JOKELAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "JOKELAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 JOKELAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA päivitetty versio hyväksytty opettajainkokouksissa ja

2 1. Jokelan lukion toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Lukiokoulutuksen arvopohja Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Opettajatavoitteet Jokelan lukion toimintakulttuuri Opiskeluympäristö Työtavat ja opiskelumenetelmät Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Muu lukion toiminnan järjestäminen ja lukuvuosisuunnitelma Yhteistyö yläkoulun kanssa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaajan tehtävät Ryhmänohjaajien tehtävät Aineenopettajan tehtävät Opiskelijahuolto Hyvinvointisuunnitelma Erilainen oppija Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyö Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yhteistyö Tuusulan lukiot Perusopetus Muut oppilaitokset ja tahot Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijan arviointi Kurssien arviointi Jaksoarviointi Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen Opintojen hyväksi lukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suorittaminen Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ulkoinen arviointi Jokelan lukion itsearviointi Tieto- ja viestintästrategia Tuntijako Valtakunnallinen tuntijako ja Jokelan lukion koulukohtaiset kurssit Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Ruotsi (B1-kieli) Englanti (A1-kieli) Saksa Ranska

3 Matematiikka Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Evankelis-luterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Oppiaineisiin kuulumattomat koulukohtaiset kurssit Tietotekniikka Tekstiilityö (TS1 2) Tekninen työ Kotitalous (KO1) Latinan alkeita ja Rooman kulttuurihistoriaa Oppilaskuntatyön kurssi (MK1) Liikennevalistuskurssi (MK2) Ohjattavasta ohjaajaksi menetelmiä järjestötoimintaan ja ryhmien vetämiseen (MK3) LIITTEET Liite 1. Järjestyssäännöt Liite 2. Ohjaussuunnitelma Liite 3. Kielten taitotasoasteikko

4 1. Jokelan lukion toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Jokelan lukio on monipuolinen, hyvän yleissivistyksen antava lähilukio, joka pyrkii mahdollisimman hyvin vastaamaan jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on itsenäisesti ajatteleva ja vastuuntuntoinen kansainvälinen kansalainen. Koulu on syntynyt Jokelan asukkaiden ponnistusten tuloksena ja oman kylän tarpeita varten, siksi pidämme tärkeänä, että mahdollisimman moni kylän nuorista saa mahdollisuuden opiskella lukiossamme. Lukio on jatkumo Jokelan alueen yhtenäiselle peruskoululle ja jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa mahdollistetaan yläasteella aloitettujen aineiden painotettu opiskelu. Yksilöllisen etenemisen varmistamiseksi panostamme opiskelijoiden ohjaukseen. Pyrimme kasvattamaan aktiivisia nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja yleissivistys. Koulumme ilmapiiri on yhteistyötä korostava ja myönteinen. Haluamme olla kehittävä ja kehittyvä yhteisö, joka edistää jokaisen jäsenensä oppimista. Unesco-kouluna kansainvälisyys on tärkeä osa koulutyötä. 2. Lukiokoulutuksen arvopohja Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden tärkeimmät arvot ovat eurooppalainen kulttuuriperintö ja suomalainen sivistyshistoria suvaitsevaisuus ja kansainvälinen yhteistyö elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen totuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus avoin demokratia, tasa-arvo ja hyvinvointi rehellisyys vastuullisuus kriittisyys kansalaisen perusoikeuksien tunnistaminen, ylläpitäminen ja edistäminen kestävä kehitys Jokelan lukio kasvattaa opiskelijoistaan kansainvälisiä ja suvaitsevia nuoria aikuisia. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen jälkeen opiskelija kunnioittaa oman maan ja kulttuurin saavutuksia ja perinteitä, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä, yksityistä ja yhteistä omaisuutta. Oman kulttuurinsa kautta opiskelija on hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän myötävaikuttaa kasainvälisillä sopimuksilla vahvistettujen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen kaikissa toimissaan. Opiskelijaa rohkaistaan tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisilla projekteilla, vierailuilla kotimaassa ja ulkomailla, kirjeenvaihdon ja oppilasvaihdon avulla, teemapäivillä sekä kerho- ja oppilaskuntatoiminnalla. Tuusulan opetustoimen strategia määrittelee koulutuksen keskeisiksi arvoiksi vastuullisuuden, yhteistyökyvyn, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden. Jokelan lukio sitoutuu arkityössä edeltävien arvojen toteuttamiseen, ja ne tulevat näkyviin lukiomme toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja koulutyön organisoinnissa. Lisäksi koulussamme korostetaan yhteistyökyvyn ja työskentelytaitojen merkitystä.

5 2 2.1 Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Lukio-opiskelun aikana opiskelija harjoittelee opetustilanteissa ja muussa toiminnassa vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja omien tavoitteiden asettamista luovia ja joustavia toimintatapoja itsenäistä tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja kriittistä arviointia erilaisuuden hyväksymistä ja toisten huomioon ottamista opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä myönteisen ja realistisen minäkuvan muodostamista. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja edellytyksensä, arvioimaan omaa oppimistaan ja soveltamaan sitä tilanteiden vaatimalla tavalla. Opiskelijaa kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Opiskelijan kasvua elämänmyönteiseksi ja tiedonjanoiseksi oman kulttuuritaustansa tuntevaksi aikuiseksi tuetaan ja hänelle tarjotaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Opiskelija harjoittelee tiedon soveltamista ja tavoitteiden asettamista erilaisissa opiskeluympäristöissä. Opiskelu on vuorovaikutuksellista, aktiivista ja pitkäjänteistä tietojen ja taitojen hankintaa, käsittelyä ja arviointia. Uutta oppiessaan opiskelija täydentää aiempia ajatus- ja toimintamallejaan sekä yhdistää opiskeltavaa ainesta entiseen jäsentäen ja tarkentaen tietojaan. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kunkin yksilön henkilökohtaiset oppimisstrategiat ja opiskelutaidot ja tuetaan opiskelijan oppimaan oppimista. 2.2 Opettajatavoitteet Jokelan lukion asiantunteva ja pätevä henkilökunta ylläpitää korkeaa ammattitaitoa. Opettajat hallitsevat opetettavat oppiaineensa ja seuraavat oman alansa tutkimusta ja ammattikirjallisuutta. Oppiaineen hallinnan lisäksi osa ammattitaitoa on vastuuntuntoinen, kannustava ja opiskelijaa kunnioittava suhtautuminen työntekoon. Työssä korostuvat opettajan vuorovaikutustaidot, joustavuus, innostuneisuus ja yhteistyökykyisyys. Opettajan tulee kohdella opiskelijoita tasapuolisesti, niin että hänen toimintansa on opiskelijamyönteistä ja palaute kannustavaa. Kukin opettaja toimii työssään omine persoonallisine ominaisuuksineen. 3. Jokelan lukion toimintakulttuuri Kaikki lukion toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön, jossa yhteisön jäsenet kantavat vastuunsa ja sitoutuvat noudattamaan yhteisesti tehtyjä päätöksiä. Yhteistyömuodoista, vastuualueista, toimintatavoista ja erilaisista voimassa olevista käytänteistä on tarkempi kuvaus lukuvuosittain toimitettavassa opinto-oppaassa ja syystiedotteessa sekä lukuvuosisuunnitelmassa. Opetussuunnitelman liitteenä (liite 1) ovat koulun järjestyssäännöt. 3.1 Opiskeluympäristö Jokelan lukio haluaa tarjota avoimen, kannustavan, hyväksyvän ja luottamuksellisen opiskeluympäristön, jossa jokaisella jäsenellä on vaikuttamismahdollisuus ja joka mahdollistaa erilaisten oppimismenetelmien käytön. Työskentely sujuu parhaiten tasa-arvoisessa, inhimillisessä ja ihmisläheisessä, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta korostavassa ympäristössä, joka on mahdollisimman viihtyisä ja turvallinen, mukautuu opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Pienessä lukiossa kaikki tuntevat toisensa yksilöinä.

6 3 3.2 Työtavat ja opiskelumenetelmät Lukiossa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotta opiskelija löytäisi oman tapansa oppia ja kokisi opiskelun mielekkääksi. Työtavat ja opetusmenetelmät vaihtelevat kunkin aineen erityisluonteen, opiskelijoiden ominaislaadun ja itsenäisyyden asteen sekä ryhmäkokojen mukaan. Opiskelutilanteiden suunnittelussa otetaan huomioon opitun sovellettavuus opiskelutilanteiden ulkopuolella. Prosessimaisesta oppimisnäkemyksestä seuraa, että oppimisympäristöjen on tuettava itsenäistä työskentelyä ja omaa tavoitteenasettelua. Opiskeluympäristöjen tulee antaa mahdollisuuksia itsenäiseen ja yhteistoiminnalliseen työskentelyyn erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjaston palveluja. 3.3 Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Lukio-opiskelu koostuu valtakunnallisesti määrätyistä oppiaineiden pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista kursseista, joiden tavoitteet ja sisällöt on esitelty opetussuunnitelman lopussa. Jokelan lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla mahdollisimman laajat valintamahdollisuudet kunkin lukuvuoden resurssin mukaisesti. Opiskelijalla on siten oppiainekohtaisesti mahdollisuus erikoistua ja syventää tietoja omien vahvuuksiensa mukaan. Koulukohtaisten kurssien määrä on pieneksi lukioksi varsin mittava. Lukiossa on mahdollisuus jatkaa peruskoulussa aloitettua painotettua luonnontieteellisten aineiden opiskelua. Kurssit voidaan suorittaa opetukseen osallistuen, osittain tai kokonaan itsenäisesti opiskellen. Työtapoja valittaessa käydään läpi mahdollisuudet opiskella osa oppiainesisällöistä etäopiskeluna tai itsenäisesti. Itsenäinen opiskelu on opettajan ohjaamaa, ja siihen kuuluu erilaisten kirjallisten ja suullisten tehtävien ja tutkielmien tekemistä opettajan ohjeiden mukaisesti. Lupaa itsenäiseen opiskeluun haetaan rehtorilta. Opettaja ja opiskelija tekevät yhdessä kirjallisen itsenäisen opiskelun suunnitelman ja aikataulun. Lukiokurssien ohella opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi taito- ja taideaineissa. Lukio-opintoihin voidaan lisäksi sisällyttää itsenäisesti suoritettuja verkkokursseja. Joitain lukiokursseja voidaan tarjota myös vieraalla kielellä opetettuina. Lukuvuoden aikana opetus jaksottuu viiteen noin seitsemän viikon jaksoon, jotka päättyvät koeviikkoon. Opiskelijat valitsevat vuosittain laadittavan kurssitarjottimen kursseista omaan opintoohjelmaansa sopivat kurssit. Jokaisessa jaksossa kurssit sijoitetaan tuntikiertokaavioon, joka toimii lukujärjestyksenä. 3.4 Muu lukion toiminnan järjestäminen ja lukuvuosisuunnitelma Opettajakunnan yhdessä laatimassa lukuvuosisuunnitelmassa määritellään esimerkiksi lukuvuoden teemat ja painopistealueet, vuosittainen kurssitarjotin, käytössä oleva tuntikiertokaavio, koeviikot, eri aineiden yhteiset kurssit, opettajakunnan vastuualueet ja painotettavat aihekokonaisuudet. Koulutyön sujuvuudesta, koulun kehittämisestä ja pitkäjänteisestä suunnittelusta vastaa johtoryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi opettajakunnasta valittua opettajaa.

7 4 Tarvittaessa johtoryhmän ohella muodostetaan eri tilanteiden edellyttämiä työryhmiä tai valitaan tehtävään vastuuhenkilö(t). Opiskelijat voivat vaikuttaa opintoja koskevaan päätöksentekoon ja opetuksen suunnitteluun oppilaskunnan kautta. Oppilaskunnan hallituksen edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus opettajainkokouksissa opetusta koskevien asioiden käsittelyssä. 3.5 Yhteistyö yläkoulun kanssa Lukion toimintakulttuuri ja henki rakentuvat yhteistyössä yläkoulun kanssa. Yhdessä pyritään rakentamaan ja kehittämään jokelalaista kasvatusta ja koulutusta ja olemaan mukana Jokela-hengen synnyttämisessä. Suurin osa opettajista onkin lukion ja yläkoulun yhteisiä, ja opiskelijoista pääosa siirtyy lukioon omasta yläkoulusta. Näin ollen oman talon lukion ja lukio-opiskelun esittelyyn panostetaan. Lisäksi osa lukuvuoden aikana vietettävistä juhlista, muista tilaisuuksista ja monitoimi- tai teemapäivistä järjestetään yhteisvoimin. Myös molempien kouluasteiden oppilaskunnat järjestävät osan toiminnastaan yhdessä. Tarkemmista perusopetuksen ja lukion yhteistyön muodoista ja toteutuksesta päätetään lukuvuosittain. Osa lukion kursseista on resurssin salliessa avoimia yläkoulun päättöluokkalaisille, esimerkiksi kielten kurkistuskurssit. Lisäksi voidaan tarjota mahdollisuuksia osallistua yhteiseen harrastustoimintaan, esimerkiksi kuoroon. Peruskoulun valinnaisaineena opetettavat eri aineiden kertauskurssit luetaan hyväksi oman lukion opintoihin. 4. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Ne ovat oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä painotuksia, joita pidetään tärkeinä nyky-yhteiskunnassa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon eri vuosina resurssien mukaan. Aihekokonaisuuksien tavoitteet on määritelty tarkasti valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, joten Jokelan lukion opetussuunnitelmassa luetellaan esimerkkejä siitä, miten ne toteutuvat ainerajat ylittävässä koulun yhteistoiminnassa. 1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys o oppilaskuntatoiminta o nuorisovaltuustovaalit o kunnallis-, eduskunta- ja eurovaalien varjovaalit ja niihin liittyvät paneelikeskustelut o yritysvierailut ja yrittäjien luennot o messukäynnit (Studia yms.) o oppilaitosesittelyt ja vierailut (erityisesti opinto-ohjaus) o ajankohtaisiin kilpailuihin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan o yhteydenpito kunnanvaltuutettuihin o yhteistyö mm. yrittäjien, pankkien ja työvoimaviranomaisten kanssa o opiskelijoiden päivänavaukset ja esitykset o koko lukion ajan päivitettävä portfolio koulun ulkopuolisesta toiminnasta, vastaanottaja ryhmänohjaaja

8 5 2. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus o eri kielten kurkistuskurssit o luennot o vuotuisjuhlat, juhlaperinne o kirjeenvaihto ulkomaille o yhteistyö paikallisyhdistysten ja -järjestöjen (esim. Jokelan perinneyhdistys, Jokelan tiilitehdasperinne, JOKA-teatteri: koululaisnäytännöt), musiikkiopiston, kansalaisopiston kanssa o opiskelijavaihto, vaihto-opettajat o kansalliset ja kansainväliset leirit ja kesäkurssit o ystävyyskoulut, Unesco-toiminta o teatteri- ja oopperavierailut o iltamat, musikaalit o yhteistyö kulttuuri-, museo- ja nuorisotoimen sekä muiden lukioiden kanssa o käytös- ja tapatietous, esim. juhla-ateriat o Jokelan kylän muutoksen seuraaminen pitkäkestoisena projektina o ajankohtaiset paikalliset tapahtumat ja näyttelyt 3. Hyvinvointi ja turvallisuus o juhlat ja perinnepäivät o liikuntapäivät, monitoimipäivä o teemaviikot (väriviikko yms.) o poliisi-, SPR-, varuskunta-, vpk-esittelyt ja yhteistyö o koulun välituntijärjestelyt, taukotila o yhteistyö Maanpuolustus ry:n, Jokelan vankilan ja oikeusviranomaisten kanssa o ropo-tuokiot ja niiden aiheet o luennot, päivänavaukset o ympäristön viihtyisyyden turvaaminen o opiskelijahuolto, yhteistyö terveydenhoitajan ja sosiaalitoimen kanssa o käytös- ja tapatietous o yhteistyö nuorisotoimen, seurakunnan, urheiluseurojen ja Jokelan retkeilijöiden kanssa 4. Kestävä kehitys o yritysvierailut o ympäristösuunnitelma (säästökierrätys jne.) o roskattomuus-, nuukuus- ja tupakoimattomuusteemaviikkoja o asiantuntijaluennot, päivänavaukset o yhteistyö Kiertokapulan, ongelmajätekeskuksen ja sähkölaitoksen kanssa 5. Teknologia ja yhteiskunta o yritysvierailut ja luennot (esim. KONE, VR, Ventoniemi, TEKES) o ATK-avusteinen oppiminen o LAN-tapahtuma o ajanmukainen opetusteknologinen välineistö ja sen hyödyntäminen opetuksessa o erilaisiin kilpailuihin (esim. Tutki, kokeile, kehitä) osallistuminen

9 6 6. Viestintä ja mediaosaaminen o kotisivun päivittäminen ja ylläpito o projektit, tutkimukset: valittua teemaa tutkitaan ja toteutetaan esim. uutisia ja haastatteluja tekemällä o koululehti o sanoma- ja aikakauslehtiviikkojen toteuttaminen o tietotekniikkakurssit o yhteistyö paikallisten lehtien kanssa o vierailukäynnit Eri aineiden yhteistyökurssit ovat aihekokonaisuuksien toteutumista edistäviä. Kurssitarjottimeen pyritään saamaan joka vuosi 1 2 yhteistyössä toteutettavaa kurssia. Vuosittain määritellään työsuunnitelmassa, mitä aihekokonaisuuksia eri vuosina painotetaan esim. luentojen, teemaviikkojen ja päivien muodossa. Kolmen vuoden aikana jokainen lukiolainen kohtaa näin kaikki aihekokonaisuudet. 5. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 5.1 Ohjaussuunnitelma Koulussa annettavan ohjauksen muodoista ja toteutusajankohdista on erillinen suunnitelma liitteenä 2. Siinä on esitetty myös ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtäväjako ja vastuualueet Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaajalla on päävastuu lukion opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän opastaa opiskelijaa opintojen sisällön ja aikataulutuksen suunnittelussa sekä kannustaa opiskelijaa vastuulliseen opiskeluun ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Opinto-ohjelman muutokset hoidetaan opinto-ohjaajan kautta. Opinto-ohjaus järjestetään luokkaopetuksena, pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Opinto-ohjauksen pääpaino on henkilökohtaisessa ohjauksessa, jota opiskelijalla on oikeus saada lukion kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu myös jatko-opiskelumahdollisuuksista ja niihin hakemisesta tiedottaminen. Hän järjestää muun muassa vierailuja ammatinvalintamessuille tai asiantuntijavierailijoita kouluun. Lisäksi opinto-ohjaaja osallistuu lukion vanhempainiltoihin asiantuntijana ja on opiskelijahuoltoryhmän jäsen Ryhmänohjaajien tehtävät Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden jaksoarvostelujen avulla kurssikertymää (erityisesti pakolliset kurssit ja hylättyjen kurssien uusiminen) ja edistymistä opinnoissa. Hän keskustelee opiskelijoiden kanssa tavoitteista ja opintojen etenemisestä ja auttaa opintojen suunnittelussa. Hän puuttuu yksilön tai ryhmän ongelmiin ja esimerkiksi ilmoittaa luvattomista poissaoloista alle 18-vuotiaiden huoltajille. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa opinto-ohjaajan, rehtorin, opiskelijahuoltoryhmän tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle.

10 7 Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu viikoittaisen ryhmänohjaustuokion suunnittelu ja pitäminen sekä vuosikursseittain vanhempainiltojen järjestelyt. Hän perehdyttää osaltaan opiskelijat oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Jakson päätyttyä hän täyttää raportin, johon merkitään heikko tai heikkenevä menestys oppiaineissa ja suoritettujen kurssien määrät, ja huolehtii jaksotodistukseen tarvittavan huoltajan allekirjoituksen kontrolloinnista. Ryhmänohjaaja toimii yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden, muiden opettajien ja kotien välillä. Varsinkin lukio-opintojen alussa hän osallistuu opiskelijoiden ryhmään sosiaalistamiseen. Koko lukion ajan ryhmänohjaaja toimii ryhmänsä opiskelijoiden asioiden ajajana ja hyvinvoinnin seuraajana Aineenopettajan tehtävät Aineenopettaja antaa opiskelijoille oman oppiaineensa oppisisällöllistä ohjausta. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjata opiskelijoita oppimaan oppimisessa ja esitellä aineeseensa sopivia oppimisstrategioita ja opiskelutekniikkaa. Hän mm. kertoo kurssin alussa tavoitteet, antaa tiedon kurssien sisällöstä ja suoritusjärjestyksestä sekä arviointiin vaikuttavista suorituksista. Aineenopettaja valmentaa opiskelijaa kyseisen aineen ylioppilaskirjoituksiin. Jakson ensimmäisten pidettyjen viiden tunnin jälkeen aineenopettaja päivittää Wilmaan kurssin osallistujalistan ja ilmoittaa opinto-ohjaajalle listoista poistamansa opiskelijat. Lisäksi aineenopettaja seuraa opiskelijoiden kurssikohtaisia poissaoloja, merkitsee ne Wilmaan ja ilmoittaa ryhmänohjaajalle tämän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden runsaista ja epäselvistä poissaoloista. 5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, turvallisen ja terveen opiskeluympäristön luominen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Opiskelijahuoltoryhmän muodostavat rehtori, opintojenohjaaja, terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Opiskelijahuoltoryhmä seuraa opintojen edistymistä ja kartoittaa apua tarvitsevat opiskelijat. Ryhmä pyrkii ehkäisemään ongelmien syntymistä, etsii ratkaisuja ja ohjaa lisäapua tarvitsevat opiskelijat terveydenhoitajan kautta muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen piiriin. Tarvittaessa se toimii myös yhteistyössä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä laatii ja päivittää koulun kriisisuunnitelman (liite 4) ja vastaa sen toteuttamisesta Hyvinvointisuunnitelma Opiskelijan hyvinvointia tukee opiskelijaterveydenhuolto. Opiskeluyhteisössä toimii oppilaskunta, jonka ehdotukset työilmapiirin parantamiseksi pyritään ottamaan huomioon. Oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyössä laatimat järjestyssäännöt (liite 1) edistävät osaltaan hyvän työilmapiirin syntymistä. Oppilaitoksessa toimii opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa. Opinto-ohjauksessa on oma ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta opiskelusuunnitelman laatimisessa.

11 8 Opiskelijan itsensä lisäksi ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja opiskelijahuoltoryhmä seuraavat opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii seuraamaan opiskelijan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Alaikäisen opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä tarvittaessa, täysi-ikäisen opiskelijan huoltajaan vain opiskelijan luvalla. Erityistukea tarvitsevaa, pitkäaikaissairasta tai vammaista opiskelijaa pyritään tukemaan erityisjärjestelyin yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan opiskelua tukevia kursseja ja tukiopetusta sekä pyritään järjestämään erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi tutustua oman lähiyhteisönsä toimintaan vuosittain tarjottavilla kursseilla Erilainen oppija Lukioon tuleville opiskelijoille pyritään vuosittain järjestämään luki-testi, jotta todettujen lukihäiriöisten opiskelijoiden oppimista voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Opettajille järjestetään lisäkoulutusta erilaisten oppijoiden tunnistamiseksi ja heille sopivien opiskelumenetelmien kartuttamiseksi. Tarvittaessa opiskelijoille järjestetään mahdollisuus esimerkiksi koetilanteessa lisäajan käyttöön ja kirjallisen kokeen ohella suullisen näytön antamiseen Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyö Tuusulan kunnassa on lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena on huolehtia tuusulalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tarjoamalla heille hyvät kasvun edellytykset, turvallinen ja toimiva ympäristö ja riittävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Tuusulan kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä on laadittu opiskelijayhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi seuraavat suunnitelmat: pelastussuunnitelma kriisisuunnitelma (liite 4) Suunnitelmat säilytetään erillisissä kansioissa ja ne on saatettu henkilöstön tietoon. Suunnitelmat päivitetään vuosittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmät otetaan huomioon opetuksessa kunnioittaen heidän kulttuuritaustaansa. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa täydennetään eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen osalta. 6. Yhteistyö 6.1 Tuusulan lukiot Lukiot sopivat keskenään lukuvuosittain yhteisesti tarjottavista kursseista ja tapahtumista sekä muusta toiminnasta. Lukiot pyrkivät kehittämään yhdessä tarjottavia verkkokursseja aineisiin, joissa opiskeluryhmät olisivat pieniä. Tuusulan lukioiden opettajien ja opiskelijoiden keskinäisiä tapaamisia pyritään järjestämään ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön.

12 9 6.2 Perusopetus Jokelan alueella lukio tekee yhteistyötä paikallisten alakoulujen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien muodossa. Yhteistyötä Jokelan yläkoulun kanssa on kuvattu luvussa Muut oppilaitokset ja tahot Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään alueella lukiot, muut nuorisoasteen oppilaitokset ja ammattikoulutusyhtymä järjestävät yhteistä opetustarjontaa. Jokelan lukion opiskelijat voivat valita muista toisen asteen oppilaitoksista kiinnostavia kursseja niin sanotulta yhteistarjottimelta, jota kehitetään. Jokelan kansalaisopiston tarjoamia kursseja voivat opiskelijat hyödyntää opinto-ohjelmassaan rehtorin kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi opiskelijat voivat valita myös verkkokursseja muiden lukioiden ja korkeakoulujen opintotarjonnasta. Kansainvälisen yhteistyön muodoista ystävyyskoulujen kanssa päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Muita yhteistyökumppaneita ovat eri organisaatiot, järjestöt ja yritykset, Tuusulan seurakunta, urheilu- ja liikuntaseurat, Keski-Uudenmaan musiikkiopisto sekä Tuusulan kunnan liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimet ja muut toimialat asiantuntijoina ja tukijoina. Yhteistyötahoja on esitelty myös aihekokonaisuuksien yhteydessä (luku 4). 6.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opinto-opas, syystiedote, koulun www-sivut sekä ryhmänohjaaja antavat huoltajalle tietoa lukion toimintatavoista ja keinoista tukea opiskelijaa. Opiskelijoille tarjottavat terveydenhuolto-, opinto-ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelut on esitelty syystiedotteessa. Alaikäisen opiskelijan huoltaja voi seurata opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista ja poissaoloja jaksotodistuksesta. Huoltajilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Vanhempainillat järjestetään lukuvuosittain. Huoltajat voivat osallistua oppilaitoksen oheistoimintaan, esimerkiksi juhliin ja muihin tapahtumiin. 7. Opiskelijan arviointi Opiskelija-arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajille sekä jatkooppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Jotta opiskelijalle muodostuisi realistinen käsitys omista kyvyistään, häntä tulee kannustaa asettamaan itselleen tavoitteita. Aineenopettajan ja muiden opiskelijoiden antama monipuolinen arviointi ohjaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen, itse itsensä arvioimiseen. Itsearviointi mahdollistaa omien edellytysten mukaisen etenemisen ja mielekkään koulutyön, kun opiskelija omat tavoitteensa

13 10 saavutettuaan huomaa oppineensa. Oman opiskelun arvioinnin myötä opiskelijoissa herää jatkuvan itsensä kehittämisen tarve ja halu, joka on elinikäisen oppimisen perusta. 7.1 Kurssien arviointi Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisten kirjallisten ja suullisten näyttöjen lisäksi opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Jokainen opettaja selvittää opiskeltavan kurssin arviointiperusteet opiskelijoille jakson alussa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssien numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan numeroin tai S- (= suoritettu) ja H- (= hylätty) merkinnöillä ainekohtaisissa kurssikuvauksissa määritellyllä tavalla. Koulukohtaisista kursseista täytyy saada hyväksytty kurssiarvosana, jotta kurssi voidaan lukea opiskelijan suorittamaan opinto-ohjelmaan. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Runsaat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut pois kurssilta ilman hyväksyttävää syytä. Jos opiskelijalta puuttuu kursseista osasuorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä merkintää. Opiskelija voi korvata poissaolot opettajan edellyttämillä lisätöillä, jotka on tehtävä ennen kurssikoetta. 7.2 Jaksoarviointi Lukuvuoden jokaisen jakson jälkeen arvioidaan jaksossa suoritetut kurssit ja opiskelijalle annetaan jaksotodistus. Huoltaja allekirjoittaa alaikäisten opiskelijoiden todistukset. 7.3 Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan suoritusten ja jatkuvan näytön perusteella, hänellä on kaksi mahdollisuutta korottaa hylättyä arvosanaa kuusi kertaa lukuvuodessa järjestettävissä uusintakuulusteluissa. Jos arvosana toisen uusinnan jälkeen on edelleen hylätty, opiskelija suorittaa kurssin osallistumalla uudelleen opetukseen kurssin ollessa jälleen ohjelmassa. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa, ja se on sitova. Uusintakuulustelu suoritetaan hylätyn kurssin pitäneelle opettajalle. Suotavaa on, että opiskelija osallistuu myös kurssin opetukseen, mutta se ei ole edellytyksenä uusintakuulusteluun osallistumiselle. Kirjalliseen

14 11 uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Kurssiarvosanaa antaessaan opettajalla on oikeus uusintakuulustelutuloksen lisäksi ottaa huomioon opiskelijan kurssin aikana antama jatkuva näyttö sekä vaatia suoritettavaksi kurssiin kuuluneita harjoituksia, kirjoitelmia, tutkielmia yms. Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, hän voi tehdä niin kerran, mutta vasta kun kurssi on seuraavan kerran koulun normaalissa opetusohjelmassa. Myös kunkin lukuvuoden alussa pidettävässä uusintakuulustelussa voi suorittaa edellisen vuoden kursseja. Jos opiskelija uusii kurssin, parempi arvosana jää voimaan. 7.4 Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelija saa lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opinnot muissa oppilaitoksissa, esimerkiksi muissa lukioissa suoritetut opinnot, hyväksytään yleensä lukion oppimäärään. Kesälukioiden osalta on syytä etukäteen käydä tarkastamassa vastaavuus rehtorilta. Rehtori päättää muidenkin muualla suoritettavien opintojen hyväksymisestä ennen opintojen aloittamista. Keski-Uudenmaan musiikkiopistossa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opinnoiksi erillisen sopimuksen mukaan. Hyväksyttäessä opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiin, syventäviin tai soveltaviin kursseihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille (S2/R2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain

15 12 osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia. 7.5 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Koulukohtaisten kurssien arvosanat eivät vaikuta automaattisesti oppiaineen oppimäärän arvosanaan. Pakollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Jos taulukossa mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt ennen oppimäärän suorittamista, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kyseisestä kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssin arvostelussa käytetään kirjainta A. Se muunnetaan arvosanaksi neljä (4), kun edeltävistä kursseista jokin on korotettu. Opintojen päättövaiheessa opiskelija voi osallistua aineen oppimäärän korotustentteihin, jotka järjestetään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

16 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 7.7 Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Koulukohtaisista kursseista luetaan mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. 7.8 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Opiskelijoille tiedotetaan lukuvuosittain arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. 7.9 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä

17 14 ÄO/M S2/R2 A B1 B2 B3 = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta "lisätietoja". Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lukio-opetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan ulkoisesti ja sisäisesti. Saatu arviointipalaute toimii lukion kehittämisen työkaluna. Lukion kehittämisessä otetaan huomioon arvioinnin lisäksi valtakunnalliset tavoitteet, kunnan ja oman oppilaitoksen tavoitteet sekä eri oppiaineiden, opiskelijoiden ja opettajien tarpeet.

18 Ulkoinen arviointi Opetusministeriön arviointineuvosto toteuttaa omia arviointikäytänteitään koulutuksen suunnittelun pohjaksi. Myös koulutuksen järjestäjä eli Tuusulan kunta arvioi koulujensa toimintaa oman arviointisuunnitelmansa mukaisesti. Yhtenä arvioinnin mittarina ovat ylioppilaskirjoitukset, jotka mittaavat opiskelijoiden tietoja, taitoja ja kypsyyttä eri oppiaineissa. 8.2 Jokelan lukion itsearviointi Ulkoisen arvioinnin ohella kouluilla on velvollisuus toteuttaa sisäistä arviointia. Jatkuva suunnitelmallinen itsearviointi auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita, vahvistaa koulun tavoitteiden saavuttamista ja edistää kehittämisprosessiin sitoutumista. Arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa kehitysnäkymiä ja auttaa muutosten hallinnassa. Sisäinen arviointi on avointa ja pitkäjänteistä koulun kehittämistyötä, jonka muodoista ja menetelmistä päätetään yhdessä vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Itsearviointia toteutetaan niin, että painopistealueet jaksottuvat kolmelle vuodelle. Arviointiohjelmaan kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet: o kurssipalautteet o opiskelijoiden omien tavoitteiden ja niiden saavuttamisen sekä oppimistulosten itsearviointi o opetuksen tason arviointi opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta o huoltajien antama ja saama palaute opiskelijan opintojen kehittymisestä o toimintakulttuurin ja käytänteiden toimivuuden arviointi, esimerkiksi koeviikkojärjestelyt o toimintaympäristön viihtyisyyden arviointi o rehtorin kehityskeskustelut. Huoltajapalaute saadaan jaksoarvostelun, vanhempaintapaamisten tai kyselylomakkeiden avulla. Toimintakulttuuria ja ympäristöä arvioidaan erillisten arviointilomakkeiden ohella päivittäin opiskelutilanteissa ja kouluyhteisön arjessa. Rehtorin vuosittain käymissä kehityskeskusteluissa nousee esiin henkilökunnan antama palaute koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. 9. Tieto- ja viestintästrategia Tuusulan kunnan tieto- ja viestintästrategia tukee opiskeluympäristön kehittämistä ja ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa.

19 Tuntijako 10.1 Valtakunnallinen tuntijako ja Jokelan lukion koulukohtaiset kurssit Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi (B1) Englanti (A1) Saksa (A2) Saksa (B2/B3) 8/10 4 Ranska (A2) 6 2 Ranska (B2/B3) 8/10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto (ev.lut.) 3 2 Uskonto (ort.) 3 2 Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taito- ja taideaineet (5 pakollista kurssia) Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Muut koulukohtaiset kurssit Tekstiilityö 2 Tekninen työ, teknologia 2 Tietotekniikka 3 Kotitalous 1 Latina 2 Liikennevalistuskurssi 1 Oppilaskuntatyön kurssi 1 Ohjattavasta ohjaajaksi 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75

20 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen avulla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Tietoja ja taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, niin että lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Kaikilla kursseilla tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Opiskelijasta kasvaa kulttuurista nauttiva ja sen monipuolisuutta arvostava yksilö, jonka viestintä- ja kielenkäyttötaidot ovat sellaiset, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen.. Arviointi Kurssit 1 6 ovat pakollisia, 7 9 valtakunnallisia syventäviä ja koulukohtaisia. Kurssit suoritetaan mielellään numerojärjestyksessä. Koulukohtaiset kurssit soveltuvat minkä tahansa opintovuoden ohjelmaan. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla, koulukohtaiset kurssit suoritettu/hylätty-merkinnällä. Arviointi kohdistuu monipuolisesti äidinkielen eri osa-alueisiin, ja arvosanaan vaikuttavat kursseihin kuuluvat suulliset ja kirjalliset tuotokset sekä aktiivinen tuntiosallistuminen. Opiskelijan puheviestinnän, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä henkilökohtainen tavoitteenasettelu, palaute ja itsearviointitaitojen kehittyminen on tärkeää. Pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tavoitteet opiskelijan viestijäkuvan, oman kielenkäytön ja lukemistapojen tarkentuminen ja entistä tietoisempi tarkastelu tekstikäsityksen ja ryhmäviestintätaitojen syventäminen erilaisten tekstien tarkastelu tietoisena tulkintaa ohjaavista seikoista Sisällöt Opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tyyppi, viestintätilanne ja väline. Tutustutaan esimerkiksi puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asia- ja kaunokirjallisiin teksteihin ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä. Laaditaan referaatti.

21 18 Opiskelija totuttelee huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua sekä kehittää ja arvioi omia osallistumistapojaan, viestintätietojaan, -taitojaan, -asenteitaan ja motivaatiotaan ryhmäviestintätilanteissa sekä lukio-opiskelun kannalta. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Tavoitteet tekstien sisällön, näkökulmien, tyylin ja muodon arvioiminen ja tekstien eritteleminen merkityssuhteiden kokonaisuutena, tarvittavien käsitteiden opiskelu ja soveltaminen oman puhutun ja kirjoitetun tekstin tavoitteellinen suunnitteleminen, laatiminen ja työstäminen painettujen ja sähköisten tietolähteiden käyttäminen puhe-esityksen tai kirjoitelman pohjana Sisällöt Tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus, jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset, fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta. Pidetään informatiivinen puheenvuoro. Harjoitellaan prosessikirjoittamista. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tavoitteet kielen kuvallisuuden ja monitulkintaisuuden ymmärtäminen kirjallisuuden lajituntemuksen ja tulkintakäsitteiden syventäminen fiktiivisten tekstien analysoijana kehittyminen tulkinnan perusteleminen teksteistä käsin kurssilla havainnoitujen kielen keinojen tarkoituksenmukainen käyttäminen omassa ilmaisussa Sisällöt Tutustutaan proosaan, lyriikkaan, ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin. Eritellään ja tulkitaan novelleja, runoja ja draamaa. Harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Kirjoitetaan novellianalyysi. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Tavoitteet tekstien ja niiden kielen tarkastelu vaikuttamisen näkökulmasta medialukutaidon syventäminen, johon kuuluu erilaisten mediatekstien analysoiminen, tulkinta ja kriittinen arvioiminen mielipiteen monipuolinen perusteleminen, vaikuttamispyrkimyksien ja tekstin luotettavuuden arvioimisen opettelu kirjallisuuden yhteiskunnallisen vaikutuksen sekä tekstien ja niiden välittämien arvojen eettinen tarkastelu

22 19 Sisällöt Tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista, esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi, mainonta, propaganda, ironia, satiiri, parodia Tarkastellaan tekstien ideologisuutta. Tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin. Harjoitellaan kantaa ottavaa keskustelemista ja väittelemistä. Luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. Kirjoitetaan mielipidekirjoitus. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Tavoitteet tekstien ja niiden tyylin tarkastelu konteksti huomioon ottaen tyylin elementtien ja niiden vaikutusten eritteleminen pohdiskelevan tekstin laatiminen kirjoitusprosessina oman ilmaisutavan ja kirjallisen tyylin kehittäminen Sisällöt Tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin. Tarkastellaan tyylin aineksien, kuten sanavalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen, vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. Kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Tavoitteet suomen kielen kehityksen vaiheiden tunteminen ja eurooppalaisten kontaktien vaikutuksen ymmärtäminen äidinkielen merkityksen ymmärtäminen ja nyky-suomen monikulttuurisuuden arvostaminen suomalaisen kirjallisuuden keskeisten teosten ja teemojen tunteminen Sisällöt Tutustutaan suomalaiseen traditioon kansanrunoudesta kirjallisuuteen ja nykyviestintään, suomen kielen vaiheisiin ja kielenohjailun periaatteisiin. Tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta. Laaditaan kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tavoitteet vuorovaikutuksen luonteeseen, ominaispiirteisiin ja puhekulttuuriin liittyvien tietojen syventäminen puhumisrohkeuden ja ilmaisuvarmuuden kehittäminen puhujan ja sanoman luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden analysoiminen

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen.

Arvioinnilla kannustetaan opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteittensa asettamiseen ja työskentelytapojensa tarkentamiseen. 6 OPISKELIJAN OPPIMISEN ARVIOINTI 6.1 Arvioinnin tavoitteet "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

6. Opiskelijan oppimisen arviointi

6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6. Opiskelijan oppimisen arviointi 6.1. Arvioinnin tavoitteet Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi

OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET. 1. Kurssisuorituksen arviointi OPISKELIJAN ARVIOINTIPERUSTEET "Opiskelijan arvioinnilla pyritään ohjaamaan ja kannustamaan opiskelua sekä kehittämään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. Opiskelijan oppimista ja työskentelyä tulee

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat:

Hyväksytyn kurssin arvosanaa voi yrittää korottaa yhden kerran. Uusimisvaihtoehdot ovat seuraavat: Opiskelijan oppimisen arviointi Kurssien suoritus- ja arviointiohjeet Suoritusohjeet Lukion oppimäärä suoritetaan kursseina. Kurssi on silloin suoritettu, kun siitä on saatu hyväksytty arvosana (numero

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29

Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 Lukion opetussuunnitelma 16.4.2013 alkaen Hyväksytty kasvatus- ja koulutuslautakunnassa 16.4.2013 29 2 2 3 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 6 Osa I - Lukion toiminnan perusteet... 7 2. Lukiokoulutuksen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa

Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Arviointi Isojoen Koulukolmiossa Aikaisemmilla luokka-asteilla oppilasta arvioidaan sanallisesti ja numeroilla. Lisäksi vanhemmat saavat ajankohtaista tietoa lapsensa koulunkäynnistä arviointikeskusteluissa.

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta Annettu Helsingissä 3 päivänä marraskuuta 04 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään

Lisätiedot

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio

2015-16. Opinto-opas. Kerimäen lukio 2015-16 Opinto-opas Kerimäen lukio Opinto-opas Näin opiskellaan Kerimäen lukiossa Tervetuloa opiskelemaan Kerimäen lukioon! Opintoihin liittyvissä kysymyksissä sinua neuvovat rehtori, opinto-ohjaaja ja

Lisätiedot

JATKAISINKO LUKIOSSA?

JATKAISINKO LUKIOSSA? JATKAISINKO LUKIOSSA? MIKSI LUKIOON? Tavoitteenasi on jatkaa korkeakouluissa, erityisesti yliopistossa. Yliopistojen pääsykokeissa voidaan vaatia lukion oppimäärän osaamista, esim. maa, fy, ke ja bi. Tarvitset

Lisätiedot

Voimassaoloaika NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2003 MUUTTAMINEN

Voimassaoloaika NUORILLE TARKOITETUN LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2003 MUUTTAMINEN MÄÄRÄYS 10/011/2009 velvoittavana noudatettava 20.5.2009 Lukiokoulutuksen järjestäjille ja lukioille Voimassaoloaika 1.8.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin Lukiolaki (629/1998), toimivalta määräyksen

Lisätiedot

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa

AMMATTILUKIOTOIMINTA TORNIOSSA Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Toisen asteen koulutuksen yhteistyö Torniossa Mikä on ammattilukiotoiminta Torniossa? Mitä tahansa ammatillista perustutkintoa opiskeleva opiskelija voi opiskella perustutkinnon rinnalle myös ylioppilastutkinnon

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. 1 1. - 2. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin. Oppilaan

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi 1. vuosiluokka syntymäaika 04.06.2011 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015

TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 TERVETULOA VANHEMPAINILTAAN 21.10.2015 21.10.2015 Kaurialan lukio Mistä kouluun liittyvistä asioista olette keskustelleet kotona? Yhteystietoja koulumme kotisivut: www.kktavastia.fi/ ryhmänohjaajan sähköpostiosoite:

Lisätiedot

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma

Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Tervolan lukion ohjaussuunnitelma Sisällys: 1. Ohjaustoiminnan tavoitteet... 3 2. Ohjauksen järjestäminen, työmuodot ja tehtävien jakautuminen... 3 3. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö... 5 4. Keskeiset

Lisätiedot

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN

AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN JA LUKIOKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEIDEN 2004 MUUTTAMINEN MÄÄRÄYS 11/011/2009 velvoittavana noudatettava 20.5.2009 Aikuisten perusopetuksen ja lukiokoulutuksen järjestäjille Voimassaoloaika 1.8.2009 alkaen toistaiseksi Säännökset, joihin Lukiolaki (629/1998),

Lisätiedot

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 3.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 3.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa 1.4 (s 9) Koulun tasaarvosuunnitelma Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa laaditaan erilliseksi liitteeksi.

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen.

Oppilaan arvioinnin kohteena ovat oppimistulokset, työskentely sekä käyttäytyminen. 3.- 4. LUOKKIEN OPPILAAN ARVIOINNIN PERUSTEET (säilytä) 1 1. Oppilaan arvioinnin yleiset periaatteet Oppilaan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään oppilaan kykyä itsearviointiin.

Lisätiedot

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat

Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Koulun opetussuunnitelmassa ja vuosisuunnitelmassa kuvattavat asiat Luku Sivunro Turun opsissa Otsikko Asiat Koulun opetussuunnitelmassa 1.4 (s 15) Painotettu opetus kuvataan painotetun opetuksen tuntijako

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio

Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio Oulun Suomalaisen Yhteiskoulun lukio www.osyk.fi - esittely peruskoulun 9. luokkalaisia varten ( MKE 4.12.2015) Lukiomme vahvuudet Runsaasti oppimista tukevia tekijöitä keskusteleva toimintakulttuuri,

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta.

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax

Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax 23.8.2011 Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Telefax Helsingin medialukio Helsingin medialukio PL 3512 Moisiontie 3 Telefax 00099 Helsingin kaupunki 00730 Helsinki (09) 310 82918 (09) 310 82926 YHTEYSTIEDOT

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015

LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokille syyskuu 2015 IMATRAN YHTEISLUKIO NUORTEN LUKIOKOULUTUS PÄIVÄLUKIO 350 opiskelijaa IB-LUKIO

Lisätiedot

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011

Savonlinnan normaalikoulu 2010-2011 KÄYTTÄYTYMISEN JA TYÖSKENTELYN ARVIOINTI Oppilaan nimi syntymäaika 1. vuosiluokka 18.12.2010 Oppilaan itsearviointi: Kiitettävästi Hyvin Tyydyttävästi Heikosti Käyttäytyminen oppilas Noudatan hyviä tapoja.

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

OPS-kommentointi - Perusraportti

OPS-kommentointi - Perusraportti OPS-kommentointi - Perusraportti 1. Nimi tai taho: Anonyymi 1 Nimi Avoimet vastaukset: Nimi - Marja-Liisa Mikkola 2. Mitä osiota kommentti koskee? Kirjoita kommenttisi oikealla olevaan ruutuun. Mitä osiota

Lisätiedot

TYÖSKENTELYMENETELMÄT

TYÖSKENTELYMENETELMÄT Äidinkieli ÄIDINKIELI (ÄI) Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Kaikilla äidinkielen kursseilla keskiössä ovat tekstit: tekstejä luetaan,

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 7.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA 2016

OPETUSSUUNNITELMA 2016 OPETUSSUUNNITELMA 2016 VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJA LUKIO-OPETUS VAASAN LYSEON LUKION AIKUISLINJAN TOIMINTA-AJATUS JA ARVOPERUSTA Vaasan lyseon lukion aikuislinjan tehtävänä on laaja-alaisen yleissivistyksen

Lisätiedot

Lukiosanasto. Kerimäen lukio

Lukiosanasto. Kerimäen lukio Lukiosanasto hajautettu yo tutkinto Ylioppilastutkinnon voi hajauttaa eri suorituskertoihin. Tutkinnon voi suorittaa enintään kolmena perättäisenä Lukiosanastoon on koottu joukko tärkeimpiä lukio-opiskeluun

Lisätiedot

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler

Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi. Cynde Sadler Maahanmuuttajaoppilaan äidinkielen arviointi Cynde Sadler Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksen suunnitelmat on laadittu seuraaviin kieliin: arabia,

Lisätiedot

Lukio-opintojen säädöstaustaa

Lukio-opintojen säädöstaustaa Lukio-opintojen säädöstaustaa Marjaana Manninen KONSTIT hanke 2009 Lukiodiplomit verkkoon paja Osaamisen ja sivistyksen asialla LUKIOKOULUTUKSEN SÄÄTELYJÄRJESTELMÄ Lukiolaki Yleiset valtakunnalliset tavoitteet

Lisätiedot

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli)

Postinumero ja -toimipaikka. Kielivalinnat perusopetuksessa Pakolliset kielet A1-kieli (perusopetuksen 3. vuosiluokalla alkanut kieli) Täytä tiedot huolellisesti tekstaamalla. Henkilötiedot Sukunimi ja etunimet (puhuttelunimi alleviivataan) Lähiosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotikunta Henkilötunnus Huoltajan puhelinnumero Oma puhelinnumero

Lisätiedot

Jatkaisinko lukioon?

Jatkaisinko lukioon? Jatkaisinko lukioon? Miksi lukio on hyvä valinta? Jatko-opintomahdollisuudet laajenevat. Lukio antaa mahdollisuuden hakea korkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukio tarjoaa aikaa ja tukea tulevaisuuden miettimiseen.

Lisätiedot

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015

Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 1 Kerttulin lukion kurssien valintaopas 2014-2015 Kurssien suoritusaikasuositus: A (äidinkieli) 3 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7,8*,9* 8*,9* 3 vuoden kevät 1,2,3 4,5,6,7 6,7,8,9 4 vuoden syksy 1,2,3 4,5,6,7

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Lukuvuosisuunnitelma 2015-2016 Yhteystiedot Taavetin lukio Koulutie 4 54500 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa

Tilat Lukio toimii omassa rakennuksessaan, lisäksi yläasteen erikoisluokat ovat lukion käytettävissä. Ylläsinstituutti. toimii lukion kanssa KOLARIN LUKIO 2 Historiaa Valtioneuvosto antoi 17.5.1973 luvan Kolarin lukion perustamiseen ja syksyllä 1973 lukion aloitti 47 opiskelijaa. Tilaongelmia oli pitkään; aluksi toimittiin vuosi yläasteen tiloissa,

Lisätiedot

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1

Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka. 4,1 3,9 2,8 1,1 1,3 1,1 3,9 4,1 4,5 4,5 4,1 Kuopio yht. 871 (Asteikko 1-5) 1. v. yht / 373 2. v: yht / 300 3. v.: yht. / 198 Yht. 871 Kysymys ka ka ka ka. 1 Opiskeluryhmissäni on ollut hyvä yhteishenki. 4,2 4,2 3,9 4,1 2 Opiskeluryhmissäni vallitsee

Lisätiedot

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015

LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 LUUMÄEN KUNTA TAAVETIN LUKIO Toimintasuunnitelma lv. 2014-2015 Yhteystiedot Taavetin lukio PL 11 54501 TAAVETTI Puh. 040 7123511 (kanslia), 040 5462354 (rehtori) E-mail: etunimi.sukunimi@luumaki.fi TOIMINTA-AJATUS

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS. Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 OPH LUKIN VALMISTAVA KULUTUS Hallinnon näkökulma Erja Vihervaara 4.3.2014 PH Tavoitteet Parantaa opetuskielen taitoja ja opiskelutaitoja. Antaa valmiuksia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa. Mahdollisuuksien

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012

Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Kirjoittajainfo KYL 11.5.2012 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain.

Lisäopetusta ja sen opetussuunnitelmaa arvioidaan ja kehitetään lukuvuosittain. LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2014 VAASASSA 1. Lisäopetuksen järjestäminen 1.1. Lisäopetuksen järjestäminen ja tehtävä Lisäopetus eli kymppiluokka on tarkoitettu perusopetuksen oppimäärän samana tai

Lisätiedot

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä

5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus. 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 5.3 Äidinkieli ja kirjallisuus 5.3.1 Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta ohjaa näkemys äidinkielestä käsitejärjestelmänä, jolla ihminen jäsentää maailmaa

Lisätiedot

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa

RANSKA/SAKSA. Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit. RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa RANSKA/SAKSA Perusopetuksen vuosiluokilla 1-6 alkanut oppimäärä (A) Pakolliset kurssit RAA1 / SAA1 Nuori ja hänen maailmansa Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvistaa sanaston

Lisätiedot

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010

Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Kaksois- ja kolmoistutkinnon opinto-opas 2009-2010 Tämä opas on tarkoitettu kaksois- ja kolmoistutkintoa opiskelevien käyttöön. Oppaasta löytyy tietoa tukintojen rakenteista, suorittamistavoista ja käytännön

Lisätiedot

VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS

VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS VAASAN LYSEON AIKUISLUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS Vaasan lyseon aikuislukion tehtävänä on tarjota opiskelijalle mahdollisuus täydentää yleissivistävää koulutustaan. Opiskelu laajentaa opiskelijan

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014

Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Kirjoittajainfo KYL 13.5.2014 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS

3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS 3 OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 OPPIMISKÄSITYS Opetussuunnitelman perusteet on laadittu perustuen oppimiskäsitykseen, jossa oppiminen ymmärretään yksilölliseksi ja yhteisölliseksi tietojen ja taitojen rakennusprosessiksi,

Lisätiedot

HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA

HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA HAUKIPUTAAN LUKIO OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 17.4.2012 SISÄLLYSLUETTELO 1. HAUKIPUTAAN LUKION TEHTÄVÄT... 1 2. HAUKIPUTAAN LUKION ARVOPERUSTA JA TOIMINTA-AJATUS... 2 3. TOIMINTAKULTTUURIN

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen

Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 2012-2013. Vantaan tulokset 26.3.2013 Heikki Miettinen Pääkaupunkiseudun lukioiden palvelukyky 0-0 n tulokset..0 Heikki Miettinen Lukion. vuosikurssin palvelukykykysely 0-0 Vastaukset Opiskelijat Vastaukset Vastaus% Espoo 0 0 % Helsinki, kaupungin lukiot %

Lisätiedot

Sivltk 26.3.2014 Liite 1

Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Sivltk 26.3.2014 Liite 1 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan lisäopetuksen opetussuunnitelma alkaen lv. 2014-2015 Suomussalmen kunnan perusopetuksen

Lisätiedot

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013

SAVONLINNAN TAIDELUKIO. Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 Ylioppilaskokeen rakenne infoa huoltajille 22.1.2013 TUTKINNON RAKENNE SAVONLINNAN TAIDELUKIO Kaikille pakollinen koe: Äidinkieli Näistä valittava kolme pakollista koetta: Toinen kotimainen kieli Vieras

Lisätiedot

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus

Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus 1 Opintojen suunnittelu ja opinto-ohjaus Tutustuminen jatko-opintovaihtoehtoihin ja alustava jatko-opintosuunnitelma Perehtyminen valintakriteereihin TET-päivät työpaikoille jatko-opintopaikkoihin Lukiosuunnitelman

Lisätiedot

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta

Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Ohjeita valintojen tekemiseen tarjottimesta Paljonko on tehty ykkösellä kuinka paljon pitää tehdä kakkosella yhteensä vähintään 60! Arvioi myös sitä, kuinka paljon kolmannelle vuodelle jää minimi 75 yht.

Lisätiedot

PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1 3. ARVOPERUSTA 1 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ 2

PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1 3. ARVOPERUSTA 1 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ 2 0 PARIKKALAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA 1 1. OPETUSSUUNNITELMA 1 2. LUKIOKOULUTUKSEN TEHTÄVÄ 1 3. ARVOPERUSTA 1 4. OPPIMISKÄSITYS JA OPISKELUYMPÄRISTÖ 2 5. TOIMINTAKULTTUURI 2 6. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN

Lisätiedot

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016

LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 rehtori MIKA STRÖMBERG Imatran yhteislukio Koulukatu 2, 55100 Imatra www.imatranyhteislukio.fi LUKIOINFOA 9-luokan huoltajille tammikuu 2016 Toisen asteen koulutus: LUKIO - KOULUTUS AMMATILLINEN KOULUTUS

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus

Ylioppilastutkinto. Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Ylioppilastutkinto Ylioppilastutkintotodistukseen vaaditaan yo-kirjoitusten lisäksi lukion päättötodistus Tutkinnon rakenne Tutkintoon kuuluu vähintään neljä pakollista koetta Äidinkieli Äidinkielen koe

Lisätiedot

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa

Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa Koe on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Tekstitaidon kokeen arvioinnissa painottuu lukutaito ja esseekokeessa kirjoitustaito. Kokeet järjestetään eri päivinä: esimerkiksi tänä

Lisätiedot

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb,

Pakolliset kurssit. .LHOLWHNVWLWMDYXRURYDLNXWXVb, Pakolliset kurssit Kursseilla toteutetaan aineen sisäistä integraatiota: lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

LOPEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

LOPEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA LOPEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA Voimaan 1.8.2005 Käsitelty 12.5.2005 (Luyljo 11) ja 29.6.2005 (Sivla 48) Muutettu 14.12.2006 (Sivla 74 ja 75) Muutettu 10.2.2008 (Sivla 18) Muutettu 3.12.2009 (Sivla 117)

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS

OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS 1 YRITTÄJYYSKASVATUS TAPAINLINNAN KOULUSSA OSALLISTUVA KANSALAISUUS JA YRITTÄJYYS AIHEKOKONAISUUS Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys on yksi opetussuunnitelman perusteiden mukaisista aihekokonaisuuksista.

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille

Opas lukiotulokkaiden vanhemmille Opas lukiotulokkaiden vanhemmille PIETARSAAREN LUKIO Koulukatu 20 68600 PIETARSAARI Puhelimet (06) 786 3111 puhelinvaihde (06) 786... ohivalinta 3294 kanslia 3333 rehtori 3483 vararehtori 3483 opettajainhuone

Lisätiedot

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako

3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN. 3.1 Yhteistyö kotien kanssa. 3.2 Ohjauksen järjestäminen. 3.2.1. Ohjauksen sisällöt ja työnjako 3. OPISKELIJAN OHJAUS JA TUKEMINEN 3.1 Yhteistyö kotien kanssa Koti ja koulu ovat yhdessä vastuussa nuoren kasvusta hyvään aikuisuuteen. Molemmat tukevat opiskelijoita sekä opiskelua että hyvinvointia

Lisätiedot

aikuisten perusasteen

aikuisten perusasteen Oulun aikuislukion aikuisten perusasteen ja lukio-opinnot vankilaopetuksessa apulaisrehtori Päivikki Halla-aho 8.5.2012 Aikuislukion vankilaopetuksesta Koulu käynnistyi Oulun vankilassa v.1978 Videovälitteistä

Lisätiedot

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20

Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 Jämsän Kr. Kansanopisto Ranuan kr. kansanopisto Reisjärven kristillinen opisto Hakemus opistoon lukuvuodeksi 20-20 1. Henkilötiedot Sukunimi Etunimet (alleviivaa kutsumanimi) Henkilötunnus Kotikunta Lähiosoite

Lisätiedot

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja

Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja Annettu Helsingissä 28 päivänä kesäkuuta 2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus

Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012. 422/2012 Valtioneuvoston asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 4 päivänä heinäkuuta 2012 422/2012 Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta

Lisätiedot

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET

AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET 1 AIKAISEMPIEN OPINTOJEN TUNNUSTAMINEN YLEISET HAKUOHJEET Opiskelija täyttää itse hakemansa opintojakson tiedot eli mitä opintojaksoa tai opintojakson osaa hän hakee tunnustettavaksi. Samoin opiskelija

Lisätiedot

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014

LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 LUKIOON VALMISTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE VUOSAAREN LUKIOSSA 2011-2013 ja 2013-2014 Marko Paju Kuntaliiton Lukioforum 19.6.2013 Marko Paju OPH:n luvaperusteiden toimeenpanokoulutus 4.3.2014 Helsingin

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka

Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Valinnaisopas Lukuvuosi 2015 2016 Veromäen koulu 5.luokka Johdanto Valinnaisina aineina voidaan opiskella yhteisten oppiaineiden syventäviä tai soveltavia oppimääriä, useasta oppiaineesta muodostettuja

Lisätiedot

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT?

HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! AIOTKO LUONNONTIETEELLISELLE TAI LÄÄKETIETEELLISELLE ALALLE? KIINNOSTAVATKO SINUA KANSAINVÄLISET TEHTÄVÄT? Kaarinan Lukio 2009 010 HYVÄ TULEVA LUKIOLAINEN! Juuri nyt sinun kannattaa panostaa opiskeluun. Kaarinan lukiossa on laaja ja monipuolinen kurssitarjotin, josta voit pakollisten yleissivistävien aineiden

Lisätiedot