Tillsammans rider vi ut stormen. Yhdessä selviydymme myrskystä LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 2/2009

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tillsammans rider vi ut stormen. Yhdessä selviydymme myrskystä LEDARE PÄÄKIRJOITUS STADEN/KAUPUNKI 2/2009"

Transkriptio

1

2 LEDARE Tillsammans rider vi ut stormen Jakobstad har,som en stad med 357 år på nacken, haft flera både upp och nedgångar i sin historia. Just nu befinner vi oss mitt i en av de större ekonomiska vågdalarna i vår historia. Vi är i Jakobstad långt ifrån ensamma. Många orter har drabbats betydligt hårdare. Världsekonomin har inte sett något motstycke på över 60 år. Det brukar heta att efter regn kommer sol. Vi Jakobstadsbor är ett segt släkte. Vi har kommit igen tidigare och vi kommer att komma igen nu också. Mitt i denna lågkonjunktur har vi samtidigt en av de största byggnadsaktiviteterna i Jakobstads historia. Nu byggs Campus, statens nya ämbetshus och Strengbergs. Denna lista kommer i en nära framtid att kompletteras med affärsprojekt. Detta bådar gott för framtiden. Mikael Jakobsson, Foto/Kuva: P. Salonen Nu gäller det att rida ut stormen. Den kommunala ekonomin i hela landet, och Jakobstad utgör inget undantag, har ett par mycket svåra år framför sig. I detta läge gäller det att se längre än sin egen näsa. Det krävs med andra ord praktisk solidaritet. Stadens både politiska- och tjänstemannaledning har sagt att fast anställd personal inte skall sägas upp. Det står vi fast vid. Men för att kunna hålla fast vid denna fina målsättning krävs lite uppoffringar av alla ifråga om personalarrangemang. Då kan vi behålla vår duktiga personal och stå väl rustade inför nästa uppgång. Som ett led i att få en slagkraftig struktur inför morgondagen påbörjar den nya värdkommunen inom social- och hälsovården sitt arbete efter årsskiftet. Jag tillönskar alla nya medarbetare hjärtligt välkomna med i stadens arbetsgemenskap! I svåra tider är det viktigt att bry sig om sina medmänniskor. Stöd dina arbetskamrater och tveka inte heller att be om hjälp när du själv behöver det. Tillsammans skall vi rida ut stormen! Slutligen vill jag tillönska alla stadens anställda, förtroendevalda och pensionärer med familjer en riktigt God Jul och ett Framgångsrikt Nytt År. PÄÄKIRJOITUS Yhdessä selviydymme myrskystä Pietarsaari on kokenut 357-vuotisen historiansa aikana lukuisia nousuja ja laskuja. Par hail laan olemme eräässä historiamme syvimmistä aallonpohjista. Pietarsaari ei suin kaan ole yk sin. Monet paikkakunnat ovat kärsineet huomattavasti pahemmin. Maail mantalous ei ole ol lut vastaavassa tilassa yli 60 vuoteen. Sanotaan, että sateen jälkeen paistaa aurinko. Me pietarsaarelaiset olemme sitkeää lajia. Olem me nousseet aikaisemmin ja nousemme tälläkin kertaa. Matalasuhdanteen keskellä on meneillään eräs Pietarsaaren historian vilkkaimmista rakennuskausista. Parhaillaan ra ken netaan kam pus ta, valtion uutta virastotaloa ja Strengbergin kiinteistöä. Lä hi tu le vai suu des sa luettelo täy dentyy liike-elämän hankkeilla. Tämä enteilee hyvää tulevaisuuden kannal ta. Nyt on selviydyttävä myrskystä. Koko maan kuntataloudella on edessään muutama erittäin vai kea vuosi, eikä Pietarsaari muodosta poikkeusta. Tässä tilanteessa on nähtävä ne nään sä pidemmälle. Toisin sanoen vaaditaan käytännön solidaarisuutta. Kaupungin po liit ti nen johto ja virkamiesjohto ovat luvanneet, että vakinaisia työntekijöitä ei irtisanota. Siitä pi dämme kiinni. Tuon hienon tavoitteen pitäminen vaatii kuitenkin kaikilta hieman uhrauk sia hen ki lös töjärjestelyissä. Siten voimme säilyttää osaavan henkilöstömme ja olla hyvin va rus tau tu neita seuraavaan nousukauteen. Osana huomispäivään tähtäävien tehokkaiden rakenteiden luomista aloittaa sosiaali- ja ter veydenhuollon uusi isäntäkunta työnsä vuodenvaihteen jälkeen. Toivotan kaikki uudet työn tekijät sydämellisesti tervetulleiksi kaupungin työyhteisöön! Vaikeina aikoina on tärkeää huolehtia lähimmäisistään. Ole työtoveriesi tukena äläkä epä röi avun pyytämistä sitä itse tarvitessasi. Selviydymme myrskystä yhdessä! Lopuksi haluan toivottaa kaikille kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja elä ke läi sil le sekä heidän perheilleen oikein hyvää joulua ja menestyksekästä uutta vuotta. Mikael Jakobsson Stadsdirektör Mikael Jakobsson kaupunginjohtaja STADEN/KAUPUNKI 2/2009 Utgivare/Julkaisija: Personalbyrån, Henkilöstötoimisto Pärm/Kansi: Pirjo Salonen, Ben Griep Redaktörer/Toimittajat: Ulla Linder, Marjo Luokkala Gästredaktörer/Vierailevat toimittajat: Ben Griep, Mikael Ström Foto/Kuvat: Pirjo Salonen, Ben Griep, Marjo Luokkala Översättningar/Käännökset: Susanna Melender, Monica Laggnäs - 2 -

3 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA FÖRÄNDRINGEN Vid inkommande årsskifte fördubblas staden Jakobstads antal anställda i och med att all social- och hälsovård inom Larsmo, Nykarleby, Pedersöre och Jakobstad överförs att handhas av Jakobstad. På våren 2009 inleddes förhandlingar med fackliga representanter som representerade staden Jakobstads anställda samt de personalgrupper som kommer att överföras till staden. Staden representerades av personalsektionens ordförande och viceordförande samt personalchefen. Vi har nu träffats fyra gånger och fört grundförhandlingar inför den stora förändringen Vi har kommit överens om nytt samarbetsavtal i vilket även ingår arbetarskyddet. Själva beslutsprocessen sker under senhösten. Vi har också överenskommit angående antalet arbetarskyddsfullmäktige och befrielse från arbetet för att sköta uppgifterna. Vid senaste möte kom parterna överens angående antalet huvudförtroendemän och förtroendemän. De anställda kommer i fortsättningen att representeras av 9 huvudförtroendemän och sammanlagt 33 förtroendemän. Nästa steg i processen är att fackavdelningarna väljer huvudförtroendemän och förtroendemän och att parterna överenskommer angående tidsanvändningen för dessa. Rune Wiik MUUTOS Pietarsaaren kaupungin työntekijöiden määrä kaksinkertaistuu ensi vuodenvaihteessa Luodon, Uu den kaarlepyyn, Pedersören ja Pietarsaaren koko sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä Pie tarsaaren alai suuteen. Keväällä 2009 aloitettiin neuvottelut Pietarsaaren kaupungin työntekijöitä sekä kau pun gil le siirtyviä henkilöstöryhmiä edustavien am mattijärjestöjen edustajien kanssa. Kau pun kia edustivat henkilöstöjaoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja sekä henkilöstöpäällikkö. Olem me nyt tavanneet neljä kertaa ja käyneet pohjaneuvotteluja toteutettavaa suurta muu to sta var ten. Olemme sopineet uudesta yhteistoimintasopimuksesta, joka käsittää myös työ suo jelun. Var si nai nen päätöksentekoprosessi käydään loppusyksystä. Lisäksi olemme sopineet työ suo je lu val tuu tet tu jen määrästä ja työstä myönnettävästä vapautuksesta tehtävien hoitoa varten. Viimeisimmässä ko ko uk sessa osapuolet sopivat pääluottamusmiesten ja luottamusmiesten määrästä. Vas tai suu dessa työntekijöitä edustaa 9 pääluottamusmiestä ja yhteensä 33 luottamusmiestä. Pro ses sin seu raa vana askeleena ammattiosastot valitsevat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet ja osa puolet so pivat heidän ajankäytöstään. Rune Wiik Jakobstad KSSR Pietarsaari Paras Huvudavtalsorganisationsvis ca antal medlemmar Pääsopijajärjestöt n. jäsenmäärä UNIONI 870 FOSU JUKO 575 TEHY 550 SUPER 291 KTN FKT Akta, Kvtes JHL 50 JHL 619 Akta, Kvtes Ts FOSU/JUKO OAJ Ukta, Ovtes 115 FOSU/JUKO LÄK Läkta TEHY Akta, Kvtes SUPER Akta, Kvtes 168 Tim JHL FOSU/JUKO Övriga Akta Ts 270 JYTY Akta, Kvtes Ts Huvudförtroendeman, Pääluottamusmies Förtroendeman, Luottamusmies - 3 -

4 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA YHTEISTOIMINTA TYÖPAIKOILLA Sekä edustuksellista yhteistoimintaa että työsuojeluun ja TYHYtoimintaan liittyvää yh teis toi min taa tullaan koordinoimaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Sopimus on parhaillaan lau - suntokierroksella ja hyväksytään toivottavasti siten, että se tulee voimaan So pimus sisältää tietoja siitä, mitkä asiat kuuluvat yhteistoimintamenettelyn piiriin, missä nii tä käsitellään jne. Säännöllisten työpaikkakokousten merkitystä korostetaan samoin kuin alai sen ja esimiehen välitöntä yhteistoimintaa. On hyvä tutustua sopimuksen sisältöön. Se jul kais taan intra netissä ja lähetetään työpaikoille. TYKY TYHY (= työhyvinvointi) Vuodenvaihde tuo mukanaan muutoksia tyky-toiminnassa kaikille isäntäkunnan työn te ki jöil le. En sinnäkin nimi muuttuu, Tykyn sijasta nykyään puhutaan TYHY-toiminnasta. Nimen muutos tu lee voimaan vuodenvaihteessa sen jälkeen on kolmen vuoden siirtymäaika, jonka ai ka na eri toimintamuodot pyritään sovittamaan yhteen. Li sätietoja ajankohtaisesta TYHY-toiminnasta annetaan TYHYtiedotteissa, jotka lähetetään kai kille työpaikoille ja julkaistaan lisäksi intranetissä. Vuodenvaihteessa toimintansa aloittava uu - si TYHY-ryhmä ottaa mielellään vastaan ehdotuksia ja toiveita, jotta toimintaa voitaisiin pa rantaa jatkuvasti. TYHY-setelit Eri liikuntamuotojen tukeminen muuttuu vuodenvaihteessa. Isäntäkunta ottaa käyttöönsä omat TY HY-etusetelit, joita voi käyttää kaikenlaiseen kuntoliikuntaan isäntäkunnan alu eella, ei pel käs tään kuntosaleilla, vaan myös eri kuntokursseille ja -tapahtumiin osallistuttaessa. Työn te ki j ät voivat käyttää yhden setelin/ tilaisuus tai enintään kymmenen se teliä kymmenen kerran kortin tai kuukausikortin ostamiseen tai kuukauden kanta-asiakaskortin maksamiseen. Se telit ovat henkilökohtaisia eikä niitä saa luovuttaa muille. Työntekijän on kir joi tettava seteliin ni men sä ja työpaikkansa selvästi, jotta seteli hyväksytään. Kevätkaudella 2010 voi jokainen työn tekijä saa da enintään 30 seteliä. (Samat perusteet kuin muuhun tyhy-toimintaan osal lis tut ta essa). Lisätietoja etuseteleistä, kuntokursseista ym. saa työpaikoille vuodenvaihteessa lähetettävästä TY HY-tiedotteesta. TYÖSUOJELU Pietarsaaren kaupungilla/isäntäkunnalla ei ole erityistä työsuojelutoimikuntaa, vaan yh teis toi min taa toteutetaan edellä mainitun sopimuksen mukaisesti yhteistoimintaryhmässä, ke hit tä mis ryhmissä, työpaikkakokouksissa sekä esimiehen ja alaisen välisenä välittömänä yh teis toi min ta na. Parhaillaan on meneillään viiden uuden työsuojeluvaltuutetun sekä heidän sijaistensa valinta. Eri tyi seksi tämän valinnan tekee mm. se, että haemme nyt kokopäivätoimista työ suo je lu val tuutettua, jon ka työkenttänä on koko isäntäkunta. Työpaikoille lähetetään tietoa valinnan tu lok sesta. Myös kotisivulle tulee tietoja työsuojeluvaltuutetuista. Minä jatkan työsuojelupäällikkönä, Leif Karlströmistä tulee apulaistyösuojelupäällikkö ja hän käyt tää tehtävään 40 % työajastaan. TYÖTERVEYS HENKILÖKUNNAN TERVEYDENHUOL- TO - TYÖTERVEYS HUOL TO Rakkaalla lapsella on monta nimeä on ehdotettu, että tästä lähtien puhutaan työ ter veys huol losta. Työterveyshuoltoa annetaan vuonna 2010 samassa paikassa kuin aikaisemmin. Luodon, Pedersören ja Uudenkaarlepyyn entisille työntekijöille vuodenvaihde tuo mukanaan pienen muu toksen työterveyshuolto sisältää tästä lähin myös yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Muu tos toteutetaan asteittain. Hyvää uutta vuotta! Birgitta Blomqvist Kaupungin palkkaerittelyt sähköpostissa Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto on päättänyt ryhtyä lähettämään työntekijöiden palk kaerittelyt ja päättäjien palkkioerittelyt sähköpostissa. Muutos toteutetaan asteittain siten, että se koskee ensi sijassa henkilöitä, joilla on käytössään kaupungin säh kö pos ti osoi te. Eri ttelyt voidaan lähettää myös yksityiseen sähköpostiosoitteeseen, joka on siinä ta pauksessa il moi tet ta va palk ka osastolle. Ellei sähköpostiosoitetta ole tai se ei ole työn an ta jan tiedossa, lä he te tään erittelyt entiseen tapaan paperimuotoisina. Stadens lönespecifikationer på e-post Stadsstyrelsens personalsektion har beslutat övergå till e- postförmedling av lönespecifikationer till anställda och på samma sätt specifikationer av arvoden till beslutsfattare. Förändringen kommer att ske stegvis så att personer som har e- postadress via staden kommer att beröras i första hand. Specifikationerna kan också skickas till de berörda personernas privata e-postadresser. Sådana e-postadresser bör meddelas till löneavdelningen. Så länge e-postadress inte finns eller för arbetsgivaren är oklar sändes specifikationerna enligt tidigare system på papper

5 AKTUELLT - AJANKOHTAISTA - AKTUELLT - AJANKOHTAISTA SAMARBETET PÅ ARBETSPLATSERNA Såväl det representativa samarbetet som samarbetet inom arbetarskyddet och TYHY-verksamheten kommer att koordineras i enlighet med den Överenskommelse om samarbete som nu är på utlåtanderunda och som förhoppningsvis kommer att godkännas så att den kan träda i kraft Överenskommelsen innehåller uppgifter om vilka ärenden som berörs av samarbetsförfarandet, var de skall behandlas osv. Betydelsen av regelbundna arbetsplatsmöten betonas, även det direkta samarbetet mellan anställd och chef. Bekanta dig gärna med överenskommelsen. Den kommer att sättas på intranet men sänds också ut till arbetsplatserna. TYKY TYHY (= työhyvinvointi, välbefinnande i arbetet) För alla anställda inom värdkommunen kommer årsskiftet att innebära en del förändringar inom tyky-verksamheten. För det första en namnändring, vi talar härefter om TYHY- verksamhet istället för Tyky. Namnändringen träder i kraft från årsskiftet sen har vi en övergångstid på tre år för att försöka sammanjämka våra olika verksamhetsformer. Närmare uppgifter om aktuell TYHY-verksamhet kommer att ges genom de infobrev, TYHY-infon, som skickas ut till alla arbetsplatser och som också kommer att finnas på intranet. Den nya TYHY-gruppen som tillträder från årsskiftet tar gärna emot förslag och önskemål för att ständigt förbättra verksamheten. TYHY-kuponger Från årsskiftet ändras subventioneringen av olika motionsformer. Värdkommunen tar i bruk egna TYHY - förmånskuponger som kan användas vid deltagande i all motionsverksamhet inom värdkommunens område, inte bara vid gym utan även vid deltagande i olika motionskurser och -evenemang. De anställda kan använda en kupong/tillfälle eller högst tio kuponger vid köp av 10ggr:s eller månadskort eller för betalning av en månads stamkundskort. Kupongerna är individuella och får inte ges vidare. För att kupongerna skall vara giltiga måste den anställda tydligt skriva sitt namn och sin arbetsplats på kupongen. Under våren 2010 kan varje anställd få högst 30 kuponger. (Samma kriterier som vid deltagande i övrig tyhy-verksamhet) Närmare information angående förmånskupongerna, motionskurser mm i det TYHY-info som skickas till arbetsplatserna vid årsskiftet. ARBETARSKYDDET Staden Jakobstad/värdkommunen har ingen skild arbetarskyddskommission utan samarbetet sker enligt den ovannämna överenskommelsen i samarbetsgruppen, i utvecklingsgrupperna, på arbetsplatsmötena och som direkt samarbete mellan förman och anställd. Som bäst pågår val av 5 nya arbetarskyddsfullmäktige samt ersättare för var och en av dem. Speciellt med det här valet är t.ex. det att vi nu söker en heltids arbetarskyddsfullmäktig som kommer att ha hela värdkommunen som sitt arbetsfält. Information om utgången av valet skickas arbetsplatserna så snart valet är klart. Uppgifter om arbetarskyddsfullmäktige sätts även på hemsidan. Undertecknad fortsätter som arbetarskyddschef, Leif Karlström kommer att vara biträdande arbetarskyddschef, 40 % av arbetstiden. ARBETSHÄLSAN PERSONALHÄLSOVÅRDEN - FÖRE- TAGSHÄLSOVÅRDEN Kärt barn har många namn förslag finns att vi alla härefter skall tala om företagshälsovård. Företagshälsovård kommer under 2010 att ges på samma plats som tidigare. För dem som tidigare varit anställda i Larsmo, Pedersöre eller Nykarleby innebär årsskiftet en liten förändring företagshälsovården innefattar härefter även sjukvård på allmänläkarnivå. Förändringen sker successivt. Gott Nytt År Birgitta Blomqvist Sairauskassa Ebba Kassan jäseneksi on oikeutettu liittymään kassan toimintapiiriin kuuluva henkilö. Jäsenyyttä on haettava 6 kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Kassa korvaa tarpeellisesta hoidosta johtuvia kustannuksia jäsenelle,jonka sairauden tai raskauden ja synnytyksen vuoksi on hakeudettava lääkärin tai muun asianmukaisen ammattikoulutuksen saaneen henkilön hoitoon. Lisää tietoa saat Pietarsaaren kaupungin intranet sivuilta tai Ann-Mari Hotta puh Sairauskassa. ebba@pietarsaari.fi Sjukkassa Ebba Person, som hör till kassans verksamhetsområde, har rätt att ansluta sig som medlem i kassan. Ansökan om medlemskap bör göras inom 6 månader efter att anställningen har börjat. Kassan ersätter kostnader för nödvändig vård åt en medlem som p.g.a. sjukdom eller graviditet måste uppsöka läkare eller annan person med behörig yrkesutbildning för vård. Närmare uppgifter får du på staden Jakobstads intranet-sidor eller av Ann-Mari Hotta, tel Sjukkassa.ebba@jakobstad.fi - 5 -

6 Social- och hälsovårdverkets organisation Sosiaali- ja terveysviraston organisaatio - 6 -

7 Pyysimme uutta PARAS-henkilöstöä esittäytymään vastaamalla seuraaviin kysymyksiin: Vi bad de KSSR-nyanställda presentera sig genom att svara på följande frågor: 1. Nimi? 2. Uusi virkanimike? 3. Entinen nimike ( + lyhyt työhistoria)? 4. Asuinpaikka? 5. Syntymävuosi ja -paikka? 6. Tärkein vapaa-ajan harrastus? 7. Motto/lempilainaus tai -lause? 1. Namn? 2. Ny tjänstebenämning? 3. Den gamla titeln ( + kort jobbhistoria)? 4. Boningsort? 5. Födelseår och plats? 6. Främsta fritidssysselsättning/hobby? 7. Motto/favoritcitat eller liknande? 1. Pehr Löv 2. Sosiaali- ja terveysjohtaja 3. Pietarsaaren seudun terveyskeskuksen johtava lääkäri vuoteen 1995 saakka 4. Pietarsaari , Purmo 6. Terveysliikunta, lukeminen, mökkielämä saaristossa 7. Vuorisaarnasta: Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille Pehr Löv 2. Social- och hälsovårdsdirektör 3. Chefläkare vid Jakobstadsnejdens hvc till Jakobstad Purmo 6. Hälsomotion, läsning, skärgårdsliv 7. Något slitet, men bergspredikan: Allt vad i viljen Anita Eriksson 2. PARAS-kansliasihteeri lukien 3. Toimistonhoitaja MTHA:lla/entisessä Pietarsaaren sairaalassa/malmin sairaalassa 18 vuoden ajan, kans lianhoitaja Pietarsaaren energialaitoksella 15 vuoden ajan 4. Pietarsaari , Pedersöre 6. Kuorolaulu, sekakuoro Sångens Vänner i Jakobstad rf:n sopraano ja puheenjohtaja 7. Us kaltaminen on jalansijan kadottamista hetkeksi, uskalluksen puute on itsensä kadottamista (mot to joka on seurannut ja seuraa minua halki elämän sekä työssä että yksityiselämässä) 1. Anita Eriksson 2. KSSR-kanslisekreterare sedan Byråföreståndare på MHSO/tidigare Jakobstads sjukhus/malmska sjukhuset i 18 år, kansliföreståndare på Jakobstads Energiverk i 15 år 4. Jakobstad i Pedersöre 6. Körsång, sångare i sopranstämman och ordförande i blandade kören Sångens Vänner i Jakobstad rf. 7. Att våga är att förlora fotfästet för en liten stund, att inte våga är att förlora sig själv (ett motto som följt mig och följer mig i livet både i jobbet och privat) 1. Anette Granberg 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta-alueen talouspäällikkö. 3. Talouspäällikkö, vastuualueena Pietarsaaren sosiaalikeskus. Työs kennellyt 21 vuotta Pietarsaaren kaupungin palveluksessa, viimeisimmät 10 vuotta sosiaalikeskuksen pal veluksessa (hallintopäällikkö, vuodesta 2005 kaupunginkamreerin alainen talouspäällikkö). 4. Pietarsaari , Pietarsaari 6. Tanssi. Harjoittelen seuratanssia ja kilpatanssia 2-3 kertaa viikossa. 7. Puhu vähemmän, tee enemmän 1. Anette Granberg 2. Ekonomichef för samarbetsområdet för social- och hälsovården. 3. Ekonomichef, med socialcentralen i Jakobstad som ansvarsområde. Jobbat 21 år för staden Jakobstad, senaste 10 åren för socialcentralen (förvaltningschef, fr.o.m ekonomichef underställd stadskamreren). 4. Jakobstad , Jakobstad 6. Dans. Tränar sällskapsdans och tävlingsdans 2-3 ggr/vecka. 7. Tala mindre Gör mer Foto/kuvat: Ben Griep - 7 -

8 1. Stefan Näse 2. Kansliapäällikkö 3. Pedersören kunnan sosiaalijohtaja vuodesta Pännäinen, Pedersöre , Kokkola 6. Valokuvaus ja automatkat pohjoiseen (sinne saakka, missä meri tulee vastaan) 7. Älä lakkaa ihmettelemästä! (Vuosien saatossa on käynyt yhä tärkeämmäksi muistuttaa siitä itselleen) 1. Stefan Näse 2. kanslichef 3. Socialdirektör i Pedersöre sedan Bennäs, Pedersöre , Gamlakarleby 6. Foto, och bilresor norrut (tills havet kommer emot) 7. Sluta aldrig förundras! (Det har blivit allt viktigare med åren att påmin na sig om det) 1. Päivi Stenman 2. Henkilöstöpäällikkö 3. Ylihoitaja Pietarsaaren sairaalassa/mtha:lla vuodesta 2000 En nen sitä osastonhoitajana ja apulaisosastonhoitajana sekä Malmilla että Östanlidissa. Li säksi työskennellyt usean vuoden ajan sairaanhoitajana Ruotsissa. 4. Pietarsaari 5. Joulukuu 1954, Tornio 6. Koirat (kaksi tiibetinspanielia) ja koiranäyttelyt 7. Elämä on täynnä haasteita 1. Päivi Stenman 2. Personalchef 3. Överskötare sedan 2000 vid Jakobstad sjukhus/mhso. Före det avdelningsskötare och bitr. avdelningsskötare både på Malmska och Östanlid. Även arbetat som sjukskötare under många års tid i Sverige. 4. Jakobstad 5. Dec 1954, Torneå 6. Hundar (två tibetanska spaniel) och hundutställningar 7. Livet är fullt av utmaningar 1. Maija Räsänen 2. Johtava lääkäri 3. MTHA:n johtava lääkäri, MTHA:n vt. johtaja vuodesta Lääkäri mm. Östanlidin sairaalassa, Pietarsaaren sairaalassa ja Pietarsaaren seudun terveyskeskuksessa 4. Pietarsaari , Iisalmi 6. Sauvakävely, teatteri & elokuvat 7. Kyllä siitä hyvä tulee! 1. Maija Räsänen 2. Chefsläkare 3. Chefläkare på Malmska, tf. direktör för Malmska sedan Läkare bl.a. på Östanlid sjukhus, Jakobstads sjukhus och Jakobstadsnejdens HVC 4. Jakobstad i Iidensalmi 6. Stavgång, teater & film 7. Det blir nog bra! 1. Carola Lindén 2. Sosiaalihuollon päällikkö 3. Uudenkaarlepyyn sosiaalijohtaja vuodesta 2002, ennen sitä yli 10 vuoden ajan sosiaalityöntekijänä las ten suo jelun ja aikuisten sosiaalityön parissa Pietarsaaressa. 4. Uusikaarlepyy , syntymäkunta Maksamaa, mutta kasvanut Uudessakaarlepyyssä 6. Liikunta; liikun ulkoilmassa voidakseni hyvin ja jaksaakseni työssä. 7. PARAS-organisaation roolini vuoksi haluan tähdentää seuraavan moton tärkeyttä: Joh tajuus on asema, johtaminen on suhde. 1. Carola Lindén 2. Chef för socialomsorgen 3. Socialdirektör i Nykarleby sedan år 2002, före det drygt 10 år som socialarbetare med barnskydd och vuxensocialarbete i Jakobstad. 4. Nykarleby Födelsekommun: Maxmo, men är uppvuxen i Nykarleby 6. Motion; att vara ute och röra på mig för att må bra och för att orka jobba. 7. Med anledning av min roll i KSSR-organisationen vill jag betona vikten av mottot: Att vara chef är en position, att vara ledare är en relation

9 1. Eivor Back 2. Vanhushuollon päällikkö vuotta Luodon sosiaalipäällikkönä 4. Sandsund, Pedersöre , Pännäinen 6. Kiinnostunut puutarhanhoidosta 7. Kaikella on aikansa 1. Eivor Back 2. Chef för äldreomsorgen år som socialchef i Larsmo 4. Sandsund, Pedersöre , Bennäs 6. Intresserad av trädgårdsskötsel 7. Allt har sin tid 1. Leif Karlström 2. Vt. ympäistöterveydenhuollon päällikkö 3. Helmikuusta 1976 lukien terveystarkastajana silloisessa Pietarsaaren seudun kansanterveystyön kun tain lii tossa 4. Pietarsaari (opiskeluaikana Ruotsin Sundsvall, Helsinki ja Vaasa) , Pietarsaari 6. Henkeen ja vereen yhdistysihminen, aktiivinen useissa seudun yhdistyksissä, mm. kaupungin johtavassa maratonseurassa Hop-Hab teamissa 7. Olen aina valmis osallistumaan, jos katson että minulla on jotain annettavaa 1. Leif Karlström 2. Tf. chef för miljöhälsovården 3. Hälsoinspektör sedan februari 1976 i dåvarande Kommunalförbundet för folkhälsoarbetet i Jakobstadsnejden 4. Jakobstad (under studietiden Sverige Sundsvall, Helsingfors och Vasa) Jakobstad 6. En utpräglad föreningsmänniska aktiv i ett flertal föreningar i nejden, bl.a. stadens ledande maratonförening Hop-Hab team 7. Ställer alltid upp om jag anser mig ha något att tillföra 1. Lis-Marie Vikman 2. Hoitotyön päällikkö 3.MTHA:n henkilöstöpäällikkö vuodesta 2006, syksystä 1999 lukien vakinainen johtava ylihoitaja silloisessa Pietarsaaren sairaalassa, vuodesta 2005 MTHA:n erikoissairaanhoidossa vakinainen osastonhoitaja, Östanlidin sairaala/malmin yksikkö Pietarsaaren sairaalassa. Ennen sitä sairaanhoitajana ja erikoissairaanhoitajana mm. Helsingissä ja Östanlidissa. 4. Pietarsaari vuodesta Olen syntynyt joulukuussa 1960 ja kasvanut Pedersören Pännäisten kylässä, jossa vanhempani asuvat edelleen. 6. Kuntoilu 2-3 kertaa viikossa. Kesäisin mökki Lepplaxissa (puuhailen mielelläni kaikkea käytännöllistä mö killä ja puutarhassa). 7. Pohjimmiltani olen ihminen, joka suunnittelee ja miettii asioita mielellään etukäteen, mutta elämä on opet ta nut ottamaan päivän kerrallaan. Kaikessa suunnittelutyössä saattaa olla hyväksi laatia sekä pitkän että ly hy en aikavälin suunnitelmat. Kaikki ei aina suju kaavailujen mukaan, mutta lopputulos voi silti olla hyvä! 1. Lis-Marie Vikman 2. Chef för vårdarbete 3. Personalchef vid MHSO sedan 2006, sedan hösten 1999 ordinarie ledande överskötare inom dåvarande Jakobstads sjukhus, 2005 för specialsjukvården inom MHSO ordinarie avdelningsskötare, Östanlid sjukhus/malmska enheten vid Jakobstads sjukhus. Före det sjukskötare och specialsjukskötare bl.a. i Helsingfors och vid Östanlid.. 4. Jakobstad, sedan Född december 1960 och uppvuxen i Pedersöre, Bennäs by, där mina föräldrar fortfarande bor. 6. Motionerar 2-3 gånger per vecka. På sommaren villan i Lepplax (pysslar gärna med praktiska saker på stugan och i trädgården). 7. I grunden är jag en person som gärna planerar och tänker framåt, men livet har lärt mig att ta en dag i taget. Det kan vara bra i allt planeringsarbete att ha både ett långt och kort perspektiv på det man sysslar med. Allt blir inte som man tänkt sig och planerat - men det kan bli bra ändå! - 9 -

10 Barnens bästa i fokus Carita Blomström är en av fem socialarbetare inom barnskyddet i Jakobstad. Hon har två års erfarenhet av socialarbetet, men före det hann hon jobba tjugo år inom dagvården i staden innan hon tog ledigt för att studera och förkovra sig i fem år. - Jag trivdes väldigt bra med det jag gjorde och med mina arbetskamrater, men kände ändå att jag ville komma vidare jag hade alltid velat pröva på att jobba som socialarbetare. Nu märker jag att jag har stor nytta av mina erfarenheter från daghemmets barn- och föräldrakontakter, för att inte tala om min egen livserfarenhet, konstaterar Carita Blomström glatt. Ny barnskyddslag I den nya barnskyddslagen, som officiellt trädde i kraft för nästan två år sedan, poängteras barnens och föräldrarnas delaktighet i kontakten med sociala myndigheter. - Jag fick direkt börja jobba med den nya lagen, vilket jag är glad över, säger Carita och tillägger: - Målsättningen med den nya barnskyddslagen är att tröskeln för att göra en barnskyddsanmälan ska vara lägre om man är orolig för ett barn. Vi vill också ta tag i problemen i ett tidigare skede. Syftet är att stöda familjer för att undvika ett omhändertagande så långt det är möjligt genom att använda öppna vårdens stödåtgärder, till exempel familjearbetare från Fantti, dagvård, rådgivning, stödpersoner och stödfamiljer. De flesta föräldrar gör så gott det går, men om ingenting annat hjälper kommer ett omhändertagande in i bilden. Respekt viktigt i förhållandet mellan klient och socialarbetare Carita utbildade sig till socionom inom yrkeshögskolans vuxenutbildningsprogram, samtidigt läste hon socialpolitik vid Åbo Akademi. Sin pro gradu-avhandling skrev hon tillsammans med Tommy Björklund om förhållandet mellan socialarbetaren och klienten med titeln: Klientarbetet ur ett maktperspektiv en studie av föräldrar till omhändertagna barn. I avhandlingen konstaterar de bland annat: Ett gott bemötande har en stor betydelse för klienterna. De faktorer som påverkar klienternas tillfredsställelse med socialvården är om familjen upplever sig ha fått den hjälp de är i behov av och om de har tilldelats makt och inflytande i egna ärenden - Respekt i bemötandet är a och o. Det är klart att lagen styr jobbet, men det oaktat har alla rätt till ett gott bemötande. Förutom att både barnet och föräldrarna hörs före ett möjligt omhändertagande, är det nya i lagen att barnet alltid har rätt att ha kontakt med sin släkt och familj. Det kan handla om övervakade träffar eller besök över veckoslut, beroende på omständigheterna, berättar Carita. Tid och samvaro stor hjälp Vanligaste orsaken till omhändertagande är föräldrarnas alkohol- och drogproblem. En brådskande placering kan komma i frågan om båda föräldrarna är påverkade eller till exempel vid dödsfall. I första hand anlitas släkt men också stöd- eller fosterfamiljer. Finns inte de möjligheterna kommer familjehem i bilden, som till exempel Wiljagård i Bennäs. Foto/Kuva: P. Salonen - Stöd- och fosterfamiljer är guld värda, de är så viktiga. En fosterfamilj kan ha ett barn boende hos sig i flera år, medan en stödfamilj till exempel har barnet vartannat veckoslut. Ett barn med till exempel en psykiskt sjuk förälder kan behöva ha någon som hjälper med läxläsning eller som deltar i en hobby, då kan också en stödperson räcka, konstaterar Carita. På svenska sidan är situationen rätt bra, eftersom socialcentralen ordnade en kurs för stöd- och fosterfamiljer senaste höst, där elva familjer deltog. - Flera familjer och stödpersoner behövs alltid, både svensk- och finskspråkiga. Det vi vill ha är vanliga familjer med normala vardagsrutiner som kan erbjuda tid och samvaro med barnen, också ensamförsörjarfamiljer går bra, poängterar Carita. Om man känner sig manad så här i jultider att hjälpa barn som har det svårt, kan man vända sig till Carita eller de andra socialarbetarna inom barnskyddet för att anmäla sitt intresse att fungera som stödfamilj eller -person. Ulla Linder Barn och unga inom öppen vård Placerade barn och unga År 2009 har åtta barn/unga omhändertagits i Jakobstad År 2009 anlitar Socialcentralen i Jakobstad: 20 stycken stödfamiljer/stödpersoner som är aktiva. 18 stycken fosterfamiljer (23 barn är i fosterfamilj) 15 stycken yrkesmässiga familjehem

11 Lasten paras etusijalla Carita Blomström on yksi Pietarsaaren viidestä lastensuojelun parissa työskentelevästä so siaalityöntekijästä. Hänellä on kahden vuoden kokemus sosiaalityöstä, mutta sitä ennen hän ehti työskennellä kaksikymmentä vuotta kaupungin päivähoidossa, kunnes otti va paa ta kehittääkseen itseään opiskelemalla viiden vuoden ajan. - Viihdyin erittäin hyvin työssäni ja työtovereiden parissa, mutta kuitenkin tuntui siltä, et tä halusin päästä eteenpäin olin aina halunnut kokeilla sosiaalityöntekijän työtä. Nyt huomaan, että kontakteista päiväkotilasten ja heidän vanhempiensa kanssa on mi nulle paljon hyötyä, puhumattakaan omasta elämänkokemuksestani, toteaa Carita Blomström iloisena. Uusi lastensuojelulaki Uudessa lastensuojelulaissa, joka tuli virallisesti voimaan lähes kaksi vuotta sitten, täh den netään lasten ja vanhempien osallisuutta yhteyksissä sosiaaliviranomaisiin. - Sain alkaa heti työskennellä uuden lain mukaisesti, mistä olen iloinen, sanoo Carita ja lisää: - Uuden lastensuojelulain tavoitteena on, että kynnys lastensuojeluilmoituksen te ke mi seen on entistä matalampi silloin kun lapsesta ollaan huolissaan. Haluamme myös tart tu a ongelmiin aikaisempaa varhaisemmassa vaiheessa. Tarkoituksena on tukea per heitä huostaanoton välttämiseksi niin pitkälti kuin se on mahdollista käyt tä mäl lä avo huollon tukitoimia, kuten esimerkiksi Fantin perhetyöntekijää, päivähoitoa, neu vo laa, tukihenkilöitä ja tuki per hei tä. Useimmat vanhemmat tekevät parhaansa, mut ta ellei muu auta, tulee huos taan otto mukaan kuvaan. Kunnioitus tärkeää asiakkaan ja sosiaalityöntekijän välisessä suhteessa Carita kouluttautui sosionomiksi ammattikorkeakoulun aikuiskoulutusohjelmassa ja opis keli samanaikaisesti sosiaalipolitiikkaa Åbo Akademissa. Hän kirjoitti pro gradu -tut kielmansa yhdessä Tommy Björklundin kanssa ja aiheena oli sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen suhde. Tutkielmassaan Klientarbetet ur ett maktperspektiv en studie av föräldrar till omhändertagna barn he toteavat muun muassa seu raa vaa: Hyvällä kohtelulla on suuri merkitys asiakkaille. Asiakkaiden tyy ty väi syy teen so si aa l ihuoltoa kohtaan vaikuttaa se, kokeeko perhe saaneensa tar vit se man sa avun ja on ko sille annettu valtaa ja vaikutusmahdollisuuksia itseään kos ke vis sa asioissa. taas tukiperhe pitää lasta esimerkiksi joka toi nen viikonloppu. Esimerkiksi psyykkisesti sairaan vanhemman lapsi saattaa tar vit a jonkun avuksi läksyjen lukuun tai mukaan johonkin harrastukseen. Silloin tu ki hen ki lökin saat taa riittää, Carita toteaa. Ruotsinkielisellä taholla tilanne on varsin hyvä, koska sosiaalikeskus järjesti viime syk sy nä tuki- ja sijaisperhekurssin, jolle osallistui yksitoista perhettä. - Lisää perheitä ja tukihenkilöitä tarvitaan aina, sekä suomenettä ruotsinkielisiä. Ha lu amme tavallisia perheitä, joilla on tavalliset arkirutiinit ja jotka voivat tarjota lap sil le ai kaa ja yhdessäoloa. Yksinhuoltajaperheetkin käyvät hyvin, Carita tähdentää. Jos näin joulun alla tuntee halua auttaa lapsia joilla on vaikeaa, voi kääntyä Caritan tai mui den lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden puoleen ja ilmoittaa kiinnostuksensa tuki per heenä tai -henkilönä toimimiseen. Ulla Linder Lapsia ja nuoria avohuollossa Sijoitetut lapset ja nuoret Vuonna 2009 on Pietarsaaressa otettu huostaan kahdeksan lasta/nuorta Vuonna 2009 Pietarsaaren sosiaalikeskuksella on apunaan: 20 aktiivista tukiperhettä/tukihenkilöä. 18 sijaisperhettä (23 lasta on sijaisperheissä) 15 ammattimaista perhekotia. Foto/Kuva: P. Salonen - Kunnioittava kohtelu on ensiarvoisen tärkeää. On selvää, että työtä ohjaa lain sää dän tö, mutta kaikilla on kuitenkin oikeus hyvään kohteluun. Sen lisäksi, että se kä las ta että vanhempia kuullaan ennen mahdollista huostaanottoa, on lain uu tuu tena se, että lapsella on aina oikeus pitää yhteyttä sukuunsa ja perheeseensä. Ky see seen voivat tulla valvotut tapaamiset tai viikonloppuvierailut olosuhteista riip pu en, ker too Carita. Aika ja yhdessäolo suureksi avuksi Yleisimpiä huostaanoton syitä ovat vanhempien alkoholi- ja huumeongelmat. Kii reel linen sijoitus saattaa tulla kyseeseen molempien vanhempien ollessa päih ty nee nä tai esimerkiksi kuolemantapauksen yhteydessä. Ensisijaisesti turvaudutaan su ku laisiin, mutta myös tuki- tai sijaisperheisin. Ellei niihin ole mahdollisuutta, tulee ky see seen perhekoti, kuten esimerkiksi Pännäisissä sijaitseva Wiljagård. - Tuki- ja sijaisperheet ovat kullanarvoisia, niin tärkeitä ne ovat. Sijaisperhe voi pitää las ta luonaan usean vuoden ajan, kun

12 Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Harri muuntautuu iltaisin satamatyöläiseksi Pietarsaaren Näyttämön Aateliskalenterin ensi-ilta on ohi lehden ilmestymisaikoihin, mutta aika sitä ennen on näyttelijöille kiivasta harjoittelua. Parhaimmillaan roolisuorituksia harjoitellaan neljänä iltana viikossa. Vapaa-ajanhuolia näyttämöläisillä ei siis ole. Etelänummen koulun, Työväenopiston ja Viktorian päiväkodin kiinteistönhoitaja Harri Kaltiala on kiinteä osa näyttämön porukkaa ja muuntatuu syysiltaisin rooliinsa satamatyöntekijäksi. Kiinteistönhoitajan työ on harrastusta ajatellen sopiva ammatti. Työ on suurimmalta osin yksinäistä puurtamista, joten rooliaan voi opetella työtä tehdessä. Haravan varressa on hyvä harjoitella, hän sanoo nauraen. Ensi-illan lähestyessä harjoitustahti kiihtyy. Ei siinä ehdi juuri kotona olla eikä muuta harrastaa. Mutta ensi-illan tuoma huuma on niin mahtava tunne, että raskaat harjoitusillat siinä vaiheessa unohtuvat tyystin, hän sanoo. Näytelmäharrastuksen paras puoli onkin ensi-illassa. Koko syksy on harjoiteltu näytätöjä varten ja ensi-illan koittaessa mieli on korkealla. Kun esitys on ohi, on aika huohahtaa ja toivoa, että yleisö piti näkemästään. Aasin etupää oli ensimmäinen rooli Harri Kaltialalla oli pitkä paussi näyttelemisessä. Lapsena hän oli näyttämöllä mukana muutaman vuoden ja palasi takaisin viitisen vuotta sitten. Jäi tyhjä aukko, kun lopetin Innon toiminnassa mukana olemisen. Tiesin, että miesnäyttelijöistä on pulaa, joten menin toimintaan mukaan, hän sanoo. Elämänsä ensimmäisen roolin hän teki pikkupoikana näytelmässä Kolme iloista rosvoa. Siinä hänen roolinsa oli olla aasin etupää. Puheroolia ei ollut, mutta ei sillä ollut väliä. Näytelmässähän jokaisen osa on tärkeä. Hyvä teatteri koostuu pienistä palasista, joista jokaisella on paikkansa. Jos jokin ontuu, koko näytelmä kärsii siitä Fyysinen kunto eduksi näyttämölläkin Näytteleminen on harrastuksena raskasta. Luulisi, että roolisuorituksen opetteleminen on helppoa, mutta se on keskittymistä vaativaa henkistä työtä, jossa päätavoite on oppia sanat, (silloin kun on puherooli). Raskaaksi harrastuksen tekee tiivis tahti. Jotta esityksestä saadaan kunnon kokonaisuus, vaatii se sitoutumista, jossa lähes kaikki arki-illat on varattu osasuoritusten työstämisiin. Fyysinen kunto on eduksi. Kun on hyvässä kunnossa, jaksaa heti töitten jälkeen lähteä harjoituksiin. Ja kyllä siellä harjoituksissakin fyysisestä kunnosta on hyötyä. Huonokuntoisena on esimerkiksi hyvin vaikea tanssia ja laulaa tai puhua pitkiä pätkiä yhteen menoon hengästymättä, hän tietää. Huonoja puolia harrastuksestaan Harri ei löydä. Heikkoutena voi toki pitää sitä, että se vie aikaa perheeltä ja muille harrastuksille ei kiivaimpaan harjoitteluaikaan juurikaan jää tilaa. Parasta on ensi-illan huuman lisäksi yhteisö, jossa toimitaan. Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä ja kaikilla on yksi yhteinen tavoite: saada kokoon esitys, jota voi ylpeänä esittää. Lisäksi teatteriharrastus antaa itsevarmuutta ja on hyvä itsetunnon kohottaja. Näyttämön tavoitteena on tarjota yleisölle kaksi teatteriesitystä vuodessa. Syysnäytäntöjen jälkeen, yleensä vuodenvaihteesta eteenpäin, on muutama kuukausi vapaata ja silloin Harri voi syventyä toiseen rakkaaseen harrastukseensa, hiihtoon. Marjo Luokkala

13 Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Foto/kuva: Pietarsaaren näyttämö Foto/kuva: Marjo Luokkala På kvällen förvandlas Harri till hamnarbetare När den här tidningen utkommer har Pietarsaaren Näyttämös pjäs Aateliskalenteri (Adelskalendern) redan haft premiär, men tiden fram till premiären är fylld av repetitioner för skådespelarna. När det är som intensivast repeterar man rollprestationerna fyra kvällar i veckan, så några fritidsproblem har skådespelarna inte. Fastighetsskötaren på Etelänummi skola, finska Arbis och Viktoria daghem, Harri Kaltiala, hör till inventarierna i näyttämögänget, och på höstkvällarna går han in i sin roll som hamnarbetare. Att vara fastighetsskötare är ett lämpligt yrke för en amatörskådespelare. I arbetet knogar jag huvudsakligen på för mig själv, så jag kan öva på min roll medan jag arbetar. Det går bra att repetera medan man räfsar, skrattar han. När premiären närmar sig ökar repetitionstakten. Då hinner man knappt vara hemma, för att inte tala om andra fritidssysselsättningar. Men den hänförelse man känner under premiären är så stark att man totalt glömmer alla tunga repetitionskvällar, säger han. Det bästa med att vara amatörskådespelare är just premiären. Hela hösten har man övat för föreställningarna, och när premiären kommer är stämningen uppskruvad. När föreställningen är över, då är det tid att pusta ut och hoppas att publiken tyckte om vad den såg. Framdelen på en åsna var första rollen Harri Kaltiala hade en lång paus i skådespelandet. Som barn var han med på scenen några år och återvände för ca fem år sedan. Det blev ett tomrum när jag slutade vara med i Intos verksamhet. Jag visste att det är brist på manliga skådespelare, så jag gick med i verksamheten, säger han. Sitt livs första roll spelade han som liten pojke i pjäsen Kolme iloista rosvoa (Rövarna i Kamomilla stad). Där uppträdde han som framdelen på en åsna. Han hade inga repliker, men det gjorde ingenting. I en föreställning är ju alla roller viktiga. God teater består av små bitar, som alla har sin plats. Om det klickar någonstans, drabbar det hela föreställningen. God kondition en fördel också på scenen Att vara skådespelare är en tung fritidssysselsättning. Man kunde tro att det är lätt att lära sig en roll, men det är tankearbete som fordrar koncentration och där det viktigaste målet är att lära sig orden (när det är frågan om en talroll). Det som gör den här sysselsättningen tung är den intensiva takten. För att föreställningen ska bli en ordentlig helhet, krävs det att skådespelarna ställer upp, för nästan alla vardagskvällar går åt till att bearbeta olika delprestationer. En god kondition är en fördel. När man har bra kondition orkar man med repetitioner direkt efter jobbet. Och nog har man nytta av en god kondition på repetitionerna också. Om man har dålig kondition är det t.ex. mycket svårt att dansa och sjunga eller tala långa stycken i ett sträck utan att bli andfådd, vet han berätta. Harri ser inga nackdelar med sitt fritidsintresse. En negativ sak är förstås att det tar tid av familjen och att det inte blir tid över för andra intressen under den intensivaste repetitionsperioden. Det bästa är förutom hänförelsen på premiären gemenskapen som man är en del av. Mänskor i olika åldrar arbetar tillsammans för ett gemensamt mål: att få ihop en föreställning som man med stolthet kan visa. Dessutom ger teaterintresset självsäkerhet och höjer självkänslan. Pietarsaaren näyttämö har som mål att erbjuda publiken två teaterföreställningar per år. Efter höstens föreställningar, i allmänhet från årsskiftet framåt, har man några lediga månader, och då kan Harri ägna sig åt ett annat kärt intresse, nämligen skidåkning. Marjo Luokkala

14 En liten byrå med stora frågor Miljövårdsbyrån är en ovanlig byrå den består av endast tre män. - Det är en allvarlig brist med bara karlar på avdelningen, säger miljövårdschefen Curt Nyman och skrattar. Förutom honom är Bertil Hällis biträdande chef och Esa Koskela miljöplanerare. För tillfället finns deras utrymmen i källarvåningen av stadshuset, men de hoppas få flytta till de gamla men nyrenoverade - utrymmena några våningar upp vid årsskiftet. Chef är Curt Nyman sedan ett drygt år tillbaka, men med miljövårdsfrågor har han jobbat länge. - Egentligen hade jag tänkt bli vattenforskare, men blev byråkrat. Jag har tidigare jobbat i tolv år som miljövårdschef i Jakobstad, men var borta i tio år. Under den tiden jobbade jag som chef för naturskyddet vid Västra Finlands miljöcentral, var en tid miljövårdschef i Sibbo kommun och provade också på att vara föredragande på miljötillståndsverket i Helsingfors. Vad sysslar miljövårdsbyrån med? - Det är lättare att säga vad vi inte gör. Vi funderar både på globalt jättestora klimatfrågor men handhar också till exempel granntvister om sopor i diken. Vi övervakat att lagar följs, ger miljötillstånd åt olika typs industrier, ger beslut om bulleranmälningar, behandlar anmälningar om små muddringar, tar initiativ till miljövård, ger akt på miljösituationen och befrämjar miljövård. I år gav vi ut publikationen Miljöns tillstånd i Jakobstad 2008, berättar miljövårdschefen. Samarbetet är intensivt med många avdelningar, bland annat med byggnadsinspektionen. Miljövårdsbyrån har också nära kontakter med kolleger i grannkommunerna, inte minst genom samarbetet i Ekorosk, som staden delvis äger och vars område sträcker sig från Karleby i norr till Alahärmä i syd. - Avfallshanteringen här är i rikstopp tack vare Ekorosk. Det körde igång 1995, som en följd av att avstjälpningsplatsen var full och i dåligt skick. Man var tvungen att tänka i nya banor och det är mycket tack vare alla kommuningenjörer som Ekorosk skapades. En av de drivande krafterna var Henry Nygård, då kommuningenjör i Pedersöre, senare VD för företaget. Det handlade om mycket nytänkande och också idéer från Sverige. I höst pågick energisparveckan i början av oktober. Miljövårdsbyrån arrangerade då tillsammans med Concordia och arbetarinstituten ett par diskussionstillfällen, samt skötte om att skolorna fick ett infopaket kring energifrågor. Som bäst jobbar Curt med uppgörandet av en klimatstrategi för nejden. Målsättningen är att den ska vara klar inom detta år och kopplas till Concordias allmänna utvecklingsstrategi. - Det handlar bland annat om att sätta mål för hur man ska minska koldioxidutsläppen, hur man kan påverka uppvärmningen av fastigheter och utveckla trafiken. Vår andel är ju en droppe i havet, men det är ändå viktigt att alla drar sitt strå till stacken. Vi håller koll på vad som händer på riksnivå och jag väntar också på att få höra resultaten från klimatkonferensen i Köpenhamn i december, berättar miljövårdschef Curt Nyman. Foto/kuva: Pirjo Salonen Ulla Linder Miljövårdsbyrå ger också sakkunnigutlåtanden i miljöärenden bland annat till stadsstyrelsen, nu senast ett förslag till en regional avfallsplan. Allmänt kan man säga att det för närvarande inte finns allvarliga problem med miljön i Jakobstad. - Cellulosaindustrins påverkan har minskat. Vattnen har också blivit renare. Det som hänt är att kraftigt förorenade områden försvunnit, medan lindrigt påverkade blivit större, vilket beror på diffusa utsläpp. I fråga om djurliv gjordes en omfattande inventering för några år sedan om bland annat flygekorrar och mindre hackspett. Silltruten har en stark stam i Jakobstad och har till och med ökat, medan den minskar på andra håll. - Fladdermöss borde vi veta mera om, de har samma juridiska status som flygekorrar, påpekar Curt Nyman som också är ordförande för en arbetsgrupp som jobbar med stadens miljöbokslut. - Då beräknas kostnader och inkomster av miljövården. Det första gjordes i år, vi ska försöka göra ett varje år, men bokslutet söker ännu sina former. Samarbete om miljöfrågor Esa Koskela, Bertil Hällis, Curt Nyman

15 Suuria asioita pienessä toimistossa Ympäristönsuojelutoimisto on toimistoksi epätavallinen henkilökunta koostuu pelkästään kol mesta miehestä. - Se on vakava puute, että osastolla on vain miehiä, nauraa ympä ris tön suo je lu pääl lik kö Curt Nyman. Hänen lisäkseen toimistossa työskentelevät apulaispäällikkö Bertil Hällis ja ympäristösuunnittelija Esa Koskela. Nykyään heidän työtilansa si jait se vat kaupungintalon kellarikerroksessa, mutta he toivovat pääsevänsä muut ta maan vuo denvaihteessa muutamaa kerrosta ylemmäksi entisiin, juuri kun nos tet tui hin ti loihinsa. Curt Nyman on työskennellyt päällikkönä hieman yli vuoden, mutta ympä ris tön suo je lu asi oi den pa rissa hän on työskennellyt jo kauan. - Oikeastaan minusta piti tulla vesistötutkija, mutta tulikin byrokraatti. Olen työs ken nel lyt aikaisemmin Pietarsaaren ympäristönsuojelupäällikkönä kaksitoista vuotta, mut ta sen jälkeen olin poissa täältä kymmenen vuotta. Tuona aikana työskentelin Län si-suo men ympäristökeskuksen luonnonsuojelupäällikkönä, olin jonkin aikaa Si poon kun nan ympäristönsuojelupäällikkönä ja kokeilin myös ympäristölupaviraston esit telijän teh täviä Helsingissä. Mitä ympäristönsuojelutoimisto tekee? - On helpompaa sanoa, mitä emme tee. Pohdimme laajoja globaalisia il mas toasioita, mut ta hoidamme myös esimerkiksi naapurusten kiistoja ojien jätteistä. Val vom me la kien noudattamista, myönnämme ympäristölupia eri tyyppisille teol li suus laitoksille, annamme päätöksiä meluilmoituksista, käsittelemme pie nimuotoista ruop pausta koskevia ilmoituksia, teemme ympäristönsuojelua kos ke via aloitteita, tark kailemme ympäristötilannetta ja edistämme ympäristönsuojelua. Tänä vuon na julkaisimme selvityksen nimeltä Pietarsaaren ympäristön tila 2008, kertoo ym pä ris tön suo je lu pääl likkö. Lisäksi ympäristönsuojelutoimisto antaa asiantuntijalausuntoja ympäristöasioista muun muas sa kaupunginhallitukselle. Viimeisin niistä on ehdotus alueelliseksi jät e huol to suun nitelmaksi. Yleisesti ottaen voidaan todeta, että Pietarsaaressa ei ole tällä hetkellä va kavia ympäristöongelmia. - Selluloosateollisuuden vaikutus on vähentynyt. Myös vesistöt ovat puhdistuneet. Voi mak kaasti saastuneet alueet ovat kadonneet, mutta lievästi saastuneet alueet ovat laa jentuneet, mikä johtuu hajapäästöistä. Muutama vuosi sitten laadittiin mittava inventointi muun muassa liito-oravasta ja pik ku ti kasta. Pie tarsaaressa on vahva selkälokkikanta, joka on jopa lisääntynyt, vaikka muual la se vähenee. - Lepakosta täytyisi saada enemmän tietoa. Sillä on sama juridinen status kuin liito-ora val la, huo mauttaa Curt Nyman, joka on myös kaupungin ympäristötilinpäätöksen laa ti van työryhmän puheenjohtaja. - Siinä arvioidaan ympäristönsuojelun kustannukset ja tulot. Ensimmäinen ym pä ris tö ti lin päätös tehtiin viime vuonna. Pyrimme laatimaan tilinpäätöksen joka vuosi, mutta se ha kee vielä muotoaan. Foto/kuva: Pirjo Salonen Yhteistyötä ympäristöasioissa Ympäristönsuojelutoimisto tekee tiivistä yhteistyötä useiden osastojen, muun muassa ra ken nusvalvonnan, kanssa. Lisäksi ympäristönsuojelutoimistolla on tiiviit yhteydet naa pu ri kun tien kollegoihin etenkin Ekoroskiin liittyvän yhteistyön kautta. Kaupunki omistaa osan Eko roskista, jonka toimialue ulottuu Kokkolasta Alahärmään. - Ekoroskin ansiosta jätteiden käsittely on täällä valtakunnan huippua. Toi min ta aloi tet tiin vuon na 1995, koska kaatopaikka oli täynnä ja huonossa kunnossa. Oli pak ko miet tiä uusia ratkaisuja ja Ekoroskin perustaminen on pitkälti kun nan in si nöö rien ansio ta. Eräs kan tavista voimista oli Henry Nygård, Pedersören silloinen kun nan in si nöö ri ja sit tem min yrityksen toimitusjohtaja. Yrityksen perustamisessa oli mu ka na pal jon uusia ajattelutapoja ja myös Ruotsista saatuja ideoita. Lokakuun alussa vietettiin energiansäästöviikkoa. Ympäristönsuojelutoimisto järjesti yh des sä Concordian ja työväenopistojen kanssa muutaman keskustelutilaisuuden ja huolehti sii tä, että koulut saivat energia-asioihin liittyvät tietopaketit. Parhaillaan Curtia työllistää alueellisen ilmastostrategian laatiminen. Tavoitteena on, että se val mistuu tämän vuoden aikana ja liitetään Concordian yleiseen kehittämisstrategiaan. - Strategiassa muun muassa asetetaan tavoitteet hiilidioksidipäästöjen vä he n tä mi sek si, kiin teistöjen lämmitykseen vaikuttamiseksi ja liikenteen kehittämiseksi. Mei dän osuu temmehan on vain pisara meressä, mutta on kuitenkin tärkeää, että kaikki kan ta vat kortensa kekoon. Seuraamme, mitä valtakunnan tasolla tapahtuu ja odo tan saavani kuulla myös Kööpenhaminassa joulukuussa järjestettävän il mas to kon fe renssin tu lok sia, kertoo ympäristönsuojelupäällikkö Curt Nyman. Ulla Linder

16 Anne Hepomäki Halu tehdä kaunista ei ole hiipunut Ihmiset ovat aina halunneet tai ainakin joutuneet tekemään käsillään töitä. Sata vuotta sitten käsityö oli useimmiten pakollinen taito, joten neulontaa, ompelua tai kudontaa ei pidetty vapaaajanharrastuksena, vaan oleellisena osana arjen työntekoa. Käyttövaatteita oli entisaikaan halvempi tehdä itse kuin ostaa. Kun kauppoja ei ollut joka kulmassa, vaatteita osattiin myös kierrättää ja stailata. Kun äidin juhlamekosta aika jätti, päätyi se kiertoon tyttären arkimekoksi tai kun isän kalsareissa oli enemmän reikiä kuin kangasta, saatiin siitä riepuja siivoukseen. Puserot, housut ja rikkinäiset lakanat päätyivät matonkutimiksi. Nämä kierrättämisen mestaritaidot opittiin jo kehdossa. Pietarsaaren Työväenopiston 100-vuotisjuhlanäyttely pidettiin lokakuussa ja pääosassa olivat kädentaidot. Ihan sadan vuoden takaisia mestarinäytteitä ei ollut saatavilla, sillä aika on ne jo syönyt. Sen sijaan näyttely antoi selkeän kuvan siitä, että vuosikymmenien saatossa halu tehdä kaunista ja käyttökelpoista ei ole hiipunut. Materiaalit ovat muuttuneet, mutta tekniikka ja työvälineet pysyneet samoina, sanoo tekstiilityönopettaja Anne Hepomäki. Nyt halutaan nyplätä ja huovuttaa Työväenopisto oli ja on edelleenkin paikka, jonne saa tulla tekemään työtä sellaisilla välineillä, joihin ei itsellä ole varaa tai jotka eivät omaan kotiin mahdu. Kangaspuut ja kirjontaompelukone ovat välineitä, joita joka tuvassa ei ole, mutta joiden puuttuminen ei estä esimerkiksi mattojen kutomista. Kangaspuilla saa tulla kutomaan seitsemänä päivänä viikossa aamusta iltaan. Mattojen kutominen onkin yksi vaihtoehto vuorotyötä tekeville, Hepomäki sanoo. Juhlanäyttelyn vanhinta antia tekstiilitöiden osalta olivat pitsinnypläykset ja fransut. Fransukurssia ei Pietarsaaressa tällä hetkellä ole, mutta pitsinnypläys on noussut uuteen suosioon. Ryijyissä näkyy selvästi materiaalin muutos. Perinteisten ryijyjen tilalle ovat tulleet valoryijyt. Kansallispukukurssia ei muutamaan vuoteen ole ollut, mutta tuota vaativaa pukua on ollut mahdollista tehdä virkkaus- ja neulontakurssilla. Hepomäki kertoo, että ompelutyökursseilla pääpaino on nykyään juhlavaatteilla ja kodin sisustukseen liittyvillä töillä. Käyttövaatteet ovat niin halpoja, että niitä ei juurikaan kannata tehdä, hän huomauttaa. Huovutus on yksi kurssitarjonnan suosituin aihe. Huovuttamalla saa hattuja, pöytäliinoja, tossuja, mattoja, käsineitä vain mielikuvitus on rajana. Huovuttamalla saadaan nopeasti valmista. Ja koska huovuttamisessa villasta lähtevä haju on melko voimakasta, sitä tehdään mieluummin vieraissa tiloissa, kuin omassa kodissa. Hepomäki tietää. Turkis- ja nahkakurssi on yksi Pietarsaaren erikoisuus. Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoulun turkisalan toimipisteen sijainti paikkakunnalla mahdollistaa kurssien pidon. Toiveittesi tekstiilit -nimeä kantava kurssi sisältää sekatekniikkaa. Kurssilla on mahdollista tehdä tilkkutöitä, aurinkovärjäystä, silkkimaalausta, kankaanpainantaa. Varsinkin tilkkutyöt ovat kovasti suosittuja. Käsityöt ovat mielen hyvinvointia Anne Hepomäki uskoo, että omin käsin tehty työ, olipa se sitten tekstiilityötä, kuvataidetta, veistoa, keramiikkaa tai puutyötä, on arvokasta osaamista, joka tänä päivänä kuuluu enemmänkin henkiseen pääomaan kuin arjen rutiineihin. Käsityöt ovat mielen hyvinvointia. Tulee hyvä mieli, kun näkee mitä itse saa aikaan. Käsitöissä pelkkä työn valmistuminen ei ole pääsaavutus, vaan koko prosessi. Tekeminen itsessään on palkitsevaa, Hepomäki sanoo. Hepomäki huomauttaa, että nykyajan kiireisessä elämänrytmissä käsitöiden perustehtävänä on myös pitkäjännitteisyyden kehittäminen. Kaikki mulle heti nyt -ajattelu ei käsitöihin sovi. Käsitöiden kohdalla, kuten myös muissa työväenopiston kurssitarjonnassa, sosiaalinen puoli on vahva tekijä. Ihmisen on mukavampi harrastaa, kun ei tarvitse harrastaa yksin. Marjo Luokkala

17 Intresset för att göra någonting vackert har inte falnat Mänskor har alltid tyckt om eller ibland varit tvungna att arbeta med sina händer. För hundra år sedan var handarbete för det mesta en obligatorisk färdighet. Att sticka, sy eller väva ansågs inte som en fritidssysselsättning, utan som en väsentlig del av vardagsarbetet. Förr i tiden var det billigare att göra vardagskläder själv än att köpa dem. Då det inte fanns en affär i varje hörn, kunde man också återanvända och styla kläder. När mammas festklänning hade tjänat ut, kunde den göras om till en vardagsklänning åt dottern eller när det fanns mer hål än tyg i pappas kalsonger, fick man trasor för städningen av dem. Blusar, byxor och trasiga lakan dög bra till mattrasor. Man lärde sig att bli en mästare på återanvändning redan i vaggan. Det finskspråkiga arbetarinstitutet i Jakobstad höll sin 100-års jubileumsutställning i oktober med handarbete i centrum. Några hundra år gamla mästarprov fanns inte att tillgå, de är utnötta vid det här laget. Däremot gav utställningen en klar bild av att intresset för att göra någonting vackert och användbart inte har falnat under årtiondenas lopp. Vi använder andra material idag, men tekniken och arbetsredskapen är desamma, säger textillärare Anne Hepomäki. Nu vill man knyppla och tova Arbetarinstitutet var och är fortsättningsvis en plats dit man får komma för att arbeta med sådana redskap som man inte själv har råd med eller som inte ryms hemma. Vävstolar och broderisymaskiner är redskap som inte finns i alla hem, men det hindrar inte att man t.ex. kan väva mattor. Vävstolarna får man använda sju dagar i veckan från morgon till kväll. Att väva mattor är ett bra alternativ för dem som arbetar i skift, säger Hepomäki. De äldsta föremålen på jubileumsutställningen när det gäller textilarbeten var knypplade spetsar och franslakan. Någon kurs i franslakan har vi för närvarande inte i Jakobstad, men spetsknyppling har blivit populärt igen. I fråga om ryor ser man tydligt att nya material har kommit till. I stället för de traditionella ryorna gör man nu ljusryor. Någon folkdräktskurs har vi inte haft de senaste åren, men det har varit möjligt att tillverka den här krävande dräkten på kurser i virkning och stickning. Hepomäki berättar att på sömnadskurserna ligger betoningen numera på festkläder och olika heminredningsföremål. Vardagskläder är så billiga att köpa att det inte riktigt lönar sig att sy dem själv, påpekar hon. Kurserna i tovning hör till de populäraste. Genom tovning kan man tillverka hattar, borddukar, tofflor, mattor, vantar - den enda begränsningen är din egen fantasi. Då man tovar ser man snabbt resultat. Eftersom den lukt, som ullen avger när man tovar, är ganska stark, tovar man hellre i främmande utrymmen än hemma, berättar Hepomäki. En kurs i päls- och lädersömnad är en specialitet för Jakobstad. Det är möjligt att hålla den här kursen tack vare att Mellersta Österbottens yrkeshögskola har utbildning inom pälsbranschen i Jakobstad. Dina önsketextiler heter en kurs där man får pröva på olika tekniker. På kursen är det möjligt att syssla med lappteknik, solfärgning, silkesmålning, tygtryck. Speciellt arbeten i lappteknik har varit mycket omtyckta. Handarbete är terapi för själen Anne Hepomäki tror att allt handarbete är värdefullt, om det så är fråga om textilarbete, bildkonst, keramik eller träslöjd. Det här är kunnande som idag mer hör till det andliga kapitalet än till vardagsrutinerna. Handarbete är terapi för själen. Man blir på bra humör, när man ser vad man själv kan få till stånd. När man handarbetar är det viktigaste inte att få arbetet färdigt, utan hela processen är viktig. Arbetet i sig ger tillfredsställelse, säger Hepomäki. Hepomäki påpekar att i vår stressiga livsrytm är handarbetets grunduppgift också att lära oss uthållighet. Jag-vill-ha-allt-genast-nu-tänkandet passar inte ihop med handarbete. När det gäller handarbete och hantverk är den sociala sidan en viktig faktor, det här gäller förstås också arbetarinstitutets övriga kursutbud. Det är roligare att handarbeta när man får göra det tillsammans. Marjo Luokkala Foto/kuvat: Pirjo Salonen

18 Magnus Brännbacka & Stefan Järndahl Gatusanering i Östermalm Nu grävs det i stadsdelen Östermalm efter att gatusaneringen i Västermalm blev klar. Gatorna grundförbättras och asfalteras, trafiksäkerheten förbättras. Gatumiljön blir också bättre tack vare planteringar och gräs. Projektet startade i april 2008 med ett infomöte för alla intressenter. -Tidtabellen lever hela tiden eftersom överraskningar alltid dyker upp. I Västermalm höll vi på i över tio år, nu har det också visat sig att det finns museala värden i Kråkholmens norra del att ta hänsyn till. Nyligen fick vi veta att till exempel stenmurar och träd ska sparas. Det är också osäkert om vi kan asfaltera alla gator, berättar den ansvarige planeraren Johan Enlund på kommunaltekniska avdelningen. Värdefulla miljöer i Östermalm finns bland annat på Sandvägen och i delar av Tallmogatan och Kråkholmsvägen. A och O i Östermalm är ändå trafiksäkerheten. Småningom skall en cykelväg finnas längs med hela Bottenviksvägen och korsningen vid Ahlströmsgatan skall göras tryggare. - Det har också funnits ett problem med tung genomfartstrafik, men det skall åtgärdas genom avsmalningar, farthinder och eventuellt nya refuger. Lite nytänkande har vi också Jakobstads Vatten i samarbete med kommunaltekniska planeringen har försökt få yt- och dagvattnet att rinna ut i grönområden, vilka ska fungera som bassänger så att vattnet inte belastar dagvattensystemet, förklarar Johan och fortsätter: - Saneringen är ett samprojekt mellan Jakobstads Vatten, Tekniska verket, Jakobstads Energiverk och Jakobstadsnejdens telefon. Redan i över tio år har vi har haft som kutym att samarbeta. Vi håller kontinuerliga planeringsmötet samt arbetsplatsmötet för projektet. Magnus Brännbacka på kommunaltekniska planeringen fungerar som huvudplanerare för projektet. Totalt arbetar sex gatuarbetare och en del privata företagare med Östermalms sanering, med Frank Bäcksholm som arbetsledare. Klart år 2013 Målsättningen är att Östermalms gatusanering skall blir klar på sex år, det vill säga stå klar år Sparivern kan förstås sätta käppar i hjulet för den tilltänkta tidtabellen, men vi försöker att hålla den så långt det går, säger Johan. Efter Östermalm står stadsdelen London i tur. Området är äldre än Östermalm och där kan också finnas överraskningar. - Dem kan ofta gatubyggarna lösa - de har många idéer, vilket är jag tacksam över. De som arbetar på utsidan gör det största jobbet, påpekar Johan Enlund och ger en eloge till dem. Johan Enlund Ulla Linder

19 Itänummen katusaneeraus Länsinummen katusaneerauksen valmistuttua ovat nyt vuorossa Itänummen kau pun gin osan kaivutyöt. Kaduille tehdään perusparannus ja ne asfaltoidaan ja lii ken ne turvallisuutta pa rannetaan. Lisäksi katuympäristö kohentuu istutusten ja nurmikkojen ansiosta. Hanke aloitettiin huhtikuussa 2008 kaikille sidosryhmille järjestetyllä tiedotustilaisuudella. - Aikataulu elää jatkuvasti, koska yllätyksiä ilmenee aina. Länsinummella töitä tehtiin yli kym menen vuotta. Lisäksi nyt on käynyt ilmi, että Kråkholman pohjoisosassa on otet tava huomioon myös museaalisia arvoja. Saimme hiljattain tietää, että esimer kik si kiviaidat ja puut on säästettävä. Lisäksi on epävarmaa, voimmeko asfaltoida kaik ki kadut, kertoo vastaava suunnittelija Johan Enlund kunnallistekniikan osas tol ta. Arvokkaita ympäristöjä Itänummella on muun muassa Hiekkatiellä sekä osassa Män ty kan kaan katua ja Kråk hol mantietä. Tärkeintä Itänummella on kuitenkin liikenneturvallisuus. Ajan mittaan koko Poh janlahdentien varrelle rakennetaan pyörätie ja Ahlströminkadun ris te ys tehdään turvallisemmaksi. - Lisäksi ongelmana on ollut raskas läpikulkuliikenne, mutta se korjataan kadun ka ven nuksilla, ajohidasteilla ja mahdollisesti uusilla suojakorokkeilla. Hieman uu tta ajat teluakin on mukana suunnitelmissa. Pietarsaaren Vesi on pyrkinyt yhteistyössä kunnallisteknisen suunnittelun kans sa saamaan pinta- ja hulevedet valumaan viher alu eille, joiden on määrä toimia al taina siten, että vedet eivät kuormita hu le ve si jär jes telmää, selittää Johan ja jatkaa: - Saneeraus on Pietarsaaren Veden, teknisen viraston, Pietarsaaren ener gia lai tok sen ja Pietarsaaren seudun puhelimen yhteishanke. Jo kymmenen vuoden ajan meil lä on ollut käytäntönä teh dä yhteistyötä. Pidämme säännöllisiä suun nit te lu ko kouk sia ja työpaikkakokouksia hankkeen tiimoilta. Hankkeen pääsuunnittelijana toi mii Magnus Brännbacka kunnallistekniikan suunnitteluosastolta. Itänummen saneeraushankkeessa työskentelee yhteensä kuusi katutyöntekijää ja muu ta mia yksityisyrittäjiä. Työn joh ta jana on Frank Bäcksholm. Valmista vuonna 2013 Foto/kuva: Pirjo Salonen Tavoitteena on, että Itänummen katusaneeraus valmistuu kuudessa vuodessa ja on siis val mis vuonna Säästökuuri saattaa tietenkin heittää kapuloita rattaisiin kaavaillun aikataulun suh teen, mut ta pyrimme noudattamaan sitä mahdollisimman pitkälti, Johan sanoo. Itänummen jälkeen vuorossa on Lontoon kaupunginosa. Alue on Itänummea vanhempi ja sielläkin saattaa ilmetä yllätyksiä. - Kadunrakentajilla on yleensä ratkaisu ongelmiin. Heillä on paljon ideoita, mistä olen kii tol linen. Ulkotöissä olevat tekevät suurimman työn, huomauttaa Johan En lund ja an taa heille tunnustusta. Ulla Linder

20 Pieni kaupunki, isot nimet (2) Edellisessä lehdessä aloitimme sarjan artikkeleita, joissa esittelemme kaupunkimme rakennuksia uudessa valossa. Emme käsittele kohteita niinkään osana Pietarsaarta, vaan osana nimekkään arkkitehdin laajaa elämäntyötä. Jatkamme sarjaa Erkki Huttusen vanhalla Sokoksella, eli Pedersöre Handelslag:illa. En liten stad med stora namn (2) I föregående tidning inledde vi en artikelserie, som presenterar bekanta byggnader i vår stad ur en ny synvinkel. Vi betraktar dem inte ur Jakobstadsperspektiv, utan som delar av kända arkitekters livsverk. Vi fortsätter här serien med Erkki Huttunens Gamla Sokos, dvs. Pedersöre Handelslag. Foto/kuva: Pietarsaaren kaupunginmuseo / Jakobstads museum, Ingolf Friman Alavudella syntynyt Erkki Juhani Huttunen ( ) opiskeli arkkitehdiksi vuosina , jolloin vallitseva tyyli-ihanne Pohjoismaissa oli juhlallinen klassisismi. Funktionalismin aatteet ja estetiikka rantautuivat kuitenkin 1920-luvun lopussa konkreettisesti Suomeen, ja Erkki Huttunen nousi pian Suomen yhdeksi merkittävimmäksi 1930-luvun funktionalismin edustajaksi. Funktionalistinen suunnittelu korosti nykyaikaisuutta, tarkoituksenmukaisuutta, terveellisyyttä ja tehokkuutta. Rakennukset olivat vaaleita ja linjakkaita. Ikkunapinnat tehtiin mahdollisimman suuriksi koska auringonvalon saantia pidettiin tärkeänä. Kehittynyt rakennustekniikka mahdollisti jatkuvien ikkunarivien, ns. nauhaikkunoiden rakentamisen. Lennokkaat katokset ja pyöristetyt kulmat olivat suosittuja funkisaiheita. Huttunen kiinnitettiin vuonna 1928 Suomen Osuuskauppojen Keskuskunnan (SOK) rakennusosastolle, ja sai siellä pian vahvan aseman. Uusi funktionalistinen tyyli näkyi ensimmäisen kerran SOK:n Rauman konttori- ja varastorakennuksessa (1931) ja Viipurin myllyssä (1932). Vastaavia konttoreita, varastoja ja myllyjä nousi myöhemmin 1930-luvulla mm. Kotkaan, Joensuuhun, Nokialle, Ouluun, ja Vaasaan. Viime mainittu kompleksi, nykyinen Vaasan Opistotalo maasillan kupeessa, valmistui Erkki Juhani Huttunen ( ) kom ursprungligen från Alavo och studerade till arkitekt under åren , då den högtidliga klassicistiska stilen dominerade i nordisk byggnadskonst. Den funktionalistiska ideologin och estetiken slog igenom i Finland i slutet av 1920-talet, och Erkki Huttunen blev snabbt en av de mest betydande profilerna inom 1930-talets inhemska funktionalism. Den funktionalistiska planeringen betonade nymodighet, ändamålsenlighet, sundhet och effektivitet. Byggnaderna var ljusa, med rena linjer. Fönsterytorna gjordes så stora som möjligt, eftersom tillgången på solljus ansågs viktig. Tack vare framsteg i byggnadstekniken kunde man bygga sammanhängande fönsterrader, så kallade bandfönster. Lätta, svävande ingångstak och rundade hörn var populära funkismotiv. Huttunen anställdes år 1928 på byggnadsavdelningen vid Centrallaget för Handelslagen i Finland (SOK) och fick snabbt stort inflytande. Första gångerna man kunde märka den nya funktionalistiska stilen var i SOK:s kontors- och lagerbyggnad i Raumo (1931) och i kvarnen i Viborg (1932). Motsvarande kontor, lagerbyggnader och kvarnar byggdes senare under 1930-talet bl.a. i Kotka, Joensuu, Nokia, Uleåborg och Vasa. Sistnämnda bygg

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys

FOKUS. grammatik. Konjunktiot ja sanajärjestys FOKUS grammatik Konjunktiot yhdistävät sanoja, lauseenosia ja lauseita. Konjunktiot jaetaan rinnastus- ja alistuskonjunktioihin. Jag och min kompis ska resa till Köpenhamn. Minä ja kaverini matkustamme

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

JAKOBSTAD PIETARSAARI

JAKOBSTAD PIETARSAARI Hyvää päivähoitoa jo 110 vuotta. 110 år av högklassig dagvård. JAKOBSTAD PIETARSAARI Jakobstad ordnar småbarnspedagogisk verksamhet på svenska och finska. I Jakobstad finns dessutom ett populärt och fungerande

Lisätiedot

Kirjainkiemurat - mallisivu (c)

Kirjainkiemurat - mallisivu (c) Aa Ii Uu Ss Aa Ii Uu Ss SII-LIN VII-LI-KUP-PI I-sot, pie-net kir-jai-met, sii-li neu-voo aak-ko-set. Roh-ke-as-ti mu-kaan vaan, kaik-ki kyl-lä op-pi-vat! Ss Har-joit-te-le kir-jai-mi-a li-sää vih-koo-si.

Lisätiedot

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen ,

Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina / Ajankäytön järjestäminen , Kaupunginhallitus 5 09.06.2014 Kaupunginhallitus 10 23.02.2015 Kaupunginhallitus 7 04.04.2016 Työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö ja vapautus työtehtävistä vuosina 2014-2017 / Ajankäytön järjestäminen

Lisätiedot

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI

RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI RUOTSI PLAN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI Bästa familj, Hemmet och familjen är barnets viktigaste uppväxtmiljö och gemenskap. Vid sidan av hemmet skall dagvården vara

Lisätiedot

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen

TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan. Riikka Mononen ---------------------------------------- TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan Riikka Mononen ---------------------------------------- Tehtäväkori 2016 TEHTÄVÄKORI Monisteita matikkaan -materiaali on kokoelma

Lisätiedot

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet

Kommunal verksamhet och service nu på finska! Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kommunal verksamhet och service nu på finska! Trosa kommun del i det finska förvaltningsområdet Kunnallista toimintaa ja palveluita nyt myös suomeksi! Trosan kunta osa suomen kielen hallintoaluetta Kommunal

Lisätiedot

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki

Staden Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki Sakägare/ Asianosainen Ärende/ Asia - VALREKLAM INFÖR RIKSDAGSVALET 2015 - VAALIMAI- NONTA ENNEN EDUSKUNTAVAALEJA 2015, TILLÄGG / LISÄYS Det finns tomma reklamplatser kvar i stadens valställningar och

Lisätiedot

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla

VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD. Kauniainen - Grankulla VAMMAISNEUVOSTO HANDIKAPPRÅD Kauniainen - Grankulla Kauniaisissa on toiminut vuodesta 1989 lähtien vammaisneuvosto, joka edistää ja seuraa kunnallishallinnon eri aloilla tapahtuvaa toimintaa vammaisten

Lisätiedot

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015

Silva. Malin Sjöholm. Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Silva Malin Sjöholm Pedagogisk ledare/pedagoginen ohjaaja 13.10.2015 Fakta Bygget skall vara klart 30.11 Naturen har fungerat som inspiration i processen. Silva- betyder skog på latin Färgskalan inne i

Lisätiedot

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252

Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 655/11.01.00/2014. Rakennus- ja ympäristölautakunta 16.12.2015 252 Rakennus- ja ympäristölautakunta 252 16.12.2015 Päätös / ympäristölupahakemus / Syväsatama, jätteiden loppusijoittaminen ja hyödyntäminen satamakentän rakenteissa, Kokkolan Satama / Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä

ENGLANTI PALVELUKIELENÄ. Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä ENGLANTI PALVELUKIELENÄ Milla Ovaska, kansainvälisten asioiden päällikkö Antti Kangasmäki, ylikielenkääntäjä Suomen 2. suurin kaupunki Yksi nopeimmin kasvavista kaupungeista Suomessa 20 % asukkaista alle

Lisätiedot

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut

Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Tarvekartoitus: Vanhustenhoito ja -palvelut Behovskartläggning: Äldrevård och -service Skövden kunta, Suomen kielen hallintoalue, 541 83 Skövde Skövde kommun, Finskt förvaltningsområde, 541 83 Skövde LAKI

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1254/2001 vp Osa-aikalisän myöntämisen perusteet Eduskunnan puhemiehelle Kun osa-aikalisäjärjestelmä aikoinaan otettiin käyttöön, sen yhtenä perusteena oli lisätä työssä jaksamista

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016

Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 Sosiaali- ja terveysltk 201 09.12.2014 Sosiaali- ja terveysltk 22 26.01.2016 TILOJEN VUOKRAAMINEN TORNION SAIRASKOTISÄÄTIÖLTÄ PÄIVÄKESKUSTOIMINTAA VARTEN/TILOJEN VUOKRAAMINEN VUODELLE 2014/TILOJEN VUOKRAAMINEN

Lisätiedot

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014

WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 WHO-Koululaistutkimus 2014 WHO-Skolelevstudie 2014 Kansainvälinen pitkäkestoinen koulukyselytutkimus, jossa tarkastellaan kouluikäisten lasten ja nuorten terveyskäyttäytymistä ja elämäntyylejä eri konteksteissa.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2013 vp Rajatyöntekijöiden oikeus aikuiskoulutustukeen Eduskunnan puhemiehelle Osaamisen kehittäminen ja aikuisopiskelu ovat nykyään arkipäivää. Omaehtoisesti opiskelevat rajatyöntekijät

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Arkeologian valintakoe 2015

Arkeologian valintakoe 2015 Sukunimi Kaikki etunimet Henkilötunnus Puhelinnumero Valintatoimiston merkintöjä KAR A (C) Sähköpostiosoite Helsingin yliopisto Humanistinen tiedekunta Arkeologian valintakoe 2015 Tarkista sivunumeroiden

Lisätiedot

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita:

Opetussuunnitelman mukaisesti opetuksen järjestäjä päät tää paikallisesti tiettyjä asioita: Koulutuslautakunta 44 10.06.2014 Koulutuslautakunta 58 16.09.2014 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutos 1.8.2014 alkaen / luku 5.4 Oppilashuolto ja turvallisuuden edistäminen / opiskelijahuollon

Lisätiedot

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa

Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa Mot starkare tvåspråkighet i stadens service Kohti vahvempaa kaksikielisyyttä kaupungin palveluissa SKILLNADEN II Samverkan som strategi MUUTOS II Strategiana yhteistyö 24.11.2015 Tua Heimonen Specialplanerare,

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät

Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Kirkkonummen kunnan kuntalaiskysely / Kyrkslätts kommuns kommuninvånarenkät Raportti ajalta 02.03.2017-30.06.2017. Vastauksia annettu yhteensä 580 kpl. Minkä ikäinen olet? / Hur gammal är du? Alle 18 /

Lisätiedot

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver.

Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas samtidigt då man gräver. Torgmöte 3½ 3.3 kl. 12:30-14 i Saima, stadshuset Kim Mäenpää presenterade projektet Skede 1 av HAB och torgparkeringen Torgparkeringen är för framtiden men också sammankopplad till HAB. Båda bör byggas

Lisätiedot

Usko, toivo ja rakkaus

Usko, toivo ja rakkaus Makku Lulli-Seppälä sko toivo a akkaus 1. Ko. 1 baitoille viululle alttoviululle a uuille op. kummityttöi Päivi vihkiäisii 9.8.1986 iulu a alttoviulu osuude voi soittaa sama soittaa. Tavittaessa alttoviulu

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA

Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA Laura Arola Suomen laitos, Oulun yliopisto laura.arola@oulu.fi NUORTEN MONIKIELISYYS POHJOIS-RUOTSISSA - SAAMEN KIELTEN NÄKÖKULMIA TUTKIMUSALUE North (Torne) Saami - 4000 (25 000) Lule Saami - 500 (1500)

Lisätiedot

Yksityisteiden hoidon järjestäminen

Yksityisteiden hoidon järjestäminen Tekninen lautakunta 68 04.12.2018 Kaupunginhallitus 8 14.01.2019 Kaupunginvaltuusto 3 04.02.2019 Tekninen lautakunta 16 26.03.2019 Kaupunginhallitus 64 15.04.2019 Kaupunginvaltuusto 22 27.05.2019 Yksityisteiden

Lisätiedot

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a.

Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Kirjoita verbin vartalo. VINKKI: Poista verbin perusmuodosta kirjain a. Valitse oikea muoto. A. Täydennä nykyhetken muodot. Käytä tarvittaessa nettisanakirjaa. Valitse vasemmalla olevan valikon yläosassa

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA

Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA Sosiaali- ja terveysltk. 96 17.06.2015 LASTENSUOJELUN AVOPALVELUIDEN HANKINTA SOTEL 17.06.2015 96 Valmistelu: lapsiperhetyön päällikkö Annika Immonen, puh. 0400 126 151, hankintapäällikkö Tuure Marku,

Lisätiedot

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän

Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Nuuksio - Luontopääkaupungin sydän Luonnon virkistys- ja matkailukäyttö Nuuksion kansallispuistossa 7-13.3.2019 Luontokeskus Haltian johtaja Tom Selänniemi Haltia naturcentrets direktör Tom Selänniemi

Lisätiedot

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien.

Perhehoidon palkkiot ja kulukorvaukset muuttuvat lukien. Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta Liperin sosiaali- ja terveyslautakunta 101 15.12.2015 22 22.03.2016 Perhehoidon palkkiot ja korvaukset 1.1.2016 alkaen 444/02.05.00/2015 Soteltk 15.12.2015 101 Perhehoidon

Lisätiedot

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä

Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä Sosiaali- ja terveyslautakunta 164 14.09.2015 Kaupunginhallitus 479 28.09.2015 Kaupunginhallitus 533 26.10.2015 Tehostetun palveluasumisen toiminnan järjestäminen Emeliehemmetissä 501/02.07.00/2015 SosTe

Lisätiedot

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ...

Missa. Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa. 1 Harjotus. 2 Harjotus. Kunka Missa ellää S.4. Mikä Missa oon? ... Minkälainen Missa oon? ... Missa Mie käväsin niinku kissa kuumassa uunissa Kunka Missa ellää S.4 1 Harjotus Mikä Missa oon?.. Minkälainen Missa oon?.. Miksi Missa hääty olla ykshiin niin ushein?.. Missä Liinan mamma oon töissä?

Lisätiedot

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken?

Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter: 1. Organisaatio / Organisation Kunta, mikä kunta? / Kommun, vilken? Kommenttipyyntö Tulevaisuuden kunta-parlamentaarisen työryhmän väliraportista / Begäran om kommentarer till mellanrapporten från parlamentariska arbetsgruppen för Framtidens kommun Taustatiedot / Bakgrundsuppgifter:

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1322/2010 vp Jälkihuollon järjestäminen yksityisesti sijoitetuille lapsille Eduskunnan puhemiehelle Yksityisesti sijoitetuille lapsille on ollut kunnissa käytännössä vaikea saada jälkihuoltoa,

Lisätiedot

Lasten tarinoita Arjen sankareista

Lasten tarinoita Arjen sankareista Arjen sankarit Lasten tarinoita Arjen sankareista 112-päivää vietetään vuosittain teemalla Ennakointi vie vaaroilta voimat. Joka vuosi myös valitaan Arjen sankari, joka toiminnallaan edistää turvallisuutta

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus

Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus Kunnanhallitus 59 23.03.2016 Kunnanhallitus 94 23.05.2016 Yhteistoimintamenettelyn päättäminen / sosiaali- ja terveyspalveluiden liikkeenluovutus 1.1.2017 107/010/013/2015 KHALL 59 Selostus: Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA

Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Deltagande och inflytande Osallistuminen ja vaikuttaminen LANDSKAPSREFORMEN I ÖSTERBOTTEN MAAKUNTAUUDISTUS POHJANMAALLA Utkast till landskapslag - Maakuntalakiluonnos Landskapets invånare och de som använder

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1256/2001 vp Palkansaajan järjestäytymättömyys ammattiliittoihin Eduskunnan puhemiehelle Perustuslaki turvaa oikeuden olla järjestäytymättä ammattiliittoon. Käytännössä valinnanvapautta

Lisätiedot

XIV Korsholmsstafetten

XIV Korsholmsstafetten XIV Korsholmsstafetten 19.5.2013 Huvudklasser Öppen klass: Laget får komponeras fritt. Damklass: Laget ska endast bestå av kvinnliga löpare. Varje lag skall bestå av 6 8 löpare. Två löpare från varje lag

Lisätiedot

www.rosknroll.fi 0201 558 334

www.rosknroll.fi 0201 558 334 www.rosknroll.fi 0201 558 334 Rollella ei ole peukalo keskellä kämmentä, joten lähes kaikki rikki menneet tavarat Rolle korjaa eikä heitä pois. Etsi kuvista 5 eroavaisuutta! Rolle har inte tummen mitt

Lisätiedot

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10

Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Medan vi lever Filmhandledning från Svenska nu för svenskundervisningen Rekommenderas för åk 7-10 Till läraren Filmen och övningarna är främst avsedda för eleverna på högstadiet, men övningarna kan också

Lisätiedot

1. 3 4 p.: Kansalaisjärjestöjen ja puolueiden ero: edelliset usein kapeammin tiettyyn kysymykseen suuntautuneita, puolueilla laajat tavoiteohjelmat. Puolueilla keskeinen tehtävä edustuksellisessa demokratiassa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats?

Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Millainen on kandin hyvä työpaikka? Hurudan är en kandidats bra arbetsplats? Maarit Nevalainen, terveyskeskuslääkäri, Mäntsälän terveyskeskus Ei sidonnaisuuksia, inga bindingar (till några firmor förutom

Lisätiedot

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies)

1. Kaikki kaatuu, sortuu August Forsman (Koskimies) olo q» date reliioso olo 7 K (2003) KE2a7 1. Kaikki kaatuu, sortuu uust Forsma (Koskimies) olo 14 olo 21 3 3 3 3 3 3 3 3 Ÿ ~~~~~~~~~~~ π K (2003) KE2a7 uhlakataatti (kuoro) - 2 - Kuula: - 3 - uhlakataatti

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin:

SANAJÄRJESTYS. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: SANAJÄRJESTYS RUB1 Virke ja lause. Virke on sanajono, joka ulottuu isosta alkukirjaimesta pisteeseen, huutomerkkiin tai kysymysmerkkiin: Minä en ole lukenut päivän lehteä tarkasti tänään kotona. Tulepas

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen

Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen Hallitus 267 16.12.2015 Lapsiperheiden kotipalveluiden myöntämisperusteet ja asiakasmaksut 1.1.2016 alkaen H 267 (Valmistelija: perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen ja vastuualuepäällikkö Tarja Rossinen)

Lisätiedot

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille Tekninen lautakunta 66 20.09.2017 Tekninen lautakunta 102 19.12.2017 102 Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen, leirintäalueviranomaisen ja rakennusvalvontaviranomaisen tehtävien delegoiminen viranhaltijoille

Lisätiedot

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki:

Valmistelija talousjohtaja Anne Vuorjoki: Kaupunginhallitus 243 17.10.2016 Kaupunginhallitus 256 31.10.2016 Kaupunginhallitus 263 07.11.2016 Kaupunginhallitus 272 21.11.2016 Yhteistyötoimikunta 22 23.11.2016 Kaupunginhallitus 283 28.11.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 345/2013 vp Osasairauspäivärahan maksaminen vuosiloman ajalta Eduskunnan puhemiehelle Sairausvakuutuslain mukaan osasairauspäivärahaa maksetaan vähintään 12 arkipäivän yhtäjaksoiselta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 773/2013 vp Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen tukitoimet Eduskunnan puhemiehelle Hallitus nimesi lähes päivälleen vuosi sitten Lahden alueen äkillisen rakennemuutoksen alueeksi.

Lisätiedot

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä

Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä Kaavoitus- ja ympäristölautakunta 84 24.09.2015 Päätös osuuskunnan vesijohto- ja viemäriverkostoon liittymisestä / RN:o 529-526-4-18, Heino Mauri kuolinpesä 599/11.04.02/2014 Kaavoitus- ja ympäristölautakunta

Lisätiedot

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen

Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten. Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen Anslutningsskyldighet och befrielse från anslutningsskyldigheten Liittämisvelvollisuus ja siitä vapauttaminen 10 Lag om vattentjänster 119/2001 Vesihuoltolaki 119/2001 Anslutning av fastigheter till vattentjänstverkets

Lisätiedot

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus

Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus Kunnanhallitus 305 27.11.2014 Kunnanhallitus 151 10.06.2015 Kunnanhallitus 19 28.01.2016 Työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun (TYP) yhteistyösopimus 143/00.04.01/2014 KH 27.11.2014 305 Työ-

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby

Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby Sosiaali- ja terveyslautakunta 149 03.09.2014 Sosiaali- ja terveystoimen Kruunupyyn yksiköiden talousarvioesitys 2015 Förslag till budget 2015 för social- och hälsovårdsväsendets enheter i Kronoby 537/02/02/00/2014

Lisätiedot

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa.

Sosterin kanssa on käyty neuvotteluja 30.1.2015 ja 4.3.2015 sääs töjen saamiseksi. Neuvottelujen tuloksia käsitellään kokouksessa. Kunnanhallitus 60 30.03.2015 Kunnanhallitus 68 21.04.2015 Kunnanhallitus 82 11.05.2015 Kunnanhallitus 102 11.06.2015 Kunnanhallitus 107 18.06.2015 Kunnanvaltuusto 27 18.06.2015 Talouden tasapainottamistoimenpiteet

Lisätiedot

Kiinteistönhoidon esimiehen tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen. Kaupunginsihteeri: Teknisen johtajan Tuomo Kotilaisen esitys 8.6.

Kiinteistönhoidon esimiehen tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen. Kaupunginsihteeri: Teknisen johtajan Tuomo Kotilaisen esitys 8.6. Henkilöstöjaosto 27 24.08.2015 Henkilöstöjaosto 34 14.12.2015 Henkilöstöjaosto 5 02.02.2017 Kiinteistönhoidon esimiehen tehtäväkohtaisen palkan tarkistaminen 133/01.02.01/2015 HJAOS 24.08.2015 27 Teknisen

Lisätiedot

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI

TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI TURNERING - TURNAUS JAKOBSTAD 9-10.08.2014 PIETARSAARI I år ordnar FF Jaro tillsammans med LokaTapiola för 14:e gången sin ALL STARS fotbollsturnering. Sammanlagt 65 lag och ca 750 spelare deltar. Åldersklasserna

Lisätiedot

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus:

- 16 Kokouksen avaaminen Pöytäkirjantarkastajien valinta Työjärjestyksen hyväksyminen. Vt. kaupunginjohtajan päätösehdotus: Kaupunginhallitus 198 12.06.2017 Kaupunginvaltuuston kokouksen 24.4.2017 päätösten täytäntöönpano 1898/00.02.01/2017 KHALL 12.06.2017 198 Kuntalain (410/2015) 39 :n 1 momentin mukaan kunnanhallitus vas

Lisätiedot

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet

TEMA VALET 2014 MÅL. Valet TEMA VALET 2014 MÅL Valet Du ska ha kunskap om hur ett riksdagsval går till. Du ska ha kunskap om Sveriges statsskick, riksdag och regering och deras olika uppdrag. Du ska ha kunskap om Sveriges partier

Lisätiedot

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =.

Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki > tai < tai =. Piirrä kuvioita suureen laatikkoon. Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. 1 Valitse ruutuun oikea merkki tai < tai =. ------------------------------------------------------------------------------

Lisätiedot

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa!

Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1 Etsi alhaalta oikea ruotsinkielinen sana viivalle! Käytä tarvittaessa sanakirjaa! 1. työ (2 sanaa) 2. tehdä työtä/ työskennellä (2 sanaa) 3. koulutus 4. kokemus 5. hakemus 6. ansioluettelo 7. työtodistus

Lisätiedot

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen

Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen Kaupunginhallitus 139 31.03.2014 Kaupunginhallitus 271 16.06.2014 Kaupunginhallitus 511 15.12.2014 Hätäkeskuslaitoksen ja Lohjan kaupungin välisen määräaikaisen vuokrasopimuksen päättäminen 877/10.03.02/2013

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1104/2001 vp Kunnan oikeus ilman perillisiä kuolleen henkilön kiinteistöön Eduskunnan puhemiehelle Perintökaaren mukaan ilman perillisiä kuolleen henkilön omaisuuden perii valtio. Omaisuus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 431/2001 vp Yrittäjien asema uudessa aikuiskoulutustuessa Eduskunnan puhemiehelle Työllisyyden hoito on merkittävä osa köyhyyden torjuntaa. Pienyritteliäisyyttä on siten tuettava, jotta

Lisätiedot

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus:

Henkilökuljetuspalveluiden järjestämisen kannalta on tar koi tuksenmukaista käyttää yhden vuoden optiota. Valmistelijan päätösehdotus: Yhtymähallitus 75 08.04.2014 Yhtymähallitus 253 09.12.2014 Yhtymähallitus 41 26.02.2015 Yhtymähallitus 71 21.04.2015 Taksiliikenteen kilpailutus 517/02.08.03/2014 Yhall 08.04.2014 75 Sosiaalityön päällikkö

Lisätiedot

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013

ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 2013 Tietoisku 8/2013 Sisällys 1. Asuntokuntien keskikoko pieneni hieman 2. Perheiden keskikoko pysynyt ennallaan 3. Monilapsisuus yleisintä Pohjois-Espoossa 4. Perheiden kaksikielisyys

Lisätiedot

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä

Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella. Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt. Tornionjoen vesiparlamentti Kattilakoski Pekka Räinä Vesienhoito Tornionjoen vesienhoitoalueella Vattenvård i Torne älvs vattendistrikt Tornionjoen vesiparlamentti 30.5.2007 - Kattilakoski Pekka Räinä Yhteistyö vesienhoidon suunnittelussa Samarbete i vattenvårdsplaneringen!

Lisätiedot

Päiväkotirauha Dagisfred

Päiväkotirauha Dagisfred 15.3.2017 varhaiskasvattajille Mia Viljanen ja Maria Stoor-Grenner Päiväkotirauha Dagisfred Kaverisuhteita vahvistava ja kiusaamista ehkäisevä toimintatapa Ett sätt att stärka kompisrelationer och förebygga

Lisätiedot

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S

N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S 100 H a n n u P o h a n n o r o N I K E A N U S K O N T U N N U S T U S lauluäänelle, kitaralle sekä viola da gamballe tai sellolle or voices, guitar, viola da gamba / violoncello - ' 00 Teosto Suomalaisen

Lisätiedot

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ

Mr. Adam Smith Smith's Plastics 8 Crossfield Road Selly Oak Birmingham West Midlands B29 1WQ - Osoite Mr. J. Rhodes Rhodes & Rhodes Corp. 212 Silverback Drive California Springs, CA 92926 Osoitteen ulkoasu amerikkalaisittain: katunumero + katuosoite kaupungin nimi + osavaltion nimi + osavaltion

Lisätiedot

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi

Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi Perusturvalautakunta 30 08.05.2014 Laukaan kunnan perusturvalautakunnan selvitys lastensuojelun määräraikojen ylittymisen vuoksi 89/05.09.00/2013 Perusturvalautakunta 30 Valmistelija: perusturvajohtaja

Lisätiedot

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA

KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA Sivistyslautakunta 21 25.03.2015 Sivistyslautakunta 33 22.04.2015 KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOMINNAN JÄRJESTÄMINEN LUKUVUONNA 2015 2016 SIVLTK 21 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa koskevat

Lisätiedot

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning

Henkilötunnus Personbeteckning. Postinumero ja -toimipaikka Postnummer och -anstalt. Ammattinimike Yrkesbeteckning TYÖNANTAJA ABETSGIVAE TYÖTTÖMYYSKASSAN JÄSENEKSI / VALTAKIJA AY-JÄSENMAKSUN PEIMISEKSI / MUUTOSILMOITUS ANSLUTNINGSBLANKETT FÖ MEDLEMSKAP I JYTYS MEDLEMSFÖENING OCH OFFENTLIGA OCH PIVATA SEKTONS FUNKTIONÄES

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 391/2001 vp Valtiokonttorin maksamien pienten eläkkeiden maksatuksen järkeistäminen Eduskunnan puhemiehelle Useimpien eläkkeellä olevien ihmisten kokonaiseläke koostuu monien eläkelaitosten

Lisätiedot

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus

Grupparbete Ryhmätyö. LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus Grupparbete Ryhmätyö LAPE-akademi / LAPE-akatemia Tillfälle 1. Tilaisuus 1. 9.5.2019 A Miten voidaan varmistaa, ettei suunnitelma jää vain paperiksi? Hur kan vi försäkra oss om att planen inte bara lämnar

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 276/2003 vp Lasinkeräyksen järjestäminen ja kierrätys Eduskunnan puhemiehelle Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunta YTV on ilmoittanut lopettavansa jätelasin keräämisen toimialueellaan

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE

SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE SUOMEN KIELEN HALLINTOALUE FINSKT FÖRVALTNINGSOMRÅDE HAE VALTIONTUKEA ANSÖK OM STATSBIDRAG Tukea hakeva organisaatio Sökande organisation Organisaationumero Organisationsnummer Osoite Adress Yhteyshenkilö

Lisätiedot

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby

EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 LARSMO NYKARLEBY PEDERSÖRE. Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby EVIJÄRVI JAKOBSTAD KRONOBY FÖREDRAGNINGSLISTA / ESITYSLISTA 4 1 Tid / Aika: 27.5.2014 kl./klo 16.00 Plats / Paikka: Stadskansliet / Kaupunginkanslia, Nykarleby Närvarande / Läsnä: Sabah Samaletdin, ordf./pj

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy Sosiaali- ja terveyslautakunta 211 08.06.2011 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto/doc Finland Oy 543/61/616/2011 STLTK 211 Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavi rasto (Valvira) on

Lisätiedot

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson:

Valmistelija hallintopäällikkö Marja-Leena Larsson: Kaupunginhallitus 251 05.10.2015 Kaupunginhallitus 291 09.11.2015 Kaupunginhallitus 305 23.11.2015 Kaupunginhallitus 325 18.12.2015 Kaupunginhallitus 35 01.02.2016 Kaupunginhallitus 53 22.02.2016 Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem.

Kuvaile tai piirrä, millainen on sinun kotiovesi. Beskriv eller rita dörren till ditt hem. Yllättävät ympäristökysymykset Överraskande frågor om omgivningen Miltä ympäristösi tuntuu, kuulostaa tai näyttää? Missä viihdyt, mitä jää mieleesi? Tulosta, leikkaa suikaleiksi, valitse parhaat ja pyydä

Lisätiedot

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen

Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne. NBS Workshop Antti Paananen Vähittäismarkkinat hankkeen tilanne NBS Workshop Antti Paananen 22.11.2013 Sisältö 1. Mitä tähän mennessä on tehty ja missään ollaan NordREG työssä? 2. Millaista poliittista ohjausta hankkeelle on saatu?

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 435/2003 vp Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoito Eduskunnan puhemiehelle Kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidon osalta on ilmennyt ongelmia ympäri Suomea. Monet kunnat

Lisätiedot

2. TUTUSTUN KIRKKOONI

2. TUTUSTUN KIRKKOONI 2. TUTUSTUN KIRKKOONI Ikonit kuuluvat ortodoksiseen kirkkoon ja kotiin 1. Laita rasti niiden kuvien viereen, joihin sinusta ikoni voisi kuulua. Väritä kuvat. 2. Kirjoita kir-jain-kor-teil-la-si sana IKONI.

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 767/2001 vp Postinjakelu Kangasalan Kuohenmaalla Eduskunnan puhemiehelle Postin toiminta haja-asutusalueilla on heikentynyt. Postin jakaminen myöhään iltapäivällä ei ole kohtuullista.

Lisätiedot

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012

POHJANMAA ÖSTERBOTTEN. Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 POHJANMAA ÖSTERBOTTEN Työllisyyskatsaus: Marraskuu 2012 Sysselsättningsöversikt: november 2012 TYÖLLISYYSKATSAUS Marraskuu 2012 Lisätiedot: Olli Peltola puh +358 50 312 8727 Pohjanmaan työllisyyskatsaus

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 281/2011 vp Lapsettomien leskien leskeneläkkeen ikärajojen laajentaminen Eduskunnan puhemiehelle Lapsettomien leskien leskeneläkettä saavat tämänhetkisen lainsäädännön mukaan 50 65-

Lisätiedot

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät

Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Kirkkonummen kunnan yrittäjäkysely / Kyrkslätts kommuns företagarenkät Raportti ajalta 02.03.7-2.04.7. Vastauksia annettu yhteensä 37 kpl. Millä toimialalla yrityksesi toimii? / Inom vilken bransch verkar

Lisätiedot

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017

ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab 17 november 2017 ta betalt! Luento hinnoittelun merkityksestä maria österåker Maria Österåker, ED - Österåker & Österåker Ab Tuotteen oikea hinta on se jonka asiakas on valmis siitä maksamaan Maria Österåker, ED - Österåker

Lisätiedot

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013

Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Perusturvalautakunta 60 11.06.2013 Kaupunginhallitus 280 17.06.2013 Tarkastuslautakunta 2013-2016 40 28.08.2013 Sosiaaliasiamiehen selvitys vuodelta 2012 PERLTK 60 Sosiaalityön johtaja Marketta Tiihala

Lisätiedot

Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta

Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta Meditaatioita Kristuksen kärsimyksen salaisuudesta Kirkkokuorolle, baritonisolistille ja uruille Tämä virren 64, kahden Piae Cantiones-laulun ja kolmen evankeliumikatkelman pohjalle rakentuva pieni passiomusiikki

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 856/2001 vp Sosiaalityöntekijöiden työuupumus ja heikentyneet työolot Eduskunnan puhemiehelle Sosiaalityöntekijöiden työuupumus on kasvaneen työmäärän ja työolojen huononemisen myötä

Lisätiedot