NRO Raideliikenteen ammattijärjestöä rakentamassa. Konduktööri Sari Huuhtanen ei säikähtänyt talviliikenteen ongelmia. s s.

Transkriptio

1 NRO Raideliikenteen ammattijärjestöä rakentamassa s. 6 Konduktööri Sari Huuhtanen ei säikähtänyt talviliikenteen ongelmia. s. 7 8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot rautatielainen@rautl.fi 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Konduktöörin piinaviikot 9 Ilmalaan kaivataan lisää kalustoa ja henkilökuntaa 12 JaaEi 13 Edunvalvonta 14 Radan varrelta 17 Työsuojeluvaltuutetulta 18 Vuoroin vieraissa 21 Kirjoituskilpailu 22 Harrastuksena elämäntapamuutos ja mielenterveystyö 24 Rautatieläisten pilkkikuntoa testattiin talvipäivillä 26 Rautatieläisten Liiton kesäpäivät Pieksämäellä 27 Hiihtoleirillä nautiskeltiin auringosta ja Lapin luonnosta 28 Tapahtumat 29 Osastot toimivat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen rautatielainen@rautl.fi Tes-neuvottelut alkoivat. s. 13 Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Kova talvi laittoi VR:n ja henkilöstön koville. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Näpit irti lakko-oikeudesta Epävarmuus hallitsee työpaikoilla. Duunareille on satanut irtisanomisilmoituksia kuin saavista kaataen ja samalla on tehty selväksi, että kukaan ei ole irtisanomisilta suojassa. Tilanne lisää pelkoa ja työntekijöiden turvallisuuden tarvetta. Kun ajat kovenevat, myös yhteiskunnalliset törmäykset lisääntyvät. Tästä kertoo muun muassa työtaisteluiden määrän kasvu viime vuonna. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kotisivuilla kerrotaan, että työtaistelujen määrä kasvoi viime vuonna EK:n jäsenyrityksissä lähes 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Ilman työtaisteluja ei selvitä tänäkään vuonna. Mitä enemmän ruuvia duunarin ympärillä kiristetään sitä enemmän on varauduttava työtaisteluihin. Auto- ja kuljetusalan liitto ja ahtaajat näyttivät tietä laillisella lakolla vaatimalla palkansaajalle parempaa muutosturvaa. Heti ahtaajia oltiin syyttämässä ahneudesta ja Suomen talouden alasajosta. On syytä kuitenkin muistaa, että Suomessa herroille on jo ajat sitten suotu muutosturvaa muhkein kultaisin kädenpuristuksin. Viime aikoina myös rautatieläiset ovat saaneet totutella elämään irtisanomisuhan alla. VR on kuitenkin ollut askeleen edellä muita muutosturvassa, koska irtisanomisuhan alla olevan työntekijän turvaksi on rakennettu muutospooli. Se on toki kaukana kultaisesta kädenpuristuksesta, liekö edes lähellä pronssista, mutta on tyhjää parempi. Työantajapuoli on viitannut kintaalla konsensuspolitiikalle ja saa nyt, mitä tilaa. Lisäksi se jatkaa työmarkkinoiden kärjistämistä vaatien poliittisen oikeiston komppaamana nk. avain-alojen lakkooikeuden rajoittamista - mitä ne avainalat sitten lienevätkin. Duunarin päätä ei ole silitelty tähänkään asti, eikä sitä silitellä jatkossakaan. Palkansaajien on siksi sanottava jyrkkä ei lakko-oikeuden rajoittamiselle, kuten SAK onkin jo varsin selväsanaisesti tehnyt. Sen sijaan osapuolten aidoille sopimus- ja neuvotteluhaluille on sanottava kyllä. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Mitä enemmän ruuvia duunarin ympärillä kiristetään sitä enemmän on varauduttava työtaisteluihin. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Pääjohtaja H. Roosin säätiö palkitsi työturvallisuustaitajia Pääjohtaja H. Roosin säätiö jakoi historiansa ensimmäiset työturvallisuuspalkinnot. Tuhannen euron palkinnon ja kunniakirjan saivat konduktööri Tapio Miinin, sähköteknikko Risto Ala-Korpela ja Cargo Kemi asiakaspalvelukeskus. Miinin työskentelee konduktöörinä Venäjän liikenteen junissa sekä toimii myös Rautatieläisten Liiton idän liikenteen työsuosuojeluvaltuutettuna. Palkintoperusteluissa nostettiin esiin hänen SEPPO JUSELIUS Kaukoliikenteen aluepäällikkö Pekka Söderling (vas.) nouti konduktööri Tapio Miinin työturvallisuuspalkinnon. Lisäksi työturvallisuuspalkinnon pokkasivat sähköteknikko Risto Ala-Korpela ja Kemin Cargo asiakaspalvelukeskuksen puolesta päällikkö Eero Toivonen ja työsuojeluvaltuutettu Erkki Jaakkonen. taitonsa käytännön yhteistyön ja pelisääntöjen organisoijana. Hän havannoi jatkuvasti työoloja ja -ympäristöä muun muassa valokuvaamalla, puuttuu ongelmiin ja tekee kehitysesityksiä ja välittää tietoa eri osapuolille. Hän on ollut myös työpaikkaselvitysten ja riskien arviointien käynnistäjä ja hän osaa katsoa työympäristöä myös matkustajien näkökulmasta. Toiminnassaan hän toteuttaa erinomaisesti työturvallisuuden perusajatusta turvallisuus on arjen tekoja päivittäin. Ala-Korpela toimii turvallisuus-laatu-ympäristövastaavana VR-Radan Länsi-Suomen alueella. Hänen ansioikseen luettiin perehtyneisyys työturvallisuuslainsäädäntöön ja työmaiden turvallisuussuunnitteluun ja turvallisuusjärjestelyihin. Tätä osaamistaan hän hyödyntää toimimalla kouluttajana muun muassa sähköturvallisuuskursseilla, antamalla Railipuhelinten käyttökoulutusta, TURO-koulutusta sekä valmistelemalla ohjeita ja turvallisuuskortteja koko yhtiön käyttöön. Hän on aktiivisesti mukana VR-Radan Positiiviset mittarit -hankkeessa luomassa työturvallisuustuokiokäytäntöjä ja tekemällä tarkistuslistoja VR-Radan eri töihin. Hän uskaltaa puuttua ei-turvalliseen käyttäytymiseen ja antaa palautetta niin esimiehille kuin työntekijöille. Hän ei katso turvallisuutta vain oman työpaikkansa näkökulmasta vaan levittää hyviä käytäntöjä koko yhtiössä ja myös yhtiöiden välillä. VR Cargo Kemi asiakaspalvelukeskuksen ansioiksi luettiin, että se on onnistunut vähentämään tehokkaasti työtapaturmia. Vuonna 2009 ei sattunut yhtään työtapaturmaa, ja tapaturmataajuus on laskenut viidessä vuodessa 55:stä nollaan. Kemissä on panostettu ennakoiviin toimiin, avoimeen vuorovaikutukseen ja asioiden käsittelyyn tuoreeltaan. Kemin Cargo on ollut aina valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja ja keräämään niistä kokemuksia. Siellä on viety työturvallisuus päivittäiseksi toiminnaksi, saatu yhteistyö ja asioiden käsittely henkilöstön kanssa toimimaan sekä hyödynnetty työntekijöiden havaintoja ja kehittämisideoita. Kaikkien palkittujen asennetta turvallisuusasioissa kiitettiin esimerkilliseksi. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu SAK ei neuvottele lakko-oikeuden rajoittamisesta TNS Gallup tutki: Työurat jatkuvat porkkanalla, ei kepillä SAK:n hallitus on tyrmännyt pääministeri Vanhasen ehdotuksen, jonka mukaan kolmikantaisen ohjelman valmisteluun pitäisi ottaa mukaan lakko-oikeuden rajoittaminen. Järjestön hallitus totesi painokkaasti, että SAK ei neuvottele lakko-oikeuden rajoittamisesta kestävän talouskasvun ja työllisyysohjelman valmistelutyöryhmissä. Sopimus- ja työrauhajärjestelmien kehittämistä käsitellään työmarkkinajärjestöjen omassa kaksikantaisessa työryhmässä. Kansalaisten mielestä parhaat keinot työurien jatkumiseen löytyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä. Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys (85 %), mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin (77 %), lomapäivien lisääminen (74 %) ja johtamistapojen parantaminen (70 %). Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osa-aikaeläkkeen poistaminen (11 %), työttömyysturvan heikentäminen eli ns. työttömyyseläkeputken poistaminen (13 %) ja eläkekertymän heikentäminen (29 %). Sen sijaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että keppiä käyttämällä vähennetään työntekijöiden halua jatkaa työssä pidempään. Eniten halua pidempiin työuriin vähentäisivät osa-aikaeläkkeen lopettaminen (47 %), eläkekertymän heikentäminen (48 %) ja työttömyysputken poistaminen (33 %). Työttömyyseläkeputken poistolle ei tukea Reilu enemmistö suomalaisista (55 %) pitää oikeana, että ay-liike torjui työuraneuvotteluissa työnantajien vaatimuksen työttömyysturvan heikentämisestä eli ns. työttömyyseläkeputken poistamisen. Vain 14 prosenttia piti ay-liikkeen näkemystä vääränä. Eniten ymmärrystä työnantajien vaatimukselle on Kokoomuksen (30 %) ja Keskustan (25 %) kannattajilla. Vajaa kolmannes uskoo jaksavansa töissä yli 63-vuotiaaksi Vajaa kolmannes suomalaisista (30 %) arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana. Suurin osa kansalaisista (43 %) arvioi, että jaksaminen ylettyy vuotiaaksi. Arviot ovat yhteydessä koulutustasoon ja asemaan työelämässä. Korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä sekä akavalaisista yli 40 prosenttia uskoo jaksavansa yli 63-vuotiaaksi. Alemmista toimihenkilöistä ja STTK:laisista näin ajattelee reilu neljännes; työntekijöistä ja SAK:laisista alle viidesosa. Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin helmikuuta 2010 ja siihen vastasi 1231 suomalaista. OIKAISU Rautatieläinen-lehdessä nro 1, joka ilmestyi 18.2., oli kirjoitus Haluan, että pärjäämme kilpailutuksessa. Kirjoitus liittyi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron Tampereen vierailuun. Hänet oli kutsuttu puhumaan kolmen rautatiejärjestön hallintojen yhteistilaisuuteen. Paikalla olleena ja jutun kirjoittajana tulkitsin Aron sanomaa virheellisesti, kun kirjoitin: Jos valtio ei laita enempää rahaa radanpitoon, kilpailutuksesta ei ole hyötyä. Kilpailu ei aukea 10 vuoden jälkeenkään ellei ratakapasiteettia paranneta. Sen sijaan Aro totesi: Minusta ei ole yhteiskunnallisesti kannattavaa avata kilpailua 10 vuoden kuluttua, jos ratakapasiteettia ei ennen sitä paranneta. Soile Olmari RVL:n päätoimittaja Rautatieläinen

6 Raideliikennealan ammattijärjestöä rakentamassa Painavasana Viime ajat ovat osoittaneet, että ammattiyhdistysliikkeen järjestövoimaa tarvitaan jatkossakin. Mitä yhtenäisempiä olemme ja mitä korkeampi järjestäytymisasteemme on, sitä lujemmin voimme ajaa tavoitteitamme. Kuluva kevät onkin hyvää aikaa liittää liittomme jäseniksi nekin rautateillä työskentelevät, jotka eivät vielä tätä päätöstä ole saaneet aikaiseksi. Järjestövoiman lisäämiseksi liittomme edustajakokous antoi jatkomandaatin selvittää liittoyhteistyötä. Valtuusto ja hallitus käsittelivät asiaa kokouksissaan viime syksynä, ja kevätvaltuusto saa pohdinnan syvällisempiä tuloksia arvioitavakseen toukokuussa. Liittoyhteistyön päälinjaksi on valittu hanke, jossa selvitetään raideliikennealan järjestötoiminnan eheyttämistä. Samassa yhteydessä tutkitaan mahdollisuus uuden raideliikennealan ammattijärjestön perustamiseksi. Aloitteen tekijänä oli Rautatieläisten Liitto, joka käsitteli liittoyhteistyötä TEAM -hankkeen kaaduttua. Selvitystyön tavoitteiksi määritettiin rautatiealan järjestöjen yhteistyön tiivistäminen sekä laajentaminen mahdollisuuksien mukaan koskemaan koko raideliikennettä. Edustajakokouksen hyväksymässä liittostrategiassa puhutaankin jo tällä hetkellä raideliikenteestä, mikä oli tietoinen valinta. Mukana selvitystyössä ovat JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Rautatieläisten Liitto ja Rautatievirkamiesliitto (RVL). Keskeisiä tekijöitä uuden toimintamallin hakemiselle ovat muun muassa raideliikenteen edunvalvonnan tehostaminen, toimintaympäristön muutokseen vastaaminen (mm. HSL), jäsenmaksujen kohtuullisina pitäminen, kokonaistalouden tehostaminen synergioita hakemalla erityisesti hallinnossa sekä aluetoiminnan ja perusjärjestötoiminnan vahvistaminen. Hanke on edennyt hyvässä yhteistyössä, ja myös kolmen SAK:laisen rautatieläisjärjestön yhteistyötä on tiivistetty. Tällä hetkellä on menossa raideliikennehankkeen jatkoselvitystyö, ja kevätvaltuustolle valmistellaan tarkempi arvio siitä, millainen mahdollinen uusi raideliikennealan ammattijärjestö olisi. Hankkeen jatkotyöstämisessä tarkastellaan uuden kokonaisuuden toiminnallista perustaa, sääntöjä sekä taloudellisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Tarkoituksena on, että kevätvaltuusto saisi käsiteltäväkseen kaikki keskeiset asiakirjat, jotta mahdollisia jatkopäätöksiä voitaisiin tehdä. Mikäli valtuusto näkee liittofuusion hyödylliseksi, tarkoitus on, että keväällä hyväksyttäisiin aiesopimus uuden ammattijärjestön perustamisesta. Uusi ammattijärjestö olisi järjestövoimaltaan vahva. Tarkoituksena on, että ammattijärjestön säännöt rakentuisivat Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton säännöille. Tämä tarkoittaisi sitä, että liiton nykyiset toimielimet (edustajakokous, valtuusto, hallitus, jaostot) jatkaisivat pitkälti samalla tavoin kuin nykyisin. Nykyiset osastot liittyisivät uuteen raideliikennealan ammattijärjestöön. Raideliikennealan ammattijärjestö, samoin kuin osastot, hakisivat tämän jälkeen myös JHL:n jäsenyyttä. Luottamusmiestoiminta säilyisi ennallaan, siitähän neu- vottelemme päätyönantajamme eli VR:n kanssa, jolloin toiminnan jäsenlähtöisyys olisi turvattu. Työehtosopimustoiminta on luonnollisesti meille aivan keskeinen asia. Nyt suunnitellussa mallissa sopimukset säilyisivät erillisinä kuten nytkin ja ne neuvoteltaisiin entiseen tapaan. Uuden ammattijärjestön perustamiselle on suunniteltu aikataulu, ja päätöksiä tarvitaan kaikissa kolmessa mukanaolevassa liitossa sekä myöhemmin myös osastoissa. Osa päätöksistä tehdään tänä keväänä, osa vasta vuonna Toteutuessaan raideliikennealan ammattijärjestö voisi aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2012 alusta. Aikataulu on toimiva, sillä edustajakokouskautemme lähenee tuolloin päätöstään ja RVL:n valtuustokausi päättyy samoilla tietämillä. Mikäli kevätvaltuusto antaa valtuudet jatkaa selvitystyötä, ensi syksynä järjestetään laaja kenttäkierros, jossa hankkeen tuloksia ja muun muassa JHL:n aluetoimistojen antamia palveluita selvitetään jäsenistölle tarkemmin. Lisäksi järjestetään tapaamisia, joissa omat aktiivimme voivat tutustua RVL:n ja JHL:n raideliikennepuolen aktiiveihin. Tältä perustalta kuluvan vuoden syysvaltuustolle muodostuisi vahva pohja varsinaisen liittofuusiopäätöksen tekemiselle. Hankkeessa edetään siis vakavalla mielellä, mutta emme ole jäniksen selässä vaan käytämme asiaan sille tarpeellisen ajan. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 MINNA RAITA Konduktööri Sari Huuhtasen mukaan suurin osa asiakkaista ymmärtää, että junien myöhästely ei ole konduktöörien vika. Konduktöörin piinaviikot Kansa on nauttinut kauniista talvesta, mutta rautateille poikkeuksellisen kova pakkas- ja lumitalvi järjesti todelliset piinaviikot. Kulunut talvi hakee rautatieliikenteessä vertaistaan. Junien myöhästely oli arkipäivää, ja VR oli lumija mediamyrskyn silmässä päivästä toiseen. Ratapihoille komennettiin lisää lapio- ja luutamiehiä ja konduktöörit ja lipunmyyjät saivat toimia kiukkuisten matkustajien ukkosenjohdattimina. Kun asiakkaalta pettää hermo, niin konduktöörit ja lipunmyyjät saavat kuulla kunniansa. Eikä uhkailukaan ole harvinaista. Lähiliikennekonduktööri Sari Huuhtanen aloitti vuosi sitten maaliskuussa konduktöörikurssin. Saman vuoden heinäkuussa hän oli jo työn touhussa ja joutui pian kovan paikan eteen. Rautatieläinen

8 Konduktööri Sari Huuhtanen on työskennellyt ennen konduktöörin ammattia perhepäivähoitajana. Tämä talvi on ollut aloittelijalle erittäin haasteellinen ja kokeneillekin kova ja uusi tilanne. Jotkut asiakkaat ovat olleet tosi kiukkuisia eivätkä ymmärrä lainkaan, että säät voivat olla syynä. Minua on haukuttu idiootiksi ja hyvin loukkaavilla alatyylisillä nimityksillä. Osa vaatii lipun hintaa takaisin ja pitää myöhästelyä konnarien vikana. Onneksi osa kuitenkin ymmärtää, että vika ei ole meidän. Kiukkuisetkin saattavat rauhoittua, kun heidän kanssaan keskustelee, Huuhtanen kertoo. Asiakkaat ilkkuvat myös konduktöörien jo tavaksi tullutta pahoittelua myöhästymistilanteissa. Huuhtasellekin on sanottu, että mitä siinä pahoittelette, olkaa mieluummin ajoissa. Huuhtanen on vertaillut kokemuksia kollegoiden kanssa ja havainnut, että matkustajat laukovat naisille enemmän henkilökohtaisia loukkauksia kuin miehille. Myös nuoriso käyttäytyy ylimielisti. Kun huomautan, että jalat pitäisi ottaa pois penkiltä, niin vastauksena voi olla, että mitä väliä, kun juna kerran on myöhässä. Konduktöörikurssilla koulutetaan jonkin verran kiukkuisen asiakkaan kohtaamista. Huuhtanen muistaa, että itsepuolustuskurssilla tilanteita käytiin läpi ja tutustuttiin puhejudoon, jonka tarkoituksena on, että tilanteet pyritään selvittämään puhumalla. Väkivaltatilanteita varten konduktööreillä on pippurikaasusumutteet. Talvi ei lannista Junien myöhästymiset aiheuttavat harmia muutoinkin konduktöörille kuin vain asiakkaiden kiukkuna. Jos junat ovat myöhässä, niin usein junalta tullessa on niin kiire, ettei ehdi kun vessassa käydä ja lähteä uuteen junaan. Välillä valvomosta ei saannut varamiestä, kun kaikki varamiehetkin olivat työllistettyjä, Huuhtanen kertoo. Hän toivoo, että matkustajat ymmärtäisivät, että konduktöörin työtehtäviin VR:n junaliikenteen täsmällisyys jäi kauas tavoitetasosta tammi helmikuussa. Kaukoliikenteen junista 65,4 % saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella. Täsmällisyystavoite on 90 %. Aikataulustaan yli viisitoista minuuttia myöhästyi noin 16 % kaukojunista. Luvuissa on huomioitu myös perutut junavuorot. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys oli 73,8 %, kun tavoite on 97,5 %. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- kuuluu lipunmyynnin lisäksi paljon muutakin. Hakkaamme petkeleellä jäätä ja lunta pois ovista, että ne toimivat. Tähystämme, ja huonolla säällä se on aika haastavaa, koska junat ovat pitkiä ja näkyvyys huono. Pahimpia ovat viime tingassa junaan juoksijat, jotka yrittävät päästä jopa liikkuvaan junaan. Huuhtanen on omasta mielestään selvinnyt kovista paikoista niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvin eikä haikaile takaisin entiseen ammattiinsa. Hän työskenteli ennen konduktöörin ammattia 20 vuotta perhepäivähoitajana. Perhepäivähoitajana ja ison perheen äitinä olen tottunut paineeseen. Junien myöhästymiset eivät ole tulleet uniini, kuten joillekin työtovereilleni on käynyt. Illalla menen nukkumaan tyytyväisenä. Tiedän, että olen tehnyt parhaani. Pidän työstäni ja suosittelen tätä ammattia muillekin. Medialta hän toivoo nykyistä positiivisempaa asennetta. Vaikuttaa siltä, että yleinen ilmapiiri on VR:ää kohtaan negatiivinen. Jos ratikat, metrot ja bussit ovat myöhässä, ei siitä nouse tällainen haloo. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Minna Raita VR:n täsmällisyys jäi tavoitteesta ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. VR:n mukaan poikkeuksellisen haastava talvikeli vaikutti junaliikenteen täsmällisyyteen. Pöllyävä lumi ja pakkanen aiheuttivat kalustovikoja ja ongelmia vaihteiden kääntymisessä. Myös Helsingin rautatieasemalla sattunut onnettomuus heikensi matkustajajunien täsmällisyyttä. VR ajaa vuorokaudessa 890 lähiliikenteen ja 310 kaukoliikenteen junaa sekä 500 tavarajunaa. 8 Rautatieläinen

9 Ilmalaan kaivataan lisää kalustoa ja henkilökuntaa Kiirettähän täällä on ollut ja yölläkin on riittänyt töitä, mutta oikotietä ei ole olemassa vaan työ on tehtävä käsipelillä. Suurimmat talviliikenteen ongelmat kasautuivat viime talvena Helsingin ja Ilmalan väliselle alueelle. Ilmalan ratapiha on koko rautatieliikenteen hermokeskus, jonka vaikeudet heijastuvat laajasti muun maan liikenteeseen. VR Rata Oy:n pääluottamusmies Jarmo Nyberg pitää suurimpana ongelmana kaaokseen lunta. Pelkkä pakkanen ei haittaa. Sähköistetyt vaihteet eivät toimineet riittävän tehokkaasti pakkasessa ja kovassa lumipyryssä, vaan vaihteet jäätyivät. Ei tällaiseen oltu varauduttu riittävästi, Nyberg selostaa. Pakkasta piisasikin yhtä soittoa pari kuukautta, ja lumikinokset olivat Helsinkiä myöten korkeammalla kuin neljäänkymmeneen vuoteen. Nybergin mukaan kelien seurauksia olisi lieventänyt, jos lumitöihin olisi saatu valmiiksi koulutettua väkeä nopeammin. VR:llä on kyllä lumisuunnitelmat, mutta ne ovat riittämättömät tällaisille lumikeleille. Heti kun lumikelit alkoivat, olisi pitänyt olla tuplamiehitys. Myös harvennetut vuorovälit talvikautena sekä lähi- että kaukoliikenteessä olisivat helpottaneet tilannetta. Palvelutaso tosin heikkenee, mutta täsmällisyys paranee, Nyberg pohtii. Hänen mukaansa Ilmalan ja päärautatieaseman väliselle ratapihalle luudan Reijo Malmberg (vas.) ja Ari Jortikka olivat komennuksella Ilmalan ratapihalla pahimpien myräköiden aikana. Rautatieläinen

10 Aluepääluottamusmies Jarmo Nyberg pitää turvallisuusriskinä, jos ratapihoille otetaan töihin väkeä, joka joudutaan perehdyttämään nopealla aikataululla. Ratapiha kerrallaan Ilmalaan ja päärautatieaseman ratapihoille saatiin kuin saatiinkin lisäväkeä lumitöihin VR:n henkilöstöpoolista ja komennukselta eri puolilta Suomea. Rataesimies Markku Ranta johti yhtä lumityöryhmää. Hänen avukseen oli komennettu Reijo Malmberg ja asetinlaitemies Ari Jortikka Tampereen Cargolta muutamaksi päiväksi. Rannan mukaan lumitöissä ei panikoida vaan edetään päivä ja ratapiha kerrallaan. Kiirettähän täällä on ollut ja yölläkin on riittänyt töitä, mutta oikotietä ei ole olemassa vaan työ on tehtävä käsipelillä. Malmberg ja Jortikka eivät valita pitkiksi venyneitä päiviään. Päiväni venyi eilen 11 tunnin mittaiseksi. Nyt on kyllä paikat aika kipeinä, Malmberg kertoo. Ei tämä komennus kuitenkaan mikään huono nakki ollut, Jortikka jatkaa. Myöskään vastaavan työnjohtajan Kalevi Koistisen kokemukset eivät ole olleet niin kauheat kuin lehtijuttujen perusteella voisi päätellä. ja lapion varteen voidaan periaatteessa kouluttaa työntekijä päivässä tai kahdessa. Yksi päivä kuluisi ratatyöturvallisuuskoulutuksessa ja toinen päivä alueeseen tutustumisessa. On kuitenkin aina suuri riski ottaa ulkoa tulevia, joita joudutaan kiireesti perehdyttämään. Turvallisuussyistä hän ei kannata armeijan miesten käyttöä äkillisessä työvoiman tarpeessa ratapihoilla. Myös ratakunnossapidon kilpailutus askarruttaa häntä. Hän pitää kilpailutusta hankalana ja kovana pelinä. Vaikuttaa siltä, että yritykset kilpailevat toisensa hengiltä ja kilpailuetu otetaan henkilöstöstä. Nyberg tietää, että kun lunta tulee, henkilöstö on kovilla. Siinä pitää valvoa jaksamista ja että työaikoja noudatetaan ja taukojakin ehditään pitää. Ihmiset juoksevat kuin aropuput vaihteelta toiselle. Ilmalassa on sentään noin 300 vaihdetta, Nyberg kertoo. Resurssit on mitoitettu normaalioloihin, mutta tällaiseen talveen ne eivät riitä. Työnjohtaja Kalevi Koistinen pitää lumitöissä tärkeimpänä, että asiat organisoidaan ja niiden etusijajärjestys huomioidaan. 10 Rautatieläinen

11 Projektipäällikkö Ossi Ontto kaipaa ratapihalle enemmän väkeä töihin, koska ratapihaa on laajennettu ja hoidettavaa aluetta on enemmän. Hyvin tämä on mennyt, ei ole ollut paniikkia. Raiteita, vaihteita ja tasoristeyksiä on putsattu sitä mukaa kun lunta tulee. Miehiäkin on saatu lisää, mutta tärkeintä on, että asiat organisoidaan hyvin ja huomioidaan töiden etusijajärjestys ja matkustajien tarpeet. Koistinen kuitenkin kehittäisi työvälineitä ja satsaisi niihin lisää. Ainakin harjakoneiden harjat tulisi uusia. Resurssit on mitoitettu normaalioloihin, mutta tällaiseen talveen ne eivät riitä. Projektipäällikkö Ossi Ontto vastaa Etelä-Suomen kunnossapitoalue ykkösestä. Ykkösalue käsittää Ilmalan ratapihan ja päärautatieaseman ratapihan. Ontto satsaisi Ilmalaan lisäämällä työvoimaa ja uusimalla kalustoa. Tämä alue on laajentunut ja laajenee edelleen, joten putsattavaa aluetta on enemmän. Myös uusia lumilinkoja tarvitaan. Työmäärään nähden meillä oli aluksi pulaa luutamiehistä, mutta saimme nopeasti tänne komennusväkeä. Raideliikenne on herkkää ja siinä helposti sitten syntyy ketjureaktio. Työntekijät ovat kuitenkin selviytyneet hienosti lumiurakasta ja siitä suuri kiitos heille. Rautatieliitot huolestuivat henkilöstön jaksamisesta ja vaativat helmikuussa pahimman myräkän aikaan perusteellista ja avointa arviointia talven rautatieliikenteen ongelmista ja vakituisen henkilöstön riittävyydestä. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehdäänkin kevään aikana laaja selvitystyö, että jatkossa osataan varautua paremmin, taata sujuva ja täsmällinen liikenne myös hankalissa oloissa. Selvitystyöhön osallistuvat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja palvelua tuottavat yhtiöt muun muassa VR. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rataesimies Markku Ranta (oik.) ja Reijo Malmberg eivät hätiköi lumitöissä vaan etenevät vaihde kerrallaan. Rautatieläinen

12 Lunta väärään tupaan JaaEi Monien mustien talvien jälkeen suomalaiset saivat nauttia tänä vuonna oikeasta vanhan ajan talvesta. Lunta tuprutti ja pakkasmittareiden elohopea pysytteli sinnikkäästi alhaalla. Etelärannikolla lumentulo oli jopa sisämaata voimakkaampaa ja se, mikä oli pulkkakansalle hienoa, ei työmatkalaiselle ollutkaan. Lumisen pakkastalven seuraukset huomattiin varsin pian rautatieliikenteessäkin. Talven joukkoliikenneuutisointi keskittyi suuremmalta osalta rautatieliikenteen ongelmiin. Tutuksi tuli tieto, siitä miten kalusto jäätyi, vaihteet eivät kääntyneet tuiskulumen ja jäätymisen takia ja muunkin tekniikan kanssa ilmeni ongelmia. Tiukalle vedetty kalustokierto synnytti myöhästymisien ketjun eikä junarunkoja tämän takia ehditty aina sulattelemaankaan. Junien myöhästely tuotti minullekin, Tampereen ja Helsingin väliä säännöllisesti matkaavalle, ongelmia. Myös tiedotuskatkot olivat hankalia. Junaliikenteen ongelmien toistuessa, olivat matkustajien hermot tiukalla. VR:lle tuli lunta tupaan monesta eri tuutista ja erilaisin sanakääntein. Eikä vain yhtiölle, vaan erityisesti työntekijöille. Väliin oikein harmitti purkauksia kuunnelleessa, sillä sinällään ymmärrettävän harmin osoite oli väärä. Mitäpä junalippujen myyjä tai konduktööri lumen tuomille haitoille mahtoi? Pakkastalven hatun nosto kuuluukin rautateiden henkilöstölle, jonka jaksaminen on taatusti ollut kovilla. Voin vain kuvitella kuinka monta kertaa asemien lipunmyyjät ovat saaneet ryöpytyksen ylleen tai miten junassa konduktööri on toistanut samoja asioita kerta toisensa jälkeen ärtyneille matkustajille. Ongelmat ovat varmaan seuranneet monia kotiinkin. Entä sitten ratapihalla työskennelleet henkilöt, jotka tuulessa ja tuiskussa ovat koonneet junarunkoja tai turhautumiseen asti yrittäneet olla auttamassa vaihteiden sähkölämmitysvastuksia taistelussa talven pakkasta ja tuiskua vastaan? Kuinka monta kertaa päivä on venynyt mittavaksi ja kotiin on palattu pahalla mielellä? Heijastusvaikutukset ulottuvat aina päivähoitoasioista kaikkeen perheen arjen pyörittämiseen. Rautateillä ei voi tinkiä turvallisuudesta, joten ratapihalla työskentelevien urakka kylmissä ja karuissa olosuhteissa on ollut mittava. Työnantajan ja esimiesten rooli nousee keskiöön. Vain motivoitunut henkilöstö venyy tarvittaessa äärirajoilleen ja pystyy tekemään kaikki voitavansa. Hyvä henkilöstöpolitiikka palkitaan näissä erityisolosuhteissa. Tyytyväinen työntekijä jaksaa oman talon puolesta. Siksi kaikilta yhtiöiltä olivatpa ne valtion tai yksityisen omistamia on vaadittava hyvää henkilöstöpolitiikkaa, aktiivista tyky-toimintaa, hyvän ilmapiirin rakentamista, työolosuhteiden kehittämistä ja ihan perinteisiä kiitoksia! Kiitos, että jaksoitte, että hoiditte homman! Kiitos on pieni, mutta tärkeä sana, joka liian usein erityisesti työpaikoilla unohtuu. Vaikeudet ovat tällä erää ohi. Ongelmista on toivottavasti opittu ja korjattavat löydetty. Selvää on, että VR:n toimintaedellytyksiä on parannettava. Oman ongelmansa muodostaa pitkään alimitoitettu väylärahoitus, jonka korjaamiseen auttaa vain riihikuiva raha. Henkilöstön riittävyyttä on myös arvioitava vakavasti, sillä nyt työskenneltiin liiallisen paineen alla. Rautateiden henkilökunta teki mittavan työn, jotta me matkalaiset pääsisimme junalla määränpäähämme. Siitä kiitos kuuluu koko henkilöstölle! Saara Karhu kansanedustaja (sd) liikenne- ja viestintävaliokunnan vpj. Muutospooliin 105 työntekijää VR:n muutosohjelman mukana perustettiin viime syksynä muutospooli. Sen tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia, ja tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Pooliin on siirtynyt viime marraskuun ja tämän vuoden puoliväliin mennessä 105 työtekijää. Cargon työntekijöitä heistä on 39 ja Transpointin 60. Maaliskuun puolivälissä poolissa oli 73 työtekijää ja 8:lle oli laadittu irtisanoutumispaketti. 5 työntekijää oli työllistynyt vakituiseen tehtävään VR-konserniin ja 11 henkilöä on alle 6 kuukauden mittaisissa määräaikaisissa tehtävissä. 9 työntekijän työsuhde on päättynyt VR-konsernissa ja 28 on valinnut irtisanoutumispaketin. Muutospoolin toimintamalliin kuuluvia työnhakuvalmennuksia on käynnistetty 6 ryhmälle. Lisäksi on käynnistetty ATK-koulutuksia sekä autonkuljettajien täydennyskoulutusta. Ratatöistä kiinnostuneille on järjestetty poolin ratatyöturvallisuuskurssi. Osa muutospoolilaisista on lähtenyt lumitöihin Rata-yhtiöön ja osalle on tiedossa jatkoa kesän ratatyömailla. Maaliskuussa käynnistyneessä veturinkuljettajakurssin haussa ovat etusijalla veturinkuljettajaksi soveltuvat muutospoolilaiset. Muutospoolin resursseja on vahvistettu neljään esimieheen. Pekka Kangasluoma aloitti maaliskuun alussa ja Kaija Koistinen huhtikuun puolivälissä. Muutospooli on aloittanut mittaamaan pooliin siirtyneiden tyytyväisyyttä poolin toimintaan. Ensimmäiset kyselyt lähtivät maaliskuussa. 12 Rautatieläinen

13 Edunvalvonta Työntekijälle korvauksia laittomasta irtisanomisesta VR Osakeyhtiö on tuomittu maksamaan työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut epäasiallisin tavoin vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään. Työntekijä ei ollut yli 30 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut huomautuksia työskentelystään tai käyttäytymisestään. Tapahtumien johdosta yhtiö katsoi luottamuksen työntekijään horjuneen siinä määrin, ettei työsopimuksen jatkaminen ollut mahdollista. Myös Rautatieläisten Liitto piti työntekijän käytöstä moitittavana, mutta varoitus olisi sen mielestä ollut riittävä seuraamus. Yhtiölle varoitus ei riittänyt, ja se irtisanoi työntekijän työsopimuksen, jolloin liitto joutui viemään asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin päätyi liiton kannalle. Sen mukaan työntekijän yksittäinen vapaa-aikana sattunut harkitsematon teko ei ollut sen moitittavuudesta huolimatta ja olosuhteita kokonaisuudessaan arvioitaessa niin vakava sopimusvelvoitteiden rikkominen, että työnantajalla olisi ollut perusteet ensimmäisenä toimenaan lakkauttaa työntekijän työsopimus. Yhtiöllä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. VR Oy tuomittiin suorittamaan työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen mukainen korvaus. Korvauksen määrässä on otettu huomioon muun muassa työntekijän pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja toisaalta työntekijän itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat euroa. Lisäksi yhtiö joutui maksamaan Rautatieläisten Liiton oikeudenkäyntikuluja reilut euroa. Työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saatu palautettua työntekijän työsuhdetta, vaan VR maksoi mieluummin korvaukset. Jari Kiviharju, lakimies Tes-neuvottelut alkoivat Tes-jaosto on valmistellut tes-neuvotteluja jaoston puheenjohtaja Kimmo Huuhtasen johdolla. Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut alkoivat Ylimääräinen liittovaltuuston kokous linjasi tes-tavoitteet päivää ennen neuvottelujen alkamista. Nykyinen sopimus on irtisanottu 11.3., ja sen voimassaoloaika päättyy Ammattiosastoilta on tullut yli 200 muutosesitystä rautatieläisten sopimukseen. Lisänä ovat vielä edustajakokoukselle osoitetut esitykset. Esityksiä on käsitelty työryhmissä ja tes-jaostossa. Lopullisesti muutokset työehtosopimukseen käsitellään varsinaisissa tes- neuvotteluissa isojen neuvotteluryhmien kesken. Tes-jaoston puheenjohtajan Kimmo Huuhtasen mukaan yleisenä teemana jaoston keskusteluissa on tullut esiin perhevapaiden parantaminen. Henkilöliikenteessä painottuu konduktöörien työaikasidonnaisuuteen ja ratapihoilla radio-ohjattavaan veturiin liittyvät asiat. Ratapuolella painottuu työssäjaksaminen. Liitosta riippuen tähän mennessä solmituissa sopimuksissa korotukset ovat vaihdelleet puolesta prosentista liki puoleentoista prosenttiin (PAU 0,5, JHL 0,7, AKT 1,4) liitoilla on erilaiset sopimukset. Liiton neuvottelukuntaan kuuluvat Vesa Mauriala, Kyösti Matikainen, Jari Kiviharju ja Hannu Mattila, Arto Kukkonen (pl1), Sakari Ojala (pl2), ja Raimo Salow (pl3). Lisäksi kullekin palkkaliitteelle on perustettu tukiryhmät. Teksti ja kuva. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Edunvalvonta Rautatieliitot: Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset turvattava muutostilanteissa Rautatieläisten Liitto, Rautatievirkamiesliitto ja Veturimiesten liitto ovat lähestyneet työnantajaa kirjeellä, jossa kiinnitetään huomiota luottamushenkilöiden aseman ja toimintaedellytysten turvaamiseen muutostilanteissa. Kirjeessä vaaditaan, että yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käydään lain edellyttämällä tavalla kaikilla organisaatiotasoilla ja asiat käsitellään yhteistoiminnan hengessä. Kirjeessä huomautetaan lisäksi, että luottamusmiehiä ei saa syrjiä luottamustehtävien hoitamisen vuoksi. Liitot edellyttävät myös, että kaikkia esimiehiä muistutetaan näiden pelisääntöjen noudattamisesta. Liitoissa pelätään, että yritysten organisaatioiden ja työskentelytapojen muutokset, muutosohjelman toteuttaminen ja lisääntyvä komennustyö heikentävät luottamushenkilöiden asemaa ja heidän toimintaedellytyksiään. Yhteistoimintalain tarkoituksena ja tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Maarit Uusikumpu Raskas ilta Sunnuntai-ehtoo Helsingin rautatieasemalla klo 23.00, koska ja mistä lähtee juna Turkuun. Hei konduktööri mistä lähtee juna Turkuun? Kello on enkä vieläkään tiedä mistä ja koska juna Turkuun lähtee, laiturinäytöissä eikä muissakaan tauluissa ei kyseistä junaa näy, kuulutukset eivät ole siitä mitään kertoneet eikä puhelimella saa ketään kiinni... Pohjoisen yöjunatkaan eivät kaikki ole vielä lähteneet kun lumi teki esteitä eteen. Työvaatteet keräävät hetkessä kyseleviä ihmisiä ympärilleen, pitäisi saada lapset makuuvaunuun nukkumaan, mistä saisi syötävää juotavaa... Koska meidän juna tulee lähtöraiteelle... Pahoittelua, on vain odotettava, kuunnellaan kuulutuksia... Kuulutuksia jostakin junasta kaikui, mutta vieressä huutava mies onnistui estämään sen kuulemisen ja lopetettuaan mielipiteensä ilmaisemisen isäntä kysyy että mitähän äsken kuulutettiin. Japanilainen, tai ainakin sieltäpäin kotoisin oleva matkaaja kyseli Turun junaa kumarrellen kohteliaasti. Pahoittelin ja pyytelin tilannetta anteeksi vuolaasti kuin Toyotan johtaja konsanaan ja käytimme ilmeisesti molemmat koko englannin kielen taitomme kumarrellen kuin juoppolinnut aikoinaan vesilasin ääressä. Turistille oli kerrottu, ettei tänään enää menisi junaa Turkuun ennen aamua ja selvitin hänelle tilanteen. Lopulta mies päätti tarkistaa linja-autojen kulkemisen, kun emme omasta aikataulustamme paremmin tienneet. Olisipa kaikki asiakkaat yhtä valoisia, vaikka varmasti häntäkin harmitti. Kollega oli soittanut junaan, jonka vaunuston saisimme tekstiviestin mukaan. Kari oli sopinut, että Hannu sieltä ilmoittelee, kun lähestyy Helsinkiä. Yhteispeli konnarien kesken toimii, emmekä enää yrittäneetkään kuormittaa jo valmiiksi raskaita puhelinlinjoja muualle. Kun Hannu ilmoitti tulostaan ja tuloraiteestaan, niin saimme laumamme lämpimään junaan pois pakkasesta ja ruuhkasta välittömästi ovien avauduttua ja Helsinkiin saapuvien matkustajien poistuttua. Reittikilvet, kuulutukset ja kaikki oli valmisteltu, lähtevä veturikin rullasi paikalle ja kiireinen vaunumies juoksi hänkin työnsä ääreen. Kaikki tekivät parhaansa. Juna 153 lähti pari tuntia myöhässä kohti Turkua, kun viimeinenkin eksynyt matkustaja saatiin mukaan. Japanin miestä ei enää löytynyt. Tänä iltana ei viimeinen kaukojuna Helsingistä kuitenkaan lähtenyt Turkuun. Kuulutukset muista junista jäivät kaikumaan laiturialueelle, kun junamme lähti. Matkalla ei juuri kukaan pahemmin valitellut: Nuorelle miehelle olivat Pasilan aseman vartijat tulleet tutuiksi ja eräs mieshenkilö valitti junassa olevan kuuma kuin saunassa. Toivoisi toki suomalaiselle miehelle paremman saunan kuin + 23 astetta. Saimme junan Turkuun, pahoittelimme ja kiittelimme. Henkilökuntaakin kuulemma tullaan kiittelemään jaksamisissa läpi tuulien ja tuiskujen. Huomioiminen on varmasti paikallaan. Asiakkaiden keskellä työskentely ei kaikilta osin ole ollut tänä talvena kadehdittavaa, ei maalla, ei merellä. Sippo Lindholm konduktööri, Turku 14 Rautatieläinen

15 Radanvarrelta Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen VR-Rata on vähentämässä huomattavasti kunnossapitohenkilöstöä Etelä-Suomessa Voitettuaan kunnossapidosta järjestetyn kilpailun kunnossapitoalueella 2. VR-Rata ilmoitti välittömästi käynnistävänsä informatiivisen YT-neuvottelun henkilöstön vähentämiseksi kustannussäästöjen takia. Tavoitteena oli vähentää Karjaalta ja Turusta noin 40 prosenttia kunnossapitoon osallistuvasta henkilöstöstä. Lista henkilöistä jotka saisivat jäädä, julkaistiin maaliskuun 2010 alussa ilman, että nimistä tai periaatteista olisi käyty minkäänlaisia neuvotteluja luottamusmiesten kanssa. Henkilöt, joiden nimiä ei listassa ollut, jäivät ihmettelemään kohtaloaan. Jäljelle jääville jää kova urakka, onhan heidän suoriuduttava lähes kaksinkertaisesta työmäärästä tulevina vuosina. Työnantajan tavoitteisiin kuuluvat myös yksintyöskentely ja yksinpäivystys ratamaailmassa, jossa sitä ei ole aiemmin työn erittäin suuren vaarallisuuden takia haluttu lähteä edes kokeilemaan. Työnantajana VR-Rata on myös muuttanut henkilöstöpolitiikkaansa kohdistamalla vähennykset luottamusmiehiin ilman minkäänlaista neuvottelua asiasta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tuleviin neuvotteluihin muun muassa varallaolosta. Kuvaavaa VR-Radan uudelle toimintamallille on myös se että tuotannon toimesta ollaan palkkaamassa insinööriä turvalaiteasentajan tehtäviin Karjaalle ennen kuin Turusta vapautuville OTasentajille on edes annettu mahdollisuutta siirtyä komennukselle Karjaalle. Kustannussäästöjä saavuttaakseen VR-Rata on perustamassa työnjohtokeskusta vikojen vastaanottamiseksi. Työnjohtokeskus tulisi käyttökeskuksen ja päivystävän asentajan väliin. Käyttökeskuspäivystäjän ja kauko-ohjaajan analysoima ja priorisoima vika ilmoitetaan uudelleen analysoitavaksi ja priorisoitavaksi työnjohtokeskukseen, joka sitten vikaa pohdittuaan ilmoittaa sen asentajalle. Työnjohtokeskuksen tehtäviin kuuluu myös hankkia työpari asentajalle. Näin siis säästetään ja tehostetaan viankorjausprosessia. Sujuvan ja turvallisen junaliikenteen varmistamiseksi ratoja kunnossapitävällä yrityksellä täytyy olla sellainen järjestelmä, jolla ratalaitteiden viat saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti vuorokauden ajasta riippumatta. VR-Radalla sähkölaitos- sekä ohjaus- ja turvalaitetoimialoilla kiireellinen viankorjaus työajan ulkopuolella on hoidettu tähän asti asuntovarallaolojärjestelmällä. Järjestelmässä käyttökeskus on ilmoittanut vian varalla oleville asentajille. Käytössä ollut järjestelmä on toiminut loistavasti minimoiden liikenteelle aiheutuneet haitat. Työnantaja ilmoitti tammikuun 2010 alussa irtisanovansa vuonna 2003 tehdyn yrityskohtaisen varallaolosopimuksen. Tässä sopimuksessa määriteltiin varallaolosta maksettava korvaus. Sopimus päättyy , kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Näillä näkymin VR-Rata tulee hoitamaan viankorjauksen kolmivuorotyönä, aiemman varallaolon sijaan. Usealla paikkakunnalla kolmivuorojärjestelmässä vuoroihin ei löydy kuin yksi ammattitaitoinen asentaja. Rautatieläisten liiton osasto 73 on huolissaan rautatieympäristössä tapahtuvasta yksintyöskentelystä ja sen johdosta aiheutuvista riskeistä niin työntekijän kuin matkustajienkin turvallisuudelle. Kaksintyöskentelyssä työpareista toinen on aina tarkistanut tehdyn työn sekä todennut mahdollisesti syntyneet virheet työssä. Lisäksi yksintyöskentely estää monien työtehtävien suorittamisen kokonaan. Kolmivuorojärjestelmässä on rataympäristössä töissä kerrallaan vähemmän työryhmiä, eli tämän johdosta viankorjaus myös hidastuu. Edellä mainittujen syiden perusteella on osasto 73:n mielestä ollut täysin vastuutonta irtisanoa varallaolosopimus, ennen kuin on varmistettu, millä edellytyksillä ympärivuorokautinen katkeamaton viankorjaus voidaan järkevästi ja ennen kaikkea turvallisesti suorittaa. Rautatieläisten Liitto Osasto 73 johtokunta Rautatieläinen

16 JÄSENVAKUUTUKSET Kultakala mursi kylkiluun Mikko oli juuri ruokkimassa rakkaita kultakalojaan, kun tukikäsi luiskahti ja hän kaatui rysähtäen lattialle. Mikkoa pyörrytti eikä hän voinut liikuttaa kättään. Ambulanssikyytihän siitä seurasi. Diagnoosi oli lievä aivotärähdys ja murtunut kylkiluu. Onneksi Mikko kuului Rautatieläisten Liittoon, ja oli ottanut koko perheelle liiton neuvotteleman henki- ja tapaturmavakuutuksen, joka korvasi hoitokulut. RAUTL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/rautl tai soita Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. If on Suomen johtava ammatti- ja palkansaajajärjestöjen vakuuttaja Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä! Ole huoletta. Me autamme. if.fi/rautl p Rautatieläinen

17 Lunta, pakkasta ja muita talven haasteita Työsuojeluvaltuutetulta Tipaton tammikuu joutui koville tänä talvena. Talven aiheuttamat ongelmat, työnteon hankaluudet ja asiakkailta tullut palaute ovat olleet sitä luokkaa, että heikompia pyörryttää. Välillä on ollut tilanteita, ettei kukaan tiedä mistään mitään, mutta asiakkaat käyvät kimppuun monine kysymyksineen ja vaatimuksineen. Junahenkilökunta on junissa ja laitureilla joutunut olemaan asiakkaiden ärtymyksen ja jopa vihan kohteena liikenteen takkuillessa. Talven lumityöt ovat puhuttaneet kaikkia, ja VR on ollut uutisten pääaihe pitkään. Runsaasta lumesta on jouduttu kärsimään lähes jokaisessa tehtävässä rautateillä. Niin kalusto kuin lumityötkin ovat tökkineet pahasti ympäri rataverkkoa. Ilmeisesti rataverkon ylläpitäjä ei ole osannut varautua siihen, että luntakin voi talvella sataa. Paikoin on jopa vähätelty lumen vuoksi tehtyjä valituksia ja ihmetelty vain sitä, mikseivät hommat onnistu. Eipä työnantajakaan ole osannut järjestelyillään huomioida mahdollista lumen tuomaa haittaa liikenteelle. Aikoinaan lumen tuloon varauduttiin lisäämällä miehitystä ja muuttamalla vuoroja. Nyt töiden otaksutaan sujuvan yhtä hyvin kuin kesäkelillä. Nykyinen miehistön käyttökin on täysin tunteeton ulkoisille tekijöille, jotka kuitenkin ovat merkittävässä roolissa, kun töitä tehdään ulkona kelissä kuin kelissä. Eikä kalustokaan tunnu olevan tällä hetkellä sillä tasolla, etteivät ulkopuoliset tekijät siihen vaikuttaisi. Muutoksia parempaan saa odottaa liian kauan. Esimerkiksi sinisen vaunukaluston eteisten lattian liukkaus talvella on ollut tiedossa jo vaikka kuinka pitkään, mutta se ei ilmeisesti ole kannattava asia korjattavaksi. Cargolla taas osa porukasta on ollut lomautettuna ja siksi ei kaikkia työvuoroja ole saatu siellä miehitettyä. Tämän vuoksi monella ratapihalla töitä on ollut vaikea hoitaa. Asiakkaiden vaihtotytöt ovat myöhästyneet, ja näistä on ilmeisesti tullut sanktioita VR:lle. Mutta ilmeisesti saatiin säästöjä ja ainakin oltiin ainakin mediassa esillä runsaasti. Oliko tämä sitten positiivista vai ei, sen voi jokainen itse päätellä? Pakkastalvi on tuonut esille myös työvaatetuksen päivityksen tarpeen. Esimerkiksi Cargon työntekijöillä käytössä oleva pipo ei ole kunnon pakkasilla tarpeeksi lämmin. Toisilla paikkakunnilla on käytössä karvalakki, joka yhdessä huppupipon kanssa lämmittää tarpeeksi. Eikö karvalakkeja ja lämpöisiä pipoja voisi hankkia kaikille paikkakunnille ja samalla edistää hyvää toimintatapaa? Kokkolan sataman rautapelletin kaatolaitteella työskentelevät rautatieläiset altistuvat erittäin voimakkaalle melulle sekä pölylle, joka tunkeutuu joka paikkaan ja jonka pitoisuuksista ei ole tarkkaa tietoa. Lisäksi pitäisi vielä huomioida tärinän ja melun yhteisvaikutus altistukseen työpisteessä. Paikalla työskentelevän henkilön suojautuessa kunnolla, on hallissa tarvittavien rautatieliikenteen tehtävien hoitaminen kunnolla lähes mahdotonta. Olisikin varmasti parasta muuttaa vaunujen siirto kaatolaitteelle ja sieltä pois automaattiseksi, ettei siinä tarvitse kenenkään altistua melulle, tärinälle ja pölylle. Mihin lienee unohtunut jo suunnitteluvaiheessa VR:n menettelyohje työolojen suunnittelussa? Tilanne on aiheuttanut voimakkaita kannanottoja työntekijöissä. Asiaa yritetään korjata etsimällä tehtävään sopivia suojaimia ja kehittämällä työtä niin, että altistus pienenisi. Työterveyslaitos suorittaa mittauksia ja etsii keinoja tähän. Rautatieläisten liiton hallitus on ottanut kantaa yksintyöskentelyyn ratapihalla. Se ei hyväksy sitä, että rautatieläisten liiton jäsen työskentelee yksin käyttäen radio-ohjattavaa veturia tai muuta vastaavaa laitetta. Työnantaja on teettänyt oman riskikartoituksen yksintyöskentelystä radio-ohjattavalla veturilla, mutta sen tulokset eivät vielä ole tiedossa. Kokkolan rautapelletin kaatolaitteella työntekijät joutuvat alttiiksi melulle ja pölylle. Erityistyösuojeluvaltuutettu Reijo Tamminen ehdottaa vaunujen siirtoa kaatolaitteelle automatisoitavaksi. Reijo Tamminen erityistyösuojeluvaltuutettu Rautatieläinen

18 Vuoroin vieraissa Rautatieläisten osasto 25:n johtokunta Helsingin Ilmalan varikolta teki tuttavuutta Helsingin metrovarikkoon. Kulttuurisokkia ei tullut, vaan varikkolaiset löysivät paljon yhteistä. Vierailua isännöi Helsingin raidetyöntekijöiden ammattiosasto 007 eli seiska. Seiskan jäsenet työskentelevät metrossa ja ratikoissa ja ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäseniä. Rautatieläisiä kävi tervehtimässä myös metroliikennejohtaja Tapio Hölttä. Helsingin metro on Suomen ja koko maailman paras metro, Hölttä ylisti. Eikä se johdu vain siitä, että metro kulkee maan alla. Helsingin metrostahan kulkee kaksikolmasosaa maan pinnalla, hän jatkoi. Vieraskoreat rautatieläiset eivät lähteneet kilpalaulantaan Höltän kanssa, mutta pieni kuittaus sentään kuultiin. Täällä metrossa taitaa olla vaatimattomuuskin maailman parasta, osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström vitsaili. Höltän ylistys ei ole vailla pohjaa. Helsingin joukkoliikenne sijoittui toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä. Helsingin ohi kiri vain Saksan München. Tutkimuksessa kehuja saivat liikenteen nopeus keskustan ja kantakaupungin sekä laitamien ja naapurikuntien välillä. Kiitosta saivat myös monipuoliset lippuvaihtoehdot ja niiden ostotavat sekä informaation monikielisyys. Eikä täsmällisyydessäkään lienee ole ollut juuri valittamista. Kalusto ja asentajat ovat avainasemassa, kun talvi nyt on ollut sellainen kuin on. Talvi ei kuitenkaan saisi olla este sille, että junat kulkevat ajallaan. Tosin metroliikenteellä on etunsa verrattuna rautatieliikenteeseen. Metrojunat kulkevat junia tiheämmin, ja putsaavat näin raiteita tehokkaammin kuin VR:n junat, joiden vuoroväli on harvempi. Lumi ei ehdi kasaantua metron kiskoille, Hölttä selvitti. Kerrottakoon nyt sekin, että metrokalustoa säilytetään lämpimässä hallissa. Puheenjohtajat tutustumiskierroksella. JHL:n osasto seiskan puheenjohtaja Tuomo Vaara (vas.) ja rautatieläisten osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström. Taustalla Esko Isokoski. Haasteena laajennus ja automatisointi Höltän mukaan metrolla eletään seuraavat viisi vuotta rankkaa aikaa länsimetron rakentamisen vuoksi. Metron varikkoalue laajenee ja remontti alkaa jo tänä keväänä. Nykyinen tontti tulee täpötäyteen ja säilytyshalliin saadaan kuusi uutta raidetta. Naapuritontilta napataan lisää maata. Haasteena on myös vanhojen junien automatisointi, koska kuljettajat korvataan automaatiolla. Ja valvomokin siirtyy Hakaniemestä Herttoniemeen, Hölttä kertoi. Viime vuonna metrolla tehtiin 58 miljoonaa matkaa. Höltän arvion mukaan ilman viime marraskuussa tapahtunutta päärautatieaseman vesivahinkoa matkoja olisi kertynyt 59 miljoonaa. 18 Rautatieläinen

19 Metrovarikon tutustumiskierros sujui leppoisasti. Metrokalusto koostuu 36 junasta, mutta 14 uutta junaa hankitaan länsimetroa varten. Ajatuksena on, että ne ovat tiloiltaan avoimia Flirt-kaupunkijunan tapaan. Rautatieläisiä kiinnosti myös pikaraitiotievaunun mahdollisuudet. Sitä on esitetty metron vaihtoehdoksi Helsingin Östersundomiin. Helsinki sai Östersundomin Sipoolta vuoden 2009 alussa toteutuneessa kuntaliitoksessa. Raideliikenne liittäisi Östersundomin Itä-Helsinkiin. Hölttä pitää pikaraitiotietä satuolentona. Siinä pitäisi yhdistää ominaisuuksia, jotka eivät oikein taivu samaan välineeseen. Yhtäältä sillä pitäisi voida ajaa kovaa ja toisaalta sen pitäisi taipua kurveissa. Kaupunkiliikenteessä sillä ei oikein voi ajaa kuin km tunnissa eli sillä on vaikea nopeuttaa matka-aikaa. Kiitos ei yhtiöittämiselle Meneillään on myös hallintomallin selvitys ja vaihtoehtoja metroliikenteen hallinnoimisesta on kolme: jatketaan liikennelaitoksena, yhtiöitetään tai luodaan sekamalli. Hölttä itse liputtaa liikelaitosmallin puolesta, eivätkä yksityistäminen tai yhtiöittäminen saati kilpailutus saa kannatusta työntekijäpuolellakaan. Rautatieläiset löysivät metron kehityskulusta tuttuja piirteitä. Kuulostaa ihan VR:ltä. Metrolla ollaan kulkemassa samaa tietä, joka on jo kuljettu VR:llä, Fahlström totesi. Höltän mukaan poliitikot ovat kohdelleet metroa ja Helsingin joukkoliikennettä tähän asti hyvin. Kun muilta alueilta on kiristetty rahahanoja, niin joukkoliikenne on säästetty leikkauksilta. Metrovari- Metroliikenejohtaja Tapio Hölttä kävi tervehtimässä vieraita. Rautatieläinen

20 Metrovarikon luottamusmies Pertti Roikonen kertoo metrotekniikasta. kon luottamusmies Pertti Roikonen ei kuitenkaan nähnyt poliitikkojen suhtautumista aivan niin hyvänä kuin Hölttä Kyllä siinä pelko on, että yhtiöittämisessä työntekijöiden työehdot heikkenevät. Eikä se kuntapäättäjienkään meidän puolella olo ole aina niin itsestään selvää, Roikonen huomautti. Osasto seiskan puheenjohtaja Tuomo Vaara piti kilpailutusta kannattavana vain, jos työntekijöitä on paljon. On vaikea ymmärtää, mitä etua kilpailutuksesta olisi metrossa ja ratikoissa. Helsingin joukkoliikenne on puolueettomissa vertailuissa todettu olevan Euroopan parhaimpia. Ei ole kovin helppoa näillä perusteilla lähteä murtamaan nykyistä tilannetta. Rautatieläisiä kiinnosti, miten metrolaiset puolustavat etujaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen pääluottamusmies Kari Uusikumpu pitää avaintekijänä Jyrki Fahlström (oik.) Ilmalan varikolta löysi metron yhtiöittämissuunnitelmista tutun kehityskulun. HKL:n pääluottamusmies Kari Uusikumpu ja metron työpaikkaluottamusmies Pertti Roikonen eivät lämpene yhtiöittämiselle. 20 Rautatieläinen