YHDYSRATA- KYSYMYS. Jyväskylässä 1912 K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHDYSRATA- KYSYMYS. Jyväskylässä 1912 K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa"

Transkriptio

1 YHDYSRATA- KYSYMYS Jyväskylässä 1912 K. J. Gummerus Osakeyhtiön kirjapainossa

2 Emäratoja yhdistävä poikkirata vihdoinkin saatava. Jo parinkymmenen vuoden kuluessa on yhä ja yhä uudestaan puhuttu siitä, kuinka tärkeätä on, että vihdoinkin ruvetaan samansuuntaisia, etelästä pohjoiseen kulkevia emäratojamme poikkiradoilla yhdistämään. Se on tapahtunut komiteain mietinnöissä, rautatiehallituksen lausunnoissa, hallituksen rautatie-esityksissä, valtiopäivävaliokunnissa ja valtiopäiväin käsittelyissä sekä julkisessa keskustelussa. Varsinkin silloin, kun valtionrautateitten taloudellisesta kannattavaisuudesta on ollut kysymys, on kumoamattomasti todistettu sen välttämättömästi vaativan poikkiratoja, mitkä saisivat aikaan melkoisen säästön liikkuvan kaluston käyttämisessä ja henkilökunnan palkkauksessa. Sitä suurempi olisi niiden tuottama hyöty matkustavalle yleisölle, tavarain lähettäjille ja yleensä liike-elämälle, sillä ne vapauttaisivat tekemästä niitä usein parin, kolmen päivän pituisia kiertomatkoja, joita nykyisin yleisesti saadaan rautateitse tehdä lähellä olevien paikkakuntien välillä. Yhdysradat tuottavat tavatonta ajan ja rahan säästöä. Tämä kaikki on niin yleisesti tunnettua ja yksimielisesti tunnustettua, ettei meidän tarvitse siitä sen enempää puhua. Mutta oikein suomalaisen sitkeydellä me kuitenkin olemme yhä vuodesta vuoteen ajaa hurautelleet Kajaanista Ouluun sekä Joensuusta ja Kuopiosta Vaasaan

3 2 ynnä päinvastoin melkeinpä Helsingin kautta. Se on johtunut eri yhdysratasuuntien kannattajain keskinäisestä kilpailusta, jota muiden seutujen edustajat ovat käyttäneet hyväksensä ja saaneet toisten riidellessä ratoja omille paikkakunnilleen. Eduskunta pannut alulle. Vuoden 1909 valtiopäivillä päätti eduskunta kuitenkin viimein rakennettavaksi Savonlinnan Pieksämäen rataosan sekä anoi tutkittavaksi, mikä suunta olisi sopivin Savon radan ja Jyväskylän väliselle yhdysradalle, ja esityksen jättämistä siitä niin hyvissä ajoissa, että sen rakennustyöt voitaisiin alottaa Savonlinnan Pieksämäen radan rakennustöiden yhteydessä. Vuoden 1909 valtiopäivien suurta rautatieanomusta korkeimmassa paikassa esiteltäessä määrättiin ryhdyttäväksi rakennustöihin Savonlinnan Pieksämäen radalla sikäli, kuin työvoimat vapautuivat Lieksan Nurmeksen radalta, sekä toimitettavaksi taloudellinen tutkimus yhdysradan läntisen jatkon sopivimmasta suunnasta. Savonlinnan Pieksämäen radalla ovatkin työt jo pantu alkuun. Ja sitä varten asetettu komitea tutki viime kesänä Pieksämäen Jyväskylän ja Suonnejoen Suolahden ratasuuntien taloudellisen kannattavaisuuden, ehdottaen syksyllä valmistuneessa mietinnössään, kuten muistetaan, Pieksämäen Jyväskylän radan rakentamista. Komitean ehdotuksen mukainen on eduskunnalle nyt jätetty hallituksen esitys. Eduskunnan on asia nyt päätettävä. Yhdysrata-kysymys on näin ollen joutunut nyt eduskunnan lopullisesti ratkaistavaksi. Ja mielestämme

4 on eduskunnan nyt myöskin tämä sitkeä asia päätettävä. Savonlinnan Pieksämäen radalla saadaan yhdistetyksi vain Karjalan rata Savon rataan. Sen merkitys on vaillinainen niin kauan, kun ei kumpaakaan mainittua emärataa ole yhdistetty Pohjanmaan emäradan kanssa. Sellainen yhdistäminen on siis saatava aikaan mahdollisimman pian, yhteydessä Savonlinnan Pieksämäen rataosan rakentamisen kanssa, kuten vuoden 1909 valtiopäivätkin tarkoittivat. Kun verrattain lyhyellä 80 à 90 kilometrin pätkällä uutta rautatietä saadaan Pohjanmaan rata yhdistetyksi sekä Savon että Karjalan ratojen kanssa, eli siis maamme kaikki kolme emärataa yhdistetyiksi keskenänsä hyvin sopivalla kohdalla, keskellä maata, niin olisi suurta taloudellista tuhlausta jättää se tekemättä Kun sitäpaitsi nykyinen hallituksemme, mikä ei juuri aja maamme parasta tarkoittavia asioita, sattuu omista syistänsä tässä kohden kannattamaan eduskunnan pyrinnöitä, niin on aika eduskunnankin asia vihdoin lopullisesti päättää. On sentähden vain kysymys siitä, mikä suunta yhdysradalle on annettava? Yhdysradan suunta. Kilpatantereelle, jossa aluksi olivat Jyväskylän Suonnejoen, Jyväskylän- Pieksämäen, Jyväskylän Mikkelin, vieläpä yhteen aikaan Jyväskylän Mäntyharjunkin suunnat, on lopuksi jäänyt vain kaksi: Jyväskylän Pieksämäen ja Suolahden Suonnejoen ratasuunnat. Ja niihinkin nähden on mielipide vähitellen kallistunut Suolahden Suonnejoen suunnan puolelta yhä selvemmin, sitä mukaa kuin kysymystä on en- 3

5 4 nätetty aina tarkemmin tutkia, Jyväskylän Pieksämäen radan puolelle. Varsinkin se seikka että Jyväskylän Suolahden ja Suonnejoen Iisveden rataosat yhdistivät Suolahden Suonnejoen suunnan pohjoispuolella olevat vesistöt rautatiehen, on ollut omiansa riistämään parhaan tuen viimemainitulta. Meidän käsityksemme mukaan on Savonlinnan Pieksämäen radan rakentaminen lopullisesti ratkaissut kysymyksen sen yhdysradan suunnasta, minkä on yhdistettävä Pohjanmaan rata Savon ja Karjalan ratojen kanssa. Pieksämäen Jyväskylän rata yhdysratana paljon lyhempi. Pikaisinkin silmäys karttaan osoittaa, kuinka luonnotonta olisi lähteä Pieksämäeltä kiertämään Suonnejoen ja Suolahden kautta Jyväskylään päästäkseen viimemainitusta paikasta eteenpäin Haapamäkeä kohden. Se matka olisi Pieksämäki Suonnejoki 38 km. Suonnejoki Suolahti 81 km. Suolahti Jyväskylä 42 km. Suoraan Pieksämäki Jyväskylä Yhteensä 161 km. 95 km. Erotus 66 km. Matka Suonnejoki Suolahti 81 km. Suolahti Jyväskylä 42 km. Pieksämäki Jyväskylä Yhteensä 123 km. 95 km. Erotus 28 km.

6 Ratasuunta Suonnejoki Suolahti tekisi siis Karjalan radan ja Pohjanmaan yhdysradan 66 km. pitemmäksi sekä Savon radan ja Pohjanmaan yhdysradan 28 km. pitemmäksi kuin Pieksämäen Jyväskylän suunta on. Lähemmäs seitsemällä penikulmalla lisäisi Suonnejoen Suolahden rata yhdysliikenteen matkaa Karjalan radalta ja Savon radan Pieksämäen eteläpuoliselta osalta Jyväskylään ja lyhentäisi sitä ainoastaan Suonnejoen pohjoispuolella olevalta Savon radan osalta Jyväskylän ja Pohjanmaan radoille vain yhdellä ainoalla penikulmalla. Nykyään pyritään kauttakulkuliikennettä välittävillä radoilla välttämään jo jonkun kilometrin mutkiakin, sillä sellaiset merkitsevät niillä kymmenien ja satojen vuosien kuluessa tavatonta kansantaloudellista tappiota, minkä rinnalla se 1,4 miljoonan summa, jonka verran kalliimmaksi Pieksämäen Jyväskylän rata kustannusarvion mukaan tulisi, on kuin pisara meressä. Mainitulla summalla saataisiin sitäpaitsi 6 km. lisää rautatietä, minkä valmistamisessa jo työväki saisi ansiota ja mikä yhä edelleen hyödyttäisi ympäristöään. Pieksämäen Jyväskylän ja Suonnejoen Suolahden ratojen kustannuksia vertailtaessa on myöskin otettava huomioon, että Pieksämäen Jyväskylän radan kustannusarvioon kuuluu Haapakosken yli viepä silta, minkä kustannuksista osa on vietävä vastaisuudessa rakennettavan Lahden Heinolan Jyväskylän rautatien tilille. Sitäpaitsi johtamalla yhdysrata Pieksämäeltä Jyväskylään vältettäisiin ne kustannukset, jotka aiheutuisivat Suolahden Jyväskylän äkkikaarroksisen ja korkeanousuisen rataosan rakentamisesta kauttakulkuliikenteelle kelvolliseen kuntoon sekä Suonnejoen ja Suolahden asemien laajentamisesta, ja siten säästettäisiin var- 5

7 6 maankin useampia satoja tuhansia markkoja, joten kustannusten ero sulaa miltei olemattomiin. Ja vaikkei niinkään olisi, niin lähemmäs seitsemän penikulman tarpeettoman «käyrän» laatiminen kauttakulkuradalle kuuluu siihen aikaan, jolloin pitkämatkaistenkin oli käytettävä kukkulalta kukkulalle, talosta taloon ja torpasta torppaan kiertelevää metsäpolkua. Mitä moisen mutkan tekeminen tosiasiallisesti merkitsisi yleiselle liikenteelle, selviää seuraavasta tarkastelusta. Kumpi ratasuunta on edullisempi yleiselle liikenteelle? Sen kysymyksen voi yksityiskohtaisesti ja selvillä numeroilla valaista, kun ottaa verrataksensa sen tavaramäärän, mikä kuljetetaan Karjalan ja Savonlinnan radoilta sekä Pieksämäen eteläpuoliselta Savon radan osalta länteenpäin Jyväskylän Haapamäen ja Pohjanmaan radoilla sekä päinvastoin, siihen tavaramäärään, mikä kuljetetaan Suonnejoen pohjoispuoliselta Savon radan osalta länteenpäin ja päinvastoin,sekä Suolahdesta itäänpäin ja päinvastoin. Ensinmainitulle tavaramäärällehän Suonnejoen Suolahden rata tulisi 66 kilometriä pitemmäksi kuin Pieksämäen Jyväskylän rata, mutta viimemainitulle tavaramäärälle se tulisi 10 kilometriä lyhemmäksi. Mainittua vertausta varten olemme vuoden 1910 Rautatietilaston mukaan laatineet tässä jälessä olevan taulukon. Siihen on otettu vain ne osat rautateistä, joiden välistä matkaa uusi yhdysrata lyhentää, eli Karjalan radalta Joensuun Antrean Imatran välinen osa, Savonlinnan rata, Mikkelin pohjoispuolinen osa Savon

8 rataa, Jyväskylän rata, Tampereelta pohjoiseen oleva osa Pohjanmaan rataa, Porin ja Rauman radat, sekä Viipurin liike ainoastaan Jyväskylän radan ja Suolahden kanssa, koska matka sieltä Haapamäelle pysyy yhdysradankin valmistuttua jokseenkin ennallaan, mutta sitävastoin Pietarin liike Haapamäen Jyväskylän Suolahden radan ja Tampereen pohjoispuolisen rautatien kanssa, koska nykyisin näyttää siltä, että Pietarista tullaan rakentamaan suorempi yhteys puheenaolevalle yhdysradalle. Vähentääksemme taulukon sarekkeiden lukua olemme ottaneet yhteen sarekkeeseen viennit kumpasestakin niistä paikasta toisiinsa, joiden nimet kahdessa ensimäisessä sarekkeessa on mainittu, ja samoin tuonnit. 7

9 8 Suonnejoen Suolahden rata Pieksämäen Jyväskylän rataan verraten. Pitentäisi matkaa 66 Lyhentäisi matkaa km:llä 10 km:llä Lähetys- tai..,.. Lähetys- tai vasvastaano o- paikka taanottopaikka Tavaramäärille tonneissa Yli- Yh- Vienti Tuonti teensä Vienti Tuonti teensä Joensuu Tampereen pohj. Antrea puoli sekä Jyväs- Imatra kylän rata 1, ,884 Sama Suolahti Sama Porin ja Rauman rata Sama Raahen ja Rovaniemen rautatie Viipuri Jyväskylän rata Sama Suolahti Pietari Tampereen pohjoispuoliset asemat 6,614 10,326 16,940 Sama Jyväskylä 1,203 1,624 2,827 Sama Jyväskyl. radan muut asemat Sama ja Suolahti 183 3,956 4,139 Tampere Joensuu Antrea Imatra Sama Savonlinnan rata! Sama Hiirola Haapakoski Sama Kajaani ja Kuopio Sama Suonnejoki Murtomäki Savonlinnan Tampereen pohrata joispuoli sekä Jyväskylän ja Porin rata Sama Suolahti Haapakoski Tampereen poh- Mikkeli joispuoli sekä Porin ja Jyväskylän radat Sama Suolahti Kajaani Suonnejoki Samat radat sekä Suolahti 1,228 1,713 2,941 Yhteensä tonnia 11,167 14,550 25,717 2,203 6,209 8,412

10 Tilasto siis osoittaa, että Suonnejoen Suolahden rata pidentäisi matkaa 66 kilometrillä 25,717 tonnille ja lyhentäisi sitä vain 10 kilometrillä ainoastaan 8,412 tonnille. Jos helpomman vertailun vuoksi laskemme tämän pidennyksen ja lyhennyksen samalle tavaramäärälle, tuhannelle kilolle, saamme matkan pidennystä 66X 2 5,7 I 7 =1, 697,322 kilometriä ja lyhennystä 10X8,412=84,120 kilometriä, joten Suonnejoen Suolahden rata jatkaisi tavarankuljetusmatkaa tuhannelle kilolle laskettuna 1,613,202 kilometriä. Jos tämän ehdottoman pidennyksen otamme kokonaisin vaunulastein, saamme matkan pidennystä 268,867 kilometriä. Tämä matka on niin pitkä, että tavaravaunu saisi sen taivaltaakseen kulkea Helsingin ja Kajaanin väliä 425 kertaa ja Pieksämäeltä Suonnejoen Suolahden kautta Jyväskylään 1,670 kertaa. 1,670 kertaa vuodessa saisi siis täysi tavaravaunu nykyisen liikkeen mukaan turhan tähden kiertää tuon 161 kilometrin taipaleen, jos Suonnejoen Suolahden rata rakennettaisiin. Mutta yhdysrata lisää varmaankin puheenaolevien paikkakuntien välistä liikettä ja samoin Joensuun Nurmeksen sekä Kristiinan ja Kaskisten rautatiet, joita ei edellä olevassa tilastossa ole vielä voitu mukaan ottaa. Hyvällä syyllä siis on voitu Suonnejoen Suolahden rataa nimittää oikeaksi kiertokulkurad a k s i. Viljan tuonti. Suonnejoen Suolahden ratasuunnan puolustajan taholta on erityisesti vedottu sen suureen etuisuuteen viljan tuonnissa maamme laajoihin osiin. Katsasta-

11 10 kaamme tässä sentähden, mikä merkitys viljan tuonnille Venäjältä on kumpaisellakin ratasuunnalla. Kuopiolaiset ovat v:n 1911 rautatiekomitean mietintöön liitetyssä lausunnossaan (Liite 2, siv. 37) väittäneet, että viljaa voidaan tuoda vesitse Pietarista Kuopioon 60 p:n rahdilla 100 kg:lta. Sellaiset numerot ovat kuitenkin epäiltäviä. Saattaa olla mahdollista, että itse rahti on joskus niin alhainen, mutta siihen tulee lisäksi monenlaisia Pietarissa suoritettavia maksuja: siltarahat, kanavamaksut, satamamaksut j.n. ep. Keski-Suomi käyttää toista tietä. Missään tapauksessa ei sellaisellakaan rahdilla kannata tuoda jauhoja Kuopion kautta Jyväskylän ympäristölle eikä Pohjanmaalle. Sillä rahti Pietarista Suolahteen tekisi Kuopion kautta kuopiolaisten oman ilmoituksen mukaan 00 kg:lta 1 mk. 67 ja niin ollen Pietarista Kuopion kautta Jyväskylään 100 kg:lta 1 mk. 90 p. Nykyisin tuodaan jauhot Venäjältä Jyväskylään enimmäkseen Räävelin kautta, josta rahti ja kaikki muut kuletusmaksut ovat 100 kg:lta seuraavat: R ä ä v e 1 i J yväskylä 1 mk. 40 p. R ä ä v e 1 i S u o 1 a h t i 1 mk. 72 p. Jauhojen kuljetuskustannukset Räävelistä ovat siis Suolahteenkin jotenkin yhtä suuret kuin Pietarista Kuopion kautta, mutta laajoille seuduille: suurimpaan osaan Keski-Suomea ja koko Pohjanmaalle paljon noin penniä 100 kg:lta halvemmat. Sentähden ei Keski-Suomi eikä Pohjanmaa, joiden viljatarpeista tästä yhdysradasta puhuttaessa vain voi olla kysymys, saata pitää viljaa tuodessaan Kuopiota satamakaupunkinansa. Kuopiolaisten viljan kuljetus näin

12 ollen on kuin onkin aivan toinen asia kuin yhdysradan rakentaminen Savon radan ja Pohjanmaan radan välille. Vesiteitse tuodaan vain osa viljaa. Sitäpaitsi on muistettava, että vesiteitse tuodaan maahamme ainoastaan osa viljaa. Rautatie saa suurimman osan vuotta sitä kuljettaa. Rautatietilasto osoittaa, että Kuopioonkin laivarahdin niin erinomaisen alhaisenakin ollessa tuotiin v rautateitse viljaa, jauhoja, väkirehua ja tupakkaa 5,258,000 kg. Siitä tulee puolen vuoden ajalle kokonaista 5 vaunulastia joka päivä. Vesitie ei siis voi tyydyttää Kuopion tarvetta nykyisinkään, jolloin ei ole Suonnejoen Suolahden rataa tavaraa sieltä kuljettamassa! Ja siitä tavaramäärästä, mikä tultaisiin kuljettamaan puheena olevalla yhdysradalla, saisi verrattomasti suurin osa, kuten edellä on osoitettu, tehdä tuon 66 km:n kierroksen. 11 Rautatie-tuonnille Pieksämäen Jyväskylän rata edullisempi. Viljan tuonnin vastaista kannattavaisuutta rautateitse arvosteltaessa on myöskin otettava huomioon, että Suomen ja Venäjän rautateiden valmistuttua ja kauttakulkuliikkeen Pietarissa aljettua tulee myöskin jäämään pois kaikki purkaus- ja uudestaan lastaamiskustannukset, mitkä ovat kaiken tavaran ja varsinkin viljan kuljetukselle pahana painajaisena, kun niitä toimitettaessa päällysteet särkyvät ja pakkaukset hajoavat. Siten Venäjän ja Suomen välinen yhdysliikenne alentaa vastaisuudessa lastausten ja lossausten pois jäädessä rautateitse tuotavan viljan kuljetuskustannuksia. Se

13 12 vaikuttaa samaan suuntaan ja vielä suuremmassa määrässä toisellakin tavalla. Yhdysliikenteen käytäntöön tultua lasketaan rahti arvatenkin yhdessä erässä lähetysasemalta vastaanottoasemalle ja Suomen ja Venäjän rautatiet tilittävät toisillensa kuuluvan osan, kuten eri hallinnon alaisten liikkeenvälittäjäin on sellaisissa tapauksissa tapana tehdä. Sellaista menettelytapaa noudattaen tulisi nykyisen taksan mukaan Rybinskistä tai muualta noin 1,500 km:n päästä lähetetyltä viljalta rahti Pietarista Jyväskylään 100 kg:lta jo alle 1 mkn. Silloin ei enää kannata Kuopiosta lähettää vesiteitse saatua viljaa kauaksi Keski-Suomea ja Pohjanmaata kohden, ei ainakaan Suolahteen saakka, koska rahti sinne tekisi Kuopion kautta 100 kg:lta 1 mk. 67 p., mutta Jyväskylän kautta rautateitse 1 mk. 30 p. 1 mk. 40 p. Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne saakin epäilemättä ennemmin tai myöhemmin aikaan sen, että ainakin suurin osa Venäjältä tuotavasta viljasta lähetetään suoraan tuotantopaikoilta kulutuspaikoille. Sellaista kehitystä edistää paitsi purkaus-, lastaus- ja monien muiden maksujen poisjääminen sekä rahdin alentuminen myöskin eräs yleisempi seikka. Alituinen tavaran saanti on kaikkialla poistanut suhteellisesti halvemmankin vesikuljetuksen ja muuttanut ajottaisen kaupan tasaisesti kautta vuoden jatkuvaksi ostoksi Rautatiet pyrkivät kehittyessään syrjäyttämään vesitiet, joita myöten tavaran saaminen sillä ajalla, joksi sen on tilannut, on varsin epävarmaa, kuten jokainen tuonnin alalla toiminut tietää. Ja viljantuonnille rautateitse on, kuten on huomautettu, Pieksämäen Jyväskylän rata niille osille maata, jotka Savon radan ja Jyväskylän välistä yhdysrataa

14 siinä voivat hyväksensä käyttää, paljon edullisempi kuin Suonnejoen Suolahden rata. Uusi kulkutie. Mutta mikäli ja missä määrin vesitiet jaksavat viljan kuljetuksessa kilpailla rautateiden kanssa, niin tulee vilja tänne sisämaahan asti ja täältä pohjoiseen päin kulkemaan toista kuin Kuopion tietä, tietä, mistä jo on kauan puhuttu ja mikä kentiesi vain yritteliäisyyden puutteesta onkin näihin asti jäänyt käyttämättä. Ovathan meidän rautatiekomiteammekin otaksuneet, että viljaliike maassamme vastaisuudessa tulisi kulkemaan Sermaksen kautta Laatokan yli. Siitä asiasta on puhuttu 1890-luvulta asti sillä perusteella, että vilja Sermaksessa on 12 ja puoli 25 kopeekkaa halvempaa kuin Pietarissa. Kun Laatokan ylitse kuljetetaan viljaa pennillä 72 kg., niin on siitä johtunut, että Kurkijoella on voitu myydä Venäjän jauhoja halvemmalla kuin Pietarissa. Kun jauhojen kuljetus Laatokan rannalta Pieksämäen asemalle maksaisi 100 kg:lta noin 1 mk. 30 p., niin tulisi se sitä tietä ainakin noin penniä 100 kg:a kohden halvemmaksi kuin Pietarin kautta rautateitse. Ja jos viljan kuljetus vastaisuudessa suuntautuisi Laatokan ylitse, niin syntyisi Kurkijoelle suurempi myllyteollisuus, mikä tyydyttäisi sekä Keski-Suomen että Kuopionkin seudun tarpeet. Sellaista kehitystä ennustaa se, että eräät Venäjän oloja tuntevat liikkeet jo ovat ostelleet Kurkijoelta maa-alueita tulevia varastopaikkoja varten. Siinä tapauksessa, että niin kävisi, lyhentäisi Pieksämäen Jyväskylän rata viljan kuljetusmatkaa usein mainituille laajoille seuduille pidentämättä sitä vähääkään Pohjois-Savoon. 13

15 14 Vesitienkin jatkoksi Pieksämäen Jyväskylän rata sopivin. Jos kuitenkin käy niin, että viljan kuljetus vastaisuudessa tapahtuu Pietarista kokonaan vesiteitse Saimaan kanavan kautta, niin ei Keski-Suomeen eikä sieltä länteenpäin silloinkaan kannattaisi viljaa tuoda Kuopion kautta, kun kerran Savonlinnan Pieksämäen rautatie tarjoaa vesitien varrelta äsken mainituille seuduille paljon suoremman matkan. Niille tuleva vilja olisi silloin mukavin jättää maihin Joroisissa, esim. Tahkorannassa, mikä on vanha varastopaikka. Kun matka Joroisista Pieksämäelle on noin 37 km., tulisi Joroisista Pieksämäen Jyväskylän radan valmistuttua rautatiematkaa Jyväskylään vain 132 km. Mutta Kuopiosta Jyväskylään olisi rautatiematka Suonnejoen Suolahden radan kautta 174 km. ja Suolahteenkin 132 km. Kun laivarahtikin kanavamaksuineen Joroisista Kuopioon jotakin olisi, on selvää, ettei Kes-. ki-suomesta eikä lännenpää silloin kukaan Kuopiossa myllyssä kävisi! Tarvittava myllyteollisuus syntyisi Joroisiin. On nim. huomattava, etteivät jo toimivat myllyt sanottavasti vaikuta viljaliikkeen suuntaan. Kun myllyn perustaminen maksaa verrattain vähän, syntyy se aina sinne, missä sitä muista syistä on edullinen käyttää. Jos siis vesitie on viljan kuljetukselle niin edullinen kuin Suonnejoen Suolahden radan kannattajat väittävät, niin Keski-Suomea ja Pohjanmaata palvelee parhaiten juuri Pieksämäen Jyväskylän rata, eivätkä maan muut osat tästä yhdysradasta puhuttaessa saata kysymykseen tulla. Suonnejoen Suolahden rata, lisäten matkaa äsken mainittuihin seutuihin 66 km:llä, tekisi

16 kyllä viljan tuonnin niihin edullisemmaksi Kuopion kautta ja palvelisi niin ollen Kuopion myllyteollisuutta. Ja siksi kai viimemainittu rata kuopiolaisille niin rakas onkin. Jos yhdysradan tarkoituksena on hyödyttää Kuopion myllyjä, niin rakennettakoon se Suonnejoelta Suolahteen. Mutta jos sillä tahdotaan edistää laajain maakuntain parasta, niin on se suunnattava Pieksämäeltä Jyväskylään. Liike lounaasta koillista ja itää kohden. Puheenaolevien ratasuuntien etuisuuksia yleiselle liikenteelle arvosteltaessa on myöskin muistettava se, että Turun merkitys talvisatamana yhä kasvaa. Se tapahtuu sentähden, että sillä on useita etuja, joita Hangolta puuttuu. Sellaisia on se seikka, että Amerikasta ja Länsi-Europasta tuleville tavaroille on Turusta lyhempi rautatiematka Länsi-, Pohjois- ja Keski-Suomeen, vieläpä yhdysradan valmistuttua Itä-Suomen laajaan pohjoisosaan. Jos Pieksämäen Jyväskylän rataosa rakannetaan, on matka Turusta Pieksämäelle 11 km. lyhempi kuin Hangosta Pieksämäelle. Talviliikettä Turusta Itä-Suomeen silmällä pitäen on Pieksämäen Jyväskylän rata Suonnejoen Suolahden rataa edullisempi, koska se lisäämättä sanottavasti matkaa Suonnejoesta pohjoiseen päin lyhentää sitä 66 km:llä Pieksämäen Savonlinnan ja kaiken todennäköisyyden mukaan vastaisuudessa rakennettavan Varkauden Joensuun radan varsilla ja viimemainitusta paikasta pohjoiseen päin laajaan Pohjois-Karjalaan. Jyväskylän Pieksämäen rata palvelee siis paremmin myöskin ulkomailta käypää liikettä maan koillisosiin. 15

17 16 Tästä lyhyestä esityksestäkin pitäisi käyneen selville, että yhdysradan yleisen tarkoituksen ja maamme eri osien välisen yhdysliikkeen kannalta on Pieksämäen Jyväskylän rata ilman epäilyksiä asetettava Suonnejoen Suolahden radan edelle. Ja sillä seikalla pitäisi käsityksemme mukaan yhdysradan kysymyksessä ollen olla ratkaiseva merkitys, vaikka paikallisen liikkeen näkökannat puhuisivat toiseen suuntaan. Mutta sitenhän ei olekaan asianlaita. Paikallisen liikkeen mahdollisuudet Pieksämäen Jyväskylän ratasuunnan varrella vetävät kyllä vertoja vieläpä voittavatkin Suonnejoen Suolahden ratasuunnan paikallisen liikkeen edellytykset. Paikallinen liike. Liikennealue. Paikallisen liikkeen edellytyksistä puhuttaessa ovat Suonnejoen Suolahden kannattajat esittäneet, että sille voisi suuntautua liike laajoilta aloilta sen tapaamia vesiteitä pitkin Pohjoisesta Keiteleeltä, Konnevedeltä, Niinivedeltä ja Iisvedeltä, mitkä vielä on sanottu voitavan helposti keskenänsä yhdistää, ja etelästäpäin Kynsivedeltä ja Konnevedeltä. Näiden väitösten johdosta on ensin lausuttava se, että Keiteleen vesistön varsilla jo on rautatieyhteys Suolahteen sekä Niiniveden ja Iisveden rannoilla samoin Iisveden asemalle. Rautatie ja vesitie täydentävät nyt jo toisiansa aivan oikealla luonnollisella tavalla. Vesitie jatkuu rautatiestä ja rautatie alkaa vesitiestä liikkeen suuntaa etelästä pohjoiseen ja päinvastoin.

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen.

Lapin lääni. Oulun lääni. Itä-Suomen lääni. Länsi-Suomen lääni. Etelä-Suomen lääni. Ahvenanmaa. Vantaa. Espoo. Kauniainen. Koulun ympäristötieto 3 Karttakoe, koe 4 sivut 86 107 Oppilailla on esillä oppikirja. Suomen kartta on sivuilla 56 57. Nimi: pisteet: /24 Nähnyt: a. Nimeä Suomen läänit. b. Väritä kotiläänisi. Lapin lääni

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 %

Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan Opisk. / opettajat 200 % Arcada Nylands svenska yrkeshögskolan 20 15 10 5 Diakonia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Hlökunnan kv liikkuvuus /päätoim. opettajat ja tki henkilökunta Haaga Helia ammattikorkeakoulu 20 15 10 5 Humanistinen

Lisätiedot

On mahdoton käsittää, millä tavalla Keiteleen, Niiniveden

On mahdoton käsittää, millä tavalla Keiteleen, Niiniveden On mahdoton käsittää, millä tavalla Keiteleen, Niiniveden ja Iisveden laivaliike erityisesti palvelisi Suonnejoen Suolahden rautatietä, kun tämä nytkin voi tuoda tavarat jo Suolahteen tai Iisvedelle sekä

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Leila Kaunisharju 1.12.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Leila Kaunisharju Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset)

ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) ULOSOTTOPIIRIEN TULOSTAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN VUONNA 2005 (numeeriset) 15.2.2005/MK Lääni, Saapuneet asiat, kpl Käsitellyt asiat,kpl Käsitellyt tiedoksiantoasiat, kpl Avoinna ulosottoasioita kpl Henkilökunta,

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia

RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA. matkasuunnitelmia. 1925. SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia Imatra Savonlinna Punkaharju SUOMEN MATKAILIJAYHDISTYKSEN laatimia matkasuunnitelmia. RESÄMÄTKOJÄ SUOMESSA 1925. Allaviitotut matkasuunnitelmat ovat aiotut ohjeiksi kesämatkoja suunniteltaessa ja voidaan

Lisätiedot

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009

Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet. Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluetiedon lähteitä - Aluekatsaukset, AlueOnline ja SeutuNet Sirkku Hiltunen 29.10.2009 Aluekatsaukset Pohjois-Suomen katsaus (Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) Itä-Suomen katsaus (Etelä-Savo,

Lisätiedot

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO

KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS 2015 TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO KAUPUNKIVERKKOTUTKIMUS TILASTOT SISÄLLYSLUETTELO 1. Väestö 2. Teollisen tuotannon arvonlisä ja majoitus- ja ravitsemustoiminnan tai kuljetuksen liikevaihdon osuus 3. Keskusmerkitys 4. Toiminnallinen erikoistuminen

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot)

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Kuopio 8.11.2013 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2012 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen

Lisätiedot

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN

VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN VÄKILUKU JATKAA TURUSSA KASVUAAN JA SALOSSA LASKUAAN Varsinais-Suomen väestökehitys jatkaa vuonna 2013 samansuuntaista kehitystä kuin vuonna 2012. Turun kaupungin väkiluku kasvaa ja Salon kaupungin vähenee

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät

Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Rataverkon nykytila ja kehitysnäkymät Anne Herneoja liikennejohtaja Puutavaran rautatiekuljetusten kehittäminen 17.4.2007 Metsäteho Oy 17.4.2007 Anne Herneoja 1 Ratahallintokeskus vastaa Suomen rataverkosta

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lappeenrannan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lappeenrannan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori

Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle. EK:n työmarkkinasektori Ahtausalan taloudellinen tilanne ja merkitys taloudelle EK:n työmarkkinasektori Talouskriisi koettelee ahtausalaa Viennin ja tuonnin putoamisen vuoksi myös ahtausala on kärsinyt heikosta taloustilanteesta

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP?

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu - Missä mennään TYP? Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015 Erityisasiantuntija Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kotkan-Haminan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kotkan-Haminan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta

Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Tuetut täysihoitolomat vuonna 2009 Viihdy ja virkisty - elämyksiä lomalta Lomakotien Liitto järjestää kohtuuhintaisia ja hyvätasoisia lomia aikuisille, lapsiperheille ja ryhmille. Tähän työhönsä liitto

Lisätiedot

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi

Raideliikenteen näkymiä. Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Raideliikenteen näkymiä Matkakeskus Turkuun - tulosseminaari 1.6.2016 Pekka Petäjäniemi Sitten aloitusseminaarin Liikenneverkon kehittäminen Liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää valmistelun liikenneverkon

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Imatra -100-50 0 50 100

Imatra -100-50 0 50 100 Asukasta kohti laskettujen ikävakioitujen kustannusten prosentuaalinen ero keskisuurten kaupunkien keskiarvoon vuonna 00 Imatra -0-0 0 0 0 % -,0 + -0, -, -, -, -, -,0-0, -,0 -, -, PERUS -, -, -,, 0 -,0

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA

POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA POSTI- JA LENNÄTINHALLITUKSEN KIERTOKIRJEKOKOELMA 1957 No 168 N :o 168. Kiertokirje eräiden lääkintäalan viranomaisten virkalähetysoikeuksien myöntämisestä, muuttamisesta ja lakkauttamisesta. Posti- ja

Lisätiedot

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka

Nopea apu. Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta. Turvallisempi huominen. Hyvinkää 23.1.2013. Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka Nopea apu Haasteita kunnanjohtajan näkökulmasta Turvallisempi huominen Hyvinkää 23.1.2013 Seppo Rajala Kunnanjohtaja Puolanka YLE 23.1.2013 klo 7:04 Texasin opistoammuskelu oli kahden kiista Sanakopuna

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Tampereen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Tampereen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kouvolan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kouvolan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta

Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA. 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Liite TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta 1.1 Analoginen televisiotoiminta: Yleisradio Oy Paikkakunta Kanava ERP Huom. (kw) ANJALANKOSKI

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Turun seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Turun seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa

Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Itäisen Suomen raideliikenteen kehittäminen Matti Viialainen Raideliikenneseminaari 13.12.2011 Kouvolassa Sujuva arki tärkeä osa alueen kilpailukykyä Työ- ja asiointimatkojen helppous Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA

LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Lausuntopyyntö 1 (5) Dnro: 5.11.2014 1236-1317/940/2014 Teleyritykset LAUSUNTOPYYNTÖ VUONNA 2014 KÄYNNISTYVISTÄ JULKISTA TUKEA HAKEVISTA LAAJAKAISTAHANKKEISTA Seuraavat maakuntaliitot käynnistävät laajakaistarakentamisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Seinäjoen seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Seinäjoen seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta

Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta 1 Ysiväylä kansallinen kehityskäytävä -seminaari Helsinki 23.3.2006 Ysiväylä (valtatie 9, E63) Turun, Hämeen, Keski-Suomen ja Savo-Karjalan tiepiirien näkökulmasta Tiejohtaja Mauri Pukkila Tiehallinto

Lisätiedot

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus

Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus Mirja Rautiainen - Mika Siiskonen Hotellin asiakasliikenne ja kannattavuus HARJOITUSTEHTÄVIÄ LUKU 12: YRITYKSEN TUNNUSLUVUT http://charles.savonia.fi/~mas/julkaisut 1. Hotellissa on 120 huonetta, joista

Lisätiedot

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ

SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ SAIMAAN VESILIIKENTEEN TULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kommenttipuheenvuoro Itä-Suomen liikennestrategiapäivillä Savonlinnan seudun kuntayhtymä Waterways Forward -projekti Vesiliikenne on olennainen osa Itä-Suomen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan.

Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. 1 Liite IV: Toimitetun talousveden laatu (aritmeettinen keskiarvo). Keskiarvo on nolla, jos kaikki tulokset ovat olleet alle määritysrajan. Etelä-Suomi Altia Oyj A sikkalan kunnan vesilaito s Espoon Vesi

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Raakapuukuljetukset rataverkolla

Raakapuukuljetukset rataverkolla Raakapuukuljetukset rataverkolla Timo Välke Ratahallintokeskus 17.3.2009 17.3.2009 TV/M-LR 1 Esityksen sisältö Ennuste rataverkolla kuljetettavan raakapuun määrästä Rataverkon terminaali- ja kuormauspaikkaverkon

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Jyväskylän seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Jyväskylän seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Kuljetusehtojen liite 11.3

Kuljetusehtojen liite 11.3 Kuljetusehtojen liite 11.3 Tavaroiden kuljetusmääräykset Suomesta Venäjän kautta maihin, joiden rautatiet eivät sovella Suomen ja Venäjän rautatieyhdysliikenteen määräyksiä ja ehtoja eivätkä Sopimusta

Lisätiedot

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP

1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta. Paikkakunta Kanavanippu ERP N:o 453 3591 TAAJUUSALUEIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 1 Televisio- ja radiotoiminnasta annetun lain mukainen televisiotoiminta Paikkakunta Kanavanippu ERP A B C D E Vaasa (kw) Akaa 42 13 Enontekiö 53 58

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Kuopion seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Kuopion seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1

Juankosken kaupunki 27 700,00 Juuan kunta 18 000,00 Juvan kunta 27 700,00 Jyväskyläm kristillisen koulun yhdistys ry 17 000,00 Jyväskylän kaupunki 1 Saajat 2013 Akaan kaupunki 253 300,00 Alajärven kaupunki 72 000,00 Alavieskan kunta 55 100,00 Alavuden kaupunki 17 000,00 Asikkalan kunta 51 000,00 Auran kunta 54 700,00 Aurinkorannikon suomalaisen koulun

Lisätiedot

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit

Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Kaupunki/kunta Indeksitalon kiinteistöverot ja maksut 2015 / yli 30000 asukkaan kaupungit Tontin kiint.vero euroa/m²/kk Rakenn. kiint.vero Kaukol. Vesi/jätev. Jätehuolto Yhteensä Lappeenranta 0.21 0.27

Lisätiedot

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen

TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008. Maakuntajohtaja Jussi Huttunen TOTSU- neuvottelut Itä-Suomen liikennekysymykset 4.12.2008 Maakuntajohtaja Jussi Huttunen Itä-Suomen yhteydet Itä-Suomi rakentuu valtateiden 5 ja 6 sekä Savon ja Karjalan ratojen varaan. Ko. yhteyksien

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Lahden seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Lahden seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä)

Taustaa 1/3. Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) Taustaa 1/3 Sosiaali- ja terveysalalla oli vuonna 2011 lähes 400 000 työllistä (16 % kaikista työllisistä) 126 000 sosiaalihuollon avopalveluissa 82 000 sosiaalihuollon laitospalveluissa 188 000 terveyspalveluissa

Lisätiedot

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905.

2 1908. V. M. *) Sulkumerkkien väliösä olevat luvut osottavat vaataavia määriä vuonna 1905. 1908. - V. m. Valtiovarainvaliokunnan mietintö N:o 3 Eduskunnalle Suomen postisäästöpankin tilasta ja hoidosta vuonna 1906 annetun kertomuksen johdosta. Eduskunta on Valtiovarainvaliokuntaan valmistelevaa

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsingin seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Helsingin seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5.

28. 02. 2011 LINJA-KARJALA OY. Lylykoskentie 39 80100 JOENSUU. Joensuu 0166761-6. joensuu@linja-karjala.fi www.savonlinja.fi 18639 3.12.2009-31.5. Yrityksen nimi tai henkilön sukunimi ja etunimet 1. HakijaRiikenteenharjoittaja P0SELYIJ4fO(.. yrnprisiökeskus Etinkeino, Iiikenne ja 28. 02. 2011 [ Viranomainen {s-svon ELYkokuø elyl On 1/3 Savonlinna-Parikkala,

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus

LUONNOS. Valtioneuvoston asetus LUONNOS Valtioneuvoston asetus televisio- ja radiotoimintaan sekä toimiluvanvaraiseen teletoimintaan määrättyjen taajuusalueiden käyttösuunnitelmasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta Annettu

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen

MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011. Matti Viialainen MAAKUNTAVALTUUSTO 28.11.2011 Matti Viialainen Väestönmuutos maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 2 Muuttoliike maakunnittain 1-10/2011* 28.11.2011 Maakuntavaltuusto 3 Nettomuutto Savonlinnan

Lisätiedot

Alueiden kilpailukyky 2011

Alueiden kilpailukyky 2011 Aluekohtainen grafiikka-aineisto 1/ 2 Eri tekijöiden vaikutus - Alueella on kasvukeskus 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % 1 3 2 % 3 3 2 41 % 3 3 3 3 3 5 % 42 % 2 Eri tekijöiden vaikutus - Markkinoiden läheisyys

Lisätiedot

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI

VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI VIENTI- /TUONTILOGISTIIKAN HAASTEET -SEMINAARI Tampere 13.10.2011 Markku Mylly Toimitusjohtaja Suomen Satamaliitto ry. Esityksen sisältö. Suomen Satamaliitto ry. Satamaverkko Suomessa Merikuljetukset Suomen

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys

Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomen ja Venäjän välinen liikenne 2020 ja 2030 Ennuste talouden ja liikenteen kehityksestä Suomen ja Venäjän välisten liikennevirtojen kehitys Kymenlaakso liikenteen

Lisätiedot

Taku -tiedote I / 2004

Taku -tiedote I / 2004 8.2.2004 Taku -tiedote I / 2004 Haahtela-hintaindeksi Haahtela hintaindeksi on muuttuvapainoinen ja muuttuvahintainen rakentamisen tarjoushintaindeksi. Indeksillä kuvataan tarjoushintatason kehittymistä

Lisätiedot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot

Suuntana Venäjä, nopeasti itään. VR-konsernin Venäjä-toiminnot Suuntana Venäjä, nopeasti itään VR-konsernin Venäjä-toiminnot 12.10.2010 VR-Yhtymä Oy Päivi Minkkinen VR-konserni - monipuolinen logistiikkayritys Liiketoimintasektorit Kuljetus- ja logistiikkapalvelut

Lisätiedot

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA

TIETOISKU 7.5.2014 VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA VALTAOSA VARSINAIS-SUOMEN MAAHANMUUTOSTA PERÄISIN EUROOPASTA Yli kaksi kolmasosaa Varsinais-Suomen vuonna 2013 saamasta muuttovoitosta oli peräisin maahanmuutosta. Maakuntaan ulkomailta muuttaneista puolestaan

Lisätiedot

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen

Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli. Pielisen Karjalan V Tulevaisuusfoorumi 6.11.2012 Lieksa, FL Asko Saarelainen Tästä kaikki lähti: Rajakauppa ja väestön liikkuminen itärajan yli Lieksasta itään johtava suunta on ollut merkittävä kauppareitti vuosisatojen ajan. Karjalaisten ja venäläisten kauppatie Laatokalta Pielisen

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen

Kuntien yritysilmasto 2012. Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen Kuntien yritysilmasto 2012 Helsinki 20.9.2012 Asiantuntija Jari Huovinen EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä

Lisätiedot

Ratahanke Seinäjoki-Oulu

Ratahanke Seinäjoki-Oulu Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 20.6.2016 20.6.2016 Ratahanke Seinäjoki-Oulu Mediatilaisuus 24.8.2015 Ohjelma: 11:00 Ratahankkeen yleisinfo, Tommi Rosenvall (Liikennevirasto) Kempele: Kempeleen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11

Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 LVM/11.3.2008 Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän rahoitusesitykset vuosiksi 2009 11 Esko Ahon metsätyöryhmän tekemät perusväylänpitoa ja yksityisteiden avustuksia koskevat esitykset sisältyvät

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013

Ammattikorkeakoulujen kevään yhteishaku 2014/Gemensam ansökan till yrkeshögskolor våren 2014 8.11.2013 Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala Sairaanhoitajakoulutus Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäki 40 Hämeen ammattikorkeakoulu Lahdensivu 30 Karelia ammattikorkeakoulu Joensuu 30 Laurea ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN

ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Liitteessä mainitut PÄÄTÖS 17.12.2014 Dnro 842/520/2014 ERITYISAVUSTUS KOULUTUKSELLISTA TASA-ARVOA EDISTÄVIIN TOIMENPITEISIIN Opetus- ja kulttuuriministeriö on päättänyt myöntää valtion erityisavustusta

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016

SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI. Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SEUTUKUNTIEN ELINVOIMAINDEKSI Valtiotieteen tohtori Timo Aro & Valtiotieteen ylioppilas Rasmus Aro Helmikuu 2016 SISÄLTÖ 1. Analyysin tausta ja toteuttaminen 2. Seutukuntien arvot muuttujittain 3. Seutukuntien

Lisätiedot

TAK Rajatutkimus 2010

TAK Rajatutkimus 2010 TAK Rajatutkimus TAK Rajatutkimus Kouvola Innovation Oy, Cursor Oy, Lappeenrannan kaupunki, Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Kymenlaakson liitto, Etelä-Karjalan liitto Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK

Lisätiedot

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe

- IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe La Su + IC 43 Helsinki asema Oulu asema 7:30:00 14:08:00 Ma Ti Ke To Pe - AE 30 Pietari_(Finljandski) Helsinki asema 5:40:00 9:16:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 31 Helsinki asema Moskova_(Leningradski) 17:52:00 7:25:00 Ma Ti Ke To Pe La Su - PVV 32 Moskova_(Leningradski) Helsinki

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus 1 Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 2 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI

Lisätiedot

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT

Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010. Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen rakennettu ympäristö vuonna 2010 Bio Rex 26.10.2010 Miimu Airaksinen, VTT Suomen päästöt 90 80 70 Milj. tn CO 2 ekv. 60 50 40 30 20 Kioto 10 0 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 2030

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT

HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT HENKIKIRJOJEN MIKROFILMIRULLAT Luettelo sisältää Mikkelin maakunta-arkistossa käytettävissä olevat henkikirjojen (v. 1634- -1937) rullafilmit. Luettelon lopussa on hakemisto pitäjien kuulumisesta eri kihlakuntiin.

Lisätiedot

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17

Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen. VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 Rautatieliikenteen kehitysnäkymät liittyen Vuosaaren sataman avautumiseen VR Osakeyhtiö, VR Cargo Matti Andersson 2008-04-17 VR Cargo 2007 Kuljetukset 40,3 miljoonaa tonnia Liikevaihto 342,9 MEUR Markkinaosuus

Lisätiedot

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta

Kuntien yritysilmasto 2012. Vaasan seutukunta Kuntien yritysilmasto 2012 Vaasan seutukunta EK:n kuntien yritysilmastotutkimus Mitataan yrittäjien ja yritysten näkökulmasta kunnan toimintakykyä, yrittäjyyden esiintyvyyttä ja yrittäjyysaktiivisuutta

Lisätiedot

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä

Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Renotech Oy / Logistiikkaprojekti loppuesitelmä Tuhkan hyötykäyttöön liittyvän logistisen ketjun suunnittelu Ville-Pekka Johansson Projektiin liittyvä verkosto Renotech Oy Turun AMK Varsinais-Suomen liitto

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.

VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA. Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus. YHTEYSTIETOJA 24.5.2016 VASTAANOTTOKESKUSTEN YHTEYSTIETOJA Akaa Toijalan vastaanottokeskus Hoivapalvelu Valkokulta oy 044 974 1619 info@toijalanvastaanottokeskus.fi Asikkala Vääksyn vastaanottokeskus Kotouma

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013

Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Linja-autoliikenteen järjestäminen ja rooli tulevaisuudessa Liikenne- ja viestintävaliokunta kuuleminen 8.3.2013 Joukkoliikenteen rooli tulevaisuudessa Joukkoliikenne on osa valtion, seutujen ja kuntien

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot