotuksilla pyritään tiiviiseen yhteistyöhön eri toimijoiden välillä, mikä omalta osaltaan edesauttaa yhtenäistä kasvun ja opin polkua palveluverkkomallista riippumatta. 9

10 4 Uudet yksikkövaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvityksessä on haluttu tutkia myös nykyisestä poikkeavia palveluiden järjestämisen muotoja, jotta yhtenäinen kasvun ja opin polku voisi toteutua nykyistä paremmin. Uusia yksikkövaihtoehtoja on tarkasteltu vertailemalla niitä nykyrakenteen mukaiseen palveluverkkoon hyötyjen ja haasteiden näkökulmista sekä suhteuttamalla näitä näkökohtia Pirkkalan alueen palvelutarpeeseen ja -tarjontaan. Perinteisten päiväkotien ja koulujen vaihtoehdoiksi tarkasteluun on nostettu kaksi uutta tapaa järjestää sivistyspalvelut: lastentalot ja yhtenäiskoulu. Tarkastelua on tehty eri yksikkövaihtoehtojen osalta neljällä tarkastelutasolla: kuntalaisen ja lapsen näkökulmasta, talouden ja tilojen näkökulmasta, henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta sekä pedagogiikan lähtökohdista. 4.1 Lastentalo Lastentalossa päiväkoti ja koulu toimivat saman katon alla ja tekevät tiivistä yhteistyötä. Yksikkö sijaitsee lähellä kotia ja sisältää päiväkotiryhmien lisäksi esi- ja alkuopetuksen luokkia Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lastentalon hyötyinä on kodin läheisyys, turvallisuus ja tuttuus. Koulun aloittaminen tapahtuu päivähoidon kanssa samassa yksikössä, jolloin esiopetukseen ja kouluun siirtyessä nivelvaihetta ei synny. Haasteena puolestaan on nivelvaiheen huomioiminen 3. luokalle siirryttäessä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Yhteissuunnittelun kautta tilat ja materiaalit ovat mukautuvia ja ne saadaan tehokkaaseen yhteiskäyttöön. Haasteiksi voivat muodostua siivouksen ja ruokahuollon suunnittelu sekä aikataulutus. Yhteiskäytössä olevat keittiö, ruokala sekä liikuntatilat ovat kustannustehokkaita Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstön näkökulmasta lastentalo tarjoaa mahdollisuuden ammatilliseen kasvuun yhteistyön ja työnkierron myötä. Henkilöstön joustava käyttö hyödyttää mm. aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestämistä. Haasteeksi puolestaan voivat muodostua kahden lain puitteissa toimiminen (Perusopetuslaki ja Varhaiskasvatuslaki) ja hallittavuus esimerkiksi johtajuuden näkökulmasta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Lastentalon hyötyjä pedagogiikan näkökulmasta ovat yhteisöllisyys, yhteistyö, kasvatustyön jatkumo sekä joustava kouluvalmiuden huomioiminen. Haasteena on nivelvaiheen syntyminen siirryttäessä 3. luokalle. 4.2 Yhtenäiskoulu Yhtenäiskouluja ovat sellaiset koulut, joissa järjestetään opetusta samassa hallinnollisessa ja toiminnallisessa kouluyksikössä vuosiluokilla 0 6 ja 7 9. Yhtenäiskoulussa opettajat voivat opettaa kaikkien luokkaasteiden oppilaita ja samoin voidaan hyödyntää koulunkäynninohjaajien työpanosta. 10

11 4.2.1 Hyödyt ja haasteet kuntalaisen/lapsen näkökulmasta Lapselle yhtenäiskoulu tarjoaa selkeän ja yhteisöllisen koulupolun. Kasvattajat tuntevat lapset hyvin ja tiedonkulku eri nivelvaiheissa on saumatonta. Haasteena voi olla yksikön suuri koko ja toimintakulttuurin rakentuminen. Yhtenäiskouluilla ei voida myöskään kattaa koko kuntaa, jolloin tasapuolisuuden takaaminen voi olla haasteellista niiden lasten kohdalla, jotka siirtyvät yhtenäiskouluun muista yksiköistä Hyödyt ja haasteet talouden ja tilojen näkökulmasta Talouden näkökulmasta on hyödyllistä, että tilat voidaan suunnitella monikäyttöisiksi, jolloin niiden käyttö sekä kouluaikana että kouluajan ulkopuolellakin saadaan tehokkaaksi. Haasteiksi voivat muodostua tontin löytyminen sieltä missä yhtenäiskoulun tarve on suurin ja sijoittuminen järkevin, sekä riittävät tilat kaikenlaisiin opetuksen tarpeisiin Hyödyt ja haasteet henkilöstön ja hallinnon näkökulmasta Henkilöstölle yhtenäiskoulu tarjoaa mahdollisuuden joustavuuteen, osaamisen jakamiseen sekä vertaistukeen. Esimerkiksi taide- ja taitoaineiden opettajien osaamista voidaan hyödyntää eri vuosiluokilla. Suuri yhtenäiskoulu voi tuoda haasteita sekä henkilöstön että hallinnon näkökulmasta. Haasteen voi tuoda myös opettajien työehtosopimus opetettavien aineiden ja vuosiluokkien osalta Hyödyt ja haasteet pedagogiikan näkökulmasta Pedagogiikan näkökulmasta kohtuullisen kokoinen yhtenäiskoulu on toimiva yhteisö, jossa on yhtenäinen toimintakulttuuri. Yhtenäiskoulu mahdollistaa henkilöstön osaamisen hyödyntämisen, oppilastuntemuksen sekä eri ikäryhmien kohtaamisen. Kaikki oppimisen tuen ja oppilashuollon palvelut löytyvät saman katon alta, mikä edesauttaa lapsen ja nuoren koulunkäynnin aktiivista ja varhaista tukemista. Haasteiksi voivat muodostua tasa-arvoisuuden takaaminen sekä yläluokille syöttävien yksiköiden näkökulmat. Myös yhtenäisen toimintakulttuurin luominen voi olla aikaa vievää ja haasteellista. 11

12 Vaihtoehto A 5 Tulevaisuuden palveluverkkovaihtoehdot Sivistyspalveluiden palveluverkkoselvitystyö on tuottanut neljä erilaista palveluverkkovaihtoehtoa, jotka esitellään seuraavissa alaluvuissa. Vaihtoehdot perustuvat varhaiskasvatuksen sekä perusopetuksen palvelutarvearviolle, jonka pohjalta on tehty suunnitelmat hankkeiden laajuuksiksi ja ajoituksiksi. Palvelutarpeen kehitystä ja hankkeiden mitoitusta tarkastellaan vuosittain. Nuolialan ja yläasteen sisäilmaongelmista johtuen rakennettavat väestötilat eivät sisälly selvityksessä esitettyihin lukuihin neliö- ja oppilasmääriä tarkasteltaessa. Vastaavasti käytöstä poistunut Nuolialan vanha kivikoulu ja Yläasteen käytöstä poistuva kaksikerroksinen koulurakennus eivät sisälly laskelmissa opetuksen käytössä oleviin tiloihin. Selvityksessä uudet hankkeet on ajoitettu väistötiloista tehtyjen päätösten mukaisesti. Vaihtoehdoissa on edetty varhaiskasvatuksen ja opetuksen tarpeiden lähtökohdista huomioiden ratkaisujen vaikutukset myös vapaa-aikapalveluihin. Vaihtoehdot mahdollistavat erilaiset sosiaali- ja terveyspalveluita koskevat järjestämistavat. Loukonlahden alueelle suunniteltava urheilupuisto loisi kunnan itäosaan uudenlaisen liikuntaympäristön ja mahdollistaisi yksityisten hallihankkeiden saamisen kunnan alueelle. Urheilupuisto tukee merkittävästi koululiikunnan järjestämistä. 5.1 Vaihtoehto A Vaihtoehto perustuu nykyisen palveluverkon rakenteisiin ja sijoittumiseen kunnan alueella. Vaihtoehdossa kehitetään opetuksen osalta nykyisiä yksiköitä niiden kokoa kasvattamalla. Varhaiskasvatuksessa perustetaan uusia yksiköitä tai laajennetaan nykyisiä. Yhteistyö opetuksen kanssa on suhteellisen vähäistä ja liittyy lähinnä nivelvaiheeseen siirryttäessä päivähoidosta esikouluun. Vaihtoehdossa toimintaa ja pedagogiikkaa kehitetään nykyisten rakenteiden pohjalta. Uudet kasvu- ja oppimisympäristöt rakennetaan moderneiksi ja muuttuviksi Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa A Nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa varhaiskasvatuksen uudet rakennettavat yksiköt sijoittuvat Pereen, Silvonvainion ja Soljan alueille. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Opetuksessa nykyisiä yksiköitä laajennetaan siten, että ne kattavat kasvaneen palvelukysynnän. Vapaa-aikapalveluiden, taiteen perusopetuksen sekä muun iltakäytön tarpeet huomioidaan uusien tilojen suunnittelussa. Suunnittelussa painotetaan tilojen monikäyttöisyyden mahdollistavia ratkaisuja ja toimivaa kulunvalvontaa. 12

13 Vaihtoehto A Taulukko 1. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto A:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikankulma 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan koulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 1020 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan päiväkoti 168 Silvonvainion päiväkoti 168 TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. Kuva 5. Kasvun ja opin polut toimenpiteiden jälkeen vaihtoehdossa A. 13

14 Vaihtoehto A Investoinnit vaihtoehdossa A Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 2. Investoinnit vaihtoehdossa A. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan koulu Soljan päiväkoti X 2020 Yläasteen laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion päiväkoti X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa A Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Yhtenäisen kasvun ja opin polun näkökulmasta vaihtoehto A tarjoaa nykyisen kaltaisen tilanteen. Vaihtoehdossa A päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tämän vaihtoehdon mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa 14

15 Vaihtoehto A palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti koulu -yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen (0 6 lk) sekä yläasteen (7 9 lk) oppilasmäärät kasvavat merkittävästi. Yksi n. 900 oppilaan yläkoulu on liian suuri nuoren näkökulmasta. Koulumatka yhteen yläkouluun on useammalle pidempi verrattuna kahden tai useamman yläkoulun vaihtoehtoihin. Kunnan itäosista yhteydet Tampereen suuntaan houkuttelevat nuoria hakeutumaan Tampereelle yläkouluun ja lukioon. Nivelvaiheiden määrä ja selkeä jako päiväkotien, ala- ja yläkoulujen välillä pysyy ennallaan. Nykyrakenteen kaltainen vaihtoehto on toisaalta kuntalaisille tuttu, mutta kunnan väestöpohja ja rakenne ovat muuttuneet rajusti. Talouden ja tilojen näkökulma Talouden näkökulmasta malli on vaihtoehdoista kallein. Uudet, erilliset päiväkotiyksiköt ovat vähintään kahdeksanryhmäisinä tehokkaita ja mahdollistavat monipuolisen varustelun, mutta eivät tarjoa koulun tilojen yhteyteen rakennettavien tilojen kaltaisia synergiaetuja. Opetuksen osalta isojen yksiköiden tehokkuus ei kasva, kun optimiraja on ylitetty. Uusia, moderneja opetus- ja oppimisympäristöjä on rakennettava myös nykyrakenteen mukaisessa vaihtoehdossa. Uusien tilojen suunnittelussa voidaan huomioida yhteistyön kehittäminen kasvatuskumppaneiden (esim. neuvolan tai perhetyö) kanssa. Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Uudet päiväkotiyksiköt ovat kooltaan riittävän isoja. Henkilöstön osaamisen monipuolinen hyödyntäminen, osaamisen jakaminen, työnkierto ja hallinnollinen selkeys toteutuvat uusissa yksiköissä. Mallissa tuttua ja turvallista ovat erilliset, perinteiset päiväkotiyksiköt. Kasvattamalla koulujen nykyisten yksiköiden kokoa kasvatetaan myös henkilöstön ja hallinnon määrää yksiköissä. Ison yksikön johtamiseen ja henkilöstöhallintoon on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta henkilöstön ja oppilaiden välinen yhteisöllisyys toteutuu. Isossa yksikössä toimintojen joustavuus ja liikuteltavuus on vaativampaa. Pedagogiikan näkökulma Uudet päiväkotitilat tukevat varhaiskasvatuksen sisäistä kehittämistä ja kasvatuskumppaneiden kanssa tehtävän yhteistyön kehittämistä. Nivelvaiheet kouluun pysyvät ennallaan vaihtoehdossa A. Yhden yläkoulun mallissa on helppo toteuttaa useita erilaisia valinnaisia kursseja. Nivelvaihetyöhön tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jako alakouluihin ja yläkouluihin on selkeä, mutta ei tue perusopetuksen yhtenäisyyttä. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa korkeintaan tyydyttävät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Yhdyskuntarakenteen tiivistyminen kehätien sisäpuo- 15

16 Vaihtoehto A lella haastaa nykyisenmallisen palveluverkkorakenteen. Kymmenen vuoden kuluttua erityisesti kouluverkko vaatii merkittävää uudelleentarkastelua, sillä laajennusvara useiden koulukiinteistöjen osalta on siihen mennessä käytetty. Varhaiskasvatuksen ja muiden palveluiden sekä käyttäjien näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen opetusta paremmin. Nykyrakenteen mukainen palveluverkko tarjoaa heikoimmat mahdollisuudet yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 16

17 Vaihtoehto B 5.2 Vaihtoehto B Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on yksi yhtenäiskoulu ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0 9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Naistenmatkan kouluun 3. vuosiluokalle, josta he siirtyvät 7. vuosiluokalle Pirkkalan yläasteelle. Kirkonkylän koulusta siirrytään myös Pirkkalan yläasteelle. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 3. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto B:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Naistenmatkan koulu 700 Kurikansiipi 84 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Nuoliala 140 Toivion koulu 350 Pakkalanlyhty 63 Yläaste 740 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 3 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 17

18 Vaihtoehto B Kuva 6. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa B Investoinnit vaihtoehdossa B Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 4. Investoinnit vaihtoehdossa B. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Yläasteen ja Naistenmatkan laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 eu- 18

19 Vaihtoehto B roa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa B Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa B päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne tässä vaihtoehdossa mukaan paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Naistenmatkan koulun koko kasvaa merkittävästi. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 19

20 Vaihtoehto B Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentalossa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen ja Nuolialan koulun henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluun ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskoulussa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskoulussa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Lastentalojen ja yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lastentalojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Samoin keskustaan tullaan muodostamaan yhtenäiskoulu, kun se on alueen rakennuskannan uudistamisen ja koulun koon mukaan tarkoituksenmukaista. Yhtenäiskoulujen ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 20

21 Vaihtoehto C 5.3 Vaihtoehto C Vaihtoehdossa tiivistetään varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyötä kahden lastentalon myötä. Vaihtoehdossa on kaksi yhtenäiskoulua ja kunta on jaettu opetuksen järjestämisen osalta kahteen oppilaaksiottoalueeseen. Lasten tulevat koulupolut pyritään huomioimaan myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksessa Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan ja Silvonvainioon rakentuvien lastentalojen myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Nuolialan yhtenäiskoulun yläluokille syötetään oppilaita myös Toivion koulusta. Keskustaan rakennetaan kunnan toinen yhtenäiskoulu, jonka yläluokille syötetään oppilaita myös Kirkonkylän koulusta. Kurikan ja Soljan alueelta oppilaat ohjataan Keskustan yhtenäiskouluun 2. luokan jälkeen. Koulukeskuksen alueelle rakennetaan taito- ja taideaineiden opetusta varten uudistilaa, jossa huomioidaan myös vapaa-aikapalveluiden ja taiteen perusopetuksen tarpeet. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. Taulukko 5. Hoito- ja oppilaspaikkojen määrä yksiköissä vaihtoehto C:n mukaisessa palveluverkossa Päiväkoti Laskennalliset paikat Koulu Oppilasmäärä Killo 63 Kirkonkylän koulu 170 Kurikan Helmi 105 Hyrsingin koulutalo 80 Kurikan lastentalo 77 Kurikankulman koulu 150 Kurikanpirtti 63 Nuolialan yhtenäiskoulu 820 Kurikansiipi 84 Toivion koulu 350 Nuoliala 140 Keskustan yhtenäiskoulu 1440 Pakkalanlyhty 63 Pereen päiväkoti 147 Puuhkalakki 63 Toivio 42 Keskustan päiväkotitarjonnan lisäys 63 Soljan lastentalo Silvonvainion lastentalo TemppuVekara (Kyöstin palvelusetelipäiväkoti) 160 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 * suunnitellaan 168 paikkaiseksi, josta Pirkkalalaisia asiakkaita on noin 120 Yhteensä Taulukossa 5 esitetään päiväkoti- ja kouluyksiköiden enimmäiskokoja, jotka ovat tilojen puolesta mahdolliset. 21

22 Vaihtoehto C Kuva 7. Kasvun ja opin polut vaihtoehdossa C Investoinnit vaihtoehdossa C Vaihtoehdon kustannukset perustuvat karkeaan arvioon palveluverkkoon suunniteltujen hankkeiden laajuudesta, jolla tarkoitetaan hankkeen tarjoamien hoito- tai oppilaspaikkojen määrää ja edelleen niiden edellyttämää rakennuksen kerrosalaa. Tarkempi hankesuunnittelu tehdään valitun vaihtoehdon pohjalta, jolloin hankkeiden mitoitukset tarkentuvat. Taulukko 6. Investoinnit vaihtoehdossa C. Vuosi Nimi Hoitopaikat Oppilaat Laajuus m² Investointikustannus Ylläpitokustannus Pääomakustannus Sovelt. vaiht.eht. investointimalliin 2015 Kyöstin palvelusetelipäiväkodin laajennus 60 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Pereen palvelusetelipäiväkoti 120 Kustannukset palvelusetelin käytön perusteella 2018 Nuolialan yhtenäiskoulu Soljan lastentalo X 2020 Keskustan yhtenäiskoulun laajennus Koulukeskuksen taitotalo Keskustan päiväkotitarjonnan lisääminen Kirkonkylän koulun uudistaminen Silvonvainion lastentalo X Koulukeskuksen rakennuskannan uudistaminen Yhteensä Investointikustannukset on laskettu käyttämällä karkeana arviona euroa/m² kokonaishintaa, joka sisältää hankkeen kaikki kulut. Ylläpitokustannukset on laskettu käyttämällä kustannusarviona 6 euroa/m²/kk sisältäen rakennuksen tavanomaiset ylläpitokulut mukaan luettuna siivouksen. Investointi- ja 22

23 Vaihtoehto C ylläpitokustannukset vaihtelevat hanketyypeittäin ja kustannusarviot tarkentuvat valitun vaihtoehdon perusteella tehtävässä hankesuunnittelussa. Taulukossa on myös arvioitu hankkeen soveltumista vaihtoehtoiseen investointimalliin. Vaihtoehtoinen investointimalli voi tarkoittaa esimerkiksi kiinteistöleasing-tyyppistä ratkaisua, jossa kunta maksaa vuokraa rahoituslaitoksen omistamasta kiinteistöstä. Tällöin sopimuksessa sovitaan mm. vuokran perusteista ja kiinteistön lunastamisesta leasingajan päätyttyä. Perinteisessä mallissa kunta rahoittaa investoinnin itse Vaikutusten arviointi ja tulevaisuus vaihtoehdossa C Kuntalaisen ja lapsen näkökulma Vaihtoehdossa C päivähoitopaikkoja lisätään uusilla palvelusetelipäiväkodeilla ja kunnallisilla päiväkodeilla. Päiväkotipaikkojen riittävyys vuosina on haasteena kaikissa malleissa. Erityisen haastava hoitopaikkatilanne on kunnan itä-puolella, jonne paikkoja lisätään vuosina 2018 (palvelusetelipäiväkoti) ja Kunnallisia hoitopaikkoja lisätään vuonna Lakiin perustuva subjektiivinen päivähoito-oikeus velvoittaa kuntaa järjestämään päivähoitopaikan kaikille sitä tarvitseville. Palvelusetelipäiväkodit ovat olennainen osa palvelutarjontaa. Kunta ei kuitenkaan voi velvoittaa huoltajia vastaanottamaan hoitopaikkaa juuri palvelusetelipäiväkodista. Uuden varhaiskasvatuslain vaikutusten arviointiin riittävää tietoa ei vielä ole kattavasti saatavilla. Mahdollisesti uusi laki vähentää nykyisten päiväkotien hoitopaikkoja. Erityisesti lähivuosina tiettyjen alueiden paikkapula hankaloittaa päiväkoti-koulu - yhteistyölinjojen rakentamista. Alueellisesti oikein jakautunut hoitopaikkatarjonta mahdollistaa yhtenäisen kasvun ja opin polun siten, että tietyistä päiväkodeista pääsääntöisesti siirrytään tiettyihin kouluihin. Silvonvainion ja Soljan pienten lastentalot ovat lähellä asuinalueita, ja palvelevat pikkulapsiperheitä. Kunta jaetaan kahteen osaan opetuksen järjestämisen osalta. Sekä läntisellä että itäisellä alueella on myös 7 9 luokkien opetusta, eli itäisen osan oppilaiden koulumatka 7 9 luokille lyhenee ja vähentää Tampereen houkuttelevuutta. 7 9 luokkien opetukseen voidaan luoda koulukohtaisia painotuksia (esim. liikuntapainotus). Keskustan yhtenäiskoulun oppilasmäärä kasvaa liian suureksi (noin 1300 oppilasta). Talouden ja tilojen näkökulma Nuolialan yhtenäiskoulu sekä Silvonvainion ja Soljan yksiköt voidaan suunnitella tilojen näkökulmasta monipuoliseen yhteiskäyttöön soveltuviksi. Lastentalot ovat investointinäkökulmasta tehokkaampia kuin perinteiset päiväkodit. Suurempikin yhtenäiskoulu voidaan suunnitella niin, että pienet ja isommat lapset toimivat osin yhdessä ja erikseen tarpeen mukaan. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen muodostuva uudenlainen kohtaamispaikka laajentaa luontevasti koulukiinteistön käyttöä ilta-aikaan ja tarjoaa monenlaisia palveluita lähialueen asukkaille. 23

24 Vaihtoehto C Henkilöstön ja hallinnon näkökulma Lastentaloissa päivähoito- ja opetushenkilöstön yhteistyö ja yhteiskäyttö on mahdollista. Lastentaloja johtaa yksi esimies, jolloin hallinto on sujuvaa. Yhtenäiskoulussa aineenopettajien ja luokanopettajien ammattitaitoa voidaan hyödyntää monipuolisesti. Henkilöstön väliseen yhteistyöhön on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun Yläasteen, Naistenmatkan ja Nuolialan koulujen henkilöstöä siirtyy yhtenäiskouluihin ja luo yhtenäisen toimintakulttuurin. Hallinnollisesti noin 1300 oppilaan koulu ei ole toimiva eikä yhtenäinen. Pedagogiikan näkökulma Lastentaloissa varhaiskasvatuksen sekä esi- ja alkuopetuksen yhteistyö on tiivistä ja päivittäistä. Yhtenäiskoulu tukee yhtenäisen perusopetuksen toteuttamista ja ala- ja yläkoulun välinen nivelvaihe sillä alueella poistuu. Yhtenäiskouluissa pystytään joustavasti tarjoamaan ja suuntaamaan oppimisen tukeen ja oppilashuoltoon liittyviä resursseja yli ala- ja yläkoulurajojen. Opetussuunnitelman ja oppilasarvioinnin näkökulmasta yhtenäiskouluissa on löydettävissä koko perusopetusta käsitteleviä teemoja ja käytänteitä, jotka tukevat lapsen ja nuoren kehitystä. Yhtenäiskoulun toimintakulttuurin luomiseen tarvitaan sekä resursseja että aikaa, etenkin Keskustan yhtenäiskoulussa. Tulevaisuus Tämä vaihtoehto tarjoaa hyvät mahdollisuudet kehittää kunnan sivistyspalveluiden palveluverkkoa vastaamaan kasvavan kunnan tarpeita. Nykyiseen palveluverkkoon nähden tässä mallissa luodaan mahdollisuudet monipuolisen palveluverkkorakenteen kehittämiselle. Nuolialan koulun laajentaminen yhtenäiskouluksi lisää perusopetuksen yläluokkien vetovoimaisuutta ja parantaa kunnan itäosan palvelutarjontaa. Päiväkotihoidon sekä esi- ja alkuopetuksen yhdistävien lasten talojen perustaminen ja niiden toimintamallien kehittäminen tuo nämä palvelut lähemmäksi lapsia ja perheitä usealla asuinalueella. Nuolialan yhtenäiskoulun kiinteistön kehittäminen palvelemaan laajemmin kuntalaisia luo mielenkiintoisen alustan sukupolvien väliselle kohtaamiselle ja monipuolistaa alueen palvelutarjontaa sekä tilojen käyttöä. Keskustan yhtenäiskoulun koko ja kahden olemassa olevan koulun yhdistäminen edellyttää erityistä panostusta koulun toimintakulttuurin ja yhteisöllisyyden kehittämiselle. Sivistyspalveluiden käyttäjien ja niiden järjestämisen näkökulmasta malli pystyy vastaamaan tulevaisuuden kehitykseen nykyrakenteen mukaista palveluverkkoa paremmin. Tulevaisuuden visiona on, että yhtenäiskoulut palvelevat kunnan asukkaita eri puolilla kuntaa. Tavoitteena on, että Kirkonkylän koulua tullaan kehittämään yhtenäiskouluksi, kun se on lähialueen oppilasmäärän pohjalta perusteltua. Hanke tulisi pienentämään keskustan yhtenäiskoulun kokoa. Yhtenäiskoulun ja lastentalojen ohella kunnassa tulee olemaan perinteisiä päiväkoteja ja alakouluja. Tämän vaihtoehdon mukainen palveluverkko luo edellytyksiä yhtenäisen kasvun ja opin polun toteutumiselle. 24

25 Vaihtoehto D 5.4 Vaihtoehto D Tässä vaihtoehdossa kuntaan rakennetaan kokonaan uudenlainen yksikkö, jossa kasvun ja opin polku on yhtenäinen päivähoidosta yhdeksännelle luokalle saakka. Tämän lisäksi on yksi yhtenäiskoulu ja yksi lastentalo perinteisten koulujen ja päiväkotien lisäksi. Kunta jaetaan kolmeen alueeseen, jonka sisällä kasvun ja opin polut pyritään huomioimaan varhaiskasvatuksesta lähtien Yksiköt sekä kasvun ja opin polut vaihtoehdossa D Varhaiskasvatuksen ja opetuksen yhteistyö tiivistyy Soljaan rakentuvan lastentalon sekä Silvonvainioon rakentuvan päiväkoti-yhtenäiskoulun myötä. Kurikankulman päiväkodin ja koulun toimintaa kehitetään lastentaloksi. Päiväkodeista Kyösti ja Loukonlahti voidaan lakkauttaa uusien yksiköiden valmistuttua. Toimitilastrategian mukaisesti Kyöstin päiväkoti korvataan uudella päiväkotiyksiköllä, joka sijoittuisi Soljan alueelle. Keskustan päiväkotitarjontaa lisätään. Nuolialaan rakennetaan yhtenäiskoulu, jossa järjestetään opetusta luokilla 0-9. Uusi varhaiskasvatuksen ja opetuksen tiiviin yhteistyön yksikkö rakentuu Silvonvainioon, jossa päiväkoti ja yhtenäiskoulu ovat toistensa yhteydessä. Silvonvainion yhtenäiskoulun yläluokille ohjataan oppilaita Toivion koulusta, sekä Kurikankulman oppilaita 2. vuosiluokan jälkeen. Keskustassa sijaitsee Naistenmatkan koulu, johon oppilaita tulee Soljan lastentalosta 3. vuosiluokalle. Naistenmatkan ja Kirkonkylän koulusta siirrytään yläluokille Pirkkalan yläasteelle. Vapaa-aikapalveluiden tarpeet huomioidaan uusia yksikköjä rakentaessa siten, että tilat ovat mahdollisimman monikäyttöiset. Tilat ovat muunneltavissa ja niissä voi paitsi harrastaa liikuntaa, järjestää myös muuta kerho- ja harrastustoimintaa, sekä taiteen perusopetusta. Nuolialan yhtenäiskoulun yhteyteen rakennetaan eri ikäryhmien kohtaamispaikka, jonka ytimen muodostavat nuorisotila ja kirjastopalvelut. Kokonaisuutta hyödynnetään päivisin myös opetuksessa ja iltaisin se tarjoaa oivallisen keskuksen lähialueen asukkaille. Kokonaisuus korvaa nykyisen Nuolialan sivukirjaston toiminnot. 25

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko kuntalaisilta 3.3.2015 Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus Prosessi

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko

Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Tulevaisuuden koulu Askolan kouluverkko Kouluverkkotyöryhmän työskentelyn lähtökohdat: Kaikissa alakouluissa investointitarve Oppilasmäärien kasvu Opetussuunnitelmauudistus LUONNOS Strategia ja opetussuunnitelma

Lisätiedot

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely,

Tavoite Mittari Tavoitearvo Seuranta Asiakas Eri ikäryhmien osallisuuden vahvistamisen tueksi tehdään toimenpideohjelma. Kouluterveyskysely, SIVISTYSTOIMI Tulosalueet: Hallinto Perusopetus Varhaiskasvatus Opinto- ja vapaa-aika Toiminta-ajatus Sivistystoimen tavoitteena on tuottaa kuntalaisille monipuolisia ja korkealaatuisia palveluja toimialallaan

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä

Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Kasvatus- ja sivistystoimen palvelukorit - kuntalainen edellä Palveluverkkomuutosten taustalla I Toiminnan laatu Kaiken palvelutuotannon ja toiminnan lähtökohtana pitää olla kuntalainen (tuotantolähtöisyys

Lisätiedot

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja

50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 50 SIVISTYSLAUTAKUNTA 500 PERUSOPETUS Vastuuhenkilö: sivistystoimenjohtaja 1. TOIMINTA-AJATUS Perusopetuksen tavoitteena on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan

Lisätiedot

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI

JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI 7.4.2014 JOROISTEN YHTENÄISKOULU - HANKEPROSESSI PVM LOPULLINEN MÄÄRÄAIKA PÄÄMÄÄRÄ SAAVUTETTU Joroisten sivistystoimi/ Perusopetus Joroisten perusopetus kokonaan yhtenäiskoulussa lukuvuoden 2015-2016 alussa

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi.

Vasite -tiimi on Utajärven kunnan vapaan sivistystyön ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstön tiimi. Sivistyspalvelut Liite 1/28.10.2014 Utajärven kunnan sivistyspalvelut tarjoaa osaavan organisaationsa ja verkostoituneen palvelurakenteensa avulla kuntalaisille kehittyneet, asiakaslähtöiset palvelut,

Lisätiedot

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU

ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU ASIAKIRJAT, JOIHIN YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN KEHITTÄMINEN PERUSTUU Perusopetuslaki 628/1998 Perusopetusasetus 852/1998 Valtioneuvoston asetus perusopetuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja

Lisätiedot

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN

VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Vaihtoehto KUSTANNUKSET investointi ylläpito/kk VAIKUTUS KÄYTTÖKUSTANNUKSIIN TOIMINNALLISET HYÖDYT/EDUT TOIMINNALLISET HAITAT/HAASTEET Vaihtoehto 1 Opintien (suppea vaihtoehto) 2

Lisätiedot

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson

Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut. 13.2.2013 Anjariitta Carlson Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Päijät-Hämeen kuntien yhteistyö sivistyspalvelut Yhteistyö on toiminnallista kehittämistä Kehittämistoimenpiteistä päätetään yhdessä - jokainen kunta tekee

Lisätiedot

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne)

SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) SIVISTYSVIRASTO 2013 (30.4.2013 tilanne) KOULUTUSLTK Esittelijä sivistystoimen johtaja KULTTUURILTK Esittelijä museonjohtaja VAPAA-AIKALTK Esittelijä vapaa-aikatoimen päällikkö SIVISTYSVIRASTO Sivistystoimenjohtaja

Lisätiedot

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ

YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ YHTENÄISKOULUHANKE, VAIKUTUSTEN ARVIOINTIA VAIHTOEHTOJEN 2+ JA UUSI VÄLILLÄ Vaikutus Vaihtoehto 2+ (7,4 milj.+0,8 milj. = 8,2 milj.) Vaihtoehto UUSI (9,8 milj.+0,6 milj. = 10,4 milj.) Perusopetuksen vl.

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen

Tulosyksikkö Prosessi Tavoite Strategianäkökulma A P T H 211 Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen edistäminen TOIMIELIN SIVISTYSLAUTAKUNTA SIVISTYSTOIMEN HALLINTO 211Sivistystoimen hallinto Lasten ja nuorten kasvun ja oppimisen Osaamisen, harrastamisen ja kulttuurin Terveyden ja elämänhallinnan Strategianäkökulmat:

Lisätiedot

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys

Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Porin kaupunkiseudun kuntarakenneselvitys Varhaiskasvatus ja perusopetus Puheenjohtajapalaveri 10.1.2014 Nykytilan kuvaus / Varhaiskasvatus Kunta Päiväkodit Ryhmikset PPH kotona Kust. / lapsi / vuosi /

Lisätiedot

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija

Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Merja von Schantz, projektisuunnittelija Tukevasti päivähoidosta esiopetuksen kautta kouluun ja alakoulusta yläkouluun Merja von Schantz, projektisuunnittelija Toimintaperiaatteet Ehkäisevä työ / varhainen tuki Universaali Monialainen yhteistyö

Lisätiedot

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen

Heinolan kaupunki. Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015. Johannes Rinkinen Heinolan kaupunki Sivistystoimi Palveluverkkoselvitys 9.3.2015 Johannes Rinkinen Lähtökohdat Seminaarin koulu ja Myllyojan koulu väistötiloissa Peruskorjaustarve lukiolla, Niemelä-talon kouluosassa ja

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon.

1. Vähintään 50 % peruskoulun päättävistä hakee Heinolan lukioon. SIVISTYSTOIMI Sitovat tavoitteet, niiden tavoitetaso sekä toteutumisen arviointi Liite käyttösuunnitelmaan 400 OPETUS- JA KOULUTUSPALVELUIDEN HALLINTO 1. Sivistystoimi toimii kaupungin Aino Health Management

Lisätiedot

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009

Palveluverkkotyö. Tilannekatsaus 4.6.2009 Palveluverkkotyö Tilannekatsaus 4.6.2009 koulutus alakoulut 1.-6.lk yläkoulut 7.-9.lk lukio varhaiskasvatus päivähoito esikoulu iltapäivätoiminta nuorisopalvelu kirjasto ja tietopalvelut museopalvelut

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA

TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA TALOUS- JA TOIMINTASUUNNITELMAT VUOSILLE 2015-2107 / VALTUUSTOON NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET / SIVISTYSLAUTAKUNTA YLEISHALLINTO Turvataan säädösten ja valtuuston päätösten mukaiset resurssit palveluyksiköille

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. /

Sivistyslautakunta 28.08.2014 Liite 80 Tark. / SIVISTYSTOIMEN STRATEGIA 2014-2018 Siikajoen kunnan sivistystoimen strategia on ohjeellinen, suunnittelua ja päätöksentekoa ohjaava asiakokonaisuus, joka muodostuu yhdeksästä tulosalueesta. Toteuttaminen

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen.

VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGIN SIVISTYSTOIMEN TOIMALAN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuuston 4. päivänä maaliskuuta 2013 hyväksymä. Voimassa 5.3.2013 alkaen. I luku Tehtäväalue 1 Tehtäväalue Sivistystoimen toimialan tehtävänä

Lisätiedot

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen

Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi. Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Asukkaiden palvelutarpeiden ennakointi Nokian kaupunki 11.2.2015 Heikki Miettinen Miten kuntalaisten palvelutarpeet muuttuvat? Väestökehityksen vaikutukset voidaan karkeasti laskea: pohjana ikäluokittaiset

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus

Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus Iitin kunta Työsuunnitelma Sivistyspalvelut 1.8.2015 31.7.2016 Varhaiskasvatus 1 1 Työsuunnitelmaa ohjaava lait ja asetukset Laki ja asetus lasten päivähoidosta Perusopetuslaki, esiopetus Päivähoidon ohjaaja

Lisätiedot

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.

Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut. Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10. Jyväskylän varhaiskasvatuspalvelut Maija-Riitta Anttila Kuntajakoselvitys Varhaiskasvatus-, opetus- ja kulttuuriasiantuntijaryhmä 23.10.2013 28.10.2013 Tietoja pähkinänkuoressa 0-6 - vuo(aita n. 11 300

Lisätiedot

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä

Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilashuolto Vihdissä Vihdissä tehtyjä linjauksia Päiväkodit ja koulut pyritään rakentamaan samaan yhteyteen aina kun se on mahdollista Äitiys- ja lastenneuvolat rakennetaan

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ NASTOLAN KUNTA SIVISTYSPALVELUIDEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 6.2.2006 5 Voimaantulo 7.2.2006 Muutos Valtuusto 18.12.2006 53 Valtuusto 15.11.2010 42 Voimaantulo 1.1.2011 Valtuusto 5.11.2012 44 Voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen

Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta. Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen Asukastutkimus 2015 Pirkkalan kunta Arja Liimatainen Jan-Erik Müller Jari Holttinen 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Sisällys

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä

Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä Sivistyslautakunta 85 27.08.2014 Sivistyslautakunta 106 30.09.2014 Perusopetuksen kouluverkko ja varhaiskasvatuksen toimipaikkaverkko Kirkonkylällä, Ämmänsaaressa ja Pitämällä SIVLTK 85 Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014

Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa. Outi Salo 3.10.2014 Opetussuunnitelmaprosessi Helsingin kaupungissa Outi Salo 3.10.2014 Koulutuksen järjestäjät ja oppilasmäärät Kaupungin koulut - Suomenkieliset - ruotsinkieliset Koulujen määrä 99 21 oppilasmäärä 37 379

Lisätiedot

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012

Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 Sosiaalisesti kestävä Suomi 2012 KOMISSION TIEDONANTO 2011 On olemassa selkeää näyttöä siitä, että laadukas varhaiskasvatus johtaa huomattavasti parempiin tuloksiin perustaitoa mittaavissa kansainvälisissä

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Pirkkalan kunta Sivistysosasto Infovihko iltapäivätoiminnassa olevien lasten vanhemmille Lukuvuosi 2015 2016 AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Esikoululaiset 1.-2.luokkaiset Lisätietoa löytyy myös opetuksen internet-sivuilta,

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ

TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ TAMMELAN KUNNAN KASVATUS- JA SIVISTYSTOIMEN PÄÄVASTUU- ALUEEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 LUKU...2 TOIMINNAN YLEISET PERUSTEET...2 1 Toiminta-ajatus...2 2 LUKU...2 ORGANISAATIO...2 2 Lautakunnat...2 3 Lautakunnan kokoonpano...3

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö.

Sivistyslautakunnan pöytäkirjan pitäjänä toimii sivistystoimenjohtajan määräämä henkilö. Heinolan kaupunki Kunnallinen johtosääntö III/SIV Sivistystoimi Kaupunginvaltuuston 11.11.2013 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 24.8.2015 hyväksymä Sivistystoimen johtosääntö

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI

YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI YLEINEN, TEHOSTETTU JA ERITYINEN TUKI Laadukas opetus sekä mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina työpäivinä on jokaisen oppilaan oikeus. Koulutyössä otetaan huomioon

Lisätiedot

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015

Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Loimaan linja Keskusta-alueen päivähoitoselvitys 2015 Koulutuslautakunta 27.4.2015 Kaupunginhallitus 11.5.2015 1. Keskusta-alueen päivähoidon nykytilanne 1 Päiväkodit ym. päivähoitopaikat keskusta-alueella

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Vahva peruskunta rakenneuudistuksen lähtökohdaksi toinen aste: lukio- ja ammatillinen koulutus osa kuntien palvelukokonaisuutta Johtaja, opetus- ja kulttuuriyksikkö 24.5.2011 Kuntaliiton hallitusohjelmatavoite

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen

Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Palveluverkon suunnittelun näkökulma yhdyskuntarakenteen ja palveluverkon yhteensovittamiseen Suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä 15.3.2011 Hyvinvointipalvelujen palveluverkon

Lisätiedot

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO

NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Kauhavan kaupunki Sivistystoimi NIVELVAIHEIDEN VUOSIKELLO Varhaiskasvatus-esiopetus, esiopetus-alkuopetus, alakoulu-yläkoulu ja yläkoulu-toinen aste Oppilaanohjauksen, tehostetun ja erityisen tuen -KELPO

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus

PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Riitta Rajala, Opetushallitus PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SEKÄ KERHOTOIMINNAN AJANKOHTAISPÄIVÄ 23.4.2014 VARKAUS T E R V E T U L O A! Ajankohtaistilanne perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta ja koulun kerhotoiminta

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA

VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Muistio Opetusneuvos 5.5.2014 Jussi Pihkala VALTIONEUVOSTON ASETUS PERUSOPETUSASETUKSEN MUUTTAMISESTA 1 Johdanto 2 Nykytila Koulunkäyntiavustajien lukeminen osaksi opettaja-oppilassuhdetta

Lisätiedot

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja

6,322123(78672,0(1. Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto. Jari Alasmäki opetusjohtaja 6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..2 Suomenkielisen koulutusjaoston lausunto Jari Alasmäki opetusjohtaja $/8.6, tehtävänantona /$$-$6,322123(78672,0(1 3$/9(/89(5..26(/9,7

Lisätiedot

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut

SIVISTYSPALVELUT. Toteutunut SIVISTYSPALVELUT Sivistyspalvelujen vastuualueet ovat esi- ja perusopetus kansalaisopisto musiikkiopisto kirjastopalvelut nuorisotyö museo muu kulttuuritoiminta liikuntapalvelut raittiustyö Sivistyslautakunta

Lisätiedot

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea

Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Neuropsykiatrinen valmennus osana kolmiportaista tukea Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Tavoitteena - vahvistaa esi- ja perusopetuksessa oppilaan oikeutta saada tukea riittävän varhain ja joustavasti

Lisätiedot

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU

L O V I I S A N K A U P U N K I SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU L O V I I S A N K A U P U N K I S U O M E N K I E L I N E N K O U L U K E S K U S SIJOITUKSEN VAIHTOEHTOTARKASTELU 28.4.2010 SIJOITUSVAIHTOEHTO A SUOMENKIELINEN KOULUKESKUS SIJOITUSVAIHTOEHTO B GENERALSHAGENS

Lisätiedot

Kastellin monitoimitalo

Kastellin monitoimitalo Kastellin monitoimitalo Kaikkien Kastelli muunneltava ja kestävä tila toimii tänään ja tulevaisuudessa Kastellin monitoimitalo on Oulun kaupungin oppimis-, harrastus- ja kulttuurikeskus, joka palvelee

Lisätiedot

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto

NOUSIAISTEN KUNTA. Kouluverkkoselvitys. Lausunto NOUSIAISTEN KUNTA Kouluverkkoselvitys Lausunto FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY P19874P001 Lausunto 1 (6) Oksanen Raila Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Vaihtoehto 1. Valpperin koulun toiminta jatkaa korjaamattomassa

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys

Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Lohjan kaupungin palveluverkkoselvitys Tulokset Projektiryhmä KELPO Analytics: Jani Henriksson, Erika Huotari, Aino Junnila, Ilpo Kekäläinen ja Noora Montonen www.laurea.fi Selvityksen toteutus Vastaajaryhmät:

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 SIVISTYSTOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ Lempäälän kunnanvaltuuston hyväksymä 26.11.2014, voimaan 1.1.2015. 1. TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimi turvaa kuntalaisille mahdollisuudet henkiseen, fyysiseen ja sosiaaliseen

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys, varhaiskasvatus/ opetus/kulttuuri/liikunta- ryhmä

Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys, varhaiskasvatus/ opetus/kulttuuri/liikunta- ryhmä Jyväskylän seudun kuntajakoselvitys, varhaiskasvatus/ opetus/kulttuuri/liikunta- ryhmä Perusopetuksen ja nuorisopalvelujen kehittämis- ja tehostamistoimenpiteet JYVÄSKYLÄ 23.10.2013 EL 28.10.2013 Kasvun

Lisätiedot

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11

Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia. Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Koulutuslautakunta 5.2.2015 11 Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen strategia Tehtävä Akaan varhaiskasvatuksen ja opetustoimen tehtävänä on tarjota

Lisätiedot

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B

SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS Osa B Tarveselvitysryhmä 6.11.2013 1 SKANSSIN KOULUN JA PÄIVÄKODIN TARVESELVITYS 7 100 ASUKKAAN KASVUTAVOIT- TEESSA 1. Väestönkasvun vaikutus peruskoulupaikkojen

Lisätiedot

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen

Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen Päiväkoti- ja kouluverkosta Kaupunginhallituksen, teknisen lautakunnan ja sivistyslautakunnan iltakoulu 10.2.2014 Markku Kankkunen, Tuija Kauppinen 11.2.2014 muutettu dioja 7 ja 23 iltakoulun keskustelun

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi

Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella. mikko.siippainen@tampere.fi Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen yhteistyö Tampereella mikko.siippainen@tampere.fi Tasan 100% Tampereen kaupungin strategialinjaus: Kaikille peruskoulun päättäneille tarjotaan jatkoopintopaikka

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Kuljun työpaja 4.11.2015

Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Kuljun työpaja 4.11.2015 Tulevaisuuden koulu ja päiväkoti Lempäälässä, Kuljun työpaja 4.11.2015 KOOSTE TULOKSISTA Tulevaisuuden malli 1: Uusi koulukeskus Kuljuun Kuljun koulukeskuksen laajentaminen sai työpajan osanottajilta hyvin

Lisätiedot

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6.

Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 56100 Ruokolahti Voimaan 1.1.2009 (kv 15.12.2008/ 59) muutos 1.8.2010 (kv. 21.6. Ruokolahden kunta Sivistystoimen johtosääntö 1 (8) 1 Soveltaminen Tämä johtosääntö kattaa sivistystoimen päävastuualueen. Johtosäännön määräyksiä sovelletaan opetus- ja kulttuuritoimeen, varhaiskasvatukseen

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA

ORIMATTILAN KAUPUNKI Talousarvio 2013 SIVISTYSLAUTAKUNTA TOIMINTA-AJATUS Sivistystoimen tuottamat laadukkaat perus- ja hyvinvointipalvelut vaikuttavat merkittävällä ja positiivisella tavalla maaseutukaupungin asukkaiden elämänhallintaan ja laatuun sekä viihtyvyyteen.

Lisätiedot

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014).

- 1 - Lasten kotihoidontuen kuntalisää maksetaan edelleen ajalla 1.1.2015-31.12.2016 (nykyinen sopimus Kelan kanssa päättyy 31.12.2014). - 1-1..1 Koululautakunta 1..1.1 Varhaiskasvatus Kunnan varhaiskasvatussuunnitelmaa (VASU) toteutetaan kaikissa varhaiskasvatuksen yksiköissä ja lasten vanhempien kanssa käydään kasvatuskumppanuusneuvottelu

Lisätiedot

4432/12.01.00.00/2015

4432/12.01.00.00/2015 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4432/12.01.00.00/2015 162 Haukilahden lukion opetuksen järjestäminen Aalto-yliopiston kampuksella syksystä 2016 alkaen Valmistelijat / lisätiedot: Kristiina Erkkilä, puh. 09 816 52202

Lisätiedot

Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien

Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien Ylöjärven kaupunki Opettajien tehtäväkohtaisen palkan TVA-perusteet 1.8.2011 lukien 1. Laaja-alainen pedagoginen ja/tai muu kunnallinen kehittämistehtävä 1.1. Erityisopetuksen ja/tai oppilashuollon kunnallinen

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015

HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020. Palveluvaliokunta 10.2.2015 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 Palveluvaliokunta 10.2.2015 Tavoitetila, toimenpiteet, arviointi,resursointi, rakenteet KEMPELEEN KOULUSTRATGIA 2000-2004 Oppiva organisaatio Oppilaan hyvinvointi Opetuksen

Lisätiedot

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016

Kouluverkkoselvitys. Tammi-maaliskuu 2016 Kouluverkkoselvitys Tammi-maaliskuu 2016 Kaupunginvaltuuston toimeksianto talousarviopäätöksen yhteydessä (7.12.2015) Sivistys- ja kulttuuripalveluita kootaan ehyiksi palvelukokonaisuuksiksi palvelukeskittymittäin.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010

Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus. Helmikuu 2010 Taloudellinen ja toiminnallinen analyysi Savonlinnan koulut ja varhaiskasvatus Helmikuu 2010 Laatukriteeristö (Opm) Johtaminen Henkilöstö Taloudelliset resurssit Arviointi Säädöspohjaisten suunnitelmien

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006

Varhaiskasvatuksen strategia. Opla 48 10.05.2006 Varhaiskasvatuksen strategia Opla 48 10.05.2006 Visio 2013 Lohjan varhaiskasvatus tarjoaa 2800 lapselle perheen tarpeisiin vastaavat alueelliset ja laadukkaat peruspalvelut. Palvelutoimintaa toteuttaa

Lisätiedot

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta

Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke. Lappeenranta Monikulttuurisuustaitojen kehittämishanke Lappeenranta Taustatietoja Vieraskieliset oppilaat 30..2008 kieliryhmittäin: Albnia Amhara Arabia Azeri Bosnia Englanti Espanja Gorania Ingusi Kiina Kurdi Mandi

Lisätiedot

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689

Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Maahanmuuttajien opetus Oulun kaupungin opetustoimessa hallinnon näkökulmasta Raimo Salo Erityisen tuen keskus Oulun kaupungin opetustoimi raimo.salo@ouka.fi 044 703 9689 Oulun kaupunki Opetustoimi Erityisen

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS

JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS 2.11.2010 JOENSUUN KAUPUNGIN PÄIVÄHOIDON PALVELUVERKKOSELVITYS 2009-2010 -> VARHAISKASVATUS- JA KOULUTUSTOIMEN PALVELUVERKKOSELVITYS Tarve selvitykselle kuntaliitoksista -> Tietoa kokonaisuudesta Muuttunut

Lisätiedot

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016

Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 1 Oheismateriaali / sivltk 1.9.2015 69 Sivistyslautakunnan talousarvio 2016 Toimintaympäristön muutokset Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston hallinto- ja opiskeluhuollon palveluja, maastouttaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO

ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO ITÄ-SUOMEN SUOMALAIS-VENÄLÄISEN KOULUN VISIO Itä-Suomen koulu on oppilaistaan välittävä yhtenäinen suomalais-venäläinen kielikoulu - Monipuolisilla taidoilla ja avaralla asenteella maailmalle Tavoitteet

Lisätiedot

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys

Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Hattulan, Hämeenlinnan ja Janakkalan palvelurakenneselvitys Sivistystoimen työryhmän ehdotukset kuntayhteistyön lisäämiseksi 5.6.2014 10.6.2014 Page 1 Sivistystoimityöryhmän esitykset 1. Varhaiskasvatus:

Lisätiedot

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa

Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Joustavaa perusopetusta Kouvolassa Kuntamarkkinat 10.9.2009 Teija Toppila Rehtori / aluerehtori Esiintyjä 1 Opetuksen tulee edistää sivistystä ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä oppilaiden edellytyksiä

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA

2.5 KASVATUS- JA OPETUSLAUTAKUNTA 2. KASVATUS JA OPETUSLAUTAKUNTA TULOSLASKELMA TP 2 TA 22 TA 23 TA 2 TA 2 TOIMINTATUOTOT MYYNTITUOTOT 72 7 32 7 69 6 MAKSUTUOTOT 3 3 76 9 2 9 TUET JA AVUSTUKSET MUUT TOIMINTATUOTOT SISÄISET TULOT TOIMINTATUOTOT

Lisätiedot