Mittariston laatiminen laatutyöhön

Transkriptio

1 Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Tampere Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö

2 5>AA:>C<C DC =KJL B>HH:F>GHD/

3 J:>=<<H- 0>=<<C J:A>CH:- 5>HL =:AIH::C Tutkimusongelmien muodostaminen: mitä halutaan tutkia, mihin kysymyksiin tutkimuksella halutaan vastata Kyselylomaketutkimuksen vaiheet, Lähde: Risto Hotulaine

4 3D=;<FK=BLC J:A>CH:- DHDG J:> CLKH</ Kokonaistutkimuksessa tutkitaan kaikki kohderyhmään kuuluvat henkilöt. Otos on yleistettävissä populaatioon/perusjoukkoon. Otoksen tulisi edustaa perusjoukkoa mahdollisimman kattavasti. 7:HICC:>GDHDG "!:FJDH::C! @D=;<FK=BLC?LG<C<AAL DC K=HL GIIF> 7KGH<B::HH>C<C DHDG "J:A>CH::C A>>HHKK GKGH<B::HH>GIIHH:$ J>>;<G C>B> A>GH:GH:?: :FJDH::C B>GHL CIB<FDGH: :AD>H<H::C# äyte on yleistettävissä vain tutkittavaan joukkoon Tutkija valitsee edustavaksi katsomansa ryhmän kohderyhmäksi omien perusteidensa mukaisesti.

5 5>HH:F>C "<A> A::;>CH: "<A> DE<F:H>DC::A>GH:B>C<C# Miten tutkimusongelmiin voidaan vastata? Tutkittavan ilmiön saattaminen mitattavaan muotoon: Mitattavan käsitteen tai asian hahmottaminen, rajaus ja määrittely aikaisemmissa tutkimuksissa esitettyjen määritelmien, aikaisempien teorian tai esi- eli pilottitutkimuksen perusteella Abstraktista käsitteen tai asian kuvauksesta konkreettiseen arkikieleen 1G>B& DEE>A:>;<C DF><CH::H>D DEE>B>GH<=HLJ>>C& 6C =><B:C DA<HH:: DEE>A::C J:GH::J:C G<IF::J::C KA<<CGL H<=HLJLDF><CHD>HICIH$ GIDF>HIGDF><CHD>HICIH J:> JLAHHLB>GDF><CHD>HICIH/!

6 5>HH:F>C "<A> A::;>CH: "<A> DE<F:H>DC::A>GH:B>C<C# 9:GH::J:GH> JD>;::C BID;DGH:: <F> JL>H<A:IG<>H:$?D>=>C DEE>A:G J:GH:: "<G>B& DA<C HLKG>C G:B:: B><AHL % DA<C HLKG>C <F> B><AHL JLA>G<AAL G@::A:AA:#$?:?D>;<C E<FIGH<<AA: JD>;::C :FJ>D>;: B>C@LA:>G<C DF><CH::H>DC =<C@>AM DB::& "! % 45)) ).65)* ) ).) )0)//90& (.8LKG>C <F> B><AHL$ ). 6G>HH:>C <F> B><AHL$ *. 1C DG:: G:CD:$ +. 6G>HH:>C G:B:: B><AHL,. 8LKG>C G:B:: B><AHL #! % 45)) )* :459)4490+ /+)5+0 64)+0 /+.. +4) :4590+! (.8LKG>C <F> B><AHL$ ). 6G>HH:>C <F> B><AHL$ *. 1C DG:: G:CD:$ +. 6G>HH:>C G:B:: B><AHL,. 8LKG>C G:B:: B><AHL $! & +-) ).65)* *( 5)44 0+, 55).)0 8.))049 ) & (.8LKG>C <F> B><AHL$ ). 6G>HH:>C <F> B><AHL$ *. 1C DG:: G:CD:$ +. 6G>HH:>C G:B:: B><AHL,. 8LKG>C G:B:: B><AHL

7 3KGKBKGHKKE>H Strukturoidut kysymykset (toisensa poissulkevat valmiit vastausvaihtoehdot) 9:GH::?><C J:GH:IGH<C =<AEED: 9:GH::B>C<C =<AEDBE::$ J:AB>>H J:>=HD<=;DH :CH:J:H J>=?<>HL$ G<C G>?::C$ <HHL J:GH::?:C HIA>G> >HG< BI>GH:: :G>:& BKMG =KJ>C GIIF>: :>C<>GHD?: "<G>B&?DG G:HD?: H:> HI=:CG>: J:GH::?>:# CDE<: :C:AKGD>CH> H>A:GHDAA>G<H B:=;DAA>G<H J:GH:IGJ:>=HD<=;DH G<AJLGH> H><;DGG:& H:> J:GH:IGJ:>=HD<=HD?<C DC DAH:J: %!# $%(&"( H:E:IGH<C DC "<G>B&!<C DG:: G:CD:!# <AA<> BIIH<C G::;: DC GKKHL A>GLHL J:>=HD<=HD!BIIH!$?D=DC G>?D>H<H::C <>JLH BI>=>C GDJ>

8 3KGKBKGHKKE>H toisensa poissulkevia kukin tapaus voi sopia vain yhteen luokkaan sisällöllisesti mielekkäitä minkälaisella luokituksella saat tarvitsemasi tiedot Avoimet kysymykset 9:GH::?:C >AB:>GI DB>C G:CD>C 8><HD: BKMG E>CH:: GKJ<BBLAHL 7IIF><C HKMALGHL?: J>< E:A?DC @IC J:GH:IGJ:>=HD<=HD?: <> HICC<H: =:AIH::C H><HLL B>H<C J:GH::?:H :G>:C =:=BDHH:J:H& BKMG @KGKBKGH<C 1A> J:GH:IGH<C

9 G>GLAAMGHL?: Kysy lomakkeen alussa henkilön taustatiedot kuten sukupuoli, luokka-aste (koululaisilla), koulutustausta, jne. Älä kysy sellaista taustatietoa, jota et aio käyttää. Helpoista kysymyksistä edetään vaikeampiin, kyseistä aihetta käsitteleviin, kysymyksiin. Kysymysten tulee olla mahdollisimman yksiselitteisiä ja mieluummin kysymysmuodossa Kysymysten laadinnassa tulee ottaa huomioon vastaajien kielellinen kehitystaso. Älä myöskään käytä "ammattislangia Kysymykset saavat tuottaa vain yhden laatuisen vastauksen (eli vastaaja ymmärtää mitä kysytään). Strukturoitujen vastausvaihtoehtojen tulee olla toisensa poissulkevia (ei kahta mahdollista vastausvaihtoehtoa).

10 G>GLAAMGHL?: Kysy vain yhtä asiaa kerrallaan, ettei vastaaja joudu tilanteeseen, jossa hän miettii kumpaan kysymykseen oikeastaan tulee vastata (Esim. väitelause: Joudut usein tilanteeseen, jossa menetät malttisi ja korotat ääntäsi) Lyhyet kysymykset ovat parempi kuin pitkät (helpompi ymmärtää). Tarjoa valittavaksi myös vaihtoehto "en osaa sanoa", sillä kaikki vastaajat eivät ehkä ole koskaan ajatelleetkaan moista asiaa. Kysymykset eivät saa olla itsestäänselvyyksiä eikä loukata vastaajaa Kysymysten tekijän mielipiteet ja olettamukset eivät saa heijastua kysymyksissä, eli kysymykset eivät saa olla johdattelevia eivätkä vihjailevia (Esim. "Olethan samaa mieltä siitä, että pojat menestyvät koulussa hyvin vain lahjakkuutensa ansiosta?"

11 G>GLAAMGHL?: Anna selkeät ohjeet vastauksia varten (Esim. "Ympyröi mielipidettäsi vastaava vaihtoehto." Kyselylomake kannattaa "testata" otosta vastaavalla ryhmällä (tai tarkistusluetuttaa jollakin toisella itsensä lisäksi). Tutkija tulee usein "sokeaksi" omalle tekstilleen myös kyselylomakkeita laatiessaan.

12 @KG<AK>GHL

13 5>AA:>C<C DC =KJL B>HH:F>GHD/ Ohjeistus on lyhyt ja helposti ymmärrettävä Mittaristo on tiivis ja selkeä Kysymykset ovat yksiselitteisiä, täsmällisiä ja selkokielisiä Yksi kysyttävä asia per kysymys Kysymykseen pitää pystyä vastaamaan ensimmäisen lukukerran jälkeen

14 5I>GH: J><AL Saatekirje: Kyselyn tarkoitus ja tärkeys Kyselyn merkitys vastaajalle Vastaamiseen rohkaiseminen Mihin mennessä lomake on palautettava ja minne, jos ei postikysely Postikyselyssä muista vastauskuori, jolla palauttaminen on maksutonta ja muistutus tästä Mikäli voit luvata tutkimuksen tuloksia vastaajille esim. tiivistelmänä tms. niin tee se, mutta muista lupauksesi tutkimuksen valmistuttua. Kyselyn toteuttajan yhteystiedot