Helsingin Rudolf Steiner -koulu HUHTIKUU 201!

Transkriptio

1 Helsingin Rudolf Steiner -koulu HUHTIKUU 201!

2 Helsingin Rudolf Steiner -koulu A-luokat (1-13), 9-13 C, A-esiluokka Lehtikuusentie 6, Helsinki Puhelinnumerot: * Toimisto Talouspäällikkö Taru Öström Rehtori Meri Arni-Kauttu Vahtimestari Eeva Basdekis Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Pirjo Vahviala Ped. lääkäri / psykologi Siistijät Keittiö, ravintolapäällikkö Eila Jokila A-esiluokka Kouluterveydenhoitaja Karita Saxén Teknisen työn luokka Isännöitsijä Kari Kalliala Telefax, tsto Koulumme työ- ja loma-ajat lv ovat seuraavat: Syyslukukausi Syysloma Joululoma Kevätlukukausi Talviloma Kevätjuhlat lauantaina : C-luokat klo 9 Paraistentiellä A-luokat klo 12 Lehtikuusentiellä Sähköposti: kanslia.helsinki@rudolfsteinerkoulu.fi C-luokat (1-8), C-esiluokka, 1 D, 4 D Paraistentie 3, Helsinki Puhelinnumerot: Opettajat Opettajakunnan puheenjohtaja Sini Wallin Apulaisrehtori Heikki Kiiski Vahtimestari Karoliina Korhonen Kouluterveydenhoitaja Riitta Korpela Ped. lääkäri / koulupsykologi Keittiö, ravintolahoitaja Pirjo Kestilä Isännöitsijä Kari Kalliala Telefax, opettajat C-esiluokka Toimituskunta: Pasi Salmela Anna-Mari Karjalainen Taitto: Marita Herlevi Kannen kuva: Wanhojen tanssit Kirjapaino G. A. Mäkinen & co Diego Felgueroso

3 Miten Rudolfista tuli steinerpedagogiikan isä Ennen kuin steinerpedagogiikkaa olikaan Kraljevic iä (nyk Kroatia) vuonna 1861 syntyneen Rudolf Steinerin kotipaikkakuntaa, ympäröi kuvankaunis vuoristoinen rautatien halkoma luonto. Rudolf Steinerin kiinnostus luonnonilmiöihin ja mekaniikkaan on perua tältä ajalta, siitä hän on itse elämäkerrassaan kirjoittanut. Luonnon havainnointi fenomenologisesti, ilman omia ennakko-oletuksia puhtaasta havainnosta käsin on Steinerin metodin ydin. Perhe ei ollut mikään sivistysperhe mutta mietteliään pojan oma rajoittamaton kiinnostus ja ihmettely veivät hänet varhain olemassaolon ja tieteen peruskysymysten äärelle. Geometria teki hänet onnelliseksi; hän oli platonilaiseen tapaan vakuuttunut muuttumattoman, näkyväisen takana olevasta todellisuudesta; kyläpapin luento kuoripojille kopernikaanisesta maailmankuvasta pysähdytti ja siitä alkoi modernin maailmankuvan työstö nuoren pojan mielessä; ikävystyttävillä historian tunneilla Rudolf poikanen luki vähäisillä taskurahoilla ostamaansa, historian kirjan sisään piilotettua maailmanfilosofian merkkiteosta Kantin Puhtaan järjen kritiikkiä. Melkoinen haaste yhdentoista ikäiselle pojalle. Goethestä ja Schilleristä Rudolf Steiner ei ollut kuullut mitään ennekuin maaseutua kiertävä välskäri puhui heistä. Schwung, schwung, wärme, wärme kas siinä steinerpedagogin ohje kuivan luentomaisen äänenpainon voittamiseksi, jonka Rudolf Steiner katsoo oivaltaneensa välskärin elävästä kerronnasta. On mielenkiintoista puntaroida missä määrin lapsuuden ja nuoruuden avainkokemukset selittävät Rudolf Steinerin elämäntyötä tai suorastaan inspiroivat sitä. Olemassaolon salaisuuden ihmettelyn Rudolf Steiner vei käytäntöön. Tästä yhteisestä nimittäjästä syntyi biodynaaminen viljely, laajennettu lääketiede, eurytmia ja steinerpedagogiikka. (Yllä oleva teksti on ote koulun sidosryhmille tarkoitetusta kouluamme esittelevästä kirjasesta) Meri Arni-Kauttu

4 Mun juttu Sanomatalossa Pääkaupunkiseudun lukioiden yhteinen taidenäyttely oli ihailtavana Sanomatalon Mediatorilla. Tilaisuuden avasi arvokkaasti entinen opetusministeri Sari Sarkomaa, joka painotti kuvataiteen merkitystä nuoren kokonaisvaltaiselle kehitykselle. Jury valitsi koulumme näyttelyyn kaksi 12A-luokan oppilaan akryylimaalausta: Minna- Kerttu Vienolan työn Kengät ja Carlos Lievosen työn Danten seitsemänkerroksinen helvetti, jotka ihastuttivat yleisöä. Marita Herlevi

5 Suomen Akatemian Viksu-palkinto koulullemme Suomen Akakatemia järjestää vuosittain Viksu-tiedekilpailun, jonka voittajat saavat kunniakirjan ja 1000 euron palkinnon ansiokkaasta tieteellisestä tutkimustyöstä. Tänä vuonna palkinnon sai 13C:n oppilas Roosa Hotakaisen korkealuokkaisesta päätöstyöstään, psykologian tutkielmasta, jonka aiheena oli varhainen vuorovaikutus. Kunniakirjan ja stipendin myöntää opetusministeri Henna Virkkunen arvokkaassa tilaisuudessa myöhemmin keväällä.

6 Iloista yhteistyötä Kuuba Suomi Paraistentiellä toimii siistijänä kuubalainen taiteilija Alberto Oviedo Stuart, jonka taiteelliset kyvyt haluttiin käyttöön ja oppilaita ilahduttamaan. Yhdessä 10 c- luokkalaisten kanssa Alberto teki naamioita kierrätysmateriaaleista. Hänellä oli näyttää oppilaille omia teoksiaan, jotka inspiroivat oppilaita työstämään luovasti omia kaksiuloitteisia naamioita. Aihepiirit vaihtelivat paholaisesta herkkiin ja naisellisiin töihin. Oppilaat innostuivat työskentelystä kovin, sillä Alberto auttoi heitä teknisissä ratkaisuissa ja mahdollisti siten monimutkaisemmatkin työt. Kuvaamataidon luokasta löytyi vanhastaan mosaiikin ja peilin palasia, jotka antoivat naamareihin uutta ilmettä. Myös opettajasta oli mukava saada uusia virikkeitä taidetuntien pitämiseen, joten yhteistyö suhui hienosti. Myös 5C- luokka innostui näistä töistä, ja oppilaat tekivät luokanopettaja Inkeri Cederströmin ja Alberton johdolla paperimassasta hauskoja naamareita. Samoin Kiva koulu - projekti sai upean toteutuksen ystävyyden puusta jonka Alberto rakensi. Yhteistyöprojekti sai niin paljon huomiota että valtakunnallinen Opettaja-lehti kävi tekemässä siitä jutun, joka ilmestyy kevään aikana. Marita Herlevi kuvataideopettaja

7 Ilmastonmuutos mistä on kyse? Lukion ympäristöbiologian kurssilla opitaan erityisesti ihmisen luonnolle aiheuttamien ongelmien syistä ja seurauksista. Saastuminen, rehevöityminen ja otsonikato ovat jatkuvasti otsikoissa samoin kuin öljy- ja ydinhasardit. Merkittävimmäksi globaaliksi ympäristöongelmaksi on viime vuosikymmeninä noussut ilmastonmuutos, joka johtuu kasvihuoneilmiön voimistumisesta. Ilman kasvihuoneilmiötä maapallo olisi eloton ja kylmä, mutta ihminen on kiihdyttänyt sitä päästämällä ilmaan kasvihuonekaasuja, jotka pidättävät lämpösäteilyä (eli toimivat kuten kasvihuoneen lasikatto ja -seinät) liian pitkään alailmakehässä. Tämän vuoksi alailmakehän lämpötila on nousussa, mikä aiheuttaa valtavan rasituksen Maapallon ekosysteemille. Kolme biologian opiskelijaa teki kyselytutkimuksen, josta käy ilmi, kuinka hyvin vastanneet olivat perillä kasvihuoneilmiön perusteista. Biologian ympäristöä käsittelevällä kurssilla teimme kyselytutkimuksen siitä, kuinka tietoisia ja valveutuneita ihmiset ovat ilmaston lämpenemisestä ja sen seurauksista. Kyselimme noin kolmeltakymmeneltä eri-ikäiseltä ihmiseltä, mitä he tietävät ilmastonmuutoksesta. Ensimmäisessä kysymyksessä pyydettiin määrittelemään kasvihuoneilmiö, mitä se oikein tarkoittaa? 80 % osasi määritellä sen täysin oikein. Vastaajista 20 % taas vastasi väärin tai ei osannut sanoa mitään. Toisessa kysymyksessä kysyttiin, kuinka vakavana vastaaja piti kasvihuoneilmiön aiheuttaman lämpötilan nousun vaikutuksia. Noin puolet piti asiaa erittäin vakavana, 40 % melko vakavana ja 10% ei kovin vakavana. Kukaan vastaajista ei kuitenkaan valinnut neljättä vaihtoehtoa: ei ollenkaan vakava. Kolmas kysymys käsitteli lämpötilan nousua ja sen kielteisiä vaikutuksia, vastaajaa pyydettiin luettelemaan neljä kielteistä seurausta. Kaikki osasivat nimetä vähintään kolme seurausta, mutta 70 % luetteli kaikki pyydetyt neljä. Viimeinen kysymys osoittautui haastavammaksi. Tehtävänä oli erottaa kuudesta luetellusta aineesta ne, jotka olivat kasvihuonekaasuja. Aineet olivat typpi, happi, hiilidioksidi, vesihöyry, metaani ja otsoni, joista typpi ja happi eivät lukeudu kasvihuonekaasuiksi. Eniten hämmästystä aiheutti vesihöyry, jota kukaan ei tunnistanut kasvihuonekaasuksi. Vastaajista 60 % kuitenkin nimesi neljästä viiteen ainetta oikein, 20% nimesi kolme kaasua ja 20% nimesi 2 kaasua oikein. Tuloksista voitiin lukea, kuinka eri kysymykset olivat yhteydessä toisiinsa. Ne vastaajista, jotka eivät osanneet määritellä kasvihuoneilmiötä, määrittelivät myös sen seuraukset heikommin. He eivät myöskään pitäneet lämpötilan nousua yhtä vakavana kuin ne, jotka määrittelivät kasvihuoneilmiön oikein. Suurin osa kyselyyn osallistuneista oli vuotiaita. Tässä ikäryhmässä saattoi havaita tyttöjen olevan poikia valveutuneempia ja tietävän hiukan enemmän kuin ikäisensä pojat. Kyselyyn osallistui myös nuorempia henkilöitä, joista saattoi huomata vastausten perustuvan enemmänkin arvauksen, kuin tiedon pohjalle. Iäkkäämmät osallistujat vastasivat kolmeen ensimmäiseen kysymykseen hyvin tarkasti, mutta kasvihuonekaasujen tunnistaminen tuotti useimmille hankaluuksia. Kyselystä voi kuitenkin havaita ilmaston lämpenemisen olevan hyvin esillä ja sen seuraukset melko hyvin yleisessä tiedossa. 11A Seera Furu Ida Minkkinen Elina Otsamo

8 Wanhojen tanssit orkesteri... Kokoonpano 5c Oona Louhos, Venla Ruuska, 6c Ossi Hiltunen, 7c Margareta Lauronen, Sohvi Kinnunen, 8c Siiri Halko, Minttu Miettinen, Maija Saalasti, 9c Leila Björklöf, Charlotta Laine, Nadja Noutere, Maria Suihkonen, Camilla Virtala, Hiski Ruuska, Janika Vainikainen, Jessica Rostedt, 11c Milja Pulkkinen, Johanna Luotonen, Rautasampo Diego Felgueroso.... ja tanssijat

9 Vanhojentanssikimara Urheiluloman riemukas lähtölaukaus on vanhojentanssit, jossa koulumme 12-luokkalaiset pynttäytyvät upeisiin pukuihin ja jättävät normaalin farkku-lookin hetkeksi syrjään. Niinpä koko koulu saa ihailla kauniita daameja ja kokeita kavaljeereja tanssin pyörteissä. Oman mausteensa juhlaan tuo tansseja tahdittava, musiikinopettaja Heikki Kiisken johtama koulun orkesteri, jossa esiintyy taitavia soittajia ei luokka-asteilta. Tänä vuonna yllätysnumerona kuultiin viululla soitettu soolonumero, tulinen zardas jonka nuori viulisti Diego Felgueroso soitti loistokkaasti. Pianoa opettajan kanssa soitti Eetu Hiltunen, joten piano helisi nelikätisesti.

10 Vanhojentanssikimara Eyrytmiaprojekti: Beethovenin Waldstein-sonaatti Aloitimme Beethovenin Waldstein-sonaatin koreografian teon viidennellä luokalla. Me improvisoimme koreografiamme itse, ja eyrytmian opettajamme Pirjo Vahviala sovitti ne musiikkiin sopiviksi. Käytimme harjoitteluun aikaa eyrytmia-tunneilla, ja harjoittelimme pientä osaa Allegro con briosta, joka on ensimmäinen osa Waldstein-sonaattista. Tunneillamme meitä säesti pianistimme Leila, ja lopulta pitkän harjoittelun jälkeen oma luokanopettajamme Mikko Laulainen säesti meitä kahdessa esityksessämme. Ne olivat omille vanhemmillemme ja kevätjuhlassa viidennellä luokalla. Nyt seitsemännellä luokalla jatkoimme sonaatin tekemistä. Molemmat luokan ryhmät työskentelivät samaan aikaan omilla tunneillaan. Toisella ryhmällä Otavilla on työn alla kolmas osa Rondo ja meillä Pohjantähdillä taas toinen osa Introduzione. Myös kahteen viimeiseen osaan oppilaat improvisoivat koeografian tunneilla. Susanna Mähönen 7A

11 ILMOITUS MISSÄ ON TAIVAS JA KATTO KORKEALLA! Kaipaatko perheellesi luonnonrauhaa ja vetäytymispaikkaa arjen kiireestä? Luonnonkauniilla paikalla Puumalan Hurissalossa puhtaan Valkjärven rannalla voit kokea lapsuudenkesien tunnelman, kuulla heinäsirkkojen sirityksen ja lämmittää iltaisin saunan. Täällä arkkitehti Niels Sonne- Frederiksenin suunnitteleman ja paikallisen mestarirakentajan käsityönä rakentaman uniikin kesähuvilan korkean katon alla on tilaa rauhoittua ja majoittua isommankin perheen. Ja nyt se on MYYNISSÄ! Huvilarakennus kok. pa. 73 m 2 Korkea olohuone, jossa varaava takka, keittiö (kaasuliesi ja kaasujääkaappi, vuolukivinen puuhella, viemäri sakokaivoon), makuukamari, tilava parvi, eteinen, sekä komero, jossa varaus käymälälle. Puuliiteri ja suuri patio. Saunarakennus kok. pa. 50 m 2 : Löylyhuone, pesuhuone (klinkkerilattia, muuripata, viemäri sakokaivoon) kaksi kamaria, ja varastotiloja. Lisäksi tontilla on kesäkeittiö n. 25 m 2, hyvävetinen kaivo, huvimaja, huussi ja kivirunkoinen laituri. Piha on avara ja valoisa runsaine istutuksineen. Lapsiystävällinen lounaisranta, rantaviivaa n. 100 m. Oma tontti, n. 1 ha. Mahdollisuus ostaa mökin ympäriltä myös metsää enimmillään 12 ha sekä n. 1 ha rakennuspaikka. Rakennusmateriaalina on käytetty vain täyspuuta, myös kiintokalusteissa. Puunkäsittelyssä on käytetty ainoastaan korkealaatuisia kasvipohjaisia aineita. Kaikki sisäpinnat on kuultomaalattu. Huvila on rakennettu vuonna Se on puurakenteinen, selluvillaeristeinen, pienin muutoksin talvilämmin. Perustuksena on betonilaatta, helppohoitoinen peltikatto. Alueella on rantaosayleiskaava.tie perille. Etäisyyksiä: lähimpään naapuriin noin 300m, asfalttitielle noin 3 km, kauppaan 6 km, Puumalaan 30 km, Mikkeliin 40 km, Helsinkiin 270 km. Lisätiedot Leena Urho leenaurho5@gmail.com Hintapyyntö

12