PROJEKTIOPISKELUNA TOTEUTETTU OPINTOMATKA Intia-projektilaisten oppimiskokemuksia lukuvuosina

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PROJEKTIOPISKELUNA TOTEUTETTU OPINTOMATKA Intia-projektilaisten oppimiskokemuksia lukuvuosina 1996-2000"

Transkriptio

1 PROJEKTIOPISKELUNA TOTEUTETTU OPINTOMATKA Intia-projektilaisten oppimiskokemuksia lukuvuosina Opinnäytetyö Diakoniaammattikorkeakoulu/E3 Syksy 2001 Tellu Mattila

2 HUOMAUTUSSIVU LIITTEET Liite 1 Diakonia-ammattikorkeakoulun kansainvälisyystavoitteet Liite 2 Taulukko opetusprojektin erilaisista ominaisuuksista Liite 3 Taulukko Outcomes of cultural contact Liite 4 Lehtiartikkeli Kielitaito avaa ovia Liite 5 Haastattelurunko Liite 6 Tutkimuslupa-anomus Liite 7 Itsearviointilomake Liite 8 Kartta Intia-projektilaisten matkakohteista Liite 9 Lehtiartikkeli Täältä tullaan Intia Liite 10 Lehtiartikkeli Monikulttuurisia tutustumiskäyntejä Puuttuvat elektronisesta julkaisusta.

3 TIIVISTELMÄ DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU / PIEKSÄMÄEN YKSIKKÖ DIAK E3 Mattila, Tellu Projektiopiskeluna toteutettu opintomatka - Intia-projektilaisten oppimiskokemuksia lukuvuosina Pieksämäki, syksy s, 14 liitettä. Intia- projekti kuuluu monikulttuurisuus opintokokonaisuuteen. Se on vapaaehtoinen, sitoutumista vaativa ryhmätyöskentelymuoto, jonka osana suoritetaan opintoihin liittyvä työharjoittelu Intiassa. Projekti on toteutunut neljä kertaa, joka kerran hieman eri toimintatavoilla ja ryhmärakenteilla. Opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Kirjallisessa osassa käydään läpi projektiopiskeluun sekä ulkomailla suoritettavaan opiskeluun liittyviä tekijöitä. Tutkimusosassa selvitetään lukuvuosien aikana Intia-projektiin osallistuneiden opiskelijoiden mielipiteitä heidän saamistaan oppimiskokemuksista sekä niiden vaikutuksesta heidän persoonalliseen- ja ammatilliseen kasvuun. Projektin antia tarkasteltiin heidän tekemien itsearviointiraporttien sekä muiden kirjallisten tehtävien kautta. Intia-projektin syntyyn, tavoitteisiin, toimintaan ja tulevaisuuteen liittyvistä asioista muodostettiin puolistrukturoitu kyselylomake, jota käytettiin apuna haastateltaessa projektista vastaavaa opettajaa. Työn toinen osa on Intenet-sivut, joiden kautta projektista kiinnostuneet sekä muut ulkomaille opiskelemaan halajavat saavat asiaan liittyvää tietoa. Sivuilta löytyy myös opiskelijoiden Intiaopintomatkalla ottamia valokuvia. Intia-projektin toimintaa on vuonna 2001 kehitetty niin, että opintomatkalle voi lähteä joko kevättai syyslukukaudella. Tämän muutoksen myötä yhä useampi opiskelija voi osallistua siihen. Projektissa panostetaan tulevaisuudessa opiskelijoiden harjoittelu mahdollisuuksiin. Opiskelijoiden mielestä Intia-projekti on tarjonnut monipuolisia oppimiskokemuksia, jotka ovat tukeneet heidän persoonallista- ja ammatillista kuin myös kasvua. Opintomatkalla saatavista kokemuksista on heidän mukaansa hyötyä myös työelämässä. Asiasanat: Opiskelu ulkomailla, opiskelijavaihto, projektioppiminen, kulttuurisopeutuminen. Säilytyspaikka: Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikön kirjasto.

4 ABSTRACT DIACONIA POLYTECHNIC PIEKSÄMÄKI TRAINING UNIT Mattila, Tellu Study trip as a project- Learning experiences during the academic years Pieksämäki, spring pages, 14 appendices Internationalization and multicultural environment are today s reality on every level of our society. These concepts lay certain kind of expectations to people in the work life. For example cultural knowledge must be provided if one wants to be succesful in work. This means awareness of one s own cultural background as well as knowledge of other cultures. Other important qualifications are group and project work skills. Diaconia Polytechnic responds to these demands by offering students possibilities to work in groups and in different kind of projects. International studies are also very important part of the studies. The India-project, which is part of optional multicultural studies, has been carried out four times in Diaconia Polytechnic, Pieksämäki training unit. 50 students have participated in these projects during the academic years In this study I investigated what kind of learning experience the students have got and how those experiences have supported their personal and professional growth. The aim was also to clear out the image of the India-project and it s activities. The study consisted of an interview of the teacher who is responsible of the India-project and written reports which the students had made during the India-project. A half-structured interview form was used in the interview. One part of the study was also to make Internet-pages about Indiaproject. The main results of this research was that during the academic year 2001 the operations of the India-project been the improved. Also the students had recognised that they developed as persons and on professional level. Keywords: studies abroad, student exchange, study project, culture-adjustment. Deposited: Diaconia Polytechnic, The library of the unit of Pieksämäki.

5 Satumaa Aavan meren tuolla puolen, jossakin on maa, missä onnen kaukorantaan laine liplattaa. Missä kukat kauneimmat luo aina loistettaan, siellä huolet huomisen voi jäädä unholaan. Oi, jospa kerran sinne satumaahan käydä vois, niin sieltä koskaan lähtisi linnun lailla pois. Vaan siivetönnä en voi lentää vanki olen maan, vain aatoksin mi kauas entää sinne käydä saan. Näillä Unto Monosen laulun sanoilla tahdon kiittää kaikkia Intia-projektilaisia. Heitä, joiden kanssa olen saanut jakaa ikimuistoisia hetkiä niin kotimaassa kuin Intiankin kamaralla sekä heitä, jotka olivat Intia-projektin pioneereja. Lämmin kiitos kuuluu erityisesti Raija Helistölle, joka on antaumuksella työskennellyt vuosien ajan mahdollistaen opiskelijoille ainutkertaisen tilaisuuden kokea ja oppia jotain uutta ja vanhaa, jotain värikästä ja uskomatonta. Paistakoon aurinko aina puoleesi. Kiitokset kuuluvat myös ystävilleni; Tapionkadun tytöille, Heidille, Lauralle, Marjolle ja Saaralle, jotka aina saivat minut hyvälle tuulelle. Johannalle ja Kirsille ja Paulalle asiantuntevista neuvoista, konkreettisesta avusta sekä tsemppauksesta. Suville ja Merille sekä Satulle ja Katjalle, joiden ystävyys on ollut korvaamatonta. Eihän tämä olisi kiitospuhe eikä mikään ellen kiittäisi myös perhettäni, äiskää ja iskää sekä veljiä joiden usko minuun ei horjunut. Lopuksi kiitokset vielä Sannalle majoituksesta ja porinahetkistä, Ninalle iloisesta mielestä sekä asuntolan porukalle tuesta ja turvasta.

6 1 JOHDANTO Maailmassa vallitsee ristiriitaisuuksien kirjo; toisaalta voimme nähdä kuinka taloudelliset ja poliittiset tekijät ovat lähentäneet kansoja niin Euroopassa, Afrikassa, Australiassa kuin Amerikassakin. Toisaalta törmäämme päivittäin uutisiin erilaisista konflikteista ja ristiriidoista, joita ilmenee kansojen, kulttuurien ja etnisten ryhmien välillä. (Killen, Tella & Yli-Renko 1997, 2.) Maailmanlaajuiset sosiaaliset, taloudelliset ja poliittiset muutokset ja niiden seuraukset näkyvät myös meillä Suomessa. Kansainvälistyminen ja monikulttuurisuus ovat käsitteitä, joita käytetään nyky-yhteiskunnassa runsaasti. Suomessa yksi näkyvimmistä kansainvälisyyttä kuvaavista tekijöistä on maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän kasvaminen. Tämä näkyy sosiaali,- terveysja kasvatusalalla asiakastyössä, jossa yhä useammin kohdataan vieraan kulttuurin edustajia. Ammattitaitoinen asennoituminen asiakkaaseen tämän kansallisuudesta riippumatta, edellyttää työntekijältä muun muassa itsetuntemusta, empatiaa sekä työetiikkaa (Forsander, Ekholm & Saleh 1994, 51, 58). Työelämässä esiintyvät tarpeet lisäävät koulutettujen, tiedoiltaan ja taidoiltaan kansainvälisesti kilpailukykyisten työntekijöiden tarvetta. Menestyminen nykypäivän maailmassa edellyttää tietämystä ja ymmärrystä sekä kykyä kommunikoida muiden kulttuurien ja kansojen edustajien kanssa. Nämä tekijät auttavat ja tukevat myös suvaitsevan ja toiset huomioon ottavan (työ)ilmapiirin luomisessa. Koulut pyrkivät vastaamaan tähän haasteeseen opintoihin kuuluvien kansainvälisyyttä toteuttavien sisältöjen kautta. (Killen ym. 1997, 2; Nyyssölä 2000, 9.) Diakonia-ammattikorkeakoulussa kansainvälisyys ja monikulttuurisuus on huomioitu oppimisnäkemyksessä. Opiskelijoita kannustetaan lähtemään ulkomaille joko opintoja ja/tai harjoittelua suorittamaan. Omakohtainen kokemukseni Pieksämäen yksikössä toteutettavista Intiaprojekteista oli innoituksen lähteenä tämän työn tekemiseen. Kahdesti Intia-projektiin osallistuneena olen huomannut kuinka merkittävä kokemus, niin ammatillisen- kuin myös persoonallisen kasvun kannalta, Intia-projektiin osallistuminen voi olla. Opinnäytetyö koostuu Intia-projektin Internet-sivuista sekä kirjallisesta osasta. Internet-sivut sisältävät ajankohtaista Intia-projekti tietoa. Sivujen kautta niin Diakonia-ammattikorkeakoulun eri yksiköiden opiskelijat kuin muutkin DIAKin Internet-sivuilla vierailevat voivat tutustua Intiaprojektin toimintaan. Sivujen tarkoituksena on lisätä Intia-projektin tunnettavuutta sekä toimia

7 tietolähteenä niin projektista kuin myös muillekin ulkomailla opiskelusta kiinnostuneille. Kirjallisessa osassa käsitellään ulkomaille suuntautuvaan opintomatkaan liittyviä tekijöitä. Teorian lisäksi siihen kuuluu pienimuotoinen tutkimus, jonka kohdejoukkona on Intia-projektiin lukuvuosien aikana osallistuneet opiskelijat. Opinnäytetyössä kuvattaan Intia-projektin menneisyyteen kuuluvaa aikaa sekä kurkotellaan tulevaisuutta kohti. Toiveenani on, että opinnäytetyöni ja erityisesti Internet-sivut antaisivat kipinän/rohkaisivat.

8 2 KOULUTUKSEN KANSAINVÄLISTYMINEN Kansainvälistymisen on prosessi, joka edellyttää kykyä ja tahtoa siirtyä oman maan rajojen ulkopuolelle arvostaen ja kunnioittaen sitä, mikä on omalle kulttuurille vierasta. Se tarkoittaa myös valmiutta vastaanottaa omaan maahan tulevia, eri kansallisuuksien ja kulttuureiden edustajia. (Kirveskari 1991, 67.) Koulutuksen kansainvälistymisen pääperiaatteena on opettaa oman maan kulttuuriperintöä sekä kasvattaa opiskelijoita tuntemaan erilaisia kulttuureja ja niissä vallitsevia käytäntöjä. Tarkoituksena on, että opiskelijat oppisivat ymmärtämään, ettei oma kulttuuri edusta ainoaa oikeaa tapaa ajatella ja toimia vaan, että se on yksi kulttuuri muiden joukossa. Käytännössä tämä näkyisi suvaitsevaisuuden lisääntymisenä ja erilaisuuden hyväksymisenä. (Korpipää, Pirhonen & Virtanen 1990, 25; Pitkänen 1998, 43.) Kerrin (1990) mukaan koulutuksen kansainvälistymiseen kuuluu seuraavat tekijät: 1) uuden tiedon liikkuminen maasta toiseen 2) tutkijoiden liikkuminen 3) opiskelijoiden liikkuminen 4) opetuksen sisällön uudistuminen Näiden lisäksi luetteloon voidaan lisätä kielenopetuksen kehittäminen sekä kansainvälisiä yhteyksiä tukevien instituutioiden luominen. (Nyyssölä 2000, 9.) 2.1 Koulutuksen kansainvälistymisen taustaa Koulutuksen kansainvälistyminen on osa talouden, politiikan ja kulttuurin maailmanlaajuista yhtenäistymistä (Nyyssölä 2000, 9). Vaikuttavina tekijöinä ovat olleet muun muassa kansainväliset yhteistyöprojektit, maailmanlaajuinen uutisointi, taloudellisten yhteistyöliittymien tuoma kansainvälinen kilpailu sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten määrän kasvu (Lasonen 1997, 80). Kehittymiseen on suurena myötävaikuttajana ollut myös Unescon vuosina 1974 ja 1995 laatimat suositukset, jotka koskevat kansainvälistä ymmärrystä, yhteistyötä, rauhaa, demokratiaa ja ihmisoikeuksia (Räsänen 1998, 34).

9 Koulutuksen kansainvälisyyden yhtenä osana on opiskelijoiden harjoitteluvaihto, jota on tapahtunut vuodesta 1952 asti työministeriön organisoimana. Länsi-Euroopan taloudellinen yhdentyminen 1980-luvulla puolestaan tuki omalta osaltaan myös koulutuksen kansainvälistymistä. (Kirveskari 1991, 67, 72.) Muita koulutuksen kansainvälistymisen etappeja ovat muun muassa: - Vuonna 1988 Suomi osallistui pohjoismaiseen Nordplus- vaihto-ohjelmaan. (Nyyssölä 2000, 11). - Seuraavana vuonna opetusministeriö asetti tavoitteen, jonka mukaan vuosituhannen loppuun mennessä 5000 korkeakouluopiskelijaa lähtisi vuosittain vaihto-opiskeluun. Uuden tavoitteen mukaan vuoteen 2004 mennessä 6000:nen perustutkintoopiskelijan tulisi lähteä ulkomaille suorittamaan opintojaan. (OPM 1989 & OPM Ks. Garam 2000, 7.) - Opetusministeriö perusti vuonna 1991 Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen (CIMO) hoitamaan ja koordinoimaan aikaisemmin työministeriön sekä kauppa- ja teollisuusministeriön hoitamia vaihto-ohjelmia (ERASMUS, COMETT) (Nyyssölä 2000, 11; Snellman 1995, 1). Samaisena vuonna Suomi liittyi Eurooppalaiseen Erasmus-ohjelmaan (Nyyssölä 2000, 11). - Euroopan Unioniin liittyminen tapahtui vuonna 1995 (Hirvi 1996, 49). 2.2 Koulutuksen kansainvälistyminen ja Euroopan Unioni Käytännössä Suomessa koulutuspolitiikan kansainvälistyminen 1990-luvulla on tapahtunut Euroopan Unioniin (EU) liittymisen myötä. Liittymisen jälkeen Suomi on saanut esimerkiksi oikeuden osallistua koulutuspoliittisten ohjelmien valmisteluun, muotoiluun ja päätöksen tekoon. (Garam 2000, 7; Nyyssölä 2000, 11.) Euroopan Unionin myötä kansainvälinen koulutusyhteistyö on lisääntynyt ja monipuolistunut sekä asiantuntemus ja tietämys on karttunut. Myös uusia rahoituslähteitä on syntynyt EU:n kautta (Kantola & Panhelainen 1998, 3; Nyyssölä 2000, 13).

10 Liittyminen Euroopan Unionin koulutusohjelmiin on merkinnyt opiskelijavaihdon leviämistä kaikille koulutusaloille, vakiinnuttanut perustutkinto-opiskelijoiden vaihtoa sekä lisännyt vaihto-opiskelijoiden määrää. (Garam 2000,7; Hirvi 1996, 105.) Vaihtoopiskelija- ja harjoittelijavaihdoissa käytetyistä ohjelmista ylivoimaisesti suosituin on ollut Sokrates-ohjelma, johon muun muassa Erasmus kuuluu. Sen kautta kulki vuonna 1998 ulkomaille 2778 opiskelijaa ja saapui Suomeen 1834 opiskelijaa. (Garam 2000, 7; Ollikainen 1999, 13, 24.)

11 3 KANSAINVÄLISYYS AMMATTIKORKEAKOULUISSA Kansainvälisyys on ollut keskeisenä lähtökohtana koko ammattikorkeakoulujärjestelmän luomisessa (Kantola & Panhelainen 1998, 3; Nyyssölä 2000, 15). Valittaessa vakinaisia ammattikorkeakouluja on yhtenä kriteerinä ollut juuri kansainvälisen toiminnan kehittyneisyys. Tarkastelun kohteena ovat olleet muun muassa korkeakoulun yhteistyösopimukset, opiskelija- ja opettajavaihto sekä ammattikorkeakoulun tarjoama vieraskielinen koulutustarjonta. Suomessa on tällä hetkellä yhteensä 31 ammattikorkeakoulua, joiden kansainvälistymistä tuetaan muun muassa Opetusministeriön myöntämillä kehittämisvaroilla. (Kantola & Panhelainen 1998, 7, 13; Koulutuksen kansainvälistymistä voidaan tarkastella opiskelijan, opettajan sekä oppilaitoksen kannalta. Opiskelijan kansainvälistymiseen vaikuttavina tekijöinä ovat muun muassa halu työharjoittelun suorittamiseen ulkomailla, kielitaidon parantaminen, opiskelutapojen uudistaminen, tiedon lisääminen sekä vuorovaikutuskyvyn ja persoonallisuuden kehittäminen. Yhteistyö ulkomailla olevien koulujen kanssa mahdollistaa sen, että opiskelija voi opiskella sellaisia kursseja, joita ei omassa oppilaitoksessa tai Suomessa yleensäkään ole. Opetuksen laatu voi olla ulkomailla korkeatasoisempaa kuin Suomessa. (Kantola & Panhelainen 1998, 27-28; Nyyssölä 2000, 9-10) Ammattikorkeakoulut ovat asiantuntijaorganisaatioita, joiden menestymiseen vaikuttaa opettajien ammattitaito. Ammattitaidon kehittymisen edellytyksenä on kansainväliset yhteydet, joiden kautta opettaja voi tutustua muiden maiden järjestelmiin sekä hankkia kokemuksia ja taitoja. Käytännössä on vaikea toteuttaa monen opettajan pitkäaikainen ulkomaan työmatka ilman, että se vaikuttaisi häiritsevästi oppilaitoksen toimintaan. Työmuotona painotetaankin yhä enemmän eri maiden oppilaitosten yhteisiä projekteja. Projekteihin osallistuminen tukee opettajien jatkuvaa ammatillista kasvua, samalla niiden kautta ammattikorkeakoulut saavat tarvitsemaansa asiantuntisuutta käyttöönsä. (Kantola & Panhelainen 1998, 30.) Oppilaitoksille kansainväliset yhteydet antavat myös mahdollisuuden opetuksen laadun kohentamiseen sekä uusien opetusmenetelmien ja ainesisältöjen kehittämiseen (Kantola & Panhelainen 1998, 29-30; Nyyssölä 2000, 10).

12 Kansainvälistymiseen vaikuttaa myös oppilaitoksen vastaanottamat ulkomaiset opiskelijat. Toimintaperiaatteena on yleensä vaihtovuoroisuus eli ulkomaisia opiskelijoita pyritään vastaanottamaan yhtä paljon kuin suomalaisia opiskelijoita lähetetään ulkomaille. (Kantola & Panhelainen 1998, 28.) Taulukko 1. Ammattikorkeakoulujen kansainvälinen opiskelija- ja harjoittelijavaihto vuonna Koulutusala Opiskelijavaihto Suomesta Harjoittelijavaihto Suomesta Opiskelijavaihto Suomeen Harjoittelijavaihto Suomeen Hallinto ja kauppa Humanistinen ja opetus- Ala Kulttuuriala Luonnonvara-ala Matkailu-, ravitsemisja talousala Sosiaali- ja terveysala Tekniikka ja tiede Tuntematon 2 0 Yhteensä Vuonna 1998 vakinaisena toimineista 16:sta ammattikorkeakoulusta lähti ulkomaille joko opiskelemaan tai harjoittelua suorittamaan yhteensä 1803 opiskelijaa. Suomeen samaisena vuonna saapui yhteensä 880 opiskelijaa. Vastavuoroisuus periaate ei ole aivan vielä toteutunut. (Ollikainen 1999, 18, 21.) 3.1 Kansainvälisyys Diakonia-ammattikorkeakoulussa Kansainvälistymisellä tarkoitetaan sekä Suomeen suuntautuvaa maahanmuuttoliikettä että suomalaisten osallisuutta kansainvälisessä koulutuksessa ja työelämässä, yhteistyöverkostoissa, kehitysyhteistyössä sekä diakonia- ja lähetystyössä (Diakonia-ammattikorkeakoulu , 51).

13 Monikulttuurisuudella tarkoitetaan eri kulttuureissa esiintyvien traditioiden, arvojen, kielten ja elämäntapojen vuorovaikutuksen kokonaisuutta. Monikulttuurisuuteen perustuva koulutus ja toiminta mahdollistavat ja tukevat eri kansallista, kielellisistä, poliittisista ja uskonnollisista ryhmistä olevien keskinäistä ymmärrystä ja vuorovaikutusta. (Diakoniaammattikorkeakoulu , 51.) Diakonia-ammattikorkeakoulu (DIAK) on listannut kansainvälisyystoiminnan tavoitteet (liite 1). Tavoitteet pohjautuvat DIAKin arvopohjaan, joka nousee kristillisistä ja eettisistä arvoista. Perusarvoina ovat ihmisen ainutkertaisuuden kunnioittaminen ja oikeudenmukaisuus. Transkulttuurisen hoito-, huolenpito- ja kasvatustyön opiskelussa pidetäänkin tärkeänä, että opiskelija oppii kunnioittamaan ja hyväksymään ihmisten erilaisuuden. Opiskelijoille opetetaan valmiuksia työskennellä valmistumisensa jälkeen erilaisissa kansainvälisissä työtehtävissä sekä monikulttuurisissa työympäristöissä. Tavoitteena on, että opiskelijat ymmärtäisivät niin oman kuin ammattinsakin merkityksen yhteiskunnan kehittämisessä, kansainvälisen yhteistyön edistämisessä, kansainvälisen diakonian toteuttamisessa sekä rauhan ylläpitämisessä. (Diakonia-ammattikorkeakoulu , 6; Gothóni 1997, 4.) Kansainvälisyys toteutuu Diakonia-ammattikorkeakoulussa koulutusohjelmiin sisältyvien opintokokonaisuuksien kuten monikulttuurisuus-opintokokonaisuuden, kieltenopetuksen, kansainvälisen opiskelun (harjoittelu/kentät) sekä muun opiskelija- henkilökuntavaihdon kautta. Myös opintokokonaisuuksien sisällä toteutetaan kansainvälisyyttä tukevia osioita. ( Opetuksissa korostetaan opiskelijan kokemuksia ja toimintaa. Opiskelu- ja oppimismenetelminä käytetään paljon tiimityöskentelyä, oman oppimisen arviointia sekä tutkivaa ja kehittävää työotetta. Monipuolisten oppimisympäristöjen tarjoaminen opiskelijoille katsotaan olevan oppimisen kannalta tärkeää. DIAK:illa on yhdeksän yksikköä eri puolilla Suomea. Kansainvälisyysalueet- ja toiminta painottuvat eri yksiköissä eri tavalla. Yhteistyötä tehdään työelämän edustajien ja alan oppilaitosten kanssa työharjoittelun ja erilaisten projektien kautta. Ulkomaalaisia yhteistyökumppaneita löytyy lähialueilta kuten Ruotsista, Tanskasta ja Virosta sekä kauempaa kuten Afrikasta, Englannista ja Intiasta. (Diakonia-ammattikorkekoulu , 7, 51;

14 3.2 Kansainvälinen opiskelija- ja harjoitteluvaihto Ulkomailla suoritettava opiskelu ja/tai harjoittelu sisältää opiskelijavaihtoa ulkomaisten yliopistojen, oppilaitosten ja työelämää edustavien yhteistyökumppaneiden kanssa. Perusideana on vastavuoroisuus, joka tarkoittaa että suomalaiset opiskelijat voivat suorittaa opintojaan ulkomailla aivan kuin myös ulkomaiset opiskelijat voivat suorittaa opintojaan DIAKissa. Ulkomailla suoritettava opiskelu suunnitellaan niin, että se voidaan hyväksi lukea täysimääräisesti osaksi tutkintoa. Opintokokonaisuus, johon ulkomailla suoritettava opiskelu sisältyy sekä kohde määräävät matkan keston, tavoitteena on vähintään kolmen kuukauden opintomatka. (Diakonia-ammattikorkeakoulu , 24-25, 103.) Vuonna 2000 Diakonia-ammattikorkeakoulusta matkusti 213 opiskelijaa ulkomaille suorittamaan opintoja ja/tai harjoittelua. Näistä 82 opiskelijaa oli ulkomailla vähintään kolme kuukautta opiskelijavaihdossa. Kohdemaita oli 12, suosituimmat olivat Intia, jonne lähti 18 opiskelijaa sekä Britannia, jonne lähti 17 opiskelijaa. Harjoittelijavaihdossa kohdemaita oli 25 ja lähtijöitä oli 57 opiskelijaa. Suosituimpia maita olivat Intia, jossa harjoittelun suoritti 12 opiskelijaa sekä Britannia ja Kanada, molempiin lähti 5 opiskelijaa. Lyhyt vaihto sisältää kaikki alle kolme kuukautta ulkomailla olleet opiskelijat, joita kyseisenä vuonna oli yhteensä 74. Lyhyt vaihto voi sisältää sekä opiskelua että harjoittelua. Suosituimmat maat olivat ylivoimaisesti Britannia, jonne matkusti 26 opiskelijaa sekä Viro, jonne lähti 11 opiskelijaa. ( Diakonia-ammattikorkeakouluun saapui vuoden 2000 aikana yli kolme kuukautta kestävään opiskelijavaihtoon 34 opiskelijaa. Eniten saapui Yhdysvalloista, josta tuli 9 opiskelijaa sekä Espanjasta ja Tsekistä, 7 opiskelijaa molemmista maista. Harjoitteluvaihtoon ei tullut yhtään opiskelijaa. Alle kolme kuukautta kestävään vaihtoon saapui 4 opiskelijaa, heistä kaksi tuli Britanniasta ja kaksi Saksasta. ( Vaihtovuoroisuus-periaate ei siis ole toteutunut Diakonia-ammattikorkeakoulussa niin kuin se ei vielä ole toteutunut ammattikorkeakouluissa valtakunnallisestikaan (ks. Ollikainen 1999, 18, 22).

15 29 % 14 % 2 % 55 % lähteneet <3 kk lähteneet >3 kk saapuneet <3 kk saapuneet >3 kk Kuvio1. Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelija- ja harjoittelijavaihto vuonna Kansainvälinen opettajavaihto- ja asiantuntijavaihto Kansainvälinen opettaja- ja asiantuntijavaihto sisältää vaihtoyhteistyötä ulkomaisten oppilaitosten ja työelämäorganisaatioiden kumppaneiden kanssa. Samoin kuin opiskelijavaihdossa myös opettaja- ja asiantuntijavaihdossakin pyritään vastavuoroisuuteen. (Diakonia-ammattikorkeakoulu , 24.) Diakonia-ammattikorkeakoulussa tapahtui vuoden 2000 aikana yhteensä 36 opettaja- ja asiantuntijavaihtoa. Kolme näistä oli kolme kuukautta tai sen yli kestäviä, kohdemaat olivat Intia, Uganda ja Yhdysvallat. Lyhyitä vaihtoja oli yhteensä 33, suosituimmat kohteet olivat Viro (7) ja Palestiina (6). Diakonia-ammattikorkeakouluun saapui vain lyhyen vaihdon kautta 11 opettajaa tai asiantuntijaa. Yksi näistä oli kestoltaan kuukauden pituinen, muut olivat alle sen. Eniten tuli Britanniasta (3) sekä Ruotsista (3). ( 23 % 6 % lähteneet <3 kk lähteneet >3 kk 71 % saapuneet >3 kk Kuvio 2. Diakonia-ammattikorkeakoulun opettaja- ja asiantuntijavaihto vuonna 2000.

16 Opiskelijoiden vaihtomäärään verrattuna opettaja- ja asiantuntijavaihto on vielä vähäistä. Myös näissä vaihdoissa suomalaiset ovat voittopuoleisesti lähtevänä osapuolena; lähtijöitä on yli kolme kertaa enemmän kuin meille saapuvia. Ulkomaalaisten opettajien- ja asiantuntijoiden käyttäminen opetuksessa on rikastuttava kokemus niin opiskelijoille kuin muullekin kouluyhteisölle. Työelämän vaatimukset huomioiden opintoihin tulisi kuulua entistä enemmän eri kulttuurin edustajien luentoja ja seminaareja.

17 4 AMMATILLINEN KASVU Kaikista tulee isona jotain aivan varmasti. Kyllä haaveilla saa, pannaan onnistumaan oma unelmien ammatti. Chrisse Johansson; Minusta tulee isona -lastenlaulu Tässä tutkimuksessa ammatillista kasvua käsitellään yksilön persoonallisena ja ammatillisena kasvuprosessina, joka tapahtuu reflektoinnin kautta. Ammatillisen kasvun kautta yksilö jäsentyy yhteiskuntaan ja ammatinharjoittajaksi, jossa hän osaa soveltaa tarvitsemiaan tietoja ja taitoja persoonallisella tavalla. (Vaittinen 1988, 83.) Ammatillisen kasvun edellytyksenä on siis persoonallinen kasvu, joka tukee työssä jaksamista sekä jatkuvaa uuden oppimista (Diakonia-ammattikorkeakoulu ). 4.1 Persoonallinen kasvu ja reflektiivisyys Persoonallisuus tarkoittaa yksilön psyykkisten toimintojen ainutkertaista kokonaisuutta. Sen hallitsevana tekijänä ovat käsitys minästä ja sen merkityksestä sekä pyrkimys säilyttää oma identiteetti. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 155; Lazarus 1982, 42; Vuorinen 1990, 20.) Persoonallisuuden osarakenteita ovat persoonallisuuden piirteet (esimerkiksi kunnianhimoisuus, leppoisuus, kovuus), asenteet ja arvot, älykkyys sekä kognitiiviset tyylit eli luonteenomaiset tavat lähestyä ongelmia ja tehtäviä. (Ollikainen 1993, ) Persoonallisuuden kehitysvaiheita käsittelevät muun muassa Freudin (1933, 1949) psykoseksuaalisen kehityksen- ja Eriksonin (1959, 1963) psykososiaalisen kehityksen teoriat. Freudin mukaan persoonallisuuden kehitys tapahtuu viiden; oraalinen-, anaalinen-, fallinen-, latenssi- sekä genitaalinen vaiheen kautta. Siinä missä Freud korosti motivaationaalisten ja emotionaalisten prosessien tärkeyttä (esimerkiksi sukupuolivietti ja siihen liittyvät tunteet) Erikson keskittyi sosiaalisen vuorovaikutuksen merkitykseen. (Lazarus 1982, 75; Ojanen 1993, ) Eriksonin teoriassa persoonallisuus muotoutuu kahdeksan toisiaan seuraavan kehityksellisen kriisin kautta. Hänen mukaansa nuoruuden kriisi on erityisen tärkeä persoonallisen identiteetin sekä ammatti-identiteetin kehityksen kannalta. Nuoren elämässä tapahtuvat kriisit ja niistä seuranneet ratkaisut, valinnat ja sitoumukset kuvaavat nuoren iden-

18 titeetin kehitystä. Identiteetin selviytymisen myötä nuoren persoonallisuus muotoutuu. Minäkuvan ja arvojen selkeytyminen, tunne-elämän kypsyminen sekä kriittisen ajattelun kehittyminen ovat osa persoonallista kasvua. (Erikson 1982, ; Pakarinen & Roti 1996, 45-46, 69-70; Rauste von-wright & von-wright 1999, 60: Stenström 1993, ) Persoonallista kasvua tapahtuu oman itsen ja työn arvioinnin, kehittämisen ja ymmärtämisen kautta. Sen olennaisena osana on elävä yhteys omiin kokemuksiin, elämyksiin ja fantasioihin sekä kyky liittää ne omaan toimintaan ja työhön. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 155; Pakarinen & Roti 1996, 13.) Tämä merkitsee reflektointia, jossa yksilö prosessoi olemassa olevaa tietoa uuteen tietoon ja/tai kokemukseen. Reflektointi edellyttää itsetietoisuutta, havaintokykyä, mielikuvitusta ja eläytymiskykyä. Tärkeitä tekijöitä ovat myös analysointikyky sekä kyky tulkita, yhdistää ja kyseenalaistaa asioita. (Nousiainen 2000, 28, 30.) Reflektoidessaan yksilö tiedostaa omat toimintatapansa ja tekemänsä tulkinnat sekä tarkastelee omia motiiveitaan ja intentioitaan. Tarkastelu toteutetaan yleensä jälkikäteen analysoimalla ja pohtimalla omaa toimintaa ja sen taustoja, tuloksia, ajatuksia ja mielikuvia sekä tunteita. (Nikkanen & Mäkinen 1997, 12; Tiuraniemi 1993, ) 4.2 Ammatillinen kasvu ja reflektiivisyys Ammatillinen kasvu on prosessi, jota yksilö käy läpi omaksuessaan ammatin. Sen perusta rakentuu reflektiivisyyden toteuttamiseen; oman toiminnan ja työn analysoimiseen, vaikeuksien kokemiseen ja niistä selviämiseen sekä muutosten kohtaamiseen ja niiden hyväksymiseen. Se on jatkuvan kehittymisen ja uudistumisen prosessi. Refkletiivisyys merkitsee ammatillisen itsetuntemuksen kasvamista, se myös edistää yksilöllisen työskentely- ja oppimistyylien löytymistä. (Eteläpelto 1992, 30; Nikkanen & Mäkinen 1997, 12; Nurminen 1993, 61-62; Pakarinen & Roti 1996, 12-14; Tiuraniemi 1993, ) Nousiaisen mukaan työntekijän reflektiivisen työotteen tarkastelun kohteena tulisi oman toiminnan lisäksi olla myös koko työyhteisö (Nousiainen 2000, 27-28). Opiskelijan kohdalla tämä tarkoittaa kouluyhteisön ja työharjoittelussa työyhteisön sekä ryhmän ja

19 tiimien työskentelyn tarkastelua. Tarkastelua voi suorittaa reflektoimalla yksilöllisiä ja yhteisöllisiä asioita sekä kehittämiskeskusteluiden, oppilaanohjauksen sekä työnohjauksen kautta. Hyyppä (1982) erottaa kolme eri tasoa ammatillisessa kasvussa: Ι Kuva tulevasta ammatista on vielä jäsentymätön ja epävarma. Opiskelijalle ei ole muodostunut toimintamalleja eikä hän pysty vielä toimimaan ammatin edellyttävissä tehtävissä. ΙΙ Kuva tulevasta ammatista on jo jäsentyneempi ja epävarmuus on vähentynyt. Löy- dettyä toimintamallia seurataan. ΙΙΙ Ammatilliset toimintamallit luodaan itse. Itsenäisyyden ja autonomian aste on kor- kea. Omista toimintamalleista tehdään itsearviointia. (Vaittinen 1988, 45.) Tuleva ammattilainen/opiskelija pyrkimyksenä ammatillinen kasvu Persoonallisuus Yksilö, joka pyrkii inhimilliseen kasvuun Työyhteisön jäsen, pyrkimyksenä sosiaalinen kasvu Kuvio 3. Ammatillinen kasvu opiskelijan kannalta katsottuna. Ammatillisen kasvun kolmio (kuvio 3) selkeyttää kuvaa opiskelijasta, joka pyrkii ammatilliseen kasvuun. Kuviossa opiskelija nähdään persoonallisuutena, yksilönä, työyhteisön jäsenenä (oppilaitos, harjoitteluorganisaatiot) sekä tulevana ammattilaisena. Koulutuksen tehtävänä on tukea opiskelijaa ja hänen inhimillistä, ammatillista ja sosiaalista kasvua. Ihmissuhdetyöhön opiskelevan olisi erityisen tärkeää oppia tuntemaan itsensä,

20 toimintatapojaan ja käyttäytymistään ennen työelämään siirtymistä. (Vaittinen 1988, )

21 5 RYHMÄ JA RYHMÄSSÄ TYÖSKENTELEMINEN Ryhmä on kahden tai useamman henkilön vuorovaikutukseen perustuva kokonaisuus. Henkilöt ovat tietoisia toistensa läsnäolosta ja he pitävät itseään ryhmänä. Yhdistävänä tekijänä on yhteinen tavoite, päämäärä, jonka he pyrkivät saavuttamaan yhdessä toimimalla. (Jalava & Virtanen 1995, 83; Pakarinen & Roti 1996,140; Tiuraniemi 1993, 45; Ryhmätyön käyttö 1992, 70.) Oppiminen voidaan puolestaan määritellä informaatiota vastaanottavaksi, sitä muokkaavaksi ja tulkitsevaksi prosessiksi, joka (voi) aiheuttaa muutoksia oppijan tiedoissa ja toiminnassa. Se tapahtuu yksilön ja ympäristön vuorovaikutuksen tuloksena, kokemuksen kautta. ( Pakarinen & Roti 1996, ; Rauste von Wright & von Wright 1999, 19.) Ryhmätyöskentelyn ydin on siinä, että se on suoritustasoltaan ja oppimisen kannalta parempi kuin ryhmän yksityisen jäsenen tuotos. Ryhmätyöskentelyssä yksilö kasvaa sosiaalisuuteen samalla, kun hänen luovuutensa vapautuu. Ryhmäoppiminen (yhteisöllinen oppiminen) syntyy, kun yhdessäoloon yhdistetään oppiminen ja siihen liittyvät prosessit. (Karlsson & Riihelä 1995, 65-66; Jalava & Virtanen 1995, 86; Ryhmätyön käyttö 1992, 68.) 5.1 Ryhmäprosessi Uusi ryhmä ei ole heti toimintavalmis vaan sen muotoutuminen tapahtuu eri kehitysvaiheiden kautta. Tätä muotoutumista kutsutaan ryhmäprosessisiksi. (Jalava & Virtanen 1995, 91; Niemistö 1998, 20; Tiuraniemi 1993, 47; Ryhmätyön käyttö 1992, 107.) Kenties tunnetuin ryhmän kehittymismalleista on Tuckmanin vuonna 1965 julkaisema viisivaiheinen prosessi, jossa huomioidaan ryhmän jäsenten keskinäinen vuorovaikutussuhde sekä tehtäväkäyttäytyminen eli tehtävän suorittamisen eri vaiheet: 1. Ryhmän muodostumisvaihe eli forming (orientaatiovaihe) Vuorovaikutussuhteissa ryhmän jäsenet etsivät sopivia kanssakäymisen muotoja sekä testaavat rajoja suhteessa auktoriteettiin, joka voi olla ryhmän johtaja, voimakas jäsen tai ryhmässä vallitsevat normit. Samalla muodostuu riippuvuussuhteet auktoriteetteihin.

22 Tehtäväkäyttäytymisessä ryhmänjäsenet yrittävät tunnistaa tehtävän ja orientoituvat siihen. Ryhmä päättää, mitä informaatiota se tarvitsee ja miten se sen saa. 2. Kuohuntavaihe eli storming (uudelleen määrittely) Vuorovaikutussuhteissa tapahtuu konflikteja. Johtajuus ei ole enää itsestäänselvyys. Ryhmän jäsenet ilmaisevat yksilöllisyyttään ja saattavat vastustaa ryhmän muodostumista. Yhtenäisyyden kokemus puuttuu, tapahtuu alaryhmien muodostumista. Tehtäväkäyttäytymisessä ryhmän jäsenet tarkastelevat tehtävää ja tavoitteita sekä pohtivat missä määrin he sitoutuvat niihin. 3. Yhdenmukaisuusvaihe eli norming (koordinaatiovaihe) Vuorovaikutussuhteissa yhteenkuuluvuuden tunne kehittyy, ryhmä vakiintuu. Jäsenet hyväksyvät toistensa ominaispiirteet. Ryhmäkokonaisuus halutaan säilyttää, joten konflikteja vältetään. Ryhmä luo uusia normeja. Tehtäväkäyttäytymisessä tapahtuu varsinainen tehtävän suorittaminen; kerätään informaatiota ja tulkitaan sitä. Jäsenet vaihtavat mielipiteitään avoimesti. 4. Hyvin toimiva ryhmä eli performing (suorittava vaihe) Ryhmästä on tullut kokonainen. Vuorovaikutusta käytetään ongelmanratkaisun välineenä. Roolirakenne on selkeä ja tehtävän ratkaisua tukeva. Tehtäväkäyttäytymisessä toteutetaan valitut toimintatavat. 5. Lopetusvaihe eli adjourning Lopetusvaiheeseen kuuluu yleensä itsearvioinnin tekeminen sekä tulevaisuuden suunnitteleminen. Usein ryhmä toiminta lopetetaan johonkin rituaaliin kuten lopetusjuhlaan. Lopetusvaihe voi olla voimakkaitakin tunteita nostattavaa. Tunteet osoittavat, että ryhmästä on tullut sen jäsenille tärkeä. (Jalava & Virtanen 1995,92-93; Niemistö 1998, 14-15; Niemistö 1999, ; Tiuraniemi 1993, ) Muitakin malleja ryhmän muodostumiselle on luotu (ks. Pakarinen & Roti 1996), mutta niissäkin ryhmän kehitys nähdään samantapaisena prosessina kuin Tuckmanin mallissa. Perusajatuksena on, että ryhmän kehittyminen muotoutuu alun konfliktien ja hämmennyksen kautta yhtäläiseksi, toimivaksi kokoonpanoksi. Ryhmän vaiheet tapahtuvat limittäin ja osittain päällekkäin. Ryhmän jäsenet, tehtävän luonne ja ympäristö vaikutta-

23 vat siihen kuinka kauan aikaa menee kuhunkin vaiheeseen. (Niemistö 1998, 15-16; Pakarinen & Roti 1996, ; Tiuraniemi 1993, 48.) Ryhmän kehittymisvaiheiden ymmärtäminen auttaa sen jäseniä ja johtajaa selviytymään tilanteissa, jotka tuntuvat sekavilta ja vaikeuttavat toimintaa. Joskus vaiheet voivat olla huomaamattomia, toisinaan ne esiintyvät selvästi. Mitä isompi ryhmä on kyseessä ja mitä harvemmin se kokoontuu sitä kauemmin tämä prosessi kestää. (Jalava & Virtanen 1995, 93.) 5.2 Ryhmätyöskentely Ryhmätyöskentelyä käytetään usein osana suurempaa opintokokonaisuutta. Työskentelyn lähtökohtana ovat opiskelijat, ryhmää ei tulisi muodostaa yksistään opettajan päätöksellä. Hyvin suunnitelluilla ryhmätöillä voidaan saavuttaa samanaikaisesti useita oppimiseen liittyviä tavoitteita. Ensisijaisena tavoitteina ovat aikaisemmin käsiteltyjen oppisisältöjen vahvistaminen, syventäminen tai eriasteinen soveltaminen. Toissijaisena tavoitteina ovat opiskelijan itseilmaisuun, kuuntelutaitoon, osallistumiseen, yhteistyövalmiuteen sekä luovan työskentelyotteen omaksumiseen liittyvät valmiudet. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 131; Ryhmätyön käyttö 1992, ) Työskenteleminen yhdessä usean eri ihmisen kanssa ei ole ongelmatonta. Konfliktien syntyyn voivat vaikuttaa esimerkiksi tavoitteiden ja työskentelymenetelmien epäselvyys sekä ryhmä dynamiikassa, ryhmäprosessissa ja ryhmän koossa ilmenevät ongelmat. Ryhmä dynamiikka kuvaa ryhmän jäsenten välisiä suhteita; ketkä ovat vuorovaikutussuhteessa keskenään, kuka vaikuttaa kehenkin, minkälaisia tunteita ryhmän jäsenten välillä on sekä mitkä tekijät vaikuttavat ryhmän käyttäytymiseen. Ryhmä dynamiikkaan kuuluu myös ryhmän jäsenten roolit. Erilaisia rooleja ovat esimerkiksi aloitteentekijä, rohkaisija, kompromissintekijä sekä vastustaja ja välttäjä. (Niemistö 1998, 12-13; Tiuraniemi 1993, ) Liian iso tai liian pieni ryhmä vaikeuttaa työskentelyä. Liian iso ryhmä vaikeuttaa oman roolin hahmottamista, mikä puolestaan voi heikentää yksilön työpanosta. Suuri koko lisää myös ihmisten vuorovaikutussuhteiden määrää ja siten vaikeuttaa ryhmän hahmot-

24 tamista. (Jalava & Virtanen 1995, 88.) Jäsenmäärältään taas liian pienissä ryhmissä vuorovaikutus voi jäädä köyhäksi. Suositeltavin ryhmän koko on 4-8 henkilön välillä, yli 10 henkilön ryhmissä kiinteän vuorovaikutussuhteen luominen voi olla ongelmallista. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 131; Ryhmätyön käyttö 1992, 85; Virkki & Somermeri 1998, 105.)

25 6 PROJEKTI Muinaiset Egyptin pyramidit olisivat jääneet rakentamatta ilman projektitaitoja. Vanha konsulttisanonta. Projekti - sana tulee latinan kielestä (pro iacere pro esiin, eteen, iacere, heittää) englannin kielen (project) kautta suomen kieleen. Suoraan suomennettuna saadaan eteen heittäminen mikä kuvaa hyvin projektin luonnetta. (Helakorpi 1999, 62; Virtanen 2000, 30.) Virtanen (2000) on määritellyt projektin kertaluonteiseksi toimenpiteeksi tai hankkeeksi, jolla on tietty organisaatio ja resurssit. Projekti on hyvin suunniteltua ja organisoitua toimintaa, jonka pyrkimyksenä on saavuttaa asetetut tavoitteet voimassa olevia resursseja tehokkaasti käyttäen. Toiminnan tulee myös edetä tiettyjen kehitysvaiheiden mukaan. Projektin kriittisiä osatekijöitä ovat aika (time), kustannukset (costs) ja laajuus/ala (scope). Sen tunnusomaisiin piirteisiin kuuluvat lisäksi määritellyt vastuu- ja valtuusalueet sekä oma ohjausrakenne. (Viirkorpi 2000, 8, 35.) Helakorpi (1991) puolestaan määrittelee projektin eteenpäin katsomiseksi, käytännön läheisesti suoritettavaksi toiminnaksi, jolla on tietty tavoite sekä selkeä alku ja loppu. (Helakorpi 1999, 62.) 6.1 Projektin organisaatio, hallinta ja ohjaus Project management, it is said, is about planning the work and then working the plan. Deveaux 1999, 277 Projektiorganisaatio vastaa projektiin liittyvästä päätöksenteosta, toimeenpanosta ja suorituksesta. Organisaatioon kuuluvat projektin jäsenet, projektipäällikkö, projektin resurssit sekä johtoryhmä. (Viirkorpi 2000, 25; Virkki & Somermeri 1998, 2.) Johtoryhmä vastaa projektin hallinnasta, joka koostuu organisoinnista, suunnittelusta, ohjauksesta ja kontrollista. Sen tehtävänä on verrata toteutunutta toimintaa ja kulutettuja resursseja tehtyihin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Projektinhallinnan kehitysvaiheita ovat ideointivaihe, suunnittelu- ja käynnistäminen, tuotanto- ja toimeenpano, ohjaus

26 sekä päätösvaihe, johon kuuluu myös arviointi. (Viirkorpi 2000, 29; Virkki & Somermeri 1998, 4, 103; Virtanen 2000, 29, ) Projektin ohjauksesta vastaa joko johtoryhmä tai projektipäällikkö. Ohjausta varten voidaan myös koota oma ryhmä. Projekti ohjauksen vastaavien tehtävänä on: 1) valvoa projektia eli seurata projektin etenemistä, kustannuksia ja tavoitteiden toteutumista 2) tukea projektiorganisaatiota esimerkiksi yhteistyösuhteissa 3) informointi projektin osapuolten välillä, 4) hankkeiden koordinointi, 5) tulosten hyväksyminen sekä kannan ottaminen mahdollisiin muutoksiin. (Virkki & Somermeri 1998, 64; Virtanen 2000, 68.) 6.2 Projekti muotoja ja eri vaiheita Projektit eroavat toisistaan sen mukaan mihin tarkoitukseen niitä käytetään. Tavallisimpia projekteja sekä niiden käyttötarkoituksia ovat muun muassa; 1) tuotekehitysprojektit, joissa kehitetään uusi tuote, 2) toiminnan kehittämisprojektit, joissa kehitellään työkäytäntöjen ja johtamisen laatua, 3) palvelunprojektit, joissa asiakkaalle järjestetään tietty palvelu tai toiminta, 4) tapahtumaprojektit, joissa järjestetään/toteutetaan tapahtuma tai kampanja sekä 5) tutkimusprojektit, joissa toteutetaan tutkimushanke. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 121; Viirkorpi 2000, 8.) Idea Esivaihe Suunnittelu Toteutus Lopetus Hyväksi käyttö Projekti Kuvio 4. Projektin perusvaiheet. Kahden projektiasiantuntijan, Helakorven (1999) ja Virtasen (2000), käsitykset projektin eri vaiheista poikkeavat hieman toisistaan. Helakorven mukaan projekti alkaa ideasta, joka syntyy omista kokemuksista, käytännöstä tai teorian kehittämisestä ja kokeilemisesta. Ennen projektin varsinaista toteutusta suoritetaan esivaiheessa projektiharjoitus

27 tai testaus, jolla varmistutaan toteutuksen mielekkyydestä. Vasta tämän jälkeen aloitetaan suunnittelu, jossa laaditaan toteuttamissuunnitelma. Toteuttamissuunnitelma sisältää projektin sisällön, aikataulun, resurssien käytön sekä projektin organisaation ja projektin ohjauksen. Projekti toteutetaan osavaiheiden eli etappien kautta. Etappien aikana tarkastellaan tehtyjä suunnitelmia ja päätetään jatkotoimenpiteistä. Helakorpi ei käsittele sen kummemmin projektin lopettamista. (Helakorpi 1999, ) Virtanen tarkastelee projektin vaiheita elinkaarena, jossa idea ja esivaihe on yhdistettynä. Hänen mukaan projekti alkaa määrittelyvaiheella, jolloin sen tarve analysoidaan. Tällöin selvitetään kenelle projektia tehdään, kenen etuja se palvelee sekä kannattaako projektia toteuttaa. Virtasen projektin elinkaaressa ei ole harjoitus- tai testausvaihetta. Toisena vaiheena tehdään suunnittelutyö, jolloin mietitään toiminta strategioita ja keinoja projektin toteuttamiseksi. Virtanen suosittelee SWOT- analyysin käyttöä toimeenpano menetelmiä mietittäessä. Analyysillä voidaan selvittää toteutettavan hankkeen vahvuudet (strenghts), heikkoudet (weaknesses), mahdollisuudet (opportunities) ja uhat (threats). Näkyvin osa projektia on projektin toteutus, mihin liittyy ohjaus, arviointi, kontrollointi ja laadunvarmistus. Projektin päättämisessä arvioidaan toteutumista ja saavutettuja tuloksia. (Virtanen 2000, 73-75, 77.)

28 7 PROJEKTIPERUSTEINEN OPPIMINEN Projektiperusteinen oppiminen perustuu kokemuksiin, oppijan omaan toimintaan. Se on suhteellisen pitkäkestoinen prosessi, joka rakentuu ajankohtaisten, käytännöstä nousevien ongelmien ympärille. Kokemusperäisessä oppimisessa (experiential learning) oppiminen tapahtuu tietoisen huomioimisen ja oman toiminnan reflektiivisen arvioinnin kautta. Omakohtainen kokemus Kokeileminen Kokeminen Ymmärtäminen Kokemuksen havainnointi (reflektio) Käsitteellistäminen (konstruktio) Kuvio 5. Kokemusperäisen oppimisen malli Kolbin (1984) mukaan. Oppiminen edellyttää, Kolbin (1984) mukaan, vuorovaikutusta yksilön-, yhteisön ja ympäristön välillä. Projektioppimisessa pyrkimyksenä onkin saada oppijat ratkaisemaan ongelmia esimerkiksi kokoamalla tietoa, keskustelemalla ideoista, tulkitsemalla tuloksia, tekemällä johtopäätöksiä sekä kommunikoimalla muiden opiskelijoiden kanssa ideoistaan. Tarkastelemalla ja arvioimalla kokemuksiaan yksilö kehittää itseään, uudistaa ajatteluaan sekä toimintaansa. (Aittola 1998, 64; Eteläpelto 1993, 31, 126; Helakorpi & Olkinuora 1997, 118, 120; Jalava & Virtanen 1995, 76; Pakarinen & Roti 1996, 116; Prittinen 2000, ) 7.1 Projektiopiskelu Projektiopiskelu on ammattikorkeakoulussa yleisesti käytetty työskentelytapa. Se sisältää ongelmakeskeisen opiskelun, opiskelijajohtoisuuden- ja keskeisyyden sekä kenttä-

29 harjoittelun. Työskentelymuotoina on niin itsenäistä kuin myös ryhmätyötä pienemmissä ja isommissa ryhmissä. Perusideana on tarjota opiskelijalle kokemuksia ja sitä kautta muovata hänen käsitystään todellisuudesta. Projektin lopputuotoksena on tulos, joka ei rajoitu vain oman ryhmän sisälle vaan suuntautuu myös muihin ihmisiin. (Helakorpi & Olkinuora 1997, 120; Prittinen 2000, 9-11; Rauste-von Wright & von Wright 1999, 15, 158.) Korhonen ja Mäkinen (1995) tutkivat miten ammattikorkeakouluopiskelu on kehittynyt verrattuna opistotasonopiskeluun. Tutkimuksen kohdejoukkona oli 373 ammattikorkeakouluopiskelijaa ja siinä selvitettiin muun muassa opiskelijoiden kokemuksia projektiopiskelusta. Tulosten mukaan opiskelijat olivat kokeneet projektiopiskelun mielekkääksi ja innostavaksi opiskelumuodoksi. Projektien hyvinä puolina mainittiin käytännönläheisyys sekä todellisen hyödyn saaminen. Opiskelijat korostivat projektiopiskelun alkuvaiheen ohjauksen, selkeiden tavoitteiden ja palautteen merkitystä. (Korhonen & Mäkinen 1995, 27, 31, 38.) Prittinen käyttää Pehkosen (1993) kokoamaa taulukkoa eri ominaisuuksista ja toiminnoista, joita eri tutkijat ovat liittäneet projektiopetus-termiin (liite 2). Kuusi tärkeintä projektiopetuksen ominaisuutta taulukkoon pohjautuen ovat: 1. Toiminnallisuus Projektiopiskelun työskentelyyn kuuluu erilaisten työtehtävien suorittaminen. Opiskelijat voivat esimerkiksi valmistaa lopputuloksena erilaisia konkreettisia esineitä, suullisia esityksiä, kirjallisia raportteja. 2. Ongelmakeskeisyys, ongelmanratkaisu Opiskelijaryhmä pyrkii ratkaisemaan valitsemansa ongelman etsimällä selityksiä ilmiöille ja niiden välisille yhteyksille. Ongelmana voi olla esimerkiksi projektiksi otettu tehtävä ja tavoite. Onnistumisen ehtona on, että opiskelijat ymmärtävät kokonaisuuden, heidän on myös osattava yhdistää teoria ja käytäntö toisiinsa. Ongelmakeskeiseen opiskeluun kuuluu myös itsearvioinnin tekeminen. 3. Tulosvastuullisuus Projektiopiskelu edellyttää oppilailta vastuuta projektin kaikissa vaiheissa suunnittelusta alkaen. Projekti ei voi jäädä kesken, vaan se on aina suoritettava mielekkääseen loppuun

30 4. Yhteistoiminnallisuus Projektiopiskelu on yleensä ryhmässä tapahtuvaa työskentelyä. Oppimisen yhtenä edellytyksenä onkin muilta opiskelijoilta saadut palautteet ja vaikutteet. Opettajan rooli on toimia konsulttina. 5. Suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus Opiskelijat asettavat projektiopiskelun tavoitteet yhdessä opettajan kanssa. Kun tavoitteet saavutetaan asetetaan uudet. Vastuu työn valmistumisesta on opiskelijoilla, joten heidän vastuullaan on myös tavoitteiden asettamien sekä työnteon suunnitelmallinen eteneminen. 6. Tieteelliset työskentelymenetelmät Projektiopiskeluun kuuluvat tieteelliset työskentelymenetelmät. Tämä tarkoittaa sitä, että opiskelijalla on vastuu kerätä tarvitsemansa tieto, sen analysoiminen sekä johtopäätösten tekeminen. Opiskelijan rooli tiedon hankkijana ja valitsijana korostuu projektioppimisessa. (Prittinen 2000, ) 7.2 Opintojakso projektina Opetusprojektin poikkeavuus työelämässä käytetyistä kehittämis- ja tutkimusprojekteista on tärkeää huomioida heti opetusprojektin alussa, jotta menettelytavoista ei aiheutuisi myöhemmin ristiriitoja. Kehittämis- ja tutkimusprojektien tarkoituksena on hyödyntää siihen osallistujien kyvyt ja taidot toivotun ratkaisun aikaan saamiseksi. Opetusprojektissa ei niinkään pyritä ratkaisuun vaan tarkoituksena on antaa opiskelijoille mahdollisuus oppia sellaista, mitä ei ennestään osata. Projekti on siis organisaatio oppimista varten. (Prittinen 2000, ) Ensimmäiset oppimisprojektit joihin opiskelijat osallistuvat ovat yleensä ennakolta tiukasti rajattuja suunnittelusuorituksia, pieni osa suurempaa hanketta. Opiskelijoiden kokemusten karttuessa projektiin osallistumisesta tulee kokonaisvaltaisempaan; osallistuminen sisältää projektin alkuvaiheen, ongelman määrittelyn ja toteuttamisvaiheen. (Prittinen 2000, 16.)

31 Työskenteleminen opintoprojektissa tapahtuu yleensä ryhmätyönä, joka vaatii siihen osallistujilta enemmän kuin tavallinen ryhmätyöskentely. Ensinnäkin opiskelijoiden tulisi tietää oman oppilaitoksen toimintaperiaatteet, tavat ja rakenteet. Heidän tulisi myös tiedostaa omien opiskelu- ja oppimistapojen muuttumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niihin mahdollisesti haluttuja muutoksia. Kolmanneksi heidän tulisi hallita ryhmätyöskentelyn keskeiset periaatteet ja työmenetelmät. (Ryhmätyön käyttö 1992, )

32 8 KULTTUURI Ihminen elää omassa kulttuurissaan kuin kala vedessä. Mutta kala tajuaa, kuinka elintärkeää vesi sille on, vasta kun se nostetaan maalle. Tran Minh Canh (1994, 92.) Kulttuuri sana tulee latinankielisestä sanasta colere, joka tarkoittaa maan viljelemistä. Kulttuuri tarkoittaakin kaikkea mikä on ihmisen luomaa sekä ihmiseltä toiselle oppimisen kautta siirtyvää. (Ahtianen, Aromaa, Heininen, Kauppinen, Perheentupa, Perho, Saikku & Sihvola 1999, 12; Salminen & Poutanen 1996, 8.) Kulttuuri sisältää yhteiskunnassa vallitsevat tiedot, arvot, normit, käyttäytymismallit sekä merkit ja kielen. Ihmisen tiedot, kyvyt ja taidot muotoutuvat sen kulttuurin mukaisesti, johon hän on syntynyt ja jossa hänet on kasvatettu. Hän on samanaikaisesti tietyn kulttuurin tuote sekä kulttuurin kehittäjä, sillä kulttuuri muuttuu jatkuvasti ihmisen kehityksen seurauksena. (Allahwerdi 1994, 50; Aro 1998, 9; Mistrík, Haapanen, Heikkinen, Jazudek, Ondrusková & Räsänen 1999, ) Kulttuuria voidaan kuvata käyttökelpoisella jäävuorimallilla (kuvio 4); merenpinnan yläpuolella on näkyvissä kulttuurille ominaiset symbolit ja rituaalit. Ne ovat asioita, joita vieraskin voi oppia tunnistamaan. Pinnan alle jäävä osa koostuu puolestaan kulttuurin ytimestä kuten arvoista, valtarakenteista, uskonnosta sekä monesta muusta vieraan vaikeasti hahmottavissa olevista asioista. Ymmärtääkseen täydellisesti mitä jokin kulttuuri on, tulee yksilön kasvaa siihen lapsuudesta lähtien. (Alitolppa-Niitamo 1993, 18; Allahwerdi 1994, 49; Salminen & Poutanen 1996, 9.)

33 ruoka pukeutuminen kieli symbolit aikakäsitys uskonto musiikki ihmissuhteet historia arvot Kuvio 4. Kulttuurissa vaikuttavia osatekijöitä. 8.1 kulttuuri- ja monikulttuuri-identiteetti Elämän oravanpyörän alla hitaasti, huomaamatta, kulttuuri pyörii, kulttuuri avautuu, kertoo mitä ihmiset ovat. Nebiy Mekonnen, (Salo-Lee 1997, 44) Identiteetti koostuu kulttuurisista merkityksistä, esityksistä ja käytännöistä, joille annetaan arvoja ja jotka muodostavat minän objektina ja antavat minä-käsitteelle rakenteen ja sisällön suhteessa yhteiskuntaan, kulttuuriin ja historiaan (Houtsonen 1996, 219). Identiteetti sisältää itsekäsityksen, itsearvostuksen ja itsekontrollin (Kalliopuska 1997, 23). Se vastaa kysymykseen kuka tai mikä joku on ja se antaa pysyvyyden ja jatkuvuuden tunteen omasta itsestä (Allitolppa-Niitamo 1993, 42, 44; Erikson 1982, 249; Houtsonen 1996, 199). Ulkomaille matkustaessamme usein huomaamme kuinka tärkeää on tuntea olevansa suomalainen. Tämä tunne on osa kulttuuri-identiteettiämme, johon kokemukset vieraassa kulttuurissa pohjautuvat. (Alitolppa-Niitamo 1993, 44; Allahwerdi 1994, 49.) Summan (1994) mukaan kulttuuri-identiteetti on verrattavissa uskonnolliseen identiteettiin. Jos oma identiteetti on heikko tai jos yksilö ei ole sinut itsensä, oman uskon tai omien juurien kanssa on vieraan kulttuurin ja uskonnon ymmärtäminen sekä erilaisuuden hyväksyminen vaikeaa. Itsetuntemus, myönteinen minuus, hyvät ihmissuhdetaidot, avoi-

34 muus ja oman kulttuurin hallinta ovat lähtökohtina muiden kulttuurien tutustumiselle. (Allahwerdi 1994, 49; Aro 1998, 8; Summa 1994, 131.) Erilaisuuden ja monitulkintaisuuden (ambikviteetti) kokeminen ovat tärkeitä tekijöitä kulttuuri-identiteetin kehittymisessä. Kehittymisen kautta yksilöstä kasvaa suvaitsevainen, monikulttuurista luonnollisena pitävä- ja kansainvälisesti toimiva ihminen. Eläminen vieraassa kulttuurissa tuo yksilölle kokemuksia, joita ei voi koskaan saada ihminen, joka elää koko elämänsä monokulttuurisesti tai on vain vähän monikulttuurisessa vaikutuksessa. Kokemusten kautta yksilön monitulkintaisuuden sietokyky (tolerance for ambiguity) sekä erilaisuuden sietokyky (tolerance for diversity) lisääntyvät. Näin kulttuuri-identiteetin rinnalle kehittyy monikulttuurinen identiteetti. (Kaikkonen 1995, 24.) 8.2 Kulttuurien kohtaaminen When in Rome, live as the Romans do; when elsewhere, live as they live elsewhere Kirkkoisä Ambrosius ( ), (Castrén 1995, 11.) Kulttuurien kohtaamisella tarkoitetaan tilannetta, jossa eri kulttuurien edustajat kohtaavat toisensa arkielämässä. Kohtaamisessa tapahtuu muutoksia, jotka edellyttävät jokaiselta osapuolelta sopeutumista. Muutosprosessiin liittyy niin vähemmistöryhmien sopeutuminen enemmistökulttuuriin kuin myös enemmistön jäsenten suhtautuminen kulttuurivähemmistön edustajiin. (Liebkind 2000, 13.) Tilanteita, joissa kohdataan uusi kulttuuri ja uusia tapoja kuvataan yleisesti neljällä eri reagointi tavalla (liite 3). 1) Separaatio on tilanne, jossa henkilö pyrkii säilyttämään oman kulttuurin välttäen samalla uutta kulttuuria. 2) Assimilaatiosta puhutaan silloin kun henkilö hyväksyy uuden kulttuurin oman kulttuurinsa kustannuksella. 3) Syrjäytyminen puolestaan kuvaa tilannetta, jossa henkilö ei sopeudu uuteen kulttuurin ja samalla hyljeksii omaa vanhaa kulttuuria. Ja 4) integroituminen, jossa henkilö sopeutuu uuteen kulttuuriin samalla säilyttäen oman kulttuurin. (Alitolppa-Niitamo 1993, 33; Furnham & Bochner 1994, 25-31; Salo-Lee 1997, 58.)

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista

Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja kokemuksia ja haasteita suomalaisista korkeakouluista Irma Garam, CIMO Kv kevätpäivät Lahti 22.5.2012 Jun- 12 Selvitys: Kansainvälisyys osana korkeakouluopintoja

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen:

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: SEURAKUNTAOPISTO LAPSI- JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Monikulttuurisessa ympäristössä toimiminen: AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden työpaikat ja

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon! Pirkanmaan ympäristökasvatuspäivä 2.6.2015 Päivi Ikola Aluejohtaja Uutta vai vanhaa? 2.6.2015 Päivi Ikola Perusopetuksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Sinustako tulevaisuuden opettaja?

Sinustako tulevaisuuden opettaja? Sinustako tulevaisuuden opettaja? Esityksen sisältö Sinustako tulevaisuuden opettaja? Aineenopettajaksi Kielten aineenopettajaksi Opettajankoulutuksessa Sinulla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaisessa

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa

Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Kieli- ja kansainvälisyyspolku Schildtin lukiossa Schildtin lukion kansainvälisyystoiminta on hyvin laajaa, ja tavoitteenamme on tarjota jokaiselle opiskelijalle mahdollisuus kansainvälistyä joko kotikoulussa

Lisätiedot

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi

Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Uraohjaus työllistyvyyden parantamiseksi Koulutuksen ja työelämän yhteistyö 21.3.2013 Arto Saloranta 3/20/2013 Työllistyvyyden käsite Ohjaus ja työllistyvyys Työllistyvyys korkea asteella Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS

MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS MONIKULTTUURINEN TOIMINNAN OHJAUS Ammattitaitovaatimukset tuntee omat kulttuuriset arvonsa ja lähtökohtansa sekä tunnistaa kulttuuri-identiteetin merkityksen yksilölle hyväksyy itsensä ja toiset tasavertaisina

Lisätiedot

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry

ERASMUS KOULUISSA 12.9.2013. Stefano De Luca Eurooppalainen Suomi ry ERASMUS KOULUISSA Eurooppalainen Vapaaehtoispalvelu - EVS volunteers 18-30 v. nuori tulee Suomeen vapaaehtoispalveluun suomalaiselle yleishyödyllisille organisaatioille (esim. järjestöjä, kunnallisia toimijoita,

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta

Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Osaamisen kehittäminen ja kulttuuritausta Opettamisesta osaamiseen Jaana Holvikivi Monikulttuurisuus Metropoliassa Ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat Maahanmuuttajat (opettajat ja opiskelijat) Vilkas opiskelija-

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta

Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Opettajille suunnatut erikoistumiskoulutukset - toteutuksia ja kokemuksia ensimmäisestä vuodesta Keväällä 2016 käynnistyivät koulutusohjelmat: - Oppiminen ja opettaminen digitaalisissa ympäristöissä (60

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS

CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS CAREER & COMPETENCE - CAREER COACHING GROUP FOR INTERNATIONAL DEGREE STUDENTS 1.12.2011 Milja Tuomaala Valmis tutkinto työelämävalttina - hankkeen päätösseminaari VALOA valmennuksella kansainvälisiä osaajia

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h

* * * * * *-merkistä tavoitteisiin ja sisältöön *-merkistä tehtäviin. Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Opiskelijaohjaajakoulutus 3 op Lähiopetus 18,5 h Verkko-opiskelu 62 h Verkkostartti 2 x 1,5 h Verkkotyöskenteltyöskenteltyöskentely Verkko- Verkko- 1. 2. 3. Lähipäivä Lähipäivä Lähipäivä * 25 h * 21 h

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke

Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke Kommenttipuheenvuoro Musiikinopetuksen oppimisympäristön kehittämishanke 2008-2010 TeknoDida 5.2.2010 Eija Kauppinen Opetushallitus Eija.kauppinen@oph.fi Otteita opetussuunnitelmien perusteista 1 Oppimiskäsitys

Lisätiedot

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua

Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua ERASMUS KOULUISSA Haluatko tarjota oppilaillesi mahdollisuuden kansainvälistyä omassa koulussaan ja ulkomaiselle vaihto-opiskelijalle mahdollisuuden tutustua suomalaiseen kouluun? Erasmus kouluissa Erasmus

Lisätiedot

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi

Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Uskontojen vuoropuhelu kasvatuksessa tienä rauhaan SEN seminaari Kuopiossa 23.10.2009 Arto Kallioniemi Suomalainen yhteiskunta muuttunut Aikaisempaa moniarvoisemmaksi ja monikulttuurisemmaksi suomalainen

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia?

VIIKKI Klo 14: Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? VIIKKI Klo 14:45.- 16.00 Najat Ouakrim-Soivio (Tutkijatohtori/ HY) Ymmärtääkö oppilas itsearviointia? PUHEENVUORON SISÄLTÖ Itsearvioinnin: - tavoitteet, - rooli ja tehtävä. Itsearviointitaidot. Itsearviointimalleista:

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet

Opetuksen tavoitteet 5.20 Kuvataide Kuvataideopetuksen lähtökohtana on kulttuurisesti monimuotoinen todellisuus, jota tutkitaan kuvia tuottamalla ja tulkitsemalla. Opiskelijoiden kokemukset, mielikuvitus, luova ajattelu ja

Lisätiedot

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä

Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Ajatuksia kulttuurisensitiivisyydestä Mitä kulttuurisensitiivisyys on? Kulttuurisensitiivisyydellä tarkoitetaan halua, kykyä ja herkkyyttä ymmärtää eri taustoista tulevaa ihmistä (THL) Positiivinen, toista

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa

Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Opinnäytteen edellytyksistä ammattikorkeakoulussa Tuulikki Viitala Oulun seudun ammattikorkeakoulu AMMATILLINEN OPETTAJAKORKEAKOULU Opinnäytetyöt ja työelämä Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa

Lisätiedot

Kansainvälistyminen ja koulutus

Kansainvälistyminen ja koulutus Sisältö Kansainvälisyyden nykytila Kansainvälisen opiskelijaliikkuvuus Kansainvälistyminen ja koulutus 3.9.9 Hannele Niemi Professori, vararehtori Helsingin yliopisto Opettajaliikkuvuus Suomalaisen yhteiskunnan

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa

Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa Simulaatiopedagogiikka ammatillisen asiantuntijuuden kehittämisen välineenä sote-alan koulutuksessa TAITO2017 Osaamisen ydintä etsimässä. Taitokeskus, Tampere 25.- 26.4.2017 Piia Silvennoinen & Outi Ahonen

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Näyttö/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Näytön työpaikat ja ajankohdat

Lisätiedot

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09

Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Hannele Leinonen Yolda Ky Järjestäjä Adulta Oy Uudista ja uudistu tapahtuma Wanhassa Satamassa 23.04.09 Ammatillinen aikuiskoulutuskeskus Perustettu 1972 Tarjoaa perus-, jatko- ja täydennyskoulutusta yrityksille

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja.

Toteutus Kurssilla keskustellaan, tehdään harjoituksia ja ryhmätöitä, tavataan erimaalaisia ihmisiä ja tehdään vierailuja. Kuvaukset 1 (5) Kulttuurien tuntemus Kun kulttuurit kohtaavat, 1 ov (YV13KT2) oppii viestimään eri maista tulevien ihmisten kanssa oppii ymmärtämään, mistä kulttuuri- viestintäerot johtuvat kuinka eri

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi

Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Oppimista tukeva, yhteisöllinen arviointi Nokia 16.9.2015 Päivi Nilivaara 1 17.9.2015 Mikä edistää oppimista? Resurssit Opiskeluun käytetty aika Palautteen anto Tvt opetusvälineenä Kotitausta Luokalle

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Munkkiniemen ala-aste

Munkkiniemen ala-aste Munkkiniemen ala-aste Mikä on ops? Opetuksen järjestämistä ohjaava suunnitelma Määrittelee: Mitä opiskellaan Miten paljon oppitunteja käytetään Miten opiskellaan Miten arvioidaan Uusitaan n. 10v. välein

Lisätiedot

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014

Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään. Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 Kuinka kannustaa opiskelijoita kansainvälistymään Kv-kevätpäivät Sessio D5 13.5.2014 1 Opintopolun aikainen kannustus kansainvälistymiseen Fukseille johdantokurssilla Kansainvälistyminen opiskeluaikana

Lisätiedot

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet Päivämäärä.. Oppilaitos.. Nimi.. Tehtävä 1 Millainen kielenoppija sinä olet? Merkitse rastilla (x) lauseet, jotka kertovat sinun tyylistäsi oppia ja käyttää kieltä. 1. Muistan

Lisätiedot

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015

ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS. Lahti 2015 ELÄMÄNKATSOMUSTIEDON OPS Lahti 2015 Et-opetuksen erityispiirteitä ET jakautuu reaaliaineena tiedon oppimiseen ja katsomusaineena oman ET:n kehittämiseen. Ei vuosiluokkia, vaan 1-6 ja 7-9 + ryhmät Opettajat

Lisätiedot

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись

Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä. Живи и учись. Век живи - век учись Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 7. 8.11.2012 Näkökulmia ja haasteita Venäjäliiketoimintaympäristössä Живи и учись. Век живи - век учись Mitä on Venäjä-osaaminen?

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU

APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAHARJOITTELU Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma

Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Opetusharjoittelun tuntisuunnitelma Minna Kuivalainen Haaga-Helia, ammatillinen opettajakorkeakoulu Opetusharjoittelu: Suomen Diakoniaopisto, SDO Sote-koulutus 16.1-20.1.2017 Opetusharjoittelupaikka ja

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki

Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat. Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki Uusi opetussuunnitelma ja Taidetestaajat Eija Kauppinen Opetushallitus Mitä mieltä sä oot? -seminaari Helsinki 13.4.2018 17/04/2018 Opetushallitus 2 17/04/2018 Opetushallitus 3 Kulttuurinen osaaminen,

Lisätiedot

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa

Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Kokemuksia ja havaintoja työelämäläheisyydestä korkeakouluissa Peda Forum-päivät Turussa 15.-16.8.2018 Jenni Koponen Metropolia AMK & Eetu Heikkinen Oulun yliopisto Esityksen runko Ketä me ollaan? Mitä

Lisätiedot

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI L U O N N O S P E R U S O P E T U K S E N O P E T U S S U U N N I T E L M A N P E R U S T E I K S I 2 0 1 4 ( 1 4. 1 1. 2 0 1 2 ) KOULUN TOIMINTAKULTTUURI Historiallisesti

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille

KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille KAMU - Kaveriohjausta maahanmuuttajille Vapaaehtoistoiminnan harjoittelu - oppimisen arviointilomake sosionomiopiskelijoille Lomake täytetään vapaaehtoistoiminnan harjoittelun (4. Harjoittelu) lopuksi

Lisätiedot

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet

liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Korkeakoulujen kansainvälinen liikkuvuus ja kielitaitotarpeet Kv-kevätpäivät, Vaasa 10.5.2017 Riitta Pyykkö Sisältö Kielivarannon monipuolisuus ja kielitaitotarpeet -selvityshanke Kielivaranto: mikä siihen

Lisätiedot

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen

Opetusmenetelmien valinnan perusteita. Strateginen rasti Markku Ihonen Opetusmenetelmien valinnan perusteita Strateginen rasti 26.1.2012 Markku Ihonen Alustuksen osaamistavoitteita Alustuksen jälkeen osallistuja tunnistaa ja osaa eritellä keskeiset opetusmenetelmien valintaan

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA

TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA TERVEISET OPETUSHALLITUKSESTA Oppimisen ja osaamisen iloa Uudet opetussuunnitelmalinjaukset todeksi Irmeli Halinen Opetusneuvos Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPPIMINEN OPETUS JA OPISKELU PAIKALLISET

Lisätiedot

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka

Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa. Kirsi Tarkka Sanoista tekoihin! Kielen, kulttuurin ja katsomusten moninaisuus varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Kirsi Tarkka 12.11.2018 Rovaniemi Varhaiskasvatus otsikoissa! Päiväkodit sulkevat ovensa seurakunnalta

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola

25.-26.5.2010. LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola 25.-26.5.2010 LitM, opinto-ohjaaja Riitta Aikkola Opintojen edistäminen VAMK tiedote 24.1.2010 Suomen ylioppilaskuntien liitto ry:n hallitusvastaavan Hannu Jaakkolan artikkelista Korkeakoulujen on varmistettava,

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA

SISÄLLYSLUETTELO VERSIONHALLINTA 1 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kansainvälisen toiminnan arvot ja visio... 3 3. Kansainvälisen toiminnan Strategiset tavoitteet... 3 4. Kansainvälinen toiminta... 5 4.1 Kansainvälisen toiminnan

Lisätiedot

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti

Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti Osaaminen ja tutkinnon suorittaminen opiskelijalähtöisesti LIIKETALOUDEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMISPÄIVÄ 2.2.2016 Heljä Hätönen / Educa-Projektit Oy Osaaminen koostuu yksilön luontaisista kyvyistä, ominaisuuksista,

Lisätiedot

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä

Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Oppimisen arviointi uusissa oppimisympäristöissä Lehtori Sanna Ruhalahti, HAMK Ammatillinen opettajakorkeakoulu Oppimisen arviointi Tavoite on, että opiskelija tietää, mitä osaa ja mitä hänen on vielä

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta

OPO-ops T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta OPO-ops 7.11.2015 T Tavoitealue 7. lk sisältöalueet 8. lk sisältöalueet T1 auttaa oppilasta Osallisuus ja S1: Oppiminen ja opiskelu muodostamaan kokonaiskäsitys aktiivinen toiinta vuosiluokkien 7-9 -Nivelvaihe

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen

Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011. OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti 2009 2011 OPH:n verkottumisseminaari 22.9.2010 Ulla Ruuskanen Miksi mielen hyvinvointia kannattaa edistää? edistää tutkinnon suorittamista edistää työllistymistä tukee nuorten

Lisätiedot

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen

Opetuksen suunnittelun lähtökohdat. Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Opetuksen suunnittelun lähtökohdat Keväällä 2018 Johanna Kainulainen Shulmanin (esim. 1987) mukaan opettajan opetuksessaan tarvitsema tieto jakaantuu seitsemään kategoriaan: 1. sisältötietoon 2. yleiseen

Lisätiedot