NRO Raideliikenteen ammattijärjestöä rakentamassa. Konduktööri Sari Huuhtanen ei säikähtänyt talviliikenteen ongelmia. s s.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NRO 2 2010. Raideliikenteen ammattijärjestöä rakentamassa. Konduktööri Sari Huuhtanen ei säikähtänyt talviliikenteen ongelmia. s. 7 8. s."

Transkriptio

1 NRO Raideliikenteen ammattijärjestöä rakentamassa s. 6 Konduktööri Sari Huuhtanen ei säikähtänyt talviliikenteen ongelmia. s. 7 8

2 Sisällys RAUTATIELÄINEN RAUTATIELÄINEN Postiosoite PL Helsinki Puhelin (09) Julkaisija Rautatieläisten Liitto ry Päätoimittaja ja toimitussihteeri Maarit Uusikumpu Toimittaja Jussi Päiviö Toimituksen sihteeri Raija Vuori-Lehkonen osastoilmoitukset, kiitokset, merkkipäivät Toimitusneuvosto Esko Isokoski Kari Kemppainen Timo Tukiainen Maarit Uusikumpu Kaupalliset ilmoitukset Ilmoituskoot ja hintatiedot 3 Pääkirjoitus 4 Yhteisöissä tapahtuu 6 Painava sana 7 Konduktöörin piinaviikot 9 Ilmalaan kaivataan lisää kalustoa ja henkilökuntaa 12 JaaEi 13 Edunvalvonta 14 Radan varrelta 17 Työsuojeluvaltuutetulta 18 Vuoroin vieraissa 21 Kirjoituskilpailu 22 Harrastuksena elämäntapamuutos ja mielenterveystyö 24 Rautatieläisten pilkkikuntoa testattiin talvipäivillä 26 Rautatieläisten Liiton kesäpäivät Pieksämäellä 27 Hiihtoleirillä nautiskeltiin auringosta ja Lapin luonnosta 28 Tapahtumat 29 Osastot toimivat 32 Ristikko MAARIT UUSIKUMPU Muut ilmoitukset Osastojen ilmoitukset ja kiitosilmoitukset maksuttomia, aineisto kirjallisena lehden toimitukseen Tes-neuvottelut alkoivat. s. 13 Ilmestyminen Kahdeksan kertaa vuodessa Osoitteenmuutokset Liiton jäsenistön osoitteenmuutokset päivittyvät automaattisesti väestörekisteriin tehdyn ilmoituksen perusteella. MAARIT UUSIKUMPU Tilaushinta vuosikerta 20,00 Irtonumeron hinta 3,00 Painopaikka Painotalo Auranen Oy, Forssa Ulkoasu Sign Design Oy, Sanna Kallio ISSN Kova talvi laittoi VR:n ja henkilöstön koville. s Rautatieläinen

3 Pääkirjoitus ISTOCKPHOTO Näpit irti lakko-oikeudesta Epävarmuus hallitsee työpaikoilla. Duunareille on satanut irtisanomisilmoituksia kuin saavista kaataen ja samalla on tehty selväksi, että kukaan ei ole irtisanomisilta suojassa. Tilanne lisää pelkoa ja työntekijöiden turvallisuuden tarvetta. Kun ajat kovenevat, myös yhteiskunnalliset törmäykset lisääntyvät. Tästä kertoo muun muassa työtaisteluiden määrän kasvu viime vuonna. Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kotisivuilla kerrotaan, että työtaistelujen määrä kasvoi viime vuonna EK:n jäsenyrityksissä lähes 40 prosenttia edellisestä vuodesta. Ilman työtaisteluja ei selvitä tänäkään vuonna. Mitä enemmän ruuvia duunarin ympärillä kiristetään sitä enemmän on varauduttava työtaisteluihin. Auto- ja kuljetusalan liitto ja ahtaajat näyttivät tietä laillisella lakolla vaatimalla palkansaajalle parempaa muutosturvaa. Heti ahtaajia oltiin syyttämässä ahneudesta ja Suomen talouden alasajosta. On syytä kuitenkin muistaa, että Suomessa herroille on jo ajat sitten suotu muutosturvaa muhkein kultaisin kädenpuristuksin. Viime aikoina myös rautatieläiset ovat saaneet totutella elämään irtisanomisuhan alla. VR on kuitenkin ollut askeleen edellä muita muutosturvassa, koska irtisanomisuhan alla olevan työntekijän turvaksi on rakennettu muutospooli. Se on toki kaukana kultaisesta kädenpuristuksesta, liekö edes lähellä pronssista, mutta on tyhjää parempi. Työantajapuoli on viitannut kintaalla konsensuspolitiikalle ja saa nyt, mitä tilaa. Lisäksi se jatkaa työmarkkinoiden kärjistämistä vaatien poliittisen oikeiston komppaamana nk. avain-alojen lakkooikeuden rajoittamista - mitä ne avainalat sitten lienevätkin. Duunarin päätä ei ole silitelty tähänkään asti, eikä sitä silitellä jatkossakaan. Palkansaajien on siksi sanottava jyrkkä ei lakko-oikeuden rajoittamiselle, kuten SAK onkin jo varsin selväsanaisesti tehnyt. Sen sijaan osapuolten aidoille sopimus- ja neuvotteluhaluille on sanottava kyllä. Maarit Uusikumpu päätoimittaja Mitä enemmän ruuvia duunarin ympärillä kiristetään sitä enemmän on varauduttava työtaisteluihin. KUN JÄÄT ELÄKKEELLE... voit saada vapaajäsenyyden oltuasi liiton jäsen yhtäjaksoisesti vähintään 15 vuotta välittömästi ennen eläkkeelle jäämistäsi. Vapaajäsenyyttä anotaan liiton hallitukselta, joten ota yhteys ko. tilanteessa jäsenrekisteriin. Vapaajäsenyyden saatuasi muistathan, että liiton maksamat matkustajavakuutus ja vapaa-ajan tapaturmavakuutus loppuvat. JOS SAIRASTUT... ja saat Kelan sairauspäivärahaa, opiskelet, suoritat ase- tai siviilipalvelua, olet erityis äitiys-, äitiys-, isyys-, vanhempaintai hoitovapaalla, kuntoutustuella, kuntoutusrahalla, laitoshoidossa tai omaishoitajana etkä saa palkkaa tai työttömyyskassan maksamaa etuutta kyseiseltä ajalta, sinulla on oikeus jäsenmaksuvapauteen (lepäävät jäsenoikeudet). Ilmoita jäsenrekisteriin ajanjakso, miltä et saa palkkatuloa. Liiton jäsenrekisterin puhelin vastaa arkisin klo Mikäli soitat liittoon keskuksen kautta tai vanhoihin 09-alkuisiin pöytä puhelinnumeroihin, jätä vastaajan viestiin aina myös puhelinnumerosi. Näin voimme soittaa tarvittaessa takaisin. Rautatieläinen

4 Yhteisöissä tapahtuu Pääjohtaja H. Roosin säätiö palkitsi työturvallisuustaitajia Pääjohtaja H. Roosin säätiö jakoi historiansa ensimmäiset työturvallisuuspalkinnot. Tuhannen euron palkinnon ja kunniakirjan saivat konduktööri Tapio Miinin, sähköteknikko Risto Ala-Korpela ja Cargo Kemi asiakaspalvelukeskus. Miinin työskentelee konduktöörinä Venäjän liikenteen junissa sekä toimii myös Rautatieläisten Liiton idän liikenteen työsuosuojeluvaltuutettuna. Palkintoperusteluissa nostettiin esiin hänen SEPPO JUSELIUS Kaukoliikenteen aluepäällikkö Pekka Söderling (vas.) nouti konduktööri Tapio Miinin työturvallisuuspalkinnon. Lisäksi työturvallisuuspalkinnon pokkasivat sähköteknikko Risto Ala-Korpela ja Kemin Cargo asiakaspalvelukeskuksen puolesta päällikkö Eero Toivonen ja työsuojeluvaltuutettu Erkki Jaakkonen. taitonsa käytännön yhteistyön ja pelisääntöjen organisoijana. Hän havannoi jatkuvasti työoloja ja -ympäristöä muun muassa valokuvaamalla, puuttuu ongelmiin ja tekee kehitysesityksiä ja välittää tietoa eri osapuolille. Hän on ollut myös työpaikkaselvitysten ja riskien arviointien käynnistäjä ja hän osaa katsoa työympäristöä myös matkustajien näkökulmasta. Toiminnassaan hän toteuttaa erinomaisesti työturvallisuuden perusajatusta turvallisuus on arjen tekoja päivittäin. Ala-Korpela toimii turvallisuus-laatu-ympäristövastaavana VR-Radan Länsi-Suomen alueella. Hänen ansioikseen luettiin perehtyneisyys työturvallisuuslainsäädäntöön ja työmaiden turvallisuussuunnitteluun ja turvallisuusjärjestelyihin. Tätä osaamistaan hän hyödyntää toimimalla kouluttajana muun muassa sähköturvallisuuskursseilla, antamalla Railipuhelinten käyttökoulutusta, TURO-koulutusta sekä valmistelemalla ohjeita ja turvallisuuskortteja koko yhtiön käyttöön. Hän on aktiivisesti mukana VR-Radan Positiiviset mittarit -hankkeessa luomassa työturvallisuustuokiokäytäntöjä ja tekemällä tarkistuslistoja VR-Radan eri töihin. Hän uskaltaa puuttua ei-turvalliseen käyttäytymiseen ja antaa palautetta niin esimiehille kuin työntekijöille. Hän ei katso turvallisuutta vain oman työpaikkansa näkökulmasta vaan levittää hyviä käytäntöjä koko yhtiössä ja myös yhtiöiden välillä. VR Cargo Kemi asiakaspalvelukeskuksen ansioiksi luettiin, että se on onnistunut vähentämään tehokkaasti työtapaturmia. Vuonna 2009 ei sattunut yhtään työtapaturmaa, ja tapaturmataajuus on laskenut viidessä vuodessa 55:stä nollaan. Kemissä on panostettu ennakoiviin toimiin, avoimeen vuorovaikutukseen ja asioiden käsittelyyn tuoreeltaan. Kemin Cargo on ollut aina valmis kokeilemaan uusia toimintatapoja ja keräämään niistä kokemuksia. Siellä on viety työturvallisuus päivittäiseksi toiminnaksi, saatu yhteistyö ja asioiden käsittely henkilöstön kanssa toimimaan sekä hyödynnetty työntekijöiden havaintoja ja kehittämisideoita. Kaikkien palkittujen asennetta turvallisuusasioissa kiitettiin esimerkilliseksi. 4 Rautatieläinen

5 Yhteisöissä tapahtuu SAK ei neuvottele lakko-oikeuden rajoittamisesta TNS Gallup tutki: Työurat jatkuvat porkkanalla, ei kepillä SAK:n hallitus on tyrmännyt pääministeri Vanhasen ehdotuksen, jonka mukaan kolmikantaisen ohjelman valmisteluun pitäisi ottaa mukaan lakko-oikeuden rajoittaminen. Järjestön hallitus totesi painokkaasti, että SAK ei neuvottele lakko-oikeuden rajoittamisesta kestävän talouskasvun ja työllisyysohjelman valmistelutyöryhmissä. Sopimus- ja työrauhajärjestelmien kehittämistä käsitellään työmarkkinajärjestöjen omassa kaksikantaisessa työryhmässä. Kansalaisten mielestä parhaat keinot työurien jatkumiseen löytyvät työhyvinvoinnin kehittämisestä. Suomalaisten halukkuuteen jatkaa työssä pidempään vaikuttavat kaikkein eniten työn mielekkyys (85 %), mahdollisuudet vaikuttaa työaikajärjestelyihin (77 %), lomapäivien lisääminen (74 %) ja johtamistapojen parantaminen (70 %). Vähiten halukkuutta työurien pidentämiseen lisäävät suomalaisten mielestä osa-aikaeläkkeen poistaminen (11 %), työttömyysturvan heikentäminen eli ns. työttömyyseläkeputken poistaminen (13 %) ja eläkekertymän heikentäminen (29 %). Sen sijaan lähes puolet suomalaisista on sitä mieltä, että keppiä käyttämällä vähennetään työntekijöiden halua jatkaa työssä pidempään. Eniten halua pidempiin työuriin vähentäisivät osa-aikaeläkkeen lopettaminen (47 %), eläkekertymän heikentäminen (48 %) ja työttömyysputken poistaminen (33 %). Työttömyyseläkeputken poistolle ei tukea Reilu enemmistö suomalaisista (55 %) pitää oikeana, että ay-liike torjui työuraneuvotteluissa työnantajien vaatimuksen työttömyysturvan heikentämisestä eli ns. työttömyyseläkeputken poistamisen. Vain 14 prosenttia piti ay-liikkeen näkemystä vääränä. Eniten ymmärrystä työnantajien vaatimukselle on Kokoomuksen (30 %) ja Keskustan (25 %) kannattajilla. Vajaa kolmannes uskoo jaksavansa töissä yli 63-vuotiaaksi Vajaa kolmannes suomalaisista (30 %) arvioi jaksavansa työssä yli 63-vuotiaana. Suurin osa kansalaisista (43 %) arvioi, että jaksaminen ylettyy vuotiaaksi. Arviot ovat yhteydessä koulutustasoon ja asemaan työelämässä. Korkeasti koulutetuista, ylemmistä toimihenkilöistä, yrittäjistä sekä akavalaisista yli 40 prosenttia uskoo jaksavansa yli 63-vuotiaaksi. Alemmista toimihenkilöistä ja STTK:laisista näin ajattelee reilu neljännes; työntekijöistä ja SAK:laisista alle viidesosa. Tiedot käyvät ilmi SAK:n, STTK:n ja Akavan TNS Gallupilla teettämästä tutkimuksesta. Tutkimus tehtiin helmikuuta 2010 ja siihen vastasi 1231 suomalaista. OIKAISU Rautatieläinen-lehdessä nro 1, joka ilmestyi 18.2., oli kirjoitus Haluan, että pärjäämme kilpailutuksessa. Kirjoitus liittyi VR:n toimitusjohtaja Mikael Aron Tampereen vierailuun. Hänet oli kutsuttu puhumaan kolmen rautatiejärjestön hallintojen yhteistilaisuuteen. Paikalla olleena ja jutun kirjoittajana tulkitsin Aron sanomaa virheellisesti, kun kirjoitin: Jos valtio ei laita enempää rahaa radanpitoon, kilpailutuksesta ei ole hyötyä. Kilpailu ei aukea 10 vuoden jälkeenkään ellei ratakapasiteettia paranneta. Sen sijaan Aro totesi: Minusta ei ole yhteiskunnallisesti kannattavaa avata kilpailua 10 vuoden kuluttua, jos ratakapasiteettia ei ennen sitä paranneta. Soile Olmari RVL:n päätoimittaja Rautatieläinen

6 Raideliikennealan ammattijärjestöä rakentamassa Painavasana Viime ajat ovat osoittaneet, että ammattiyhdistysliikkeen järjestövoimaa tarvitaan jatkossakin. Mitä yhtenäisempiä olemme ja mitä korkeampi järjestäytymisasteemme on, sitä lujemmin voimme ajaa tavoitteitamme. Kuluva kevät onkin hyvää aikaa liittää liittomme jäseniksi nekin rautateillä työskentelevät, jotka eivät vielä tätä päätöstä ole saaneet aikaiseksi. Järjestövoiman lisäämiseksi liittomme edustajakokous antoi jatkomandaatin selvittää liittoyhteistyötä. Valtuusto ja hallitus käsittelivät asiaa kokouksissaan viime syksynä, ja kevätvaltuusto saa pohdinnan syvällisempiä tuloksia arvioitavakseen toukokuussa. Liittoyhteistyön päälinjaksi on valittu hanke, jossa selvitetään raideliikennealan järjestötoiminnan eheyttämistä. Samassa yhteydessä tutkitaan mahdollisuus uuden raideliikennealan ammattijärjestön perustamiseksi. Aloitteen tekijänä oli Rautatieläisten Liitto, joka käsitteli liittoyhteistyötä TEAM -hankkeen kaaduttua. Selvitystyön tavoitteiksi määritettiin rautatiealan järjestöjen yhteistyön tiivistäminen sekä laajentaminen mahdollisuuksien mukaan koskemaan koko raideliikennettä. Edustajakokouksen hyväksymässä liittostrategiassa puhutaankin jo tällä hetkellä raideliikenteestä, mikä oli tietoinen valinta. Mukana selvitystyössä ovat JHL Julkisten ja hyvinvointialojen liitto, Rautatieläisten Liitto ja Rautatievirkamiesliitto (RVL). Keskeisiä tekijöitä uuden toimintamallin hakemiselle ovat muun muassa raideliikenteen edunvalvonnan tehostaminen, toimintaympäristön muutokseen vastaaminen (mm. HSL), jäsenmaksujen kohtuullisina pitäminen, kokonaistalouden tehostaminen synergioita hakemalla erityisesti hallinnossa sekä aluetoiminnan ja perusjärjestötoiminnan vahvistaminen. Hanke on edennyt hyvässä yhteistyössä, ja myös kolmen SAK:laisen rautatieläisjärjestön yhteistyötä on tiivistetty. Tällä hetkellä on menossa raideliikennehankkeen jatkoselvitystyö, ja kevätvaltuustolle valmistellaan tarkempi arvio siitä, millainen mahdollinen uusi raideliikennealan ammattijärjestö olisi. Hankkeen jatkotyöstämisessä tarkastellaan uuden kokonaisuuden toiminnallista perustaa, sääntöjä sekä taloudellisia ja hallinnollisia kysymyksiä. Tarkoituksena on, että kevätvaltuusto saisi käsiteltäväkseen kaikki keskeiset asiakirjat, jotta mahdollisia jatkopäätöksiä voitaisiin tehdä. Mikäli valtuusto näkee liittofuusion hyödylliseksi, tarkoitus on, että keväällä hyväksyttäisiin aiesopimus uuden ammattijärjestön perustamisesta. Uusi ammattijärjestö olisi järjestövoimaltaan vahva. Tarkoituksena on, että ammattijärjestön säännöt rakentuisivat Rautatieläisten Liiton ja Rautatievirkamiesliiton säännöille. Tämä tarkoittaisi sitä, että liiton nykyiset toimielimet (edustajakokous, valtuusto, hallitus, jaostot) jatkaisivat pitkälti samalla tavoin kuin nykyisin. Nykyiset osastot liittyisivät uuteen raideliikennealan ammattijärjestöön. Raideliikennealan ammattijärjestö, samoin kuin osastot, hakisivat tämän jälkeen myös JHL:n jäsenyyttä. Luottamusmiestoiminta säilyisi ennallaan, siitähän neu- vottelemme päätyönantajamme eli VR:n kanssa, jolloin toiminnan jäsenlähtöisyys olisi turvattu. Työehtosopimustoiminta on luonnollisesti meille aivan keskeinen asia. Nyt suunnitellussa mallissa sopimukset säilyisivät erillisinä kuten nytkin ja ne neuvoteltaisiin entiseen tapaan. Uuden ammattijärjestön perustamiselle on suunniteltu aikataulu, ja päätöksiä tarvitaan kaikissa kolmessa mukanaolevassa liitossa sekä myöhemmin myös osastoissa. Osa päätöksistä tehdään tänä keväänä, osa vasta vuonna Toteutuessaan raideliikennealan ammattijärjestö voisi aloittaa toimintansa viimeistään vuoden 2012 alusta. Aikataulu on toimiva, sillä edustajakokouskautemme lähenee tuolloin päätöstään ja RVL:n valtuustokausi päättyy samoilla tietämillä. Mikäli kevätvaltuusto antaa valtuudet jatkaa selvitystyötä, ensi syksynä järjestetään laaja kenttäkierros, jossa hankkeen tuloksia ja muun muassa JHL:n aluetoimistojen antamia palveluita selvitetään jäsenistölle tarkemmin. Lisäksi järjestetään tapaamisia, joissa omat aktiivimme voivat tutustua RVL:n ja JHL:n raideliikennepuolen aktiiveihin. Tältä perustalta kuluvan vuoden syysvaltuustolle muodostuisi vahva pohja varsinaisen liittofuusiopäätöksen tekemiselle. Hankkeessa edetään siis vakavalla mielellä, mutta emme ole jäniksen selässä vaan käytämme asiaan sille tarpeellisen ajan. Vesa Mauriala Rautatieläisten Liiton puheenjohtaja 6 Rautatieläinen

7 MINNA RAITA Konduktööri Sari Huuhtasen mukaan suurin osa asiakkaista ymmärtää, että junien myöhästely ei ole konduktöörien vika. Konduktöörin piinaviikot Kansa on nauttinut kauniista talvesta, mutta rautateille poikkeuksellisen kova pakkas- ja lumitalvi järjesti todelliset piinaviikot. Kulunut talvi hakee rautatieliikenteessä vertaistaan. Junien myöhästely oli arkipäivää, ja VR oli lumija mediamyrskyn silmässä päivästä toiseen. Ratapihoille komennettiin lisää lapio- ja luutamiehiä ja konduktöörit ja lipunmyyjät saivat toimia kiukkuisten matkustajien ukkosenjohdattimina. Kun asiakkaalta pettää hermo, niin konduktöörit ja lipunmyyjät saavat kuulla kunniansa. Eikä uhkailukaan ole harvinaista. Lähiliikennekonduktööri Sari Huuhtanen aloitti vuosi sitten maaliskuussa konduktöörikurssin. Saman vuoden heinäkuussa hän oli jo työn touhussa ja joutui pian kovan paikan eteen. Rautatieläinen

8 Konduktööri Sari Huuhtanen on työskennellyt ennen konduktöörin ammattia perhepäivähoitajana. Tämä talvi on ollut aloittelijalle erittäin haasteellinen ja kokeneillekin kova ja uusi tilanne. Jotkut asiakkaat ovat olleet tosi kiukkuisia eivätkä ymmärrä lainkaan, että säät voivat olla syynä. Minua on haukuttu idiootiksi ja hyvin loukkaavilla alatyylisillä nimityksillä. Osa vaatii lipun hintaa takaisin ja pitää myöhästelyä konnarien vikana. Onneksi osa kuitenkin ymmärtää, että vika ei ole meidän. Kiukkuisetkin saattavat rauhoittua, kun heidän kanssaan keskustelee, Huuhtanen kertoo. Asiakkaat ilkkuvat myös konduktöörien jo tavaksi tullutta pahoittelua myöhästymistilanteissa. Huuhtasellekin on sanottu, että mitä siinä pahoittelette, olkaa mieluummin ajoissa. Huuhtanen on vertaillut kokemuksia kollegoiden kanssa ja havainnut, että matkustajat laukovat naisille enemmän henkilökohtaisia loukkauksia kuin miehille. Myös nuoriso käyttäytyy ylimielisti. Kun huomautan, että jalat pitäisi ottaa pois penkiltä, niin vastauksena voi olla, että mitä väliä, kun juna kerran on myöhässä. Konduktöörikurssilla koulutetaan jonkin verran kiukkuisen asiakkaan kohtaamista. Huuhtanen muistaa, että itsepuolustuskurssilla tilanteita käytiin läpi ja tutustuttiin puhejudoon, jonka tarkoituksena on, että tilanteet pyritään selvittämään puhumalla. Väkivaltatilanteita varten konduktööreillä on pippurikaasusumutteet. Talvi ei lannista Junien myöhästymiset aiheuttavat harmia muutoinkin konduktöörille kuin vain asiakkaiden kiukkuna. Jos junat ovat myöhässä, niin usein junalta tullessa on niin kiire, ettei ehdi kun vessassa käydä ja lähteä uuteen junaan. Välillä valvomosta ei saannut varamiestä, kun kaikki varamiehetkin olivat työllistettyjä, Huuhtanen kertoo. Hän toivoo, että matkustajat ymmärtäisivät, että konduktöörin työtehtäviin VR:n junaliikenteen täsmällisyys jäi kauas tavoitetasosta tammi helmikuussa. Kaukoliikenteen junista 65,4 % saapui määräasemalleen viiden minuutin tarkkuudella. Täsmällisyystavoite on 90 %. Aikataulustaan yli viisitoista minuuttia myöhästyi noin 16 % kaukojunista. Luvuissa on huomioitu myös perutut junavuorot. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteen täsmällisyys oli 73,8 %, kun tavoite on 97,5 %. Lähiliikenteen mittarina on junien täsmällisyys lähtö- kuuluu lipunmyynnin lisäksi paljon muutakin. Hakkaamme petkeleellä jäätä ja lunta pois ovista, että ne toimivat. Tähystämme, ja huonolla säällä se on aika haastavaa, koska junat ovat pitkiä ja näkyvyys huono. Pahimpia ovat viime tingassa junaan juoksijat, jotka yrittävät päästä jopa liikkuvaan junaan. Huuhtanen on omasta mielestään selvinnyt kovista paikoista niin fyysisesti kuin henkisestikin hyvin eikä haikaile takaisin entiseen ammattiinsa. Hän työskenteli ennen konduktöörin ammattia 20 vuotta perhepäivähoitajana. Perhepäivähoitajana ja ison perheen äitinä olen tottunut paineeseen. Junien myöhästymiset eivät ole tulleet uniini, kuten joillekin työtovereilleni on käynyt. Illalla menen nukkumaan tyytyväisenä. Tiedän, että olen tehnyt parhaani. Pidän työstäni ja suosittelen tätä ammattia muillekin. Medialta hän toivoo nykyistä positiivisempaa asennetta. Vaikuttaa siltä, että yleinen ilmapiiri on VR:ää kohtaan negatiivinen. Jos ratikat, metrot ja bussit ovat myöhässä, ei siitä nouse tällainen haloo. Teksti: Maarit Uusikumpu Kuvat: Maarit Uusikumpu ja Minna Raita VR:n täsmällisyys jäi tavoitteesta ja määräasemalla kolmen minuutin tarkkuudella. VR:n mukaan poikkeuksellisen haastava talvikeli vaikutti junaliikenteen täsmällisyyteen. Pöllyävä lumi ja pakkanen aiheuttivat kalustovikoja ja ongelmia vaihteiden kääntymisessä. Myös Helsingin rautatieasemalla sattunut onnettomuus heikensi matkustajajunien täsmällisyyttä. VR ajaa vuorokaudessa 890 lähiliikenteen ja 310 kaukoliikenteen junaa sekä 500 tavarajunaa. 8 Rautatieläinen

9 Ilmalaan kaivataan lisää kalustoa ja henkilökuntaa Kiirettähän täällä on ollut ja yölläkin on riittänyt töitä, mutta oikotietä ei ole olemassa vaan työ on tehtävä käsipelillä. Suurimmat talviliikenteen ongelmat kasautuivat viime talvena Helsingin ja Ilmalan väliselle alueelle. Ilmalan ratapiha on koko rautatieliikenteen hermokeskus, jonka vaikeudet heijastuvat laajasti muun maan liikenteeseen. VR Rata Oy:n pääluottamusmies Jarmo Nyberg pitää suurimpana ongelmana kaaokseen lunta. Pelkkä pakkanen ei haittaa. Sähköistetyt vaihteet eivät toimineet riittävän tehokkaasti pakkasessa ja kovassa lumipyryssä, vaan vaihteet jäätyivät. Ei tällaiseen oltu varauduttu riittävästi, Nyberg selostaa. Pakkasta piisasikin yhtä soittoa pari kuukautta, ja lumikinokset olivat Helsinkiä myöten korkeammalla kuin neljäänkymmeneen vuoteen. Nybergin mukaan kelien seurauksia olisi lieventänyt, jos lumitöihin olisi saatu valmiiksi koulutettua väkeä nopeammin. VR:llä on kyllä lumisuunnitelmat, mutta ne ovat riittämättömät tällaisille lumikeleille. Heti kun lumikelit alkoivat, olisi pitänyt olla tuplamiehitys. Myös harvennetut vuorovälit talvikautena sekä lähi- että kaukoliikenteessä olisivat helpottaneet tilannetta. Palvelutaso tosin heikkenee, mutta täsmällisyys paranee, Nyberg pohtii. Hänen mukaansa Ilmalan ja päärautatieaseman väliselle ratapihalle luudan Reijo Malmberg (vas.) ja Ari Jortikka olivat komennuksella Ilmalan ratapihalla pahimpien myräköiden aikana. Rautatieläinen

10 Aluepääluottamusmies Jarmo Nyberg pitää turvallisuusriskinä, jos ratapihoille otetaan töihin väkeä, joka joudutaan perehdyttämään nopealla aikataululla. Ratapiha kerrallaan Ilmalaan ja päärautatieaseman ratapihoille saatiin kuin saatiinkin lisäväkeä lumitöihin VR:n henkilöstöpoolista ja komennukselta eri puolilta Suomea. Rataesimies Markku Ranta johti yhtä lumityöryhmää. Hänen avukseen oli komennettu Reijo Malmberg ja asetinlaitemies Ari Jortikka Tampereen Cargolta muutamaksi päiväksi. Rannan mukaan lumitöissä ei panikoida vaan edetään päivä ja ratapiha kerrallaan. Kiirettähän täällä on ollut ja yölläkin on riittänyt töitä, mutta oikotietä ei ole olemassa vaan työ on tehtävä käsipelillä. Malmberg ja Jortikka eivät valita pitkiksi venyneitä päiviään. Päiväni venyi eilen 11 tunnin mittaiseksi. Nyt on kyllä paikat aika kipeinä, Malmberg kertoo. Ei tämä komennus kuitenkaan mikään huono nakki ollut, Jortikka jatkaa. Myöskään vastaavan työnjohtajan Kalevi Koistisen kokemukset eivät ole olleet niin kauheat kuin lehtijuttujen perusteella voisi päätellä. ja lapion varteen voidaan periaatteessa kouluttaa työntekijä päivässä tai kahdessa. Yksi päivä kuluisi ratatyöturvallisuuskoulutuksessa ja toinen päivä alueeseen tutustumisessa. On kuitenkin aina suuri riski ottaa ulkoa tulevia, joita joudutaan kiireesti perehdyttämään. Turvallisuussyistä hän ei kannata armeijan miesten käyttöä äkillisessä työvoiman tarpeessa ratapihoilla. Myös ratakunnossapidon kilpailutus askarruttaa häntä. Hän pitää kilpailutusta hankalana ja kovana pelinä. Vaikuttaa siltä, että yritykset kilpailevat toisensa hengiltä ja kilpailuetu otetaan henkilöstöstä. Nyberg tietää, että kun lunta tulee, henkilöstö on kovilla. Siinä pitää valvoa jaksamista ja että työaikoja noudatetaan ja taukojakin ehditään pitää. Ihmiset juoksevat kuin aropuput vaihteelta toiselle. Ilmalassa on sentään noin 300 vaihdetta, Nyberg kertoo. Resurssit on mitoitettu normaalioloihin, mutta tällaiseen talveen ne eivät riitä. Työnjohtaja Kalevi Koistinen pitää lumitöissä tärkeimpänä, että asiat organisoidaan ja niiden etusijajärjestys huomioidaan. 10 Rautatieläinen

11 Projektipäällikkö Ossi Ontto kaipaa ratapihalle enemmän väkeä töihin, koska ratapihaa on laajennettu ja hoidettavaa aluetta on enemmän. Hyvin tämä on mennyt, ei ole ollut paniikkia. Raiteita, vaihteita ja tasoristeyksiä on putsattu sitä mukaa kun lunta tulee. Miehiäkin on saatu lisää, mutta tärkeintä on, että asiat organisoidaan hyvin ja huomioidaan töiden etusijajärjestys ja matkustajien tarpeet. Koistinen kuitenkin kehittäisi työvälineitä ja satsaisi niihin lisää. Ainakin harjakoneiden harjat tulisi uusia. Resurssit on mitoitettu normaalioloihin, mutta tällaiseen talveen ne eivät riitä. Projektipäällikkö Ossi Ontto vastaa Etelä-Suomen kunnossapitoalue ykkösestä. Ykkösalue käsittää Ilmalan ratapihan ja päärautatieaseman ratapihan. Ontto satsaisi Ilmalaan lisäämällä työvoimaa ja uusimalla kalustoa. Tämä alue on laajentunut ja laajenee edelleen, joten putsattavaa aluetta on enemmän. Myös uusia lumilinkoja tarvitaan. Työmäärään nähden meillä oli aluksi pulaa luutamiehistä, mutta saimme nopeasti tänne komennusväkeä. Raideliikenne on herkkää ja siinä helposti sitten syntyy ketjureaktio. Työntekijät ovat kuitenkin selviytyneet hienosti lumiurakasta ja siitä suuri kiitos heille. Rautatieliitot huolestuivat henkilöstön jaksamisesta ja vaativat helmikuussa pahimman myräkän aikaan perusteellista ja avointa arviointia talven rautatieliikenteen ongelmista ja vakituisen henkilöstön riittävyydestä. Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla tehdäänkin kevään aikana laaja selvitystyö, että jatkossa osataan varautua paremmin, taata sujuva ja täsmällinen liikenne myös hankalissa oloissa. Selvitystyöhön osallistuvat Liikennevirasto, Liikenteen turvallisuusvirasto ja palvelua tuottavat yhtiöt muun muassa VR. Teksti ja kuvat: Maarit Uusikumpu Rataesimies Markku Ranta (oik.) ja Reijo Malmberg eivät hätiköi lumitöissä vaan etenevät vaihde kerrallaan. Rautatieläinen

12 Lunta väärään tupaan JaaEi Monien mustien talvien jälkeen suomalaiset saivat nauttia tänä vuonna oikeasta vanhan ajan talvesta. Lunta tuprutti ja pakkasmittareiden elohopea pysytteli sinnikkäästi alhaalla. Etelärannikolla lumentulo oli jopa sisämaata voimakkaampaa ja se, mikä oli pulkkakansalle hienoa, ei työmatkalaiselle ollutkaan. Lumisen pakkastalven seuraukset huomattiin varsin pian rautatieliikenteessäkin. Talven joukkoliikenneuutisointi keskittyi suuremmalta osalta rautatieliikenteen ongelmiin. Tutuksi tuli tieto, siitä miten kalusto jäätyi, vaihteet eivät kääntyneet tuiskulumen ja jäätymisen takia ja muunkin tekniikan kanssa ilmeni ongelmia. Tiukalle vedetty kalustokierto synnytti myöhästymisien ketjun eikä junarunkoja tämän takia ehditty aina sulattelemaankaan. Junien myöhästely tuotti minullekin, Tampereen ja Helsingin väliä säännöllisesti matkaavalle, ongelmia. Myös tiedotuskatkot olivat hankalia. Junaliikenteen ongelmien toistuessa, olivat matkustajien hermot tiukalla. VR:lle tuli lunta tupaan monesta eri tuutista ja erilaisin sanakääntein. Eikä vain yhtiölle, vaan erityisesti työntekijöille. Väliin oikein harmitti purkauksia kuunnelleessa, sillä sinällään ymmärrettävän harmin osoite oli väärä. Mitäpä junalippujen myyjä tai konduktööri lumen tuomille haitoille mahtoi? Pakkastalven hatun nosto kuuluukin rautateiden henkilöstölle, jonka jaksaminen on taatusti ollut kovilla. Voin vain kuvitella kuinka monta kertaa asemien lipunmyyjät ovat saaneet ryöpytyksen ylleen tai miten junassa konduktööri on toistanut samoja asioita kerta toisensa jälkeen ärtyneille matkustajille. Ongelmat ovat varmaan seuranneet monia kotiinkin. Entä sitten ratapihalla työskennelleet henkilöt, jotka tuulessa ja tuiskussa ovat koonneet junarunkoja tai turhautumiseen asti yrittäneet olla auttamassa vaihteiden sähkölämmitysvastuksia taistelussa talven pakkasta ja tuiskua vastaan? Kuinka monta kertaa päivä on venynyt mittavaksi ja kotiin on palattu pahalla mielellä? Heijastusvaikutukset ulottuvat aina päivähoitoasioista kaikkeen perheen arjen pyörittämiseen. Rautateillä ei voi tinkiä turvallisuudesta, joten ratapihalla työskentelevien urakka kylmissä ja karuissa olosuhteissa on ollut mittava. Työnantajan ja esimiesten rooli nousee keskiöön. Vain motivoitunut henkilöstö venyy tarvittaessa äärirajoilleen ja pystyy tekemään kaikki voitavansa. Hyvä henkilöstöpolitiikka palkitaan näissä erityisolosuhteissa. Tyytyväinen työntekijä jaksaa oman talon puolesta. Siksi kaikilta yhtiöiltä olivatpa ne valtion tai yksityisen omistamia on vaadittava hyvää henkilöstöpolitiikkaa, aktiivista tyky-toimintaa, hyvän ilmapiirin rakentamista, työolosuhteiden kehittämistä ja ihan perinteisiä kiitoksia! Kiitos, että jaksoitte, että hoiditte homman! Kiitos on pieni, mutta tärkeä sana, joka liian usein erityisesti työpaikoilla unohtuu. Vaikeudet ovat tällä erää ohi. Ongelmista on toivottavasti opittu ja korjattavat löydetty. Selvää on, että VR:n toimintaedellytyksiä on parannettava. Oman ongelmansa muodostaa pitkään alimitoitettu väylärahoitus, jonka korjaamiseen auttaa vain riihikuiva raha. Henkilöstön riittävyyttä on myös arvioitava vakavasti, sillä nyt työskenneltiin liiallisen paineen alla. Rautateiden henkilökunta teki mittavan työn, jotta me matkalaiset pääsisimme junalla määränpäähämme. Siitä kiitos kuuluu koko henkilöstölle! Saara Karhu kansanedustaja (sd) liikenne- ja viestintävaliokunnan vpj. Muutospooliin 105 työntekijää VR:n muutosohjelman mukana perustettiin viime syksynä muutospooli. Sen tavoitteena on hallita muutosohjelman henkilöstövaikutuksia, ja tukea irtisanomisuhan alla olevia henkilöitä työllistymään joko konsernin sisälle tai sen ulkopuolelle. Pooliin on siirtynyt viime marraskuun ja tämän vuoden puoliväliin mennessä 105 työtekijää. Cargon työntekijöitä heistä on 39 ja Transpointin 60. Maaliskuun puolivälissä poolissa oli 73 työtekijää ja 8:lle oli laadittu irtisanoutumispaketti. 5 työntekijää oli työllistynyt vakituiseen tehtävään VR-konserniin ja 11 henkilöä on alle 6 kuukauden mittaisissa määräaikaisissa tehtävissä. 9 työntekijän työsuhde on päättynyt VR-konsernissa ja 28 on valinnut irtisanoutumispaketin. Muutospoolin toimintamalliin kuuluvia työnhakuvalmennuksia on käynnistetty 6 ryhmälle. Lisäksi on käynnistetty ATK-koulutuksia sekä autonkuljettajien täydennyskoulutusta. Ratatöistä kiinnostuneille on järjestetty poolin ratatyöturvallisuuskurssi. Osa muutospoolilaisista on lähtenyt lumitöihin Rata-yhtiöön ja osalle on tiedossa jatkoa kesän ratatyömailla. Maaliskuussa käynnistyneessä veturinkuljettajakurssin haussa ovat etusijalla veturinkuljettajaksi soveltuvat muutospoolilaiset. Muutospoolin resursseja on vahvistettu neljään esimieheen. Pekka Kangasluoma aloitti maaliskuun alussa ja Kaija Koistinen huhtikuun puolivälissä. Muutospooli on aloittanut mittaamaan pooliin siirtyneiden tyytyväisyyttä poolin toimintaan. Ensimmäiset kyselyt lähtivät maaliskuussa. 12 Rautatieläinen

13 Edunvalvonta Työntekijälle korvauksia laittomasta irtisanomisesta VR Osakeyhtiö on tuomittu maksamaan työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen vastaisesta työsopimuksen irtisanomisesta kahdeksan kuukauden palkkaa vastaava korvaus. Matkustaessaan junassa vapaapäivänään VR:n työntekijä oli nauttinut alkoholia ja alkanut epäasiallisin tavoin vastustaa työtehtäviään hoitavan konduktöörin hänelle antamia ohjeita ja muun muassa töninyt tätä kädellään. Työntekijä ei ollut yli 30 vuotta kestäneen työsuhteensa aikana saanut huomautuksia työskentelystään tai käyttäytymisestään. Tapahtumien johdosta yhtiö katsoi luottamuksen työntekijään horjuneen siinä määrin, ettei työsopimuksen jatkaminen ollut mahdollista. Myös Rautatieläisten Liitto piti työntekijän käytöstä moitittavana, mutta varoitus olisi sen mielestä ollut riittävä seuraamus. Yhtiölle varoitus ei riittänyt, ja se irtisanoi työntekijän työsopimuksen, jolloin liitto joutui viemään asian työtuomioistuimen ratkaistavaksi. Työtuomioistuin päätyi liiton kannalle. Sen mukaan työntekijän yksittäinen vapaa-aikana sattunut harkitsematon teko ei ollut sen moitittavuudesta huolimatta ja olosuhteita kokonaisuudessaan arvioitaessa niin vakava sopimusvelvoitteiden rikkominen, että työnantajalla olisi ollut perusteet ensimmäisenä toimenaan lakkauttaa työntekijän työsopimus. Yhtiöllä ei siten ollut irtisanomissuojasopimuksessa edellytettyä asiallista ja painavaa perustetta työntekijän työsopimuksen irtisanomiseen. VR Oy tuomittiin suorittamaan työntekijälle irtisanomissuojasopimuksen mukainen korvaus. Korvauksen määrässä on otettu huomioon muun muassa työntekijän pitkäaikainen työskentely yhtiön palveluksessa, hänen edelleen jatkuva työttömyytensä ja toisaalta työntekijän itsensä työsopimuksen päättämiseen antama aihe. Työtuomioistuin arvioi kohtuulliseksi korvaukseksi noin kahdeksan kuukauden palkkaa vastaavat euroa. Lisäksi yhtiö joutui maksamaan Rautatieläisten Liiton oikeudenkäyntikuluja reilut euroa. Työtuomioistuimen päätös oli yksimielinen. Neuvotteluissa ei kuitenkaan saatu palautettua työntekijän työsuhdetta, vaan VR maksoi mieluummin korvaukset. Jari Kiviharju, lakimies Tes-neuvottelut alkoivat Tes-jaosto on valmistellut tes-neuvotteluja jaoston puheenjohtaja Kimmo Huuhtasen johdolla. Rautatieläisten Liiton työehtosopimusneuvottelut alkoivat Ylimääräinen liittovaltuuston kokous linjasi tes-tavoitteet päivää ennen neuvottelujen alkamista. Nykyinen sopimus on irtisanottu 11.3., ja sen voimassaoloaika päättyy Ammattiosastoilta on tullut yli 200 muutosesitystä rautatieläisten sopimukseen. Lisänä ovat vielä edustajakokoukselle osoitetut esitykset. Esityksiä on käsitelty työryhmissä ja tes-jaostossa. Lopullisesti muutokset työehtosopimukseen käsitellään varsinaisissa tes- neuvotteluissa isojen neuvotteluryhmien kesken. Tes-jaoston puheenjohtajan Kimmo Huuhtasen mukaan yleisenä teemana jaoston keskusteluissa on tullut esiin perhevapaiden parantaminen. Henkilöliikenteessä painottuu konduktöörien työaikasidonnaisuuteen ja ratapihoilla radio-ohjattavaan veturiin liittyvät asiat. Ratapuolella painottuu työssäjaksaminen. Liitosta riippuen tähän mennessä solmituissa sopimuksissa korotukset ovat vaihdelleet puolesta prosentista liki puoleentoista prosenttiin (PAU 0,5, JHL 0,7, AKT 1,4) liitoilla on erilaiset sopimukset. Liiton neuvottelukuntaan kuuluvat Vesa Mauriala, Kyösti Matikainen, Jari Kiviharju ja Hannu Mattila, Arto Kukkonen (pl1), Sakari Ojala (pl2), ja Raimo Salow (pl3). Lisäksi kullekin palkkaliitteelle on perustettu tukiryhmät. Teksti ja kuva. Maarit Uusikumpu Rautatieläinen

14 Edunvalvonta Rautatieliitot: Luottamushenkilöiden toimintaedellytykset turvattava muutostilanteissa Rautatieläisten Liitto, Rautatievirkamiesliitto ja Veturimiesten liitto ovat lähestyneet työnantajaa kirjeellä, jossa kiinnitetään huomiota luottamushenkilöiden aseman ja toimintaedellytysten turvaamiseen muutostilanteissa. Kirjeessä vaaditaan, että yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut käydään lain edellyttämällä tavalla kaikilla organisaatiotasoilla ja asiat käsitellään yhteistoiminnan hengessä. Kirjeessä huomautetaan lisäksi, että luottamusmiehiä ei saa syrjiä luottamustehtävien hoitamisen vuoksi. Liitot edellyttävät myös, että kaikkia esimiehiä muistutetaan näiden pelisääntöjen noudattamisesta. Liitoissa pelätään, että yritysten organisaatioiden ja työskentelytapojen muutokset, muutosohjelman toteuttaminen ja lisääntyvä komennustyö heikentävät luottamushenkilöiden asemaa ja heidän toimintaedellytyksiään. Yhteistoimintalain tarkoituksena ja tavoitteena on yhteisymmärryksessä kehittää yrityksen toimintaa ja työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa yrityksessä tehtäviin päätöksiin, jotka koskevat heidän työtään, työolojaan ja asemaansa yrityksessä. Maarit Uusikumpu Raskas ilta Sunnuntai-ehtoo Helsingin rautatieasemalla klo 23.00, koska ja mistä lähtee juna Turkuun. Hei konduktööri mistä lähtee juna Turkuun? Kello on enkä vieläkään tiedä mistä ja koska juna Turkuun lähtee, laiturinäytöissä eikä muissakaan tauluissa ei kyseistä junaa näy, kuulutukset eivät ole siitä mitään kertoneet eikä puhelimella saa ketään kiinni... Pohjoisen yöjunatkaan eivät kaikki ole vielä lähteneet kun lumi teki esteitä eteen. Työvaatteet keräävät hetkessä kyseleviä ihmisiä ympärilleen, pitäisi saada lapset makuuvaunuun nukkumaan, mistä saisi syötävää juotavaa... Koska meidän juna tulee lähtöraiteelle... Pahoittelua, on vain odotettava, kuunnellaan kuulutuksia... Kuulutuksia jostakin junasta kaikui, mutta vieressä huutava mies onnistui estämään sen kuulemisen ja lopetettuaan mielipiteensä ilmaisemisen isäntä kysyy että mitähän äsken kuulutettiin. Japanilainen, tai ainakin sieltäpäin kotoisin oleva matkaaja kyseli Turun junaa kumarrellen kohteliaasti. Pahoittelin ja pyytelin tilannetta anteeksi vuolaasti kuin Toyotan johtaja konsanaan ja käytimme ilmeisesti molemmat koko englannin kielen taitomme kumarrellen kuin juoppolinnut aikoinaan vesilasin ääressä. Turistille oli kerrottu, ettei tänään enää menisi junaa Turkuun ennen aamua ja selvitin hänelle tilanteen. Lopulta mies päätti tarkistaa linja-autojen kulkemisen, kun emme omasta aikataulustamme paremmin tienneet. Olisipa kaikki asiakkaat yhtä valoisia, vaikka varmasti häntäkin harmitti. Kollega oli soittanut junaan, jonka vaunuston saisimme tekstiviestin mukaan. Kari oli sopinut, että Hannu sieltä ilmoittelee, kun lähestyy Helsinkiä. Yhteispeli konnarien kesken toimii, emmekä enää yrittäneetkään kuormittaa jo valmiiksi raskaita puhelinlinjoja muualle. Kun Hannu ilmoitti tulostaan ja tuloraiteestaan, niin saimme laumamme lämpimään junaan pois pakkasesta ja ruuhkasta välittömästi ovien avauduttua ja Helsinkiin saapuvien matkustajien poistuttua. Reittikilvet, kuulutukset ja kaikki oli valmisteltu, lähtevä veturikin rullasi paikalle ja kiireinen vaunumies juoksi hänkin työnsä ääreen. Kaikki tekivät parhaansa. Juna 153 lähti pari tuntia myöhässä kohti Turkua, kun viimeinenkin eksynyt matkustaja saatiin mukaan. Japanin miestä ei enää löytynyt. Tänä iltana ei viimeinen kaukojuna Helsingistä kuitenkaan lähtenyt Turkuun. Kuulutukset muista junista jäivät kaikumaan laiturialueelle, kun junamme lähti. Matkalla ei juuri kukaan pahemmin valitellut: Nuorelle miehelle olivat Pasilan aseman vartijat tulleet tutuiksi ja eräs mieshenkilö valitti junassa olevan kuuma kuin saunassa. Toivoisi toki suomalaiselle miehelle paremman saunan kuin + 23 astetta. Saimme junan Turkuun, pahoittelimme ja kiittelimme. Henkilökuntaakin kuulemma tullaan kiittelemään jaksamisissa läpi tuulien ja tuiskujen. Huomioiminen on varmasti paikallaan. Asiakkaiden keskellä työskentely ei kaikilta osin ole ollut tänä talvena kadehdittavaa, ei maalla, ei merellä. Sippo Lindholm konduktööri, Turku 14 Rautatieläinen

15 Radanvarrelta Tämä palsta on Rautatieläisten yleisönosasto. Lehden toimitus toivoo tälle palstalle jäsenten kirjoituksia. Voit purnata, esittää mielipiteitä ja kysymyksiä sekä herättää keskustelua. Hyvä mielipidekirjoitus on tiivis ja napakka. Tekstin pituus siis enintään 2500 merkkiä. Toimitus pidättää oikeuden lyhentää tekstejä. Juttuja voi lähettää postitse, faksilla tai sähköpostilla osoitteeseen VR-Rata on vähentämässä huomattavasti kunnossapitohenkilöstöä Etelä-Suomessa Voitettuaan kunnossapidosta järjestetyn kilpailun kunnossapitoalueella 2. VR-Rata ilmoitti välittömästi käynnistävänsä informatiivisen YT-neuvottelun henkilöstön vähentämiseksi kustannussäästöjen takia. Tavoitteena oli vähentää Karjaalta ja Turusta noin 40 prosenttia kunnossapitoon osallistuvasta henkilöstöstä. Lista henkilöistä jotka saisivat jäädä, julkaistiin maaliskuun 2010 alussa ilman, että nimistä tai periaatteista olisi käyty minkäänlaisia neuvotteluja luottamusmiesten kanssa. Henkilöt, joiden nimiä ei listassa ollut, jäivät ihmettelemään kohtaloaan. Jäljelle jääville jää kova urakka, onhan heidän suoriuduttava lähes kaksinkertaisesta työmäärästä tulevina vuosina. Työnantajan tavoitteisiin kuuluvat myös yksintyöskentely ja yksinpäivystys ratamaailmassa, jossa sitä ei ole aiemmin työn erittäin suuren vaarallisuuden takia haluttu lähteä edes kokeilemaan. Työnantajana VR-Rata on myös muuttanut henkilöstöpolitiikkaansa kohdistamalla vähennykset luottamusmiehiin ilman minkäänlaista neuvottelua asiasta. Tämä ei voi olla vaikuttamatta tuleviin neuvotteluihin muun muassa varallaolosta. Kuvaavaa VR-Radan uudelle toimintamallille on myös se että tuotannon toimesta ollaan palkkaamassa insinööriä turvalaiteasentajan tehtäviin Karjaalle ennen kuin Turusta vapautuville OTasentajille on edes annettu mahdollisuutta siirtyä komennukselle Karjaalle. Kustannussäästöjä saavuttaakseen VR-Rata on perustamassa työnjohtokeskusta vikojen vastaanottamiseksi. Työnjohtokeskus tulisi käyttökeskuksen ja päivystävän asentajan väliin. Käyttökeskuspäivystäjän ja kauko-ohjaajan analysoima ja priorisoima vika ilmoitetaan uudelleen analysoitavaksi ja priorisoitavaksi työnjohtokeskukseen, joka sitten vikaa pohdittuaan ilmoittaa sen asentajalle. Työnjohtokeskuksen tehtäviin kuuluu myös hankkia työpari asentajalle. Näin siis säästetään ja tehostetaan viankorjausprosessia. Sujuvan ja turvallisen junaliikenteen varmistamiseksi ratoja kunnossapitävällä yrityksellä täytyy olla sellainen järjestelmä, jolla ratalaitteiden viat saadaan korjattua mahdollisimman nopeasti vuorokauden ajasta riippumatta. VR-Radalla sähkölaitos- sekä ohjaus- ja turvalaitetoimialoilla kiireellinen viankorjaus työajan ulkopuolella on hoidettu tähän asti asuntovarallaolojärjestelmällä. Järjestelmässä käyttökeskus on ilmoittanut vian varalla oleville asentajille. Käytössä ollut järjestelmä on toiminut loistavasti minimoiden liikenteelle aiheutuneet haitat. Työnantaja ilmoitti tammikuun 2010 alussa irtisanovansa vuonna 2003 tehdyn yrityskohtaisen varallaolosopimuksen. Tässä sopimuksessa määriteltiin varallaolosta maksettava korvaus. Sopimus päättyy , kolmen kuukauden irtisanomisajan jälkeen. Näillä näkymin VR-Rata tulee hoitamaan viankorjauksen kolmivuorotyönä, aiemman varallaolon sijaan. Usealla paikkakunnalla kolmivuorojärjestelmässä vuoroihin ei löydy kuin yksi ammattitaitoinen asentaja. Rautatieläisten liiton osasto 73 on huolissaan rautatieympäristössä tapahtuvasta yksintyöskentelystä ja sen johdosta aiheutuvista riskeistä niin työntekijän kuin matkustajienkin turvallisuudelle. Kaksintyöskentelyssä työpareista toinen on aina tarkistanut tehdyn työn sekä todennut mahdollisesti syntyneet virheet työssä. Lisäksi yksintyöskentely estää monien työtehtävien suorittamisen kokonaan. Kolmivuorojärjestelmässä on rataympäristössä töissä kerrallaan vähemmän työryhmiä, eli tämän johdosta viankorjaus myös hidastuu. Edellä mainittujen syiden perusteella on osasto 73:n mielestä ollut täysin vastuutonta irtisanoa varallaolosopimus, ennen kuin on varmistettu, millä edellytyksillä ympärivuorokautinen katkeamaton viankorjaus voidaan järkevästi ja ennen kaikkea turvallisesti suorittaa. Rautatieläisten Liitto Osasto 73 johtokunta Rautatieläinen

16 JÄSENVAKUUTUKSET Kultakala mursi kylkiluun Mikko oli juuri ruokkimassa rakkaita kultakalojaan, kun tukikäsi luiskahti ja hän kaatui rysähtäen lattialle. Mikkoa pyörrytti eikä hän voinut liikuttaa kättään. Ambulanssikyytihän siitä seurasi. Diagnoosi oli lievä aivotärähdys ja murtunut kylkiluu. Onneksi Mikko kuului Rautatieläisten Liittoon, ja oli ottanut koko perheelle liiton neuvotteleman henki- ja tapaturmavakuutuksen, joka korvasi hoitokulut. RAUTL:n jäsenenä saat Ryhmäsampo Primus -henki- ja tapaturmavakuutuksen markkinoiden edullisimpaan hintaan. Suojaudu kolhuilta hyödynnä jäsenetusi. Lue lisää if.fi/rautl tai soita Turvan myöntää Ifin yhteistyökumppani Keskinäinen Vakuutusyhtiö Kaleva. If on Suomen johtava ammatti- ja palkansaajajärjestöjen vakuuttaja Valittujen Palojen lukijat valitsivat Ifin v luotetuimmaksi suomalaiseksi vakuutusyhtiöksi. Kiitos siitä! Ole huoletta. Me autamme. if.fi/rautl p Rautatieläinen

17 Lunta, pakkasta ja muita talven haasteita Työsuojeluvaltuutetulta Tipaton tammikuu joutui koville tänä talvena. Talven aiheuttamat ongelmat, työnteon hankaluudet ja asiakkailta tullut palaute ovat olleet sitä luokkaa, että heikompia pyörryttää. Välillä on ollut tilanteita, ettei kukaan tiedä mistään mitään, mutta asiakkaat käyvät kimppuun monine kysymyksineen ja vaatimuksineen. Junahenkilökunta on junissa ja laitureilla joutunut olemaan asiakkaiden ärtymyksen ja jopa vihan kohteena liikenteen takkuillessa. Talven lumityöt ovat puhuttaneet kaikkia, ja VR on ollut uutisten pääaihe pitkään. Runsaasta lumesta on jouduttu kärsimään lähes jokaisessa tehtävässä rautateillä. Niin kalusto kuin lumityötkin ovat tökkineet pahasti ympäri rataverkkoa. Ilmeisesti rataverkon ylläpitäjä ei ole osannut varautua siihen, että luntakin voi talvella sataa. Paikoin on jopa vähätelty lumen vuoksi tehtyjä valituksia ja ihmetelty vain sitä, mikseivät hommat onnistu. Eipä työnantajakaan ole osannut järjestelyillään huomioida mahdollista lumen tuomaa haittaa liikenteelle. Aikoinaan lumen tuloon varauduttiin lisäämällä miehitystä ja muuttamalla vuoroja. Nyt töiden otaksutaan sujuvan yhtä hyvin kuin kesäkelillä. Nykyinen miehistön käyttökin on täysin tunteeton ulkoisille tekijöille, jotka kuitenkin ovat merkittävässä roolissa, kun töitä tehdään ulkona kelissä kuin kelissä. Eikä kalustokaan tunnu olevan tällä hetkellä sillä tasolla, etteivät ulkopuoliset tekijät siihen vaikuttaisi. Muutoksia parempaan saa odottaa liian kauan. Esimerkiksi sinisen vaunukaluston eteisten lattian liukkaus talvella on ollut tiedossa jo vaikka kuinka pitkään, mutta se ei ilmeisesti ole kannattava asia korjattavaksi. Cargolla taas osa porukasta on ollut lomautettuna ja siksi ei kaikkia työvuoroja ole saatu siellä miehitettyä. Tämän vuoksi monella ratapihalla töitä on ollut vaikea hoitaa. Asiakkaiden vaihtotytöt ovat myöhästyneet, ja näistä on ilmeisesti tullut sanktioita VR:lle. Mutta ilmeisesti saatiin säästöjä ja ainakin oltiin ainakin mediassa esillä runsaasti. Oliko tämä sitten positiivista vai ei, sen voi jokainen itse päätellä? Pakkastalvi on tuonut esille myös työvaatetuksen päivityksen tarpeen. Esimerkiksi Cargon työntekijöillä käytössä oleva pipo ei ole kunnon pakkasilla tarpeeksi lämmin. Toisilla paikkakunnilla on käytössä karvalakki, joka yhdessä huppupipon kanssa lämmittää tarpeeksi. Eikö karvalakkeja ja lämpöisiä pipoja voisi hankkia kaikille paikkakunnille ja samalla edistää hyvää toimintatapaa? Kokkolan sataman rautapelletin kaatolaitteella työskentelevät rautatieläiset altistuvat erittäin voimakkaalle melulle sekä pölylle, joka tunkeutuu joka paikkaan ja jonka pitoisuuksista ei ole tarkkaa tietoa. Lisäksi pitäisi vielä huomioida tärinän ja melun yhteisvaikutus altistukseen työpisteessä. Paikalla työskentelevän henkilön suojautuessa kunnolla, on hallissa tarvittavien rautatieliikenteen tehtävien hoitaminen kunnolla lähes mahdotonta. Olisikin varmasti parasta muuttaa vaunujen siirto kaatolaitteelle ja sieltä pois automaattiseksi, ettei siinä tarvitse kenenkään altistua melulle, tärinälle ja pölylle. Mihin lienee unohtunut jo suunnitteluvaiheessa VR:n menettelyohje työolojen suunnittelussa? Tilanne on aiheuttanut voimakkaita kannanottoja työntekijöissä. Asiaa yritetään korjata etsimällä tehtävään sopivia suojaimia ja kehittämällä työtä niin, että altistus pienenisi. Työterveyslaitos suorittaa mittauksia ja etsii keinoja tähän. Rautatieläisten liiton hallitus on ottanut kantaa yksintyöskentelyyn ratapihalla. Se ei hyväksy sitä, että rautatieläisten liiton jäsen työskentelee yksin käyttäen radio-ohjattavaa veturia tai muuta vastaavaa laitetta. Työnantaja on teettänyt oman riskikartoituksen yksintyöskentelystä radio-ohjattavalla veturilla, mutta sen tulokset eivät vielä ole tiedossa. Kokkolan rautapelletin kaatolaitteella työntekijät joutuvat alttiiksi melulle ja pölylle. Erityistyösuojeluvaltuutettu Reijo Tamminen ehdottaa vaunujen siirtoa kaatolaitteelle automatisoitavaksi. Reijo Tamminen erityistyösuojeluvaltuutettu Rautatieläinen

18 Vuoroin vieraissa Rautatieläisten osasto 25:n johtokunta Helsingin Ilmalan varikolta teki tuttavuutta Helsingin metrovarikkoon. Kulttuurisokkia ei tullut, vaan varikkolaiset löysivät paljon yhteistä. Vierailua isännöi Helsingin raidetyöntekijöiden ammattiosasto 007 eli seiska. Seiskan jäsenet työskentelevät metrossa ja ratikoissa ja ovat Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n jäseniä. Rautatieläisiä kävi tervehtimässä myös metroliikennejohtaja Tapio Hölttä. Helsingin metro on Suomen ja koko maailman paras metro, Hölttä ylisti. Eikä se johdu vain siitä, että metro kulkee maan alla. Helsingin metrostahan kulkee kaksikolmasosaa maan pinnalla, hän jatkoi. Vieraskoreat rautatieläiset eivät lähteneet kilpalaulantaan Höltän kanssa, mutta pieni kuittaus sentään kuultiin. Täällä metrossa taitaa olla vaatimattomuuskin maailman parasta, osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström vitsaili. Höltän ylistys ei ole vailla pohjaa. Helsingin joukkoliikenne sijoittui toiseksi 15 maan autoliittojen tekemässä tutkimuksessa, jossa vertailtiin 23 eurooppalaisen kaupungin julkista liikennettä. Helsingin ohi kiri vain Saksan München. Tutkimuksessa kehuja saivat liikenteen nopeus keskustan ja kantakaupungin sekä laitamien ja naapurikuntien välillä. Kiitosta saivat myös monipuoliset lippuvaihtoehdot ja niiden ostotavat sekä informaation monikielisyys. Eikä täsmällisyydessäkään lienee ole ollut juuri valittamista. Kalusto ja asentajat ovat avainasemassa, kun talvi nyt on ollut sellainen kuin on. Talvi ei kuitenkaan saisi olla este sille, että junat kulkevat ajallaan. Tosin metroliikenteellä on etunsa verrattuna rautatieliikenteeseen. Metrojunat kulkevat junia tiheämmin, ja putsaavat näin raiteita tehokkaammin kuin VR:n junat, joiden vuoroväli on harvempi. Lumi ei ehdi kasaantua metron kiskoille, Hölttä selvitti. Kerrottakoon nyt sekin, että metrokalustoa säilytetään lämpimässä hallissa. Puheenjohtajat tutustumiskierroksella. JHL:n osasto seiskan puheenjohtaja Tuomo Vaara (vas.) ja rautatieläisten osasto 25:n puheenjohtaja Jyrki Fahlström. Taustalla Esko Isokoski. Haasteena laajennus ja automatisointi Höltän mukaan metrolla eletään seuraavat viisi vuotta rankkaa aikaa länsimetron rakentamisen vuoksi. Metron varikkoalue laajenee ja remontti alkaa jo tänä keväänä. Nykyinen tontti tulee täpötäyteen ja säilytyshalliin saadaan kuusi uutta raidetta. Naapuritontilta napataan lisää maata. Haasteena on myös vanhojen junien automatisointi, koska kuljettajat korvataan automaatiolla. Ja valvomokin siirtyy Hakaniemestä Herttoniemeen, Hölttä kertoi. Viime vuonna metrolla tehtiin 58 miljoonaa matkaa. Höltän arvion mukaan ilman viime marraskuussa tapahtunutta päärautatieaseman vesivahinkoa matkoja olisi kertynyt 59 miljoonaa. 18 Rautatieläinen

19 Metrovarikon tutustumiskierros sujui leppoisasti. Metrokalusto koostuu 36 junasta, mutta 14 uutta junaa hankitaan länsimetroa varten. Ajatuksena on, että ne ovat tiloiltaan avoimia Flirt-kaupunkijunan tapaan. Rautatieläisiä kiinnosti myös pikaraitiotievaunun mahdollisuudet. Sitä on esitetty metron vaihtoehdoksi Helsingin Östersundomiin. Helsinki sai Östersundomin Sipoolta vuoden 2009 alussa toteutuneessa kuntaliitoksessa. Raideliikenne liittäisi Östersundomin Itä-Helsinkiin. Hölttä pitää pikaraitiotietä satuolentona. Siinä pitäisi yhdistää ominaisuuksia, jotka eivät oikein taivu samaan välineeseen. Yhtäältä sillä pitäisi voida ajaa kovaa ja toisaalta sen pitäisi taipua kurveissa. Kaupunkiliikenteessä sillä ei oikein voi ajaa kuin km tunnissa eli sillä on vaikea nopeuttaa matka-aikaa. Kiitos ei yhtiöittämiselle Meneillään on myös hallintomallin selvitys ja vaihtoehtoja metroliikenteen hallinnoimisesta on kolme: jatketaan liikennelaitoksena, yhtiöitetään tai luodaan sekamalli. Hölttä itse liputtaa liikelaitosmallin puolesta, eivätkä yksityistäminen tai yhtiöittäminen saati kilpailutus saa kannatusta työntekijäpuolellakaan. Rautatieläiset löysivät metron kehityskulusta tuttuja piirteitä. Kuulostaa ihan VR:ltä. Metrolla ollaan kulkemassa samaa tietä, joka on jo kuljettu VR:llä, Fahlström totesi. Höltän mukaan poliitikot ovat kohdelleet metroa ja Helsingin joukkoliikennettä tähän asti hyvin. Kun muilta alueilta on kiristetty rahahanoja, niin joukkoliikenne on säästetty leikkauksilta. Metrovari- Metroliikenejohtaja Tapio Hölttä kävi tervehtimässä vieraita. Rautatieläinen

20 Metrovarikon luottamusmies Pertti Roikonen kertoo metrotekniikasta. kon luottamusmies Pertti Roikonen ei kuitenkaan nähnyt poliitikkojen suhtautumista aivan niin hyvänä kuin Hölttä Kyllä siinä pelko on, että yhtiöittämisessä työntekijöiden työehdot heikkenevät. Eikä se kuntapäättäjienkään meidän puolella olo ole aina niin itsestään selvää, Roikonen huomautti. Osasto seiskan puheenjohtaja Tuomo Vaara piti kilpailutusta kannattavana vain, jos työntekijöitä on paljon. On vaikea ymmärtää, mitä etua kilpailutuksesta olisi metrossa ja ratikoissa. Helsingin joukkoliikenne on puolueettomissa vertailuissa todettu olevan Euroopan parhaimpia. Ei ole kovin helppoa näillä perusteilla lähteä murtamaan nykyistä tilannetta. Rautatieläisiä kiinnosti, miten metrolaiset puolustavat etujaan. Helsingin kaupungin liikennelaitoksen pääluottamusmies Kari Uusikumpu pitää avaintekijänä Jyrki Fahlström (oik.) Ilmalan varikolta löysi metron yhtiöittämissuunnitelmista tutun kehityskulun. HKL:n pääluottamusmies Kari Uusikumpu ja metron työpaikkaluottamusmies Pertti Roikonen eivät lämpene yhtiöittämiselle. 20 Rautatieläinen

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa

Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa Suhtautuminen työssä jaksamiseen ja palkansaajajärjestöjen toimintaan eläkeasioissa TNS Gallup Oy on selvittänyt SAK:n, STTK:n ja Akavan toimeksiannosta kansalaisten arvioita työssä jaksamisesta sekä suhtautumista

Lisätiedot

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta

Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta. Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Helsingin kaupungin metroliikenteen turvapalveluiden hankinta Johtokunta 6.2.2013 Matti Lahdenranta Nykytilanne ja uusi sopimuskausi Nykyinen sopimus Securitas Oy:n kanssa Alkuperäinen sopimuskausi 1.11.2008

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005

TERVEYSMINISTERIÖ 9.2.2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ PÄÄTÖS 9.2.2005 STM/316/2005 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN PÄÄTÖS ERÄIDEN RAUTATIELIIKEN- TEESSÄ TYÖSKENTELEVIEN TYÖNTEKIJÖIDEN TYÖPAIKKOJEN TYÖSUOJELU- VALVONNAN SIIRTÄMISESTÄ

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla

Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Pasila junaliikenteen solmukohtana Useita parannuksia suunnitteilla Jarmo Nirhamo ja Heidi Mäenpää Liikennevirasto 12.5.2014 Sisältö Nykytilanne Ratahankkeet Pasilan alueella Läntinen lisäraide 2 Nykytilanne

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä

VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä VR Matkustajaliikenne Suomessa ja Venäjällä Kouvolan rautatieseminaari 13.12.2011 Ari Vanhanen Matkustajaliikenne VR-Yhtymä Oy VR on kehittynyt yhtä matkaa Suomen kanssa 1857: Asetus Suomen ensimmäisen

Lisätiedot

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi

Löydä oma ammattiliittosi. www.liitot.fi Löydä oma ammattiliittosi www.liitot.fi Miksi juuri sinun kannattaa liittyä ammattiliittoon? Ammattiliiton toiminnan ydin on työpaikoilla, jossa ammattiliittojen ja työnantajien yhdessä sopimia työehtoja

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014

Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä. Otto Lehtipuu 19.2.2014 Raideliikenteen rooli alueiden kehittämisessä Otto Lehtipuu 19.2.2014 Matkustajamäärät Lähteneet ja saapuneet asemittain Matkat 2013 Matkat 2012 Muutos % Kemi 169 251 168 820 0,3 % Kemijärvi 25 103 26

Lisätiedot

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat

1. Kokouksen avaus Arto Kukkonen avasi kokouksen ja toivotti tervetulleeksi kokouksen osanottajat Muistio Aika 25. - 26.9.2013 alkaen klo 12.00 Paikka Vierumäki Raidelinna 1 & 2 Läsnä Kukkonen Arto, puheenjohtaja Jelekäinen Timo Ojala Sakari Takala Esko Tukiainen Timo Varpenius Pertti Salow Raimo Korkalainen

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012

JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 JÄSENTIEDOTE 2/2012 JHL 012 Hyvääsyksynalkuakaikillejäsenillemme! KävimmeelokuunlopussaretkelläPorvoossajaHangossa.Oliupeasääjamuutenkin reissuolionnistunut.kuvassaistunmustionlinnankartanonportaikolla.enollutkäynytsiellä

Lisätiedot

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133

liittyä liittoon kuulua yhdistykseen Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Helsingin kunnallisten koulujen henkilökunta JHL ry 133 Ammattina hyvinvointi Tiedotuslehti Lehden toimitus: Levikki: Kohderyhmä: Merja Patokoski Vesa Vento 200 kpl Opetustoimen henkilöstö, pois lukien

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille

Määräaikaiset työsuhteet. - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille 1 2 Määräaikaiset työsuhteet - hyviä käytäntöjä esimiehille ja luottamusmiehille Uuden yliopistolain (558/2009) voimaantulon

Lisätiedot

Turvallisuusviikot 2013

Turvallisuusviikot 2013 Turvallisuusviikot 2013 Aluejohtaja Matti Kaakinen (keskellä) vaihtamassa työturvallisuuskuulumisia vastaava mestari Kari Mehtiön sekä työsuojeluvaltuutettu Toomas Huttorinin kanssa. Työturvallisuusasioissa

Lisätiedot

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin

Raportti Helmikuu 2012. Vastauksia huomisen kysymyksiin Raportti Helmikuu 2012 Vastauksia huomisen kysymyksiin Turvallisuus joukkoliikenteessä 2011 -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millaisena matkustajat ja henkilökunta kokevat turvallisuustilanteen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) Liikennelaitos -liikelaitoksen johtokunta (HKL) Tj/4 12.9.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 11/2013 1 (5) historia 22.08.2013 138 Käsittely päätti merkitä tiedoksi asiasta saadun informaation. 22.08.2013 Ehdotuksen mukaan äänestyksin Vastaehdotus: Sinikka Vepsä:

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut

Jyty. Vakuuttavat jäsenedut Jyty Vakuuttavat jäsenedut Vakuutusedut jäsenistölle - liittovakuutus VAKUUTETUT Vakuutettuina ovat liiton kaikki alle 68-vuotiaat työvoimajäsenet ja toimihenkilöt, jotka asuvat vakinaisesti kalenterivuosittain

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi

FACEBOOK case pkssk. Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk Heli Sivonen Työhönottaja, PKSSK heli.sivonen@pkssk.fi FACEBOOK case pkssk PKSSK:n rekrytointi siirtyi sosiaaliseen mediaan alkutalvella 2010. Olimme ensimmäinen sairaala Suomessa,

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA

TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA TYÖTERVEYSLAITOSTA KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIR- JOITUSPÖYTÄKIRJA Yleistä Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat 30.8.2013 allekirjoittaneet työllisyys- ja kasvusopimuksen vuosille 2013 2016/2017. Tällä

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työelämän pelisäännöt

Työelämän pelisäännöt Työelämän pelisäännöt 1. Työsopimus Kun työntekijä ottaa työntekijän töihin, hän tekee työntekijän kanssa ensin työsopimuksen. Työsopimus kannattaa tehdä kirjallisesti, vaikka suullinen työsopimus on yhtä

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan

Kaupunki vastaa liityntäpysäköintialueen suunnittelusta aina rataalueenturva-aitaan Dnro 4308/0824/2014 LIIKENNEVIRASTON JA KAUNIAISTEN KAUPUNGIN VÄLINEN SOPIMUS KAUNIAISTEN RAUTATIEASEMAN LIITYNTÄPYSÄKÖINTIALUEEN YLLÄPIDOSTA JA KULKUYHTEYKSIEN TURVALLISUUDEN PARANTAMISESTA 2 (5) Tämän

Lisätiedot

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää

Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Luottamushenkilöt 23.10.15 Hyvinkää Media ja edunvalvonta Kari Klemm KLEMM.IT Julkisuus on päivän sana * Media * Mediassa * Median kanssa Media(kin) on muutoksen kourissa *runsaat 2000 toimittajaa irtisanottu

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja

www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja www.netnic.fi/tklk 1/2013 Kuvia Turun pienoisrautatiepäiviltä 2012 Suomalaisia öljy-yhtiöiden säiliöautoja TENDERI on Turun Kiskoliikennekerho ry:n jäsenlehti, joka ilmestyy vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2014

Toimintasuunnitelma 2014 1 Toimintasuunnitelma 2014 TOIMINNAN PÄÄTAVOITE: Lastentarhanopettajien merkityksen esiin nostaminen yhteiskunnassa YHDISTYS: 1. Vaikuttaa jäsenistönsä asemaa koskevaan päätöksentekoon, työolosuhteisiin

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

SYYTÄ KUULUA LIITTOON!

SYYTÄ KUULUA LIITTOON! SYYTÄ KUULUA LIITTOON! Onneksi tuo kaveri ei kuulu liittoon ja kirjoitti nimensä työsopimukseen. Muutenhan se sais ne kymmenet edut, jotka SEL on jäsenilleen taistellut. Olisiko duunari yksin neuvotellut

Lisätiedot

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry

Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä. Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta toimenpiteet yrityksissä Paavo Mattila Talonrakennusteollisuus ry Sähköinen kulunvalvonta ja YT-laki YT-laki edellyttää sähköisen kulunvalvonnan käsittelemistä YTneuvotteluissa

Lisätiedot

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula

Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän. kun työvoiman tarve muuttuu. AA Katriina Vierula YT-asiat käytännössä Mitä jokaisen työnantajan ja työntekijän tulee tietää, tää kun työvoiman tarve muuttuu AA Katriina Vierula Ai Asianajotoimisto i i Pl Peltonen LMR Oy 24.11.2015 YTL soveltamisala 1

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009

Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Joukkoliikenteen asiakastyytyväisyystutkimus, mittausjakso 1:2009 Sisällysluettelo Sivu Tulosten yhteenveto 1 Kohde 1: linjat 6, 61, 9, 90 2 Kohteen tulos diagrammina 3 Kohde 2: linja 8 4 Kohteen tulos

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016

Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 Kuopion kaupungin JHL yhdistys 862 TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1.10.2015 Kuopion kaupungin JHL 862 toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksen toiminnallinen tila Yhdistyksen toiminnallinen tila Jäsenmäärä Yhdistyksen

Lisätiedot

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto

Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet. 2013 Edunvalvontaosasto Muistilista tuotannolliset ja taloudelliset perusteet 2013 Edunvalvontaosasto Taloudellinen ja/tai tuotannollinen irtisanomisperuste Tuotannollinen ja/tai taloudellinen irtisanomisperuste Tuotannollisen

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli

Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli Hei, korjaukset tehty vuoden 2010 toimintasuunnitelmaan. Ainoastaan maaliskuun ylimääräinen hallituksen kokouspöytäkirjaa ei ole (silloin oli tilinpäätöksen tarkastus ja alllekirjoitus), Roby oli sihteerinä

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1

ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1 ILMAJOEN KUNTA KOKOUSPÖYTÄKIRJA nro 3 Kunnanhallitus sivu 1 Kokousaika 31.1.2012, kello 09.00 9.15 Kokouspaikka Saapuvilla olleet jäsenet Puhelinkokous Haavisto Veli, puheenjohtaja Hautala Salme Knuuttila

Lisätiedot

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1

MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 MUUTOSTURVA 5.4.2012 1 Tavoite Nopeampi työllistyminen ja muutoksen aikaisen turvan lisääminen tuotannollisissa ja taloudellisissa irtisanomistilanteissa ja pidempiaikaisissa lomautustilanteissa (vähintään

Lisätiedot

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA

INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA INSINÖÖRIAKTIIVIT MINISTERI KIURUN VIERAINA 12.2.2013 EDUSKUNNASSA Tammikuun alussa Lappeenrannan Insinöörien puheenjohtaja Reijo Mustonen havahtui käydessään Ympäristöministeriön www-sivuilla, jossa ilmoitettiin

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria

Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Kohti kestävämpää liikennekulttuuria Työpaikkojen liikkumisenohjaus Marja Tommola Mitä on liikkumisen ohjaus Kestävän liikkumisen edistämistä erilaisin kannustavin toimenpitein kutsutaan liikkumisen ohjaukseksi

Lisätiedot

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista

KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA. - yhteenveto tuloksista 1 KYSELY TEKNISEN VIESTINNÄN TEHTÄVISSÄ TOIMIVIEN PALKKAUKSESTA JA TYÖSUHTEEN EHDOISTA - yhteenveto tuloksista Suomen teknisen viestinnän yhdistyksen syysseminaari Tampere 15.10.2013 Hanna Gorschelnik

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Ajankohtaisia oikeustapauksia

Ajankohtaisia oikeustapauksia Ajankohtaisia oikeustapauksia HED-neuvottelupäivät 10. - 11.3.2014 Työsuhdelakimies Tiina Savikko Insinööriliitto IL ry TT 2013-150 Perhevapaalta palaaminen A oli työskennellyt myyntiassistenttina ennen

Lisätiedot

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~

~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ~YHDESSÄ -YHDESSÄ ETEENPÄIN~ ETEENPÄIN- EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN EVÄITÄ TYÖYHTEISÖN HYVINVOINTIIN Melina Kivioja Anneliina Peltomaa SISÄLLYS 1 LUKIJALLE 2 ARVOSTA JA TUE 3 ANNA HYVÄN KIERTÄÄ 4

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VARASTO-

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja.

Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Suomen Yrittäjät Vaikuttaja - Yhteisten etujen valvoja. Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden pyörittämisessä. Suomen 250 000 yrityksestä alle 10 työntekijän yrityksiä on 93,2 % ja alle 250

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Väkivallan esiintyminen työssä

Väkivallan esiintyminen työssä Väkivallan esiintyminen työssä Väkivalta pois palvelutyöstä -aamuteematilaisuus 17.11.2008, Helsinki asiantuntija Timo Suurnäkki, TTK Työväkivaltatapaturmat vuonna 2003 TVL:n tapaturmapakki työtapaturmatiedon

Lisätiedot

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Raahen JHL ry 055 TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen, tavoitteena pitää mahdollisimman kattava

Lisätiedot

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa

Huhtikuun uutisia Atria lopettaa lihanleikkuun ja teurastuksen Kannuksessa Atria vähentää väkeä Atria supistaa toimintaansa muun muassa Kannuksessa Historiaa Pouttu Oy, perustettu Kannukseen 1938 Kannuslainen Poutun suku omistanut v. 2007 omistus siirtyi pääomasijoittaja Sponsor Capital Oy:lle 2007 syksyllä Sponsor Capital myi Lihapouttu Oy:n Atrialle

Lisätiedot

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry

Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Helsingin terveyskeskuksen henkilökunta JHL 015 ry Toimintakertomus vuodelta 2013 Nykytila: Yhdistyksemme jäsenmäärä kasvoi 14.11.1013 lähes kaksinkertaiseksi, kun Helsingin sosiaaliviraston henkilöstö

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Vakuutuksilla turvaa pahan päivän varalle Henkilövakuutukset antavat tärkeää turvaa elämän eri tilanteissa. Vakuutusyhtiö Turvan henkilövakuutusten avulla voit varautua esimerkiksi sairauden tai tapaturman

Lisätiedot

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää.

3) Työaika. Vuorotyö: Jos työtä tehdään illalla, yöllä, aamulla tai päivällä, työntekijälle maksetaan vuorotyölisää. 3) Työaika Työaikalaissa on yleissääntö, jonka mukaan: Työaika on 8 tuntia päivässä ja 40 tuntia viikossa. Jos työntekijä tekee enemmän työtä, työ on ylityötä. Ylityöstä maksetaan ylityökorvaus, joka on

Lisätiedot

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto

Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Puskaputtaajat seurakyselyn yhteenveto Summary1/2 59 vastausta (vastanneista naisia 8 ja miehiä 51) Kysely oli avoinna 2 viikkoa (11.2. 25.2.2015) 78% vastanneista kuului ikäryhmään 18-39 49% vastanneista

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi

Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema. Minna Pirttijärvi Luottamusmiehen tehtävät, velvollisuudet, asema Minna Pirttijärvi 1 Luottamusmiehen tehtävät Osallistua tarvittaessa työsuojeluvaalien järjestämiseen sekä henkilöstöedustuksen nimeämiseen edustukselliseen

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite

Suomen Laivanpäällystöliitto ry. Suomen Konepäällystöliitto ry. Palkkaliite Päivitetty 1.3.2010/TM Palkkaliite 1 Päällikön ja vuoropäällikön peruspalkat ja valmiusrahat ilman ylityö- ja pyhätyökorvauksia ovat 1.3.2010 lukien seuraavat: Päällikkö ja vuoropäällikkö, peruspalkka

Lisätiedot

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke

Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työpaikan huoneentaulun rakentaminen pilottihanke Työelämä 2020 hanke yhteistyössä Työpaikkojen työhyvinvointiverkoston kanssa www.tyoelama2020.fi Jaana Lerssi-Uskelin Työterveyslaitos Visio Työelämästrategia

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009

ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Sivu 1(9) ProCountorin asiakastyytyväisyyskysely 2009 Asiakkaat tyytyväisiä palveluun ProCountorin vuosittaiseen asiakastyytyväisyyskyselyyn vastasi tänä vuonna ennätykselliset 561 vastaajaa (179 vastaajaa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM)

Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) 1 SOPIMUS KAUKO- JA LÄHIJUNALIIKENTEEN OSTAMISESTA 1. OSAPUOLET Liikenne- ja viestintäministeriö (jäljempänä LVM) VR-Yhtymä Oy (jäljempänä VR) 2. SOPIMUKSEN TARKOITUS JA KOHDE LVM ostaa VR:ltä sopimuskauden

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30

MERIJÄRVEN KUNTA PÖYTÄKIRJA. KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016. KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 PÖYTÄKIRJA KUNNANVALTUUSTO Nro 4 / 2016 KOKOUSAIKA 13.4.2016 kello 19.00-20.30 KOKOUSPAIKKA: LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS Kilpukka-sali Jäsenet paikalla: Varajäsenet järjest.: paikalla: Alaranta Juhani

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot