Elimäen lukio. Vuosikertomus

Transkriptio

1 Elimäen lukio Vuosikertomus

2 Metsän kohtalo Sanaton kuiskaus metsässä, järvi, kultaa kauniimpi tyyni pinta, pienen linnun suuri teko, terve poikanen. Jylinä ukkostakin komeampi, tuhon symboli tietää surua. Kuin jättimäinen kivi se vierii, saavuttaen määränpäänsä. Linnunpesä pudottaa poikasen, emo itkee, karkuun silti säntää. Pian pieni pesä tipahtaa, orava hyppää toiseen puuhun. Sadepilvet kerääntyvät metsän ylle, vettä ei vain näy, ei kuulu, ei tunnu pisara raskas, kylmä, ei ole muuta kuin tummat pilvet. Äänet nopeasti kaikkoaa, ei kuulu kiven vierinä. Aurinko pilkistää pilven takaa, valaisee aution, puuttoman metsän. Taina Ikäheimonen, 08A (Laukussa on kaikki tärkeä)

3 50 vuotta oppikoulua Elimäellä Tänä lukuvuonna juhlimme Elimäen yläasteen ja lukion sekä niiden edeltäjän Elimäen yhteiskoulun 50-vuotisjuhlaa. Näyttävää pääjuhlaa vietettiin 22. marraskuuta. Koulumaailma oli vuonna 1958 hyvin erilainen kuin nykyinen peruskoulumme, sillä silloin elettiin rinnakkaiskoulun aikaa. Vain joka kymmenes ikäluokasta kävi 12-vuotisen koulun neljä vuotta kansakoulua ja kahdeksan vuotta oppikoulua. Käytännössä moni oppikoululainen kävi koulua 13 vuotta, sillä useat jäivät luokalle kouluaikanaan. Suurin osa ikäluokasta kävi kuusi vuotta kansakoulua ja vuodesta 1958 lähtien kansakoulun jälkeen kaksi vuotta kansalaiskoulua. Pyrkimisen saattoi estää perheen taloudelliset mahdollisuudet, sillä vanhemmat maksoivat oppikoululaisen kirjat, koulumatkat ja mahdollisesti myös koepaperit. Se oli varsinkin monilapsisille perheille suuri taloudellinen uhraus. Oppikoulun pääsytutkinto saattoi olla jopa kovempi kynnys kuin lopulta itse ylioppilastutkinto kahdeksan vuotta myöhemmin. Oppikoulun pääsykoe oli kaksipäiväinen ja moniosainen. Siihen kuuluivat moniosaiset äidinkielen ja matematiikan kokeet. Lisäksi kansakoulun opettaja antoi jokaisesta hakijasta lausunnon. Vuoteen 1958 saakka Elimäen oppikouluun aikovat lapset joutuivat pyrkimään kunnan ulkopuolella sijaitseviin kouluihin eli Kouvolaan tai Inkeroisiin. Elimäen yhteiskoulu käynnistyi Alkuvuosina oppikoulun luokkia oli viisi ja oppikoulun 5. luokka vastasi siis nykykoulun 9. luokkaa. Sen jälkeen koulutie jatkui jos jatkui oppikoulun kolmelle viimeiselle luokalle eli lukioon Kouvolaan tai Inkeroisiin. Syksyllä 1967 Elimäen yhteiskoulu luvan laajentui 8- luokkaiseksi eli täälläkin alettiin antaa lukioopetusta. Ensimmäiset ylioppilaat valmistuivat Elimäen lukiosta keväällä Heitä oli 12. Seuraava suuri muutos tapahtui syksyllä 1975, kun Elimäen kunnassa siirryttiin peruskouluun. Keskikoulu ja kansalaiskoulu yhdistettiin nykymalliseksi kolmivuotiseksi peruskoulun yläasteeksi. Oppikoulua jäi jatkamaan lukio, joka siirtyi kunnan omistukseen. Elimäen yhteiskoulusta tuli siis Elimäen yläaste ja lukio. Vuoden 2009 alusta Kouvolan seudun kuusi kuntaa yhdistyivät yhdeksi Kouvolan kaupungiksi. Toivottavasti uudessa kaupungissa osataan arvostaa työtämme myös päätöksissä ei pelkissä sanoissa. Meillä on hyvät tilat ja hyvä väki. Toivottavasti pelkkä raha ei ratkaise lukioverkkoa vaan laatukin huomioidaan. Syksy sen näyttää. Kari Rajala, rehtori (Kännykkä on myös kalenteri, jota ilman ei muista mitään.)

4 Koulumme juhli komeasti Tasan puolivuosisataa sitten perustettiin Elimäelle yhteiskoulu, joka koulumaailman uudistusten myötä kulkee nykyään nimellä Elimäen yläaste ja lukio. Viidessäkymmenessä vuodessa on ehtinyt tapahtua monenmoista: valmistuneita oppilaita on sadoittain, rakennusta on laajennettu, on järjestetty erilaisia retkiä ja opettajakuntakin on vaihtunut moneen kertaan. Kuluneiden vuosien kunniaksi järjestettiin koulullemme omat juhlat lauantaina Juhlaa oli suunniteltu pitkään, huolellisesti ja hartaasti - ikimuistoinen siitä tulikin. Viikolla 47, ennen varsinaista pääjuhlaa, koulukeskuksessa virittäydyttiin juhlatunnelmiin. Oppilaiden pitämissä aamunavauksissa luotiin katsaus kuluneisiin vuosikymmeniin 50-luvulta lähtien. Juhlaviikon tiistaina järjestettiin pukeutumispäivä 70-luvun hengessä. Oppilaiden ja muun kouluväen päällä nähtiin niin raitakuosia, räikeitä värejä kuin tuulipukuakin. Keskiviikkona keittolan emännät kattoivat juhla-aterian. Torstaina oli oppilasjuhla, jossa esitettiin sama ohjelma pienin muutoksin kuin lauantain juhlassa. Näin vältyttiin tilanteelta, jossa iso liikuntasali olisi pursuillut ihmisten paljoudesta ja kärsinyt istumapaikkavajeesta. Lähestyvät juhlat pitivät koko marraskuun koulukeskuksen väkeä kiireisenä. Juhlatoimikunta kokoontui tiuhaan tahtiin. Ohjelmaharjoitukset rikkoivat monien lukiolaisten ja yläasteen oppilaiden normaalin lukujärjestyksen: aiemmin esityksiä oli harjoiteltu vain oppitunneilla, mutta juhlan lähestyessä harjoittelutahti tiivistyi ja sekä liikuntasalit että musiikinluokka olivat kovassa käytössä. Seinille ilmaantui oppilaiden tekemiä töitä: maalauksia ja piirustuksia. Yläasteen aulaa koristamaan aseteltiin lukiolaisten valmiita kuvaamataidon diplomitöitä vieraiden ihasteltavaksi. Aulaan nousi muun muassa kaksi mahtavaa linnaa, lipasto enkelin siipineen ja siltamaisema, joka oli tehty vaneriseen laatikkoon. Myös entiset opettajat rekrytoitiin juhlajärjestelyihin. Juhlapuhujaksi värvättiin lukion pitkäaikainen rehtori Olli Jokiranta. Rainer Silander kokosi ruokalan seinille valokuvanäyttelyn menneiltä vuosikymmeniltä. Sieltä yksi jos toinenkin pystyi tunnistamaan sisaruksiaan, vanhempiaan ja opettajiaan menneiltä vuosikymmeniltä. Seinät olivat täynnä sekä mustavalkoisia että värillisiä kuvia niin juhlahetkistä - retkiltä, liikuntapäivistä, Wanhojen tansseista, penkkareista - kuin koulun arjestakin. Kuvista julkaistiin myös diaesitys ja seinäkalenteri, jonka tuotto ohjataan koulumme stipendirahastoon. Juhlavuoden kunniaksi oli järjestetty myös valokuva- ja kirjoituskilpailu, jonka aiheena

5 havaitsivat ehkä jo maanantaina. Samalla ilmassa oli myös aavistus jännitystä ja intoa; kaikki halusivat nähdä, minkälaisia esityksiä juhlaan oli valmisteltu. oli Muistoja kouluvuosilta. Valokuvakilpailussa katseen vangitsivat kuvat, jotka oli otettu aivan arkisista asioista, joihin emme normaalin kouluarjen keskellä kiinnitä huomiota. Kirjoitustekstit olivat humoristisia muisteluja menneiltä vuosilta. Lisäksi juhlivan koulun kunniaksi julkaistiin Elimäen Sanomien välissä juhlalehti, johon haastateltiin muun muassa koulun nykyisiä opettajia, jotka ovat ennen olleet oppilaina koulussamme, sekä Elimäen lukion entistä rehtoria Olli Jokirantaa ja entistä koulutoimenjohtajaa Erkki Ollikaista. Tuntumaa otettiin myös nykyisten oppilaiden ajatuksiin lukiostamme. Lehdessä julkaistiin myös entisten oppilaiden lähettämiä terveisiä juhlivalle koulullemme. Lähestyvän juhlan saattoi aistia silloin, kun Audiokymin miehet tulivat asentamaan lamppujaan, äänentoistolaitteitaan ja savukoneitaan juhlasaliin. Juhlan aikana saikin huomata, että valoshow ta vetivät ammattilaiset, eivätkä opettajat tai oppilaat kuten yleensä juhlissa. Oppilaat juoksivat harjoituksissa yhtenään, hioen vielä esityksiään. Torstaina ilmassa oli selvästi pientä hermostuneisuutta, jonka tarkimmat Vihdoin oli odotettu juhlapäivä, lauantai. Ulko-ovien edessä paloivat soihdut. Juhlavieraiksi oli kutsuttu oppilaiden vanhempia, entisiä oppilaita, kunnan ja naapurikoulujen edustajia sekä entistä henkilökuntaa. Paikalle saapuivat kunniavieraina koulumme perustajajäsen, kanttori Risto Koskinen ja ensimmäiset lukiosta valmistuneet ylioppilaat. Ryhdikkäät rehtorit ottivat vastaan onnittelulähetystöjä. Vieraille oli katettu kahvi- ja kakkutarjoilu ruokalaan. Ihmiset kokivat myös iloisia jälleennäkemisiä kohdatessaan entisiä opettajiaan ja vanhoja luokkatovereitaan, joita osa näki ensi kerran monen vuosikymmenen jälkeen. Monet pysähtyivät kiinnostuneina tutkimaan ruokalan valokuvanäyttelyä ja löysivät itsensä ja kaverinsa sekä vanhat tutut opettajat. Oppilastöiden näyttelyjä oli eri puolilla koulua, ja biologian luokassa saattoi ihastella

6 kauniisti säilynyttä satavuotiasta kasvikokoelmaa. Ilmaisutaidonryhmä viihdytti vieraita äidinkielenluokassa hauskoilla improvisaatioesityksillään. Vihdoin vieraat siirtyivät saliin: miten juhlava ruusuköynnös koristikaan näyttämöä! Juhlapuheen piti Elimäen lukion entinen rehtori Olli Jokiranta. Vaikka puheelle oli kertynyt pituutta, mikä ei ollut ihme - olihan vuosiakin kulunut viisikymmentä säilyi kiinnostus ja yleisö eläytyi koulumme vaiheisiin. Puhe oli maustettu huumorilla ja sai monien suupielet kohoamaan hymyyn. jotka kuvasivat koulun kiireistä arkea sekä sen mukanaan tuomia kasvunvaiheita. Juhlassa nähtiin myös yläasteen tyttöjen tanssiesitys, jonka olivat ohjanneet ja suunnitelleet lukiolaistytöt. Kaiken kruunasi sambakulkue, jossa yhdistyivät niin tanssin-, musiikin- kuin käsityön- ja kuvaamataidonopettajan taidot. Pimeään saliin saapui hopeanhohtoisia tanssijoita rytmikkään sambamusiikin saattelemana. Tanssijoiden keskellä kulkivat koristellut kärryt, joilla soittajat taikoivat rytmin aikaan. Tuli tunne kuin olisit matkustanut Brasilian lämpöön katselemaan esitystä. Olli Jokirannan ja nykyisen rehtorin Kari Rajalan puheiden lisäksi juhlassa oli molempien koulumuotojen oppilaiden esityksiä. Musiikkiesitysten mukana moni kulki varmasti omaan nuoruuteensa ja ehkä jopa omiin koulumuistoihinsa. 50-vuotisviikko oli kuin lämmin henkäys kaamoksen keskellä, osoitus yhteistyön voimasta. Nämä juhlat me muistamme! Tiia Riihiluoma, 07B Lukion ilmaisutaidon ryhmän viihdyttävä näytelmä pohjautui kouluaiheisiin runoihin,

7 Muutama muutoksen puuska Lukuvuosi tuli, meni, kierähti selälleen ja kuoli. Vuodenvaihteessa liityimme Kouvolaan. Selvä, jouduimme suurkaupungin joukkopyöritykseen, mutta emme sentään (kuulemma) menettäneet oikeuttamme toimia itsenäisesti. Pyrimme edelleen tekemään kulttuuriretkiä. Luokkamme ovat edelleen siedettävän kokoisia; jumboluokat pysyvät Kouvolan lukioissa. Tässä teille uutinen: kaikki eivät mahdu Kouvolaan ja osa varmaankin tulee Elimäelle joka tapauksessa, varautukaa siihen. Koimme Suuren Remontin, eli lukion oppilaat vaihtoivat musiikin luokkaa, joutuivat kävelemään yläasteen puolelle nähdäkseen oponsa ja sopeutuivat keittolan uuteen järjestykseen. Saimme uudet sohvat, mikä on aina plussaa. Hankimme kirjastoon mikron. Saimme riesaksemme videopeliriippuvaiset murrosikäiset nuoret miehet varastamaan tietokoneemme. Tutortoimintaa oli tänäkin vuonna, eli tutustumispäivän ja alkuopastuksien jälkeen tutoreita ei enää edes tarvittu. Uusia ehdokkaita on kuitenkin monta. Kurssinmetsästystä vai auttamisen iloa? Se jää nähtäväksi. Vuosi on siis kulunut osittain myrskyisästi, osittain lempeässä tuulen vireessä. Pelästyimme sikainfluenssaa ja nauroimme abien jäähyväisvideolle. Opimme uusia ja kertasimme vanhoja asioita, tutustuimme tuntikaavioihin ja esseevastauksiin sekä laiskottelimme vapaatunnit. Kuuntelimme luentoja jatko-opinnoista ja täytimme KELA:n lomakkeita. Olemme edelleen vankasti yhtenäinen lukio; apua saa aina, kun sitä vain uskaltaa pyytää. Kaikki tulevat toimeen keskenään (ainakin tähän asti ovat tulleet). Toivottavasti tämä iloinen joukko on taas täällä ensi vuonna, entistä suurempana. Allekirjoittanut on ensi keväänä virallisesti Vanha. Ekaluokkalaisen vuosi oli kuitenkin omalla tavallaan mielenkiintoinen. Ainakin näki selvästi, mitä odottaa tulevaisuudelta: lisää lukiolaisen arkea ja juhlaa, sopivasti tasapainotettuna tietenkin. Tulevaisuutta en osaa ennustaa, mutta toivottavasti kaikki saavuttavat tavoitteensa, oli se sitten tietty kurssimäärä, hyvä arvosana tai ihan vain selviytyminen lukion arjesta. Puuskittaista tuulta on siis aistittu koulukeskuksen ilmatilassa, mutta eivät myrskyt ja myräkät ole meitä ennenkään kaataneet. Kaisa Palomäki, 08A (Kirja on paras paketti.)

8 Viisikymppisen koulun viimeisimmät villitykset Kouvola toi tullessaan mukaviakin muutoksia. Hyvä koulumme on nykyään entistäkin ehompi: on remontoitu sisätiloja, on saatu koulun edustalle tekonurmi, on hankittu luokkiimme uusia härveleitä. Tosin ne maksettiin vielä vanhan Elimäen budjetista ilman lisävelanottoa. Laadimme aloitussanat lauseille, joita pyysimme parin opettajan, keittiön emännän sekä yhden opiskelijan täydentämään. Vastauksista paljastuu, miten uudistukset ovat vaikuttaneet koulumme arkeen. Ikimuistoisin koulumatka tänä vuonna ei muistu mieleen, koska ei mitään erikoista ole tapahtunut. Kesäterveiseni: Hyvää kesää kaikille oppilaille, opettajille ja henkilökunnalle! Leena Tainan, matematiikan ja fysiikan opettajan, penaali taitaa sisältää laskutikun. Tänä vuonna olen ilahduttanut opiskelijoita olemalla pois kaksi viikkoa. Uutta härveliä, dokumenttikameraa,olen hyödyntänyt tehtävien tarkastamisessa ja fysiikan demonstraatioissa. Tarja Uusnäkki, emäntä, paketoi tärkeän keittiökapistuksen, mutta minkä? Tänä vuonna olen ilahduttanut opiskelijoita yrittämällä tehdä hyvää ruokaa Uutta härveliä, tiskikonetta,olen käyttänyt ja olemme olleet tosityytyväisiä. Opiskelijat ovat suhtautuneet uudistukseen hyvin. Ruokalan remontista ei ole tullut valituksia, vaikkei se ole kunnolla toiminutkaan, koska jonot ovat aiheuttaneet sumppuja. Tänä vuonna suurin päänvaiva on ollut Kouvolaan liittyminen. Opiskelijat ovat suhtautuneen uudistukseen vaikenemalla: no comments. Tänä vuonna suurin päänvaiva on ollut etsiä aikaa valvontaluokalleni.

9 Ikimuistoisin koulumatka tänä vuonna oli talvella liukastuminen Peippolan sillalla. Kesäterveiseni: Nauttikaa ja virkistykää kesästä! Elena Vinogradova, opinto-ohjaaja, tykittää asiaa. niin kovaääninen, että seurauksena oli heikentynyt kuulo. Kesäterveiseni: Terveiset kaikille lukiolaisille, henkilökunnalle ja erityisesti valmistuneille. Olen ylpeä teistä kaikista! Inka Ollas, 08B, viihtyy sohvan uumenissa Tänä vuonna olen ilahduttanut opiskelemalla ahkerasti. Uutta härveliä, sohvaa, olen hyödyntänyt makoilemalla ja viettämällä aikaa sohvilla. Opiskelijat ovat suhtautuneet uudistukseen hyvin. Välillä on tullut ongelmia, kun kaikki eivät mahdu sohville ja minä olen vallannut paikan sohvalta. Tänä vuonna suurin päänvaiva on ollut laiskuus silloin, kun olisi pitänyt lukea kokeisiin. Tänä vuonna olen ilahduttanut opiskelijoita viemällä ykköset Pataniemeen ryhmäytymään. Ikimuistoisin koulumatka tänä vuonna oli ykkösten risteily. Kesäterveiseni: Ottakaa ilo irti lomasta! Uutta härveliä, videotykkiä, olen hyödyntänyt väsymiseen asti sekä suurella ilolla että mielenkiinnolla. Opiskelijat ovat suhtautuneet uudistukseen muuttumalla maailman kilteimmiksi enkä saanut enää huomiota pois asiasta. Tänä vuonna suurin päänvaiva on ollut uudet projektit, jotka ovat tulleet Kouvolaan liittymisen myötä. Ikimuistoisin koulumatka tänä vuonna oli Helsingin-retki syksyllä. Käytiin katsomassa Tuntematon sotilas, joka oli Jenni Herranen 07A, Henna Pakkanen 07A, Tiia Yli-Kankahila 07B

10 Elimäen lukion stipendit Elimäki-säätiön stipendi parhaalle ylioppilaalle, 250 euroa Outi Hirvi Timo Sinisalon rahaston stipendi ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä harrastusta ja taitoa äidinkielen käyttäjänä ja keskustelijana, 250 euroa Esa Parkko Kymin Osakeyhtiön 100-vuotissäätiön stipendi hyvin arvosanoin yo-tutkinnon suorittaneelle ylioppilaalle, 200 euroa Jyrki Paju Elimäki-säätiön yleisstipendi, 150 euroa Iiro-Antti Räikkönen Länsi-Kymen Osuuspankin ryhtipalkinnot, 2 kpl 150 euroa Nadja Lumitsalo Matias Henttonen Senioriopettajien Elimäen yhteiskoulun juhlavuoden stipendi, 120 e Heikki Laherto Helsingin Sanomien vuosikerta äidinkielen taitajalle Esa Parkko Leena Säterin stipendi englannin hyvällä arvosanalla kirjoittaneelle ylioppilaalle, 100 euroa Iida Arminen Kymenlaakson Sähköosakeyhtiön stipendi matemaattisissa aineissa hyvin menestyneelle ylioppilaalle, 100 euroa Mikko Perttola Elimäki-säätiön taidestipendi, 100 euroa Jaakko Rinne Kouvolan Sanomien stipendi äidinkielen yo-kokeen parhaiten kirjoittaneelle, 100 euroa Outi Hirvi Koulun omista stipendivaroista stipendi hyvälle urheilijalle ja ylioppilaalle, 100 euroa Elina Isaksson Elimäen Sanomien stipendi, 80 euroa Heli Riuttala

11 Elimäen MLL:n stipendi, 70 euroa, ylioppilaalle, joka on ollut muille hyvä kaveri ja ollut mukana lasten ja nuorten harrastustoiminnassa vetäjänä. Iitu Frantsi Elimäen Yrittäjien stipendi, 50 euroa Niina Blomberg Elimäen Liikenteen stipendi, 50 euroa Jenna Siimesjärvi Koulun omista stipendivaroista Musiikin stipendi, 50 euroa Tero Vainio Verbaaliakrobaatin stipendi, 50 euroa Otto Laurila Hymy-patsaat ja 50 euroa Nelli Sorvo Santeri Korhonen Oppilaskunnan stipendi, 20 euroa ylioppilaalle, joka on ollut yleiskiva, touhukas ja reipas opiskelija. Nelli Sorvo Elimäen Lions Clubin neljä stipendiä, 60 euroa 2A: Henna Pakkanen ja Joni Pulkki 2B: Roosa Savolainen ja Mikko Ollilainen Osuuspankin tekniikkastipendi, 50 euroa Katariina Sorsa Hufvudstadsbladetin kesätilaus ruotsin yo-kokeessa laudaturin kirjoittaneille Elina Isaksson Saksan suurlähetystön kirjapalkinto ahkeruudesta saksan opiskelussa Iida Arminen Kirjastipendi, Sverigekontakt i Finland ja Söderströms, ylioppilaalle, joka on osoittanut erityistä kiinnostusta ruotsin opiskeluun Johanna Auvinen Helsinki Filmin 2. palkinto Käsky-kirjoituskilpailussa, kirjoja, DVD-elokuvia, elokuvalippuja Tiia Yli-Kankahila

12 Yhteiset kokemukset yhdistävät moneen merkittävään kulttuuripaikkaan, ja koulumme opiskelijat ovat päässeet sivistämään itseään ja nauttimaan taiteesta. Lisäksi lukuvuoden ohjelmaan on kuulunut pienemmille ryhmille suunnattuja opintomatkoja, kuten fysiikan opiskelijoiden tutustumiskäynti Tampereen Teknilliseen Yliopistoon. Jatko-opiskeluista on saatu tietoa niin Next Step- kuin Studia-messuilta. Erilaiset opintoretket ovat Elimäen lukion tunnusmerkki. Opiskelijat ovat aina innokkaasti odottaneet matkoja: on kierretty Helsingit, Tampereet, Lappeenrannat. Ja mikä parasta, koulumme on osallistunut matkakustannuksiin, joten moni opiskelija on voinut kiivetä bussiin ja suunnata kohti upeita kokemuksia. Tämän lukuvuoden kulttuuriretket alkoivat heti ensimmäisillä kouluviikoilla: lukiolaiset ampaisivat oppilaskunnan järjestämälle reissulle Helsingin taiteiden yöhön. Maan suurimmasta kulttuuritapahtumasta on tullut yksi koulumme vakiokohteista ja samalla syyslukukauden epävirallinen avaus. Elokuinen taidereissu tutustuttaa uudet ykköset koulumme kakkosiin ja kolmosiin ja kohottaa yhteishenkeä. Uskaltaisin väittää, että Elimäen lukio onkin suhteellisen tiivis yhteisö siksi, että myös eri ryhmien opiskelijat tuntevat toisensa. Koulumme opettajat ovat järjestäneet monenlaisia kulttuuriretkiä. Tänä vuonna on molempina lukukausina nautittu Helsingin kulttuuritarjonnasta. Ohjelmaan kuuluu usein jokin yhteinen tutustumiskäynti, kuten kevätretkellä Ateneumin Kalevala-näyttely, ja illalla on tarjolla esittävää taidetta, kuten teatteria. Nämä retket ovat avanneet ovia Jokainen luokka-aste teki tänä keväänä myös OMA-ALOITTEISESTI matkan Suomen rajojen ulkopuolelle, Tukholmaan. Kakkoset juhlistivat koulun vanhimmiksi oppilaiksi tulemistaan Wanhojen-risteilyllä ja kolmoset koulutyön loppumista Abi-risteilyllä. Ykköset risteilivät muuten vain. 2B käväisi ryhmänohjaajineen syksyllä myös Ahvenanmaalla. Lukion retket ovat olleet hyviä hengähdystaukoja ja irtiottoja kiireisestä koulutyöstä. Miten käy kuntaliitoksen jälkeen Elimäen lukion retkille? Joudummeko pulittamaan itse kaikki matkakulut? Ketä oikeasti palvelee se, että lukiolaisilta viedään viimeisimmätkin mukavuudet ja huvit, ja jäljelle jää vain valtava koulutehtävätaakka? Kyllähän myös kaupungin virkamiehet ja päättäjät lähtevät kokoustelemaan yhteisillä varoilla. Yhteiskunnan tulisi ennen muuta tukea nuoria, Suomen tulevaisuuden toivoja. Halutaanko koulutusjärjestelmässä palata 50 vuoden takaiseen ankeuteen, jolloin koulunkäynti ei saanut olla hauskaa? Meillä on ollut etuja, joita muilla Kouvolan lukiolaisilla ei ole ehkä ollut, eikä saavutettuja etuja saa poistaa. Ja sitähän sanotaan matkailu avartaa! Henna Pakkanen, 07A (Kalenteri pitää hevostaitojen Suomen mestarin aikataulut hallinnassa.)

13 Nuorisovaltuutetut vievät viestiäsi eteenpäin Joka puolella Suomea on aina valitettu, ettei nuorten ääntä ei saada tarpeeksi hyvin kuuluville. Ratkaisu on yksinkertainen kaupungin oma nuorisovaltuusto. Useassa uuden Kouvolan ex-kunnassa oli jo aiemmin oma nuorisovaltuustonsa, joten oli melkoisen tärkeää saada perustettua kyseinen demokratian muoto myös uuteen Kouvolaan. Jokaisesta kunnasta valittiin viisi edustajaa valtuustoon jo vuoden 2008 puolella. Elimäki sai myös omat viisi edustajaansa mukaan toimintaan. Valintaprosessi suoritettiin vähäisen ehdokasmäärän takia sekä äänestämällä että arpomalla. Nuorisovaltuutetuiksi nimettiin lukiosta Toni Koli, Salli Solje ja Matti Lindholm sekä yläasteelta Anette Henttu ja Monika Laine. Lukiomme on siis oikein hyvin edustettuna myös Elimäen viisikossa. Ainut Elimäen lukion naispuolinen edustaja on Salli Solje. Hän on lähtenyt mukaan nuorisovaltuuston toimintaan innokkaasti ja kiinnostuikin toiminnasta juuri sen takia, että se toisi oivan mahdollisuuden vaikuttaa asioihin. Uusia tuttavuuksiakin on Solje päättänyt hankkia kaksivuotiskauden aikana. Helmikuussa alkanut kausi on tuonut tullessaan jo neljä kokousta ja on Soljen mielestä osoittautunut hyvin odotusten mukaiseksi. Yleinen mielipide nuorisovaltuustosta on hyvin positiivinen. Myös Solje toteaa sen olevan mukavaa toimintaa ja on hyvillään siitä, että otti kiinni tästä ainutlaatuisesta mahdollisuudesta lähteä mukaan edustamaan alueensa nuoria yhdessä muiden neljän edustajan kanssa. Valtuustokausi on siis käynnistynyt oikein hyvin. Ei voida tietää, mitä loppukausi tuo tullessaan, mutta varmuudella myös nuorisovaltuusto pitää pienen kesäpaussin. Seuraava kokous pidetään vasta elokuussa, ellei aikaisemmalle kokoukselle ole pakottavaa tarvetta. Edustajia voi milloin vain nykäistä rohkeasti hihasta ja pyytä jotain asiaa joko alueryhmän tai valtuuston pohdittavaksi. Paikalliset päätökset kulkevat ensin alueryhmän kautta ja päätyvät lopuksi nuorisovaltuuston kuultavaksi. Toni Koli, 07B (Salli ei kangistu kaavoihin taulukkokirjasta huolimatta.)

14 Musiikin saattelemalla matkalla Vaeltaja-musikaali on kehitystarina, jossa Aliisa-niminen nuori lähtee vaellukselle etsimään itseään. Tarina lähtee liikkeelle, kun Aliisa huomaa olevansa kyllästynyt rutiineihin ja arkeen. Hän lähtee poikaystävänsä Maken luota maailmalle etsimään uusia haasteita. Matkalla hän kohtaa erilaisia tilanteita ja ihmisiä. Hän tapaa muun muassa maahanmuuttajia ja vanhoja tuttuja vuosien takaa. Lopulta Aliisa tajuaa, mikä hänen elämässään on tärkeää ja mitä hän haluaa. Hän palaa takaisin Maken luo ja saa onnellisen loppunsa. Musikaalin teemaksi nousee matka, vaellus, jonka ihminen käy läpi. Vaellukseen kuuluu eri vaiheita, mutta ei välttämättä lopullista päämäärää. Vaellus kuvastaa elämää. Eikä Aliisankaan taival lopu, vaikka musikaali päättyykin. On hyvä, että matkalla on päämäärä. Mutta tärkeää on lopulta matka, ei päämäärä. Elämässä pitäisi myös olla jotain jännitystä eikä vain samaa arkea ja kuluneita rutiineja. Vaeltajassa esiintyi joukko elimäkeläisiä nuoria, jotka ovat itse käsikirjoittaneet ja suunnitelleet musikaalin. Lukiostamme mukana olivat Katariina Sorsa, Tero Vainio, Iida Arminen, Silja Parkko, Emma Ikävalko, Heidi Helander ja Roosa Savolainen. Myös ohjaaja Marja Vepsä on käynyt Elimäen lukion. Jokainen valitsi suosikkilaulunsa, josta ryhmä lähti kehittämään tarinaa. Silja Parkko kommentoi prosessia: Projekti oli kokonaisuudessaan aikaa vievä ja tuntui välillä rankalta lähteä koulun jälkeen musikaaliharjoituksiin tai toisinpäin. Musikaalintekooni vaikutti se, että olin ollut mukana kärsimysnäytelmässä, joka söi pääsiäiseen asti melkoisesti harjoitusaikaa musikaalista. Vaeltajamusikaalissa olo antoi minulle lisää luottamusta itseeni ja omaan ilmaisuuni. Nuorten näkökulma näkyy selvästi musikaalissa, sillä tarina on syntynyt nuorten kokemusten pohjalta. Kaikkien esiintyjien suoritukset olivat onnistuneita. Oli hieno huomata, että koulustamme löytyi laulajia, jotka osasivat ja uskalsivat esiintyä. Katariina Sorsan esittämä päähenkilö, Aliisa, oli mielenkiintoisin hahmo, johon pystyi helposti samaistumaan. Nuorten valitsemat laulut sopivat Vaeltajamusikaalin teemaan, ja ne kuljettivat tarinaa eteenpäin. Sanat Pitkin pimeitä polkuja kulkea saan, enkä matkani määrää mä tiedä... kuvastavatkin osuvasti Aliisan matkaa. Laulut olivat hienoa kuultavaa, musikaalin parasta antia. Lavastus oli vähäistä, mutta yksityiskohdat olivat toimivat. Valkokankaalle heijastetut kuvat elävöittivät ympäristöä. Lavastajien toiminta sujui nopeasti, joten katsoja ei ehtinyt tylsistyä. Elimäellä, Korialla ja Kuusankoskella esitetty musikaali onnistunut Kokonaisuus. Jenni Herranen,07A

15 Ja matka jatkuu Mukava ja aina niin iloinen äidinkielen opettajamme Minna Kujala on lähdössä kohti uusia haasteita. Ennen lähtöään Minna kuitenkin lennossa vastaili muutamiin esittämiini kysymyksiin. tulipalo ja jouduit evakkoon. Mitä ajatuksia tämä aika sinussa herätti? Se oli traumaattisin kokemus työurani aikana. Mutta evakossa olo Kartanokoululla ei ollut kuitenkaan hassumpaa aikaa, vaikka venähtikin luvattua pitemmäksi. Millaisia Elimäen lukion opiskelijat mielestäsi ovat? Mukavia tuttavuuksia jokaisena vuonna. Kouluvuoden loma, josta pidät eniten? Syysloma jotenkin katkaisee alkavan kaamoksen sopivasti. Kerrohan nyt vielä kaikille minne olet lähdössä ja miksi? Olen siirtymässä Kouvolan yhteiskoulun lukioon. Elimäki on ensimmäinen työpaikkani valmistumiseni jälkeen. Nämä 16 vuotta ovat olleet hyvä ja nopeita, mutta vielä on työvuosia edessä suurin piirtein saman verran kuin takana, joten nyt taitaa olla sopiva hetki uusille haasteille. Onko Elimäeltä jäänyt mieleen jotain erityisen hauskaa tai mielenkiintoista, minkä haluaisit jakaa näin kouluväelle? Riemukasta on ollut suunnitella kollegan kanssa kouluaiheista tv-sarjaa, jonka päänäyttämö olisi Elimäen koulukeskus. Jos se joskus valmistuu, niin sieltä sitten voi katsoa kaikki hauskat ja mielenkiintoiset Elimäki-vuosien sattumukset ja tapahtumat. Niitä riittää. Mitä olet aina tahtonut sanoa sille yhdelle oppilaalle, joka tulee myöhässä tunnille? Tervetuloa! Sinua on odotettu. Pari vuotta sitten äidinkielen luokassa oli Mikä viikonpäivä saa sinut hymyilemään? Joka kouluaamu hymy nousee pintaan, kun Aimo on avaamassa ulko-ovea. Minne näistä matkaisit mieluiten aseta järjestykseen parhaimmasta huonoimpaan: Tallinna, Pariisi, Peru, Madrid ja Rooma? Perustele. Hylkään kaikki ja valitsen Istanbulin Mika Waltarin innoittamana. Millaisissa tunnelmissa lähdet? Haikeissa, mutta jään kuitenkin Elimäelle asumaan. Siis tapaamisiin ja kiitos yhteiselosta! Kuvaile lopuksi pientä lukiotamme viidellä sanalla. Alkukirjaimet sanoille järjestyksessä LUKIO. Laadukas, urhea, kodikas, inhimillinen, oikeanlainen. (Mitäpä olisi äikänopen päivä ilman punakynää!) Rebekka Solje, 08B

16 Napakka ajatus lukuvuodestamme Elimäen lukiossa on lukuvuonna ollut kirjoilla 126 lukiolaista. Ykköset ja kakkoset saivat käyttöönsä maksimissaan 80 merkkiä kirkastaakseen näkemyksensä kuluneesta lukuvuodesta. 08a (ryhmänohjaaja Antti Mustamo) Ahtiainen Jaana Lukio on minulle kuin punainen väri härälle. Mieltä ärsyttävä pakkomielle. Hakala Jesse Kiitos mahtavasta ja antoisasta vuodesta kaikille! Hauhia Jenni Hautamäki Jonna Elämä ei ole vaan Elimäki on. Helander Heidi-Maria Vauhdikas vuosi! Helander Henrikki Mainostilaa myytävänä! Ikäheimonen Taina Lukuvuosi on tuonut minulle ihania uusia kavereita ja tunnelma on yleisesti loistava. Junnola Minttu Hervotonta Kopper Johannes Hauska ja mukava lukuvuosi. Risteily kaiken huippu! Kopper Pietari Ei viittinyt tyhjäksikään jättää. Korhonen Aku Vuosi oli jännä Korte Laura Lukiossamme on ollut hyvä ilmapiiri koko menneen lukuvuoden aikana. Laurila Juho Lukuvuosi oli kaikin puolin miellyttävä. Lehtinen Veli-Matti Leinonen Katja Lindholm Matti Kulunut vuosi paragonisessa Elimäen kymnaasissa oli kerrassaan fenomenaalinen Manninen Elina Kiireinen ja vauhdikas vuosi. Moisio Sami Vuosi oli erittäin JOONII! Rantanen Ida Raskala Janita Lukuvuosi toi upeita muistoja ja paljon hauskoja hetkiä. Salmi Laura Todella kiva lukuvuosi ja Elimäen lukio on hyvä lukio minua varten! Sauna-aho Heidi Solje Salli Vihdoinkin kesäloma! Hauskaa kesää kaikille! Syksyllä nähdään! Taina Jesperi Vuosi meni nopeasti! Vanhatalo Jonna Vauhdikas vuosi toi mukanaan paljon uusia kokemuksia 08B (ryhmänohjaaja Leena Taina) Ala-Outinen Maria Enää kolme matikan kurssia jäljellä. Heimonen Joel Hietanen Janni Enää 9 kurssia matematiikan pitkää oppimäärää, pistää ihan iloseks. Huusko Eppu Ikävalko Emma Vuosi meni kivasti ja nopeasti. Nam! Jaakkosela Joonas Jokiranta Jenni Loppujen lopuksi aika vähän kaduttaa. Jussila Aake Katajisto Simo Kouluvuosi on ollut hauska. Koskenniemi Ilona Siinähän se Koskiranta Jessica Luotio Johanna Lukion kemia ja fysiikka ohi. Ihanaa! Ollas Inka Palomäki Kaisa Pulkkinen Sami Rantasuomela Suvi Seppänen Emmi Huonostihan se meni, mutta eka vuosi on ohi. Tästä on hyvä jatkaa. Siimesjärvi Joni Solje Rebekka Turkasen sähläystä mutta menihän se siinä. Uotila Pilvi No, oli ihan mukava vuosi. Villikka Aino

17 07A (ryhmänohjaaja Minna Kujala) vahvistaa kirjoitukset alkavat jo stressata tässä vaiheessa. Valén Laura Lukuvuodessa oli paljon hyviä hetkiä, vaikka rankkaa välillä oli, mutta ensi lukuvuotta odottaen. Vepsä Markus Tapahtumarikas ja hyvä vuosi! 07B (ryhmänohjaaja Satu Häyry) 07A valtaa hienot sohvamme! Ala-Outinen Ville Sinne meni Eskola Joni Tsajajajajajajajajajajajajajajajajajajajajajajajaja jajajajajajajajatsajajajaaa! Herranen Jenni "Olipas hullua, hauskaa ja hirveää." Hiltunen Ville Ismälä Roosa Kiuru Mikael Siinähän meni. Koivula Niklas No siinähän se meni. Lehtinen Mari Lukuvuosi on mennyt ihan kivasti, välillä on tosin ollut liikaa tekemistä. Niemelä Erna Ihan liikaa ollu tekemistä, mutta ihan OK vuosi silti ollut. Näveri Teemu Hellurei! Pakkanen Henna Wanhan elämä lukiossa kului muutosten merkeissä, kohti suurta Kouvolaa. Pukkila Eveliina Vuosi oli äärimmäisen rankka. Liikaa kaikenlaisia esseitä palautettava. Pulkki Joni Hyvin meni. Rokka Tuomas Ruokolainen Tia Rankkaa oli. Liikaa muistettavaa ja tehtävää. Taimioja Veli-Pekka Ei täs mitää, ei täs mitää. Puskee, puskee! Tynys Teemu Tämä lukuvuosi on hyvin stressaava ja vaikea. Mutta eikös sen kuulukki olla se mikä ei tapa, niin 07B paketoi symbolisesti oven. Gröhn Milla Oli helppoa sopeutua uuteen porukkaan. Piristävän nopeasti mennyt vuosi Heikkonen Salla Tämä lukuvuosi on ollut kasvattava kokemus monella tavalla, ja matka jatkuu Koli Toni Lukiomme on osoittanut pärjäävänsä hyvin uudessa Kouvolassa. Vuosi on mennyt nopeasti. Koskinen Linda Laatta Markus Lahtinen Satu Mukava ja nopeasti sujahtanut lukuvuosi, jonka kohokohtana oli wanhojentanssit. Lampinen Matias Marttila Jenna Erikoinen. Ollilainen Mikko Jäi Paljon Mieleen. Paavilainen Jessika Kakkosvuosi oli juhlavuosi, joka jättää jäljet loppuiäksi! Parkko Silja Tänä vuonna wanha ja kiireessä, ensi vuonna abi ja paineessa. Oli pop lukuvuosi! Pekkola Matti Hyvää kesää! Poikela Johanna

18 Ravantti Kati Meno on ollut kuin liftaamista pitkin linnunrataa. Riihiluoma Tiia Ripatti Meri En koskaan ajatellut, että koulu voisi olla niin hauskaa kuin tänä vuonna oli. Savolainen Roosa Seppälä Jonna Hävisin. Sorsa Katariina Sehän sujahti, äkkiä pujahti. Kuinka paljon jäi käteen? Suurinkeroinen Tiia No johan sitä kesää on odotettukin mut kavereita ei niin usein sit nää ni ikävähän tässä vähän tulee. Taavila Nina Äkkiä meni tämäkin vuosi. Yli-Kankahila Tiia Kuinkas tässä nyt taas pääsi käymään näin. Melko epämääräinen kuva jälleen jäi :D 06A (Ryhmänohjaaja Jouni Lundqvist) Arminen Iida Auvinen Johanna Blomberg Niina Helkala Ilona Henttonen Matias Hölsö Lasse Isaksson Elina Käki Arto Laherto Heikki Lumitsalo Nadja Manninen Juha Mettälä Tuukka Niskanen Tomi Paju Jyrki Piepponen Riikka Pylkkönen Taneli Rantasuomela Sini Rinne Jaakko Riuttala Heli Räikkönen Iiro-Antti Sorvo Nelli Vainio Tero 06B (Ryhmänohjaaja Marja Putus) Frantsi Iitu Hallikas Hanna Hirvi Outi Kivioja Günter Kohtaniemi Riikka Korhonen Santeri Laurila Otto Ollila Madleena Parkko Esa Perttola Mikko Sihvonen Samuli Siimesjärvi Jenna Tanskanen Jaakko Opettajat Ansa Elvira (ve) Arikainen Oxana (ve) Hinkkanen Tero (ma, atk) Häyry Satu (ru) Jokiranta Mirjam (ps) ( saakka) Kekkonen Leena (ma, ke, fy) Kopper Mai (ku, ya-lukio vt. apul.rehtori) Kujala Minna (ai) Liljeqvist Sanna (ya-lukio apulaisrehtori) Lundqvist Jouni (bi, ge) Mattsson Allan (ke, yläasteen rehtori) Mustamo Antti (hi) Nikkinen Jouko (mu) Putus Marja (en) Rajala Kari, rehtori (yh) Rommi Timo (li) Suuronen Annika (li) Taina Leena (ma, fy) Varis Marja (sa) Vierula Reijo (ff) Viljakainen Tommi (ra) Vinogradova Elena (opo) Ylikangas Tuula (ue, ps) Muu henkilökunta Irmeli Takala, kanslisti Aimo Jokivuori, kiinteistöhoit. Tuula Lehtoranta, terveydenhoit. Tuula Pakkala, kuraattori Tarja Uusnäkki, ravitsemistyönjohtaja Tiina Myöhänen, ravitsemistyöntekijä Mira Sakkara, ravitsemistyöntekijä Niina Suursalmi, ravitsemistyöntekijä Helena Fellman, siivooja Oili Salokangas, siivooja Annikki Nurminen, siivooja

19 Koulumuisto 1970-luvun lopulta Tämä tapahtui fysiikan tunnilla joskus luvun lopulla. Tunnilla keskusteltiin paineesta ja paineastioista. Opettaja sanoi, että myös luokassa oleva sammutin on paineastia. Tutkimme Sammutinta ja huomasimme, että sen mittari näytti punaista, joten siinä ei pitänyt olla painetta. Me oppilaat yllytimme opettajaa kokeilemaan sammutinta, tulisiko sieltä jauhetta. Opettaja painoi kahvaa ja sammuttimesta tuli hetkessä luokan täyttävä In Memoriam Pentti Lehtonen ( ) jauhepilvi, ja me oppilaat poistuimme juosten käytävään. Tapausta naureskeltiin oppilaiden keskuudessa pitkään. Koulun siivoojat eivät ymmärrettävistä syistä oikein pitäneet opettajan kokeilusta. Opettajakin oli vähän nolona seuraavalla fysiikan tunnilla, kun kysyimme, kokeillaanko uudelleen jauhesammutinta. Pekka Ala-Outinen (ylioppilas 1979) juhlavuonna olleet kaikkien ilona ruokalan valokuvanäyttelyssä. Valitettavasti Pentti oli jo syksyllä niin huonossa kunnossa, että hän ei jaksanut lähteä koulun juhliin tai katsomaan valokuvia. Pitkäaikainen lukion historian ja opintoohjauksen lehtori Pentti Lehtonen poistui joukostamme helatorstaina Pentti oli syntynyt vuonna 1934 ja toimi opettajana Elimäen yhteiskoulussa ja lukiossa vuosina Välitunneilla ja hyppytunneilla Pentti luki aina kirjaa. Hänellä oli valtava yleissivistys. Pentin aikana ei kaivattu internetiä eikä tietosanakirjaa, sillä asia voitiin kysyä häneltä. Hän oli varsinainen kävelevä tietosanakirja. Erityisesti ja 1970-luvuilla Pentti harrasti aktiivisesti valokuvausta. Harrastuksen tulokset ovat nyt

20

21

22 Juhlavuosi huipentui tammen istutukseen Koulukeskuksen edustalle istutettiin torstaina tammi, joka jää muistuttamaan kouluväkeä 50-vuotisjuhlasta. Puidenistutus on ollut koulussamme traditio, jonka saattoi havaita juhlavuoden kunniaksi kootusta valokuvanäyttelystä. Koulun arkistoista löytyi runsaasti eri vuosilta peräisin olevia valokuvia, joissa oppilaat olivat kokoontuneet piiriin puuntaimen ympärille. Rehtori Kari Rajala juhlisti puun istuttamista pitämällä puheen, jossa hän valotti tammen symboliikkaa. Tammi symboloi viisautta, säästämistä, vahvuutta, pysyvyyttä, kansallistunnetta ja kotiseuturakkautta, joten se sopii hyvin istutettavaksi koulun pihamaalle, kertoili Rajala. Hän uskoi, että monet istuttamistilaisuudessa mukana olleet käyvät joskus vilkaisemassa, miten tammi on kasvanut. Opiskelijoiden edustaja Salli Solje istutti tammen biologian opettaja Jouni Lundqvistin johdolla. Paikaksi oli valittu sama nurmikko, jolla komeilee lipputanko. Jouni Lundqvist vitsaili, että siinä vaiheessa, kun tammi on lipputangon kokoinen, Kouvolan kaupunki on jo liittynyt Helsinkiin. Jouni on kunnostautunut aiemminkin piha-alueen viihtyisyyden luomisessa: Olen istuttanut tämän koulun piha-alueelle ainakin 50 puuta, lähinnä koivuja ja lehmuksia, ja Elimäen kirkonkylään yhteensä varmaan 1500 puuta. Toivotaan tammelle suotuisaa kasvua ja tarjotkoon se vilpoisan katveen tuleville opiskelijoille.

23 Lukuvuosi pakettiin Koulussamme on tapahtunut paljon lukuvuonna Materiaalista ei siis ollut pulaa, kun aloimme koota vuosikertomusta. Pikemminkin olemme joutuneet karsimaan monien tuttujen mutta tärkeiden kouluvuoden tapahtumien uutisointia. Toimituskunta sai tehtäväkseen kirjoittaa julkaisuun eri tekstilajeja edustavia kirjoituksia tutkaillessaan mennyttä lukuvuotta. Niinpä tämä vuosikertomus tarjoaa lukijalleen reportaasin, kolumnin, mielipidekirjoituksen, haastattelun, uutisen, arvostelun muutamia mainitakseni. Vuosikertomuksen kuvissa on oma jujunsa. Ne linkittyvät ympäristötaiteilija Christon taiteeseen. Christo on uransa alussa paketoinut esineitä ja myöhemmin siltoja, saaria, rakennuksia. Peittämällä hän tekee jonkin merkittävän näkyväksi. Lukion kuvataiteen opettajan Mai Kopperin johdolla opiskelijat ovat kuviskursseilla inspiroituneet Christon taiteesta, ja tämä näkyy myös vuosikertomuksessa. Haastateltavia on pyydetty käärimään pakettiin jokin koulupäivän tärkeä esine. Vuosikertomuksen innokkaan toimitustiimin ovat tänä vuonna muodostaneet Jenni Herranen, Toni Koli, Henna Pakkanen, Kaisa Palomäki, Kati Ravantti, Tiia Riihiluoma, Rebekka Solje ja Tiia Yli- Kankahila. Vuosikertomuksen kannet on suunnitellut Kati Ravantti. Sarjakuvan ovat taiteilleet Kati Ravantti ja Tiia Yli-Kankahila. Sama toimituskaarti, muutamalla tämän kevään ylioppilaalla vahvistettuna, toimitti syksyllä Elimäen Sanomien välissä julkaistun juhlavuoden koululehden. Syksyisen ponnistuksen jälkeen toimituskunta on jättänyt lukion verkkolehden Ellun uinailemaan, mutta ehkäpä joku innokas alkaa toimittaa kesä-ellua. Kannattaa käydä vilkaisemassa! Tämän julkaisun teknisestä toteutuksesta vastaa rehtori Kari Rajala, jolle kuuluvat suuret kiitokset julkaisun painokuntoon saattamisesta ja kannustavasta taustatuesta. Väripainos löytyy lukion kotisivuilta. Lukuvuosi on paketissa, mutta vielä pitäisi tehdä yksi paketti ympäristötaiteilija Christon hengessä, nimittäin paketoida Elimäen lukio. Peittämällä tehdään jokin merkittävä näkyväksi. Toivottavasti Elimäen laadukas lukio näkyisi sitten Kouvolaan saakka. Kiitos yhteistyöstä ja hyvää kesää kaikille! Minna Kujala, äidinkielen opettaja ( Ei Elimäen lukion voittanutta, tuumii toimituskunta: Kaisa, Jenni, Kati, Tiia, Tiia, Toni, Rebekka)

24