JOKELAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 JOKELAN LUKION OPETUSSUUNNITELMA päivitetty versio hyväksytty opettajainkokouksissa ja

2 1. Jokelan lukion toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Lukiokoulutuksen arvopohja Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Opettajatavoitteet Jokelan lukion toimintakulttuuri Opiskeluympäristö Työtavat ja opiskelumenetelmät Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Muu lukion toiminnan järjestäminen ja lukuvuosisuunnitelma Yhteistyö yläkoulun kanssa Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Opiskelijan ohjaus ja tukeminen Ohjaussuunnitelma Opinto-ohjaajan tehtävät Ryhmänohjaajien tehtävät Aineenopettajan tehtävät Opiskelijahuolto Hyvinvointisuunnitelma Erilainen oppija Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyö Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Yhteistyö Tuusulan lukiot Perusopetus Muut oppilaitokset ja tahot Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opiskelijan arviointi Kurssien arviointi Jaksoarviointi Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen Opintojen hyväksi lukeminen Oppiaineen oppimäärän arviointi Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukion oppimäärän suorittaminen Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Toiminnan arviointi ja kehittäminen Ulkoinen arviointi Jokelan lukion itsearviointi Tieto- ja viestintästrategia Tuntijako Valtakunnallinen tuntijako ja Jokelan lukion koulukohtaiset kurssit Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Ruotsi (B1-kieli) Englanti (A1-kieli) Saksa Ranska

3 Matematiikka Pitkä oppimäärä Lyhyt oppimäärä Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Evankelis-luterilainen uskonto Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Oppiaineisiin kuulumattomat koulukohtaiset kurssit Tietotekniikka Tekstiilityö (TS1 2) Tekninen työ Kotitalous (KO1) Latinan alkeita ja Rooman kulttuurihistoriaa Oppilaskuntatyön kurssi (MK1) Liikennevalistuskurssi (MK2) Ohjattavasta ohjaajaksi menetelmiä järjestötoimintaan ja ryhmien vetämiseen (MK3) LIITTEET Liite 1. Järjestyssäännöt Liite 2. Ohjaussuunnitelma Liite 3. Kielten taitotasoasteikko

4 1. Jokelan lukion toiminta-ajatus, tehtävä ja tavoite Jokelan lukio on monipuolinen, hyvän yleissivistyksen antava lähilukio, joka pyrkii mahdollisimman hyvin vastaamaan jatko-opintojen ja työelämän vaatimuksiin muuttuvassa yhteiskunnassa. Tavoitteena on itsenäisesti ajatteleva ja vastuuntuntoinen kansainvälinen kansalainen. Koulu on syntynyt Jokelan asukkaiden ponnistusten tuloksena ja oman kylän tarpeita varten, siksi pidämme tärkeänä, että mahdollisimman moni kylän nuorista saa mahdollisuuden opiskella lukiossamme. Lukio on jatkumo Jokelan alueen yhtenäiselle peruskoululle ja jatkaa perusopetuksen opetus- ja kasvatustyötä. Esimerkiksi matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa mahdollistetaan yläasteella aloitettujen aineiden painotettu opiskelu. Yksilöllisen etenemisen varmistamiseksi panostamme opiskelijoiden ohjaukseen. Pyrimme kasvattamaan aktiivisia nuoria, joilla on hyvä itsetunto ja yleissivistys. Koulumme ilmapiiri on yhteistyötä korostava ja myönteinen. Haluamme olla kehittävä ja kehittyvä yhteisö, joka edistää jokaisen jäsenensä oppimista. Unesco-kouluna kansainvälisyys on tärkeä osa koulutyötä. 2. Lukiokoulutuksen arvopohja Valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden tärkeimmät arvot ovat eurooppalainen kulttuuriperintö ja suomalainen sivistyshistoria suvaitsevaisuus ja kansainvälinen yhteistyö elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen totuus, inhimillisyys ja oikeudenmukaisuus avoin demokratia, tasa-arvo ja hyvinvointi rehellisyys vastuullisuus kriittisyys kansalaisen perusoikeuksien tunnistaminen, ylläpitäminen ja edistäminen kestävä kehitys Jokelan lukio kasvattaa opiskelijoistaan kansainvälisiä ja suvaitsevia nuoria aikuisia. Tavoitteena on, että lukiokoulutuksen jälkeen opiskelija kunnioittaa oman maan ja kulttuurin saavutuksia ja perinteitä, hyviä tapoja ja toisia ihmisiä, yksityistä ja yhteistä omaisuutta. Oman kulttuurinsa kautta opiskelija on hankkinut sellaiset tiedot ja taidot, että hän myötävaikuttaa kasainvälisillä sopimuksilla vahvistettujen perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen kaikissa toimissaan. Opiskelijaa rohkaistaan tavoitteisiin pääsemiseksi erilaisilla projekteilla, vierailuilla kotimaassa ja ulkomailla, kirjeenvaihdon ja oppilasvaihdon avulla, teemapäivillä sekä kerho- ja oppilaskuntatoiminnalla. Tuusulan opetustoimen strategia määrittelee koulutuksen keskeisiksi arvoiksi vastuullisuuden, yhteistyökyvyn, oikeudenmukaisuuden ja avoimuuden. Jokelan lukio sitoutuu arkityössä edeltävien arvojen toteuttamiseen, ja ne tulevat näkyviin lukiomme toimintakulttuurissa, kaikkien oppiaineiden opetuksen tavoitteissa ja sisällöissä ja koulutyön organisoinnissa. Lisäksi koulussamme korostetaan yhteistyökyvyn ja työskentelytaitojen merkitystä.

5 2 2.1 Opiskelijan tieto- ja taitotavoitteet ja oppimiskäsitys Lukio-opiskelun aikana opiskelija harjoittelee opetustilanteissa ja muussa toiminnassa vastuullisuutta, oma-aloitteisuutta ja omien tavoitteiden asettamista luovia ja joustavia toimintatapoja itsenäistä tiedonhankintaa, tietojen soveltamista ja kriittistä arviointia erilaisuuden hyväksymistä ja toisten huomioon ottamista opiskelu- ja vuorovaikutustaitojen kehittämistä myönteisen ja realistisen minäkuvan muodostamista. Opiskelijaa ohjataan tunnistamaan oma oppimistyylinsä ja edellytyksensä, arvioimaan omaa oppimistaan ja soveltamaan sitä tilanteiden vaatimalla tavalla. Opiskelijaa kannustetaan elinikäiseen oppimiseen. Opiskelijan kasvua elämänmyönteiseksi ja tiedonjanoiseksi oman kulttuuritaustansa tuntevaksi aikuiseksi tuetaan ja hänelle tarjotaan valmiuksia kohdata muuttuvan maailman haasteet. Opiskelija harjoittelee tiedon soveltamista ja tavoitteiden asettamista erilaisissa opiskeluympäristöissä. Opiskelu on vuorovaikutuksellista, aktiivista ja pitkäjänteistä tietojen ja taitojen hankintaa, käsittelyä ja arviointia. Uutta oppiessaan opiskelija täydentää aiempia ajatus- ja toimintamallejaan sekä yhdistää opiskeltavaa ainesta entiseen jäsentäen ja tarkentaen tietojaan. Opetuksessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon kunkin yksilön henkilökohtaiset oppimisstrategiat ja opiskelutaidot ja tuetaan opiskelijan oppimaan oppimista. 2.2 Opettajatavoitteet Jokelan lukion asiantunteva ja pätevä henkilökunta ylläpitää korkeaa ammattitaitoa. Opettajat hallitsevat opetettavat oppiaineensa ja seuraavat oman alansa tutkimusta ja ammattikirjallisuutta. Oppiaineen hallinnan lisäksi osa ammattitaitoa on vastuuntuntoinen, kannustava ja opiskelijaa kunnioittava suhtautuminen työntekoon. Työssä korostuvat opettajan vuorovaikutustaidot, joustavuus, innostuneisuus ja yhteistyökykyisyys. Opettajan tulee kohdella opiskelijoita tasapuolisesti, niin että hänen toimintansa on opiskelijamyönteistä ja palaute kannustavaa. Kukin opettaja toimii työssään omine persoonallisine ominaisuuksineen. 3. Jokelan lukion toimintakulttuuri Kaikki lukion toiminta perustuu avoimeen yhteistyöhön, jossa yhteisön jäsenet kantavat vastuunsa ja sitoutuvat noudattamaan yhteisesti tehtyjä päätöksiä. Yhteistyömuodoista, vastuualueista, toimintatavoista ja erilaisista voimassa olevista käytänteistä on tarkempi kuvaus lukuvuosittain toimitettavassa opinto-oppaassa ja syystiedotteessa sekä lukuvuosisuunnitelmassa. Opetussuunnitelman liitteenä (liite 1) ovat koulun järjestyssäännöt. 3.1 Opiskeluympäristö Jokelan lukio haluaa tarjota avoimen, kannustavan, hyväksyvän ja luottamuksellisen opiskeluympäristön, jossa jokaisella jäsenellä on vaikuttamismahdollisuus ja joka mahdollistaa erilaisten oppimismenetelmien käytön. Työskentely sujuu parhaiten tasa-arvoisessa, inhimillisessä ja ihmisläheisessä, yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta korostavassa ympäristössä, joka on mahdollisimman viihtyisä ja turvallinen, mukautuu opiskelijoiden yksilöllisiin tarpeisiin ja mahdollistaa henkilökohtaisen ohjauksen. Pienessä lukiossa kaikki tuntevat toisensa yksilöinä.

6 3 3.2 Työtavat ja opiskelumenetelmät Lukiossa käytetään monipuolisia ja vaihtelevia oppimis- ja opetusmenetelmiä, jotta opiskelija löytäisi oman tapansa oppia ja kokisi opiskelun mielekkääksi. Työtavat ja opetusmenetelmät vaihtelevat kunkin aineen erityisluonteen, opiskelijoiden ominaislaadun ja itsenäisyyden asteen sekä ryhmäkokojen mukaan. Opiskelutilanteiden suunnittelussa otetaan huomioon opitun sovellettavuus opiskelutilanteiden ulkopuolella. Prosessimaisesta oppimisnäkemyksestä seuraa, että oppimisympäristöjen on tuettava itsenäistä työskentelyä ja omaa tavoitteenasettelua. Opiskeluympäristöjen tulee antaa mahdollisuuksia itsenäiseen ja yhteistoiminnalliseen työskentelyyn erilaisissa ryhmissä ja verkostoissa. Opiskelijoita ohjataan käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa sekä kirjaston palveluja. 3.3 Opetuksen suunnittelu ja järjestäminen Lukio-opiskelu koostuu valtakunnallisesti määrätyistä oppiaineiden pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista kursseista, joiden tavoitteet ja sisällöt on esitelty opetussuunnitelman lopussa. Jokelan lukio pyrkii tarjoamaan opiskelijoille kolmen vuoden kierrolla mahdollisimman laajat valintamahdollisuudet kunkin lukuvuoden resurssin mukaisesti. Opiskelijalla on siten oppiainekohtaisesti mahdollisuus erikoistua ja syventää tietoja omien vahvuuksiensa mukaan. Koulukohtaisten kurssien määrä on pieneksi lukioksi varsin mittava. Lukiossa on mahdollisuus jatkaa peruskoulussa aloitettua painotettua luonnontieteellisten aineiden opiskelua. Kurssit voidaan suorittaa opetukseen osallistuen, osittain tai kokonaan itsenäisesti opiskellen. Työtapoja valittaessa käydään läpi mahdollisuudet opiskella osa oppiainesisällöistä etäopiskeluna tai itsenäisesti. Itsenäinen opiskelu on opettajan ohjaamaa, ja siihen kuuluu erilaisten kirjallisten ja suullisten tehtävien ja tutkielmien tekemistä opettajan ohjeiden mukaisesti. Lupaa itsenäiseen opiskeluun haetaan rehtorilta. Opettaja ja opiskelija tekevät yhdessä kirjallisen itsenäisen opiskelun suunnitelman ja aikataulun. Lukiokurssien ohella opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukiodiplomi taito- ja taideaineissa. Lukio-opintoihin voidaan lisäksi sisällyttää itsenäisesti suoritettuja verkkokursseja. Joitain lukiokursseja voidaan tarjota myös vieraalla kielellä opetettuina. Lukuvuoden aikana opetus jaksottuu viiteen noin seitsemän viikon jaksoon, jotka päättyvät koeviikkoon. Opiskelijat valitsevat vuosittain laadittavan kurssitarjottimen kursseista omaan opintoohjelmaansa sopivat kurssit. Jokaisessa jaksossa kurssit sijoitetaan tuntikiertokaavioon, joka toimii lukujärjestyksenä. 3.4 Muu lukion toiminnan järjestäminen ja lukuvuosisuunnitelma Opettajakunnan yhdessä laatimassa lukuvuosisuunnitelmassa määritellään esimerkiksi lukuvuoden teemat ja painopistealueet, vuosittainen kurssitarjotin, käytössä oleva tuntikiertokaavio, koeviikot, eri aineiden yhteiset kurssit, opettajakunnan vastuualueet ja painotettavat aihekokonaisuudet. Koulutyön sujuvuudesta, koulun kehittämisestä ja pitkäjänteisestä suunnittelusta vastaa johtoryhmä, johon kuuluu rehtorin ja apulaisrehtorin lisäksi kaksi opettajakunnasta valittua opettajaa.

7 4 Tarvittaessa johtoryhmän ohella muodostetaan eri tilanteiden edellyttämiä työryhmiä tai valitaan tehtävään vastuuhenkilö(t). Opiskelijat voivat vaikuttaa opintoja koskevaan päätöksentekoon ja opetuksen suunnitteluun oppilaskunnan kautta. Oppilaskunnan hallituksen edustajilla on läsnäolo- ja puheoikeus opettajainkokouksissa opetusta koskevien asioiden käsittelyssä. 3.5 Yhteistyö yläkoulun kanssa Lukion toimintakulttuuri ja henki rakentuvat yhteistyössä yläkoulun kanssa. Yhdessä pyritään rakentamaan ja kehittämään jokelalaista kasvatusta ja koulutusta ja olemaan mukana Jokela-hengen synnyttämisessä. Suurin osa opettajista onkin lukion ja yläkoulun yhteisiä, ja opiskelijoista pääosa siirtyy lukioon omasta yläkoulusta. Näin ollen oman talon lukion ja lukio-opiskelun esittelyyn panostetaan. Lisäksi osa lukuvuoden aikana vietettävistä juhlista, muista tilaisuuksista ja monitoimi- tai teemapäivistä järjestetään yhteisvoimin. Myös molempien kouluasteiden oppilaskunnat järjestävät osan toiminnastaan yhdessä. Tarkemmista perusopetuksen ja lukion yhteistyön muodoista ja toteutuksesta päätetään lukuvuosittain. Osa lukion kursseista on resurssin salliessa avoimia yläkoulun päättöluokkalaisille, esimerkiksi kielten kurkistuskurssit. Lisäksi voidaan tarjota mahdollisuuksia osallistua yhteiseen harrastustoimintaan, esimerkiksi kuoroon. Peruskoulun valinnaisaineena opetettavat eri aineiden kertauskurssit luetaan hyväksi oman lukion opintoihin. 4. Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet Lukion opetussuunnitelmassa määriteltyjä aihekokonaisuuksia ovat aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys, hyvinvointi ja turvallisuus, kestävä kehitys, kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus, teknologia ja yhteiskunta sekä viestintä- ja mediaosaaminen. Ne ovat oppiainerajat ylittäviä ja opetusta eheyttäviä painotuksia, joita pidetään tärkeinä nyky-yhteiskunnassa. Aihekokonaisuudet otetaan huomioon eri vuosina resurssien mukaan. Aihekokonaisuuksien tavoitteet on määritelty tarkasti valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa, joten Jokelan lukion opetussuunnitelmassa luetellaan esimerkkejä siitä, miten ne toteutuvat ainerajat ylittävässä koulun yhteistoiminnassa. 1. Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys o oppilaskuntatoiminta o nuorisovaltuustovaalit o kunnallis-, eduskunta- ja eurovaalien varjovaalit ja niihin liittyvät paneelikeskustelut o yritysvierailut ja yrittäjien luennot o messukäynnit (Studia yms.) o oppilaitosesittelyt ja vierailut (erityisesti opinto-ohjaus) o ajankohtaisiin kilpailuihin osallistuminen mahdollisuuksien mukaan o yhteydenpito kunnanvaltuutettuihin o yhteistyö mm. yrittäjien, pankkien ja työvoimaviranomaisten kanssa o opiskelijoiden päivänavaukset ja esitykset o koko lukion ajan päivitettävä portfolio koulun ulkopuolisesta toiminnasta, vastaanottaja ryhmänohjaaja

8 5 2. Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus o eri kielten kurkistuskurssit o luennot o vuotuisjuhlat, juhlaperinne o kirjeenvaihto ulkomaille o yhteistyö paikallisyhdistysten ja -järjestöjen (esim. Jokelan perinneyhdistys, Jokelan tiilitehdasperinne, JOKA-teatteri: koululaisnäytännöt), musiikkiopiston, kansalaisopiston kanssa o opiskelijavaihto, vaihto-opettajat o kansalliset ja kansainväliset leirit ja kesäkurssit o ystävyyskoulut, Unesco-toiminta o teatteri- ja oopperavierailut o iltamat, musikaalit o yhteistyö kulttuuri-, museo- ja nuorisotoimen sekä muiden lukioiden kanssa o käytös- ja tapatietous, esim. juhla-ateriat o Jokelan kylän muutoksen seuraaminen pitkäkestoisena projektina o ajankohtaiset paikalliset tapahtumat ja näyttelyt 3. Hyvinvointi ja turvallisuus o juhlat ja perinnepäivät o liikuntapäivät, monitoimipäivä o teemaviikot (väriviikko yms.) o poliisi-, SPR-, varuskunta-, vpk-esittelyt ja yhteistyö o koulun välituntijärjestelyt, taukotila o yhteistyö Maanpuolustus ry:n, Jokelan vankilan ja oikeusviranomaisten kanssa o ropo-tuokiot ja niiden aiheet o luennot, päivänavaukset o ympäristön viihtyisyyden turvaaminen o opiskelijahuolto, yhteistyö terveydenhoitajan ja sosiaalitoimen kanssa o käytös- ja tapatietous o yhteistyö nuorisotoimen, seurakunnan, urheiluseurojen ja Jokelan retkeilijöiden kanssa 4. Kestävä kehitys o yritysvierailut o ympäristösuunnitelma (säästökierrätys jne.) o roskattomuus-, nuukuus- ja tupakoimattomuusteemaviikkoja o asiantuntijaluennot, päivänavaukset o yhteistyö Kiertokapulan, ongelmajätekeskuksen ja sähkölaitoksen kanssa 5. Teknologia ja yhteiskunta o yritysvierailut ja luennot (esim. KONE, VR, Ventoniemi, TEKES) o ATK-avusteinen oppiminen o LAN-tapahtuma o ajanmukainen opetusteknologinen välineistö ja sen hyödyntäminen opetuksessa o erilaisiin kilpailuihin (esim. Tutki, kokeile, kehitä) osallistuminen

9 6 6. Viestintä ja mediaosaaminen o kotisivun päivittäminen ja ylläpito o projektit, tutkimukset: valittua teemaa tutkitaan ja toteutetaan esim. uutisia ja haastatteluja tekemällä o koululehti o sanoma- ja aikakauslehtiviikkojen toteuttaminen o tietotekniikkakurssit o yhteistyö paikallisten lehtien kanssa o vierailukäynnit Eri aineiden yhteistyökurssit ovat aihekokonaisuuksien toteutumista edistäviä. Kurssitarjottimeen pyritään saamaan joka vuosi 1 2 yhteistyössä toteutettavaa kurssia. Vuosittain määritellään työsuunnitelmassa, mitä aihekokonaisuuksia eri vuosina painotetaan esim. luentojen, teemaviikkojen ja päivien muodossa. Kolmen vuoden aikana jokainen lukiolainen kohtaa näin kaikki aihekokonaisuudet. 5. Opiskelijan ohjaus ja tukeminen 5.1 Ohjaussuunnitelma Koulussa annettavan ohjauksen muodoista ja toteutusajankohdista on erillinen suunnitelma liitteenä 2. Siinä on esitetty myös ohjaukseen osallistuvien henkilöiden tehtäväjako ja vastuualueet Opinto-ohjaajan tehtävät Opinto-ohjaajalla on päävastuu lukion opinto-ohjauksen kokonaisuuden suunnittelusta ja toteutuksesta. Hän opastaa opiskelijaa opintojen sisällön ja aikataulutuksen suunnittelussa sekä kannustaa opiskelijaa vastuulliseen opiskeluun ja itsenäiseen tiedonhankintaan. Opinto-ohjelman muutokset hoidetaan opinto-ohjaajan kautta. Opinto-ohjaus järjestetään luokkaopetuksena, pienryhmäohjauksena sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Opinto-ohjauksen pääpaino on henkilökohtaisessa ohjauksessa, jota opiskelijalla on oikeus saada lukion kaikissa vaiheissa. Opinto-ohjaajan tehtäviin kuuluu myös jatko-opiskelumahdollisuuksista ja niihin hakemisesta tiedottaminen. Hän järjestää muun muassa vierailuja ammatinvalintamessuille tai asiantuntijavierailijoita kouluun. Lisäksi opinto-ohjaaja osallistuu lukion vanhempainiltoihin asiantuntijana ja on opiskelijahuoltoryhmän jäsen Ryhmänohjaajien tehtävät Ryhmänohjaaja seuraa opiskelijoiden jaksoarvostelujen avulla kurssikertymää (erityisesti pakolliset kurssit ja hylättyjen kurssien uusiminen) ja edistymistä opinnoissa. Hän keskustelee opiskelijoiden kanssa tavoitteista ja opintojen etenemisestä ja auttaa opintojen suunnittelussa. Hän puuttuu yksilön tai ryhmän ongelmiin ja esimerkiksi ilmoittaa luvattomista poissaoloista alle 18-vuotiaiden huoltajille. Hän ohjaa opiskelijan tarvittaessa opinto-ohjaajan, rehtorin, opiskelijahuoltoryhmän tai muiden asiantuntijoiden vastaanotolle.

10 7 Ryhmänohjaajan tehtäviin kuuluu viikoittaisen ryhmänohjaustuokion suunnittelu ja pitäminen sekä vuosikursseittain vanhempainiltojen järjestelyt. Hän perehdyttää osaltaan opiskelijat oppilaitoksen toimintaan sekä lukio-opiskelun ohjeisiin ja menettelytapoihin. Jakson päätyttyä hän täyttää raportin, johon merkitään heikko tai heikkenevä menestys oppiaineissa ja suoritettujen kurssien määrät, ja huolehtii jaksotodistukseen tarvittavan huoltajan allekirjoituksen kontrolloinnista. Ryhmänohjaaja toimii yhdyssiteenä ryhmänsä opiskelijoiden, muiden opettajien ja kotien välillä. Varsinkin lukio-opintojen alussa hän osallistuu opiskelijoiden ryhmään sosiaalistamiseen. Koko lukion ajan ryhmänohjaaja toimii ryhmänsä opiskelijoiden asioiden ajajana ja hyvinvoinnin seuraajana Aineenopettajan tehtävät Aineenopettaja antaa opiskelijoille oman oppiaineensa oppisisällöllistä ohjausta. Hänen tehtäviinsä kuuluu ohjata opiskelijoita oppimaan oppimisessa ja esitellä aineeseensa sopivia oppimisstrategioita ja opiskelutekniikkaa. Hän mm. kertoo kurssin alussa tavoitteet, antaa tiedon kurssien sisällöstä ja suoritusjärjestyksestä sekä arviointiin vaikuttavista suorituksista. Aineenopettaja valmentaa opiskelijaa kyseisen aineen ylioppilaskirjoituksiin. Jakson ensimmäisten pidettyjen viiden tunnin jälkeen aineenopettaja päivittää Wilmaan kurssin osallistujalistan ja ilmoittaa opinto-ohjaajalle listoista poistamansa opiskelijat. Lisäksi aineenopettaja seuraa opiskelijoiden kurssikohtaisia poissaoloja, merkitsee ne Wilmaan ja ilmoittaa ryhmänohjaajalle tämän ryhmään kuuluvien opiskelijoiden runsaista ja epäselvistä poissaoloista. 5.2 Opiskelijahuolto Opiskelijahuollon tavoitteena on opiskelijan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen, turvallisen ja terveen opiskeluympäristön luominen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Opiskelijahuoltoryhmän muodostavat rehtori, opintojenohjaaja, terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu noin kaksi kertaa kuukaudessa. Opiskelijahuoltoryhmä seuraa opintojen edistymistä ja kartoittaa apua tarvitsevat opiskelijat. Ryhmä pyrkii ehkäisemään ongelmien syntymistä, etsii ratkaisuja ja ohjaa lisäapua tarvitsevat opiskelijat terveydenhoitajan kautta muiden terveydenhuollon ja sosiaalipalvelujen piiriin. Tarvittaessa se toimii myös yhteistyössä alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa. Opiskelijahuoltoryhmä laatii ja päivittää koulun kriisisuunnitelman (liite 4) ja vastaa sen toteuttamisesta Hyvinvointisuunnitelma Opiskelijan hyvinvointia tukee opiskelijaterveydenhuolto. Opiskeluyhteisössä toimii oppilaskunta, jonka ehdotukset työilmapiirin parantamiseksi pyritään ottamaan huomioon. Oppilaskunnan ja opettajakunnan yhteistyössä laatimat järjestyssäännöt (liite 1) edistävät osaltaan hyvän työilmapiirin syntymistä. Oppilaitoksessa toimii opiskelijahuoltoryhmä, johon kuuluvat rehtori, opinto-ohjaaja, terveydenhoitaja ja opettajakunnan edustaja. Ryhmä kokoontuu vähintään kerran kuussa. Opinto-ohjauksessa on oma ohjaussuunnitelma. Opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja antavat opiskelijalle henkilökohtaista ohjausta opiskelusuunnitelman laatimisessa.

11 8 Opiskelijan itsensä lisäksi ryhmänohjaaja, opinto-ohjaaja ja opiskelijahuoltoryhmä seuraavat opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista. Opiskelijahuoltoryhmä pyrkii seuraamaan opiskelijan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia ja tekemään terveyttä ja hyvinvointia edistäviä ratkaisuja. Alaikäisen opiskelijan huoltajaan otetaan yhteyttä tarvittaessa, täysi-ikäisen opiskelijan huoltajaan vain opiskelijan luvalla. Erityistukea tarvitsevaa, pitkäaikaissairasta tai vammaista opiskelijaa pyritään tukemaan erityisjärjestelyin yhteistyössä opiskelijaterveydenhuollon kanssa. Opiskelijalle tarjotaan opiskelua tukevia kursseja ja tukiopetusta sekä pyritään järjestämään erityisopetusta mahdollisuuksien mukaan. Opiskelija voi tutustua oman lähiyhteisönsä toimintaan vuosittain tarjottavilla kursseilla Erilainen oppija Lukioon tuleville opiskelijoille pyritään vuosittain järjestämään luki-testi, jotta todettujen lukihäiriöisten opiskelijoiden oppimista voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Opettajille järjestetään lisäkoulutusta erilaisten oppijoiden tunnistamiseksi ja heille sopivien opiskelumenetelmien kartuttamiseksi. Tarvittaessa opiskelijoille järjestetään mahdollisuus esimerkiksi koetilanteessa lisäajan käyttöön ja kirjallisen kokeen ohella suullisen näytön antamiseen Eri hallintokuntien ja tukiverkostojen yhteistyö Tuusulan kunnassa on lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma. Sen tavoitteena on huolehtia tuusulalaisten lasten ja nuorten hyvinvoinnista tarjoamalla heille hyvät kasvun edellytykset, turvallinen ja toimiva ympäristö ja riittävät osallistumis- ja vaikutusmahdollisuudet Toimenpiteet ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa Tuusulan kunnan eri hallintokuntien yhteistyönä on laadittu opiskelijayhteisön terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi seuraavat suunnitelmat: pelastussuunnitelma kriisisuunnitelma (liite 4) Suunnitelmat säilytetään erillisissä kansioissa ja ne on saatettu henkilöstön tietoon. Suunnitelmat päivitetään vuosittain Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmät otetaan huomioon opetuksessa kunnioittaen heidän kulttuuritaustaansa. Tarvittaessa opetussuunnitelmaa täydennetään eri kieli- ja kulttuuriryhmien opetuksen osalta. 6. Yhteistyö 6.1 Tuusulan lukiot Lukiot sopivat keskenään lukuvuosittain yhteisesti tarjottavista kursseista ja tapahtumista sekä muusta toiminnasta. Lukiot pyrkivät kehittämään yhdessä tarjottavia verkkokursseja aineisiin, joissa opiskeluryhmät olisivat pieniä. Tuusulan lukioiden opettajien ja opiskelijoiden keskinäisiä tapaamisia pyritään järjestämään ja opettajia kannustetaan yhteistyöhön.

12 9 6.2 Perusopetus Jokelan alueella lukio tekee yhteistyötä paikallisten alakoulujen kanssa erilaisten tilaisuuksien ja tapahtumien muodossa. Yhteistyötä Jokelan yläkoulun kanssa on kuvattu luvussa Muut oppilaitokset ja tahot Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään alueella lukiot, muut nuorisoasteen oppilaitokset ja ammattikoulutusyhtymä järjestävät yhteistä opetustarjontaa. Jokelan lukion opiskelijat voivat valita muista toisen asteen oppilaitoksista kiinnostavia kursseja niin sanotulta yhteistarjottimelta, jota kehitetään. Jokelan kansalaisopiston tarjoamia kursseja voivat opiskelijat hyödyntää opinto-ohjelmassaan rehtorin kanssa sovittavalla tavalla. Lisäksi opiskelijat voivat valita myös verkkokursseja muiden lukioiden ja korkeakoulujen opintotarjonnasta. Kansainvälisen yhteistyön muodoista ystävyyskoulujen kanssa päätetään lukuvuosisuunnitelmassa. Muita yhteistyökumppaneita ovat eri organisaatiot, järjestöt ja yritykset, Tuusulan seurakunta, urheilu- ja liikuntaseurat, Keski-Uudenmaan musiikkiopisto sekä Tuusulan kunnan liikunta-, nuoriso-, kulttuuri- ja museotoimet ja muut toimialat asiantuntijoina ja tukijoina. Yhteistyötahoja on esitelty myös aihekokonaisuuksien yhteydessä (luku 4). 6.4 Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö Opinto-opas, syystiedote, koulun www-sivut sekä ryhmänohjaaja antavat huoltajalle tietoa lukion toimintatavoista ja keinoista tukea opiskelijaa. Opiskelijoille tarjottavat terveydenhuolto-, opinto-ohjaus- ja opiskelijahuoltopalvelut on esitelty syystiedotteessa. Alaikäisen opiskelijan huoltaja voi seurata opiskelijan opiskelusuunnitelman toteutumista ja poissaoloja jaksotodistuksesta. Huoltajilla on mahdollisuus ottaa suoraan yhteyttä ryhmänohjaajaan, opinto-ohjaajaan, rehtoriin tai terveydenhoitajaan. Vanhempainillat järjestetään lukuvuosittain. Huoltajat voivat osallistua oppilaitoksen oheistoimintaan, esimerkiksi juhliin ja muihin tapahtumiin. 7. Opiskelijan arviointi Opiskelija-arviointi antaa opiskelijalle palautetta opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista sekä lukion aikana että lukio-opiskelun päättyessä. Palautteen tarkoituksena on kannustaa opiskelijaa opintojen suorittamisessa. Lisäksi arviointi antaa tietoja opiskelijan huoltajille sekä jatkooppilaitosten, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Jotta opiskelijalle muodostuisi realistinen käsitys omista kyvyistään, häntä tulee kannustaa asettamaan itselleen tavoitteita. Aineenopettajan ja muiden opiskelijoiden antama monipuolinen arviointi ohjaa opiskelijaa myönteisellä tavalla omien tavoitteiden asettamiseen ja työskentelytapojen tarkentamiseen, itse itsensä arvioimiseen. Itsearviointi mahdollistaa omien edellytysten mukaisen etenemisen ja mielekkään koulutyön, kun opiskelija omat tavoitteensa

13 10 saavutettuaan huomaa oppineensa. Oman opiskelun arvioinnin myötä opiskelijoissa herää jatkuvan itsensä kehittämisen tarve ja halu, joka on elinikäisen oppimisen perusta. 7.1 Kurssien arviointi Kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arvioinnin tehtävänä on antaa palautetta opiskelijalle kurssin tavoitteiden saavuttamisesta ja oppiaineen opiskelun etenemisestä. Kurssin arvioinnin tulee olla monipuolista ja perustua mahdollisten kirjallisten ja suullisten näyttöjen lisäksi opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin ja opiskelijan tietojen ja taitojen arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi voidaan ottaa huomioon käyttäen hyväksi muun muassa kurssin arviointikeskusteluja. Arviointiperusteista tiedottaminen parantaa opettajien ja opiskelijoiden oikeusturvaa ja motivoi opintoja. Jokainen opettaja selvittää opiskeltavan kurssin arviointiperusteet opiskelijoille jakson alussa. Diagnosoidut vammat tai niihin rinnastettavat vaikeudet, kuten lukemis- ja kirjoittamishäiriö, maahanmuuttajien kielelliset vaikeudet sekä muut syyt, jotka vaikeuttavat osaamisen osoittamista, tulee ottaa huomioon arvioinnissa, siten että opiskelijalla on mahdollisuus erityisjärjestelyihin ja muuhunkin kuin kirjalliseen näyttöön. Kyseiset vaikeudet voidaan ottaa huomioon määrättäessä opiskelijan kurssiarvosanaa. Kunkin oppiaineen pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Kurssien numeroarvostelussa käytetään asteikkoa Arvosana 5 osoittaa välttäviä, 6 kohtalaisia, 7 tyydyttäviä, 8 hyviä, 9 kiitettäviä ja 10 erinomaisia tietoja ja taitoja. Hylätty suoritus merkitään arvosanalla 4. Koulukohtaiset kurssit arvioidaan numeroin tai S- (= suoritettu) ja H- (= hylätty) merkinnöillä ainekohtaisissa kurssikuvauksissa määritellyllä tavalla. Koulukohtaisista kursseista täytyy saada hyväksytty kurssiarvosana, jotta kurssi voidaan lukea opiskelijan suorittamaan opinto-ohjelmaan. Kirjallisesti annettu sanallinen arviointi ja suullisesti arviointikeskustelussa annettu palaute voivat myös täydentää ja täsmentää numeroarvosanaa. Runsaat poissaolot vaikuttavat kurssiarvosanaan alentavasti. Arvostelematta voidaan jättää opiskelija, joka on ollut pois kurssilta ilman hyväksyttävää syytä. Jos opiskelijalta puuttuu kursseista osasuorituksia, opettajan ei tarvitse antaa siitä merkintää. Opiskelija voi korvata poissaolot opettajan edellyttämillä lisätöillä, jotka on tehtävä ennen kurssikoetta. 7.2 Jaksoarviointi Lukuvuoden jokaisen jakson jälkeen arvioidaan jaksossa suoritetut kurssit ja opiskelijalle annetaan jaksotodistus. Huoltaja allekirjoittaa alaikäisten opiskelijoiden todistukset. 7.3 Kurssiarvosanan uusiminen ja korottaminen Jos opiskelija saa kurssista hylätyn arvosanan suoritusten ja jatkuvan näytön perusteella, hänellä on kaksi mahdollisuutta korottaa hylättyä arvosanaa kuusi kertaa lukuvuodessa järjestettävissä uusintakuulusteluissa. Jos arvosana toisen uusinnan jälkeen on edelleen hylätty, opiskelija suorittaa kurssin osallistumalla uudelleen opetukseen kurssin ollessa jälleen ohjelmassa. Uusintakuulusteluun ilmoittautuminen tapahtuu Wilmassa, ja se on sitova. Uusintakuulustelu suoritetaan hylätyn kurssin pitäneelle opettajalle. Suotavaa on, että opiskelija osallistuu myös kurssin opetukseen, mutta se ei ole edellytyksenä uusintakuulusteluun osallistumiselle. Kirjalliseen

14 11 uusintakuulusteluun voidaan liittää suullinen osa. Kurssiarvosanaa antaessaan opettajalla on oikeus uusintakuulustelutuloksen lisäksi ottaa huomioon opiskelijan kurssin aikana antama jatkuva näyttö sekä vaatia suoritettavaksi kurssiin kuuluneita harjoituksia, kirjoitelmia, tutkielmia yms. Jos opiskelija haluaa korottaa hyväksyttyä kurssiarvosanaa, hän voi tehdä niin kerran, mutta vasta kun kurssi on seuraavan kerran koulun normaalissa opetusohjelmassa. Myös kunkin lukuvuoden alussa pidettävässä uusintakuulustelussa voi suorittaa edellisen vuoden kursseja. Jos opiskelija uusii kurssin, parempi arvosana jää voimaan. 7.4 Opintojen hyväksi lukeminen Opiskelija saa lukea hyväkseen lukion oppimäärään muualla suoritetut kurssit, jotka ovat tavoitteiltaan ja keskeisiltä sisällöiltään lukion opetussuunnitelman mukaisia. Opinnot muissa oppilaitoksissa, esimerkiksi muissa lukioissa suoritetut opinnot, hyväksytään yleensä lukion oppimäärään. Kesälukioiden osalta on syytä etukäteen käydä tarkastamassa vastaavuus rehtorilta. Rehtori päättää muidenkin muualla suoritettavien opintojen hyväksymisestä ennen opintojen aloittamista. Keski-Uudenmaan musiikkiopistossa suoritetut opinnot hyväksytään lukio-opinnoiksi erillisen sopimuksen mukaan. Hyväksyttäessä opintoja muista oppilaitoksista pitäydytään suoritusoppilaitoksen antamaan arviointiin. Jos kyseessä on lukion opetussuunnitelmassa numeroin arvioitava kurssi, sen arvosana muutetaan lukion arvosana-asteikolle seuraavan vastaavuusasteikon mukaisesti: asteikko 1 5 lukioasteikko asteikko (tyydyttävä) 5 (välttävä) 1 2 (tyydyttävä) 6 (kohtalainen) 1 3 (hyvä) 7 (tyydyttävä) 2 4 (hyvä) 8 (hyvä) 2 5 (kiitettävä) 9 (kiitettävä), 10 (erinomainen) 3 Tapauksissa, joissa lukio ei voi päätellä, kumpaa lukion arvosanaa toisessa oppilaitoksessa suorittu kurssi vastaa, ylempää vai alempaa, on vastaavuus määriteltävä opiskelijan eduksi. Ulkomailla suoritetut opinnot voidaan lukea hyväksi pakollisiin, syventäviin tai soveltaviin kursseihin. Mikäli ne luetaan hyväksi pakollisiin tai syventäviin kursseihin, tulee niistä antaa numeroarvosana. Arvosanan määrittelyn tueksi voidaan tarvittaessa edellyttää lisänäyttöjä. Opiskelijan siirtyessä oppiaineen pitkästä oppimäärästä lyhyempään hänen suorittamansa pitkän oppimäärän opinnot luetaan hyväksi lyhyemmässä oppimäärässä siinä määrin kuin niiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt vastaavat toisiaan. Näitä vastaavuuksia on määritelty tarkemmin oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Tällöin pitkän oppimäärän kurssien arvosanat siirtyvät suoraan lyhyiden kurssien arvosanoiksi. Muut pitkän oppimäärän mukaiset opinnot voivat olla lyhyen oppimäärän syventäviä tai soveltavia kursseja opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla. Jos opiskelija pyytää, tulee järjestää lisäkuulustelu osaamistason toteamiseksi. Siirryttäessä kesken oppimäärän lyhyemmästä pitempään oppimäärään, menetellään edellä olevien periaatteiden mukaisesti. Tällöin voidaan edellyttää lisänäyttöjä ja tässä yhteydessä myös arvosana harkitaan uudelleen. Maahanmuuttajaopiskelija arvioidaan suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille (S2/R2) -oppimäärän mukaan, jos opiskelija on valinnut sen oppimääräkseen riippumatta siitä, onko hänelle järjestetty erillistä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta vai ei tai onko lukio voinut tarjota vain

15 12 osan suomi/ruotsi toisena kielenä -kursseista. Suomi/ruotsi äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän mukaisesti suoritetut kurssit luetaan hyväksi täysmääräisesti suomi toisena kielenä -kursseihin, ja niiltä saatu arvosana siirtyy suomi/ruotsi toisena kielenä -kurssin arvosanaksi. Opiskelijalla voi olla todistuksessaan arvosana vain joko suomen/ruotsin kielen ja kirjallisuuden oppimäärästä tai suomi/ruotsi toisena kielenä (S2/R2) vieraskielisille oppimäärästä, mutta ei molempia. 7.5 Oppiaineen oppimäärän arviointi Oppiaineen oppimäärä muodostuu opiskelijan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskelemista pakollisista ja syventävistä kursseista sekä koulukohtaisista kursseista. Samassa oppiaineessa eri opiskelijoilla voi olla erilaajuiset oppimäärät. Opiskelijan opiskelusuunnitelma tarkentuu lukio-opintojen aikana. Sen laatiminen ja seuranta ohjaavat opiskelijaa tavoitteellisiin kurssivalintoihin. Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisena keskiarvosanana. Koulukohtaisten kurssien arvosanat eivät vaikuta automaattisesti oppiaineen oppimäärän arvosanaan. Pakollisista ja syventävistä kursseista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti: Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja pakollisia ja syventäviä kursseja, 1 2 kurssia kurssia kurssia 2 9 kurssia tai enemmän 3 joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään Oppiaineen oppimäärässä ovat mukana kaikki opiskelijan arvioidut pakolliset ja opetussuunnitelman perusteissa määritellyt valtakunnalliset syventävät kurssit, eikä mitään niistä voi jälkikäteen poistaa. Jos taulukossa mainittujen hylättyjen kurssiarvosanojen enimmäismäärä on täyttynyt ennen oppimäärän suorittamista, tulee seuraavista kursseista saada hyväksytty arvosana. Mikäli kyseisestä kurssista tulisi hylätty arvosana, kurssin arvostelussa käytetään kirjainta A. Se muunnetaan arvosanaksi neljä (4), kun edeltävistä kursseista jokin on korotettu. Opintojen päättövaiheessa opiskelija voi osallistua aineen oppimäärän korotustentteihin, jotka järjestetään ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Valtakunnallisissa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen pakollisten ja syventävien kurssien pohjalta muodostuvaa arvosanaa on mahdollista korottaa edellä mainitun erillisen kuulustelun lisäksi syventävien ja soveltavien kurssien pohjalta saadulla lisänäytöllä opiskelijan arvioinnista päättävien harkinnan perusteella, mikäli opiskelijan tiedot ja taidot ovat oppiaineen päättövaiheessa kurssiarvosanojen perusteella määräytyvää arvosanaa paremmat.

16 Päättötodistuksessa numeroin arvioitavat oppiaineet Lukioasetuksen määrittämin numeroarvosanoin arvioidaan kaikki pakollisten oppiaineiden oppimäärät sekä valinnaiset vieraat kielet. Opinto-ohjauksesta annetaan suoritusmerkintä. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. 7.7 Lukion oppimäärän suorittaminen Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän silloin, kun hän on suorittanut oppiaineiden oppimäärät edellä esitetyllä tavalla hyväksytysti ja lukion vähimmäiskurssimäärä 75 kurssia täyttyy. Koulukohtaisista kursseista luetaan mukaan lukion oppimäärään vain opiskelijan hyväksytysti suorittamat kurssit. Lukion koko oppimäärän suorittaneelle opiskelijalle annetaan päättötodistus. 7.8 Arvioinnin uusiminen ja oikaisu Opinnoissa etenemistä tai päättöarviointia koskevan päätöksen uusimista on pyydettävä kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä. Jos uusi arviointi tai ratkaisu, jolla pyyntö on hylätty, on ilmeisen virheellinen, lääninhallitus voi opiskelijan pyynnöstä velvoittaa opettajan toimittamaan uuden arvioinnin määrätä opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen muutettavaksi määrätä, mikä arvosana opiskelijalle on annettava. Opiskelijoille tiedotetaan lukuvuosittain arvioinnin uusimis- ja oikaisumahdollisuudesta. 7.9 Todistukset ja niihin merkittävät tiedot Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia: 1. Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorittanut lukion koko oppimäärän. 2. Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun henkilö on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppimäärän. 3. Todistus lukiosta eroamisesta (erotodistus) annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppimäärän suorittamista. Lukion todistuksesta tulee käydä ilmi seuraavat tiedot: todistuksen nimi koulutuksen järjestäjän nimi oppilaitoksen nimi opiskelijan nimi ja henkilötunnus suoritetut opinnot todistuksen antamispäivämäärä ja rehtorin allekirjoitus tiedot oppilaitoksen todistuksenanto-oikeudesta arvosana-asteikko selvitys kielten oppimääristä

17 14 ÄO/M S2/R2 A B1 B2 B3 = äidinkielenomainen oppimäärä toisessa kotimaisessa kielessä (ruotsi/suomi) = suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille = perusopetuksen vuosiluokilla 1 6 alkaneen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen yhteisen kielen oppimäärä = perusopetuksen vuosiluokilla 7 9 alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä = lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä Suomi/ruotsi toisena kielenä vieraskielisille opiskelijoille (S2/R2) merkitään todistuksessa äidinkielen ja kirjallisuuden kohtaan. Mikäli opiskelijan opiskelema oma äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, se kirjataan soveltaviin opintoihin omaksi kohdakseen otsikolla "Muu opiskelijan äidinkieli". Lukion päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta merkitään opiskelijan opiskelemat oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana sanallisesti ja numeroin (esimerkiksi: kiitettävä...9) tai merkintä oppiaineen hyväksytystä suorittamisesta (suoritettu). Päättötodistukseen ja todistukseen oppimäärän suorittamisesta kuuluu myös kohta "lisätietoja". Tähän kohtaan merkitään päättötodistuksen liitteenä annettavat ja sitä täydentävät todistukset erillisistä näytöistä, kuten suoritetut lukiodiplomit, suullisen kielitaidon kokeet sekä erittely muissa oppilaitoksissa suoritetuista lukion oppimäärään kuuluneista opinnoista, jotka eivät ole mukana oppiaineiden oppimäärien yhteydessä. Mikäli opiskelija on opiskellut yli puolet oppiaineen oppimäärän kursseista muulla kuin koulun varsinaisella opetuskielellä, tulee siitä tehdä merkintä todistuksen lisätietoihin. Lukion erotodistukseen merkitään oppiaineet ja niissä suoritetut kurssit sekä kunkin kurssin arvosana tai merkintä kurssin suorittamisesta (suoritettu/hylätty). Lukiossa pidetään opiskelijan opinnoista tiedostoa, josta ilmenevät suoritetut kurssit ja niiden arvosanat. Lukion koko oppimäärän suorittamisesta ei anneta yhteistä arvosanaa oppiaineiden arvosanojen keskiarvona eikä muullakaan tavalla. Todistukseen merkitään opiskelijan suorittama kokonaiskurssimäärä. Lukiokoulutuksen järjestäjä päättää todistusten ulkoasusta. 8. Toiminnan arviointi ja kehittäminen Lukio-opetuksen tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan ulkoisesti ja sisäisesti. Saatu arviointipalaute toimii lukion kehittämisen työkaluna. Lukion kehittämisessä otetaan huomioon arvioinnin lisäksi valtakunnalliset tavoitteet, kunnan ja oman oppilaitoksen tavoitteet sekä eri oppiaineiden, opiskelijoiden ja opettajien tarpeet.

18 Ulkoinen arviointi Opetusministeriön arviointineuvosto toteuttaa omia arviointikäytänteitään koulutuksen suunnittelun pohjaksi. Myös koulutuksen järjestäjä eli Tuusulan kunta arvioi koulujensa toimintaa oman arviointisuunnitelmansa mukaisesti. Yhtenä arvioinnin mittarina ovat ylioppilaskirjoitukset, jotka mittaavat opiskelijoiden tietoja, taitoja ja kypsyyttä eri oppiaineissa. 8.2 Jokelan lukion itsearviointi Ulkoisen arvioinnin ohella kouluilla on velvollisuus toteuttaa sisäistä arviointia. Jatkuva suunnitelmallinen itsearviointi auttaa tunnistamaan kehittämistarpeita, vahvistaa koulun tavoitteiden saavuttamista ja edistää kehittämisprosessiin sitoutumista. Arvioinnin tarkoituksena on kartoittaa kehitysnäkymiä ja auttaa muutosten hallinnassa. Sisäinen arviointi on avointa ja pitkäjänteistä koulun kehittämistyötä, jonka muodoista ja menetelmistä päätetään yhdessä vuosittain lukuvuosisuunnitelmassa. Itsearviointia toteutetaan niin, että painopistealueet jaksottuvat kolmelle vuodelle. Arviointiohjelmaan kuuluvat muun muassa seuraavat osa-alueet: o kurssipalautteet o opiskelijoiden omien tavoitteiden ja niiden saavuttamisen sekä oppimistulosten itsearviointi o opetuksen tason arviointi opiskelijapalautteen ja kurssiarvioinnin kautta o huoltajien antama ja saama palaute opiskelijan opintojen kehittymisestä o toimintakulttuurin ja käytänteiden toimivuuden arviointi, esimerkiksi koeviikkojärjestelyt o toimintaympäristön viihtyisyyden arviointi o rehtorin kehityskeskustelut. Huoltajapalaute saadaan jaksoarvostelun, vanhempaintapaamisten tai kyselylomakkeiden avulla. Toimintakulttuuria ja ympäristöä arvioidaan erillisten arviointilomakkeiden ohella päivittäin opiskelutilanteissa ja kouluyhteisön arjessa. Rehtorin vuosittain käymissä kehityskeskusteluissa nousee esiin henkilökunnan antama palaute koulun toiminnasta ja tavoitteiden saavuttamisesta. 9. Tieto- ja viestintästrategia Tuusulan kunnan tieto- ja viestintästrategia tukee opiskeluympäristön kehittämistä ja ajanmukaisen tieto- ja viestintätekniikan käyttöä opiskelussa.

19 Tuntijako 10.1 Valtakunnallinen tuntijako ja Jokelan lukion koulukohtaiset kurssit Oppiaine Pakolliset kurssit Syventävät valtakunnalliset kurssit Koulukohtaiset kurssit Äidinkieli ja kirjallisuus Ruotsi (B1) Englanti (A1) Saksa (A2) Saksa (B2/B3) 8/10 4 Ranska (A2) 6 2 Ranska (B2/B3) 8/10 Matematiikka Lyhyt oppimäärä Pitkä oppimäärä Ympäristö- ja luonnontieteet Biologia Maantiede Fysiikka Kemia Katsomusaineet Uskonto (ev.lut.) 3 2 Uskonto (ort.) 3 2 Elämänkatsomustieto Filosofia Psykologia Historia Yhteiskuntaoppi Terveystieto Taito- ja taideaineet (5 pakollista kurssia) Kuvataide Musiikki Liikunta Opinto-ohjaus Muut koulukohtaiset kurssit Tekstiilityö 2 Tekninen työ, teknologia 2 Tietotekniikka 3 Kotitalous 1 Latina 2 Liikennevalistuskurssi 1 Oppilaskuntatyön kurssi 1 Ohjattavasta ohjaajaksi 1 Pakolliset kurssit Syventävät kurssit vähintään 10 Kurssit yhteensä vähintään 75

20 Tavoitteet ja keskeiset sisällöt oppiaineittain ja kursseittain Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä Äidinkielen avulla ihminen jäsentää maailmaa ja rakentaa sosiaalista todellisuutta. Äidinkielen myötä ihminen omaksuu yhteisönsä kulttuurin ja rakentaa omaa identiteettiään. Oppiaineena äidinkieli ja kirjallisuus on keskeinen taito-, tieto-, kulttuuri- ja taideaine, joka tarjoaa aineksia kielelliseen ja kulttuuriseen yleissivistykseen. Tietoja ja taitoja opitaan erilaisissa viestintä- ja vuorovaikutustilanteissa. Opetuksen tavoitteet Äidinkielen opetuksessa pyritään oppiaineen sisäiseen integraatioon, niin että lukeminen, kirjoittaminen, puheviestintä, kieli, kirjallisuus ja media kytkeytyvät jokaisen kurssin tavoitteisiin ja sisältöihin. Kaikilla kursseilla tavoitteena on syventää kirjoitetun kielen hallintaa ja kehittää lukemisen, kirjoittamisen ja puheviestinnän taitoja sekä lukea runsaasti kaunokirjallisia ja muita tekstejä kunkin kurssin näkökulmasta. Opiskelijasta kasvaa kulttuurista nauttiva ja sen monipuolisuutta arvostava yksilö, jonka viestintä- ja kielenkäyttötaidot ovat sellaiset, että hän pystyy tavoitteelliseen ja tarkoituksenmukaiseen vuorovaikutukseen.. Arviointi Kurssit 1 6 ovat pakollisia, 7 9 valtakunnallisia syventäviä ja koulukohtaisia. Kurssit suoritetaan mielellään numerojärjestyksessä. Koulukohtaiset kurssit soveltuvat minkä tahansa opintovuoden ohjelmaan. Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroarvosanalla, koulukohtaiset kurssit suoritettu/hylätty-merkinnällä. Arviointi kohdistuu monipuolisesti äidinkielen eri osa-alueisiin, ja arvosanaan vaikuttavat kursseihin kuuluvat suulliset ja kirjalliset tuotokset sekä aktiivinen tuntiosallistuminen. Opiskelijan puheviestinnän, lukemisen ja kirjoittamisen taitojen kehittymisessä henkilökohtainen tavoitteenasettelu, palaute ja itsearviointitaitojen kehittyminen on tärkeää. Pakolliset kurssit 1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus (ÄI1) Tavoitteet opiskelijan viestijäkuvan, oman kielenkäytön ja lukemistapojen tarkentuminen ja entistä tietoisempi tarkastelu tekstikäsityksen ja ryhmäviestintätaitojen syventäminen erilaisten tekstien tarkastelu tietoisena tulkintaa ohjaavista seikoista Sisällöt Opitaan tekstien tulkintaa ja tuottamista ohjaavia perustekijöitä ja käsitteitä, kuten tavoite, vastaanottaja, tekstilaji ja tyyppi, viestintätilanne ja väline. Tutustutaan esimerkiksi puhuttuihin ja kirjoitettuihin teksteihin, mediateksteihin, sähköisiin ja graafisiin, julkisiin ja yksityisiin teksteihin, asia- ja kaunokirjallisiin teksteihin ja tehdään havaintoja niiden kielestä ja sisällöstä. Laaditaan referaatti.

21 18 Opiskelija totuttelee huoltamaan tuottamiensa tekstien kieliasua sekä kehittää ja arvioi omia osallistumistapojaan, viestintätietojaan, -taitojaan, -asenteitaan ja motivaatiotaan ryhmäviestintätilanteissa sekä lukio-opiskelun kannalta. 2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä (ÄI2) Tavoitteet tekstien sisällön, näkökulmien, tyylin ja muodon arvioiminen ja tekstien eritteleminen merkityssuhteiden kokonaisuutena, tarvittavien käsitteiden opiskelu ja soveltaminen oman puhutun ja kirjoitetun tekstin tavoitteellinen suunnitteleminen, laatiminen ja työstäminen painettujen ja sähköisten tietolähteiden käyttäminen puhe-esityksen tai kirjoitelman pohjana Sisällöt Tutustutaan tekstuaalisiin keinoihin, esimerkkeinä lausetyypit ja rakenteet, sanavalinnat, kielen kuvallisuus, jaksotus, viittaussuhteet, kytkökset, fokusointi, aiheen rajaus ja näkökulman valinta. Pidetään informatiivinen puheenvuoro. Harjoitellaan prosessikirjoittamista. 3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa (ÄI3) Tavoitteet kielen kuvallisuuden ja monitulkintaisuuden ymmärtäminen kirjallisuuden lajituntemuksen ja tulkintakäsitteiden syventäminen fiktiivisten tekstien analysoijana kehittyminen tulkinnan perusteleminen teksteistä käsin kurssilla havainnoitujen kielen keinojen tarkoituksenmukainen käyttäminen omassa ilmaisussa Sisällöt Tutustutaan proosaan, lyriikkaan, ja draamaan kirjallisuudenlajeina ja niiden keskeisiin käsitteisiin. Eritellään ja tulkitaan novelleja, runoja ja draamaa. Harjoitellaan kirjallisuuden keinojen käyttöä omissa teksteissä. Kirjoitetaan novellianalyysi. 4. Tekstit ja vaikuttaminen (ÄI4) Tavoitteet tekstien ja niiden kielen tarkastelu vaikuttamisen näkökulmasta medialukutaidon syventäminen, johon kuuluu erilaisten mediatekstien analysoiminen, tulkinta ja kriittinen arvioiminen mielipiteen monipuolinen perusteleminen, vaikuttamispyrkimyksien ja tekstin luotettavuuden arvioimisen opettelu kirjallisuuden yhteiskunnallisen vaikutuksen sekä tekstien ja niiden välittämien arvojen eettinen tarkastelu

22 19 Sisällöt Tarkastellaan suoraa ja epäsuoraa vaikuttamista, esimerkkeinä suostuttelu, ohjailu, manipulointi, mainonta, propaganda, ironia, satiiri, parodia Tarkastellaan tekstien ideologisuutta. Tutustutaan erilaisiin vaikuttamaan pyrkiviin teksteihin, argumentointitapoihin ja retorisiin keinoihin. Harjoitellaan kantaa ottavaa keskustelemista ja väittelemistä. Luetaan tietoisesti vaikuttamaan pyrkivää kirjallisuutta. Kirjoitetaan mielipidekirjoitus. 5. Teksti, tyyli ja konteksti (ÄI5) Tavoitteet tekstien ja niiden tyylin tarkastelu konteksti huomioon ottaen tyylin elementtien ja niiden vaikutusten eritteleminen pohdiskelevan tekstin laatiminen kirjoitusprosessina oman ilmaisutavan ja kirjallisen tyylin kehittäminen Sisällöt Tutustutaan eri aikakausia ja tyylejä edustaviin kaunokirjallisiin ja muihin teksteihin. Tarkastellaan tyylin aineksien, kuten sanavalinnan, sävyn, kielen kuvallisuuden, rytmin ja lauserakenteen, vaikutusta tekstiin ja hiotaan ja huolletaan omaa tyyliä. Kirjoitetaan oppiaineen sisältöihin liittyvästä aiheesta essee. 6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti (ÄI6) Tavoitteet suomen kielen kehityksen vaiheiden tunteminen ja eurooppalaisten kontaktien vaikutuksen ymmärtäminen äidinkielen merkityksen ymmärtäminen ja nyky-suomen monikulttuurisuuden arvostaminen suomalaisen kirjallisuuden keskeisten teosten ja teemojen tunteminen Sisällöt Tutustutaan suomalaiseen traditioon kansanrunoudesta kirjallisuuteen ja nykyviestintään, suomen kielen vaiheisiin ja kielenohjailun periaatteisiin. Tarkastellaan kielen ja kirjallisuuden merkitystä kansallisen identiteetin rakentamisessa. Luetaan suomalaista kaunokirjallisuutta. Laaditaan kirjallisia ja suullisia tuotoksia kurssin teemoihin liittyvistä aiheista. Valtakunnalliset syventävät kurssit 7. Puheviestinnän taitojen syventäminen (ÄI7) Tavoitteet vuorovaikutuksen luonteeseen, ominaispiirteisiin ja puhekulttuuriin liittyvien tietojen syventäminen puhumisrohkeuden ja ilmaisuvarmuuden kehittäminen puhujan ja sanoman luotettavuuteen vaikuttavien tekijöiden analysoiminen