Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Otsikko Sivu

Transkriptio

1 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanvaltuusto Aika klo 17:00-17:17 Paikka Kunnanvirasto, valtuustosali Käsitellyt asiat Otsikko Sivu 44 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Pöytäkirjantarkastajat Tuloveroprosentti vuodelle Kiinteistöveroprosentit vuodelle Vesimaksutaksan perusteet Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kuntien omistus Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:ssä ja LUT-konsernin muodostaminen 51 Muut esille tulevat asiat Ilmoitusasiat

2 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Osallistujat Läsnä Ahonen Harri jäsen Halonen Helli jäsen Hanhisalo Jorma jäsen Heinänen Topi jäsen Helminen Kristiina jäsen Henttonen Mirja jäsen Ijäs Esko jäsen Jaatinen Matti jäsen Kalpio Matti jäsen Kokkonen Vesa jäsen Kymäläinen Suna I varapuheenjohtaja Kyyrö Heidi jäsen Kärki Timo jäsen Launiainen Toivo II varapuheenjohtaja Liimatainen Irja jäsen Luukkonen Mika jäsen Paananen Taina jäsen Ravattinen Osmo jäsen Röyti Sinikka jäsen Savolainen Jouko puheenjohtaja Sikiö Jarmo jäsen Tella Anne jäsen Tonder Mika jäsen Usvasuo Tea jäsen Vertanen Jenna jäsen Narinen Anu varajäsen Sikiö Niina varajäsen Poissa Tiilikainen Kimmo jäsen Vesterinen Jarmo jäsen Muu Pätilä Antti kunnanjohtaja Kaskinen Susanna hallintojohtaja Allekirjoitukset Jouko Savolainen puheenjohtaja Susanna Kaskinen pöytäkirjanpitäjä Käsitellyt asiat Pöytäkirjan tarkistus Ruokolahti Topi Heinänen pöytäkirjantarkastaja Mirja Henttonen pöytäkirjantarkastaja

3 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Pöytäkirja yleisesti nähtävillä KuntaL:n 63 :n mukaisesti pöytäkirja on ollut yleisesti nähtävänä kunnanvirastossa kello Susanna Kaskinen hallintojohtaja

4 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanvaltuusto Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus Kv Valtuuston työjärjestyksen 8 :n mukaan kutsu valtuuston kokoukseen on lä he tet tä vä vähintään kuusi (6) päivää ennen kokousta erikseen kullekin val tuu te tul le, kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle. Samassa ajas sa on kokouksesta annettava yleisesti tieto julkisten kuulutusten il moitus tau lul la. Valtuuston päätöksen / 5 mukaan kokouskutsu on toi mi tet tu myös kunkin valtuustoryhmän 1. varavaltuutetulle. Valtuuston kokouskutsu esityslistoineen on lähetetty sähköpostitse ja posti tet tu valtuutetuille ja varavaltuutetuille saatujen ilmoitusten mukaan sekä toi mi tet tu kunnanhallituksen jäsenille ja kunnanjohtajalle tiistaina Kokouskutsu on julkaistu kunnan ilmoitustaululla Kokouksesta on ilmoitettu valtuuston päättämissä lehdissä Ruo ko lah te laises sa ja Uutisvuoksessa Kuntalain 58 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun vähintään kaksi kolmasosaa valtuutetuista on läsnä. Kv Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.

5 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanvaltuusto Pöytäkirjantarkastajat Kv Pöytäkirja tarkastetaan keskiviikkona kello 9.00 kun nan vi ras tossa, hallintojohtajan virkahuoneessa. Tarkastusvuorossa ovat valtuutetut Jarmo Vesterinen ja Harri Ahonen. Kv Kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valittiin valtuutetut Topi Heinänen ja Mirja Henttonen.

6 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tuloveroprosentti vuodelle / /2016 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91 a :n (520/2010) mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeis tään verovuotta edeltävän marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti il moi te taan neljännesprosenttiyksikön tarkkuudella. Verohallinnon lokakuussa 2016 päivittämä ennakkotieto verovuoden 2016 kun nal lis ve ro ti li tyk sis tä Ruokolahdella on 17,589 miljoonaa euroa, jossa on kas vua edelliseen (2015) vuoteen 0,2 %. Vuoden 2017 ennakkotieto on 16,984 miljoonaa euroa, joka olisi 3,4 % pienempi kuin kuluvan (2016) ennus te. En nak ko tie to vuodelta 2016 tilitettävästä yhteisöverosta on 1,754 mil joo naa eu roa, joka sekin vähenisi 2,5 % edellisestä vuodesta. Vuoden 2017 yh tei sö ve ron ennakkotieto on 1,789 miljoonaa euroa, jossa taas kasvua olisi 2,0 % tä män vuoden ennusteeseen. Kokonaisverotuloennuste vuodelle 2016 on 21,096 miljoonaa euroa ja 20,546 miljoonaa euroa vuodelle 2017, joten verotulot näyt täi si vät vä he nevän noin 0,55 miljoonaa eli 2,6 % vuonna Kuitenkin on huo mat ta va, et tä ku lu van vuoden (2016) verotuloennuste on noin 0,4 miljoonaa suurem pi kuin ta lous ar vios sa 2016 esitetty. Esityslistan mukana jaetaan to teu tu ma tie to ja ja ar viot kunnallisvero-, yh teisö ve ro- ja kiin teis tö ve ro ker ty mis tä vuosilta Myös valtionosuudet olisivat vähenemässä vuonna 2017 verrattuna vuoteen 2016, valtionosuusuudistuksen suuntaviivojen mukaisesti. Täten koko nais ve ro ra hoi tus (verot + valtionosuudet) vuonna 2017 tulisi olemaan pie nem pi kuin 2016, mutta kuinka paljon, on epäselvää. Jos verrataan talous ar vio lu kua 2016 ja vuoden 2017 ennustetta lokakuun tilanteessa niin pu do tus ensi vuonna oli 0,80 miljoonaa euroa. Jos taas vertailulukuina olisi vat vuo sien 2016 ja 2017 ennusteet tämän vuoden lokakuun tilanteessa (huo mioi den kuitenkin että valtionosuudet eivät tässä vertailutilanteessa poik kea edellisestä vertailuparista), olisi kokonaisverorahoituksen pudotus en si vuon na jopa 1,2 miljoonaa euroa. Kunnan tuloveroprosentti esitetään kuitenkin pidettäväksi ennallaan huo limat ta verorahoituksen ennusteen mukaisesta vähenemisestä. Ta lous arvio ta on tasapainotettu menojen maltillisella karsinalla, jota on edes aut tanut kilpailukykysopimuksen mukanaan tuomat säästöt henkilöstökuluissa se kä omaisuuden myynnillä. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Ruokolahden kunnan vuoden 2017 tuloveroprosentiksi päätetään 20,50 %. Tuloveroprosentti esi tetään pidettäväksi samana kuin vuonna 2016.

7 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kh Kv Kh Kv Hyväksyttiin. Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana toteutumatietoja ja arviot kunnallisvero-, yhteisövero- ja kiinteistoverokertymistä vuosilta Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto päättää Ruokolahden kunnan vuoden 2017 tuloveroprosentiksi 20,50 %. Hyväksyttiin.

8 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kiinteistöveroprosentit vuodelle / /2016 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh Kiinteistöverolain (654/1992) 11 :n mukaan kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden laissa säädettyjen vaih te lu vä lien ra jois sa vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa va rain hoi to vuo den tu lo ve ro pro sen tin. Kiinteistöveroprosentit määrätään pro sen tin sadasosan tark kuu del la. Kunnan tulee ilmoittaa kiin teis tö ve ro pro sen tit Verohallinnolle vii meis tään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17 päivänä. Hallitus on päättänyt syksyn 2016 budjettiriihessä muutoksista kiin teis tö vero tuk seen. Hallituksen esitystä käsitellään eduskunnassa lokakuussa 2016 ja vahvistetaan näillä näkymin marraskuun alussa. Uudessa hallituksen esityksessä, joka on tulossa voimaan verovuodelle 2017, esitetään lisäkorotuksia yleisen ja vakituisen asuinrakennuksen vero pro sent tien alarajoihin. Esityksen mukaan yleisen kiinteistöveroprosentin vaih te lu vä li olisi siten 0,93 1,80 prosenttia ja vakituisten asuin ra ken nus ten vaih te lu vä li 0,41 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa ve ropro sent tin sa vähintään uusille alarajoille. Eduskunnalle annetussa hallituksen esityksessä on esitetty myös muu toksia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten sekä rakentamattoman raken nus pai kan kiinteistöveroprosentteihin. Kuntien olisi vuodesta 2017 lähtien päätettävä erikseen muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteis tö ve ro pro sent ti. Tähän asti kunta on voinut päättää erityisen ve ro prosen tin näille kiinteistöille, mutta jos kunta ei ole näin tehnyt, niin ve ro tukses sa on sovellettu kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti saa vuon na 2016 olla maksimissaan 1,00 prosenttiyksikköä vakituisen asuin raken nuk sen veroprosenttia korkeampi. Hallituksen esityksessä kytkös näiden veroprosenttien välillä esitetään poistettavaksi ja muiden kuin va ki tuisten asuinrakennusten veroprosentti määrättäisiin vapaasti vaihteluvälillä 0,93 1,80 %. Rakentamattoman rakennuspaikan osalta esitetään vaihteluvälin ala- ja ylä ra jo ja korotettavaksi nykyisestä 1,00 4,00 prosentista 2,00 6,00 prosent tiin. Esityslistan mukana jaetaan kiinteistöverotulokehikko lokakuulta 2016, jonka mukaan vuonna 2016 maksettava kiinteistövero Ruokolahdella on 1,78 mil joo naa euroa. Kj Kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että kunnanvaltuusto määrää

9 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kiin teis tö ve ro pro sen tit vuodelle 2017 seuraavasti: - vakituinen asuinrakennus 0,50 % - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 % - yleinen kiinteistövero / rakennukset / maapohja 0,93 %. Jos kiin teis tö ve ro lain muutosesitystä ei hyväksytä, yleinen kiin teis töve ro pro sent ti säilyy ennallaan 0,90 %:ssa. - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 % - voimalaitosrakennus 1,50 %. Kh Keskustelun kuluessa kunnanhallituksen II varapuheenjohtaja Harri Ahonen esitti, että vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttia alennet tai siin 0,47 %:iin. Esitystä ei kannatettu ja se raukesi. Puheenjohtaja totesi, että kunnanjohtajan ehdotus hyväksyttiin kun nan halli tuk sen päätökseksi. Kv Kh Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana kiinteistöverotulokehikko lo ka kuul ta 2016, jonka mukaan vuonna 2016 maksettava kiinteistövero Ruo ko lah del la on 1,78 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto määrää kiin teis tö ve ro pro sentit vuodelle 2017 seuraavasti: - vakituinen asuinrakennus 0,50 % - muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,10 % - yleinen kiinteistövero / rakennukset / maapohja 0,93 %, jos kiin teistö ve ro lain muutosesitystä ei hyväksytä, yleinen kiin teis tö ve ro pro sentti säilyy ennallaan 0,90 %:ssa - yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentti 0,00 % - voimalaitosrakennus 1,50 %. Kv Hyväksyttiin.

10 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Vesimaksutaksan perusteet 187/ /2016 Teknltk Valmistelija Arja Villanen Puh Vesihuoltolain mukaisesti vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen tu lee olla sellaiset, että pitkällä aikavälillä voidaan kattaa ve si huol to lai toksen uus- ja korjausinvestoinnit ja kustannukset. Maksuihin saa sisältyä enin tään kohtuullinen tuotto pääomalle. Maksujen tulee olla kohtuulliset ja tasapuoliset. Maksun suuruudessa voidaan ottaa huomioon tarve säädellä veden kulutusta, veden erityinen käyttö tar koi tus taikka jäteveden poikkeuksellinen laatu tai määrä. Maksujen tulee tarpeen mukaan olla sellaiset, että ne edistävät säästäväistä käyttöä ja jä te ve den määrän vähentämistä sekä ehkäisevät haitallisten aineiden joutu mis ta vesistöön. (Vesihuoltolaki 18 ) Vesihuoltolaitoksen tulee periä vesihuollosta käyttömaksua. Käyttömaksu pe ri tään kiinteistön käyttämän veden ja poisjohdettavan jäteveden määrän ja laadun perusteella. Vesihuoltolaitos voi periä käyttömaksua myös hu leve den viemäröinnistä. Lisäksi laitos voi periä liittymismaksua ja pe rus maksua sekä muita maksuja laitoksen toimittamista palveluista. Nämä maksut voi vat olla erisuuruisia eri alueilla, jos tämä on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen toteuttamisen vuoksi taikka muusta vastaavasta syystä. Liittymismaksun suuruudessa voidaan ottaa huo mi oon myös kiinteistön käyttötarkoitus. (Vesihuoltolaki 19 ) Nykyinen Ruokolahden kunnan vesimaksutaksa sisältää liittymismaksun ase ma kaa va-aluei den kaavan mukaisille kiinteistöille ja laskennan pe rustee na on ra ken nuk sen kerrosala sekä rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan mää ri tellyt kertoimet. Vedelle ja jätevedelle on erikseen käyttömaksu, jo ka pe rus tuu mitattuun veden määrään. Lisäksi kunnalla on käytössä hule ve si ver kos ton liittymismaksu niillä alueilla, joilla liittyminen erilliseen hu leve si ver kos toon on mahdollista. Perusmaksua ja hulevesimaksua ei ole käy tös sä. Vesihuoltolain mukaan vesihuoltolaitoksella tulee olla kunnan määräämä toi min ta-alue. Vesihuoltolaitos huolehtii vesihuollosta toiminta-alueellaan yh dys kun ta ke hi tyk sen tarpeita vastaavasti. Uusittu vesilaki velvoittaa ve sihuol to lai tok set avoimeen toimintaan maksujen läpinäkyvyyden osalta. Samoin on asetettu velvoitteita vesihuollon toimintavarmuudelle sekä tietojen jul ki suu del le. Tekninen toimisto on valmistellut ehdotuksen ve si mak su tak san perusteista vesimaksujen tarkistamista varten uuden vesihuoltolain ja Ruokolahden kuntastrategian mukaisesti. Vesimaksutaksan perusteet esitellään tarkemmin kokouksessa.

11 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Tekninen lautakunta Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Tj Teknltk Tekninen lautakunta hyväksyy vesimaksutaksan uusitut perusteet ja esittää ne edelleen kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Hyväksyttiin. Kh Vesimaksutaksan perusteet jaetaan kun nan hal li tuk sel le esityslistan mu kana. Kj Kh Kv Kh Kv Kunnanhallitus hyväksyy teknisen lautakunnan ehdottamat ve si mak sutaksan pe rus teet ja esittää ne edelleen kunnanvaltuustolle hy väk syt tä väksi. Hyväksyttiin. Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana vesimaksutaksan pe rusteet. Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy teknisen lau ta kunnan ehdottamat vesimaksutaksan perusteet. Hyväksyttiin.

12 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Etelä-Karjalan alueellinen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma / /2016 Kh Valmistelija Susanna Kaskinen Puh Lastensuojelulain (417/2007) 12 :n mukaan kunnan tai useamman kunnan on yhdessä laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi sekä lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimin taa koskeva suunnitelma. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 :n mukaista ta lous ar vio ta ja -suunnitelmaa laadittaessa. Suun ni tel man on oltava lap si läh töi nen, eli toiminnan keskiössä on koko ajan oltava lapsen ja lap si per hei den hyvinvoinnin lisääminen. Las ten suo jelu suun ni tel ma hyväksytään kun kin kunnan kunnanvaltuustossa ja tar kis tetaan vähintään kerran nel jäs sä vuodessa. Etelä-Karjalan ensimmäinen alueellinen lasten ja nuorten hy vin voin ti suunni tel ma laadittiin vuosille Lastensuojelulain uudistuksen myö tä suun ni tel man valmistelu tapahtui laaja-alaisena yhteistyönä työ vers tais sa ja -ryhmissä ja kuntien eri hallintokunnille lähetettiin kysely suun ni tel man laa ti mis ta varten. Suunnitelman laatimisen yhteydessä kysyttiin myös lapsil ta ja nuorilta heidän näkemyksiään. Lasten ja nuorten hy vin voin ti suun nitel man 1. päivitysversio valmistui kesällä 2014, jolloin Eksoten hal li tus pyysi kuntien lausunnot luonnosvaiheessa olevasta suunnitelmasta vuo sil le Suunnitelmaa on edelleen päivitetty kevään 2016 aikana Eksoten per hepal ve luis sa mm. sosiaalihuoltolain (1301/2014) uudistumisen ja Imatran kau pun gin sote-palvelujen Eksoteen integroitumisen myötä. Lasten ja nuor ten hyvinvointisuunnitelmassa päätavoitteet ovat en nal taeh käi se vien palvelujen riittävä resursointi, hyvän vanhemmuuden vah vis tami nen ja asiakaslähtöinen integroitu palvelujärjestelmä sekä lapsen ja perheen toimintaympäristöön vietävät palvelut. Teemana on hyvä ja tur val linen arki lapselle. Eksoten hallitus on hyväksynyt Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel man ja lähettänyt sen jä sen kun tien val tuusto jen hyväksyttäväksi. Kj Kh Kunnanhallitus esittää Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hy vinvoin ti suun ni tel man kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. Kunnanhallitus päätti yksimielisesti esittää Etelä-Karjalan alueellisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman valtuuston hyväksyttäväksi ja painottaa, että palvelurakenteiden muutokset eivät saa johtaa palvelun saa ta vuu den heikentymiseen maaseutukunnissa. Merkittiin, että kunnanhallituksen jäsen Topi Heinänen saapui kokoukseen tä män asiakohdan käsittelyn aikana kello

13 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kv Kh Kv Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana Etelä-Karjalan alueellinen las ten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto hyväksyy Etelä-Karjalan alueel li sen lasten ja nuorten hy vin voin ti suun ni tel man Hyväksyttiin.

14 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Kuntien omistus Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:ssä ja LUT-konsernin muodostaminen 186/ /2016 Kh Valmistelija Antti Pätilä Puh Etelä-Karjalan kunnat ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto (LUT) ovat neu vo tel leet järjestelystä, jossa Saimaan ammattikorkeakoulu Oy (Saimia) lii tet täi siin osaksi LUT-konsernia. LUT:n tavoitteena on yhdessä alueen kuntien kanssa rakentaa kaa kon kulmal le täysin uudenlaista korkeakoulustrategiaa ja näin pyrkiä vah vis tamaan ylintä koulutusta ja korkealaatuista tutkimusta maakunnassa. Tämän stra te gi sen yhteistyön pohjalta on tarkoitus synnyttää college-malliksi kutsut tu rakenne, jossa sekä yliopisto että ammattikorkeakoulu toteuttavat pe rus teh tä vään sä tutkimuksen ja koulutuksen osalta laadukkaasti ja jota joh de taan yhtenä kokonaisuutena eli että Saimia on LUT:n 100 %:ssa omis tuk ses sa ja määräysvallassa. Selvitetyt vaihtoehdot ja ammattikorkeakoululain asettamat rajoitteet Työryhmä, jossa on ollut edustaja Lappeenrannan kaupungilta ja Imatran kau pun gil ta sekä LUT:sta, on valmistellut ratkaisua LUT-kon ser nin muodos ta mi sek si. Uudistuksen tavoite on vahvistaa kaakonkulman kor kea koulu kes kit ty mää siirtämällä ammattikorkeakoulu kiinteäksi osaksi LUT-konser nia ja näin osaltaan turvata korkeakouluopetuksen ja -tutkimuksen säily mis tä alu eel la. Omistus Saimiasta jakautuu tällä hetkellä seuraavasti: Ammattikorkeakoululain 5 estää varojen jakamisen, mikä rajoittaa erittäin paljon keinovalikoimaa. Toisaalta kyse on kuntien näkökulmasta sel-

15 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto lai ses ta tase-erästä, joka ei suoraan taloudellisesti tuota mitään. Yh des sä LUT:n kanssa on etsitty sellaista ratkaisua, joka on am mat ti kor kea kou lulain mukainen eikä aiheuta kunnille yhteensä 21,7 miljoonan euron alas kirjaus tar vet ta. Yhtenä vaihtoehtoa alkuvaiheessa kartoitettiin suunnattua osakeantia, jossa kunnat olisivat muodollisella hinnalla luopuneet 51 % osakkeista ja LUT oli si näin saanut konsernia varten tarvittavan enemmistön. Järjestely on kui ten kin kuntien kannalta äärimmäisen ongelmallinen, koska osakkeiden ar vo jäisi erittäin korkeaksi suhteessa omistusosuuteen ja lisäksi pää tän täval ta olisi LUT:lla, jonka osakkeiden arvo puolestaan olisi erittäin alhainen. Omis ta jat olisivat näin erittäin epätasapainoisessa tilanteessa, jos yhtiön osak kei den arvoja pitäisi tulevaisuudessa muuttaa. Neuvottelijat ovat päätyneet esittämään ratkaisua, jossa kuntien osa keomis tus muutetaan kuntien ja Saimian väliseksi pääomalainaksi. Järjestely on tullut mahdolliseksi vuoden alusta voimaan tulleiden osakeyhtiölain muu tos ten myötä. Järjestely on käyty läpi opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) johdon kanssa. Am mat ti kor kea kou lu lain näkökulmasta avain te ki jänä järjestelyssä on se, että Sai mia voi itse päättää, milloin se maksaisi pää oma lai nan takaisin ja se, ettei lai nal le makseta korkoa. Ehdotetun järjestelyn kuvaus 1. Osakepääoman alentaminen Järjestelyn ensimmäisessä vaiheessa Saimia alentaa osakepääomaa osake yh tiö lain sallimaan vähimmäisosakepääomamäärään (2 500 euroa) saak ka. Osakeyhtiölain (OYL) 14 luvun 1 :n mukaisesti Saimian yh tiö kokous te kee päätöksen osakepääoman alentamisesta ja varojen siir tä mises tä SVOP-ra has toon. Päätöksessä on mainittava alentamismäärä tai sen enim mäis mää rä ja mihin 1 momentissa säädetyistä tarkoituksista alen ta mis mää rä käytetään. Osakepääoman alentaminen kirjataan Saimian SVOP-ra has ton lisäykseksi. Osakepääoman alentaminen edellyttää yhtiön vel ko jien suostumusta, koska yhtiön velkojilla on mahdollisuus vastustaa ko. osakepääoman alentamista, kun sitä ei käytetä yhtiön vahvistettujen tap pioi den kattamiseksi. Tämän vuoksi ennen osakepääoman alentamisen re kis te röin tiä Saimian on haettava julkinen kuulutus yhtiön tuntemattomille vel ko jil le. Kuulutusta on haettava kuukauden kuluessa päätöksen te ke mises tä (OYL 14 luvun 2, 3 ja 4 ). Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä osa ke pää oman alentaminen, jos velkoja ei ole vastustanut alentamista taik ka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai tur vaa van vakuuden saatavastaan (OYL 14 luvun 5 ). 2. SVOP-rahaston palauttaminen ja velan muunto pääomalainaehtoiseksi Saimian yhtiökokous tekee päätöksen vähentää SVOP-rahastoa omis tusten suhteessa tai yksimielisten osakkeenomistajien päätöksellä suun natus ti kaikkien muiden kuin LUT:n osalta siten, että vähennettävä määrä kon ver toi daan oman pääoman ehtoiseksi pääomalainaksi (saldo jää omaan pääomaan). Menettelyssä ao. osakkeenomistajien asema muuttuu osak keen omis ta jas ta pääomalainavelkojaksi siten, että oman pää oma ehtoi sen lainasopimuksen ehdot täyttävät omaan pääomaan kirjaamisen edel ly tyk set turvaten samalla ammattikorkeakoululle asetetut vaatimukset

16 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto kos kien oman pääoman pysyvyyttä ja omavaraisuutta. Kirjanpitolain (KPL) 5 luvun 5c : Omaan pääomaan saadaan merkitä eril lisek si eräk si sellainen pääomalaina, jota osakeyhtiö tai osuuskunta pitää eh doil taan oman pääoman luonteisena siten kuin IAS-asetuksella hy väksy tyis sä ti lin pää tös stan dar deis sa omaan pääomaan luettavilta ar vo pa pereil ta edel ly te tään. Muussa tapauksessa tällainen laina merkitään vie raaseen pää omaan. 3. Saimian omien osakkeiden vastikkeeton hankinta Järjestelyn viimeisessä vaiheessa Saimian yhtiökokous tekee päätöksen suun na tus ta omien osakkeiden hankinnasta kuntaosakkeenomistajilta (OYL 15 luvun 6 ). Omien osakkeiden hankinta päätetään tehtäväksi vastik keet ta. Lähtökohtaisesti ko. omien osakkeiden hankinta on va rain siir tove ro ton, kun se tapahtuu vastikkeetta. Omien osakkeiden hankinnan jälkeen Saimia voi mitätöidä haltuunsa saamat omat osakkeet. Omien osakkei den hankinnan jälkeen LUT:sta tulee Saimian ainoa osakkeenomistaja. 4. Lopputulos Järjestelyn lopputulos vastaa asetettua tavoitetta: Saimian osakeomistus on siirtynyt kokonaan LUT:lle. Kunnille ei ole aiheutunut kulukirjausta, vaan osa ke omis tus on muuttunut (eräpäivättömäksi/ikuiseksi) pää oma lai na saami sek si. Saimian omavaraisuusaste ei ole alentunut, koska KPL 5 luvun 5c :n mukainen pääomalaina on osa Saimian omaa pääomaa. Järjestelystä ei ole aiheutunut ylimääräisiä veroseuraamuksia. Jatkoneuvottelut LUT:n ja Lappeenrannan kaupungin edustajat ovat käyneet järjestelyä läpi ope tus- ja kulttuuriministeriön edustajien kanssa ja oheismateriaalina oleva lai na so pi mus sisältää ministeriön toivomat lisäykset. Pääomalainalla tai yhteis työ so pi muk sel la ei pyritä nyt eikä jatkossa vaikuttamaan tulevan LUT-kon ser nin tekemiin korkeakoulupoliittisiin päätöksiin, vaan järjestelyn tar koi tuk se na on se, että LUT-konserni ohjaa maakunnassa tapahtuvaa kor kea kou lu po li tiik kaa parhaaksi katsomallaan tavalla. Järjestelyyn liittyvistä eläkevastuista käydään neuvottelua valtionhallinnon ja LUT:n välillä. Tarkempi kuvaus eläkevastuisiin liittyvistä seikoista on oheis ma te ri aa lis sa. On tär keää saada asia eteenpäin, mutta ennen lo pullis ta täy tän töön pa noa on syy tä varmistua siitä, ettei kunnille aiheudu jär jeste lys tä yli mää räi siä eläk kei siin liittyviä vastuita. Myös LUT on ilmoittanut, et tä se ei tu le tekemään lo pul lis ta päätöstä asiassa, ennen kuin elä ke vastui siin liit ty vä asia on rat kais tu. Kuntien päätösesitysmalli - Valtuusto hyväksyy edellä kuvatun järjestelyn periaatteen ja val tuuttaa Saimaan ammattikorkeakoulun yhtiökokouksessa ja hal li tuk sessa toimivat edustajansa huolehtimaan järjestelyn toteutumisesta. - Valtuusto päättää osaltaan hyväksyä oheismateriaalissa olevan osakas so pi muk sen voimassaolon päättämisen.

17 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Valtuusto päättää hyväksyä oheismateriaalissa olevan LUT:n ja Etelä-Kar ja lan kun tien välisen sopimuksen luonnoksen mukaisena. - Valtuusto päättää hyväksyä LUT:n ja Ruokolahden kunnan välisen pää oma lai na so pi muk sen oheismateriaalissa olevan luonnoksen mukai se na. - Päätös tehdään edellytyksin, ettei Etelä-Karjalan kunnille aiheudu jär jes te lys tä ylimääräisiä eläkevastuisiin liittyviä kustannuksia. Ennen edel lä päätettyjen kohtien 1 4 täytäntöönpanoa tulee varmistua eläke vas tui siin liittyvän ehdon täyttymisestä. Kunnat siis luopuvat omistuksestaan ammattikorkeakoulussa ja siirtyvät vel ko jik si, joiden antama pääomalaina maksetaan osakeyhtiön pur ku ti lantees sa takaisin vasta muiden velkojien saatavien maksun jälkeen. Jär jeste lyä ohjaavat sekä LUT:n ja kuntien välinen sopimus että kunnan ja Saimi an pääomalainasopimus. Sopimuksilla pyritään turvaamaan kuntien ase maa tietyissä tilanteissa, joissa joko yliopiston tai ammattikorkeakoulun ase ma mahdollisesti muuttuu. Pääomalaina voidaan palauttaa takaisin osakeomistukseksi, jos LUT menet tää asemansa itsenäisenä yliopistona tai Saimian juridinen olomuoto yri tys jär jes te ly jen, lakimuutosten tai muiden vastaavien olo suh de muu tosten vuoksi muuttuu, mutta ammattikorkeakoulutoiminta jatkuu. Osa ke omistuk sen mahdollisen palauttamisen järjestelyihin tai sen veroseuraamuksiin ei tässä vaiheessa ole otettu kantaa. Kuntien vaikutusmahdollisuuksien turvaamisen kannalta sopimukset eivät ole täysin aukottomia. Pääomalainan erityisehdoilla ja yh tiö jär jes tys määräyk sil lä voitaisiin sopimuskokonaisuuden kattavuutta lisätä. Ruokolahden kun ta ei kuitenkaan vaadi lisäehtoja, vaan edellyttää, että esitetty järjestely to teu te taan yliopiston, ammattikorkeakoulun ja kuntien kokonaisetua ta voitel len. Kunnanhallitukselle jaetaan esityslistan mukana - Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus - LUT:n ja Etelä-Karjalan kuntien välinen sopimusluonnos omis tus järjes te lyis tä - LUT:n ja Ruokolahden kunnan välisen pääomalainasopimuksen luonnos - KPMG:n esittämä malli omistusjärjestelyistä - Kuvaus eläkevastuisiin liittyvistä seikoista - Saimian asiantuntijoiden muistio Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n omis tus jär jes te lyis tä Kj Kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että se 1. hyväksyy edellä kuvatun järjestelyn periaatteen ja valtuuttaa Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksessa ja hallituksessa toi mi vat edustajansa huolehtimaan järjestelyn toteutumisesta, 2. päättää osaltaan hyväksyä oheismateriaalissa olevan osa kas so pimuk sen voi mas sa olon päättämisen, 3. päättää hyväksyä oheismateriaalissa olevan LUT:n ja Etelä-Karjalan kun tien vä li sen sopimuksen luonnoksen mukaisena ja 4. päättää hyväksyä LUT:n ja Ruokolahden kunnan välisen pää oma laina so pi muk sen oheismateriaalissa olevan luonnoksen mukaisena.

18 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto Päätös tehdään edellytyksin, ettei Etelä-Karjalan kunnille aiheudu jär jes telys tä ylimääräisiä eläkevastuisiin liittyviä kustannuksia. Ennen edellä päätet ty jen kohtien 1 4 täytäntöönpanoa tulee varmistua eläkevastuisiin liit tyvän ehdon täyttymisestä. Kh Hyväksyttiin Merkittiin, että kunnanhallituksen jäsen Timo Kärki oli esteellisenä (pal velus suh de jää viys, hallintolain 28 1 mom 4 kohta) poissa kokouksesta kello eikä osallistunut asian käsittelyyn eikä päätöksentekoon. Merkittiin, että kunnanhallituksen jäsen Anne Tella ja kunnanhallituksen I va ra pu heen joh ta ja Esko Ijäs saapuivat tämän asiakohdan käsittelyn alussa kello Kv Kh Kunnanvaltuustolle jaetaan esityslistan mukana - Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakassopimus - LUT:n ja Etelä-Karjalan kuntien välinen sopimusluonnos omis tus järjes te lyis tä - LUT:n ja Ruokolahden kunnan välisen pääomalainasopimuksen luon nos - KPMG:n esittämä malli omistusjärjestelyistä - Kuvaus eläkevastuisiin liittyvistä seikoista - Saimian asiantuntijoiden muistio Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n omis tus jär jes te lyis tä. Kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto 1. hyväksyy edellä kuvatun järjestelyn periaatteen ja valtuuttaa Saimaan ammattikorkeakoulu Oy:n yhtiökokouksessa ja hallituksessa toi mi vat edustajansa huolehtimaan järjestelyn toteutumisesta, 2. päättää osaltaan hyväksyä oheismateriaalissa olevan osa kas so pimuk sen voimassaolon päättämisen, 3. päättää hyväksyä oheismateriaalissa olevan LUT:n ja Etelä-Karjalan kun tien välisen sopimuksen luonnoksen mukaisena ja 4. päättää hyväksyä LUT:n ja Ruokolahden kunnan välisen pää oma laina so pi muk sen oheismateriaalissa olevan luonnoksen mukaisena. Päätös tehdään edellytyksin, ettei Etelä-Karjalan kunnille aiheudu jär jes telys tä ylimääräisiä eläkevastuisiin liittyviä kustannuksia. Ennen edellä päätet ty jen kohtien 1 4 täytäntöönpanoa tulee varmistua eläkevastuisiin liit tyvän eh don täyttymisestä. Kv Hyväksyttiin. Merkittiiin, että ennen tämän asiakohdan käsittelyä valtuutetut Timo Kärki ja Kristiina Helminen ilmoittivat ole van sa esteellisiä (hallntolain 28 1 mom. 4 kohta, palvelussuhdejääviys) ja olivat poissa paikoiltaan kello eivätkä osallistuneet asian kä sit te lyyn eivätkä pää tök sen tekoon.

19 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanvaltuusto Muut esille tulevat asiat Kv Muita asioita ei ollut.

20 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Kunnanvaltuusto Ilmoitusasiat Kv Ilmoitusasioita ei ollut.

21 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ KUNNANVALTUUSTO VALITUSOSOITUS MUUTOKSENHAKUKIELLOT Kieltojen perusteet Seuraavista päätöksistä ei saa tehdä kuntalain 91 :n mukaan kunnallisvalitusta, kos ka päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Pykälät 44 45, HallintolainkäyttöL 5 :n / muun lainsäädännön mukaan seuraaviin päätöksiin ei saa hakea muutosta valittamalla. Pykälät ja valituskieltojen perusteet Pykälät VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen ja valitusaika Seuraaviin päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella. Itä-Suomen hallinto-oikeus postiosoite PL 1744, Kuopio käyntiosoite Minna Canthin katu 64, Kuopio sähköpostiosoite ita-suomi.hao@oikeus.fi faksi Kunnallisvalitus, pykälät Valitusaika 30 päivää Hallintovalitus, pykälät, Valitusaika 30 päivää Muu valitusviranomainen, osoite ja postiosoite Valitusaika 14 päivää Pykälät Valitusaika alkaa päätöksen tiedoksisaannista. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon kun pöytäkirja on asetettu ylei ses ti nähtäväksi. Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muu ta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä, saantitodistuksen osoit ta ma na aikana tai erilliseen tiedoksisaantitodistukseen merkittynä aikana. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tai rakennusjärjestyksen hy väk sy mistä koskevan päätöksen katsotaan kuitenkin tulleen asianosaisten tietoon silloin kun pää tös on kuntalain 63 :n mukaisesti asetettu yleisesti nähtäville.

22 Ruokolahden kunta Pöytäkirja 5/ Valituskirja Valituskirjassa on ilmoitettava - valittajan nimi, ammatti, asuinkunta ja postiosoite - päätös, johon haetaan muutosta - miltä osin päätöksestä valitetaan ja muutos, joka siihen vaaditaan tehtäväksi - muutosvaatimuksen perusteet. Valituskirja on valittajan tai valituskirjan muun laatijan omakätisesti allekirjoitettava. Jos ainoastaan laatija on allekirjoittanut valituskirjan, siinä on mainittava myös laatijan am mat ti, asuinkunta ja postiosoite. Valituskirjaan on liitettävä päätös, josta valitetaan, alkuperäisenä tai viran puolesta oikeak si todistettuna jäljennöksenä sekä todistus siitä päivästä, josta valitusaika on luetta va. Asiamiehen on tarvittaessa esitettävä valtakirja (HLL 21 ). Valitusasiakirjojen toimittaminen Valitusasiakirjat on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan vii mei senä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai ju han nus aat to tai arkilauantai, saa valitusasiakirjat toimittaa viranomaiselle en sim mäise nä sen jälkeisenä päivänä. Omalla vastuulla valitusasiakirjat voi lähettää postitse tai lähetin välityksellä. Postiin va li tus asia kir jat on jätettävä niin ajoissa, että ne ehtivät perille valitusajan viimeisenä päi vä nä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköisen viestin (faksin tai sähköpostin) katsotaan saapuneen viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Lisätietoja Tuomioistuinmaksulain (1455/2015) 2 :n nojalla muutoksenhakijalta peritään oi keuden käyn ti mak su hallinto-oikeudessa 250 euroa. Käsittelymaksuja ei kuitenkaan peritä mm. sosiaaliasioita, julkisoikeudellista palvelussuhdetta, vaaleja, verotusta, kun nal lisve ros ta vapauttamista, valtion avustusta tai julkisia maksuja koskevissa asioissa. Yksityiskohtainen oikaisuvaatimusohje/valitusosoitus liitetään pöytäkirjanotteeseen.