OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMI Työn ja palveluiden kuvaus

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMI Työn ja palveluiden kuvaus"

Transkriptio

1 Hämeen ammattikorkeakoulu, ohjaustoiminnan koulutusohjelma Ohjaustoiminnan artenomit OTA ry OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMI Työn ja palveluiden kuvaus Työryhmä Arja Anttila Sinikka Kaurahalme Heli Kemppinen Minna Nurmi Paula Rantamaa Silva Siponkoski Helka Yletyinen

2 SISÄLTÖ SISÄLTÖ... 1 OHJAUSTOIMINNAN HISTORIAA... 1 OHJAUSTOIMINNAN TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄ... 1 Ohjaustoiminnan artenomi... 2 OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TULEVAISUUS OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TEKEMÄ ARVIOINTI Ohjauksen tarpeen alustava arviointi Voimavarojen arviointi OHJAUSTOIMINNAN SUUNNITTELU Ohjauksen tavoitteiden määrittely Ohjauksen toteutukseen liittyvä suunnittelu OHJAUSTOIMINTA Ohjauksen toteutusmuodot Ohjausmenetelmät Muu osallistumisen mahdollistaminen Tilojen järjestäminen Tapahtumien järjestäminen ja koordinointi Työ-/apuvälineiden käytön edistämiseen tähtäävä neuvonta ja ohjaus Muu ohjaus ja neuvonta MUU ASIAKASTYÖ valmennus ja koulutus Verkostoyhteistyö asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkostojen kanssa DOKUMENTOINTI Kirjaaminen potilasasiakirjoihin Valokuvaus, videointi Asiakkaan oma dokumentointi Toiminnan seuranta ja dokumentointi Muu dokumentointi ASIANTUNTIJA JA KOULUTUSTEHTÄVÄT Asiantuntija ja konsultaatiotehtävät Koulutustehtävät Ohjaus ja perehdytystehtävät (opiskelijat, uudet työntekijät) Aineiston tuottaminen Muut asiantuntija ja koulutustehtävät KEHITTÄMINEN JA HALLINTO... 12

3 7.1 Toiminnan hallinnointi ja johtaminen Ammatillinen kouluttautuminen Tutkimus- ja kehitystyö Tiedottaminen ja markkinointi Liite 1. Liitteen nimi... 15

4 OHJAUSTOIMINNAN HISTORIAA Ohjastoiminnan koulutuksen aloittamiseen vaikuttivat 1800-luvulla alkanut sairaaloiden työterapia ja toimintahoito sekä 1900-luvun alun aktiivinen järjestö- ja nuorisotyö sekä leikkipuistotoiminta. Valtion nuorisotyölautakunnasta lähtenyt innostus ja koulutustarve johtivat askartelunohjaajakoulutuksen aloittamiseen ja 1954 perustettiin Riihimäelle Askartelutoiminnan kurssikeskus. Se tarjosi täydennyskoulutuksena askartelukursseja nuoriso-ohjaajille, opettajille ja laitosten ohjaajille. Oppilaitoksen johtajana toiminut Waldemar Buhler ja lehtori Guy von Weissenberg olivat merkittäviä koulutuksen kehittäjiä. Opetusministeriö teki Valtion Askarteluopiston perustamispäätöksen ja vuonna 1965 oppilaitoksen nimi vaihtui Valtion Askartelunohjaajaopistoksi ja 1994 kunnallistamisen yhteydessä Riihimäen ohjaajainstituutiksi. Vuonna 1996 koulutus muuttui nelivuotiseksi ja tutkintonimike vaihtui askartelunohjaajasta artenomiksi luvun koulutusuudistuksen yhteydessä opistokoulutus siirtyi Hämeen ammattikorkeakouluun (HAMK) ohjaustoiminnan koulutusohjelmaksi (1999). Tutkintonimike on artenomi (amk) ja koulutuksen laajuus on 240 opintopistettä. Oppilaitokset ovat olleet ainoita, jotka ovat antaneet alan vakinaista suomenkielistä opetusta. Valmistuneet sijoittuvat työelämässä hyvin laajalle kentälle terveys- ja sosiaalitoimen-, kulttuurin-, kansalaistoiminnan- ja opetuksen alueelle sekä yrittäjiksi. Riihimäeltä valmistui askartelunohjaajia 1673 vuosina , ohjaustoiminnan artenomeja 98 ja vuoden 2010 loppuun mennessä on valmistunut 246 artenomia (amk). Ohjaustoiminnan artenomit - OTA ry. on marraskuussa 2008 perustettu ammatillinen yhdistys alan toimijoille ja sillä on yhdyshenkilöt eri ammattijärjestöihin (Taku, Talentia ja JHL). Sen tarkoitus on edistää ohjaustoiminnan ammattilaisten verkostoitumista ja yhteistoimintaa, parantaa alan toimintaedellytyksiä, lisää ammattikunnan tunnettavuutta sekä valtakunnallisesti että paikallisesti, osallistua alaa koskevaan koulutus-, kehittämis- ja tutkimustyöhön sekä pitää yllä alaan liittyviä kansainvälisiä suhteita. Aiemmin vastaavassa tehtävässä toimi Kunta-alan ammattiliittoon (KTV) kuulunut Askartelunohjaajat ry. OHJAUSTOIMINNAN TARKOITUS JA MÄÄRITELMÄ Ohjaustoiminnan artenomin ydinosaamista on hyvinvoinnin edistäminen ja osallistumisen mahdollistamien kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Ohjaustoiminnan artenomin toiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Ohjaustoiminnan artenomin työ sisältää asiakastarpeiden arvioinnin, toiminnan suunnittelun ja toteutuksen sekä ohjaustoiminnan arvioinnin ja kehittämisen. Yksittäisten henkilöiden lisäksi ohjaustoiminnan asiakkaina voivat olla myös erilaiset ryhmät tai yhteisöt. Ohjaustoiminnassa on olennaista asiakkaan kokonaisvaltainen ja kunnioittava kohtaaminen. Ohjaustoiminta perustuu asiakkaan toimintatarpeiden, -mahdollisuuksien ja -tavoitteiden huolelliseen arviointiin ja määrittelyyn. Lähtökohtana on, että asiakas yhdessä ohjaustoiminnan artenomin kanssa määrittelee toiminnan tarpeet ja tavoitteet. Tarvittaessa määrittelyyn voivat osallistua myös asiakkaan omaiset/läheiset ja tukiverkostot. Ohjauksen tavoitteiden määrittelyssä otetaan huomioon myös organisaation tehtävät ja toimintaperiaatteet. Toimintatarpeiden, -mahdollisuuksien ja kykyjen pohjalta laaditaan suunnitelma, jossa kuvataan toiminnalle asetetut tavoitteet, käytettävät toimintamuodot, menetelmät ja keinot sekä toiminnan ja 1

5 tavoitteiden arviointi. Tavoitteet kuvaavat asiakkaan toimintamahdollisuuksissa ja kyvyissä tavoiteltavaa muutosta. Ohjaustoiminnan artenomi soveltaa tilanteeseen ja käytössä oleviin resursseihin nähden sopivat menettelytavan ja toimintamuodot. Ohjaustoiminnan artenomin työn tavoitteena on asiakkaan luovuuden, itsensä kehittäminen, elämänlaadun ja toimintakyvyn edistäminen kulttuuri- ja taidetoiminnan keinoin. Tavoitteena on, että ohjaustoiminnan avulla asiakas pystyy hyödyntämään luovan kulttuurisen toiminnan eri muotoja ja näin selviytyy hänelle merkityksellisistä toiminnoista ja tilanteista elämän eri osa-alueilla (arki, työ, opiskelu, perhe, vapaa-aika, sosiaalinen ja yhteiskunnallinen osallistuminen). Toimintaympäristöstä riippuen ohjaustoiminnan artenomilla on erilaisia rooleja voimauttajana, osallisuuden mahdollistajana ja innostajana. Ohjaaja käyttää erilaisia menetelmiä, ohjaa ja neuvoo asiakkaan tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti. Ohjaustoiminnan artenomi ja asiakas sekä tarvittaessa myös muut toimijat arvioivat ohjaussuunnitelman toteutumista ja tavoitteiden toteutumista koko prosessin ajan sekä tarvittaessa tarkentavat ja muuttavat sitä. Ohjaustoiminnan artenomi Ohjaustoiminnan artenomit ovat ohjaustyön ammattilaisia, joilla on valmiudet kulttuuristen menetelmien ohjaamisen, suunnittelun, kehittämisen ja johtamisen. Menetelmäosaaminen kattaa käsityön, kuvallisen -, sanallisen - ja kehollisen ilmaisun sekä mediaperusteisen ja ryhmätoiminnan eri muodot. Työssään ohjaustoiminnan artenomit pyrkivät edistämään asiakkaan luovuutta, itsensä kehittämistä, hyvinvointia ja toimintakykyä kulttuurisin keinoin. Ohjaustoiminnan artenomi myös markkinoi ja tiedottaa kulttuurisista tilaisuuksista ja tapahtumista, joiden tuottamisessa hänellä on toteuttava ja koordinoiva rooli. Ohjaustoiminnan artenomit osaavat asiakastyön lisäksi toimia projekteissa ja alansa johtamistehtävissä sekä arvioida ja kehittää toimintaa tutkivalla otteella. Ohjaustoiminnan ammattikorkeakouluopinnot ovat laajuudeltaan 240 op ja opinnot kestävät keskimäärin 4 vuotta. Ohjaustoiminnan artenomeja koulutetaan Hämeen ammattikorkeakoulun (HAMK) ohjaustoiminnan koulutusohjelmassa, joka on ainoa Suomessa suomenkielistä korkeakoulutasoista kulttuurialan ohjaustoiminnan koulutusta tarjoava oppilaitos. Koulutusohjelmasta valmistuvan ohjaustoiminnan ohjaajan tutkintonimike on artenomi (AMK). Myös askartelunohjaajakoulutuksen saaneet voivat työskennellä vastaavissa työtehtävissä kuin ohjaustoiminnan artenomit. Ohjaustoiminnan artenomit työskentelevät julkisella sektorilla sosiaali-, terveys-, kulttuuri-, sivistys- ja vapaa-aikatoimessa tai kansalaisjärjestöjen ja yhdistysten palveluksessa. Lisäksi ohjaustoiminnan artenomit voivat työskennellä yrittäjinä. Ammattinimikkeitä voivat olla ohjaaja, toiminnanohjaaja, virkistystoiminnanohjaaja, projektityöntekijä, virkistystoiminnan suunnittelija, kulttuuritoiminnan ohjaaja, vapaa-ajan ohjaaja, työvalmentaja, työtoiminnanohjaaja ja päivätoiminnanohjaaja. OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TULEVAISUUS Ohjaustoiminnan artenomit (AMK) ovat työllistyneet hyvin koulutusta vastaaviin tehtäviin sekä julkiselle että yhdistys- ja järjestösektorille. Jo nyt on nähtävissä, että osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä kulttuuri- ja taidetoiminnallisen osaamistarve laajenee ja vahvistuu. Osana Opetus- ja kulttuuriministeriön selontekoa Kulttuuri tulevaisuuden voima vuonna 2010 julkistettiin Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia ehdotus toimintaohjelmaksi Ohjelman mukaan painopistealueita ovat: 1) kulttuuri osallisuuden, yhteisöllisyyden, arjen toimintojen ja ym- 2

6 päristön edistäjänä, 2) taide ja kulttuuri osana sosiaali- ja terveydenhuoltoa ja 3) työhyvinvoinnin tukeminen taiteen ja kulttuurin keinoin. Myös uusin tutkimustieto ja yhteiskunnan ja työllisyyden muutostrendit puhuvat taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikuttavuuden vahvistumisen puolesta. Aineeton, eettinen ja ekologinen kulutus ja kulttuurin kulutus kasvavat, elämänlaatua ja elämyksellisyyttä korostava elämäntapa vahvistuu sekä vapaa-ajan ja kulttuurin käyttö työelämässä lisääntyvät. Kulttuurisen osaamisen tarve kasvaa tuotannossa, tuotekehityksessä, palveluissa ja toimintakonsepteissa. Ohjaustoiminnan ohjausosaamista sekä kulttuuri- ja taidetoiminnallista osaamista ja tietoutta tarvitaan monikulttuurisessa maahanmuuttotyössä, lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen edistämisessä, päihdetyössä, vammaistyössä, mielenterveystyössä ja vanhustyössä. Lisäksi taiteen ja kulttuurin sekä hyvinvoinnin edistämisen ammattilaiset työllistyvät aiempaa enemmän perinteisten ydinalojen ulkopuolelle. Nuoret luovien alojen ammattilaiset ovat aiempaa yrittäjyyshakuisempia ja luovan alan yrittäjyydessä työkenttää löytyy sekä ohjaustoiminnan palveluiden ja toimintamuotojen koordinoinnissa ja manageroinnissa että palveluiden tuotannossa. 3

7 1 OHJAUSTOIMINNAN ARTENOMIN TEKEMÄ ARVIOINTI Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan toimintamahdollisuuksia ja toimintakykyä. Arviointia tapahtuu koko ohjausprosessin ajan, asiakkuuden alkuvaiheessa, työskentelyvaiheessa ja asiakkuuden loppuvaiheessa. 1.1 Ohjauksen tarpeen alustava arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi alustavasti asiakkaan ohjauksen tarpeen. Alustavan arvioinnin jälkeen määritellään asiakkaalle sopivin toiminnan toteutusmuoto. Tämän kohdan arviointia käytetään mm. avoimessa ryhmässä, jonne ei tarvita lähetettä. 1.2 Voimavarojen arviointi Ohjaustoiminnan artenomi tekee asiakkaan kokonaistilanteen arviointia koko ohjausprosessin ajan. Ohjaustoiminnan artenomi selvittää asiakkaan taustatiedot ja perehtyy lähetteeseen. Arviointi tehdään yhdessä asiakkaan kanssa. Mukana voivat olla myös hänen läheisensä, moniammatillinen työryhmä ja/tai asiakkaan muut sidosryhmät. Arvioinnin menetelmiä ovat haastattelu, havainnointi, tutustuminen dokumentteihin tai asiakkaan valmistamat tuotokset (mm. videot, valokuvat, asiakkaan tekemät tehtävät ja portfoliot). Arvioinnin tavoitteena on löytää asiakkaan voimavarat, erityistä tukea kaipaavat osa-alueet ja mielenkiinnon kohteet. Arviointia tehdään yksilötekijöiden ja ympäristötekijöiden näkökulmasta. Yksilötekijät ovat yksilön itsensä kokemat osallistumista mahdollistavat tai estävät tekijät. Näitä ovat mm. asiakkaan kokemukset häneen kohdistuvista asenteista, kokemus omasta pystyvyydestä, kokemus osallisuudesta yhteisön ja yhteiskunnan elämään, opiskeluun ja työhön. Ympäristötekijöitä ovat fyysinen -, sosiaalinen - ja asenneympäristö. Nämä tekijät ovat asiakkaan välitön ympäristö ja yleiset ympäristötekijät. Ne vaikuttavat hänen suoriutumiseensa yhteisön ja yhteiskunnan jäsenenä, kykyyn toteuttaa elämään sisältyviä toimia ja tehtäviä sekä vaikuttaa omaan hyvinvointiinsa Elämänkulun vaiheet Elämän kulun vaiheiden ja merkityksellisten mieltymysten kartoitus. Näitä ovat mm. elämäntavat, tottumukset, entiset ja nykyiset kokemukset, kasvatus, entiset ja nykyiset elämäntapahtumat Tiedot ja taidot Tietojen ja taitojen arvioinnilla realisoidaan asiakkaan selviytymistä arjessa ja etsitään alueita, jotka kaipaavat harjoitusta. Tavoiteltavien tietojen ja taitojen opetteluun liittyy kokemuksellinen oppiminen, jatkuva toiminnan reflektointi ja arviointi. Erityisesti korostetaan asiakkaan vahvuuksia ja hänelle henkilökohtaisesti merkityksellisiä osa-alueita Fyysisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan fyysistä toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia osa-alueita ovat mm. aistitoiminnot, hieno- ja karkeamotoriikka. Ympäristötekijöitä ovat mm. esteetön ja fyysisesti turvallinen ympäristö ja apuvälineiden käyttö. 4

8 1.2.4 Sosiaalisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan sosiaalista toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Osa-alueita ovat vuorovaikutus ja aktiivisuus toimijana. Arvioitavia seikkoja ovat sosiaalisen vuorovaikutuksen määrä ja laatu sekä tarvittavan tuen määrä. Näitä ovat mm. osallistuminen ryhmän toimintaan, kyky ilmaista itseään vuorovaikutuksessa, ohjauksen määrä tarve ja kyky vastaanottaa ohjausta, yhteisön asenteiden, normien ja sääntöjen tiedostaminen. Ympäristötekijöitä ovat mm. mahdollisuus sosiaaliseen kanssakäymiseen, taloudelliset seikat, ryhmän suhtautuminen yksilöön Psyykkisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan psyykkistä toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia asioita ovat psyykkisten voimavarojen tiedostaminen, kokemus psyykkisestä hyvinvoinnista, elämän mielekkyyden kokemus, minäkäsitys ja itseluottamus. Voidaan arvioida mm. tunteiden säätelyä ja tarkoituksenmukaisuutta, kykyä tehdä valintoja, mielialaa, keskittymiskykyä, käyttäytymistä eri tilanteissa ja käsitystä omasta identiteetistä (kuka olen ja mihin kuulun). Ympäristötekijöitä ovat yhteisön ja yhteiskunnan asenneympäristö, asuinympäristö turvallisuus ja viihtyisyys, ympäristön psyykkiset haasteet ja mahdollisuudet Kognitiivisen toimintakyvyn arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi asiakkaan kognitiivista toimintakykyä toiminnan toteutumisen kannalta huomioiden toimintaympäristön. Arvioitavia asioita ovat mm. kyky hyödyntää ohjausta, muisti, ajan hallinta, järjestely ja suunnittelu, oivalluskyky ja ongelmanratkaisutaidot. Ympäristötekijöitä ovat ympäristön haasteet ja mahdollisuudet Muu arviointi 2 OHJAUSTOIMINNAN SUUNNITTELU Ohjaustoiminnan suunnittelu perustuu tehtyyn arviointiin ja on pohjana toiminnan toteutukselle. Ohjaustoiminnan artenomi määrittelee ohjauksen tavoitteet ottamalla huomioon organisaation tehtävät ja toimintaperiaatteet. Ohjaustoiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Toiminta tähtää ongelmien ennaltaehkäisyyn, ylläpitää - ja korjaa toimintakykyä. Ohjaustoiminnan artenomilla on laaja tietämys erilaisista menetelmistä ja niiden soveltamisesta yksittäiselle asiakkaalle tai asiakasryhmälle tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjaustoiminnan suunnittelussa huomioidaan lähettävän tahon ja palvelun maksajan asettamat tavoitteet toiminnalle. Näistä lähtökohdista asiakas määrittelee toiminnan tavoitteet yhdessä ohjaustoiminnan artenomin kanssa. 3.1 Ohjauksen tavoitteiden määrittely Lähtökohtana on, että asiakas määrittelee omat tavoitteensa ja saa tähän ohjaustoiminnan artenomin tukea. Tavoitteiden määrittelyn perustana käytetään suoritettua arviointia. Tavoitteiden määrittelyyn voi osallistua moniammatillinen ryhmä, omaiset ja läheiset tai muu verkosto. Ryhmätoiminnassa tavoitteiden määrittely voi tapahtua myös ryhmän yhteisistä tarpeista ja toiveista. 5

9 Kasvatukseen tähtäävässä ohjaustoiminnassa tavoitteita ovat mm. käytännöllisten taitojen oppiminen, taiteellisten ja muiden luovien itseilmaisun taipumusten kehittäminen, sosiaalisen vuorovaikutuksen lisääminen, irtautuminen arkirutiineista ja stressistä ja vapaa-ajan mielekäs käyttäminen. Kuntouttavan ohjaustoiminnan tavoitteena ovat lisätä asiakkaan elämänhallintaa, edistää minäkuvan eheytymistä, - omanarvontunteen lisääntymistä, vähentää asiakkaan osallistumiseen liittyviä esteitä ja vahvistaa psykososiaalista hyvinvointia. Lähtökohtana ovat asiakkaan voimavarat. Kuntoutusta edistävällä ohjaustoiminnalla tuetaan muuta hoitoa ja kuntoutusta. 3.2 Ohjauksen toteutukseen liittyvä suunnittelu Ohjausprosessin suunnittelu Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee ohjausprosessin aikataulut, ohjauskertojen rakenteen ja määrän, sisällön sekä käytettävän kulttuurisen menetelmän Käytettävien materiaalien ja välineiden valinta Ohjaustoiminnan artenomi valitsee ohjauksessa tarvittavat materiaalit ja välineet, hankkii ne ja mahdollisesti muokkaa niitä Tilojen suunnittelu Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee tilat esteettömiksi, esteettisiksi ja elämyksellisiksi Muut suunnittelutehtävä 3 OHJAUSTOIMINTA Ohjaustoiminnan artenomi toteuttaa ohjauksen suunnittelun pohjalta. Laajempi toiminnan viitekehys voi olla kasvatuksellinen ja/tai kuntoutuksellinen. Ohjaaja käyttää erilaisia menetelmiä asiakaslähtöisesti. Hän mahdollistaa asiakkaan osallistumisen sekä ohjaa ja neuvoo toiminnan toteutuksessa tarpeiden mukaan. Ohjaus voidaan toteuttaa yksilö- tai ryhmäohjauksena. Ryhmätoiminta toteutetaan yleensä vertaisryhmässä. Toimintaan voi tarvittaessa osallistua mm. omaiset tai toiset ammattihenkilöt. Ohjaustoiminnan artenomi markkinoi ja tiedottaa kulttuurisista tilaisuuksista ja tapahtumista, joiden tuottamisessa hänellä on toteuttava sekä usein koordinoiva rooli. Erityisen merkittävää koko ohjausprosessin aikana on asiakkaan motivoiminen ja innostaminen. 3.1 Ohjauksen toteutusmuodot Ohjaustoiminnan artenomi valitsee ohjauksen toteutusmuodon arvioinnin ja suunnittelun pohjalta Avoin ryhmä Avoimeen ryhmään voi osallistua omien tavoitteiden ja mielenkiinnon mukaan. Tarjonnasta voi valita halutut päivät tai kellonajat. Avoin ryhmä voidaan muuttaa suljetuksi ryhmäksi, jos halutaan lisätä ryhmän vuorovaikutusta tai paneutua syvemmin jonkin teemaa käsittelyyn. 6

10 3.1.2 Suljettu ryhmä Suljetun ryhmän asiakasmäärä sovitaan etukäteen tai ensimmäisellä tapaamiskerralla. Suljetulle ryhmälle määritellään teema ja tapaamiskertojen määrä. Pääsääntöisesti ryhmän toiminnan aikana ei oteta uusia asiakkaita, mutta erityistilanteissa ryhmää voidaan täydentää Yksilöllinen ohjaus Yksilötoimintaan osallistuvat asiakkaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea. Tuen tarvetta ei pystytä huomioimaan riittävästi ryhmätoiminnan aikana. Tätä toimintamuotoa käytetään esim. kun asiakkaaseen luodaan luottamuksellinen suhde ennen ryhmätoimintoihin siirtymistä Virtuaalinen ohjaus 3.2 Ohjausmenetelmät Ohjaustoiminnan artenomi käyttää työssään erilaisia kulttuurisia menetelmiä. Menetelmiä ovat: käsityö, kuvallinen -, sanallinen -, ja kehollinen ilmaisu, draaman, mediaperusteiset ja muut toiminnalliset menetelmät kuten portfoliot ja muut asiakkaan tuotokset sekä kulttuuritoiminnan seuraaminen. Menetelmän valinnassa kiinnitetään huomiota erityisesti asiakkaan mielenkiinnon kohteisiin. Ohjaustoiminnan artenomin ammattitaitoon sisältyy kyky soveltaa menetelmiä asiakkaan tai ryhmän tarpeiden ja tavoitteiden mukaisesti Käsityömenetelmät Käsityömenetelmien materiaaleja ovat mm. paperi, tekstiili, puu, metalli. Eri tekniikoita ovat mm. kudonta, ompelu, veisto, taonta ja huovutus. Yksilötoimintaan sisältyy kaikki ohjattavat käsityömenetelmät. Ryhmätoiminnassa voidaan järjestää esim. käsityökursseja ja työpajoja Ilmaisulliset menetelmät Ilmaisullisia menetelmiä ovat kuvallinen -, sanallinen - ja kehollinen ilmaisu sekä musiikki. Yksilötoiminnassa voidaan käyttää esim. saduttamista, elämänkerran kirjoittamista, kirjallisuusterapiaa, aarrekarttatyöskentelyä, muistelua, voimauttavan musiikin kuuntelua. Ryhmätoiminnassa voidaan käyttää esim. teatteria ja draamaa sekä näiden soveltamista peleihin ja leikkeihin Mediaperusteiset menetelmät Mediaperustaisia menetelmiä ovat mm. kuvankäsittely, valokuvaus, digitaalisen materiaalin tuottaminen, liikkuvan kuvan kuten elokuvan käyttämisen ohjaustoiminnassa. Yksilötoiminnassa voidaan esim. järjestää ja katsoa henkilökohtaisien kuvia. Ryhmätoiminnassa esimerkiksi elokuvaillat, elokuvan tekeminen, valokuvauskurssit Kulttuuritoiminnan seuraaminen 7

11 Kulttuuritoiminnan seuraamisen muotoja ovat esim. luennot, näyttelyihin tutustuminen, konsertit, teatteriesitykset, oopperaesitykset, urheilukisojen seuraaminen, ikäihmisten yliopisto, matkakertomukset. Ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa toimintaan osallistumisen tukemalla itsenäistä selviytymistä Muut toiminnalliset menetelmät Näitä ovat mm. luontoretket ja leirit, puutarhanhoito, seikkailukasvatus ja sirkus. Ryhmätoiminnassa voidaan käyttää mm. toimintakokemusmenetelmää, retkiä ja rastiratoja. Ohjaustoiminnan artenomin rooli on mahdollistaa osallistuminen toimintoihin ja niissä selviytymisen tukeminen. Asiakas tekee portfolioita tai muita tuotoksia, jolloin ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa tekemisen ja ohjaa teknisessä toteutuksessa. 3.3 Muu osallistumisen mahdollistaminen 3.4 Tilojen järjestäminen Ohjaustoiminnan artenomi luo ja soveltaa tiloja asiakkaan tarpeiden mukaan. Tilojen toteuttamisessa ja järjestämisessä otetaan huomioon niiden esteettömyys, esteettisyys ja elämyksellisyys. Tiloja ovat esim. näyttelytilat, juhlat ja vuoden aikoihin sekä juhlapyhiin liittyvä yleisten tilojen somistaminen. 3.5 Tapahtumien järjestäminen ja koordinointi Ohjaustoiminnan artenomi toteuttaa, järjestää ja koordinoi erilaisia virikkeellisiä ja elämyksellisiä kulttuurisia tapahtumia yhdessä asiakkaiden ja muun henkilökunnan kanssa. Tähän liittyy esiintyjien hankinta, tilojen varaaminen ja avustajien hankinta. 3.6 Työ-/apuvälineiden käytön edistämiseen tähtäävä neuvonta ja ohjaus Ohjaustoiminnan artenomi neuvoo ja ohjaa erilaisten työvälineiden käyttöä ja niiden hankintaa/lainausta. Voidaan myös käyttää apuvälineitä toiminnan tukena. 3.7 Muu ohjaus ja neuvonta Ohjauksella ja neuvonnalla pyritään edistämään asiakkaan itsenäisyyttä ja hyvinvointia kulttuuriin liittyvän toiminnan avulla. Asiakasta ohjataan ja neuvotaan erilaisiin ryhmätoimintamuotoihin erilaissa elämäntilanteissa (esim. laitoksesta kotiutuessa). 4 MUU ASIAKASTYÖ 4.1 valmennus ja koulutus Ohjaustoiminnan artenomi kouluttaa asiakkaita/asiakasryhmiä, mm. työelämävalmennukset, vertaistukiryhmät. 4.2 Verkostoyhteistyö asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkostojen kanssa 8

12 Ohjaustoiminnan artenomi tekee yhteistyötä asiakkaan, hänen omaisten ja tukiverkoston kanssa. Yhteistyö tukee asiakkaan ohjauksen suunnittelua, toteutusta ja arviointia. Yhteistyö voi tapahtua esimerkiksi keskustelujen tai erilaisten tiedonkeruulomakkeiden ja muun yhteydenpidon avulla Hoitoneuvotteluihin ja kuntoutusyhteistyöhön osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu asiakkaan hoitoa, hoivaa, kuntoutusta ja muuta palvelua koskeviin suunnittelu- ja arviointikokouksiin sekä muihin neuvotteluihin ja yhteistyöryhmiin. Ohjaaja tuo esiin oman ammatillisen näkemyksensä asiakkaan hoitoon osallistuvalle muulle moniammatilliselle ryhmälle asiakkaan tilanteesta Yhteistyö vapaaehtoistyötä tekevien kanssa 5 DOKUMENTOINTI Ohjaustoiminnan artenomi dokumentoi asiakkaan ohjaustoiminnan suunnitelman sisällön tavoitteineen ja menetelmineen, toteutuksen sekä tiedon asiakkaan suorituskyvystä ja toimintakyvystä sekä sen muutoksista potilas/asiakasasiakirjoihin ja muihin dokumentteihin, esimerkiksi kirjaamalla, videoimalla ja valokuvaamalla. Dokumentointi sisältää myös asiakaskohtaisen ja ryhmäkohtaisen tilastoinnin sekä ohjaustoiminnan prosessin tallentamisen esimerkiksi portfoliona. Kohtaa 5.5 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun dokumentoinnin sisältöä ei haluta tarkemmin täsmentää. Ohjaustoiminnan artenomi on tietoinen kirjaamiseen liittyvistä laeista, asetuksista ja hyvistä käytännöistä. 5.1 Kirjaaminen potilasasiakirjoihin Ohjaustoiminnan artenomi kirjaa ohjaustoiminnan suunnitelman, toteutuksen ja arvioinnin potilasasiakirjoihin. Kirjaaminen sisältää toiminnan tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin sekä jatkosuunnitelmat Palautteen/yhteenvedon laatiminen Ohjaustoiminnan artenomi tekee palautteen/yhteenvedon toiminnasta tilaajalle tai toiminnan maksajalle tai muulle taholle Jatkosuositus asiakkaalle tai muulle taholle 5.2 Valokuvaus, videointi Ohjaustoiminnan artenomi dokumentoi ohjaustilanteen tai ohjausprosessin esim. valokuvaten tai videoimalla. Tarkastelukohteena voi olla esim. asiakkaan suorituskyky tehtävässä tai toimessa tai toimintakyvyn osa-alueella. 5.3 Asiakkaan oma dokumentointi Portfoliot esim. työtoiminnassa 5.4 Toiminnan seuranta ja dokumentointi 9

13 5.4.1 Toiminnan soveltuvuuden arviointi Ohjaustoiminnan artenomin tekemä toiminnan soveltuvuuden arviointi tarkoittaa toteutuneen toiminnan arviointia (mm. käytettyjen toimintamuotojen ja menetelmien hyödyntämistä) ja toiminnan oikea-aikaisuuden arviointia ja dokumentoi tämän potilasasiakirjoihin Toiminnan vaikutusten arviointi Ohjaustoiminnan artenomi arvioi toteutuneen toiminnan vaikutusta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Toiminnan vaikutusta arvioitaessa tulee ottaa huomioon kohtaan 1.1 sisältyvät toimintaa mahdollistavat tai estävät tekijät Tilastointi 5.5 Muu dokumentointi 6 ASIANTUNTIJA JA KOULUTUSTEHTÄVÄT Ohjaustoiminnan artenomin tutkinto on perusta kulttuuritoiminnan ohjaamisen asiantuntijaosaamiselle, joka syvenee ja laajenee työkokemuksen myötä. Osaaminen perustuu ohjaustyön teoreettiseen ja tutkittuun tietoon, käytännön tuottamaan kokemustietoon sekä aina asiakaslähtöiseen ja - keskeiseen toimintaan (ohjaukseen). Asiantuntemuksen sisältö ja laatu ovat aina suhteessa toimintaympäristöön ja työtehtäviin (toimintaintentioihin). Asiantuntemus voi olla laaja-alaista ohjaustyön hallintaa tai syvällistä osaamista joltain ohjaustyön osa-alueelta. Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä kansalaisten elämänlaadun, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ohjaustoiminnan artenomin työhön kuuluu koulutus-, ohjaus- ja konsultointitehtäviä, jotka eivät liity yksittäisen asiakkaan tai asiakasryhmän ohjaukseen. Ohjaustoiminnan artenomi myös vastaa alaan liittyvän tiedon tuottamisesta sekä välittämisestä. 6.1 Asiantuntija ja konsultaatiotehtävät Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana monella erityisosaamisen alueella. Hän voi toimia esimerkiksi tietyn menetelmän, työmuodon, kuntoutuksen tai taidon oppimisen asiantuntijana. Ohjaustoiminnan artenomi toimii asiantuntijana erilaisissa työtehtävissä, hankkeissa ja organisaatioissa sekä kansallisissa että kansainvälisissä yhteistyöverkostoissa. Hän osallistuu yhteiskunnan eri tasoilla hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitteluun sekä aiheeseen liittyvään yleiseen keskusteluun ja tarvittaessa myös päätöksentekoprosessiin. Ohjaustoiminnan artenomi antaa asiantuntija-apua/tukea kollegoille sekä muiden ammattiryhmien työntekijöille. Asiantuntijana toimiessaan ohjaustoiminnan artenomi noudattaa sekä yleisiä että toimialakohtaisia ammattieettisiä ohjeita. 6.2 Koulutustehtävät Ohjaustoiminnan artenomi tekee työtään tunnetuksi ja markkinoi kulttuuritoiminnan palveluita kouluttamalla ja ohjaamalla kollegoja, opiskelijoita ja yhteistyökumppaneita omaa ammattialaa ja erityisosaamista koskevissa asioissa. Ohjaustoiminnan artenomi on työelämän asiantuntija suhteessa kulttuuri- ja taidelähtöisen ohjaustyön koulutuksiin sekä uusissa lyhyt- ja pitkäkestoisissa koulutuksissa että ammattikorkeakoulussa ohjaustoiminnan artenomiin johtavan koulutuksen arvioinnissa ja kehittämisessä. 10

14 6.2.1 Muut koulutustehtävät Ohjaustoiminnan artenomi toimii kouluttajana. Hän suunnittelee ja toteuttaa esimerkiksi yleisöluentoja, toimipaikkakoulutuksia sekä koulutuspäiviä ja luentoja muiden ammattiryhmien työntekijöille, eri alojen opiskelijoille ja muille kohderyhmille, paitsi kohdan 3.5 mukaisesti asiakkaille. 6.3 Ohjaus ja perehdytystehtävät (opiskelijat, uudet työntekijät) Ohjaustoiminnan artenomi perehdyttää ja ohjaa opiskelijoita ja uusia työntekijöitä toimialaansa kuuluviin tehtäviin. Kohtaa 6.3 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun ohjaus ja perehdytystehtävissä toimimisen sisältöä ei haluta tarkemmin täsmentää Opiskelijoiden ohjaus ja opettaminen Ohjaustoiminnan artenomi mahdollistaa opiskelijoiden ammatillisen kasvun ja oppimisen suunnittelemalla ja järjestämällä käytännön työharjoittelumahdollisuuksia. Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu opiskelijan työn ohjaamiseen, oppimisen arviointiin ja toimii työelämän asiantuntijana alan koulutukseen liittyvän työharjoittelun kehittämisessä Muu henkilökunnan ja opiskelijoiden ohjaus Ohjaustoiminnan artenomi ohjaa ja opastaa muuta henkilökuntaa tai opiskelijoita ohjaustoiminnan alaan tai yksikön toimintaan liittyvissä asioissa. Ohjaus on kertaluonteista, esimerkiksi palvelutoiminnan esittelyä Työhön perehdytys Ohjaustoiminnan artenomi perehdyttää uusia, työhön palaavia tai työtehtäviä vaihtavia kollegoja tai muita työntekijöitä. Perehdyttämisellä pyritään siihen, että työntekijä oppii tuntemaan työpaikkansa sekä kulttuuritoiminnan eri muodot ja mahdollisuudet tämän osana, työpaikan toiminta-ajatuksen, palveluidean sekä toimintakulttuurin. Tämä tarkoittaa työtovereiden, asiakkaiden sekä työhön liittyvien odotusten, velvollisuuksien ja oikeuksien tuntemista. Perehdyttäminen on pitkäjänteistä ja suunnitelmallista Työnohjajana toimiminen Ohjaustoiminnan artenomi antaa työnohjausta kollegoille tai muulle henkilökunnalle. Työnohjaus perustuu yhteiseen sopimukseen työnohjaajan ja ohjattavan välillä. Työnohjaaja tukee ohjattavaa työn kehittämisessä, työssä oppimisessa ja jaksamisessa sekä yhteistyössä. Työnohjaajana ohjaustoiminnan artenomilla on siihen vaadittava erityisosaaminen ja koulutus. 6.4 Aineiston tuottaminen Ohjaustoiminnan artenomi tuottaa julkaistua tai julkaisematonta aineistoa mm. oppimateriaaliksi tehdäkseen alaa tunnetuksi eri ammattiryhmien työntekijöille sekä laajemminkin työelämässä. Aineisto voi olla luonteeltaan ohjaustyön sisältöjä ja toimintamuotoja esittelevää ns. ohjausopasmateriaalia tai ohjaustyön erityiskysymyksiä tai tutkimustuloksia käsitteleviä julkaisuja. Kollegoille suunnatun aineiston tarkoitus on dokumentoida ja tehdä toimintaa näkyväksi, herättää keskustelua sekä tukea ohjaustyön kehittymistä ja asemaa osana moniammatillista työyhteisöä. Kohtaa 6.4 voi- 11

15 daan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun aineiston tuottamisen sisältöä ( ) ei haluta tarkemmin täsmentää Ohjaustyössä käytettävän aineiston tuottaminen Ohjaustoiminnan artenomi valmistaa eri asiakasryhmille tai eri väestöryhmille kohdennettua ohjaustyön aineistoa, esimerkiksi ohjausmenetelmien ohjaamiseen liittyviä ohjeita ja oppaita sekä muuta yleistä neuvonta- ja ohjausmateriaalia Julkaisutoiminta Ohjaustoiminnan artenomi tuottaa oppimateriaalia, ohje- ja opaskirjoja, raportteja, artikkeleita, verkkojulkaisuja ja audiovisuaalista materiaalia sekä osallistuu kirjojen kirjoittamiseen. 6.5 Muut asiantuntija ja koulutustehtävät Asiantuntijalausunnot: Ohjaustoiminnan artenomi laatii ja antaa ammattialaa, alan koulutusta ja tutkimusta koskevia lausuntoja viranomaistahoille ja muille tahoille. 7 KEHITTÄMINEN JA HALLINTO Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu organisaation ja työyhteisönsä hallintoon sekä toiminnan kehittämiseen. Hän kehittää ja ylläpitää ammatillista osaamistaan sekä huolehtii myös toimintansa ja palvelujensa laadusta. Ohjaustoiminnan artenomi huolehtii esimiehenä tai itsenäisenä ohjaustoiminnan artenomina työhönsä kuuluvista yleis- ja henkilöstöhallinnollisista tehtävistä sekä yksikön toiminnan suunnitteluun ja johtamiseen sisältyvistä tehtävistä. Hallinnollisia tehtäviä ovat esimerkiksi oman työn tai yksikön johtaminen, tilastointi, kehityskeskustelut sekä toimintasuunnitelmien ja toimintakertomusten laatiminen. Kohtaa 9.1 voidaan käyttää itsenäisenä toimintoluokkana silloin, kun toimintakokonaisuuksien hallinnan edistämisen sisältöä ( ) ei haluta tarkemmin täsmentää. 7.1 Toiminnan hallinnointi ja johtaminen Ohjaustoiminnan artenomi suunnittelee ja tekee päätöksiä koskien talousarviota, toimintasuunnitelmaa, toimintakertomuksen ja tilastojen laatimista sekä budjetointia, hankintoja sekä tarjousten ja tarjouspyyntöjen laatimista. Toiminnan ja talouden johtaminen sisältää myös tiloihin ja varusteisiin sekä työn organisointiin ja palveluihin liittyvän suunnittelun ja seurannan. Ohjaustoiminnan artenomi tekee esimiestyötä, kuten henkilöstön työ- ja koulutussuunnitelmien laatimista, henkilöstön kehittämistoimien ja työkykyä ylläpitävän toiminnan suunnittelua, henkilöstön rekrytointia ja sijaisten hankkimiseen liittyviä tehtäviä, kehityskeskustelujen suunnittelua ja toteutusta sekä muita työnjohdollisia tehtäviä. 7.2 Ammatillinen kouluttautuminen Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu työpaikalla ja sen ulkopuolella tapahtuvaan lisäkoulutukseen (täydennys- ja jatkokoulutus) sekä työssä ja ammatissa kehittymiseen tähtäävään muuhun toimin- 12

16 taan. Ammatillinen kouluttautuminen sisältää myös oman alan kansallisen ja kansainvälisen kehityksen seuraamisen Koulutukseen osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi kehittää ja ylläpitää ammattitaitoaan osallistumalla omaa teoreettista tai käytännöllistä tietouttaan kehittävälle yksittäiselle luennolle, koulutuspäiville, pidemmälle koulutusjaksolle tai täydennys- tai jatkokoulutukseen Työnohjaukseen osallistuminen Ohjaustoiminnan artenomi huolehtii ammattitaitonsa ylläpitämisestä ja jatkuvasta kehittämisestä osallistumalla yksilö- tai ryhmätyönohjaukseen Ammatillisen osaamisen muu kehittäminen Ohjaustoiminnan artenomi perehtyy muuhun omaa ammatillista osaamistaan kehittävään aineistoon, kuten esimerkiksi ammatillisiin julkaisuihin, sosiaali- ja terveydenhuoltoalan sekä ohjaustoiminnan alan tieteellisiin tutkimuksiin ja valtakunnallisiin suosituksiin sekä lainsäädäntöön. Sisältää myös työssä oppimisen. 7.3 Tutkimus- ja kehitystyö Ohjaustoiminnan artenomi tekee tutkimus- ja kehittämistyötä tai osallistuu kehittämishankkeisiin ja muihin selvitystöihin yhteistyössä sidosryhmien kanssa oman yksikön ja organisaation sisällä, kansallisen tai kansainvälisen kehittämistyöryhmän jäsenenä. Sisältää myös työyhteisön kehittämiseen liittyvän toiminnan ja oman tutkimustyön tai kehittämishankkeen toteuttamisen Laadunhallinta ja palvelujen tuotteistus Ohjaustoiminnan artenomi osallistuu ohjaustoiminnan laadun jatkuvaan ja systemaattiseen parantamiseen sekä varmistamiseen. Laadunhallinta sisältää ohjaustoiminnan palvelujärjestelmän kuvaamisen ja arvioinnin sekä tarvittavien parannusten toteuttamisen. Toimintajärjestelmän kuvaaminen ja arviointi sisältää mm. asiakaspalautteen hankkimisen ja hyödyntämisen, itsearvioinnin, vertaisarvioinnin, sisäisen ja ulkoisen arvioinnin, ohjaustoiminnan toimintajärjestelmän laatujärjestelmien luomisen ja dokumentoinnin. Palvelujen tuotteistus sisältää palvelujen sisällön tarkemman määrittelyn sekä kustannusten arvioinnin ja hinnoittelun (tuotteistus). 7.4 Tiedottaminen ja markkinointi Ohjaustoiminnan artenomi markkinoi ja tiedottaa ohjaustoiminnan palveluista esittelemällä työn ja palvelun sisältöä työyhteisölle tai eri sidosryhmille. Markkinointi- ja tiedotustilaisuuksia ovat myös avoimet ovet ja muut PR -tilaisuudet sekä vierailijoiden opastus. Kirjallisen ja audiovisuaalisen sekä intra- ja internetin välityksellä levitettävän esittelyaineiston ja esitteiden laatiminen ovat osa markkinointi- ja tiedotustoimintaa Muu tiedottaminen Ohjaustoiminnan artenomi tiedottaa kulttuurisesta toiminnasta ja tapahtumista erilaisia kanavia käyttäen. Ohjaaja markkinoi organisaatiossa sisäisesti sekä tarpeen mukaan ulkoisesti mm. muille 13

17 toimijoille kulttuurisesta toiminnasta. Muita toimijoita ovat esim. yhdistykset, järjestöt, yritykset, seurakunnat. 14

18 Liite 1. Liitteen nimi 15

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004

APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 Suomen Kuntaliitto APUVÄLINEPALVELUNIMIKKEISTÖ 2004 R = Rehabilitation A = Apuvälinepalvelut RA1 ARVIOINTI JA SUUNNITTELU ASIAKKAAN APUVÄLINEPALVELUISSA Arviointi ja suunnittelu ovat perusta asiakkaan

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov

AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov AMMATILLINEN PAIKALLISESTI TUOTETTU TUTKINNON OSA AUD 4.2.16 Hyvinvointia mediasta 20ov Ammattitaitovaatimukset osaa: suunnitella ja laatia toiminnan tavoitteet asiakkaan tarpeet huomioiden ottaa huomioon

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009

AMMATILLISTEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 12. kesäkuuta 2009 OHJAAJUUS 20 OV Oman työn tavoitteellinen suunnittu ja toteuttaminen sosiaalisista ja kasvatuksellisista lähtökohdista Tuloksellinen toiminta Oman työn kehittäminen Oman persoonan tunteminen ja käyttäminen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO

TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Liite 2 sääntökirjaan Palvelukokonaisuuden nimi TYÖ- JA TOIMINTAKYKYÄ SEKÄ TYÖLLISTYMISEN EDELLYTYKSIÄ KARTOITTAVA PALVELU / INTENSIIVINEN KARTOITUSJAKSO Säädösperusta Sosiaalihuoltolaki 17.9.1982/710

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla?

Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Miten tukea työurien jatkamista työpaikoilla? Mistä työhyvinvointi koostuu? Työhyvinvointiryhmä tämä ryhmä perustettiin 2009 ryhmään kuuluu 13 kaupungin työntekijää - edustus kaikilta toimialoilta, työterveyshuollosta,

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LUOVA JA TOIMINNALLINEN LÄHIHOITAJA

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN ETELÄ-KYMENLAAKSON AMMATTIOPISTO Palvelualojen toimipiste Takojantie 1, 48220 KOTKA Puh. 010 395 9000 Fax. 010 395 9010 S-posti:etunimi.sukunimi@ekami.fi www.ekami.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO,

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010)

Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito (Tutkinnon perusteet 2010) Lähihoitajan ammattitaito muodostuu: ammattieettisestä osaamisesta eettisten ongelmien tunnistaminen, käsittely ja ratkaisu vastuullinen ja oikeudenmukainen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014

Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista. Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen kehittäminen edistää työssä jatkamista Tietoisku 10.1.2014 Osaamisen uudistaminen ja työn vaatimukset Koulutuksella ja osaamisella on työkykyä ylläpitävä ja rakentava vaikutus, joka osaltaan

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: KASVUN TUKEMINEN

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Päiväkodinjohtaja. lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Päiväkodinjohtaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka lastentarhanopettaja Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Tehtävänä

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi

Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Työpaikat Humanistisen ja kasvatusalan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Viittomakielisen ohjauksen perustutkinto Lapsi- ja perhetyön perustutkinto Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät

Sosiaali-, terveys-, kasvatus- ja opetusalan osaajat sekä työyhteisöjen ja henkilöstön kehittäjät TYÖNOHJAAJAKOULUTUS - taiteen menetelmien yhdistäminen työnohjaukseen Tavoitteet: Toteutus: Kohderyhmä: Kouluttajat: Työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on ammatillinen pätevyys toimia työnohjaajana yksilöille

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi

Työnohjauksen erilaiset roolit Työnohjaajana kehittyminen ja oma hyvinvointi Työnohjauksen arviointi Ratkaisukeskeinen työnohjaaja (80op) 13.4.2011 31.12.2013 Ratkaisukeskeisyys on ammatillinen kehittämis- ja ongelmanratkontamenetelmä, jossa pääpaino on voimavaroissa, taidoissa, onnistumisissa, luovuudessa

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1

SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkinnon osa: Palvelujen tuottaminen AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja ajankohdat suunnitellaan ja henkilökohtaistetaan

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI Turun Aikuiskoulutuskeskus Kärsämäentie 11, 20360 Turku 0207 129 200 www.turunakk.fi TUTKINNON OSA: KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN TUTKINNON

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy

Kognitiivisen psykoterapian keskus Luote Oy Koulutuksen tavoitteet Kognitiivisen työnohjaajakoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija saa tiedolliset ja taidolliset valmiudet toimia yksilöiden, ryhmien ja työyhteisöjen työnohjaajana sekä työyhteisöjen

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma. Osaamisala VANHUSTYÖ. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Lähihoitaja Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma Osaamisala VANHUSTYÖ Näyttötutkinnon suorittaja: Tutkintotilaisuuden paikka ja aika: Työpaikka ja työpaikkakoodi: Tutkintotilaisuuden ajankohta Osoite:

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija Aiheeseen liittyviä käsitteitä Toimintakyky, toimijuus, kuntoutuminen, toimintavajeet, toimintaedellytykset

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 26. marraskuuta 2014 Tutkinto: Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja Tutkinnon osan nimi ja laajuus: 2.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus, 20 osp. Pakollinen

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (5).5.2015 Tämä asiakirjan osio kuvaa ammattiosaamisen näyttöä. Näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden järjestelyt ja osaamisen arviointi toteutuvat sosiaali- ja terveysalan tutkintotoimikunnan

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit

Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit Työpaikkaohjaajien koulutusten uudet mallit ammattikorkeakouluopinnoissako? KL Martti Majuri, Hamk, Aokk Työpaikkaohjaajan käsite henkilö, joka 1. perehdyttää opiskelijan työpaikkaan 2. suunnittelee työpaikkaopintojen

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014

KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) 15.1.2014 joulukuu 2014 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Linnankatu 6, PL 51, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi KIVUNHOIDON AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT

Lisätiedot

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op)

LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) LUOVIEN TYÖMENETELMIEN AMMATILLISET ERIKOISTUMISOPINNOT (30 op) Luovuuden asialla jo 4. kertaa 15.1.2015 joulukuu 2015 Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87101 KAJAANI www.aikopa.fi

Lisätiedot

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI 4.1 KAIKILLE PAKOLLINEN TUTKINNON OSA 4.1.1 Matkailualan asiakaspalvelu Ammattitaitovaatimukset w valmistautuu

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö: 1. Työprosessin hallinta Oman työn suunnittelu osallistuu yrityksen toiminnan suunnitteluun ja toimii ryhmän jäsenenä ottaa vastuun töistään

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012

Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS. Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 Vaikeavammaisten yksilöllinen kuntoutusjakson GAS Riikka Peltonen Suunnittelija 6.3.2012 9. 3. 2 0 1 Vaikeavammaisten yksilöllisen kuntoutusjakson standardi Uudistustyön tavoitteena oli rakentaa intensiivisesti

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot