ITUJA 3 / Toimisto: Avoinna arkisin Hämeenkatu 28, TURKU. p: toimisto@itu.fi.

Transkriptio

1 3 / 2008

2 ITUJA 3 / 2008 Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Päätoimittaja: Riitta Merenheimo p: Toimitus: Riitta Merenheimo Reino Oikelmus Jussi Pulkkinen Ilmoitusmyynti: Riitta Merenheimo p: Julkaisija: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Seuraavan lehden aineisto: Lähetä ITUJA -lehteen tarkoitettu materiaali mennessä. sähköpostitse osoitteeseen toimisto@itu.fi tai toimistoon ITUJA-lehti Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Hämeenkatu 28 E TURKU Kannen kuva: - Jussi Pulkkinen Omenat Toimisto: Avoinna arkisin Hämeenkatu 28, TURKU p: toimisto@itu.fi Yhdistyksen puheenjohtaja Riitta Merenheimo p: riitta.merenheimo@itu.fi Varapuheenjohtaja Liikuntavastaava Reino Oikelmus p: reino.oikelmus@itu.fi Toiminnanjohtaja Outi Ollila p: outi.ollila@itu.fi Vertaistuki, harrasteryhmät Tuija Rautajärvi p: GSM: tuija.rautajarvi@itu.fi Opin ja osallistun projekti Anne Väyrynen P GSM anne.vayrynen@itu.fi Toimistotyöntekijä Ituja-lehden toimitussihteeri Jussi Pulkkinen p: toimisto@itu.fi Kohtaamispaikka Edi (Hedvig) Jorpes p: edi.jorpes@itu.fi 2

3 Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n toiminta-ajatuksena on psyykkisen monimuotoisuuden hyväksymisen edistäminen ja suvaitsevaisuuden lisääminen psyykkisesti vammaisia ihmisiä kohtaan. Yhdistyksen nimi ITU muodostuu sanoista itsetuntemus, turvallisuus ja uudistuminen. ITU ry toimii yhdessä muiden turkulaisten vammaisjärjestöjen ja Mielenterveyden keskusliiton kanssa edistääkseen jäsenistönsä sekä muiden turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asemaa. ITU on vapaaehtoistoiminnan keskus, edunvalvontajärjestö ja vertaistukiyhteisö. Mielenterveyden keskusliitolla on noin 180 jäsenjärjestöä ja yli henkilöjäsentä. ITU ry on keskusliiton jäsenjärjestö. Mielenterveysongelmien kehittyminen on prosessi, jonka pituus ja kulku ovat aina yksilöllisiä. Mikä ITU on? Myös kuntoutuminen on yksilöllinen prosessi, johon kuntoutuja saa tukea vertaisyhteisössä toimimisesta. Psyykkisesti vammaisen ihmisen kuntoutumisen kolme keskeistä tavoitetta ja edellytystä ovat sairauden hyväksyminen, pääseminen pois potilaan roolista sekä sosiaalisen verkoston vahvistuminen. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n ydintehtävä on tukea jäsentensä kuntoutumista, jonka tavoitteena on täysivaltainen kansalaisuus. Sopeutumisvalmennuskursseilla, oma-apuryhmissä ja vertaisyhteisössä toimimalla jäsen voi hyväksyä oman sairautensa ja pyrkiä kuntoutumaan omien edellytystensä ja motivaationsa mukaan. Toimimalla yhteisössä sosiaalinen verkosto vahvistuu. Työtoiminta harjoittaa lisäksi käytännön taitoja ja tuo onnistumisen tuntemuksia. Yhteisön toiminta tukee voimaantumista ja pääsyä pois potilaan roolista takaisin kansalaisuuteen. Kansalaisuuden peruselementtejä ovat yksilön vapaus, oikeudet, velvollisuudet ja vastuu. Yhdistys on jo yli 20 vuoden ajan vastannut laadukkaasti ja tehokkaasti niihin tarpeisiin, joita turkulaisella mielenterveyskuntoutumisen kentällä esiintyy. Yhdistyksen toiminnan visio on kaikille tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa psyykkinen vamma ei aiheuta häpeää eikä salailun tarvetta. Myös psyykkisesti vammaisilla ihmisillä on oikeus hyvään elämänlaatuun. ITU ry:n toimintaa rahoittavat pääasiassa Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki. 3

4 Jäsenmaksu vuonna 2008 Jäsenmaksut vuodelle 2008 ovat seuraavat: jäsenmaksu 10,00 euroa, kannatusjäsenmaksu 25,00 euroa ja yhteisöjäsenmaksu 50,00 euroa. Maksun voit maksaa käteisellä Turun Mieleneterveysyhdistys ITU ry:n toimistossa arkisin klo osoitteessa: Hämeenkatu 28, TURKU Voit myös maksaa pankkiin, viestiin oma nimi ja osoite. Saaja: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Tili nro: SAMPO Hallitus vuonna 2008 Puheenjohtaja: Riitta Merenheimo Varapuheenjohtaja: Reino Oikelmus Varsinaiset jäsenet: Harri Rosnell Pirkko Lintunen Anu Jaakonsaari Hannu Salminen Jorma Heikkinen Juhani Laine Varajäsenet: Teuvo Pätsi Janne Mannonen Aukioloajat Kohtaamispaikka avoinna ma ti ke to pe la su Lounasaika ark. klo Toimisto avoinna: arkisin Jäsenillat joka kuukauden viimeinen torstai klo Kohtaamispaikassa Työtoimintakokous parittomien viikkojen tiistai klo Kohtaamispaikassa 4

5 Puheenjohtajan palsta Kesä alkaa taas olla lopuillaan. Mennyttä kesää ei ainakaan kuivuudesta voi syyttää. Lämmintä sen sijaan on ollut. ITU:ssa toiminta alkaa pyöriä täydellä teholla lomien jälkeen: Ryhmät, joita on jo parisenkymmentä, aloittavat jälleen toimintansa. Mukana on myös muutama ihan uusikin ryhmä, Opin ja osallistun-projektilla tietysti vielä omansa. Kurssitarjonta on monipuolista ja uutena aloittaa Potkua Arkeen-luentosarja, joka tulee olemaan varsin mielenkiintoinen. ITU järjestää sen yhdessä Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin kanssa. Liikuntaa ja muuta toimintaa on runsaasti, varmasti jokaiselle kiinnostuneelle löytyy jotakin. Näistä tarkemmin uudessa esitteessämme SYKSY Viime toukokuun lopussa pidettiin Mielenterveyden keskusliiton liittopäivät Jyväskylässä, jossa mm. valittiin liitollemme puheenjohtaja, hallitus ja valtuusto seuraavalle kolmivuotiskaudelle. ITUkin sai omat edustajansa sinne: Hallitukseen tuli valituksi ITUn jäsen Heikki Poikonen sekä valtuustoon ITUn hallituksen jäsenet Jorma Heikkinen ja allekirjoittanut. Kunnallisvaalit lähestyvät ja ITU ry järjestää yhdessä Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais- Suomen yhdistys ry:n ja Lounais- Suomen Mielenterveysseura ry:n kanssa paneelikeskustelun lokakuussa Turun uudessa pääkirjastossa. Paneelissa seitsemän puolueen edustajat pohtivat, miten Turun kaupungin Mielenterveystyön kokonaissuunnitelma on tähän mennessä toteutunut. Luvassa on tärkeää asiaa joten paikalle kannattaa tulla. Toivotan kaikille lukijoille virikkeellistä syksyä! Riitta 5

6 Tukeeko Turku ITUa vai ITU Turkua? Vaalivuonna me ITU ry:ssä haluaisimme kovasti, että Turun kaupunki huomioisi oman kaupunkinsa mielenterveysongelmaiset ja mielenterveyskuntoutujat entistä paremmin. Kaipaamme ihmisarvoista politiikkaa myös mielenterveyssektorille. Raha-automaattiyhdistyksen kautta me kolmannen sektorin toimijat saamme paikkakunnalle rahoitusta, jolla täydennetään Turun kaupungin psykiatrian ja kuntoutuksen työtä tehokkaasti ja pitkäjänteisesti. Pureudumme ongelmiin ja avun tarpeeseen siellä, missä ne ovat. Olemme lähellä ihmistä. Edesautamme turkulaisten mielenterveyskuntoutujien hyvinvointia ja säästämme kaupungin kuluja. Suurin osa yhdistyksemme piirissä olevista kuntoutujista välttää sairaalajaksot ottamalla aktiivisesti osaa ITU ry:n toimintaan. Yhdistyksellä on yli 350 jäsentä ja lähes sata aktiivikävijää vuosittain - projektitoiminnan aikana kävijöitä on vielä enemmän. Kaikki ryhmät mukaan luettuina kävijöitä on päivittäin keskimäärin 60. Kohtaamispaikassa asioi päivittäin keskimäärin 30 kuntoutujaa. Yhdistyksemme tarjoama vertaistuki, monipuolinen toiminta ja tieto eri mahdollisuuksista antaa kuntoutujalle hyvän pohjan rakentaa elämäänsä uudelleen. ITUn vertaistuen oma-apuryhmät ja yksilölliset tukisuhteet, työtoiminta sekä harrastus- ja liikuntatoiminta pitävät yllä kuntoutujien päivärytmiä, aktiivisuutta ja sosiaalisia suhteita. Päivät ovat mielekkäitä ja kuntoutuja voi olla hyödyksi omassa yhteisössään. ITUn Kohtaamispaikassa valmistetaan ja tarjotaan (työtoiminnan avulla) jäsenille arkisin myös edullinen lounas, joka pitää yllä ruokailun säännöllisyyttä ja terveellisyyttä. Uskallan väittää, että ilman ITUa Turun psykiatrian osastoilla olisi vuoden aikana useita kymmeniä hoitojaksoihin pyrkiviä kuntoutujia enemmän. Jos tiedotus- ja tukitoimintaamme ei olisi olemassa, myös muut sosiaaliset ongelmat kasautuisivat kuntoutujille pahemmin. Osa nykyisistä ja entisistä itulaisista olisi luultavasti syrjäytyneitä ja monet heistä myös fyysisesti sairaita. Koulun uudelleen aloittaneita ei ehkä olisikaan, työharjoitteluun tai töihin ei olisi siirrytty ainakaan nykyistä tahtia ja koko toimeentulo olisi kyseenalaista. Sairaalapaikka Turun psykiatrialla maksaa euroa vuorokaudessa (keskiarvohinta siis 295 euroa). Vuodepaikka sisätautien vuodeosastolla maksaa 286 euroa / vrk. Jos arvioimme varovasti, että vähintään kolmekymmentä viikon hoitopaikkaa vuodessa säästetään toimintamme avulla kummassakin sairaalassa, säästö kaupungille on kutakuinkin euroa. Tämä yhdessä vuodessa. Entä kuinka moni potilas olisi kroonistunut ja jäänyt osastolle pitkäjänteisen jälkiseurannan, tuen ja ihmissuhteiden puuttuessa? Kaikista ITU ry:n menoista noin 15 prosenttia katetaan oman toiminnan tuotoilla, 2-4 prosenttia muulla varainhankinnalla (esim. lahjoitukset, vaihtelevat vuosittain) ja runsas 80 prosenttia avustuksilla. Raha-automaattiyhdistys ja Turun kaupunki rahoittavat ITU ry:n toimintaa. Raha-automaattiyhdistyksen avustukset muodostavat avustuksista yli 90 prosenttia, noin 9 prosenttia tulee kaupungilta ja alle puoli prosenttia seurakunnalta. Turun kaupunki on kuitenkin ollut rahoittamassa uutta hyvin tarpeellista päivätoimintakeskusta, Tsemppi-Taloa. Toiminta tuli tarpeeseen. Talo ei kuitenkaan ole millään tavoin vähentänyt ITU ry:n kävijäkuntaa tai sen toimintatarpeita ja yhteistyötä Turun psykiatrian kanssa. 6

7 Kaupungin osuus ITU ry:n avustuksista kulujen kattamiseksi on pienentynyt vuosi vuodelta. Avustussummat eivät ole nousseet, vaikka kulut luonnollisesti ovat nousseet koko ajan. Raha-automaattiyhdistyksenkään avustukset eivät ole kasvaneet samassa suhteessa kuin kulut. Käytännössä tämä tarkoittaa monien toimintamuotojen alasajoa, säästöä sielläkin, mistä ei voinut enää kuvitella säästettävän. Paperit käytetään moneen kertaan, talon ulkopuolista työvoimaa ei voida palkata edes vuosittaiseen tilojen puhtaanapitoon, huonekalut ovat käytettyjä, laitteisto lähes olematonta, retkiä tai leirejä ei voida järjestää aiempien vuosien malliin. Kurssitoimintaa ei juuri ole muuten kuin määräaikaisen RAY-rahoitteisen projektin piirissä, koska kouluttajia ei voida palkata. Tuiki tärkeiden atk-taitojen puuttuminen heikentää monen kuntoutujan asioimiskykyä. Erityisen rankalta tuntui tänä vuonna monesta myös se, että ITUn salibandyjoukkue ei voinut osallistua vuosittaiseen valtakunnalliseen mielenterveyskuntoutujien turnaukseen, vaikka joka vuosi - yhtä hopeavuotta lukuun ottamatta - turnauksesta on aina palattu kultapokaalin kanssa takaisin. Tänä vuonna turnaus järjestettiin Oulussa: jo pelkät matkat tai mahdollinen yöpyminen olisivat tulleet kuntoutujille ja yhdistykselle liian kalliiksi. Tässä vain pieni esimerkki siitä, miten toimintamme saattaa joskus innostamisen sijaan lannistaa, kun rahat eivät riitä. Mielenterveyskuntoutujien tukihenkilötoiminnan pitäisi olla samassa linjassa fyysisesti vammaisten avustajatoiminnan kanssa. Näin ei ole. Se toimii vajailla resursseilla ja täysin vapaaehtoiselta pohjalta, jolloin avunsaanti saattaa olla huteraa ja toisaikaista. Myöskään hoitotakuu ei toteudu mielenterveyssektorilla. Sosiaali- ja terveysturvan keskusliiton vuosittain laatiman sosiaalibarometrin mukaan mielenterveys- ja päihdeongelmaisten asema on koko yhteiskunnan huonoin eikä se ole moneen vuoteen parantunut lainkaan. Kuntia ja kaupunkeja kritisoidaan rahavarojen ohjaamisesta muille sektoreille, nämä huono-osaiset unohtaen. Tutkimuksen mukaan (Sosiaalibarometri 2008, Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto, nykyistä tilannetta pidetään aikapommina. Olisiko Turun poliitikoilla näin vaalien alla mahdollisuus kiinnittää huomiota kaupunkinsa mielenterveyskuntoutujien heikkoon asemaan, puuttua tilanteeseen ja korjata se? Jäämme jännityksellä odottamaan. Ilman kuntoutujiemme sinnikkyyttä, monitaitoisuutta, talkoohenkeä ja yhteisön tuomaa voimaa ITUa ei olisi olemassa. Yhdistyksen luottamushenkilöt osallistuvat, kunnostaan ja tilanteestaan riippuen, aktiivisesti varainhankintaan ja vaikuttamistyöhön. Työntekijät hoitavat työtään antaumuksella ja moneen rooliin venyen. ITU ry:n tärkein pääoma on henkinen. - Outi Ollila, toiminnanjohtaja 7

8 Turkulaisten mielenterveyskuntoutujien asumispalveluista Turun sosiaalitoimi on ostanut eri palveluntuottajilta alle 65-vuotiaiden asumispalveluja Turusta ja sen lähikunnista, sekä erityisin perustein kauempaa. Tällä tavoin asumispalvelunsa saavia turkulaisia on tällä hetkellä 258 ja käytössä on 21 asumispalveluyksikköä, jotka ovat pääosin yksityisiä. Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämisessä on noudatettu vakiintunutta käytäntöä, jonka mukaisesti sosiaalikeskuksen viranhaltija tekee kullekin asiakkaalle viranhaltijapäätöksen asiakkaan oikeudesta saada palveluja. Turun sosiaalitoimi ostaa palveluja maksusitoumusmenettelyllä eri palveluntuottajilta. Mielenterveyskuntoutujien asumispalveluja koskevat hintaneuvottelut eri palveluntuottajien kanssa järjestetään Turun sosiaalitoimessa kerran vuodessa. Sosiaalilautakunta on vuosittain päätöksellään vahvistanut palveluista maksettavat hinnat kyseisten palveluntuottajien kanssa käytyjen neuvottelujen ja palveluntuottajien tekemien esitysten pohjalta. Markkinaoikeus on päätöksellään Nro 408/2007 velvoittanut Turun kaupungin, mikäli se edelleen toteuttaa mielenterveyskuntoutujien asumispalvelujen järjestämisen julkisena hankintana, viipymättä kilpailuttamaan kyseiset hankinnat julkisia hankintoja koskevien säännösten mukaisesti. Asumispalvelu on palvelunkäyttäjän kotona ja muissa tiloissa järjestettävää kuntouttavaa avopalvelua, jonka tarkoitus on tukea ja edistää palvelunkäyttäjän toimintakykyä mahdollisimman itsenäisen suoriutumisen turvaamiseksi. Asumispalveluasiakkaat eivät tarvitse laitoshoitoa, mutta tarvitsevat arkeensa jatkuvaa, ympärivuorokautista tai muuten erityisen runsasta ulkopuolista tukea, ohjausta tai valvontaa. Turun sosiaalikeskus valmistelee parhaillaan mielenterveyskuntoutujien asumispalveluiden kilpailutusta. Sosiaalilautakunta on käsitellyt asiaa kahteen otteeseen tänä vuonna, ensimmäinen käsittely oli 9. tammikuuta ja toinen 2. huhtikuuta. Sinänsä palveluiden kilpailuttaminen on hyvä asia myös asumispalveluasiakkaiden kannalta. Kun Turun kaupunki on kilpailutuksen perusteella tehnyt sopimukset palvelutuottajien kanssa, on myös palveluiden käyttäjien asema jatkossa turvatumpi verrattuna nykyiseen tilanteeseen, jossa asumispalveluasiakkaalla on yksinomaan maksusitoumus. Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi viime vuonna mielenterveyskuntoutujienasumispalveluja koskevan kehittämissuosituksen. Mielenterveyskuntoutujien asumista ja kuntouttavia palveluja koskeva kehittämissuositus soveltuu sekä julkisten että yksityisten palvelujen laadun kehittämiseen ja arviointiin. Suosituksissa palvelukokonaisuudet on jaettu kolmeen ryhmään asumismuodon ja kuntoutujan tuen tarpeen perusteella: tuettu asuminen, palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen. Suosituksissa määritellään tavoitteet tarvittavan henkilöstön määrästä ja rakenteesta kunkin asumismuodon osalta. Suositukset palvelujen laadun kehittämiseksi kohdistuvat seuraaviin kehittämisaiheisiin: 1. Palvelut järjestetään suunnitelmallisesti eri toimijoiden yhteistyönä 2. Asumispalveluihin liitetään kuntouttavat palvelut 3. Laadukkaalla asumisella edistetään kuntoutumista 4. Henkilöstön määrä ja osaaminen määräytyvät kuntoutujien tarpeiden mukaan 5. Palvelujen arviointia ja valvontaa kehitetään Lähtökohtaisesti mielenterveyskuntoutuja asuu omassa kodissaan. Jos hänellä ei ole käytössään hänelle soveltuvaa asuntoa, häntä avustetaan hankkimaan sellainen. Tarvittaessa hänelle järjestetään tukiasunto tai palveluasuminen tarkoitukseen varatussa asumispalveluyksikössä. Asumismuodosta riippumatta mielenterveyskuntoutujalle järjestetään kuntouttavia palveluja, joilla tuetaan hänen kuntoutumistaan ja itsenäistä selviytymistään. Asiakaslähtöisyyden ja asumisen monimuotoisuuden tulee olla palveluiden järjestämisen lähtökohtina. Asumiseen liittyvät palvelut 8

9 mahdollistavat elämisen ja toimimisen. Asumisen palveluista ja tukitoimista puhuttaessa ei rajoituta vain asunnossa tapahtuvaan toimintaan, vaan niitä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti elämiseen liittyvinä toimintoina. Asumispalveluasiakkaan tarvitsemien palveluiden puute tai huono laatu aiheuttavat aina ongelmia ja alentavat elämänlaatua. Asumista tukevien palveluiden suunnittelun lähtökohtana tulee olla asukkaiden yksilölliset tarpeet ja elämäntilanne. Asuminen on monimuotoista toimintaa joka lähestyy käsitteenä elämisen käsitettä. Asunnon ja asumiseen liittyvien palveluiden merkitys on olennainen elämiseen liittyvien muiden toimintojen mahdollistajana tai esteenä. Mielenterveysalan yhdistysten tulee pyrkiä tässä tilanteessa ennen kaikkea vaikuttamaan siihen, että turkulaisten mielenterveyspotilaiden ja -kuntoutujien laadukkaat ja monimuotoiset asumispalvelut turvataan jatkossa ja että asumispalveluasiakkaille ja heidän läheisilleen tiedotetaan tilanteesta ja mahdollisista muutoksista asumisjärjestelyihin selkeästi ja hyvissä ajoin. Eeva Siivonen Puheenjohtaja Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry 9

10 Opin ja osallistun projektin päätoimintavuosi on ohittanut puolivälinsä. On siis taas aika kuulumisten! Kesä jonka kerran elää sain Kesä meni kolmenlaisten ryhmätoimintojen parissa taiteiltiin, retkeiltiin ja hoidettiin maapalstaa. Maapalstan hoitaminen sujui aktiiviselta ja ahkeralta tehotiimiltä aina toukokuun istutuksista heinäkuun kitkentöihin. Vuorossa on vielä sadonkorjuu syyskuussa, vaikka palstalta onkin saanut ottaa mukaansa tuoretta purtavaa uurastuksen päätteeksi. Työ itsessään ei ole ollut helpoimmasta päästä vedenkantaminen Aurajoesta sankokaupalla oli hikistä hommaa helteillä ja toisaalta, lämmön ja kosteuden aikaansaama rikkaruohojen rehotus vaati pitkäjänteistä kitkemissitkeyttä. Taideryhmä kokoontui niin ikään kesätorstaisin. Kesätoiminnot aloitimme Wäinö Aaltosen museon Maailman kaunein tyttö valokuvanäyttelyn elähdyttäminä. Kesän ajan ryhmäläiset maalasivat, valokuvasivat, viimeistelivät keskeneräisiä taideteoksiaan sekä aloittivat unisiepparin tekemisen. Ryhmä on toiminut tänä vuonna virkeästi, siitä erityiskiitos paitsi ryhmäläisille, myös apuohjaajallemme Ninalle, jonka ammattitaidosta olemme saaneet nauttia keväästä saakka. Projektin kuulumiset Taidetta ja elämyksiä on pitänyt niin ikään sisällään projektin Sinapin leiri, joka on kick-start syksyn kursseille leiri toimii paitsi projektilaisten kokoontumisajoina, myös virkistyksenä ja tiedotustilaisuutena. Leiristä saatte lukea enemmän toisaalta tässä lehdessä! Kesäseikkailu on pitänyt sisällään erilaisia ulkoilma-aktiviteetteja. Minigolf, luontoretket ja kasvitieteellinen puutarha ovat kuuluneet tähän kesään. Ryhmä on niin ikään ollut aktiivinen ja varmasti kesäseikkailemme myös ensi vuonna! Kun pimenevät illat Syksyn kursseista, niin ITUn kuin projektinkin, suurin osa alkaa syyskuun alkupuolella. Projektin ryhmistä aloittavat ensimmäisinä torstain taideryhmä (joka pyörii ympäri vuoden) ja keskiviikon Avoin keskusteluryhmä, joka on ajankohdaltaan suunnattu erityisesti opiskeleville/työssä käyville nuorille kuntoutujille. Niin ikään musiikkiryhmä aloittaa syyskuun alussa, tosin nyt uudistetulla ajankohdalla, juuri ennen keskusteluryhmää. Koko vuoden kantanut aihekokonaisuus Arjen Taidot laajentuu syksyn kursseilla: KOTA ry:n seikkailukasvatus, joka tukee arjenhallintaa, starttaa syyskuun puolessa välissä. Kodin tekstiilien tuunauskurssiin lienee monella aikaa ja intoa syksyn pimetessä..? Kurssi alkaa lokakuussa seikkailukurssin jälkeen ja sopii ajankohdaltaan myös monille opiskelijoille. Niin ikään pidetty ja toivottu Marttojen kokkauskurssi saa jatkoa marrasjoulukuun taitteessa kolmen iltapäivän verran! Lokakuussa alkaa projektilaisille nuorten mielialaryhmä, joka sopii mm. masentuneille nuorille ja kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiville. Ryhmä kokoontuu aluksi kurssiluontoisesti kymmenen tapaamisen verran. Yksi tärkeimmistä kursseista tänä syksynä on näyttelyn koostaminen Turun pääkirjaston tietotorille. Näyttely käsittelee mielenterveyden ongelmia sekä tieto- että kokemuspohjaisesti. Projektilaisten luovia töitä valokuvia ja huovutuskollaasi - on niin ikään esillä elävöittämässä näyttelyä. Kuukauden ajan esillä oleva näyttely 10

11 KUTSU SYYSKOKOUKSEEN ITUn hallitus kutsuu ITUn jäsenet syyskokoukseen! Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n sääntömääräinen syyskokous kutsutaan täten koolle. Kokousaika: Lauantai klo Kokouspaikka: ITUn Kohtaamispaikka, Hämeenkatu 28, TURKU Käsiteltäviä asioita ovat mm. hallituksen, puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta sekä toimintasuunnitelman ja talousarvion vahvistaminen vuodelle Tervetuloa syyskokoukseen! alkaa valtakunnallisella Mielenterveysviikolla, eli Nyt on siis nuorilla kuntoutujilla elämänsä tilaisuus paitsi näyttää osaamistaan ja yhteiskunnallista osallisuuttaan, myös tuoda nuoren kuntoutujan ääni kuuluviin omalla nimellään tai anonyymisti. Mikäli löysit itseäsi kiinnostavia kursseja ja ryhmiä, ota reippaasti yhteyttä Anneen yhteystiedot löydät tämän lehden lopusta. Mukaan porukkaan pääsee vielä tämän vuoden ajan, käytä siis tilaisuus hyväksesi! Ja muistathan, että kurssien lisäksi saat aina henkilökohtaista keskusteluaikaa, vertaistukea ikätovereiltasi sekä hyvät jäsenetumme samalla rakennat itsellesi mielekästä arkirytmiä ja parannat oman elämän hallintaa, oppien ja osallistuen. Kirpeänreipasta syksyä toivottelee, - Anne Kesäseikkailussa nähtiin mm. kanadanhanhia Turun Yliopiston kasvitieteellisestä puutarhasta. 11

12 Miten suuren merkityksen haluamme antaa jäsenillalle ITU ry:n toiminnassa? Mahdollisimman monen jäsenen osallistumisen tärkeyttä Jäseniltaan ei voi tarpeeksi, eikä kyllin usein korostaa. Osallistuminen Jäseniltaan on sekä oikeus, että yksi tärkeistä perusedellytyksistä myötävaikuttaa yhdistyksen asioihin, edesauttaa yhdistyksen tavoitteiden saavuttamisessa. Oikeastaan osallistuminen Jäseniltaan on ensisijainen vaikutuskanava, koska Jäsenillasta tehdään muistio, ts. pöytäkirja, joka viedään aina seuraavaan Hallituksen kokoukseen käsiteltäväksi. Kun yhdistyksen jäsen tai ryhmä jäseniä haluaa vaikuttaa yhdistyksen toimintaan/hallituksen päätöksiin, tai haluaa jonkin asian hallituksen käsiteltäväksi, niin Jäseniltaan osallistuminen ja siellä myötävaikuttaminen, ideoiminen, rakentava kritiikki, aloitteiden tekeminen, asioiden kuunteleminen ja niistä keskusteleminen ovat hyvin tärkeitä asioita. Kuta useampi jäsen osallistuu aktiivisesti Jäseniltaan, sen suurempi painoarvo Jäsenillalla on yhdistyksen päämäärien toteutumisessa. Jokainen voi kysyä kohdallansa: Mitä minä voin tälle meidän yhdistykselle tuoda, uutta, luovaa, mieliä kohottavaa, mitä voin itsestäni antaa, jotta merkityksemme yhteiskunnassa todella tunnustettaisiin, saisimme arvostusta, hälventäisimme ennakkoluuloja, toisimme päivänpaistetta asenneilmastoon. Haluan korostaa Jäsenillan tärkeyttä asettamalla sen etusijalle omassa kalenterissa. Tyhmiä kysymyksiä ei olekaan, on vain tiedontarvetta. Hallituksen pyynnöstä toivotan jäsenet lämpimästi tervetulleiksi syksyn ensimmäiseen Jäseniltaan torstaina 25. syyskuuta klo alkaen. Lukuvihjeeksi netistä esim. Google, yleishyödyllinen yhdistys jäsen Olen edelleen sitä mieltä, että hallituksen jäsenen yksi oleellinen tehtävä on palvella jäseniä. Tarttukaa rohkeasti hihoihin, kysykää, etsitään yhdessä vastauksia. - Teuvo 12

13 KUNNALLISVAALIT KUTSUVAT Haluatk tko vaik aikuttaa siihen, miten mielenterveysasioita hoidetaan Tur urussa? ussa? Toteutuuk oteutuuko o Tur urun un Mielenterveysty styön kok okonaissuunnitelma? onaissuunnitelma? Paneelikeskustelu Tur urun un uuden pääkir irjaston Studiossa, Linnankatu 2 torstaina klo Tule kuuntelemaan ja kyselemään, miten asiat aiotaan jatkossa hoitaa. Ennakkotietojen mukaan paikalla keskustelemassa seuraavien puolueiden edustajat: Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosialidemokraattinen Puolue, Vasemmistoliitto, Vihreä liitto, Suomen Keskusta, Suomen Kansan Sinivalkoiset, Kristillisdemokraatit Tilaisuuden järjestävät: Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen yhdistys ry Lounais-Suomen Mielenterveysseura ry 13

14 Opin ja osallistun -projekti Jos olet vuotias turkulainen mielenterveyskuntoutuja ja haluat kehittää itseäsi tavoitteellisesti vertaisryhmän ja ohjaajan tuella, ota yhteyttä Anneen. Pääset osalliseksi juuri sinua kiinnostaviin ja sinulle soveltuviin koulutuksiin, ryhmä- ja yksilötyöskentelyyn sekä virkistykseen. Projektiin otetaan edelleen uusia osallistujia. Syksy 2008: Musiikkiryhmä Keskiviikkoisin ITUn Vintillä klo , alkaa vko 36 Tule laulamaan ja soittamaan! Avoin keskusteluryhmä projektilaisille Keskiviikkoisin ITUn Vintillä klo , alkaa vko 36 Taideryhmä Torstaisin ITUn Vintillä klo Kirjaston näyttelyn koostaminen Maanantaisin klo , alkaa vko 37 Tule tekemään tasokasta näyttelyä Turun pääkirjastoon. Aiheena mielenterveyden häiriöt ja niiden kokeminen. Nuorten mielialaryhmä Perjantaisin klo ITUn Vintillä Kokkauskurssi , ja klo Rajoitettu osallistujamäärä. Tullaan Tutuksi kursseja omien tavoitteiden työstämiseksi ajankohta avoin. Kysy lisää Annelta. Kurssi-ilmoittautumiset Annelle! Seikkailukasvatuskurssi Torstaisin 18.9., 25.9., ja (kellonaika vaihtelee) Seikkailua ja mukavia kokemuksia luonnossa. Rajoitettu osallistujamäärä. Tekstiilien tuunauskurssi Tiistaisin klo ITUn Vintillä : Muodista ja korjaa vanhat vaatteet tai kodintekstiilit! Lisätietoja Opin ja osallistun projektista Anne Väyrynen GSM tai

15 Oma-apuryhmät ja vertaistuki Kaksisuuntaisten oma-apuryhmä Maanantaisin toimiston ryhmähuoneessa klo Masennusta ja paniikkihäiriöitä käsittelevä ryhmä Maanantaisin toimiston ryhmähuoneessa klo Painonhallintaryhmä Tiistaisin toimiston ryhmähuoneessa klo Naiset 50+ Keskiviikkoisin ITUn vintillä klo Addiktioryhmä (mm. alkoholi- ja peliriippuvuus) Keskiviikkoisin toimiston ryhmähuoneessa klo ITUman- avoin miesten ryhmä Torstaisin toimiston ryhmähuoneessa klo Ääniä kuulevien oma-apuryhmä Parittomien viikkojen perjantaisin ITUn Vintillä klo Oma-apuryhmien vetäjien koulutus- ja virkistyspäivä Keskiviikona klo MTKL:n aluekeskuksessa. Ilmoittudu Tuijalle Sopeutumisvalmennuskurssi on tarkoitettu nuorille (18-35 v.) turkulaisille mielenterveyskuntoutujille. Kurssi tarjoaa keskusteluja, keinoja oman kuntoutumisen tukemiseen, uusia kokemuksia, uusia ystäviä, luonnon läheisyyttä ja vaihtelua arkeen. Kurssi koostuu kolmen päivän intensiivijaksosta, jonka jälkeen se jatkuu haluttaessa ryhmätapaamisin. Sopeutumisvalmennuskurssi Heinänokan leirikeskuksessa Hinta 10,00 euroa. Ilmoittaudu Tuijalle. Turun Mielenterveysyhdistys ITU ry:n yksilöllinen vertaistuki on mielenterveyskuntoutujajäsenen antamaa tukea toiselle jäsenelle. Vertaistuki on tasavertaista, kunnioittavaa ja vastavuoroista, pohjautuen määräaikaiseen, tavoitteelliseen ja kirjalliseen tukisopimukseen. Jos tunnet tarvitsevasi vertaistukihenkilöä, ota rohkeasti yhteyttä vertaistuen ohjaajaan. Tukihenkilökurssi Torstaisin 6.11., , , ja ITUssa. Ilmoittaudu Tuijalle ennakkoon. POTKUA ARKEEN luentosarja mielenterveyskuntoutujan arjen tukemiseen Maanantai 1.9. klo Pientä pintaremonttia Naisten hemmotteluhetki. Ilmoittaudu mennessä, p Tiistai klo Ravitsemusterapeutti kertoo ruoan merkityksestä hyvinvointiimme. Tiistai klo Hammashoitaja kertoo suuhygienian merkityksestä. Tiistai klo Unihygienia - Mitä se on? Tiistai klo Erityisliikunta - Mitä mahdollisuuksia meillä on? Torstaina klo Yleisöluento: Päihteet ja mielenterveys. Luennot järjestää ITU ry yhteistyössä Mielenterveyden keskusliiton Tietopalvelu Propellin kanssa osoitteessa: Läntinen Pitkäkatu 35, 2 kr., TURKU. Puhelin Vapaa pääsy. Lisätietoja oma-apuryhmistä ja vertaistuesta antaa: Tuija Rautajärvi, p

16 Liikunta Kävelyryhmä Tiistaisin klo Kohtaamispaikan edestä Venyttelyjumppa Keskiviikkoisin klo ITUn Vintillä Kuntosali Keskiviikkoisin klo Kupittaan urheiluhallin kuntosalilla. ITU korvaa jäsenille puolet lipun hinnasta kuittia vastaan. (Yhteislähtö erikseen sovittaessa ITUn edestä klo 15.45) Keilaus Keskiviikkoisin klo Kupittaan keilahallilla. Hinta 1,00 euroa, maksetaan toimistoon ilmoittautumisen yhteydessä. Salibandy Perjantaisin klo Vähä-Heikkilän koululla. Jalkapallo Paikka ja aika selviävät myöhemmin. Ryhmien vetäjinä toimivat useimmiten koulutetut vertaisohjaajat. Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta! P Muutokset ryhmien kokoontumisajoissa ja kokoontumispaikoissa ovat mahdollisia. Seuraa myös internet-sivujamme Harrasteryhmät Tietovisa Maanantaisin klo Kohtaamispaikassa Karaoke Maanantaisin klo Kohtaamispaikassa Käytännön ruotsi Keskiviikkoisin klo toimiston ryhmähuoneessa alk. Peli-ilta Tiistaisin, parittomat viikot klo Kohtaamispaikassa Runokaraoke Tiistaisin, parilliset viikot klo Kohtaamispaikassa Taideryhmä Torstaisin klo ITUn Vintillä Lukion englanti Torstaisin toimiston ryhmähuoneessa Musiikkiryhmä Torstaisin klo ITUn Vintillä Levyraati Torstaisin klo Kohtaamispaikassa Ranskan ryhmä Perjantaisin klo toimiston ryhmähuoneessa Hengellinen piiri Perjantaisin klo Kohtaamispaikassa Sairaalapastori Pekka Leppänen vierailee , ja Aurinkohetki Perjantaisin klo Kohtaamispaikassa Musavisa Sunnuntaisin klo Kohtaamispaikassa 16

17 Leirit, retket ja tilaisuudet Syyskuu Bussiretki Keskiviikkona Fiskarsin Ruukkiin. Hinta 12,00 euroa Ilmoittaudu Tuijalle. Liikuntaan osallistuvien ja liikuntaryhmien vetäjien koulutus- ja virkistyspäivä. Keskiviikko Linnasmäessä klo Ilmoittaudu Tuijalle. Mieli Maasta ry:n ja ITU ry:n tiedotustilaisuus Tiistaina Happy Housessa klo Vapaa pääsy, kahvitarjoilu. Lokakuu Oma-apuryhmien vetäjien koulutus- ja virkistyspäivä Keskiviikona klo MTKL:n aluekeskuksessa. Ilmoittudu Tuijalle. Sadonkorjuujuhla Keskiviikkona Kohtaamispaikassa klo Vapaa pääsy, ohjemaa ja tarjoilua. Aleksis Kiven päivä Perjantai Vapaa pääsy, runonlausuntaa, kahvitarjoilu. Karaoketanssit Maanantaina Tsemppi-Talo, Mikonkatu 2. Ovimaksu 2,00 euroa, sisältää munkkikahvit. Marraskuu Mielenterveysviikko vko 47 Erillinen ohjelma ITUn nettisivuilla. Mielenterveysmessut Helsingissä Keskiviikkona Vuoden 2008 jäsenmaksun maksaneille jäsenille ilmainen. Ei sisällä ruokailua. Joulukuu Joululeiri Maanantai-keskiviikko Kunstenniemessä. Hinta 25,00 euroa. Ilmoittautumiset Tuijalle. Itsenäisyyspäivän kahvitilaisuus Lauantaina klo Vapaa pääsy. Jouluateria Keskiviikkona kattaus klo kattaus klo Osta lippu ennakkoon toimistolta, viimeistään Hinta 5,00 euroa. Itulaisten joulujuhla Maanantaina Kohtaamispaikassa klo Vapaa pääsy, joulutorttu, kahvit ja glögi. Lisätietoja toiminnasta saat toimistolta! P Muutokset ohjelmistoon mahdollisia. Seuraa myös internet-sivujamme 17

18 Kesä on mennyt hyvin jalkapallon merkeissä. Metsärannassa on pelailtu joka keskiviikko Mikan johdolla erilaisia ulkopelejä, kuten mölkkyä, petanqueta, tikanheittoa sekä krokettia. Olen huomannut, että hyvät hyötyliikuntamuodot, kuten pyöräily ja kävely, ovat lisääntyneet jäsenten keskuudessa. Itsekin olen tänä kesänä pyöräillyt huomattavasti enemmän kuin aiemmin. Suosittelen arkiliikuntaa! Ehkä voisit korvata lyhyen bussimatkan pyöräilyllä tai kävelyllä? Liikunnalla on auttava vaikutus esimerkiksi masennuksen ja ahdistuksen hoidossa. Lehdissä on paljon kirjoiteltu aiheesta. Liikunnan ei tarvitse olla tiukkapipoista kilpailua, sen on oltava hauskaa, mukavaa ja erikuntoisia palvelevia. Jalkapallon osalta kesäinen Viking Linen kimppaliigan harrastejalkapallokilpailun tuloksista emme tätä kirjoittaessa vielä tiedä, koska muutama peli on vielä jäljellä. Suuri kiitos kuuluu Tikulle joukkueen valmentamisesta! Kiitän myös jokaista osallistujaa, jotka aktiivisesti kävivät harjoituksissa ja peleissä. Oli kiva, kun paikalle uskaltautui muutamia kertoja naisiakin mukaan pelaamaan. Kiitokset kuuluvat myös Turun Seudun Työttömille, jotka ovat aktiivisesti käyneet harjoittelemassa ja pelailemassa torstaisin. Syksyinen tervehdys! ITUn liikuntaryhmät aloittavat jälleen syyskuun alussa, joten toivotan kaikki jäsenet mukaan liikkumaan. Tämän hetken tiedon mukaan emme valitettavasti tiedä jalkapallon talven salivuorosta. Kävelyryhmä jatkaa talvellakin. Uutena ryhmänä aloittaa keilailu Kupittaan keilahallilla (jäsenille hinta 1 euro). Muistutan, että liikuntakortti maksaa 5 euroa ja se edellytetään ITUn liikuntaan osallistuvilta, koska pääasiassa liikuntamme on maksutonta. Tarkempi syksyn ohjelma löytyy tästä lehdestä, esitteestä ja nettisivuilta, sekä tietenkin soittamalla minulle tai toimistolle. Terveisin Reino 18

19 ITUn toiminnanjohtaja Outi Ollila piinapenkissä MILLAINEN ON ENSIMMÄINEN LAPSUUSMUIS- TOSI? Uusi kolmipyöräinen ja ensimmäiset sormikkaat. Herättyäni päiväunilta 3-4 -vuotiaana puin uudet sormikkaat heti päälle. Sain ajaa kolmipyörääni - luonnollisesti uudet käsineet käsissä - aluksi olohuoneessa ennen kuin pyörä vietiin ulos. Se oli mukava päivä. Myös vanhanaikaisesti puunoksasta riippuvaan lautakeinuun vihreässä kotipihassa liittyy mukavia muistoja. MISTÄ AMMATISTA HAAVEILIT? Pienenä halusin tanssijaksi, vähän isompana kansainvälisiin tehtäviin. Kehitysyhteistyössä ja matkaoppaana olen ollut, mutta perhe on kuitenkin sitonut Suomeen. Tanssi oli pitkään hyvä harrastus ja matkustellahan voi aina. MIKÄ ON MÄÄRÄÄVIN LUONTEENPIIRTEESI? Jonkinlainen idealismi määrittää elämääni. Haluan olla optimisti ja pyrkiä hyvään. MITEN ALOITAT PÄIVÄSI? Venyttelen ja katson lapset kouluun. Aikaa myöten aloitan päiväni toivottavasti yhä rauhallisemmin. -RUUSU VAI KIELO Ruusu -KIRJA VAI RADIO Kirja PYSTYTKÖ JÄTTÄMÄÄN TYÖASIAT TYÖPAIKAL- LE Enenevässä määrin, kyllä. Aiempina vuosina tämä oli suurempi ongelma. Myös itulaiset ovat oppineet kunnioittamaan yksityisyyttäni. ITUSSA ON VERTAISUUS HYVIN TÄRKEÄÄ. MISTÄ SINÄ OUTI AMMENNAT VOIMAVAROJA JAKSAMISEESI? Tärkeintä elämässäni on koti, perhe ja ystävät. Tykkään jutella ihmisten kanssa ja jakaa kokemuksia. Ilman liikuntaa en pysy terveenä enkä jaksa tehdä työtä. Tarvitsen ulkoiluni, uintini ja kuntosalini säännöllisesti. Käyn myös elokuvissa, konserteissa ja taidenäyttelyissä ja rakastan lukemista. MITÄ UNOHDIN KYSYÄ? Jaa-a ainakin lempivärini, se on vihreä. KIITOS HAASTATTELUSTA. - Marja-Liisa MITÄ ITU SINULLE MERKITSEE? Elämänkokemusta sekä työtä, jossa voi olla inhimillinen ja tehokas yhtä aikaa. Mahdollisuutta edistää tasaarvoa ja ehkä muitakin nykyisin vähän unohtuneita arvoja: sinnikkyys, positiivisuus, usko tulevaisuuteen ja lähimmäisen rakkaus. MIKÄ ITUSSA ON ENITEN MUUTTANUT AJATTE- LUTAPAASI? Herkät, kauniit ihmiset, jotka jaksavat olla rakentavia, ahkeria ja iloisia vaikeuksista huolimatta. Yhteisöllisyyden voima. AUTIOLLA SAARELLA: -AAMU VAI ILTA Ilta -KISSA VAI KOIRA Koira -BACH VAI MOZART Molemmat, Bach rauhoittaa 19

20 Nuorten leiri Sinapin leirikeskuksessa Leirimme alkoi maanantaina klo majoittautumisella leirikeskukseen. Tällä kertaa siellä oli myös toisella leirillä olijoita, mutta sekaan mahtui kyllä. Viideltä saimme jo ruokaa, joka sillä kertaa oli kinkkulasangea. Illalla oli mahdollisuus saunoa sisäsaunassa ja uida. Valitettavasti naisista vain kolme uskaltautui uimaan. Naisten vuoro alkoi seitsemältä, miesten kahdeksalta. Saunomisen lomassa söimme iltapalaa. Salatut elämät alkoivat valitettavaan aikaan, puoli kahdeksalta, joten se meni vähän ohi osalta. Yhdeksältä oli laulu- ja leikkihetken vuoro. Tutustuimme hieman lisää toisiimme. Yö alkoi olla jo käsillä, joten järjestetty ohjelma loppui. Osa siirtyi unten maille, osa valvoi vielä toisen iltapalan ynnä muun merkeissä. Valkeni tiistaiaamu. Riensimme pirteinä aamupalalle puoli yhdeksäksi. Tuntia myöhemmin alkoi kova urakkamme: huovutus. Teimme huopapuuta kirjaston näyttelyä varten. Homma alkoi rungon tekemisestä. Suojasimme pöydän, levitimme sille pitkän kankaan ja aloimme latoa ohuita huopakerroksia ristikkäin päällekkäin. Kerroksia tuli viisi, joista päällimmäiseen laitoimme vähän vaaleampaakin ruskeaa ja harmaata. Kun kerrokset oli laitettu, alkoi varovainen alkuhuovatus, joka tehtiin kämmenillä hieromalla villaa vähäisellä määrällä Marseil-saippuavettä. Myöhemmin runko rullattiin ja sitä pyöriteltiin huopumisen aikaansaamiseksi. Puolilta päivin söimme kaalikääryleitä. Tämän jälkeen alkoi vapaa-aika aina kahden päiväkahveihin asti. Osa meni nukkumaan, osa sauvakävelemään ja osa takaisin huovutustöihin. Huovutustyöt etenivät sähköjohtojen kuorimisella. Ne tulivat tukemaan puun oksia. Päiväkahvit tulivat ja menivät, huovutus jatkui. Teimme nyt lehtiä ja oksia puuhumme. Lehdet huovutettiin samaan tyyliin kuin runkokin. Oksia tehtiin kietomalla villalankaa sähköjohtojen ympärille ja sitten kietomalla villat siihen langan avulla. Lopuksi kaikki valmiit huuhdeltiin kuumalla vedellä ja jätettiin kuivumaan. Viideltä söimme kesäkeittoa. Kuudelta alkoi naisten saunavuoro, joka kesti puolitoista tuntia. Saman verran aikaa oli varattu myös miehille. Saunomisen päälle iltapala, laulua ja hyvän yön toivotukset. Keskiviikko oli leirimme viimeinen päivä. Itse pakkasin lähes kaikki jo ennen aamupalaa. Aamupalan jälkeen tutut kuviot huovutuksessa, tosin kaikki eivät osallistuneet yleisen väsymyksen takia. Kahdeltatoista oli poronkäristystä ruokana, minkä jälkeen oli pakkausta ja lakanoiden pois ottoa. Olikin jo kotiin lähdön aika. Kiitos kaikille leirille osallistujille mukavasta leiristä. - Elina 20

21 21

22 Torstaina 31. heinäkuuta keräännyimme taas jokakesäiseen tapaan aamulla 9-10 maissa Auranjoen rantaan meidät koko pitkän päivän kestävälle reissulle vievää Zenith-paattia odottamaan. Aurinko paistoi lämpimästi ja osallistujien mieliala oli korkealla. Zenith saapui vähän vaille 10, Tuija jakoi jokaiselle eväspussit ja sitten olikin aika astua laivaan! Noin 2-tuntisen merimatkan aikana nautimme Nescafé-aamukahvit, herkullisen salaatilla täytetyn sämpylän ja kuka mitäkin mitä eväspussista löytyi. Ja tietysti paistatimme päivää kannella. Rupatellen niitä näitä. Puolilta päivin rantauduimme Merimaskun vierasvenesatamaan ja tallustelimme heti rannassa olevaan Rantamakasiiniin erinomaiselle lounaalle. Alkuruokasalaatin, paistettujen ahvenien ja uusien perunoiden hiukan laskettua, tutustuimme ravintolan yläkerrassa olevaan taidenäyttelyyn, kävelimme Merimaskun kirkolle (rannan tuntumassa sekin), ihastelimme todella hyvin hoidettua hautausmaata ja hypistelimme aarteita täynnä olevan antikvariaatin tavaravalikoimaa. Veneretki Paluumatkalle läksimme kahden maissa ja puolessa välissä paluumatkaa kippari pysäytti veneen jotta halukkaat pääsivät hyppäämään veteen! (Yritin kovasti saada ikuistettua nuo RIEMUA täynnä olevat hypyt, mutta valitettavasti loikkien vauhti oli liian huima hitaasti laukeavalle digikameralleni. No, ensi vuonna sitten taas - toivottavasti joku muistaa muistuttaa, että uimahypyt voi myös videoida!) Turun rannassa Itu tarjosi vielä kahvit vierasvenesataman ulkokahvilassa. Oikein sääliksi kävi niitä ihmispoloisia, jotka olivat hikoilleet koko päivän kaupungin helteessä - meidän päivämme merellä oli leudosti puhaltavan tuulen ansiosta ollut oikein miellyttävä näiden maakrapujen päivään verrattuna!! Retken hinta oli 12 euroa ja kaikkien osallistuneiden mielestä varmastikin kohtuullinen päivän antiin verrattuna. HYVÄÄ LOPPUKESÄÄ kaikille! t. Heli-muori 22

23 Kesäinen retki Itun ensimmäinen tämän kesän patikointi Turun keskustassa alkoi 2.6. Lähdimme matkaan auringon saattelemana. Ensimmäinen kohde oli tuomiokirkon gerberoiden taideteos. Kirkon portaat ja kirkkotori olivat täynnä erivärisiä gerberoita. Tampereella on monena kesänä ollut kukkaisviikko, näköjään Turkukin osaa. Sen saimme todeta. Kukkien keskellä oli polkuja, joita pitkin kävelimme. Sen verran pysähdyimme, että Tuija sai kuvattua kukat ja koko jengin. Matkamme jatkui apteekkimuseoon, siellä olikin monenmoista purkkia ja purnukkaa. Laboratorio huonetta saimme katsoa vain lasin takaa. Huoneet oli sisustettu 1800-luvun tyyliin. Joissakin huoneissa oli hienosti koristeltuja kaakeliuuneja. Joukossamme oli ensikertalaisia tutustumassa museoon. Uskon, että olivat näkemäänsä tyytyväisiä. Sieltä kävelimme Förille, joka kuljetti meidät Aurajoen toiselle rannalle. Seuraava kohde ja piste iin päälle oli Gafe Paawo. Munkkikaffeista ei kieltäytynyt kukaan. Luulen että kahvilan nimi juontuu Paavo Nurmen patsaasta, joka on kahvilan vieressä Aurasillan kupeessa. Kahvittelun ja juttutuokion jälkeen lähdin kotiin, jossa totesin taas kerran, miten hyvää liikunta tekee mielelle ja keholle. -Marja-Liisa 23

24 ITUn kevätjuhla Keskiviikkona vietimme yhdistyksen kevätjuhlaa Kohtaamispaikassa. Juhlan varsinainen kohokohta oli TST ry:n Monitaito projektin musiikki- ja tanssiryhmän esitys. He esittivät säveltäjä Joao Gilberton kappaleen Garota de Ipanema sekä afrorumpujen säestyksellä niin menevän ja villin tanssiesityksen, että tuskin on kuunaan ITUssa moista nähty! Tanssiesitys päättyi terälehtien sateeseen, jotka toinen tanssijattarista taikoi paksuista hiuksistaan. Juhlassa luettiin ja palkittiin myös Vuoden Kevätrunot (runoilijat Hannu Salminen, Leila Rautarinta, Anna-Liisa Hämäläinen) sekä ITUn lauluryhmä Tuoreet esittivät kappaleet Kesäillalla, Sunnuntaiaamuna ja Lähteellä. Lopuksi yhteislauloimme keväisiä lauluja Suvivirsi mukaan lukien ja nautimme kahvitarjoilusta. -Anne 24

25 Parempi pyy pivossa kuin 10 oksalla Ilo ylimmillään. Suru syvimmillään, nauru napakka tuska ei tapakka. Semantiikan suolla, joka on tuolla. Eikö koskaan täällä? Kop. kop, kop, sano puupääni. Sieltä kuulu ylimääränen ääni. En siitä välitä, en sitä selitä. Tahtoa, tarvita, ottaa, janota, eikö koskaan sinä, ainako minä? Seestyn, lakkaan, annan, join jo, rauhassa, levossa. Kevätruno On aina mukavaa kertoa ystävälle, kevätpäivä tää silloin kun aurinko paistaa, tai kun on sadesää, metsä lähellä huminoi, avaan ikkunan, lintu tekee puuhun pesää. Sunnuntai on päivä tää. Siksi aurinko saa lämmittää. - Anna-Liisa Hämäläinen - Teuvo Pois häipyy myrsky, yön kylmä tuuli. Nyt uusi aamu sarastaa. Aistin kevään, sen raikkaan tuoksun ja kuulen laulun lintujen. Puhkeaa jo lehdet puihin ja kevään kukat taas kukkimaan. Pian saapuu perhoset ja pienet sirkat paisteeseen kevätauringon. - Leila 25

26 Uudet tieteelliset tutkimukset ja niiden tarjoamat mahdollisuudet psykiatristen sairauksien hoidossa Nykyään psykiatriassa on vallassa ns. biopsykiatrinen suuntaus. Tämä johtuu siitä että nykyaikaiset aivokuvausmenetelmät ovat tarjonneet vallankumouksellisen havaintomenetelmän, jonka avulla voidaan tutkia sitä miten aivot toimivat. Psykiatrian luonontieteenä voidaakin katsoa alkaneen vasta 1980-luvulla, kun ensimmäiset modernit aivokuvausmenetelmät kehittyivät. Näistä tärkeimmät ovat: Magneettikuvaus joka on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, joka perustuu ydinmagneettiseen resonanssiin. Kuvauksessa potilas sijoitetaan voimakkaaseen magneettikenttään, jonka suuruutta ohjataan tietokoneella niin, että kuvauskohteen eri osiin vaikuttaa hieman erisuuruinen magneettikenttä. Laitteistoon kuuluu lisäksi radiolähetin ja -vastaanotin, jonka avulla resonanssi synnytetään ja havaitaan. Magneettikuvauksella ei kuitenkaan voida seurata aivojen toiminnan muutoksia ajan kuluessa, vaan sillä otetaan kolmiulotteisia valokuvia. Positroniemissiotomografia eli PET-kuvaus on isotooppilääketieteen alaan kuuluva kuvantamismenetelmä, jossa käytetään lyhytikäisiä radioisotooppeja. Radioaktiivinen aine koostuu positroneja lähettävistä radionuklideista. Kun vapautuvat positronit törmäävät elimistön elektroneihin, ne vapauttavat gammasäteilyä, joka pystytään havaitsemaan kehon ulkopuolelta. Radioaktiivinen aine annetaan kuvattavalle henkilölle laskimon tai keuhkojen kautta, jonka jälkeen vartalo kuvataan erikoiskameralla. Tietokoneella muodostetaan kolmiulotteinen kuva radioaktiivisen aineen jakaantumisesta elimistössä. Kuvauksessa käytettävät radionuklidit ovat isotooppeja, joiden puoliintumisaika on lyhyt. PET-kuvauksen avulla voidaan videolta nähdä esimerkiksi miten jokin uusi lääkeaine vaikuttaa tiettyihin aivojen osien aineenvaihduntaan. Psykiatriassa sillä mitataan aivojen toiminnan aktiivisuutta. Kuvaus perustuu siihen, että aivojen aktiivisten osien verenkierto ja glukoosin käyttö saattavat kasvaa tai vähetä jotakin psyykenlääkettä annettaessa. Erityisesti PET-kuvaus on ollut erittäin tärkeä menetelmä uusien psyykenlääkkeiden kehityksessä. Ennen PET-kuvausta ei tiedetty mitä psyykenlääkkeet aivoissa todella saivat aikaan ja sen muistavat kaikki ne, jotka ovat olleet psykiatrisessa hoidossa ja 1980-luvulla. Lääkkeet olivat tehottomia, epäspesifisiä ja niistä tuli yleensä ottaen vain paha olo. PET-kuvausta on käytetty apuna kun on kehitetty uudentyyppisiä neuroleptejä ja masennuslääkkeitä, ja ne ovat selvästi parempia kuin vanhat lääkkeet. Näistä uusista lääkkeistä on jopa todellista hyötyä, tosin varsinkin neurolepteissä on vielä jäljellä tietynlaista pahaa oloa aiheuttavia sivuvaikutuksia. Aivotutkimuksesta on tullut oma uusi tieteenala, neurotiede, jossa tehdään nykyään erittäin paljon tutkimusta ja tietämys aivojen toiminnasta lisääntyy huimaa vauhtia. Tästä on luonnollisesti valtavasti hyötyä psykiatrialle ja psykofarmakologialle, sillä neurotieteen uusia tukimustietoja voidaan hyväksikäyttää psykiatriassa suoraan. Psykiatria onkin nykyään osittain sovellettua neurotiedettä. Esimerkkinä toisenlaisesta uudesta aivojen diagnosoinnista ja terapiasta on Navigoitu aivostimulaatio eli NBS-järjestelmä. NBSjärjestelmä yhdistää magneettistimulaation aivojen stereotaktiseen navigointiin ja EEG- mittauksiin. (EEG on aivosähkökäyrä) Navigoidussa aivostimulaatiossa hoitaja asettaa pienen käsikäyttöisen kelan potilaan pään yläpuolelle ja antaa sarjan lyhyitä magneettipulsseja, jotka hetkellisesti aktivoivat pienen alueen aivokuoresta. Aivojen kehittämät elektroniset signaalit mitataan EEG-vahvistimien avulla ja tehokas tietokone analysoi kerätyn informaa- 26

27 tion reaaliajassa. Magneettikuva aivojen rakenteesta kohdistetaan potilaan pään anatomian mukaisesti, ja näin voidaan navigoida stereotaktisesti. Monitorista hoitaja pystyy havaitsemaan magneettipulssien tarkan sijainnin suhteessa aivokuoreen ja näin navigoida kelalla aivojen pinnalla vapaasti ja tarkasti, hyvin pitkälti kuten autolla ajettaessa GPS:n ohjastamana. NBS-järjestelmällä on laajat sovellukset aivojen toiminnallisessa diagnosoinnissa. Tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu, että kyky kohdistaa aivojen magneettistimulointi toistuvasti ja tarkasti luo lähitulevaisuudessa tehokkaan hoitokeinon useille erilaisista aivovaurioista ja aivosairauksista kärsiville, esimerkiksi halvauksen jälkeiseen kuntoutukseen, syvään masennukseen ja skitsofreniaan. Toimenpiteenä NBS on täysin noninvasiivinen, kivuton ja se on todettu turvalliseksi vuosikymmenten aikana lukuisissa eri tutkimuksissa. NBSmenetelmää voidaan verrata täsmäsähköshokkiin, vaikka siinä ei käytetä sähköä vaan magneettikenttää. Aivothan ovat biosähkömagneettinen järjestelmä. Sähköshokki on kuitenkin, kuten vanhat neuroleptit, täysin epätarkka siinä mielessä, että se kohdistuu koko aivoihin. Koska kuitenkin vanhanaikaisen sähköhoidonkin on havaittu antavan kohtuullisia tuloksia vakavan masennuksen ja manian hoidossa, voidaan odottaa tarkasti tiettyyn aivojen osaan annetun magneettistimuluksen antavan huomattavasti parempia tuloksia kivuttomasti ja hyvin vähäisin sivuvaikutuksin. Lopuksi: Koska neurotiede tuntuu antavan näin lupaavia näkymiä, onko joskus mahdollisesti tulossa pilleri joka parantaa manian tai skitsofrenian? Tai paraneeko vakavasti masentunut potilas täydellisesti 10 minuutin täsmä-magneettipulssiterapiassa? Ikävä kyllä näin ei tule käymään. Uudet paremmat lääkkeet ja muut menetelmät tulevat lievittämään potilaiden oloa paremmin ja vähemmin sivuvaikutuksin kuin nykyisin, mutta koskaan ne eivät tule kokonaan parantamaan psykiatrisia sairauksia. Tästä syystä psykiatria ei koskaan tule olemaan vain biopsykiatriaa, vaan siihen kuuluu myös psykologinen puoli. Eräät arvostetut neurotieteilijätkin ovat sitä mieltä, että Freudien teorioille löytyy tieteellisiä todisteita aivojen toimintaa tutkimalla, eli neurotiede ja psykoterapia eivät poissulje toisiaan vaan täydentävät toisiaan. Surullista kyllä biolääketieteen edistysaskelien perusteella jotkut psykiatrit kuvittelevat, että vaikeat mielenterveyden ongelmat paranevat pelkillä pillereillä ja lyhytterapialla. Jokainen, joka on itse ollut potilaana psykiatrisessa sairaalassa ja hiukan kuunnellut toisia potilaita, huomaa että lähes kaikilla on ollut useita traumaattisia kokemuksia jotka ovat esimerkiksi johtaneet psykoosiin tai itsemurhayrityksiin. Näitä ei ikävä kyllä voida hoitaa kuin verrattain pitkässä psykoterapiassa. Vaikka traumat voivatkin olla hirveitä, niistä puhuminen edes jollain tasolla on luultavasti hyödyllistä, sillä jos traumat pyörivät mielessä epämääräisinä mörköinä jotka aiheuttavat ahdistusta ja tuskaa ja hoitona tähän tuskaan ovat vain lääkkeet, mitään todellista paranemista ei tapahdu. Lääkkeet mahdollistavat sen, että potilas pysyy ylipäänsä hengissä, mutta tähän ei tulisi jäädä vaan yhdistää lääkkeet ja muut uudet hoitomenetelmät psykoterapiaan. Psykoterapiassa traumoja, hylätyksi tulemista sekä elämätöntä elämää voidaan surra ja mahdollisesti hyväksyä nämä tosiasiat. Sureminen ja menetyksien hyväksyminen on tuskallinen prosessi josta mikään pilleri ei paranna. Kuitenkin pilleri voi mahdollistaa elämän ilman välttämätöntä surutyötä, josta voidaan ajatella seuraavan sairauden kroonistumisen. Terapiaan pääsy tulisi mahdollistaa ihmisoikeuksienkin nimissä, vaikka yksinkertaiset kvartaaliajatteluun sortuneet poliitikot ja ylilääkärit kuvittelevatkin sen nostavan hoitokustannuksia. - Hannu Salminen 27