INTEGROINTI JOURNALISMIN OPINNOISSA SYYSLUKUKAUDELLA 2010

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "INTEGROINTI JOURNALISMIN OPINNOISSA SYYSLUKUKAUDELLA 2010"

Transkriptio

1 Pertti Sillanpää INTEGROINTI JOURNALISMIN OPINNOISSA SYYSLUKUKAUDELLA 2010 Hankeraportti

2 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO Ongelmat - Havainnot ja tarpeet HANKKEEN ENSIMMÄINEN VAIHE: PERIODI Suunnittelu- ja seuranta Toteutus Palaute HANKKEEN TOINEN VAIHE: PERIODI Suunnittelu Toteutus Palaute INTEGROINTIKOKEILUN ONNISTUMINEN PEDAGOGISIA JÄLKISOHAISUJA Integrointi Journalistinen työprosessi tutkivan oppimisen näkökulmasta Yhteistoiminnallista oppimista Opettajan rooli muuttuu Journalistinen työ työelämälähtöisen oppimisen näkökulmasta Ongelmalähtöinen oppiminen Yhteenveto tulevaisuudesta...31 LÄHTEET...33 LIITTEET...34 Liite 1. Opetuksen integrointi -hankesuunnitelma...35 Liite 2. Kokemukset journalistisena tuottajana toimimisesta...37 Liite 3. Periodi 2:n lopputehtävä...42 Liite 4. Opettajien palaute ja kehittämisideat periodi 2:sta...46 Liite 5. Periodi 2:n opiskelijoiden sanallinen palaute (vie0snjo)...49 Liite 6. Kuvia

3 1 JOHDANTO Opetuksen integrointi oli viestinnän koulutusohjelman sisäinen opetuksen kehittämishanke, joka toteutettiin journalismin suuntautumisvaihtoehdossa yliopettaja Pertti Sillanpään johdolla. Tavoitteena oli löytää malli tai malleja toteuttaa opetussuunnitelmaan merkittyjä opintojaksoja suurempina sisältökokonaisuuksia, joissa nykyistä selkeämmin korostuu toiminnallisuus. Kokeiluun osallistuivat ensimmäisessä periodissa ensimmäisen vuoden journalistiopiskelijat, vie0snjo-ryhmä, ja heidän opettajansa. Toisessa periodissa siihen liitettiin myös toisen ja neljännen vuoden journalistiopiskelijoita ja heidän opettajiaan. Idea hankkeeseen kumpusi vuosien mittaan kertyneistä havainnoista ja käytännön tarpeista, ja lähtökohta oli siten ensisijassa käytännöllinen. Kokeilulla tavoiteltiin hyötyjä sekä opiskelijoille että opettajille. Pyrin tämän raportin lopussa tarkastelemaan hanketta lyhyesti myös erilaisista pedagogista näkökulmista. Journalismin suuntautumisvaihto muodostaa kuvallisen viestinnän ja mediatuottamisen suuntautumisvaihtoehtojen kanssa Oulun seudun ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman. Koulutusohjelma kuuluu kulttuurialan yksikköön. Vuosittain koulutusohjelmassa aloittaa 48 opiskelijaa, joista 17 journalismissa. Hanke ajoittui maaliskuusta 2010 maaliskuuhun Kevät 2010 oli varattu suunnittelulle, syyslukukausi 2010 varsinaiselle toteutukselle ja tammi-maaliskuu arvioinnille ja loppuraportin kirjoittamiselle. Erillisiä resursseja hankkeelle oli varattu 40 tuntia Pertti Sillanpään työaikasuunnitelmaan. Tavoitteena oli mahdollisimman matala byrokratia ja kaiken energian suuntaaminen itse toimintaan. Hankkeen toiminnallinen osuus jakaantui kahteen osaan: periodi 1 oli ennen syyslomaa ja periodi 2 syysloman ja joulun välillä. Kummassakin periodissa opiskeltiin eri opintojaksoja eri opettajien johdolla. Kokeiluun osallistui kaikkiaan 11 opettajaa, 1. periodissa Heli Huttunen, Riikka Kaskenviita, Paulina Melakari-Mustonen, Teemu Palokangas ja Pertti Sillanpää ja toisessa periodissa Maija Lauri, Karoliina Niemelä, Jorma Piri, Pertti Sillanpää, Pasi Särkelä, Jussi Tuokkola ja Maarit Wimmer. 1.1 Ongelmat - Havainnot ja tarpeet Viestinnän koulutusohjelmaan on vaikea päästä opiskelemaan, sillä vain noin joka kymmenes ensisijainen hakija tulee valituksi. Suuntautumisvaihtoehdoista journalismiin on ollut eniten hakijoita. Opiskelijat tietävät, mihin he ovat tulleet ja mihin ammattiin he haluavat valmistua. Koulutuksen tavoitteena on tarjota myös selkeä ammatti-identiteetti, jota ruvetaankin kasvattamaan heti opintojen alussa. Opiskelumotivaation kannalta on todettu 3

4 hyväksi sijoittaa ammattiopintoja heti opintojen alkuun. Näin ei alkuvuosina ollut, mikä synnytti opiskelijoissa turhautumista, jopa hakeutumista muihin opintoihin. Edelleen opintosuunnitelmassa on niin kutsuttuja yleisopintoja, kuten tietotekniikkaa, kirjallista viestintää ja vuorovaikutustaitoja. Osalla opiskelijoista on jäänyt rästiin juuri näitä ensimmäisen vuoden opintoja, koska ne on saatettu kokea irrallisiksi ja toissijaisiksi tavoiteltavan ammattitaidon kannalta. Ryhmäytyminen erityisesti ensimmäisen lukukauden alussa on opintojen etenemisen kannalta tärkeää. Opiskelijaryhmissä, joissa ei ole kiinteää ryhmähenkeä, opintojen viivästyminen ja keskeyttäminen vaikuttaisi olevan yleisempää. Opettajat vastaavat omista opintojaksoistaan ja työskentelevät erillään. Foorumia yhteiseen pedagogiseen keskusteluun ei ole. Tämä on johtanut muun muassa siihen, että tieto ei kulje tarpeeksi opettajien kesken, he eivät tunne toistensa opetussisältöjä ja tämän seurauksena opiskelijat saattavat törmätä opintosisältöjen päällekkäisyyksiin ja ristiriitaisuuksiin. Sähköiset kanavien, kuten Optima-oppimisympäristön, kautta tapahtuva tiedon jakaminen opettajien kesken ei tunnu riittävän. Opintojen läpäisyyn on alettu kiinnittää yhä enemmän huomiota. Samassa yhteydessä on tarkasteltu opintojen kuormittavuutta. Yksinkertainen laskutoimitus osoitti, että opiskelijoiden pitäisi tehdä 10-tuntisia työpäiviä, jos he opiskelisivat opintosuunnitelmaan sisällytetyt opintojaksot suunniteltujen resurssien mukaan. Yksittäisistä, pääasiassa 3-5 opintopisteen opintojaksoista koostuva opetussuunnitelma on pirstaleinen. Se ei vastaa ajattelultaan työelämän vaatimaa kokonaisvaltaista ammattiosaamista. Ammatti-identiteetin rakentamisen kannalta olisi kuitenkin tärkeä tuoda työelämän käytäntöjä jo osaksi opiskelua. Olen työskennellyt Oamkissa vuodesta 1993 ja ihmetellyt koko tuon ajan kokonaisvaltaisen pedagogisen keskustelun vähäisyyttä. Yksittäisiin asioihin on kiinnitetty huomiota hankkeiden avulla (mm. verkko-opetus, tk-toiminnan ja opetuksen yhteen liittäminen, opinnäytetyö ja tuutorointi), mutta arkisempaan opetuksen ja oppimisen kehittämiseen ei ole uhrattu energiaa siinä määrin kuin esimerkiksi opetuksen hallinnoinnin kehittämisen. Ajatuksena on myös kokeilla, voidaanko opetusta kehittää soveltamalla kokemuksellisen oppimisen mallia (Kolb 1984) ja toimintatutkimuksen menetelmiä. Tarkoituksena ei ole ainutkertainen kokeilu vaan pysyvä toimintamalli, jota kehitetään saatujen kokemusten perusteella. Integrointikokeilua ei aloitettu ihan puhtaalta pöydältä. Osallistuin opettajana 2000-luvun taitteessa Oamkin sosiaalialan koulutusohjelmassa luovuusopintojen integroituihin monialaisiin työpajoihin, joita vetivät yhdessä musiikin, kuvallisen ilmaisun, sanataiteen ja liikunnallisen ilmaisun opettajat. Vastasin myös toisen opettajan kanssa sosiaalialan koulutuksen seikkailukasvatuksen opetuksesta ja lisäksi toiminnallisilla retkillä oli mukana kolmantena ohjaajana työelämän edustaja. Viestinnän koulutusohjelmassa moniammatillista yhteistyötä on tehty kolmannen vuoden syksyn projektiopinnoissa ja opinnäytetöiden produktioiden ohjaamisessa. Tietoisesta 4

5 integroimisestakin on kaksi esimerkkiä. Opinnäytetyön tutkielman tekoon valmistavaan tutkimus- ja kehittämistoiminnan opintojaksoon liitettiin vuonna 2008 Oamkin viestinnän koulutusohjelmasta valmistuneille tehty työllistymistutkimus (Sillanpää 2009). Opiskelijat osallistuivat osana opintojaan kyselyn kysymysten tekoon ja vastausten luokitteluun ja analysointiin. Tulokset olivat innostavia. Keväällä 2009 journalismin suuntautumisvaihtoehdon kolme ensimmäisen opintovuoden opintojaksoa, lehti-ilmaisu, kuvajournalismi ja julkaisun taitto, integroitiin toisiinsa viikon kestävällä työpajalla huhtikuussa. Tavoitteena oli soveltaa opittua käytännön hankkeessa, joka integroi eri opintojaksot yhdeksi kokonaisuudeksi. Työpajan aikana tehtiin aikakauslehti. Jokainen opintojakso toteutettiin normaalisti itsenäisenä lukuun ottamatta viimeisen viikon eheyttävää työpajaa, johon osallistuivat kaikki kolme opettajaa. Jokaisen opintojakson tunneista varattiin yksi päivä työpajalle. Opiskelijoiden tuntimäärä ei kasvanut, eikä myöskään opettajien, sillä työpajaan käytettiin myös itsenäisen työskentelyn tunteja. Kyseessä oli ensimmäisen vuoden kevätlukukauden opinnoista. Kokemukset tästä olivat rohkaisevia ja vastaava työpaja päätettiin jatkossakin toteuttaa vastaavalla tavalla. Tämän hankkeen tarkoituksena on selvittää, voidaanko integroinnissa mennä vielä paljon pidemmälle: sitoa periaatteessa kaikki opinnot toisiinsa liittyviksi kokonaisuuksiksi. 1.2 Tavoitteet Hankkeen tarkoituksena on eheyttää sirpaleista opintosuunnitelmaa isommiksi teemakokonaisuuksiksi ja tuoda oppiminen lähemmäksi työelämän käytäntöjä. Toiminnallisissa osuuksissa simuloidaan uutistoimituksen työskentelyä. Erityisesti integroinnilla pyritään perustelemaan irrallisiksi koettujen yleisopintojen merkitystä osana toimittajan ammattitaitoa. Tavoitteena on lisätä opiskelumotivaatiota ja edistää oppimista. Syyslukukaudella opintoihin sisältyy kaikkiaan neljä viikkoa toiminnallista työskentelyä, joiden tarkoituksena on paitsi simuloida työelämää, myös tukea ja kehittää ryhmän yhteistoimintaa. Toiminnallisuuden tarkoituksena on myös rakentaa ammatti-identiteettiä ja lisätään opiskelumotivaatiota. Eri opintojaksojen opettajien samanaikainen läsnäolo valmentaa opiskelijoita myös työelämän moniammatilliseen dialogiin. Integroinnin avulla opintojen kuormitusta vähennetään 8-tuntisiksi työpäiviksi muun muassa eri opintojaksojen yhteisillä tehtävillä. Samalla poistuu myös eri opintojaksojen päällekkäisten tehtävien ja tenttien aiheuttama stressi. Hankkeessa oli tavoitteita myös opettajien työn kehittämiseksi. Yhteissuunnittelun ja -toiminnan ansiosta opettajien yhteistoiminnan odotettiin paranevan ja hyvin käytäntöjen jakamisen helpottuvan. Opettajat näkevät myös paremmin oman opetussisältönsä laajemmassa ammatillisessa kehyksessä. Parhaimmillaan monialainen yhteisopetus toimii omaa ammattitaitoa laajentavana täydennyskoulutuksena tai ainakin ymmärrys muista kuin omista oppisisällöistä kasvaa. Olettamuksena on, että yhteistyö ja mahdollisuus oppia kollegoilta lisää motivaatiota opettamiseen. 5

6 Opintoja ei opetussuunnitelmassa ole muutettu yhdeksi periodin laajuiseksi 15 opintopisteen opintojaksoksi käytännön syistä. Jos opiskelijalta jäisi jokin osuus suorittamatta, hän ei saisi merkintää opintojaksolta. Integroidussa mallissa jokainen opintojakso on omansa ja opiskelija saa suoritusmerkinnät hyväksytysti suorittamistaan opintojaksoista. Tällä on merkitystä opintojen läpäisyn seurannassa. 2 HANKKEEN ENSIMMÄINEN VAIHE: PERIODI 1 Ensimmäisessä periodissa kokoavana teemana oli: Miten toimittaja ja toimitus työskentelevät, mitä taitoja työssä tarvitaan ja millaisessa yhteiskunnallisessa kontekstissa toimitaan? Näihin kysymyksiin haettiin vastauksia viiden opintojakson avulla. Tiiviisti integroitiin yhteen kolme opintojaksoa: Tietotekniikka ja hyötyohjelmat (laajuus 5 opintopistettä; opettajana Paulina Melakari-Mustonen), Kirjallinen viestintä (3 op; Riikka Kaskenviita), Journalistinen työprosessi (3 op; Pertti Sillanpää). Lisäksi osittain integroitiin kaksi muuta periodin opintojaksoa: Opiskeluvalmiudet ja tiedonhankinta (3 op; Heli Huttunen) ja Viestintä yhteiskunnallisena ilmiönä (4 op; Teemu Palokangas). Käytän jatkossa opintojaksoista lyhenteitä Tihy, Kivi, Jtp, Opis ja Vyki. Osittainen integrointi johtuu siitä, että Opiskeluvalmiudet ja tiedonhankinta -opintojaksoon sisältyvät ensimmäisen viikon yleisinfot ja tutustuminen opiskeluympäristöön, jotka ajoittuivat ennen varsinaisen opiskelun alkua. Lisäksi opintojakso ulottuu kevätlukukaudelle saakka. Viestintä yhteiskunnallisena ilmiönä toteutettiin ilta- ja monimuoto-opetuksena ja opettaja ei päässyt osallistumaan yhteisiin palavereihin ja yhteisopetukseen päiväsaikaan. 2.1 Suunnittelu- ja seuranta Ennen toteutusta pidettiin kaksi suunnittelupalaveria ( ja ), joissa yhdessä päätettiin integroinnin käytännön toteutuksesta. Lisäksi Optima-oppimisympäristöön perustettiin yhteinen työtila, johon sisällytettiin eri opintojaksot. Toteutuksen aikana pidettiin kaksi seurantapalaveria (15.9. ja ), joissa käytiin läpi kokemuksia ja tehtiin tarvittavia muutoksia tai tarkennuksia aiempiin suunnitelmiin. Periodin jälkeen pidettiin loppupalaveri (8.11.), jossa arvioitiin hankkeen onnistumista ja koottiin kehittämisajatuksia. 2.2 Toteutus Integraatio aloitettiin yhteisellä tapaamisella opiskelijoiden kanssa, jossa käytiin läpi integroinnin idea ja opettajat kertoivat opintojaksonsa sisällöistä. Opiskelijoilla oli mahdollisuus kommentoida suunnitelmia ja vaikuttaa siten toteutukseen. 6

7 Jotta opiskelijoille saataisiin laskennallisesti kahdeksan tunnin työpäivät, tarvitaan 100 tunnin integraatio. 1) periodin yhteisaloitus (2 h) 2) opintojaksojen yhteisiä itsenäisiä tehtäviä (26) 3) integrointia kontaktiopetuksessa: yhteisopetusta ja yhteisiä tehtäviä kontaktitunneilla (24 h) 4) toimintaviikko: toiminnallinen yhteenveto opitusta (40 h) 5) Yhteinen lopputentti ja palaute (8 h) Kummassakin periodissa kontaktiopetuksen ja itsenäisen työskentelyn osuus oli sama. Yhdessä opintopisteessä opiskelijan työ oli 27 tuntia, josta kontaktia oli 12 tuntia ja itsenäistä työskentelyä 15 tuntia. Opettajien resurssi oli 18 tuntia / opintopiste. Integroinnin menetelmät Opintojaksot toteutettiin itsenäisinä opintojaksoina, mutta niillä oli selkeä yhteys toisiinsa eri tavoin: yhteiset tehtävät, yhteisopetus, yhdellä opintojaksolla opittujen asioiden soveltaminen toisilla opintojaksoilla sekä toiminnallinen viikko. Yhteiset tehtävät Artikkeli tietotekniikan aihepiiristä (Tihy ja Kivi) - Opinnäytetyön asettelu ja lähteiden käyttö ja merkitseminen merkkiä Essee/mielipidekirjoitus Vykin ja Jtp:n aihepiiristä eli journalismin ajankohtaisista ilmiöistä (Tihy, Kivi, Vyki ja Jtp) - vakuuttelu ja argumentointi - ei lähdeviitteitä, vain lähdeluettelo merkkiä - asettelu Tiedonhankintatehtävä (Opis, Jtp, Vyki) - kirjaston tekemä tiedonhankintatehtävä, jonka aihe liittyi Jtp:iin ja Vykiin. Alueelliset journalismin päivät (Jtp, Vyki, Kivi) - toimittajien valtakunnallinen kaksipäiväinen seminaari - päivien sisältöä hyödynnettiin eri tehtävissä Sisältöjen integrointia ja yhteisopetusta Sosiaalisen median ryhmätyökalut 7

8 - kuuluu Tihyn sisältöihin - käytettiin myös Jtp:n ja Kivin tehtävissä PowerPoint - kuuluu Tihyn sisältöihin - käytettiin Kivin oikeakielisyystehtävässä ja uutisviikon palautteessa Exel - kuuluu Tihyn sisältöihin - käytettiin Jtp/uutisviikon työskentelyssä Kirjallinen ilmaisu ja argumentointi - kuuluu Kivin sisältöihin - käytettiin Jtp:n tehtävissä - Tihy ja Kivi integroitiin kahdesti yhteisopetuksella yhteen. Harjoitteluseminaari ja opinnäyteseminaari - Tihyyn sisältyvät harjoitteluseminaarin ja opinnäyteseminaarin seuraaminen integroitiin Jtp:iin haastattelutehtävällä. Toimintaviikko Tavoitteena tutustua uutistoimituksen työskentelyyn tekemällä Vienetti-verkkolehteä (www.vienetti.fi) Maanantai - aamupäivällä yhteissuunnittelua, ideointia, organisointia ja työkaluihin tutustumista - iltapäivä tekemisen käynnistelyä Tiistai - klo Paulinan tehtävänanto: sosiaalinen media > PowerPoint - klo uutistyöskentelyä ohjatusti Keskiviikko - koko päivä uutistyötä toimitukseksi organisoituna - iltapäivällä palautetta erityisesti tekstien kielestä (Kivi/Riikka) Torstai - uutistyötä koko päivä - iltapäivällä palautetta erityisesti juttujen muodosta (Jtp/Pertti) 8

9 Perjantai - aamupäivällä kootaan uudelleen muodostetuissa ryhmissä (yksi henkilö jokaisesta aiemmasta ryhmästä) uutisviikon palautetta + tiistain sosiaalisen median tehtävä - iltapäivällä käydään läpi ryhmien esitykset ja keskustellaan niiden pohjalta muun muassa sosiaalisen median työkalujen käytöstä toimittajan työssä. Tentti ja arviointi Yhteinen kaksiosainen soveltava lopputentti aamupäivällä tuntia. Ensimmäisessä osassa sisällöllinen pääpaino Tihyssä ja toisessa Jtp:ssa. Kummassakin testattiin myös Kivin osaamista. Kummatkin tentit tehtiin tietokoneilla ja kaikki materiaalit ja netti olivat käytettävissä. - Jälkimmäisen tentin yhteydessä opiskelijat täyttivät Optimassa olevan palautekyselyyn, joka sisälsi sekä monivalintoja että kaksi avointa kysymystä. - Tentin jälkeen iltapäivällä pidettiin opiskelijoiden ja opettajien yhteinen palautetilaisuus, jossa käytiin läpi palautekyselyn vastaukset ja keskusteltiin muista esille tulleista opiskeluun liittyvistä asioista ja kehittämisajatuksista. - Palautetilaisuuden jälkeen oli vielä infotilaisuus periodi 2:n sisällöistä ja suorittamisesta. Arvioinnin kohteina olivat - 1) artikkeli, 2) essee, 3) tentti 4) toimintaviikko + PP-esitykset - arviointi rakentui opintojaksoittain eri painotuksin. 2.3 Palaute Opiskelijoilta kerättiin kirjallinen palaute Optima-oppimisympäristössä tentin yhteydessä Palaute käytiin tenttipäivänä läpi yhteisessä lopputilaisuudessa, jossa olivat läsnä kolmen opintojakson opettajat. Integrointia pidettiin pääsääntöisesti onnistuneena ja jatkamisen arvoisena, mutta paljon löytyi myös kehitettävää. Ristiriitaista sanallista palautetta annettiin soveltavasta tentistä. Opiskelijat kaipasivat selvästi enemmän palautetta tekemisistään ja ehdottivat muun muassa yhteistoiminnallista itsenäistä työskentelyä. Opiskelijoiden palaute positiivista: - Uutisviikko oli kiva - Integrointi rules! Mielestäni se toimii kuten aivotkin: yhdistää linkkejä opittavien juttujen kohalle - Integrointi on loistava juttu, säästyin paljolta stressiltä kun ei tarvinu tehdä sataa eri tehtävää joka kurssille. On myös helpottavaa kun tentti on yhtenä päivänä integroituna, niin ei tarvi koko viikkoa ressailla. 9

10 - Hyvä että tehtäviä oli integroitu. Tentit voisivat kuitenkin olla opintojaksokohtaisia, joka aineesta erikseen. - Intergrointi on ideana aivan loistava, ja toivon sitä käytettävän vielä jatkossakin. - negatiivista: - palautetta toivotaan enemmän - Palautetta olisin toivonut kaikista tekemistäni tehtävistä hieman enemmän. - tentissä integrointi häiritsi, koska ei voinut keskittyä tiettyyn asiaan - Ei integroituja tenttejä! Ei ole aikaa paneutua kaikkeen, aikaa on liian vähän. kehittämisehdotukset: - Optiman hallinnointi: o kaikki tehtävät yhdessä paikassa o vähemmän eri kansioita minne on mahdollista palauttaa asioita - aikataulutyyppinen taulukko, josta näkee kaikki vireillä olevat tehtävät. > periodikalenteri - Enemmän yhteistunteja ja enemmän käytännön yhdistelyä. - Enemmän voisi olla tunteja joissa kaikkien opintojaksojen opettajat olisivat yhtä aikaa samalla lähiopetustunnilla. Viime perjantain uutisviikon palaute tunti oli tästä syystä mukavaa vaihtelua. - itsenäisen työskentelyn organisoiminen koululle: yhteistä tekemistä. Taulukko 1. Opiskelijapalaute: monivalintakysymykset (n=15) 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En osaa sanoa 4=Jokseenkin samaa mieltä 5= Täysin samaa mieltä Periodin tavoitteet ja suoritustavat tulivat alussa selviksi Asetin itselleni selkeät oppimistavoitteet ja sitouduin oppimaan Sisällöt vastasivat periodin alussa esitettyjä tavoitteita Oppimillani tiedoilla ja taidoilla on hyötyä tulevaisuudessa Tehtävät edistivät oppimista Periodilla käytössä olleet opiskelutavat sopivat minulle Oppimisympäristö (tilat, laitteet, ohjelmat, oppimateriaali) tuki oppimista. Opettajat edesauttoivat oppimista Osaan soveltaa oppimaani Noudatin periodin alussa sovittuja periaatteita ja käytäntöjä Saamani palaute kehitti osaamistani Tentti/arvioitavat tehtävät olivat tarkoituksenmukaisia

11 Opettajien palaute Opettajien loppupalaverissa olivat läsnä Heli Huttunen, Paulina Melakari- Mustonen, Riikka Kaskenviita ja Pertti Sillanpää. Teemu Palokangas lähetti kommenttinsa sähköpostilla. Integrointikokeilua pidettiin pääsääntöisesti onnistuneena ja sen jatkamista kannatettiin. Paljon löydettiin kuitenkin myös kehitettävää. 1. Osaamisen taso tulee selvittää alussa opintojaksokohtaisella lähtötasotestillä. Tämä mahdollistaa opetuksen eriyttämisen ja henkilökohtaiset oppimistavoitteet. 2. Optimaan rakennetaan kokoava sivu, josta löytyvät aikataulut, ohjeet, palautuskansio ja yhteinen info. Viestintä ajatellaan siis opiskelijan näkökulmasta. Opintojaksoilla on omat kansionsa työtilassa, joihin tallennetaan materiaalit PDF-muodossa. 3. Toiminnallisia viikkoja voisi olla kaksi. 4. Ristikkäisiä tehtäviä voisi olla enemmän. Ja niitä voisi tehdä ristiin varmaan useammilla tavoilla kuin nyt tehtiin. 5. Lisätään yhteisopetusta. 6. Integroitu tentti pidetään jatkossakin. mutta opiskelijoita valmistetaan tenttiin paremmin esimerkiksi tentin kaltaisella tehtävällä tuntien aikana. 7. Lukujärjestys tehdään yhdessä keväällä ja lukujärjestyksiin merkitään valmiiksi suunnittelu- ja seurantapalaverit. 8. Organisoidaan yhteistoiminnallista itsenäisen työskentelyä. 9. Opiskeluvalmiudet ja tiedonhankinta opintojaksoon sisältyvä urasuunnittelu voidaan integroida työnhakuun ja siihen liittyviin asiakirjoihin (Tihy, Kivi). Tietotekniikan opiskeluun liittyvistä ryhmätyöalustoista voisi tehdä työpaikkoja, jonne haetaan töihin. Työnhakuun voi integroida vuorovaikutuksen opetusta. Samoin urasuunnitteluun liittyvät harjoitteluseminaari ja ehops. 3 HANKKEEN TOINEN VAIHE: PERIODI 2 Ensimmäiseen vaiheeseen osallistuneen opiskelijaryhmän, vie0snjo, toisen periodin opinnot integroitiin kaikki yhteen: kuvankäsittely- ja piirto-ohjelmien perusteet (3 op; Kupi; Karoliina Niemelä), Valokuvaus 1, (Valok; 4 op; Jussi Tuokkola), Uutistoiminta 1, (4 op; Uutis; Pertti Sillanpää), Englanti (2/4op; Engl; Maarit Wimmer) ja Vuorovaikutus ja esiintymistaidot (2/5 op, Vuva; Maija Lauri). 11

12 Hankkeen toisessa vaiheessa integrointia laajennettiin eri vuosikurssien väliseksi. Tavoitteena oli tällöin lisätä eri vuosikurssien välistä tuntemusta ja yhteistoimintaa. Osittain toimintaviikoilla, jolloin työskenneltiin uutistoimituksena, integroitiin mukaan neljännen vuoden opiskelijoiden syventävän toimitustyön -opintojakso sekä toisen vuosikurssin Radiotyön perusteet (Maija Lauri), Ääni ja editointi (Jorma Piri) sekä Tv-työn perusteet (Pasi Särkelä) -opintojaksot. Uutistoimituksessa tuottajina (esimiehinä) työskentelivät neljännen vuosikurssin eli vie7snjo-ryhmän opiskelijat. Seuraavassa vielä tiivistetysti periodi 2:n tavoitteita: opiskelijan kannalta: - poistaa päällekkäisyyttä - niveltää opintojaksoja paremmin toisiinsa - vähentää opiskelijoiden työtaakkaa - simuloida työelämän käytäntöjä - motivoida opiskeluun: opinnoille ammatillinen tarkoitus - lisätä eri vuosikurssien välistä tuntemusta ja yhteistoimintaa, opettajan kannalta: - lisätä opettajien välistä yhteistyötä ja ymmärrystä - lisätä keskinäistä tuntemusta ja opetussisältöjen tuntemusta - tarjota mahdollisuus oppia toisilta - motivoida opettamiseen. Tavoitteeseen pyrittiin integroiduilla: 1) itsenäisillä tehtävillä: a) kuvitettu reportaasi (Uutis, Valok, Kupi, Vuva), integraatiota 20 tuntia b) kuvitettu reportaasi/haastattelu englanniksi (Uutis, Valok, Kupi, Engl), integraatiota 20 tuntia 2) kolmen viikon (tiistaista torstaihin) uutistoimituksessa työskentelyllä, johon tunteja oli varattu eri opintojaksoille seuraavasti: Kupi, 4, Valok 12, Uutis, 26, Engl 12 ja Vuva 12. Integraatiota 60 tuntia. Yhteinen lopputehtävä ja palaute: integraatiota 20 tuntia. Pedagogisesti toisella periodilla painotettiin enemmän yhteistoiminnallisuutta. Lähtöajatuksena oli, että Uutistoiminta 1 on perustavaa laatua oleva käytännöllisesti painottuva ammatillinen opintokokonaisuus, johon muut opintojaksot liittyvät ja jota ne tukevat. Uutistoimintaa on lähestytty lähinnä teoreettisesti ensimmäisessä periodissa. Opittua sovelletaan yhteistoiminnallisen oppimisen keinoin työpajatyyppisessä työskentelyssä, joka simuloi työelämän työskentelytapoja. Valokuvauksen perustaidot opetetaan ennen uutistoimitustyöskentelyä, jossa enää lähinnä ohjausta ja palautetta. 12

13 Kuvakäsittelyn taidot opetetaan ennen uutistoimitustyöskentelyä, jossa lähinnä ohjausta ja palautetta. Englannin perusteet opetetaan ennen uutistoimitustyöskentelyä, jossa on valmius hankkia tietoa ja kirjoittaa lyhyitä uutisia englanniksi ja kääntää tekstiä englannista suomeksi. Uutistoimituksessa on tarjolla ohjausta ja palautetta myös itsenäisestä tehtävästä. Vuorovaikutus ja esiintymistaidot. Ennen uutistoimitusta hankitaan valmiuksia ihmisten kohtaamiseen kasvokkain ja puhelimitse: itsensä esitteleminen, luottamuksen synnyttäminen ja suostuttelu haastattelutilanteissa. Uutistoimituksessa on tarjolla ohjausta ja palautetta myös itsenäisestä tehtävästä. 3.1 Suunnittelu Opettajien kesken pidettiin kolme suunnittelupalaveria ennen toista periodia, joista yksi oli toukokuussa ja loput syys-lokakuussa. Yhteenkään palaveriin eivät päässeet yhtä aikaa kaikki opettajat. Yhteisille palavereille ei löytynyt aikaa, koska sitä ei ollut merkitty lukujärjestyksiin ajoissa. Osittain ongelmana oli myös se, että kaksi opettajista oli osaaikaisia tuntiopettajia. Yhteydessä oltiin tarvittaessa sähköpostitse. Kaikilla olivat kuitenkin tiedossa tavoitteet ja yhteinen käsitys integroinnin käytännön toteuttamisesta. Kaikki olivat tulossa mukaan positiivisella asenteella ja pitivät ideaa hyvänä. Toteuttamisessa itselläni oli merkittävämpi koordinoiva rooli kuin ensimmäisessä periodissa. Optimassa oli myös toisella periodilla yhteinen työtila. Opiskelijoita informoin toisesta periodista ensimmäisen periodin palautetilaisuuden lopussa ennen syyslomaa. Uutisviikoilla esimiehen roolissa eli tuottajina toimivat neljännen vuoden eli vie7snjo-ryhmän kahdeksan opiskelijaa. He tapasivat vie0snjo-ryhmän kahdesti etukäteen (3.11. ja ). Tavoitteena oli tutustua toisiinsa sekä suunnitella sekä itsenäisiä juttuja että erityisesti uutisviikkojen sisältöä ja organisointia. Ensimmäisen vuoden opiskelijat myös kommentoivat syventävän toimitustyön opiskelijoiden juttuideoita. Kolmannen kerran opiskelijat olivat yhdessä Simo Sipolan Ylen Motin toimittajan vierailuluennolla Vierailun vuoksi kolmas suunnittelutapaaminen jouduttiin perumaan. 3.2 Toteutus Kokoavana teemana toisessa periodissa oli: Miten uutistoimittaja ja -toimitus työskentelevät käytännössä? Kysymykseen haettiin vastausta viiden opintojakson avulla, joista keskiössä oli Uutistoiminta 1. Toiminta keskittyi uutisviikoille (viikot 47-49). Opiskelijat arvottiin kolmeen yhtä suureen ryhmään: 1) online-ryhmän tehtävänä oli uutisvirran seuranta. Tästä ryhmästä valittiin myös toimitussihteerit, jotka käsittelivät ja julkaisivat reportaasiryhmän tekemiä juttuja. 13

14 2) reportaasiryhmä teki sanamukaisesti isompia juttuja oppilaitoksen ulkopuolelta 3) kuvaajat avustivat ensisijassa reportaasintekijöitä, mutta olivat myös online-ryhmän käytettävissä. Ryhmät vaihtuivat viikoittain niin, että jokainen opiskelija toimi jokaisessa ryhmässä. Vuorollaan kaksi neljännen vuoden opiskelijaa johti työskentelyä viikon ajan. Päiville sovittiin seuraava rakenne: klo tuottajapalaveri, jossa pohjustetaan työt ja työnjako. Mukana tuottajat ja Pertti. klo 9.00 toimituksen aamupalaveri, jonka vetävät vastaavat tuottajat palaute edellisestä päivästä päivän työnjako: kuka tekee mitäkin ja määräajat työskentelyä klo pikapalaute päivästä Pertin johdolla; palautetta jutuista, kuvista, työskentelystä ja keskustelua. Torstaisin käydään läpi koko viikon kokemukset Opettajat olivat paikalla epäsäännöllisesti kuitenkin niin, että tunnit jakautuivat suhteellisen tasaisesti kolmelle viikolle. Poikkeuksen muodosti englannin opettaja, joka oli läsnä aina torstai-iltapäivisin. Ajatuksena oli, että toimitustilassa olisi lähes aina ollut joku opettaja paikalla. Osan ajasta (12 tuntia) opiskelijat olivat kuitenkin vain tuottajaopiskelijoiden ohjauksessa. Ongelmana oli, että aikoja ei sovittu tarpeeksi ajoissa ja vierailevien tuntiopettajien aikataulut olivat tiukkoja. Yhteisopetus ja opettajien samanaikainen läsnäolo toimituksessa jäi siksi vähäiseksi. Kahdella viimeisellä viikolla samassa tilassa työskenteli toisen vuoden opiskelijoiden radioprojekti kahden opettajansa kanssa. Opettajien aikataulut, opiskelijoiden työjako ja juttujen aiheet ja toteuttajat kirjattiin Optimaan ja ne olivat kaikkien osallistujien luettavissa. Uutisviikon tuotokset julkaistiin verkkolehti Vienetissä (www.vienetti.fi), joka on yleisölle avoin julkaisu. Vienetille perustettiin markkinointimielessä myös ryhmä Facebookiin. Ensimmäinen uutisviikko Työskenneltiin edellä kuvatun päivittäisen rakenteen mukaan ja tehtiin juttuja Vienettiin. Torstaina viisi reportaasiryhmän opiskelijaa ja kaksi tuottajat osallistuivat iltapäivällä Oulun kaupungin kriisiviestintäharjoitukseen. Siellä he toimivat toimittajan roolissa. Toinen uutisviikko 14

15 Työskenneltiin suunnitellun päivittäisen rakenteen mukaan ja tehtiin juttuja Vienettiin. Toinen uutisviikko poikkesi ensimmäisestä siten, että samassa tilassa työskentelivät radiotyön opiskelijat valmistautuen seuraavan viikon lähetyksiin. Kolmas uutisviikko Työskenneltiin suunnitellun päivittäisen rakenteen mukaan ja tehtiin juttuja Vienettiin. Kolmas viikko poikkesi kahdesta edeltävästä, koska silloin radiotyön opiskelijoiden nettiradio Tempo oli toiminnassa. Nettiradiosta tuli suoraa lähetystä aamupäivisin. Vienetin toimittajat tekivät sähkeitä Radio Tempon uutisiin ja radiojutuista tehtiin verkkoversioita sekä Tempon lähetyksissä vierailleista henkilöistä juttuja Vienettiin. Ruotsin opintojakso integroitiin vie9snjo-ryhmän radiotyöhön, jossa uutissähkeitä käännettiin ruotsiksi. Tavoitteena oli keskinäinen synergia. Viimeisenä päivänä mukana oli myös viisi tv-työn opiskelijaa, jotka tekivät reporttereiden juttukeikoilta videota. Kolmeen juttuun saatiin videota: yhtä juttua kuvattiin kahdessa eri paikassa ja yksi juttu jäi toteutumatta, koska kuvauslupaa ei saatu. Alkuperäisenä tavoitteena oli myös työskennellä aitona monimediadeskinä, jossa alusta alkaen pohditaan juttuaiheiden sopivuutta ja toteuttamista eri medioille ja sitä, miten mediat voivat hyödyntää toisiaan. Tämä kaatui osittain ennakkosuunnittelun puutteeseen ja tv-työn supistumisen opettaja sairastumisen vuoksi. Tuottajien oli tarkoitus toimia linkkinä eri mediatiimien välillä. Lopputehtävä Kuvankäsittelyn ja piirto-ohjelmien sekä Valokuvauksen arviointi perustui tehtäviin. Englanti ja Vuorovaikutus ja esiintymistaidot jatkuvat vielä kevätlukukaudella. Näin olen lopputehtävään jäin vain Uutistoimina 1:n osuus ja senkin arviointi perustui pitkälti uutisviikon työskentelyyn. Muotoilin lopputehtävästä palautteen ja itsearvioinnin yhdistelmän (ks. liite x). Siinä opiskelijat arvioivat periodin onnistumista kokonaisuutena ja erityisesti uutisviikkojen roolia oppimisen näkökulmasta. He ottivat kantaa muun muassa siihen, tuleeko tällaista työskentelymallia käyttää jatkossa ja laajentaa muihinkin opintoihin. Kokonaisuuden lisäksi arvioitiin erillisiä opintojaksoja suhteessa kokonaisuuteen. Samoin kommentoitiin tuottajien toimintaan ja radiotoiminnan ja tv-työn liittämistä mukaan uutisviikoille. Oman toiminnan ja oppimisen lisäksi opiskelijat arvioivat myös koko opiskelijaryhmänsä toiminnan onnistumista. Tämän lisäksi opiskelijat vastasin Optimassa olevaan palautekyselyyn, jossa oli ensimmäisen periodin tavoin monivalintakysymyksiä ja kaksi avointa kysymystä. Kahden tunnin tentin jälkeen iltapäivällä oli yhteinen palautetilaisuus, jossa käytiin läpi 15

16 Optiman palautekyselyn vastaukset ja keskusteltiin laajemminkin periodi 2:sta ja kehittämisideoista. 3.3 Palaute Taulukko 2: Periodi 2:n opiskelijapalaute (n=13) 1=Täysin eri mieltä 2=Jokseenkin eri mieltä 3=En osaa sanoa 4=Jokseenkin samaa mieltä 5= Täysin samaa mieltä Periodin uutisviikkojen tavoitteet ja suoritustavat tulivat alussa selviksi. Asetin itselleni selkeät oppimistavoitteet ja sitouduin oppimaan Sisällöt vastasivat periodin alussa esitettyjä tavoitteita Oppimillani tiedoilla ja taidoilla on hyötyä tulevaisuudessa Tehtävät edistivät oppimista Periodilla käytössä olleet opiskelutavat sopivat minulle Oppimisympäristö (tilat, laitteet, ohjelmat, oppimateriaali) tuki oppimista. Opettajat edesauttoivat oppimista Tuottajina toimineet vie7snjo-ryhmän opiskelijat edesauttoivat oppimista Osaan soveltaa oppimaani Työskentelyni edesauttoi ryhmän (uutistoimituksen) työn onnistumista Saamani palaute kehitti osaamistani Itsenäiset tehtävät (reppis suomeksi ja englanniksi) olivat tarkoituksenmukaiset Opiskelijoiden sanallisessa palautteessa toista periodi pidettiin onnistuneempana kuin ensimmäistä. Työskentelytapa nähtiin mielekkääksi ja eri opintojaksojen integrointi onnistuneeksi. Itse työskentely oli siis todella mukavaa ja työtehtävät mielekkäitä. Uutistoimitusviikot olivat todella motivoivia opiskelun kannalta. Palautettakin saatiin ihan eri tavalla kuin periodi 1.ssä. Pitkä yhteinen ja vuorovaikutuksellinen toimitusjakso toimi mielestäni erittäin hyvin. Uutisviikot ovat hauska ja tehokas tapa oppia. Niitä lisää kiitos! 16

17 Opettajia pidettiin asiantuntevina ja palautetta saatiin paremmin kuin ensimmäisessä periodissa. Opettajista annetun palautteen voi tiivistää kommenttiin: Asiantuntevaa opetusta. Tästä on hyvä jatkaa. Neljännen vuoden opiskelijoiden esimiestyöskentelyä pidettiin epätasaista. Radioryhmän työskentely samassa tilassa koettiin häiritsevänä. Joissain kommenteissa tuli esille tarve parempaan etukäteissuunnitteluun ja yksi kaipasi enemmän teoriaopetusta. Olisin toivonut jakson alussa jonkinlaista yhteenvetoa yhdessä kaikkien opettajien, jossa olisi käyty läpi itsenäiset tehtävät ja niiden palautuspäivät. Uutistoiminnassa tilan jakaminen niin suurelle porukalle ei oikein toiminut, koska meteli häiritsi välillä työskentelyä. Integrointiajatus ei toiminut tässä periodissa niin hyvin kuin aiemmassa. Esimerkiksi uutisviikkojen aikana muiden aineiden opettajat olisivat voineet olla läsnä useamminkin. Jäin kaipaamaan myös ehkä hieman enemmän teoriapainotteista opetusta, mitä ei tässä periodissa ollut juuri lainkaan. Sanallinen palaute on kokonaisuudessaan liitteessä 5. Lopputehtävässä annettu palaute Opiskelijapalaute oli myös opintojakson lopputehtävässä (ks. liite x) myönteistä. Työskentely uutistoimituksessa oli koettu motivoivaksi ja integrointi onnistuneeksi. Opiskelijat oivalsivat hyvin ajatuksen aiemmin opitun soveltamisesta käytäntöön. Käytännön oppimisen näkökulmasta kokonaisuus toimi erinomaisesti. Kehitystä tapahtui juuri tekemisen ja yrittämisen kautta. Henkilökohtaisesti koin uutisviikot erittäin toimivaksi tavaksi oppia, sillä olen tekeväoppija enkä lukeva. Toiminta tuki käynnissä olevia kursseja ja pääsin hyödyntämään jo oppimaani sekä kehittymään edelleenkin. Kiitos tuntien vuorovaikutteisuuden. Työskentelyn etuja olivat ainakin taitojen käytäntöön soveltaminen ja oikean toimittajantyön "jäljittely". Lisäksi iso plussa tulee siitä, että tehtäviä tehdään tavallaan yhden kurssin aikana (uutisviikot) samassa nipussa, eikä ole monta eri kurssia, joille kaikille täytyy tehdä eri tehtäviä ja käyttää hirveästi aikaa erillisiin juttuihin, jolloin hyöty kuitenkin jää paljon pienemmäksi kuin silloin, kun kaikki tehtävät liittyvät jotenkin toisiinsa järkevästi. Vastauksissa pidettiin myös ryhmän työskentelyilmapiiriä hyvänä ja kannustavana. Myös ryhmän yhtenäistymiseen kiinnitettiin huomiota. Porukka kannusti ja auttoi ja neuvoi, mikä helpotti suuresti omaa työskentelyä. Jo pelkästään tieto siitä, että jos ongelma tulee, niin aina on vieressä joku joka auttaa, teki työskentelystä paljon helpompaa. Yhteishenki oli siis loistava eikä työmoraalissakaan 17

18 mitään valittamista ollut. Jos itseä tympäisi, niin muut tsemppasivat. Yhteistyö ja keskustelu ryhmän kesken lisääntyi koko ajan. Yleensäkin ryhmähenki ja työmoraali ovat ryhmässä hyviä, kaikki auttavat toisiaan ja tulevat toimeen keskenään. Toimitustyön suurin etu lienee se, että ryhmä yhtenäistyy tällaisessa työskentelyssä. Kaikki tukevat ainakin tarvittaessa toisiaan. Ei pelätä kysyä eikä antaa apua. Meidän vie0 journalistien työskentelyilmapiiri oli mitä paras suurimman osan aikaa. Välillä tietenkin motivaatio oli jollakulla hakusassa, joten ryhmä kannusti. Kivaa oli myös se, että ryhmäläisiltä sai aina neuvoja ja ideoita, kun itsellä oli ongelmia jonkin tekstin tai kuvan kanssa. Lisäksi mahtavaa on se, että meillä ei ole (ainakaan minun mielestäni) ryhmässä minkäänlaista kilpailua siitä, kuka on paras tms. Selkeästi ongelmaksi koettiin se, kun radiotoimitus työskenteli samassa tilassa. Väkeä oli yksinkertaisesti liikaa, mikä aiheutti levottomuutta, meteliä ja synnytti keskittymisvaikeuksia. Toisaalta samassa tilassa työskentelyn hyvänä puolena pidettiin toisen vuoden opiskelijoihin tutustumista ja radiotoimituksen työskentelyn seuraamista. Ajoittain tuli myös hetkiä, jolloin kaikille ei riittänyt tekemistä. Joutilaat häiritsivät toisten työtä. Tuottajien vastuulla oli varmistaa, että jokaisella on töitä. Välillä tuntui, että ryhmässä oli aivan liikaa jäseniä työtehtävien määrään nähden. Esimerkiksi valokuvausryhmän jäsenenä saattoi passivoitua helposti, sillä tekemistä ei yksinkertaisesti riittänyt pahimmillaan viidelle eri kuvaajalle. Yleisesti ottaen ryhmän henki ja työmoraali olivat kuitenkin korkealla. Periodin kolme uutisviikkoa olivat mielestäni hieman levottomia, varsinkin kun Radio Tempo toi hälinää mukanaan. Jos kaikki kolme viikkoa olisi pitänyt olla Tempon kanssa samassa toimituksessa, suoraan sanottuna olisin luultavasti tullut hulluksi. Vaikka voin työskennellä hälinässäkin, vaikuttaa se mielestäni suoritukseen. Lisäksi keskittyminen kärsii ainakin omalla kohdalla. Viikkojen haitat liittyvät varmaan eniten siihen, että niin suuri porukka oli laitettu niin pieneen tilaan. Tämä kävi ilmi etenkin viimeisellä viikolla, kun radioryhmä oli mukana toimituksessa. Ilma oli kamalan huono ja melu välillä hirmuinen. Iltapäivisin sattui päähän niin, että omiin tehtäviin oli vaikea keskittyä. Lisäksi tietokoneet olivat harvassa viimeisen viikon aikana. Oli vaikeaa löytää paikkaa, jossa pääsisi muokkaamaan omia kuviaan rauhassa. Lopputehtävässä pyydettiin tiivistämään: mikä oli tärkein oppimasi asia(t)? Vaikka vastaukset olivat kiinnostavalla tavalla erilaisia, monista välittyi mielestäni tärkein: tietty asenne työtä kohtaan. Varmaan se, että tekemällä oppii eikä maailma kaadu vaikka ei aina onnistukaan. Minussa on potentiaalia uutistoimittajaksi ja voin tehdä hommia hyvin. Mutta kokemuksen kautta oppii aina lisää: tehokkaammaksi, nopeammaksi, tarkemmaksi ja hauskemmaksi 18

19 uutistyön tekijäksi. Kokemusta tässä koulussa tulee rutkasti lisää. Lisäksi opimme uusia hyödyllisiä taitoja (milloin päästään radioon!?) Opin periodi kakkosessa valokuvaamaan ja photoshoppaamaan. Tulin paremmaksi kirjoittajaksi. Vuorovaikutteisuus muiden kanssa. Oman ja toisten juttujen kehittäminen yhdessä. Valokuvaustaidot myös. Että riskien otto ja heittäytyminen kannattaa. Aina voi saada hyvän jutun tehtyä, kunhan vain jaksaa etsiä keinoja sen tekemiseksi. Lopputehtävässä kysyttiin: tuleeko tällaista työskentelymallia käyttää jatkossa ja laajentaa muihinkin opintoihin? Vastaukset olivat varsin yksiselitteisiä. Ehdottomasti. Opin tiedon ja taidon soveltaminen käytäntöön sekä muihin opittuihin tietoihin ja taitoihin syvensi opittua. Mielestäni käytettyä työskentelymallia voi käyttää jatkossakin vallan mainiosti. Mielestäni opitut nivoutuvat yhteen paremmin, jos opittuja käytetään myös sovelletaan synkronoidusti. Kannatan ihan ehdottomasti integroinnin jatkamista tulevaisuudessa ja tämmöisiä uutisviikkoja. Minusta tällainen konkreettinen tekeminen on paljon hyödyllisempää kuin se, että istuttaisiin vain tunnilla ja kuunneltaisiin, miten niitä juttuja pitäisi kirjoittaa. On myös paljon hauskempaa tehdä juttuja, kun ne oikeasti tulevat johonkin, esim. Vienettiin, kun tehdä niitä vain turhanpäiten. Kyllä kannattaa. Opiskelijat ja ilmeisesti opettajatkin ovat pitäneet tästä kovasti, joten en näe syytä, miksei kannattaisi. Ammattiin täällä opiskellaan, joten mikäpä olisi parempi tapa oppia kuin tehdä työtä niin, kuinka tulevaisuudessakin joutuu tekemään. Yksi vastaaja huomautti aiheellisesti, että integroinnissa voidaan mennä myös liian pitkälle eli yritetään liittää toisiinsa asioita, jotka eivät sovi yhteen. Konkreettista esimerkkiä hän ei kuitenkaan kerro. Toisaalta täytyy muistaa, ettei väkisin kannata integroida kaikkia mahdollisia opintoja, vaan ainoastaan niitä, jotka järkevästi voivat liittyä yhteen. Liian monimutkaiset suunnitelmat vain ahdistavat opiskelijoita ja saavat tehtävät tuntumaan ylivoimaisilta ja järkeenkäymättömiltä. Integroinnin hyödyiksi opiskelijat kokivat tietojen soveltamisen moniammatillisessa yhteisössä, jonka koettiin muistuttavan aitoa työelämää. Tämän tyyppinen työskentely antaa tilaa myös yhteishengen kasvulle. Uutisviikot toimivat mielestäni hyvin. Pääsi kunnolla toimintaan sisään, kun aikaa oli enemmän kuin yksi viikko. Uutisten tekemistä ei opi kuin tekemällä ja kolmessa viikossa ehti jo rutinoitua toimituksessa työskentelyyn. Ja mukavaahan se oli. Eri opintojaksojen integrointi oli hyvä idea ja selkeytti kuvioita hieman. Erilaista asiantuntijuutta oli mahdollista saada kysyessä. Porukkaa oli toimituksessa paljon ja ahdasta oli, mutta ei liian ahdasta. Integrointi on hyvä ajatus myös siinä, että pääsee soveltamaan opittuja asioita 19

20 yhteen, niinkuin toimittajan työssä yleensäkin. KuPi ja valokuvaus tukivat toisiaan, eivätkä olleet ainoastaan kaksi erillistä oppiainetta. Oppimisen näkökulmasta uutisviikot oli hyödyllinen kokemus. Minusta on hyvä käyttää kursseilla opittuja taitoja yhdessä samalla tavalla kuin niitä oikeassa työelämässäkin käytettäisiin, niin että taitoja pääsee soveltamaan käytännössä. Varsinkin valokuvauksen kurssin liittäminen uutisviikkoihin oli hyvä juttu ja tosi järkevää, ja kuvankäsittely ja valokuvaus taas menevät hyvin yksiin. Työskentelyn etu oli ehdottomasti yhteishengen nostaminen. Huomaa selvästi, miten vie0snjo-ryhmä toimii parhaiten tilanteessa, jossa tehdään yhteistyötä hieman vapaammin yhteisen päämäärän eteen (vrt. ryhmän yhteinen Vienetti vs. itsenäiset kotitehtävät). Oli hyvä, kun työskentelystä sai välillä pitää myös taukoja ja ideoida muun ryhmän kanssa yhdessä. Tuottajana toimineiden opiskelijoiden palaute Kahdeksan neljännen vuoden opiskelijaa Vie7snjo-ryhmästä osallistui osana syventävän toimitustyön opintojaksoa uutistoiminta 1:n ympärille integroituun kolmen viikon uutistoimitustyöskentelyyn. Seuraavaan on koostettu tuottajana toimineiden opiskelijoiden kokemuksia, palautetta ja kehittämisideoita, joita käsiteltiin Pertti Sillanpään pitämissä kolmessa palautepalavereissa. Keskustelujen pohjalta kirjoitettiin raportti, jonka sisällön opiskelijat vielä tarkastivat. Raportti on liitteessä X. Tuottajina työskennelleet opiskelijat pitivät tällä tavalla integroitua opiskelua erinomaisena ratkaisuna, kunhan havaitut puutteet korjataan. Paras tapa johtamiskouluttautumiseen. Ihan mukava kokemus. Älyttömän hyvä. Ihan kiva. Mielenkintoista. On varmasti annettavaa nuoremmille. Ehdottomasti syytä jatkaa tällaista toimintaa, mutta ei kylmiltään, kuten nyt. Keskeiseksi puutteeksi todettiin vähäinen valmistautuminen sekä esimiehen tehtäviin että ryhmän kanssa työskentelyyn. Olisi pitänyt ohjeistaa paremmin tuottajan tehtäviin ja rooliin toimituksessa sekä selkeyttää työnjakoa. Kokemus ei kuitenkaan ollut kenestäkään negatiivinen tai ahdistava. Toinen vähäisen valmistautumisen aiheuttama ongelma liittyi vuorovaikutukseen: Oli hankala, kun ei tiennyt nimiä. Tuottajat ja vie0snjo-ryhmän opiskelijat tapasivat kahdesti neljän tunnin tutustumis- ja suunnittelusessiossa. Tuottajien tärkeimmiksi tehtäviksi muotoutuivat: juttujen lukeminen, korjausehdotusten tekeminen kirjoittajille, juttujen käsittely ja julkaiseminen. Aikaa meni turhan paljon kielipoliisin työhön. Palautetta ei ehditty antaa tarpeeksi. Tuottajien keskinäisen työnjaon lisäksi selkeyttämistä olisi kaivannut työnjako suhteessa vie0snjo-ryhmän toimitussihteereihin. Tuottajien ja opettajien roolien välillä ei koettu ongelmia. Vuorovaikutus tuottajien ja Vienetin toimituksen välillä koettiin toimivaksi, vaikka aluksi tuntemattomien ihmisten kanssa työskentely saatettiinkin kokea jopa hieman jännittäväksi. Vie0snjo-ryhmän opiskelijat olivat motivoituneita, aktiivisia ja tarjosivat omia ideoitaan. Toimituksessa oli tekemisen meininki. Tuottajiin luotettiin ja heidän apuaan ja asiantuntemustaan käytettiin hyväksi. 20

21 Kehittämisehdotuksia Etukäteissuunnittelua olisi syytä olla enemmän. Erityisesti olisi syytä ennakolta käydä läpi työnjakoa tuottajien ja toimitussihteerien kanssa ja sopia tarkemmin toimitussihteerien työnkuvasta. Ohjattaviin opiskelijoihin tulee tutustua paremmin ennakolta: oma työtausta ja erityisosaaminen kaikkien tietoon. Opettajan läsnäolo on suotavaa koko työskentelyn ajan. Päivittäin on syytä pitää tuottajien ja opettajan väliset palautepalaverit, jossa ruodittaisiin mennyttä ja katsottaisiin myös tulevaan. Paikalla olisi syytä olla ainakin osan aikaa kaksi journalismin opettajaa. Rauhattomuutta ja hälinää voisi vähentää ottamalla käyttöön toinen tila, jossa voisi keskittyä kirjoittamiseen ja kuvien käsittelyyn. Tila olisi syytä olla ydintoimitustilan välittömässä läheisyydessä. Kahdessa vuorossa työskentelyä voitaisiin myös kokeilla, jolloin kerrallaan toimituksessa olisi vähemmän väkeä. Työskentelypäiviä voisi viikossa olla neljäkin, toisaalta kolme riittää, jos etukäteisvalmistelut tehdään kunnolla. Opettajien palaute Opettajat pitivät yhteisen palautepalaverin opiskelijoiden kanssa pitämänsä palautetilaisuuden jälkeen. Koska aikaa oli vähän, jokainen kirjoitti vielä kirjallisen palautteen sähköpostitse. Poimin palautteista kokonaisuuden kannalta olennaisia ja tyypillisiä asioita. Lyhykäisyydessään vastaukset voi tiivistää englannin opettajan Maarit Wimmerin kommenttiin: Opintojaksojen integrointi tulisi ehdottomasti edelleen kehittää kokemus oli kokonaisuudessaan hyvä, vaikka kehitettävää osin onkin vielä. Vastaukset ovat kokonaisuudessaan liitteessä X. Integroinnin hyötynä nähtiin erityisesti se, että opiskeltavat sisällöt sijoittuvat luontevasti ammatilliseen kontekstiin ja opittua sovelletaan käytäntöön. Mielestäni tällaista toimintaa tulisi kehittää edelleenkin näin opiskelijat näkisivät asiat suurempina kokonaisuuksina eikä jokin opintojakso jäisi `hanttiaineen` osaan. Mielestäni verkkojulkaisun kuvaustehtävät toimivat oppilaiden kannalta loistavasti ollen realistisia käytännön keikkoja, vaikkakin kuvat olivat aika kuvituskuvapainotteisia. - Käytännön työskentelyssä on helppo antaa tilaa oppilaan omalle ajattelulle kuvaustehtävien suhteen, mikä on monesti tehtävänannossa hankalaa. Ja deadline toimii todellakin, koska juttu tulee ulos aikataulun mukaan. Oppilaat todella alkoivat soveltamaan opittuja taitoja, mitä pidän todella hienona asiana. Opetettu asia konkretisoitui heti, jonka uskon edesauttavan oppilaita muistamaan kuvien käsittelyn perussäätöjä. Sain antaa kuvien sisällöistä palautetta yhteydessä kirjoitettuun artikkeliin. Se oli mukavaa, ettei osuuteni jäänyt vain kuvankäsittelyn tasolle ja pääsin vaikuttamaan myös sisällöntuotannollisiin asioihin. Hyötynä opiskelijat pääsevät heti soveltamaan käytännössä oppimiaan tietoja ja taitoja. Osaavat yhdistää ne isompaan kokonaisuuteen. Haittaa tuskin on. 21

22 Uutistoimintaviikot toimivat hyvin vuorovaikutustaitojen opiskelun ja opettamisen näkökulmasta, jos annettuun tehtävään oli paneuduttu tehtävänannossa pyydetyllä tavalla. Etuna näkisin ne samat asiat, joihin jo alun alkaen pyrittiin vaikuttamaan eli että tehtävät limittyisivät toisiinsa, ei olisi turhia päällekkäisyyksiä eri opintojaksoissa, opiskellut asiat tulisivat osaksi käytäntöä eli sana muuttuisi lihaksi jne. Integrointia pidettiin jatkamisen arvoisena. Sitä toivottiin myös laajennettavan muuhun opetukseen. Aivan ehdottomasti pitää säilyttää. Suunnittelua vain tarkemmin, jotta saadaan ajankäyttö tiiviimmäksi. Ei tule niitä luppoaikoja, vaan silloin voi tehdä niitä omia projekteja ja tehtäviä. Toivottavasti samankaltaista integroitua opetusta sovelletaan muillakin kursseilla. Ja oikeassa marssijärjestyksessä oppiaineet, niin kuin nyt osaltani toimi. Jokaisen periodin loppuun joku isompi projekti, jossa joutuvat soveltamaan periodin aikana oppimaansa. Hyvä juttu! Kehittämisajatuksia Vaikka opettajat suhtautuivat integrointiin myönteisesti, kirjallisissa palautteissaan he löysivät paljon kehitettävää. Kehittämiskohteina nähtiin erityisesti integroinnin käytännön toteuttamiseen liittyviä seikkoja. Etukäteissuunnittelun merkitys nähtiin luonnollisesti tärkeäksi. Kaikkien opettajien pitäisi olla mukana esimerkiksi tehtävien suunnittelussa jo alusta lähtien. Etukäteissuunnittelua varmaan voisi kehittää, nyt kun käytännönkokemus jaksosta on takana. Parin tapaamisen ja keskustelun perusteella minulle ei oikein hahmottunut se, millaista toiminta opintojaksolla tulisi olemaan. Se selvisi vasta, kun kurssi lähti käyntiin ja osallistuin siihen. Riittävä etukäteissuunnittelu, tuntiopettajien perehdytys kokonaisuuteen ja muiden opettajien tehtäviin. Opiskelijoita tulisi informoida paremmin tehtävien suorittamisesta ja palautuksista ja opettajien läsnäoloista uutisviikolla. Samoin tuottajien tulisi paremmin ottaa huomioon opiskelijaryhmän eri tehtävät, jotta he osaavat ennakoida opettajien läsnäolot. Tulisi myös selkeästi sopia juttujen julkaisukriteerit; nyt julkaistiin myös tarkastamattomia englanninkielisiä juttuja. Opettajien yhteistyötä tulisi lisätä. Muun muassa kaksi opettajaa voisi antaa palautetta opiskelijalle samanaikaisesti esimerkiksi tekstistä ja kuvista. Myös opettajien roolia uutisviikolla tulisi selkeyttää. Keskustelussa nousivat lisäksi esille seuraavat kehittämisajatukset: - teoriaa enemmän toiminnallisten osuuksien väliin 22

23 - tehtävien tekemisen parempi motivointi ja kontrollointi - suunnittelun tulisi tapahtua jo toukokuussa - uutisviikot tulisi rytmittää paremmin niin, että opettajat olisivat käytettävissä juuri silloin kun heitä tarvitaan - uutisviikoilla voisi olla myös palautepäiviä. Ongelmia Ongelmiksi koettiin opiskelijat, joilla on liikaa poissaoloja ja tehtäviä tekemättä. Mitä tehdään heille, jotka putoavat kelkasta? Entä miten saataisiin nostettua kunnianhimoa: Oppilaat menivät aika monesti helpoimman kautta. Ajankäyttöä voisi myös tehostaa. Haasteita aiheuttavat myös henkilökohtaisen opetussuunnitelman mukaan opiskelevat siirtoopiskelijat ja opiskelijat, joilla on hyväksilukuja joistain periodin opintojaksoista Uutistoiminnan (vie0snjo) ja radiotyön (vie9snjo) osittainen integroiminen koettiin erityisesti yhteisen tilan vuoksi ongelmalliseksi. Puolin ja toisin häirittiin toisiaan. Muuten yhteistoiminta koettiin kehittämisen arvoiseksi. Vie0snjo-ryhmä antoi palautetta yhteiselosta radiotoimituksen kanssa lopputehtävässään. Muu palaute on peräisi radiotyön kahdelta opettajalta ja radiotyön opiskelijoilta. Aluksi radioporukan palautetta. Vienetin toimittajat (vie0snjo) kirjoittivat hyvin sähkeitä radion uutisiin, mutta muuten Vienetin ja Radio Tempon journalistinen synergia koettiin hieman hankalaksi, koska radion lähetykset olivat aamupäivällä ja Vienetin isommat jutut valmistuivat yleensä vasta iltapäivällä. Ensimmäistä lähetystä tekevät opiskelijat kokivat ylimääräisen yhteistyön stressaavana, vaikka mukana oli kaksi neljännen vuoden opiskelijaa tuottajana. Radioryhmä koki tarvinneensa tässä vaiheessa vielä aikaa oman lähetyksen suunnittelulle ja sellainen impromtu juontosälän/juttujen mukaan ottaminen lähetykseen oli tuntunut vaikealta. Ensimmäiset suorat lähetykset ovat kovin jännittäviä, liikkuvia osia on paljon sekä teknisesti että ilmaisullisesti eli keskittymisen tasoja on monta ja se stressaa. Jatkossa Vienetin tuottajat voisivat tulla käymään radiotyön kurssilla heti alussa, kun kanavaa suunnitellaan. Voisimme yhdessä miettiä sellaiset lähetysajat, juttujen aiheet ja toimintatavat, jotka sitten helpottaisivat tätä yhteistyötä eli se miten radio ja Vienetti toisiaan hyödyntäisivät olisi etukäteen suunniteltu. Tilan ahtaus ja melu olivat stressanneet ryhmää ja myös opettajia. Ehdotettiin, että tulevaisuudessa läppäreillä työskentelevät voisivat mennä johonkin muuhun tilaan, koska online- ja reportaasiryhmä työskentelivät pääsääntöisesti rauhallisesti. Samassa tilassa työskentely oli aika kaaos, lähetyksen kuuntelu oli mahdotonta. Ehdotankin erillisten tilojen käyttöä, joiden väliä tuottajat seilaavat. Radioolle myös tuottaja(t). Samoin TV-porukalle tai ainakin ohjaava opettaja messiin. Kehittämiseen tarvitaan suunnittelu palaveria nyt keväällä ja heti syksyllä kun tuottajat ovat valittu teamiin. Positiivista oli hyvä tekemisen meininki opiskelijoilla ja opettajilla. Uutistoiminnan opiskelijat kokivat tilanteen samoin kuin radiotyön opiskelijatkin. 23

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin. Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava

Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin. Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava Matematiikan opetuksen integrointi 15 op:n kokonaisuuksiin Raisa Vartia Matematiikan lehtori Automaatiotekniikan tutkintovastaava Lähtökohdat Syksyllä 2014 aloitti sähkö- ja automaatiotekniikan tutkinto-ohjelma

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana

Ääni toimitukselle. Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana Ääni toimitukselle Toimituskyselyt kehitysideoiden kartoittajana TOIMI-hanke, päätösseminaari 6.11.2014 Aurora Airaskorpi Projektitutkija, Media Concepts Research Group @aairaskorpi auroraairaskorpi.com

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke

Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu. Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke Eeva Harjulahti - Insinöörikoulutuksen foorumi 2012 Opetuksen ja oppimisen laatu Opiskelutyön mitoitus OPMITKU-hanke www.tuas.fi Motto: Tavoitteena oppiminen Oppimisen voi saavuttaa keinolla millä hyvänsä.

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia

Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia Välittämisen ilmapiiri (VIP) toiminta osana opiskelijoiden hyvinvointia INSSI foorumi 17.3.2010 Joni Ranta Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tausta ja tavoitteet Suomessa tapahtuneet traagiset ampumatapaukset

Lisätiedot

Startti lokakuun alussa

Startti lokakuun alussa Ryhmät RAMKin ohjaussuunnitelmaan (opetuksen tukitoimet) ja ryhmän suunnitelma Yhteydenotto sähköpostitse loppuvaiheen opiskelijoihin ja markkinointi Ilmoittautuminen sähköpostitse ohjaajalle ja ryhmään

Lisätiedot

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö

Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013. Kirsi Ek projektipäällikkö Vankeudesta vapauteen ja opiskelusta työpaikalle 1.8.2010-31.12.2013 9.00 Aamukahvit 9.25 Tervetuloa Vanajan vankilalle 9.40 Johtamis- ja ohjaus menetelmiä vankityössä 10.35 Tauko 10.45 Viestinnän merkitys

Lisätiedot

Verkko-opetus osaksi opetusta

Verkko-opetus osaksi opetusta Verkko-opetus osaksi opetusta Adobe Connect Pro (ACP) Lehtori Pasi Laine Soveltaminen käytännössä Verkko-opetuksen aste voi vaihdella suurestikin (parista tunnista kokonaiseen verkkototeutukseen) Jokaiselle

Lisätiedot

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO

AHOT-menettely. OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO OPISKELIJAN PORTFOLIO-OHJE päivitetty 31.5.2011, 7.2.2012, 30.5.2012 OSAAMISPORTFOLIO Aiemmin hankitun osaamisen hyväksymiseksi osaksi opintoja Opiskelijan nimi Vuosikurssi ja suuntautumisvaihtoehto/ Yamk

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu

Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa. Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Työelämälähtöistä oppimista ympäristötehokkuuspajassa Susanna Vanhamäki Lahden ammattikorkeakoulu Esityksen rakenne EcoMill-ympäristötehokkuuspaja Koulutuksen arvot muutoksessa Työelämälähtöinen oppiminen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS Draaman käy*ö pedagogisena menetelmänä vieraiden kielten yliopisto- opetuksessa: Tutkimuspohjainen opetus, draama ja =eteellisen ar=kkelin kirjoi*aminen Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet

Numeeriset arviot. Opintojaksolla vallinnut ilmapiiri loi hyvät puitteet oppimiselle. Saavutin opintojaksolle määritellyt osaamistavoitteet Tämä asiakirja sisältää opiskelijoiden antaman palautteen opettajan Metropoliassa vuoteen 2014 mennessä opettamista kursseista. Palautteet on kerätty Metropolian anonyymin sähköisen palautejärjestelmän

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut

Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut Uusi ohjausosaaminen ja oma ohjaustyö osana kokonaisuutta - HOPS ja kehityskeskustelut TÄNÄÄN 2.10. Henna/Irma Yhteisestä prosessista Missä kehyksessä opetuutori ohjaa? Mikä merkitys HOPS/kehityskeskusteluilla

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014

Savonian opiskelijaintra Reppu. Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Savonian opiskelijaintra Reppu Viestintäpäällikkö Petteri Alanko 25.3.2014 Sisältö: - mistä lähdettiin - Reppu nyt - Ajatuksia tulevaisuudesta Savonia pähkinänkuoressa Yksi Suomen suurimmista ja monialaisimmista

Lisätiedot

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija,

Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Hei Sinä ryhmän FYS15K opiskelija, Tervetuloa opiskelemaan fysioterapeutti (AMK) tutkintoa Lahden ammattikorkeakouluun ja Onnea opiskelupaikan johdosta! Kevään uudet opiskelijat (fysioterapia ja sosiaaliala)

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015

Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 Työssäoppimisen (TOP) palaute 2014-2015 TOP palaute Työssäoppimisesta palautetta antoi yhteensä 431 opiskelijaa ja 16 työpaikkaohjaajaa Kokonaisarvio työssäoppimisesta asteikolla 1-5: opiskelijat 4,19

Lisätiedot

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin?

Talvisalon koulu. Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013. Vanhempainillat. 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? Talvisalon koulu Kysely huoltajille / tulokset, kevät 2013 Vanhempainillat 1. Oletko osallistunut syksyn vanhempainiltoihin? 94 Kyllä 28 Ei Kyllä Ei 2. Kuinka hyödyllisinä koet vanhempainillat? 51 Erittäin

Lisätiedot

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti

Oppisopimus -toimintamallin arviointi - Perusraportti Oppisopimus toimintamallin arviointi Perusraportti 1. Olen Vastaajien määrä: 8 0 1 2 3 työelämän edustaja opiskelija opettaja koulutusorganisaation johtoa 2. Yllä olevan oppisopimusmallin (kuva) selkeys

Lisätiedot

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN?

KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? KURSSIPALAUTE KÄYTÄNNÖSSÄ: MITÄ JA MITEN? Terhi Skaniakos Erikoissuunnittelija Strateginen kehittäminen Kurssipalautejärjestelmä Tarkoituksena on kerätä systemaattista palautetta yliopiston kaikista tutkinto-opiskelijoille

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja.

JUPINAVIIKOT 2016. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti ICT-ala (tekniikka) Julkinen Raportti ei sisällä nimi- ja tunnistetietoja Katja Väärälä Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa

Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa Sosiaalisen median käyttö viestinnän tukena suomalaisissa yliopistokirjastoissa 1.7.2011 Suomen yliopistokirjastojen neuvosto lähetti huhti-toukokuussa 2011 yliopistokirjastoille kyselyn Sosiaalisen median

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen

Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-uutisia, mitä tapahtuu eri killoissa? Jari Välkkynen Kiltakoulut-toimintamalli, lyhyesti: Blogi = vihko, laite = kynä, avoin materiaali pilvipalvelussa = kirja Tiimityöskentelyä, motivointia,

Lisätiedot

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä

Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Aineenvaihdunta II -kurssin uudistaminen oppimistavoitteet mielessä Tuomo Glumoff, FT, Dos. Yliopistonlehtori Oulun yliopisto, Biokemian laitos Opintori 13.12.2012 Kehittämisideana on aineenvaihdunnan

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007

Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelijabarometri 2007 Turun ammattikorkeakoulun opiskelija! Kyselyyn vastaamalla olet mukana kehittämässä opetusta ja mielekästä oppimisympäristöä. Kysely on anonyymi, joten

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

Työjärjestys 6.12.2011

Työjärjestys 6.12.2011 Kirjoittamalla lukemaan - Trageton -työtapa, rehtori Meriusvan koulu 7.12.2011 Virtuaaliopetuksen päivät, Hki Messukeskus 1 Tietokone apuvälineenä lukemaan oppimisessa Arne Trageton, norjalainen pedagogi,

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014

MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus. Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 MINNO Metropolia 2014 - Loppukatselmus Kotisatama Järjestelmät 14.11.2014 Mikä MINNO on? Innovaatioprojekti, joka sisältyy jokaisen Metropolian opiskelijan opetussuunnitelmaan. Opinnot toteutetaan usein

Lisätiedot

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri

ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri ENNAKKOTEHTÄVÄ: Oppimista tukeva arviointikulttuuri Perehtyminen kotona: Millainen on oppimista tukeva arviointikulttuuri? Palauta mieleen OPSin luku 6. Koonti ja keskustelu opettajainkokouksessa: Mikä

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja

JUPINAVIIKOT 2015. Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja JUPINAVIIKOT 2015 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Matkailu- ja ravitsemisala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ilona Palonen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Contents

Lisätiedot

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi?

Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Ctrl + Z Onko Stephen Elop oikea mies Nokian johtajaksi? Tietotalkoopäivät Tietotalkoot pidettiin 13. 14.9.2010 Keravan Viertolassa. Päivän tarkoituksena oli opettaa ensimmäisen vuoden tietojenkäsittelyn

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera

Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Joustavat oppimispolut: aktivera, delegera och publicera Anne-Maria Kuosa, Oikeustieteellinen tiedekunta, Turun yliopisto Merja Öhman, Liiketalouden ja tekniikan keskus,karelia amk Tavoitteet Aktivera

Lisätiedot

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi

8.3.2012 Eeva Karttunen. www.pkamk.fi Tradenomin tutkinto monimuoto-opintoina opintoina: kokemuksia ja kehittämistä SULOP2012 Sulautuva opetus ja oppiminen Tausta Sisältö Toteutuksen rakenne Onnistuneen oppimisen ja opetuksen edellytykset

Lisätiedot

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria

Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena. Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Autenttiset oppimisratkaisut syväoppimisen tukena Leena Vainio, Omnia Irja Leppisaari, Centria Miten koukutamme oppimaan? Minkälaisilla pedagogisilla ratkaisuilla voitaisiin vahvistaa työelämäläheistä

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013

NAPPIPARISTON KUUKAUSIKIRJE 9/2013 NAPPIPARISTON 31.31 KUUKAUSIKIRJE 9/2013 Nappiparisto on ammatillisen koulutuksen oppimisympäristöjen kehittämisen ja monipuolistamisen valtakunnallinen koordinointihanke vuosille 2011-2012, ja Nappipariston

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille

Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Opiskelukykyä tukeva kurssi eläinlääketieteilijöille Mirja Ruohoniemi, pedagoginen yliopistonlehtori, Eläinlääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto Riitta Salomäki, osastonhoitaja, YTHS Idea Eläinlääketieteellisen

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa

Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa Sosiaalinen media kivi- ja teräsrakentamisen ammatillisessa koulutuksessa 1- vaihe Tammi 2010 touko 2011, toteutuma sekä 2-vaiheen suunnitelma Raahen ammattiopisto Aija Keski-Korsu Sisältö Osallistuminen

Lisätiedot

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1

AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009. 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 AMMATTIMAINEN YHTEISTYÖ & ASIANTUNTIJUUS Tiedon ja ideoiden jakaminen 12.8.2009 10.8.2009 Humap Oy, www.humap.com sivu 1 TAVOITTEET 12.8.2009 TYÖSKENTELYLLE TEEMA Ammattimainen yhteistyö moniammatillisessa

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Yleisiä kommentteja kokeesta.

Yleisiä kommentteja kokeesta. Lukuvuoden fysiikan valtakunnallisen kokeen palaute.6. Palautteita yhteensä 454 oppilaan tuloksesta. Pistekeskiarvo 7,6 joka vastaa arvosanaa 6,5. Oppilaita per pistemäärä 5 5 5 5 4 6 8 4 6 8 4 6 8 4 6

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna

Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Parasta Arkea 24/7 : Valokuvausprojekti opetuskokeiluna Lund, Arminen KOULII-hanke Koulutuksen Innovaatio & Integraatio hanke, KOULII (2010-2012), on Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnian ja Laurea

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä

Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007. työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Hyvät käytännöt seminaari Lappeenrannassa 18.12.2007 MENTOROINTI työelämäsuhteiden ja osaamisen kehittämisvälineenä Ullamaija Kauppinen Marja'Liisa Vesterinen KM, SHO fil.toht., kauppatiet.lis. projektipäällikkö

Lisätiedot

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen

AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen AMK-kartoitus ja kysely, opiskelijaliikkuvuuden edistäminen Mira Pihlaja Kouvolan SVAyhteyshenkilöpäivät Ma 19.3.2007 AMK-kartoitus Tavoitteista: - Selvittää yhteneväisyyksiä opinnoissa (perus&ammatilliset)

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot