Puujärvitiedote 2014

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Puujärvitiedote 2014"

Transkriptio

1 Puujärvitiedote 2014

2 Jo muinaiset roomalaiset... kirjoittaa puheenjohtaja Jyrki Ant-Wuorinen 1 Vierailimme vaimoni sukulaisen 86-vuotispäivillä Italiassa Rooman lähellä toukokuussa. Hänen tarinansa olisi jo sinänsä kirjan arvoinen, koska hän tanssiessaan Helsingin oopperassa luvun taitteessa ihastui italialaiseen tanssijaan, meni naimisiin tämän kanssa ja on asunut perheineen sen jälkeen viisikymmentä vuotta Roomassa. Nyttemmin hän viettää eläkepäiviään Rooman läheisyydessä olevalla Trevignano Romano-nimisellä pienellä paikkakunnalla, joka sijaitsee vulkaanisen Lago di Braccianon rannalla. Tutustuttuamme alueeseen ja ennen kaikkea järveen totesin, että sillä on paljon yhteistä Puujärven kanssa. Luonnollisesti historia ja kokoluokka ovat erilaisia, sillä kyseinen järvi on syntynyt vuotta ennen ajanlaskumme alkua maan tuliperäisen aktiivisuuden tuloksena. Puujärvi syntyi ilmeisesti nykyiseen muotoonsa ja kokoonsa vasta joitakin tuhansia vuosia sitten. Lago di Braccianon syvin kohta on 160 m, kun Puujärven on ainoastaan 21,7 m. Vastaavasti pinta-alat ovat on 56 km2 ja 6,44 km2. Yhtäläisyyksiä taas ovat ainakin se, että molemmat sijaitsevat noin tunnin ajomatkan päässä maan pääkaupungista ja kuuluvat maansa puhtaimpiin järviin. Molemmat ovat tärkeitä virkistäytymisen lähteitä. Huomionarvoista ja mielenkiintoista on se, että järvien ainutlaatuisuudet on tunnustettu ja niiden puhtaus ja rauha on haluttu säilyttää. Lago di Bracciano on erittäin tehokkaasti suojeltu jo vuodesta 1859, koska se toimii Rooman juomavesialtaana, kuten Päijänne Suomessa. Järvellä on moottoriveneiden käyttö muilta kuin ammattikalastajilta ja viranomaisilta ankarasti kielletty. Se onkin melojien ja purjehtijoiden sekä kuumina kesäkuukausina Rooman helteitä pakenevien kaupunkilaisten suosittu ja turvallinen virkistäytymispaikka. Vesi oli jo toukokuussa yli 20 astetta ja elokuussa se lämpenee yleensä paljon yli 25 asteen. Vertailu täysin eri kokoluokan vesistöihin auttaa ymmärtämään laajemminkin Suomen vesistöjen herkkyyden ja niiden suojelun tarpeen. Esimerkiksi Välimeren, johon menee varmasti satojen miljoonien ihmisten käyttämät jätevedet enemmän tai vähemmän puhdistettuina, pinta-ala on 2,5 miljoonaa km2, kun Itämeren pinta-ala on vain km2 ja keskisyvyys on m, kun Itämeren on ainoastaan 54 m eli sen pinta-ala on yli kuusi kertaa suurempi ja ennen kaikkea keskisyvyys lähes kolmekymmentä kertaa suurempi kuin Itämeren. Sillä valtavalla vesimäärällä se on jo kestänyt tuhansia vuosia ihmiskunnan eri kulttuureiden rasituksia ja on viime aikoinakin jopa puhdistunut monin paikoin tehokkaiden suojelutoimenpiteiden ansiosta. Vaikka emme voi ylpeillä yhtä suurilla mittasuhteilla, emmekä muinaisten roomalaisten pitkällä historialla ja kulttuurilla, niin me täällä Karjalohjalla saamme tänä vuonna nauttia yli 400-vuotisen kulttuurin hedelmistä ja rakennetusta ympäristöstä.voimme ylpeinä todeta, että olemme hyvin hoitaneet arvokasta luonnon perintöä: viemäreitä on rakennettu lisää ja maatalouden valumia rajoitetaan. Näiden toimenpiteiden ansiosta sekä Puujärven että Tesvärin veden laatu on edelleen luokiteltavissa hyväksi, kuten jäljempänä olevista viime kesän mittaustuloksista taas voimme ilolla todeta. Voinkin näin erovuoroisena puheenjohtajana Karjalohjan juhlavuotena hyvillä mielin luovuttaa yhdistyksen puheenjohtajuuden seuraajalleni, kiittää kaikkia yhdistyksen puolesta aktiivisesti toimineita hallituksen jäseniä ja lukuisia muita vapaaehtoisia, jotka talkootyöllään mahdollistavat toiminnan jatkumisen ja Puujärven ja muun ympäristömme laadun kohentumisen entisestään. Aurinkoista loppukesää kaikille toivottaen Jyrki Ant-Wuorinen, Puujärven Vesiensuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja

3 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. 2 Yhteystiedot: Yhdistyksen puheenjohtaja, joka toimii myös hallituksen puheenjohtajana Jyrki Ant-Wuorinen sekä hallituksen jäsenet: Jyrki Ant-Wuorinen Maritta Alander-Valtonen Simo Hakaniemi Olli Kilpinen Pekka Koivukoski Olavi Kokko Veikko Lehtola Marjatta Salonen Risto Solitanner Elina Syvähuoko Puujärvi on mukana valtakunnallisessa leväseurannassa, joka päivittyy joka torstai sivustolle. Jäseneksi voit liittyä maksamalla henkilöjäsenen jäsenmaksun 15 tai yhteisöjäsenen 84 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n tilille FI ( ). Tärkeää on liittää omat yhteystiedot jäsenrekisterin ylläpitämiseksi. Tarkistetun jäsenluettelon mukaan moni on jättänyt maksamatta jäsenmaksunsa parin viime vuoden aikana. Syksyn 2014 aikana hallitus tarkistaa jäsenluettelot ja poistaa sieltä kahden vuoden aikana maksamatta jättäneet henkilöt. Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n taloudellisia tunnuslukuja Taseen loppusumma on noin , josta piisamirahaa eli testamentilla saatuja varoja on noin , jota testamentin ehtojen mukaisesti saa käyttää vain piisamien hävittämiseen. Piisamirahasta on maksettu historian eli noin viidentoista vuoden aikana seitsemän piisamin hävittämisestä. Noin on Länsi-Uudenmaan säästöpankin lahjoittamaa kohderahaa, jolla vuonna 2015 toteutetaan Puujärven perusselvityksen jatkotyö yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n kanssa. Noin on Puujärvipäivien tilillä. Yhteensä vapaasti käytettävissä on noin Kansikuva Vuoriniemen niemestä Puujärven kylästä sekä Kontolannokasta. Tervetuloa Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n vuosikokoukseen perjantaina klo 18 Karjalohjan seurojentalolla. Kahvitarjoilu

4 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n vuosikokouksen pöytäkirja 3 Aika: klo Paikka: Karjalohjan seurojentalo Läsnä: Liitteen mukaiset henkilöt 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtajaksi valittiin Jyrki Ant-Wuorinen toimimaan myöskin :ssä 4 ja 5. Sihteeriksi kutsuttiin Olli Kilpinen. Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Juhani Peitsara ja Tapio Ehder. 2 Todettiin kokous päätösvaltaiseksi. 3 Hyväksyttiin esityslista. Vietettiin hiljainen hetki yhdistyksen kunniajäsenen Heikki Tavelan muistoksi. 4 Esitettiin toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto. 5 Käsiteltiin toimintakertomus ja tilinpäätös ja myönnettiin vastuuvapaus hallitukselle. 6 Hallituksen jäsenille ei makseta palkkiota ja tilintarkastajien palkkiot laskun mukaan. 7 Jäsenmaksut, hallitus esittää entisiä, 15 henkilöjäsen ja 84 yhteisöjäsen. 8 Vahvistettiin toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle , liite. 9 Valittiin kolme hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle hallitukseen jäseniksi. Valituiksi tulivat Olavi Kokko, Marjatta Salonen, Risto Solitanner ( erovuorossa Jyrki Ant-Wuorinen, Maritta Alander-Valtonen ja Pekka Koivukoski, Simo Hakaniemi erovuorossa ovat Elina Syvähuoko, Olli Kilpinen, Veikko Lehtola, erovuorossa ovat Olavi Kokko, Marjatta Salonen, Risto Solitanner) 10 Valittiin toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastaja, Pekka Riutta ja Veli-Pekka Partanen, varalle Antti Riutta. 11 Hallitukselle ei ole esitetty muita asioita vuosikokouksessa käsiteltäviksi. Keskusteltiin yhdistyksen ja todettiin, että yhdistys on puolueisiin sitoutumaton eikä voi hyväksyä poliittisten järjestöjä osallistumaan Puujärvipäiville. 12 Puheenjohtaja päätti kokouksen. Jyrki Ant-Wuorinen kokouksen puheenjohtaja Olli Kilpinen kokouksen sihteeri Tapio Ehder pöytäkirjan tarkastaja Juhani Peitsara pöytäkirjan tarkastaja

5 Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n vuosikokouksen esityslista 4 Aika: klo Kahvitus alkaa klo Paikka: Karjalohjan seurojentalo Kutsut: Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n jäsenet 1 Kokouksen avaus: Puheenjohtajan, sihteerin, pöytäkirjantarkastajien ja ääntenlaskijoiden valinta. 2 Kokouksen päätösvaltaisuuden toteaminen. 3 Hyväksytään esityslista. 4 Esitellään toimintakertomus, tilit ja tilintarkastajien lausunto. 5 Päätetään toimintakertomuksen, tilinpäätöksen ja vastuuvapauden myöntämisestä. 6 Hallituksen jäsenille ei esitetä palkkiota ja tilintarkastajien palkkiot laskun mukaan. 7 Jäsenmaksut, hallitus esittää entisiä, 15 henkilöjäsen ja 84 yhteisöjäsen. 8 Käsitellään toimintasuunnitelma ja talousarvio kaudelle , liite. 9 Käsitellään hallituksen esitys sääntöjen muuttamiseksi koskien hallituksen jäsenten sekä toiminnantarkastajien ja varatoiminnatarkastajien lukumäärän muuttamista. Esitys sääntöjen yhteydessä. muutettavaksi esitettävän pykälän kohdalla. - hallituksen jäsenten lukumäärää esitetään muutettavaksi nykyisestä kymmenestä, puheenjohtaja ja yhdeksän hallituksen jäsentä, lukumäärää esitetään muutettavaksi puheenjohtaja ja kuusi hallituksen jäsentä - kahden toiminnantarkastajan sijasta yksi toiminnantarkastaja on hallituksen käsityksen mukaan riittävä ottaen huomioon yhdistyksen toiminta ja sen laajuus. 10 Valitaan Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n puheenjohtaja sekä kolme hallituksen jäsentä erovuoroisten tilalle erovuorossa puheenjohtaja Jyrki Ant-Wuorinen, Maritta Alander-Valtonen, Pekka Koivukoski, Simo Hakaniemi erovuorossa ovat Elina Syvähuoko, Olli Kilpinen, Veikko Lehtola, erovuorossa ovat Olavi Kokko, Marjatta Salonen, Risto Solitanner 11 Jos Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n säännöt hyväksytään hallituksen esityksen mukaisesti, niin vuoden 2015 vuosikokouksessa koko hallitus eroaa ja tilalle valitaan uusien sääntöjenmukainen hallitus, jonka erovuoroiset jäsenet arvotaan vuosina 2016 ja 2017, vuonna 2018 erovuorossa ovat viimeiset vuonna 2015 valitut ja puheenjohtaja. 12 Valitaan toiminnantarkastajat ja varatoiminnantarkastaja, nykyiset ovat Pekka Riutta ja Veli-Pekka Partanen, varalle Antti Riutta. 13 Kunniajäsenen kutsuminen, hallituksen esitys annetaan kokouksessa. 14 Hallitukselle ei ole esitetty muita asioita vuosikokouksessa käsiteltäviksi. 15 Kokouksen päättäminen. Hallitus

6 5 Toimintakertomus kaudelta Julkaistiin tiedote. Vuosikokous oli heinäkuussa. Vesinäytteet otettiin elokuussa. Järjestettiin Puujärvipäivät yhdessä Karjalohjan nuorisoseuran kanssa. Hallitus kokoontui kerran. Valmisteltiin yhdessä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n kanssa perusselvityksen jatkamista, toteutus vuoden 2015 aikana. Toimintasuunnitelma kaudelle Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n 47. toimintakaudella toteutetaan seuraavia asioita: - Puujärven perusselvityksen osana yhteistyössä Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry:n kanssa kartoitetaan Puujärven valuma-alueen riskitekijöitä kuukauden aikana, toteutus alkaa vuonna järjestetään Puujärvipäivät, joka on osa Karjalohja 400 v. viikonloppua yhteistyössä Karjalohjan nuorisoseura ry:n ja Karjalohjan aluetoimikunnan kanssa, jonka osuus on Karjalohja 400v. - julkaistaan tiedote - otatetaan vesinäytteet elokuussa - osallistutaan Karjalohja 400-vuotta tapahtuman järjestelyihin Talousarvio kaudelle Tulot : Jäsenmaksut 1800 Puujärvipäivät 1000 Korot Menot : Vesinäytteet 1500 Puujärven perusselvityksen jatko 2500* Vuosikokous 100 Hallintokulut 900 muut *sisältää LuSp lahjoituksen. Hallitus Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n säännöt Hyväksytty vuosikokouksessa NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMINTA-ALUE Yhdistyksen nimi on Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. (PVSY ry.), kotipaikka on Karjalohja ja kohdealueena Puujärven valuma-alue. PVSY ry. On yleishyödyllinen, voittoa tavoittelematon luonnonsuojeluun keskittyvä yhdistys. 2 TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU Yhdistyksen toiminnan tarkoitus on yleisesti ja erityisesti toiminta-alueensa vesistöjen ja luonnon suojeleminen sekä asukkaiden yleisen viihtyvyyden lisääminen.

7 6 Tavoitteen saavuttamiseksi PVSY ry. Seuraa vesistön ja luonnon tilaa, on aloitteellinen ja edesauttaa luonnonsuojelutoimenpiteitä, kerää ja tuottaa tietoa luonnonsuojelun edistämiseksi sekä tiedotettavaksi jäsenistölleen ja muille toiminta-alueellaan toimiville ja asuville. Toimintansa rahoittamiseksi PVSY ry. Voi ottaa vastaan testamentti- ja muita lahjoituksia, kerätä jäsenmaksuja ja järjestää arpajaisia ja tapahtumista. 3 JÄSENET JA JÄSENMAKSU Yhdistyksen jäsenet voivat olla joko yksityisiä henkilö- tai oikeustoimikelpoisia yhteisöjäseniä. Yhdistyksen jäsenet hyväksyy hallitus. Yhdistyksen kokous voi kutsua yhdistykselle myös jäsenmaksusta vapautettavia kunniajäseniä. Jäseniltä perittävän vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää hallituksen esityksestä yhdistyksen vuosikokous. Hallitus päättää vuosittain jäsenmaksun suorittamisen ajankohdasta ja kantotavasta. Jäsenillä on oikeus erota yhdistyksen jäsenyydestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka suullisesti yhdistyksen kokouksen pöytäkirjaan. Jäsenmaksun maksamattomuuden takia yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen. 4 HALLITUS 4 1 Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja yhdeksän jäsentä. Esitys: "4 1 mom. Yhdistystä johtaa hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja ja kuusi jäsentä sekä " Puheenjohtajan ja hallituksen jäsenten toimikausi on kolme (3) vuotta. Toimikaudet alkavat ja päättyvät vuosikokouksessa. 4 3 Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa kolme (3) vuoron mukaan. Esitys: mom Hallituksen jäsenistä on vuosittain erovuorossa kaksi (2) vuoron mukaan Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan ja sihteerin, tarvittaessa kutsuu rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. 4 5 Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutusta. Viiden hallituksen jäsenen yhteisesti vaatiessa hallituksen kokoontumista, tulee sen kokoontua kahden viikon kuluessa vaatimuksen todisteellisesta esittämisestä. Esitys: mom Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtajan kutsusta. Kolmen hallituksen jäsenen yhteisesti vaatiessa hallituksen kokoontumista, tulee sen kokoontua kahden viikon kuluessa vaatimuksen todisteellisesta esittämisestä 4 6 Hallitus on päätösvaltainen, vähintään, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä neljä hallituksen jäsentä on läsnä. Esitys: mom Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja sekä kolme hallituksen jäsentä on läsnä Asiat ratkaistaan yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan, ratkaisee puheenjohtaja mielipide, vaaleissa ja suljetuissa äänestyksissä arpa. Hallitus voi asettaa valiokuntia, jaostoja, toimikuntia sekä työryhmiä ja ottaa näihin jäseniä myös hallituksen ulkopuolelta määrättyjen tehtävien hoitamista varten.

8 7 5 YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN Yhdistyksen nimen kirjoittaa puheenjohtaja tai puheenjohtajan estyneenä (sairaus, tavoittamattomissa oleminen) varapuheenjohtaja. Pankki-, posti-, yms. asioita varten hallitus voi määrätä sihteerin, rahastonhoitajan tai muun toimihenkilön kirjoittamaan yhdistyksen nimen. 6 TILIT JA TOIMINTAKAUSI Yhdistyksen tili- ja toimikausi alkaa vuosittain toukokuun 1. päivänä ja päättyy huhtikuun 30. päivänä 6 2 Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajille vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Esitys: "Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen laatima toimintakertomus on annettava toiminnantarkastajalle vuosittain kesäkuun loppuun mennessä." 7 YHDISTYKSEN KOKOUSTEN KOOLLE KUTSUMINEN Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on toimitettava viimeistään neljätoista päivää ennen kokousta, joko lähettämällä kutsu kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaisemalla kutsu yhdistyksen kotipaikkakunnalla ilmestyvässä sanomalehdessä. Kutsussa on mainittava kokouksessa käsiteltävät asiat. 8 YHDISTYKSEN KOKOUKSET Yhdistyksen vuosikokous pidetään vuosittain heinäkuun aikana. Ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen jäsenistä sitä yhteisesti ja kirjallisesti hallitukselta vaatii. Kokous on pidettävä 30 päivän kuluessa vaatimuksen esittämisestä. Yhdistyksen kokouksissa on jokaisella jäsenellä yksi ääni. Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä, äänten mennessä tasan, ratkaistaan vaali arvalla, mutta muissa asioissa tulee päätökseksi kokouksen puheenjohtajan mielipide. 9 VUOSIKOKOUS Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat: I Kokouksen järjestäytyminen. 1. Kokouksen avaus. 2. Valitaan puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa. 3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus. 4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys. II Kokouksen tiedotusosa III Varsinaiset kokousasiat. 5. Esitellään toimintakertomus, tilinpäätös ja toiminnantarkastajien lausunto. 6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille. 7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, määrätään hallituksen jäsenille maksettavat palkkiot ja kulukorvaukset sekä toiminnantarkastajien palkkiperusteet, määrätään jäsenmaksun suuruus henkilöjäsenille ja yhteisöjäsenille erikseen sekä vahvistetaan talousarvio alkaneelle toimintakaudelle.

9 8 8. Valitaan yhdistyksen puheenjohtaja erovuoroisen puheenjohtajan tilalle. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle. 9. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi varatoiminnantarkastaja. 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat. 11. Kokouksen päättäminen. Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava asia kirjallisesti hallitukselle vuosikokousta edeltävän toukokuun aikana. Esitys: 9 kohta 9 "Valitaan toiminnantarkastaja ja varatoiminnantarkastaja." 10 SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN Päätös sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (¾) enemmistöllä annetuista äänistä. Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Yhdistyksen tulleessa lakkautetuksi, käytetään varat samaan tarkoitukseen. Hallitus Niämest katteltuu Taas yks vuas men iha ittelläs. Suomalaisel smool tookil alotetaan sääst. Talvi ei ollu juur mistää kotosi, jos talvest tykkää, siin ol kaks viikkoo pakkast ja lopun aikaa sit nolla molemmisl pualil. Syksyl ei tullu vettäkää iha kauhiast, erellisel vuarel sato kymmenkunt senttii enemmä koko vuaren mittaa. Kevääl ol kauhia kiiru, se ol ku kara, kaikkee pittää pruuvvata kiukka liika aikasee. Emmääkää ol koskaa enne ol saanu perunii maaha viikkoo enne vappuu, no sit tul yäpakkasii ja kylmii, mut ne selvittii harson kans, ny näyttää silt, et juhannuksen syärää perunii omast maast, no nii syätii viime vuannaki, et ei sen pualeen. Jos ny katellaan meijä järvee, nii se on ain vaa yht hiano. Mää toivosi ja mee kaik omal aikanas mentäse eres yhren kerran kesäs oikke aikase järvel näkemää ja kuulemaa aamujen hianous. Järvest voi nauttii ympäs vuare, josses sää ol tääl lähel, sää voit ajatuksissas ol järvel ja oli sää ite sit mis tahtos, se o menmttaaliharjotust, ei sen kummempaa. Sikku sää oikke ole järvel, sää tiäret mitä ne parhaat jutu ova. Kesäl tiätyst se on helpompaa tehrä livenä, sillo ku me ollaa enemmä sen nurkil ja on lämpösempää. Kakaroire kans mee voiraa olla kakaroi iteki, ei se ol ain nii nukaa olla, ku aikuse ova. Tehrää niit samoi asjo,i ku ite kakaran tehtii ja siin me sit siirretää perinnet ja kokemust etijäpäi. Ei se ol vaikjaa, muistellaa vaa hiukka, mitä ite tul kakaran tehtyy ja jätetää ne tyhmyyset pois. Uiraan, kalastetaa, souretaan, tehrää kaisla- ja kaarnavenei, etitää kivennualiaisii ja otetaa haavil pikkukaloi ja muit öttiäisii, jos olla kilttei, nii päästetää ne vähä aja pääst pois. Ny ku järves o täpläkrapui, niitku rutto ei koskaa viä kokonaa, niinku jokikravut rutos melkje menivä. No tiätys niis o se huano pual, et rutost ei enää koskaa pääst eroo ja jokirapuu ei saara takasi, mut sil ei mittää enää voira. Ny tiäretää, et entisit jokikrvauistki jokku kestivä ruton ja kantova sitä kualemati siihe, sil se rutto sit säilys järves ja voi hyvi. Nonny sit täplakravusit tiäretää, et niist vaa osa kualee rutos ja osa sit taas ei kuale. Itä- Suamen yliopistos ova tutkinee, et meijä rutto Ppuujärves on sit kaikke kovint sorttii, se tappaa kaik jokikrauvt paris päiväs, ei ol hyvä ola ain kaikkest parast sorttii.

10 Nii, et nykku niit rapui sit on ja niit saa melkje mist vaa, ravustamine on lystii. Ei niit mertoi tartte olla kaikkii luvallisit viittoista, muutamalki saa pal iloo ainaski kakaroiren kans. Meil on likan kakaroiren kans kauhia mukava merroil, melkje kaikkest tärkeimpii ova kipittäjät ja niire pois päästämine. Kipittäjä o semmone pikkane muutaman sentin krapu, ku kävelee pikkast kättä pitki ja hyppää järvee. Joskus se nappaa saksil kiin ja siit voi tull parku. Talvel tiätyst maisema ja järvi ova iha toisenlaiset, mut siäl voiraa hiihtää, kyl maar sitä luntaki viäl joskus o tarpeeks, jos ei tu,l järvel voi liukuu kelkal tai luistimil tai käyrä pilkil. Oikke innokkaa voiva kalastaa verkoil, mone sanova saavans sillo parhatte kaloi. Puujärve kalastusyhristys pistää täplikkäi kaloi meiti iloks sil toiveel, et niit kalastettais ja saatasis niit ylöski ja siit sit into kalastamisee kasvais. Siiast ei juur enää ole mihkä, ku siin on haukimatoi, tai oikeesta niire toukkii niitte lihaksis, ihmisii se ei tul, mut si sit oikke ilkee syärä, ei simmone vile men kyäkist läpitte. Onneks Teväris siias niit ei ol. Se pahukse mato kiärtää simmottas, et haues se on aikusena, siäl se asuu ja munii, muna tuleva ulos hauest ja joku pikkane, hyvin pikkane elukka syä niit munii, no sit tulee siika ja syä sen sen elukan ja haue syävä siian ja kierros o valmis. Tesväris ei ol niit munii syävii pikku elukoi ja se matokiarros jää siihe. Haukii järves on pal ja joukos kauhia isoiki. Meil yks reilust metrine kävi siiman pääs näyttämäs ittetäns kolm, nel kertaa laiturin viäres, se vaaa tul ku kelas, haavist se ei tykänny, ain se lähti meneen ja jarru huus, viimesel kerral se sit vei luska ja tapsi, siima petti, toivottavast se saa ravistettu sen luskan irki suustans. Ny tuntuu korvakuulol silmämääräset tutkitust, et peräprutku ova lisääntymäs ja iha turhaa, Essää prutkuu tarvii ja jossää aikuste oikeest tartteet, nii nykysil sähköprutkuil sää pääses sen, ku tarttee. Ne ova pal halvempii, ne eivä pirä mittää äänt ja ajamine ei maksa juur mittää. Mut ettei totuus unhotu, niin mää toivon teitil kaikil kauhia mukavaa ja voimaannuttavaa suvee. faari 9 Kontolannokka hiukka sumus

11 10 Puujärven veden laatu Länsi-Uudenmaan vesi- ja ympäristö ry. Näytteet Puujärven kahdelta syvännehavaintopaikalta ja Tesvärin keskiosasta otettiin Puujärven VSY:n toimeksiannosta Näytteenotosta vastasi sertiftioitu ympäristönäytteenottaja (erikoistumispätevyyden ala vesi- ja vesistönäytteet), analyyseistä vastasi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry:n laboratorio, joka on FINAS-akkreditointipalvelun akkreditoima testauslaboratorio T147, akkreditointivaatimus SFS-EN ISO/IEC 17025: Näytteenotto-olosuhteet Sää oli näytteenoton aikaan pilvetön, ilman lämpötila oli o C ja tuuli heikosti etelästä. Havaintopaikkojen näkösyvyydet olivat kuivan kesän vuoksi erinomaiset: Puujärvellä Siltaniemen kohdalla 4,6 m ja Vähäsaaren kohdalla 3,9 m. Tesvärissä 2,9 m. Pintaveden lämpötila oli Puujärvessä noin 20 o C ja Tesvärissä noin 19 o C. Järvet olivat lämpötilan suhteen kerrostuneita, Puujärvessä lämpötilan harppauskerroksen (kerros jossa veden lämpötila oleellisesti muuttuu) oli 9-10 metrin syvyydessä ja Tesvärissä noin 5 metrin syvyydessä. Tulokset, Happipitoisuus Happipitoisuus on todennäköisesti tärkein yksittäinen ympäristötekijä järven ekosysteemissä. Hapen puute hidastaa vesistön hyvinvoinnille tärkeitä hajoitustoimintoja. Rehevissä vesissä tilanne on vakavin lämpötilakerrostuneisuuden aikana, jolloin alusvesi ei saa happitäydennystä ilmakehästä, mutta happea kuluu pohjalle joutuneen ja sinne päällysvedestä vajoavan orgaanisen materiaalin hajoamiseen. Tuloslomakkeessa on esitetty vertailun vuoksi myös vuoden 2012 vastaavat analyysitiedot.

12 11 Vedenlaatuhavaintopaikat Luhjun vaikutusta seurataan ELY-keskuksen ottamilla vesinäytteillä Puujärvren syvimmältä paikalta Selkäsaaren ja Luhjun väliseltä alueelta, tulokset tämän jutun jälkeen. Hapen liukoisuus riippuu lämpötilasta siten, että kylmään veteen liukenee enemmän happea kuin lämpimään veteen. Myös sääolojen vaikutus, järven syvyyssuhteet, veden vaihtuvuus, rehevyystaso, happea kuluttava kuormitus ja kerrostuneisuusolot ovat seikkoja, jotka tulee ottaa huomioon vesistön (erityisesti heikkoa) happitilannetta tulkittaessa. Happipitoisuus katsotaan heikentyneeksi, mikäli happea on alle 5 mg/l ja heikoksi, kun pitoisuus on alle 1 mg/l. Puujärven kahden havaintopaikan osalta pohjan läheisen veden happipitoisuus oli parempi kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan. Tesvärissä tilanne oli suunnilleen edellisvuoden tasoa, eroa oli vain puoli mg/l. Kaikissa kolmessa havaintopaikassa happipitoisuuden heikkeneminen alkoi selvästi jo lämpötilan harppauskerroksessa (vrt. tulostaulukko). Ravinnepitoisuudet ja rehevyys Järven rehevyyttä luokitellaan tavallisesti veden kokonaisfosforipitoisuuden perusteella. Luokittelua voidaan täydentää typpi- ja klorofyllipitoisuuksilla. Kokonaisfosforipitoisuus kuvaa vedessä olevan fosforin määrää. Järvi luokitellaan karuksi vedeksi, jos sen kokonaisfosforipitoisuus on alle 15 µg/l, keskireheväksi, kun pitoisuus on µg/l ja reheväksi, kun pitoisuus on yli 25 µg/l. Sisävesissä fosfori on yleensä levätuotantoa säätelevä minimiravinne mitä enemmän fosforia, sitä enemmän tuotantoa järvessä. Klorofyllipitoisuudella vastaavat rajat ovat karulle järvelle alle 4 µg/l, keskirehevälle 4 10 µg/l ja rehevälle µg/l. Erittäin rehevästä vesistöstä voidaan puhua klorofyllipitoisuuden ollessa yli 100 µg/l. Kokonaistypellä rajat ovat fosforia enemmän riippuvaisia valuma-alueen maaperän ominaisuuksista: luonnontilaisten kirkkaiden vesien typpipitoisuus on µg/l, humusvesien µg/l ja hyvin ruskeiden tai kuormitettujen vesien pitoisuudet ovat > 1000 µg/l

13 Happipitoisuus mg/l Happipitoisuus mg/l Happipitoisuus mg/l 10 Puujärvi, Siltaniemi (havaintopaikka 1) loppukesän happipitoisuudet pintavesi metrin päässä pohjasta 10 Puujärvi, Vähäsaari (havaintopaikka 4) loppukesän happipitoisuudet pintavesi metrin päässä pohjasta 10 Tesväri loppukesän happipitoisuudet pintavesi metrin päässä pohjasta Kuva 1. Loppukesän happipitoisuus Puujärven ja Tesvärin havaintopaikoilla alkaen vuodesta Sekä Puujärven että Tesvärin pintaveden ravinnepitoisuudet ja Puujärven a-klorofyllillä mitattu levätuotanto ilmensivät vähäravinteista vettä. Tesvärissä a-klorofyllipitoisuus ilmensi keskinkertaista rehevyyttä. Kokonaisravinnepitoisuudet ja a-klorofyllipitoisuudet olivat vähän edellisvuotta pienempiä. Ravinnepitoisuudet pohjan tuntumassa eivät Puujärven havaintopaikoilla merkittävästi poikenneet pintaveden pitoisuuksista. Tesvärissä erot olivat suuremmat.

14 13 Kuva 2. Kokonaisfosforipitoisuus (pintavesi ja metri pohjasta) Puujärven ja Tesvärin havaintopaikoilla alkaen vuodesta Muu veden laatu Muiden mitattujen vedenlaatuominaisuuksien perusteella Puujärven vesi oli kirkasta, humusvaikutus oli lievää. Tesvärissä humusvaikutus on yleensä selvempää, mutta sielläkin lukemat olivat edellisvuotta pienempiä. Sähkönjohtavuuden perusteella vedessä olevien epäorgaanisten suolojen määrä oli molemmissa järvissä vähäinen. ph-arvot olivat pintavesissä jälleen emäksiset, syvemmällä vesi oli hapanta. PH:n muutoksia puskuroiva alkaliteetti oli hyvä. Kesän levätuotanto yleensä nostaa pintavesien ph-arvoa. Ulosteperäisten kolibakteereiden tai enterokokkien määrän perusteella veden hygieeninen laatu oli molemmissa järvissä erinomainen; bakteereita ei ollut.

15 Yhteenveto ja johtopäätökset 14 Elokuun 2013 näytteenoton perusteella sekä Puujärven että Tesvärin tila on kokonaisuutena hyvä. Kuiva kesä vaikutti edullisesti veden laatuun: vesi oli kirkasta, happipitoisuus pohjan lähelläkin edellisvuotta parempi ja ravinnepitoisuudet jonkin verran edellisvuotta pienempiä. Järvien tilan seuraaminen vuosittain tai parin vuoden välein on suositeltavaa. Eeva Ranta Vesistötutkija Uudenmaan ELY-keskuksen näytteen tulokset

16 15 Puujärven kalastusyhdistyksen kalastus- ja ravustussäännöt Kalastussääntö 1. Kalastusoikeus. Puujärvessä saavat kalastaa sen perhekunnan jäsenet, jotka omistavat kiinteistön tai joilla on vuokrakiinteistö Puujärven kalastusyhdistykseen kuuluvien Ilmoniemen, Pappilan, Pipolan, Nummijärven, Puujärven, Särkijärven tai Immolan kylien alueella. Jos sama perhekunta omistaa tai vuokralaisena hallitsee useampia kiinteistöjä, saa se käyttöönsä vain yhden kiinteistön kalastusoikeuden yhden kylän vesialueelle. 2. Viehekalastusluvat: Vieheluvan hinta on 10, luvalla saa käyttää venekohtaisesti kuutta vapaa ja yhtä viehettä vapaa kohden. Uistinlupia myydään vain Puujärven 1 :ssä mainituille kalastusoikeuden haltijoille. Lupa on henkilökohtainen ja on voimassa koko järven alueella. Viehekalastukseen tarvitaan (18 64 vuotiaat) valtion kalastuksenhoitomaksun lisäksi joko läänikohtainen viehelupa tai Puujärven kalastusyhdistyksen uistinlupa. 3. Kiinteiden pyydysten pyydysmerkit ovat perhekuntakohtaisia ja niillä saa kalastaa seisovilla pyydyksillä sen kylän vesialueilla, jossa lupien ostoon oikeuttava 1 :ssä tarkoitettu asuinpaikka sijaitsee. Pyydysmerkkejä ei saa luovuttaa kenenkään muun tai merkkien ostoon oikeudettoman ulkopuolisen käyttöön. Tämä määräys on ehdoton. Pyydysmerkkejä saa lunastaa enintään 6 kpl perhekuntaa kohden ja niiden hinta on 10 kpl. Pyydysmerkin lunastamalla on oikeus kalastaa seuraavasti ns. seisovilla pyydyksillä koko Puujärven vesialueilla yhtä pyydysmerkkiä kohden joko; 1 verkko/30m tai 1 katiska tai 1 rysä tai 1 madesuppilo tai 1 pitkäsiima enintään 100 koukkua tai 10 kappaletta hauki- tai madekoukkuja. Merkitse pyydyksesi kalastuslain mukaisesti. Aseta pyydysmerkki näkyvästi, pyydysmerkkiin tulee lain mukaisesti merkitä merkin haltijan nimi sekä yhteystiedot. 4. Pyydysmääräykset. Verkon, joka on tarkoitettu siian, taimenen tai järvilohen pyyntiin, solmuvälin tulee olla 60 mm tai suurempi ja korkeus enintään 5 m, jos ei toisin määrätä. Rannan tuntumassa enintään 5 m syvyydessä voidaan käyttää myös tiheämpiä verkkoja särkikalojen ja ahventen pyyntiin. Esim. muikkuja voi pyytää selkävesiltä verkoilla, joiden solmuväli on mm. Verkkoyksikön pituus on 30 m, alkava 30 m kohden tulee olla pyydysmerkki.. Vuoden 2008 alusta lähtien on pienin sallittu solmuväli 60 mm Järvilohen, nieriän ja -taimenen alamitta on 60 cm. 5. Kieltoja ja määräyksiä. Tuulastus ja sukelluskalastus ovat kiellettyjä. Merkitse pyydyksesi kalastuslain mukaisesti. Aseta pyydysmerkki näkyvästi, pyydysmerkkiin tulee lain mukaisesti merkitä merkin haltijan nimi sekä yhteystiedot. Älä laske pyydystäsi liian lähelle toisen kalastajan pyydystä tai sen yli. Äläkä kalasta 50 m lähempänä toisen saunarantaa tai laituria. Älä jätä perkuujätteitä lojumaan luontoon, laita ne talousjätteisiin, jos et kompostoi niitä. 6. Valvonta. Valvontaa suoritetaan tehokkaasti. Ota yhteys valvojiin, jos havaitset poikkeavaa. 7. Lupien myynnin hoitaa Puujärven kalastusyhdistys ry:n puheenjohtaja Pentti Nikandér kesälauantaisin klo 10 13, Keskustie 48, Männistö. Lauantain osuessa päivälle, niin luvan myynti tapahtuu klo Niin kalastuksessa kuin ravustuksessakin on kohteliasta jättää vähintään 50 m etäisyys sauna- tai uimarantaan. "Älä melua ja pauhaa, älä riko luonnonrauhaa!"

17 Ravustussääntö Ravustusaika on Puujärvessä klo alkaen ja päättyen klo Kaikkien rapujen sumputus Puujärvessä on kielletty klo 12 välisenä aikana. Puujärven ulkopuolelta pyydettyjen rapujen sumputus Puujärvessä on aina kielletty. 2. Ravustusoikeus. Puujärvessä saavat ravustaa siihen perhekuntaan kuuluvat henkilöt, joilla omistuksessaan tai vuokralla vakituinen tai vapaa-ajan kiinteistö Ilmoniemen, Pappilan, Pipolan, Nummijärven, Puujärven, Särkijärven tai Immolan kylässä. Ravustusoikeus on kylän vesialueella, jossa lupin ostoon oikeuttava 1 :ssä tarkoitettu asuinpaikka sijaitsee. Jos sama perhekunta omistaa tai vuokralaisena hallitsee useampia kiinteistöjä, saa se käyttöönsä vain yhden kiinteistön ravustusoikeuden yhden kylän vesialueelle. Pyydysmerkkejä ei saa luovuttaa kenenkään muun tai merkkien ostoon oikeudettoman ulkopuolisen käyttöön. Tämä määräys on ehdoton. 3. Ravunalamitta on, Karjalohjan ja Sammatin kalastusalueen vahvistamana, Puujärvessä 10 cm mitattuna otsapiikistä pyrstön keskimmäiseen kilpeen (tässä kohden säännös poikkeaa kalastuslain yleissäännöksestä, mutta se on laillinen ja siten ravustajia sitova). 4. Pyydysmäärä. Ravustus on sallittu 15:llä merralla, joissa kunkin kohossa pitää olla näkyvillä ravustuksen salliva ravustusmerkki. Ravustus sukeltamalla on kielletty. 5. Ravustusluvat. Ravustusmerkin hinta on 5 /kpl ja niiden myynnissä noudatetaan kohdassa 2 mainittuja ehtoja. Luvan ostamisen ehtona on lisäksi vuotiaille kalastuksenhoitomaksun suorittaminen. Ravustuslupien myyjällä on oikeus tarkistaa ravustusoikeus sekä valtion kalastuksenhoitomaksun suoritus. Merkkejä ei saa luovuttaa ravustusoikeuden omaavalta perhekunnalta ulkopuolisten käyttöön. Ravustuslupien myynti klo sekä klo Muulloin ravustuskaudella lauantaisin klo , ravustuksen alkamisen sattuessa lauantaiksi, lupien myynti tapahtuu aikataulun mukaisesti. Lupia myy Puujärven kalastusyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Nikander, Keskustie 48, Männistö. 6. Älä laske pyydyksiäsi alle 20 m etäisyydelle toisen ravustajan pyydystä. Äläkä ravusta 50 m lähempänä toisen saunarantaa tai laituria silloinkaan, kun he eivät ole paikalla. Tätä kohtaa tulkitaan tiheään rakennetuilla rantaosilla (kuten Kontola) siten, että 50 m rajoitusta ei sovelleta, kun rapumerta on laskettu ns. oman rantaviivan kohdalle, vaikkakin lähemmäs kuin 50 m naapurin saunarantaa tai laituria. Merkitse pyydyksesi kalastuslain mukaisesti. Aseta pyydysmerkki näkyvästi, pyydysmerkkiin tulee lain mukaisesti merkitä merkin haltijan nimi sekä yhteystiedot. 7. Puujärvessä vuosina 1995 ja 96 tapahtuneen rapuruton johdosta ravustukseen käytettyjen pyydysten ja välineiden käyttö muissa vesistöissä on KL 37 :n mukaisesti kielletty, samoin rapujen siirto muihin vesistöihin. 8. Rapumerrat tulee kokea kerran vuorokaudessa, pilaantuneet syötit on fiksua tuoda rannalle ja kompostoida. Syötittömän rapumerran vedessä pito ja siten tapahtuva paikan varaus on kielletty. Valvontaa suoritetaan tehokkaasti. Ota yhteys valvojiin, jos havaitset poikkeavaa. Puujärven kalastus- ja ravustussäännöt on hyväksytty Puujärven kalastusyhdistys ry:n vuosikokouksessa

18 Karjalohja 400 vuotta ja vesiensuojeluyhdistys 47 vuotta. 17 Yhdistyksemme historia alkaa heinäkuusta 1967, jolloin silloisen kalastuksenhoitoyhtymän puheenjohtaja Heimo Kilpinen kutsui koolle Puujärven suojeluskunnan perustavan kokouksen. Nimestä ei tullut suojeluskunta, vaan Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. Heräte Puujärven suojelemien syntyi Heimo Kilpisen kesänaapurin laborantti Kerttu Kilpisen omasta mielenkiinnostaan työpaikallaan tekemistä Puujärven veden analyyseistä, joissa jo kuusikymmenluvan alussa alkoi näkyä ravinteiden lisääntymistä. Usein on todettu, että nämä henkilöt, jotka silloin näkivät järven suojelemisentarpeen olivat vihreitä, ennen kuin vihreitä oli edes keksitty. Silloin järven suojeluun lähtivät mukaan yhteiskunnan eri kulmilta olevia henkilöitä, heitä olivat mm. päätoimittaja Olli Lyytikäinen a-lehdistä, professori Urpo Harva Tampereen yliopistosta, toimitusjohtaja sittemmin vuorineuvos Heikki Tavela (kauppaneuvos Paukun henkinen esikuva), maanviljelijä Emil Landén, Karjalohjan säästöpankinjohtaja Martti Lassila. Karjalohja 400 vuotta juhlitaan samana viikonloppuna kuin Puujärvipäivät ovat, perjantaina iltapäivällä Karjalohjan eläkeläiset järjestävät Karjalohjan kaupunginosan ikäihmiselle kesäjuhlan Tupalassa. Samana päivänä on perinteisesti (heinäkuun toista lauantaita edeltävä perjantai) yhdistyksemme vuosikokous poikkeuksellisesti jo kello ja kahvitus alkaa kello Vuosikokouksemme jälkeen seurojentalolla on kello tutkija Torsti Koskisen esitelmä 1600-luvunkarjalohjalaisten tarpeista ja tavoista liikkua kunnassa ja kunnan ulkopuolelle, mukana aiheeseen liittyvä videoesitys. Lauantaina on perinteiset Puujärvipäivät, joiden yhteydessä huomioidaan Karjalohjan synttärit. Tiedotteen lopussa on yksityiskohtaisempi ohjelma Karjalohja 400 -vuotisviikonlopusta. KyläMatka teatteri esittää lauantaina karjalohjalaisten itsensä kertomia tarinoita ulkona kunnan-talon takana olevassa puistikossa. Lauantaina Kylämatka teatterin jälkeen on Seurojentalolla ohjelmalliset iltamat ja lopuksi 1½ tuntia tanssia. (Aikoinaan vielä viime vuosisadan 60-luvulla ohjelmallisuus ja vain 1½ tuntia tanssia mahdollisti huviveron kiertämisen) Sunnuntaina klo Karjalohjan kivikirkossa on Karjalohja 400-vuotta juhlajumalanpalvelus ja sen jälkeen varsinainen juhla lasikirkossa, jossa julkistetaan Karjalohjan seurakunnan 400 v -juhlakirja. Historian kirjoituksissa Karjalohjan seurakunta on 400 vuotta, seurakunta oli silloin myös yhtä kuin kunta, jolla ei silloin ollut omaa hallintoa. Sunnuntaina iltapäivällä on Karjalohjan veneilijöiden avoimien ovien tapahtumassa Kivilaiturin venesatamassa voit kokeilla kirkkoveneellä soutamista tai tutustua Lohjanjärveen Venekerhon veneilijöiden kuljettamana. Lisäksi laiturilla tanssitaan makkaranpaiston ja kahvin lomassa elävän musiikin tahdissa. 17

19 18 Karjalohja 400-vuotta viikonlopun ohjelmaa Perjantaina klo klo klo klo Tupalan kesäjuhla Karjalohjan ikäihmisille, järjestää Eläkeliiton Karjalohjan yhdistys ry. Kuljetuksia kotoa tilaisuuteen ja takaisin voi kysellä Tupalasta. Tutkija Torsti Salosen esitelmä ja videoesitys Seurojentalolla karjalohjalaisten liikkumisesta Karjalohjalla ja sen ulkopuolelle 1600-luvulla, video Antti Kähönen ja Kai Lehtinen. Edelliseen ja seuraavaan liittyvä kahvitus, jonka tarjoaa Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry. Puujärven vesiensuojeluyhdistys ry:n vuosikokous. Lauantaina klo 9.00 Puujärvipäivät alkavat Seurojentalon kentällä, järjestävät Karjalohjan nuorisoseura ja Puujärven vesiensuojeluyhdistys sekä Karjalohjan aluetoimikunta Karjalohja 400v. osalta. Torilta ostat uutta ja vanhaa, tuoretta ja kuivaa. Puujärvipäivien ohjelmassa mm. seuraavaa; Toivon ja rauhan kodin sirkusesitys, Mannerhemin lastensuojeluliitto ry:n Karjalohjan osaston lasten tanssiesitys, Karjalohjan maaseutuseuran stipendien jako. Katulampun nuorten esitys. Arpajaiset, pääpalkintona Biolan kompostori sekä a-lehtien vuosikerta, Ykkössanomien ½-vuosikerta, Angry Birds tuotteita ja Jokipiin pellavaa, laatikollinen mansikoita, Plastex muoveja sekä muuta mukavaa. Public corner, sana on vapaa, haluatko jakaa kiitoksia vai onko jotain hampaankolossa. Musiikista huolehtii tutusti Duo BelAmi. Lohjan uusi kirjastoauto saapuu Puujärvipäiville, avoinna lainaamiseen ja tutustumiseen, voit myös jättää aloitteen. klo Kirjasto on avoinna, kahvitarjoilu klo klo Kulttuurivintillä on luontokuvaajien Heikki Willamo, Raimo Syrjänen sekä Leo Vuorinen luonto- ja Karjalohja -kuvia. klo Juhlapuhe Lohjan kaupunginjohtaja Simo Juva. Huutokaupataan multakuorma Seurojentalon hyväksi, lahjoittanut Ali-Alhan tila sekä Urontilan lahjoittama klapikuorma Karjalohja 400v. Nukketeatteri "Lumivalko ja ruusunpuna",seurojentalon sisätiloissa! Esittää: Steinerpäiväkoti Pääskynpesä klo klo klo Puujärvipäivien arpajaisten arvonta Karjalohjan kotiseutuyhdistys ry:n kaikille avoin ohjelmallinen vuosikokous, tervehdys rouva Eeva Ahtisaari. Leikkipuistossa pieni lastenjuhla, askarrellaan luonnon materiaaleista, tehdään kaarnalaivoja sekä kukkaiskeijujen seppeleitä, siipiä ja koruja, rakennetaan pieniä majoja tai vaan pötkötellään.

20 19 Lauantaina jatkuu. klo klo Kylämatka tarinankerrontaesitys kunnantalon takana olevassa puistossa. Käsikirjoitus on tehty karjalohjalaisten muistoista menneiden aikojen kaupoista, kouluista, persoonista ja sattumuksista. Rooleissa on eri-ikäisiä kyläläisiä. Ohjelmalliset iltamat ja lopuksi 1½ tuntia tanssia, ohjelmassa mm. kesäkarjalohjalaiset oopperalaulaja Veli-Pekka Väisänen, näyttelijät Eeva-Maija Haukinen ja Taisto Reimaluoto esiintyvät, lisäksi paikallisia esiintyjiä, pikaarpajaiset, puhvetti koko illan, tanssimusiikista vastaa illan orkesterina Kaleidoskooppi. Lippuja Puujärvipäiviltä ja ovelta, 15. Iltamien järjestelyistä vastaa Karjalohjan elävän kulttuurin yhdistys ry, KaEku. Sunnuntaina klo klo Juhlamessu Karjalohjan kivikirkossa, saarna rovasti Heikki Linnavirta, kanttori Heikki Orama. Messun jälkeen kirkkokahvit Lasikirkossa, jossa julkistetaan Karjalohjan seurakunta 400-vuotta, Ihmisiä ja muistoja kotikirkolta -kirja, toimittanut Liisa Mantere. Laituritanssit ja Avoimet ovet Karjalohjan veneilijät ry:n Kivilaiturin satamassa. Mahdollisuus muutamalla eurolla soutaa kirkkoveneellä. Venekerholaiset tarjoavat tilaisuuden tutustua veneillen Lohjan järveen kerholaisten kuljettamina. Makkaraa ja kahvia, tanssittajina BelAmi. Muuta mukavaa Karjalohja 400-vuotta teemaan liittyviä tapahtumia; Lauantaina Päiväkummussa bilettää Heidi & Flame Perjantaista sunnuntaihin Hupikummussa on, Päivä-kummun rannassa, alennetut hinnat Karjalohja 400 vuotta merkeissä. Lauantaina Laiskanlinnassa Nummijärventie 64 on Avoimet Ovet klo 12-14, saman aikaisesti on mahdollisuus tutustua Mummon mökkikylään Aleksis Kiven päivän Päiväkummussa Neljän suora tanssittaa. Lauantaina Wanha Emäntä tarjoaa Historian havinaa tapahtuman. Yhteiskunnalliset vaikuttajamme (poliittiset puolueet) esittelevät toimintaansa entisen Agrimarketin pihalla lauantaina

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti.

1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka on Lahti. SUOMEN ERIKOISKULJETUSTEN LIIKENTEENOHJAAJAT SEKLI RY YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 9/2013 1. YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Erikoiskuljetusten Liikenteenohjaajat SEKLI ry ja sen kotipaikka

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Helsingin Melojat ry ja kotipaikka Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminnan laatu Helsingin Melojat ry on aatteellinen melontaseura, jonka tarkoituksena on melontaharrastuksen

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

PERUSTAMME VANHEMPAINYHDISTYKSEN

PERUSTAMME VANHEMPAINYHDISTYKSEN PERUSTAMME VANHEMPAINYHDISTYKSEN Sisältö: Liitteet: Mikä on vanhempainyhdistys? Rekisteröity vai rekisteröimätön vanhempainyhdistys? VANHEMPAINYHDISTYKSEN PERUSTAMINEN 1. Perustava kokous 2. Vanhempainyhdistyksen

Lisätiedot

VESILIIKUNTAKESKUS RY VATTENIDROTTSCENTRUM RF SÄÄNNÖT

VESILIIKUNTAKESKUS RY VATTENIDROTTSCENTRUM RF SÄÄNNÖT Vuosikokous hyv. 21.3.2011 VESILIIKUNTAKESKUS RY VATTENIDROTTSCENTRUM RF SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Vesiliikuntakeskus ry-vattenidrottscentrum rf ja sen kotipaikka on

Lisätiedot

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet

YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT. 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT 1. Yhdistyksen nimi, kotipaikka ja kielet Yhdistyksen nimi on Sinebrychoffin taidemuseon ystävät r.y., ruotsiksi Konstmuseet Sinebrychoffs vänner r.f. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

Lisätiedot

Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet.

Seuran toiminnan perustana ovat liikunnan eettiset arvot ja urheilun reilun pelin periaatteet. Sivu 1 / 6 OLARIN VOIMISTELIJAT RY:N SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on. Yhdistyksen epävirallinen englanninkielinen nimi on Olari Gymnastics Association. Yhdistyksen nimestä

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Fundi ry. Jäljempänä näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo.

Yhdistyksen nimi on Fundi ry. Jäljempänä näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä yhdistys. Yhdistyksen kotipaikka on Espoo. Fundi ry:n säännöt (rekisteröitymispäivänä 12.9.2006) 1. luku Nimi, kotipaikka, tarkoitus ja kielet 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Fundi ry. Jäljempänä näissä säännöissä siitä käytetään nimitystä

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Maskun Teatteriyhdistys ry ja kotipaikka Masku. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi.

Yhdistyksen nimi on Maskun Teatteriyhdistys ry ja kotipaikka Masku. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. MASKUN TEATTERIYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Maskun Teatteriyhdistys ry ja kotipaikka Masku. Yhdistyksen virallinen kieli on suomi. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää, kehittää ja vaalia

Lisätiedot

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY

MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY MYLLYKOSKEN NAISVOIMISTELIJAT RY SÄÄNNÖT 1 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Myllykosken Naisvoimistelijat ry. Yhdistyksen kotipaikka on Kouvolan Myllykoski 2 YHDISTYKSEN TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

JÄLJENNÖS 20.10.2011. Turun Slalomseura ry Turku Kakskerrantie 111 20900 Turku

JÄLJENNÖS 20.10.2011. Turun Slalomseura ry Turku Kakskerrantie 111 20900 Turku Yhd istysasiat 1(5) Rekisterinumero: 164.168 YHDISTYKSEN SÄÄNNÖT Nimi: Kotipaikka: Osoite: Rekisterinumero: Merkitty rekisteriin: Jäljennös annettu: Turun Slalomseura ry Turku Kakskerrantie 111 20900 Turku

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY

ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY ETELÄ-KARJALAN BIOANALYYTIKOT RY SÄÄNNÖT 1 NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Etelä-Karjalan Bioanalyytikot ry. Yhdistyksen kotipaikka on Lappeenrannan kaupunki ja sen toiminta-alueena on Imatra, Joutseno,

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Vaasan Konemestariyhdistys - Vasa Maskinmästarförening ry ja sen kotipaikka on Vaasa.

Yhdistyksen nimi on Vaasan Konemestariyhdistys - Vasa Maskinmästarförening ry ja sen kotipaikka on Vaasa. 1 Vaasan Konemestariyhdistys - Vasa Maskinmästarförening ry säännöt 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Vaasan Konemestariyhdistys - Vasa Maskinmästarförening ry ja sen kotipaikka on Vaasa. Yhdistys

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

.Yhdistyksen tarkoituksena on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa

.Yhdistyksen tarkoituksena on edistää palontutkinnan laatua ja palontutkijoiden ammattitaitoa 1 SÄÄNNÖT Suomen palontutkijat ry Rekisteröitävä yhdistys Yhdistyksen nimi ja kotipaikka.1 Yhdistyksen nimi on Suomen palontutkijat Ry.ja sen kotipaikka on Vantaa Tarkoitus ja toiminnan laatu.2.yhdistyksen

Lisätiedot

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen.

Yhdistykseen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen. 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on BMX Helsinki ry ja sen kotipaikka on Helsinki 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää pyöräilyä ja levittää pyöräilyn harrastusta,

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? HUOM! Opas on päivitetty 21.1.2014. Päivitykset on merkitty punaisella. Paula Pylkkänen 2009 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Puistolan urheilijat ry. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Yhdistyksen nimi on Puistolan urheilijat ry. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. PUISTOLAN URHEILIJAT R.Y. SÄÄNNÖT Yhdistyksen nimi on Puistolan urheilijat ry. ja kotipaikka Helsingin kaupunki. Yhdistyksestä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. 1 SEURAN TARKOITUS Seuran tarkoitus

Lisätiedot

Yhdistys on perustettu Helmikuun kahdeksantena päivänä vuonna 2014 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura.

Yhdistys on perustettu Helmikuun kahdeksantena päivänä vuonna 2014 ja siitä käytetään näissä säännöissä nimitystä seura. Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry Ennakkotarkastettu yhdistysrekisterissä 03.02.2011 voimassa 03.02.2013 asti 1 Nimi, kotipaikka, perustamisaika ja kieli Yhdistyksen nimi on Frisbeegolfseura Mandon Kiertäjät

Lisätiedot

SUOMEN TRIATHLONLIITON TOIMINTASÄÄNNÖT

SUOMEN TRIATHLONLIITON TOIMINTASÄÄNNÖT SUOMEN TRIATHLONLIITON TOIMINTASÄÄNNÖT 1 LIITON NIMI JA KOTIPAIKKA Yhdistyksen nimi on Suomen Triathlonliitto ry, ruotsiksi Finlands Triathlonförbund rf Kansainvälisissä yhteyksissä liitosta käytetään

Lisätiedot

HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO RY

HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO RY HENKILÖSTÖPALVELUYRITYSTEN LIITTO RY SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka 2 Tarkoitus 3 Toimintamuodot Yhdistyksen nimi on Henkilöstöpalveluyritysten Liitto ry, jota jäljempänä kutsutaan liitoksi. Sen kotipaikka

Lisätiedot

HooVEEKoo. Humallahden venekerhon tiedotuslehti 4 2011

HooVEEKoo. Humallahden venekerhon tiedotuslehti 4 2011 HooVEEKoo Humallahden venekerhon tiedotuslehti 4 2011 Julkaisija: HUMALLAHDEN VENEKERHO - HUMMELVIKENS BÅTKLUBB HVK ry www.humallahdenvenekerho.fi Käyntiosoite: Rajasaarenpenger 6, 00250 Helsinki Puhelin:

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Lapin Ampujat ry ja kotipaikka Rovaniemen kaupunki.

1 Yhdistyksen nimi on Lapin Ampujat ry ja kotipaikka Rovaniemen kaupunki. Lapin Ampujat ry:n säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Lapin Ampujat ry ja kotipaikka Rovaniemen kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää ampumaurheilua Rovaniemen kaupungissa ja sen ympäristössä.

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 Kansalaisjärjestöteemaryhmä MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 1/2009 Sivu 1 SISÄLLYS 1 LUKIJALLE...

Lisätiedot

ITÄ-HÄMEEN KOIRAKERHO RY

ITÄ-HÄMEEN KOIRAKERHO RY ITÄ-HÄMEEN KOIRAKERHO RY 1986 2006 Koonnut: Eila Vuorenranta 2/41 SISÄLLYSLUETTELO PERUSTAMINEN...3 KENNEL KERHON PERUSTAVA KOKOUS...4 YLEISKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA...6 ITÄ-HÄMEEN KOIRAKERHON SÄÄNNÖT...9 TOIMINTAKERTOMUS

Lisätiedot

WESTERN RIDER 1/02 APPALOOSA EXTRA

WESTERN RIDER 1/02 APPALOOSA EXTRA WESTERN RIDER 1/02 APPALOOSA EXTRA 1 Western Rider Western Riders Finland ry:n jäsenlehti, 10. vuosikerta, lehti ilmestyy 4 kertaa vuonna 2002 ISSN 1458-7025 Julkaisija ja kustantaja Western Riders Finland

Lisätiedot

PERUSTETAAN LIPPUKUNTA

PERUSTETAAN LIPPUKUNTA PERUSTETAAN LIPPUKUNTA SISÄLLYS 1. LUKIJALLE... 3 2. MITÄ PARTIO ON?... 4 3. LIPPUKUNNAN PERUSTAMINEN... 6 4. LIPPUKUNNAN SÄÄNNÖT...17 5. LIPPUKUNNAN TOIMINTA...19 6. TIEDOTETAAN TOIMINNASTA...29 7. EVÄITÄ

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa järjestössä

Hyvä hallintotapa järjestössä Hyvä hallintotapa järjestössä JULKAISIJA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Iso Roobertinkatu 1 A 16 00120 Helsinki KIRJOITTAJAT Anneli Pahta Olli Hakkarainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta käytetään näissä säännöissä lyhennettä HAAGA-HELIA.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulusta käytetään näissä säännöissä lyhennettä HAAGA-HELIA. 1 (7) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 OPISKELIJAKUNNAN SÄÄNNÖT 1 Opiskelijakunta Opiskelijakunnan nimi on HAAGA-HELIAn opiskelijakunta HELGA. Opiskelijakunnasta

Lisätiedot