SELVITYS TURUN KAUPUNGIN TALOTOIMEN, KIINTEISTÖJEN HOIDON JA RUOKAPALVELUKESKUKSEN LIIKELAITOSTAMI- SESTA JA TOIMINNALLISESTA YHDISTÄMISESTÄ

Transkriptio

1 SELVITYS TURUN KAUPUNGIN TALOTOIMEN, KIINTEISTÖJEN HOIDON JA RUOKAPALVELUKESKUKSEN LIIKELAITOSTAMI- SESTA JA TOIMINNALLISESTA YHDISTÄMISESTÄ

2 Sisällysluettelo 1 Selvityksen tausta Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen nykytilan kuvaus Teknisten palveluiden tilaajatoiminnot Palveluiden tuotanto Talotoimi Kiinteistöjen hoito Ruokapalvelukeskus Katerinki Talous Tuloslaskelma Tase Markkinoilla toimivat palvelun tuottajat Tilapalveluratkaisut eräissä kaupungeissa Turun kaupungin Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen asema liikelaitoksena Liikelaitostamisen edellytykset Komission ns. Destia-päätös Kuntalain uudet säädökset Kunnallisen liikelaitoksen perustaminen Toimintojen yhdistäminen Toiminnalliset yhtymäkohdat Organisoitumisvaihtoehdot Taloudelliset ennusteet ja avaava tase Taloudelliset ennusteet Avaava tase Johtopäätökset ja suositukset Yhteenveto nykytilasta Toimiminen kunnallisina liikelaitoksina Suositeltava organisoitumisvaihtoehto Kehityspolku Lähteet

3 1 Selvityksen tausta Raportti on tarkoitettu päätöksenteon tueksi harkittaessa Turun kaupungin talotoimen ( Talotoimi ) ja kiinteistöjen hoidon ( Kiinteistöjen hoito ) asemaa kunnallisena liikelaitoksena. Samassa yhteydessä selvitetään Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskus Kateringin ( Ruokapalvelukeskus ) yhdistämisen mahdolliset vaihtoehdot ja niiden hyödyt ja haitat. Työn taustalla ovat: Kuntien PARAS-hankkeen tavoitteet palvelutuotannon tehostamisesta, palvelutuotannon jatkuvuuden varmistamisesta ja tuottavuuden lisäämisestä. Kuntalain muutos ( /519) Komission ns. Destia-päätös (K (2007) 6073) valtion liikelaitosten asemasta markkinoilla Markkina- ja asiakaslähtöisen toimintatavan kehittäminen sekä kilpailukyvyn varmistaminen Raportin toisessa luvussa esitetään eri toimintojen ja toimintaympäristön nykytilanne. Kolmannessa luvussa otetaan kantaa nykyisten liikelaitosten toimimisesta kunnallisina liikelaitoksina myös jatkossa. Neljännessä luvussa tarkastellaan Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen yhdistämisen vaikutuksia sekä yhdistämiseen liittyviä synergiaetuja ja haittoja. Raportin ovat laatineet Turun kaupungin Teknisten palveluiden toimeksiannosta Aatos Hallipelto, Minna Tuominen-Thuesen, Kaisa Alavuotunki sekä Kaj Työppönen. Toimeksiannon ohjausryhmään ovat kuuluneet Markku Monnonen, Esko Heinonen, Jukka Marttila ja Paula Juvonen. Työssä on haastateltu Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon, Tilalaitoksen ja Ruokapalvelukeskuksen johtoa huhtikuussa Selvitys perustuu näihin haastatteluihin sekä laatijoiden käytettävissä olleeseen selvityksen kohteena olevia organisaatioita koskevaan dokumenttiaineistoon. Selvityksen terminologia perustuu asiakkaan käyttämiin termeihin. Johtopäätökset on esitetty luvussa 6. 2

4 2 Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen nykytilan kuvaus 2.1 Teknisten palveluiden tilaajatoiminnot Turussa teknisten palveluiden tilaajatoimintoa edustaa muun muassa Tilalaitos. Tilalaitos koordinoi Talotoimen ja Kiinteistöjen hoidon palveluja loppukäyttäjälle ja omistajalle. Siivouspalveluissa hallintokunnat tekevät omat palvelusopimukset suoraan Kiinteistöjen hoidon kanssa. Ruokapalvelukeskus ei myöskään tällä hetkellä käytä Tilalaitoksen palveluja vaan tekee palvelusopimukset itse asiakkaan kanssa. 2.2 Palveluiden tuotanto Talotoimi Talotoimi on kokonaan Turun kaupungin omistama liikelaitos. Liikelaitos aloitti toimintansa Talotoimen ydinliiketoimintaa on julkisten rakennusten suunnittelu, rakentaminen, peruskorjaus ja kunnossapito. Talotoimen päätehtävänä on tuottaa: - arkkitehti- ja LVIS- sekä rakennesuunnitelmia kaupungin tilahankkeissa, talonrakennustöissä ja kunnossapitotöissä - tuottaa pääosin korjaustöitä sekä uudisrakentamista tavoitehinta-, projektinjohtoja KVR-menettelyllä - kaupungin rakennusten kunnossapitopalveluja - urakka- ja materiaalihankintapalveluja sekä laskenta- ja lvis 1 -palveluja talonrakennus- ja kunnossapitotöihin. Palvelualueeseen kuuluvat myös logistiikka-, ympäristö- ja laatujärjestelmäasiat. - Kirjaamo-, toimisto-, atk- ja arkistopalveluja sekä henkilöstöhallinto- ja taloushallintopalveluja paitsi Talotoimelle myös Tilalaitokselle ja Kiinteistöjen hoidolle. Talotoimen visiona on olla julkisten rakennusten suunnittelu-, rakennus- ja kunnossapitopalveluihin erikoistunut markkinajohtaja Turun seudulla. Markkinajohtajuus perustuu osaavaan, tehokkaaseen ja motivoituneeseen asiakaslähtöisesti toimivaan henkilöstöön ja hinta-laatusuhteiltaan edullisiin palveluihin sekä muita toimijoita kehittyneemmän elinkaariajattelun toteuttamiseen kaikessa tuotannossa. Kriittisinä menestystekijöinä nähdään mm. kestävän kehityksen edistäminen, asiakaspalvelun laadun parantaminen, toiminnan taloudellisuus, henkilöstön osaaminen sekä asiakaspalvelun ja johtamisen kehittäminen. Talotoimen toimialalla muita merkittäviä palvelun tuottajia Turun seudulla ovat Metsämäen Rakennus Oy ja YIT kiinteistötekniikka Oy. Talotoimi käyttää hankkeissaan runsaasti ulkopuolista kilpailutettua työvoimaa; ostettujen rakentamis- ja kunnossapitopalveluiden osuus Talotoimen bruttokustannuksista oli 19,2 milj. euroa eli noin 60 prosenttia vuonna Tällä hetkellä Tilalaitos kilpailuttaa tilaajana itse kokonaiset rakennuskohteet, ja Talotoimi omien hankkeidensa osa- ja alaurakat. 1 lämpö-, vesi-, sähkö-, ilmanvaihto- ja automaatiopalvelut 3

5 Talotoimen asiakkaat kuuluvat Turun kaupunkikonserniin. Pääasiakas on Turun kaupungin Tilalaitos, joka toimii tilaajana teknisten palveluiden tilaaja-tuottajamallissa. Talotoimen kanssa päällekkäisiä toimintoja kaupunkikonsernissa on Turun Satamalla sekä liikuntavirastolla: Satamalla ja liikuntavirastolla on tällä hetkellä henkilöstöä, jotka ylläpitävät ja kunnostavat tiloja. Liikevaihdon jakauma toiminnoittain on esitetty kuviossa 1. Talotoimen liikevaihdon jakautuminen palveluittain Rakentaminen Kunnossapito Suunnittelu Asiantuntijapalvelut Hallintopalvelut Työpajat 55 % 1 % 3 % 3 % 3 % 35 % Kuvio 1 Talotoimen liikevaihdon jakautuminen vuonna 2007 Asiakkaan tyytyväisyyttä Talotoimen palveluihin seurataan erillisin asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakastyytyväisyyskysely teetettiin vuonna 2006, ja sen tulos oli 2,8 mitattuna asteikolla Vuonna 2007 asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu. Talotoimen päätuotteet ovat: Peruskorjaus: kohdekohtainen sopimus o Tuote- ja tuotantosuunnitelmien mukaisia rakennusten korjauksia Kunnossapito: vuosipuitesopimus o Käyttäjälähtöistä ja muuta rakennuksia ylläpitävää kunnossapitoa Kohdekohtainen suunnittelu o Rakennuksen, kalustuksen, pihan, leikkipaikan tms. suunnittelu o Alatuote peruskorjaukselle ja kunnossapidolle Hallintopalvelu o Talotoimi tuottaa taloushallinnon palveluja mm. Tilalaitokselle ja Kiinteistöjen hoidolle o Palveluihin kuuluvat mm. taloushallinto-, viestintä-, sihteeri- ja henkilöstöhallintopalvelut sekä asiakirjojen hallinta- ja käsittelypalvelut sisältäen aktiiviarkistopalvelut (piirustukset ja kaupankäyntidokumentit) 2 1 huonoin, 5 paras 4

6 Asiakkaan kanssa tehtävät sopimukset vaihtelevat vuosisopimuksista projektikohtaisiin sopimuksiin. Projektikohtaisten sopimusten etuna on kilpailuttamisen hyödyntäminen ja markkinahintojen vertailu kussakin hankkeessa erikseen. Esimerkiksi korjausrakentamisessa projektille laaditaan kustannusarvio, jossa hyödynnetään mm. projektien jälkilaskentaa ja arvioita vastaavien kohteiden työosuuksista. Toisaalta vuosisopimukset luovat joustavuutta operatiiviseen toimintaan, esim. kunnossapidon puitesopimus perustuu Tilalaitoksen ja Talotoimen yhdessä laatimaan kunnossapito-ohjelmaan. Talotoimi kuuluu teknisten palveluiden lautakuntaan. Talotoimella on johtaja ja operatiivinen johtoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti viikoittain. Talotoimen henkilöstö jakaantuu taulukon 1 mukaisesti eri toimintoihin. Taulukko 1 Talotoimen henkilöstön jakautuminen eri toimintoihin Yksikkö Henkilöstö Suunnittelu 19 Rakentaminen 62 Kunnossapito 65 Hallintopalvelut 18 Asiantuntijapalvelut 10 Yhteensä 174 Talotoimesta on ennakoitu eläköityvän vuosien aikana 75 henkilöä. Eläköitymisistä johtuva henkilöstötarve suunnitellaan katettavan uusien henkilöiden palkkaamisella. Samalla toteutetaan tarpeelliseksi katsotut tehtävä- ja vakanssimuutokset rakenteen uudistamiseksi. Henkilöstömäärän ennustetaan hieman laskevan nykyisestä. Talotoimen palveluverkko on laaja muodostuen kaupungin omistuksessa olevista ja toimintaan liittyvistä rakennuksista. Palveluverkon supistuminen on haastattelujen perusteella mahdollista, jos hallintokunnat tekevät muutoksia omassa palveluverkossaan (esim. muodostamalla suurempia yksiköitä) tai jos kaupunki luopuu kohteiden omistuksesta. Toisaalta palveluverkko voi myös laajentua, mikäli toiminta muotoutuu seudulliseksi. Tällä hetkellä Paras-hankkeen tila-asioihin perehtynyt työryhmä keskustelee yhtenäisistä toimintatavoista, mutta varsinaisesta toiminnan yhdistämisestä ei toistaiseksi ole kyse. Toimintojen ulkoistaminen ja seudullinen yhteistyö muodostuvat jatkossa entistä kiinnostavimmiksi vaihtoehdoiksi organisoida toimintaa, kun osaavan työvoiman saatavuus tulee haastavammaksi ja kilpaillummaksi. Yksityisen sektorin toimijat kehittävät toimintaansa jatkuvasti asettaen samalla kehittämisvaatimuksen myös kunnallisille toimijoille. Tavoitellun hinta-laatusuhteen toteutuminen edellyttää tehokasta liikelaitoksen johtamista sekä markkina- ja asiakaslähtöistä toimintatapaa Kiinteistöjen hoito Kiinteistöjen hoito on kokonaan Turun kaupungin omistama liikelaitos. Liikelaitos aloitti toimintansa

7 Kiinteistöjen hoito on Turun kaupungin julkisten rakennusten kiinteistöjen hoitoon liittyvien palveluiden, talonmies-, rakennusautomaatio- sekä siivous- ja LVI-palveluiden tuottamiseen erikoistunut yksikkö. Kiinteistöjen hoidon toiminta-ajatuksena on tuottaa asiakkaiden tilaamia kiinteistöjen ylläpitoon liittyviä monipuolisia ja asiakkaiden odotuksia vastaavia palveluja. Kiinteistöjen hoidon tehtävänä on kehittää keskitettyä kiinteistön hoitoa ja huolehtia muun muassa toimi- ym. tilojen teknisestä isännöinnistä (ylläpitoon liittyvä isännöinti), ulkoalueiden puhtaanapidosta, käyttöön liittyvistä maksuista ja niiden seurannasta sekä rakennusten talonmiespalveluista. Kiinteistöjen hoidon visiona on toimia julkisten rakennusten kiinteistönhoidollisiin ylläpitotehtäviin erikoistuneena liikelaitoksena Turun seudulla. Menestyksen uskotaan perustuvan julkisiin rakennuksiin erikoistumiseen, julkisen sektorin tarpeiden tuntemiseen, elinkaariajatteluun sekä kestävän kehityksen periaatteiden soveltamiseen kaikessa palvelutuotannossa. Kriittiset menestystekijät ovat yhteneväiset Talotoimen kanssa. Kiinteistöjen hoidon toimialoilla muita merkittäviä palvelujen tuottajia Turun seudulla ovat mm. ISS-palvelut, YIT, RTK-palvelut ja Luja-palvelut kiinteistöjenhoidossa, siivouksessa mm. SOL, ISS-palvelut, RTK-palvelut ja Luja-palvelut sekä LVI-palveluissa mm. Tekman, Vesi-Center ja Turun Putkihuolto. Kiinteistöjen hoidon asiakkaat kuuluvat Turun kaupunkiin. Pääasiakas on Turun kaupungin Tilalaitos, joka toimii tilaajana teknisten palveluiden tilaaja-tuottaja -mallissa. Muita merkittäviä asiakkaita ovat hallintokunnat, jotka tilaavat siivouspalvelut suoraan Kiinteistöjen hoidolta sekä Talotoimi, jolle tuotetaan LVI-rakentamispalveluita. Kiinteistöjen hoidon kanssa päällekkäisiä toimintoja kaupunkikonsernissa on Ammatti-instituutissa, jossa siivous hoidetaan itse. Liikevaihdon jakauma toiminnoittain näkyy seuraavasta kuviosta 2. Kiinteistöjen hoidon liikevaihdon jakautuminen palveluittain Isännöinti ja kiinteistönhoito Siivous LVI-palvelut 56 % 15 % 29 % Kuvio 2 Eri palvelujen osuus Kiinteistöjen hoidon liikevaihdosta Asiakkaan tyytyväisyyttä Kiinteistöjen hoidon palveluihin on tarkoitus seurata erillisin asiakastyytyväisyyskyselyin. Kysely on kehitteillä. 6

8 Kiinteistöjen hoidon päätuotteet ovat: Talonmies-, ym. palvelut: Tilalaitoksen kanssa mitoitukseen perustuva kumppanuussopimus o Yleishoito ja valvonta o Turvallisuus o Lämpöhuolto o Ilmanvaihtohuolto o Sähkö- ja erityislaitehuolto o Vesihuolto o Jätehuolto o Ulkoalueiden hoito Siivouspalvelut: hallintokuntakohtainen vuosisopimus o Perustuu hallintokuntien omaan mitoitukseen (taustalla valtakunnalliset mitoitussuositukset) LVI-palvelut (rakentamiseen liittyvät) o LVV-kunnossapito: LVV- järjestelmien kunnossapitotyöt o LVV-investointirakentaminen Tuotteiden hinnoittelu perustuu mitoitukseen tai tarjous/urakkalaskentaan ja tuntihintaan. Myös tilaajalla eli Tilalaitoksella on käytössään mitoituksen asiantuntija. Siivouksesta on olemassa valtakunnalliset mitoitukset, mutta hallintokunnat pystyvät vaikuttamaan ostamaansa siivouksen tasoon. Kiinteistöjen hoidon itse tuottamien siivouspalvelujen hinnat ovat markkinahintoja korkeammat. Arviot hintaeron suuruudesta vaihtelevat sen mukaan, otetaanko Tilalaitoksen kilpailuttamien kohteiden haasteellisuus vertailussa huomioon vai ei. Kustannusero on kuitenkin vähintään 30% 3. Osa erosta selittyy sillä, että kunnallisen ja yksityisen sektorin välinen ero henkilöstön palkkatasossa on noin 18 %, joka jo yksinään vastaa noin 1,3 milj. euroa vuodessa 4. Siivouspalvelujen tuottaminen omana palvelutuotantona ei täten vaikuta olevan taloudellisesti perusteltua. Tällä hetkellä ulkoistettujen siivouspalvelujen osuus on noin viidennes palvelutarpeesta, mikä on kaupunginhallituksen määrittelemä enimmäismäärä ulkoistetulle tuotannolle. Kiinteistöjen hoito kuuluu teknisten palveluiden lautakuntaan. Kiinteistöjen hoidolla on johtaja ja operatiivinen johtoryhmä, joka kokoontuu tarpeen vaatiessa. Kiinteistöjen hoidon henkilöstö jakaantuu taulukon 2 mukaisesti eri toimintoihin. Taulukko 2 Kiinteistöjen hoidon henkilökunnan jakautuminen eri toimintoihin Yksikkö Kiinteistöjen hoito 135 Siivous 301 LVI 38 Yhteensä Keskustelumuistiossa Turun kaupungin talousohjelmassa vuosille (Pukkinen, Mäkinen) todetaan kustannusten olevan kaksinkertaiset verrattuna viimeisiin kilpailutuksiin. 4 Laskettu vuoden 2007 siivouksen henkilöstökuluista. 7

9 Kiinteistöjen hoidosta eläköityy seuraavan 5 vuoden aikana 71 henkilöä. Kiinteistöjen hoidon palveluverkko on laaja muodostuen kaupungin omistuksessa olevista ja toimintaan liittyvistä rakennuksista. Palveluverkon supistaminen on haastattelujen perusteella mahdollista, jos hallintokunnat tekevät muutoksia omassa palveluverkossaan (esim. muodostamalla suurempia yksiköitä) tai jos kaupunki luopuu kohteiden omistuksesta. Toisaalta palveluverkko voi myös laajentua, mikäli toiminta muotoutuu seudulliseksi. Toimintojen ulkoistaminen ja seudullinen yhteistyö muodostuvat jatkossa entistä kiinnostavimmiksi vaihtoehdoiksi organisoida toimintaa myös Kiinteistöjen hoidossa, kun työvoiman saatavuus tulee haastavammaksi ja kilpaillummaksi Ruokapalvelukeskus Katerinki Ruokapalvelukeskus Katerinki aloitti toimintansa kaupunginkanslian alaisena nettoyksikkönä. Ruokapalvelujen toiminta-ajatuksena on tuottaa hyvänmakuista ravitsemuksellisesti oikein koostettua ruokaa. Ruokapalvelukeskuksen toimialalla muita merkittäviä palvelujen tuottajia Turun seudulla ovat Sodexho ja Amica sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ruokapalvelukeskus ei käytä tuotannossaan ulkopuolisia palveluntuottajia. Ruokapalvelukeskuksen asiakkaat kuuluvat pääasiassa Turun kaupunkikonserniin. Lisäksi Ruokapalvelukeskuksella on joitakin yksittäisiä ulkopuolisia asiakkaita, joiden osuus myyntituotoista on arvioitu vähäisiksi. Turun kaupungin kanssa solmittavat palvelusopimukset Mikäli Ruokapalvelukeskus yhdistetään esimerkiksi Kiinteistöjen hoitoon, tulee myös tilaajatoiminnot organisoida uudelleen. Ruokapalvelu on tuotteistanut palvelunsa. Tuotteet voidaan ryhmitellä karkeasti seuraavasti: Päiväkodeissa tuotteet koostuvat aamupalasta, lounaasta ja välipalasta. o Kaksi vaihtoehtoa: ovelle toimitettuna tai jakelu mukaan lukien Sairaalassa ja vanhainkodeissa tuote on ateriapäivä Kouluissa päätuote on lounas Tuotteet on hinnoiteltu edellisvuoden suoritekustannusten perusteella, johon lisätty arvio elintarvikkeiden ja vuokrien hintojen korotuksista. Tuotevalikoimaa on virtaviivaistettu yhtenäistämällä esim. sairaalan ja vanhainkotien ruokalistoja. Asiakkaan tyytyväisyyttä Ruokapalvelukeskuksen palveluihin on tarkoitus seurata erillisin asiakastyytyväisyyskyselyin. Asiakkaan kanssa tehtävät palvelusopimukset ovat tekeillä. Ruokapalvelukeskuksen organisaatio voidaan jakaa kahteen osaan: 8

10 hoiva- ja henkilöstöateriapalvelut (isoja yksiköitä, toimintaa 365 päivää vuodessa, jaksotyöaika) lasten ja nuorten ateriapalvelut (jaettu 11 tiimiä, yhtenäinen ruokalista, ma-pe) Oheisesta taulukosta nähdään Ruokapalvelukeskuksen henkilökunnan lukumäärä ja jakautuminen hallinnon, lasten ja nuorten ateriapalveluiden sekä hoiva- ja henkilöstöpalveluiden välille. Taulukko 3 Ruokapalvelukeskuksen henkilöstön jakaantuminen eri toimintoihin Yksikkö Hallinto 10 Lasten ja nuorten ateriapalvelut 292 Hoiva- ja henkilöstöateriapalvelut 177 Yhteensä 479 Ruokapalvelukeskuksesta eläköityy seuraavan viiden vuoden aikana 96 henkilöä. Ruokapalvelukeskuksen palveluverkko on laaja muodostuen kaupungin eri toimipisteistä (päiväkodit, koulut, vanhainkodit, sairaala, henkilöstöravintolat). Palveluverkon laajuus ei sinänsä ole ongelma, mutta nykyistä tuotantorakennetta voidaan pitää tehottomana. Valmistuskeittiöiden määrää voidaan supistaa olennaisesti nykyisestä muuttamalla valmistuskeittiöitä palvelukeittiöiksi. Tällä hetkellä valmistuskeittiöitä on 94, palvelukeittiöitä kouluissa 13 ja yksi vanhainkoti, jossa ruokapalvelukeskuksen henkilö hoitaa jakelun ja tiskauksen. Lisäksi Ruokapalvelukeskuksella on noin 40 toimituspaikkaa (esim. päiväkoteja ja hoitokoteja), joissa ei ole Ruokapalvelukeskuksen henkilökuntaa eikä keittiötä. Ruokapalvelukeskuksen johtaja tulee päivittämään vuodelta 2005 peräisin olevan keittiöverkkosuunnitelman kuluvan vuoden aikana. Rakenteen muutoksen nähdään edellyttävän muun muassa kuljetusten uudelleen järjestämistä. Ruokapalvelukeskus on haastattelujen perusteella samojen muutosten edessä kuin Talotoimi ja Kiinteistöjen hoito: työvoiman saatavuus on jatkossa entistä haasteellisempaa. Seudullinen yhteistyö on ajankohtainen aihe myös Ruokapalvelukeskukselle. Ennen mahdollista yhteistyötä Ruokapalvelukeskus pyrkii saamaan oman tuotantorakenteensa kilpailukykyiseksi ja tehokkaaksi. 9

11 2.3 Talous Seuraavassa on lyhyesti analysoitu Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen taloudellista tilannetta. Talotoimen ja Kiinteistöjen hoidon luvut perustuvat vuoden 2007 tilinpäätöstietoihin, ja Ruokapalvelukeskuksen luvut vuoden 2008 talousarvioon (aloitti toimintansa nettoyksikkönä ) Tuloslaskelma Liikevaihto Kuviossa 3 on esitelty kunkin organisaation liikevaihdon suuruus. Kuviosta nähdään, että Talotoimi on liikevaihdolla mitattuna kolmesta organisaatiosta suurin. Talotoimen liikevaihdosta (32 milj. euroa) yli puolet muodostuu etupäässä Turun kaupungin Tilalaitoksen investointihankkeista, kunnossapitotöiden suunnittelun osuus liikevaihdosta oli noin neljännes. Talotoimen merkittävin asiakas on Tilalaitos, muita pienempiä ovat mm. Turku Energia, Vesilaitos, hallintokunnat ja liikelaitokset, Kiinteistö Oy Lehtolaakso, TVT-asunnot Oy ja kaupunkikonsernin yhtiöt. Kiinteistöjen hoidon liikevaihdosta (27 milj. euroa) yli puolet muodostuu talonmiestoiminnoista, vajaa kolmannes siivouksesta ja noin kuudesosa kaupungin kiinteistöjen ja asuntoyhtiöiden LVI-töiden uudisrakennuksesta, saneerauksesta ja kunnossapitotöistä. Liikevaihto muodostuu pääosin Tilalaitokselle ja Talotoimen yksiköille myytävistä, sopimuksiin perustuvista palveluista sekä muille hallintokunnille tehdyistä siivouspalveluista ja pääasiassa Talotoimen yksiköille tehtävistä LVI-asennustöistä. Ruokapalvelukeskuksen budjetoidut maksutulot (23 milj. euroa) vuodelle 2008 muodostuvat eri ateriakokonaisuuksien myyntituloista. Liikevaihto muodostuu kouluille, päiväkodeille, ympärivuorokautisille hoitolaitoksille ja palvelukeskuksille sekä henkilöstöruokaloihin tuotetuista aterioista. Liikevaihto Liikevaihto Meur Talotoimi Kiinteistöjen hoito Ruokapalvelukeskus* 23 *) perustuu vuoden 2008 talousarvioon Kuvio 3 Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen liikevaihtojen vertailu 10

12 Kustannusrakenne Alla olevassa kuviossa 4 on kuvattu tarkasteltavien organisaatioiden kustannusrakennetta. Kustannusrakenne Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut Meur Talotoimi Kiinteistöjen hoito Ruokapalvelukeskus Kuvio 4 Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen kustannusrakenteen vertailu Materiaalit ja palvelut voidaan jakaa aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin sekä ostettuihin palveluihin. Aineet, tarvikkeet ja tavarat Talotoimen materiaalikuluista rakennustarvikkeiden osuus on 90%. Kiinteistöjen hoidon puolella suurin kuluerä eli noin 76% kaikista materiaalikustannuksista on kiinteistöjen lämmitys. Ruokahuollon merkittävin erä on elintarvikkeet, jotka kattavat 87% kaikista materiaalien ostoista. Ostetut palvelut Talotoimessa ostettiin vuonna 2007 palveluja 21,5 milj. eurolla, josta n. 19 milj. euroa (90 %) oli aliurakointipalveluita eri korjausrakentamis- ja kunnossapitohankkeissa. Kiinteistöjen hoito ostaa palveluita 4,4 milj. eurolla vuodessa, josta noin neljäsosa on kunnossapitopalveluita. Kaupunginhallitus asetti Kiinteistöjen hoidon siivouspalveluille rajoitteen, jonka mukaan 20 % siivouspalveluista voidaan ulkoistaa. Ruokapalvelukeskuksella ostettujen palveluiden määrä on 1,3 milj. euroa, johon sisältyy muun muassa kuljetuspalvelut. 11

13 Henkilöstökulut Henkilöstökulujen osuus organisaatioissa vaihtelee huomattavasti kuten kuviosta 4 nähdään. - Talotoimessa ostettujen palveluiden suuruus pienentää henkilöstökuluja verrattuna tilanteeseen, jossa palvelut tuotettaisiin itse - Kuviossa korostuu Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen palveluiden työvoimavaltaisuus - Ruokapalvelukeskuksessa henkilöstökulut muodostavat 55 prosenttia kustannuksista. Tavoitteena on henkilöstökulujen osuuden pienentäminen 40 prosenttiin. Muut kulut Muut kulut sisältävät lähinnä koneiden ja laitteiden vuokria: Talotoimella 0,6 milj. euroa ja Kiinteistöjen hoidolla 0,5 milj. euroa. Ruokapalvelukeskuksen kiinteiden koneiden ja laitteiden vuokrat sisältyvät sisäiseen vuokraveloitukseen Tase Talotoimen ja Kiinteistöjen hoidon taseet ovat melko yhteneväiset. Varat muodostuvat lähinnä rahoista ja pankkisaamisista (94-98 % taseen loppusummasta). Rahojen ja pankkisaamisten sijoituksesta huolehtii kaupungin keskitetyt rahoitustoiminnot. Pysyviä vastaavia ei juuri ole, sillä koneet ja laitteet hankitaan leasing-rahoituksella. Velat muodostuvat pääasiassa lyhytaikaisesta korottomasta vieraasta pääomasta (osto-, siirtoja muut velat). Talotoimen taseen loppusumma on 4,4 milj. euroa ja Kiinteistöjen hoidon 4,0 milj.euroa. Alla olevissa kuvioissa 5 ja 6 on esitelty Talotoimen ja Kiinteistöjen hoidon taseen vastaavan ja vastattavan rakenteet. Ruokapalvelukeskukselle ei ole laadittu omaa tasetta, sillä se on kaupungin nettoyksikkö. Talotoimi - taseen vastaavaa 95 % Rahat ja pankkisaamiset Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset Aineelliset hyödykkeet Kiinteistöjen hoito - taseen vastaavaa 98 % Rahat ja pankkisaamiset Lyhyt- ja pitkäaikaiset saamiset 0,39 % 5 % 2 % Kuvio 5 Taseen vastaavan rakenne Talotoimessa ja Kiinteistöjen hoidossa 12

14 Talotoimi - taseen vastattavaa Oma pääoma Lyhytaikainen vieraspääoma Kiinteistöjen hoito - taseen vastatattavaa Oma pääoma Lyhytaikainen vieraspääoma 91 % 92 % 9 % 8 % Kuvio 6 Taseen vastattavan rakenne Talotoimessa ja Kiinteistöjen hoidossa 2.4 Markkinoilla toimivat palvelun tuottajat Yksityisen sektorin palvelun tuottajat, jotka tuottavat samankaltaisia palveluita kuin Talotoimi, Kiinteistöjen hoito ja Ruokapalvelukeskus, muodostavat usein laajoja täyden palvelun kokonaisuuksia. Lähtökohtana on, että asiakas voi hankkia kaiken tiloihinsa tarvitseman samalta tarjoajalta koko tilan elinkaaren ajan. Kokonaispalveluiden tarjoamisella yritykset pyrkivät tukemaan brändinsä näkyvyyttä ja kasvattavat sen arvoa. Laajalla palvelutarjonnalla yritykset pystyvät yhdistelemään henkilöstönsä toimenkuvia ja muodostamaan niistä uusia mielekkäitä ja kustannustehokkaita kokonaisuuksia. Toimitilapalveluista (tai tilapalveluista) puhuttaessa keskeisimpinä kokonaisuuksina nähdään ns. läsnäolopalvelut, joihin kuuluvat mm. siivous, ravintolapalvelut, vahtimestaripalvelut, turvapalvelut, aulapalvelut ja toimistopalvelut. Oheiseen taulukkoon on koottu joitakin markkinoilla toimivia palveluntarjoajia, joiden palvelut ovat lähellä Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen nykyistä palvelutarjontaa. Taulukosta nähdään, että palvelukokonaisuudet voivat olla suhteellisen laajoja. Esimerkiksi ISS-palvelut tarjoavat palveluja rakennuttamisen asiantuntijapalveluista siivous- ja ruokailupalveluihin. 13

15 Oheisen taulukon 4 tiedot on kerätty yritysten www-sivuilta. Taulukko 4: Palveluntarjoajat ja palvelut Yritys Toiminnot Kuvaus Toiminta-ajatus ISSpalvelut SOL Sodexho Kiinteistöpalvelut Suunnittelupalvelut Rakennuttaminen Ruokailupalvelut Siivouspalvelut Turvallisuuspalvelut Tekniset palvelut Vahinkosaneeraus Toimitilapalvelut Tilamuutospalvelut Teollisuuspalvelut Siivouspalvelut Kiinteistöpalvelut Toimitilapalvelut Pesulapalvelut Asiakaspalvelut Kiinteistöpalvelut Toimitilapalvelut Kiinteistönhoito- ja huoltopalvelut Ympäristöpalvelut Elintarvikehygienia Sairaalapalvelut Arkkitehti-, rakenne- ja sisustussuunnittelu Kiinteistöjen investointipalvelut, Rakennuttaminen, Suunnittelupalvelut, Kiinteistöjen käytönohjaus, Tilamuutospalvelut ISS Ruokailupalvelut tarjoaa monipuolisia sopimusruokailu-palveluita yrityksille, yhteisöille ja oppilaitoksille. Ylläpitosiivouksen lisäksi kaikki toimistojen perussiivoustyöt, kuten ikkunanpesut, lattioiden peruspesut sekä esim. keittiö- ja saniteetti-tilojen siivoukset Turvallisuusratkaisuja, jotka perustuvat tietotekniikkaan, turvateknologiaan ja henkilökohtaiseen läsnäoloon. IV-tekniikka, Kiinteistökorjaus, Kylmätekniikka, Modernisointi, Paloturvallisuus, LVVtekniikka, Rakennusautomaatio, Sähkötekniikka, Tele- ja turvajärjestelmät, Kohdekohtaiset ratkaisut ISS Vahinkosaneeraus saattaa kiinteistön nopeasti takaisin käyttökuntoon. Kartoitus ja kuivauspalvelut sekä lämmitys- ja palovaurioiden saneerauspalvelut tarjoavat materiaalit ja resurssit vahinkokorjauksen vaiheisiin vahingon kartoituksesta korjaukseen Resursseja jokapäiväisiin tukipalvelutehtäviin, kuten aula- ja vastaanottopalvelujen sekä puhelinvaihteen, postituksen, kopioinnin ja kuljetusten hoitamiseen. Muutoksen hallinta yrityksille ja yhteisöille, Tila- ja kalustussuunnittelu, Kalusteasennus, Muutosrakentaminen. Teollisuuden ja kiinteistöjen raskaisiin puhdistus- ja kunnossapitotyöt Siivouspalvelut toimii peruspalveluina, jonka lisäksi sopimukseen on helppo liittää toimitilapalveluja. SOL Kiinteistöpalvelut on palveleva kiinteistönhoidon, ilmanvaihtojärjestelmien puhdistamisen ja korjausrakentamisen moniosaaja. SOL Korjausrakentamispalveluihin kuuluvat muun muassa liike- ja toimistotilamuutokset ja erilaiset huoltokorjaus- ja maalaustyöt. Aula-, postitus- ja lähettipalveluja, kokouspalveluja, kahvi- ja juoma-automaattien täyttöä ja huoltoa, turvapalveluita, vaihtomattopalveluja, pesutilojen hygieniapalveluja, viherpalveluja. Art cuisine, Autonpesu, Hieronta, Kahvila, Kauppa, Kuntosali, Mukaanmyynti, Pesula, Ravintolapalvelut, Suutari, Vierastarjoilut Tekninen huolto, Tuholaistorjunta, Ulkoalueiden hoito Arkistointi, Aulapalvelut, Hygieniatuotteet, Kopiointi, Lähetti, Peruspesut, Pesulapalvelut, Postitus, Puhelinvaihdepalvelut, Siivouspalvelut, Toimistoisäntä, Toimistotarvikepalvelut, Toimitilajohtaminen, Vahtimestari, Vaihtomattopalvelut, Viherkasvipalvelut Yksi riittää palveluratkaisut ISS on maan johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Vahvuutena laaja palvelutarjonta yksittäisistä palveluista palvelukokonaisuuksiin sekä koko maan kattava toiminta. Tarjoaa asiakkaan tarpeen mukaisesti aina palvelukokonaisuuden, joko tuottamalla palvelun itse tai luotettavien verkostokumppaneidensa avulla. Voi vastata kaikista toimitilaan liittyvistä palvelutoiminnoista. Näin asiakasorganisaatio voi täysillä keskittyä omaan liiketoimintaansa. Kaikissa palveluissa on yhteistä tinkimätön työn jälki sekä kustannustehokkuus. 14

16 YIT Palveluihin kuuluvat uudet asumisen alueet kokonaisuutena tai kehittyvä kaupunkikeskusta kiinteistöineen, liikenneväylineen, tietoverkkoineen, kuin myös historiallinen vesi- ja ympäristötekniikka. Rakennusliikkeet Rakentamisen ratkaisut Kiinteistöjen ylläpitopalvelut Turvajärjestelmät Talotekniset ratkaisut Veden- ja jätteenkäsittely Infrastruktuurin toteutus ja ylläpito Rakentaminen Korjausrakentaminen YIT Turva myy asiantuntijapalveluja turvallisuusjohtamiseen. Turvaratkaisut muodostuvat palveluista ja järjestelmistä. Talotekniset kokonaisratkaisut muodostuvat järjestelmistä ja palveluista Uudisrakennus, Peruskorjausurakat, Liiketilatuotanto, Teollisuustilatuotanto, Varastohallit, Julkisivusaneeraukset, Asuntotuotanto, Talonrakentaminen, Infrarakentaminen, Talotekniikka, Rakennustuotteet Eri rakennusliikkeet tarjoavat palveluitaan rakentamiseen ja korjausrakentamiseen liittyen 2.5 Tilapalveluratkaisut eräissä kaupungeissa Kaupunkien toimitilapalveluiden kehittymiseen ovat vaikuttaneet toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset. Markkinoilla olevan toimintamallin mukaan yritykset toimittavat asiakkaalle yhä useammin yhdellä sopimuksella ruoka-, siivous- ja kiinteistöhuollon palveluja. Usein uuden kokonaisvaltaisia tilapalveluja tuottavan toimintayksikön perustamisella haetaan tehokkuutta omaan toimintaan, jotta oma tuotanto pysyisi kilpailukykyisenä ja vastaisi asiakkaan tarpeisiin. Esimerkiksi Järvenpäässä perustellaan kiinteistöhuolto-, puhtaanapito- ja ravitsemuspalveluiden yhdistämistä sillä, että halutaan tarjota asiakkaalle kaikkien kyseisten palveluiden helppo saatavuus ja taata, että asiakkaalla on mahdollisuus keskittyä perustehtäväänsä. Yhdellä sopimuksella asiakkaan on mahdollista sopia monista omaa toimintaansa tukevista palveluista. Samoihin tiloihin liittyvien palveluiden yhdistäminen koetaan luontevaksi nimenomaan tilojen kokonaisvaltaisen suunnittelun ja käytön näkökulmasta. Esimerkiksi Vantaalla perustetun tilakeskuksen taustalla on mm. ajatus siitä, että korjausrakentaminen, kiinteistönhuolto ja siivous ovat kaikki tulosalueita, jotka vaikuttavat siihen, että asiakkaiden käytössä olevat tilat ovat terveelliset ja turvalliset. Kaikkien on pelattava hyvin yhteen. Henkilöstön kannalta toimenkuvien yhdistämisestä seuraavan työn monipuolistumisen nähdään lisäävän eri tehtävien kiinnostavuutta. Tavoitteena on kehittää henkilöstön moniosaajuutta. Usean eri yksikön toiminnan yhdistämisen nähdään myös merkitsevän mahdollisuutta kehittää työtä ja työskentelytapoja, sekä poistaa mahdollisia työskentelyn päällekkäisyyksiä. 15

17 Oheisen taulukon 5 tiedot on kerätty kaupunkien omilta www-sivuilta. Taulukko 5 Eräiden kaupunkien tilapalvelujen organisoimismalleja Kaupunki Liikelaitoksen Sisältyvät toiminnot Toiminta-ajatus nimi Vantaa Tilakeskus Kiinteistön johto Hankepalvelut (sis.hankevalmistelut, korjausrakentamisen ja rakennuttamisen) Kiinteistöpalvelut Siivouspalvelut Ateriapalvelut Talous- ja hallintopalvelut Järvenpää Toimitilapalvelut Kiinteistöhuoltopalvelut - investointikohteet - korjausrakentaminen Puhtaanapitopalvelut Ravitsemuspalvelut Savonlinna Toimitilapalvelu Ruokapalvelut Asiakaskohtaiset kiinteistöhuolto-, puhtaanapito- ja ravitsemuspalvelutiimit - laitoshuoltajat - ruokapalveluhenkilöstö - vahtimestarit - kunnossapito- ja huoltohenkilöstö Rakentaminen Korjaus Huolto Siivous Toimisto Ruokapalvelu on Liikelaitosten keskuksen alainen yksikkö, joka valmistaa ja tarjoaa ateriapalveluja kaupungin yksiköille sekä muille sidosryhmille. Asiakas-palveluntuottaja -mallin toteuttaminen siten, että toimialat ovat asiakkaita ja tilakeskus toimitilapalveluiden kokonaisvaltainen tuottaja. Tuottaa kaikki asiakkaan tarvitsemat palvelut yhdellä sopimuksella - vastaa palveluiden järjestämisestä kokonaistaloudellisesti ja kilpailukykyisesti - vastaa henkilöstön koulutuksesta ja kehittämisestä - huolehtii tuotteistamisesta ja palvelupakettien suunnittelusta Vammala Tilakeskus Rakennuttamispalvelut Tilapalvelut Ruoka- ja siivouspalvelut (erillispalveluina) Vaasa Talotoimi Vaasan siivouspalvelut (nettoyksikkö) Vaasan ruokapalvelut Kiinteistöhallinto Kiinteistön ylläpito (hoito ja kunnossapito) Rakentaminen Keskitetty siivoustoimi vastaa kaupungin kiinteistöjen ja toimitilojen siivouksista. Tarkoituksena on järjestää kaupungin toimielinten käyttöön tarkoituksen mukaiset ja hyvätasoiset toimitilat kilpailukykyiseen hintaan ja huolehtia kaupungin rakennusomaisuuden arvon säilyvyydestä ja tuottavuudesta. Talotoimen ohjausmalli on asiakkuuslähtöinen asiakas-palvelu -tuottajamalli. Kaupungin palvelutuotannon järjestäjien tarvitsemat toimitilat tuotetaan omasta tilakannasta tai ulkoa vuokratuista tiloista tyytyväisille asiakkaille edullisesti, lisäarvoa tuottaen. Siivous ja ruokapalvelut ovat erillään omissa organisaatioissaan. 16

18 Oulu Tilakeskus Oulu Comac Oulun Ateria Investointi- ja perusparannusohjelmiin sisältyvien kohteiden rakennuttaminen, suunnittelu ja ylläpito Kiinteistönhoidon järjestäminen Vuosikorjaukset Peruskorjaus- ja kunnossapito-ohjelmat Siivoustyön tuottavuus on noussut 13 % vuosina , samalla kun yksikköhinnat eivät ole juuri nousseet ja asiakastyytyväisyys pysynyt samana Aterian hinnat eivät nousseet viiteen vuoteen, vaan työntuottavuus noussut Oulussa on hyödynnetty tilaajatuottajamallia ja liikelaitosmallia siten, että tavoitteena on ollut saada aikaan pysyviä säästöjä ja pysyviä muutoksia toimintakulttuurissa sekä lisätä kaupungin organisaation kilpailukykyä tuottamalla palvelut taloudellisesti kevyemmällä organisaatiolla. Liikelaitoksiksi muutettujen tuotantoyksikköjen toiminnan yhtenä tehostamismotiivina on ollut, että sopeutusajan jälkeen valtuuston päätöksellä palvelut on mahdollista kilpailuttaa. 17

19 3 Turun kaupungin Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen asema liikelaitoksena 3.1 Liikelaitostamisen edellytykset Komission ns. Destia-päätös Kunnallisten liikelaitosten asema on joutunut uudelleenarvioinnin kohteeksi mm. komission ns. Destia-päätöksen vuoksi. Sen taustalla on EY:n perustamissopimuksen 87 artikla, jonka mukaan jäsenvaltion myöntämä taikka valtion varoista muodossa tai toisessa myönnetty tuki, joka vääristää tai uhkaa vääristää kilpailua suosimalla jotain yritystä tai tuotannonalaa, ei sovellu yhteismarkkinoille, siltä osin kuin se vaikuttaa jäsenvaltioiden sisäiseen kauppaan. Destia-päätöksessään K (2007) 6073 Komissio katsoi, että Suomen myöntämä siirtymäkauden tuki, jonka tavoitteena oli helpottaa Tieliikelaitoksen sopeutumista uuteen kilpailuympäristöön, ei vääristänyt kilpailua kohtuuttomasti. Sen sijaan kiellettyä valtiontukea oli liikelaitoksen konkurssisuoja ja poikkeava verokohtelu. Komission päätöksen on katsottu koskevan myös kunnallisia liikelaitoksia. Edellä todetun kilpailuneutraliteetin näkökulmasta liikelaitosmuotoa arvioitaessa on selvitettävä harjoittaako liikelaitos liiketoimintaa sillä tavoin, että se toimii markkinoilla kilpailutilanteessa osakeyhtiöiden ja muiden yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa, vai liikelaitos ei toimi kilpailutilanteessa markkinoilla, vaan hoitaa liiketaloudellisia periaatteita noudattaen sellaisia tehtäviä, joita kunta voisi kilpailuneutraliteettia vaarantamatta hoitaa omana tehtävänään liikelaitosta perustamatta. Liikelaitoksen, joka ei toimi markkinoilla, tunnusmerkkeinä voidaan pitää mm. sitä, että liikelaitos ei ole elinkeinoharjoittaja. Silti liikelaitos voi hoitaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaan kunnan lakisääteisiä tehtäviä tai kunnan yleiseen toimialaan kuuluvia tehtäviä tai lakisääteisiin tehtäviin kiinteästi ja välittömästi liittyviä tukipalveluja; kunnan sisäisiä palveluja omistajakunnalle (in-house), tai kuntien yhteistoiminnan tehtäviä, jossa tuotetaan palveluja vain jäsenkunnille. Liikelaitos, joka toimii markkinoilla, on elinkeinonharjoittaja. Sen toimialana ovat palvelut, joilla ei ole erityistä lakisääteistä perustaa tai joita yksityisetkin hoitavat ja liikelaitos harjoittaa liiketoimintaa, jossa toiminta rahoitetaan ainakin pitkällä aikavälillä tulorahoituksella tai palveluja myydään kunnan tai kuntayhtymän ulkopuolelle tai hinnoittelu on markkinaehtoista siten, että asiakassuhde on sopimusperustainen ja asiakkaalla on tilaajana harkintavaltaa. EY:n Destia-päätös saattaa tulevina vuosina aiheuttaa sen, että kilpailuilla markkinoilla toimivat kunnalliset liikelaitokset joutuvat elinkeinotulostaan verovelvollisiksi ja että ne menettävät kuntaa vastaavan insolvenssiasemansa. Destia-päätöksen implementointi Suomessa edellyttää lainsäädännöllisiä muutoksia. 18

20 Kuntaliitto valmistelee parhaillaan kuntien käyttöön arviointikriteerit, joiden avulla kunnat voivat itse arvioida liikelaitostensa toiminnan kilpailuneutraliteetin näkökulmasta Kuntalain uudet säädökset Laki kuntalain muuttumisesta (He263/2006) tuli voimaan Uudistetussa kuntalaissa määritellään lain tasolla kunnallinen liikelaitos ja säädetään kunnallisen liikelaitoksen hallinnon, toiminnan ja talouden perusteista. Uudistuksen tavoitteena on: Jäntevöittää liikelaitosten toimintaa Lisätä liikelaitosten toiminnan läpinäkyvyyttä Selkeyttää liikelaitosten yleistä asemaa markkinoilla Luoda liikelaitos -yhteisömuodosta varteenotettava vaihtoehto osakeyhtiölle. Kunnallinen liikelaitos tarkoittaa käsitteenä joko kunnan tai kuntayhtymän yksin tai kuntien isäntäkuntamallin mukaisesti perustamaa liikelaitosta tai kuntien ja kuntayhtymien yhteistä tehtävää varten perustamaa liikelaitosta. Kunnallinen liikelaitos nimikettä voi jälkeen käyttää vain uuden lain mukaiset edellytykset täyttävä kunnallinen liikelaitos, jonka perustamisesta on tehty erillinen päätös lain voimaantulon jälkeen. Käytännössä tämä edellyttää, että myös jo perustettujen liikelaitosten osalta on tehtävä liikelaitoksen perustamispäätös ennen , mikäli toiminnan halutaan jatkuvan katkeamattomasti kunnallisena liikelaitoksena. Perustamispäätöksen yhteydessä liikelaitokselle on vahvistettava johtosääntö, valittava johtokunta ja liikelaitoksen johtaja. 3.2 Kunnallisen liikelaitoksen perustaminen Kunnallinen liikelaitos voidaan perustaa (1) liiketoimintaa tai (2) muuta liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavaa tehtävää varten. Kunnalliselle liikelaitokselle voidaan antaa liiketaloudellisten periaatteiden mukaan hoidettavia tehtäviä, vaikka ne kaikilta osin eivät täytäkään liiketoiminnan tunnusmerkkejä. Seuraavassa on lueteltu tyypillisiä liiketoiminnan tunnuspiirteitä sekä tarkasteltu Talotoimen, Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen nykyistä toimintaa suhteessa kunnalliselle liikelaitokselle asetettuihin vaatimuksiin. (1) Liiketoiminnan tunnuspiirteet Liiketoiminnan kannattavuus. Liiketoiminnalla tarkoitetaan tehtävää, joka liikelaitoksen näkökulmasta on kannattavaa siten, että varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan pitkällä aikavälillä omalla tulorahoituksella. Talotoimen liikeylijäämä vuonna 2007 oli 0,3 milj. euroa. Investointeja ei tilikaudella ollut. Suunnitelman mukaisten poistojen ja investointien merkitys Talotoimessa on vähäinen, sillä palvelutuotannossa tarvittava käyttöomaisuus hankitaan pääsääntöisesti leasing-rahoituksella. Valtuusto ei ole asettanut tuottotavoitetta Talotoimen sijoitetulle peruspääomalle, ainoastaan tulostavoitteen. Tulostavoite vuodelle 2008 on 0,205 milj. euroa. Kiinteistöjen hoidon liikeylijäämä oli 0,3 milj. euroa vuonna Investointimenoja ei tilikaudella ollut, sillä palvelun tuottamiseen tarvittavat koneet ja laitteet hankitaan pääsääntöisesti leasing-rahoituksella. Valtuusto ei ole asettanut tuottotavoitetta Kiinteistöjen hoidon sijoitetulle peruspääomalle, ainoastaan tulostavoitteen. Tulostavoite vuodelle 2008 on 0,231 milj. euroa. 19

21 Ruokapalvelukeskus Katerinki aloitti toimintansa Turun kaupungin sisäisenä, palveluja tuottavana nettoyksikkönä. Vuoden 2008 talousarvio osoittaa 0,5 milj. euron suuruista alijäämää. Jatkossa varsinaisen toiminnan tuottojen on tarkoitus kattaa varsinaisesta toiminnasta syntyvät kulut sekä suunnitelman mukaiset poistot. Mikäli Ruokapalvelukeskus liitetään osaksi uutta liikelaitosta, koskevat vaatimukset investointien rahoituksesta ja sijoitetun pääoman tuotosta luonnollisesti myös Ruokapalvelukeskusta. Myynti muille kuin kunnan omille toimintayksiköille on merkittävää. Talotoimen asiakkaat kuuluvat Turun kaupunkikonserniin. Asiakkaita ovat Tilalaitos (pääasiakas), kaupungin muut liikelaitokset, hallintokunnat, TVT-asunnot Oy ja Kiinteistö Oy Lehtolaakso. Kiinteistöjen hoidon asiakkaita ovat Tilalaitos, Talotoimi, hallintokunnat ja asuntofuusioyhtiöt eli Turun kaupunkikonserniin kuuluvia toimijoita. Ruokapalvelut tuottaa palveluja pääasiassa Turun kaupunkikonserniin kuuluville tahoille: mm. päiväkodeille, kouluille, vanhustenkodeille, sairaalalle ja henkilöstölle. Ulkopuolelle tuotetut palvelut ovat vähäisiä. Toiminta on markkinaehtoista siten, että asiakassuhde perustuu sopimukseen ja että asiakkaalla on palvelun tilaajana harkintavaltaa. Lisäksi liiketoiminnan suoritehinnoittelussa voitaisiin soveltaa kustannusvastaavuuden lisäksi markkinahintaa. Asiakassuhteet perustuvat sopimuksiin: vuosisopimuksiin tai yksittäisiin toimeksiantokohtaisiin sopimuksiin. Asiakkaalla on mahdollisuus vaikuttaa palvelun sisältöön ja laatuun. Esimerkiksi kiinteistöjen hoidossa palvelun laatu ja tuotteet määritellään yhdessä asiakkaan kanssa ja esitetään palvelusopimuksissa sekä tuotantosuunnitelmissa. Toisaalta tehdyt päätökset, esimerkiksi kaupunginhallituksen päätös ulkoistuksen osuudesta palvelutuotannossa, rajoittaa asiakkaan/tilaajan harkintavaltaa palvelun tuottajan valinnassa. Tuotteiden hinnoittelu on kustannusperusteista, ja tuotteiden hinnat pyrkivät vastaamaan markkinahintoja. Saadun selvityksen mukaan mm. Talotoimen projektien hinnoittelukäytäntö vastaa yksityisen sektorin käytäntöä. Sen sijaan esimerkiksi Kiinteistöjen hoidon siivouspalvelujen hinnat ovat markkinahintoja merkittävästi korkeammat. Tulevien vuosien tavoitteena on tehostaa toimintaa ja kuroa hintaero noin 18 prosenttiin, mikä vastaa kunnallisen ja yksityisen sektorin välistä eroa henkilöstön palkkatasossa. Ruokapalvelujen tuotteiden hinnoittelu ja niiden vertailu alalla toimivien kilpailijoiden hintoihin täsmentyy kuluvana vuonna. Erityisiä hinnoitteluperusteita tai kaupungin tukea edellyttäviä viranomaistehtäviä ei tarkasteltavilla liikelaitoksilla ja yksiköillä ole. (2) Muut liiketaloudelliset periaatteet Toiminta voi olla liiketaloudellisten periaatteiden mukaan järjestettyä silloin, kun tulojen on tarkoitus kattaa tehtävien suorittamisesta aiheutuvat menot. Tämä edellyttää toiminnan kirjanpidollista eriyttämistä, tuote- ja kustannuslaskentaa sekä siihen perustuvaa hinnoittelua. Kirjanpidollinen eriyttäminen: - Liikelaitokset laativat kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ja kaupunginhallituksen ohjeiden mukaan erillisen tilinpäätöksen. Sen sijaan Ruokapalvelukeskusta seurataan kuten muitakin kaupungin nettoyksiköitä. 20

22 - Turun liikelaitoksien talousarvio ja -suunnitelma on kunnan talousarvion ja -suunnitelman erillinen osa. Liikelaitoksia sitovia meno- ja tuloeriä kunnan talousarviossa ovat korvaus kunnan sijoittamasta pääomasta, kunnan toimintaavustus kunnalliselle liikelaitokselle sekä kunnan pääomasijoitus liikelaitokseen ja liikelaitoksen pääoman palautus kunnalle. - Liikelaitokset ovat toimintakertomuksessaan esittäneet selvityksen liikelaitokselle asetettujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisesta. Palvelujen tuotteistaminen ja niiden hinnoittelu - Palvelut on tuotteistettu. - Palvelujen hinnoittelu perustuu joko projektikohtaiseen hinnoitteluun tai tuotekohtaiseen hinnoitteluun. Hinnoittelu on kustannusperusteista. Kustannuslaskennan tarkkuutta ja läpinäkyvyyttä voidaan edelleen kehittää. - Ruokapalvelukeskuksen hinnoittelu täsmentyy kuluvan vuoden aikana. Toiminnan johtaminen on ammattimaista liikkeen tai liikelaitoksen johtamista. Kunnallisella liikelaitoksella tulee olla johtokunta, joka ohjaa ja valvoo liikelaitoksen toimintaa. Johtokunta vastaa liikelaitoksen hallinnon ja toiminnan sekä sisäisen valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä. Myös johtokunnan jäseniltä vaaditaan ammatillista osaamista johtaa ja valvoa liikelaitoksen toimintaa. Talotoimella ja Kiinteistöjen hoidolla on nimetty johtaja, samoin Ruokapalvelukeskuksella. Kummassakin liikelaitoksessa toimii eri toimintojen vastaavista henkilöistä muodostettu johtoryhmä, joka kokoontuu tarvittaessa. Ruokapalvelukeskuksen johtoryhmä kokoontuu säännöllisesti kerran kuussa. Nykyisissä organisaatioissa ei ole lain tarkoittamaa liikelaitoksen johtokuntaa. Kunnan liikelaitoksen tehtävistä määrätään johtosäännöissä. Johtosäännöissä määritellään lisäksi liikelaitoksen organisaatio ja sen toimivalta sekä muut hallintoon ja talouteen liittyvät asiat. Johtosäännöt on laadittava tai päivitettävä liikelaitoksen perustamisen yhteydessä. Muita huomioon otettavia seikkoja Liikelaitoksen nimessä tulee olla sana liikelaitos. 21

23 4 Toimintojen yhdistäminen Tarkasteltaessa eri organisoitumisvaihtoehtoja lähdetään tässä selvityksessä siitä, että kaupungin taseyksikkönä jatkaminen tai sellaiseksi palaaminen ei ole tavoiteltavaa toiminnan tehostamisen, seudullisen laajentumisen tai kilpailukyvyn lisäämisen näkökulmasta. Kiinteistö- ja tilapalvelualalla palveluntuotannosta huolehtii yhä useammin kunnallinen liikelaitos. Liikelaitosmalli on osoittautunut onnistuneeksi tuottavuuden kasvun ja palvelutuotannon tehostamisen näkökulmasta. Esimerkiksi Oulussa havaittuja tuloksia liikelaitosmallin hyödyntämisestä ovat kustannustietoisuuden paraneminen koko organisaatiossa, palvelutuotannon kustannustehokkuuden ja tuottavuuden parantuminen, palvelujen laadun pysyminen entisellään tai parantuminen, laajenevan palvelutuotannon kilpailuttaminen sekä henkilöstön ja johdon työmotivaation parantuminen. 4.1 Toiminnalliset yhtymäkohdat Toiminnalliset yhtymäkohdat muodostuvat eri tehtävänkuvien läheisistä rajapinnoista tai tehtävänkuvien mahdollisesta yhdistämisestä. Oheisessa kuviossa 7 on tarkasteltu toiminnallisia yhtymäkohtia. Talouspalvelukeskuksen palvelut Liikelaitos Liikelaitos Taseyksikkö Talotoimi - Suunnittelu - Kunnossapito - Asiantuntijapalvelut - Hallintopalvelut - Korjausrakentaminen Kiinteistöjen hoito - Talonmiespalvelut - Yleishoito ja valv. - Turvallisuus - Huoltotoiminnot - Ulkoalueiden hoito - Siivouspalvelut - LVI-palvelut Kuvio 7 mahdolliset toiminnalliset yhtymäkohdat Ruokapalvelukeskus - Ruuan valmistus - Ruuanjakelu 1) Korjausrakentaminen ja LVI-järjestelmien kunnossapitotyöt yhdistetään. Kaikki taloihin liittyvä korjausrakentamissubstanssi keskitetään samaan yksikköön. 2) Siivouksen ja ruuanjakelun yhdistäminen henkilöstön toimenkuvissa Siivouksen ja ruuanjakelun tehtäviä ja toimenkuvia yhdistämällä voidaan järkevämmin rakentaa kokopäiväisiä tehtäväkokonaisuuksia. 3) Talotoimen kunnossapidon ja Kiinteistöjen hoidon huoltotoimintojen välinen läheinen yhteys edistää kiinteistöjen elinkaariajattelua (mm. kunnossapidon suunnitelmallisuuden lisääminen). 22

24 4.2 Organisoitumisvaihtoehdot Tässä luvussa kuvatuille vaihtoehdoille yhteistä on, että - Kaikki organisaatiot toimivat kunnallisina liikelaitoksina - Yhteistyötä lisätään siivouspalveluiden (301 henkilöä) ja ruokahuollon (479 henkilöä) välillä - Nykyisin Kiinteistöjen hoidossa olevat LVI-palvelut (38 henkilöä) liitetään Talotoimen korjausrakentamisyksikköön (62 henkilöä) - Hallintopalvelut keskitetään esim. kaupunkikonsernin palvelukeskuksiin tai yhteisiin erityisosaamisyksikköihin. - Osa asiantuntijapalveluista keskitetään (esim. logistiikka ja hankinta) yhteisiin yksiköihin. Toiminnallinen yhdistäminen on mahdollista toteuttaa erilaisissa organisoitumisvaihtoehdoissa. Tähän lukuun olemme kuvanneet vaihtoehtoja ja koonneet yhteen niiden vahvuuksia ja heikkouksia palvelujen tuottajan, loppukäyttäjän ja omistajan näkökulmasta tarkastelutuna. 23

25 Vaihtoehto 1 Toiminta organisoidaan kolmeksi kunnalliseksi liikelaitokseksi, joilla on kullakin oma johto ja johtokunta. Ruokapalveluiden ja siivouspalveluiden yhteistyötä kehitetään. Organisoitumisvaihtoehto 1 Mahdollisesti samoja henkilöitä Johtokunta Johtokunta Johtokunta Talotoimi (212 hlöä) Liikelaitoksen johto Kiinteistöjen hoito (436 hlöä) Liikelaitoksen johto Ruokapalvelukeskus (479 hlöä) Liikelaitoksen johto Palvelukeskusten tms. hyödyntäminen Hallintopalvelut Asiantuntijapalvelut - Korjausrakentaminen ja LVI-palvelut - Suunnittelu - Kunnossapito - Asiantuntijapalvelut - Talonmiespalvelut Yleishoito ja valv. Turvallisuus Huoltotoiminnot Ulkoalueiden hoito - Siivouspalvelut - Ruokapalvelut Kuvio 8 Organisoitumisvaihtoehto 1 Oheiseen taulukkoon on koottu organisoitumismallin vahvuuksia ja heikkouksia Taulukko 6 Vaihtoehdon 1 vahvuudet ja heikkoudet Vaihtoehto 1 Palvelun tuottaja Loppukäyttäjä Omistaja Vahvuudet - Liikelaitos organisointimuotona luo läpinäkyvyyttä ja lisää kustannustietoisuutta Heikkoudet - Organisaatioiden välinen raja-aita Kiinteistöjen hoidon ja Ruokapalvelukeskuksen välillä ei häviä, joten yhteistyön hyödyt jäävät pieniksi - Kolmen erillisen liikelaitoksen päällekkäiset hallinnolliset rakenteet - Liikelaitostamisen luoma toiminnan läpinäkyvyyden lisääntyminen (Ruokapalvelukeskus) mahdollistaa hintavertailun kilpailijoihin - toiminnan vain osittainen uudelleenorganisoituminen ei optimoi kustannussäästöjä - Kilpailukyvyn vahvistaminen mahdollista perustetuissa liikelaitoksissa - Ohjaus ja valvonta järjestettävä erikseen kullekin liikelaitokselle - Maksimaaliset kustannussäästöt jäävät saavuttamatta 24