PUUMALAN ENSIHOITO OY:N SAIRAANKULJETUSTEHTÄVIEN ALKOHOLIN VAIKUTUKSEN ALAISET ASIAKKAAT VUOSINA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUUMALAN ENSIHOITO OY:N SAIRAANKULJETUSTEHTÄVIEN ALKOHOLIN VAIKUTUKSEN ALAISET ASIAKKAAT VUOSINA 2002-2006"

Transkriptio

1 Mikko Salmela PUUMALAN ENSIHOITO OY:N SAIRAANKULJETUSTEHTÄVIEN ALKOHOLIN VAIKUTUKSEN ALAISET ASIAKKAAT VUOSINA Opinnäytetyö Sairaanhoitaja Toukokuu 2008

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä(t) Mikko Salmela Koulutusohjelma ja suuntautuminen Hoitotyön koulutusohjelma, Sairaanhoitaja Amk Nimeke Puumalan Ensihoito Oy:n sairaankuljetustehtävien alkoholin vaikutuksen alaiset asiakkaat vuosina Tiivistelmä Alkoholi on suomalaisten pääasiallinen päihde ja päihdeongelmien aiheuttaja. Alkoholin kulutuksen kasvaessa ongelmakäyttäjien osuus kasvaa ja alkoholisairaudet lisääntyvät huomattavasti, mikä kuormittaa terveydenhuolto- ja ensihoitojärjestelmää. Selvitys on tehty yhteistyössä Puumalan Ensihoito Oy:n kanssa ja tarkoituksena oli selvittää Puumalan Ensihoito Oy:n alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden osuus vuosien kaikista sairaankuljetuskertomuksista. Selvityksen tutkimuskysymykset olivat: Mikä on sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden määrä ja määrän muutokset vuosittain?, Millainen on sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden rakenne ja rakenteen muutokset? ja Miten sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden rakenne eroaa sairaankuljetuksen asiakkaiden yleensä rakenteesta? Tuloksia on kuvattu numeeristen suureiden avulla sekä havainnollistettu taulukoilla ja kuvioilla. Tutkimusmenetelmä täyttää kvantitatiivisen tutkimuksen tunnusmerkit. Aikaisempaa tutkimustietoa sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden määristä on hyvin vähän. Aineisto sisälsi 2813 sairaankuljetustehtävää ja näistä 328:ssa (12 %) asiakas oli alkoholin vaikutuksen alainen. Vuosittaisten alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden suhteellisten prosenttiosuuksien vaihteluväli oli 9 % - 15 % kokonaistehtävämäärästä. Alkoholin vaikutuksen alaisista asiakkaista 80 % oli miehiä ja valtaosa vuotiaita. Vuosittaisessa alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden rakenteessa ei tapahdu muutoksia. Otoksella tehdyn selvityksen mukaan tarkastelujakson sairaankuljetustehtävistä yleensä sekä miesten että naisten osuudet menivät lähes tasan ja valtaosa asiakkaista oli >75 -vuotiaita. Tavallisin hälytys Puumalan Ensihoito Oy:n alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden sairaankuljetustehtävään tapahtui kello 18 ja sairaankuljetustehtävistä yleensä tavallisin hälytys tehtävään tapahtui kello 12. Kuukausista kesäkuussa oli alkoholin vaikutuksen alaisia sairaankuljetuksen asiakkaita eniten. Selvitys on toistettavissa ja tulokset vertailtavissa Puumalan kaltaisten noin 3000 asukkaan kuntien kesken. Selvityksen tulokset antavat ensiarvoista tietoa esimerkiksi Puumalan kunnan päihdetyöntekijöille, jotka voivat keskittää päihdetyötään niille kohderyhmille, joita tuloksissa ilmeni eniten. Selvityksen taustaosa antaa myös hyödyllistä tietoa sairaankuljettajille ja yleensäkin hoitotyöntekijöille päihtyneen oikeuksista ja tutkimisesta. Asiasanat (avainsanat) Alkoholi, Alkoholinkäyttö, Sairaankuljetus, Ensihoito Sivumäärä Kieli URN 59 s. + liitteet 2 s. Suomi URN:NBN:fi:mamkopinn2008A1777 Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Rauni Väätämöinen Opinnäytetyön toimeksiantaja Puumalan Ensihoito Oy

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis Auhtor(s) Mikko Salmela Study Programme and Study Option Degree Programme in Nursing Title Clients under the influence of alcohol involved in the ambulance service in Puumala during Summary Alcohol is Finland s main intoxicating substance and cause of problems involving intoxicating substances. As alcohol consumption increases, the problem users'share increases and alcohol-induced illnesses considerably increase, which then further loads the public health service and paramedic systems. The purpose of this bachelor s thesis was to find out the portion clients under the influence of alcohol of all cases of the patients transfers during the years The study was made in cooperation with Puumalan Ensihoito Oy, a company in charge of ambulance transportation in Puumala. The study questions included the following: What is the number of the clients under the influence of alcohol who require ambulance transportation and how does this number vary from year to year? What is the client structure of these clients and have there been changes in this structure? How does the client structure under the influence of alcohol differ from the general structure of clients needing ambulance transportation? The results are shown numerically and illustrated in the form of arrays and graphs. The study method used meets the characteristics of a quantitative study. There is very little previous research data on the numbers of clients under the influence of alcohol needing ambulance transportation. The study material contained 2813 ambulance transfers with 328 (12%) involving a client under the influence of alcohol. The annual range of the relative percentage values of clients under the influence of alcohol was 9% - 15% of the total number of calls. Of those under the influence of alcohol, 80% were men and the majority were in the years age bracket. The annual figures of the clients under the influence of alcohol do not vary. According to the study based on random, the proportions of men and women were generally equal and the majority of the clients were 75+ years of age. The most typical alarm call for Puumalan Ensihoito Oy involving a person under the influence of alcohol took place at 6 pm while sick-calls in general were typically made at noon. June was the month when clients under the influence of alcohol were most prominent. This study can be repeated and the results can be compared with those of similar municipalities with about 3,000 inhabitants. The study results provide first-rate information; e.g. for the local social workers dealing with intoxicant abuse, enabling them to focus on those the target groups that were the most prominent in the study results. The theory part of the study also provides useful information to ambulance staff and to care workers in general regarding the rights of intoxicated people and how they should be examined. Keywords Alcohol, alcohol consumption, ambulance service, paramedic care Pages Language URN 59 p. + app 2 p. Finnish URN:NBN:fi:mamkopinn2008A1777 Remarks, notes on appendices Tutor Rauni Väätämöinen Bachelor s thesis assigned by Puumalan Ensihoito Oy

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO ALKOHOLIN KULUTUS JA KÄYTTÖTAVAT SUOMESSA ALKOHOLIHAITAT Alkoholista aiheuttamat akuutit ja krooniset haitat Alkoholikuolemat Alkoholin vaikutukset terveydenhuollossa ALKOHOLIOHJELMA Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy Alkoholin yksittäisistä käyttökerroista aiheutuvien haittojen ehkäisy Pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy ENSIHOITOPALVELU PÄIHTYNEET SAIRAANKULJETUKSEN HAASTEENA Päihtyneen kohtaaminen Päihtyneen oikeudet ja tutkiminen Puumalan Ensihoito Oy:n ja Juvan poliisin yhteistyö HÄTÄILMOITUKSEN TEKEMINEN Hätäpuhelun eteneminen Hätäpuhelun soittajan tiedettävä sijaintinsa Matkapuhelinpaikannus hätätilanteessa TUTKIMUKSEN TARKOITUS JA TUTKIMUSKYSYMYKSET Tutkimuksen toteutus Aineiston keruu ja tutkimusmenetelmät Aineiston analysointi Tutkimuksen luotettavuus Tutkimuksen eettiset kysymykset TULOKSET Sairaankuljetustehtävät ja alkoholin vaikutuksen alaiset asiakkaat Sairaankuljetustehtävien ja alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden paikkakunnittainen jakautuminen Miehet ja naiset alkoholin vaikutuksen alaisten sairaankuljetustehtävistä... 37

5 9.4 Alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden ikä Alkoholin vaikutuksen alaiset asiakkaat eri vuorokauden aikana Alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden määrä kuukausittain Alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden tapaturmat TULOSTEN TARKASTELU POHDINTA LÄHTEET LIITTEET Liite 1. Tutkimuslupa-anomus Liite 2. Kansaneläkelaitoksen sairaankuljetuslomake SV 210

6 1 JOHDANTO Alkoholi on edelleen suomalaisten pääasiallinen päihde ja päihdeongelmien aiheuttaja. Suomalaisten alkoholin kokonaiskulutuksen nopea kasvu viimeisen 40 vuoden aikana kertoo juomatapojen muutoksesta. Kokonaiskulutus onkin avainosoitin moniin yksittäisiin juomatapojen muutoksiin. Alkoholin merkityksen lasku moraalikysymyksenä on tuonut mukanaan alkoholin arkistumisen, joka on vahvasti sidoksissa kulutuksen kasvuun väestötasolla. Alkoholinkulutuksen kasvu kasvattaa aina alkoholin ongelmakäyttäjien osuutta. (Koponen & Sillanpää 2005, 380; STM 2004, ) Suomessa arvioidaan olevan noin alkoholin suurkuluttajaa. Terveydenhuollon miespotilaista noin 20 % ja naispotilaista noin 10 % on alkoholin suurkuluttajia. Vuosittain Suomessa kuolee noin 3000 ihmistä alkoholin takia. Se on 6 prosenttia kaikista kuolemantapauksista. Alkoholi onkin nousut suomalaisten työikäisten miesten suurimmaksi ennenaikaisen kuolemansyyn aiheuttajaksi. (Iivanainen, Jauhiainen & Pikkarainen 2006, 59.) Alkoholisairaudet lisääntyvät huomattavasti kulutuksen kohotessa. Alkoholin vaikutuksen alaisten ja alkoholin suurkuluttajien onnettomuudet ja sairaustilat kuormittavat terveydenhuolto ja ensihoitojärjestelmää. Ensihoitoa tarvitsevista potilaista on alkoholin vaikutuksen alaisena noin 25 %. (Alaspää, Rekola & Sillanpää 2003, 468.) Alkoholin vaikutuksen alaisuudesta huolimatta on ihmistä kohdeltava ja palveltava asianmukaisesti terveydenhuollossa, eikä alkoholin vaikutuksen alaisuus saa olla esteenä ihmisen akuuttihoidon tarpeen arvioinnissa ja hoidon järjestämistä. (Potilaslaki 785/1992; STM 2006, 3.) Alkoholismista ja alkoholin vaikutuksen alaisena aiheutuneista tapaturmista voidaan sanoa, että ne ovat itse aiheutettuja. Tulee kuitenkin muistaa, että monien sairauksien taustalta löytyy asioita, joita ihminen omalla toiminnallaan itselleen aiheuttaa, kuten esimerkiksi ravinnon vaikutukset suomalaisten sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen lisääntymiseen. (Gylling 2004, 34.) Tämän selvityksen tarkoituksena on muodostaa sairaankuljetustehtäviä koskevan dokumenttiaineiston pohjalta käsitys Puumalan Ensihoito Oy:n alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden määrän ja rakenteen muutoksista vuosina Sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisista asiakkaista on vain vähän tutkittua tietoa

7 2 tai tehtyä tilastointia. Toistaiseksi ainoa tiedossa oleva selvitys sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisista asiakkaista on vuonna 2002 Hartikaisen tekemä opinnäytetyö. Selvitys koski Imatran alueen sairaankuljetuksen vuoden 2000 päihdeasiakkaita. Päihteistä alkoholia oli käytetty tutkimuksen kohteena ja tiedot oli kerätty sairaankuljetuksen dokumentointi välineenä käytettävältä Kelan sairaankuljetuslomake SV ALKOHOLIN KULUTUS JA KÄYTTÖTAVAT SUOMESSA Kokonaiskulutus kertoo sekä tilastoidun, että tilastoimattoman alkoholinkulutuksen ja on avainosoitin moniin yksittäisiin juomatapojen muutoksiin (STM 2004, 121). Tilastoitu kulutus koostuu Alkon myynnistä ja alkoholijuomien tukkumyynnin toimituksista. Alkoholin kotivalmistus, matkustaja tuonti, salakuljetus sekä suomalaisten kuluttama alkoholi ulkomailla sisältyy tilastoitumattomaan kulutukseen. (Hauhia, Kauppinen, Kuussaari & Nylander 2006, ) Tilastoimatonta kulutusta seurataan tarkastelemalla matkustuksen kehitystä ja alkoholi juomien vientiä sekä tekemällä haastattelu tutkimuksia. Viron valtion alkoholitulojen kehitystä seuraavia tilastoja käytetään myös hyväksi. (Panimoliitto 2005.) Suomalainen alkoholinkulutus on ollut pitkällä aikavälillä nousussa. Erityisen merkittävästi kulutus lisääntyi 1960 luvun lopussa, jolloin uusi alkoholilaki vapautti keskioluen vähittäismyynnin. (Kauhanen, Myllykangas, Nissinen & Salonen 1998, 178.) Kokonaiskulutus kasvoi yhden vuoden aikana 41 %, 4,4 litrasta 6,2 litraan puhdasta alkoholia yli 15 vuotta täyttänyttä asukasta kohden. (Lehti & Siren 2006, 14.) luvun puolivälin jälkeen oli noin kymmenen vuoden tasainen kausi alkoholin kulutuksessa, kunnes luvun lopun taloudellinen nousukausi lisäsi kulutusta useiden vuosien ajan. Korkeimmillaan tilastoitu kulutus oli vuonna 1990, jolloin tilastoitu kulutus oli 7,7 litraa puhdasta alkoholi asukasta kohti ja tilastoimaton alkoholin kulutus 1,2 litraa asukasta kohden. (Kauhanen ym. 1998, 178.) Taloudellinen lama pysäytti kulutuksen kasvun luvulla. Samalla jatkui kehitys kohti miedompia alkoholijuomia. (Kauhanen ym. 1998, 179.) Peräti 71 % alkoholijuomista kulutettiin väkevinä luvulla ja vuonna 1990 juotiin jo puolet alkoholijuomista oluena. Viinien kulutus on nousut tasaisesti luvun puolivälin viidestä

8 3 prosentista 15 %:tiin vuoteen 2003 mennessä. (STM 2004, 127.) Vuoteen 1994 mennessä alkoholin kokonaiskulutus oli laskenut 6,6 litraan ja tilastoimaton alkoholin kulutus nousut 1,4 litraan asukasta kohden. Laman hellittäessä luvun puolessa välissä alkoi kulutus jälleen nousta. Tilastoitu kulutus oli vuonna 1996 kuitenkin vielä alhaisempaa kuin luvun huippuvuosien, eli 6,7 litraa asukasta kohden ja tilastoimaton kulutus 2,1 litraa asukasta kohden. (Kauhanen ym. 1998, 179.) Vuoteen 2003 mennessä alkoholin tilastoitu kulutus on nousut tasaisesti, ollen 7,7 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Valtaosa, 47 % oli olutta, 26 % väkeviä juomia ja 27 % viinejä, siideriä ja long drink -juomia. Tilastoimattoman alkoholin osuus oli noin 1,7 litraa asukasta kohden. (Hein, Wahlfors & Virtanen 2004, 15.) Kolme alkoholijuomien kulutukseen vaikuttanutta muutosta tapahtui Suomessa vuonna Muista EUmaista saapuvien alkoholijuomien verovapaata tuontia rajoittaneet kiintiöt poistettiin tammikuun alussa. Alkoholinvalmisteveroja alennettiin maaliskuun alusta keskimäärin 33 % ja myös Viron matkaajilta Viron liityttyä EU:n jäseneksi poistettiin tuontirajoitukset toukokuun alussa. Muutos johti alkoholin tilastoidun kulutuksen kuuden ja puolen prosentin kasvuun edellisvuodesta, ollen 8,2 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Tilastoimaton kulutus lisääntyi neljänneksen, olen 2,1 litraa asukasta kohden. Alkoholin kokonaiskulutuksen kasvu oli lähes kymmenen prosenttia edellisestä vuodesta, ollen 10,3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. (Lehti & Siren 2006, 1; Arajärvi, Hein & hämäläinen 2005, ) Vuonna 2005 alkoholin kokonaiskulutus nousi 2,5 % asukasta kohden, ollen 10,5 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden ja tilastoimaton kulutus nousi 2,3 litraan asukasta kohden. Matkustajatuonti kattoi tilastoimattomasta kulutuksesta noin 80 %. Vaikka merkittävä kulutuksen kasvu hidastui, näkyy hintojen aleneminen vaikutus kasvavana kulutuksena. Etenkin keskioluen yleistyminen tarjoustuotteena on lisännyt kulutusta. (Hauhia ym. 2006, ) Vuonna 2006 alkoholin kokonaiskulutus on edelliseen vuoteen nähden kääntynyt vajaan 2 % laskuun, ollen 10,3 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Määrä vastaa 0,5 litran Koskenkorva pulloina 54 kpl:ta tai 0,33 litran keskiolut pulloina 703 kpl:ta. Tilastoimaton kulutus on tippunut 1,9 litraan puhdasta alkoholi asukasta kohden. Alkoholin kulutuksen lasku ei ole kuitenkaan vaikuttanut alkoholisairauksien tai alkoholikuolemien määrien vähenemiseen, vaan määrät ovat edelleen veronalennusta seuranneella korkealla tasolla. (Taskumatti 2007, 4.)

9 4 Maakunnittain katsottuna Lapissa kulutettiin eniten puhdasta alkoholia vuonna Asukasta kohden puhdasta alkoholia kulutettiin 9,3 litraa. Seuraavaksi eniten hieman yli 8 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden kulutettiin Etelä - Savossa. Vähiten alkoholia kulutettiin asukasta kohden Ahvenanmaalla 5,2 litraa ja Pohjanmaalla 5 litraa. (Stakes 2004, 2.) Vuonna 2006 Lapissa kulutettiin edelleen eniten puhdasta alkoholia asukasta kohden, 11,7 litraa ja seuraavaksi eniten Etelä - Savossa 9,5 litraa asukasta kohden. Vähiten vuonna 2006 kulutettiin Ahvenanmaalla ja Pohjanmaalla, alle 6 litraa puhdasta alkoholia asukasta kohden. Lapin korkeisiin kulutuslukuihin on vaikuttavat sekä matkailijoiden suuri määrä että norjalaisten ja ruotsalaisten Suomesta tekemät alkoholiostot valmisteveron alentamisen jälkeen. (Taskumatti 2007, 6.) Suomalaisten alkoholin käyttötavat Suomalaisten alkoholin käyttötapoihin kuuluu edelleen alkoholin käytön painottuminen voimakkaasti viikonloppuihin. Lähes päivittäinen käyttö on edelleen harvinaista. Kuitenkin juominen useammin kuin kerran viikossa on paljon yleisempää kuin sukupolvi sitten vuotiaista miehistä 16 % käytti alkoholia kaksi kertaa viikossa vuonna Osuus on kaksinkertaistunut 34 prosenttiin vuoteen 2000 mennessä. Naisissa kasvu on ollut suurempaa kolmesta prosentista 15 prosenttiin. (STM 2004, 125.) Vuoden 2005 päihdetutkimuksen mukaan viimeisen vuoden aikana vuotiaista miehistä 92 % ja saman ikäisistä naisista 91 % olivat käyttäneet alkoholia. Eniten alkoholia käyttäviä oli nuorten aikuisten ja keski-ikäisten parissa. Sukupuolten välinen ero alkoholia käyttävissä on enää vähäinen. Kun vuoden 1968 juomatutkimuksessa miehistä 13 % ja naisista 43 % ilmoittivat olevan raittiita, niin vastaavat luvut vuonna 2005 miehissä oli 12 % ja naisissa 13 %. (Hauhia ym. 2006, 19.) Suomalaisten alkoholin kulutus on edelleen hyvin epätasaista, vaikka kulutus on merkittävästi kasvanut. Pieni osa ei juo yhtään, pieni osa juo vähän, suurin osa kohtuudella ja pieni osa todella paljon. Miesten eniten juova kymmenys kulutti 42 % kaikesta alkoholista vuonna 2000 ja vastaava luku naisissa oli 49 %. Kymmenesosa väestöstä juo siis lähes puolet kulutetusta alkoholista. (STM 2004, 124.) Naisten osuus kokonaiskulutuksesta on kasvanut. Vuoden 1968 runsaasta 10 %:sta, nykyiseen runsaaseen 25 %:tiin. Yli 15 - vuotta täyttäneiden naisten alkoholinkulutus oli vuonna ,1 litraa puhdasta alkoholia vuodessa. Vuonna 2000 alkoholinkulutus oli nousut 5,2 lit-

10 5 raan, siis lähes viisin kertaistunut. Miesten vastaavat luvut olivat 8,6 litraa vuonna 1968 ja lähes 17 litraa vuonna Miesten alkoholin kulutus on siis lähes kaksinkertaistunut. (STM 2004, 124.) Vuonna 2005 lähes 93 % aikuisväestöstä käyttää alkoholijuomia. Suurkuluttajien osuus arvioidaan olevan 6-12 %. (Hauhia ym. 2006, 17.) Alkoholin suurkuluttajaksi katsotaan henkilö, joka juo suuria alkoholimääriä niin pitkään, että juominen voidaan katsoa olevan jo terveysriski ja lisäävän sekä sairastavuutta että kuolleisuutta. Terveen keskipainoisen aikuisen miehen riskiraja on 24 ja naisilla 16 alkoholiannosta viikossa. (Käypähoito 2005; Koponen & Sillanpää 2005, 380.) Yksi alkoholiannos vastaa pulloa olutta, lasia viiniä (12 cl) tai 4 cl väkevää alkoholia. (Käypähoito 2005; Iivanainen ym. 2006, 58.) Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelmassa (2004) todetaan, että hyvinvoinnin kasvu, elinkeinorakenteen muutos, kaupungistuminen, vapaa-ajan teollisuuden kasvu sekä tasa-arvon lisääntyminen sukupuolten, sosiaaliryhmien ja maantieteellisten alueiden välillä ovat vaikuttaneet lisääntyvästi alkoholinkulutukseen. Alkoholijuomia voi hankkia yhä helpommin, alkoholi kuuluu yhä useampaan sosiaaliseen tilanteeseen ja mainonta huolehtii alkoholin esillä pysymisestä katukuvassa, lehdissä ja sähköisissä medioissa. Alkoholi juomien mainostamisessa on useita rajoittavia ehtoja. Mainos ei saa korostaa alkoholipitoisuutta myönteisenä ominaisuutena, eikä se saa kohdistua alaikäisiin. Mainos ei myöskään saa uskotella juomisen lisäävän suorituskykyä tai edistää seksuaalista tai sosiaalista menestystä. Vallitsevaksi käsitykseksi onkin noussut, että alkoholijuomien tulee olla helposti saatavilla ja yksilöiden alkoholinkulutukseen ei tule puuttua. Suomalaisten juomatapojen vanha ydin, humalahakuinen juominen, elää edelleen vahvana. Vahva humaltuminen on säilynyt, ellei jopa vahvistunut suomalaisten juomatapojen päällimmäisenä piirteenä. Nykyisin myös tytöillä ja naisilla on toisenlainen oikeus humaltua kuin ennen. Alkoholin nauttiminen ruokajuomana on edelleen harvinaista, joka myös kertoo juomatapojen sitkeydestä. (STM 2004, , 147.) Stakesin TNS - Gallupilla tekemien kyselytutkimusten mukaan alkoholiasenteet ovat kuitenkin tiukentuneet, vaikka alkoholin kulutus on vuosi vuodelta kasvanut. Vuonna 2000 tehdyn kyselyn mukaan alkoholipoliittisia rajoituksia kannatti 54 % ja vastaavassa tutkimuksessa vuonna 2006 rajoituksia kannatti 61 %. Asenteiden tiukentumista kuvaa hyvin se, että alkoholipolitiikan lieventämisen kannalla oli 41 % vuonna 1994.

11 6 (Hauhia ym. 2006, 17.) Koponen, Peltovuoma & Varamäki (2006) tekivät suomalaisten alkoholiasenteita käsittävän tutkimuksen. Tutkittavia oli yli tuhat ja he olivat iältään vuotiaita. Tutkimuksen mukaan 66 % suomalaisista pitää nykyistä alkoholin kulutusta ongelmana. Nykyisten asenteiden tiukentumista toivoi 68 % ja 45 % haluaisi nostaa alkoholiveroa alkoholihaittojen vähentämiseksi. 3 ALKOHOLIHAITAT Runsas alkoholinkulutus tuo usein mukanaan sosiaalisia, taloudellisia ja terveydellisiä haittoja. Haitat voivat kohdentua yksilöön itseensä, hänen lähiympäristöönsä ja koko yhteiskuntaan. (STM 2004, 129.) Alkoholijuomien kulutuksen ja haittojen välillä on suora yhteys. Mitä suurempi alkoholijuomien kokonaiskulutus sitä suuremmat ovat alkoholihaitat. (Hein & Virtanen 2001, 25.) Vuonna 2005 alkoholista aiheutuneet välittömät kustannukset olivat miljoonaa euroa. Kulut koostuivat terveys- ja sosiaalikuluista, rikollisuuden valvonnasta ja omaisuusvahingoista. Alkoholista aiheutuneet välilliset kustannukset olivat miljoonaa euroa. Näistä kustannuksista menetetyn elämän arvo ennenaikaisen kuoleman johdosta aiheutti miljoonan euron kulut ja tuotantomenetykset olivat miljoonaa euroa. (Hauhia ym. 2006, 22.) Valtaosan haitoista saavat ne, jotka juovat vähemmän kuin se kymmenesosa, jonka katsotaan olevan riskikuluttajia. Usein kuvitellaan haittojen keskittyvän vain suurkuluttajille. Suurkuluttajat juovat paljon, mutta suuria käyttökertoja kertyy vähemmän juovalle enemmistöllekin. Monissa tutkimuksissa on aiemmin todettu viisi annosta naisilla ja seitsemän annosta miehillä alkoholin riskirajaksi vuorokaudessa. Määrä on sellainen, jota ei tarvitse juoda edes säännöllisesti. (Repo 2007.) Alkoholin aiheuttamat terveyshaitat voidaan jakaa kertakäyttöön eli akuutteihin haittoihin ja jatkuvaan käyttöön liittyviin eli kroonisiin haittoihin. Terveyshaitat, jotka liittyvät alkoholiin jakautuvat kuitenkin epätasaisesti sosiaaliryhmien välillä. Eroja esiintyy sekä alkoholisairauksiin ja humalaan että alkoholimyrkytyksiin liittyvissä kuolemissa. Tämä koskee kumpaakin sukupuolta luvun vaihteen molemmin puolin miesten elinajanodote oli kuusi vuotta alhaisempi työtekijöiden joukossa kuin

12 7 ylemmillä toimihenkilöillä. Erosta noin 25 % johtui alkoholiin liittyvistä kuolemista. Naisten vastaava ero oli kolme vuotta, josta noin 10 % oli alkoholikuolemien osuus. Erot vain kasvoivat luvun lopussa. Miesten ja naisten suurkulutus sekä humalajuominen olivat jonkin verran yleisempää alemmassa kuin ylemmissä sosiaaliryhmissä. (STM 2004, ) 3.1 Alkoholista aiheuttamat akuutit ja krooniset haitat Sosiaali- ja terveysministeriön alkoholiohjelmassa (2004) todetaan, että tapaturmat ovat tyypillisiä humalaan liittyviä akuutteja eli kertakäyttöön liittyviä haittoja. Vakavammillaan ne johtavat kuolemaan. Alle 40 -vuotiaiden keskuudessa alkoholiin liittyvät tapaturmat ja myrkytykset ovat tavallisin kuolinsyy. Tapaturmista aiheutuvat vammat johtavat lääkärikäynteihin, osastohoitoon ja pysyvään työkyvyttömyyteen. Alkoholin keskushermostovaikutukset ilmenevät suorituskyvyn, käyttäytymisen ja mielentila muutoksina eli humalana. Humalatilan voimakkuus riippuu ensisijaisesti veressä olevasta alkoholimäärästä, joka on suhteessa juotuun alkoholimäärään. Humalan voimakkuuteen vaikuttaa lisäksi tilannekohtainen vaihtelu alkoholin imeytymisessä ja yksilökohtainen toleranssi. Osa vammoista syntyykin itse aiheutetun humaltumisen seurauksena ja osa välillisesti humalatilanteisiin liittyvän väkivallan kautta. Humala voi myös käynnistää aivoverenvuodon tai aivoinfarktin. (STM 2004, ) Kohtuullinen, mutta säännöllinen alkoholin käyttö nostaa jo verenpainetta. Kohonnut verenpaine on tärkein sekä aivoinfarktin että aivoverenvuodon vaaratekijä. (Kiianmaa & Salaspuro 1993, 95.) Imatran sairaankuljetuksen vuoden :stä alkoholin vaikutuksen alaisesta asiakkaasta 30 %:lle oli sattunut tapaturma. Tapaturmaksi selvityksessä oli luettu kaatumiset, putoamiset ja haavat. (Hartikainen 2002, 21.) Kuusankosken aluesairaalassa tutkittiin vuosien aikana kaikki lonkkamurtumapotilaat, jotka epäiltiin olevan alkoholin vaikutuksen alaisia. Puhallustulosten mukaan 106 potilaasta 5 % oli alkoholin vaikutuksen alainen. Keski-ikä tutkimuksen potilailla oli 79 - vuotta. Sama tutkimus toteutettiin myös vuosien aikana, jolloin 103:sta lonkkamurtuma potilaasta 28 % oli alkoholin vaikutuksen alainen. Keski-ikä oli 77 - vuotta. (Nurmi-Lüthje 2006.) Suomessa kuoli vuonna 2006 kaatumisen tai putoamisen takia 1178 ihmistä, näistä 178 (15 %) oli päihtyneitä. Yhteensä vuonna 2006 tapaturmaisesti kuoli 3084 ihmistä ja näistä joka viides oli päihtynyt. (Tilastokeskus 2007.)

13 Alkoholin aiheuttamat krooniset haitat 8 Alkoholin aiheuttamia kroonisia haittoja ilmenee elimistön alistuessa pitkäaikaiselle alkoholin käytölle. Alkoholiriippuvuus on yleisesti kroonisten alkoholihaittojen taustalla. Vesiliukoisena aineena alkoholi vaikuttaa lähes kaikkiin elimiin. Elinvaurioiden riski kasvaa suhteessa kulutetun alkoholin määrään ja kuinka kauan käyttö kestää. Jatkuvan alkoholin käytön tyypillisiä haittoja ovat hermostovauriot, ravitsemushäiriöt, ruoansulatuskanavan sairaudet, sydän- ja verisuonisairaudet, maksa- ja haimasairaudet, ihosairaudet ja infektiot. Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa unihäiriöitä, psyykkisiä oireita ja harha - aistimuksia. Kun päivittäinen käyttö ylittää riskikulutuksen rajat, riski sairastua maksakirroosiin kasvaa eksponentiaalisesti. (STM 2004, ; Koponen & Sillanpää 2005, 387.) 3.2 Alkoholikuolemat Alkoholisairauksiin ja myrkytyksiin kuolleiden määrä on kasvanut kolmanneksen 1990-luvun alusta. Vuonna 2003 alkoholisyyt olivat toiseksi yleisin työikäisten ( vuotiaiden) kuolinsyy ja kaikista kuolemantapauksista alkoholikuolemien osuus oli 6 % eli yli 3200 henkeä. Miesten osuus tästä oli noin 80 %. (Hein ym. 2004, 17.) Kulutuksen kasvu vuonna 2004 näkyy selvästi alkoholisairauksien- ja myrkytyskuolemien määrän kasvuna edelliseen vuoteen verrattuna. Miesten osalta kasvua 20 % ja naisilla 17 %. Ikävuosien 45 ja 64 välille osuu näistä kuolemista kaksi kolmesta. Maksasairauskuolemat kuolemat kasvoivat 30 %. Miehillä ja naisilla kasvuprosentti oli samaa luokkaa. Alkoholimyrkytyskuolemat kasvoivat 20 %. Miesten osuus oli näistä selkeänä enemmistönä. Samana vuonna päihtyneiden henkilöiden tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat lisääntyivät miehillä 3 % ja naisilla lähes 40 %. (Mäkelä & Österberg 2006.) Vuonna 2005 alkoholisyyt nousivat yleisimmäksi työikäisten miesten ja naisten kuolemansyyksi. Pitkäaikaisen alkoholin käyttöön liittyvät kuolemantapaukset, kuten maksasairauden aiheuttamat kuolemat lisääntyivät 17 % edellisestä vuodesta. Alkoholimyrkytyksiin kuoli 9 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. (Hauhia ym. 2006, 21.) Työikäisten miesten (1300) ja naisten (354) yleisin kuolinsyy on edelleen alkoholisyyt vuonna (Tilastokeskus 2007.)

14 3.3 Alkoholin vaikutukset terveydenhuollossa 9 Suomalaisten alkoholin kulutuksen kasvaessa ovat alkoholisairaudet sen myötä lisääntyneet. Ensihoitoa vaativista potilaista noin 25 % on alkoholin vaikutuksen alaisena. Ensihoitoa työllistää etenkin alkoholin vaikutuksen alaisten asiakkaiden tapaturmista aiheutuneet vammat, myrkytykset ja pitkäaikaisesta käytöstä johtuvien elinhäiriöiden paheneminen. (Alaspää ym. 2003, 468.) Imatran sairaankuljetuksella oli vuonna sairaankuljetustehtävää ja näistä 555 sairaankuljetustehtävässä asiakas oli ollut alkoholin vaikutuksen alainen. Osuus oli 15,8 prosenttia kaikista sairaankuljetustehtävistä. Valtaosa Imatran sairaankuljetuksen alkoholin vaikutuksen alaisista asiakkaista oli miehiä (80 %). Keskimääräinen ikä oli 46 - vuotta. Valtaosa eli 69 % alkoholin vaikutuksen alaisista sairaankuljetuksen asiakkaista oli ikävuosien välillä ja alle 10 % alle 29- ja yli 70 -vuotiaita. Alkoholin vaikutuksen alaisten sairaankuljetustehtävistä 30 % oli tapaturman aiheuttamia. (Hartikainen 2002, ) Vuonna 2005 tutkittiin Peijaksen sairaalan päivystyksessä käyneiden potilaiden alkoholin käyttöä. Tutkimus suoritettiin kahtena viikon jaksona. Tulohaastattelussa hoitaja suoritti arvion potilaan päihtymyksestä ja kirjasi lomakkeelle alkometrin arvon. Päivystyksessä kirjattiin yhteensä 1883 käyntiä ja lomake oli täytetty 1351 käynnistä. Näistä päihtyneiden osuus oli 19 % eli 256 kappaletta. (Kantonen 2005, 4.) Kuusankosken aluesairaalassa vuosien 2004 ja 2006 aikana suoritetussa tutkimuksessa selvitettiin tapaturmista johtuvien ensiapukäyntien määrää. Kahden vuoden aikana oli 5526 käyntiä, näistä miesten osuus oli 60 %. Ensimmäisenä vuonna alkoholin vaikutuksen alaisia tapaturmaasiakkaita oli 24 % ja toisena 28 %. Kaatumisia ja putoamisia oli tapaturmista 51 %. (Hinkkurinen, Kajander, Karjalainen, Lundell, Lüthje, Nurmi-Lüthje, Pelkonen, Salminen & Salmio 2007, ) Vuonna 1969 alkoholisairauksista johtuvia sairaalahoitojaksoja oli noin (STM 2004, 140). Vuonna 2005 sairaalahoitojaksojen määrä oli , joissa päädiagnoosina oli alkoholisairaus. Kasvua edelliseen vuoteen on noin prosentti ja vuoteen 2003 verrattuna alkoholisairauksien päädiagnoosit lisääntyivät hieman yli 10 %. Vuosien 2004 ja 2005 välisenä aikana maksasairauksien, aivo-oireyhtymän ja alkoholimyrkytysten lisääntyminen on ollut nopeaa. Maksasairaudet ovat lisääntyneet 17 %, aivooireyhtymän 8 % ja alkoholimyrkytykset 10 %. (Hauhia ym. 2006, 21.) Vuonna 2006 kirjattiin sairaalahoitojaksoa, joissa pää- tai sivudiagnoosina oli alkoholisaira-

15 10 us. Vuoteen 2003 verrattuna hoitojaksot ovat kasvaneet 12 %. Eniten sairaalahoitojaksoja kertyy vuotiaiden ikäryhmässä. Miesten osuus hoitojaksoista on 80 % ja naisten osuus 20. ( Stakes 2007.) 4 ALKOHOLIOHJELMA Lokakuussa 2003 valtioneuvosto määritteli alkoholipolitiikan linjauksia koskevassa periaatepäätöksessään keskeiset tavoitteet ja toimintalinjat alkoholihaittojen vähentämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriölle asetettiin tehtäväksi alkoholiohjelman valmistelu ja toimeenpano vuosina Alkoholiohjelma toteutetaan STM:n johdolla yhteistyössä eri hallinnonalojen, kirkkojen, kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa. Tavoitteena on koota haittojen vähentämis- ja ehkäisytoimet yhdeksi kokonaisuudeksi, jossa yhteistyö edistää tavoitteiden saavuttamista. Yhteistyö perustuu kumppanuuteen, joka on vapaaehtoista. Kumppanuus vahvistetaan kirjallisella sopimuksella. STM pyrkii lujittamaan toiminnan rakenteita ja vakiinnuttamaan tavoitteenasettelun, tuloksellisuuden seurannan ja laadun jatkuvan parantamisen haittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Alkoholipolitiikkaa ohjaa neljä periaatetta: tavoitteiden ja keinojen hyväksyttävyys, toiminnan paikallisuus, toiminnan vaikuttavuus ja kumppanuus yhteistyön kivijalkana. (STM 2004, 3.) Syyskuussa 2007 kumppaneita oli 200. Näistä 72 oli järjestöjä ja 101 oli kuntia. Muita kumppaneita olivat evankelis - luterilainenkirkko, ortodoksinen kirkko, Suomen vapaakristillinen neuvosto, työmarkkinoiden keskusjärjestöt, sosiaali- ja terveysalan ammatillisia järjestöjä ja alkoholielinkeinon ja alalla toimivien työntekijöiden järjestöjä. (STM 2007.) Alkoholiohjelmassa painotetaan toiminnan prosessiluonnetta. Ohjelmakauden aikana toimintasuunnitelmia tarkennetaan ja tuloksellisuutta arvioidaan. Ensisijaisena tehtävänä seurannalla ja arvioimisella on tiedon tuottaminen, joka palvelee toiminnan kehittämistä. Alkoholiohjelman kumppanit vastaavat oman toimintasuunnitelman laatimisesta ja arvioivat myös oman toiminnan tuloksellisuutta omiin tavoitteisiinsa nähden. Arviointi voidaan suorittaa myös ulkoisena arviointina. Keskeisimmän tiedon tuottamisesta ja kokoamisesta alkoholiolojen seurannassa vastaavat Kansanterveyslaitos, Stakes ja Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvontakeskus. Kansanterveyslaitos seuraa alkoholin kulutusta muun muassa kyselytutkimuksin. Stakes kerää tietoja alko-

16 11 holin käytöstä ja kokeiluista, käyttöön liittyvistä haitoista, päihdehuollosta ja päihteiden aiheuttamista kustannuksista. Lisäksi Stakes tilastoi tietoja alkoholijuomien saatavuudesta, kaupasta, alkoholitaloudesta ja hinnoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon tuotevalvonta keskus julkaisee yhteenvedon kuukausittain alkoholijuomien myynnistä. Pohjan julkaisulle luo Alkon myymälöiden myyntitiedot sekä tutkumyyjien toimitustiedot muille vähittäismyymälöille ja ravintoloille. Tuotevalvonta keskus julkaisee myös Alkon toimipisteiden lukumäärät sekä anniskelu- ja vähittäismyymälöiden lukumäärät. (STM 2007.) Mitä vähemmän alkoholia kulutetaan, sitä vähäisemmäksi jäävät yksilöiden, perheiden ja yhteiskunnan kokemat haitat. Alkoholin käytön riskeihin ja siitä johtuvien haittoihin kohdennetut menettävät tehonsa, ellei koko väestön alkoholinkulutusta hillitä. Alkoholihaittojen vähentämiseksi alkoholiohjelmassa painotetaan seuraavia toimintalinjoja. 4.1 Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen ehkäisy - vanhempana olemisen tukeminen - haitoista ja avunsaannin mahdollisuuksista tiedottaminen - lastensuojelun toimintaedellytysten varmistaminen - perheväkivallan ehkäisy 4.2 Nuorten alkoholinkäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy - päihdekasvatus ja nuoria tukeva toiminta - vanhempien, nuorisotoimen, koulun, järjestöjen ja elinkeinon yhteistyö - alkoholin saatavuuden ja mainonnan rajoittaminen 4.3 Alkoholin yksittäisistä käyttökerroista aiheutuvien haittojen ehkäisy - yleisillä paikoilla häiriöiden ja väkivallan ehkäisy - myynnin ja rajoitusten noudattaminen päihtyneille - vastuullisuuden lisääminen alkoholin tarjoamisessa - rattijuopumuksen ehkäisy - työturvallisuuteen ja vapaa - aikaan liittyvien riskien vähentäminen

17 Pitkäaikaisesta riskikäytöstä aiheutuvien haittojen ehkäisy - alkoholinkäytön riskien arviointi osana terveydentilan arvioinnissa - varhainen puuttuminen ja neuvonta riskiryhmiin - päihdehoidon saatavuus, kattavuus ja laatu - riskikäyttöä, riskien arviointia ja alkoholinkäytön omaehtoista vähentämistä koskeva tiedotus. (STM 2007.) 5 ENSIHOITOPALVELU Alaspään ym. (2003, 24-26) määrittelee, että ensihoitopalvelu on terveydenhuollon päivystystoimintaa, jonka tehtävä on turvata onnettomuuden uhrin ja äkillisesti sairastuneen korkeatasoinen hoito tapahtumapaikalla, kuljetuksen aikana ja sairaalassa. Sairaalan ulkopuolinen ensihoito on lääkinnällistä pelastustoimintaa, jota yllätyksellisyytensä, toimintaympäristönsä ja arvojensa sekä luonteensa vuoksi voidaan verrata paloja pelastustoiminnan turvallisuuspalveluihin. Väkivalta- ja onnettomuustilanteissa poliisi on myös paikalla turvaamassa ammattiauttajien ja kansalaisten turvallisuutta. Sujuva yhteistyö onkin tarpeen ensihoidossa, jossa tehtäväkirjo on laaja ja vaihtelee vanhuksen kaatumisesta rajuun väkivaltaan, rintakivuista sydänpysähdykseen, alkoholipäihtymyksestä hengenvaaralliseen huumeiden yliannostukseen ja päivittäisonnettomuudesta suuronnettomuuteen. Toimiva ensihoitopalvelu ohjaa potilaat tarkoituksen mukaisiin perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitopaikkoihin ja vähentää potilasruuhkaa. Potilaiden peruselintoimintojen häiriöiden hoito aloitetaan jo kotona ja potilaat jotka eivät tarvitse välitöntä hoitoa, pyritään jättämään kotiin ja kehotetaan hakeutumaan tarvittaessa omalle terveysasemalle. Päätös edellyttää hyvää harkintaa. Perustelut ja tilannetiedot on kirjattava sairaankuljetuskertomukseen ja asiakirja on jätettävä potilaalle. (Alaspää ym. 2003, ) Sairaankuljetus, ensihoito ja lääkinnällinen pelastustoiminta kuuluvat terveydenhuollon palveluihin. Ne ovat määritelty sairaankuljetusasetuksessa, kansanterveyslaissa, ja erikoissairaanhoidonlaissa. Sairaankuljetusasetuksen mukaan sairaankuljetustoiminnan tulee olla lääketieteellisesti asianmukaista, potilasturvallisuus tulee huomioida kuljetusmuotoa valittaessa, kaluston tulee olla asianmukaista ja hoidon jatkuvuus on varmistettava tekemällä asianmukaiset merkinnät hoidettavan tilasta ja toimenpiteistä.

18 13 Asetus määrittelee myös ensihoidon, sairaankuljetuksen, perus- ja hoitotason sairaankuljetuksen sekä terveyskeskuksen että sairaanhoitopiirin tehtävät. (Sairaankuljetusasetus 565/1994; Alaspää ym. 2003, ) Ensihoidon toiminnallinen sisältö sairaankuljetusasetuksessa on asianmukaisen koulutuksen saaneen henkilön tekemää tilanteen arviointia ja välittömästi antamaa hoitoa, jolla sairastuneen tai vammautuneen potilaan elintoiminnot pyritään käynnistämään, ylläpitämään ja turvaamaan tai terveydentilaa parantamaan lääkkeillä, perusvälineillä tai muilla hoitotoimenpiteillä. Perustasoinen ensihoito on hoitoa ja kuljetusta, jossa on riittävät valmiudet huolehtia ja valvoa potilasta, ettei hänen tilansa odottamatta huonone ja mahdollisuus aloittaa yksinkertaiset henkeä pelastavat toimenpiteet. Hoitotason ensihoidossa on valmius aloittaa potilaan hoito tehostetusti ja toteuttaa kuljetus, jossa potilaan elintoiminnot voidaan turvata. (Sairaankuljetusasetus 565/1994; Castren, Kinnunen, Paakkonen, Pousi, Seppälä & Väisänen 2002, ) Terveyskeskuksen tulee ohjata ja valvoa perustason sairaankuljetustoimintaa ja osaltaan myös hoitotason sairaankuljetusta, sekä tehdä sairaankuljetusajoneuvojen ja -varusteiden käyttöönottotarkastus. Sairaanhoitopiirin tehtävä on ohjata ja valvoa osaltaan hoitotason sairaankuljetusta. Asiaa valvoo sairaanhoitopiirissä nimetty ensihoidosta vastaava lääkäri. (Sairaankuljetusasetus 565/1994; Castren, Kurola, Lund & Silfvast 2004, 199.) Kansanterveyslain 14. mukaan kunnan tulee huolehtia sairaankuljetuksen järjestämisestä. Järjestää ja ylläpitää Lääkinnällinen pelastustoiminta ja ylläpitää paikallisiin olosuhteisiin nähden riittävä sairaankuljetusvalmius. (Kansanterveyslaki 66/1972; Castren ym. 2004, 198.) Kunta voi järjestää tehtävän itse, ostamalla palvelut ulkopuoliselta palvelun tuottajalta tai sopimuksin yhdessä muun kunnan kanssa. (Kansanterveyslaki 66/1972; Castren ym. 2002, 40.) Lääkinnällisellä pelastustoimella tarkoitetaan terveydenhuollon akuuttien tilanteiden hoitamiseksi tarvittavaa toiminnallista osaa, kuten ensihoitoa tapahtuma paikalla ja kuljetuksen aikana sekä välitöntä ensihoitoa sairaalassa. Terveyskeskusten ja sairaaloiden lääkintä- ja valmiusryhmät, sopimuksen mukaiset ensiapuryhmät ja sairaankuljetus, laitosten hätätilanteiden päivystystoiminta sekä näiden ohjaamiseen tarvittavat johtamis-, tietoliikenne-, asiantuntija- ja tukijärjestelmät ovat toimintaan tarvittavia

19 14 yksiköitä. (Castren ym. 2002, 43.) Erikoissairaanhoidolla tarkoitetaan muun muassa lääkinnälliseen pelastustoimeen kuuluvia terveydenhuollon tehtäviä. Sairaanhoitopiirien tulee antaa alueensa terveyskeskuksille niiden tarvitsemia erikoissairaanhoidon palveluja, sekä erikoissairaanhoidon tulee huolehtia alueellaan toimialojen tutkimus-, ohjaus-, koulutus- ja kehittämistoiminnasta. (Erikoissairaanhoidonlaki 1062/1989; Alaspää ym. 2003, 28.) Kiireellistä sairaanhoitoa tarvitsevalle henkilölle on annettava hoitoa hänen kotipaikastaan tai kotikunnastaan riippumatta (Erikoissairaanhoidonlaki 1062/1989; Koponen & Sillanpää 2005, 19). Myös muidenkin terveydenhuollon lakien ja asetusten, viranomaisohjeiden, periaatteiden ja arvojen voidaan olettaa koskevan koko toimialaa, terveydenhuoltohenkilöstöä ja ihmisiä, jotka virkatehtävissään käsittelevät potilasasiakirjoja ja osallistuvat potilaiden hoitoon ja tutkimiseen. (Alaspää ym. 2003, ) 6 PÄIHTYNEET SAIRAANKULJETUKSEN HAASTEENA Hätäkeskus on sisäministeriön alainen ja se toimii pelastus-, poliisi- sekä sosiaali- ja terveystoimen viestikeskuksena. Hätäkeskus avustaa ja tukee näitä viranomaistehtäviä hoitavia yksiköitä. Hätäkeskus vastaanottaa hätäilmoituksia, poliisin toimenpiteitä vaativia ilmoituksia ja ympäristön turvallisuuteen liittyviä ilmoituksia ja välittää tehtäviä niille yksiköille, joille tehtävä lainsäädännön mukaan kuuluu. (Hätäkeskuslaki 157/2000; Castren ym. 2004, 208.) Hoitoketjun ensimmäinen lenkki on avunpyytäjän yhteydenotto hätäkeskukseen ja ensihoidon toiminnallinen prosessi katsotaan käynnistyvän tästä. Hätäkeskuspäivystäjä on ensimmäinen, joka keskustelee hätäilmoituksen tekijän tai avuntarvitsijan kanssa. Sairaankuljetuspyynnön vastaan ottanut yksikkö tai yksiköt saavat perustiedot tehtävän laadusta ja kiireellisyydestä hätäkeskukselta. Hätäkeskuspäivystäjä saa tiedot useimmiten kouluttamattomilta maalikoilta, joten sairaankuljettajan on aina varauduttava kohtaamaan ilmoitettua vakavammin sairastunut tai vammautunut potilas. Lisätietoja tehtävästä ja tehtävän osoitteesta sairaankuljettajat voivat kysyä matkan aikana hätäkeskukselta tai soittamalla hätäilmoituksen tekijälle. (Castren ym. 2002, ) Hyvät ennakkotiedot antavat mahdollisuuden tarkkaan suunnitelmaan ja näin sairaankuljettajan oma henkinen valmistautuminen ja tilanteisiin varautuminen alkaa välittömästi (Alaspää ym. 2003, 454). Jos tehtävään liittyy

20 mahdollinen väkivaltarikos, ne ovat usein vaarallisia. Etukäteen tuleekin harkita poliisin odottamista ennen asuntoon menemistä. (Castren ym. 2002, 175.) 15 Castrenin ym. (2002, 18-20) mukaan sairaankuljetuksen ongelmatilanteiden tavallisin syy on alkoholi. Alkoholin vaikutuksen alaisen avuntarvitsijan käyttäytyminen saa usein sekä hätäkeskuspäivystäjät että sairaankuljettajat aiheetta kiihtymään ja tekemään helposti arviointivirheitä. Hätäkeskuksen työssä suurin ja haastavin osa on sairaankuljetuspyyntöjen käsittely. Alkoholin vaikutuksen alaisen tekemän avunpyynnön riskinarviointi on usein hankalaa, koska tiedot jäävät usein epäselviksi ja puutteellisiksi. (Castren ym. 2002, ) Koponen ja Sillanpään (2005) mukaan yhden promillen humalassa ihmisen sosiaalisuus lisääntyy ja ihminen kokee mielihyvän tunteita. Kun alkoholipitoisuus veressä nousee keskushermoston toiminnan lamaantuminen vaikuttaa ihmisen puheeseen, liikkeisiin ja reagointiin. Eri aistien ja toimintojen yhteensovittaminen ei ole yhtä johdonmukaista alkoholin vaikutuksen alaisena. Yli kahden promillen alkoholipitoisuus veressä alkaa muistuttaa nukutusaineen vaikutusta. Kolmen promillen humalassa ihminen voi sammua ja yli neljän promillen humalatilasta seuraa alkoholimyrkytys. Tosin alkoholiin tottuneilla lukemat voivat olla jopa 6-8 promillea. (Koponen & Sillanpään 2005, 386.) Puumalan Ensihoito Oy:n johtaja Jukka Kinnusen (2008) mukaan hätäkeskuksen esitiedoissa antamat tehtävään liittyvät päihtyneet saavat sairaankuljettajat varautumaan lähes kaikkeen vastaantulevaan. Esitiedot ovat usein sellaisia, että alkoholin vaikutuksen alainen on antanut vain epämääräisen osoitteen ja pyytänyt apua. Alkoholin vaikutuksen alaiseen ilmoittajaan ei usein saada enää yhteyttä hätäilmoituksen teon jälkeen. Asiakas on usein nukahtanut sammunut. Hätätilanteessa osoitetietojen antaminen on usein vaikeaa ilman alkoholin mukanaan tuomaa vaikutusta. Tämä aiheuttaa lisää viivettä, asiakkaan tavoittamiseen. (Kinnunen 2008.) Ohikulkijat, sivulliset tai naapurit voivat pyytää apua toiselle henkilölle soittamalla hätäkeskukseen. Joskus on kyse ilkivallasta. Sairaankuljettajien saapuessa kohteeseen, eikä asiakasta löydetä, osoitetiedot on varmistettava hätäkeskukselta, josta tarvittaessa otetaan yhteys ilmoittajaan tai kohteeseen. (Alaspää ym. 2003, 104.) Puumalan Ensihoito Oy:n johtaja Jukka Kinnusen (2008) mukaan tämän kaltaisia tilanteita on syntynyt Puumalan sairaankuljetukselle, kun alkoholin vaikutuksen alainen ihminen on ker-

21 16 tonut ohikulkijalle tarvitsevansa apua ja pyytänyt soittamaan hätäkeskukseen. Sairaankuljetuksen mentyä paikalle asiakas sekä hätäilmoituksen tekijäkin on usein poistunut paikalta. Tästä alkaa sairaankuljetuksessa osoitetietojen tarkistus ja ilmoittajan puhelinnumeron selvittäminen. Tämän jälkeen kysellään, onko kukaan mahdollisesti nähnyt asiakasta ja haravoidaan lähialuetta asiakkaan tavoittamiseksi. Samankaltainen tilanne syntyy, kun alkoholin vaikutuksen alainen tekee itse hätäilmoituksen kotoaan ja on poistunut paikalta ennen sairaankuljetuksen tuloa. Tässäkin tapauksessa osoitetiedot varmistetaan hätäkeskukselta ja yritetään tavoittaa asiakas numerosta, josta hälytys on tehty. Jos asiakas ei vastaa puhelimeen tai ei tule avaamaan ovea yritetään mahdollisia havaintoja tehdä lähialueelta tai kysellä mahdollisia silminnäkijöitä. (Kinnunen 2008.) Lopullinen päätös etsintöjen lopettamisesta perustuu hätäkeskuspäivystäjän ja sairaankuljettajien yhteiseen harkintaan ja johtopäätökseen (Alaspää ym. 2003, 104). Puumalan Ensihoito Oy:ssä on ollut myös tapauksia, joissa alkoholin vaikutuksen alainen ihminen soittaa hätäkeskukseen, koska hänen juopunut kaverinsa on eloton. Tilanteessa hätäkeskus hälyttää sairaankuljetuksen, pelastuslaitoksen ensivasteen ja pelastushelikopteri Ilmarin. Kohteessa hälytyksen tehnyt alkoholin vaikutuksen alainen ihminen ei ole tarkemmin tarkistanut kaverinsa kuntoa. Kaveri on vain todellisuudessa nukahtanut. Tämän kaltaisia tilanteita, jossa koko ensihoitojärjestelmä saadaan liikkeelle, on myös ohikulkijoiden tekemät ilmoitukset maassa makaavista ihmisistä. Kohteesta löytyy usein alkoholin vaikutuksen alainen ihminen, joka on vain halunnut hetken levätä ja jatkaa herätyksen jälkeen matkaa. Joskus tuntuukin, etteivät ihmiset enää kysy tämänlaisessa tilanteessa ihmisen vointia ja tarvitseeko hän ylipäätään apua. (Kinnunen 2008.) 6.1 Päihtyneen kohtaaminen Jokainen sairaankuljettaja joutuu työssään kohtaamaan asiakkaita, jotka suututtavat, ärsyttävät tai provosoivat. Omat tunteet ovat tunnistettava ajoissa ja pystyttävä toimimaan luottamusta herättävästi niistä riippumatta. Ammattimaista on pysyä neutraalina, vaikka aistii asiakkaan epäluottamuksen tai vihamielisyyden. Luottamuksen saavuttamiseksi on tärkeää korostaa omaa auttavaa roolia. Poliisin tehtävät tulee jättää poliisille, jos tilanne muuttuu uhkaavaksi. (Castren ym )

22 17 Kohteessa, jossa tiedetään olevan alkoholin vaikutuksen alainen asiakas, tulee sairaankuljettajien astua varoen asuntoon ja huomioida kaikki paikallaolijat. Työparin kanssa liikutaan yhdessä ja kannettava radio on pidettävä lähellä. Tilanteen käytyä vaaralliseksi on väistyttävä ajoissa. (Castren ym. 2002, 175.) Alkoholin vaikutuksen alaisen asiakkaan ympäristö tulisi rauhoittaa ja ylimääräiset paikallaolijat tulisi poistaa ennen tarkempien tutkimusten suorittamista. Ulkopuolisista on apua, jos he pystyvät kertomaan alkoholin vaikutuksen alaisen asiakkaan tilaan johtaneista syistä. (Alaspää ym. 2003, 452.) Alkoholin vaikutuksen alaisen asiakkaan kohtaamisessa rauhallinen ja asiallinen käyttäytyminen on hoitosuhteen luomisen perusta. Kärsivällinen ja johdonmukainen keskustelu, jossa asiakasta ei syyllistetä, antaa päihtyneelle kokemuksen siitä, että häntä kuunnellaan. Asiat tulee kertoa alkoholin vaikutuksen alaiselle asiakkaalle lyhyesti ja selkeästi, koska aivojen toimintahäiriöt estävät syvemmän ymmärtämisen. Alkoholin vaikutuksen alaisen asiakkaan kohtaamisessa kannattaa seisoa kulmittain, jolloin kehonasento ei aiheuta ns. väylän tukkimista, mikä helposti provosoi väkivaltaan. (Koponen & Sillanpää 2005, 383; Kemppinen 2007, 9.) Alkoholin vaikutuksen alaisen asiakkaan käyttäytyessä vastahakoisesti tulee muistaa, ettei sairaankuljettajilla ole valtuuksia pakottaa asiakasta vastaanottamaan ensihoitoa ja tutkimuksia. Mikäli asiakas yrityksistä huolimatta kieltäytyy hoidoista, on hänen tahtoaan yleensä noudatettava. Omaisille tai apua hälyttäneille tulee ilmaista käsitys hoidon tarpeesta, ensihoidolle lainsäädännön antamat rajoitukset ja korostaa potilaan olevan itse vastuussa tapahtumista. (Castren ym. 2002, 179.) 6.2 Päihtyneen oikeudet ja tutkiminen Terveydenhuoltoon hakeutunut henkilö on potilas ja hoitoon hakeutumisen tai tulon syystä riippumatta häneen sovelletaan potilaslakia. Potilaalla on oikeus terveydentilansa edellyttämään terveyden- ja sairaanhoitoon riippumatta siitä, onko hän päihtynyt vai ei. Potilaan asema ensihoitotilanteissa ei poikkea potilaan asemasta muussa terveydenhuollossa. Ensihoidossa potilaan kohtaaminen ja tilannearvion tekeminen tapahtuu pääsääntöisesti sairaalan ulkopuolella. Alkoholi, huumeet ja lääkkeet vaikeuttavat arviointia, mutta ne eivät saa vaikuttaa sairaankuljettajan päätöksentekoon niin, että potilaan terveydellistä ongelmaa väheksytään tai jätetään kokonaan huomioimatta. Sairaankuljettajalta edellytetään ammatillista suhtautumista potilaaseen ja muihin paikal-

23 18 laolijoihin. Toiminnan lähtökohtana on potilaan parhaaksi toimiminen. (Potilaslaki 785/1992; Castren ym. 2002, 52.) Kunnan on järjestettävä sairaanhoito mukaan lukien lääkärin suorittama tutkimus ja kiireellinen avosairaanhoito. Akuuttihoito on järjestettävä heti. Kiireellistä hoitoa vaativia tilanteita ovat esimerkiksi hengenvaaralliset kouristukset, päihdemyrkytyskuoleman vaara tai vieroitusdelirium. (Kansanterveyslaki 66/1972; STM 2006, ) Päihtyneen potilaan tutkimuksen tavoitteena on välitöntä hoitoa vaativien sairauksien toteaminen ja poissulku. Humalatila voi vaikeuttaa sekä samanaikaisten psyykkisten että somaattisten sairauksien toteamista. (Koponen & Sillanpää 2005, 130.) Potilaan ollessa humalassa, tulee miettiä, selittääkö humalatila koko oirekuvan vai onko siihen vaikuttamassa jokin lääkeaine, sairaustila tai vamma. Diabeettinen ketoasidoosi tai hypoglykemia, CP-vamma, kouristuskohtausten jälkitila, MS-tauti, keskushermostosairaus tai pään vamma voivat olla humalatilan kaltaisia. (Castren ym. 2002, 536.) Peruselintoimintojen lisäksi päihtyneeltä potilaalta arvioidaan käyttäytyminen, alkoholin haju uloshengityksestä ja alkometrilukema päihtymyksen/päihdemyrkytyksen selvittämiseksi. Potilaan tajuttomuutta ei yksin selitä korkea alkometrilukema. (Rasku, Sopanen & Toivola 1999, 118.) Alkoholi on todennäköinen syy, jos potilas on pinnallisesti tajuton ja reagoi kipuun. Hoidoksi riittää yleensä peruselintoimintojen tarkkailu ja kylkiasento kohonneen aspiraatioriskin vuoksi. (Koponen & Sillanpää 2005, 386.) Syvästi tajuttomalta potilaalta on varmistettava peruselintoiminnot, aloitettava hapenanto ja asettava tarvittaessa nieluputki sekä avattava laskimoreitti. Tajuton potilas tulee intuboida, jos peruselintoiminnot ovat häiriintyneet, kuten matala verenpaine tai hapetus, eikä niitä saada nopeasti korjatuksi. Omaisilta tai silminnäkijöiltä selvitetään tapahtumatietoja, aikaisemmat sairaudet ja lääkitys. Lääkeyliannostuksen merkkejä etsitään havainnoimalla mahdollisia lääkepurkkeja, verensokeripitoisuus tarkistetaan ja etsitään vammojen merkkejä. Potilaan tajunnan tajua seurataan toistetusti. Pupillojen koko, valoreaktiot ja symmetrisyys arvioidaan toistetusti ja ruumiinlämpö mitataan. Myös potilaan sydämenrytmiä ja happisaturaatiota monitoroidaan jatkuvasti ja verenpainetta mitataan toistuvasti. (Alaspää ym. 2003, ) Jos täysi-ikäinen potilas ei pysty päättämään hoidostaan päihtymyksen aiheuttaman sekavuuden tai tajuttomuuden vuoksi, edellyttää hoito ennen tärkeän hoitopäätöksen tekemistä hänen omaisensa, laillisen edustajansa tai muun läheisen suostumusta. Alaikäisen osalta tilanne riippuu henkilön kehitystasosta ja iästä. Potilaalle on kuitenkin velvollisuus an-

Alkoholiohjelma 2004 2007

Alkoholiohjelma 2004 2007 Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2005:2 Alkoholiohjelma 2004 2007 Työväline alkoholihaittojen ehkäisyyn SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2005 Kannen kuva: Tarmo Koivisto ISSN 1236-2123

Lisätiedot

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta

Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Pekka Puska Pääjohtaja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Alkoholi suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin kannalta Karjalan Lääketiedepäivät Petroskoi 13.-14.6.2012 5.9.2012 Pekka Puska, pääjohtaja

Lisätiedot

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa. Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi Juo: Muutokset suomalaisten juomatavoissa Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) THL 2010 Perusteos alan

Lisätiedot

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto

RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen. Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto RUNDI 2013 SEMINAARI Katsaus alueen päihdetilanteeseen Heli Heimala Aluekoordinaattori Etelä-Suomen aluehallintovirasto 12 Litraa 100 % alkoholia asukasta kohti 2004 10 8 Tilastoimaton 1995 6 4 1969 Vähittäismyynti

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi

Terve 1: Terveyden perusteet. Luku 10: Alkoholi Terve 1: Terveyden perusteet Luku 10: Alkoholi Alkoholi suomalaisten yleisin päihde päihdyttävä aine etanoli eli etyylialkoholi vaikuttaa keskushermostoon alkoholipitoisuus tilavuusprosentti = kuinka monta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Päihdehaitat Suomessa

Päihdehaitat Suomessa Päihdehaitat Suomessa syynä suomalainen viinapää, kieltolain tenho ja Viron viinat? Pia Mäkelä 13.3.2014 ALHU 1 Rakenne Päihdehaitat Suomessa > perustaustoja syynä suomalainen viinapää > suomalaisten juomatapojen

Lisätiedot

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta

Vuoden 2004 veronmuutos ja väkivalta Tiedosta hyvinvointia 1 Vuoden 24 veronmuutos ja väkivalta Esa Österberg Alkoholi- ja huumetutkimus Stakes Tiedosta hyvinvointia 2 Vuonna 24 Suomen alkoholioloissa tapahtui kolme merkittävää muutosta:

Lisätiedot

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia.

Alkoholi. Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. Alkoholi Tämä esite auttaa sinua arvioimaan, miten käytät alkoholia. 1 Sisältö 3 4 8 9 11 12 14 Lukijalle Mitä alkoholi on? Alkoholi vaikuttaa ihmisiin eri tavalla Erilaisia tapoja käyttää alkoholia Alkoholi

Lisätiedot

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan? Mauri Aalto Dosentti, ylilääkäri Kansanterveyslaitos Miksi kysymys esitetään? On olemassa alkoholin käyttöä, johon ei liity riskiä tai riski on vähäinen Mini-intervention

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2012 - huhtikuu 2013) Tilastojulkistus 11.6.2013 Tuomo Varis etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7654 Esa Österberg etunimi.sukunimi@thl.fi Puh. 029 524 7018

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat

Suomalaisten alkoholinkäyttötavat Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016 Janne Härkönen, Jenni Savonen, Esa Virtala & Pia Mäkelä 19.10.2017 Suomalaisten alkoholinkäyttötavat / Härkönen, Savonen, Virtala, Mäkelä 1 Juomatapatutkimuksen

Lisätiedot

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL

Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Suomi juo jäävätkö haitat vain ongelmakäyttäjien osaksi? Erikoistutkija Pia Mäkelä Päihteet ja riippuvuus -osasto, THL Esityksen sisältö Haittaavatko ne pienet kopsut mitään? Millaisia haittoja alkoholinkäytöstä

Lisätiedot

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL

Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008. Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi Juo Suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 Erikoistutkija Pia Mäkelä Alkoholi ja huumeet yksikkö, THL Suomi juo ; Pia Mäkelä, Heli Mustonen & Christoffer Tigerstedt (toim.) Perusteos

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus?

Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt: keiden ja millainen kulutus? Janne Härkönen 29.5.218 1 Alkuperäisartikkeli: Mäkelä Pia, Härkönen Janne: Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt keiden ja

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Orientaatio harjoitteluun miksi?

Orientaatio harjoitteluun miksi? Orientaatio harjoitteluun miksi? Merkittävä kansanterveydellinen teko on ottaa puheeksi päihde- ja mielenterveysasiat. Tavoite: Päihde- ja mielenterveysasiat tulevat osaksi kokonaisvaltaista toimintakyvyn

Lisätiedot

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen

Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit. Tuomas Tenkanen Alkoholinkäytön puheeksiotto ja aikuisten alkoholin käytön trendit Tuomas Tenkanen Miksi ottaisin puheeksi? Ottamalla puheeksi hankalatkin asiat, itse asiassa parannat suhdetta asiakkaaseesi. Salaisuus

Lisätiedot

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät

Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät Kokkolan kaupungintalo 19.11.2007 Kansanedustaja Jutta Urpilainen Alkoholin kulutuksen historia ja nykypäivä Alkoholin kokonaiskulutus on Suomessa pitkällä aikavälillä jatkuvasti

Lisätiedot

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Matkustajatuonnin vaikutus alkoholin kokonaiskulutukseen Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholijuomien matkustajatuonti Matkustajien tuomien alkoholijuomien kulutus

Lisätiedot

Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin

Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin Mitä Nuorten terveystapatutkimus kertoo suomalaisten nuorten juomatapojen muutoksesta ja uuden alkoholilain vaikutuksista nuoriin 9.11.2017 Tomi Lintonen 1 Suomalaisten nuorten alkoholin käyttö 1977-2017

Lisätiedot

ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010:

ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010: ALKOHOLIJUOMIEN JA TUPAKKATUOTTEIDEN MATKUSTAJATUONTISEURAN- TA 2010: Seuraavassa esitettävät luvut perustuvat TNS Gallupin seurantaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden matkustajatuonnista. Seuranta

Lisätiedot

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä

Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa. Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Alkoholi ja ikääntyvät Suomessa Salme Ahlström ja Pia Mäkelä Esityksen sisältö Johdanto Juomatapojen muutokset vuosina 1968-2008 Alkoholihaittojen trendejä vuosina 1998-2007 Alkoholikuolemat Päihdehuoltolaitoksissa

Lisätiedot

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn?

Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? Uudesta lainsäädännöstä uusia eväitä päihdehaittojen ehkäisyyn? - Johdanto: Alkoholin ja tupakan merkitys kansanterveydelle - Vireillä olevat lakiuudistukset ovat suuri mahdollisuus - Tavoitteena on, että

Lisätiedot

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu

Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Tätä mieltä suomalaiset oikeasti ovat alkoholin vapauttamisesta Kuka kaipaa alkoholin vapauttamista? #KenenEtu Kenen etu? Alkoholin saatavuuden lisäämistä perustellaan usein paitsi alkoholielinkeinon näkökulmilla,

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä?

Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Koskevatko juomisen riskit vain pientä vähemmistöä? Pia Mäkelä 18.9.2012 Vain pieni vähemmistö? 1 Esityksen kulku Tutkimustuloksia alkoholinkäytön aiheuttamien haittojen jakautumisesta yleensä. Koskevatko

Lisätiedot

"Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "

Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön "Minä siivet selkääni saan ja pyllyyni pitkän pyrstön " Mitä suomalainen humala on tänään? Ajankohtaista alkoholihaittojen ehkäisystä ja hoidosta ja päihdetyön koulutuksesta Marjaliisa Havio Stakes erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa

Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Tapaturmapotilaiden puhalluttaminen ensiavussa ei vain tapaturmien hoitoa Aluekoordinaattori Anne Heikkilä Etelä- Kymenlaakso anne.heikkila@kotka.fi 13.9.2011 pro gradu tutkimus aiheesta Tutkimus suoritettiin

Lisätiedot

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin

Alkoholi. lisää syövän vaaraa. Niillä, jotka kuluttavat säännöllisesi neljä alkoholiannosta päivässä, on. Alkoholi voi aiheuttaa ainakin Alkoholi lisää syövän vaaraa Alkoholi on yksi merkittävimmistä elintapoihin liittyvistä syöpäriskeistä. Mitä enemmän alkoholia käyttää, sitä suurempi on riski sairastua syöpään. Myös kohtuullinen alkoholinkäyttö

Lisätiedot

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa

Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Alkoholi ja iäkkäät Suomessa Salme Ahlström & Pia Mäkelä Ikääntyvien alkoholin käyttö on viime aikoina ollut paljon esillä julkisuudessa. Omaiset ovat olleet huolissaan ja kaivanneet ohjeita, miten iäkkäiden

Lisätiedot

Alkoholiohjelma ja mini-interventio

Alkoholiohjelma ja mini-interventio Alkoholiohjelma ja mini-interventio PUHU JA PUUTU Mini-interventio alkoholin riskikäytön ennaltaehkäisyssä Oulu 21.10.2011 24.10.2011 1 Alkoholiohjelman tavoitteet Alkoholin aiheuttamia haittoja lasten

Lisätiedot

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu

Ikäihmisten päihdetyö Marika Liehu Terveelle, yli 65-vuotiaalle Riskirajat suositellaan enintään 7 annosta viikossa, joista 2 annosta päivässä. Sairaalle ja vahvoja lääkkeitä käyttäville suositus on vieläkin pienempi. Ikäihmisten päihdetyö

Lisätiedot

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2007 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin.

Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Panimo- ja virvoitusjuomateollisuus ry kannattaa esitettyjä muutoksia alkoholilakiin. Hallituksen esityksellä uudeksi alkoholilaiksi on positiivinen kansantaloudellinen vaikutus koko panimoalan arvoketjuun

Lisätiedot

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi.

ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS. Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. ONNISTUNUT ALKOHOLIPOLITIIKKA ON SUOMELLE MAHDOLLISUUS Lukuja ja tietoa kulttuurin muuttamisen tueksi. KYSYMYS ON MEISTÄ KAIKISTA Alkoholin sääntelyä vastustetaan usein sillä perusteella, ettei ole oikein

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa?

Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Pia Mäkelä Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Onko riippuvuusnäkökulmalla sijaa yhteiskuntatieteellisessä päihdetutkimuksessa? Eli: Miksi kansanterveysnäkökulmassa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2013 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2013 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus

ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET. Levin kevätseminaari Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus ALKOHOLIOHJELMAN KUMPPANUUSSOPIMUKSET Levin kevätseminaari 24.4.2009 Aluekoordinaattori Sanna Ylitalo Lapin lääninhallitus KUMPPANUUSOHJELMA Alkoholihaittojen ehkäisy ja vähentäminen edellyttää laaja-alaista

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti

Alkoholijuomien matkustajatuonti TILASTORAPORTTI Statistikrapport Statistical report Alkoholijuomien matkustajatuonti 2014 Resandeinförseln av alkoholdrycker 2014 Esa Österberg +358 29 524 7018 esa.osterberg@thl.fi Tuomo Varis +358 29

Lisätiedot

Alkoholilain muutoksen seuranta

Alkoholilain muutoksen seuranta Alkoholilain muutoksen seuranta Vähittäiskulutuksen ja -myynnin muutokset tammi elokuu 2017/2018 Pasi Holm ja Juho Tyynilä Marraskuu 2018 Selvityksen tavoite ja tausta Vuonna 2018 tuli voimaan alkoholilain

Lisätiedot

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

VÄHENNÄ VÄHÄSEN. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 VÄHENNÄ VÄHÄSEN Opas alkoholinkäytön vähentäjälle SISÄLLYS Onko sinulla syytä muutokseen?... 3 Alkoholin ongelmakäytön muodot... 4 Tee tilannearvio... 5 Arvioi käyttämiäsi määriä annoksina... 6 Esimerkkejä

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista TASKUMATTI 2008 Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 11 100 %:n alkoholina,litraa/asukas 10 9 Tilastoimaton kulutus 8 7 6 5 4 Tilastoitu kulutus 3 2 1 0 1960 1970 1980 1990 2000 Lukijalle Taskumatti

Lisätiedot

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.

Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Alkoholiolojen kehitys Vuonna 2010 alkoholijuomien kokonaiskulutus väheni noin kaksi prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. - 3:na vuotena peräkkäin suotuisa kehitys ( 2009-2011) Alkoholia kulutettiin

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017) 18 2017 30.5.2017 Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2016 huhtikuu 2017) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 79,4 miljoonaa litraa alkoholijuomia vuonna 2016. Sataprosenttiseksi

Lisätiedot

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista

TASKUMATTI. Tilastotietoa alkoholista ja huumeista 2004 TASKUMATTI Tilastotietoa alkoholista ja huumeista SISÄLLYS: Alkoholijuomien kulutus Suomessa vuonna 2003 100....%:n.... alkoholina........ asukasta........ kohden........................ 4. Alkoholijuomien.............

Lisätiedot

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet

Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet Ensihoitajan vastuut, velvollisuudet ja oikeudet SEHL:n opintopäivät 7.-8.4.2017 Jenna Uusitalo Väitöskirjatutkija, Helsingin yliopisto Jenna.uusitalo@helsinki.fi Sisältö 1. Vastuun ja velvollisuuden

Lisätiedot

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään?

Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Lainsäädäntö ja ohjelmatyö päihdehaittojen ehkäisyn tukena Mistä tähän on tultu ja minne tästä mennään? Ismo Tuominen 11/2014 PM Kataisen hallitusohjelma Jatketaan valtakunnallista alkoholiohjelmaa, jonka

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano

Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Pohjanmaa hanke ja Alkoholiohjelman kumppanuus ja alueellinen toimeenpano Matti Kaivosoja LT, ylilääkäri projektijohtaja, Pohjanmaa hanke Alkoholiohjelman toimintalinjat Vanhempien alkoholinkäytön aiheuttamien

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2013 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2014 TNS Gallup TNS 2014 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle

Vähennä vähäsen. Opas alkoholinkäytön vähentäjälle Vähennä vähäsen Opas alkoholinkäytön vähentäjälle 1 Sisältö Tee tilannearvio 4 Mittayksikkönä annos 6 Riskirajat 8 Vähentää vai lopettaa? 12 Kun haluat vähentää 16 Annospäiväkirja 18 Tämä opas on tarkoitettu

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja.

Suurkuluttaja. havaita alkoholin riskikäyttö varhain, ennen siitä aiheutuvia fyysisiä, psyykkisiä ja sosiaalisia haittoja. Luennon sisältö Milloin alkoholinkulutus on ongelma Alkoholin käytön epidemiologiaa Alkoholin riskikäyttö Mini-interventio Suomalainen juomiskulttuuri Alkoholiriippuvuuden diagnostiikka Solja Niemelä Päihdelääketieteen

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet

Lukulattia. Tavoite. Huom! Nuoret pystyvät tekemään harjoitteen myös keskenään ohjatusti. Tarvikkeet Lukulattia Tavoite Tuoda esille faktatietoa riskitekijöistä, jotka vaikuttavat vapaa-ajan ja liikenteen tapaturmien taustalla (ml. alkoholi ja muut päihteet). Samalla pohditaan, miten jokainen omilla valinnoillaan

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa

WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa WHO:n globaalit kroonisten tautien ehkäisyn tavoitteet ja niiden toteutuminen Suomessa Erkki Vartiainen, professori, Terveysosaston johtaja 11.10.2016 1 WHO:n globaalit tavoitteet 1. 25% lasku kuolleisuudessa

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) 7/2015 6.10.2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (syyskuu 2014 elokuu 2015) Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta 71 miljoonaa litraa alkoholijuomia syyskuun 2014 ja elokuun 2015 välillä

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko? Juuri tänään Kohtaa sairaus nimeltä alkoholismi Riippuvuussairauden käsite Sairauden eteneminen ihmisen käytöksenä Tunnistamisen mahdollisuudet ja mahdottomuudet

Lisätiedot

Näin meillä Tampereella nääs

Näin meillä Tampereella nääs Näin meillä Tampereella nääs suunnittelupäällikkö Maritta Närhi Saman katon alla Sorilla - poliisi - seutukunnallinen sosiaalipäivystys vuodesta 1995 - syyskuusta 2013 alkaen Selkis eli seutukunnallinen

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja

Lisätiedot

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana

Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa. Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Työterveyshuolto avainasemassa päihteidenkäytön puheeksi otossa Työterveyshuollon palvelujohtaja, alueylilääkäri Sinikka Haakana Ehkäisevä päihdetyö työterveyshuollossa Alkoholihaittojen ehkäisy edellyttää

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015)

Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015) 3/2015 Alkoholijuomien matkustajatuonti (toukokuu 2014 huhtikuu 2015) 11.6.2015 Päälöydökset Suomalaiset matkustajat toivat ulkomailta noin 78 miljoonaa litraa alkoholijuomia toukokuun 2014 ja huhtikuun

Lisätiedot

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA

ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Tiedosta hyvinvointia 1 ALKOHOLIN OSTAMINEN ALAIKÄISILLE VÄKIVALTANA Salme Ahlström Tutkimusprofessori Alkoholi- ja huumetutkimus STAKES Päihdetiedotusseminaari "Päihteet ja väkivalta" Finnish-German Media

Lisätiedot

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995

FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD1231 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1995 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Valtioneuvoston periaatepäätös

Valtioneuvoston periaatepäätös Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2003:6 Valtioneuvoston periaatepäätös alkoholipolitiikan linjauksista SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2003 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1408-X Painosmäärä:

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ

LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ LAKI EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN JÄRJESTÄMISESTÄ Ehkäisevän päihdetyön, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ja lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn toimijoiden yhteistyöpäivä 17.11.2015 /ESavi Orientaatioksi..

Lisätiedot

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa?

Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Pakka-toimintamallin esittely Mistä kyse ja miksi Pakka kannattaa? Moniammatilliset toimintamallit tutuiksi! -road show 26.3.2014, Rovaniemi Kehittämispäällikkö Jaana Markkula Alkoholiohjelma, Terveyden

Lisätiedot

55% nuorista hyväksyy kuitenkin ikäistensä alkoholin käytön vähäisissä määrin.

55% nuorista hyväksyy kuitenkin ikäistensä alkoholin käytön vähäisissä määrin. TOSITIETOA ALKOHOLI MIKSI IHMISET JUOVAT? Alkoholi liittyy kulttuurissamme monella tavoin sosiaaliseen vuorovaikutukseen ja yhteisöllisyyteen. Se täydentää hyvää ateriaa, juhlistaa ja rentouttaa. Samalla

Lisätiedot

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016

Alkoholin saatavuus ja haitat 2016 Sakari Nurmela Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimukseen vastanneet edustavat maamme 15-74-vuotiaista väestöä (pl. Ahvenanmaan maakunnassa asuvat). Kyselyyn vastasi 1.011

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017)

Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017) 32 2017 26.9.2017 Alkoholijuomien matkustajatuontikysely (syyskuu 2016 elokuu 2017) Päälöydökset Sataprosenttiseksi alkoholiksi muunnettuna määrä oli 7,5 miljoonaa litraa. Suomalaiset matkustajat toivat

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ja WHO:n suositukset alkoholitapaturmien ehkäisyyn Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin!

Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Rovaniemi 13.11. 2009 Hyvää matkaa, ehjänä kotiin! Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi - Koulutusta - Julkaisuja - Telma -Verkkopalvelut: www.ttk.fi, www.nolla.fi

Lisätiedot

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä?

Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Mitä suomalainen työelämä menettää alkoholinkäytön myötä? Timo Leino, dos. ylilääkäri Eläke-Fennia ratkaisutoiminta ja työkyvyttömyysriskinhallinta palvelut 31.5.2012, Päihdetiedotusseminaari 2012 2 Alkoholin

Lisätiedot

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa

Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Yhteistyö terveydenhuollon päivystyksen kanssa Sosiaalipäivystys osana uudistuvaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa Valtion virastotalo, Turku 26.4.2017 Lääkintöneuvos, STM 1 9.5.2017 Päivystyksen ja erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 1 Yli 65-vuotias ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90 85 80 Mittari alkoholin käytön itsearviointiin 75 70 65 2 Tämän mittarin tarkoituksena on auttaa Sinua arvioimaan alkoholin käyttöäsi. Alkoholin käyttöä olisi

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnassa Tuula Sundman osastopäällikkö EHYT ry ELÄMÄNILOA JA HYVINVOINTIA Ilman päihdeja pelihaittoja JOKAINEN MEISTÄ RAKENTAA SUOMALAISTA PÄIHDEKULTTUURIA

Lisätiedot

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ

IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Päihdelääketieteen päivät 2019 IÄKÄS ALKOHOLIN KÄYTTÄJÄ PÄIVYSTYKSESSÄ Juha Valli ylilääkäri, anestesiologian ja akuuttilääketieteen erikoislääkäri Hyvinkää Akuutti, HUS IKÄÄNTYNEIDEN PÄIVYSTYSKÄYNNIT

Lisätiedot

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test)

Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Alkoholin puheeksi ottaminen Audit koulutus ( Alcohol User Disorders Identification Test) Yksilönvapauden ihanne, joka on liberaalin länsimaisen yhteiskunnanperusta, edellyttää toteutuakseen tietoa yksilön

Lisätiedot

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code SFS-ISO sertifioitu

Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code SFS-ISO sertifioitu Alkoholijuomien matkustajatuonti vuonna 2016 Kantar TNS 2016 Kotipaikka/Domicile Espoo Y-tunnus/Company code 0114300-3 SFS-ISO 20252 -sertifioitu Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusasetelma Seuraavassa

Lisätiedot