SAVITAIPALEEN KUNTA LOMITUSPALVELUJEN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA Ajalla

Transkriptio

1 Sisällysluettelo 1. Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus 1.2 Tavoite 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio 2.2 Yhteistoimintaryhmä 2.3 Lomitustoiminnan kuvaus 2.4 Riskikartoitus Kemialliset vaaratekijät Fysikaaliset vaaratekijät Ergonomiset riskit Fyysiset riskit Henkinen kuormitus Yksintyöskentely 3. Sairaus poissaolot 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen 3.2 Tilakartoitukset 1..3 Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen 1..4 Työviihtyvyyden lisääminen 4. Tavoitteiden toteuttaminen 4.1 Keinot 4.2 Aikataulut 4.3 Tehtävät ja vastuut 4.4 Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely 5. Seuranta

2 1. Yleistä 1.1 Työsuojelun toiminta-ajatus 1.2 Tavoite Työsuojelutoiminnan tarkoituksena on luoda ja ylläpitää turvallisia työoloja, laitteita ja työmenetelmiä työntekijöitä varten sekä hankkia sellaisia tietoja, koulutusta ja ohjausta, jota tarvitaan työturvallisuuden ylläpitämiseksi sekä vähentää tapaturmia, ammattitauteja ja sairastuvuutta. Työturvallisuustoiminnassa on jatkuvasti seurattava työn turvallisuutta ja terveellisyyttä sekä kiinnitettävä erityistä huomiota vaarallisiin työolosuhteisiin, työtapoihin, henkiseen ylikuormittuvuuteen ja työpaikkojen henkilösuhteisiin. Työsuojelu on osa toimintojen kokonaisvaltaista kehittämistä. Hyvinvoiva, omaa työtään ja työyhteisöään sekä itseään arvostava työntekijä on aktiivinen ja motivoitunut antamaan parhaan mahdollisen työpanoksen yhteisönsä hyväksi. Lomitustyön työsuojelulla tavoitetaan lomitushenkilöstön lisäksi pääosa koko siitä maatalousväestöstä, jolle työsuojelupalvelut ja työsuojelun edistäminen erityisesti on tarpeen. * Työsuojelun tavoitteena on lomittajien työskentelyolosuhteiden, työssä viihtyvyyden sekä fyysisen ja psyykkisen terveyden parantaminen. * Työn laadun ja tehokkuuden lisääminen. * Yhteistyön kehittäminen työnantajan, työntekijöiden, lomansaajien, työterveyshuollon, työsuojelupiirin sekä muiden sidosryhmien kesken. 1.3 Yhteydet muihin toimintoihin Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelma on osa koko kunnan työsuojelun toimintaohjelmaa. Lomituspalveluilla, sen muusta kunnan toiminnasta poikkeavan luonteen johdosta, tulee kuitenkin olla myös oma työsuojelun toimintaohjelma. Ohjelmaan kuuluu etäisinkin lomitettava tila, koska se on lomittajan työn tekemispaikka. Lomituspalveluiden työsuojelun toimintaohjelman tavoite ja toiminta-ajatus on yhtenäinen kunnan tavoitteen ja toiminta-ajatuksen kanssa.

3 2. Nykytilanteen kuvaus 2.1 Organisaatio Savitaipaleen kunta on alkaen Melan toimeksiantosopimuksen mukaisesti toiminut Lappeenrannan kaupungin ja Lemin, Luumäen, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kuntien maatalousyrittäjien lomituspalveluja järjestävänä paikallisyksikkönä. Kunnan organisaatiossa lomituspalvelut kuuluvat hallinto- ja sivistysosastoon ja siellä taloustoimiston alaisuuteen. Hallinto-osaston osastopäällikkö / Lomituspalvelujen esimies Hallintojohtaja Virpi Myllyharju Paikallisyksikön vastuuhenkilönä toimii, puh Lomituspalvelujohtajan viransijaisena toimii toimistosihteeri Tuula Peräkasari, puh Johtavat maatalouslomittajat Eija Litmanen, puh Pia Rapi, puh Yhteistoimintaryhmä Lomituspalvelujen järjestämisen seurantaa varten on perustettu lomituspalvelujen yhteistoimintaryhmä, jonka tehtävänä on * Toimia lomituksen hallintohenkilöstön tukena lomituspalvelujen järjestämiseen liittyvissä käytännön kysymyksissä * Seurata palvelujen toimeenpanoa, lomituksen käytännön toteutusta ja huolehtia siitä, että lomituspalvelusäännösten tarkoitus ja tavoite toteutuu * Yhteistoiminnan edistäminen palveluiden käyttäjien, lomitushallinnon ja lomittajien välillä * Edistää toiminnallaan lomituspalvelujen oikeudenmukaista, taloudellista ja tehokasta toimeenpanoa * Tiedon välittäminen

4 Yhteistoimintaryhmän kokoonkutsujana ja muistion pitäjänä toimii. Kokouksista tehdään muistio, joka jaetaan kaikille osanottajille ja tiedoksi kunnanhallitukselle. (Yhteistoimintaryhmän kokoonpano liitteenä). 2.3 Lomitustoiminnan kuvaus Vuonna 2013 on vuosilomaan oikeutettuja tiloja 200 ja yrittäjiä 303, joista itse järjestetyn lomituksen on valinnut 6 tilaa ja 13 yrittäjää. (Tilastotieto ) 1..3 Riskikartoitus Työskentelytilat Työskentelytilat ovat usein täynnä ylimääräistä tavaraa, lattiat liukkaat ja kulkuväylät ahtaat. Tästä aiheutuu liukastumisia ja kompastumisia. Varauloskäynnit on saatettu tukkia esim. rehupaaleilla ja ulko-ovet pöngätty kiinni ulkopuolelta. Toimenpiteet: pyrittävä pitämään siisteinä varauloskäynnit vapaina ylimääräisestä tavarasta valaistus, palaneet lamput vaihdettava, kupujen yms. puhtaana pito, ulkovalaistus kuntoon ilmanvaihtokoneisto huollettava säännöllisesti, tuuletusluukut tarkistettava sähkölaitteiden turvallisuus tarkastettava ensiapuvälineiden sijainti oltava tiedossa ensisammutusvälineiden sijainti tiedossa yrittäjän varahenkilön yhteystiedot ongelmatilanteiden varalle tiedossa lomittajan käyttämät koneet ja laitteet oltava kunnossa ja huolto-ohjeet saatavilla navetan vintin kaikki aukot luukut näytettävä työntekijälle Eläimet Eläinten aiheuttamat vaarat ja riskit ovat iskuja, puristuksia, kolhuja. Aiheuttavat kivuliaita vammoja eripuolille kehoa. Sairauslomat näiden vammojen johdosta ovat yleisiä ja usein pitkiäkin. Antibiootilla hoidetun lehmän maito ei kelpaa jatkojalostukseen. Jos antibioottia joutuu tankkimaidon sekaan, on taloudellinen tappio huomattava. Eläinten puutteellinen merkintä aiheuttaa lomittajalle henkistä stressiä ja työnantajalle kuluja vahingon korvaamisesta vastuuvakuutuksesta. Toimenpiteet: vaaralliset eläimet merkittävä selkeästi käytettävä turvasaappaita lypsyohjeet kirjallisina ja merkittävä huolellisesti esim. antibioottilehmät kirjalliset työohjeet

5 2.4.2 Kemialliset vaaratekijät Pesu- ja desinfiointiaineet Pesu- ja desinfiointiaineiden käyttö on maataloudessa hyvin runsasta, erityisesti maitoa tuottavilla tiloilla. Käytettäessä niitä voi joutua elimistöön kolmea eri tietä: - hengitysteiden - ihon ruoansulatuskanavan kautta aineet säilytettävä ehdottomasti alkuperäispakkauksissa käytettävä hengityssuojainta sopivat suojakäsineet tuoteturvallisuus-seloste saatavilla Säilöntäaineet Rehun säilöntään ja hapanjuoman valmistukseen käytetään happopohjaisia säilöntä-aineita. Ne ovat voimakkaasti ärsyttäviä, jos niitä joutuu iholle tai limakalvoille. aineet säilytettävä ehdottomasti alkuperäispakkauksissa käytettävä haponkestäviä suojakäsineitä käytettävä hengityssuojainta suojalasit noudatettava erityistä varovaisuutta roiskeiden varalta Eläinten lääkkeet lääkkeet säilytettävä alkuperäispakkauksissa samassa paikassa käytetyt neulat on hävitettävä välittömästi noudatettava erityistä varovaisuutta lääkkeitä käsiteltäessä Fysikaaliset vaaratekijät Melu Maataloustyö on melun suhteen samanlaista kuin mikä tahansa teollisuustyö. Työympäristössä on paljon meluavia koneita ja eläimiä. Melu aiheuttaa jatkuvasti ammattitauteja niin lomittajille kuin yrittäjillekin. Lievempien meluvammojen tai -haittojen määrä on ammattitauteihin verrattuna moninkertainen. Käytettävä kuulosuojaimia. Valaistus Valo on tärkeä osa jokapäiväistä ympäristöämme. Hyvä valaistus lisää ihmisten ja

6 eläinten viihtyvyyttä. Hyvin valaistut paikat on helppo pitää puhtaina, mikä merkitsee korkeatasoista hygieniaa ja tuottavuutta. Huono valaistus lisää helposti epäjärjestystä ja epäsiisteyttä sekä lisää tapaturmariskiä. Otsalamppu pimeässä kulkemista varten. Ilmanvaihto Ilmanvaihdon tehtävänä on poistaa haitalliset kaasut ja kosteus sekä tuoda tilalle puhdasta ulkoilmaa. Samalla ilmanvaihdon tulee kuitenkin tapahtua siten, että sisäilmasto pysyy lämpötilaltaan sopivana eikä haitallista vetoa esiinny. Monissa karjasuojissa on talvella ongelmana kosteus ja lämpötilan vaihtelu. Keväällä, kun aurinko alkaa lämmittää, lämpötila voi nousta haitallisen korkeaksi. Ilman tulo- ja poistoaukkojen mitoitus ja sijoitus on verrattain harvoin täysin onnistunut, koska usein karjasuojissa on haitallista vetoa, sopimaton lämpötila tai haitallisia kaasupitoisuuksia. Maatalouspölyt Tuotantorakennuksen ilmassa on ruokinta- ja lypsyaikaan monenlaista pölyä, mm. heinäpölyä, rehupölyä, karvoja, hilsettä, homepölyä, bakteereita. Pääasialliset homepölylähteet maataloustyöympäristössä ovat heinä, vilja, pehkut ja hake. Lomittaja altistuu homepölylle pääasiassa seuraavissa työvaiheissa: 1) varastoissa heinän, pehkujen tai viljan siirron ja viljan jauhatuksen yhteydessä ja 2) navetassa eläimiä ruokittaessa ja kuivitettaessa. Käytettävä hengityssuojainta, vältettävä homeisten paalien yms. turhaa pöllyttämistä Ergonomiset riskit Lomittajan työssä on useita eri työvaiheita. Niihin sisältyy monipuolista fyysistä kuormitusta. Jos fyysinen kuormitus työssä vastaa työntekijän ominaisuuksia ja toimintakykyä, kuormittuminen on vaaratonta ja jopa tarpeellista. Lomittajan työssä on kuitenkin sekä tuki- ja liikuntaelimistöä että hengitys- ja verenkiertoelimistöä kuormittavia työvaiheita. Tuki- ja liikuntaelimistöä kuormittavat esimerkiksi hankalat työasennot, samana toistuvat työliikkeet ja raskaiden taakkojen käsittely. Hengitys- ja verenkiertoelimistö kuormittuu, kun tehdään liikkuvaa työtä ja suuret lihasryhmät työskentelevät. Tällaista työtä sisältyy esimerkiksi raskaiden taakkojen nostamiseen ja kantamiseen (säilörehun irroitus ja jako). kiinnitettävä huomiota oikeisiin nostotekniikoihin käytettävä apuvälineitä esim nokkakärrit kiinnitettävä huomiota työvälineiden kuntoon ja mitoitukseen

7 pyrittävä muuttamaan työasentoja jatkuvaa toistoa vaativassa työvaiheessa taukojumppa mahdollisuuksien mukaan Henkinen kuormitus Työn sisältö vaikuttaa olennaisesti työntekijöiden motivaatioon ja tehokkuuteen. Haasteellinen, vaihteleva ja olemassa olevien valmiuksien käyttöä edellyttävä työ ylläpitää ja kehittää hyvinvointia. Ongelmia puolestaan aiheuttaa niin laadullinen alikuin ylikuormituskin. Laadullisesti alikuormittavia ovat yksipuoliset, pääasiassa havainto- ja motoristen toimintojen varassa suoritettavat työt, jotka eivät edellytä esimerkiksi harkintaa ja päätöksentekoa. Yksittäinen ihminen voi kokea työnsä laadullisesti alikuormittavaksi myös silloin, jos työ ei enää tarjoa haasteita, kun hän osaa jo kaiken, kokee pysyvänsä paikallaan tai peräti taantuvansa ammatillisesti työssään. Laadullinen ylikuormitus syntyy kun työn vaatimukset ovat liialliset ylittäen ihmisen voimavarat. Esimerkiksi muutokset työssä saattavat tilapäisesti johtaa laadulliseen ylikuormittumiseen. Muutoksiin sisältyy kuitenkin usein juuri niitä haasteita, joita ihmi- nen tarvitsee kehittyäkseen. Niitä ei voida pitää haitallisina, jos tarjolla on keinoja saavuttaa uusia vaatimuksia vastaava ammattitaito. Työn määrä on olennainen kuormitustekijä kaikessa työssä. Määrällistä alikuormitusta esiintyy tehtävissä, jotka edellyttävät työntekijän jatkuvaa läsnäoloa, mutta varsinaista tekemistä on vain ajoittain. Määrällinen ylikuormitus eli kiire on hyvinkin monista eri tekijöistä johtuva ongelma. Usein kiire liittyy työn ajallisen järjestämisen ongelmiin. Työt kasaantuvat tiettyihin kellon- tai vuodenaikoihin. Erityisen hankalaksi kiire koetaan silloin, kun kiireen koetaan heikentävän työn laatua. Vastuu kuormittaa. Ongelmatilanteissa varsinkin, jos tilan väkeä ei ole paikalla ja täytyy päättää, mitä tehdään. Ihmissuhteet koetaan monesti tärkeimmiksi ongelmiksi työpaikalla. Sosiaalinen ilmapiiri häiriintyy joskus vaikeiden persoonallisuuksien tai toisistaan poikkeavien, tiukkojen asenteiden vuoksi. huolehdittava siitä, että työntekijän ammattitaito ja fyysiset ominaisuudet vastaavat lomitettavan tilan tarpeita ongelmatilanteet tulee selvittää esimiehen kanssa välittömästi

8 esimiehen kanssa ilmenevät ongelmat tulee selvittää mieluiten ulkopuolisen henkilön avulla Yksintyöskentely Lomitustyössä tapaturman vaara on suuri. Jos tilalla ei ole ketään paikalla, saattaa hätätilanteissa avun saaminen olla vaikeaa. Lomituspalvelujen viikonloppupäivystys on omalta osaltaan helpottamassa avun saantia alkaen lomituspalveluissa on siirrytty vakinaisten maatalouslomittajien kohdalla mobiili-järjestelmään. Maatalouslomittajat ovat saaneet käyttöönsä gsm-puhelimen. He ilmoittavat tekstivieteillä työvuorojen aloittamisen ja lopettamisen. vältettävä turhien riskien ottamista työohjeita noudatettava erityisen tarkasti esimiehen lisäksi tulisi olla joku henkilö, joka tietää missä työntekijä on töissä kännykkä taskussa 3. Sairaus poissaolot Maatalouslomittajilla on ollut sairaus poissaoloja aj yhteensä 1542 kalenteripäivää, joista sairauden johdosta 1455 päivää ja työtapaturman johdosta 87 päivää. Tapahtumailmoitus Maatalouslomittajat täyttävät lomakkeen läheltä piti tilanteen kohteeksi joutumisesta. Lomake palautetaan lomatoimistolle josta ne edelleen toimitetaan työsuojelupäällikölle. 3. Tavoitteet 3.1 Tapaturmien, ammattitautien ja sairaus poissaolojen vähentäminen Sairaus poissaolopäivien väheneminen noin kahteen viikkoon lomittajaa kohti ja työtapaturmien väheneminen kahteen tapaturmaan kalenterivuodessa. 3.2 Tilakartoitukset / Palvelusuunnitelmat

9 Tilakartoitukset / palvelusuunnitelmat tehdään jokaiselle tilalle, joissa kunnan maatalouslomittajat työskentelevät. Tilakartoituksen apuvälineenä käytetään lomitusnetistä tulostettavaa tilakäyntilomaketta ja tilakäyntikertomusta Ammattitaidon ylläpito ja parantaminen Jokaisen lomittajan ammattitaitoa arvioidaan ja sen pohjalta tehdään täydennyskoulutussuunnitelma. 3.4 Työviihtyvyyden lisääminen Tilakartoitusten avulla pyritään työturvallisuuden parantamisen ohella lisäämään myös työolojen viihtyisyyttä. Työvuorot pyritään järjestämään mahdollisimman tasaisesti ja hyvissä ajoin. Lisäksi pyritään ottamaan huomioon lomittajien henkilökohtaiset ominaisuudet ja tilojen tarpeet, oikea lomittaja oikealle tilalle, oikeaan aikaan. Työvuoroluetteloon ei tehdä muutoksia. Työnohjauspalavereja ja kehityskeskusteluja järjestetään säännöllisin väliajoin. Näissä tilaisuuksissa annetaan palautetta puolin ja toisin. 4. Tavoitteiden toteuttaminen 4.1 Keinot Yleistä Terveyttä ylläpitäviä ja edistäviä tekijöitä ovat riittävä uni, lepo ja rentoutuminen sekä suotuisat elin- ja työolot. Myös monipuolinen ravinto, sopiva ruumiillinen rasitus ja taudinaiheuttajien vähentäminen henkilökohtaisen hygienian avulla parantavat elimis- tön toimintaedellytyksiä. Lomittajan vastuu työssä Maatalouslomittajan vastuu työssä voidaan rinnastaa työntekijän vastuuseen. Työn itsenäisestä luonteesta johtuen korostuvat ammattitaito ja hyvä työnopastus. Lomittajan on suoritettava työt annettujen ohjeiden mukaisesti. Häneltä edellytetään huolellisuutta ja varovaisuutta työssä. Toimimalla tietoisesti vasten annettuja ohjeita lomittaja vastaa mahdollisista seurauksista ja korvauksista henkilökohtaisesti. Ilmoitusvelvollisuus Kun lomittaja havaitsee vian tai puutteellisuuden koneissa, laitteissa, työoloissa tai työmenetelmissä, hänen tulee ilmoittaa siitä välittömästi yrittäjälle ja / tai omalle

10 esimiehelleen. Ilmoituksen perusteella tiedon vastaanottaja antaa uudet työohjeet tai vastuu tilanteesta siirtyy hänelle. Jos vika tai puutteellisuus aiheuttaa vakavaa vaaraa lomittajalle, hänellä on oikeus pidättäytyä kyseisestä työstä. Henkilön suojainten käyttö Koska työnantaja eli kunta voi vain rajoitetusti vaikuttaa varsinaisen työympäristön turvallisuuteen lomitustöissä, on tärkeää että lomittajalla on käytössä tarvittavat henkilönsuojaimet. Lomittaja on myös velvollinen käyttämään suojainta, jos työ sitä edellyttää. Näin toimien hän huolehtii omasta turvallisuudestaan ja terveydestään lomitustyössä. Henkilönsuojaimia ovat mm. kuulonsuojain hengityksensuojain suojakäsineet turvajalkineet suojavaatetus Työvaatetus Lomittaja on velvollinen käyttämään asiallista työvaatetusta työtehtävissään. Asiallisella työvaatetuksella tarkoitetaan esimerkiksi lämmintä pukeutumista, kun tehdään ulkotyötä talviolosuhteissa työhön soveltuvien työjalkineiden ja päähineiden käyttöä työhön soveltuvaa työasua ( esimerkiksi työskenneltäessä pyörivien ja liikkuvien koneenosien läheisyydessä vaarana ovat löysät hihat, haalarinlahkeet ja työtakin helma) Työvaatetukseen tulee kiinnittää huomiota oman työmukavuuden ja työviihtyvyyden vuoksi. Vaatetuksessa tulee ottaa huomioon myös työasentojen monipuolisuus, joten vaatteiden tulee olla reilun kokoisia. Materiaalin on hyvä olla tiivistä ja mieluiten likaa hylkivää. Alkoholi ja muut päihteet Alkoholin liiallinen käyttö on tapaturma- ja terveysongelma työelämässä. Tutkimusten mukaan tiedetään esim. että riski vammautua kaatumisen johdosta lisääntyy, kun veren alkoholipitoisuus lisääntyy. Tapaturmien lisäksi alkoholi aiheuttaa poissaoloja työstä sekä virheellisiä työsuorituksia. Alkoholin runsas käyttö lisää myös sairastavuutta. Terveystarkastukset Lomittaja on velvollinen käymään työhöntulotarkastuksessa ja määräaikaisissa työterveystarkastuksissa, josta työterveyshuolto toimittaa hänelle kutsun, toisaalta työterveyshuolto on nähtävä työntekijän oikeudeksi ja työnantajan velvollisuudeksi.

11 Liikunta Omaa kuntoaan jokainen voi kohottaa säännöllisellä liikunnan harrastamisella. Vaikka lomittajan työ sisältää monipuolista ruumiillista kuormitusta, se ei riitä korvaamaan vapaa-ajan liikuntaharrastusta. Liikunnan harrastamisella on monia myönteisiä vaikutuksia elimistöön. Liikuntaa tulisi harrastaa säännöllisesti ja minuuttia (vähintään kolme kertaa viikossa) kerrallaan. Yleiskuntoa kohottavat sellaiset liikuntalajit, joissa suuret lihasryhmät työskentelevät pitkään. Tällaisia lajeja ovat esim. kävely, juoksu, pyöräily, uinti ja hiihto. Tuki- ja liikuntaelimistön kuntoa kohottavat esim. voimistelu, uinti, vesivoimistelu ja kuntosalityöskentely. Jokaisen tulisi löytää itselleen sellainen liikuntamuoto, josta itse nauttii ja jonka parissa rentoutuu. Elpyminen Työn lomassa voidaan toteuttaa myös elpymisliikuntaa. Työtä tauottamalla ja taukojen aikaisilla elpymisliikkeillä lomittaja voi vähentää työn aiheuttamaa kuormitusta. Elpymisliikkeiden tulisi kohdistua niihin kehonosiin, jotka kuormittuvat työssä eniten. Elpymisliikunta vilkastuttaa lihasten verenkiertoa. Vapaa-ajan harrastukset Vapaa-aika ja harrastukset ovat vastapaino työlle. Kiinnostavien asioiden harrastamiseen on nykyisin hyvät mahdollisuudet. Vapaapäivät ja vuosiloma-ajat tulee saada viettää ajallaan Aikataulut Tilakartoitukset / Palvelusuunnitelmat Palvelusuunnitelmat on tehty jokaiselle lomituspalvelu asiakastilalle v loppuun mennessä.palvelusuunnitelmat päivitetään 3 vuoden välein ja tarvittaessa. Tilojen olosuhdetarkastuksia pyritään tekemään joka kolmas vuosi. Koulutus Jokaiselle lomittajalle järjestetään tarpeen mukaan täydennyskoulutusta ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Työkokoukset, retket ym. virkistystoiminta Työkokouksia järjestetään n. 2 kpl/vuosi. Työkokouspäivän yhteyteen sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan liikunnallista tyky-toimintaa Tehtävät ja vastuut Lomituspalvelujohtaja Lomituspalvelujohtaja vastaa mm. siitä, että työsuojelun toimintaohjelmassa sovitut tavoitteet sisällytetään lomituspalvelujen budjettiin.

12 Huolehtii maatalouslomittajien koulutustarpeista, tiedottamisesta, toimii yhteistyössä yrittäjien, muiden kunnan toimi- ja hallintoalojen, työterveyshuollon, työsuojelupiirin, eri kuntien, Melan, kuntaliiton ja muiden sidosryhmien kanssa. Toimistosihteeri Toimii n viransijaisena. Hoitaa suoja-asusteiden ja -välineiden tilaukset. Johtava maatalouslomittaja Onnistunut työnjohtaminen vaikuttaa positiivisesti koko lomitustapahtuman onnistumiseen. Johtava maatalouslomittaja valitsee lomituspaikat siten, että maatalouslomittaja mahdollisimman hyvin pärjää tilalla. Tilakäyntien yhteydessä johtava maatalouslomittaja kannustaa myös yrittäjiä liittymään työterveyshuoltoon jos he eivät ole siihen vielä liittyneet. Yrittää saada lomansaajat näkemään työsuojelun heitä itseään hyödyntävällä tavalla. Turvallinen ja viihtyisä työympäristö on viljelijälle itselleen sekä lomittajalle mieluisa työskentelypaikka. Maatalouslomittaja Maatalouslomittajan tehtävät ja vastuut on mainittu kohdassa 4.1. Maatalousyrittäjä Maatalousyrittäjä vastaa siitä, että koneet, välineet, laitteet ja aineet luovutettaessa ovat turvallisia. Lisäksi hän vastaa siitä, että lomittaja on saanut tarpeelliset ohjeet niiden käytöstä ja että lomittajalla on tarvittaessa käytettävissään asianmukaiset käyttö- ja huolto-ohjeet. Työnopastus ja ohjausvelvollisuus. Työterveyshuolto Maatalouslomittajat (vakituiset ja pitkäaikaiset määräaikaiset sijaiset) kuuluvat kunnan työterveyshuoltoon. Savitaipaleen kunta ostaa työterveyshuollon palvelut Etelä-Karjalan Työkunta Oy:ltä. Ostetut palvelut ovat sisällöltään Savitaipaleen kunnan työterveyshuoltosuunnitelman mukaiset Asiantuntijat ja yhteistoimintamenettely Savitaipaleen kunnan työsuojelun toimintaohjelmaan on kirjattu koko kunnan työsuojeluorganisaatio. Ko. ohjelma sekä työterveyshuollon toimintasuunnitelma ovat maatalouslomittajien nähtävissä lomatoimistolla.

13 4. Seuranta Lomituspalveluiden henkilökunta seuraa tavoitteiden toteutumista ja arvioi keinojen tehokkuutta jatkuvasti. Toimintasuunnitelma on voimassa 2 vuotta kerrallaan. Savitaipale