Suomalaisen miehen keskimääräinen elämä on
|
|
- Eveliina Kinnunen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KATSAUS Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys Jaakko Perheentupa Lastemme kuolleisuus on maailman pienin 0 4 vuoden iässä, mutta sitten erityisesti tapaturmat ja itsemurhat heikentävät sijoitustamme. Lasten ja nuorten terveys ei ole tyydyttävä. Yksi viidestä lapsesta kokee vähintään kuusi kuukautta kestävän sairauden, joka voi jättää pysyviä ongelmia. Yhdellä kahdestakymmenestä aikuistuvasta on pysyvä sairaus tai vamma. Erityistä huolestumista aiheuttaa epäterveiden elämäntapojen sekä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien yleisyys. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on kansainvälisessä vertailussa runsasta ja liikunta vähäistä. Huumeiden käyttö on lisääntymässä. Hoitoa vaativat psyyken häiriöt yleistyvät iän myötä noin 10 %:sta %:iin. Perheiden ja kouluyhteisöjen toimivuuden parantaminen tulisi asettaa kansanterveystyön painoalueeksi; neuvolatyö ja kouluterveydenhoito olisivat tähän hyviä välineitä, joita tulisi alasajon sijasta voimakkaasti kehittää. Suomalaisen miehen keskimääräinen elämä on OECD-maiden lyhimpiä (NOMESCO 1995). Tämän huonon sijamme aiheuttavat miehet syntyivät keskimäärin 70 vuotta sitten kovin toisenlaiseen elämään ja terveyteen kuin lapsemme nyt syntyvät. Maamme nykyisten imeväisten ja pikkulasten poikienkin kuolleisuus on nyt maailman pienin (UNICEF 1996). Tulevatkohan he sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa yhtä hyvin myös elämän pituuden osalta, vai ilmaantuuko heille varhaisiän jälkeen terveyttä ja elinikää vähentäviä rasitteita? Kuolleisuus Lasten kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti. Silti vuonna 1995 kuoli vuotiasta lasta ja vuotiasta nuorta (taulukko 1). Yli puolet imeväiskuolleisuudesta ajoittuu ensimmäiseen elinviikkoon ja 70 % ensimmäiseen kuukauteen. Tärkeimmät kuolinsyyt ovat vastasyntyneisyyskaudella syntymän ennenaikaisuus ja siihen liittyvät hapenpuutetilat sekä rakenneviat, myöhemmällä imeväisiällä kätkytkuolema ja rakenneviat ja leikki-iässä tapaturmat, rakenneviat ja syöpä. Tapaturmat aiheuttavat yli neljänneksen 1 14-vuotiaiden ja yli 40 % vuotiaiden kuolemista; kolmannes jälkimmäisistä johtuu itsemurhista. Muuhun kuin tapaturmiin ja väkivaltaan kuolee 1 14-vuotiaita vuosittain vain 1.2 kymmenestätuhannesta. Alle 20-vuotiaiden kaikista kuolemista aiheuttavat perinataalisyyt, rakenneviat ja tapaturmat kukin noin 20 %, väkivalta ja itsemurhat 13 %, kasvaintaudit 7 %, kätkytkuolema 5 % ja muut sairaudet 12 %. Kehitys on ollut väkivaltaa lukuun ottamatta suotuisa. Poikien kuolemanvaara on suurempi kuin tyttöjen (taulukko 1): vuotiaana kaksinkertainen ja vuotiaana nelinkertainen. Eron selittävät vain osaksi nuorisoikäisten poikien tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat; tapaturmakuolleisuus on pojilla kaksi kertaa suurempi kuin tytöillä. Alueellisia eroja ei kuolleisuudessa juuri ole, vain Lapin läänin imeväiskuolleisuus on maan keskiarvoa suurempi (vuosina vs 5.5/1 000). Vuosina imeväiskuolleisuus vaihteli hieman äidin koulutuksen keston Duodecim 113: ,
2 T a u l u k k o 1. Kuolleiden määrä ja kuolleisuus (ikäryhmän tuhatta lasta tai nuorta kohti) iän mukaan vuonna 1995 (Tilastokeskus, ennakkotieto 1996). Ikä, v < Yhteensä Kuolleiden määrä sairaudet tapaturmat ja väkivalta kaikki syyt Kuolleisuus pojat tytöt pojat/tytöt Yhdeksässä tapauksessa kuolinsyy oli epäselvä mukaan (alle yhdeksän vuotta 7.0, v 5.7, vähintään 13 vuotta 5.8) ja ammatin mukaan (ylempi toimihenkilö 5.2, alempi toimihenkilö 5.7, työntekijä 6.5 ja maanviljelijä 6.9) (Notkola ja Savela 1992). Kansainvälisessä vertailussa kätkytkuolemia tilastoidaan Suomessa vähiten 13 teollisuusmaasta, 44 % keskimäärästä. Olemme kärjessä vain alle viisivuotiaiden kuolleisuudessa, 5 14-vuotiaiden sijaluku oli pojilla kahdeksas ja tytöillä 28. (WHO 1995). Väkivaltaiset kuolemat heikentävät poikien sijoitusta: pojan todennäköisyys kuolla jossakin elämänvaiheessa väkivaltaisesti on suurempi Suomessa (9.5 %) kuin muualla Euroopassa lukuun ottamatta kahdeksaa entistä itäblokin maata. Todennäköisyys on esimerkiksi Ruotsissa 5.4 % ja Isossa-Britanniassa 3.4 % (Kuolemansyyt 1994). Neljän Pohjoismaan vuotiaiden vertailussa vuosilta Suomen itsemurhainsidenssi oli pojilla 178 % ja tytöillä 126 % keskiarvosta ja tapaturmakuolemat 128 % ja 109 % (NOMESCO 1996). Pitkäaikaissairastavuus Vastasyntyneitten merkittävimmät sairauden syyt ovat keskosuus, hapenpuute ja rakenneviat. Alle g:n painoisina syntyneiden osuus kaikista vastasyntyneistä on pysynyt noin 4 %:ssa, mutta alle g:n painoisten osuus on suurentunut (vuonna %). Alkionsiirron avulla saatujen lasten osuus on vähitellen kasvanut 1.4 %:iin kaikista (1995, Syntymärekisterin ennakkotieto). Monisikiöisyyden esiintyvyys on näissä raskauksissa edelleen noin 17-kertainen muihw0 raskauksiin verrattuna, ja siitä syystä em. painorajat alittavien lasten osuudet ovat 24 % ja 3.0 %. Rakennevika todetaan 2 3 %:lla kaikista vastasyntyneistä. Tavallisin on sydänvika; vuosittain syntyy noin 430 sydänleikkauksen tarvitsevaa lasta (ks. Sairanen ym. tässä numerossa). Rakennevikaisista lapsista osa menehtyy. Useimpien vika korjataan haitattomaksi, mutta monille jää pysyvä haitta. Niinpä tähän mennessä sydänleikkauksella hoidetuista yli lapsesta suuri osa tarvitsee jatkuvaa asiantuntevaa seurantaa ja joka neljäs uuden leikkauksen. Myöhemmästä pitkäaikaissairastavuudesta täsmällisin tieto saadaan Kansaneläkelaitoksen rekistereistä. Hoitotukea maksetaan alle 16-vuotiaasta, joka on vähintään kuusi kuukautta hoidon tarpeessa niin, että siitä aiheutuu taloudellista tai muuta rasitusta. Hoitotuen saajia oli vuoden 1995 lopussa 4.1 % ikäluokasta. Suurin ryhmä ovat allergikot (taulukko 2). Pitkäaikaisesta lääkehoidosta erityiskorvausta sai 3.1 % ikäluokasta. Suurimpien diagnoosiryhmien osuudet ikäluokasta olivat: astma 20.3 (/1 000), epilepsia 4.6, diabetes mellitus 2.6, nivelreuma 1.2, sydämen vajaatoiminta 1.0, kilpirauhasen vajaatoiminta 0.6, suolentulehdus 0.2, sydämen rytmihäiriö 0.1 ja verenpainetauti 0.1. Erityiskorvausta ravintovalmisteesta sai lisäksi 4.0 % (Kansaneläkelaitos 1996). Rekisterit kattavat kuitenkin vain osan pitkäaikaissairastavuudesta. Kansaneläkelaitos on kar- 564 Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys
3 T a u l u k k o 2. Vuoden 1995 lopussa hoitotukea saaneet diagnoosin mukaan, promilleosuus kaikista (alle 16-vuotiaista) lapsista (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1995). Astma Atooppinen ihottuma 4.20 Kehitysvammaisuus 4.05 Mielenterveyden häiriö 3.55 Diabetes mellitus 2.59 Muut hermoston ja aistimien sairaudet 2.32 Muut synnynnäiset epämuodostumat 2.15 Aivohalvaus 1.54 Kromosomianomaliat 1.31 Epilepsia 0.92 Muut hengityselinsairaudet 0.81 Muut ihotaudit 0.80 Nivelreuma 0.69 Muut umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet 0.53 Muut sairaudet 3.95 toittanut vähintään kuusi kuukautta kestävää sairastamista vanhempien haastattelututkimuksella alueellisin otoksin vuosina 1967, 1987 ja Esiintyvyys on lisääntynyt taulukon 3 osoittamalla tavalla. Nuorten terveystapatutkimuksissa yksi kymmenestä vuotiaista ilmoitti jonkin pitkäaikaisen sairauden, vian tai vamman haittaavan jokapäiväistä toimintaansa (Rimpelä ym. 1996). Arviot eri sairauksien esiintyvyydestä ovat epätarkkoja (taulukko 4). Yksi sadasta lapsesta on henkisesti kehitysvammainen. Allergia on jatkuvasti yleistynyt; yksi kymmenestä lapsesta ja yksi viidestä nuoresta kärsii siitä, ja neljäsosalla tästä joukosta on astma. Lapsen astma vie harvoin sairaalahoitoon eikä juuri koskaan kuolemaan. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten palvelujen tarve on lisääntynyt uusien tutkimus- ja leikkaushoitomahdollisuuksien myötä. Hahmottamis- ja oppimishäiriöistä kärsivät ovat suuri ongelmaryhmä, jonka hoito ja kuntoutus on vasta muotoutumassa. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyyken häiriöitä esiintyy lähes 10 %:lla alle 12-vuotiaista, %:lla yli 12-vuotiaista ja %:lla nuorisoikäisistä (Rajantie ym. 1993). Turkulaisista perheistä 10 %:ssa vanhemmilla oli lastenneuvolan arvion mukaan puutteelliset edellytykset antaa lastensa psykososiaaliselle kehitykselle suotuisa T a u l u k k o 3. Vähintään kuuden kuukauden pituisen sairauden esiintyvyys lapsilla kolmena eri ajankohtana (Klaukka ym ja Klaukka ym. julkaisematon havainto). Ikä, v Vähintään 6 kk:n sairauden kokeneita, % Tytöt Pojat pohja (P. Terho, julkaisematon havainto). Nuorilla ilmenee usein kouluun, syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, psykososiaalista levottomuutta, epävarmuutta ja erityisesti psykosomaattista oireilua. Neljännes vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä ainakin yhdestä oireesta päivittäin ja ainakin kolmesta oireesta viikoittain tai useammin (Rimpelä ym. 1996). Insuliininpuutosdiabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin ja on jatkuvasti suurentunut erityisesti 0 4-vuotiailla (vuonna / /v), vähemmän 5 9-vuotiailla (50.1) ja vähiten tai ei lainkaan vuotiailla (43.6) (A. Reunanen, henkilökohtainen tiedonanto). Se on suurempi tytöillä kuin pojilla; ikävakioidut arvot olivat 0 14-vuotiailla 46.8 ja Vallitsevuus edellä mainituissa ikäryhmissä oli vuoden 1995 lopussa 66, 273 ja 427/ Keskimäärin yksi 160 lapsestamme sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Muu umpierityssairaus ilmenee noin 200 lapsella joka vuosiluokassa. Noin vuotiasta lasta sairastuu vuosittain syöpään; kolme neljäsosaa heistä paranee pitkän ja raskaan hoidon avulla. Kuusi sadasta kouluikäisestä kärsii pitkäaikaisista selkäkivuista. Yli 10 %:lla todetaan selkärangan rakenne- tai muotopoikkeavuuksia. Vuosittain yksi tuhannesta lapsesta sairastaa niveltulehduksen. Lisäksi Suomessa on viitisenkymmentä alle 500:n pysyvästi sairaan tai vammaisen ryhmää, joihin kuuluu kaikkiaan noin alle 20-vuotiasta. Ongelmien vaikeusaste vaihtelee eteneväs- J. Perheentupa 565
4 T a u l u k k o 4. Julkaistuihin tutkimuksiin perustuva arvio tavallisimpien pitkäaikaissairauksien esiintyvyydestä (%) suomalaisilla lapsilla (Rajantie ym. 1993). Sairaus Esiintyvyys, % Mielenterveyden häiriö 7 15 Allerginen nuha 6 15 Erityinen oppimis- tai keskittymishäiriö 4 7 Astma 3 Synnynnäinen rakennevika 1.2 Älyllinen kehitysvammaisuus 1 Epilepsia 0.7 Vaikea skolioosi 0.4 Liikuntavammaisuus 0.3 Vaikea kuulovika 0.3 Diabetes 0.3 Vaikea näkövika 0.15 Tapaturman jälkitila 0.1 tä ja vaikeasti invalidisoivasta hoidolla lähes haitattomina pidettäviin. Tärkeän osan muodostaa»suomalainen tautiperintö», kolmisenkymmentä muualla harvinaista sairautta (Markkanen ym. 1987). Erityistason sairaanhoidon kehitys on muuttanut monen aikaisemmin kuolemaan johtaneen sairauden ja rakennevian ennusteen. Samalla on syntynyt uusia kasvavia kroonikkoryhmiä: erittäin epäkypsänä syntymisen vuoksi vammautuneet, lapset joilla on osittain korjattu rakennevika (tavallisimmin sydänvika), tapaturman vammauttamat, syövän hoidon tai elimensiirron saaneet ja munuaissairauden vuoksi dialyysihoitoa tarvitsevat lapset. Hoitotukien jakauma kuvastaa laitoshoidon ulkopuolella elävien pitkäaikaispotilaiden sairauden vaikeusastetta: vuonna % sai perusosaa, 34 % korotettua hoitotukea ja 7 % jatkuvan avun ja valvonnan tarpeen vuoksi erityishoitotukea. Ongelman pysyvyyttä ja vaikeutta heijastaa se, että vuoden 1995 lopussa oli työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kaikista vuotiaista 0.8 % ja vammaistukea saavien osuus vuotiaista 0.23 % (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1995). Kutsunnoissa käy ikäluokan miehistä noin 98 %. Vuosina heistä keskimäärin 4.8 %:lla todettiin pysyvä ja lisäksi 3.0 %:lla ainakin tilapäinen palveluseste. Pysyvistä esteistä tavallisimpia ovat mielenterveyden häiriöt (1.0 % tarkastetuista), älyllinen kehitysvammaisuus (0.4 %) ja astma (0.2 %) (Pääesikunnan lääkintäosaston tieto). Vuonna 1993 palveluksen aloittaneista joutui lisäksi 6.0 % keskeyttämään terveyssyistä, 3.6 % mielenterveyshäiriön vuoksi. Lyhyet sairaudet ja sairaanhoitotapahtumat Hengitystieinfektioepisodeja lapset sairastavat keskimäärin 5 10 ensimmäisenä elinvuotenaan ja muutamana seuraavana vielä 2 3. Allergia ja vanhempien tupakointi lisäävät niitä. Rimpelän ym. (1996) tutkimuksen mukaan nuorilla esiintyy infektioita vähemmän kuin lapsilla, mutta yksi kymmenestä nuoresta ilmoitti sairastaneensa hengitystieinfektion ainakin kolmasti edeltäneen puolen vuoden aikana. Tapaturman takia käy ensiapuasemilla vuosittain noin 10 % kasvuikäisistä. Palovammojen, myrkytysten ja vierasesinevammojen taajuus on suurimmillaan ensimmäisinä ikävuosina. Putoamiset ja liikennevammat kattavat yli puolet yli nelivuotiaiden vammoista (Rajantie ym. 1993). Alle 15-vuotiailla on keskimäärin 8 10 sairauspäivää vuosittain (Kalimo ym. 1989). Infektiot ja tapaturmat aiheuttavat yli 80 % lasten sairaanhoitokontakteista ja sairauspäivistä. Terveyskeskusten päivävastaanottokäynneistä noin 12 % on alle 15-vuotiaiden käyntejä, ja päivystysvastaanotolla heidän osuutensa on kaksinkertainen (Takala 1977). Sairaalahoidossa oli 0 14-vuotiaista 8.2 % vuonna 1993 (eri alueilla %) ja hoitopäiviä oli sataa lasta kohti keskimäärin 49 (Pelanteri ja Lounamaa 1995). Hoitojaksoista 35 %:iin liittyi toimenpide. Hoitopäiviä aiheuttivat eniten mielenterveyshäiriöt (19 % kaikista), rakenneviat (9.1 %), keskosuus (7.7 %), ylähengitysteiden infektiot (7.7 %), ruoansulatuskanavan sairaudet (6.5 %), tapaturmat (5.1 %), hermoston sairaudet (4.9 %), kasvaintaudit ja astma (3.8 %) sekä korvasairaudet (3.0 %). Suurimmat ryhmät otettiin sairaalaan ylähengitystieinfektioiden (18/ lasta), ruoansulatuskanavan sairauksien (12), tapaturmien (7.3), korvasairauksien (6.8), rakennevikojen (5.7), astman (4.4) ja mielenterveyshäiriöiden (2.7) vuoksi. Tapaturmien vuosi- 566 Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys
5 na aiheuttamia sairaalahoitojaksoja oli pojilla 0 14-vuotiaana 89 % ja tytöillä 85 % neljän Pohjoismaan keskimäärästä; vuotiailla vastaavat luvut olivat 146 % ja 119 % (NOMES- CO 1996). Elämäntavat ja sosiaaliset suhteet Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutaan aikuiskauden terveyttä määrääviä elämäntapoja ja asenteita. Tällaisia ovat ravitsemus-, liikunta-, virkistäytymis- ja lepotottumukset, psyykkinen toimintamalli, sosiaalinen osallistuvuus ja kyky kohdata sosiaalisia rasituksia sekä suhde piristeisiin, tupakkaan ja huumeisiin. Nuorten ravitsemus on 15 viime vuoden kuluessa korjaantunut ilahduttavasti (kuva 1). Mutta liikuntaharrastus oli 15- vuotiailla suomalaisilla WHO:n koululaistutkimuksen heikoimmassa päässä. Vain 35 % pojista ja 25 % tytöistä harrasti vapaa-aikanaan liikuntaa ainakin neljä tuntia viikossa (Kannas 1995). Nuorten levon ja virkistäytymisen tavat ovat niin ikään puutteellisia. Kansainvälisessä vertailussa nuorisomme on heikoimpien joukossa yöunen riittämättömyydessä: kymmenen maan koululaistutkimuksessa suomalaiset ja norjalaiset tunsivat muita useammin päiväväsymystä, vuotiaat useimpina viikonpäivinä (Tynjälä ym. 1993). Vaikka aikuisten tupakointi on vähentynyt niin, että tupakan kulutus on Suomessa Pohjoismaiden pienin, altistuu 10 % suomalaislapsista jatkuvasti tupakansavulle. Nuorten oma tupakointi on hälyttävän runsasta, päivittäin tupakoivien osuus 15-vuotiaista oli 13 maan vertailussa suurin, poikien 29 % ja tyttöjen 25 % (Kannas ja Kontula 1993). Alkoholia ainakin joka kuukausi nauttivia on tästä ikäryhmästä puolet, ja Suomi johtaa sekä tyttöjen että poikien toistuvan tosi humalan kokemuksissa. Tupakan ja alkoholin käyttö ovat yhteydessä nuorten sosiaaliseen asemaan: mitä heikompi koulumenestys ja mitä lyhyempi koulutusura, sitä yleisempiä ovat tupakointi ja humalajuominen. Myös huumeiden käytön lisääntyminen aiheuttaa huolta: yli 10 %:lle vuotiaista nuoristamme on viimeksi kuluneen vuoden aikana tarjottu huumetta. Tampereella 15-vuotiaista 5 % ilmoitti käyttäneensä huumeita yli viisi kertaa (Rimpelä ym. 1996). % K u v a 1. Tupakoinnin sekä alkoholin, kulutusmaidon ja voin käytön yleisyys vuotiaiden keskuudessa vuosina Aromaan ym. (1996) nuorten terveystapatutkimuksen mukaan. Vaikka sukupuolielämä on varhaistunut, ovat tyttöjen synnytys- ja raskaudenkeskeytysluvut teollisuusmaiden pienimpiä. Sukupuolitaudit eivät ole harvinaisia; yleisintä niistä, klamydiaa, todettiin vuonna vuotiailla tytöillä noin ja pojilla 250 tapausta (Aromaa ym. 1996). Erityisen hälyttäviä ovat tiedot kouluviihtyvyyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmista (Brunell ym. 1996, Rimpelä ja Liinamo 1996, Rimpelä ym. 1996). Puolet yläasteen oppilaista ei viihdy koulussa, ja joissakin kouluissa osuus on jopa kolme neljästä. Enemmistö oppilaista pitää opettajia epäoikeudenmukaisina, eivätkä keskusteluyhteydet vanhempiin ole parempia. Viidennes murrosikäisistä pojista kokee olevansa vailla keskustelukumppania. Pohdinta ja päätelmät Käyttää voita leivällä Juo kulutusmaitoa Tupakoi päivittäin Juo alkoholia viikottain Suomalaisten miesten heikko sijoitus kansainvälisessä elinikävertailussa perustuu sepelvaltimotaudin, itsemurhien ja tapaturmien aiheuttamaan suureen kuolleisuuteen. Ylikuolleisuus tapaturmiin ja itsemurhiin ilmenee jo vuotiaiden ikäryhmästä alkaen. Viiden Pohjoismaan elinikävertailussa suomalaisten asema on kuitenkin jatkuvasti parantunut, ja olemme 15 viime vuoden aikana nousseet viidenneltä neljännelle sijalle. Sekä miehet että naiset ovat ohittaneet tanskalai- J. Perheentupa 567
6 set. Kuitenkin tiedot nuorisomme liikunnan vähäisyydestä sekä tupakka- ja alkoholiriippuvuuden ja psykososiaalisten ongelmien lisääntymisestä viittaavat kehityksen kääntymiseen epäsuotuisaksi. Vaikka imeväisten ja pikkulasten kuolleisuus on vähentynyt maailman pienimmäksi ja kuolleisuus on verraten pieni 15 vuoden ikään saakka, ei lasten ja nuorten terveys ole tyydyttävä. Kutsuntatietojen perusteella noin 6 %:lla aikuistuvista pojista on pysyvä sairaus tai vamma. Yksi viidestä lapsesta kokee vähintään kuusi kuukautta kestävän sairauden, joka voi jättää pysyviä ongelmia. Vain pieni osa sairastavuudesta on seurausta kehittyneestä hoidosta eli siitä, että moni sellainen lapsi, joka aikaisemmin olisi kuollut varhain, jää nyt elämään sairaana tai vammaisena. Erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen terveyden osalta kehitysnäkymä on huolestuttava. Perheiden ja kouluyhteisöjen toimivuus tulisi asettaa kansanterveystyön painoalueeksi ja lopettaa neuvolatyön ja kouluterveydenhoidon alasajo. Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J (toim.): Suomalaisten terveys Ennakkopainos, Kansanterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 1996 Brunell V, Kannas L, Levälahti E, ym: Livskvalitet i skolan. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitoksen julkaisuja 5, 1996 Kalimo E, Häkkinen U, Klaukka T, ym.: Tietoja suomalaisten terveysturvasta. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:67, 1992 Kannas L: Suomalainen koululainen Euroopan liikuntakilvoittelussa. Terveyskasvatus 1: 12 17, 1995 Kannas L, Kontula O: Tupakka, alkoholi ja huumeet koululaisten arjessa. Koulutus-sarja 7: , 1993 Kansaneläkelaitos; Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T1:31, Vammala 1996 Klaukka T: Väestön terveydentila. Raportissa: Suomalaisten terveysturva ja sen kehitystarpeet: Terveysturvan väestöntutkimuksen 1987 päätulokset, s Toim. E Kalimo, T Klaukka, R Lehtonen, K Nyman. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:81, Helsinki 1992 Kuolemansyyt Terveys 1996: 1, Tilastokeskus, Helsinki 1996 Markkanen M, Isaksson R, Norio R: Erikoista suvussamme suomalainen tautiperintö. Duodecim 103: , 1987 NOMESCO: Health statistics in the nordic countries Nordic Medico-Statistical Committee: 44. Kööpenhamina 1995 NOMESCO: Health statistics in the nordic countries Nordic Medico-Statistical Committee: 47. Kööpenhamina 1996 Notkola V, Savela S: Imeväiskuolleisuus ja kuolleena syntyneisyys. Kirjassa: Sosioekonomiset kuolleisuuserot , s Toim. T Valkonen, T Martelin, A Rimpelä, V Notkola, S Savela. Tilastokeskus, Helsinki Pelanteri S, Lounamaa A: Vuodeosastoilla hoidetut lapsipotilaat STAKES tilastotiedote 1995:15 Rajantie J, S Sihvola, R Lappi, J Perheentupa: Lasten ja nuorten terveydentila 1990-luvun Suomessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki 1993 Rimpelä M, Liinamo A: Kouluterveys 1996, tutkimus Keski- Suomesta. Keski-Suomen lääninhallitus, julkaisuja 1, Jyväskylä 1996 Rimpelä M, Jokela J, Luopa P, ym: Kouluterveys tutkimus. Kouluviihtyvyys, terveys ja tottumukset Perustulokset yläasteilta ja kaupunkien väliset erot. Stakes, Aiheita 40/1996 Takala J, Rintanen H, Linnakylä M, ym.: Kunnanlääkärissäkäynnit sairausryhmittäin I. Suom Lääkäril 32: 21 26, 1977 Tynjälä J, Kannas L, Välimaa R: How young Europeans sleep. Health Educ Res: Theory and Practice 8: 69 80, 1993 UNICEF: The state of the world s children Oxford University Press, Oxford 1996 WHO: World health statistics annual World Health Organization, Geneve 1995 JAAKKO PERHEENTUPA, professori, ylilääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Helsinki 568
VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE
Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina
LisätiedotTime out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL
Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten
LisätiedotSuomalaisten mielenterveys
Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys
LisätiedotKunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)
Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä
LisätiedotNuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry
Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta
LisätiedotKansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma
Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja
LisätiedotAvainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat
Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet
LisätiedotPsykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet
Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä
LisätiedotSOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA
SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen
LisätiedotTerveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa
Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources
LisätiedotTerveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL
Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat
LisätiedotKatsaus Lapin päihdetilanteeseen
Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto
LisätiedotMITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.
MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,
LisätiedotVammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus
Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan
LisätiedotSELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista
SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista
LisätiedotPykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus
Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016
LisätiedotKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA
KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys
LisätiedotVäestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa
Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus
LisätiedotEteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?
Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne
LisätiedotEhkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja
Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotNuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen
Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-
LisätiedotIkä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset
1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:
LisätiedotKatsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella
Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli
LisätiedotKouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
LisätiedotSuomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin
Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomi oli vuonna
LisätiedotPYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin
PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän
LisätiedotKati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki
Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA
LisätiedotKouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus
Lisätiedot3-vuotiaan lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen
LisätiedotSuomalainen maksa - ja miten se on marinoitu
Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi
LisätiedotLapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa
Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn
LisätiedotSydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,
Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan
LisätiedotPäihteet Pohjois-Karjalassa
Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotNuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat
Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,
LisätiedotNUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012
NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi
LisätiedotMikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013
Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille
LisätiedotKaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin
LisätiedotMITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008
MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti
LisätiedotHyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat
4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten
LisätiedotPojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari
Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä
LisätiedotPitkäaikaissairaudet ja psyyke
Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin
LisätiedotKaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat
Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja
LisätiedotPäihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL
Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat
LisätiedotHYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret
HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten
LisätiedotVanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat
Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien
LisätiedotKouluterveyskysely 2017
Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn
LisätiedotAikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?
Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien
LisätiedotSuomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus
Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme
LisätiedotUudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010
Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä
LisätiedotLasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria
Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotA. YLEISINDIKAATTORIT
A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,
LisätiedotSavuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP
Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten
LisätiedotMitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP
Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotIkääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011
Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri
LisätiedotKeuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa
Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden
LisätiedotLasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa
Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä
LisätiedotKoulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).
Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen
LisätiedotTyöterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus
PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto
LisätiedotHyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin
LisätiedotKuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain
Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja
LisätiedotIndikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun
Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon
LisätiedotLasten näkökulma perheen hyvinvointiin
Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet
LisätiedotKohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri
Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen
Lisätiedot9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS
. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien
LisätiedotOtanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja
Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät
LisätiedotMiten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa
Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja
LisätiedotSeuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:
Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:
LisätiedotERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ
ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari
Lisätiedottilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi
HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä
LisätiedotPISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto
PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan
LisätiedotTOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS
TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä
LisätiedotLataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa
Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten
LisätiedotTerveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008
Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)
LisätiedotVäestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu
LisätiedotVALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua
VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012
LisätiedotMiten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg
Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa
LisätiedotLAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)
1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta
Lisätiedot0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus
Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus A 4.
LisätiedotNuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009
Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo
LisätiedotMistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?
Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset
LisätiedotSaako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa
Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on
LisätiedotHiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila
Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-
LisätiedotIndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017
IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.
LisätiedotLiite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit
Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet
LisätiedotTE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi
TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET
Lisätiedot12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm
Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille
LisätiedotVarsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS
Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen
LisätiedotYmpärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet
Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen
LisätiedotÄitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS
Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLuokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):
VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,
LisätiedotMITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa
MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat
LisätiedotTerveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus
Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten
Lisätiedot