KOTITALOUDET: Selkeyttä jätetermeihin Ruokahävikki selvitettiin Kierrätyskampanjat TEEMANA. JÄSENLEHTI 1/2011 Jätealan ammattilaisille

Transkriptio

1 JätepLUS JÄSENLEHTI 1/2011 Jätealan ammattilaisille TEEMANA KOTITALOUDET: Selkeyttä jätetermeihin Ruokahävikki selvitettiin Kierrätyskampanjat JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY

2 JätePLUS s. 10 Kotitaloudet heittävät 5 prosenttia ostamastaan ruuasta roskiin. Tässä numerossa Pääkirjoitus...3 JHY tiedottaa...4 Pääartikkeli: Selkoa jätetermeihin...6 Siivoustalkoot toukokuussa...9 Kotitalouksien ruokahävikki...10 Luonnonsuojeluliitto vaatii sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle..11 Purku- ja rakennusjätteen hyötykäyttöä kehitettävä...12 Polttokennotekniikalla sähköä verkkoon...12 Kierrätys...13 Hyötypalat...14 Yhteisöjäsenet...15 Tapahtumakalenteri...16 Jätehuoltoyhdistys ry:n jäsenlehti 2 JätepLUS Julkaisija: Jätehuoltoyhdistys ry Päätoimittaja: Auli Hovi Ekokem Oy Ab PL RIIHIMÄKI puh auli.hovi@ekokem.fi Toimittaja: Katariina Krabbe Tekstitaika Posliinikatu 2 A HELSINKI puh tiedotus@jatehuoltoyhdistys.fi Taitto: Johanna Luumi ISSN Pankkiyhteys: Nordea tilinro Kannen kuva: futureimagebank.com

3 JätePLUS 3 Pääkirjoitus Lainsäädäntöä. lainsäädäntöä ja lainsäädäntöä Jätelain kokonaisuudistus oli osana Vanhasen hallituksen hallitusohjelmaa. Vuosia on kulunut ja Vanhanenkin on siirtynyt uusiin haasteisiin. Nyt hallituksen esitys uudeksi jätelaiksi on eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. Vaikka hallitukset nykyään tuntuvat istuvan koko vaalikauden, on lainsäätäjillä kova kiire, jotta esitys tulisi hyväksyttyä vielä tämän hallituksen aikana ennen huhtikuun eduskuntavaaleja. Uusi jäteverolaki astui voimaan Tätäkin lakia on valmisteltu ja erilaisia mietintöjä tuotettu useiden vuosien ajan. Hallituksen esitys tuli kuitenkin yllätyksenä kesken kesälomasesongin, ja sisältö aiheutti suurta huolta ainakin metsä- ja metalliteollisuuden piirissä. Lain perusajatus on kiistatta oikea. Loppusijoitus (kaatopaikkaus) on EU:n viisiportaisen jätehierarkian alin taso ja verotuksella on järkevää ohjata toimijoita etsimään uudelleenkäyttö-, kierrätys- ja hyödyntämisratkaisuja kaikin ympäristön kannalta järkevin keinoin. Jäteverolaissa on aivan oikein rajattu veron ulkopuolelle hyödyntämiskelvottomat jätteet ja ongelmajätteet. Uusi lainsäädäntö nostaa jäteveroa ja laajentaa sen myös yksityisille kaatopaikoille. Toivottavasti tämä lopettaa täysin keinotekoisen väittelyn kunnallisten ja yksityisten kaatopaikkojen erilaisesta verokohtelusta ja tästä johtuvasta kilpailuneutraliteettiongelmasta. Kyse on ollut eri jätteistä, sillä yhdyskuntajätettä ei yksityisillä kaatopaikoilla oteta vastaan. Lainsäädäntö ohjaa ympäristöalaa merkittävällä tavalla. Uusi jätelaki ohjaa meitä toivottavasti kohti kierrätysyhteiskuntaa. Itse työskentelen Jätehuoltoyhdistys ry on kaikille jätehuollossa ja sitä sivuavissa tehtävissä toimiville henkilöille ja yhteisöille avoin ammatillinen yhteisjärjestö. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää jätehuollon tuntemusta, jätteen asianmukaista käsittelyä ja jätteen hyötykäyttöä Suomessa. Jäsenhakemuskaavake löytyy sivulta 15. Kuusakoski Oy:ssä, joka kerää käytöstä poistettuja materiaaleja yli kymmenessä maassa ja jalostaa ja toimittaa ne uudelleenkäyttöön, kierrätykseen ja hyödyntämiseen globaaleille markkinoille. Toimintaa säätelevät lait ja asetukset ovat hyvinkin eritasoisia markkina-alueillamme. EU-alueen ympäristölainsäädäntö asettaa jäsenmaat yhtenäisen lainsäädännön piiriin ja kehittää maanosastamme ympäristön kannalta johtavan alueen, josta muu maailma voi hakea esimerkkiä. Parasta mahdollista vuotta 2011 JätePlussan lukijoille. Risto Pohjanpalo Jätehuoltoyhdistyksen hallituksen varajäsen Jätehuoltoyhdistys ry PL 943, HELSINKI info@jatehuoltoyhdistys.fi (mm. osoitemuutokset)

4 JätePLUS JHY tiedottaa Tervetuloa vuosikokoukseen Jätehuoltoyhdistyksen vuosikokous pidetään maanantaina kello alkaen Suomen ympäristökeskus SYKEn tiloissa Helsingissä (Mechelininkatu 34 a). Kokouksen esityslista lisätään JHY:n nettisivuille myöhemmin. Tarjoilun vuoksi pyydämme ilmoittautumaan mennessä sähköpostitse osoitteeseen jatehuoltoyhdistys.fi. Opintomatka Vuoden 2011 opintomatkan kohteena on Saksa. Kohdekaupunkina on Hampuri tai Berliini sen mukaan, kummasta löytyy mielenkiintoisempia vierailukohteita ja saadaan järjestettyä parempi ohjelma. Matkalle lähdetään torstaina 9.6., jos osanottajia on vähintään 10. Paluupäivä on perjantai tai lauantai (täsmentyy myöhemmin). Matkalle mahtuu 15 osanottajaa. Nettisivuillemme päivitetään lisätietoja sitä mukaa kun matkaohjelma täsmentyy. Uudet ja vanhat jäsenet! Kertokaa yrityksenne tai muun taustayhteisönne ajankohtaisista asioista. Lähetä uutisvinkki tai tiedote osoitteeseen jatehuoltoyhdistys.fi. Myös kaikenlainen palaute ja kehitysehdotukset koskien lehden sisältöä on tervetullutta! Tuorein tieto yhdistyksestä: JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Ohjelmatoimikunta suunnittelee parhaillaan Tampereella, hotelli Rosendahlissa järjestettäviä 25. valtakunnallisia jätehuoltopäiviä. Aiheita ja puhujia voi ehdottaa Kimmo Nekkulalle, sok.fi Oulun alueelle kaivataan yhteyshenkilöä Ennakkotiedoista poiketen tänä vuonna ei järjestetä Jätehuollon kevätpäivää Oulussa, koska alueelta puuttuu toistaiseksi yhteyshenkilö. Jos olet kiinnostunut paikallistoiminnan vetämisestä Oulussa, ota yhteyttä puheenjohtaja Auli Hoviin, ekokem.fi tai lähetä sähköpostia osoitteeseen info@jatehuoltoyhdistys.fi. Paikallistoimintaa voidaan käynnistää myös muilla paikkakunnilla, mikäli aktiivisuutta löytyy. Jätehuoltoyhdistykseen ovat liittyneet henkilöjäseniksi: Jari Lehmusvaara, Satafood kehittämisyhdistys ry Mikko Muoniovaara Tanja Mäenpää, Ekokem Susanna Ollila Hanna Ruohonen, ISS yhteisöjäseneksi: Uusioaines Oy 4

5 JätePLUS kuvat: 25. VALTAKUNNALLISET JÄTEHUOLTOPÄIVÄT Scandic Hotel Rosendahl Tampere Tervetuloa näytteilleasettajaksi jätehuoltoalan ammattilaistapahtumaan... Jätehuoltoyhdistys ry:n jokavuotiset Valtakunnalliset jätehuoltopäivät järjestetään Tampereella Scandic Hotel Rosendahlissa. Jätehuoltopäivät on Suomen suurin jätealan koulutus- ja verkostoitumistapahtuma, joka kokoaa vuosittain yhteen yli 250 alan ammattilaista. Tapahtuman suosio on kasvanut sen koko neljännesvuosisataisen olemassaolon ajan ja myös 25. Valtakunnallisille jätehuoltopäiville on odotettavissa runsaslukuinen joukko osanottajia. Kaupallinen näyttely on järjestetty päivien yhteydessä jo useita kertoja. Näyttely on olennainen ja toivottu osa Jätehuoltopäivien antia. Se antaa yrityksille ja yhteisöille erinomaisen tilaisuuden esitellä toimintaansa, tuotteitaan ja palveluitaan alan avainhenkilöille ja toimijoille. Näytteilleasettajan on mahdollista varata pelkkä näyttelytila ja tuoda omat rakenteensa, varata pöytä- tai ulkopaikka tai varata valmisosasto. Tarkemmat tiedot saat näyttelyvarauslomakkeesta, jonka voit ladata osoitteesta Jätehuoltoyhdistyksen yhteisöjäsenet saavat merkittävän alennuksen näyttelyhinnoista kannattaa harkita myös liittymistä! Näyttelytilavaraukset tulee tehdä viimeistään mennessä. Lisätiedot: Annikka Lampo Tavicon Oy Papinkatu Tampere Puh: (03) Fax: (03)

6 JätePLUS Jätetermeistä tehdään suositus Jätetermistö on sekava ja hämmentävä, siitä lienevät kaikki yhtä mieltä. Vaikeampaa on saada aikaan yhtenäinen termistö, joka toimisi maanlaajuisesti. Yritystä asian korjaamiseen kuitenkin on. Sirje Sténin pääkirjoitus jätetermistön sekavuudesta JätePlussan numerossa 4/2010 herätti keskustelua. Kävi ilmi, että asiaa on pohdittu useallakin taholla. Esimerkiksi Kiinteistö RYL 2009 Kiinteistöpalveluiden yleiset laatuvaatimukset kirja sisältää Jätehuolto-osion, johon on kerätty erilliskerättävien jätelajien nimityksiä määritelmineen ja värisymboleineen. Jätelaitosyhdistys on puolestaan hiomassa perustermilistaa, josta ollaan tekemässä suositus kunnallisille jätelaitoksille. Lopullinen termistö on tarkoitus esitellä kevään aikana. Emme voi tietenkään määräillä ketään käyttämään tiettyjä termejä, mutta ainakin tarkoitus olisi selkiyttää tilannetta, Jätelaitosyhdistyksen tiedottaja Marko Laakkonen kertoo. Lähtökohtana on asiakkaan tarpeet: kuluttajien pitäisi pystyä ymmärtämään kotitalousjätteeseen ja sen kaltaiseen jätteeseen liittyvät termit ilman vaikeuksia. Paikkakunnalta toiselle muuttaville tai kesälomalaisille nykykäytäntö aiheuttaa sekaannuksia varmasti. Ammattilaiset tarvitsevat luonnollisesti oman eksaktin jäteluokituksensa, jotta voivat tehdä työtään, mutta kuluttajia on turha vaivata ammattitermeillä. Termin pitäisi kuvata itse jätettä, ei sen käsittelyä Suosituslistan periaate on, että termin pitäisi kuvata itse jätettä, ei sen käsittelyä. Esimerkiksi biojäte on terminä selkeä ja ymmärrettävä, vaikka lajitteluohjeet saattavatkin erilaisen käsittelyn takia vaihdella paikkakunnittain. Termit muuttuvat käsittelyn mukaan Termisekamelska on syntynyt, koska viimeisen kymmenen vuoden aikana jätehuolto on kehittynyt niin paljon. Eri toimijat ovat kehitelleet ja kokeilleet paljon erilaisia käsittelytapoja, ja sen myötä kehittäneet myös termejä omaan käyttöönsä. Koska kehityslinjat ovat menneet eri suuntiin, terminologia on kirjavaa. Esimerkiksi kuivajäte, keittiöjäte, kaatopaikkajäte ja sekajäte tarkoittavat lähes samaa asiaa. Monet nykyään käytössä olevat termit kertovat enemmän jätteen käsittelystä kuin itse jätteestä, ja paikkakunnittaiset erot johtuvat juuri käsittelyjen erosta, Laakkonen kertoo. Ja koska käsittelytavat muuttuvat, myös termit muuttuvat kaiken aikaa. Eikä tilanne näytä selkiytyvän, päinvastoin. Esimerkiksi Pohjanmaalla toimiva 11 kunnan jätehuoltoyhtiö Lakeuden Etappi kertoo nettisivuillaan, että kaatopaikkajäte muuttui tämän vuoden alusta poltettavaksi jätteeksi käsittelytavan muutoksesta johtuen. Kymenlaaksossa taas päädyttiin samasta syystä termiin loppujäte. Loppujäte on sitä, mikä jää jäljelle, kun kaikki kierrätettävät tai ongelmajätteet on lajiteltu pois. Siis entistä kaatopaikkajätettä, joka nyt toimitetaan poltettavaksi. Kaatopaikkajäte on yleisesti väistyvä termi, koska kaatopaikkasijoitus vähenee, Laakkonen toteaa. jatkuu sivulla 8 6

7 JätePLUS Nimikkeet yleisimmille kerättäville jätelajeille yhdyskuntajätehuollossa Jätelaitosyhdistyksen suositusluonnoksen mukaan Termi Tarkenne, synonyymi vanhoja termejä käyttö tarvittaessa Paperi keräyspaperi Kartonki keräyskartonki Pahvi keräyspahvi Lasi väritön lasi, värillinen lasi keräyslasi Metalli pienmetalli Biojäte Muovi jätemuovi, muovijäte Energiajäte energiajae* Tekstiili vaatteet Vaarallinen lisäksi erikseen ongelmajäte ongelmajäte jäte mm. lääkkeet, räjähteet jne. (rinnakkaistermi siirtymäaikana) Sähkölaitteet pienet sähkölaitteet, sähkölaiteromu, monitorit, sähkö- ja sähkö- ja kylmälaitteet jne elektroniikkaromu elektroniikkaromu SER SER Akut lyijyakut, ajoneuvoakut Paristot pienakut Puu painekyllästetty puu käsitelty puu, käsittelemätön puu, kannot, risut jne Puutarhajäte** ruoho ja lehdet, jne haravointijäte Suurikokoinen asiakkaalle hankala koko, suurikokoiset jäte tilauskuljetusta vaativa, esineet esim. sohvakalusto Sekajäte*** kierrätykseen kelpaamaton jäännösjäte, kuivajäte, jäännösjäte keittiöjäte, loppujäte, esim. tarrassa: kaatopaikkajäte Sekajäte energiakäyttöön/energiaksi energiasekajäte sekajäte kaatopaikalle tarrassa: energia sekajäte, polttojäte Poltettava jäte suositus voimalaan sekajäte, vietävälle sekajätteelle polttokelpoinen jäte, polttojäte * Työryhmän mielestä jae-sanasta voidaan luopua virallisissa termeissä kokonaan. Jäte on jätettä. **Biohajoava ***Jäljelle jäävä jäte, kun kierrätettävät jätelajit on lajiteltu ja kerätty erikseen 7

8 Jätetermit??? JätePLUS tiassa oleva teksti polttokelpoinen tuhopolttojen haluja karkeasti ottaen kun puolet tuhopoltoista lähtee jäteastioista muutenkin. Hämmennystä herättävät myös energiajae ja energiajäte varsinkin kun myös entinen kaatopaikkajäte tai sekajäte poltetaan yhä useammin energiaksi. Energiajae on terminä erittäin vaikea. Se on käsittelytermi, jakeilla tarkoitetaan käsittelyssä eroteltavia jätteenosia. Ammattiterminä se on tarpeellinen, mutta kuluttajalle hämmentävä. Energiajäte on mielestämme parempi termi, mutta osin päällekkäisenä sekajätteen kanssa sen erilliskeräys on joillakin paikkakunnilla melko turhaa. Ongelmajätteestä vaaralliseksi jätteeksi Sekava terminologia voi hämmentää kuluttajaa. Mihin astiaan roskapussi pitää panna ja mitä se saa sisältää? Kuva: Jätelaitosyhdistys - Paikalliset erot jätelajien nimityksissä tulevat säilymään vielä pitkään, Marko Laakkonen uskoo. Jätelaitosyhdistys suosittelee sen tilalle monin paikoin käytössä olevaa termiä sekajäte, joka kertoo jätelajin olemuksesta enemmän. Turun seudulla on menty toiseen suuntaan: sekajäteastiat ovat muuttuneet polttokelpoisen jätteen astioiksi, mutta rinnalla kerätään kaatopaikkajätettä, johon palamattomat jätteet kuuluvat. Kotitalouden pitäisi kuitenkin ymmärtää, että kun puhutaan polttokelpoisesta jätteestä, se tarkoittaa voimalaitoksessa poltettavaa jätettä, ei omassa uunissa tai takassa poltettavaa. Pohdinnan arvoista on myös, lisääkö jäteas- Vaikka jätetermien yhtenäistämistä ollaan tekemässä samaan aikaan jätelain käsittelyn kanssa, vain yksi Jätelaitosyhdistyksen suosituslistan termeistä on peräisin jätelakiehdotuksesta. Ongelmajäte muuttuu vaaralliseksi jätteeksi. Muutos on tarpeellinen, sillä kun ihmisiltä kysyy, mikä on ongelmajätettä, saa vastaukseksi useimmiten muun muassa sohvan, Laakkonen naurahtaa. Vaarallinen jäte on linjassa myös muiden kielien kanssa, esimerkiksi ruotsin farligt avfall - tai englannin hazardous waste -termien kanssa. Uudesta suosituksesta huolimatta Laakkonen uskoo, että paikalliset erot jätelajien nimityksissä tulevat säilymään vielä pitkään. Asukkaat tuntevat paikallisen käytännön, ja jos lajitteluohjeet ovat kunnossa ja esitteet painettu, ei kunnissa koeta tarvetta muuttaa käytössä olevaa systeemiä. Selkeä, valtakunnallinen terminologia auttaa kuitenkin niitäkin kuntia, jotka käyttävät omia termejään. Kun on olemassa perustermi, johon omaa termiä voi verrata, on helpompi selittää, mitä termi tarkoittaa ja miksi se poikkeaa perustermistä. Termistö helpottaa myös, kun asioista puhutaan valtakunnallisella tasolla. Katariina Krabbe jäteinfo.fi Jäteinfo palvelee etsijää Jätepalvelut löytyvät Jäteinfosta. Asiakkaat voivat etsiä Jäteinfon kuntahaun kautta jätehuoltopalveluja koti- tai mökkikunnasta tai mistä päin Suomea tahansa. Sivuston on julkaissut Jätelaitosyhdistys (JLY). - Jäteportaalin idea on helpottaa asukkaita jätetiedon etsimisessä. Enää ei tarvitse muistaa kuin jäteinfo.fi, kertoo JLY:n tiedottaja Marko Laakkonen. Jäteinfo palvelee esimerkiksi paikkakunnalta toiselle muuttavia. Uuden paikkakunnan jätehuoltopalveluja on nyt helppo etsiä. Jäteinfo ohjaa halutun kunnan jätehuollon asiakaspalvelusivuille. Jos jätelaitoksella tai -yhtiöllä on omat sivut yrittäjille, myös ne löytyvät Jäteinfosta Yrityksille-osion kautta. 8

9 Roskatalkoot toukokuussa Ympäristökampanja Suomi puhtaaksi päivässä! järjestää tempauksen, jossa jätteet korjataan kaduilta ja metsistä kierrätykseen. Suomen luonto ei ole aivan niin puhdas kuin yleisesti luullaan. Ihmiset ovat kärränneet luontoon paljon tavaraa, joka ei sinne kuulu. Yleensä metsistä, sorakuopista tai metsätaipaleiden tienvarsilta löytyvät roska-alueet ovat nuukien kaatopaikkoja, vaikka osa sinne päätyneistä tavaroista olisi voitu palauttaa ilmaiseksi kierrätyspisteisiin. Joissain paikoissa romut ovat lojuneet paikallaan vuosikausia ja toisaalla ympäristöviranomaiset ovat taistelleet tuulimyllyjä vastaan, sillä paikat täyttyvät roskista uudelleen ja uudelleen. Nyt asia aiotaan hoitaa kertarysäyksellä. Kierrätyksestä poistuneet resurssit kerätään ja palautetaan takaisin kiertoon. Joukko vapaaehtoisia on perustanut kampanjan nimeltä Suomi puhtaaksi päivässä!. Idea tulee Virosta, missä Teeme Ära -niminen kampanja innoitti vuonna 2008 yli virolaista siivoamaan koko maan yhdessä päivässä. Idea leviää maailmalla. Viron lisäksi Latvia, Liettua, kampanja Portugali, Slovenia ja Romania on siivottu laidasta laitaan. Slovenialaisten aktiivisuus oli huipussaan: 13,5 prosenttia kansasta osallistui kansallisiin siivoustalkoisiin siivoten yli laitonta kaatopaikkaa. Koska Suomessa laittomat kaatopaikat eivät ole niin valtava ongelma kuin Sloveniassa ja Baltian maissa, Suomessa aiotaan roska-alueiden lisäksi siivota kaupunkeja, kuntia ja kyliä siivoustalkoilla. Lisäksi tarkoituksena on siivota vesistöjä. Vuoden vaihteeseen mennessä kampanjaan oli lupautunut 20 kuntaa, mukaan lukien Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere ja Turku. Kyse on asennemuutoksesta Asennekasvatusta tarvitaan koko väestön keskuudessa niin kauan kuin voimme lukea otsikoita kuten Retkeilijät piilottelevat roskia kansallispuistoissa ja Kaikkien aikojen roskaisin vappu Helsingissä. Syy ei ole vain nuorison, joka usein mielletään roskaajaksi. Kampanjan järjestäjien tavoitteena on kerättyjen resurssien mahdollisimman tehokas kierrätys. Pienenä ja korkeasti koulutettuna kansana meillä olisi Suomi puhtaaksi - päivässä! kaikki mahdollisuudet tulla jätteiden kierrätyksen huippumaaksi. Siihen ei tarvita kuin vähän tietoa ja vähän enemmän viitseliäisyyttä. Kaikki mukaan! Suunniteltu siivouspäivä on perjantai Lappi ja saaristo siivotaan kesäkuussa. Kampanjan onnistumiseksi vapaaehtoisena toimivalta ryhmältä vaaditaan suuret määrät työtä. Koko maan siivoaminen ei onnistu pieneltä tai suureltakaan aktivistijoukolta, vaan kampanjaan tarvitaan mukaan koko yhteiskunta. Niinpä siivoustalkoisiin kutsutaan kaikki yhteiskunnan osat. Tavoitteena on huimat osallistujaa. Silloin olisi mahdollista, että koko Suomi saataisiin parissa tunnissa siivottua kuntoon äitienpäivää varten. Ympäristöministeriö tukee kampanjaa, jonka toteuttaa Green Earth ry. Roska-alueet voi ilmoittaa kampanjan kotisivulla. Kaikki apu kampanjan onnistumiseksi otetaan lämpimästi vastaan. Kuva: Oulun luonnonsuojeluyhdistys ry Suomi puhtaaksi päivässä! -kampanjan tekijät Lisätietoa kampanjasivuilta: 9

10 jätteen vähentäminen Lajittelu pienentää ruokahävikkiä Selvityksen mukaan suomalaiset kotitaloudet heittävät viisi prosenttia ostamastaan ruuasta roskiin. MTT:n Foodspill-projektissa selvitettiin suomalaisten kotitalouksien ruokahävikin määrää, laatua ja taustatekijöitä. Syyskuussa toteutettuun punnitus- ja kyselytutkimukseen osallistui 420 kotitaloutta pääkaupunkiseudulta sekä Turun, Tampereen ja Jyväskylän alueelta. Kotitalouksissa punnittiin nimenomaan syömäkelpoisen ruuan hävikkiä. Tutkimusten tulosten mukaan suomalainen heittää syömäkelpoista ruokaa roskiin keskimäärin kiloa vuodessa. Yksittäinen kotitalous haaskaa vuosittain kiloa. Eniten pois heitetään vihanneksia ja kotiruokaa. Kotitaloudet tuhlaavat vuosittain noin viisi prosenttia ostamastaan ruuasta. MTT:n tutkija Kirsi Silvennoisen mukaan osallistujien ruokahävikkimäärät vaihtelivat todella paljon. Joku saattoi heittää ruokaa roskiin jopa 160 kiloa vuodessa, kun toiselle ruokahävikkiä ei syntynyt juuri lainkaan. Kulutustottumuksissa on suuria yksilöllisiä eroja, mutta keskimäärin hävikkiä syntyi 23 kiloa suomalaista kohti. Eniten pois heitettiin vihanneksia (19 prosenttia kokonaishävikistä), kotiruokaa (18 prosenttia), maitotuotteita (17 prosenttia), leipää ja muita viljatuotteita (13 prosenttia) sekä hedelmiä ja marjoja (13 prosenttia). Lihaa, kalaa ja kananmunia heitettiin pois 7 prosenttia ja valmisruokia 6 prosenttia. Säilykkeitä ja muuta hyvin säilyvää, kuten napostelutuotteita, heitettiin pois suhteellisen vähän, vain 2,5 prosenttia. Suomen talouksissa ruokaa heitetään pois yhteensä miljoonaa kiloa vuodessa. Tämä on ainakin kaksi kertaa enemmän kuin kauppojen pois heittämä ruokamäärä, Silvennoinen laskee. Ostavatko naiset liikaa ruokaa? Eniten heitetään pois vihanneksia ja kotiruokaa. Poisheiton suurimpia syitä olivat ruuan pilaantuminen (29 prosenttia), päiväyksen vanhentuminen (19 prosenttia), lautastähteeksi jääminen (14 prosenttia) ja liian suurien ruokamäärien valmistaminen (13 prosenttia). Talouden koolla oli selkeä yhteys ruuan haaskaamiseen: mitä enemmän henkilöitä kuului talouteen, sitä suurempi hävikki oli. Henkeä kohti laskettuna yksin asuvat kuitenkin haaskasivat eniten. Eniten ruokahävikkiä henkeä kohti syntyy yksin asuvilla naisilla. Ruokahävikkiä syntyi merkittävästi enemmän, kun kotitalouden ostokset teki pääsääntöisesti nainen. Kun ostokset teki mies tai molemmat kävivät kaupassa, hävikkiä oli vähemmän. Foodspill-hankkeen johtajan Juha-Matti Katajajuuren mukaan kotitalouksissa tiedostetaan melko hyvin, paljonko niissä tuhlataan ruokaa. Runsaasti haaskasivat ne kotitaloudet, jotka uskoivat voivansa pienentää ruokahävikkiään. Vähän hävikkiä puolestaan syntyi niissä talouksissa, joissa arveltiin, ettei hävikkiä pystytä enää pienentämään. Biojätteitä päivittäin lajittelevissa kotitalouksissa ruokahävikkiä syntyi vähemmän verrattuna talouksiin, jotka lajittelivat biojätteensä harvemmin. Ilmeisesti lajittelu auttaa tiedostamaan paremmin hukkaan heitetyn ruoan määrän. Sitä kautta hävikit ovat lajittelevissa perheissä jo alentuneet, Katajajuuri miettii. Kansainvälinen vertailu vaikeaa Foodspill-tutkimuksen tulokset olivat hävikin koostumuksen osalta samankaltaisia kuin muissa eurooppalaisissa ruokahävikkitutkimuksissa: roskiin menevät tuoteryhmät sekä haaskaamisen syyt ovat samantyyppisiä kaikkialla. Useissa maissa on julkaistu huomattavasti suurempia ruokahävikkimääriä kuin Suomessa. Luvut eivät kuitenkaan ole vertailukelpoisia, koska tutkimusmenetelmät ovat olleet keskenään hyvin erilaisia. Ruuan tuhlaaminen pitäisi saada aisoihin kaikissa elintarvikeketjun vaiheissa. Yhteiskunta haaskaa valtavasti euroja heittämällä ruokaa roskiin, ja merkittäviä ympäristövaikutuksia syntyy täysin turhaan. Ravinto on kulutuksestamme suurin yksittäinen ympäristövaikutuksia aiheuttava tekijä, muistuttaa Katajajuuri. Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketjun ja elinkeinoelämän rahoittamassa hankkeessa ovat MTT:n lisäksi mukana Jätelaitosyhdistys, Motiva, Arla Ingman, Valio, Ingman Ice Cream, Atria, HK Ruokatalo, Saarioinen, Kokkikartano, Kauppapuutarhaliitto, Palmia, Tampereen Ateria liikelaitos ja UniCafe sekä Pakkaustutkimus - PTR. 10

11 Synninpäästö elintarvikepakkauksille Elintarvikepakkauksen ympäristövaikutukset ovat merkittävästi pienemmät kuin itse elintarvikkeen tuotannon ja kulutuksen aiheuttamat päästöt. Tuoreen tutkimuksen mukaan roskiin päätyvän ruoan tuottaminen kuormittaa ympäristöä enemmän kuin pakkauksen valmistus. Tulosten mukaan esimerkiksi jo puolikkaan ruispalaleivän tai yhden kinkkusiivun päätyminen haaskuuseen aiheuttaa suuremman ympäristökuormituksen kuin pakkausten valmistus ja jätehuolto. Ekologisimpia pakkauksia ovat sellaiset, joilla ruokahävikkiä syntyy vähiten. MTT:n koordinoima FutupackEKO-tutkimushanke selvitti elintarvikepakkausten ympäristökuormitusta osana tuotteen koko elinkaarta. Suomen luonnonsuojeluliitto vaatii sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle Suomen luonnonsuojeluliitto moittii jätelakityöryhmää siitä, ettei se saanut määriteltyä sitovia tavoitteita jätteen synnyn ehkäisylle tai kierrätykselle, vaikka valtioneuvosto oli asettanut sen yhdeksi päätehtäväksi arvioida erityisesti mahdollisuuksia edistää ja ohjata lainsäädännöllisen toimin jätteen synnyn ehkäisyä ja jätteiden hyödyntämistä aineena tai energiana. Keskustelu jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen tavoitteista siirrettiin lain tasolta asetuksen yhteydessä käsiteltäväksi. Työryhmän työn loppuessa tavoitteita ei kuitenkaan asetettu asetustasollakaan, vaan asia siirtyi virkamiesvalmisteluun, jonka on määrä valmistua keväällä. Luonnonsuojeluliiton mukaan vastuu on nyt ympäristöministeri Paula Lehtomäellä, sillä virkamiesvalmistelu tapahtuu hänen alaisuudessaan. Hänellä olisi nyt mahdollisuudet lunastaa valtioneuvoston asetuskirjeen lupaukset eli saada jätteen synnyn ehkäisylle sitovat tavoitteet. Suomen luonnonsuojeluliitto on asettanut tavoitteeksi, että yhdyskuntajätettä saa syntyä vuonna 2016 korkeintaan 2,3 miljoonaa tonnia. Yksi toimiva tapa jätetonnien vähentämiseen on neuvonnan lisääminen. Luonnonsuojeluliitto on ehdottanut, että 20 prosenttia jätehuollon budjetista käytettäisiin jätteen synnyn ehkäisyn neuvontaan ja muihin toimenpiteisiin. Jätteen syntyä ehkäisevät esimerkiksi huolto- ja korjauspalvelut kaupunkikeskustoissa, tuotteiden hyvät käyttöohjeet, tavaroiden vuokrauspalvelut sekä käytettyjen tuotteiden markkinat, Suomen luonnonsuojeluliiton ympäristönsuojelupäällikkö Jouni Nissinen sanoo. Näiden edistäminen ei ole niin helppoa kuin esimerkiksi uusien kaatopaikkojen rakentaminen, ja vaatii siksi tietoista sitoutumista myös valtiovallalta, hän jatkaa. Euroopan unioni on määritellyt strategiseksi tavoitteekseen kierrätysyhteiskuntaan siirtymisen. Jätteen synnyn ehkäisy vähentää luonnonvarojen tuhlausta ja on vielä kierrätystäkin tärkeämpää. Suomen luonnonsuojeluliiton mukaan ympäristöministeri Paula Lehtomäellä on nyt valta ja vastuu saada aikaiseksi sitovat tavoitteet jätteen synnyn ehkäisylle. Yhdyskuntajätteiden määrä laski Tilastokeskuksen mukaan yhdyskuntajätteen määrän vuosikausia jatkunut kasvu taittui vuonna 2009, jolloin jätettä syntyi 2,6 miljoonaa tonnia. Jätemäärä väheni edellisestä vuodesta 7,4 prosenttia. Kaatopaikoille viedyn yhdyskuntajätteen määrä laski 16 prosenttia. Lehtikuva OY/ Valtioneuvoston kanslia 11

12 Purku- ja rakennusjätteen määrää ei tiedä kukaan Hyötypalat Purku- ja rakennusjätteen hyödyntäminen on lapsenkengissä.. kuvat: Jussi Koponen Valtakunnallisen jätesuunnitelman ja parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan jätelain uudistamisen tavoitteena on tehostaa merkittävästi jätteiden kierrättämistä vuoteen 2016 mennessä. EU-direktiivin mukaan purku- ja rakennusjätteestä on hyötykäytettävä uudelleen tai materiaalina 70 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Materiaalin hyötykäytön huomioiminen purku- ja rakennustöissä on iso asia sekä rahallisesti että ympäristön kannalta. Tilastokeskuksen ja VTT:n laskelmien mukaan talonrakennustoiminnasta syntyi vuonna 2007 jätettä noin 1,6 miljoonaa tonnia. Rakennusjätteen todellisesta määrästä ei ole luotettavaa tietoa. Rakennustyömailla jätehuollon vastuut ovat epäselvät. Nyt tavoitteena on selkeyttää vastuita, ympäristöministeriön ylitarkastaja Else Peuranen sanoo. Peurasen mukaan keskeistä on löytää toimivat ohjauskeinot, joilla materiaalivirtoja ja jätteiden hyötykäytön esteitä voidaan poistaa. Purku- ja saneerausalan ympäristöhallinnointiin erikoistuneen Dealin Oy:n toimitusjohtaja Petri Hynnisen mielestä suurin este purku- ja saneeraustyömaiden materiaalin hyödyntämisen kehittämisessä on, ettei kohteissa olevista uudelleen käytettävistä materiaaleista saada tietoa riittävän ajoissa ennen kohteen aloitusta. Ongelma voitaisiin poistaa tekemällä jo suunnitteluvaiheessa tarkka massalaskenta ja siitä materiaalitehokkuuskartoitus. Siten käyttökelpoiset rakenneosat saataisiin hyvissä ajoin myyntiin vaikkapa internetiin. Tällä tavoin materiaalikäytön kanavien suunnittelulle jäisi enemmän aikaa. Ennakkolaskenta palvelisi myös tilastointia kotimaan ja EU:n suuntaan. Ennakkolaskennan vertailu esimerkiksi purkajan tai rakennusliikkeen toimittamiin toteutuneisiin jäteraportteihin minimoisi myös ympäristörikosten mahdollisuuden. Sirkka-Liisa Salmela Polttokennotekniikalla myös biokaasusta sähköä verkkoon Kiinteäoksidipolttokenno (SOFC) on lupaava teknologia tulevaisuuden sähköntuotannon voimanlähteenä. SOFCpolttokennoteknologia on hyvin vähäpäästöinen energianlähde. Laitteistoa voidaan käyttää joustavasti monenlaisilla polttoaineilla myös biokaasuilla. VTT:n kehittämää järjestelmää testataan parhaillaan maakaasulla, josta tuotetaan polttokennolla sähköä verkkoon. Järjestelmän tekee ainutlaatuiseksi se, että sen tuottama sähköteho saadaan aikaan yhdellä 10 kilowatin SOFC-kennostolla. Teknologiaa kehitetään osana Tekesin Polttokennot-ohjelmaa. Suuritehoisia kennostoja tarvitaan, jotta suurten, kokoluokaltaan satojen kilowattien SOFC-laitteistojen rakentaminen olisi tulevaisuudessa järkevää. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun teholtaan 10 kilowatin planaariteknologiaan perustuvaa SOFC-polttokennostoa kokeillaan todellisissa järjestelmäolosuhteissa. Tällä hetkellä järjestelmälle tehdään pitkäaikaistestejä, joilla selvitetään sen komponenttien luotettavuutta, elinikää ja kehitystarpeita. Järjestelmä on toiminut marraskuun alusta lähtien yli 1400 tuntia luotettavasti ja keskeytyksettä. Sähköä on tuotettu viiden kerrostaloasunnon keskimääräisen vuosikulutuksen verran. VTT:n rakentamaan prototyyppiin on kehitetty komponentteja, jotka eivät ole vielä massatuotannossa. VTT:n koordinoimassa, Tekesin yhteisrahoitteisessa projektissa on mukana Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Aalto-yliopisto. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on kehittänyt järjestelmän tehoelektroniikkaa, jonka avulla muunnetaan kennoston tuottama ta- sasähkö verkkokelpoiseksi vaihtosähköksi. Aalto-yliopisto on osallistunut yksikön mekaaniseen suunnitteluun. Järjestelmän kennoston on toimittanut kanadalainen Versa Power Systems, Inc. Suomalaisyritykset ovat mukana projektissa paitsi rahoittajina, myös kehittämässä ja keräämässä kokemuksia yritysten omien tuotteiden soveltuvuudesta SOFC-järjestelmiin. Muun muassa Wärtsilä Finland Oy hyödyntää tutkimusprojektissa saamaansa kokemusta omien suuremman teholuokan SOFC-järjestelmien kehitystyössä.

13 Pannut, kattilat ja veneet kiertoon Fiskars-konserniin kuuluvan Hackmanin pannujen ja kattiloiden keräyskampanja järjestetään helmikuun aikana jo 11. kerran. Kerätyt pannut ja kattilat ohjataan Kuusakoskelle, joka erottelee eri materiaalit toisistaan ja toimittaa metallilajit raaka-ainevalmistaja Outokummulle. Hackmanin Sorsakosken tehdas hankkii taas Outokummulta kierrätysmetallia sisältävää materiaalia uusien kattiloiden raaka-aineeksi. Vuodesta 2000 asti järjestetyn keräyskampanjan aikana hyötykäyttöön on palautettu yli 500 tonnia pannuja, kattiloita ja aterimia. Määrä riittäisi yli miljoonaan kolmen litran kattilaan ja 8,5 miljoonaan Carelia-lusikkaan. Sorsakosken tehtaan käyttämästä teräksestä jopa 75 prosenttia on kierrätettyä. Kuusakoski on mukana myös Fiskars-konserniin kuuluvan venevalmistaja Busterin alumiiniveneiden kierrätyskampanjassa. Vanhan alumiiniveneen omistaja voi soittaa Kuusakosken palvelunumeroon , jolloin vene noudetaan veloituksetta mistä tahansa Manner-Suomesta autotien päästä alkanut kampanja jatkuu toukokuun loppuun. Molempiin kierrätyskampanjoihin osallistuvat kuluttajat saavat alennusta uudesta vastaavasta tuotteesta. Muoville uusi elämä Hackman Hackmanin Sorsakosken tehtaan käyttämästä teräksestä jopa 75 prosenttia on kierrätettyä. Kierrätetty Itämeren hyväksi Kierrätyshopeasta valmistettu Guardian of the Baltic Sea -koru on Kehrä Interiorin hyväntekeväisyysprojekti. Noora Kuntun ja Heini Lehdon suunnitteleman korun hinnasta 40 euroa lahjoitetaan Baltic Sea Action Groupille eli Elävä Itämeri -säätiölle Itämeren suojeluun. Jokainen koru on numeroitu, ja netistä pääsee myös katsastamaan kenellä koru jo on. Numero ykköstä kantaa Tasavallan presidentti Tarja Halonen. Saatavilla sekä riipuksena että solmioneulana: solmioneula maksaa 225 euroa ja riipus pitkässä tai lyhyessä ketjussa 185 euroa. Muovituotteiden valmistaja Orthex ja K-citymarketit järjestävät kotitalousmuovin kierrätyskampanjan. Helmikuun ajan kuluttajat voivat palauttaa kodista löytyvät rikkinäiset ja tarpeettomat muoviesineet K-citymarketeissa oleviin keräyslaatikoihin. Keräysmuovi toimitetaan Muovixille, joka valmistaa materiaalista sahapukkeja sekä muovilautoja terasseja ja aitoja varten. Kierrätys Guardian of the baltic sea 13

14 JätePLUS Nimityksiä Ekokem: Hannu Poutiainen on nimitetty johtajaksi vastaamaan Ekokemin rakennus- ja energiajäteliiketoiminnasta. Hän aloitti tehtävässään Poutiainen on aiemmin toiminut Oy Alfa-Kem Ab:ssa ja Kuusakoski Oy:ssä. Ekokem groupin CFO:n (chief financial officer) tehtäviin on nimitetty taloustieteiden maisteri Yvonne Malin-Hult alkaen. Hän on aiemmin toiminut CFOtehtävissä Metos groupissa vastaten mm. rahoituksesta, laskentatoimesta, IT:stä ja riskienhallinnasta. Ekokem-Palvelu Oy:n Porin vastaanotto- ja käsittelytoimintojen yksikön päälliköksi alkaen on nimitetty Harri Sjöblom. Hän on aiemmin toiminut mm. yritysjohdon konsultointitehtävissä LogiWin Oy:ssä. Markkinointipäällikkö Teuvo Heinosen tehtävänimike on muutettu alkaen Ekokemin viestintä- ja markkinointipäälliköksi. Mustankorkea Oy: Maarit Walta aloitti työnsä Mustankorkealla palvelupäällikkö Piia Ahon äitiyslomasijaisena. Hän siirtyi Mustankorkealle kuopiolaisesta Jätekukko Oy:stä. Simo Isoaho Pirkanmaan Jätehuolto Oy: DI Simo Isoaho on nimitetty Pirkanmaan Jätehuolto Oy:n kehityspäälliköksi ja johtoryhmän jäseneksi. Hän johtaa yhtiön monipuolista kehitystoimintaa. Jätehuollon toimintamallien muuttuessa myös henkilöstön ja yhteistyöverkoston koulutus nousee yhä keskeisempään rooliin, ja siinä Isoaholla on asiantuntemuksensa ja kokemuksensa vuoksi paljon annettavaa. Hyötypalat Palkitut Ympäristöyritysten liitto on valinnut Envor Biotechin Vuoden ympäristöyritykseksi Envor Biotech on biojätteiden, puhdistamolietteiden sekä erilaisten elintarviketeollisuuden sivutuotteiden käsittelijä. Yritys jalostaa korkealaatuisia ravinne- ja multatuotteita maatalouteen, kotitalouksille ja viherrakentamiseen. Perustelujen mukaan Forssassa toimiva yritys on tehnyt vuosia ennakkoluulotonta ja innovatiivista työtä biojätteiden ja muiden jätejakeiden hyödyntämiseksi. Yritys on investoinut mädätyslaitoksen rakentamiseen, kehittänyt ja optimoinut prosesseja sekä etsinyt lähialueelta logistisesti ja tuotannollisesti järkeviä biokaasun hyödyntämismahdollisuuksia yhteistyössä alueen muiden yritysten kanssa. Vuoden ympäristöhenkilöksi 2010 YYL valitsi hallituksensa puheenjohtajana toimivan Pirjo Rytkösen. Perustelujen mukaan hän on toiminut ansiokkaasti ja määrätietoisesti alan yritysten toimintaedellytysten turvaamiseksi jätelain kokonaisuudistuksen yhteydessä. Hän on vaikuttanut omien kontaktiensa kautta sekä käyttänyt runsaasti aikaa siihen, että jätelaista saataisiin yritysten toiminnan kannalta mahdollisimman hyvä kokonaisuus. Ekokemin stipendit haettavissa Ekokem Oy Ab:n ympäristöstipendirahaston tutkimusapurahat ovat nyt haettavissa. Rahaston tarkoituksena on ympäristö- ja jätehuollon tietämyksen sekä osaamisen kasvattaminen Suomessa. Apurahat suunnataan ensisijaisesti vuosittain määriteltyjen teemojen mukaisiin laajamittaisten tutkimushankekokonaisuuksien rahoitukseen tai osarahoitukseen. Vuoden 2011 hakuteemat ovat jätepohjaisten raaka-aineiden hyödyntäminen bioenergiatuotannossa, uudet kierrätysmenetelmät ja uusioraaka-ainetuotanto sekä teollisuuden jätevesien käsittely ja suljetut kierrot. Tutkimusapurahoja myönnetään yksi tai useampia, kuitenkin yhteensä enintään euroa. Apurahojen saajat julkistetaan Hakemusten liitteineen tulee olla perillä klo Osoite: Ekokem Oy Ab / Apuraha, PL 181, Riihimäki. Hakulomake ja lisätietoa:

15 JätePLUS Liity Jätehuoltoyhdistyksen jäseneksi - SE KANNATTAA! JÄSENEDUT: Jäteplus-jäsenlehti neljästi vuodessa, opintomatkoja ja paljon muuta! Henkilöjäsenmaksu 20 EUR, opiskelijajäsenmaksu 10 EUR, yhteisöjäsenmaksu 200 EUR. KYLLÄ! Liityn Jätehuoltoyhdistykseen henkilö- opiskelija- yhteisöjäseneksi Ruksaa tähän, jos haluat tehdä vain osoitteenmuutoksen Voit liittyä jäseneksi ja tehdä osoitteenmuutoksia myös sähköpostitse Tietojani ei saa julkaista Jätehuoltoyhdistyksen vain osoitteella info@jatehuoltoyhdistys.fi jäsenille tarkoitetuilla www-sivuilla (extranet) Nimi sähköposti Yritys/oppilaitos Osoite (koti) (työ) Puhelin (koti) (työ) (muu) Fax (koti) (työ) Jäsenposti kotiosoitteeseen ( ), työosoitteeseen ( ) PALAUTUS: Jätehuoltoyhdistys ry, c/o Gerente Oy, Liisankatu 12 D 28, HELSINKI, info@jatehuoltoyhdistys.fi Jätehuoltoyhdistys ry:n yhteisöjäsenet ALLU Finland Oy Aquaflow Oy Arwina Oy BIMU Oy Biopartners Oy Ab BMH Technology Oy Oy Botniarosk Ab Citec Engineering Oy Ab Compactor Finland Oy Cross Wrap Oy ECO Environment Ltd Oy Ecomond Oy EcoSir Group Oy Ekokem Oy Ab Ab Ekorosk Oy Elker Oy Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy Europress Oy FCG Finnish Consulting Group Oy Flaaming Oy Golder Associates Oy Hansa-Machines Humuspehtoori Oy HYRIA Koulutus Oy Hämetrans Oy Jasto Oy Joensuun Seudun Jätehuolto Oy Jyväskylän kaupunki Jätekukko Oy Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Kapasity Oy Kiertokapula Oy Kiinteistö Oy Biomedicum Helsinki Kuljetusliike Törmä Ky Kuljetusrinki Oy Veikko Aro Kuusakoski Oy Labkotec Oy Lappeenrannan kaupunki Lassila & Tikanoja Oyj Liedon kunta, Kisällikellari Logica Suomi Oy Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy Metsäsairila Oy Molok Oy MPT-Kuljetus Oy Mustankorkea Oy Niska & Nyyssönen Oy Nordkalk Oyj Abp NTM Oy OdorOff Oy Onni Forsell Oy OYS tekninen palvelu Pakkausalan Ympäristörekisteri PYR Oy Penope Oy / Enerec Pirkanmaan Jätehuolto Oy Plastiroll Oy Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri Preseco Oy Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Pöyry Finland Oy Ramboll Finland Oy Rannikon paja Oy Rosk n Roll Oy Ab Rouskis Oy Rovaniemen monitoimikeskus-säätiö Rudus Oy Sammakkokangas Oy Sarlin Oy Ab Satakierto Oy SER-Tuottajayhteisö ry (SERTY) Silo Oy Sito Oy SOILREM Oy SOK Stena Recycling Oy Stena Technoworld Oy Stormossen Ab Oy Suomen Keräystuote Oy Suomen Ympäristöopisto SYKLI Tamtron Systems Oy TKK Lahden keskus UFF, U-landshjälp från folk till folk Uusioaines Oy Uusiouutiset / Kempulssi Oy Veolia Vesi Oy Vimelco Oy VTT WEG Oy Wise Engineering Group Ympäristöpalvelu Enviroc Oy Ympäristöyritysten Liitto ry 15

16 JÄTEHUOLTOYHDISTYS RY Tapahtumakalenteri Jätehuoltoyhdistyksen vuosikokous kello alkaen Suomen ympäristökeskus SYKEssä, Mechelininkatu 34 a, Helsinki Ilmoittautumiset mennessä Opintomatka Saksaan / Alustava matkakohde Berliini tai Hampuri Valtakunnalliset jätehuoltopäivät Tampereella Scandic Hotel Rosendahlissa järjestäjä Jätehuoltoyhdistys ry