Syyspäivät Oriveden rauhallisissa tunnelmissa. Kuule, minä soitan! Virikkeitä ja välineitä monikulttuurisen koulun musiikinopetukseen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Syyspäivät Oriveden rauhallisissa tunnelmissa. Kuule, minä soitan! Virikkeitä ja välineitä monikulttuurisen koulun musiikinopetukseen"

Transkriptio

1 MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 4/2011 Syyspäivät Oriveden rauhallisissa tunnelmissa Kuule, minä soitan! Virikkeitä ja välineitä monikulttuurisen koulun musiikinopetukseen Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas Musiklärare rf 10

2 KIITOS JOHANNA! Koulujen Musiikinopettajat ry:n hallitus kiittää pitkäaikaista puheenjohtajaansa Johanna Nurmesniemi-Heinoa omistautuneista ja ansioituneista puheenjohtajakausista ja vankasta työstä koulujen musiikin opetuksen ja KMO:n hyväksi. t. KMO:n hallitus Oli ilo tehdä töitä kanssasi Johanna! Kiitos kaikesta! t. Satu KMO:n kevään koulutusta: Taidekasvatuspäivä oopperalla lauantaina Tutustumme oopperan maailmaan työpajojen ja tutustumiskierroksen kautta ja tietysti nautimme illan esityksestä. Tarkempi informaatio KMO:n nettisivuilla heti alkuvuodesta sekä Kansallisoopperan kotisivuilla. Koulutuspäivän järjestävät yhteistyössä Suomen Kansallisooppera sekä KMO. Tervetuloa!

3 Pääkirjoitus KIROTUT KORVAT Sinulla on lastentauti, lääkäri sanoo pirteästi ja kirjoittaa antibioottikuurin. Näen punaista ja voisin kirkua. Olen kolmekymmentävuotias ja kärsinyt korvatulehduksista koko elämäni lapsena jatkuvasti ja nyt aikuisenakin vähintään kerran vuodessa. Korvat on 80-luvulla puhkottu lukuisia kertoja, kitarisat on leikattu ja tuuletusputkiakin pidin korvissa varmaan vuoden. Enää ei puhkota, mutta nykyään, rajujen tulehdusten yhteydessä, korvat puhkeavat itsestään. Aina korvatulehdus ei kuitenkaan edes satu, korvat vain menevät lukkoon ja kuulo lähtee kokonaan. Itse asiassa vuosi sitten lääkärintarkastuksessa todettiin, että matalien äänten erottelukykyni on heikentynyt ja se, mikä vasemmassa korvassani ennen oli tärykalvo, on nyt vain kalvo, joka ei enää juurikaan reagoi mihinkään. Minä en ole musiikin ammattilainen, mutta kuulo on silti aisteistani ehkä rakkain. Minusta on ihanaa kuunnella musiikkia, pidän nukkuvan koiran tuhinasta, veden äänistä (oli kyseessä sitten aallokko tai sade), siitä miltä kunnon pihvi kuulostaa pannulla, kaupungin kohinasta. Mutta nykyään en enää viihdy äänekkäissä paikoissa. Hälinässä kaikki äänet puuroutuvat ja kaipaan yhä enemmän ja enemmän hiljaisuutta. Tänä syksynä kaiken päätä huimaavan kiireen keskellä, vihdoin vuoden lähestyessä loppuaan, tajuan taas vetää henkeä. On korkea aika muistaa, että välillä oma napa on tärkein napa ja itsestään ja terveydestään pitää huolehtia. Siksipä lopetan tämän pääkirjoitukseni lyhyeen ja poljen fillarilla liikuntahallille treenaamaan uusilla rullaluistimillani. Vauhdin huumassa huononeva kuulonikin unohtuu hetkeksi, kun korvissa kohisee pelkkä riemu. PS. Jos hämmästelette Unisonolle epätyypillistä kansikuvaa, paljastettakoon, että se on maisema, johon ihastuimme Ristlakin Sadun kanssa Orivedellä. Tämän maiseman myötä haluamme toivottaa rauhallista joulua kiireisen syksyn vastapainoksi. SISÄLTÖ - UNISONO 4/2011 Pääkirjoitus 3 KMO:laisen muistitaulu 4 Uutiset 4 Tulevan puheenjohtajan terveiset 7 Oopperaopetusmateriaalia kouluille 8 Pajoja ja Talkoita Tuula Kotilaisen kolumni 9 Tunnelmia Kuule minä sävellän! -hankkeen demonstraatiojaksolta 10 Pro Musica -ansiomitali Helena Rajamäelle 13 Virikkeitä ja välineitä monikulttuurisen koulun musiikinopetukseen 14 KMO:n syyspäivät Orivedellä 16 Puheenjohtajalta 18 Toiminnanjohtajalta 19 puhaltajat ja jousisoittajat hauskaan yhteistyöhön 21 1st International Music Olympiad 22 UNISONO musiikkikasvatuksen aikakauslehti Julkaisija: Koulujen Musiikinopettajat ry Päätoimittaja: Frida Ylönen puh Tässä numerossa avustivat: Lassi Ikäheimo Tuula Kotilainen Timo Kovanen Minna Muukkonen Johanna Nurmesniemi-Heino Satu Ristlakki Kannen kuva: Frida Ylönen Ilmoitusmyynti: Taitto: Frida Ylönen Toimitus: Koulujen Musiikinopettajat ry Nahkahousuntie 5, Helsinki Tilaushinnat: Suomi 36, Pohjoismaat 40, muut 40. KMO:n jäsenille Unisono sisältyy jäsenmaksuun. Ilmoitushinnat: 1/1 300, ½ 200, ¼ 100, takakansi 350 lisäväri + 90, neliväri Osoitteenmuutokset: Paino: Järvenpään Kopiopalvelu ISSN Ilmestymisaikataulu 2012: numero 1 ilmestyy viikolla 9 Aineisto jätettävä numero 2 ilmestyy viikolla 21 Aineisto jätettävä numero 3 ilmestyy viikolla 38 Aineisto jätettävä numero 4 ilmestyy viikolla 50 Aineisto jätettävä

4 KMO:n liittyi vuoden 2011 aikana 22 uutta jäsentä Lämpimästi tervetuloa KMO:n jäseneksi ja kiitokset kaikille vanhoille jäsenille menneestä vuodesta! TARVITSETKO SIJAISTA / TÖITÄ? KMO.sta kysellään silloin tällöin sijaisia kouluihin. Jos kaipaat sijaista / tai sijaisuutta ilmoita toiveistasi KMO:hon mieluiten sähköpostilla: KMO:n koulutukset keväällä: Mamu-koulutus ja Taidekasvatuspäivä Oopperalla Seuraa ilmoittelua nettisivuillamme Palkitse ansioitunut oppilaasi nuottiavainmerkillä myös alakoulussa! Pro Musica-maitalein ja nuottiavainmerkkien anominen ja myöntäminen muuttui keväällä Nyt voit palkita oppilaitasi myös alakoulun puolella. Perehdy tarjontaan, katso tuotteista kuvia ja täytä anomuskaavake KMO:n nettisivuilla. KMO:n jäsen tarkasta veroehdotuksesi Muistathan että jäsenmaksu on musiikinopettajalle verovähennyskelpoinen. TUNTIJAKOTYÖRYHMÄ TEKEE UUDEN EHDOTUKSENSA HELMIKUUN 2012 LOPPUUN MENNESSÄ Perusopetuksen tuntijakotyöryhmä antaa uuden esityksen helmikuussa. Pohjana esitykselle ovat 250 aiemmin saatua lausuntoa. Ehdotuksen sisällöstä ei ole tihkunut tietoja. Hallitusohjelman mukaan tuntijakouudistus vahvistaa mm. taide- ja taitoaineiden asemaa. Jos valtioneuvosto hyväksyy helmikuussa annetun esityksen, opetussuunnitelman perusteiden suunnittelu alkaa syksyllä. Tämän jälkeen on vuorossa lukion tuntijakotyön käynnistyminen. Väitös: Musiikinopettajat kokevat itsensä muusikoiksi KT, YTM Outi Pylkän sosiologian (sosiaaligerontologian) väitöskirjan Duuri- ja mollisointuja musiikkialan kentällä: Organisaatiomuutoksen heijastuksia ammattikorkeakoulun musiikinopettajien työhön tarkastustilaisuus La Vastaväittäjänä professori Merja Kinnunen (Lapin yliopisto) ja kustoksena professori Jyrki Jyrkämä (Jyväskylän yliopisto). Outi Pylkkä selvitti sosiologisesta näkökulmasta musiikinopettajuutta ammattikorkeakoulussa. Hän keskittyi musiikin koulutusohjelman muotoutumiseen organisaatiomuutoksen jälkeen, musiikinopettajien pääomiin, sanattomaan tietoon ja sen yhteyttä habitukseen sekä musiikinopettajien asemaan ammattikorkeakoulussa. Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 425, 186 s., Jyväskylä 2011, ISSN: , ISBN: Teosta saa Jyväskylän yliopiston julkaisuyksiköstä, puh , Se julkaistaan myös pdf-muodossa. Outi Pylkkä. Kuva: Kim Petrell Outi Pylkkä suoritti kasvatustieteen tohtorin tutkinnon Tampereen yliopistossa 1995 ja yhteiskuntatieteiden maisterin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa Nykyisin hän toimii yliopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulun ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

5 Uutiset JOUTSIMÄKIEN STIPENDIRAHASTON V STIPENDI JAKOON Arto, Alli ja Asseri Joutsimäen stipendirahasto jakaa vuosittain yhdelle nuorelle laulaja-lauluntekijälle 200 suuruisen stipendin. Säännöissä sanotaan, että stipendi jaetaan Etelä-Suomessa tai pääkaupunkiseudulla asuvalle nuorelle, mutta hakemuksia otetaan toki vastaan kauempaakin. Stipendinsaajan yläikäraja on 19 vuotta, periaatteessa siis lukiolainen. Alaikärajaa ei ole. Ensimmäisen stipendin sai v Anniina Ahven Keravalta ja toisen v Heidi Akselin Vantaalta. Heidin voi nähdä ja kuulla mm. Nelosen uuden Voice of Finland -ohjelman TV-mainoksessa. Stipendihakemus on vapaamuotoinen ja lähetetään osoitteeseen Liitteenä tulee olla nuotti ja säveltäjän itsensä laulama säestyksellinen demoäänitys. Hakemukset tulee lähettää mennessä. Stipendinsaaja julkistetaan tammikuun loppuun mennessä. Lisätietoja: tai LAULUNUOTTA-SÄVELLYSKILPAILUSSA PALKITTIIN VIISI KUOROSÄVELTÄJÄÄ Nuorten Kuoroliiton järjestämä Laulunuotta-sävellyskilpailu huipentui sunnuntaina klo 15 Helsingin Konservatorion konserttisalissa järjestettyyn finaalikonserttiin, jossa esiteltiin kilpailun parhaimmistoa ja jaettiin kilpailun palkinnot. Palkintoina jaettiin yhteensä euroa viidelle eri säveltäjälle Kolme palkinnoista sai Kari Pappinen, joka palkittiin lapsikuorosarjassa I palkinnolla, tyttökuorosarjassa II palkinnolla ja nuorisosekakuorosarjassa kunniamaininnalla. Myös Juha Holma palkittiin kahdesta teoksesta poikakuorosarjan I palkinnolla ja lapsikuorosarjan kunniamaininnalla. Tyttökuorosarjan I palkinnon sai Antti Nissilä. Olli Moilanen ja Pauliina Isomäki palkittiin lisäksi nuorisosekakuorosarjassa kunniamaininnalla. Kilpailun tuomaristoon kuuluivat Kari Ala-Pöllänen, Annika Fuhrmann, Aarne Saluveer, Jani Sivén ja Lotta Wennäkoski. Tuomariston puheenjohtaja Kari Ala-Pöllänen luonnehti kilpailuun osallistuneiden teosten kirjoa monipuoliseksi. Säveltäjien ikärakenne, koulutus ja kokemus säveltämisestä sijoittuivat varsin laajalle asteikolle. Kilpailussa menestyivätkin parhaiten säveltäjät, joilla on elävä kosketus kuoroinstrumenttiin ja omaa lapsi- ja nuorisokuorokokemusta. Kilpailussa palkitut teokset ovat ilmestyneet nuotteina Sulasolin nuottipalvelun kustantamina. Finaalikonsertissa esiintyi neljä Nuorten Kuoroliiton jäsenkuoroa: Cantus Michaelis Mikkelistä, Oulun NMKY:n poikakuoro Ynnin Pojat sekä vantaalaiset Vaskivuoren lukion kamarikuoro ja Nuorisokuoro Laurus. Konsertti radioitiin ja lähetetään Yle Radio 1:ssä perjantaina klo Nuorten Kuoroliiton sävellyskilpailu Laulunuotta päätettiin järjestää, sillä lapsi- ja nuorisokuorot kamppailevat jatkuvan ohjelmistopulan kanssa. Varsinainen kilpailuaika eli kilpailuteosten jättöaika oli Kilpailuun lähetettiin yhteensä 66 teosta, joista 17 oli sävelletty lapsikuoroille, 16 tyttökuoroille, 10 poikakuoroille ja 23 nuorisosekakuoroille. Kilpailun yhteistyökumppaneina toimivat Helsingin Konservatorio, Alba Records ja Sulasolin nuottipalvelu, ja sitä ovat tukeneet Suomen Kulttuurirahasto ja Valtion säveltaidetoimikunta. Nuorten Kuoroliiton toimintaa tukee lisäksi Opetus- ja kulttuuriministeriö. TULOKSET 1. lapsikuorot I palkinto (2 000 ) Kari Pappinen (nimimerkki lokakuu: Tunturilla) kunniamaininta (500 ) Juha Holma (Gromit: Aarrekartta) 2. tyttökuorot I palkinto (2 000 ) Antti Nissilä (Kukka-Eemil: Flowers Preach) II palkinto (1 000 ) Kari Pappinen (joulukuu12: HesasSA) 3. poikakuorot I palkinto (2 000 ) Juha Holma (Kepakko: Lapponia-suite) 4. nuorisosekakuorot kunniamaininta (500 ) Pauliina Isomäki (Kalastaja: Puistovahti Pihlaja) kunniamaininta (500 ) Olli Moilanen (Villapaita: Kuule minua tuuli) kunniamaininta (500 ) Kari Pappinen (marraskuu: Yhdessä) 5

6 Uutiset KAUNIAISLAINEN MUSIIKKIPALVELU ROCKWAY.FI SAI KUNNIAMAININNAN VUODEN 2011 VALTAKUNNALLISESSA INNOSUOMI-KILPAILUSSA Rockway Oy on tänä vuonna yksi kunniamaininnan saaneista yrityksistä valtakunnallisessa INNOSUOMI-kilpailussa. Kunniamaininnan yritys ansaitsi Internetissä toimivalla Rockway.fi -musiikinopetuspalvelullaan. INNOSUOMIpalkinnot ja kunniamaininnat jakoi tasavallan presidentti Tarja Halonen tiistaina Helsingissä. INNOSUOMI-kilpailussa läpi vuosien huomionosoituksia saaneiden joukossa Rockway Oy:n tuote on erikoislaatuinen, koska kyseessä on kulttuuri- ja erityisesti musiikkikeskeinen palvelu. Rockway. fi on avoin musiikinopetuspalvelu Internetissä kaiken tasoisille ja ikäisille harrastajille. Oppiaineina on kitaran, basson, koskettimien ja rumpujen soitto. Palvelu on ollut avoimena yleisölle marraskuusta Rockway.fi on edelläkävijä maailmanlaajuisestikin toisaalta sähköisessä etäopiskelussa, toisaalta kuluttajille suunnattuna maksullisena verkkopalveluna. Rockway.fi -palveluun on rekisteröitynyt jo yli käyttäjää, ja kukapa ei haluaisi oppia soittamaan. Palvelussa on tällä hetkellä yli 2000 oppituntia ja yli 60 opettajaa. Konseptiin kuuluu olennaisena osana myös jatkuva ja vauhdikas uusiutuminen. Uusia oppitunteja ja verkko-oppimiseen liittyviä ominaisuuksia julkaistaan säännöllisesti. Rockway tähtää jatkossa myös kansainvälisille markkinoille, aluksi Ruotsiin. Lisäksi asiakaskuntaa ollaan laajentamassa kuluttajamarkkinoilta yrityksiin ja yhteisöihin. Yhteistyö on jo aloitettu useiden oppilaitosten kanssa. INNOSUOMElla on vuosittain vaihtuva erityisteema, jonka avulla nostetaan esille ajankohtaisia ja haastavia aiheita. Vuoden 2011 teemana on Älykkäät järjestelmät ja palvelut - toimivampi maailma. - Kun tieto palkinnosta tuli, tuuletimme ja totta kai rockasimme! Olemme hyvin iloisia tästä tunnustuksesta. Se antaa meille lisää vauhtia laajentaessamme asiakaskuntaamme. Nyt tähtäämme kuluttajamarkkinoilta oppilaitoksiin, toteaa Rockway Oy:n hallituksen puheenjohtaja Tobias Andersin. - Tunnustus kuuluu ehdottomasti kaikille rockwayläisille - oppilaille, opettajille, sekä Rockwayn ydintiimille. Rockway Oy:n ydintiimiin kuuluu: Tobias Andersin Olli Heiskanen Björn Lindholm Niklas Lindholm Tom Stillman VUODEN MUSIIKKILÄÄKETIETEEN PALKINTO FYSIOTERAPEUTTI KATARINA PORANDERILLE Suomen Musiikkilääketieteen yhdistys on myöntänyt vuoden 2011 Musiikkilääketieteen palkinnon espoolaiselle fysioterapeutille Katarina Poranderille. Palkinto luovutettiin fysioterapeutti Katarina Poranderille Turussa 22. syyskuuta 2011 Suomen Musiikkilääketieteen yhdistyksen järjestämän kansainvälisen Culture, Health and Wellbeing -kongressin yhteydessä. Vuosittainen palkinto myönnetään ansioista työssä muusikoiden terveyden hyväksi. Musiikkilääketieteen tehtävä on parantaa soittajien ja laulajien sairauksien diagnostiikkaa, hoitoa ja ennaltaehkäisyä yhteistyössä erikoisalojen kuten neurologian, ortopedian, psykiatrian, korva-nenä-kurkkutautien sekä muun terveyshuollon, kuten fysioterapeuttien, kesken. Espoolainen Porander on toiminut pitkään lukuisten suomalaisten orkestereiden ja musiikkioppilaitosten palveluksessa ja opastanut muusikoita etenkin työasentoihin liittyvissä haasteissa. Suomen lisäksi Katarina Porander on pitkään ollut kysytty asiantuntija muissa Pohjoismaissa. Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys valitsi samassa yhteydessä kunniajäsenekseen Eckart Altenmüllerin. Kunniajäsenyys myönnettiin Altenmüllerin pitkäaikaisesta yhteistyöstä Suomen musiikkilääketieteen kanssa. Neurologian erikoislääkäri ja huilisti Eckart Altenmüller toimii musiikkifysiologian ja musiikkilääketieteen professorina Hannoverin Musiikkikorkeakoulussa Saksassa. Hän on ollut useasti luennoimassa musiikkilääketieteestä Suomessa, ja monet täkäläiset ammattimuusikot ovat saaneet avun hänen vastaanotollaan Hannoverissa. Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistys ry on terveydenhuollon ja musiikin ammattilaisten yhteinen foorumi muusikon terveydeksi. Yhdistys perustettiin Helsingissä Suomen Musiikkilääketieteen Yhdistyksessä on jäseninä muusikkoja hoitavia lääkäreitä, fysioterapeutteja ja muita terveydenhuollon ammattilaisia sekä muusikkoja, musiikinopettajia ja muita musiikin alan ammattilaisia. Yhdistyksellä on noin 300 jäsentä.

7 Tulevan puheenjohtajan terveiset KMO:N KULTAKIMPALE Puheenjohtajan työhanskat ja saappaat siirtyvät vuoden vaihtuessa Johannalta allekirjoittaneelle, ja koska en syyskokouksessa pitänyt linjapuhetta, kirjoitan sen nyt. Aivan ensiksi haluan kiittää syyskokousta luottamuksesta ja Johannaa pitkäjänteisestä työstä KMO:n puheenjohtajana. Pitkäaikaisen ja kokeneen puheenjohtajan jälkeen astun nöyrin mutta innokkain mielin suuriin saappaisiin. Toivottavasti nämä saappaat tulevat kuraantumaan työmaalla ja saappaanjälki jää selkeänä ja tunnistettavana muokattavaan maahan. Näen KMO:n merkittävänä musiikin ja musiikkikasvatuksen puolestapuhujana ja -toimijana. Valtakunnallisena järjestönä ja musiikinopettajien yhteisenä kotipesänä KMO:n tuleekin pyrkiä toimimaan niin saappaan jälki olisi mahdollisimman selväpiirteinen ja yhtenäinen. Tulevaisuuden teemoja tulevat olemaan varmasti yhtenäisperuskoulun tuomat haasteet ja miten opettajakoulutus siihen vastaa, aineenopettajien ja varsinkin taideaineiden opettajien riittävyys perusopetuksessa ja toisaalta lukioissa, kun lukiokoulutusta kehitetään enemmän omillaan tai osana toisen asteen koulutusta. Peruskoulun musiikista suurin osa on sijoitettu vuosiluokille 1-6 ja useimmiten aineenopettaja aloittaa vasta 7. luokalla. Niin kutsutut kaksoiskelpoiset aineenopettajat, joilla on siis aineenopettajan ja luokanopettajan kelpoisuus, ovat lisääntyneet, mutta dilemmaan ei ole pelkästään helppoja sabluunaratkaisuja. Valmistuvien luokanopettajien valmiuksiin opettaa musiikki on syytä kiinnittää erityistä huomiota ja samoin aineenopettajan mahdollisuuksiin opettaa alakoulussa. Ensi vuoden aikana on valmisteilla KMO:n kanssa yhteistyössä tehtävä tutkimus, jossa kartoitetaan musiikin aineenopettajan työnkuvaa ja työhyvin- vointia. Koska on ilmeistä, että musiikinopettajien työssä jaksaminen akuutti aihe, tarvitsee hallitus tutkimukseen pohjautuvaa tietoa, jotta KMO:n vaikutusmahdollisuuksien piirissä olevia edunvalvonnallisia kysymyksiä on helpompi kohdentaa oikein. Tähän ensimmäinen askel otettiin jo syyspäivien varapärekeskustelussa ja tätä keskustelua on tarkoitus jatkaa. Mikä työssäsi kuormittaa? Mitkä ovat musiikin mielekkään opettamisen kannalta keskeisiä tekijöitä? Olethan mukana ensi kevään tutkimuksessa. Aiheesta lisää ensi vuoden puolella. Seuraavalla toimintakaudella syyskokouksen linjauksen mukaisesti KMO:n painopistealueita on kolme. 1. Perusopetuksen opetussuunnitelmatyön eteneminen, joka painottuu heti kauden alkuun ja näyttää siltä sen valmistelu halutaan viedä niin vauhdilla läpi, että ehtii vain perään huudella. 2. Lukiokoulutuksen kehittämistyössä mukana oleminen, jossa yhteistyö erityisesti kuvataideopettajien kanssa on tärkeää, kun lukion tuntijakoa ja uutta opetussuunnitelmaa aloitetaan sorvaamaan lähiaikoina. Näihin tulen palaamaan puheenjohtajan palstalla. Kolmas erityisen tärkeä ja ajankohtainen painopistealue on yhteistyön ja -toiminnan kehittäminen välillä niin hajanaiselta vaikuttavan musiikinalan järjestökentän kanssa. Nykyinen hallitus on tehnyt tästä oman linjauksensa, kuten hyvänä esimerkkinä kansainvälisestä yhteistyön aloittaminen EAS:n (European Association for Music in Schools). Itse pyrin rakentamaan siltoja sinne, missä toimitaan aktiivisesti yleissivistävän koulun musiikkikasvatuksen puolesta, se on KMO:n tärkein tehtäväkenttä ja tarkoitusperä. Aloitan siltatyömaan talkooporukan kartoittamisen puhtaalta pöydältä ja kaikki KMO:n tavoitteita ja päämääriä edistävä vastavuoroinen yhteistyö on perusteltua ja tervatullutta, mutta vain muodon vuoksi tai silmän lumeeksi tehtävä puuhastelu ei ole järkevää KMO:n kaltaiselle pienelle järjestölle. Fakta on kuitenkin se, että tarvitsemme samaan suuntaan huutelijoita, koska massassa on voimaa. Meillä on massaa ja voimaa siinä, että koulujen musiikkikasvatus on merkityksellistä, korkeatasoista ja se tavoittaa koko kasvavan ikäluokan. Siinä luulisi olevan meille kaikille tulevaisuuttaan ajatteleville musiikinalan toimijoille niin arvokas kultakimpale, että siitä kannattaa pitää kiinni ja sen puolesta rummuttaa yhdessä samaan tahtiin, hyvällä svengillä ja kovalla äänellä. Timo Kovanen KMO:n syyspäivillä Timo Kovanen veti keskustelua yhteisistä, ajankohtaisista ja mieltäaskarrusttavista asioista. 7

8 OOPPERAOPETUSMATERIAALIA KOULUILLE Suomalainen ooppera verkkoon on verkko-opetusmateriaalia suomalaisesta oopperasta tuottava tutkimushanke, joka käynnistyi Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla syksyllä Suomalainen ooppera verkossa -hanke koostuu neljästä erillisestä osioista, joista nyt on valmistunut ensimmäinen, Olli Kortekankaan Isän tyttö. Hankkeessa tuotettava materiaali on suunnattu yläkouluille, lukioille ja musiikkiopistoille. Koska materiaali on vapaasti ladattavissa verkossa, se on jokaisen oppijan saatavilla asuinpaikasta riippumatta. Hanketta käynnistettäessä keväällä 2007 Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastolla tehtiin esitutkimus, jossa kartoitettiin oopperaopetuksen tarvetta koulujen musiikinopetuksessa. Tutkimuksen mukaan peruskouluilla, lukioilla ja musiikkioppilaitoksilla ei ole käytössään suomalaista oopperaa käsittelevää opetusmateriaalia, ja myös opettajat tunnustivat aiheen opettamisen olevan vaikeaa (Kopp 2007). Opetusmateriaalissa hyödynnetään digitaalisen median keinovaroja, kuten multimediaa, jonka avulla pyritään tavoittamaan oopperataiteen omaleimaisuus eli oopperan oopperamaisuus. Toisaalta materiaalin teknis-visuaalisessa toteutuksessa on otettu huomioon pelillisyys, jotta nuori oppija voisi kokea materiaalin houkuttelevaksi. Tulevaisuudessa hankkeessa on tavoitteena valmistaa myös suunnitellut kolme osiota, Leevi Madetojan Pohjalaisia ja Armas Launiksen Aslak Hetta. Neljäs osio sisältää virtuaalisen oopperatalon, joka esittelee oopperatalon toimintaperiaatteita yleisellä tasolla. Materiaalissa mukana olevat teokset on valittu siten, että ne kattavat mahdollisimman suuren aikajänteen Suomen historiaa. Tällöin materiaali on mahdollista integroida esimerkiksi yleisen historian opetukseen. Hanke on toteutettu Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osaston ja Aaltoyliopiston Taideteollisen korkeakoulun medialaboratorion välisenä yhteistyönä. Sibelius-Akatemian tutkijaryhmän muodostavat professori Matti Huttunen, MuT Leena Unkari-Virtanen ja FT Liisamaija Hautsalo, joka johtaa hanketta. Visuaalis-teknisestä toteutuksesta ovat vastanneet taiteen maisterit Virva Auvinen, Juho Jouhtimäki, Linda Kronman sekä opiskelijat Dimitri Paile ja Liisa Tervinen. Tutustu materiaaliin: Kuva: Virva Auvinen

9 Kolumni KUVA: Pekka Elomaa PAJOJA JA TALKOITA Kuule, minä sävellän, saattoi Wolfgang Amadeus sanoa isälleen ensimmäisen kerran 4 -vuotiaana, vuonna (Toisten lähteiden mukaan vasta vuotta myöhemmin!) Isä Leopold, joka oli jo ohjannut poikansa soitto-opintoja, tarttui asiaan välittömästi. Hän oli tiimi itsessään: muusikko, pedagogi ja säveltäjä. Tulokset tiedetään. Tämän päivän lasten ja nuorten luovasta potentiaalista todistettiin näyttävästi marraskuun alussa järjestetyssä juniorisäveltäjäprojektissa Musiikkitalossa. Sitä esitellään tässä lehdessä erikseen, mutta tapahtuman virittämissä tunnelmissa jäin kelaamaan sen taustoja ja kehityslinjoja, osin omien kokemusteni kautta. Opiskeluaikanani 1960-luvulla uutta olivat koulusoittimet: Matti Rautio toi Orffin ajatukset Suomeen monipuolistamaan musiikinopetusta luvulla Liisa Tenkun ja Ellen Urhon pedagogisen ajattelun ja toiminnan ydinajatuksia on Vihreän viserryskoneen (1972 ) esipuheessa: Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia luoda äänimateriaalilla jotakin omaa. Samoin häntä johdatetaan keksimään rytmi- ja sävelaiheita sekä sepittämään omia sävellyksiä luvulla tulevia ja jo valmistuneita opettajia perehdytettiin kursseilla uusiin, luovuutta korostaviin menetelmiin. Uutta oli myös oppiaineiden integraatiota korostava ajattelu. Uudistushankkeet tapahtuivat opettajankoulutuksen piirissä ja heijastuivat musiikin oppimateriaaleissa luvulla tapahtui paljon. Ajan myötä hautuneet ja kehittyneet ideat, ulkomaiset virikkeet ja yhteiskunnalliset ilmiöt näkyivät muutoksina siinä, kenelle uusia uria avaavaa koulutusta järjestettiin, ketkä sitä järjestivät, ja miksi. Vuonna 1995 Sibelius-Akatemian tiedotuslehti kertoi uusista tuulista, jotka kulkivat nimellä Education ja yleisökoulutus. Malli oli tullut Englannista, London Sinfoniettan 1980-luvulla alkaneesta toiminnasta, jolla pyrittiin laajentamaan yleisöpohjaa ja luomaan suhdetta erityisesti uuteen musiikkiin. Workshop- eissa muusikot, laulajat ja säveltäjät pyrkivät yhdessä lasten, nuorten ja muidenkin kohderyhmien kanssa tavoittamaan toisensa musiikin yhteisen kokemisen, soittimiin tutustumisen, ennakkoluulottoman kokeilun, vapaan ja luovan lähestymisen keinoin. Nämä uutuudet herättivät meillä myös polemiikkia ja irvailua. Englantilaisten matkimisesta moitittiin, sävellyspajat ja luovuus olivat vitsejä tai niistä puhuminen kyllästytti. Tästä huolimatta asiassa edettiin, sillä se myös sytytti. Uutta metodia oli käyty opiskelemassa, osaajia ja hyviä kokemuksia kertyi. Yllämainitussa jutussa kerrottiin esimerkkeinä Kansallisoopperassa toteutetusta Auringontalo-projektista, Tampereen Orkesteri omaksi projektista ja Sibelius-Akatemian koulutuskeskuksen suuresta yhteistyöprojektista, jossa oli mukana 4 orkesteria. Luovia vuorovaikutustaitoja alettiin opiskella sekä projektien yhteydessä että Sibelius-Akatemiassa. Sivuhuomautuksena voi mainita, että monia suuria hankkeita mahdollisti usein uusien toimitilojen käyttöönotto: esimerkkinä uusi oopperatalo Helsingissä, Tampere-talo, ja nyt Musiikkitalo. Oopperan ja orkesterien muusikoiden lisäksi mukana oli ja on myös säveltäjiä. Suomen Kulttuurirahasto tuki Konserttikeskuksen toimintaa mahdollistamalla kolmen vuoden ajan useiden säveltäjien sävellystyöpajat eri puolella maata kouluissa. Helsingin kulttuuripääkaupunkikauden aikana Sibelius-Akatemia käynnisti kaupungin kanssa sävellyspajaprojektin, jossa joukko säveltäjiä teki yhteistyötä kaupungin muutamien taidelaitosten ja instituutioiden kanssa. Oli ilahduttavaa, että löytyi niin monta nuorta ja vanhempaakin säveltäjää, jotka kiinnostuivat asiasta. Jotkut ovat edelleen mukana esimerkiksi eri orkesterien residenssisäveltäjinä, koulujen tai musiikkiopistojen kanssa yhteistyötä tähden, - kuka mitenkin omilla tavoillaan. Syyt lasten ja nuorten luovuuspotentiaalin kehittämiseen musiikin kautta ovat moninaiset. Venezuelan ihmeeksi mainitun nuoriso-orkesterin syntyyn oli sosiaalinen tilaus, tavoitteena pelastaa slummien katulapsia. Eikä vain lapsia, sillä hankkeen uljas motto sanoo Pelastetaan koko maailma klassisella musiikilla. Suurkaupunkien taidelaitosten toiminta on yhdistelmä sekä idealismia että realismia. Tuottavuuden eli yleisön lisäämiseksi museoiden, teattereiden, orkestereiden jne. on panostettava uusiin toimintamuotoihin. Jos ja kun lisätavoitteena on pelastaa nuoria syrjäytymiseltä ja juurettomuudelta ja jopa antaa heille eväitä parempaan elämään jatkossa, aina parempi. Hyvää lisää se, että mukana olevat osapuolet oppivat samalla uusia asioita ja saavat uusia valmiuksia. 9

10 Voisi puhua pajapedagogiikasta. Vaikka siinä on yhteisiä perusasioita kuten omien taitojen laventaminen vaikkapa improvisaation suuntaan, taiteidenvälisyys ja talkoomainen ryhmätyöskentely, sille käsitykseni mukaan on myös ominaista vapaamuotoisuus ja vapaaehtoisuus. Eri maissa ja paikkakunnilla, osallistuvista tahoista ja henkilöistä riippuen, se muodostuu omanlaisekseen. Kuka nyt kouluttaa ketä? Hyvin toteutuneissa projekteissa muusikot, säveltäjät, opettajat ja lapset toinen toisiaan. Yhteinen kokemus näyttää olevan palkitseva tekijä, saadaan sama kokemus kuin hyvissä talkoissa, - tai nykykielellä sanottuna tiimityöskentelyssä. Tällä pohjalla sanomaa ja metodia on levitetty ihan menestyksellisesti. Entä suuressa mittakaavassa? Aika näyttää, mihin Suomessa päädytään. Poreileva käymistila jatkuu, mutta satunnaiset projektit, mahdollisesti hintavat ja järjestelyiltään raskaat monine toimijoineen, eivät voi olla ainoa tie. Pitkää linjaa, keskittymistä, koko valtakunnan kattavuuden huomioonottamista on ajateltava. Irrallisina tapahtumina projektit ja yleensä perustoiminnan ulkopuoliset hankkeet ovat uhanalaisia: niistä leikataan taloudellisesti vaikeina aikoina. Tätä kirjoittaessani luen lehdestä Kymi Sinfoniettan joutuvan supistamaan ohjelmistoa ja vähentämään lasten ja nuorten projekteja sekä jalkautumista kouluihin ja vanhainkoteihin orkesterin rahoituksen vähentymisen vuoksi. Resurssien tiukkeneminen pakottaa tarkistamaan tehtävänkuvia. Aloitin lasten säveltämisestä ja päädyin kokokuvaan. Lasten säveltäminen on osa vuosikymmenten kuluessa kasvanutta taidekasvatuspuuta, joka on haaroittunut koulun seinien ulkopuolelle. Erittäin tärkeää olisi, että opettajankoulutusta antavat laitokset pysyisivät tässä kehityksessä mukana. Supistuvaan opiskeluaikaan ei mahdu kaikkea sitä tarpeellista, mitä opettajalta odotetaan. Näin ollen täydennyskoulutukseen tulisi satsata. Yliopistojen tutkimustoiminnalle olisi omiaan tehdä pitkäkestoisia seurantatutkimuksia esimerkiksi vähenevää opetusta paikkaavien projektien vaikuttavuudesta. Tutkimustuloksien kanssa oltaisiin varmemmalla pohjalla väännettäessä kättä tuntimääristä ja taidekasvatuksesta. Tuula Kotilainen MO, Sibelius-Akatemian vararehtori emerita AIDOSTI KAIKILLE JA OIKEASTI YHDESSÄ Sibelius-Akatemian, Radion Sinfoniaorkesterin, Helsingin kaupunginorkesterin, Musiikkitalon, Kansallisoopperan ja New Yorkin Filharmonisen orkesterin yhteinen hanke, Kuule, minä sävellän!, tarjoaa lapsille ainutlaatuisen mahdollisuuden säveltää omaa musiikkia ja kuulla oma sävellys ammattiorkesterin esittämänä. Samalla projektin yhteistyö-tahot saavat tilaisuuden vaihtaa asiantuntemusta, oppia uutta musiikkikasvatuksesta ja tehdä aitoa yhteistyötä. Pohja hankkeelle luotiin jo vuosia sitten, kun New Yorkissa järjestettiin vuonna 2007 Ulkoasiainministeriön ja sikäläisten suurlähetystöjen toimesta suomalaisen musiikkikasvatuksen seminaari, jossa esiteltiin Suomen musiikkikasvatuksen järjestelmää. Sibelius-Akatemian kansainvälisten konserttien tuottaja Kitti Saalonen kertoi akatemian koulutusjärjestelmästä, lehtori Soili Perkiö piti demonstraation varhaiskasvatuksesta ja Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja Timo Klementtinen esitteli musiikkioppilaitosten toimintaa. Samalla suomalaiset saivat tutustua New Yorkin Filharmonisen orkesterin Credit Suisse Very Young Composers -koulutusohjelmaan, jota on toteutettu menes- tyksekkäästi vuodesta 1995, ja ajatus yhteistyömahdollisuuksista sai alkunsa. Kiireet veivät kuitenkin ihmiset mennessään, kunnes lopulta vuoden 2011 tammikuussa säveltäjä Ilari Kaila New Yorkista otti yhteyttä Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen osastoon. Musiikkikasvatuksen lehtori Riitta Tikkanen sai tehtäväkseen selvitellä yhteistyön mahdollisuuksia. - Ajattelin heti, että kuulostaapa hienolta yhteistyöhankkeelta, Tikkanen toteaa. - Suomessa on ollut aiemmin sävellyskilpailuita lapsille, mutta ei ehkä mitään sellaista, missä lapsen ideoita todella kuunnellaan ja hän saa oikeasti ohjaamista säveltämiseen. Hankeen puitteissa oli mahdollista toteuttaa konkreettisesti Musiikkitalon ajatusta synnyttää yhteistyötä kahden sinfoniaorkesterin ja musiikkiyliopiston välille. Lisäksi mukaan lähti myös Kansallisooppera, jonka kanssa Sibelius-Akatemia oli tehnyt onnistunutta yhteistyötä aikaisemminkin viimeksi Jukka Linkolan Robin Hood -oopperan yhteydessä kolmessa koulussa vierailleen sävellysprojektin merkeissä. Kansainvälisen ulottuvuuden projektille toi New Yorkin Filharmoninen orkesteri. - Syntyi hyvää yhteistyötä. Suomen oloissa se on järkevää, vaikkei olekaan kovin tyypillistä, että täällä aina yhteistyötä tehdään, Tikkanen sanoo.

11 Demonstraatiojakso synnytti lämminhenkisen konsertin Marraskuun alussa pidettiin neljän päivän mittainen suunnittelu- ja demonstraatiojakso Musiikkitalossa Helsingissä. Kuule, minä sävellän! -hankkeessa suomalaiset lapset ja nuoret säveltävät ammattisäveltäjien johdolla ammattiorkesterien soittajista kootulle orkesterille, jossa on kaksi muusikko kustakin yhteistyöorkesterista. Mukana ovat säveltäjät Olli Kortekangas, Jukka Linkola ja Jovanka Trbojevic. Paikalle saapuivat myös Credit Suisse Very Young Composers -koulutusohjelman New Yorkin Filharmoniselle orkesterille luonut projektin pääjohtaja, säveltäjä ja muusikko Jon Deak seuranaan säveltäjä Ilari Kaila, joka työskentelee projektissa. Tärkeässä roolissa Teaching Artisteina mukana oli viisi Sibelus-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelijaa ja yksi orkesterisoitinten opiskelija. Demonstraatiojakson aluksi yhteistyötahot vaihtoivat ajatuksia ja pohtivat yhdessä, millainen tapa työskentelyssä toimisi. Ryhmä teki yhdessä kaikki samat sävellysharjoitukset kuin lapsetkin - Ensin työskenneltiin me aikuiset ja sitten tuli kymmenen lasta, Tikkanen summaa. Demonstraatiojakson nuoret säveltäjät tulivat Keski-Helsingin musiikkiopistosta, Espoon musiikkiopistosta ja Musiikkiopisto Juvenaliasta. Tarkoitus oli valita ensimmäisessä vaiheessa mukaan lapsia, jotka olivat soittaneet jo vähän jotakin instrumenttia. Viikon päätteeksi kuultiin ensimmäinen lasten säveltämä konsertti Kansallisoopperan päälämpiössä. Tikkanen odotti ensimmäisen konsertin olevan pieni näyte siitä mitä oltiin tehty. - Ajattelin, että kuultaisiin muutama minuutti lasten säveltämää musiikkia, mutta siitä syntyikin 45 minuutin mittainen konsertti. Jokaikinen lapsi teki oma kappaleensa. Oli valtavan hienoa, että lapset saivat tehdä omia sävellyksiään. Me vain autoimme heitä sen kirjoittamisessa nuoteille, Tikkanen sanoo. nuori säveltäjä Daniel King ja hänen ohjaajansa säveltäjä Jukka Linkola. Kuva: Heikki Tuuli Sävellykset valmistuivat paria tuntia ennen kenraaliharjoitusta. Opiskelijat ja säveltäjät kirjoittivat ne nuoteille muusikoiden soitettavaksi. Jokainen lapsi sai myös esitellä oman sävellyksensä ja konsertin tunnelma oli erityisen kannustava ja lämminhenkinen. Soittamisen lisäksi muusikot opastivat lapsia ja esittelivät heille soittimiaan. Radion sinfoniaorkesterin Jussi Särkän (fagotti) ja Eeva Heikkilän (huilu), Helsingin kaupunginorkesterin Heidi Kupiaisen (viulu) ja Lilli Maijalan (alttoviulu) sekä Suomen Kansallisoopperan Antti Hartikaisen (oboe) taitavat soitinesittelyt saivat lasten jakamattoman huomion. Jon Deak itse esitteli lapsille kontrabassoa. Tikkanen kehuu erityisesti lasten ennakkoluulottomuutta lähteä tekemään rohkeasti sitä, mitä itse haluttin kirjoittaa. - Se johti sävelkieleltään teoksiin, jotka eivät olleet mistään tietystä genrestä vaan nimenomaan lasten omaa, hän täydentää. Luovat prosessit Lähtökohtana sävellyksissä käytettiin luovan ajatusten keinoja, kuten kertomuksia ja kuvan tekemistä. Hanke antoi uusia ideoita myös musiikkikasvatuksen tutkimukselle. Sara Sintonen havainnoi demonstraatiojaksoa tutkijan näkökulmasta ja yksi mukana olleista opiskelijoista innostui tutkimaan gradussaan sitä, mitä lapsen luovassa prosessissa tapahtuu. - Meillä on monenlaisia luovia prosesseja käynnissä jatkuvasti, mutta siitä on aika vähän tutkimustietoa olemassa, Tikkanen sanoo. - Tämä kehittämishanke saa meidät varmasti ajattelemaan musiikinopetusta taas uudella tavalla. Toivon, että se linkittyy myös asioihin, joita ollaan jo aikaisemmin tehty ja uskalletaan rohkeasti myös jatkaa. Asiantuntemuksen jakaminen on Tikkasen mielestä erityisen tärkeää kansainvälisessä hankkeessa. Hyvä asiantutijavaihto ei rajoitu opiskelijoihin, opettajiin ja säveltäjiin, vaan uutta oppivat myös hallinnosta vastaavat ihmiset sekä eri organisaatiot. Hankkeen rahoitus on jaettu tasapuolisesti kaikkien osapuolten välillä. Tikkasen mukaan sekin on osa hankkeeseen liittyvää yhteistyöajatusta. Syntyy hyvä yhteismeininki tekemiseen! - Monia asioita kannattaisi tehdä yhdessä, se tulisi taloudellisestikin kannattavaksi, Tikkanen muistuttaa, vaikka myöntääkin toivovansa, että jatkossa vastaavia hankkeita voitaisiin rahoittaa esimerkiksi opetusministeriön tuella. 11

12 Kaikki on mahdollista, kun on hyvä tahtotila Tikkasen mukaan Kuuntele, minä sävellän! -hanke on yksi esimerkki siitä, että lasten luova musiikillinen ajattelu on täysin mahdollista, eikä raja-aitoja eri musiikkilajien välillä ole. Tästä voisivat ammattilaisetkin oppia jotain. Musiikki on kaikkien yhteistä omaisuutta ja jokaisen ajatukset siitä ovat tärkeitä. Koulun musiikinopetuksen, musiikkioppilaitosten, taidelaitosten ja musiikkiyliopiston yhteistyöllä voidaan nostaa asioita uudelle tasolle. - Olen hirveän ylpeä lapsista ja opiskelijoista ja kaikista. Siis todella ylpeä, Tikkanen kehuu. - Kaikki on mahdollista kun on hyvä tahtotila, Jos ajatellaan lasten musiikkikasvatusta, niin sehän on maailman tärkeintä ja siksi olen tosi iloinen, että nämä instituutiot ovat lähteneet mukaan. Katsotaan sitten mihin tämä yhteistyö vie. Meillä on jo visio ja suunnitelma, että tästä tulisi useampivuotinen hanke. kirjeen, jossa sanoi, että tämä jää ikuisesti hänen mieleensä hänen elämänsä parhaana viikkona Keväällä 2012 Projekti jatkuu varsinaisella sävellysvaiheella, joka järjestetään Musiikkitalon lasten musiikkiviikon yhteydessä maaliskuussa. Silloin soitinpalettia laajennetaan vaskipuhaltimilla ja lyömäsoittimilla ja mukaan otetaan lapsia eri peruskouluista. - Olen täysin varma, että tämä toimii sellaisten lastenkin kohdalla, joilla ei ole pitkälle kehittyneitä musiikillisia valmiuksia ja sen haluan itse asiassa nähdäkin, Tikkanen sanoo. Suurta mediahuomiota nauttineen hankkeen eräs vahvuus oli se, että kaikki arvostivat toinen toistensa työtä ja uskalsivat heittäytyä kunnolla mukaan. - Siellä naurettiin ja leikittiin ja tehtiin töitä. Ei ollut kyllä ryppyotsaista. Jon ja Ilari lähtivät kyyneleet silmissä takaisin Amerikkaan ja Jon kirjoitti minulle Frida Ylönen Teaching Artist, Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen opiskelija Ville Kyttälä opastaa nuorta säveltäjää, Leon Schnabelia. Etualalla nuori säveltäjä Tara Valkonen. Kuva: Heikki Tuuli Credit Suisse Very Young Composers -koulutusohjelmaan isä: säveltä, kontrabasson äänenjohta New York Philharmonic Orchestrasta, Jon Deak. Kuva: Heikki Tuuli Katso Youtubesta John Deakin ja Ilari Kailan videotervehdys Suomeen. Video löytyy hakusanoilla Vyc Finland. Lisätietoja projektista antavat: Yleisöyhteistyön vastaava tuottaja Tuula Jukola-Nuorteva, Suomen Kansallisooppera p Lehtori Riitta Tikkanen, Sibelius-Akatemia p Musiikkitalon yleisötyö Kuule!, Tapahtumakoordinaattori Juha Ahonen, Musiikkitalo p

13 PRO MUSICA -ANSIOMITALI HELENA RAJAMÄELLE KMO:n syyspäivien puitteissa myönnettiin Pro Musica-ansiomitali musiikinopettaja Helena Rajamäelle. Rajamäki on toiminut musiikinopettajana lähes 40 vuotta ja vaikuttanut toimialueensa Järvenpään musiikkielämään merkittävästi. Pro Musica-mitali myönnetään tunnustuksena pitkäaikaisesta työstä musiikkikasvatuksen ja erityisesti kouluissa annettavan musiikinopetuksen hyväksi. Mitali annetaan jo eläköityneelle musiikinopettajalle KMO:n hallituksen päätöksellä. Mitalin saajasta tulee mitalin myöntämisen jälkeen myös KMO:n kunniajäsen. RAJAMÄKI VIIHTYI 30 VUOTTA SAMASSA KOULUSSA Kuopiosta kotoisin oleva Helena Rajamäki on harrastanut musiikkia alle kouluikäisestä. Pianonsoiton ohessa hän lauloi kuorossa ja erilaisissa lauluyhtyeissä. Lukion jälkeen hän haki Sibelius-Akatemiaan. - Pääsin sen aikaiselle koulumusiikinosastolle ensimmäisellä yrittämällä. Aloitin opintoni 1968 ja paperit sain ulos Siihen aikaan auskultointi tapahtui erikseen, joten opettajaksi pätevöidyin keväällä 73, Rajamäki muistelee. Heti seuraavana syksynä vastavalmistunut Rajamäki sai musiikinopettajan paikan Jokelan yhteiskoulusta. Peruskouluun siirryttäessä virka muuttui yhteiseksi Kellokosken kanssa ja Rajamäki hoiti muutaman vuoden sekä Jokelan että Kellokosken yläasteen ja lukion musiikinopetuksen. Seuraavaksi Rajamäki siirtyi seurakuntaopistolle viransijaiseksi. Puolitoista vuotta myöhemmin hän aloitti Järvenpään Kartanon koulussa tuntiopettajana. Aikanaan paikka vakinaistettiin viraksi ja Rajamäki viihtyi yhdessä ja samassa oppilaitoksessa 30 vuotta. - Vaikka työ oli rutiinia, se oli hyvin antoisaa. Vuonna 84 Kartanon kouluun tulivat musiikkiluokat. Niiden kanssa työ on ollut haasteellista ja mieluisaa, Rajamäki kertoo. - Suuri syy siihen, että työura samassa koulussa jatkui niin pitkään, oli henkilökunnan hyvä henki. Vaikka olin ainut musiikinopettaja, en kokenut olevani yksin, vaan tein yhteistyötä monien eri aineiden ja opettajien kanssa. Oppilaat tietysti vaihtuivat säännöllisesti ja kolmenkymmenen vuoden aikana Rajamäki ehti opettaa myös muutamien entisten oppilaittensa lapsia. - Se onkin hauska tilanne. Toisaalta tuntee itsensä ikälopuksi, mutta samalla näkee, kuinka lapset muistuttavat vanhempiaan tai sitten eivät. Oli se aika hassua. Kartanon koulussa henki oli kaikin tavoin musiikkimyönteinen, minkä Rajamäki uskoo ainakin osittain johtuneen koulun johdosta. Hänen aikanaan koulussa ehti olla parikin rehtoria, jotka itse harrastivat musiikkia ja osasivat arvostaa sitä. Arvostusta musiikille tuli myös erilaisten projektien ja produktioiden kautta. - Meillä oli erittäin monta perinnettä, joissa musiikki oli keskeisessä roolissa. Musiikkiluokkien sekä historian ja äidinkielen opettajan kanssa tehtiin itsenäisyysjuhlaa, jonka oppilaat itse kirjoittivat ja joskus jopa sävelsivät. Se oli näyttävin juttu, jota tehtiin joka vuosi. Rima ei ollut mitenkään matalalla ja oppilaat tekivät töitä tosissaan. Helena Rajamäki harrastaa musiikkia edelleen aktiivisesti. Hän käy konserteissa ja laulaa kuorossa. Lisäksi hän haluaisi lämmitellä pianonsoittoaan. Eläkkeelle siirtymisen jälkeen elämä musiikin suhteen on myös jonkun verran muuttunut. - Meteli ja äänen määrä koulussa oli niin mahdoton, että kotona oli pakko saada hiljaisuutta. Nyt pystyy taas kuuntelemaan musiikkia kotonakin. Teksti on katkelma Helena Rajamäen haastattelusta Unisonossa 3/2010 Frida Ylönen 13

14 VIRIKKEITÄ JA VÄLINEITÄ MONIKULTTUURISEN KOULUN MUSIIKINOPETUKSEEN Teksti: Minna Muukkonen Koulutuspäivät Sibelius- Akatemialla : välineitä maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen, musisointia, huippu-asiantuntijoiden puheenvuoroja, workshoppeja ja keskustelua. Monikulttuuristuva koulu ja musiikinluokka, erilaisista sosiaalisista, kulttuurisista ja etnisistä taustoista tulevat oppilaat tuovat uusia ulottuvuuksia musiikinopetuksen arkeen. Tilanne haastaa musiikinopettajia kehittämään opetuskäytäntöjä ja pohtimaan musiikinopetusta uusin tavoin. Sibelius-Akatemia järjestää teemasta kaksipäiväisen ilmaisen koulutuksen musiikinopettajille Koulutuspäivät järjestetään yhteistyössä Koulujen Musiikinopettajat ry:n kanssa ja ne rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö. Päivien tavoitteena on tuoda musiikinopettajille tuoretta tietoa monikulttuurisen musiikkiluokan musiikinopetuksen kysymyksistä. Erityisteemoja ovat mm. populaarimusiikki ja maahanmuuttajat, uskonto, eettiset kysymykset maahanmuuttajataustaisten oppilaiden musiikinopetuksessa sekä oppilaan tarpeiden huomioiminen monikulttuurisessa luokkahuoneessa. Koulutuspäivien aikana kuullaan monikulttuurisesta musiikinopetuksesta eri maissa ja keskustellaan aiheeseen liittyvistä ajankohtaisista kysymyksistä suomalaisessa musiikinopetuksessa. Unohtamatta tietenkään musisointia! Musisointi- ja muu ohjelma tarkentuu myöhemmin (ks. tarkennettu ohjelma -> ajankohtaista). Uutta tietoa ja kansainvälisiä näkökulmia Uutta tietoa musiikinopetuksesta suomalaisessa monikulttuurisessa luokassa tuo koulutuspäiville tutkija Sidsel Karlsen. Hän on projektissaan tarkastellut musiikinopetusta maahanmuuttajanuorten ja monikulttuurisen musiikkiluokan näkökulmasta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Lyhyt koonti tutkimuksesta on ohessa. Kansainvälisiä näkökulmia monikulttuuriseen musiikinopetukseen tuo myös monikultuurisen musiikkikasvatuksen tutkija ja kehittäjä Huib Schippers (Hollanti/Australia), jolla on vankka kokemus niin monikulttuurisesta musiikkikasvatuksesta niin opettajana kuin tutkijana. Hän on ollut mukana monissa mielenkiintoisissa monikulttuurisuus- ja maailmanmusiikkihankkeissa niin Hollannissa kuin Australiassa. Schippersin viimeisin kirja Facing the music ilmestyi vuonna Musiikkipedagogian dosentti Eva Saether (Lund, Ruotsi) on puolestaan perehtynyt monikulttuuriseen musiikkikasvatuksen kontekstiin esimerkiksi opiskelemalla itse iranilaisessa musiikkikoulussa Malmössä. Saether on ollut mukana lukuisissa monikulttuurisuusja interkulttuurisuusprojekteissa mm. Gambiassa. Saether on ollut myös kehittämässä pohjoismaisten musiikkikorkeakoulujen yhteistä maailmanmusiikin maisteriohjelma GLOMASia. Sekä Eva Saetherin että Huib Schippersin kirjoituksiin voi tutustua esim. Musiikkikasvatus-lehden vol. 13 nro 1:ssä. Koulutuspäivillä kuullaan myös terveiset Sibelius-Akatemian järjestämästä ulkoasianministeriön tukemasta projektista Monikulttuurinen Musiikkiyliopisto: Perinteisten taiteiden kautta ymmärrykseen ja sensitiivisyyteen Kambodzassa ja Suomessa. Projektin myötä 10 musiikkikasvatuksen aineryhmän opiskelijaa ja kolme opettajaa lähtee Kambodzaan vierailulle kolmeen musiikkipainotteiseen orpokotiin tammikuussa Opiskelijat opettavat suomalaista perinnemusiikkia lapsille ja oppivat vuorostaan heiltä kambodzalaista khmerperinnettä. Hankkeen tavoitteisiin kuuluu kulttuurisen omistajuuden lisääminen, kambodzalaisten oppilaiden opetustarjonnan rikastaminen sekä vaikuttaminen suomalaiseen musiikinopetukseen lisäämällä opettajien monikulttuurisia taitoja. Koulutuspäivien tarkka ohjelma ilmestyy seuraavassa Unisonossa (1/2012) ja on luettavissa Sibelius-Akatemian musiikkikasvatuksen aineryhmän sivuilta: --> ajankohtaista. Sieltä löytyvät myös ilmoittautumisohjeet. Tervetuloa mukaan! Lisätietoja:

15 EI OLE MEITÄ JA NOITA, VAAN VAIN MEITÄ Kysyin Helsingin Aurinkolahden peruskoulun musiikinopettaja Titta Lampelalta, mikä hänen kokemustensa perusteella, musiikinopettajan näkökulmasta, olisi oleellista tai tärkeää, kun pohditaan musiikinopetusta monikulttuurisessa luokassa. Hän kertoo näin: Kun minua syksyllä pyydettiin puhumaan monikulttuurisen koulun musiikinopetuksesta [suomalaisen musiikin päivän seminaarissa 8.12.], ihan ensimmäinen spontaani reaktioni oli, että eihän siinä ole mitään puhumista. Tämä reaktio syntyi siksi, että monikulttuurisuus on omassa työssäni niin luonnollinen asia, että se ei tunnu mitenkään erikoiselta. Oppilaiden moninainen kulttuuritausta on yksi osa koulun moninaisuutta siinä missä erilaiset perhetaustat, erilaiset oppimistaidot ja muut ominaisuudet. Usein koulun arjessa merkityksellisempää kuin oppilaan kulttuuritausta voi olla vaikkapa oppilaan lukihäiriö, mielenterveyspulma tai vaikkapa intohimoinen harrastaminen kuin kulttuuritausta. Vuoden mittaan olen kuitenkin törmännyt erilaisiinkin asenteisiin. Minulta on kysytty, onko meidän koulussa paljon ulkomaalaisia. Minulle on myös kerrottu, että ne somalithan ovat siis huonosti integroituneita yhteiskuntaan. Nämä kommentit ovat olleet hyvin hätkähdyttäviä ja kauhistuttaviakin. Niitä pohtiessani olen todennut, että meidän koulussamme tuollaisia kommentteja en kuule oikeastaan ollenkaan. Tuntemattomasta on helppo tehdä peikkoja, mutta arkinen jokapäiväinen monikulttuurisuus vie pohjan rasismilta, luokittelulta ja uhkakuvien rakentelulta. Ei ole meitä ja noita, vaan vain meitä. Musiikin opetuksen voima ja erityisasema on minusta ennen kaikkea se, että osaamisen ja pärjäämisen mahdollisuus ei riipu kielitaidosta. Omallekin kohdalle on sattunut monta sellaista lasta ja nuorta, joille musiikki on ollut mahdollisuus loistaa, vaikka koulunkäynti ei muuten sujuisikaan kielipulmista tai muista asioista johtuen. Tämä tukee siis sekä maahanmuuttajataustaisia oppilaita että monia ei-akateemisesti suuntautuneita lapsia. Musiikissa kulttuurirajat hämärtyvät automaattisesti muutenkin, kun opetuksessa tutustutaan monenlaiseen musiikkiin eri maista ja eri kulttuureista. Joskus tässä yhteydessä tulee hauskoja tuttavuuksia. Yksi tärkeä pointti musiikin opettajille muistettavaksi on nuorten ja lasten halu kuulua joukkoon. Yleensä nuoret eivät halua erottua joukosta taustansa tai jonkun muun asian takia, vaan nimenomaan kuulua joukkoon. Siksi omaa perhetaustaa ei yleensä tuoda esiin kovin aktiivisesti. Jos taustoja haluaa valottaa vaikkapa musiikin opetuksen rikastamiseksi, se pitää tehdä diskreetisti ja nuoren omanarvontunto huomioiden. Koulujen juhlakulttuurista on käyty kamalasti mediakeskustelua, ja jotenkin oman koulun ratkaisuja ajatellen se on minusta ollut lähinnä huvittavaa. Noin yleisesti ottaen asioista voi joko tehdä ongelmia tai sitten voi ratkaista niitä. Minusta opettajan tehtävä on tehdä jälkimmäistä oppilaiden taustasta riippumatta. Kaiken kaikkiaan monikulttuurisuus on minusta rikastuttava elementti ja omassa koulussani helppo ja mutkaton asia. Se, että on eri taustoista olevia lapsia, nuoria ja aikuisia, vie huimasti suvaitsevaisuutta ja erilaisuuden ymmärtämistä eteenpäin. Toivoisin, että kaikki voisivat käydä koulua vastaavassa ympäristössä. Minna Muukkonen SUOMALAINEN MONIKULTTUURINEN MUSIIKKIKASVATUS KANSAINVÄLISESSÄ TARKASTELUSSA Lisääntyvä maahanmuutto ja monikulttuuristuva yhteiskunta ovat 2000-luvulla tuoneet aiemmin kulttuurisesti varsin yhtenäisille Pohjoismaille uusia haasteita. Nämä haasteet vaikuttavat myös musiikkikasvatuksen kenttään ja musiikinopettajien arkeen. Opettajien täytyy ottaa aiempaa enemmän huomioon se, kuinka tehdä musiikinopetuksesta mielekästä ja merkityksellistä erilaisista sosiaalisista, kulttuurisista, etnisistä ja maantieteellisistä taustoista tuleville oppilaille. Monikulttuurinen musiikkikasvatus on ollut vakiintunut osa musiikinopetusta jo pitkään, mutta se on pitkälti keskittynyt maailmanmusiikkien opettamiseen, ei niinkään siihen, miten opettaa musiikkia monikulttuurisessa luokassa. Jälkimmäistä kysymystä on tarkasteltu Suomen Akatemian rahoittamassa kolmivuotisessa, vuosina toteutetussa tutkimusprojektissa. Projektissa tutkittiin maahanmuuttajaoppilaiden käsityksiä musiikillisen toimijuuden kehittymisestä. Tämän etnografisen tutkimuksen aineisto kerättiin kolmessa luokassa Helsingissä, Oslossa ja Tukholmassa alueilla, joissa asuu paljon maahanmuuttajia. Aineisto koostuu musiikintuntien havainnoinneista sekä opettajien ja oppilaiden haastatteluista. Tutkimuksessa käy ilmi, että musiikinopettajat kantavat vastuuta oppilaidensa musiikillisen toimijuuden kehittymisestä monin tavoin. He haluavat erityisesti auttaa oppilaita selviytymään hankalissa sosiaalisissa olosuhteissa ja usein myös heille rankassa kouluympäristössä. Musiikin perusasioiden soittamisen, yhteismusisoinnin, musiikin teorian ja historian opettamisen lisäksi tämän tutkimuksen opettajille oli tärkeää luoda oppilaille oppimistilanteita, joissa oppilaat voivat - ilmaista ja tutkia musiikillista identiteettiään ja suhdettaan musiikkiin - keskittyä ja päästää hetkeksi irti ympäristön ristiriitaisistakin vaatimuksista - oppia yhteistyötä ja saada tunteen yhteisöllisyydestä - laajentaa sosiaalista repertuaariaan ja - vahvistaa musiikillisia kompetenssejaan ja taitojaan. Oppilaiden haastatteluissa kävi puolestaan ilmi, että heidän suhteensa musiikkiin ja tavat toimia musiikin parissa ovat monenlaisia. Oppilaan omat musiikilliset toiminnan tavat eivät kuitenkaan ehkä koskaan tule esiin musiikin tunneilla. Monet maahanmuuttajanuoret olivat myös opiskelleet musiikkia, mutta pääosin kunnallisten musiikkikoulujen ulkopuolella. Usein nämä taidot eivät tulleet esiin musiikinopettajille, vaikka opettajat aivan erityisesti toivoivat voivansa huomioida ne. Mielenkiintoinen teema oli myös oppilaiden musiikkisuhde liittyen heidän kulttuuriseen, etniseen tai maantieteelliseen alkuperäänsä. Koska tähän musiikkiin liittyy oppilaille monenlaisia syviä merkityksiä, niistä voi olla olla hankalaa neuvotella koulukontekstissa. Tämän tutkimuksen teoreeettisessa tarkastelussa oli tavoitteena kiinnittää sen aihe ja tulokset radikaalin demokratian teorioihin. Viitekehys osoittaa, että musiikkikasvatuksella on paljon mahdollisuuksia kun pohditaan demokratiaa kokemuksena. Demokraattisten musiikkikasvatuskäytäntöjen rakentamisessa puolestaan merkittävänä resurssina ovat maahanmuuttajanuorten rikkaat musiikilliset toiminnan tavat. Sidsel Karlsen 15

16 RIIMEJÄ, ÄÄNIÄ JA LIIKKEITÄ Koulujen musiikinopettajien syyspäivät pidettiin Orivedellä Orivedellä syksy oli selvästi jo aistittavissa. Ilma oli kirpeän kaunis ja legendaarinen oriveden opisto huokui luovuutta. Vaikka Johanna Raivio oli itse estynyt vetämästä CVT-työpajaa, otti hän silti KMO:laiset lämpimästi vastaan. Avajaisissa kuultiin myös MUKA-kuoroa. Lauantaipäivä kului pajojen merkeissä ja mielenkiintoiset pajat veivät mennessään. Iltapäivällä KMO:n syyskokouksessa valitiiin yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi Timo Kovanen. Illalla rentouduttiin yhteisessä juhlassa teknodidalaisten kanssa, kuultiin Miro Mantereen huikean hauska äänilaboratorio ja nautittiin erinomaisista tarjoiluista. Sunnuntaina tutustuttiin musiikkiteknologian oppimateriaaliin ja opetussuunnitelmaan, pohdittiin tärkeitä ja ajankohtaisia tekijänoikeusasiota sekä kuultiin uutta tietoa musiikinopetuksen oppimisympäristöstä. Syyspäivät päätti Christianne Orto Manhattan School of Musicista. Hän kertoi musiikinopiskelun virtuaalisista mahdollisuuksista. KUVAT: FRIDA YLÖNEN MUKA-kuoron mukava tervehdys Syyspäivien avajaisissa. Vasemmalla: Johanna Raivion tilalla Complete Vocal Technique -työpajaa veti Ville Laaksonen. Oikealla: Timo Lehtovaaran työpajalla sovitukset syntyivät kädenkäänteessä.

17 Kosolan ja Juho6:n räppipajalla riimiteltiin reteesti syksystä. Yhteisötanssi-pajalla etsittiin Marjo Hämäläisen johdolla mm. ympyräisiä muotoja. Aikaisemmilta kevätpäiviltä tuttu äänilaborantti Miro Mantere viihdytti iltajuhlassa hauskalla ja oivaltavalla esityksellään. Musiikkia voidaan opettaa myös virtuaalisesti, välimatkojenkin päästä, muistutti Christianne Orto Manhattan School of Musicista Aalto yliopiston tutkija Tarmo Toikkanen luennoi videon välityksell täydelle salille musiikinopetuksen tekijänoikeuksista. 17

18 Puheenjohtajalta Johanna Nurmesniemi-Heino puh AITIOPAIKKA MUSIIKKIKASVATUKSEEN Vuosi sitten tätä kirjoittaessani pohdiskelin, kuinka syksy oli opettanut minut mestariksi odottamisessa. Tuntijakoa oli pyöritelty suuntaan jos toiseen ja lopputuloksen me kaikki muistamme. Nyt olemme aivan uuden tilanteen edessä. Perusopetuksen tuntijakoa työstetään kovaa vauhtia ja nyt tuntuu siltä, että se valmistuu kaikessa hiljaisuudessa kevääseen mennessä. Voimme vain toivoa työryhmältä järkeviä ratkaisuja eri oppiaineiden näkökulmasta. Tämän syksyn aikana olen lähinnä kantanut huolta musiikkikasvattajien ja eri musiikinalojen yhdistysten välisestä yhteistyöstä. Valitettavan paljon vielä nähdään vain oma kenttä. Ei ymmärretä sitä voimaa, jonka saisimme yhdistämällä voimavaramme puhumalla musiikin merkityksen puolesta. Se vaatii työtä, työtä ja työtä. Se vaatii myös silmien avaamista ja aidosti avointa keskustelua, miksei myös joskus peiliin katsomista. Joskus kaikki kivet on käännettävä ja etsittävä ratkaisuja usealta taholta. Joskus yhteistyön eteen on tehtävä rohkeitakin ratkaisuja. Toinen asia, joka on minua kuluneen syksyn aikana mietityttänyt on opettajien työhyvinvointi. Miten opettajat tulevaisuudessa jaksavat lisääntyvän työmäärän kanssa? Kaikki opettajaryhmät ovat syksyn painiskelleen kolmiportaisentuen lomakkeiden kanssa. Lomaketta Wilmaan, lomaketta sinne ja tänne. Tärkeä asia, mutta mistä aika näiden lomakkeiden täyttämiseen? Vuoden päästä tämäkin on jo rutiinia ja silloin opetellaan jotain uutta. Syökö tämä kaikki kuitenkin aikaa tai voimia itse opettajan perustehtävältä eli opettamiselta? Musiikinopettajien loppuvuoden urakka on käynnissä. Itsenäisyyspäivä- ja joulujuhla numerot valmistuvat kuin tahtipuikon iskusta. Tämän mahdollistaa vain maamme erittäin ammattitaitoiset musiikkikasvattajat. Näiden upeiden ihmisten kollegana olen saanut tehdä töitä yli 15-vuoden ajan. Niistä viimeiset kuusi vuotta olin etuoikeutetussa asemassa seuraamassa ja parhaani mukaan vaikuttamassa musiikinopetuksen kehittämiseen ja arvostuksen kohentamiseen. Verkostoituminen on ollut myös erittäin keskeisessä asemassa viime vuosien aikana. Aitiopaikka musiikkikasvatukseen, sen KMO:n puheenjohtajuus on minulle tarjonnut. Nyt tämä jakso elämässäni on loppumassa. Yhdistyksen jätän haikein mielin, mutta mieleen jäävät ihanat muistot ja vuosien varella solmitut ystävyyssuhteet. Erityisesti haluan kiittään toiminnanjohtajaamme Satu Ristlakkia, jonka kanssa yhteistyö on ollut saumatonta. Joskus jopa tuntui, että ajattelemme samoilla aivoilla tai puhumme samalla suulla. Sadun opastuksessa uuden puheenjohtajan on hyvä aloittaa. Toiminnanjohtajan ja hallituksen kanssa tapahtuva yhteistyö on puheenjohtajalle merkittävä voimavara. Jäsenistön ja yhteistyökumppaneiden tuki on myös tärkeässä roolissa. Timo Kovaselle toivotan voimia ja onnea uuden tehtävän edessä. Kukaan ei voi tehdä kaikkea, mutta jokainen voi tehdä jotain; ja jos jokainen tekee jotakin, tulee kaikki tehdyksi.

19 Toiminnanjohtajalta Satu Ristlakki Puh Olen tämän syksyn aikana saanut olla mukana opettamassa nuoria teatterilaulun opiskelijoita. Oppilaani ovat mitä hauskimpia, herttaisia nuoria, ikäjakaumaltaan murrosiän kynnyksellä ja sen pahimmissa pyörteissä. Olen ihaillut nuorten hetkeen-heittäytymistä ja estotonta hyvää mieltä, jonka he mukanaan laulutunneille tuovat. Silmät loistavat kun motivaatio on suuri ja ilmaisun tarve huutava. Samaan aikaan olen huomannut, että oppilaat kantavat suurta huolta oppitunnin pituudesta; meneekö yliaikaa? Alkaako tunti ajallaan? - Mun on kyllä nyt ihan pakko lähteä, oon jo taas myöhässä! Kummastelin myös stressaantuneita kommentteja harjoiteltavan ohjelmiston laajuudesta ja etenemisen hitaudesta. Joku totesi myös muutaman tunnin jälkeen: Mä en ihan tienny mihin mä tulin kun mä aloitin tän, ja nyt mä olen huomannu ettei tää ole ihan mun juttu. Ongelman ydin alkoi selvitä minulle kun juttelin nuorten kanssa heidän ikäluokkansa arjesta noin yleensä. Koulu haukkaa vuorokauden tunneista tietysti suuren palan, mutta ehditään sitä paljon muutakin. On kilpavoimistelua, purjehdusta, keilaa, kuoroa, lauluyhtyettä, instrumenttiopintoja, teoriaa, teatteria, valokuvausta, käsitöitä ja kokkikoulua. Maalausta, filmiä, amerikkalaista jalkapalloa, kotimaista jalkapalloa, sulkapalloa ja rantapalloa. Joka ilta vähintään yksi harrastus, parhaimmillaan kolme. Minusta alkoi tuntua siltä, että suomalaiset lapset ja nuoret elävät niin hektistä arkea, että jos yhtä osatekijää viikkoohjelmassa liikuttaa, kaatuu koko minuuttiaikataulu. Miten nuoret jaksavat tällaisen määrän harrastuksia ja rientoja koulutyön ohella? Ja miksi ahminta on näin rajua? Äimistelin tilannetta arvostamalleni vanhemmalle kollegalle joka totesi: Eikö se kerro sinun mielestäsi koulujemme taideaineiden tilanteesta?. Niinpä. Kun koulupäivään ei enää sisälly riittävästi esim. musiikkia, kuvataidetta ja käsitöitä lapset täyttävät taidenälkänsä harrastusaikana. Pyörittelin ajatusta edelleen; olisiko ehkä myös niin, että ajallemme tyypillinen kaiken kattava ahneus, elämyshakuisuus ja kiireen ihannointi on tartutettu yleisesti myös lasten ja nuorten elämän arvoksi? Jos et maista kaikkea, et voi sanoa eläneesi. Hiukan tuota, ripaus sitä ja tujaus tätä. On siinä huisketta kun nuori yrittää samaan aikaan vastata niin omiin, kaveripiirin, yhteiskunnan ilmiöiden kuin ehkä myös omien vanhempien aikanaan hukkaamiin mahdollisuuksiin. Huomasin, että suurinta huolta kannan ajatuksesta, mihin alituinen kiire johtaa. Onko tuloksena vain osittaisia kokemuksia, pintaraapaisuja, mutta ei mitään syventäen, ei mihinkään keskittyen. Vain kiihtyvää vauhdin hurmaa, mutta keskittyneestä paneutumisesta ja pitkäjänteisestä harjoittamisesta koittavaa aitoa iloa ja onnea ei ehkä lainkaan. Toki lapsia on erilaisia, niin kuin on perheitäkin. Joka lähtöön löytyy. Toiset tuntuvat jaksavan loputtomasti, mutta vastuuta tulisi kantaa myös niistä lapsista, joilta kukaan ei ehtinyt kysyä: - Haluaisitko viettää yhden kokonaisen arkiillan ihan vaan kotona. Ehtisit pohtia ja harjoitella tiistain treenejä varten. Arvovalinnoistahan tässäkin on kyse. Olisi yhteiskunnallisesti terveellistä arvioida aidosti tärkeiden asioiden luonne. Milloin esim. harjoittelusta ja keskittymisestä on tullut hukattujenmahdollisuuksien-aikaa? Arvovalinnat tehdään tietysti kodeissa ja kouluissa. Mutta on poliittisillakin linjauksilla merkitystä. Jos koulupäiviin sisältyisi riittävä määrä yleissivistävää taideopetusta, uskon että turha säntäily elämysten perässä voisi tasoittua ja aito keskittyminen nousisi taas arvoasteikossa ansaitsemalleen tasolle. Ehkä tätä kautta saisimme myös enemmän perheiden yhteisiä koti-iltoja, syventyvää harrastamista ja aitoa onnistumiseniloa. Tuntijakoehdotuksen tekevällä työryhmällä on avaimet kädessään. Erityisen rauhallista joulua! 19

20 KOULUORKESTEREIDEN PUHALTAJAT JA JOUSISOITTAJAT HAUSKAAN YHTEISTYÖHÖN Nauravaiset nuoret puhaltajat soittavat Janne Ikosen Baila! -kappaletta hassut hatut päässään. Stemmojen taukopaikkoihin on rakennettu myös torvien heilutuskoreografia. Pienen jousisoittajan äiti tulee ihastelemaan hauskanpitoa kapellimestarille ja harmittelee kun meidän tyttö joutuu soittamaan aina tuota samaa Haydinia. Törmäsin mainittuun tilanteeseen Tampereella jokin aika sitten. Myös taidemusiikin tekemiseen täytyy jo nuorena saada tunne, että esiintymislavalla on hauskaa ja soittajalla on leuhka olo myös esityksen jälkeen. On myös tärkeää, että esitetään teknisesti helpompaa musiikkia kuin nuoren soittajan sataprosenttinen onnistuminen juuri ja juuri mahdollistaisi. Klassisten orkesterisoitinten harrastajapohja saadaan kasvuun sillä, ettemme kävelytä nuoria esiintymislavalle liian vakaviin tilanteisiin. Puhallinorkesterit ovat käytetyin musiikkikasvatuksen väline maailmalla. Muun muassa Norjassa on asetuspohjaisesti puhallin- tai vaskiorkesteri miltei jokaisessa koulussa. Japanista löytyy noin ja USA:sta noin puhallinorkesteria. Koulutusvälineenä puhallinorkestereiden hienous on niiden joustavuudessa. Samalla orkesterilla voi uskottavasti soittaa sekä konsertoivaa taidemusiikkia että tuttua poppia, puhumattakaan lattareista tai jazzista. Puhallinorkesteri hoitaa myös hienosti kaupungin uuden marketin avajaissambat tai itsenäisyyspäivän juhlan alkusoiton ja kansallishymnin. Kuten vanha suomalainen sananlaskukin sanoo, Minkä ilotta oppii sen surutta unohtaa. TOIMII-sarja Nyt löytyy kouluille uutta nuottimateriaalia, joka mahdollistaa puhaltajien ja jousisoittajien hauskan yhteistyön jo viidellä soittajalla. Maineikkaat orkestroijat mm. Esko Heikkinen, Jukka Viitasaari ja Janne Ikonen ovat luoneet Toimii-sarjan. TOIMII-sarjan kappaleet on rakennettu kvintettipohjaisella sovitustekniikalla ja tehty helpoiksi soittaa 5:llä tai vaikka 100:lla soittajalla. Kaikki stemmat (I-V) on julkaistu erivireisille puhallinsoittimille (in Bb, in C, in Es, in F), sekä jousistolle (Violin I, Violin II, Viola, Violoncello, Contrabass). Kuudentena stemmana on lyömäsoittimet, olennaisena osana nykyaikaisen orkesterin väripalettia. Jokaiseen teokseen kuuluu myös partituuri opettajan käyttöön. Sarjasta löytyy mm. Amazing Grace, Scarborough Fair, Jamaica Farewell, Trumpet Voluntary, Suomen laulu, Kullan murunen, Soul Sweet, Baila!, Beat marssi ja Farmi boogie. Toimii-sarjaa löytyy nuottikaupoista tai suoraan puhaltimiin erikoistuneelta Blosari-Kustannukselta. YouPlay! The Golden Horns menestyneimpien vaskisoiton ammattilaistemme käyrätorvikvartetti (Tuomo Eerikäinen, Jukka Harju, Tommi Hyytinen ja Tero Toivonen) on myös lähtenyt pohtimaan kuinka saattaa nuori soittaja ja yleisö hauskaan ja myönteiseen kohtaamiseen ja hävittää esiintymisjännitys. The Golden Horns-kvartetin vastaus on heidän uusi YouPlay! -kirjansa. Kirja sisältää 16 sävellystä 1-4:lle käyrätorvelle sekä CD:n, jossa on menevät taustanauhat kaikkien kappaleiden säestykseksi. Kappaleita voi soittaa joko yksin, tai esittää ne vaikka cornokaveriporukalla. YouPlay! -kirjassa historialliset instrumentit tulevat kohti uusien bändisoittimien maailmaa, ja tarkoitus onkin poistaa ennakkoluuloja musiikin eri tyylisuuntien väliltä. Loistavana esimerkkinä tekijöiden tavoitteesta on heidän suosittu YouTube-videonsa, joka löytyy hakusanalla The Golden Horns Space Taxi. Tekijöiden tavoite on jo ensivuonna julkaista YouPlay!-kirjaa myös muille soitinryhmille. Kirjaa löytyy ainakin Soitin Laineelta, F-musiikista tai Ostinatosta ja osoitteesta youplay.fi. Vanhojen tanssit Vanhojen tanssit, tuo suomalaisten juhlava traditio saa nyt uuden ulottuvuuden, kun koulun oppilaat voivat osallistua juhlaan myös soittaen. Poliisisoittokunnan levyttämät Arthur Fuhrmannin kuuluisat orkestraatiot vanhojen tansseista on nyt julkaistu helppolukuisina nuotteina Blosari-Kustannuksen toimesta. Partituurin ja puhallistemmojen lisäksi paketissa tulee Arthur Fuhrmannin suunnittelemat jousistemmat = I viulu, II viulu, alttoviulu, sello ja kontrabasso, sekä avustava pianostemma. Jousistemmat sopivat suoraan puhallinsovitukseen. Avustavan pianostemman käyttö mahdollistaa täysipainoisen esityksen jo muutamalla soittajalla. Arthur Fuhrmannin puhallinsovitustensa sisään rakentama hyvä minimikokoonpano (ilman pianoa) on 12 soittajaa. Huilu / B-klarinetti 1-3 / B-kornetti (voi soittaa trumpeteilla) 1-2 / Käyrätorvi 1-2 / Pasuuna / Baritoni / Tuuba / Rummut. Puhallinorkesteripartituurin täysi kokoonpano: Huilu 1-2 / Oboe 1-2 / Ebklarinetti, Bb-klarinetti 1-3, Fagotti, Bassoklarinetti, Alttosaksofoni, Tenorisaksofoni, Baritonisaksofoni, Kornetti1-2, Trumpetti 1-3, Käyrätorvi 1-4, Tenoritorvi 1-2, Pasuuna 1-4, Baritonitorvi, Tuuba 1-2, Rummut + extrana piano.

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 13+ RTF Report - luotu 27.05.2015 15:22 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet final 13+ 73 40 23 Yhteensä 73 40 23 Perustiedot 1. Ikäni on (39) Ikäni on 2. Olen ollut oppilaana (36) Olen ollut oppilaana

Lisätiedot

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille

Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Jatko-opintoja musiikista kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun haettaessa ennakkotehtäviä ja/tai soveltuvuuskoe

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Taloudellinen tiedotustoimisto TAT ry Nuorelle tietoa ja positiivisia kokemuksia työelämästä Nuorille työelämä-, yrittäjyys- ja talousvalmiuksia Työelämäyhteistyö osaksi suomalaista

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA MUSIIKINOPETUKSESSA TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKKA

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.

Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand. Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10. Suomen lasten ja nuorten säätiö Myrsky-hanke projektipäällikkö Riikka Åstrand Valtakunnalliset sjaishuollon päivät Tampere 2.10.2013 MYRSKY-HANKE mahdollistaa nuorille suunnattuja, nuorten omia voimavaroja

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013

MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS 2013 5.4.2013 OULUN KONSERVATORIO Postiosoite: PL 20 90015 Oulun kaupunki puh. 044 703 9162 Opintotoimiston käyntiosoite: Lintulammentie 1 L Nettisivut: www.oulunkonservatorio.fi MUSIIKKIOPISTOTASON VALINTAKOEOPAS

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA

MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MIKÄ USKONNONOPETUKSESSA MUUTTUU UUDEN OPETUSSUUNNITELMAN MYÖTÄ? Seminaari perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista Opetushallitus 13.3.2015 FT tutkija Kati Mikkola, (HY, SKS) kati.m.mikkola@helsinki.fi

Lisätiedot

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo

MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA. Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA Työryhmän puolesta Matti Ruippo MUSIIKKITEKNOLOGIAN OPPISISÄLLÖT MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA MUSIIKKIOPPILAITOKSISSA "...jos saisimme musiikkiopiston

Lisätiedot

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011

Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf. Hanna Untala 17.10.2011 Varhaisiän musiikinopettajat ry Småbarns musiklärare rf Hanna Untala 17.10.2011 Muskari - alle kouluikäisten lasten suosituin harrastus Suomessa muskarilaisia on eri järjestäjätahojen alla arviomme mukaan

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015

PÄÄSYKOEOHJEITA 2015 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 1 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 1 KLASSINEN MUSIIKKI PIANO... 2 Vuonna 2006 JA SEN JÄLKEEN SYNTYNEET... 2 PIANO... 2 Vuonna 2005 JA TÄTÄ AIEMMIN SYNTYNEET... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)...

Lisätiedot

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO

SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKI- OPISTO LÄNSI- RANTA 4B 24100 SALO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7

PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 PÄÄSYKOEOHJEITA 2016 1 / 7 Sisällys YLEISTÄ... 2 MUSIIKKILEIKKIKOULU... 2 KLASSINEN MUSIIKKI... 2 PIANO... 2 LAULU... 3 URUT (KIRKKOURUT)... 3 VIULU... 3 ALTTOVIULU... 4 SELLO JA KONTRABASSO... 4 PUUPUHALTIMET...

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Perustiedot - Kaikki -

Perustiedot - Kaikki - KMO 9 12-vuotiaille RTF Report - luotu 01.04.2015 14:54 Nimi Vastaaja Vastaamassa Vastanneet Käpylä 9 12-vuotiaat 87 44 31 Yhteensä 87 44 31 Perustiedot 1. Ikäni on (44) (EOS: 0) Ikäni on 2. Olen ollut

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015

KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 KANSALAISVAIKUTTAMISEN AJOKORTTI TYÖPAJA JYVÄSKYLÄSSÄ 14.11.2015 Konkreettisia ideoita koulun ja paikallistoimijoiden yhteistyön rakentamiseen uuden opetussuunnitelman hengessä Tarja Jukkala ja Sanna Lukkarinen

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ

HYVINKÄÄN KAUPUNKI Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 05800 HYVINKÄÄ Sivistystoimi/ Hallinto Kankurinkatu 4-6 20.10.2015 Alakoulujen rehtorit ENSIMMÄISEN VIERAAN KIELEN VALINTA JA MUSIIKKILUOKALLE PYRKIMINEN Tämän kirjeen liitteenä on 2. luokkalaisten vanhemmille jaettava

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus

KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO. Perusopetus 1 KIRKKONUMMEN MUSIIKKIOPISTO Kirkkonummen musiikkiopisto on kaksikielinen kunnallinen musiikkioppilaitos, joka antaa opetusta kirkkonummelaisille ja siuntiolaisille lapsille ja nuorille. Musiikkiopistossa

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE

Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Forssan Rotaryklubi & Sepänhaan Rotaryklubi, Forssa KENIA HANKE Hankeidea Onko kaikilla maailman lapsilla samat mahdollisuudet oppimiseen? oli kysymys, joka nousi esille, kun Forssan rotaryklubin tuleva

Lisätiedot

SALON MUSIIKKIOPISTO

SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO SALON MUSIIKKIOPISTO Musiikkiopiston Nohterin ja Kärjen talot Musiikkiopiston kirjastotalon tilat Musiikkiopiston toimitilat sijaitsevat Salon keskustassa kirjaston läheisyydessä.

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus

Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus MUSIIKIN KURSSIT, jaksomerkinnät koskevat lukuvuotta 2015-2016 Mu2 MONIÄÄNINEN SUOMI, jaksoissa 2, 3 ja 5 Mikä on suomalaista musiikkia, millaista musiikkia Suomessa on tehty ja harrastettu joskus pari

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Kallion musiikkikoulu 2014-2015

Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Kallion musiikkikoulu 2014-2015 Opetusta kaiken ikäisille ja tasoisille aloittelijoista edistyneisiin soittajiin. Kallion musiikkikoulu Kallion bändikoulu Musiikkileikkikoulu Pikkukarhu Kallion musiikkikoulu,

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT

TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT TULE MUKAAN! KIRKKONUMMEN MUSIIKKILUOKAT Tervetuloa kuulemaan ja kyselemään musiikkiluokalla opiskelusta sekä nauttimaan nykyisten musiikkiluokkalaisten esityksistä ti 28.2.2012 klo 18.30 Kirkonkylän koulun

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015

SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 14.12.2015 klo 17.00 SUOMALAISEN TIEDEAKATEMIAN VÄISÄLÄN RAHASTON PALKINNOT JA APURAHAT JAETTU 14.12.2015 Suomalainen Tiedeakatemia myönsi 14.12.2015 pidetyssä tilaisuudessaan

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana

Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana 1 2 3 SUOMEN KASVATUKSEN JA KOULUTUKSEN HISTORIAN SEURAN VUOSIKIRJA 2012 Opettaja yhteiskunnallisena ja kulttuurivaikuttajana KOULU JA MENNEISYYS L

Lisätiedot

Musiikkiolympialaiset Tallinnassa. KMO:n kevätkoulutusten tunnelmia. ipadit musiikinopetuksessa. Lapset sävelsivät Musiikkitalossa

Musiikkiolympialaiset Tallinnassa. KMO:n kevätkoulutusten tunnelmia. ipadit musiikinopetuksessa. Lapset sävelsivät Musiikkitalossa MUSIIKKIKASVATUKSEN AIKAKAUSLEHTI 2/2012 Musiikkiolympialaiset Tallinnassa KMO:n kevätkoulutusten tunnelmia ipadit musiikinopetuksessa Lapset sävelsivät Musiikkitalossa Koulujen Musiikinopettajat ry Skolornas

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013

PALKITSEMISSÄÄNNÖT. Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT Sukeltajaliitto ry 8.9.2013 PALKITSEMISSÄÄNNÖT 1. YLEISPERIAATTEET JA YLEISET SÄÄNNÖT 1.1. Mistä palkitaan Sukeltajaliitto ry:n varsinaiselle tai yhteisöjäsenelle, yhteistyökumppanille

Lisätiedot

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja

Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä. Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Koulutuksen sähköisten palveluiden kehittäminen kuntien ja valtion yhteistyönä Tuula Haatainen, varatoimitusjohtaja Yhteinen tahtotila oppilaat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikkaa teknologia on läsnä

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012

Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Kaikki menevät Kiinaan! Kiinan kielen ja kulttuurin opetus 7.3.2012 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Esityksen kulku Mistä kaikki alkoi Mitä lukioiden Kiina- verkostossa saatiin aikaan Kiinan tarve

Lisätiedot

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi

Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä. FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Treffit mönkään? Ääntämisen opetuksesta ja sen tärkeydestä FT Elina Tergujeff, Jyväskylän yliopisto elina.tergujeff@jyu.fi Kuka Elina Tergujeff? englannin ja ruotsin opettaja filosofian tohtori, soveltava

Lisätiedot

MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO

MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO MUSIIKKIOPISTOON! VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO VANTAAN MUSIIKKIOPISTO - VMO Tule oppilaaksi yhteen Suomen suurimmista musiikkiopistoista! Vantaan musiikkiopisto on Vantaan kaupungin oma oppilaitos, jossa

Lisätiedot

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast

Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset. Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Kunniamerkit ja muut huomionosoitukset Kirkkoherrojen kokous 3.10.2007 Kaarlo Kalliala Päivitetty 21.3.2015 Timo Tavast Huomionosoitusten ilo vaikkei innostuisikaan juuri siitä mitä saa, ani harvaa oikeasti

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013

KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1 KARKKILAN MUSIIKKIKOULUN OPETUSSUUNNITELMA 22.03.2013 1.Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän tehtävä Karkkilan musiikkikoulu on yksityinen, kannatusyhdistyksen ylläpitämä oppilaitos. Musiikkikoulussa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI. Ella Kiesi Opetushallitus TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTTÖ JA SUKUPUOLI Ella Kiesi Opetushallitus Tieto ja viestintätekniikkataidot kouluissa Valtakunnalliset opetussuunnitelmien perusteet lähtökohtana Tieto- ja viestintätekniikalla

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011

AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 AIKIS Aikuisten maahanmuuttajien kielikoulutus 2008 2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Aikis -hankkeen tavoitteena on koordinoida aikuisille maahanmuuttajille tarkoitetun suomen ja ruotsin

Lisätiedot

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015

Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 Maaseudun uusi aika -yhdistyksen jäsenkirje 3/2015 15.12.2015 Jouluinen tervehdys kaikille MUAn jäsenille! Tässä vuoden viimeisessä jäsenkirjeessä on tietoa Maaseudun uusi aika -yhdistyksen ajankohtaisista

Lisätiedot

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre

eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 1 eosaajan taidot -hanke HAMK/eLearning Centre 2 Hankkeesta lyhyesti Projekti on Hämeen ammattikorkeakoulun hallinnoima (HAMK) ja Etelä-Suomen lääninhallituksen rahoittama ESR-hanke. Projekti aloitettiin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus muodostuu opettajien koulutuksesta,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti?

************************************* Mikä on LA-SO-LA-konsertti? Hyvä peruskoulun opettaja, Syystervehdys Itä-Helsingin musiikkikoulusta IHMU:sta. Olemme tulossa esiintymään kouluunne marraskuussa, ja sitä ennen tarjoamme teille myös ennakkomateriaalia käytettäväksi

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi

Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Musiikkiopistosta musiikkiyliopistoksi Sibelius-Akatemia marraskuussa 2011 Gustav Djupsjöbacka OKM-seminaari 21.11.2011 Musiikkitalo Kuvitus: Sibelius - Finlandia Visio 2016 Sibelius-Akatemia on vireä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari

Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Kiina on POP! Yanzu- ja POP kiinaa -hankkeiden yhteisseminaari Hotel Arthur 9.5.2014 Vaskivuoren lukion rehtori Eira Kasper Hankekoordinaattori Veli-Matti Palomäki YANZU 言 祖 Kiinan kieltä lukioissa Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004

Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa 20.3. 2004 1 2 Laadittu Koulujen Musiikinopettajat ry:n Kevätkokouksessa.. 04 Esitysluonnos Koulujen Musiikinopettajat ry:n syyskokoukselle Riihimäellä.. 14 4 5 6 YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA 1 Yhdistyksen nimi

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG

Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BIG BANDILLE BIG BANG Markus Ketola Ralf Nyqvist Antti Rissanen UUSIA SOVITUKSIA JUNIOR BANDILLE SUOMEN BAND -YHDISTYS RY A A SUOMEN BAND -YHDISTYS RY Big Bang Markus Ketola (s. 1968) Suomen big band -yhdistyksen projekti big

Lisätiedot

Harrastatko itse musiikkia?

Harrastatko itse musiikkia? Ooppera oli sopivan mittainen Ooppera oli liian lyhyt Oopperaan! Suomen Kulttuurirahaston ja Suomen Kansallisoopperan yhteisen Oopperaan!-hankkeen ansiosta noin 6 400 seitsemäsluokkalaista opettajineen

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla

Kamwene. käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska. miten ihmiset ilostuvat kun tervehdimme heitä heidän omalla Tikkasten nimikkokirje maaliskuu 2013 Kamwene! Kamwene on Maaliskuu 2013 bena-heimon kibenankielinen tervehdys, jota käytämme tervehtiessämme ihmisiä Njomben alueella. On hauska miten ihmiset ilostuvat

Lisätiedot

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia)

1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma (korkeintaan 10 minuuttia) Musiikin koulutusohjelma/ Ylempi AMK tutkinto Valintakoekuvaus kevät 2012 Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Alla on tarkemmat

Lisätiedot

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena

Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena Oppimisympäristöajattelu oppimisen tukena kaisa vähähyyppä, opetusneuvos, opetushallitus Oppiminen on tapahtuma tai tapahtumasarja, jossa oppija saavuttaa uusia taitoja tai tietoja jostain aiheesta. Opittu

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä.

Ohjelmassa. Kemijoki on näkyvä osa elämää jokivarressa. Toivomme että mahdollisimman moni ryhmä innostuu kertomaan, millä tavoin joki on tärkeä. 1 Ohjelmassa Kilpailu pähkinänkuoressa Ketkä voivat osallistua Ilmoittautuminen Sitten luodaan! Kilpailu huipentuu! Kisatunnelmat jakoon Instagramissa Olemme apunasi kilpailun aikana Kemijoki on näkyvä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila

Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Kasvatustieteen tohtori Tuomo Laitila Suomen koulutusjärjestelmä Yliopistot Ammattikorkeakoulu t ikä 14 16 ikä 7 13 6 Perusopetuksen (7 16 vuotiaat) opetussuunnitelmaa uudistetaan. Taito ja taideaineille

Lisätiedot

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen

EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen EKOARKI Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen Helmiä asukastoiminnan ja kestävän kehityksen kasvatuksen tukemisesta kasvatuksen tukemisesta Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n ja Suomen Ympäristökasvatuksen

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA TERVEYDEN EDISTÄMINEN LIIKUNTA- JA TERVEYSKASVATUKSEN AVULLA KARJALAN TASAVALLAN PETROSKOIN ALUEEN KOULUISSA Projekti on yhteistyöprojekti Liikunnan ja Terveystiedon Opettajat ry:n sekä Karjalan tasavallan

Lisätiedot

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi

Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Vaikuttamispalvelu Nuortenideat.fi Palvelun tuottavat yhteistyössä oikeusministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö ja Koordinaatti - Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten vaikuttamispalvelu

Lisätiedot

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET

HALLITUSOHJELMATAVOITTEET Suomen musiikkineuvoston MUSIIKKIPOLIITTISET HALLITUSOHJELMATAVOITTEET MUSIIKKI TYÖNÄ AMMATTIMUUSIKKOJEN JA MUSIIKIN TEKIJÖIDEN TOIMINTAEDELLYTYKSET JA RESURSSIT TURVATTAVA Suomalaiset muusikot ja musiikin

Lisätiedot

Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta

Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta Suvaitsevaisuutta yhteisen tekemisen kautta Yhdistyksen esittely Walter ry on vuonna 2006 perustettu yhdistys, jonka tarkoituksena on edistää suvaitsevaisuutta ja monikulttuurisuutta Suomessa. Walterin

Lisätiedot

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen

MUSIIKKI. Sari Muhonen Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi. Sari Muhonen MUSIIKKI Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu sari.muhonen@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ luoda edellytykset monipuoliseen musiikilliseen toimintaan ja aktiiviseen kulttuuriseen osallisuuteen ohjata

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016

Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoekuvaus, YAMK Musiikki 2016 Valintakoe järjestetään 7.-9.6.2016. Valintakokeessa on kolme osaa: 1. Opinnäytetyön alustava suunnitelma 2. Haastattelu 3. Musiikillinen työnäyte. Valintakokeeseen

Lisätiedot

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään

1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Satakieli-teesit 1. Lapsi on päähenkilö omassa elämässään Lapsuus on arvokas ja merkityksellinen aika ihmisen elämässä se on arvojen ja persoonallisuuden muotoutumisen aikaa. Jokaisella lapsella on oikeus

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON

ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON ILMOITTAUTUMINEN MUSIIKKIOPISTOON Hakuaika Perusopetukseen Ilmoittautuminen testeihin 9.4. 13.5.2011 Testipäivät Keskustassa ma ke 30.5. 1.6.2011 Veikkolassa to 26.5.2011 Hakuaika Avoimelle osastolle 9.4.

Lisätiedot

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913

POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille. Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 POM-opinnot erityisopettajaopiskelijoille Lisätietoja: Johanna Kainulainen johanna.kainulainen@jyu.fi p. 040 5233913 Perusopetuksessa opetettavien aineiden ja aihekokonaisuuksien monialaiset opinnot (POM)

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot