SAVITAIPALEEN KUNTA LOMITUSPALVELUJEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SAVITAIPALEEN KUNTA LOMITUSPALVELUJEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalla 01.01.2015 31.12.2016"

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus 1.2 Tavoite 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio 2.2 Yhteistoimintaryhmä 2.3 Lomitustoiminnan kuvaus 2.4 Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset riskit Fyysiset riskit Henkinen kuormitus Yksintyöskentely 3. Sairaus poissaolot 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen 3.2 Tilakartoitukset 1..3 Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen 1..4 Työviihtyvyyden lisääminen 4. Tavoitteiden toteuttaminen 4.1 Keinot 4.2 Aikataulut 4.3 Tehtävät ja vastuut 4.4 Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely 5. Seuranta

2 1. Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus 1.2 Tavoite Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä työntekijöitä varten sekä hankkia sellaisia tietoja, koulutusta ja ohjausta, jota tarvitaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä vähentää tapaturmia, ammattitauteja ja sairastuvuutta. Työturvallisuustoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittuvuuteen ja työpaikkojen henkilösuhteisiin. Työsuojelu on osa toimintojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoiva, omaa työtään ja työyhteisöään sekä itseään arvostava työntekijä on aktiivinen ja motivoitunut antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen yhteisönsä hyväksi. Lomitustyön työsuojelulla tavoitetaan lomitushenkilöstön lisäksi pääosa koko siitä maatalousväestöstä, jolle työsuojelupalvelut ja työsuojelun edistäminen erityisesti on tarpeen. * Työsuojelun tavoitteena on lomittajien työskentelyolosuhteiden, työssä viihtyvyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen. * Työn laadun ja tehokkuuden lisääminen. * Yhteistyön kehittäminen työnantajan, työntekijöiden, lomansaajien, työterveyshuollon, työsuojelupiirin sekä muiden sidosryhmien kesken. 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on osa koko kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. Lomituspalveluilla, sen muusta kunnan toiminnasta poikkeavan luonteen johdosta, tulee kuitenkin olla myös oma työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelmaan kuuluu etäisinkin lomitettava tila, koska se on lomittajan työn tekemispaikka. Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelman tavoite ja toiminta-ajatus on yhtenäinen kunnan tavoitteen ja toiminta-ajatuksen kanssa.

3 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio Savitaipaleen kunta on alkaen Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti toiminut Lappeenrannan kaupungin ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien maatalousyrittäjien lomituspalveluja järjestävänä paikallisyksikkönä. Kunnan organisaatiossa lomituspalvelut kuuluvat hallinto- ja sivistysosastoon ja siellä taloustoimiston alaisuuteen. Hallinto-osaston osastopäällikkö / Lomituspalvelujen esimies Hallintojohtaja Virpi Myllyharju Paikallisyksikön vastuuhenkilönä toimii, puh Lomituspalvelujohtajan viransijaisena toimii toimistosihteeri Tuula Peräkasari, puh Johtavat maatalouslomittajat Eija Litmanen, puh Pia Rapi, puh Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen järjestämisen seurantaa varten on perustettu lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on * Toimia lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä * Seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu * Yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä * Edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa * Tiedon välittäminen

4 Yhteistoimintaryhmän kokoonkutsujana ja muistion pitäjänä toimii. Kokouksista tehdään muistio, joka jaetaan kaikille osanottajille ja tiedoksi kunnanhallitukselle. (Yhteistoimintaryhmän kokoonpano liitteenä). 2.3 Lomitustoiminnan kuvaus Vuonna 2013 on vuosilomaan oikeutettuja tiloja 200 ja yrittäjiä 303, joista itse järjestetyn lomituksen on valinnut 6 tilaa ja 13 yrittäjää. (Tilastotieto ) 1..3 Riskikartoitus Työskentelytilat Työskentelytilat ovat usein täynnä ylimääräistä tavaraa, lattiat liukkaat ja kulkuväylät ahtaat. Tästä aiheutuu liukastumisia ja kompastumisia. Varauloskäynnit on saatettu tukkia esim. rehupaaleilla ja ulko-ovet pöngätty kiinni ulkopuolelta. Toimenpiteet: pyrittävä pitämään siisteinä varauloskäynnit vapaina ylimääräisestä tavarasta valaistus, palaneet lamput vaihdettava, kupujen yms. puhtaana pito, ulkovalaistus kuntoon ilmanvaihtokoneisto huollettava säännöllisesti, tuuletusluukut tarkistettava sähkölaitteiden turvallisuus tarkastettava ensiapuvälineiden sijainti oltava tiedossa ensisammutusvälineiden sijainti tiedossa yrittäjän varahenkilön yhteystiedot ongelmatilanteiden varalle tiedossa lomittajan käyttämät koneet ja laitteet oltava kunnossa ja huolto-ohjeet saatavilla navetan vintin kaikki aukot luukut näytettävä työntekijälle Eläimet Eläinten aiheuttamat vaarat ja riskit ovat iskuja, puristuksia, kolhuja. Aiheuttavat kivuliaita vammoja eripuolille kehoa. Sairauslomat näiden vammojen johdosta ovat yleisiä ja usein pitkiäkin. Antibiootilla hoidetun lehmän maito ei kelpaa jatkojalostukseen. Jos antibioottia joutuu tankkimaidon sekaan, on taloudellinen tappio huomattava. Eläinten puutteellinen merkintä aiheuttaa lomittajalle henkistä stressiä ja työnantajalle kuluja vahingon korvaamisesta vastuuvakuutuksesta. Toimenpiteet: vaaralliset eläimet merkittävä selkeästi käytettävä turvasaappaita lypsyohjeet kirjallisina ja merkittävä huolellisesti esim. antibioottilehmät kirjalliset työohjeet

5 2.4.2 Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja desinfiointiaineet Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttö on maataloudessa hyvin runsasta, erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Käytettäessä niitä voi joutua elimistöön kolmea eri tietä: - hengitysteiden - ihon ruoansulatuskanavan kautta aineet säilytettävä ehdottomasti alkuperäispakkauksissa käytettävä hengityssuojainta sopivat suojakäsineet tuoteturvallisuus-seloste saatavilla Säilöntäaineet Rehun säilöntään ja hapanjuoman valmistukseen käytetään happopohjaisia säilöntä-aineita. Ne ovat voimakkaasti ärsyttäviä, jos niitä joutuu iholle tai limakalvoille. aineet säilytettävä ehdottomasti alkuperäispakkauksissa käytettävä haponkestäviä suojakäsineitä käytettävä hengityssuojainta suojalasit noudatettava erityistä varovaisuutta roiskeiden varalta Eläinten lääkkeet lääkkeet säilytettävä alkuperäispakkauksissa samassa paikassa käytetyt neulat on hävitettävä välittömästi noudatettava erityistä varovaisuutta lääkkeitä käsiteltäessä Fysikaaliset vaaratekijät Melu Maataloustyö on melun suhteen samanlaista kuin mikä tahansa teollisuustyö. Työympäristössä on paljon meluavia koneita ja eläimiä. Melu aiheuttaa jatkuvasti ammattitauteja niin lomittajille kuin yrittäjillekin. Lievempien meluvammojen tai -haittojen määrä on ammattitauteihin verrattuna moninkertainen. Käytettävä kuulosuojaimia. Valaistus Valo on tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Hyvä valaistus lisää ihmisten ja

6 eläinten viihtyvyyttä. Hyvin valaistut paikat on helppo pitää puhtaina, mikä merkitsee korkeatasoista hygieniaa ja tuottavuutta. Huono valaistus lisää helposti epäjärjestystä ja epäsiisteyttä sekä lisää tapaturmariskiä. Otsalamppu pimeässä kulkemista varten. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa haitalliset kaasut ja kosteus sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Samalla ilmanvaihdon tulee kuitenkin tapahtua siten, että sisäilmasto pysyy lämpötilaltaan sopivana eikä haitallista vetoa esiinny. Monissa karjasuojissa on talvella ongelmana kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää, lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi. Ilman tulo- ja poistoaukkojen mitoitus ja sijoitus on verrattain harvoin täysin onnistunut, koska usein karjasuojissa on haitallista vetoa, sopimaton lämpötila tai haitallisia kaasupitoisuuksia. Maatalouspölyt Tuotantorakennuksen ilmassa on ruokinta- ja lypsyaikaan monenlaista pölyä, mm. heinäpölyä, rehupölyä, karvoja, hilsettä, homepölyä, bakteereita. Pääasialliset homepölylähteet maataloustyöympäristössä ovat heinä, vilja, pehkut ja hake. Lomittaja altistuu homepölylle pääasiassa seuraavissa työvaiheissa: 1) varastoissa heinän, pehkujen tai viljan siirron ja viljan jauhatuksen yhteydessä ja 2) navetassa eläimiä ruokittaessa ja kuivitettaessa. Käytettävä hengityssuojainta, vältettävä homeisten paalien yms. turhaa pöllyttämistä Ergonomiset riskit Lomittajan työssä on useita eri työvaiheita. Niihin sisältyy monipuolista fyysistä kuormitusta. Jos fyysinen kuormitus työssä vastaa työntekijän ominaisuuksia ja toimintakykyä, kuormittuminen on vaaratonta ja jopa tarpeellista. Lomittajan työssä on kuitenkin sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia työvaiheita. Tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat esimerkiksi hankalat työasennot, samana toistuvat työliikkeet ja raskaiden taakkojen käsittely. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, kun tehdään liikkuvaa työtä ja suuret lihasryhmät työskentelevät. Tällaista työtä sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (säilörehun irroitus ja jako). kiinnitettävä huomiota oikeisiin nostotekniikoihin käytettävä apuvälineitä esim nokkakärrit kiinnitettävä huomiota työvälineiden kuntoon ja mitoitukseen

7 pyrittävä muuttamaan työasentoja jatkuvaa toistoa vaativassa työvaiheessa taukojumppa mahdollisuuksien mukaan Henkinen kuormitus Työn sisältö vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon ja tehokkuuteen. Haasteellinen, vaihteleva ja olemassa olevien valmiuksien käyttöä edellyttävä työ ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ongelmia puolestaan aiheuttaa niin laadullinen alikuin ylikuormituskin. Laadullisesti alikuormittavia ovat yksipuoliset, pääasiassa havainto- ja motoristen toimintojen varassa suoritettavat työt, jotka eivät edellytä esimerkiksi harkintaa ja päätöksentekoa. Yksittäinen ihminen voi kokea työnsä laadullisesti alikuormittavaksi myös silloin, jos työ ei enää tarjoa haasteita, kun hän osaa jo kaiken, kokee pysyvänsä paikallaan tai peräti taantuvansa ammatillisesti työssään. Laadullinen ylikuormitus syntyy kun työn vaatimukset ovat liialliset ylittäen ihmisen voimavarat. Esimerkiksi muutokset työssä saattavat tilapäisesti johtaa laadulliseen ylikuormittumiseen. Muutoksiin sisältyy kuitenkin usein juuri niitä haasteita, joita ihmi- nen tarvitsee kehittyäkseen. Niitä ei voida pitää haitallisina, jos tarjolla on keinoja saavuttaa uusia vaatimuksia vastaava ammattitaito. Työn määrä on olennainen kuormitustekijä kaikessa työssä. Määrällistä alikuormitusta esiintyy tehtävissä, jotka edellyttävät työntekijän jatkuvaa läsnäoloa, mutta varsinaista tekemistä on vain ajoittain. Määrällinen ylikuormitus eli kiire on hyvinkin monista eri tekijöistä johtuva ongelma. Usein kiire liittyy työn ajallisen järjestämisen ongelmiin. Työt kasaantuvat tiettyihin kellon- tai vuodenaikoihin. Erityisen hankalaksi kiire koetaan silloin, kun kiireen koetaan heikentävän työn laatua. Vastuu kuormittaa. Ongelmatilanteissa varsinkin, jos tilan väkeä ei ole paikalla ja täytyy päättää, mitä tehdään. Ihmissuhteet koetaan monesti tärkeimmiksi ongelmiksi työpaikalla. Sosiaalinen ilmapiiri häiriintyy joskus vaikeiden persoonallisuuksien tai toisistaan poikkeavien, tiukkojen asenteiden vuoksi. huolehdittava siitä, että työntekijän ammattitaito ja fyysiset ominaisuudet vastaavat lomitettavan tilan tarpeita ongelmatilanteet tulee selvittää esimiehen kanssa välittömästi

8 esimiehen kanssa ilmenevät ongelmat tulee selvittää mieluiten ulkopuolisen henkilön avulla Yksintyöskentely Lomitustyössä tapaturman vaara on suuri. Jos tilalla ei ole ketään paikalla, saattaa hätätilanteissa avun saaminen olla vaikeaa. Lomituspalvelujen viikonloppupäivystys on omalta osaltaan helpottamassa avun saantia alkaen lomituspalveluissa on siirrytty vakinaisten maatalouslomittajien kohdalla mobiili-järjestelmään. Maatalouslomittajat ovat saaneet käyttöönsä gsm-puhelimen. He ilmoittavat tekstivieteillä työvuorojen aloittamisen ja lopettamisen. vältettävä turhien riskien ottamista työohjeita noudatettava erityisen tarkasti esimiehen lisäksi tulisi olla joku henkilö, joka tietää missä työntekijä on töissä kännykkä taskussa 3. Sairaus poissaolot Maatalouslomittajilla on ollut sairaus poissaoloja aj yhteensä 1542 kalenteripäivää, joista sairauden johdosta 1455 päivää ja työtapaturman johdosta 87 päivää. Tapahtumailmoitus Maatalouslomittajat täyttävät lomakkeen läheltä piti tilanteen kohteeksi joutumisesta. Lomake palautetaan lomatoimistolle josta ne edelleen toimitetaan työsuojelupäällikölle. 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Sairaus poissaolopäivien väheneminen noin kahteen viikkoon lomittajaa kohti ja työtapaturmien väheneminen kahteen tapaturmaan kalenterivuodessa. 3.2 Tilakartoitukset / Palvelusuunnitelmat

9 Tilakartoitukset / palvelusuunnitelmat tehdään jokaiselle tilalle, joissa kunnan maatalouslomittajat työskentelevät. Tilakartoituksen apuvälineenä käytetään lomitusnetistä tulostettavaa tilakäyntilomaketta ja tilakäyntikertomusta Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Jokaisen lomittajan ammattitaitoa arvioidaan ja sen pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. 3.4 Työviihtyvyyden lisääminen Tilakartoitusten avulla pyritään työturvallisuuden parantamisen ohella lisäämään myös työolojen viihtyisyyttä. Työvuorot pyritään järjestämään mahdollisimman tasaisesti ja hyvissä ajoin. Lisäksi pyritään ottamaan huomioon lomittajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja tilojen tarpeet, oikea lomittaja oikealle tilalle, oikeaan aikaan. Työvuoroluetteloon ei tehdä muutoksia. Työnohjauspalavereja ja kehityskeskusteluja järjestetään säännöllisin väliajoin. Näissä tilaisuuksissa annetaan palautetta puolin ja toisin. 4. Tavoitteiden toteuttaminen 4.1 Keinot Yleistä Terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä ovat riittävä uni, lepo ja rentoutuminen sekä suotuisat elin- ja työolot. Myös monipuolinen ravinto, sopiva ruumiillinen rasitus ja taudinaiheuttajien vähentäminen henkilökohtaisen hygienian avulla parantavat elimis- tön toimintaedellytyksiä. Lomittajan vastuu työssä Maatalouslomittajan vastuu työssä voidaan rinnastaa työntekijän vastuuseen. Työn itsenäisestä luonteesta johtuen korostuvat ammattitaito ja hyvä työnopastus. Lomittajan on suoritettava työt annettujen ohjeiden mukaisesti. Häneltä edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta työssä. Toimimalla tietoisesti vasten annettuja ohjeita lomittaja vastaa mahdollisista seurauksista ja korvauksista henkilökohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus Kun lomittaja havaitsee vian tai puutteellisuuden koneissa, laitteissa, työoloissa tai työmenetelmissä, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi yrittäjälle ja / tai omalle

10 esimiehelleen. Ilmoituksen perusteella tiedon vastaanottaja antaa uudet työohjeet tai vastuu tilanteesta siirtyy hänelle. Jos vika tai puutteellisuus aiheuttaa vakavaa vaaraa lomittajalle, hänellä on oikeus pidättäytyä kyseisestä työstä. Henkilön suojainten käyttö Koska työnantaja eli kunta voi vain rajoitetusti vaikuttaa varsinaisen työympäristön turvallisuuteen lomitustöissä, on tärkeää että lomittajalla on käytössä tarvittavat henkilönsuojaimet. Lomittaja on myös velvollinen käyttämään suojainta, jos työ sitä edellyttää. Näin toimien hän huolehtii omasta turvallisuudestaan ja terveydestään lomitustyössä. Henkilönsuojaimia ovat mm. kuulonsuojain hengityksensuojain suojakäsineet turvajalkineet suojavaatetus Työvaatetus Lomittaja on velvollinen käyttämään asiallista työvaatetusta työtehtävissään. Asiallisella työvaatetuksella tarkoitetaan esimerkiksi lämmintä pukeutumista, kun tehdään ulkotyötä talviolosuhteissa työhön soveltuvien työjalkineiden ja päähineiden käyttöä työhön soveltuvaa työasua ( esimerkiksi työskenneltäessä pyörivien ja liikkuvien koneenosien läheisyydessä vaarana ovat löysät hihat, haalarinlahkeet ja työtakin helma) Työvaatetukseen tulee kiinnittää huomiota oman työmukavuuden ja työviihtyvyyden vuoksi. Vaatetuksessa tulee ottaa huomioon myös työasentojen monipuolisuus, joten vaatteiden tulee olla reilun kokoisia. Materiaalin on hyvä olla tiivistä ja mieluiten likaa hylkivää. Alkoholi ja muut päihteet Alkoholin liiallinen käyttö on tapaturma- ja terveysongelma työelämässä. Tutkimusten mukaan tiedetään esim. että riski vammautua kaatumisen johdosta lisääntyy, kun veren alkoholipitoisuus lisääntyy. Tapaturmien lisäksi alkoholi aiheuttaa poissaoloja työstä sekä virheellisiä työsuorituksia. Alkoholin runsas käyttö lisää myös sairastavuutta. Terveystarkastukset Lomittaja on velvollinen käymään työhöntulotarkastuksessa ja määräaikaisissa työterveystarkastuksissa, josta työterveyshuolto toimittaa hänelle kutsun, toisaalta työterveyshuolto on nähtävä työntekijän oikeudeksi ja työnantajan velvollisuudeksi.

11 Liikunta Omaa kuntoaan jokainen voi kohottaa säännöllisellä liikunnan harrastamisella. Vaikka lomittajan työ sisältää monipuolista ruumiillista kuormitusta, se ei riitä korvaamaan vapaa-ajan liikuntaharrastusta. Liikunnan harrastamisella on monia myönteisiä vaikutuksia elimistöön. Liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti ja minuuttia (vähintään kolme kertaa viikossa) kerrallaan. Yleiskuntoa kohottavat sellaiset liikuntalajit, joissa suuret lihasryhmät työskentelevät pitkään. Tällaisia lajeja ovat esim. kävely, juoksu, pyöräily, uinti ja hiihto. Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa kohottavat esim. voimistelu, uinti, vesivoimistelu ja kuntosalityöskentely. Jokaisen tulisi löytää itselleen sellainen liikuntamuoto, josta itse nauttii ja jonka parissa rentoutuu. Elpyminen Työn lomassa voidaan toteuttaa myös elpymisliikuntaa. Työtä tauottamalla ja taukojen aikaisilla elpymisliikkeillä lomittaja voi vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta. Elpymisliikkeiden tulisi kohdistua niihin kehonosiin, jotka kuormittuvat työssä eniten. Elpymisliikunta vilkastuttaa lihasten verenkiertoa. Vapaa-ajan harrastukset Vapaa-aika ja harrastukset ovat vastapaino työlle. Kiinnostavien asioiden harrastamiseen on nykyisin hyvät mahdollisuudet. Vapaapäivät ja vuosiloma-ajat tulee saada viettää ajallaan Aikataulut Tilakartoitukset / Palvelusuunnitelmat Palvelusuunnitelmat on tehty jokaiselle lomituspalvelu asiakastilalle v loppuun mennessä.palvelusuunnitelmat päivitetään 3 vuoden välein ja tarvittaessa. Tilojen olosuhdetarkastuksia pyritään tekemään joka kolmas vuosi. Koulutus Jokaiselle lomittajalle järjestetään tarpeen mukaan täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työkokoukset, retket ym. virkistystoiminta Työkokouksia järjestetään n. 2 kpl/vuosi. Työkokouspäivän yhteyteen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan liikunnallista tyky-toimintaa Tehtävät ja vastuut Lomituspalvelujohtaja Lomituspalvelujohtaja vastaa mm. siitä, että työsuojelun toimintaohjelmassa sovitut tavoitteet sisällytetään lomituspalvelujen budjettiin.

12 Huolehtii maatalouslomittajien koulutustarpeista, tiedottamisesta, toimii yhteistyössä yrittäjien, muiden kunnan toimi- ja hallintoalojen, työterveyshuollon, työsuojelupiirin, eri kuntien, Melan, kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimistosihteeri Toimii n viransijaisena. Hoitaa suoja-asusteiden ja -välineiden tilaukset. Johtava maatalouslomittaja Onnistunut työnjohtaminen vaikuttaa positiivisesti koko lomitustapahtuman onnistumiseen. Johtava maatalouslomittaja valitsee lomituspaikat siten, että maatalouslomittaja mahdollisimman hyvin pärjää tilalla. Tilakäyntien yhteydessä johtava maatalouslomittaja kannustaa myös yrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon jos he eivät ole siihen vielä liittyneet. Yrittää saada lomansaajat näkemään työsuojelun heitä itseään hyödyntävällä tavalla. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö on viljelijälle itselleen sekä lomittajalle mieluisa työskentelypaikka. Maatalouslomittaja Maatalouslomittajan tehtävät ja vastuut on mainittu kohdassa 4.1. Maatalousyrittäjä Maatalousyrittäjä vastaa siitä, että koneet, välineet, laitteet ja aineet luovutettaessa ovat turvallisia. Lisäksi hän vastaa siitä, että lomittaja on saanut tarpeelliset ohjeet niiden käytöstä ja että lomittajalla on tarvittaessa käytettävissään asianmukaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Työnopastus ja ohjausvelvollisuus. Työterveyshuolto Maatalouslomittajat (vakituiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset sijaiset) kuuluvat kunnan työterveyshuoltoon. Savitaipaleen kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Etelä-Karjalan Työkunta Oy:ltä. Ostetut palvelut ovat sisällöltään Savitaipaleen kunnan työterveyshuoltosuunnitelman mukaiset Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely Savitaipaleen kunnan työsuojelun toimintaohjelmaan on kirjattu koko kunnan työsuojeluorganisaatio. Ko. ohjelma sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ovat maatalouslomittajien nähtävissä lomatoimistolla.

13 4. Seuranta Lomituspalveluiden henkilökunta seuraa tavoitteiden toteutumista ja arvioi keinojen tehokkuutta jatkuvasti. Toimintasuunnitelma on voimassa 2 vuotta kerrallaan. Savitaipale

Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1. Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle

Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1. Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle Maatalouslomituksen työsuojelun toimintaohjelma LIITE 1 Ypäjän kunta MAATALOUSLOMITUKSEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalle 1.1.2017 31.12.2018 Sisällysluettelo 1. Yleistä Työsuojelun toiminta-ajatus Tavoite

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä

HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA. Kaupunginhallituksen hyväksymä HENKISEN KUORMITTUMISEN HALLINTAMALLI RAISION KAUPUNGISSA Kaupunginhallituksen 26.2.2007 hyväksymä 1 2 YLEISTÄ Henkinen hyvinvointi ilmenee työpaikalla monin eri tavoin. Työkykyä edistää ja ylläpitää mm

Lisätiedot

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2014 31.12.2016

YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2014 31.12.2016 Yhttmk 19.02.2014 3 LIITE 1 Kh 25.02.2014 31 LIITE 12 YPÄJÄN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1.1.2014 31.12.2016 28.01.2014 Jouko Käkönen Työsuojelupäällikkö YPÄJÄN KUNTA 2 SISÄLLYS 1. TYÖSUOJELUOHJELMAN

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? Koulun ja päiväkodin sisäilmaongelma monialainen ratkaisu Työsuojeluinsinööri Sirkku Lehtimäki Etelä-Suomen Aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue 1 Työnantajan

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen

Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen OHJE OMA-ARVIOINTILOMAKKEEN KÄYTTÖÖN Merenkulkijan työ: Vaarojen ja haittojen tunnistaminen Tämä lomakksto on tarkoitettu jokaisen merenkulkijan itsensä täytettäväksi. Pyrkimyksenä on löytää työturvallisuuteen

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa

Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Henkinen työsuojelu Pelastuslaitoksissa Saku Sutelainen 20.4. Vierumäki 2 Työhyvinvointi tehdään yhdessä Työhyvinvoinnin edistäminen kuuluu sekä työnantajalle että työntekijöille. Työnantajan on huolehdittava

Lisätiedot

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt

Arvioinnin kohde: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia. Melu. Lämpötila ja ilmanvaihto. Valaistus. Tärinä. Säteilyt FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) VAAROJEN TUNNISTAMINEN Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: TARKISTETTAVAT ASIAT Vaara Ei Ei Tarkennuksia esiintyy vaaraa tietoa Melu F 1. Jatkuva melu F 2. Iskumelu

Lisätiedot

Ergonomia työterveyden edistäjänä

Ergonomia työterveyden edistäjänä Ergonomia työterveyden edistäjänä Työterveyslaitoksen koulutus 2016 Mika Nyberg, TtM, tft, erityisasiantuntija mika.nyberg@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto - Ergonomia Ergonomia on ihmisen

Lisätiedot

Autoalan kysely 2014

Autoalan kysely 2014 Autoalan kysely 2014 Autoalan työsuojelun yhteistoiminnan ja työympäristön riskien vaikuttavuuskysely 2014 1 Toimipaikkanne henkilöstön lukumäärä 100% 80% 60% 51% 40% 32% 20% 17% 0% 1% 1-9 10-20 21-40

Lisätiedot

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo

Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Vanhustyön vastuunkantajat kongressi 15-16.5.2014 Finlandia-talo Henkilökunnan työturvallisuus Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojeluvastuualue, Paula Moilanen 1 Lainsäädännön tavoite Työturvallisuuslain(

Lisätiedot

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta

Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Ennakoiva työturvallisuuskulttuuri psykososiaalisen kuormituksen valvonnan näkökulmasta Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2016 Työsuojelutarkastaja Päivi Laakso Työsuojelun vastuualue, ESAVI Työsuojelun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus. Tredu Hyvinvointi 8.8.2014 Raili Hakala LaatuPeda-projekti Oppaan tarkoitus ja sisältö Turvallisen

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma

Työsuojelun toimintaohjelma Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maatalousalueisiin Työsuojelun toimintaohjelma Luentopäivä 17.3.2010 Yrityspuisto Futuria Sirkka Malkki Työsuojelun toimintaohjelma Perustuu

Lisätiedot

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista?

Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? KOULUN JA PÄIVÄKODIN SISÄILMAONGELMA MONIALAINEN RATKAISU Kuka on vastuussa sisäilmaongelmista? 18.11.2014 Kuopio Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Työsuojelun vastuualue Vastuut

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere III Valtakunnalliset käsityönopetuksen työturvallisuus- koulutuspäivät 19.11.2010 Tampere Antti Posio STM Ajankohtainen työsuojelulainsäädäntö Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa

Lisätiedot

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015

SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 1 Työsuojelu Työsuojelutoimikunta SAVITAIPALEEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2015 Työsuojelupäällikkö Virpi Kallio 2 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Toimipaikka: Savitaipaleen kunta 1. LÄHTÖKOHTA

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla

Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Psykososiaalinen kuormitus työpaikalla Mitä ovat työn psykososiaaliset? Haitallista psykososiaalista kuormitusta voi ilmetä missä tahansa työpaikassa. Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan

Lisätiedot

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi

2.6.2010. Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi 2.6.2010 Eini Hyttinen, ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue eini.hyttinen@avi.fi TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET TYÖSUOJELUN HALLINTA TYÖOLOT KIELTEISET MYÖNTEISET TOIMINNAN

Lisätiedot

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri

Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas. Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Työterveyshuolto ja kuntoutusasiakas Heli Leino Työterveyshuollon ja yleislääketeiteen erikoslääkäri Ylilääkärii Työterveyshuolto tekee työtä työsuhteessa olevien terveyden edistämiseksi, työtapaturmien

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA

TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA TYÖTERVEYSHUOLLON TUKI KUORMITUKSEN HALLINNASSA Minna Pihlajamäki työterveyshuollon erikoislääkäri vastaava työterveyslääkäri Terveystalo Seinäjoki Työterveys Kuormituksen hallinta ja toimintakyvyn ylläpito

Lisätiedot

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla

Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla Kokonaisvaltainen turvallisuuden hallinta työpaikoilla 15.11.2016 1 Työsuojelu strategia 2020 (STM) Kolmikannassa laaditut työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset Tavoitetila - Ammattitautien määrä

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Yrityksille tietoa TTT-asioista

Yrityksille tietoa TTT-asioista Yrityksille tietoa TTT-asioista Työterveyshuolto, työsuojelutoiminta, perehdytys, riskienarviointi ja kemikaalit työpaikalla. 16.11.2010 Mika Valllius 1 Työterveyshuolto Työterveyshuolto Työterveyshuolto

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA HYRYNSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 1 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO... 2 2. TYÖSUOJELUN MÄÄRITELMÄ... 2 3. TYÖSUOJELUTOIMINNAN TAVOITTEET... 2 4. TYÖSUOJELUTOIMENPITEET JA SEURANTA... 2 4.1 Ennakoiva

Lisätiedot

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet

Työvälineet ja -menetelmät E 16. Työkalut, koneet ja laitteet E 17. Käsiteltävät kappaleet E 18. Työpisteen tuet ja apuvälineet ERGONOMIA (E) Yritys: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpiste E 1. Työpisteen siisteys ja järjestelyt E 2. Kulkutiet, uloskäytävät ja pelastustiet E 3. Portaat, tikapuut ja

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia.

Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Onnella vai osaamisella? Työturvallisuus on kaikkien yhteinen asia. Mitä voin yrittäjänä hyötyä? Turvallisuus ei ole stabiili asia, joka voidaan käyttöönottaa tai saavuttaa. Se on luotava ja ansaittava

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5)

Aikaisemmat toimenpiteet. Riskitaso (1-5) 1 VAAROJEN TUNNISTAMINEN Työpaikka: Päiväys: Arvioinnin kohde: Tekijät: FYSIKAALISET VAARATEKIJÄT (F) Melu Jatkuva melu Iskumelu Häiritsevä ääniympäristö Lämpötila ja ilmanvaihto Työpaikan lämpötila Yleisilmanvaihto

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja

2.1 Työsuojelun turvallisuudesta vastaavat henkilöt. Kunnanvirasto Juhani Kylämäkilä kunnanjohtaja LIITE I 1/4 TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUODELLE 2014 1. Työsuojelun toiminta-ajatus Kunnan henkilöstön henkisen ja fyysisen työkyvyn turvaaminen. Työn tuottavuuden ja laadun sekä työviihtyvyyden parantaminen

Lisätiedot

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue

Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Tarkastaja Eini Hyttinen Itä-Suomen aluehallintovirasto työsuojeluvastuualue Koulutus: yhteiskuntatieteiden maisteri (YTM) Työpaikka: ylitarkastajana Itä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueella

Lisätiedot

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle 1 Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle Työsuojelusäännösten soveltaminen oppilaan työhön peruskoulussa Yleisiä iä huomioita it Vanhempi hallitussihteeri Antti Posio, STM 2 Oppilaalla

Lisätiedot

Tiedonkulku ja vuorovaikutus

Tiedonkulku ja vuorovaikutus Tiedonkulku ja vuorovaikutus Työkyky Työn kehittävyys 5 3,20 3,18 4 3,59 3,62 3 3,58 3,12 2 Esimiestyö 3,43 3,32 3,38 1 4,05 397 3,97 4,00 3,23 3,25 3,55 369 3,69 3,60 Ergonomia 3,37 Optimaalinen kuormitus

Lisätiedot

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008

KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 KYSELY TYÖSUOJELUTOIMINNASTA 2008 OHJE KYSELYN TÄYTTÄMISEEN: Käykää ensin läpi koko kysely. Vastatkaa sen jälkeen omaa yhteisöänne koskeviin kysymyksiin. Kyselyssä on yleinen osa, johon pyydetään vastaus

Lisätiedot

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy

Sisäympäristöprosessit HUS:ssa. Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy Sisäympäristöprosessit HUS:ssa Marja Kansikas sisäilma-asiantuntija HUS-Kiinteistöt Oy HUS-Sisäympäristöohjausryhmä v toimii ns. ohjausryhmänä v työryhmä koostuu v HUS-Työsuojelusta v HUS-Työterveyshuollosta

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri

Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri Pk-yritys - Hyvä työnantaja 2014 Työolobarometri 1 Yritysten määrän kehitys 1990-2013 290 000 282635 270 000 266062 263 001263759 266909 262548 250 000 252 815 230 000 210 000 209151 207493 203542 205468

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä

Varhainen tuki, VaTu. - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Varhainen tuki, VaTu - Toimintamalli työkyvyn heiketessä Esityksen materiaali kerätty ja muokattu TyKen aineistosta: ver JPL 12.3.2013 Työturvallisuuslaki Lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja

Lisätiedot

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki

Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017. Saarijärven kaupunki Työsuojelun toimintaohjelma 2014-2017 Saarijärven kaupunki 1. Työsuojelun tavoitteet Työpaikan työsuojelutoiminta perustuu työturvallisuuslakiin (738/2002) sekä lakiin työsuojelun valvonnasta ja työpaikan

Lisätiedot

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus

Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Pelastusalan työturvallisuuskoulutus Työturvallisuuskoulutuksen taustaa (1) Työturvallisuusasiat ovat nousseet pelastusalalla entistä tärkeämmiksi Esikuvana tälle koulutukselle on Työturvallisuuskeskuksen

Lisätiedot

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi

Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Firstbeatin Hyvinvointianalyysi Tuottaa ymmärrettäviä ja yksilöllisiä raportteja, jotka mitattava henkilö saa mukaansa palautetilaisuudessa Erittäin helppo mitattavalle henkilölle vaatii vain sykemittauksen

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.12.2013 PAIKALLISESTI TARJOTTAVA TUTKINNON OSA: NAVETAN TUOTANTOTEKNOLOGIAN KÄYTTÄMINEN JA HUOLTAMINEN, 10 ov Ammattiosaamisen näyttö Muu

Lisätiedot

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina

Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Specia - asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Et ole yksin päivä 29.10.2011 Asiantuntijan ja esimiehen työhyvinvointi normien näkökulmasta Riina Länsikallio Työhyvinvointi - Työhyvinvoinnin kokemus

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet Riikka Raaska Työsuojeluvaltuutettu Riikka Raaska Ennaltaehkäisevää tukea säädöksistä Ohjaa kehittämään Määrittää minimitason Suojaa Velvoittaa Korjaa

Lisätiedot

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta

Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta Henkilöstön hyvinvointia ja työkykyä ylläpitävä toiminta 2015 Työterveyshuolto on kattava Lakisääteinen työterveyshuolto (lakisääteiset terveystarkastukset, työpaikkakäynnit) Muu ennaltaehkäisevä työterveyshuolto

Lisätiedot

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun

KEVEYTTÄ TYÖHÖN. Työstressi ja kuormitus haltuun KEVEYTTÄ TYÖHÖN Työstressi ja kuormitus haltuun Tammikuu 2013 VALTIOVARAINMINISTERIÖ PL 28 (Snellmaninkatu 1 A) 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin 0295 16001 (vaihde) Internet: www.vm.fi Taitto: Pirkko Ala-Marttila/Anitta

Lisätiedot

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys?

Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke > mistä on kysymys? Turvallisuus hallintaan -oppimisverkostohanke 2012-2015 -> 2016 - mistä on kysymys? 11052016 1 Lähtökohtia Kunta-ala v. 2013 -> 2014 -> 2015 -> 2016 304 kuntaa, 127 kuntayhtymää Kymmeniä tuhansia työ-

Lisätiedot

Työhyvinvointia työpaikoille

Työhyvinvointia työpaikoille Työhyvinvointia työpaikoille 11.10.2016 Marja Heikkilä 1 Jamit kehittämistyö Työpaikat työkyvyn tukijoiksi 10 yritystä Uudellamaalla ja Pohjanmaalla 4 metalli- ja 6 hoiva-alan yritystä perustettu v.1951-

Lisätiedot

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi

voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi voimaan 1.1.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri www.tyosuojelu.fi/tutsp puhelin: (02) 2715 777 sähköposti: turku.tsp@tsp.stm.vn.fi 10.2.2003 Turun ja Porin työsuojelupiiri 1 työturvallisuus on kiinteä

Lisätiedot

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet

Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Alueellinen vesihuoltopäivä 18.11.2015, Kokkola Vesihuoltolaitosten työturvallisuusopas Saijariina Toivikko vesihuoltoinsinööri 10.11.2015 1 Saijariina Toivikko Työturvallisuusopashankkeen tavoitteet Hankkeen

Lisätiedot

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen

1 Lokakuu 2013. Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen 1 Mikä on työmaan esimiehen vastuu työturvallisuudessa 30.10.2013 Jukka Lintunen Työnantajan edustajana huolehtii, että nämä toteutuu Työnantajan on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa

Kyselyn yhteenveto. Työolobarometri (TOB) RKK Kyselyn vastaanottajia Kyselyn vastauksia Vastausprosentti. Laskennalliset ryhmät taulukossa Hallitus 11.12.2013 LIITE 14 Kyselyn yhteenveto Kysely Työolobarometri (TOB) RKK 2013 Voimassa alkaen 10.4.2013 Voimassa asti 19.4.2013 Kyselyn vastaanottajia 937 Kyselyn vastauksia 528 Vastausprosentti

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Jukka Mäittälä www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työympäristö Jukka Mäittälä, FM, kehittämispäällikkö Työterveyslaitos Maatalousyrittäjien työterveyshuollon keskusyksikkö (Mytky) jukka.maittala@ttl.fi 040 7532017 www.ttl.fi/maatalous

Lisätiedot

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013

Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO. www.sskky.fi. 17. maaliskuuta 2013 Työturvallisuus työssäoppimisessa SALO Opiskelijan työturvallisuus 1. Työturvallisuus työsalissa Kysely opiskelijoilta työsaliturvallisuudesta. (kevät 2012 / EK) Autoala 2. Työturvallisuus työssäoppimisessa

Lisätiedot

Yhteistyöllä laatua lomitukseen Alajärvi Sirkka Rajala

Yhteistyöllä laatua lomitukseen Alajärvi Sirkka Rajala Yhteistyöllä laatua lomitukseen 6.2.2013 Alajärvi Sirkka Rajala Sirkka Rajala työhyvinvointipäällikkö (työsuojelupäällikkö) Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alue Sairaalatie 3 62900 ALAJÄRVI sirkka.rajala@alajarvi.fi

Lisätiedot

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ

BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN YHTEYDESSÄ BLY:N OPAS HENKILÖNSUOJAINTEN KÄYTÖSTÄ POLYMEERIPINNOITTEIDEN ASENNUKSEN JA ALUSTAN ESIKÄSITTELYN

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla

Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Perusasiat kuntoon lähivuosien keskeisiä asioita ja näkökulmia työpaikoilla Puheenvuoron lähtökohtana on työsuojeluviranomaisen tilannearvio ja painotukset 3.5.2013 1 Työsuojeluviranomaisen toiminnan lähtökohdat

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne

Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin. Messukeskus Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Riskien arvioinnista turvallisuushavainnointiin Messukeskus 14.11.2013 Työturvallisuuskeskus, Kerttuli Harjanne Kerttuli Harjanne 15.11.2013 1 Esityksen sisältö Miksi riskien arviointia Miten riskien arviointia

Lisätiedot

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet

Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Työn vaarojen selvittämisen ja riskien arvioinnin periaatteet Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK Paivi.rauramo@ttk.fi 1 Turvallisuusjohtamisen perusmalli EU:ssa Vaarojen ja haittojen

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue

Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta. Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Perusasiat kuntoon Keskeiset asiat työpaikkojen kannalta Päivi Suorsa Pohjois-Suomen aluehallintovirasto työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, työsuojelun vastuualue Pohjois-Suomen

Lisätiedot

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon.

Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. Tuttu ympäristö yllättää. Perusasiat kuntoon. PERUSASIAT KUNTOON työssä ja kotona Siisteys ja järjestys ehkäisevät tapaturmia, lisäävät työtehoa ja viihtyvyyttä merkittävästi niin työpaikalla kuin kotonakin.

Lisätiedot

Perehdyttämisen tarkistuslista

Perehdyttämisen tarkistuslista Perehdyttämisen tarkistuslista PEREHDYTTÄJÄLLE JA PEREHDYTETTÄVÄLLE Yrityksen nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Työpaikan nimi, osoite, puhelinnumero, faksi, sähköposti Perehdytettävä Perehdyttäjä

Lisätiedot

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä

Liite 2. Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Liite 2 Turvakävelyt osana opiskelijoiden työturvallisuusperehdytystä Suunnittelu osallistujat/ opiskelijat aikataulutus tilat turvallisuuden osa-alueet Turvakävelyjen toteuttaminen ohjatusti opiskelijoiden

Lisätiedot

Perusasiat kuntoon Parempi työ

Perusasiat kuntoon Parempi työ Perusasiat kuntoon Parempi työ Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 2013 26.4.2013 Lahti Ylitarkastaja Jenny Rintala Työsuojelun vastuualue 1 Uutta psykososiaalisen kuormituksen valvonnassa Työn kuormituksen

Lisätiedot

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT

HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT HYVÄT LABORATORIOKÄYTÄNNÖT Yliopistot muuttuvat työsuojelu pysyy www.helsinki.fi/yliopisto Sosiaali- ja terveysministeriö Työoloihin vaikuttamalla pidetään yllä ja edistetään työntekijöiden terveyttä,

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA

TYÖHYVINVOINTIOHJELMA 2016-2017 TYÖHYVINVOINTIOHJELMA Hyväksytty henkilöstöjaostossa 25.4.2016 Sisällys 1 Työhyvinvointiohjelma... 2 2 Työhyvinvoinnin tekijöiden tehtävät ja vastuut... 3 3 Työhyvinvoinnin toimintasuunnitelma...

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet

Kohderyhmä: 5. rotaatioryhmän työlliset sekä aiemmin työssä olleet TYÖVOIMATUTKIMUKSEN AD HOC -LISÄTUTKIMUS 2007: TYÖPAIKKATAPATURMAT JA TYÖPERÄISET SAIRAUDET Lomake / Laura Hulkko tallennettu nimellä AHM07_lomake_fi Helmikuun 2007 alusta lomakkeelle on tehty muutama

Lisätiedot

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa

Terveysosasto, kuntoutusryhmä. Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12. Voimassa Ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus eli ASLAK-kurssi 12 Voimassa 1.1.2012 ASLAK-prosessi Aloite Yleensä työterveyshuollosta tai työpaikalta Suunnittelukokous Työterveyshuolto Työpaikka

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto

Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Turvallinen organisaatio ja työ Studia Generalia luentotilaisuus 26.4.2007 Reino Kanerva Esitys 26.04.2007 1 (3) Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveysministeriö Työsuojeluosasto Motto: Työturvallisuudesta

Lisätiedot

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO

PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO PERUSTURVAKUNTAYHTYMÄ KARVIAINEN TYÖTERVEYSHUOLTO TYÖTERVEYSHUOLLON TAVOITTEET Työterveyshuollon tavoitteena on terveellinen ja turvallinen työympäristö, työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisy

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015

YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 YHTEINEN TYÖPAIKKA, aliurakointi ja ketjutus Kansainvälinen työturvallisuuspäivä 28.4.2015 Vesa Ullakonoja ü työpaikalla on yksi työpaikan kokonaisuutta hallitseva eli pääasiallista määräysvaltaa käyttävä

Lisätiedot

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Työsuojelun vastuualue Tarkastaja Raija Jääskelä, Julkishallinnon ryhmä Kokkolan toimipaikka, Torikatu 40, 67100 Kokkola raija.jaaskela@avi.fi Länsi- ja Sisä-Suomen

Lisätiedot

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla

Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Työsuojelun yhteistoiminta työpaikalla Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Paivi.rauramo@ttk.fi Työsuojelun yhteistoiminta Tavoitteita: työnantajan ja työntekijöiden vuorovaikutuksen edistäminen työntekijöille

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Maaseutupalvelut.

Oma Häme. Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut. Maaseutupalvelut. Oma Häme Maaseutupalvelut Tehtävä: Maatalousyrittäjien lomituspalvelut www.omahäme.fi Tehtävien nykytilan kartoitus Maatalousyrittäjän lomituspalvelujen tarkoituksena on tukea maatalousyrittäjän sosiaaliturvan

Lisätiedot

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus

Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp. Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Puhtauspalvelussa toimiminen 15 osp Ammattiosaamisen näytön toteutuksen kuvaus Näytön tehtävät: suunnittelee työtään yhteistyössä työyhteisön kanssa asiakaskohteen toiminnan, palvelukuvauksen ja työohjeiden

Lisätiedot

Työhyvinvointi 15 osp

Työhyvinvointi 15 osp Työhyvinvointi 15 osp Ammattitaitovaatimukset ja moduulit Helmessä Oman toiminta- ja työkyvyn edistäminen 5 osp opiskelija - tiedostaa tulevan ammattinsa työkykyhaasteet ja oman toimintansa vaikutuksen

Lisätiedot

Fysioterapia työterveyshuollossa

Fysioterapia työterveyshuollossa Fysioterapia työterveyshuollossa Opintokokonaisuus 1,5 op Marika Pilvilä Terveystieteen maisteri opiskelija, työfysioterapeutti Ajankohtaista fysioterapiassa: fysioterapia työterveyshuollossa Oppimistavoitteet:

Lisätiedot

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa

Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Hankalan asiakkaan kohtaaminen ja virkamiehen oikeudet vaikeissa ja pitkäaikaisissa ristiriitatilanteissa Asumisterveysvalvonnan valtakunnallinen työnohjauspäivä 5.10.2016 1 Sisältö Virkamiehen/työntekijän

Lisätiedot

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS

TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1 (5) TYÖPERÄISTÄ STRESSIÄ KOSKEVA KESKUSJÄRJESTÖSUOSITUS 1. Suosituksen tausta EU:n työmarkkinakeskusjärjestöt UNICE/UEAPME, CEEP ja EAY solmivat 8.10.2004 työperäistä stressiä koskevan puitesopimuksen

Lisätiedot

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA

SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA SUOMUSSALMEN KUNNAN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA 2 Sisällysluettelo 1 Työsuojelutoiminta ja tavoitteet 3 2 Suomussalmen kunnan henkilöstöpolitiikka 3 2.1 Toiminta-ajatus 3 2.2 Henkilöstöpoliittinen visio

Lisätiedot

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen

Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla 11.3.2017 Liisa Salonen Psykososiaalinen kuormitus Psykososiaalisilla kuormitustekijöillä tarkoitetaan työn sisältöön ja järjestelyihin sekä työyhteisön sosiaaliseen

Lisätiedot

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa

Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa Työterveyshuollon mahdollisuudet tukea ergonomisia työtapoja kotihoitotyössä hanke Turun kotihoidossa työfysioterapeutti Minna Lahti, Turun Työterveystalo Hankkeen aloitus 2/2012 työpaikan katselmuksessa

Lisätiedot