Suomalaisen miehen keskimääräinen elämä on

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suomalaisen miehen keskimääräinen elämä on"

Transkriptio

1 KATSAUS Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys Jaakko Perheentupa Lastemme kuolleisuus on maailman pienin 0 4 vuoden iässä, mutta sitten erityisesti tapaturmat ja itsemurhat heikentävät sijoitustamme. Lasten ja nuorten terveys ei ole tyydyttävä. Yksi viidestä lapsesta kokee vähintään kuusi kuukautta kestävän sairauden, joka voi jättää pysyviä ongelmia. Yhdellä kahdestakymmenestä aikuistuvasta on pysyvä sairaus tai vamma. Erityistä huolestumista aiheuttaa epäterveiden elämäntapojen sekä psyykkisten ja sosiaalisten ongelmien yleisyys. Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö on kansainvälisessä vertailussa runsasta ja liikunta vähäistä. Huumeiden käyttö on lisääntymässä. Hoitoa vaativat psyyken häiriöt yleistyvät iän myötä noin 10 %:sta %:iin. Perheiden ja kouluyhteisöjen toimivuuden parantaminen tulisi asettaa kansanterveystyön painoalueeksi; neuvolatyö ja kouluterveydenhoito olisivat tähän hyviä välineitä, joita tulisi alasajon sijasta voimakkaasti kehittää. Suomalaisen miehen keskimääräinen elämä on OECD-maiden lyhimpiä (NOMESCO 1995). Tämän huonon sijamme aiheuttavat miehet syntyivät keskimäärin 70 vuotta sitten kovin toisenlaiseen elämään ja terveyteen kuin lapsemme nyt syntyvät. Maamme nykyisten imeväisten ja pikkulasten poikienkin kuolleisuus on nyt maailman pienin (UNICEF 1996). Tulevatkohan he sijoittumaan kansainvälisessä vertailussa yhtä hyvin myös elämän pituuden osalta, vai ilmaantuuko heille varhaisiän jälkeen terveyttä ja elinikää vähentäviä rasitteita? Kuolleisuus Lasten kuolleisuus on vähentynyt jatkuvasti. Silti vuonna 1995 kuoli vuotiasta lasta ja vuotiasta nuorta (taulukko 1). Yli puolet imeväiskuolleisuudesta ajoittuu ensimmäiseen elinviikkoon ja 70 % ensimmäiseen kuukauteen. Tärkeimmät kuolinsyyt ovat vastasyntyneisyyskaudella syntymän ennenaikaisuus ja siihen liittyvät hapenpuutetilat sekä rakenneviat, myöhemmällä imeväisiällä kätkytkuolema ja rakenneviat ja leikki-iässä tapaturmat, rakenneviat ja syöpä. Tapaturmat aiheuttavat yli neljänneksen 1 14-vuotiaiden ja yli 40 % vuotiaiden kuolemista; kolmannes jälkimmäisistä johtuu itsemurhista. Muuhun kuin tapaturmiin ja väkivaltaan kuolee 1 14-vuotiaita vuosittain vain 1.2 kymmenestätuhannesta. Alle 20-vuotiaiden kaikista kuolemista aiheuttavat perinataalisyyt, rakenneviat ja tapaturmat kukin noin 20 %, väkivalta ja itsemurhat 13 %, kasvaintaudit 7 %, kätkytkuolema 5 % ja muut sairaudet 12 %. Kehitys on ollut väkivaltaa lukuun ottamatta suotuisa. Poikien kuolemanvaara on suurempi kuin tyttöjen (taulukko 1): vuotiaana kaksinkertainen ja vuotiaana nelinkertainen. Eron selittävät vain osaksi nuorisoikäisten poikien tapaturmaiset ja väkivaltaiset kuolemat; tapaturmakuolleisuus on pojilla kaksi kertaa suurempi kuin tytöillä. Alueellisia eroja ei kuolleisuudessa juuri ole, vain Lapin läänin imeväiskuolleisuus on maan keskiarvoa suurempi (vuosina vs 5.5/1 000). Vuosina imeväiskuolleisuus vaihteli hieman äidin koulutuksen keston Duodecim 113: ,

2 T a u l u k k o 1. Kuolleiden määrä ja kuolleisuus (ikäryhmän tuhatta lasta tai nuorta kohti) iän mukaan vuonna 1995 (Tilastokeskus, ennakkotieto 1996). Ikä, v < Yhteensä Kuolleiden määrä sairaudet tapaturmat ja väkivalta kaikki syyt Kuolleisuus pojat tytöt pojat/tytöt Yhdeksässä tapauksessa kuolinsyy oli epäselvä mukaan (alle yhdeksän vuotta 7.0, v 5.7, vähintään 13 vuotta 5.8) ja ammatin mukaan (ylempi toimihenkilö 5.2, alempi toimihenkilö 5.7, työntekijä 6.5 ja maanviljelijä 6.9) (Notkola ja Savela 1992). Kansainvälisessä vertailussa kätkytkuolemia tilastoidaan Suomessa vähiten 13 teollisuusmaasta, 44 % keskimäärästä. Olemme kärjessä vain alle viisivuotiaiden kuolleisuudessa, 5 14-vuotiaiden sijaluku oli pojilla kahdeksas ja tytöillä 28. (WHO 1995). Väkivaltaiset kuolemat heikentävät poikien sijoitusta: pojan todennäköisyys kuolla jossakin elämänvaiheessa väkivaltaisesti on suurempi Suomessa (9.5 %) kuin muualla Euroopassa lukuun ottamatta kahdeksaa entistä itäblokin maata. Todennäköisyys on esimerkiksi Ruotsissa 5.4 % ja Isossa-Britanniassa 3.4 % (Kuolemansyyt 1994). Neljän Pohjoismaan vuotiaiden vertailussa vuosilta Suomen itsemurhainsidenssi oli pojilla 178 % ja tytöillä 126 % keskiarvosta ja tapaturmakuolemat 128 % ja 109 % (NOMESCO 1996). Pitkäaikaissairastavuus Vastasyntyneitten merkittävimmät sairauden syyt ovat keskosuus, hapenpuute ja rakenneviat. Alle g:n painoisina syntyneiden osuus kaikista vastasyntyneistä on pysynyt noin 4 %:ssa, mutta alle g:n painoisten osuus on suurentunut (vuonna %). Alkionsiirron avulla saatujen lasten osuus on vähitellen kasvanut 1.4 %:iin kaikista (1995, Syntymärekisterin ennakkotieto). Monisikiöisyyden esiintyvyys on näissä raskauksissa edelleen noin 17-kertainen muihw0 raskauksiin verrattuna, ja siitä syystä em. painorajat alittavien lasten osuudet ovat 24 % ja 3.0 %. Rakennevika todetaan 2 3 %:lla kaikista vastasyntyneistä. Tavallisin on sydänvika; vuosittain syntyy noin 430 sydänleikkauksen tarvitsevaa lasta (ks. Sairanen ym. tässä numerossa). Rakennevikaisista lapsista osa menehtyy. Useimpien vika korjataan haitattomaksi, mutta monille jää pysyvä haitta. Niinpä tähän mennessä sydänleikkauksella hoidetuista yli lapsesta suuri osa tarvitsee jatkuvaa asiantuntevaa seurantaa ja joka neljäs uuden leikkauksen. Myöhemmästä pitkäaikaissairastavuudesta täsmällisin tieto saadaan Kansaneläkelaitoksen rekistereistä. Hoitotukea maksetaan alle 16-vuotiaasta, joka on vähintään kuusi kuukautta hoidon tarpeessa niin, että siitä aiheutuu taloudellista tai muuta rasitusta. Hoitotuen saajia oli vuoden 1995 lopussa 4.1 % ikäluokasta. Suurin ryhmä ovat allergikot (taulukko 2). Pitkäaikaisesta lääkehoidosta erityiskorvausta sai 3.1 % ikäluokasta. Suurimpien diagnoosiryhmien osuudet ikäluokasta olivat: astma 20.3 (/1 000), epilepsia 4.6, diabetes mellitus 2.6, nivelreuma 1.2, sydämen vajaatoiminta 1.0, kilpirauhasen vajaatoiminta 0.6, suolentulehdus 0.2, sydämen rytmihäiriö 0.1 ja verenpainetauti 0.1. Erityiskorvausta ravintovalmisteesta sai lisäksi 4.0 % (Kansaneläkelaitos 1996). Rekisterit kattavat kuitenkin vain osan pitkäaikaissairastavuudesta. Kansaneläkelaitos on kar- 564 Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys

3 T a u l u k k o 2. Vuoden 1995 lopussa hoitotukea saaneet diagnoosin mukaan, promilleosuus kaikista (alle 16-vuotiaista) lapsista (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1995). Astma Atooppinen ihottuma 4.20 Kehitysvammaisuus 4.05 Mielenterveyden häiriö 3.55 Diabetes mellitus 2.59 Muut hermoston ja aistimien sairaudet 2.32 Muut synnynnäiset epämuodostumat 2.15 Aivohalvaus 1.54 Kromosomianomaliat 1.31 Epilepsia 0.92 Muut hengityselinsairaudet 0.81 Muut ihotaudit 0.80 Nivelreuma 0.69 Muut umpieritys- ja aineenvaihduntasairaudet 0.53 Muut sairaudet 3.95 toittanut vähintään kuusi kuukautta kestävää sairastamista vanhempien haastattelututkimuksella alueellisin otoksin vuosina 1967, 1987 ja Esiintyvyys on lisääntynyt taulukon 3 osoittamalla tavalla. Nuorten terveystapatutkimuksissa yksi kymmenestä vuotiaista ilmoitti jonkin pitkäaikaisen sairauden, vian tai vamman haittaavan jokapäiväistä toimintaansa (Rimpelä ym. 1996). Arviot eri sairauksien esiintyvyydestä ovat epätarkkoja (taulukko 4). Yksi sadasta lapsesta on henkisesti kehitysvammainen. Allergia on jatkuvasti yleistynyt; yksi kymmenestä lapsesta ja yksi viidestä nuoresta kärsii siitä, ja neljäsosalla tästä joukosta on astma. Lapsen astma vie harvoin sairaalahoitoon eikä juuri koskaan kuolemaan. Neurologisesti pitkäaikaissairaiden ja vammaisten palvelujen tarve on lisääntynyt uusien tutkimus- ja leikkaushoitomahdollisuuksien myötä. Hahmottamis- ja oppimishäiriöistä kärsivät ovat suuri ongelmaryhmä, jonka hoito ja kuntoutus on vasta muotoutumassa. Tutkimusta ja hoitoa vaativia psyyken häiriöitä esiintyy lähes 10 %:lla alle 12-vuotiaista, %:lla yli 12-vuotiaista ja %:lla nuorisoikäisistä (Rajantie ym. 1993). Turkulaisista perheistä 10 %:ssa vanhemmilla oli lastenneuvolan arvion mukaan puutteelliset edellytykset antaa lastensa psykososiaaliselle kehitykselle suotuisa T a u l u k k o 3. Vähintään kuuden kuukauden pituisen sairauden esiintyvyys lapsilla kolmena eri ajankohtana (Klaukka ym ja Klaukka ym. julkaisematon havainto). Ikä, v Vähintään 6 kk:n sairauden kokeneita, % Tytöt Pojat pohja (P. Terho, julkaisematon havainto). Nuorilla ilmenee usein kouluun, syömiseen ja seksuaalisuuteen liittyviä ongelmia, psykososiaalista levottomuutta, epävarmuutta ja erityisesti psykosomaattista oireilua. Neljännes vuotiaista ilmoittaa kärsivänsä ainakin yhdestä oireesta päivittäin ja ainakin kolmesta oireesta viikoittain tai useammin (Rimpelä ym. 1996). Insuliininpuutosdiabeteksen ilmaantuvuus on Suomessa maailman suurin ja on jatkuvasti suurentunut erityisesti 0 4-vuotiailla (vuonna / /v), vähemmän 5 9-vuotiailla (50.1) ja vähiten tai ei lainkaan vuotiailla (43.6) (A. Reunanen, henkilökohtainen tiedonanto). Se on suurempi tytöillä kuin pojilla; ikävakioidut arvot olivat 0 14-vuotiailla 46.8 ja Vallitsevuus edellä mainituissa ikäryhmissä oli vuoden 1995 lopussa 66, 273 ja 427/ Keskimäärin yksi 160 lapsestamme sairastuu diabetekseen ennen 15 vuoden ikää. Muu umpierityssairaus ilmenee noin 200 lapsella joka vuosiluokassa. Noin vuotiasta lasta sairastuu vuosittain syöpään; kolme neljäsosaa heistä paranee pitkän ja raskaan hoidon avulla. Kuusi sadasta kouluikäisestä kärsii pitkäaikaisista selkäkivuista. Yli 10 %:lla todetaan selkärangan rakenne- tai muotopoikkeavuuksia. Vuosittain yksi tuhannesta lapsesta sairastaa niveltulehduksen. Lisäksi Suomessa on viitisenkymmentä alle 500:n pysyvästi sairaan tai vammaisen ryhmää, joihin kuuluu kaikkiaan noin alle 20-vuotiasta. Ongelmien vaikeusaste vaihtelee eteneväs- J. Perheentupa 565

4 T a u l u k k o 4. Julkaistuihin tutkimuksiin perustuva arvio tavallisimpien pitkäaikaissairauksien esiintyvyydestä (%) suomalaisilla lapsilla (Rajantie ym. 1993). Sairaus Esiintyvyys, % Mielenterveyden häiriö 7 15 Allerginen nuha 6 15 Erityinen oppimis- tai keskittymishäiriö 4 7 Astma 3 Synnynnäinen rakennevika 1.2 Älyllinen kehitysvammaisuus 1 Epilepsia 0.7 Vaikea skolioosi 0.4 Liikuntavammaisuus 0.3 Vaikea kuulovika 0.3 Diabetes 0.3 Vaikea näkövika 0.15 Tapaturman jälkitila 0.1 tä ja vaikeasti invalidisoivasta hoidolla lähes haitattomina pidettäviin. Tärkeän osan muodostaa»suomalainen tautiperintö», kolmisenkymmentä muualla harvinaista sairautta (Markkanen ym. 1987). Erityistason sairaanhoidon kehitys on muuttanut monen aikaisemmin kuolemaan johtaneen sairauden ja rakennevian ennusteen. Samalla on syntynyt uusia kasvavia kroonikkoryhmiä: erittäin epäkypsänä syntymisen vuoksi vammautuneet, lapset joilla on osittain korjattu rakennevika (tavallisimmin sydänvika), tapaturman vammauttamat, syövän hoidon tai elimensiirron saaneet ja munuaissairauden vuoksi dialyysihoitoa tarvitsevat lapset. Hoitotukien jakauma kuvastaa laitoshoidon ulkopuolella elävien pitkäaikaispotilaiden sairauden vaikeusastetta: vuonna % sai perusosaa, 34 % korotettua hoitotukea ja 7 % jatkuvan avun ja valvonnan tarpeen vuoksi erityishoitotukea. Ongelman pysyvyyttä ja vaikeutta heijastaa se, että vuoden 1995 lopussa oli työkyvyttömyyseläkettä saavien osuus kaikista vuotiaista 0.8 % ja vammaistukea saavien osuus vuotiaista 0.23 % (Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja 1995). Kutsunnoissa käy ikäluokan miehistä noin 98 %. Vuosina heistä keskimäärin 4.8 %:lla todettiin pysyvä ja lisäksi 3.0 %:lla ainakin tilapäinen palveluseste. Pysyvistä esteistä tavallisimpia ovat mielenterveyden häiriöt (1.0 % tarkastetuista), älyllinen kehitysvammaisuus (0.4 %) ja astma (0.2 %) (Pääesikunnan lääkintäosaston tieto). Vuonna 1993 palveluksen aloittaneista joutui lisäksi 6.0 % keskeyttämään terveyssyistä, 3.6 % mielenterveyshäiriön vuoksi. Lyhyet sairaudet ja sairaanhoitotapahtumat Hengitystieinfektioepisodeja lapset sairastavat keskimäärin 5 10 ensimmäisenä elinvuotenaan ja muutamana seuraavana vielä 2 3. Allergia ja vanhempien tupakointi lisäävät niitä. Rimpelän ym. (1996) tutkimuksen mukaan nuorilla esiintyy infektioita vähemmän kuin lapsilla, mutta yksi kymmenestä nuoresta ilmoitti sairastaneensa hengitystieinfektion ainakin kolmasti edeltäneen puolen vuoden aikana. Tapaturman takia käy ensiapuasemilla vuosittain noin 10 % kasvuikäisistä. Palovammojen, myrkytysten ja vierasesinevammojen taajuus on suurimmillaan ensimmäisinä ikävuosina. Putoamiset ja liikennevammat kattavat yli puolet yli nelivuotiaiden vammoista (Rajantie ym. 1993). Alle 15-vuotiailla on keskimäärin 8 10 sairauspäivää vuosittain (Kalimo ym. 1989). Infektiot ja tapaturmat aiheuttavat yli 80 % lasten sairaanhoitokontakteista ja sairauspäivistä. Terveyskeskusten päivävastaanottokäynneistä noin 12 % on alle 15-vuotiaiden käyntejä, ja päivystysvastaanotolla heidän osuutensa on kaksinkertainen (Takala 1977). Sairaalahoidossa oli 0 14-vuotiaista 8.2 % vuonna 1993 (eri alueilla %) ja hoitopäiviä oli sataa lasta kohti keskimäärin 49 (Pelanteri ja Lounamaa 1995). Hoitojaksoista 35 %:iin liittyi toimenpide. Hoitopäiviä aiheuttivat eniten mielenterveyshäiriöt (19 % kaikista), rakenneviat (9.1 %), keskosuus (7.7 %), ylähengitysteiden infektiot (7.7 %), ruoansulatuskanavan sairaudet (6.5 %), tapaturmat (5.1 %), hermoston sairaudet (4.9 %), kasvaintaudit ja astma (3.8 %) sekä korvasairaudet (3.0 %). Suurimmat ryhmät otettiin sairaalaan ylähengitystieinfektioiden (18/ lasta), ruoansulatuskanavan sairauksien (12), tapaturmien (7.3), korvasairauksien (6.8), rakennevikojen (5.7), astman (4.4) ja mielenterveyshäiriöiden (2.7) vuoksi. Tapaturmien vuosi- 566 Suomalaisen lapsen ja nuoren terveys

5 na aiheuttamia sairaalahoitojaksoja oli pojilla 0 14-vuotiaana 89 % ja tytöillä 85 % neljän Pohjoismaan keskimäärästä; vuotiailla vastaavat luvut olivat 146 % ja 119 % (NOMES- CO 1996). Elämäntavat ja sosiaaliset suhteet Lapsuudessa ja nuoruudessa omaksutaan aikuiskauden terveyttä määrääviä elämäntapoja ja asenteita. Tällaisia ovat ravitsemus-, liikunta-, virkistäytymis- ja lepotottumukset, psyykkinen toimintamalli, sosiaalinen osallistuvuus ja kyky kohdata sosiaalisia rasituksia sekä suhde piristeisiin, tupakkaan ja huumeisiin. Nuorten ravitsemus on 15 viime vuoden kuluessa korjaantunut ilahduttavasti (kuva 1). Mutta liikuntaharrastus oli 15- vuotiailla suomalaisilla WHO:n koululaistutkimuksen heikoimmassa päässä. Vain 35 % pojista ja 25 % tytöistä harrasti vapaa-aikanaan liikuntaa ainakin neljä tuntia viikossa (Kannas 1995). Nuorten levon ja virkistäytymisen tavat ovat niin ikään puutteellisia. Kansainvälisessä vertailussa nuorisomme on heikoimpien joukossa yöunen riittämättömyydessä: kymmenen maan koululaistutkimuksessa suomalaiset ja norjalaiset tunsivat muita useammin päiväväsymystä, vuotiaat useimpina viikonpäivinä (Tynjälä ym. 1993). Vaikka aikuisten tupakointi on vähentynyt niin, että tupakan kulutus on Suomessa Pohjoismaiden pienin, altistuu 10 % suomalaislapsista jatkuvasti tupakansavulle. Nuorten oma tupakointi on hälyttävän runsasta, päivittäin tupakoivien osuus 15-vuotiaista oli 13 maan vertailussa suurin, poikien 29 % ja tyttöjen 25 % (Kannas ja Kontula 1993). Alkoholia ainakin joka kuukausi nauttivia on tästä ikäryhmästä puolet, ja Suomi johtaa sekä tyttöjen että poikien toistuvan tosi humalan kokemuksissa. Tupakan ja alkoholin käyttö ovat yhteydessä nuorten sosiaaliseen asemaan: mitä heikompi koulumenestys ja mitä lyhyempi koulutusura, sitä yleisempiä ovat tupakointi ja humalajuominen. Myös huumeiden käytön lisääntyminen aiheuttaa huolta: yli 10 %:lle vuotiaista nuoristamme on viimeksi kuluneen vuoden aikana tarjottu huumetta. Tampereella 15-vuotiaista 5 % ilmoitti käyttäneensä huumeita yli viisi kertaa (Rimpelä ym. 1996). % K u v a 1. Tupakoinnin sekä alkoholin, kulutusmaidon ja voin käytön yleisyys vuotiaiden keskuudessa vuosina Aromaan ym. (1996) nuorten terveystapatutkimuksen mukaan. Vaikka sukupuolielämä on varhaistunut, ovat tyttöjen synnytys- ja raskaudenkeskeytysluvut teollisuusmaiden pienimpiä. Sukupuolitaudit eivät ole harvinaisia; yleisintä niistä, klamydiaa, todettiin vuonna vuotiailla tytöillä noin ja pojilla 250 tapausta (Aromaa ym. 1996). Erityisen hälyttäviä ovat tiedot kouluviihtyvyyden ja sosiaalisten suhteiden ongelmista (Brunell ym. 1996, Rimpelä ja Liinamo 1996, Rimpelä ym. 1996). Puolet yläasteen oppilaista ei viihdy koulussa, ja joissakin kouluissa osuus on jopa kolme neljästä. Enemmistö oppilaista pitää opettajia epäoikeudenmukaisina, eivätkä keskusteluyhteydet vanhempiin ole parempia. Viidennes murrosikäisistä pojista kokee olevansa vailla keskustelukumppania. Pohdinta ja päätelmät Käyttää voita leivällä Juo kulutusmaitoa Tupakoi päivittäin Juo alkoholia viikottain Suomalaisten miesten heikko sijoitus kansainvälisessä elinikävertailussa perustuu sepelvaltimotaudin, itsemurhien ja tapaturmien aiheuttamaan suureen kuolleisuuteen. Ylikuolleisuus tapaturmiin ja itsemurhiin ilmenee jo vuotiaiden ikäryhmästä alkaen. Viiden Pohjoismaan elinikävertailussa suomalaisten asema on kuitenkin jatkuvasti parantunut, ja olemme 15 viime vuoden aikana nousseet viidenneltä neljännelle sijalle. Sekä miehet että naiset ovat ohittaneet tanskalai- J. Perheentupa 567

6 set. Kuitenkin tiedot nuorisomme liikunnan vähäisyydestä sekä tupakka- ja alkoholiriippuvuuden ja psykososiaalisten ongelmien lisääntymisestä viittaavat kehityksen kääntymiseen epäsuotuisaksi. Vaikka imeväisten ja pikkulasten kuolleisuus on vähentynyt maailman pienimmäksi ja kuolleisuus on verraten pieni 15 vuoden ikään saakka, ei lasten ja nuorten terveys ole tyydyttävä. Kutsuntatietojen perusteella noin 6 %:lla aikuistuvista pojista on pysyvä sairaus tai vamma. Yksi viidestä lapsesta kokee vähintään kuusi kuukautta kestävän sairauden, joka voi jättää pysyviä ongelmia. Vain pieni osa sairastavuudesta on seurausta kehittyneestä hoidosta eli siitä, että moni sellainen lapsi, joka aikaisemmin olisi kuollut varhain, jää nyt elämään sairaana tai vammaisena. Erityisesti psyykkisen ja sosiaalisen terveyden osalta kehitysnäkymä on huolestuttava. Perheiden ja kouluyhteisöjen toimivuus tulisi asettaa kansanterveystyön painoalueeksi ja lopettaa neuvolatyön ja kouluterveydenhoidon alasajo. Kirjallisuutta Aromaa A, Koskinen S, Huttunen J (toim.): Suomalaisten terveys Ennakkopainos, Kansanterveyslaitos ja Sosiaali- ja terveysministeriö, Helsinki 1996 Brunell V, Kannas L, Levälahti E, ym: Livskvalitet i skolan. Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitoksen julkaisuja 5, 1996 Kalimo E, Häkkinen U, Klaukka T, ym.: Tietoja suomalaisten terveysturvasta. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:67, 1992 Kannas L: Suomalainen koululainen Euroopan liikuntakilvoittelussa. Terveyskasvatus 1: 12 17, 1995 Kannas L, Kontula O: Tupakka, alkoholi ja huumeet koululaisten arjessa. Koulutus-sarja 7: , 1993 Kansaneläkelaitos; Kansaneläkelaitoksen tilastollinen vuosikirja Kansaneläkelaitoksen julkaisuja T1:31, Vammala 1996 Klaukka T: Väestön terveydentila. Raportissa: Suomalaisten terveysturva ja sen kehitystarpeet: Terveysturvan väestöntutkimuksen 1987 päätulokset, s Toim. E Kalimo, T Klaukka, R Lehtonen, K Nyman. Kansaneläkelaitoksen julkaisuja M:81, Helsinki 1992 Kuolemansyyt Terveys 1996: 1, Tilastokeskus, Helsinki 1996 Markkanen M, Isaksson R, Norio R: Erikoista suvussamme suomalainen tautiperintö. Duodecim 103: , 1987 NOMESCO: Health statistics in the nordic countries Nordic Medico-Statistical Committee: 44. Kööpenhamina 1995 NOMESCO: Health statistics in the nordic countries Nordic Medico-Statistical Committee: 47. Kööpenhamina 1996 Notkola V, Savela S: Imeväiskuolleisuus ja kuolleena syntyneisyys. Kirjassa: Sosioekonomiset kuolleisuuserot , s Toim. T Valkonen, T Martelin, A Rimpelä, V Notkola, S Savela. Tilastokeskus, Helsinki Pelanteri S, Lounamaa A: Vuodeosastoilla hoidetut lapsipotilaat STAKES tilastotiedote 1995:15 Rajantie J, S Sihvola, R Lappi, J Perheentupa: Lasten ja nuorten terveydentila 1990-luvun Suomessa. Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Helsinki 1993 Rimpelä M, Liinamo A: Kouluterveys 1996, tutkimus Keski- Suomesta. Keski-Suomen lääninhallitus, julkaisuja 1, Jyväskylä 1996 Rimpelä M, Jokela J, Luopa P, ym: Kouluterveys tutkimus. Kouluviihtyvyys, terveys ja tottumukset Perustulokset yläasteilta ja kaupunkien väliset erot. Stakes, Aiheita 40/1996 Takala J, Rintanen H, Linnakylä M, ym.: Kunnanlääkärissäkäynnit sairausryhmittäin I. Suom Lääkäril 32: 21 26, 1977 Tynjälä J, Kannas L, Välimaa R: How young Europeans sleep. Health Educ Res: Theory and Practice 8: 69 80, 1993 UNICEF: The state of the world s children Oxford University Press, Oxford 1996 WHO: World health statistics annual World Health Organization, Geneve 1995 JAAKKO PERHEENTUPA, professori, ylilääkäri HYKS Lasten ja nuorten sairaala Helsinki 568

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE

VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE Tiedosta hyvinvointia Kuntien hyvinvointistrategiat 1 VAIKUTTAVUUTTA VALTAKUNNALLISESTA YHTEISTYÖSTÄ, TERVEYDEN EDISTÄMISEN VERKKO-OPETUSHANKE VirtuaaliAMK-seminaari 29.10.2003 Projektipäällikkö Kristiina

Lisätiedot

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL

Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Time out! Aikalisä ja Nuorten Aikalisä miksi? Nuorten Aikalisä pilottien työkokous, Kemijärvi 18.9.2009 Minna Savolainen, THL Nuorten miesten hyvinvoinnin edistäminen on ajankohtainen haaste Huoli suomalaisten

Lisätiedot

Suomalaisten mielenterveys

Suomalaisten mielenterveys Suomalaisten mielenterveys LT, dosentti Jaana Suvisaari Yksikön päällikkö, Mielenterveysongelmat ja päihdepalvelut -yksikkö 18.2.2013 Suomalaisten mielenterveys / Jaana Suvisaari 1 Suomalaisten mielenterveys

Lisätiedot

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl)

Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit. Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Kunnan terveyspalvelujen suunnittelu - indikaattorit Terveyskäyttäytyminen (12 kpl) Sairastavuus (17 kpl) Palvelujen käyttö (13 kpl) Väestö (14 kpl) Lähde: THL/Sotkanet v. 2013 Koonnut Hanketyöntekijä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma

Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma Kansallinen lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisyn ohjelma 2009 2014 Kehittämispäällikkö Ulla Korpilahti Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen yksikkö, THL 2015 Ulla Korpilahti 1 Kansallinen lasten ja

Lisätiedot

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat

Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Avainindikaattorit Mielenterveys Peruspalvelukeskus Aavan kunnat Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet 0-17-vuotiaat / 1000 vastaavanikäistä Mielenterveyden häiriöihin sairaalahoitoa saaneet

Lisätiedot

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet Snellman symposiumi 8.9.2011 Hanna Ebeling Lastenpsykiatrian professori, Oulun yliopisto Lastenpsykiatrian klinikka, OYS Lapsen kehitykselle erityisiä

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa

Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012. Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Terveyden edistämisen professori Tiina Laatikainen Karjalan lääketiedepäivät 14.5.2012 Terveyden perusta luodaan lapsuudessa Tiedätkö, montako diabeetikkoa maassamme on tällä hetkellä? Psycho-social resources

Lisätiedot

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL

Terveydentila ja riskitekijät. Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Terveydentila ja riskitekijät Tutkimuspäällikkö Päivikki Koponen, THL Koettu terveys ja pitkäaikaissairastavuus Somalialaistaustaiset, etenkin miehet, kokivat terveytensä erityisen hyväksi ja he raportoivat

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2.

MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL. 4.2. MITÄ NUORILLE KUULUU? NUORTEN HYVINVOINTI KOHORTTI -97 - TUTKIMUKSEN MUKAAN MIKA GISSLER, TUTKIMUSPROFESSORI, THL 4.2.2019 Terveys 1 SEURANTA VUONNA 1987/97 SYNTYNEISTÄ Kaikki Suomessa vuonna 1987/97 syntyneet,

Lisätiedot

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus

Vammaisetuudet. Alle 16-vuotiaan vammaistuki 16 vuotta täyttäneen vammaistuki Eläkettä saavan hoitotuki Ruokavaliokorvaus Vammaisetuudet Vammaisetuuksien tarkoituksena on tukea vammaisten tai pitkäaikaisesti sairaiden selviytymistä jokapäiväisessä elämässä ja parantaa heidän elämänlaatuaan. Vammaisetuuksia ovat: Alle 16-vuotiaan

Lisätiedot

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista

SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista SELVITYS: Sosiaali- ja terveyslautakunta pyytää selvitystä työttömien maksuvapautuksen vaikutuksista TAUSTAA: Sosiaali- ja terveyslautakunta on päättänyt 19.3.2013 52, että avosairaanhoidon lääkäripalveluista

Lisätiedot

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus

Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän päihdetyönlaki ja toimintaohjelma tutuksi - tilaisuus Katsaus alkoholi-, tupakka-, huumausaine- ja rahapelitilanteeseen 29.4.2016 Kirsimarja Raitasalo 1 ALKOHOLI 29.4.2016

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN VALTAKUNNALLINEN VIITEKEHYS JA UUSI GRADIA Vesa Saarikoski Yhdessä kohti uutta Jyväskylän koulutuskuntayhtymän perehdytys- ja talousarvioseminaari 5.10.2017 Valtion talousarvioesitys

Lisätiedot

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa

Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Väestöryhmittäiset erot lasten kuolleisuudessa Lasten terveyserot ja niiden kaventamisen haasteet MLL seminaari 14.9.2012 Hanna Remes Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia, väestöntutkimuksen yksikkö Lapsikuolleisuus

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Ehkäisevän työn merkitys Kainuussa 9.11.2015 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Kainuun tunnuslukuja Sosioekonomiset erot terveydessä ja sen taustatekijöissä ovat Kainuussa

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-2010 Koulukokemusten kansainvälistä vertailua sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994- WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Professori Lasse Kannas, Jyväskylän yliopisto Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen

Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Helsinki: Kelan tutkimusosasto, Nettiartikkeleita 3, 2009 Nuorilla opiskelu- ja työkyky paranevat ja masennuslääkitys vähenee psykoterapiakuntoutuksen jälkeen Kela myöntää psykoterapiakuntoutusta työ-

Lisätiedot

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset

Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset 1 HYVINVOINTIA KUVAAVAT MITTARIT (26.3.2008/uo) Taustatekijät Väestörakenne ja ennuste Ikä- ja sukupuolirakenne: eri ikäryhmät % väestöstä: 0-6, 7-14, 15-24, 25-64, 65-74 ja yli 75 miehet ja naiset Perhetyyppi:

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin

Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin Suomi 100 Sata vuotta lasten ja nuorten hyvinvoinnin rakentamista sekä katsaus vuoden 1987 ja 1997 syntymäkohortteihin tutkimusprofessori Mika Gissler Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Suomi oli vuonna

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus

3-vuotiaan lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö (lapsen asuinkunta) 3-vuotiaan lapsen terveystarkastus 3. Henkilötunnus A 4. Terveystarkastuksen

Lisätiedot

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu

Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Suomalainen maksa - ja miten se on marinoitu Helena Isoniemi ylilääkäri, professori Elinsiirto- ja maksakirurgian klinikka Martti Färkkilä ylilääkäri, professori Gastroenterologia HYKS 13.3.2014 Alkoholi

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

Päihteet Pohjois-Karjalassa

Päihteet Pohjois-Karjalassa Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori, Itä-Suomen yliopisto Tutkimusprofessori, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päihteet

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat

Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Nuorten asumisjärjestelyt ja tapaturmat, väkivalta ja itsemurhat Elämän syrjässä? Lasten ja nuorten pahoinvoinnin paikat ja hyvinvoinnin tilat 7.6.2013 Hanna Remes, tutkija Sosiaalitieteiden laitos, sosiologia,

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008

MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 MITÄ HYÖTYÄ MINI-INTERVENTIOSTA INTERVENTIOSTA ON TYÖTERVEYSHUOLLOSSA Juha Teirilä Tampere 07.03.2008 Stakes Stakes Työikäisten miesten yleisimmät kuolemansyyt 2006 Kuolemansyy 1. Alkoholisyyt 2. Sepelvaltimotauti

Lisätiedot

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat

Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Terveys Elintavat 4-5lk Nurmijärvi,(vertailu: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Mäntsälä, Tuusula) vastaajia 1061/vastausprosentti 80 % Hyvinvointi, osallisuus ja vapaa-aika Suurin osa on tyytyväinen elämäänsä(87,3 %, vähiten

Lisätiedot

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari

Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari Pojat, miehet ja tapaturmat aina sattuu ja tapahtuu? Pojat ja miehet unohdettu sukupuoli? -seminaari 22.10.2012 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien ehkäisyn yksikkö Esityksen punainen lanka Tilastot miltä

Lisätiedot

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke

Pitkäaikaissairaudet ja psyyke Lasten ruoka allergiat ja psyyke Ayl Liisa Viheriälä HYKS, Lasten ja nuorten sairaala. Lastenpsykiatrian konsultaatioyksikkö 19.4.2007 Pitkäaikaissairaudet ja psyyke psyykkiseen kehitykseen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat

Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Kaija Seppä Riskikäytön repaleiset rajat Riskikäytön repaleiset rajat Päihdelääketieteen professori Kaija Seppä TaY ja TAYS 3.9.2011 27. Päihdetiedotusseminaari, Göteborg Luennon sisältö Miksi riskirajoja

Lisätiedot

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL

Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva ANTTI IMPINEN / THL Päihteet, tapaturmat ja arjen turvallisuus elämänkaaressa ja riskiryhmillä - tilannekuva Tapaturmat Suomessa Kuolemansyyt Suomessa Koti- ja vapaa-ajan tapaturmakuolemat ja tavoite vuoteen 2025 Tapaturmakuolemat

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017

Kouluterveyskysely 2017 Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja paikallisesta peruskoululaisten aineistosta Koulukuraattori Eija Kasurinen Koulupsykologi Reetta Puuronen Kouluterveyskysely 2017 -THL toteutti valtakunnallisen kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa?

Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Aikuisten ongelmat lasten murheet - Näinkö myös tapaturmissa? Eetulle ja Emmalle sattuu ja tapahtuu - Lasten ja nuorten tapaturmien ehkäisy Lapissa -seminaari 14.2.2013 Tutkija Jaana Markkula, Tapaturmien

Lisätiedot

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus

Suomen koululaitos Maailman paras? Tuusulan rotaryklubi, Kauko Hämäläinen, professori emeritus Suomen koululaitos Maailman paras? 16.01.2019 Tuusulan rotaryklubi, 24.4.2019 Kauko Hämäläinen, professori emeritus Sisältö Miten Suomella menee? Koulutuksemme vahvuuksia Haasteitakin riittää Koulutuksemme

Lisätiedot

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010

Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Tilastoja Helsingin kaupungin tietokeskus 43 2011 Uudet eläkkeensaajat Helsingissä 2010 Helsingissä siirtyi eläkkeelle vuoden 2010 aikana 7 296 henkeä. Eläkkeelle siirtyi 17 prosenttia enemmän helsinkiläisiä

Lisätiedot

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria

Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta. Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria Lasten ja nuorten terveys ja hyvinvointi palvelujärjestelmän näkökulmasta Risto Heikkinen HYKS Nuorisopsykiatria 27.2.2015 2500 2000 1500 1000 500 0 Nuorisopsykiatrian lähetteet 2009-2014 2009 2010 2011

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 12,2 12,9 18,9 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 3496 3356 3170 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

A. YLEISINDIKAATTORIT

A. YLEISINDIKAATTORIT A. YLEISINDIKAATTORIT Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 16,7 16,3 17,6 20,6 21,4 22,2 20,1 20,6 21,6 Väestö 31.12. 4807 4482 4200 183748 182514 180207 5351427 5451270 5503297 75 vuotta täyttäneet,

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP

Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Mitä keskisuomalaiset sairastavat? Vesa Kataja Johtajaylilääkäri, KSSHP Sopimusohjauksen kehysseminaari 29.4.2015 Mitä suomalaiset sairastavat? Suomessa suurta alueellista vaihtelua Sairastavuudessa Kuolleisuudessa

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa

Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Lasten ja nuorten päihteidenkäyttö Kouluterveyskyselyn 2017 tulosten valossa Päihdeasiain neuvottelukunnan kokous 11.4.2018 Katariina Lappalainen, erityissuunnittelija, Sivistystoimi Kouluterveyskyselystä

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus

Työterveyshuolto Oppilasvalintatarkastus PELASTUSOPISTO Työterveyshuolto ESITIETOLOMAKE Oppilasvalintatarkastus HENKILÖTIEDOT Etu- ja sukunimi (myös aiempi) Henkilötunnus Osoite PERUSTIEDOT Koulutus Peruskoulu Ylioppilas Ammatillinen tutkinto

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä. Taustaa uusille rakenteille Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen uudessa Lapin maakunnassa ja kunnissa - yhteinen tehtävä Taustaa uusille rakenteille Koonnut Tuula Kokkonen, ylitarkastaja, Lapin aluehallintovirasto 7.3.2017 1 Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain

Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain Kuolemansyytilaston 54-luokkaisen aikasarjaluokituksen ja käytettyjen tautiluokitusten välinen avain 01-41 Taudit ja tapaturmainen A00-R99, X45 001-799, E851 000-796, E860 01-03 Tartunta- ja loistauteja

Lisätiedot

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun

Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun. Verotulot, euroa / asukas Koko maa Punkalaidun Indikaattorien osoittama hyvinvointi Punkalaidun Verotulot, euroa / asukas Kunnan nettokustannukset yhteensä, euroa / asukas Erikoissairaanhoidon nettokustannukset, euroa / asukas Perusterveydenhuollon

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri

Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset. Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Kohdunkaulan syövän esiastehoitojen pitkäaikaisvaikutukset Ilkka Kalliala, LT HYKS, Kätilöopiston sairaala Suomen Syöpärekisteri Uusimisriski Esiasteriippuvainen 6 v aikana uuden CIN 2/3:n ilmaantuvuus:

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomi LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi VarsinaisSuomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS

9. KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS . KOETTU TERVEYS JA SAIRASTAVUUS Liisa Hiltunen ja Sirkka Keinänen-Kiukaanniemi Oulun yliopiston kansanterveystieteen ja yleislääketieteen laitos. Johdanto Suomalaisen terveyttä ja sydän- ja verisuonisairauksien

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa

Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Miten lapset ja nuoret liikkuvat liikunnallisuuden edut tulevaisuudessa Liikkuva koulu -seminaari 24.3.2010 Tommi Vasankari Prof., LT UKK-instituutti & THL Sisältö Lasten ja nuorten liikunta Lasten ja

Lisätiedot

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin:

Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Seuraavassa esitetään vielä julkaisemattomat, päivitetyt tulokset kirjan artikkeliin: Tynjälä, J. & Kannas, L. (2004). Koululaisten nukkumistottumukset, unen laatu ja väsyneisyys vuosina 1984-2002. Kirjassa:

Lisätiedot

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ

ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ ERIARVOISUUS VANHUUDESSA JA TERVEYDESSÄ Eero Lahelma, professori Helsingin yliopisto Hjelt-instituutti Kansanterveystieteen osasto eero.lahelma@helsinki.fi Kohti parempaa vanhuutta, Konsensuskokous Hanasaari

Lisätiedot

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi

tilastoja Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäiset eläkkeensaajat yleisimmin eläkkeellä työkyvyttömyyden vuoksi HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUS tilastoja 2010 5 Työikäiset eläkkeensaajat Helsingissä Työikäisten pääasiallisena toimeentulon lähteenä ovat ansiotulot. Kuitenkin pieni, mutta kasvava joukko työikäisiä

Lisätiedot

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto

PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 ENSITULOKSIA Jouni Välijärvi Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto PISA 2012 Programme for International Student Assessment Viides tutkimus PISA-ohjelmassa: pääalueena matematiikan

Lisätiedot

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS

TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN PÄÄTULOKSIA MARI-PAULIINA VAINIKAINEN JA MIKKO ASIKAINEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUS TOISEN VAIHEEN ARVIOINTI Toteutettiin keväällä 2014 yhteistyössä metropolialueen kuntien kanssa Yhteensä

Lisätiedot

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa

Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt. Lataa Lataa Nuorten mielenterveyshäiriöt Lataa ISBN: 9789522456465 Sivumäärä: 142 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 12.03 Mb Tämä opas tarjoaa nuorten parissa työskenteleville aikuisille tietoa yleisimmistä nuorten

Lisätiedot

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008

Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Terveyserojen kaventaminen terveyden edistämisen osana Kansanterveyspäivä 31.3.2008 Eila Linnanmäki Sosiaali- ja terveysministeriö Sosioekonomiset terveyserot Tarkoittavat sosioekonomisten ryhmien ( sosiaaliryhmien)

Lisätiedot

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu TERVEYDENHUOLLON 25. ATK-PAIVAT Kuopio, Hotelli Scandic 31.5-1.6.1999 LT erikoistutkija Riitta Luoto Kansanterveyslaitos Väestön hoitotarpeiden ennustaminen Terveyderihuollon ikävakioitu kustannusvertailu

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost)

LAUSUNTO LAHTI 1 (3) 30.09.2015. MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) 1 (3) MENETETYT ELINVUODET (PYLL) -INDEKSI (PYLL = Potential Years of Life Lost) FCG tuotti Lahden kaupungin toimeksiannosta menetetyt elinvuodet (PYLL) -indeksin Lahden kaupungin väestölle. Indeksin mukaisesta

Lisätiedot

0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus

0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus Tähän tunnistetarra Terveydenhoitajan tutkimuslomakkeet LASTEN TERVEYSSEURANTA 1. 2. 3. Kuntakoodi Sukupuoli 1 poika 2 tyttö Henkilötunnus (lapsen asuinkunta) 0,5 v ikäisen lapsen terveystarkastus A 4.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009

Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Nettityöpapereita 23/2011 Raimo Raitasalo ja Kaarlo Maaniemi Nuorten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot ja työkyvyttömyys vuosina 2004 2009 Kelan tutkimusosasto Kirjoittajat Raimo

Lisätiedot

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista?

Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? Eeva Jokinen, Professori Tiina Laatikainen, Terveyden edistämisen professori Jäidenlähtöseminaari, 12.5.2015 Mistä puhutaan kun puhutaan terveyseroista? 19.5.2015 THL / Kaikkonen /2014 2 Väestöryhmittäiset

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila

Hiiden alueen hyvinvoinnin tila. 30.8.2007 Eija Tommila Hiiden alueen hyvinvoinnin tila 30.8.2007 Eija Tommila Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen vahvuus uusiin palvelurakenteisiin Perustuslaki velvoittaa julkisen vallan turvaamaan yksilöille riittävät sosiaali-

Lisätiedot

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017

IndoorAid. Tuula Putus. Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 IndoorAid Tuula Putus Hirvialhon koulun oirekyselyn tulokset, syksy 2017 - alustava raportti 30.11.2017, lopullinen kirjoitettu 8.12.2017. - kyselyyn vastasi 246 oppilasta. Vastanneista 54 % oli tyttöjä.

Lisätiedot

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit

Liite. Hyvinvointikertomuksen indikaattorit Liite Hyvinvointikertomuksen indikaattorit 1 TALOUS JA ELINVOIMA Talous: tulot Suhteellinen velkaantuneisuus, % Kokemäki : 52.9 52.0 Eura : 47.5 Huittinen : 41.9 Loimaa : 41.6 Satakunta : 39.4 Valtionosuudet

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm

12.11.2008. Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari. Nordic Healthcare Group Oy. Presiksen nimi, pvm Kansallinen Ikääntymisen foorumi 12.11.2008 Antti Peltokorpi Anne Kaarnasaari Nordic Healthcare Group Oy Presiksen nimi, pvm 1 YHTEENVETO 1. Katsaus perustuu Tilastokeskuksen väestöennusteeseen vuosille

Lisätiedot

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS

Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS Dokumentin sisältö...1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomi - LAAJA HYVINVOINTIKERTOMUS - 2020 1 Indikaattorien ja muun tiedon osoittama hyvinvointi Varsinais-Suomen hyvinvointikertomuksen

Lisätiedot

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet Harriet Finne-Soveri, ikäihmisten palvelut - yksikön päällikkö 2010-05-20 Esityksen nimi / Tekijä 1 Sisältö Miten näemme palvelut ja niiden tarpeen

Lisätiedot

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS

Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa. Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Äitiyskuolleisuus Suomessa tilastojen valossa Veli-Matti Ulander, LT va. osastonylilääkäri Kätilöopiston sairaala HUS Sidonnaisuudet Päätoimi: HUS Sivutoiminen yksityislääkäri (Diacor, Aava) koulutusmatka

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia):

Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3, tms.): Luokkatunnus (merkitse A, B, C, tms., tai jätä tyhjäksi mikäli ei ole rinnakkaisluokkia): VASTAAJAN TUNNUS: OIREKYSELY Alakoulut Kyselylomakkeen täyttöpäivämäärä: / 20 Lapsen etunimi: Lapsen sukunimi: Lapsen ikä: Sukupuoli: Poika 1 Tyttö 2 Koulun nimi: Kunta: Luokkanumero (merkitse 1, 2, 3,

Lisätiedot

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa

MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa MITÄ ON KEHITYSVAMMAISUUS? Terveydenhuollon palveluohjaus - Kehitysvammaisen henkilön tukena terveydenhuollossa Sisältö: 1. Kehitysvammaisuus 2. Kehitysvammaisuus ja terveys Pohdintatehtävä Millaiset asiat

Lisätiedot

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus

Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi. Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Terveyserot Helsingissä ja toimenpiteitä niiden vähentämiseksi Pikkuparlamentti 22.11.2010 Riitta Simoila Kehittämisjohtaja Helsingin terveyskeskus Helsinkiläisten terveyseroista (1) Helsinkiläisten miesten

Lisätiedot