PINTA Likaantumattomat pinnat

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PINTA Likaantumattomat pinnat 2002 2006"

Transkriptio

1 PINTA Likaantumattomat pinnat Teknologiaohjelmaraportti 16/2006 Loppuraportti

2 PINTA Likaantumattomat pinnat Loppuraportti Teknologiaohjelmaraportti 16/2006 Helsinki 2006

3 Tekes rahoitusta ja asiantuntemusta Tekes on tutkimus- ja kehitystyön ja innovaatiotoiminnan rahoittaja ja asiantuntija. Tekesin toiminta auttaa yrityksiä, tutkimuslaitoksia, yliopistoja ja korkeakouluja luomaan uutta tietoa ja osaamista ja lisäämään verkottumista. Tekes jakaa rahoituksellaan teollisuuden ja palvelualojen tutkimus- ja kehitystyön riskejä. Toiminnallaan Tekes vaikuttaa liiketoiminnan kehittymiseen, elinkeinoelämän uudistumiseen, kansantalouden kasvuun, työllisyyden vahvistumiseen ja yhteiskunnan hyvinvointiin. Tekesillä on vuosittain käytettävissä avustuksina ja lainoina runsaat 400 miljoonaa euroa tutkimus- ja kehitysprojektien rahoitukseen. Teknologiaohjelmat Tekesin valintoja suomalaisen osaamisen kehittämiseksi Tekesin teknologiaohjelmat ovat laajoja monivuotisia kokonaisuuksia, jotka on suunnattu elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta tärkeille alueille. Teknologiaohjelmilla luodaan uutta osaamista ja yhteistyöverkostoja. Ohjelmien aiheiden valinnat perustuvat Tekesin strategian sisältölinjauksiin. Tekes ohjaa noin puolet yrityksille, yliopistoille, korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille myöntämästään rahoituksesta teknologiaohjelmien kautta. Copyright Tekes Kaikki oikeudet pidätetään. Tämä julkaisu sisältää tekijänoikeudella suojattua aineistoa, jonka tekijänoikeus kuuluu Tekesille tai kolmansille osapuolille. Aineistoa ei saa käyttää kaupallisiin tarkoituksiin. Julkaisun sisältö on tekijöiden näkemys, eikä edusta Tekesin virallista kantaa. Tekes ei vastaa mistään aineiston käytön mahdollisesti aiheuttamista vahingoista. Lainattaessa on lähde mainittava. ISSN ISBN Kansi: Oddball Graphics Oy Sisäsivut: DTPage Oy Paino: Libris Oy, 2006

4 Esipuhe Likaantumattomat pinnat -ohjelma (PINTA) kohdistui materiaaliteknologiaan, joka on yksi Tekesin strategisista painopistealueista. Korkeatasoinen materiaalitekniikan osaaminen ja soveltaminen nähdään uusien, innovatiivisten ja kilpailukykyisten tuotteiden sekä prosessien mahdollistajana. Monessa tapauksessa materiaalin kestävyyden ja toiminnallisuuden kannalta ratkaisevaksi muodostuu pintaominaisuuksien ymmärtäminen ja hallinta. Pintojen likaantumisesta aiheutuu merkittäviä kustannuksia teollisuudelle ja elinkeinoelämälle. Siksi PINTAohjelman painopistealueeksi valittiinkin pintojen likaantumisen ja puhtaanapysymisen entistä parempi hallinta. Kun ilmiötasolla ymmärretään, mistä likaantuminen johtuu, voidaan lähteä hakemaan parhaiten toimivia menetelmiä likaantumisen estämiseksi. Pintojen likaantumiseen liittyvät ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia. PINTA-ohjelman rakenne suunniteltiin niin, että se mahdollisti ja myös edellytti eri alojen osaamisen yhdistämistä monimutkaisten ilmiöiden ymmärtämiseksi. Useimmissa projekteissa luotiin uusia yhteistyöverkostoja, joissa eri alojen asiantuntijat ensimmäistä kertaa yhdessä miettivät, mitkä tekijät vaikuttavat likaantumiseen. Jo ohjelman aikana saatiin uusia lupaavia tuloksia mm. fysiikan, kemian, biologian, valmistustekniikoiden huippuosaajien yhteistyöstä. Nämä uudet poikkitieteelliset verkostot ovatkin ohjelman yksi tärkeimmistä tuloksista. Projektit ja ohjelmat päättyvät, mutta kontaktit ja verkostot säilyvät. Tekesin toiminta-ajatuksen mukaisesti PINTA-ohjelmakin tähtäsi teollisuuden ja palvelujen kehittymiseen teknologian ja innovaatioiden keinoin. Vaikka ohjelma oli luonteeltaan tutkimuslähtöinen, painotettiin tutkimustulosten teollista hyödyntämistä vahvasti koko ohjelman ajan. Tie tutkimuksesta teollisiin sovelluksiin on kuitenkin pitkä. Ohjelman tutkimusprojekteissa syntyi paljon uutta ymmärrystä, lukuisia opinnäytetöitä ja julkaisuja. Osa tästä uudesta osaamisesta pystyttiin siirtämään yritysten käyttöön jo ohjelman aikana, osa jää hyödynnettäväksi ohjelman jälkeen. Ohjelmassa oli aktiivisesti mukana lähes 100 yritystä joko omalla tuotekehitysprojektillaan tai osallistumalla julkisen tutkimusprojektin johtoryhmätyöskentelyyn. Tulosten hyödyntäminen yrityksissä toivottavasti jatkuu myös ohjelman päättymisen jälkeen. PINTA-ohjelma kohdistui varsin laajalle alueelle lähtien atomitason tutkimuksesta ja molekyylimallinnuksesta jatkuen aina makrotasoon ja teollisuuden sekä elinympäristömme puhtaanapito-ongelmiin asti. Neljä ja puoli vuotta on rajallinen aika tätä kaikkea varten. Ohjelma antoi kuitenkin hyvän pohjan pintatekniikan tutkimukselle ja hyödyntämiselle usealla eri toimialalla. Tavoitteena on, että

5 sekä tutkimus että tuotekehitys jatkuu ohjelman jälkeen, osin uusilla painotuksilla kotimaisen teollisuuden tarpeiden mukaisesti. Ohjelma loi myös hyvän pohjan kansainvälisen yhteistyön tiivistämiseksi. Tekes kiittää kaikkia PINTA-ohjelman toteutukseen osallistuneita yrityksiä ja tutkimustahoja, jotka omalla panoksellaan mahdollistivat ohjelman tavoitteiden saavuttamisen. Ohjelman aktiivinen johtoryhmä ansaitsee kiitokset ohjelman luotsaamisesta kohti yhdessä asetettuja tavoitteita. Erityisen lämpimät kiitokset kuuluvat ohjelman koordinaattorille TkT Anja Klarin-Henricsonille, joka loi puitteet hyvin sujuneelle yhteistyölle ja innostavalle ilmapiirille. Helsingissä syyskuussa 2006 Tekes, Teknologian kehittämiskeskus

6 Tiivistelmä Tekes käynnisti helmikuussa 2001 Likaantumattomat pinnat -teknologiaohjelman valmistelun. Esiselvityksen tavoitteena oli kartoittaa yrityksissä pintojen likaantumiseen liittyvät kehitystarpeet, alueen liiketoimintapotentiaali sekä yritysten halukkuus ja valmius osallistua ohjelmaan. Pintojen likaantuminen Suomen prosessija energiateollisuudessa aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia pienentämällä kattiloiden, lämmönvaihtimien, paperikoneiden, erilaisten muottien yms. prosessilaitteiden käytettävyyttä muutaman prosenttiyksikön verran. Likaantumisesta aiheutuvat kustannukset Suomen teollisuudelle ja elinympäristöllemme maksavat vuosittain yli 2 miljardia euroa, joten alle 0,5-%-yksikön vähentäminen kustannuksissa merkitsee yli 10 miljoonan euron vuosisäästöä. Tätä taustaa varten Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman, jonka päämääränä oli koota ja kouluttaa yksi kansainvälisesti tunnustettu poikkitieteellinen pintatekniikan huippututkimusryhmä. Tällaisen virtuaalisen huippututkimusryhmän tulisi koostua tutkijaverkostosta eri korkeakouluissa, yliopistoissa ja VTT:llä. Likaantumattomat pinnat teknologiaohjelma käynnistettiin tammikuussa Ohjelma päättyi pääosin kesäkuussa 2006 lukuun ottamatta yhtä tutkimusprojektia, joka jatkuu vuoden 2006 loppuun. Lisäksi muutama yritysprojekti jatkuu vielä vuoden 2007 aikanakin. PINTA-teknologiaohjelmaan hyväksyttiin kaikkiaan 36 hanketta, joista yhdeksän oli tutkimusja 27 yritysten tuotekehityshankkeita yhteenlasketuilta kokonaiskustannuksiltaan 23,5 miljoonaa euroa. Tästä summasta Tekesin rahoitusosuus oli 15,7 miljoonaa euroa. PINTA-teknologiaohjelman tavoitteeksi asetettiin pintailmiöiden syvemmän ymmärryksen avulla pyrkiä ratkaisemaan teollisuuden ja elinympäristön haitallisia likaantumisongelmia sekä synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. PINTA-teknologiaohjelman erityispiirteinä olivat: syventyminen tieteen perusasioihin poikkitieteellisyys aktiivinen kansainvälinen yhteistyö verkottuminen sekä tutkimusryhmien välillä että teollisuuden kanssa vaikuttavuus suomalaisessa teollisuuselämässä. Käytetystä rahamäärästä suurin osa kohdistettiin kolmeen geneeriseen projektiin, jotka keskittyivät: pintojen puhtauteen korkeissa lämpötiloissa pintojen puhtauteen kosteissa prosessiolosuhteissa (kuten paperikoneissa ja lämmönvaihtimissa) pintojen likaantumiseen ja puhdistamiseen jokapäiväisessä elämässämme. Soveltavia projekteja aloitettiin kuusi kappaletta, joissa yhteistyö teollisuuden kanssa oli aktiivisempaa kuin geneerisissä projekteissa. PINTA-teknologiaohjelmassa tutkittiin laajalti erilaisia pintoja: teräs, keraami, puu, betoni, muovi ja erilaisia pinnoitteita. Kohteena olivat sekä prosessiteollisuuden laitteiden sisäpinnat että elinympäristömme seinä- ja lattiapinnat. Pintojen modifiointi pinnoittamalla toi mukaan useita eri pinnoitusmenetelmiä, kuten myös uusia funktionaalisia pinnoitteita. Ohutpinnoitteista ALD- ja sooli-geelipinnoitteet olivat erityisessä tarkastelussa useissa projekteissa. Fotokatalyyttisten pinnoitteiden ominaisuuksia ja kykyä poistaa orgaanista likaa pinnaltaan ultraviolettivalon avulla tutkittiin monessa projektissa. Pinnan likaantumista ja puhdistettavuutta tutkittiin sekä epäorgaanisen että orgaanisen lian suhteen. Pintojen morfologiaa muutettiin lotus-efektiä muistuttavaksi ja havaittiin, että pinnan muodolla voidaan vaikuttaa sekä kuivien että märkien partikkelien tarttuvuuteen.

7 Ohjelmaa suunnitellessa uskottiin, että poikkitieteellinen lähestymistapa toimisi ohjelman ideageneraattorina ja motivaatiolähteenä. Ohjelman loppuvaiheessa kuitenkin havaittiin, että neljän vuoden ohjelma-aika on liian lyhyt yhteisen avoimen tietokentän rakentamiselle. Useat laboratoriothan aloittivat yhteistyön ilman minkäänlaista kokemusta, minkä vuoksi yhteisen terminologian ja keskinäisen ymmärryksen rakentaminen vaati ensimmäiset kaksi vuotta. Kaikkiaan PINTA-teknologiaohjelmassa oli mukana 29 suomalaista tutkimuslaboratoriota ja ohjelmien johtoryhmissä istui edustajia 57 yrityksestä. Yritysprojekteja oli 27, joissa oli mukana kaikkiaan 44 yritystä. Laitekanta PINTA-teknologiaohjelman laboratorioissa on suhteellisen monipuolinen ja hyvä, vaikka kaikkein kalleimmat pinta-analyysilaitteet puuttuvat Suomesta kokonaan. PINTA-teknologiaohjelmassa ovat tutkijat vierailleet naapurimaiden laboratorioissa käyttämässä suuria investointeja vaativia laitteita. Monella tutkimuslaboratoriolla oli projektin aikana vierailevia ulkomaisia tutkijoita, kuten myös moni PINTA-tutkija kävi ulkomaisessa tutkimuslaboratoriossa tekemässä osan omasta työstään. Täten kaikkiaan 235 tutkijakuukautta voitiin kirjata PINTA-ohjelman aikana tutkijavaihtoon. PINTA-ohjelman aloitusseminaari pidettiin syyskuussa 2002, jonka jälkeen järjestettiin syksyisin PINTA-seminaari, jossa esitettiin tutkimusprojektien viimeisimmät tutkimustulokset. Pienempiä teemaseminaareja järjestettiin kaikkiaan 11. Fotokatalyyttiset pinnat olivat aiheena peräti kahdessa PINTA-seminaarissa. Jotta tutkimustulokset voitaisiin hyödyntää Suomen teollisuudessa mahdollisimman laajasti ja nopeasti, järjestettiin kolme kappaletta PINTAtulosten jalkautustyöpajoja. Jalkautustyöpajoissa pureuduttiin alan teollisuushenkilöiden avustuksella likaantumiseen paperikoneissa, lämmönvaihdinpinnoilla ja elinympäristömme pinnoilla. PINTA-ohjelmaryhmä kävi esittäytymässä seitsemässä suomalaisessa suuryrityksessä. Näillä vierailuilla tutkijat esittelivät tuloksiaan ja vastailivat teollisuuden tutkijoiden kysymyksiin. Tutkijamäärät näissä vierailuissa vaihtelivat viidestä 22:een henkilöön. PINTA-tutkimusryhmä vieraili syyskuussa 2004 kymmenessä japanilaisessa tutkimuslaboratoriossa, jotka tekivät aktiivisesti töitä fotokatalyysin parissa. Mukana Japanin kiertueella oli kaikkiaan kymmenen PINTA-ryhmän jäsentä. Syksyllä 2005 PINTA-tutkijat vierailivat 11 eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa. Näiden vierailujen päämääränä oli hahmottaa pintatutkimuksen tilaa Euroopassa ja solmia suhteita mahdollisiin tulevaisuuden yhteistyökumppaneihin. PINTA-teknologiaohjelma on näkynyt yli 200 kansainvälisenä esitelmänä/posterina ja yli 150 kansainvälisenä julkaisuna. Lisäksi Japanin ja Euroopan vierailujen aikana pidetyt suulliset esitykset toivat julkisuutta ja näkyvyyttä, jonka hedelmät poimitaan vasta tulevien vuosien aikana. Vaikka esitykset kotimaisissa julkaisuissa jäivät lukumääräisesti kansainvälisten julkaisujen varjoon, on niiden merkitys suuri tällaisessa tutkimuksellisessa teknologiahankkeessa syystä, että niiden avulla tietoisuus suomalaisessa teollisuudessa leviää parhaiten laajalle kotimaiselle käyttäjäkunnalle. Näin toimimalla edesautetaan PINTAtulosten hyödyntämistä suomalaisen teollisuuden kautta suomalaisen teollisuuden hyväksi. PINTA-teknologiaohjelmassa on kesäkuuhun 2006 mennessä valmistunut 49 pro gradu/diplomityötä ja 14 tohtorin väitöskirjaa. Tohtoreiden määrä tulee nousemaan lähemmäksi 30 vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin viimeiset PINTAohjelman tohtorit valmistunevat. Joka tapauksessa tämä pintatiedon määrä tutkimushenkilöissä on suuri panostus pitkällä tähtäimellä koko Suomen tutkimukselle ja teollisuudelle. Jos puolet näistä koulutetuista tohtoreista ja maistereista/ diplomi-insinööreistä siirtyisi kolmen vuoden sisään teollisuuteen vastaaviin kehitystehtäviin, niin Suomen prosessiteollisuuden, energiateollisuuden ja metsäteollisuuden likaantumisesta johtuvat käytettävyysongelmat pienenisivät enemmän kuin vain 0,5 %-yksikön verran.

8 Sisältö Esipuhe Tiivistelmä 1 Johdanto Ohjelman tausta Ohjelman valmistelu Ohjelman tavoitteet Tieteelliset tavoitteet Teolliset tavoitteet Ohjelman painopistealueet Ohjelman toteutus Ohjelman johto Projektityypit Seminaarit ja työpajat Väliarviointi Rahoitus Osallistujat Kansallinen verkottuminen Kansainvälinen verkottuminen Tuloksellisuus Tulevaisuus Tutkimusprojektit...11 SURFOX Pienten hiukkasten ja pintojen väliset voimat ja metallin hapettuminen korkeissa lämpötiloissa...11 VTT/Aerosolitekniikka (VTT/ATG) TKK/Fysiikan laboratorio (HUT/SSG) TKK/Fysiikan laboratorio (HUT/COMP) Helsingin yliopisto/kemian laitos (UH/TFG) Tampereen teknillinen yliopisto/pintatieteen laboratorio (TUT/SSL). 17 Tampereen teknillinen yliopisto/materiaalikarakterisoinnin laboratorio (TUT/CEM) TKK/ Fysikaalisen kemian laboratorio (HUT/PCE) Oulun yliopisto/kemian laitos (UO/CCG) Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LTY)...21 SHINE PRO Nestefaasin ja kiinteän pinnan vuorovaikutukset likaantumisen estämiseksi kosteissa prosessiolosuhteissa...24 ELPI Elinympäristön pintojen hallinta ELPI Pintojen puhdistuvuus ELPI Likaantumattomien polymeeripintojen valmistus ja karakterisointi...41

9 ELPI Lian ja pinnan vuorovaikutukset puhdistustapahtumassa.. 45 ELPI Lasitepinnat vaativiin sovelluksiin ELPI Rakennustuotteiden ja huonekalujen likaantumattomat pinnat...49 PILIESKA Pintojen likaantumisen estäminen katalyyttisesti BIOFOULING Biofouling hallinta voimalaitos- ja paperikoneympäristössä KEMLIKA Lämmönsiirtopintojen kemiallinen likaantuminen SONOCLEAN Ultraääniavusteinen puhdistusmenetelmä pintamateriaaleille...83 RAKFUN Rakennustuotteiden funktionaalisilla pinnoilla tulevaisuuden liiketoimintaa...84 PUHTEET Puhtaat ympäristöystävälliset metallituotteet Yritysprojektit Likaa hylkivät ja helposti puhdistettavat elementtihormit Märän rainan tela-adheesio ja likaantuminen Lämmönvaihtimien puhdistaminen ja likaantumisen estäminen Korotetun lämpötilan tahmaantumaton telapinnoite Small Particle reduction technology and analysis SPARTA Tehokkaammat työkalut lopputuotteen laatuongelmista (läiskät, reiät) kärsivien paperikoneiden ongelmanratkaisuun LÄISKÄ Uudentyyppinen puhtaanapysyvä pinnoite ruostumattomalle teräkselle PUPI Teräsnauhan fokusoitu pinnoitus käyttäen funktionaalista metallia Paperiprosessipuhtauden sähkökemiallinen hallinta Funktionaalisten hiilinanokomposiittipinnoitteiden teollinen soveltaminen Terveys- ja turvallisuusriskeiltä suojaavat tulevaisuuden pinnat Säiliöden sisäpuolen kunnostus -projekti PINTA-Tohtori Suoja-aine saostumien estoon paperikoneissa Ahtaiden tilojen liikkuva pesujärjestelmä Muovikalvojen erikoispinnoitteet Seuraavan sukupolven on-site-telapinnoite Paperikoneen biosaostumien hallinta Juomateollisuuden pintojen puhdistuvuuden parantaminen JUOPINTA Itsepuhdistuvien pintojen valmistustekniikan kehitystyö Menetelmä liikkuvien pintojen likaantumattomuuden ylläpitoon ja puhdistamiseen Alumiinisten Kamewa-vesisuihkuvetolaitteiden korroosionkeston parantaminen Hiilinanokomposiittirakenteiden pintaominaisuuksien kehittäminen

10 Kulutusta kestävän likaantumattoman suojapinnoitteen kehitystyö Pakokaasukatalysaattoreiden pinnat Puhtaanapysyvä nanokomposiittipinnoite NAKO Nanomittakaavan fotokatalyyttinen pinta Liitteet 1 Rahoitus geneerisissä projekteissa Lista yritysprojekteista PINTA-verkosto PINTA-ohjelmassa järjestetyt seminaarit International tours (Japan) International tours (Europe) PINTA-laitteet Tieteelliset julkaisut, esitykset, opinnäytteet ja muut julkaisut Tekesin teknologiaohjelmaraportteja

11 1 Johdanto 1.1 Ohjelman tausta Pintojen likaantuminen Suomen prosessi- ja energiateollisuudessa aiheuttaa vuosittain suuria kustannuksia pienentämällä kattiloiden, lämmönvaihtimien, paperikoneiden, erilaisten muottien yms. prosessilaitteiden käytettävyyttä muutaman prosenttiyksikön verran. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa energiateollisuuden kattiloiden nuohouskustannuksia, jotka nousevat vuosittain yli sataan miljoonaan euroon, ja prosessiteollisuuden lämmönvaihtimien puhdistuskustannuksia, jotka myös maksavat useita kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Lisäksi arvio meidän elinympäristömme pintojen vuosittaisista siivouskustannuksista kohoaa lähes kahteen miljardiin euroon. PINTA-teknologiahankkeeseen panostettiin vuosina kaikkiaan 23,5 miljoonaa euroa, josta Tekesin panostus oli 15,7 MEur. Jos likaantumiskustannuksia voitaisiin PINTA-ohjelman tuloksien avulla pienentää vaikka vain 0,5 %-yksikön verran, merkitsisi se yli 10 miljoonan euron vuosisäästöä. Tämä tarkoittaisi PINTA-ohjelman panostuksille noin kahden vuoden takaisinmaksuaikaa. 1.2 Ohjelman valmistelu Tekes käynnisti helmikuussa 2001 Likaantumattomat pinnat teknologiaohjelman valmistelun. Esiselvityksen tavoitteena oli arvioida yrityksissä pintojen likaantumiseen liittyvät kehitystarpeet, alueen liiketoimintapotentiaali sekä yritysten halukkuus ja valmius osallistua suunniteltavaan ohjelmaan. Kartoituksessa selvitettiin pintateknologiaan, pinnoitukseen ja pintojen likaantumiseen/puhdistukseen liittyvä liiketoiminta ja sen merkitys yrityksen kilpailukyvylle. Valmistelutyössä selvitettiin ohjelman edellytyksiä löytää kauaskantoisia teknisiä ratkaisuja pintojen likaantumiseen liittyviin ongelmiin. Prosessi- ja energiateollisuus olivat jo yli 10 vuoden ajan viestittäneet Tekesille tarpeita saada ratkaisuja likaantumisongelmiin, jotka aiheuttavat sekä ennakoituja pesukatkoksia että ennakoimattomia tuotantokatkoksia. Valmistelevassa projektissa, jonka keväällä 2001 tekivät dos. Heidi Fagerholm (ÅA) ja dos. Anja Klarin (ÅF-IPK AB), haastateltiin yli 70 henkilöä teollisuudesta ja tutkimuslaitoksista. Tehdyt haastattelut osoittivat, että likaantumisen ymmärtäminen vaatii monen tieteenalan hallintaa. Haastattelujen mukaan likaantumisen tieteellinen hahmottaminen vaatii pintojen fysikaalisten, kemiallisten ja sähköisten ominaisuuksien laajamittaista ymmärtämistä. Käytännön tekniset ratkaisut prosessilaitteiden likaantumisongelmiin perustuvat usein pinnan modifiointiin pinnoittamalla tai pintakäsittelyllä. Usein likaantumisen sattuessa pyritään prosessiolosuhteisiin vaikuttamaan kemikaaleilla, jotka pienentävät prosessia likaavien tekijöiden vaikutusta. Valmistelutyössä esitettiin kansallisen teknologiaohjelman alustavaksi tavoitteeksi: lisätä poikkitieteellisen tutkimuksen keinoin pintojen likaantumisen perusilmiön ymmärrystä parantaa teknologiakehityshankkeiden avulla useiden teollisuusalojen kilpailukykyä erityisesti prosessi-, rakennus-, elektroniikka- ja energiateollisuudessa luoda yritysten t&k-projektien tuloksena pintatekniikkaan liittyvää uutta liiketoimintaa saattaa yhteen eri alojen asiantuntijoita osaamiskeskittymien muodostamiseksi. Tätä taustaa varten Tekes päätti käynnistää teknologiaohjelman, jonka päämääränä oli koota ja kouluttaa yksi kansainvälisesti tunnustettu poikkitieteellinen pintatekniikan huippututkimusryhmä. Tällaisen virtuaalisen huippututkimusryhmän tulisi koostua tutkijaverkostosta eri korkeakouluissa, yliopistoissa ja VTT:llä. 1

12 1.3 Ohjelman tavoitteet PINTA-teknologiaohjelman tavoitteeksi asetettiin pintailmiöiden syvemmän ymmärryksen avulla pyrkiä ratkaisemaan teollisuuden ja elinympäristön haitallisia likaantumisongelmia sekä synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Ohjelman erityispiirteinä olivat: syventyminen tieteen perusasioihin poikkitieteellisyys aktiivinen kansainvälinen yhteistyö verkottuminen projektin sisällä sekä muiden PINTA-projektien kanssa että teollisuuden kanssa vaikuttavuus suomalaisessa elinkeinoelämässä. PINTA-teknologiaohjelmassa tutkittiin laajasti eri materiaalista tehtyjä pintoja aina teräksestä keraameihin, puuhun, betoniin, muoveihin ja erilaisiin pinnoitteisiin saakka. Kohteena oli sekä prosessi- ja muun teollisuuden laitteiden pinnat että elinympäristömme seinä- ja lattiapinnat. Pintojen modifiointi pinnoittamalla toi mukaan useita eri pinnoitusmenetelmiä kuten myös uusia funktionaalisia pinnoitteita. Prosessien likaantumistutkimus käsittää yleensä vain ja ainoastaan epäorgaanisen lian, mutta lukuisissa prosesseissa likaantumisessa on mukana myös mikrobiologinen likakomponentti. Tästä syystä tutkimusprojekteihin pyrittiin ottamaan mukaan mikrobiologia. Lisäksi teoreettiseen lähestymistapaan kuului olennaisena osana myös mallinnus Tieteelliset tavoitteet Tieteellisenä tavoitteena oli oppia ymmärtämään ja hallitsemaan likaantumiseen ja lian poistoon liittyviä perusilmiöitä. Likaantumisen monimuotoisuuden vuoksi ymmärrykseen vaaditaankin usean tieteenalan kuten kemian, fysiikan, materiaalitieteen, mikrobiologian, fysikaalisen kemian, paperikemian jne. tiivistä yhteistyötä, kuva 1. Teollisetprosessit Mallinnus Katalyyttinen kemia Termodynamiikka Nanoteknologia Pinta- ja kolloidikemia Pinnoitus Morfologia Kinetiikka Sähkökemia Analytiikka Biologia Pintafysiikka Tribologia Simulointi Kuva 1. PINTA-teknologiaohjelman keskeisiä oppituoleja. 2

13 PINNAT JA PINNOITUS REAKTORIT JA MUOTIT KATTILAT JA PALOTILAT LÄMMÖN- VAIHTIMET PAPERIKONE Ohjelmaa suunniteltaessa uskottiin, että poikkitieteellinen lähestymistapa toimisi ohjelman ideageneraattorina ja motivaatiolähteenä. Ohjelman loppuvaiheessa kuitenkin havaittiin, että neljän vuoden ohjelma-aika on liian lyhyt yhteisen avoimen tietokentän rakentamiselle. Useat laboratoriothan aloittivat keskinäisen yhteistyön ilman aikaisempaa kokemusta, joten yhteisen terminologian ja keskinäisen ymmärryksen rakentaminen vaati projektin ensimmäiset kaksi vuotta. Ohjelman tavoitteena oli synnyttää Suomeen vähintään yksi kansainvälisesti tunnustettu poikkitieteellinen pintatekniikan huippututkimusryhmä Teolliset tavoitteet Teollisia tavoitteita PINTA-teknologiaohjelmalle olivat Prosessien toimintahäiriöt ja niistä johtuvat tuotantomenetykset vähenevät Prosessien hyötysuhteet paranevat ja päästöt vähenevät Elinympäristömme pintojen puhtaanapitokustannukset pienenevät Pintojen likaantumisesta ja puhdistamisesta aiheutuvat ympäristökuormitukset pienenevät Luodaan uutta pintatekniikkaan perustuvaa liiketoimintaa Suomalaisten yritysten kilpailukyky paranee, kun prosessien hyötysuhteet nousevat Luodaan virtuaalinen pintatutkimusverkosto, joka aina tarpeen vaatiessa voi auttaa teollisuuden likaantumisongelmien ratkomisessa. 1.4 Ohjelman painopistealueet Ohjelman painopistealueet jaettiin kolmeen ryhmään: Pintojen puhtaus korkeissa lämpötiloissa Pintojen puhtaus kosteissa prosessiolosuhteissa Pintojen likaantuminen ja puhdistaminen jokapäiväisessä elämässämme. Ohjelman geneeristen projektien keskeistä asemaan ja ohjelman suunniteltua rakennetta on hahmotettu kuvissa 2 4. LIKAANTUMINEN KOSTEISSA PROSESSIOLOSUHTEISSA LIKAANTUMINEN KORKEALÄMPÖTILAPROSESSEISSA ELINYMPÄRISTÖN PINTOJEN LIKAANTUMINEN Kuva 2. Geneerisillä projekteilla on laaja perusta, sillä ne eivät ole teollisuusalakohtaisia. 3

14 Kuva 3. PINTA-ohjelman geneeristen projektien keskeinen asema. Ohjelman rakenne Soveltava julkinen tutkimus Soveltava julkinen tutkimus 2. Geneerinen tutkimus Yritysprojekti 1. Soveltava julkinen tutkimus 2. Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Yritysprojekti Kuva 4. PINTA-ohjelmalle suunniteltu rakenne. 1.5 Ohjelman toteutus Ohjelman johto Ohjelman johtoryhmä ja organisaatio Ohjelman koordinaattorina toimi Anja Klarin- Henricson, Pöyry Energy Oy (aikaisemmin Electrowatt-Ekono Oy) ja ohjelmapäällikkönä Sisko Sipilä, Tekes. Johtoryhmän jäsenet Leena Attila, SOL Palvelut Oy Jukka Heikkinen, Metso Paper Oy (mukana lähtien) Mikko Karvinen, Metso Paper Oy ( lähtien VTT Kuitutuotteet) Kari Kurki, Kemira Oyj Heikki Leinonen, Ionhawk Oy ( lähtien Currum Oy) Pekka A. Taskinen, Outokumpu Research Oy Sisko Sipilä, Tekes Anja Klarin-Henricson, Pöyry Energy Oy (aikaisemmin Electrowatt-Ekono Oy) Johtoryhmä kokoontui 12 kertaa ja välisenä aikana. 4

15 1.5.2 Projektityypit Geneeristen ja sovellettujen tutkimusprojektien aiehaku päättyi marraskuussa Hakemuksia tuli 42 kpl, joista valittiin rahoitettavaksi kolme geneeristä tutkimusprojektia ja yksi soveltava tutkimusprojekti. Laajempi soveltavien tutkimusprojektien haku oli helmikuussa Uusia hakemuksia tuli 10 kpl, joista viisi projektia rahoitettiin. Geneeriset tutkimusprojektit, jotka alkoivat keväällä 2002, olivat: SURFOX Pienten hiukkasten ja pintojen väliset voimat ja metallin hapettuminen korkeissa lämpötiloissa SHINE PRO Nestefaasin ja kiinteän pinnan vuorovaikutukset likaantumisen estämiseksi kosteissa prosessiolosuhteissa ELPI Elinympäristön pintojen hallinta. Soveltavat tutkimusprojektit aloitusjärjestyksessä olivat: PILIESKA Pintojen likaantumisen estäminen katalyyttisesti BIOFOULING Biofouling hallinta voimalaitos- ja paperikoneympäristössä KEMLIKA Lämmönsiirtopintojen kemiallinen likaantuminen SONOCLEAN Ultraääniavusteinen puhdistusmenetelmä pintamateriaaleille RAKFUN Rakennustuotteiden funktionaalisilla pinnoilla tulevaisuuden liiketoimintaa PUHTEET Puhtaat ympäristöystävälliset metallituotteet. Tutkimusprojekteihin panostettiin kaikkiaan Eur, josta Tekesin osuus oli Eur. Yksityiskohtaisempi projektipanostus on nähtävissä liitteessä 1. Yritysprojekteja aloitettiin ohjelman aikana kaikkiaan 27 kpl, joissa kussakin oli mukana yksi tai useampi PINTA-ohjelman tutkimuslaboratorio. Lista yritysprojekteista on liitteessä 2. Kukin tutkimusprojekti tärkeimpine tuloksineen on esitelty tässä raportissa erikseen. Kun tutkimusprojektit asetetaan rinnakkain likaantumispaikan olosuhteiden mukaan käyttäen muuttujina likaantumisolosuhteen vesipitoisuutta ja lämpötilaa saadaan kuvan 5 kaltainen kaavio. Olosuhteet Kuivat olosuhteet 0-30 C C > 200 C Elinympäristö Puhtauspalvelut Lämpötila Prosessi- ja metalliteollisuus Lämmönvaihtimet Energiateollisuus Kattilat yms. SURFOX Märät olosuhteet RAKFUN ELPI BIOFOULING PUHTEET SONOCLEAN Paperikoneet PILIESKA SHINEPRO KEMLIKA Geneerinen tutkimusprojekti Soveltava tutkimusprojekti Kuva 5. PINTA-projektien sijainti likaantumisolosuhteen kosteus lämpötila-kaaviossa. 5

16 Tutkimusprojekteissa oli mukana 29 laboratoriota kahdeksassa korkeakoulussa ja VTT:llä. Liite 3 esittää Suomen kartalle sijoitettuna kaikki PINTA-teknologiaohjelmassa mukana olleet tutkimuslaboratoriot Seminaarit ja työpajat PINTA-ohjelman aloitusseminaari pidettiin syyskuussa 2002, jonka jälkeen järjestettiin syksyisin PINTA-seminaari, jossa esitettiin tutkimusprojektien viimeisimmät tutkimustulokset. Lokakuussa 2003 pidetty seminaari keräsi osanottajiksi peräti 170 henkilöä. Tällöin PINTA-teknologiaohjelma sai tilaa sekä TV:ssä että paikallisradioissa. Suurin mielenkiinto kohdistui elinympäristön pintoihin ts. ELPI-projektiin, sillä sen tulokset koskettavat meitä kaikkia. Pienempiä teemaseminaareja järjestettiin kaikkiaan 11 kpl. Tällöin seminaarin aiheeksi oli valittu yksi tai kaksi erityiskohdetta, joihin esitykset syventyivät. Fotokatalyyttiset pinnat olivat aiheena peräti kahdessa PINTA-seminaarissa. Yksi fotokatalyysiseminaari järjestettiin suomalaisin luennoijavoimin ja toinen yhdessä japanilaisten luennoitsijoiden kanssa. PINTA-seminaarit on luetteloitu liitteessä 4 ja seminaariesitykset ovat löydettävissä PINTA-kotisivuilta (www.tekes.fi/pinta). Jotta tutkimustulokset voitaisiin hyödyntää Suomen teollisuudessa mahdollisimman laajasti ja nopeasti, järjestettiin kolme PINTA-tulosten jalkautustyöpajaa: Näissä työpajoissa pureuduttiin alan teollisuushenkilöiden avustuksella likaantumisen ongelmiin paperikoneissa, lämmönvaihdinpinnoilla ja elinympäristömme pinnoilla. Lista työpajoista on myös nähtävissä liitteessä 4. Työpajoissa käydyt keskustelut äänitti QG Consulting Oy. 1.6 Väliarviointi Väliarviointi tehtiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa kutsuttiin TKK:n systeemianalyysin laboratoriossa pidettävään työpajaan viisi teollisuustutkimuksessa olevaa henkilöä (Juhani Vestola (Metso Paper Oy), Reijo Kuivalainen (Foster Wheeler Energia Oy), Tuija Salo (Farmos Oy), Pekka Laukkanen (Stratum Oy) ja Kai Vikman (M-real Oy) sekä geneeristen ja PILIESKA-projektien koordinaattorit. Teollisuushenkilöt esittivät koordinaattoreille kysymyksiä tutkimuksen suuntaamisesta ja tutkimustulosten hyödyntämistavoista. Työpaja videoitiin ja kooste DVD jaettiin kaikille teollisuusosanottajille ja PINTA-johtoryhmän jäsenille. Geneeristen ja PILIESKA-projektien sisällöllinen väliarviointi valmistui helmikuussa Väliarvioinnin tekivät ruotsalaiset professorit Per Claesson KHT:lta (Kungliga Tekniska Högskolan) ja Lennart Bergström YKI:stä (Ytkemiska Institutet). Väliarvion loppupäätelmänä oli mm. epäily PINTA-ohjelman tavoitteiden saavuttamisesta ko. neljässä vuodessa. Lisäksi arvioijat suosittelivat yhteistyötä SHINE PRO- ja PILIESKA- kuten myös SHINE PRO- ja ELPI-projektien kesken. Aktiivisempaa keskinäistä yhteistyötä suositeltiin SURFOX-projektin SURFO- ja OXIDES-ryhmien kesken. 1.7 Rahoitus Ohjelman kokonaisbudjetti oli 27 miljoonaa euroa, josta toteutui 23,5 miljoonaa euroa. Tekesin osuus tästä toteutumasta oli 15,7 miljoonaa euroa (66,8 %). 1.8 Osallistujat Kaikkiaan PINTA-teknologiaohjelmassa oli mukana 29 suomalaista tutkimuslaboratoriota ja ohjelmien johtoryhmissä istui edustajia 57 yrityksestä. Lisäksi yritysprojekteja oli 27, joissa oli mukana 44 yritystä. Monella tutkimuslaboratoriolla oli projektin aikana vierailevia ulkomaisia tutkijoita, kuten myös moni PINTA-tutkija kävi ulkomaisessa tutkimuslaboratoriossa suorittamassa osan tutkimustyöstään. Täten kaikkiaan 235 tutkijakuukautta voitiin kirjata PINTA-ohjelman aikaiseen tutkijavaihtoon. Kunkin projektin hallinnollisessa johtoryhmässä oli neljästä yhdeksään teollisuuden edustajaa. 6

17 Lisäksi hallinnolliseen johtoryhmään kuului projektin koordinaattori ja ohjelman vastaavat (Sisko Sipilä Tekesistä ja Anja Klarin-Henricson Pöyry Energy Oy:stä). Tieteelliseen johtoryhmään kuului hallinnollisen johtoryhmän jäsenten lisäksi projektiryhmien päälliköt ja yksi osallistuja rinnakkaisista geneerisistä projekteista. Tällaisen järjestelyn tarkoituksena oli murtaa geneeristen projektien välisiä raja-aitoja, sillä tieteellisen johtoryhmän kokouksessa oli tarkoituksena esitellä lyhyesti myös muiden geneeristen projektien keskeiset uudet tulokset. Lisäksi tällä horisontaalisella tiedonsiirrolla pyrittiin saamaan tutkimusideoita nopeammin ja tehokkaammin laajempaan tietoisuuteen. Johtuen alkuvaiheen yhteisen kielen puuttumisesta nämä horisontaaliset geneeristen projektien tiedonsiirrot eivät onnistuneet vaan ne kuihtuivat kokoon syystä, että osanottajat muista geneerisistä projekteista jättivät saapumatta tieteellisten johtoryhmien kokoukseen. Aktiivisempi osanotto olisi varmaan vaatinut jonkin palkkion ohjelman puitteissa. 1.9 Kansallinen verkottuminen PINTA-ohjelmaryhmä kävi esittäytymässä seitsemässä suomalaisessa suuryrityksessä. Näillä vierailuilla tutkijat esittelivät tuloksiaan ja vastailivat teollisuuden tutkijoiden kysymyksiin. Tutkijamäärät näissä vierailuissa vaihtelivat viidestä 22 henkilöön. Tarkoituksena näissä tutkijavierailuissa oli esitellä sekä nuoria tutkijoita että heidän edustamiaan tutkimuslaboratorioita kuten myös PINTA-ohjelmaa teollisuuden henkilöille. Näissä tapaamisissa oli tutkijoilla mahdollista saada yksityiskohtaisempaa tietoa teollisuuden ongelmista ja luoda kontakteja potentiaalisiin tulevaisuuden työnantajiin Kansainvälinen verkottuminen PINTA-tutkimusryhmä vieraili syyskuussa 2004 kymmenessä japanilaisessa tutkimuslaboratoriossa, jotka tekivät aktiivisesti töitä fotokatalyysin parissa. Mukana Japanin kiertueella oli kaikkiaan kymmenen PINTA-ryhmän jäsentä. Liitteessä 5 on esitetty Japanin vierailukohteet ja PINTA-kotisivuilla on löydettävissä Japanin matkaraportti. Keväällä 2005 pidettiin seminaari fotokatalyysin kaupallisista sovelluksista erityisesti Japanissa, josta mukana oli kaksi puhujaa. Ko. seminaarin esitykset ovat PINTA-kotisivuilla. Syksyllä 2005 PINTA-tutkijat vierailivat yhdessätoista eurooppalaisessa tutkimuslaitoksessa, liite 6. Näiden vierailujen päämääränä oli hahmottaa pintatutkimuksen tilaa Euroopassa ja solmia suhteita mahdollisiin tulevaisuuden yhteistyökumppaneihin Tuloksellisuus PINTA-ohjelman tutkimuksellisesta luonteesta johtuen seurasi PINTA-teknologiaohjelman johtoryhmä geneeristen projektien tuottoa seuraavin mittatikuin: tutkintojen määrä (väitöskirjat, lisensiaattityöt ja pro gradut/diplomityöt) kansainvälisten julkaisujen määrä esitykset kansainvälisissä konferensseissa artikkelit suomalaisissa julkaisuissa tutkijavaihtokuukausien määrä esitykset suomalaisissa seminaareissa patenttihakemusten määrä jne. tulosten hyödyntäminen näkyvyys medioissa. Kuva 6 esittää geneeristen projektien keväällä 2002 tekemää alkuarviota ja kesäkuun 2006 toteutumaa eri mittatikkujen suhteen. Kuva 7 esittää eri tutkimusprojekteissa saavuttuja opinnäytteitä kesäkuussa Konferenssiesitysten toteutuma kesäkuussa 2006 oli 204 kpl. Kuva 6 osoittaa, että PINTA-teknologiaohjelma on näkynyt yli 200 kansainvälisessä esitelmässä/ posterissa ja yli 150 kansainvälisessä julkaisussa. Lisäksi Japanin ja Euroopan vierailujen aikana 7

18 Publications and presentations in the PINTA Programme Accumulated in June 2006 Planned in June Number Ph.D Licentitate Thesis Master Thesis International Papers Conference Papers Finnish Papers Finnish Conferences Radio & TV Patents Invited Papers Researcher Exchange in Months Kuva 6. PINTA-ohjelman arvioitua tieteellistä antia verrattuna kesäkuun 2006 tilanteeseen. 24 Thesis in the PINTA Programme Ph.D. Licentiate M.Sc SURFOX SHINE PRO ELPI Kemlika Pilieska Biofouling Sono Clean Rakfun Puhteet Kuva 7. PINTA-tutkimusprojekteissa tehtyjen opinnäytteiden lukumäärät kesäkuussa

19 pidetyt lukuisat suulliset esitykset toivat julkisuutta ja näkyvyyttä, jonka hedelmät poimitaan vasta tulevien vuosien aikana. PINTA-teknologiaohjelmalla oli kunnia saada tutkimusryhmiinsä kansainvälisesti arvostettuja professoreita, joten kansainvälisten kutsuluentojen määrä nousi yli 20:en. Vaikka esitykset kotimaisissa julkaisuissa jäivät lukumääräisesti kansainvälisten julkaisujen varjoon, on niiden merkitys suuri tällaisessa tutkimuksellisessa teknologiahankkeessa. Tämä siitä syystä, että kotimaisten tiedelehtien/-julkaisujen avulla tietoisuus suomalaisessa teollisuudessa leviää parhaiten laajalle kotimaiselle käyttäjäkunnalle. Näin toimimalla edesautetaan PINTA-tulosten hyödyntämistä suomalaisen teollisuuden kautta suomalaisen teollisuuden hyväksi. Kuva 7 osoittaa, että PINTA-teknologiaohjelmassa on kesäkuuhun 2006 mennessä valmistunut 49 pro gradu/diplomityötä ja 13 tohtorin väitöskirjaa. Tohtoreiden määrä tulee nousemaan lähemmäksi 30:ntä vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin viimeiset PINTA-ohjelman tohtorit valmistunevat. Joka tapauksessa tämä pintatiedon määrä akateemisesti koulutetuissa henkilöissä on suuri panostus pitkällä tähtäimellä koko Suomen tutkimukselle ja teollisuudelle. Laitekanta PINTA-teknologiaohjelman laboratorioissa on suhteellisen monipuolinen ja hyvä (liite 7), vaikka kaikkein kalleimmat pinta-analyysianalyysilaitteet puuttuvat Suomesta kokonaan. PINTA-teknologiaohjelmassa ovat tutkijat vierailleet naapurimaiden laboratorioissa käyttämässä suuria investointeja vaativia laitteita Tulevaisuus Jos edes puolet PINTA-teknologiaohjelmassa koulutetuista tohtoreista ja maistereista/diplomiinsinööreistä voisi siirtyä kolmen seuraavan vuoden aikana teollisuuteen vastaaviin kehitystehtäviin, niin Suomen prosessiteollisuuden, energiateollisuuden ja metsäteollisuuden likaantumisesta johtuvat käytettävyysongelmat pienenevät nopeasti enemmän kuin 0,5 %-yksikön verran. PINTA-teknologiaohjelman aikana tutkimusyksiköt ja teollisuusyritykset panostivat alle kolmasosan kokonaispanostuksesta, joten jatkossa yritysten osuuden on merkittävästi kasvettava. Koska PINTA-teknologiaohjelma päättyy, niin ainut mahdollisuus tutkimusverkoston säilymiselle on suora rahallinen tuki yrityksiltä PINTAryhmille. Vastuun siirtäminen Tekesiltä yrityksille ja yritysten aktiivisempi rooli ryhmien tutkimustyön tukemisessa ja ohjaamisessa on toivottavaa ja itse asiassa aivan välttämätöntä usean PINTA-ohjelman tutkimusryhmän jatkuvuuden kannalta. 9

20 2 Tutkimusprojektit SURFOX Pienten hiukkasten ja pintojen väliset voimat ja metallin hapettuminen korkeissa lämpötiloissa Tiivistelmä Pienten hiukkasten ja pintojen välisten voimien ja pintojen oksidoitumisen hallinta (SURFOX) -projektissa tutkittiin sekä pienten hiukkasten irtoamista toisistaan turbulentissa kaasuvirtauksessa että metallipintojen hapettumisen ensivaiheita. Irtoamistutkimuksessa mallinnettiin tuhkan ja lämmönvaihtimen pintojen välisiä adheesiovoimia kuivissa ja kosteissa olosuhteissa. Saatujen tulosten perusteella ymmärrämme kosteuden ja pinnan karkeuden vaikutuksen adheesioon. Hapettumisosiossa keskityttiin kiintofaasisten Cu, Cu-seosten, Fe-Cr-seosten, ja Zn- sekä Zn-Al-ohutfilmien pinnoille syntyvien oksidikalvorakenteiden syntyvaiheiden selvittämiseen pinta-analyyttisin menetelmin, sekä oksidoitumisilmiön hallintaan sovelluskohtaisesti. Käyttämällä teollisesti valmistettuja materiaaleja sekä erilliskidenäytteitä pyrittiin tunnistamaan olosuhdemuuttujien vaikutus pintojen oksidoitumiseen eri prosessivaiheissa. VTT/Aerosolitekniikka (VTT/ATG) Taustaa Projektissa tutkittiin hiukkasten deagglomeraatiota turbulentissa kaasuvirtauksessa kehittynein, kontrolloiduin menetelmin. Projektissa kehitettiin uudentyyppinen laitteisto deagglomeraation tutkimiseksi. Kokeet laitteistolla tehtiin jauheella, joka koostui 140 µm lasimikropalloista kantajahiukkasina ja 2,5 µm SiO 2 -mikropalloista kiinnittyneinä kantajahiukkasten päälle. Virtauksen käyttäytymistä ja hiukkasten deagglomeraatiota laitteistossa tutkittiin myös laskennallisen virtausmekaniikan (CFD) avulla käyttäen Large Eddy Simulation -menetelmää (LES). Tavoitteet Tavoitteena oli suunnitella ja rakentaa uudentyyppinen, kehittynyt deagglomeraatiolaitteisto sekä luoda malli hiukkasagglomeraattien ja virtauksen ominaisuuksien sekä deagglomeraatioasteen välille yhdistämällä tiedot 1) virtauksen turbulenssitasosta ja hiukkasten relaksaatioajasta, jotka saatiin LES-mallintamisella, 2) deagglomeraatiotehokkuudesta, jotka saatiin mitatuista hiukkaskokojakaumista ja 3) teoreettisesti ja kokeellisesti määrätyistä pintavoimista, jotka laskettiin ja mitattiin osana projektia Teknillisen korkeakoulun Fysiikan laboratoriossa. Tulokset ja saavutukset Projektissa kehitetty laitteisto osoittautui tehokkaaksi jauheen deagglomeraation tutkimiseen. Laitteistossa jauhe syötetään jatkuvalla, tasaisella syötöllä ns. deagglomeraatiovyöhykkeeseen, jossa jauhe kohtaa tasaisen ja kehittyneen hajottavan pääkaasuvirtauksen siten, että kaikki agglomeraatit kokevat kontrolloitavan ja tunnetun turbulenssitason. Näin ollen saadaan yhteys deagglomeraatioasteen ja virtauksen ominaisuuksien kuten Reynoldsin luvun välille. Testaamalla jauheita, joilla on erilaiset ominaisuudet kuten hiukkaskoko, kovuus, pinnan karkeus ja Hamakerin vakio, voidaan tutkia kyseisten ominaisuuksien vaikutusta deagglomeraatioon. Laitteistolla voi tutkia minkä tahansa, tarpeeksi valuvan, jauheen deagglomeraatiokykyä. Deagglomeraatiokokeet SiO 2 /lasi-mikropalloilla osoittivat deagglomeraatioasteen kasvavan selvästi hajottavan pääkaasuvirtauksen kasvaessa. Kaikkein korkeimmalla hajottavalla pääkaasuvirtauksella (Reynoldsin luku = 48000), yli 83 % SiO 2 -mikropalloista irtosi kantajalasipallojen pinnoilta. Pienhiukkasten häviöt olivat alle 9 %. 11

21 Tulokset kaasufaasin LES-mallinnuksesta paljastivat, että deagglomeraatiovyöhykkeen pyörteisyystaso on korkea. Laskennat ilmaisivat myös, että kantajakaasu, joka kuljettaa agglomeraatit deagglomeraatiovyöhykkeeseen, sekoittuu hyvin hajottavaan päävirtaukseen jo kahden ensimmäisen senttimetrin matkalla, ja että rengasmaisen päävirtauksen halkaisija pienenee virtaussuunnassa johtuen Bernoulli-efektistä, mikä puolestaan edistää virtausten sekoittumista ja deagglomeraatiota. Kahden faasin LES-mallinnuksesta saatiin laskettua hiukkasten ja niitä ympäröivän kaasun suhteelliset nopeudet, jolloin voitiin arvioida irrotettaviin SiO 2 -mikropalloihin kohdistuvat virtausvastusvoimat. Heti deagglomeraatiovyöhykkeen alussa, muutaman ensimmäisen millimetrin matkalla, kantajalasihiukkaset jauheensyöttövirtauksen keskellä kokevat hidastavan takaisinvirtauksen, kun taas jauheensyöttövirtauksen reunoilla hiukkaset kiihtyvät päävirtauksen vaikutuksesta. Hieman myöhemmin virtaussuunnassa hiukkaset kokevat säännöllisesti vaihtelevan virtauksen, joka saa aikaan agglomeraatteihin kohdistuvat suurimmat irrottavat voimat. Hiukkasten turbulentissa vanassa kokemien pyörteiden kesto on noin 280 µs. Suurimmat virtausvastusvoimat ( 15 nn) olivat huomattavasti pienempiä kuin AFM:llä mitatut adheesiovoimat ( nn), mikä selittyy sillä, että SiO 2 -mikropallojen deagglomeraatioprosessi saa alkunsa pallojen pyörimisellä kantajahiukkasten pinnoilla. Tulevaisuus Projektissa tehdään lisätestejä pintamodifioiduilla SiO 2 /lasi-hiukkasilla. Modifiointi tehdään hiukkasten välisten voimien muuttamiseksi joko kuumentamalla tai etsaamalla hiukkasia, lisäämällä hiukkasten välissä olevan kondensoituneen veden määrää tai päällystämällä hiukkaset TiO 2 - kerroksella käyttäen Helsingin yliopiston Kemian laitoksen ALD-menetelmää. LES-laskentoja jatketaan ja deagglomeraation sekä hiukkasten ja virtauksen ominaisuuksien välille muodostetaan lopullinen linkki. Yhteyshenkilö VTT Valtion teknillinen tutkimuskeskus Prof. Esko I. Kauppinen Yhteistyö Juha Kurkela toteutti LES-mallinnuksen IBM Power4 -supertietokoneella vaihtotutkijavuotensa aikana prof. Sean C. Garrickin tutkimusryhmässä Minnesotan yliopistossa. Teknillinen korkeakoulu/ Fysiikan laboratorio (HUT/SSG) Taustaa Olemme mallintaneet tuhkan ja lämmönvaihtimen pintojen välillä tapahtuvaa adheesiota ja mitanneet näitä adheesiovoimia erilaisissa mallisysteemeissä kuivissa ja kosteissa olosuhteissa. Saatujen tulosten perusteella ymmärrämme kosteuden ja pinnan karkeuden vaikutuksen adheesioon. Päämäärä Tämän projektin päämäärä oli mitata pienten oksidihiukkasten ja oksidipinnan välistä vuorovaikutusta atomivoimamikroskooppia (AFM) käyttäen. Nämä mittauksen mallintavat tuhkan ja lämmönvaihtimen pinnan välistä vuorovaikutusta. Tavoitteemme oli myös kytkeä saadut suorat voiman mittaukset VTT:llä tehtyjen turbulenssikokeiden tuloksiin ja laskennallisen fysiikan COMP-ryhmän tekemiin materiaalien tietokonemallinnuksiin. Tulokset Mallihiukkasina olemme käyttäneet teräviä ja tylppiä AFM mittakärkiä sekä AFM mittapään varteen liimattuja pyöreitä palloja. Adheesiovoimaa on mitattu erilaisilla pinnoilla kuivissa ja kosteissa olosuhteissa, Pinnan karkeutta analysointiin AFM kuvien perusteella ja niistä laskettiin useita pinnan muotoa kuvaavia parametreja, mm. pinnalla olevien nyppylöiden keskimääräinen koko. Erityistä huomiota kiinnitettiin riittävän mittausstatistiikan saamiseen sillä mittaustapahtumassa samoin kuin todellisessakin hiukkanen tulee pinnalle satunnaiseen paikkaan. Yli 500 erillistä voimamittausta tarvitaan yhdestä pinta hiukkanen-parista, jotta voidaan laskea luotettava arvio keskimääräiselle voimalle. 12

22 Olemme havainneet pinnan karkeuden ja hiukkaskoon suhteen vaikuttavan voimakkaasti adheesioon. Mitattu adheesiopaine (voima hiukkasen poikkipinta-alaa kohti) saa minimiarvonsa, kun pinnalla olevien nyppylöiden koko on samaa suuruusluokkaa hiukkasen koon kanssa. Tämä minimi näkyy kuvassa 1. Saatu tulos voidaan ymmärtää arvioimalla kappaleiden välisten kosketuspisteiden lukumäärää; kun kappaleet koskettavat vain muutamassa kohdassa, kokonaisvoima pysyy pienenä. Yhteen kosketuspisteeseen liittyy muutaman nanonewtonin suuruinen voima. Suurin osa mittauksista tehtiin käyttäen SiO 2 - hiukkasia ja SiO 2 -pintoja. Materiaalin vaikutusta tutkittiin pinnoittamalla sekä pintoja että hiukkasia TiO 2 ja Al 2 O 3 :lla ALD menetelmää käyttäen Helsingin Yliopistossa. Mittauksen pinnoitetuilla hiukkasilla ja pinnoilla osoittavat, että kuivissa olosuhteissa pinnan karkeuden vaikutus on paljon suurempi kuin materiaalien vaikutus. Kosteuden vaikutusta adheesioon tutkittiin tavoitteena ymmärtää kondensoituvien kaasujen merkitystä adheesiossa. Vaikka vettäkin esiintyy lämmönvaihtimissa kaasufaasissa, ajattelemme veden näissä kokeissa toimivan ainoastaan malliaineena. Havaintojemme mukaan hiukkasen ja pinnan välille syntyvä nestesilta riippuu hiukkasen koosta, muodosta ja materiaalista. Kun suhteellinen kosteus ylittää 20 % RH, kapillaarivoima alkaa vaikuttaa hydrofiilisissä aineissa. Nestesilta muodostuu aluksi pyöreän hiukkasen ja pinnan nyppylän välille ja suhteellisen kosteuden kasvaessa tämä nestesilta laajenee ulottumaan myös tasaiselle pinnalle. Jos vuorovaikutus tapahtuu kahden tasaisen pinnan kesken, nestesilta ei ulotu kappaleiden välille, vaan muodostuu rengasmaisesti hiukkasen ympärille. Tässä tapauksessa kapillaarivoima jää pienemmäksi kuin pyöreiden hiukkasten tapauksessa. Laskennallisen fysiikan COMP-ryhmän kanssa yhteistyössä rakennettu malli kosteuden vaikutukselle adheesiovoimaan selittää hyvin mitatut riippuvuudet. Hydrofobisten materiaalien kohdalla kosteusriippuvuutta ei esiinny. Tuleva tutkimus Jatkamme tähän aihepiiriin liittyvää kokeellista työtä käyttäen pehmeitä materiaaleja tavoitteenamme ymmärtää muodonmuutosten vaiku- Kuva 1. Adheesiopaine hiukkasen poikkipinta-alan ja pinnan nyppyläkoon suhteen funktiona piidioksidipinnalla. Tuloksissa näkyy kolme eri aluetta, jotka kuvaavat erisuurista kosketuspisteiden lukumäärää. Minimi havaitaan, kun kappaleiden välillä on vain muutama kosketuspiste. 13

23 tusta adheesioon. Näin saatu tieto kytketään sekä turbulenssikokeisiin että laskennalliseen deformaation mallintamiseen. Yhteyshenkilöt Professori Pekka Hautojärvi Teknillinen Korkeakoulu, Fysiikan laboratorio Dosentti Jouko Lahtinen Teknillinen Korkeakoulu, Fysiikan laboratorio, Pintatutkimusryhmä Yhteistyökumppanit Teknillinen Korkeakoulu, Fysiikan laboratorio, laskennallisen fysiikan huippuyksikkö COMP VTT Aerosolitekniikka Helsingin Yliopisto, Epäorgaanisen kemian laboratorio Teknillinen korkeakoulu/ Fysiikan laboratorio (HUT/COMP) Taustaa Laskennallisen ryhmän osuutena oli mallintaa pintojen ja hiukkasten välisiä vuorovaikutuksia yhteistyössä kokeellisten ryhmien kanssa. Tutkimus johti kehittyneisiin malleihin kapillaarivoimien ja adheesion laskemiseksi, sekä tuotti tietoa monien eri pintojen ja adsorbaattien ominaisuuksista, sekä pintojen ja hiukkasten AFM-kuvantamisesta. Tavoitteet Päätavoitteena laskennallisella ryhmällä oli muodostaa malli pintojen ja hiukkasten välisille vuorovaikutuksille, läheisessä yhteistyössä kokeellisten AFM-adheesiomittausten kanssa. Tutkimuksessa tähdättiin kaikkien olennaisten vuorovaikutusten ja ominaisuuksien kuten kappaleiden muodonmuutosten, pintojen epätasaisuuksien sekä ilman kosteuden huomioonottamiseen. Tällöin mallia voitaisiin käyttää varmentamaan ja ymmärtämään kokeellisia tuloksia, sekä laajentamaan adheesion ymmärtämistä kokeissa tutkittujen systeemien ulkopuolelle. Lopputavoitteena oli integroida pintavoimien mallinnus turbulenssia kuvaaviin malleihin hiukkasten irrotuksen tutkimiseksi. Tutkimusta haluttiin myös tukea atomistisilla tiheysfunktionaaliteoriaan pohjautuvilla laskuilla, joilla selvitettäisiin vuorovaikutuksia, veden roolia pinnoilla, sekä osana Oxidestutkimusta kuparin hapettumista. Tulokset ja saavutukset Van der Waals -vuorovaikutukset ovat merkittävä osa kaikelle tutkimallemme hiukkasten ja pintojen adheesiolle. Kehitimme uuden numeerisen, tilavuuselementteihin perustuvan laskentakoodin adheesion määrittämiseksi. Ideaalisiin malleihin verrattuna mallin etuna on se, että siinä voidaan ottaa huomioon kappaleiden todellinen muoto ja epätasaisuudet. Vertailussa kokeellisiin tuloksiin näkyi eroja alustavaan malliin, tämä osoitti kuinka tärkeää on ottaa kaikki adheesioon vaikuttavat tekijät mukaan mallinnukseen. Laskuihin otettiin mukaan todelliset pintojen ja hiukkasten muodot, jotka oli saatu AFM-mittauksista. VdW-vuorovaikutusten epätarkkuutta lyhyen kantaman vuorovaikutuksen kuvaamisessa vähennettiin multiskaalamallinnuksella, jossa lyhyen kantaman vuorovaikutus kahden piidioksidipinnan välillä ensin lasketaan atomitarkkuudella, adsorbaattien vaikutus huomioiden, ja tulos integroidaan sen jälkeen laajemman kappaleen jatkuvan aineen laskuun. Numeerista adheesiomallia kehitettiin edelleen kuvaamaan realistisesti kappaleiden muodonmuutokset. Malli yleistää analyyttisten JKR-, DMT- ja Maugisin mallien tuloksia epäsäännöllisen muotoisiin kappaleisiin ja pintojen epätasaisuuksiin, mallintaen koko tyypillisen AFM-adheesiomittauksen syklin. Tilanteissa joissa kappaleita ympäröi kosteutta sisältävää ilmaa, kapillaarivoimat ovat usein voimakkain hiukkasia ja pintoja yhdessäpitävä vuorovaikutus. Myös tämän mallintamiseen kehitettiin mahdollisimman tarkka laskentakoodi, joka lisäsi ymmärtämystä voiman luonteesta, ja erityisesti mahdollisti erilaisten kapillaarivoiman ap- 14

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Funktionaaliset nanopinnoitteet koneenrakennuksessa

Funktionaaliset nanopinnoitteet koneenrakennuksessa 1 Funktionaaliset nanopinnoitteet koneenrakennuksessa Prof. Tapio Mäntylä TTY Materiaaliopin laitos Keraamimateriaalien laboratorio Nanopinnoitteita koneenrakentajille 8.4.2010. Yleisimpien nanotuotteiden

Lisätiedot

Tekesin tutkimushaut 2012

Tekesin tutkimushaut 2012 Tekesin tutkimushaut 2012 Marko Heikkinen, Tekes 01-2012 Sisältö Julkisen tutkimuksen rahoitus uudistuu Tutkimusrahoituksen projektityypit 2012 lukien Rahoituksen hakeminen 2012 Linkit lisätietoihin Julkisen

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen

Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen Operaatiotutkimus ja MATINE Professori Ilkka Virtanen FORS-seminaari Turvallisuus ja riskianalyysi Teknillinen korkeakoulu 13.11.2008 MATINEn tehtävä Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta (MATINE)

Lisätiedot

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015

Digi Roadshow Tekes rahoitus. Aki Ylönen 15.4.2015 Digi Roadshow Tekes rahoitus Aki Ylönen 15.4.2015 Digitaalista liiketoimintaa -haku Rahoitusta ja asiantuntijapalveluja digitaalisen liiketoiminnan ja sen edellytysten kehittämiseen Erityisesti kansainvälistymistä

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005

Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Päätösseminaari 2.3.2006 Infra-teknologiaohjelma 2001-2005 Harto Räty, Infra-teknologiaohjelma www.tekes.fi//infra harto.raty@sml.fi 2.3.2006 1 Mihin Infra-teknologiaohjelma keskittyi? Ohjelma keskittyi

Lisätiedot

1 of :06

1 of :06 1 of 6 28.03.2008 21:06 TIETEELLISTEN SEURAIN VALTUUSKUNTA VALTIONAVUSTUSHAKEMUS: KANSAINVÄLISET KONFERENSSIT JA KANSALLISET SEMINAARIT gfedc Kansainvälinen konferenssi Kansallinen seminaari Rahoitusaika

Lisätiedot

Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla. Timo Siikonen

Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla. Timo Siikonen Virtauslaskentaan liittyvä tutkimus TKK:n koneosastolla Timo Siikonen Sisältö Vähän TKK:n CFD ryhmästä Rooli koulutuksessa Tieteellinen ja muu toiminta Osallistuminen alan kansallisen osaamisen ylläpitoon

Lisätiedot

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet

Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet OHJE 1 (5) 4.8.2009 Tekesin FiDiPro Professor -rahoituksen hakuohjeet Suomen Akatemia ja Tekes avaavat omia FiDiPro-hakuja säännöllisin väliajoin ja noudattavat omia hakukäytäntöjään. Hakuprosessi on kaksivaiheinen.

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 )

Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut (RaKa-Stab vaihe 2, 44000 ) Rajoitetun kantaman ja pitkän kantaman luotien kehitys ja stabiliteettitarkastelut ( vaihe 2, 44000 ) Arttu Laaksonen Timo Sailaranta Aalto-yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Raka-Stab Sisällysluettelo

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä

Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Tekesin rahoittaman julkisen tutkimusprojektin ohjausryhmä Periaatteet ja käytännöt Elinkeinoelämän kanssa verkottunut julkinen tutkimus Sisältö Tekesin rahoittaman tutkimusprojektin roolit ja tehtävät

Lisätiedot

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi

Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa. Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Suomalainen osaaminen ja tulevaisuuden painopisteet Kiinteistö- ja Rakennusalan tietotekniikassa Näkemyksiä, kommentteja keskustelun pohjaksi Reijo Kangas Tekes San Jose, USA Taustaa Ratas 1980-1990 luvulla

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus

Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Strateginen tutkimusavaus Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus Tekesissä 21.8.2012 Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT Käyttäjälähtöinen yhdistetty todellisuus Keskustelutilaisuus

Lisätiedot

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18

Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus. Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Energiatehokkuutta parantavien materiaalien tutkimus Antti Karttunen Nuorten Akatemiaklubi 2010 01 18 Sisältö Tutkimusmenetelmät: Laskennallinen materiaalitutkimus teoreettisen kemian menetelmillä Esimerkki

Lisätiedot

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes

8.10.2015. Hannu Kemppainen Johtaja, Strategia ja kansainvälinen verkosto Innovaatiorahoituskeskus Tekes Hallitusohjelman ja resurssileikkausten vaikutukset Tekesin toimintaan Kuulemistilaisuus eduskunnan talousvaliokunnassa: HE 30/2015 vp hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2016

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen

Infra-alan innovaatiojärjestelmän. kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmän kehittäminen Infra-alan innovaatiojärjestelmä Hankkeen organisointi ja aikataulu hankkeen avainhenkilöt DI Lauri Merikallio (Tieliikelaitos) KTM Mari-Anna Vallas (Tieliikelaitos)

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ

VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ VTT:N PAPERINVALMISTUKSEN TUTKIMUSYMPÄRISTÖ EDISTÄÄ YRITYSTEN NOPEAA JA KUSTANNUSTEHOKASTA TUOTEKEHITYSTÄ Teknologiapäällikkö Janne Poranen VTT:n media-aamiainen 18.11.2008 SUORA vauhdittaa yritysten yhteistä

Lisätiedot

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy

SmartChemistryPark. Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy SmartChemistryPark Linda Fröberg-Niemi Turku Science Park Oy Varsinais-Suomessa on laajasti kemian osaamista jolla voidaan vastata moneen tulevaisuuden yhteiskunnalliseen haasteeseen MATERIAALI- VIRTOJEN

Lisätiedot

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2

1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 Työsuojelurahasto Ohje 1 Työsuojelurahaston rahoittamien hankkeiden PAINETUT JA VERKOSSA JULKAISTAVAT LOPPURAPORTIT Sisältö sivu 1. Yleiset periaatteet ja julkaisutiedot 2 1.1. Yleiset periaatteet. 2 1.2.

Lisätiedot

Green Growth - Tie kestävään talouteen

Green Growth - Tie kestävään talouteen Green Growth - Tie kestävään talouteen 2011-2015 Ohjelman päällikkö Tuomo Suortti 7.6.2011, HTC Ruoholahti Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman laajuus: 79 miljoonaa euroa Lisätietoja: www.tekes.fi/ohjelmat/kestavatalous

Lisätiedot

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013

TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 TekesTalk: Fiiliksestä fyrkkaa, Liideri ja BioIT - ohjelmat esillä Kuopiossa 22.3.2013 KUOPIO 22.3.2013 Kari Venäläinen, Tekes teknologia-asiantuntija, Pohjois-Savon ELY-keskus OTO Golden Gavia kv-palvelun

Lisätiedot

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen

:TEKES-hanke. 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen FB-kupla :TEKES-hanke 40121/04 Leijukerroksen kuplien ilmiöiden ja olosuhteiden kokeellinen ja laskennallinen tutkiminen Ryhmähankkeen osapuolet: Tampereen teknillinen yliopisto Osahanke: Biopolttoaineiden

Lisätiedot

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin. Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekesistä palveluja kansainvälistymisen eri vaiheisiin Toimialajohtaja Reijo Kangas Tekes, Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Kasva uusille markkinoille Kehitä tuotteistasi kansainvälisesti

Lisätiedot

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry

Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Teollisuuden hajautetun tiedonhallinnan yhdistys THTH ry Esittely Jarmo Söderman 1 Yhdistys Perustamiskokous 26.10.2006, rekisteröintipäätös 10.4.2007. Toimialue Teollisuuden tiedonhallinnan ja siihen

Lisätiedot

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Infrastruktuuritarpeet energia-alalla Riitta Kyrki-Rajamäki Lappeenrannan teknillinen yliopisto Tutkimusinfrastruktuurin nykytila ja tulevaisuus Helsinki 2.10.2013 Energia yksi ihmiskunnan suurista haasteista

Lisätiedot

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK

Älykkäiden koneiden huippuyksikkö. Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK Älykkäiden koneiden huippuyksikkö Mika Vainio vanhempi tutkija, dosentti GIM / Automaatiotekniikan labra / TKK ESITELMÄN SISÄLTÖ Keitä olemme? Mitä tutkimme? Miten tutkimme? Miten liitymme ympäröivään

Lisätiedot

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes

Tekesin rahoitus. Helena Viita. Pohjois-Savon ELY-keskus/Tekes Tekesin rahoitus Iisalmi 18.3.2014 klo 9.00-14.30, Kulttuurikeskus, Karl Collan sali Varkaus 19.3.2014 klo 9.00-14.30, Scandic Oscar Varkaus Kuopio 27.3.2014 klo 9.00-14.30, Hotelli Iso-Valkeinen Helena

Lisätiedot

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja Nanopinnoitteita koneenrakentajille Tampere 8.4.2010 Juha Kauppinen, Miktech Oy Mikkelin seudun Osaamiskeskus, Nanoteknologian klusteri

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota

Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Vesitutkimuksen koulutus- ja tutkimusympäristön esittely, 22.3.2011 Sovelletun fysiikan laitoksen tutkimus- ja yritysyhteistyö osana yhteiskäyttölaboratoriota Prof. Marko Vauhkonen Sovelletun fysiikan

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin

Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Tekes kannustaa virtuaalisiin työkaluihin Kari Penttinen 12.3.2013 Katsaus päättyneeseen ohjelmaan, jossa tavoitteina oli eri toimialoilla: Kilpailukyvyn parantaminen samanaikaisesti ICT:tä hyödyntämällä

Lisätiedot

Väliarvioinnin yhteenveto

Väliarvioinnin yhteenveto Oppimisratkaisut 2011-2015 Tulosseminaari 24.1.2013 Väliarvioinnin yhteenveto Eero Silvennoinen Yksikön johtaja, TkT www.tekes.fi/ohjelmat/oppimisratkaisut DM 1069732 Oppimisratkaisut tilanne Oppimisratkaisut

Lisätiedot

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007

CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ. Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 CFD:n KEHITTÄMISTARPEET JA KEHITTÄMISMAHDOLLISUUDET VTT:n NÄKEMYKSIÄ Lars Kjäldman CFD kehitysseminaari 29.3.2007 2 VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT:n näkemyksiä CFD:stä ESITYKSEN SISÄLTÖ t

Lisätiedot

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes

Green Growth 11/20/201 2. Copyright Tekes Green Growth 11/0/01 GG ICT iltapäiväsessio Oulussa 15.11.01 Tilaisuuden ohjelma Avaus Anneli Ojapalo, Spinverse, Green Growth koordinaattori Green Growth vihreän talouden mahdollisuudet yrityksille Ritva

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa?

Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Minkälaista osaamista kansainvälistyvä yritys arvostaa tohtoreissa? Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari 10.4.2008 Riitta Korpela Tutkimusjohtaja, Valio Oy Ravitsemusfysiologian

Lisätiedot

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009

Metsäklusteri Oy:n ohjelmat. Christine Hagström-Näsi 10.9.2009 Metsäklusteri Oy:n ohjelmat Metsäklusteri Oy Perustettu maaliskuussa 2007 Toiminta käynnistynyt syyskuussa 2007 Yksi Suomen kuudesta SHOKista Metsäklusteri Oy Toteuttaa Suomen metsäklusterin tutkimusstrategiaa

Lisätiedot

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä

Huippuyksikköseminaari 12.11.2013. Leena Vähäkylä Huippuyksikköseminaari 12.11.2013 Leena Vähäkylä Menestystarinat Akatemian viestinnässä Akatemian pitkäjänteinen rahoitus laadukkaaseen tutkimukseen näkyy rahoitettujen ja menestyneiden tutkijoiden tutkijanurasta

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE

Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6. Tapio Siik Head of ACE Tutkimuspalvelupäivät / Vaasa 22.-23.8.2013 Työpaja 6 Tapio Siik Head of ACE Tapio Siik Koulutus: DI, Ohjelmistotekniikka (TUT), IMD Työkokemus: Softplan, ABB, Intergraph, Nokia, XN-Ventures, Aalto, Harrastukset:

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t).

Vastuutahot/henkilö: Jokaisen toiminnon kohdalla määritellään kyseisestä toiminnosta vastaava(t) henkilö(t) tai taho(t). OULUN YLIOPISTON LAATUTYÖN PILOTTI, BIOLOGIAN LAITOS (BILPO) TUTKIMUSTOIMINNON KUVAUS (MATRIISI) Laitoksen perustehtävien opetuksen ja tutkimuksen kuvaamiseen tarkoitettu matriisi on työväline laitoksen

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke

Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke Hankintatoimi huippukuntoon! Teollisuusyritysten hankintatoimen kehityshanke KILPAILUKYKYÄ KUSTANNUSTEHOKKAALLA HANKINNALLA MITEN VARMISTETAAN SUOMEN PK- TEOLLISUUDEN TULEVAISUUS? ALIHANKINTA 2010, 21.9.2010,

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet

Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Yhteiskuntatieteet Tässä dokumentissa tarkastellaan yhteiskuntatieteistä kansantaloustiedettä, liiketaloustiedettä, kasvatustieteitä, media- ja viestintätieteitä,

Lisätiedot

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus

Arvoverkkojen kehittämisen rahoitus TEKES 25.6.2013 Jukka Laakso Arvoverkkohankkeiden erityispiirteet Arvoverkkohankkeiden tavoitteena on laaja kansainvälinen liiketoiminta tai merkittävä kansallinen järjestelmätason muutos. Yleisenä tavoitteena

Lisätiedot

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012

Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä. Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 Nanoteknologian tulevaisuuden näkymistä Erja Turunen Vice President, Applied Materials 25.9.2012 24/09/2012 2 Nanoturvallisuus, osa uuden teknologian käyttöön liittyvien riskien tarkastelua Nanoskaalan

Lisätiedot

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA

ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA TIIVISTELMÄ ASUNTOSPRINKLAUS SUOMESSA Kati Tillander, Kaisa Belloni, Tuomo Rinne, Jukka Vaari ja Tuomas Paloposki VTT PL 1000, 02044 VTT Asuntosprinklaus Suomessa on kaksivaiheinen asuntosprinklauksen

Lisätiedot

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen

Fimecc - Mahdollisuus metallialalle. Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc - Mahdollisuus metallialalle Fimecc, CTO Seppo Tikkanen Fimecc Oy FIMECC Oy on metallituotteet ja koneenrakennusalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Tehtävänä on valmistella ja koordinoida

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu

Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu Japanin malli Suomeen ja internetiin Toimitusketjun hallinnan itsearviointi, mittaristo ja kansainvälinen vertailu SCM-Scorecard 25.5.2005 Pekka Aaltonen Logistiikan Koulutuskeskus ECL Oy Ab Perustettu

Lisätiedot

Strategisen huippuosaamisen keskittymät

Strategisen huippuosaamisen keskittymät Strategisen huippuosaamisen keskittymät Tekesin periaatteet 02-2015 Copyright Tekes Sisältö 1. Strategisen huippuosaamisen keskittymät ja Tekes 2. Keskittymien tutkimusohjelmat ja hankkeet 3. Tutkimusohjelman

Lisätiedot

Big datan hyödyntäminen

Big datan hyödyntäminen Big datan hyödyntäminen LVM/FIIF-yhteistyö 1 0 /1 9 /1 4 Nykytilanne Useita olemassa olevia ohjelmia ja tahoja, josta yritykset ja tutkimuslaitokset voivat hakea rahoitusta Big Dataan ja teollisen internetin

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet

Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet Suomen mobiiliklusterin kansainväliset mahdollisuudet ja haasteet TkT Kari Tilli Teknologiajohtaja Tekes LEAD projektiseminaari, Dipoli, Espoo 24. toukokuuta 2005 Teknologian kehittämiskeskus 1 Esityksen

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa

Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Miten julkiset hankinnat voivat tukea rakentamisen cleantechratkaisuja? Motiva / Tekes seminaari 10.2.2015 Korjausrakentamisen palveluja ja teollista toimintaa Tekesin Rakennettu ympäristö ja Huippuostajat

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK

Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS. Ella Bingham, TKK Laskennallisten tieteiden tutkijakoulu FICS Ella Bingham, TKK Mikä FICS on Kuka minä olen Tutkijakoulun koordinaattori Dosentti, HY tietojenkäsittelytiede TkT, TKK informaatiotekniikka DI, TKK systeemi-

Lisätiedot

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Juha Korkeila Rahoituspäällikkö 24.10.2013 Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi

Lisätiedot

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta

Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Askeleita kohti C02-vapaata tulevaisuutta Climbus Päätösseminaari 2009 9.-10 kesäkuuta Finlandia talo, Helsinki Marja Englund Fortum Power and Heat Oy 11 6 2009 1 Sisältö Hiilidioksidin talteenotto ja

Lisätiedot

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS

VALTIONAVUSTUSHAKEMUS Hakija Hankkeen hallinnoinnista vastaava kunta, kuntayhtymä tai muu toimija Hakijan postiosoite Vastuuhenkilön Yhteyshenkilön Talouden vastuuhenkilön Hankkeen nimi ja siitä käytettävä lyhenne sekä hankkeen

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014

EAKR VALINTAESITYS. Hankkeen perustiedot Kysymys. Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 3532/31/14 Hakemuksen saapumispvm 30.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu oy Hankkeen julkinen nimi 3D

Lisätiedot

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS

Suomen Akatemian rahoitusmuodot SUOMEN AKATEMIA 2016 TUTKIMUSRAHOITUS Suomen Akatemian rahoitusmuodot 1 Suomen Akatemian rahoitusmuodot Akatemiaohjelmat Strategisen tutkimuksen ohjelmat Akatemiaprofessori Tutkimus Akatemiahanke Suunnattu akatemiahanke Tutkijatohtori Tutkijat

Lisätiedot

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan

Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Tekesin linjauksia SHOKtoimintaan Jussi Kivikoski 9.4.2010 Taustaa Keskittymissä on tehtävä valintoja Kaikkea tekemistä ei ole ollut tarkoitus siirtää keskittymiin. Rahoituksen vaikuttavuus on parempi

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja

Tekes on innovaatiorahoittaja Tekes on innovaatiorahoittaja Yleisesittely 2013 DM 450969 05-2013 Tekes verkostoja innovaatioille Palvelut rahoitusta ja asiantuntemusta tutkimus- ja kehitystyöhön ja innovaatiotoimintaan tukea tutkimus-

Lisätiedot

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka

Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tieteen tila 212 Tieteenaloittaiset tilastot: Tekniikka Tässä dokumentissa tarkastellaan tekniikan aloista arkkitehtuuria; kone- ja valmistustekniikkaa; rakennusja yhdyskuntatekniikkaa; sähkötekniikkaa,

Lisätiedot

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen

TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010. Riitta Mustonen TUTKIMUSINFRASTRUKTUURIHAKU FIRI 2010 Riitta Mustonen 1 12.5.2010 FIRI 2010 -haun tutkimus- ja innovaatiopoliittiset perusteet Osa kansallista ja kansainvälistä tutkimus- ja innovaatiopolitiikkaa; tutkijat

Lisätiedot

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014

Ajankohtaista puututkimuksesta. FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 Ajankohtaista puututkimuksesta FINNISH WOOD RESEARCH OY TkT Topi Helle Puupäivät 27.11.2014 MISSIO FWR Oy tuottaa suomalaisten puutuotealan yritysten liiketoiminnan kilpailukyvyn parantamisen mahdollistavia

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus

Tekesin innovaatiorahoitus Tekesin innovaatiorahoitus Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Innovaatio? Tuoteinnovaatiot Palveluinnovaatiot Prosessi-

Lisätiedot

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet

Taso Työn luonne ja vastuu Vuorovaikutustaidot Tiedolliset ja taidolliset valmiudet Opetus- ja tutkimushenkilöstön vaativuustasokartta Liite 1 VAATIVUUSTASOKARTTA Tehtävän kuvaus / dokumentointi liitteenä olevaa tehtäväkuvauslomaketta käyttäen Vaativuustasokartalle on kuvattu tyypillisesti

Lisätiedot

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019

Teollinen internet. liiketoiminnan vallankumous. Tekesin ohjelma 2014 2019 Teollinen internet liiketoiminnan vallankumous Tekesin ohjelma 2014 2019 Mitä teollinen internet on? Teollinen internet tarkoittaa sulautettujen ja älykkäiden laitteiden ja järjestelmien, saatavan tiedon

Lisätiedot

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011

Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Groove-rahoitushaku julkisille tutkimusorganisaatioille 7.6.-6.9.2011 Kehitysmaat ja kehittyvät maat avoinna uusiutuvan energian liiketoiminnalle DM 819060 06-2011 Groove - ohjelman tavoite Nostaa suomalaisten

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA

EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Sisäilmastoseminaari 2014 Helsinki, 13.03.2014 EPÄPUHTAUKSIEN SIIRTYMISEN KOKEELLINEN MITTAUS JÄ MALLINNUS SUOJATULLA OLESKELUALUEEN ILMANVAIHDOLLA VARUSTETUSSA HUONEESSA Guangyu Cao 1, Jorma Heikkinen

Lisätiedot

Nanoteknologian ja nanomateriaalien käyttö rakentamisessa

Nanoteknologian ja nanomateriaalien käyttö rakentamisessa Nanoteknologian ja nanomateriaalien käyttö rakentamisessa Niina Nieminen Teknologiakeskus KETEK Oy Nanoteknologian osaamisklusteri TEKNOLOGIAKESKUS KETEK OY Kokkolassa sijaitseva yritysten osaamisen kehittämiseen

Lisätiedot

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684

kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Vauhtia kansainväliseen liiketoimintaan 16.8.2013 #1027684 Kasvuväylä Kotimarkkinoilta kansainväliseen kasvuun Kasvuun ja kansainvälistymiseen parhaiten sopivat julkiset palvelut ja rahoitus

Lisätiedot

ELO-Seminaari 24.11.2005

ELO-Seminaari 24.11.2005 H E L S I N G I N K A U P P A K O R K E A K O U L U H E L S I N K I S C H O O L O F E C O N O M I C S ELO-Seminaari 24.11.2005 Sami Sarpola, Tutkija Liiketoiminnan teknologian laitos Helsingin kauppakorkeakoulu

Lisätiedot

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen

Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet. Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Nanoturvallisuuskeskuksen toiminnan tavoitteet Nanoturvallisuus tutkimuksesta käytäntöön 25.9.2012 Kai Savolainen Mitä Nanoturvallisuuskeskus haluaa olla 2015: Euroopan johtava ja globaalisti tunnustettu

Lisätiedot