Lä l hdiei k liikke k ellle

Transkriptio

1 Lähde liikkeelle Ammatillisten tutkintojen tiedotuslehti kevät 2010 Kannustavia esimerkkejä tutkinnoista Tutkinnon suorittamisessa voi näyttää, mitä osaa Tuntui aivan mahtavalta pärjätä ja läpäistä tutkinto näin iäkkäämpänä Työpaikkaohjaajan ja työpaikan tuki tärkeää

2 Pääkirjoitus Luottamus tutkintoihin on säilytettävä KANSIKUVA: LEHTIKUVA OY Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt ovat olleet laajasti ja aktiivisesti mukana näyttötutkintojen kehitystyössä. Ne kokevat näyttötutkinnot omiksi tutkinnoikseen. Tämä asia on osaltaan siivittänyt osallistujamäärät suuriksi. Tutkinnot eroavat monin eri tavoin toisistaan, koska jokaiselle tutkinnolle on tullut oma tilauksensa työelämästä. Eräs jakoperusta on siinä, miten työnantaja maksaa tutkinnoista. Yrityskohtaisten koulutusten yhteydessä työnantaja osallistuu jo tutkinnon hankintakustannuksiin. Tätä merkittävämpi lasku työnantajille tulee niillä aloilla, joilla tutkinnon suorittaminen näkyy myös palkkauksessa. Kevään aikana on tullut esille, että eräät merkittävätkin työnantajat eivät koe saaneensa rahoille vastinetta. Tutkintotodistuksia on pyritty saamaan runsaasti ja työnantajan mielestä niitä on annettu sellaisillekin henkilöille, joille se ei kuulu. Asian tarkempi selvittely on kesken. Tyytymättömyys on kuitenkin viesti, johon tulee reagoida, ja kaikkien osapuolten on pohdittava omaa osuuttaan sekä mahdollisesti korjaavia toimenpiteitä. Opetushallituksen johtaja Pasi Kankare painotti viime lehdessämme koulutuksen laatutakuuta. Työnantajan pitää voida luot- taa tutkintotodistukseen. Se on myös oikeutettu saamaan rahoilleen vastineen. Veronmaksaja on puolestaan oikeutettu vaatimaan yhteiskunnan rahoitusosuuden vastineena lisää ammattitaitoa ja luotettavia tutkintotodistuksia. Oman kokemukseni perusteella näyttötutkinnon laadun ja luotettavuuden keskeisimmät tekijät ovat hyvä näyttötutkintoaineisto, luotettava arviointi sekä tutkintojen perusteiden mukainen ammatillinen vaatimustaso. Oletan, että OPH:n vahvistamat perusteet vastaavat käytännön työelämän ammattitaitovaatimuksia. Työnantaja voi odottaa tutkinnon suorittajalta niissä kuvattua ammattitaidon tasoa. Hyvä näyttötutkintoaineisto antaa ohjeita ja työvälineitä tutkintotilaisuuden valmisteluihin, ammattimaiseen toteutukseen sekä ammattitaidon arviointiin. Kun työelämän edustajat ovat opettajien ohella tekemässä aineistoa, varmistetaan sen soveltuvuus työelämään. Hyvä aineisto ohjaa tutkinnot vaativuudeltaan tutkintojen perusteiden mukaisiin tuotanto- tai palvelutehtäviin. Arvioijien pitää tietää, millaista ammattitaitoa he voivat odottaa tutkinnon suorittajalta, jotta suoritus täyttäisi vaatimukset. Kun arvioija on saanut arviointikoulutusta sekä etukäteen perehtynyt tutkintotöihin, hän osaa huomioida ammattitaidon keskeiset asiat suorituksista. Kolmikantaisella arviointiryhmällä on hyvät edellytykset antaa tutkintotoimikunnalle perusteltu arviointiesitys. Tutkintotoimikunnille jää vielä vaativa tehtävä. Niiden pitää arvioida, onko tutkintojen järjestämisestä kiinnostuneella oppilaitoksella halua ja kykyä hoitaa tutkintoihin liittyvät asiat laatutakuun mukaisesti. Mahdolliset resurssi- tai osaamisvajeet voidaan poistaa, mikäli halutaan. Olisiko nyt aika siirtyä suurten suorittajamäärien tavoittelusta tutkintojen laadun ja luotettavuuden kehittämiseen? Kaikkien aikuiskoulutuksen parissa työskentelevien etujen mukaista on säilyttää työelämän sekä opiskelijoiden luottamus näyttötutkintoihin. Veikko Ollila päätoimittaja, projektijohtaja ALVAR 2

3 Sisällysluettelo 2 Pääkirjoitus 4 Oppipojasta esimiestehtäviin 6 LU-keksien pakkaaja tuntee omat koneensa 10 Siivoustyö vaatii asiakaspalveluasennetta Osallistu kevään lukijakilpailuun! Palkintona 3 WSOY:n kirjaa 14 Suunnitteluassistentin ammattitutkinto oppisopimuksella 16 LOST - Back to 80 s 17 Miten tähän on tultu toimikuntatyössä alusta alkaen 21 Henkilökohtaistaminen oppisopimuskoulutuksessa turbo vai rasite? 25 Lukijakilpailu 2 / Levytekniikan ammattitutkinto henkilöstön kehittämisen välineenä KMT-Group Oy:n Kankaanpään tehtaalla 28 Asenteet muuttavat vanhustyön opintoja 31 Pirkanmaalla uusia välineitä oppisopimuskoulutukseen 33 Siivoojien yhteiset pelisäännöt 36 Tutkinto toi työpaikan 38 Pallen vikinä 39 Hyvä tietää Julkaisija Lähde liikkeelle lehti tiedottaa näyttötutkintotoiminnasta ja ammatillisen aikuiskoulutukseen liittyvistä kokemuksista ja ajankohtaista asioista. Päätoimittaja Veikko Ollila projektijohtaja ALVAR Toimitussihteeri Satu Henttinen Toimitus Eija Hampinen Marja Koivunen Veijo Kykkänen Jouni Kyllönen Tarja Raninen, Texthouse Ulkoasu ja taitto Asser Jaaro Painopaikka Scanweb Oy Painosmäärä kpl Ilmoitusmyynti Suoramarkkinointi Mega Oy Yhteystiedot puh (09) ALVAR, Kaarnatie 4, Helsinki ISSN X (painettu) ISSN (netti) 3

4 Oppipojasta esimiestehtäviin Kun suoritin näitä tutkintoja, asiakkaat eivät vielä niistä kyselleet. Mutta nyt halutaan tietää, miten koulutettua firman väki on. TEKSTI JA KUVAT: TYTTI KLÉN Kun Harri Pyöriä kymmenen vuotta sitten tuli nykyiseen työpaikkaansa, joka tuolloin oli vielä nimeltään Engel Palvelut Oy, hänellä ei ollut mitään kokemusta kiinteistöalasta. Hän lähti kouluttautumaan alalle näyttötutkintojen avulla. Nykyisin työnantajan nimi on ISS Palvelut Oy, ja Pyöriällä on vastuullaan yrityksen Kouvolan alueen kiinteistöhuolto kokonaisuudessaan. Hänellä on 25 työntekijää ja yrityksellä 150 huoltosopimusta Kouvolassa. Työtä siis riittää. Kiireestä huolimatta Pyöriä kuitenkin pitää työstään. Talotekniikkaa opiskelemaan Palveluesimies Harri Pyöriä vastaa mm. henkilöstöasioista sekä asiakkuuksien ja sopimusten hoidosta ISS Palvelut Oy:llä Kouvolassa. Harri Pyöriä oli ehtinyt olla Engel Palvelut Oy:llä puolisen vuotta, kun usean työkaverin porukka lähti suorittamaan talotekniikan perustutkintoa Amieduun Helsinkiin. Pyöriä liittyi myös mukaan. Oppisopimuksena suoritettu koulutus kesti puolitoista vuotta. Teoriapuolen koulutuksessa Helsingissä oltiin viikon jaksoissa kolme kertaa syys- ja kevätkaudella. Perheelliselle nämä viikon pätkät Helsingissä eivät tietysti olleet niin mukavia, ja vähän jännitti, miten aika sujuisi Helsingissä. Mukana oli väkeä myös Kou- 4

5 volasta ja Engeliltä muualta Suomesta. Tämä helpotti sopeutumista ja tuli uusia tuttavuuksia, kertoo Pyöriä. Myös tutkintotilaisuudet tietysti jännittivät, vaikka tehtävänä oli sellaisia töitä, joita muutenkin työssä suoritettiin. Tutkintotilaisuuteen kuului teoriakoe ja työnäyttö, jossa muun muassa asennettiin lavuaari ja suihku sekä tehtiin niihin putkitus. Oli myös lämmityspatterin asennusta ja jalkalistojen laittoa. Piti osoittaa, että tietää, miten nämä työt käytännössä hoidetaan. Varmuutta tekemiseen Talotekniikan perustutkinto on varsin laaja-alainen. Siinä käydään läpi kiinteistöistä muun muassa materiaalit, lämmitys, sähköt, ilmanvaihto ja näihin liittyvien ohjelmien automaatio. Alalla pitkään olleille perustutkinto oli helppo. Kun itsellä ei ollut kokemusta, varmuus työtehtäviin kasvoi aika tavalla. Kiinteistönhoitajathan joutuvat työskentelemään paljon yksin, kertoo Pyöriä. Tutkinto huomioitiin Pyöriällä myös palkassa. Kiinteistönhoitajan ammattitutkinto Opinnot sujuivat Harri Pyöriältä niin hyvin, että hän lähti saman tien suorittamaan kiinteistönhoitajan ammattitutkintoa samalla periaatteella ja samassa paikassa kuin aiempaakin tutkintoa. Ammattitutkintokaan ei tuntunut vaikealta. Siinä mentiin jo syvemmälle kiinteistönhoitajan tehtäviin. Oli lvi-puolta ja vähän sähköpuolta. Koulutuksen aikana opittiin tekemään tietokoneen toimisto-ohjelmilla kuluseurantaa ja raportteja isännöitsijälle. Tutkintotilaisuuksissa piti näyttää ammattiosaaminen. Oli teoriaosuuksia, ja niiden lisäksi oli osattava korjata vika jossakin laitteessa, esimerkiksi kylpyhuonekalusteissa. Tai ulko-oven toiminta oli vialla. Piti hallita myös ilmastointikonehuollot ja automaatiojärjestelmät, Pyöriä muistelee. Tutkinnon ansiosta palkka nousi nytkin, ja varmuus työssä kasvoi edelleen. Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinto Kun työnantaja kannusti koulutukseen, Harri Pyöriä lähti seuraavaksi suorittamaan kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkintoa. Koulutus oli vuoden mittainen oppisopimuskoulutus ja sen aikana suoritettiin muutaman päivän lähikoulutusjaksoja Amiedussa Helsingissä. Koulutus oli esimiestehtäviin valmistavaa: tutkintotilaisuudessa piti esimerkiksi osata käsitellä asiakkaan reklamaatiota ensin asiakkaan ja sitten työntekijän kanssa. Oli myös esiteltävä pitkän tähtäimen suunnitelma kiinteistölle, eli miten sen hoito ja huolto toteutettaisiin niin, että kiinteistön elinkaari olisi pitkä. Piti myös esittää selvityksiä erään kiinteistön automaatiopiirustuksista mitä niissä on ja miten laitteet toimivat. Myös jätehuoltosuunnitelma piti osata laatia, kertoo Pyöriä taidoista, joita tutkinnossa piti hallita. Eteenpäin uralla Kiinteistönhoitajan erikoisammattitutkinnon suorittamisesta koitui Harri Pyöriälle iso harppaus työelämässä. Pian sen jälkeen, kun hän valmistui, ISS Palvelut Oy osti Engelin. ISS Palvelut Oy:llä oli palveluohjaajia esimiehen apu- na, ja koska Pyöriää oli koulutettu, häntä pyydettiin palveluohjaajan tehtävään. Tämä on esimiestehtävä, johon kuuluu käytännön työn ohjaus, muun muassa sesonkitöiden ja sijaistamisten järjestely, liputus-, päivystys- ja lomalistojen laatiminen sekä melko paljon perehdytystä. Tekniikan erikoisammattitutkinto Tietoa on saanut paljon, joka on antanut varmuutta. Vuonna 2008 alkuvuodesta esimies suositteli minulle ISS:lle räätälöityä oppisopimuskoulutusta, jolloin voisin suorittaa tekniikan erikoisammattitutkinnon. Olin ajatellut, että nyt koulutus saisi riittää. Hetken mietin ja päätin, että mennään sitten, kertoo Pyöriä ajatuksistaan, kun hän lähti suorittamaan jo neljättä näyttötutkintoaan. Pian tämän jälkeen Pyöriän esimies siirtyi suunnittelutehtäviin, ja Pyöriä siirtyi hänen tilalleen palveluesimieheksi. Palveluohjaajan työssä hän oli tuurannut paljon esimiestään, joten tehtävät olivat osittain tuttuja. Suuri osa oli kuitenkin aivan uutta. Niinpä uusi tehtävä vaati veronsa, ja viimeisin koulutus on Pyöriältä edelleen kesken sen verran, että hän ei ole ehtinyt osallistua tutkintotilaisuuksiin. Aikomuksena on kuitenkin saada nämäkin opinnot päätökseen. Tähän koulutukseen Pyöriä kertoo olleensa erityisen tyytyväinen, koska opettajina on ollut Amiedun kouluttajien lisäksi ISS Palvelut Oy:n omia kouluttajia. Näin mukaan on saatu myös oman yrityksen tapa toimia, ja asioista pystytään puhumaan vapaasti. Verkostoitumista ja hyvää oppia Harri Pyöriä toteaa, että koulutuksista on ollut hänelle ehdottomasti hyötyä. Ensimmäisissä tutkinnoissa jo se, että oppi tuntemaan saman alan ihmisiä muista yrityksistä ja kunnista eri puolilta Suomea, oli silmiä avaavaa. Kiinteistöalan tilanne koko maassa tuli selväksi. Koulutusten myötä Pyöriä mainitsee saaneensa paljon tietoa, joka on taas antanut varmuutta. Itsetuntoa kasvattaa sekin, kun selviytyy tutkinnoista. Myös esiintymisvarmuus on kasvanut, koska sitä on joutunut harjoittamaan niin opinnoissa kuin työssäkin, jossa on oltava esillä muun muassa kokouksissa. Työpaikkaohjaaja tukena Harri Pyöriä antaa kiitosta kahdelle eri työpaikkaohjaajalleen, jotka ovat olleet suurena apuna opiskelun aikana. He ovat kannustaneet ja tukeneet, ja apuakin on tarvittu viimeisimmissä opinnoissa. Lisäksi työnantaja on suhtautunut hyvin myönteisesti kouluttautumiseen. Opiskella saa niin paljon kuin haluaa, kunhan se on työnantajallekin tuottavaa. Opiskelun mielekkyydestä Pyöriä toteaa: Melkeinpä kysyisin, miksi ei kannattaisi lähteä opiskelemaan, kun siihen kerran on mahdollisuus. Ja työnantajatkin toki tarvitsevat koulutettua väkeä. 5

6 LU LU-keksien pakkaaja tuntee omat koneensa TEKSTI: TARJA RANINEN KUVAT: GÖRAN TORNAEUS JA LU SUOMI Kun tuttujen LU-keksien pakkaamiseen hankittiin kaksi vuotta sitten uusia koneita, niiden käyttäjiksi oli monta hakijaa. Valituiksi tulivat kolme henkilöä, jotka olivat suorittaneet kunnossapidon ammattitutkinnon, yhtenä heistä Arja Alén. Ennen soitimme asentajille, että koneessa on vika ja seurasimme vierestä, kun he korjasivat sen. Nyt tunnemme omat koneemme ja uskallamme jopa sanoa, että ei se vika siinä ole, vaan tässä, kertoo Arja iloisesti nauraen. Käyttäjäkunnossapidon edelläkävijä LU Suomen keksituotannossa ryhdyttiin kuusi vuotta sitten panostamaan räätälöityyn ammattikoulutukseen. Yhtenä tavoitteena oli luonnollisesti tehostaa tuotannon toimintaa. Toinen tärkeä asia oli yhteistyön kehittäminen niin, että keksien valmistuksen ja pakkaamon henkilöstö oppisi puhumaan samaa kieltä kunnossapitoasentajien kanssa. Olimme etuajassa, monet muut eivät silloin vielä tehneet 6

7 Henkilöstön kehittämispäällikkö Anita Koski herkullisten tuotteiden parissa. tätä. Nyt käyttäjäkunnossapidosta puhutaan paljon ja ollaan kovasti kiinnostuneita osaamisen laajentamisesta tuotantotyöstä myös käyttäjäkunnossapidon puolelle, sanoo henkilöstön kehittämispäällikkö Anita Koski. Alun perin tilaus koulutukseen tuli tehtaalta. Työntekijöiltä oli tullut jo pidemmän aikaa kyselyitä, voisivatko he suorittaa tutkintoja. Se oli motivaation ja sitoutumisen kannalta hyvä lähtökohta. Hyvin tärkeää oli myös se, että minulla oli koko ajan takanani ylimmän johdon tuki. Pilottikoulutuksena oli kunnossapidon ammattitutkinto, johon valittiin kymmenen työntekijää. Sille asetetut tavoitteet täyttyivät jopa paremmin kuin oli uskallettu odottaa. Onnistuimme hyvin, joten meillä oli mahdollisuus lähteä suunnittelemaan uusia tutkintoja. Yrityksessämme on suoritettu elintarviketeollisuuden ammattitutkintoja ja elintarviketekniikan erikoisammattitutkintoja. Pakkaamon puolella, jossa Arjakin työskentelee, on parhaillaan käynnissä kaksivuotinen kunnossapidon perustutkinto, jota suorittaa 13 opiskelijaa. Arja on käynyt myös arvioijakoulutuksen, joten hän on mukana arvioimassa tutkinnon suorittajien osaamista, kertoo Anita. Kun koulutetuille kertyy osaamista, minusta on mukava antaa heille mahdollisuus hyödyntää sitä myös arvioijina. Sieltä tulee työntekoon taas jotain uutta, joka toivottavasti motivoi. On se aika jännää, vastaa Arja. Vaikka on tuntenut ihmiset monta vuotta, tutkintosuoritusten aikana heistä näkee erilaisen puolen. Minut valittiin työntekijöiden edustajaksi arviointiryhmään varmaan juuri siksi, että olin itse suorittanut näyttötutkinnon sekä ollut arvioitavana, ja näin osasin asettua heidän asemaansa. Onnistumisen avaimia Vaikka pilottivaiheessa ei vielä voitu tietää lopputulosta, Anitalla oli koko ajan luja usko onnistumiseen. Arja tuntee minut ja tietää, että pohjalainen menee vaikka läpi harmaan kiven, hän nauraa. Alussa minulta kysyttiin, miten aion saada koulutetut henkilöt pidettyä talossa. Luotin siihen, että oman osaamisen laajeneminen ja monipuolistuminen LU Suomen tuotteista perinteisimmät ovat lastenkeksi Carneval vuodelta 1925 ja täytekeksi Domino vuodelta Dominojen uusimmat maut ovat vadelma-milkshake ja salmiakki-chili. lisää sitoutumista ja motivaatiota. Kaikki suorittivat koulutuksen loppuun eikä kukaan ole irtisanoutunut. Arja vahvistaa, että kukaan ei ole karannut ja kertoo oman työnsä tulleen selvästi mielekkäämmäksi. On kiva tietää, mitä kone on syönyt ja miten se toimii. Ja onhan se hieno tunne, kun pienemmissä häiriöissä ei tarvitsekaan soittaa asentajaa, vaan saa vian korjattua itse. Ennen vain istuimme ja katsoimme, kun asentaja korjasi. Nyt yritämme ensin itse, hän kertoo. Toinen tärkeä tekijä koulutuksen onnistumisessa on se, että opiskelijoiden osaaminen otettiin huomioon. Puolet ensimmäisestä koulutusryhmästä oli naisia eikä heillä ollut teknistä taustaa. Valmistumista juhlittiin mm. yritysvierailulla ABB:lle, ja siellä oltiin vähän yllättyneitä, kun niin moni valmistuneista oli nainen. Ja me yllätyimme, että se oli heistä niin ihmeellistä, naurahtaa Arja. Tämä on aika miesvaltainen ala ja kyllä mekin mietimme etukäteen, miten asentajat suhtautuvat meihin. Monilla koneiden huoltamisen hoitaa kotona aviomies ja töissä asentajat. Ihmisillä on erilaisia taustoja, joten henkilökohtaistaminen on tosi tärkeää, vahvistaa Anita. Joillakin on kansakoulu- tai peruskoulupohja, ja tästä he saavat sen puuttuvan ammattitutkinnon. Vaikka opiskelijat eivät ole tätä puolta korostaneet, minä itse ja yritys olemme kokeneet sen tärkeänä. Me järjestämme paljon erilaista koulutusta, mutta tästä saa pääomaksi tutkinnon. Osaamisen tunnustaminen tutkintotodistuksella on yhteiskunnallisestikin tärkeää. Toisaalta otimme huomioon yrityksen tarpeet. Tuotantotekijöistä ei haluttu tehdä asentajia. He työskentelevät päivittäisessä käyttäjäkunnossapidossa. Ennakkohuoltoviikoilla sitten työskennellään asentajien mukana. Pitäisi joskus muuten muistaa kiittää asentajiakin Kunnossapidon asentajien tuella oli merkittävä vaikutus tuotantotyöntekijöiden osaamisen laajentumiseen. Nyt kun asiasta puhutaan, Arja muistaa, ettei ole huomannut riittävästi kiittää heitä. 7

8 Kaikkein eniten olemme oppineet käytännön työstä kulkemalla asentajien mukana. Heillä on ollut hyvät hermot, kun ovat opettaneet meitä siinä samalla! Etukäteenhän ei tiedetty, mitä me koulutuksen jälkeen osaamme ja saamme tehdä itse. Me olimme ensimmäisiä, mutta nyt he tietävät jo, mitä odottaa seuraavilta ja mitä heille kannattaa opettaa. Esimerkiksi viime joulun välipäivien huoltoja varten asentajilta tuli etukäteen listat, kenen mukaan kukin lähtee työskentelemään. Anita ja Arja muistelevat alkuaikoja, jolloin kaikki oli vielä opettelua ja muuttujia oli paljon: toimiminen koulutuskumppanin kanssa, työpaikkaohjaajien valinta, kunnossapito-osaston rooli. Kunnossapidolta on tullut positiivista palautetta, asentajat ovat tyytyväisiä sekä nykyisten opiskelijoiden että tutkinnon jo suorittaneiden innostukseen ja motivaatioon. Ennakkohuoltoviikkojen aikana harjoitellaan koneiden huoltoa yhdessä asentajan kanssa ja kun osaamista karttuu, työntekijä voi pikkuhiljaa työskennellä enemmän ja enemmän itsenäisesti asentajan valvonnassa. Asentajat pystyvät näin keskittymään isompiin huoltoihin ja korjauksiin. Kunnossapidon esimiehet ovat tuoneet osaamistaan myös lähipäiville. Toisille opettaminen on oman kehittymisen väline. Kukaan oman talon väestä ei ole kieltäytynyt opettamisesta. Näitä koulutuksia arvostetaan, ja ne koetaan yhteisenä hankkeena, Anita korostaa. Työpaikkaohjauksen suuri merkitys yllätti Työpaikkaohjaajien rooli nousi tärkeämmäksi kuin Anita olisi osannut ennalta arvata. Olen nähnyt hyvänä sen, että ryhmällä on yksi ohjaaja, se varmistaa tasaarvoisuuden. Opiskelijat käyvät ohjaajan kanssa kehityskeskusteluja ja miettivät yhdessä, mihin asioihin pitää panostaa. Jokaisella on kuitenkin oma oppimistahtinsa ja tapa oppia. Kaikissa koulutuksissa on myös ohjausryhmä, jossa on Anitan lisäksi kouluttajan, työpaikkaohjaajan ja kunnossapidon edustaja sekä opiskelijoiden edustajia. Yritys saa oikeaa, tarvitsemaansa osaamista juuri näin, että opiskelijat otetaan mukaan keskusteluihin eikä vain kerätä palautetta lähipäivistä. Asennuspuolelta taas saattaa tulla perusteltua palautetta, miksi seuraavalla huoltoviikolla jokin asia kannattaa toteuttaa eri tavoin. Tämä on jatkuvan parantamisen prosessi. Aina lähiopetuspäivien jälkeen meillä on ohjausryhmän kokous, jossa tarkennetaan seuraavien päivien sisältö. Ei kannata tehdä kolmen vuoden pakettia kerralla, vaan edetä askel kerrallaan. Jos vaikkapa opiskelijat sanovat, että jonkun asian he jo osaavat, siirrymme seuraavaan aiheeseen. Vastaavasti lisäämme harjoittelua siellä, missä sitä tarvitaan lisää. Jokaisen ryhmän kanssa lähdetään tavallaan nollasta liikkeelle. Tutkintovaatimusten mukaan edetään ja tutkintojen täytyy olla vertailukelpoisia, mutta aina voi räätälöidä; meidän tapauksessamme hyödyntää opiskelussa keksien valmistukseen liittyviä koneita. Pneumatiikka ja hydrauliikka ovat hyviä esimerkkejä. Meillä ei ole hydraulisia laitteita, joten emme panosta siihen kovinkaan paljon. Sen sijaan valinnaisiin tutkinnon osiin valittiin paljon pneumatiikkaa, joka on meille tärkeää. Koulutus kannatti Arja on todella tyytyväinen siihen, että lähti koulutukseen, vaikka alussa moni asia mietitytti: miten ehdin ja jaksan työpäivän päälle opiskella, opinko enää mitään. Kotona oli kolme 9 15-vuotiasta lasta, joiden koulutehtävät tuntuivat joskus vaikeilta. Omasta kaupallisen alan peruskoulutuksesta oli vierähtänyt jo parikymmentä vuotta. LU Suomi maksaa lähiopetuspäiviltä normaalin palkan, niiden aikana maksetaan lounaat ja kahvit, mahdolliset kuljetukset, oppikirjat ja muut opetusmateriaalit. Lähipäiviä on keskimäärin 2 kuukaudessa, loma-ajat poislukien, ja silloin keskitytään vain opiskeluun. Tuotantolinjoilta irrotetaan opiskelijoita auttamaan ennakkohuolloissa, mikä vaatii järjestelyjä tuotannonsuunnittelussa ja aikatauluissa. Ne, joilla ei ole vielä tulityökorttia tai ensiapukorttia, suorittavat ammattikoulutuksen yhteydessä ne ikään kuin lisäosina. Tämä on yritykselle niin iso investointi ja opiskelijalle niin iso urakka, että motivaatiota pitää olla. Koulutuksiin haetaan lomakkeella, jossa tärkein kohta on Miksi haen tähän koulutukseen eli pitää oikeasti haluta mukaan oman oppimisen ja osaamisen laajentamisen takia. Lisäksi keskustelen hakijoiden kanssa, mitä tutkinnon suorittaminen käytännössä tarkoittaa ja paljonko siihen kuluu omaa aikaa. Koska panostamme tähän näin paljon ja viemme koulutuksen pitkälle käytäntöön, kyllähän me odotammekin aika paljon. Uskomme, että opiskelijat pystyvät levittämään omaa osaamistaan. Heidän osaamisensa 8

9 Minun täytyy sanoa, että olin ylpeä, kun LU Suomen ensimmäinen viiden naisen ja viiden miehen porukka suoritti kunnossapidon ammattitutkinnon vuonna Tutkinto on varsin laaja eikä suurimmalla osalla opiskelijoista ole teknistä taustaa. Suomessa vain kaksi ei-teknisen taustan omaavaa naista oli silloin suorittanut tutkinnon, joten prosentti nousi kovasti, kertoo Anita. myötä koko tehtaan osaaminen kasvaa, toteaa Anita. Arja ja kaksi muuta ensimmäisestä koulutuksesta valmistunutta olivat Italiassa tutustumassa uusiin koneisiin, ja he ovat pikkuhiljaa opettaneet myös muita. Arja toimii monien muiden ammattitutkinnon suorittaneiden tapaan myös opastajana uusille työntekijöille ja kesäapulaisille. Nyt ei opetella virsiä ulkoa LU:ssa on koulutuksiin hakijoita tuplasti siihen nähden, mitä voidaan ottaa. Ne, jotka eivät pääse, ovat huomanneet, että toiminnalla on jatkuvuutta. Heillä on mahdollisuus hakea seuraavan kerran uudelleen, kun ryhmää kootaan. Jouluksi valmistuu seuraava ryhmä. Monissa yrityksissähän koulutusta käytetään heti työsuhteen alussa henkilökunnan peruskoulutukseen. Meillä taas on paljon pitkiä työsuhteita, ja kaikilla on työuransa eri vaiheissa mahdollisuus hakea koulutukseen, joten sillä ennemminkin monipuolistetaan osaamista ja työnkuvaa. Pääsy koulutukseen ei ole kielitaidosta, kansalaisuudesta, sukupuolesta, iästä tai mistään tällaisesta tekijästä kiinni. Motivaatio on tärkein asia valinnassa, Anita kertoo. Kun esittelemme koulutuksia, sanon kaikille, että 80 prosenttia opiskelusta on työssäoppimista eli sitä päivittäistä työtä. Tämä ei ole samanlaista oppimista kuin siellä koulunpenkillä, nyt ei opetella virsiä ulkoa. Tässä on työkokemuksella ja elämänkokemuksella merkitystä. Arja on ollut mukana kertomassa omia kokemuksiaan koulutusten käynnistysvaiheen yhteydessä järjestettävissä tiedotustilaisuuksissa. Hänen esimerkkinsä on varmasti rohkaissut myös naisia mukaan. Ne muutamat miespuoliset työkaverit, jotka vähän vinoilivat, että mitäs te siellä muka opitte, ovat jälkikäteen huomanneet, että taisimme sittenkin oppia jotain. Se näkyy työpaikalla erityisesti juuri työskentelyssä asentajien kanssa. Olen Anitan kanssa samaa mieltä siinä, että kukaan ei ole liian vanha opiskelemaan ja jokainen oppii! Etukäteen opiskeltavat asiat näyttivät vaikeilta, mutta käytännössä se ei ollutkaan niin hankalaa. Kun olimme huolloissa mukana, jälkeenpäin ymmärsi, että ai tätähän siellä teoriaosuudessa tarkoitettiin. 9

10 TEKSTI JA KUVA: SATU HENTTINEN Siivoustyö vaatii asiakas Siivoustyö on monipuolista työtä, johon kuuluu keskeisenä osana asiakaspalvelu muiden tehtävien ohessa. Tarvitaan oikeaa asennetta ja palveluhenkisyyttä sekä valmiutta hoitaa erityyppisiä tehtäviä. Leena Hautamäki on suorittanut siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnon, ja hän on alan konkareita. Vanhojen työntekijöiden perehdyttäminen oli kivointa. Siinä ei tarvinnut jännittää niin paljon: oli tutut ihmiset ja tilanne oli niin luonteva ja avoin, toteaa Leena. 10

11 palveluasennetta Leena Hautamäki on työskennellyt yli 30 vuotta siivoustyön parissa. Häntä voidaan sanoa alan ammattilaiseksi. Kuusikymppisenä hän on nähnyt ja kokenut paljon vuosien varrella. Leena on työskennellyt siivousalalla Hyvinkään kaupungin palveluksessa sekä Engel Oy:ssä /ISS Palvelut Oy:ssä, jossa on vierähtänyt 11 vuotta. Tällä hetkellä hän toimii viidettä vuotta palveluohjaajana. Leena oli jo aiemmin siivojana toimiessaan kiinnostunut opiskelumahdollisuuksista, ja hän otti selvää eri vaihtoehdoista mm. työvoimatoimistossa. Tietoa sai runsaasti ja myös kannustusta työvoimatoimiston taholta tutkinnon suoritukseen. Ajatus alkoi vähitellen kiehtoa Leenaa, ja siitä keskusteltiin kehityskeskusteluissakin esimiehen kanssa, joka kannusti häntä ja ehdotti hakeutumaan koulutukseen. Leena aloitti vihdoinkin opiskelun oppisopimuskoulutuksena Amiedussa vuonna 2007 tähtäimenään siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinto. Innolla uutta opiskelemaan Leena opiskeli työnsä ohessa tutkintoa. Käytännön järjestelyt työpaikalla sujuivat hyvin. Hän on aikoinaan 1960-luvulla opiskellut ammattikoulussa keittäjälinjalla ja sen jälkeen toiminut työelämässä. Muita tutkintoja hänellä ei ollut takana. Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkintoa varten Leenan piti suorittaa laitoshuoltajan ammattitutkinnosta kaksi tutkinnon osaa, jotka olivat ylläpitosiivous ja perussiivous. Nämä osat hän suoritti näytöillä. Perussiivous meni kerralla läpi, mutta ylläpitosiivouksessa aseptisen työjärjestyksen kanssa oli hieman vaikeuksia. Toisella näyttökerralla sekin onnistui. Opiskelu oli kuitenkin mukavaa, vaikka se vaati paljon. Vanhemmalla iällä sitä joutuu lukemaan ja pohtimaan paljon enemmän, Leena nauraa. Siivoustyönohjaajan erikoisammattitutkinnossa pakolliset osat ovat siivoustyön ohjaaminen ja siivouspalvelujen organisointi. Valinnaiseksi osaksi Leena valitsi ympäristönhuoltopalvelujen ohjaamisen ja neuvonnan. Teoriaopiskelun jälkeen alkoivat näytöt. Leena kertoi jännittäneensä paljon ennen varsinaisia näyttöjä. Leena mainitsi itsellään olleen useita eri näyttöpaikkoja, kuten Kirkkohallitus, Sampo-pankki ja Ulkoasianministeriö. Näyttöihin liittyi mm. asiakaspalvelutilanteita, työntekijän perehdyttämistä ja ohjaamista työhön, välineiden ja materiaalien käyttöä. Kaiken kaikkiaan joutui suorittamaan monipuolisia tehtäviä käytännön työtilanteissa. Leena kertoi, että asiakkaat olivat erittäin positiivisella mielellä mukana, ja heiltä sai kannustavaa palautetta. Siivouspalvelujen organisoinnin tein Ulkoasianministeriöön. Minun piti tehdä organisoinnin kuvaukset, laatia siivouskohde ja opastaa työntekijää kaavion mukaan työtehtävään, selvittää, Vanhempana opiskeluun perehtyy enemmän tosissaan. mitä välineitä käytetään, ja arvioida materiaalimääriä sekä laskea tuntimäärät kahdelle työntekijälle tarkalla pisteytyksellä. Siinä oli kyllä haastetta! Leenan arvioijina toimivat Kirsi Holopainen ja Maria Kannisto työnantajan edustajina ja Kaija Bergström työntekijöiden edustajana ISS Palvelut Oy:stä sekä Tiina Lehto Amiedusta. Arvioijista hänellä on hyvät kokemukset. Leena kiitteleekin, että esimiehiltä Leila Johanssonilta ja Maria Kannistolta ISS Palvelut Oy:stä hän sai paljon tietoa ja kannustusta sekä työkaveriltaan hyviä neuvoja ja ohjeita. Tämä antoi uutta puhtia ja innostusta, kun olin niin paljon panostanut ja tehnyt niiden eteen työtä. Alkoi itsestäkin tuntua siltä, että kyllä minä tähän pystyn ja sain itseluottamusta. Siivouspalvelujen organisointi oli vaikein ja työläin osio, kun taas työntekijöiden perehdyttäminen oli mukavinta ja luontevinta minulle. Perehdytettäväkin henkilö teki minulle kiperiä kysymyksiä, mutta molemmat osapuolet oppivat paljon tilanteesta. Ryhmässä on voimaa Ryhmässä opiskeli 12 henkilöä, jotka kaikki olivat ISS:ltä. Minä olin ryhmässämme vanhin opiskelija. Meitä oli 10 naista ja 2 miestä opiskelijoina. Me keskustelimme paljon. Kun olimme samasta työpaikasta, pystyimme helposti vaihtamaan ajatuksiamme ja kertomaan toisillemme käytännön esimerkkejä, kommelluksia sekä positiivisia ja negatiivisia kokemuksia, jotka jäivät tosiaankin vain ryhmän sisäpiirin tietoon. Leena muisteleekin, että ryhmässä opiskeltiin ahkerasti, oltiin positiivisella mielellä hyvässä yhteishengessä ja huumori kukki monissa tilanteissa. Töitä tehtiin ja naurettiin paljon. Yhteishenki oli hyvä. Viimeisenä opiskelupäivänä opiskelijat järjestivät pienet juhlat, tekivät ruokaa, kattoivat pöydän ja juhlistivat opiskelun päättymistä. Olisi mukava järjestää uudelleen tapaaminen ja nähdä opiskelukavereita. Tutkinnon suorittaminen oli haastavaa ja mielenkiintoista Leena kertoo, että tutkinnon suoritus oli kokonaisuudessaan positiivista. Aikaa siihen vierähti kaksi vuotta. Tutkintotodistuksen hän sai syksyllä Alkuvaiheessa ja ensimmäisessä näytössä oli epävarmuutta ja jännitystä. Ensin tuntui siltä, että enhän minä mitään osaa ja eihän tästä mitään tule, mutta kun ensimmäinen näyttö ympäristöhuoltopalvelujen ohjaaminen ja neuvonta meni läpi, sain siitä itseluottamusta ja haasteellisuutta jatkaa eteenpäin. Pienet lannistumisetkaan eivät nujertaneet Leenaa, vaan urheasti hän jatkoi eteenpäin. Leenan mielestä tärkeää on erityisesti se, että opiskelijaa ei jätetä yksin, vaan annetaan paljon tukea, neuvoja ja ohjausta, myös arvioijien taholta. Monet asiat saattavat esimerkiksi olla nuo- 11

12 ISS Palvelut on Suomen johtava kiinteistö- ja toimitilapalveluyritys. Toimitamme yksityiselle ja julkiselle sektorille henkilöstövaltaisia tukipalveluita. Palveluita tarjoamme yksittäisinä palveluina sekä palvelukokonaisuuksina, jotka mahdollistavat asiakkaiden keskittymisen omaan ydinliiketoimintaansa. remmille helppoja, mutta eivät välttämättä vanhemmalle henkilölle. Leena toteaa, että hän oppi valtavasti uusia asioita opiskelun ja etenkin näyttöjen myötä. Kun sain kuulla, että kaikki tutkinnon osat olivat menneet läpi, silloin aloin itkeä. Ei voinut mitään, se oli niin mahtava tunne aivan sanoinkuvaamatonta. Kun opettaja tuli halaamaan minua, totesin, että nämä ovat ilon kyyneleitä. Teinkö minä tosiaan tämän? Leenan mielestä opiskelu kannattaa, vanhemmallakin iällä. Siinä voi kokeilla omia rajojaan, mihin pystyy. En tee tätä muille ihmisille, vaan itselleni. Voi näyttää itselleen, mitä osaa. Lisäksi Leena painottaa sitä, että aina kannattaa kysyä neuvoa, jos ei tiedä jotakin. Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Leena toimii palveluohjaajan tehtävissä. Työ on melko itsenäistä, monipuolista ja asiakaslähtöistä, saa työskennellä erilaisten ihmisten kanssa, opastaa asiakkaitakin ja haastavia tilanteita tulee usein eteen. Siivooja on nykyään ammatti-ihminen. Omaa ammattia tulee arvostaa, ja ottaa opit positiivisella mielellä vastaan. Välineetkin ovat kehittyneet ja työ on helpottunut. Negatiivista palautetta laatukierroksella on aina vaikeaa antaa. Hän on saanut kiitosta työkavereilta siitä, että pyrkii aina antamaan negatiivisenkin palautteen nätisti ja keskustelemalla Kuva: ISS Palvelut Oy asiasta. Leena kertoo, että hän on itse myös oppinut ottamaan negatiivista palautetta vastaan. Palautteen käsittelyä käytiin opiskelussa läpi, mistä on ollut hyötyä. Tutkinnon suorittaminen on motivoinut, kannustanut ja on saanut enemmän päätösvaltaa työtehtävissä. Työnantajan ja työkavereiden tuki on ollut vahvaa. Taustatiimille kannustuk- sesta suuri kiitos! Myös kotijoukot (mies, kolme poikaa sekä seitsemän lastenlasta) ja ystäväpiiri ovat kannustaneet Leenaa. Leenan mukaan myös itsevarmuuden kasvattaminen on ollut tärkeää ja se, että omaa osaamista on voinut viedä eteenpäin kentälle. Ajankäyttö on usein työssä suuri ongelma, mutta nyt hän on oppinut jaksottamaan omaa työtään ja opastamaan sitä myös muille. Olen saanut varmuutta itsenäiseen työskentelyyn entistä enemmän. Helsingin keskustan ihmisvilinään kiirehtiessään puhelias, iloinen ja seurallinen Leena huikkaa tervehdykset ja kertoo jatkavansa matkaa kotiin Hyvinkäälle. Kutominen, lukeminen ja 12

13 ristikoiden täyttäminen ovat mieluisimpia harrastuksia ja kesäaikana mökkeily Mäntyharjulla. Leena painottaa vielä, että ikä ei estä yrittämästä kehittää itseään. Motivoi itsesi suorituksiin sinä pystyt siihen -periaatteella. Ihminen oppii, jos itse sitä haluaa. Luota itseesi! Tutkinnon suorittamisessa voi näyttää itselleen, mitä osaa. 13

14 Suunnitteluassistentin ammattitutkinnon yhtenä tutkintosuorituksen arvioijana toimi Jorma Lehtimäki Faktia Oy:stä. Suunnitteluassistentin ammattitutkinto oppisopimuksella TEKSTI: HILKKA TUOMINIEMI KUVAT: HILKKA TUOMINIEMI JA PIA IIRAMO Suunnitteluassistentin ammattitutkinto sai uudet tutkinnon perusteet helmikuussa 2008, jolloin uudistettiin myös tutkintonimike. Tutkinnon perusteilla uudistettiin Teknisen piirtäjän ammattitutkinto. Nyt tutkinnon perusteet antavat mahdollisuuden laajentaa osaamista rakennus-, LVI- ja sähkösuunnittelun lisäksi myös koneensuunnitteluun sekä arkkitehti- ja infrasuunnitteluun. Helsinkiläinen 23-vuotias Pia Iiramo aloitti ammatillisen tutkintotavoitteisen kouluttautumisen työskennellessään Arkkitehtitoimisto Matti Iiramolla Vantaalla. Millainen on työkokemuksesi alalta? Ennen tutkinnon suorittamista minulla ei ollut juuri mitään aiheeseen liittyvää työkokemusta. Vanhempani ovat kummatkin arkkitehteja ja yksityisyrittäjiä. Toimisto on aina ollut kotimme yhteydessä, joten siten toimiala on tullut tutuksi. Rakennustekniikan opistossa aloitin syksyllä 2007 kouluttautumisen ihan kokeilun vuoksi ja keväällä 2008 siirryin opiskelemaan suunnitteluassistentin ammattitutkintoa oppisopimuksella vanhempieni toimistolle. Siitä lähtien olenkin työskennellyt erilaisissa tehtävissä alalla. Mikä innosti ammattitutkinnon suorittamiseen? Olin harkinnut erilaisia vaihtoehtoja jo pitkään opiskelun saralla, mutta asiat eivät edenneet. Arkkitehtisuunnittelu alana vaikutti jotenkin hyvältä vaihtoehdolta, kun se oli tavallaan jo ennestään tuttua. Aiemmin en ollut harkinnut arkkitehtuuriin liittyviä aloja, vaan lähinnä graafi sta suunnittelua tai valokuvaamista. Silti olen erittäin tyytyväinen tehtyyn valintaan. Miten onnistuit yhdistämään opiskelun, työn ja vapaa-ajan käytännössä? Opiskelu sujui kohdallani loistavasti työn ohessa, sillä oppisopimuksella nämä kulkevat käsi kädessä. Tein töitä jatkuvasti, aloitin helpommista ja siirryin astetta vaikeampiin vähitellen, saaden jatkuvasti ammattitaitoista opastusta. Oppisopimuksella opiskelun vaihtoehto kävi minulle paremmin kuin normaali kouluopiskelu. Kiinnostukseni pysyy paremmin yllä, kun näen työni jäljen ja tunnen tekeväni jotain käytännöllistä. Vapaa-aikaa oli enemmän tai vähemmän. Pyrimme kuitenkin aina pitämään työviikon viisipäiväisenä, ja siten viikonloppuvapaat riittivät mainiosti. Millaisia olivat tutkintotilaisuudet (näyttösi) ammattitutkinnon suorittamisessa? Tilaisuus oli rauhallinen, noin kaksi tuntia kestävä hetki. Minä, arvioijana toiminut Jorma Lehtimäki ja pari arkkitehtia kävimme läpi kohta kohdalta tutkinnon vaatimukset ja niitä koskevat työni. Lisäksi omin sanoin kerroin jokaiseen kohtaan valitsemistani projekteista ja töistä. Tilaisuus oli erittäin asiallinen eikä lainkaan mitenkään painostava. Mitkä asiat yllättivät tutkinnon suorittamisessa? Ehkä eniten yllätti se, miten nopeasti aika kului. En yleensäkään ole mitään niin aikaansaavaa tyyppiä, kun kyse on tällaisten kouluasioiden hoitamisesta. Tämä tutkinnon opiskelu sujui 14

15 Työpaikan ja esimiehen tuki oli erittäin tärkeää. sopivasti työn ohessa huomaamatta, ja yhtäkkiä olinkin valmis näyttöön. Vältyin siten suuremmilta stresseiltä ja valvomisilta. Homma hoitui kuin itsestään - sekä toimisto että minä hyödyimme ajasta. Oliko mielestäsi opetus ja ohjaus riittävää ja ajanmukaista? Kyllä oli. Näin pienessä yksityisessä toimistossa on se hyvä puoli, että olemme jatkuvasti intensiivisessä yhteistyössä erilaisten projektien kanssa. Voimme jatkuvasti projektien edetessä käydä asioita läpi ja neuvotella. Aina on jollain aikaa neuvoa, kun tulee kysymyksiä. Mielestäni paras oppimistapa asioihin onkin se, että tekee itse niin paljon kuin ikinä osaa, ja kysyy sitten vasta, kun tulee kysyttävää. Tietenkin se, että on joku, jolta saa apua välittömästi, on tärkeää, että päästään asioissa eteenpäin. Tällä tavoin voi kehittää itse itseään väkisinkin. Mitä asioita olisit halunnut tehdä paremmin tai toisin? Teoriapuoli jäi ehkä vähän vähemmälle. Olisin voinut siihen ehkä panostaa enemmän, mutta itseni tuntien en ole lainkaan yllättynyt. Olen aina ollut visuaalinen ajattelija, en looginen, ja tämäkin näkyy työssäni ja tehtävissä, jotka minulle annetaan. Toimistossamme on selkeästi kehittynyt tietynlainen osa-alue, joka automaattisesti tulee minun hoidettavakseni, ja siihen liittyvät kaikenlaiset esittelykuvat yms., joilla saadaan selkeä kuva kohteesta ihmisille niillekin, jotka eivät osaa arkkitehtipiirustuksia lukea. Millainen merkitys oli työpaikallasi ja esimiehelläsi tutkinnon suorittamisessa ja opiskelun tukemisessa? Niillä on ollut erittäin suuri merkitys. Ilman tätä työpaikkaa ja esimiestäni Matti Iiramoa ei olisi koko juttua syntynytkään. Hän on aina ollut sekä työnantajana että myös isänä tukemassa minua, mitä sitten teenkin. Nyt, kun olen siirtynyt opiskelun myötä samalle alalle, tukea tulee ihan eri tavalla. Nyt tavallaan tämä meidän työsuhteemme perheyrityksessä on molemminpuolista tukemista. Miten työtoverit suhtautuivat opiskeluusi? Luulen, että oppisopimusopiskeluni täällä on ollut kaikille ihan mielekäs juttu. Kaikki työtoverit ovat auttaneet minua uusien asioiden oppimisessa. Viiden työntekijän toimistossa olemme väkisinkin jatkuvasti yhteistyössä. Meillä on hyvä tiimi, jossa kyllä neuvotaan ja autetaan jokaista, kun tulee kysyttävää. Eihän tämä muuten toimisikaan. Mitä hyötyä tutkinnon suorittamisesta oli? Avartaahan se aina maailmaa, kun oppii uutta. Yllätyin kyllä positiivisesti itsekin, miten aloin vähitellen todella pitää tästä työstä, vaikka aluksi sen piti olla vain väliaikaisratkaisu. Nyt viihdyn hyvin enkä ole harkinnutkaan enää muita opiskelumahdollisuuksia Pia Iiramo työllistyi suunnitteluassistentin ammattitutkinnon kautta. tai alan vaihtoa. Tässä löytyy kehitettävää pitkälle. Suunnitteluassistentti on myös ensimmäinen virallinen ammattinimikkeeni, joten onhan se hienoa. Tuntuu myös hyvältä, että nyt voin olla vanhemmilleni avuksi ihan eri tavalla kuin aiemmin. Voitko vilpittömästi suositella tutkinnon suorittamista ystävillesi? Kyllä, ehdottomasti. Erityisesti suosittelisin tätä oppisopimusjärjestelmää kouluttautumismuotona. Ammattikouluissahan on aina työssäoppimisjaksoja, ja muutenkin pyritään olemaan erittäin läheisessä kontaktissa opiskeltavien alojen kanssa. Silti uskon, että tällainen vaihtoehto olisi monille kouluopiskelusta ahdistuville erittäin toimiva. Ainakin minulle se oli. Miten tulevaisuudessa aiot itseäsi ammatillisesti kehittää? Olen harkinnut oman yrityksen perustamista. Nyt tosin laman aikana pitää ottaa varovasti, ja kun työtä tuntuu riittävän, niin mielelläni sitä teenkin. Eikä tämä oppiminen koskaan lopu: aina on kehittämistä ja mitä pidemmälle pääsee, sitä enemmän tulee uutta opittavaa. Tekemällä työtä kehityn koko ajan. Olen kunnianhimoinen ihminen ja yritän päästä myös jatkossa eteenpäin, oli suunta sitten mikä tahansa. Nyt juuri viihdyn kuitenkin siinä, missä olen. Suunnitteluassistentin ammattitutkinnon suorittaminen mahdollistettiin Pialle AEL:n Skillskiintiön oppisopimuksella. Yhtenä tutkintosuorituksen arvioijana toimi Jorma Lehtimäki Faktia Oy:stä Forssasta. Jorma on ollut mukana laatimassa uusia tutkinnon perusteita, ja hänellä on pitkä kokemus alan kouluttajana toimimisesta ja tutkintojen kehittämisestä. Jorman kommenttien mukaan Pia suoriutui tutkinnon suorituksesta erittäin hyvin. Erityisesti 3Dmallinnuksessa Pia osoitti omaleimaista lahjakkuutta. Hänen osaamisensa oli huomattavasti yli sen, mitä tutkinnon perusteet edellyttävät. Siten voidaan sanoa, että Pia on eräänlainen huippuosaaja suorittamallaan tutkinnon osa-alueella. 15

16 LOST - Back to 80 s Miksi kaikki (tai edes suurin osa) näyttötutkintotilaisuuksiin osallistuneista eivät saa edes yhtä tutkinnon osaa suoritettua, tai sitten eivät osallistu ollenkaan? Näyttää siltä, että esim. lakiteksti käsitetään liian usein ikään kuin toivomuslistaksi. TEKSTI: JARMO SALO Työskentelin ammatinopettajana aikuiskoulutuskeskuksissa vuodesta 1979 vuoteen Tuolloin meillä ei ollut ns. tutkinnon anto-oikeutta. Opiskelijalle, joka oli hyväksytysti suorittanut kurssiopinnot, annettiin osallistumistodistus. Se ei välttämättä taannut tasaista osaamisen laatua valtakunnan tasolla, siis osaamisen laadussakin oli eroja. Kun ei ollut tutkintoa eli ns. sertifi oitua osaamista, ei ollut myöskään esim. jatko-opinto-oikeutta. Erilaisia haasteita oli tuohon aikaan riittämiin, mihin vastasimme kehittämällä näyttötutkintojärjestelmän. Näyttötutkintojärjestelmän kehittämisen ja käyttöönoton taustalla vaikuttaneista tekijöistä merkittävimmät koskivat arvioita ammatillisen aikuiskoulutuksen epätasaisesta laadusta ja työelämän kohtaamattomuudesta sekä puutteellisista yhteyksistä työelämään. Myös omaehtoisen ja oppisopimuskoulutuksen voimakas määrällinen laajeneminen ja nuorisokoulutuksesta siirretyn opetussuunnitelmaohjauksen soveltumattomuus ammatilliseen aikuiskoulutukseen sekä aikuisväestön heikot mahdollisuudet saada työkokemuksen kautta syntynyttä ammattipätevyyttä tunnustetuksi virallisissa tutkinnoissa olivat tärkeitä asioita näyttötutkintojärjestelmää kehitettäessä. Näyttötutkintojärjestelmä rakennettiin kolmen periaatteen varaan. Ne olivat työelämän ja opetusalan tiivis yhteistyö, tutkintojen ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomuus sekä ammattitaidon osoittaminen näyttötutkintotilaisuuksissa. Alla oleva ei ole kuvaus toivomuslistasta, vaan valittuja paloja: Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta /631 Tarkoitus Lain tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista, antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista. Lain tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista. Koulutuksen järjestämislupa Edellä 4 :ssä tarkoitetun luvan myöntämisen edellytyksenä on, että koulutus on tarpeellista ja että luvan hakijalla on ammatilliset ja taloudelliset edellytykset koulutuksen asianmukaiseen järjestämiseen. Koulutusta ei saa järjestää taloudellisen voiton tavoittelemiseksi. Tutkintotoimikunnat Näyttötutkintojen järjestämisestä ja valvonnasta vastaavat Opetushallituksen yhteydessä toimivat tutkintotoimikunnat. Tutkintotoimikunta sopii näyttötutkintojen järjestämisestä 4 :ssä tarkoitettujen koulutuksen järjestäjien ja tarvittaessa muiden sellaisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa, joilla on riittävä asiantuntemus näyttötutkintojen järjestämiseen Tutkintotodistusten antaminen ja tietojen toimittaminen Tutkintotoimikunta antaa tutkintotodistuksen henkilölle, joka on hyväksytysti suorittanut kaikki tutkinnon osat. Tutkinnon osan hyväksytystä suorittamisesta annetaan todistus pyydettäessä. Tutkintotoimikunnan tulee toimittaa opetushallintoviranomaisille niiden määräämät tiedot tutkintojen järjestämissopimuksista, tutkintoihin osallistuneista ja annetuista tutkintotodistuksista. Näyttötutkintoon valmistava koulutus, henkilökohtaistaminen ja tutkinnon suorittaminen Koulutuksen järjestäjä päättää näyttötutkintoon valmistavan koulutuksen sisällöstä ja järjestämisestä 13 :ssä tarkoitettujen tutkintojen perusteiden mukaisesti. Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto. Tämän lain 7 :n 3 momentissa tarkoitettu koulutuksen järjestäjä ja muu mainitussa säännöksessä tarkoitettu yhteisö tai säätiö on tutkintotoimikunnan Taulukko 1. Osallistuneita 2008 Joista naisia Koko tutkinto kanssa sovittavalla tavalla velvollinen järjestämään mahdollisuuksia suorittaa näyttötutkintoja myös ilman niihin valmistavaa koulutusta. LOST? Taulukko 1 (Opetushallitus 2009) kuvaa vuoden 2008 tilannetta. Taulukosta puuttuvat kadonneet eli otsikossa mainittu LOST. Mistä LOST löytyy? Se löytyy Ojalan laskuopin mukaan näin: = LOST on siis Näyttötutkintojärjestelmällä on ollut ja on edelleenkin edessään vaativa kehittämishaaste. Aikuisten ammatillisen koulutukseen liittyvien näyttötutkintojen tulee olla vuorovaikutuksessa työelämän kanssa. Näyttää siltä, että kun lakiin on kirjoitettu: Näyttötutkintoon valmistavaan koulutukseen osallistuvalle tulee osana koulutusta järjestää mahdollisuus suorittaa näyttötutkinto, tuo yksi sana eli mahdollisuus käsitetään niin, että kyse on toivomuksesta. Kun yhteiskunta rahoittaa, se myös vaatii. Näyttötutkintojärjestelmän tulevaisuus riippuu pitkälle siitä, miten aktiivisia ja osaavia opettajat ja heidän koulutusorganisaationsa ovat. Opettajien ja heidän koulutusorganisaatioidensa kehittäminen näyttötutkintojärjestelmän vaatimusten mukaisiksi ja osaamisen jatkuva ylläpito ovat ammatillisen aikuiskoulutuksen tärkeimpiä lähiajan tulevaisuuden haasteita maamme vastatessa koko ajan kovenevaan kansainväliseen kilpailuun kansalaistensa osaamisen tasosta. Joista naisia Osatutkinto

17 TEKSTI: MATTI VESALAINEN, KIINTEISTÖNHOITAJAN TUTKINTOTOIMIKUNTA, PUHEENJOHTAJA AMIEDU, KIINTEISTÖ JA RAKENNUS, TOIMIALAJOHTAJA KUVAT: AMIEDU Tutkintotoimikuntatyön kehittäminen näyttöä vai ei? Miten tähän on tultu toimikuntatyössä alusta alkaen Aloitin työni kiinteistönhoitajan tutkintotoimikunnassa heti, kun ensimmäiset toimikunnat nimettiin. Laki astui voimaan , mutta radikaalin uudistuksen toimeenpanoon vierähti aikaa reilut toista vuotta. Muistan, kuinka lähdimme sananmukaisesti liikkeelle tyhjältä pöydältä. Alallamme ei ollut kokemusta mistään vastaavasta. Ohjeistuskin tuli alussa pienellä viiveellä, joten loimme linjaa käytännössä sillä näkemyksellä, mitä meillä toimikunnan jäsenillä oli. Matti Vesalainen on Kiinteistönhoitajan tutkintotoimikunnan puheenjohtaja ja Amiedun Kiinteistö ja rakennus -osaamiskeskuksen toimialajohtaja. Toisaalta motivaatio oli hyvä, tunsimmehan tekevämme jotakin täysin uutta, jopa eurooppalaisessa mittakaavassa. Järjestelmän peruspilarit tutkinnon suorittaminen riippumatta ammattitaidon hankkimistavasta, kolmikantaperiaate ja osaamisen osoittaminen työkokonaisuuksissa näytöin takasivat järjestelmälle aseman työelämän tutkintojärjestelmänä. Kävimmekin 1990-luvun lopulla ylpeänä esittelemässä järjestelmäämme niin Tanskassa, Norjassa kuin Ruotsissakin saaden asianmukaista kunnioitusta osaksemme. Alku oli haasteellista aikaa, ja jouduimme tekemään monia kauaskantoisiakin linjauksia kovin vähäisin lähtötiedoin. Tilanteessa korostui toimikunnan jäsenten erinomainen yhteistyö ja henkilökohtainen panostus alan edistämiseksi. Tämä yhdistetty- 17

18 Kiinteistönhoitajan työ on palveluammatti. nä luontaiseen laiskuuteen eli teimme asioista linjauksia sitä mukaa, kun niitä nousi esiin, mikä auttoi meitä eteenpäin alkuvuosien karikoissa. Vaikka kaikki linjauksemme eivät pidemmän päälle osoittautuneetkaan kestäviksi, ne auttoivat meidän ja tutkintojen järjestäjien työtä. Koettuja hyviä käytäntöjä case kiinteistönhoitajan tutkintotoimikunta Kokemiamme hyviä käytäntöjä olemme vuosien mittaan levittäneet niin tutkintojen järjestäjille kuin läheisten alojen tutkintotoimikunnillekin. Kuitenkin muistaen jokaisen alan erityispiirteet - se mikä sopii jollekin alalle, ei välttämättä sovi suoraan toiselle. Tutkintojen järjestäjien maltillinen kasvu, valtakunnallisuus, avoimuus ja järjestäjien kohtaaminen yhteistapaamisissa myös kasvotusten ovat olleet toiminnallemme olennaisia. Yksi tärkeimmistä päätöksistämme heti järjestelmän alussa oli siirtyä käyttämään yhtenäisiä näyttötutkintoaineistoja. Kun järjestäjien joukosta ei sitten loppujen lopuksi löytynyt aineistopankille ylläpitäjää, käännyimme ALVA- Rin puoleen, ja sitä päätöstä emme ole katuneet. Ilman keskitettyjä aineistoja valvontamme tutkintotilaisuuksien tasosta, arvioinnista, dokumentoinnista, yhteismitallisuudesta ja vastaavuudesta tutkintojen perusteisiin olisi huomattavasti huterammalla pohjalla. Tutkinnon järjestäjiä on nykyään 35 kpl, ja kokotutkintoja on vuosien mittaan syntynyt 3477 kpl (1920 perus-, 1439 ammatti- ja 118 erikoisammattitutkintoa mennessä), joten kiinteistönhoitoalalla tutkinnoille oli markkinarakoa. Erityisellä tyytyväisyydellä olemme tervehtineet Olemme tutkintotoimikuntatyössä haasteiden edessä. sitä, että alan merkittävimmät toimijat ovat ottaneet tutkinnot henkilöstön osaamisen laatumittariksi tarjouspyynnöissään. Maltillinen järjestäjien kasvu on mahdollistanut sen, että olemme käyneet aina vierailukäynnillä jokaisen tutkinnon järjestäjän luona ennen sopimuksen allekirjoitusta. Tutkintojen järjestämisessä resurssit ovat avainasemassa, erityisesti henkilöresurssit. Kokemuksemme mukaan tutkintovastaava on täysin ratkaiseva henkilö toiminnan onnistumisessa. Koska kyseessä on luottamussopimus, kerromme mielellämme mahdollisimman hyvin jo etukäteen, mitä järjestäjältä odotamme. Samoin olemme ohjeistaneet tarkkaan, miten tulee menetellä, mikäli tutkintovastaava vaihtuu. Tavoitteemme on myös käydä jokaisen tutkinnon järjestäjän luona toimikuntakauden aikana. Tähän tavoitteeseen emme valitettavasti ole tällä kaudella päässeet. Toinen vielä ratkaisematon haaste on asiakaspalvelutaitojen yhteismitallinen arviointi. Yleinen tiedottaminen ja viestintä toimialalle on myös jäänyt liian vähäiseksi. Avaimet tuleviin haasteisiin Olemme tutkintotoimikuntatyössä haasteiden edessä. Viimeisetkin alan pioneerit, joihin itsenikin lasken, alkavat olla toimikunnissa viimeisiä aikojaan. Näin tietenkin pitääkin olla, uudet voimat tuovat uusia ajatuksia ja vievät kehitystä eteenpäin. Toi- 18

19 Kiinteistönhoitajan tulee hallita palvelun lisäksi myös tekniikka. saalta talouden taantuma, perustutkintojen perusteiden uusiutuminen ja toimikuntien vaihtuminen osuvat aikataulullisesti lähes samaan ajankohtaan. Onneksi tilanteeseen on havahduttu myös opetusministeriössä. Ministeriö on teettänyt selvityksen tutkintotoimikuntatyön arvioimiseksi ja kehittämiseksi. Toimitusjohtaja Piia Kolhon ja koulutuspäällikkö Taina Rekusen ansiokas raportti luovutettiin opetusministeriölle Raportissa on kuultu laajasti tutkintotoimikuntien jäseniä, tutkinnon järjestäjiä ja muita asiantuntijoita sekä sidosryhmiä. Ministeriön sivuilta löytyvässä raportissa on monia kehitysehdotuksia itse toimikuntatyöhön, jäsenten valintaan, rahoitukseen ja koko järjestelmään liittyen. Näistä monet ovat toteuttamiskelpoisia. Itse nostaisin esiin muutaman näkökulman. Toimikuntien vaihtuessa tulisi varmistaa sekä jatkuvuus että uudistuminen, joko toimikunta-ajan rajaamisella tai sitten ns. erovuoroisilla jäsenillä. Nythän meistä moni on ollut liiankin monta kautta toimikuntatyössä mukana. Kolmen tason henkilökohtaistaminen on mielestäni sekoittanut alkuperäistä ajatusta valmistavan koulutuksen ja tutkintosuorituksen suhteen. Puurot ja vellit tuntuvat aika ajoin sekoittuvan. Muutenkin uuden erityisterminologian suhteen pitäisi olla pidättyvä. Kokemukseni mukaan viisi vuotta on lyhyt aika saada uusia termejä läpi työelämän toimijoille. Jos uudistuksia tulee tätä nopeammin, sekaannus on enemmän kuin todennäköistä. Toimikuntatyön alkuaikoina Opetushallituksen resurssit olivat todennäköisesti suuremmat, ja toimikuntien jäsenille pidettiin koulutuksia ja yhteistilaisuuksia ehkä liiankin kanssa. Nyt hyvien käytäntöjen levittämiseen ja yhteisen tutkintoasian edesauttamiseen ei juurikaan ole tilaisuuksia ollut. Toivoisin varsinkin nyt toimikuntien uudistuessa virkamiesvetoista aktiivisuutta tällä sektorilla. Tilaisuuksien motivoivaa merkitystä ei pidä aliarvioida. Erityisesti toisiaan lähellä olevien alojen yhteistilaisuudet ovat tärkeitä, kuten tutkimuksestakin kävi ilmi. Koska tutkintojen perusteet luovat perustan työelämän tutkintojärjestelmälle, tulee niiden uudistamiseen resursoida riittävästi. Perusteita on helppo kritisoida, mutta vaikea tehdä. Siksi tekeminen on ammattilaisten työtä, perusteiden tekoprosessi tulisi pikimmiten dokumentoida. Näyttötutkintojärjestelmästä vientituote? Tutkintotoimikuntatyö on mitä suurimmassa määrin yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken. Olemme saavuttaneet vuosien myötä järjestelmälle aseman, jolla on kysyntää jopa vientituotteena. Pienistä murheista huolimatta olemme tehneet isot asiat oikein. Yli tutkintoihin osallistuvaa vuosittain ei voi olla väärässä. Muistetaan kuitenkin, että tässä työssä, jos missä, ihmiset ratkaisevat lopputuloksen. Varmistetaan, että osaavimmat ja motivoituneimmat henkilöt ovat käytettävissä. Annetaan heille riittävät resurssit tulokselliseen työhön. Kun arvot ovat kohdallaan, aina ei ole kyse edes rahasta. 19

20 20