Porin kaupungin henkilöstölehti

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti Yleisötilaisuudet työn ääniä Juuret Porissa Kuntalaisten ja päättäjien suora keskusteluyhteys. Tärkeä osa lähidemokratiaa ja suunnitelmallista asuin- ja elinympäristön parantamista. Yhteisöllisyys, lämminhenkisyys, hyvä yhteishenki, huumori, rauhallisuus. Tätä kaikkea on Ahlaisten koulu, joka valmistautuu joulunviettoon. s. 8 s s. 16 Nykymaailmassa on paljon irrallisuutta ja juurettomuutta. Minä tiedän täsmälleen, mistä olen lähtenyt, arvioi arkkipiispa Kari Mäkinen.

2 2 Pääkirjoitus Selviytymistarinasta menestystarinaksi Jälleen voidaan todeta, että vuosi on kulunut nopeasti. Päättymässä olevan vuoden alussa maailmaa koetteli vielä raju taantuma, joka näkyi myös Suomessa ja Porissa. Kuntatalouden ylle kertyi synkkiä pilviä, koska viime vuoden aikana heikentyneen työttömyyden uskottiin näkyvän viiveellä kuntataloudessa. Talousennusteet povasivat työttömien ja lomautettujen määrän kasvua ja erittäin hidasta talouden elpymistä. Nyt vuoden lopussa voimme iloita siitä, että Pori on yksi parhaiten taantumasta selvinneistä kaupungeista. Voimme varmasti yhtyä Helsingin Sanomien artikkelissa todettuun huomioon, että Porissa on tehty jotain oikein. Tämän tosiasian osoittaa muun muassa vertailu muihin Suomen suuriin kaupunkeihin. Emme tipahtaneet taantuman aiheuttamaan syvään kuiluun, koska Porin työttömyys ei noussut yhtä voimakkaasti kuin vertailukaupungeissa. Selityksiä Porin selviytymistarinaan on useita. Parhaiten taantumasta selvisivät kaupungit, jotka ovat kärsineet pitkän rakennemuutoksen. Pori oli rakennemuutosaluetta käytännössä koko ja 90-luvut. Pori on aiemmista talouden taantumista johtuen ollut pakotettu kehittämään toimintaansa. Voidaan sanoa, että Pori on trimmattu kestämään talouden ja työllisyyden häiriötilanteita. Kaupunkiamme ei ole rakennettu pilvilinnojen varaan. Kohta päättymässä oleva taantuma on kaventanut muiden menestyvien kaupunkien etumatkaa Poriin. Loppujen lopulta loiva myönteinen kehitys onkin ollut hedelmällisempää kuin nopeisiin nousupyrähdyksiin perustuva kehitys. Vaikka taantuma hidastaa talouskasvua vielä pitkään ja näkyy monien kaupunkien katukuvassa, Porilla on kaikki edellytykset kehittyä kaupunkistrategiansa mukaisesti asukkaan sykkiväksi kasvukeskukseksi. Yksi selitys on strateginen osaaminen. Pori on kyennyt jo pitkään, varsinkin 2000-luvulla, tekemään tärkeitä strategisia valintoja. Näistä ehkä merkittävin on ollut Porin yliopistokeskuksen johdonmukainen kehittäminen. Porilainen selviytymistarina on jo aikoja sitten muuttunut menestystarinaksi. Erityisesti iloitsen kaupungin positiivisesta väestökehityksestä. Tämän vuoden aikana myös luonnollinen väestönkehitys on ollut useana kuukautena positiivinen ja uusia porilaisia on syntynyt paljon. Tämä omalta osaltaan kannustaa kehittämään päivähoitopalveluitamme vastaamaan entistä paremmin pikku-porilaisten ja heidän perheittensä tarpeita, mihin myös ensi vuoden talousarviossa on varauduttu. Porin kaupungin kehittämisresurssit ovat olleet muihin vastaavankokoisiin kaupunkeihin verrattuna hyvin rajalliset. Kaupunginjohtajien yhteisestä esityksestä on kehittämistoimintaan nyt panostettu aiempaa enemmän. Myös riskienhallinnan osalta tulemme entistä paremmin vastaamaan nykypäivän tarpeisiin koko kaupunkikonsernissa. Porissa voidaan olla ylpeitä myös Suomen parhaimmin onnistuneesta kuntaliitoksesta. Noormarkusta on tullut välittömästi luonnollinen osa Poria. Kuluneeseen vuoteen mahtuu Noormarkku-liitoksen lisäksi paljon uutta: Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan toiminnan käynnistyminen, Satakunnan ammattikorkeakoulun yhtiöittämisen saattaminen päätökseen, Porin Sataman yhtiöittämisen käynnistäminen, ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen valmistelu. Volyymiltaan suurin muutos oli luonnollisesti perusturvan yhteistoiminta-alueen toiminnan käynnistäminen se on Porin ja naapurikuntien tähänastisen yhteistyön merkittävin tulos, jossa meidän porilaisten on ehdottomasti onnistuttava tarjoamalla korkealaatuisia ja kustannustehokkaita palveluja alueen asukkaille. Luotsinmäen jätevedenpuhdistamon toiminnan käynnistyminen sai myönteistä valtakunnallista huomiota osakseen malliesimerkkinä seudullisen yhteistyön onnistumisesta. Toivotan koko Porin kaupungin henkilöstölle ja luottamushenkilöille iloista joulun odotusta ja rauhallista joulun aikaa. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja kuva antti kotiranta Embraer Phenom 100 -suihkukonekaluston käyttöönottojuhla järjestettiin Suomen Ilmailuopiston lentokonehallissa. Paikalla olivat lentäjäopiskelija Pekka Kallionpää, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen, Suomen Ilmailuopiston toimitusjohtaja ja rehtori Juha Siivonen, Finnairin toimitusjohtaja Mika Vehviläinen (selin) sekä liikenneministeri Anu Vehviläinen. Lisää lentäjäopiskelusta Porissa sivulla 12. Vanhasta vuodesta uuteen hajanaisia mietteitä vuoden vaihtuessa Pian kirjoitetaan vuosi 2010 päättyneeksi ja se siirtyy muistoihimme. Porin seudulla vuosi oli hallintohistoriallisesti merkittävä. Noormarkku liittyi Poriin ja muodostettiin perusturvan yhteistoiminta-alue. Näin suuria muutoksia ei aivan joka vuosi tapahdu. Voitaneen kuitenkin todeta, että lopputulos on melko onnistunut, joskin hienosäätöä vielä tarvitaan. Porin kaupungin palvelukseen tullut henkilöstö on kuitenkin sopeutunut uusiin työpaikkoihinsa ja uuteen työnantajaansa kohtuullisen kivuttomasti. Vuosi 2011 tuo taas tullessaan uusia asioita ja toivottavasti myös uusia ajatuksia yhteisten asioiden hoidosta. Tätä tekstiä laadittaessa kaupungin vuoden 2011 talousarvio on vielä hyväksymättä valtuustossa, mutta voitaneen sanoa, että henkilöstön kannalta ensi vuosi ei tuo tullessaan yllätyksiä, ei ainakaan negatiivisia. Organisaation kehittäminen ja tehtävien uudelleen määrittely on kuitenkin edelleen ajankohtainen asia. Se tapahtuu kuitenkin hallintokuntien henkilöstösuunnitelmien kautta muun muassa luonnollista poistumaa hyödyntäen. Työhyvinvointiin kiinnitetään erityistä huomiota myös päivittämällä työhyvinvointisuunnitelmat. Porin kaupunki panostaa myös työterveyshuoltoon. Työterveyshuollon kustannukset ovat ensi vuonna 2,5 miljoonaa euroa, josta noin puoleen saadaan Kela-korvaus. Työterveyshuoltoa koskevassa talousarvioesityksessä on uutta kaupungille jäävän osuuden (1,25 miljoonaa euroa) laskuttaminen hallintokunnilta. Tämä muutos aiheuttanee hallintokunnissa hieman huolta ja vaivaakin, mutta se on kuitenkin johdonmukaista aiheuttamisperiaate huomioon ottaen. KesKushallinnon Kehittäminen jatkuu Syyskuussa 2010 valtuusto hyväksyi keskushallinnon uuden johtosäännön, jossa kaupunginjohtajan alaisuuteen perustettiin kolme toimintoa: omistajaohjaus ja rahoitus, strateginen suunnittelu ja kehittäminen sekä viestintä ja tapahtumat. Tämän lisäksi kaupunginjohtajan alaisuuteen tulee riskienhallintapäällikkö, jonka toimen hakuaika on äskettäin päättynyt. Tehtävät ja päätösvalta on tarkoitus määritellä yksityiskohtaisesti keskushallinnon toimintasäännöllä. Jatkotoimenpiteisiin kuuluu myös kansliapäällikön viran lakkauttaminen ja tehtävien uudelleen järjestely. Valitettavasti keskushallinnon uudistamiseen liittyvä päätöksenteko on vielä kesken: toimintasääntö puuttuu, kansliapäällikön virkaa ei ole lakkautettu, tehtävien uudelleenjärjestely on tekemättä. Hallinnon sujuvuuden takaamiseksi päätökset tulisi tehdä mahdollisimman pian. Lähidemokratia on kuitenkin toiminut. Kuluneen vuoden aikana järjestettiin neljä yleisötilaisuutta Noormarkun kaupunginosan alueella. Yleisesti voi todeta, ettei kuntaliitos ollut enää ajankohtainen asia. Runsaslukuista yleisöä kiinnostivat liikenne-, lämpölaitos- ja kirjastoasiat ja erityisesti yhdistysten ja seurojen avustuksiin liittyvät aiheet. Kysymykset kuntaliitoksen tarpeellisuudesta ovat jääneet menneisyyteen ja nyt katsotaan eteenpäin uudessa kunnassa. Soisi kuitenkin, että ensi vuonna järjestettäisiin Noormarkun kaupunginosassa ainakin yksi vastaava yleisötilaisuus, vaikka muutkin kaupunginosat odottavat vuoroaan. Tätä on Pori ensi vuonnakin: työtä, huolenpitoa, rohkeutta, elämyksiä. Arvoisat Karhunpalveluksen lukijat: hyvää joulua kaikille, ja uutta vuotta myös. TeksTi ilmo marttila

3 Henkilöstöasioita Työkykytaloa rakennetaan yhdessä Porin kaupungin vuonna 2005 hyväksytyssä työhyvinvointiohjelmassa todetaan, että työhyvinvointi muodostuu työyhteisöstä ja -ympäristöstä, yksilöstä työntekijänä ja myös työntekijästä yksilönä. Työhyvinvointi tarkoittaa, että työnteko on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä ja työuraa tukevassa työympäristössä ja -yhteisössä. Työnantajan tehtävänä on johtaa työhyvinvointia. Meidän jokaisen velvollisuus on elää niin, että oma toimintakykymme säilyisi mahdollisimman hyvänä ja loisi perustan pitkälle työuralle. Työnantajalla on puolestaan mahdollisuus tukea monin tavoin työntekijää toimintakykynsä vaalimisessa. Tällä sivulla kerrotaan miten hyvää työkykyä ylläpidetään esimerkiksi Teknisessä palvelukeskuksessa, Koulutusvirastossa ja Perusturvassa. TeksTi ulla roininen Työkyky - työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen kohtaaminen. Energiat käyttöön TPK suunnitelmassa mainitaan, että Tekninen palvelukeskus (TPK) panostaa työhyvinvointiin. Henkilöstön työkykyä edistetään terveyttä ja työkykyä ylläpitävällä jatkuvalla toiminnalla, esimerkiksi koulutuksella. Tehtävien uudelleenjärjestelyillä huomioidaan henkilöstön ikääntymisen aiheuttamat vaatimukset. Näiden lisäksi panostetaan myös työntekijöiden fyysiseen työkykyyn sekä terveelliseen elämään. TPK:n Energiat käyttöön kampanjalla halutaan saada ihmiset liikkeelle ja motivoida painonhallintaan ja terveellisempään elämään sekä parantaa myös työyhteisön yhteishenkeä ja keskinäistä viestintää. Kampanjan aktiivinen jakso alkoi kuluvan vuoden syyskuussa ja jatkuu aina saakka. Sen jälkeen toiminta liitetään TPK:n normaaliin työkykyä ylläpitävään toimintaan. testejä ja Kannustusta Mukana on yli 130 henkilöä, joista on koottu 10 ryhmää eri vastuualueilta. Joukkueet keskittyvät joko liikunnan lisäämiseen, jatkamiseen tai painonhallintaan. Jokaiselle osallistujalle on tehty kehonkoostumusmittaus ja kuntotesti. Testit tehdään uudelleen kampanjan lopussa. Ryhmäläiset saavat tietoa myös terveellisistä elämäntavoista ja heillä on mahdollisuus kokeilla erilaisia liikuntamuotoja. Ryhmät keräävät pisteitä, joita kertyy 30 minuutin vapaa-ajan liikunnasta. Marraskuun alussa oli kasassa jo pistettä. Tulokset raportoidaan kuukausittain työhyvinvointikoordinaattorille. Hänen tehtävänään on myös innostaa ryhmiä lähettämällä kannustuspostia ja erilaisia tietoiskuja. Energiat käyttöön -kampanjasta vastaa tyhy-koordinaattori yhdessä TPK:n tyhy-ryhmän kanssa. Jokaisella ryhmällä on myös oma vastuuhenkilö. TeksTi sirkku Heilä-aalTonen kuva jukka-petteri eronen TPK:n väellä energisyyttä ilmassa kesäkuun tyhy-päivässä. Kirjurinluodossa alkuverytellään Jukka Kotiniemen näyttäessä mallia lavalla. VIRKUT järjestää virkistystä työn vastapainoksi Koulutoimi kannustaa liikkumaan Perusturvan Virkut on terveysviraston henkilökunnan vapaaaikatoimikunta, joka perustettiin viisi vuotta sitten. Kuukausittain kokoontuvassa toimikunnassa on kahdeksan edustajaa perusturvan eri toimipisteistä. Tänä vuonna Virkkujen toimialueeksi on määritelty koko yhteistoimintaalue. PoruKKa liikkeelle Virkkujen tavoitteena on innostaa henkilökuntaa liikkumaan ja kohottamaan kuntoaan järjestämällä virkistävää mieltä ja kehoa ilahduttavaa vapaa-ajan toimintaa, johon kuuluvat myös kulttuurin tarjoamat elämykset. Tänä vuonna liikuntaohjelmaan ovat kuuluneet tiistaijumppa, pace-tyyppinen kuntopiiri ja tai chi -voimistelu. Lisäksi tarjolla on ollut pyöräretkiä, tanssikursseja ja suosittu pilates-kurssi. Kevätkirmaukseen osallistui yli 100 kirmaajaa. Pesäpalloa on voinut pelata yhdessä Keskussairaalan väen kanssa. teemaretkiä ja teatteria Virkistysretkellä on käyty Ikaalisten kylpylässä, Rauman uimalassa ja puutarhamessuilla. Lisäksi on patikoitu Yyteriin, käyty Olkiluodossa ja Vuojoen kartanossa. Saaristoretki tehtiin Reksaareen ja kotiseuturetki Ahlaisiin. Teatteria on käyty katsomassa Tampereella, Raumalla ja Turussa sekä kesäteatterissa Veneskoskella. Perinteisellä jouluretkellä käymme Turussa, jossa osallistumme Yhdessä toisten, iloisten virkkulaisten kanssa toimiminen ja kokeminen antaa uusia voimia joulukaupungin avajaisiin ja tutustumme markkinoihin. Joulukuun puolivälissä teemme vielä vaellusretken Merikarvialle. VoimaannuttaVia KoKemuKsia Yhteisissä liikunta- ja kultuuririennoissa on mahdollisuus tutustua eri toimipisteiden ihmisiin ja heidän perheisiinsä. Yhdessä toimiminen ja kokeminen antavat uusia voimia. Virkkujen toiminta vahvistaa yhteishenkeä ja lisää työhyvinvointia. Yhteiset retket ja tapahtumat tarjoavat mieltä avartavia kokemuksia. Mieli kevenee ja koko keho lepää tämä on juuri sitä terapiaa, jota kiireisen arjen vastapainoksi tarvitaan. TeksTi eeva-liisa Haanpää kuva Hannu salonoja Elokuisella Virkkujen järjestämällä kotiseuturetkellä Ahlaisissa retkeläiset pääsivät kokeilemaan kirkkovenesoutua. Koulutoimen TERVE2-kampanjan tavoitteena on nostaa henkilökunnan liikuntamotivaatiota ja sitä kautta parantaa työssä jaksamista ja ehkäistä stressiä. Toimintaa on pääasiassa vapaa-aikana, mutta koulutoimi tukee myös koulujen oma-aloitteista koko henkilöstöä koskevia liikunta- ja työhyvinvointitilaisuuksia. Lukuvuoden kestävään kampanjaan on ilmoittautunut yli 200 henkilöä 22 koulusta. ParemPi Kunto ParemPi mieli TERVE2 kampanja kehottaa pitämään huolta itsestään, koska hyvä fyysinen kunto tukee myös henkistä hyvinvointia. Kampanja rakentuu kuntotesteistä, kehon koostumusanalyysistä, jalkahoidosta ja liikunnan opetuskursseista. Kampanjan alussa ja lopussa polkupyöräergometrillä tehtävä testi antaa selkeän kuvan kunnosta ja kertoo hengitys- ja verenkiertoelinten tehon. Kehoanalyysissä selviää muun muassa, miten paljon kehossa on rasvaa. Myös jalkahoito kuuluu kampanjaan, sillä jalkojen hyvä kunto on tärkeä osa kehon hyvinvointia. Maksuttomilla liikuntakursseilla voi tutustua eri lajeihin, kuten tennikseen, hiihtoon, uintiin ja suunnistukseen. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu ohjatut kuntosalikäynnit ja omaehtoinen liikunta. Projekti toteutetaan yhdessä Seniori Centerin, Fit-Pori Oy:n ja Hoitola Tuhatjalan kanssa. Koulutoimesta vastuuhenkilöinä ovat Timo Stenfors ja Pekka Stenfors. TeksTi Tarja Tiilimäki kuva BeTTina nirhamo Koulutoimen Terve2-kampanjan aloitustilaisuudessa marraskuun alussa keskusteltiin muun muassa työssä jaksamisesta. On tärkeää pyrkiä jakamaan voimavaransa tasaisesti elämän eri osa-alueiden, kuten työn, vapaa-ajan ja perheen välillä.

4 4 Henkilöstöasioita Marja-Leena Kukkasmäki Vuoden työsuojeluvaltuutettu Päivähoito on muuttanut koulutusvirastoon Perusturvakeskuksen työsuojeluvaltuutettu Marja-Leena Kukkasmäki on valittu Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry:n vuoden työsuojeluvaltuutetuksi. Marja-Leena on toiminut erilaisissa työsuojelutehtävissä 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Vuodesta 2006 hän on työskennellyt päätoimisena työsuojeluvaltuutettuna, ensin Porin kaupungin työsuojelun toimialueella 2. ja vuodesta 2009 perusturvan toimialueella. Valinta vuoden työsuojeluvaltuutetuksi oli tunnustus, josta seurasi huikea onnistumisen tunne. Se taas johti vakavampaan pohdiskeluun oman työn kehittämiseksi kohti laaja-alaista, avointa yhteistyötä työhyvinvointiin liittyvissä asioissa, Marja-Leena Kukkasmäki toteaa. Lämpimät onnittelut tunnustuksensa ansainneelle Marja-Leenalle! TeksTi ja kuva ulla roininen Päivähoito ja varhaiskasvatus siirtyivät koulutoimen alaisuuteen vuoden 2010 alussa. Päivähoitotoimisto toimi vielä syksyyn asti Teljäntorilla, mutta on vuoden loppua kohti muuttanut koulutusvirastoon Otavankatu 3:een. Teljäntorilla Antinkatu 16:ssa aiemmin työskennelleet varhaiskasvatuspäällikkö, kasvatustoiminnan ohjaaja, kanslistit ja perhepäivähoidonohjaajat ovat siirtyneet koulutusvirastoon. Teljäntorilla säilyy edelleen kolmen kiertävän erityislastentarhanopettajan työhuoneet. Työntekijöiden puhelinnumerot pysyvät samoina. haku myös netissä Päivähoitohakemuksia saa koulutusvirastosta ja päiväkodeista. Haun voi tehdä nyt myös internetissä: päivähoidon sähköinen asiointi. Neuvoja hakuasioissa antavat alueiden keskuspäiväkodinjohtajat: Itä-Pori Väinölän päiväkoti puh Pohjois-Pori Päiväkoti Pohjatuuli puh Keskusta Uudenkoiviston päiväkoti puh Meri-Pori Päiväkoti Pihlajanmarja puh. (02) Länsi-Pori Päärnäisten päiväkoti puh Päivähoitoa tulee hakea neljä kuukautta ennen hoidon tarvetta. Mikäli päivähoidon tarve johtuu työllistymisestä tai opinnoista, minkä ajankohta ei ole ennakoitavissa, päivähoitoa on haettava viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan. TeksTi ritva välimäki Kesytä kiire voi paremmin! Tutkimusten mukaan yli kolmasosa suomalaisista, Euroopan unionin kiireisimmästä kansasta kokee, ettei ehdi tehdä työtään kunnolla. Olemme myös Euroopan huonoiten nukkuva kansa. Lisäksi yli puolet meistä kokee työperäistä stressiä. Työterveyslaitoksen pääjohtaja Harri Vainion mukaan työhyvinvoinnin keskeiset elementit ovat terveellinen, turvallinen ja mielekäs työ. Näistä työn mielekkyys on tänä päivänä ehkä eniten uhattuna. KaiKen taustalla Kiire? Samalla kun nopeus ja tuloksellisuus ovat nousseet työelämän vaatimuksiin, korostuu jokaisen vastuu omista terveistä rajoistaan ja hyvinvoinnistaan. Esimiehet kamppailevat saman haasteen kanssa kuin muutkin työntekijät. Paineet ylisuorittamiseen tulevat sekä sisältämme että ulkoa. Liian tiukat määräajat ovat yksi syy, jonka tunnistamme kiirekokemustemme taustalta. Muita syitä työyhteisön kiireeseen ovat työmäärän lisääntyminen, yhä nopeampi muutostahti, kasvaneet osaamisvaatimukset ja hämärtyvät rajat työn ja vapaa-ajan välillä. Kiire myös tarttuu. Jossain vaiheessa työyhteisön kiire muuttuu tehottomuudeksi ja virheet kasvavat. Työn mielekkyys katoaa ja ihmiset uupuvat. Silloin on aika pysähtyä. aikalisät ovat tarpeen Tehokkaan puurtamisen kanssa tarvitsemme lempeitä aikalisiä muistuttaaksemme itseämme, minne olemme menossa, mikä on minun roolini tässä kiihkeässä rytmissä ja mikä on todella merkityksellistä. Jos tekeminen on muuttunut pelkiksi velvollisuuksiksi, rutiineiksi ja kiireen ylläpitämiseksi, on aika löytää tekemisen tarkoitus uudelleen. Haasteemme on löytää tasapaino työn ja oman ajan, suorittamisen ja levon välillä. askel Kerrallaan Ihmisillä on erilaiset temperamentit ja erilaiset rytmit. Työssä on tarpeen ymmärtää erilaisuutta ja tulla tarvittaessa toista vastaan, jotta onnistumme yhteisissä tavoitteissa. Ylisuorittamisen ansasta voi olla vaikea vapautua hetkessä. Esimiehillä on tässä asiassa tärkeä rooli. He voivat vaikuttaa siihen, että hyvinvointi ja kiire otetaan työyhteisössä puheeksi ja etsitään keinoja arjen ongelmien ratkaisemiseksi. Mikrotauot eri tehtävien välillä voivat olla ensimmäinen askel kiirekokemuksen taltuttamiseksi. aikavarkaat Kuriin Sähköpostit ja palaverit ovat monilla työpaikoilla suurimpia aikavarkaita. Yhteisesti voidaan sopia, että sähköposteja ei tarvitse lukea pitkin päivää. Ja jos palavereja on niin paljon, että valmistautumiseen ja toteuttamiseen ei jää aikaa, on aika karsia turhat palaverit pois. Työtahdin kiristäminen ei lisää tuloksellisuutta, vaan työn suunnittelu, kehittäminen ja keskittyminen olennaiseen. Maailmassa, jossa kaikkea on liikaa ja vauhti vain kiihtyy koko ajan, kiireen kesytyksestä on tulossa uusi selviytymiskeino. Jo asian esille nostaminen ja tunne siitä, että voi vaikuttaa, helpottavat kiireen tunnetta. Työyhteisössä pitää määritellä, paljonko on riittävästi. Siihen tarvitaan dialogia ja aitoa läsnäoloa. Monet yrittävät hallita aikaansa laatimalla tehtävälistoja. Kiire helpottuu ja työn mielekkyys lisääntyy, kun laadimmekin luopumislistoja vanhentuneista toimintatavoista, joista voimme päästää irti. Vuodenvaihde on hyvä hetki oman elämän väli-inventaarion tekoon. Liikkeelle voi lähteä kysymällä itseltään, miksi teen tätä työtä tai mikä työssäni antaa energiaa, työniloa. Hyvinvoivassa työyhteisössä ihmiset hallitsevat kiirettä eikä kiire ihmisiä. Väiski Vemmelsäären motto on: Jos ei tiedä, minne on menossa, joutuu minne tahansa. TeksTi riitta saarinen kuva Heli koskela Kiireenkesytyksen avaimet: 1. Jokaisen vastuu omasta hyvinvoinnistaan. 2. Läsnäolon taidot. 3. Tietoisemmat valinnat. Lähde: Miten työskentelen fiksummin en kovemmin (Kulovesi 2009)

5 Henkilöstöasioita Stipendeistä tukea omaehtoiseen kouluttautumiseen Porin kaupungin henkilöstöä kannustetaan täydentämään ammattipätevyyttään erisuuruisten stipendien avulla. Kaupungilla on ollut vuodesta 1958 lähtien stipendirahasto, jonka pääoman tuotosta on vuosittain jaettu stipendejä ammattipätevyyden edistämiseen, kertoo henkilöstösihteeri Sirkka-Liisa Liuksiala. Stipendejä voivat hakea ne henkilöt, joilla on hakuaikana palvelussuhde kaupunkiin. Hakuaika on vuosittain helmikuussa. Hakeminen on yksinkertaista. Patarummussa on valmis lomake, joka lähetetään Henkilöstöpalveluihin opiskelutodistuksien kera, Liuksiala neuvoo. Hakemuksista laaditaan yhteenveto ja asian valmistelun jälkeen stipendeistä päättää kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto. Vuosittain hakemuksia tulee noin 110 kappaletta, ja pääosin stipendit jaetaan kaikille hakeneille. Päätös ja rahat stipendien saajille tulevat touko-kesäkuussa. Rahasummat eivät ole valitettavasti kovin suuria. Vuodessa saamme jaettavaksi euroa. Stipendiä voi kuitenkin hakea joka vuosi, Liuksiala kannustaa. Ammattipätevyyttään voi edistää opiskelemalla esimerkiksi työn ohessa tai ottamalla opintovapaata. tohtori- ja lisensiaattitutkintoihin myös tukea Kaupungin työntekijöillä on myös mahdollisuus opiskella yliopistossa itselleen tohtorin tai lisensiaatin tutkinto. Näitä hakijoita meillä on vuosittain 3-5, Liuksiala kertoo. Tohtorin tutkinnon stipendi on euroa ja lisensiaatin tutkinnon euroa. Stipendi maksetaan kokonaisuudessaan yhdellä kertaa ja sitä voi hakea vasta, kun on suorittanut tutkintonsa loppuun. Tämän tuen saaja voi kuitenkin hakea myös vuosittain ammattipätevyyden edistämiseen tarkoitettua stipendiä. Näiden tutkintojen suorittajien tulee lähettää Henkilöstöpalveluihin vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrotaan, minkä tutkinnon on suorittanut ja mikä on hänen tehtävänsä kaupungilla. Tutkinnon täytyy liittyä kunkin omaan työhön, Liuksiala kertaa. Henkilöstöjaoston päätös tulee 1-2 kuukauden kuluttua hakemuksen jättämisestä. Opinnot tulee muistaa lisätä myös hallintokuntien ylläpitämään henkilötietojärjestelmään ja koulutusrekisteriin, jotta ne pysyvät ajan tasalla. Opiskelu kannattaa aina! TeksTi ja kuvat vaula Toivanen Heikki Haaparanta väitteli filosofian tohtoriksi Päivi Alho sai lisäpontta työmarkkinatutkinnosta Porin työväenopiston rehtori Heikki Haaparanta väitteli lokakuussa 2008 filosofian tohtoriksi. Pääaineena hänellä oli tietotekniikka. Myös hänen väitöskirjansa aihe oli opettajien tietotekniikan käyttö. Lisätäkseen ammatillista osaamistaan vahtimestari Päivi Alho suoritti vuosina työmarkkinatutkinnon. Alho myöntääkin saaneensa koulutuksesta lisäosaamista myös luottamusmiestehtäviinsä. Aloitin työväenopiston rehtorina elokuussa 2008, ja minulle kerrottiin heti tällaisesta stipendimahdollisuudesta. Olin tiedosta hyvin yllättynyt ja kiitollinen. On mielettömän upeaa, että kaupunki tukee tällä tavalla, Haaparanta kuvailee. On mukavaa, että työnantaja tukee tällä tavalla, Alho kiittelee. Tukea vaikeissa elämäntilanteissa Aikuisten psykososiaaliset avopalvelut auttavat yli 22-vuotiaiden, Porin perusturvan yhteistoimintaalueella asuvien kriisi-, päihde-, ihmissuhde- ja mielenterveysongelmissa. Asiakasta auttamassa on työryhmä sosiaalityön ja terveydenhuollon ammattilaisia. aikuisten Vastaanotto arvioi ja selvittelee samana tai seuraavana päivänä. Hoitojakso kestää yleensä alle kymmenen käyntikertaa. Jos meillä olisi vuosikausia kestäviä asiakkuussuhteita, niin tällainen pieni yksikköhän tukkeutuisi heti. Sen sijaan haluaisimme vielä nykyistäkin varhaisemmassa vaiheessa pystyä auttamaan ongelmatilanteissa, Järvinen toivoo. A-klinikalle ihmiset tulevat omasta aloitteestaan huolestuttuaan tilanteestaan, tai jonkun muun, esimerkiksi omaisen tai työnantajan ohjaamana. Myös päihdeongelmaisen omainen voi saada apua A-klinikalta. Sairaanhoitajan päivystysvastaanotolle pääsee joka aamupäivä, mutta päihdeterapeuteille on keskimäärin kolmen viikon jono. Meille on aikaisemmin tultu vain sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön lähetteellä, mutta nyt ihmiset voivat itsekin soittaa. Asiakas ottaa yhteyttä, kun hän epäilee omaa pärjäämistään ja selviytymistään tietyssä elämäntilanteessa, kertoo perusturvakeskuksen psykososiaalisten palveluiden päällikkö Matti Järvinen. Asiakkaiden ongelmat ovat pääasiassa lieviä ja keskivaikeita. Palvelussa on noin kahden viikon jono, mutta päivystysluonteisiin asioihin pyritään antamaan apua apua riippuvuusongelmista KärsiVille A-klinikka tarjoaa apua riippuvuusongelmista kärsiville ja heidän läheisilleen Hoitomuotoja ovat yksilö-, perhe- ja ryhmäterapeuttiset keskustelut sekä lääkinnälliset hoidot. A-klinikalla toteutetaan myös päihteidenkäyttäjien avokatkaisuhoitoa ja opioidiriippuvaisten korvaushoitoa. Riippuvuusongelmat ovat vaikeita, joten asiakkuudet saattavat kestää useita vuosia. Aikuisten vastaanotto ja A-klinikka ovat juuri saaneet uudet toimitilat kaupunginsairaalan naapurista. Asiakastilojen värimaailma on piristävän erilainen, kevätvihreää ja oranssia. Uusiin tiloihin ollaan tyytyväisiä, vain toinen ryhmätila tarvittaisiin, toteaa Matti Järvinen. Matti Järvinen viimeistelee psykososiaalisten palvelujen palvelustrategiaa. Yritämme koko ajan kehittää toimintaamme ja tehdä asiat paremmin, hän korostaa. TeksTi Tarja rastas kuva Heli koskela Porin kaupunki, Perusturva, Psykososiaaliset palvelut Osoite: Maantiekatu 29 Asiakkaiden soittoajat: Aikuisten vastaanotto, puh. (02) , ma-pe 8-10 A-klinikka, puh. (02) , ma-pe 13 14

6 6 SEPA tulee, olethan valmis! Porin kaupungin tavoitteena on EU:n asettaman aikarajan puitteissa siirtyä SEPAan kuluvan vuoden loppuun mennessä. Näin ollen vuoden 2011 on käytössä vain IBAN muotoinen Osuuspankin tilinumero: I BIC on muotoa OKOYFIHH. IBAN muotoa olisi syytä opetella käyttämään jo nyt, esimerkiksi maksumääräyksiä tehtäessä, koska vuoden alusta vanhoja tilinumeroita ei saisi enää käyttää. Eli aina kun annetaan kaupungin pankkitilitietoja, käytetään vain Osuuspankin IBAN tilinumeroa ja BIC-tunnusta, tähdentää Porin kaupungin rahoitusasiantuntija Ulla Pynnä. osuuspankki hoitaa Porin kaupungin rahaliikennettä hoitaa vuosina Länsi- Suomen Osuuspankki. Siirtyminen Osuuspankin asiakkaaksi ei vaikuta millään tavalla esimerkiksi kaupungin työntekijöiden palkanmaksuun. Osuuspankki toimii niin sanottuna jakajapankkina. Osuuspankin kautta kulkee kaupungin lähes kaikki lähtevä maksuliikenne. Osuuspankin asiakkaaksi siirtymisen olennaisin ja tärkein vaikutus on se, että käytössä on vain yksi tilinumero. Eli kaupungin lähettämissä laskuissa näkyy ainoastaan Osuuspankin IBANtilinumero, eivätkä laskuttajat saa käyttää laskuja tehdessään muita tilinumeroita. Liikelaitokset käyttävät omia OP:n pankkitilinumeroitaan. Ulla Pynnä muistuttaa niitä yksiköitä, joissa käytetään käteiskassaa, että Osuuspankin BePOPin konttorin yösäilö on ainoa, johon rahoja viedään ja toisaalta rahaa saa käydä vaihtamassa vain kyseisessä pankkikonttorissa. Maksupäätteiden hankkimisesta päättää jokainen hallintokunta itsenäisesti, mutta laitteiden hankkimiseen liittyvät asiat on keskitetty Porin kaupungin Talouspalvelut yksikköön, tähdentää Pynnä. Maksupääteasioita hoitaa Talouspalvelut-yksikössä toimistosihteeri Erno Vaurio, jonka puoleen voi kääntyä kaikissa maksupäätehankintaa koskevissa kysymyksissä. organisaatiomuutoksia Vuoden alusta Talouspalvelut yksiköstä erotetaan osa ensi vuoden alusta Omistajaohjaus- ja rahoitustoiminnoksi. Uuden toiminnon tehtäviin tulee kuulumaan omistajaohjauksen lisäksi muun muassa vastuu kaupungin pankkitileistä ja niihin liittyvistä tehtävistä, esimerkiksi pankkisopimukset. Uutena tehtävänä on hoitaa maksuvalmiutta ja lainakannan hallinnointia konsernitasolla. TeksTi ja kuva Tarja Tiilimäki Porin kaupungin uuden tilinumeron ja pankkitunnisteen käyttöön kannattaa Ulla Pynnän mukaan totutella hyvissä ajoin. SEPA (Single Euro Payments Area) Yhtenäinen euromaksualue Euromääräiset maksut nopeasti, edullisesti ja turvallisesti Suomessa ja koko euroalueella IBAN (International Bank Account Number) Kansainvälinen pankkitilinumero BIC (Bank Identification Code) Pankin tunnistekoodi Verokortit ajoissa tarkistettavaksi Taloustuki Kuntapalvelut Oy:ssä tarkastetaan vuoden 2011 alussa jälleen kerran tuhansia Porin kaupungin työntekijöiden verokortteja. Uudet verokortit astuvat voimaan Jotta ehdimme käydä kaikki verokortit ajoissa läpi, pitää korttien olla meillä viimeistään Tämän lisäksi toivoisimme, että eri yksiköt keräisivät verokortit nippuihin ja toimittaisivat kaikki yhdellä kertaa tarkistettavaksi. Sisäisen postin kuoreen tulisi vielä merkitä, kenelle palkkasihteerille lähetys on osoitettu, tähdentää pääkäyttäjä Heidi Seppälä. Mikäli työntekijä haluaa, tai jostakin syystä joutuu toimittamaan verokorttinsa itse Taloustukeen postitse, niin kuoreen tulisi kirjoittaa palkkasihteerin nimi, joka löytyy tilinauhasta. Jos ei tiedä palkkasihteerin nimeä, niin kuoreen tulee kirjoittaa verokortti, ja kuoreen vielä, vaikka erilliselle lapulle, tieto siitä missä yksikössä on töissä. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että henkilön nimeä ei löydy tietokannoistamme ja joudumme tekemään varsinaista salapoliisityötä selvittääksemme, missä yksikössä työntekijä on töissä, jotta saamme selville kenelle palkkasihteerille hänen verokorttinsa kuuluu. Postitse toimitettavat kortit lähetetään osoitteeseen: Taloustuki Kuntapalvelut Oy, PL 15, Pori. miksi VeroKortit Pitää tarkistaa joka Vuosi? Jokavuotinen korttirumba on välttämätöntä, jotta mahdolliset muutokset veroprosentissa saadaan kirjattua tietokantoihin. Jokainen voi itse korottaa veroprosenttiaan, mutta tulee muistaa, että vanha veroprosentti pitää jäädä näkyviin eli sitä ei saa sutata. Näin varmistamme, ettei prosenttia ole omatoimisesti laskettu. Veroprosentin laskemiseksi vaaditaan aina verotoimiston myöntämä muutosverokortti, muistuttaa Seppälä. Erityisesti hallintokuntien esimiesten on syytä ottaa huomioon, että joulukuussa työnsä aloittavien uusien ja varsinkin määräaikaisten työntekijöiden työsopimukset tulee olla hyväksyttynä 3. tammikuuta 2011 mennessä, jotta palkat voidaan maksaa tammikuun puolivälissä eli perjantaina Muussa tapauksessa palkka maksetaan vasta tammikuun viimeisenä päivänä. Verokortit on siis syytä muistaa lähettää hyvissä ajoin, viimeistään mennessä, koska kukapa haluaisi, että palkasta peritään 60 % veroa. Verokortit teettävät paljon työtä, joten Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n pääkäyttäjä Heidi Seppälä pitää erityisen tärkeänä sitä, että kortit saadaan ajoissa tarkistettavaksi. TeksTi ja kuva Tarja Tiilimäki Henkilöstökassan tiliotteet kotiin Vuosi lähenee loppuaan ja henkilöstökassan tiliotteiden lähettämisen aika lähenee. Tiliotteet toimitetaan nyt ensimmäistä kertaa kaikille asiakkaille postitse kotiosoitteeseen. HUOM! On siis tärkeää ilmoittaa kotiosoitteen muutos Porinan henkilöstökassaan! Henkilöstökassassa on nyt heinäkuun 2010 osoitetilanne. Muutokset voi tehdä: sähköpostitse Tiimillä henkilöstökassa tai ulkopuolisesta sähköpostista: henkilostokassa@pori.fi tai puhelimitse Eija Salmelle tai Irma Ahlgrenille, puh. (02)

7 Rajat ylittävää auttamista Kaikenmaailman naamakirjat Sosiaalinen media Unicef-koordinaattori Susanna Haltsonen odottaa innostunein mielin pian alkavaa Satakunnan Unicef-kumppanuusvuotta Koko projektin toteutuksesta vastaava Haltsonen on jo nyt ilokseen huomannut, että mahdollisuus hyvän asian puolesta toimimiseen on selvästi herättänyt ihmisissä kiinnostusta ja positiivisia tuntemuksia. Vuoden aikana tavoitteena on saada kerätyksi euroa eli 1,5 euroa jokaista satakuntalaista kohti. 75 prosenttia keräystuotoista menee suoraan avustuskohteeseen, joka tulevana vuotena on kouluprojekti Schools for Africa. Satakunnassa koulutustilanne on hyvä, joten on haluttu kantaa huolta siitä, että Afrikassakin kaikki lapset pääsisivät kouluun ja heidän elämänlaatunsa siten paranisi, Susanna Haltsonen perustelee Satakuntaliiton tekemää avustuskohdevalintaa. Kampanjaa toteutetaan Afrikan köyhimmissä maissa muun muassa rakentamalla ja kunnostamalla kouluja, toimittamalla pulpetteja, tuoleja ja opiskelutarvikkeita, kohentamalla koulujen vesihuoltoa, kouluttamalla opettajia sekä parantamalla koulujen ja kotien välistä yhteistyötä. KaiKKi mukaan! Satakunnan kaikkien kuntien toivotaan osallistuvan kumppanuusvuoteen, sillä Afrikan maiden auttamisen lisäksi tavoitteena on lisätä koulujen kansainvälisyyskasvatusta ja nostaa satakuntalaisten me-henkeä rajat ylittävällä toiminnalla. Haltsonen kertookin toivovansa, että hanketta toteutettaisiin yhdessä tekemisen ja positiivisuuden kautta. Auttaminen voi olla kivaa, eikä isoa budjettia aina tarvita, hän huomauttaa. Haltsosen mukaan vuoden aikana on luvassa monenlaista toimintaa ympäri maakuntaa. Useisiin jo olemassa oleviin tapahtumiin aiotaan liittää Unicef-teema, jolloin esimerkiksi osa pääsylipputuloista lahjoitetaan keräykseen. Paikallisten yritysten toivotaan myös lähtevän sponsoroimaan toimintaa. Lisäksi kaikkia satakuntalaisia kannustetaan järjestämään omia Unicef-tapahtumia. Haltsonen heittääkin haasteen: Toivottavasti Porin kaupungin henkilöstö miettisi, mitä hauskoja tapahtumia ja tempauksia voitaisiin työyhteisössä järjestää. Vain mielikuvitus on rajana, joten ideoita otetaan ilomielin vastaan. Kumppanuusvuoden avajaiskonsertti järjestetään 23. tammikuuta 2011 Nakkilassa Villilä Studioilla. Kyseessä on koko perheen toiminnallinen konsertti, jossa kuullaan muun muassa afrikkalaishenkistä musiikkia parin tunnin ajan. Tapahtumassa esiintyy ja sen juontaa maakuntavuoden kummiryhmään kuuluva taiteilija Jorma Uotinen. TeksTi emma suominen kuva Heli koskela Sosiaalinen media on uudehko vuorovaikutuksen väylä. Se on verkossa toimiva viestintäympäristö, jossa jokainen halukas voi tiedon vastaanottajana olon lisäksi olla myös tiedon välittäjä. Sosiaalinen media perustuu vapaaehtoisuuteen. Sosiaalinen media antaa mainion kanavan verkostoitumiseen, viestimiseen, osaamisen kehittämiseen ja innovointiin. Facebook Porin ikkuna Porin kaupunki käyttää sosiaalisessa mediassa Facebookia. Suomessa Facebookilla on kaksi miljoonaa käyttäjää. Keskushallinto on Facebookissa nimellä Porin ikkuna. Myös monet muut ovat mukana: nuorisoyksikkö, Sinfonietta, lastenkulttuurikeskus ja niin edelleen. Jokikeskus lähti heti Facebookiin ja synnytti hienon vuorovaikutuksen. Juuri tällaisissa tilanteissa Facebook on parhaimmillaan; suunnitellaan uutta ja halutaan kaupunkilaiset mukaan. Facebookin luonne poikkeaa nettiuutisista. Siellä asioista voi kertoa kepeämmin, käyttää näkökulmia ja lainata tiedotusvälineitä. Porin ikkunan uutisia pääsee lukemaan, vaikka ei olisi Facebookin käyttäjä. Kaupungin etusivulla on suora linkki Porin ikkunaan. Tietoturva Facebookin tietoturva puhuttaa ihmisiä paljon. Monet pelkäävät, että kaikki heidän Facebookiin laittamansa asiat tulevat näkyviin kaikille käyttäjille. Tämä ei pidä paikkaansa omia asetuksiaan pääsee muokkaamaan niin, että esimerkiksi omat profiilitiedot, seinä, statukset ja kuvat näkyvät vain hyväksymillesi kavereille. Aina kannattaa olla varovainen. Facebookin ylläpito pääsee kuitenkin käsiksi kaikkien käyttäjien tietoihin. Sen ja monen muun syyn takia kannattaa miettiä tarkkaan, mitä Facebookiin ja yleisestikin nettiin laittaa. Jos esimerkiksi omaa kuvaansa ei halua paljastaa koko maailmalle, on mahdollisuuksia monta. Profiilikuvan poisjättäminen on melko tylsää. Kuva, jossa näkyy esimerkiksi vain puolet kasvoista on hyvä, mutta ei liian informatiivinen vaihtoehto. Oman verkoston luomista helpottaa, jos kuvasta tunnistaa ihmisen. FacebooK- suomi sanakirja Seinä Kunkin profiilissa oleva sivu, jolla näkyy muun muassa statuspäivitykset (omat kirjoitukset) sekä kavereidesi suoraan seinällesi kirjoittamat tekstit. Uutisvirta Omalla etusivulla näkyvät uusimmat tekstit, videot tai kuvat, joita kaverisi tai tykkäämisen kohteesi laittavat Facebookiin. Tykätä Facebookissa voi tykätä mm. ryhmistä, kuvista tai statuksista. Esimerkiksi ryhmän tykkääminen ei tarkoita sitä, että ryhmän jäsenet tai muut tykkääjät pääsisivät katsomaan profiiliasi. KauPungin internet-sivut muuttuvat Porin kaupunki uudistaa internet-sivunsa. Uudistamiseen liittyvän suuren työmäärän vuoksi julkaisua on siirretty. Uudet sivut julkaistaan tammikuussa Hallintokuntien tulee vuoden 2010 loppuun mennessä saada materiaalinsa uusille sivuille. Tammikuun 2011 alussa jokaisen hallintokunnan kanssa käydään erikseen läpi heidän sivunsa materiaalit. Nettisivujen osoite on tietysti entisellään Unicef-koordinaattori Susanna Haltsonen lupaa, että Satakunnan maakuntalogo tulee tutuksi ensi vuoden tapahtumissa ympäri Satakuntaa. Maakuntakumppanuutta organisoi Satakuntaliitto. TeksTi vaula Toivanen

8 8 Yleisötilaisuudet kiinnostavat Pori edelläkävijä Suomessa Kuntalain mukaan valtuuston on pidettävä huolta siitä, että kunnan asukkailla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Porin kaupunki on ottanut yhdeksi hyvin näkyväksi asukkaiden vaikutustavaksi yleisötilaisuudet, joita on järjestetty vuodesta 2000 alkaen. Vuosien kuluessa niitä on kehitetty toimivampaan suuntaan. Vuoden 2010 viimeinen yleisötilaisuus pidettiin 8. marraskuuta Noormarkun yhtenäiskoululla. Samalla se oli viimeinen niistä neljästä yleisötilaisuudesta, jotka oli sovittu järjestettäväksi Noormarkun ja Porin kuntaliitoksen yhteydessä. Yleisötilaisuudet ovat oiva tapa kaupungin päättäjille kertoa tärkeistä asioista, sekä kuntalaisille esittää mieltään askarruttavia kysymyksiä. Perinteeseen kuuluu, että mikäli vastausta kysymykseen ei saada selville tilaisuuden aikana, toimitetaan se perille myöhemmin. Kuntalaisten syvät rivit Noormarkun yleisötilaisuudessa oli sali täynnä väkeä. Sukupuolijakauma näytti miesvaltaiselta. Myös kysyjät ja kommentin esittäjät olivat useammin miehiä kuin naisia. Iältään väki oli jo vähän varttuneempaa, mutta joukkoon mahtui ilahduttavasti myös jokunen nuorehko kuntalainen. Linda Wikman, 23, saapui yleisötilaisuuteen, koska oli juuri muuttanut Espoosta Noormarkkuun ja halusi kuulla, mitä uudessa asuinpaikassa tapahtuu, millaisia ihmisiä siellä on ja miten asiat hoidetaan. Haluaisin saada informaatiota yleisistä asioista, kuten lääkäripalveluista ja palokunnasta. Voin osallistua keskusteluun, mikäli esimerkiksi koiriin liittyvistä asioista aletaan puhua, koiran omistaja Wikman kertoi ennen yleisötilaisuuden alkua. yleisötilaisuuksista PotKua VaiKuttamiseen Noormarkussa hallitseva puheenaihe oli kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelän alulle panema keskustelu lämpökeskuksesta ja sen sijainnista. Eniten kannatusta sai Noormarkun teollisuusalue, vähiten urheilutalon ja Kaharin välinen alue. Sihteerinä toiminut projektilakimies Paavo Immonen sanoo yleisötilaisuuksien merkityksen olevan kaupungille suuri. Yleisötilaisuudet eivät ole olemassa vain niiden järjestämisen vuoksi, vaan ne ovat yksi tärkeä osa lähidemokratiaa ja suunnitelmallista asuin- ja elinympäristön parantamista. On arvo sinänsä, että johtavat virkamiehet ja poliittiset päättäjät tulevat asukkaiden luo kuulemaan toiveita ja aloitteita alueiden kehittämisestä, Immonen toteaa. Immonen selventää yleisötilaisuuksien järjestämisen olevan pidempi prosessi, kuin mitä voisi luulla. Noin kuukautta ennen tilaisuutta otetaan yhteyttä kyseisten alueiden yhdistyksiin ja pyydetään heitä miettimään esiin nostettavia asioita. Lisäksi yhdistykset esittävät toiveita siitä, keitä kutsutaan hallintokuntien ja muiden yhteisöjen edustajiksi kyseiseen tilaisuuteen. Erityyppisillä alueilla on hyvinkin erilaiset tarpeet, Immonen tiivistää. Paavo Immosen mukaan tavoitteena on edistää asukasyhteisön toimintaa oman asuinalueensa kehittämisessä. Lisäksi tärkeää on, että asukkaille tulee tiedon lisäksi valmius ottaa yhteyttä asianomaiseen tahoon heti, kun jokin asia tai ongelma tulee ajankohtaiseksi. mitä jäi Käteen? Yleisötilaisuuden loputtua etsiydyn Linda Wikmanin seuraan ja kysyn häneltä, vastasivatko tilaisuudessa käydyt keskustelut hänen kysymyksiinsä. Kyllä jotkin asiat saivat lisäselvyyttä. Ilmeisesti tänne tulee ainakin lämpökeskus, Wikman vastaa. Vuoden 2011 yleisötilaisuudet Vuonna 2011 järjestetään kolme yleisötilaisuutta. Ensimmäinen on toukokuussa Viasvedellä tai Preiviikissä. Toinen syyskuussa Hyvelän urheilumajalla ja viimeinen eli marraskuun yleisötilaisuus Kuninkaanhaan koululla. TeksTi vaula Toivanen Linda Wikman saapui Noormarkun keskusta-alueen yleisötilaisuuteen ottamaan selvää uudesta asuinpaikkakunnastaan. kuva vaula Toivanen Nuoret mukaan päättämään Nuoret on saatava mukaan päätöksentekoon. Yksi keino tähän on kunnallisvaalien äänestysikärajan laskeminen. Kuntaliitto on ilmoittanut vastustavansa 16-vuotiaiden äänioikeutta. Nuorilla on mielipiteitä itseensä liittyvistä asioista, kuten koulusta, nuorisopaikoista ja tapahtumista. Kannustan opettajia innostamaan nuoria äänestämiseen ja lähidemokratiaan. Yleisötilaisuuksiin nuorisoa saataisiin enemmän, jos niitä mainostettaisiin nuoria kiinnostavilla puheenaiheilla. Vaula Toivanen Yleisötilaisuuksien muistiot ovat luettavissa netissä osoitteessa: Kaupunkisuunnittelupäällikkö Olavi Mäkelä kertoi yleisölle Noormarkun alueen kehitysnäkymistä. Tilaisuuden sihteerinä toimi projektilakimies Paavo Immonen ja puhetta johti kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Krista Kiuru. kuva esa kohtamäki Sinisalmelle kaupunkineuvoksen arvo Tasavallan presidentti on myöntänyt Porin entiselle kaupunginjohtajalle Martti Sinisalmelle kaupunkineuvoksen arvon. Sinisalmi muutti vuonna 1970 Poriin lapsuuden kotiseuduiltaan Pohjois-Karjalasta tultuaan valituksi Porin kaupungin talousarviopäälliköksi. Vuonna 1975 hänet valittiin kaupunginjohtajan virkaan, jota tehtävää hän hoiti 29 vuoden ajan eläkkeelle siirtymiseensä asti. Porin yliopistokeskuksen ensimmäiseksi johtajaksi Sinisalmi kutsuttiin alkaen, jossa tehtävässä hän oli neljän vuoden määräajan heinäkuun loppuun 2008 saakka. Hallintotieteiden tohtoriksi Martti Sinisalmi väitteli Tampereen yliopistossa vuonna Kaupunginjohtajakautenaan Sinisalmi toimi myös Karhunpalveluksen päätoimittajana. TeksTi ulla keskinen

9 Cygnaeuksen ruokapalvelu on helmi Porin Palveluliikelaitoksen ylläpitämä Cygnaeuksen upouusi ruokapalvelukeskus on ulkoapäin pirteän keltainen. Sisällä katseen valtaa tilava ja valoisa sali. Palveluesimies Sanna Korpela esittelee ruokahuollon uusia tiloja. Niitä kelpaakin esitellä: keittiö ruokkii paikan päällä koulutoimen oppilasta päivittäin. Ruokailemassa käyvät Cygnaeuksen ja Porin Suomalaisen Yhteislyseon oppilaat. Lisäksi ruokapalvelukeskuksesta lähtee päivittäin oppilaan ruoka kymmenen koulun palvelukeittiöihin. Tämä 13 vakituista työntekijää työllistävä ruokapalvelukeskus otettiin virallisesti käyttöön lokakuun alussa. Toiminnan aloittaminen ison rakennusprojektin jälkeen on aina haastavaa. Moni asia voi mennä vikaan. Täällä kaikki on toiminut alusta asti todella hyvin, Korpela kehuu. hyvä työporukka takaa sujuvan toiminnan Korpela kiittelee Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksen henkilökuntaa. Porukka on hirmu hyvä, motivoitunut ja innokas. He ottavat mielellään vastuuta, ja saamme muokattua toimintaa. Myös muu ruokapalveluhenkilökunta kertoo uusien tilojen toimivan todella hyvin. Uusi ruokapalvelukeskus on oikea helmi! Tilat ovat toimineet loistavasti, palvelupäällikkö Tuula Mikola kiittelee. Keittiössä uusinta tekniikkaa Korpela ja Mikola kertovat suunnittelu- ja rakennustöiden sujuneen hienosti hyvän yhteistyön ja laitetoimittajien mukanaolon vuoksi. Naiset osallistuivat tilojen suunnitteluun tammikuusta 2010 lähtien. Keittiöön saatiin monia työturvallisuutta ja ergonomiaa helpottavia asioita. Kaikki puhdistusaineet ja kemikaalit tulevat putkia pitkin rakennuksen alakerrasta. Pesuaineiden annostelu helpottuu, kun nappia painamalla tulee oikea määrä ainetta. Tietokoneen näytöltä voidaan seurata jääkaappien ja pakastimien lämpötiloja sekä veden ja pesuaineiden kulutusta. Uutta on myös tarjottimien pesukonelinjasto. Tilojen toimivuutta helpottaa muunneltavuus. Esimerkiksi kaikki pöydät on varustettu pyörillä, joten niitä saa helposti siirreltyä paikasta toiseen. Myös uunit ovat uusinta teknologiaa ja niissä on valmiit pesuohjelmat, Korpela valottaa. Lisäksi uuneihin saa kirjattua reseptien kypsennysohjelmat. Jos tehdään kinkkukiusausta, valitaan uunin kosketusnäytöltä ohjelma kinkkukiusauksen paista- Palveluesimies Sanna Korpela hehkuttaa uusien tilojen toimivuutta ja muunneltavuutta. Taustalla häärii ruokapalvelutyöntekijä Lea Koivula. miselle. Uuni säätää lämpötilan ja paistoajan valmiiksi ohjelmoitujen asetusten mukaisesti, Korpela selostaa. Cygnaeuksen ruokapalvelukeskuksessa voidaan valmistaa ateriaa päivässä. Nykyinen aterian päivätahti on siis vasta alkusoittoa. Ensi vuoden elokuussa otamme mukaan lisää kouluja, Sanna Korpela paljastaa. TeksTi ja kuva vaula Toivanen Porin Palveluliikelaitoksen ylläpitämää Cygnaeuksen ruokapalvelukeskusta voi myös vuokrata. Vuokraan kuuluvat tila sekä palvelut. Yhteystiedot: Palvelupäällikkö Tuula Mikola, puh tuula.mikola@pori.fi Palveluesimies Sanna Korpela, puh sanna.korpela@pori.fi Jotain näyttävää sen pitää olla Porin laulava kulttuurilähettiläs suunnittelee suuria Kuluva vuosi on laulaja, koreografi ja tanssitaiteilija Jorma Uotiselle monessakin mielessä merkittävä. Siihen on kuulunut hänen 40-vuotistaiteilijajuhlansa ja 60-vuotisjuhlien vieton lisäksi myös valinta Porin historian ensimmäiseksi kulttuurilähettilääksi. Jorma Uotinen on luonut loistavan kansainvälisen ja kansallisen uran tanssitaiteilijana ja koreografina. Kun tähän lisätään vielä hänen häikäisevät henkilökohtaiset ominaisuutensa valloittavana kulttuuripersoonana, niin itseoikeutetusti hän on mies paikallaan Porin kulttuurilähettiläänä. Kulttuurilähettiläsuraa Uotisella on takana vasta reilut kaksi kuukautta. Sen aikana ideoita on toki syntynyt, mutta mitään tarkkoja suunnitelmia, saati päätöksiä ei ole vielä tehty. Jotakin näyttävää sen pitää olla, millä tässä lähdetään liikkeelle. Sen verran voin paljastaa, että olen alustavasti kaavaillut tuottavani tänne Poriin ensi kesänä, mahdollisesti yhteistyössä Pori Jazzin kanssa, mittavan tanssiproduktion, jonka koreografia on omaa käsialaani. Teos on siis jo olemassa, mutta mikä ja mistä se tulee, jääköön paljastettavaksi myöhemmin, toteaa Uotinen. laulusta uusi ilmaisumuoto Jorma Uotinen ei kiellä kokonaan lopettaneensa tanssia, mutta tunnustaa, että laulu on tavallaan syrjäyttänyt tanssin ilmaisumuotona. Ajatus laulamisesta syntyi jo 2000 luvun alussa, kun Uotinen teki soolotanssiteoksen Mies, jota ei koskaan ollut, jossa hän käytti portugalilaisen runoilijan Fernando Pessoan tekstejä. Teoksen inspiroimana lähdin etsimään lauluja uutta ilmaisumuotoa tanssin rinnalle. Tein ensin pienimuotoisia keikkoja ja etsin ilmaisuani laulajana. Valitsen laulut niiden sisällön perusteella. Lauluissa pitää olla ajatus ja merkitys juuri minulle. Uotinen esiintyy yhdessä trionsa kanssa, mutta yhä enemmän myös suurten orkestereiden solistina sekä Suomessa että ulkomailla. Uotinen esiintyi Pori Sinfoniettan kanssa marraskuun alussa Porissa, jolloin paljastettiin myös hänen muotokuvansa, joka on porilaisen valokuvaaja Harri Virran käsialaa. Kuva on sijoitettu Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskukseen. Taiteilija Jorma Uotinen on myös edelleen kysytty koreografi ympäri maailmaa. Hänellä riittää aikaa myös kotimaisiin produktioihin. Teen ensi keväänä Ouluun koreografian Viulunsoittaja katolla -musikaaliin varsin nostalgisissa tunnelmissa. Kyseinen musikaali oli ensimmäinen esitys, jossa olin mukana Porin Teatterissa vuonna TeksTi Tarja Tiilimäki kuva jan-kristian kivi Uotisen muotokuva ilmentää taiteilijan monipuolista persoonaa.

10 10 työn ääniä Ahlaisten koulu valmistautuu joulunviettoon Ahlaisten koulun yhteyteen rakennettava liikuntatila valmistuu vuodenvaihteessa. Porin pohjoisimman kaupunginosan Ahlaisten luonnonläheinen koulu sijaitsee keskellä peltoja. Naapurikouluja ei ole ja osa oppilaista tulee kouluun bussilla. Koulussa on 89 oppilasta ja henkilökuntaa 11. uusi liikuntatila rakenteilla Ahlaisten koulun rauhallista ilmapiiriä on kuluneen vuoden aikana häirinnyt rakenteilla oleva liikuntatila. Tästä huolimatta koulun normaali opetus on jatkunut keskeytyksittä koko vuoden. Remontin pitäisi valmistua vuodenvaihteeseen mennessä. Eeva Jouste 5. lk., ihmetteli välitunnilla menoa ja melskettä. kuva anna-kaisa rajala ja iida marjamäki. Nelosluokkalaiset Sonja Mononen ja Nora Renfors piirsivät sormiväreillä luokan ikkunaan kuusia. Koulunkäyntiavustaja Tellervo Nieminen kiittelee rakentajien hyvää yhteistyötä koulun ja oppilaiden kanssa. Työmaan metelikin häiritsee vain parissa luokassa. Onneksi lapset ovat todella sopeutuvaisia, Nieminen kiittelee. Koulussa on hyvä henki Ahlaisten erityispiirteiksi opettajat luonnehtivat yksissä tuumin yhteisöllisyyden, lämminhenkisyyden, hyvän yhteishengen, huumorin ja rauhallisuuden. Koulun toimintasuunnitelmassa lapsen kehitystaso ja tarpeet otetaan aina huomioon. Tämä on mukava koulu, koska kaikki tuntevat toisensa. Esimerkiksi välituntivalvojalle oppilaat tulevat kertomaan kuulumisiaan, koulunkäyntiavustaja-koulusihteeri Timo Salsoila kertoo. Yhdistetyn viidennen ja kuudennen luokan opettaja sekä musiikinopettaja Kari Lipasti hihkaiseekin: Ahlaisten koulu on ihana paikka olla opettajana. Tämä on varsinainen lintukoto! Rehtori Kaija Järvenpää auttaa tokaluokkalaista Taija Pohjolaa joulukorttipussukan tekemisessä. Pussukkaan tehtiin ryijypistoilla vihreä kuusi. Kolmannella luokalla oleva Tinja Nurmi piirsi ja leikkasi tonttuja kartongista. TeksTi ja kuvat vaula Toivanen luokkalaiset kysyivät, kuka uskoo joulupukkiin. Tokaluokkalainen Juho Martikainen sanoi kuusen tekemisen olevan helppoa.

11 työn ääniä Kaikki Ahlaisten oppilaat harjoittelivat yhdessä joulujuhlan lauluja. Oppilaat olivat itse saaneet valita juhlassa esitettävät laulut. Yksi niistä oli Tonttujen jouluyö. Ekaluokkalainen Maisa Mikkilä kiinnitti nappeja huopakankaasta leikattuun pipariin. Viides ja kuudesluokkalaiset Nea Aulapalo, Anna-Kaisa Rajala, Mikael Mäkelä ja Jasmin Merimaa leikkasivat kartongista joulupukkeja ja tonttuja luokkalaisten Aino Malmin, Milla Kivelän, Susanna Pekkarisen, Henna- Sofia Pohjolan ja Noora Huhtalan jouluinen ryhmähalaus. kuva anna-kaisa rajala ja iida marjamäki. Lucia-juhlaa varten koottu kuoro harjoitteli juhlan lauluja. Oppilaita oli kaikilta luokka-asteilta.

12 12 Älykkäitä ratkaisuja SM-liigaan, työvuoroihin ja informaatiotulvaan Laskennallinen älykkyys optimoi jääkiekkoliigan sarjaohjelman, tarjoaa joustoa työvuoroihin, opettaa tekoälyn avulla ja poimii oleellisen tietotulvasta. Ketamon oppiva otus. Neljä Satakunnan ammattikorkeakoulun tutkijaa, tutkimusjohtaja, filosofian tohtori Cimmo Nurmi, filosofian tohtori Harri Ketamo, filosofian lisensiaatti Jari Kyngäs ja tradenomi Markus Leinonen ovat tutkimusalansa edelläkävijöitä, sillä laskennallista älykkyyttä ei Suomessa tällä tasolla muualla tutkita. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskuksen, TEKESin rahoittaman tutkimuksen slogan Impossible is nothing, kertoo paljon tutkimuksen haastavuudesta. SAMK on harvoja ammattikorkeakouluja, jollei ainoa, joka on saanut TEKESiltä rahoitusta strategiseen tutkimukseen, kertoo Cimmo Nurmi. lätkäottelut järjestykseen Yksi tutkimuksen mielenkiintoisimmista osista on SM-liigan sarjaohjelman optimointi. Tarkoituksena on säätää sarjaohjelma niin, että siinä olisi mahdollisimman paljon täysiä kierroksia eikä peräkkäisiä vieras- tai kotipelejä olisi yli kahta peräkkäin. Lisäksi tutki- muksessa optimoidaan julkista ja yksityistä reittiliikennettä mahdollisimman kannattavaksi. Näin voidaan etsiä parhaat vaihtoehdot SM-liigajoukkueiden matkustamiseen, jolloin joukkueet säästävät selvää rahaa. apua uhkaavaan tietotulvaan Myös informaatioähkyn selättäminen kuuluu tutkimukseen. Harri Ketamon mukaan liiasta informaatiosta on tulossa todellinen uhka tietotyötä tekeville. Tutkimus pyrkii selvittämään tägikielen semantiikkaa ja sitä, miten sen avulla pystytään karsimaan informaatiosta epäoleelliset asiat. Hakujätti Google ilmoitti viime keväänä, että Google-haku tarkentuu nyt myös synonyymien mukaan. Me emme ole ollenkaan jäljessä Googlen kehityksestä, vaikka emme toki kilpailevaakaan tuotetta ole tekemässä, kertoo Ketamo. Tutkimuksessa tarkastellaan myös tekoälyä ja oppimista. Ketamon luomissa opettavissa tietokonepeleissä tietokone ei opetakaan lasta vaan lapsi tietokonetta. Lapsi voi opettaa tietokoneelle myös aivan vääriä ratkaisuja. Se on lapsista todella hauskaa. Tämä ei ole ollenkaan haitallista, sillä jotta voisi opettaa väärin, pitää tietää mikä on oikein, hymyilee Ketamo. Harri Ketamo katsoo luottavaisena tutkimuksen tulevaisuuteen. Tutkimusjohtaja Cimmo Nurmi esittelee tutkimuksessa käytettävää supertietokonetta. myös työelämää Voidaan optimoida Ammattiyhdistykset ja työnantajajärjestöt haluavat joustoa työvuoroihin, jotta ne olisivat mahdollisimman hyviä sekä organisaatioiden että niiden työntekijöiden kannalta, perustelee Nurmi. Joustoa saadaan muun muassa suunnittelemalla kuka on milloinkin vapaalla ja kuka töissä. Kun työntekijöitä ja tarpeita on paljon, toimivat laskennallinen älykkyys ja optimointi apuvälineinä. TeksTi maarit GraTscHew kuvat antti mutta Hannu Manninen tähyilee Sotšin taivaalle Suomalaiset eivät ole erityisen kriittisiä urheilusankareitaan kohtaan. Kimi Räikkösen artikulaatiota saatetaan irvailla, Marja-Liisa Kirvesniemi kelpasi sketsin kirjoittajille. Porissa on elänyt runsaan vuoden menestynyt suomalaisurheilija, joka saattaa vastata meikäläistä stereotypiaa reippaasta ja rehdistä urheilijapojasta. Yhdistetyn hiihtäjä Hannu Manninen opiskelee lentäjäksi Suomen Ilmailuopistossa Porissa. Pyydän anteeksi, tähänkin juttuun on kirjoitettava muutama rivi Porin murteesta. Se on Hannu Mannisen valinta. Hän antaa meistä porilaisista hyvän todistuksen, kiittelee saamaansa vastaanottoa ja ehkä vähän pyörittelee maailmaa nähnyt mies ihmisten tyylejä ja tyylilajeja siellä täällä. Hän kieltää jyrkästi, että porilaisiin olisi vaikea tutustua. Mutta, mutta. Uutta ja erikoista on Porin murre. Se poikkeaa merkittävästi siitä mihin olen tottunut. Hauskalta se kuulostaa, hymyilee Manninen tutulla tavallaan ja siirtyy naurun puolelle, kun kiellän menemästä Raumalle. Hannu Mannisen menestysten lista on hengästyttävän pitkä. Viisi kertaa talviolympialaisissa, kestomenestyjä MM-kisoissa ja maailmancupeissa. Varsin moni suomalainen on ilmeisesti toivonut jo useiden olympiakisojen ajan, viimeksi Vancouverissa: voittaisipa Manninen henkilökohtaisen kultamitalin! Porin olosuhteet loistavat Rovaniemeltä tulevan Hannu Mannisen luulisi katselevan näitä meidän mäen rääpäleitä huvittuneena. Toisin on. Totta kai, tasaisuus on poikkeavaa siitä mihin olen tottunut. Minulla ei ole kuitenkaan mitään moitittavaa. Olosuhteeni harjoitella ovat aivan loistavat. Hiihtoladut ovat huippukunnossa, nytkin näytti olevan tykki päällä, sanoo Manninen marraskuisena iltana. Ja muutenkin olosuhteet tuntuvat olevan kunnossa. On urheilutalo, on Karhuhalli ja uusi uimahalli tulossa, kehaisee Manninen opiskelukaupunkiaan. Urheilu maailman huipulla, vaativa opiskelu lentäjäksi ja asuminen Ilmailuopiston asuntolassa eivät ole jazzien veroinen johdanto Porin parhaisiin puoliin. Opiskelu on haastanut minut täysillä, tämä on ollut tiivistä aikaa, kuvailee Hannu Manninen. motivaatio erinomainen Velvollisuudentuntoinen ja motivoitunut Hannu Manninen kertaa lentäjäksi opiskelun vaiheet. Kansainväliset määräykset pitävät huolen, että opiskelu vaatii tarkkuutta ja keskittymistä. Niin vaatii lentäminenkin, vastuullisuutta, keskittymistä ja rivakoita päätöksiä, kaikki urheilijan arkea. Suomalaiselle hiihtourheilulle lentoliikennettä kiusaava talousahdinko saattaa olla onnenpotku. Yhdistetyn mies sanoo tehneensä päätökset jatkamisesta kilpailukausi kerrallaan. Kun valmistuneet joutuvat jonottamaan pestejä Finnairille, Manniselle saattaa syntyä sopiva luppoaika ja otolli- Hannu Manninen ehtii valmistua lentäjäksi ennen helmikuun MM-hiihtoja Oslossa. nen tilanne jatkaa Sotšin vuoden 2014 olympialaisiin asti. Minulle se ei ole selvä tapaus. Viime kausi oli suunnitelmissani extraa. Mutta on se Sotši mahdollinen. Maailmancupin voitosta Hannu Manninen ei haaveile, koska kilpailee valikoiden. Viesti hiihtourheilun ystäville on kuitenkin mukava. Motivaatio on erinomainen. Olen paremmassa kunnossa kuin vuosi sitten, paljastaa Hannu Manninen, kun aiheena on MM- Oslo TeksTi Tapio FuruHolm kuva lassi metsävuori

13 Päivi Setälälle lastenkulttuurin valtionpalkinto Ajattelu ja ilo Kulttuuriministeri Stefan Wallin on myöntänyt lastenkulttuurin valtionpalkinnon valokuvataiteilija, toiminnanjohtaja Päivi Setälälle. Valintaperusteluissa Setälä mainitaan muun muassa näkemykselliseksi valokuvataiteilijaksi, joka on tehnyt lasten omaa tekemistä näkyväksi esimerkillisellä tavalla. Setälä on rikastuttanut lastenkulttuuria muun muassa kahdella uudella innovaatiolla: hän on kehittänyt valtakunnallisen ja maailmassa ainoan lasten ja nuorten valokuvia esittelevän Vähäx valottaa -lasten ja nuorten valokuvafestivaalin. Toinen innovaatio on Vauvojen värikylpy taidekasvatustoiminta, joka on saavuttanut huikean suosion niin valtakunnallisesti kuin kansainvälisestikin. Päivi Setälä on ollut perustamassa vuonna 2003 Porin lastenkulttuurikeskus Satakunnan lastenkulttuuriverkostoa ja samana vuonna hänet valittiin keskuksen toiminnanjohtajaksi. Hänellä on myös tekeillä väitöskirja, jossa hän tutkii muun muassa alle kouluikäisten valokuvaamista erityisesti heidän kuvakulmistaan ja valokuvailmaisustaan. TeksTi kirsi jaakkola Lastenkulttuurin valtionpalkinnon perusteluissa Päivi Setälää kuvataan osaajaksi, joka yhdistää esteettisen osaamisen ja tiedollisen kunnianhimon vahvaan taidekasvatukselliseen näkemykseen. Toiminta lasten ja nuorten kanssa on kysymysten herättelyä puolin ja toisin, herkkyyttä ihmetellä ja ajatustenvirtaa. Haluan työssäni tukea lapsen omaa ilmaisua, vaikka usein on haastavaa tasapainoilla lapsen ilmaisun ja omien taiteellisten tavoitteiden välillä. Lastenkulttuuri antaa osallistumisen keinoja monenlaiseen. Kiinnostavaa on liittää lastenkulttuuri vakavasti otettavaksi ja vaikuttavaksi myös niille saroille, joissa lastenkulttuuria on pidetty korkeintaan mukavana pikku kevennyksenä. lastenkulttuuri on KaiKKien Kulttuuria Lastenkulttuuri on osa aikuistenkin kulttuuria, se on kulttuuria lapsilta ja lasten kanssa. Lastenkulttuuri, sellaisena kuin sen ajattelen, tarjoaa riittävästi korkeatasoista toimintaa, laadukkaita tapahtumia, kokemuksia, osallistumisen tunnetta ja ajattelun ruokaa. Lasten ja nuorten teokset, esitykset ja näkökulmat eivät ole vain samalle ikäluokalle suunnattuja vaan koko yhteisölle. Porin lastenkulttuurikeskuksen toiminta on suunnattu koko perheelle. Ilo ja avartava muutos niin lapsen kuin mukana olevan aikuisen ajattelussa on toiminnan ydintä. Perheen yhdessäoloa ei suunnata vain pikkulapsiperheille vaan erilaisia muotoja on myös teiniperheille. Lastenkulttuurikeskus tarjoaa myös täydennyskoulutusta lasten ja nuorten kanssa työskenteleville, tutkimuspohjaa lastenkulttuuriin ja opastaa näiden asioiden löytämisessä. Lastenkulttuurikeskus on paikallisuuden lisäksi osa alueellista, valtakunnallista ja kansainvälistä vuorovaikutuskenttää. Laajaalainen yhteistyö on aktiivista, kumppaneita etsivää ja yhteisten päämäärien hahmottamista ja niiden vuoksi ennakkoluulottomasti työskentelevää. Porin lastenkulttuurikeskus on toimintansa alusta asti tehnyt monessa yhteydessä korostettua hallintokuntien välistä yhteistyötä ja toiminut kiinteäs- sä yhteistyössä avoimen sektorin kanssa koko maakunnassa niin, että eri tahojen osaaminen ja voimavarat on voitu yhdistää. tässä ja nyt Lasten ja nuorten kulttuuritoiminta ei ole vain kasvattamista kohti aikuisuutta vaan lapsen ja nuoren tämän hetken näkemistä, tässä ja nyt olemista. Lapsuus ja nuoruus ovat itsenäinen vaihe elämässä ja heillä on käytettävissään runsaasti henkisiä resursseja sekä itsensä että yhteisönsä kehittämiseen. On tärkeää pitää yllä suhdetta lapsuuteen ja on tärkeää säilyttää lapsi itsessään. Luovuutta edistää uskallus heittäytyä, rohkea askel kohti omia kiinnostuksen kohteita. Luovuuteen perustuvassa työssä ei pidä pelätä näyttää omia intohimoja, olla kiinnostunut itsenäisesti ja vastustaa itsestäänselvyyksiä. TeksTi päivi setälä 75-vuotiaiden terveystarkastuksesta hyviä kokemuksia Porin kaupungin Perusturva, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Satakunnan Vanhustuki ry toteuttavat yhteistyössä loppuvuoden aikana terveys- ja hyvinvointitarkastuksen, jonka kohderyhmänä ovat tänä vuonna 75 vuotta täyttävät porilaiset, jotka eivät kuulu laitos- tai säännöllisen kotihoidon piiriin. Heitä on noin 500. Tarkastusten tavoitteena on saada arvokasta tietoa tähän ryhmään kuuluvien porilaisten terveydentilasta ja toimintakyvystä, ja myös heidän asumis- ja elinympäristöstään. Päämääränä on saattaa ikäihminen ajoissa oikean tuen ja avun piiriin. Jokaiselle tarkastukseen tulevalle on varattu tunnin vastaanottoaika. Mittaamme verenpaineen, sokeri ja hemoglobiiniarvot, painon ja pituuden. Lisäksi käymme läpi esitäytetyn kyselylomakkeen. Tarkastus on jo nyt osoittanut tarpeellisuutensa, koska useampia asiakkaita on ohjattu jatkohoitoon terveydenhoitajalle tai lääkärille, toteaa terveydenhoitaja Terhi Mäkipuro. työssäoppimista ja arvokasta tietoa Tarkastuskäynnillä ikäihmiset saavat tietoa myös muun muassa ateria- ja kuljetuspalveluista sekä tukimuodoista oman asunnon muutostöihin. Veijo Virtanen oli saapunut tarkastukseen Pohjois-Porin terveysasemalle hyvillä mielin. Mukavaa, että meitä ikäihmisiä muistetaan. Terveyden kanssa ei ole ollut isompia ongelmia, kun tuota liikuntaakin tulee harrastettua lähes päivittäin. Mutta on hyvä välillä tarkastaa, ettei tule sitten mitään yllätyksiä, tähdentää Virtanen. Sairaan- ja terveydenhoitajan kaksoistutkintoa opiskeleva Miia Laaksovirta kertoo haastattelutehtävästä kertyvän opintopisteiden ohella myös kosolti kokemusta. Tämä on itsenäistä ja vastuullista työtä, josta saa lisää itsevarmuutta. Merkillepantavaa on tähän mennessä ollut asiakkaiden suuret erot terveydentilassa, toteaa Laaksovirta. Terveystarkastusten tuloksia tullaan hyödyntämään suunniteltaessa ikäihmisten terveyden ja Veijo Virtanen oli saapunut Miia Laaksovirran (vas. keskellä) haastateltavaksi. Tapaamiseen olivat ennättäneet myös Satakunnan Vanhustuki ry:n toiminnanjohtaja Irma Roininen ja kotipalvelujen päällikkö Katriina Virtanen (takana) sekä terveydenhoitaja Terhi Mäkipuro. hyvinvoinnin palveluita nyt ja tulevaisuudessa. Porin Perusturvan ikäihmisille suunnattujen palvelujen yksi painopistealueista on ennaltaehkäisevä toiminta. Ennaltaehkäisevä toiminta ja mahdollisten sairauksien tai alentuneen toimintakyvyn toteaminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollistaa sen, että oikealla hoidolla ja palvelulla ikäihmisiä voidaan tukea asumaan kotona mahdollisimman pitkään ja siltä osin elämään täysipainoista elämää, sanoo kotipalvelujen päällikkö Katriina Virtanen. Tarkastukset jatkuvat viikolla 50 ja vuoden 2011 alussa. TeksTi ja kuva Tarja Tiilimäki

14 14 ympäristöpankki Pakkaa joulu kevyesti! Tänä jouluna, hävitä turhuus ja palauta lahjan antamiseen tärkeys. Suosi toivottuja, aineettomia, kestäviä ja katoavia lahjoja. Laatu korvaa määrän. Pakota joulu laihdutuskuurille. Älä vedä vyötäröä sisään, vaan tarkista joulun ostoslistat ja kevennä taakkaa. Vähennä joulun jätetulvaa nipistämällä pakkauksista. Joulun ostosvimma paljastuu ylipursuavalla jäteastialla. Vaikka lajittelulla kuinka pienennettäisiin jätepinoja, roskiin päätyvät lahjojen ja ruokien pakkausmateriaalit, kauniit lahjapaperikääreet ja jääkaappiin syömättömäksi jäänyt ruoka. Pizza kun houkuttelee jo tapanina puoleensa. Pakkaushirviöiden palkintokorokkeelle nousevat lasten lelut, herkkukorit ja pikkuista elektroniikkaa sisäänsä kätkevät muovikuoret. Joulumieli on kaukana, kun nuken tai kauhakuormaajan purkaminen pakkauksesta vaatii saksien lisäksi itkua ja hammastenkiristystä. Herkkukorista kolmannes kuoriutuu muovikääreinä ja lasipurkkeina jätekuormaksi. Elektroniikkalelun muovikuoren avaaminen tuhoaa puolet paperisesta käyttöohjeesta tuttua. Pelasta joulurauha Pura aarteet valmiiksi tai äänestä kukkarollasi, jätä pakatuimmat tuotteet kaupan hyllylle. Ideoi lahjapakkauksia kierrättämällä materiaaleja. Laiskan pätevä vaihtoehto on hankkia paperisia lahjakasseja, jotka lahjan saaja käyttää uudelleen. Paperinen lahjakassi kiertää hyvin kohdeltuna moniin juhlahetkiin. Jos vaikeustasoa nostetaan, käsistään kätevä ompelee pussit jouluisista kankaista. Se on hyvää uusiokäyttöä vanhoille jouluverhoille. Keksi uutta käyttöä joulun koristeille. Vie viimevuotisen joulukukan ruukku kukkakauppaan täytettäväksi kauniilla asetelmalla. Taltioi kukkien ja pakettien mukana tulevat koristeet ja kierrätä ne omissa paketeissasi uusille lahjottaville. Luovu muodollisista vuotuisista pakkolahjojen vaihdosta ystäviesi kanssa ja korvaa ne yhteisellä ajalla. Teatteriretki voittaa keittiökaapin ylähyllylle piilotettavan vekottimen ja joulun kymmenennen konvehtirasian. Peruutan muuten edellisen, suklaata ei ole koskaan liikaa! TeksTi merika lanne kuva anssi riihiaho ja sirpa lepistö-mäkivaara Kuihtuneet joulukukat ja luonnonmateriaaleista valmistetut koristeet kuten olkilyhteet voi laittaa biojätteeseen sen jälkeen, kun niistä on poistettu nauhat ja koristeet. Lahjanarut sekajätteeseen: muovisen sijaan lahjanaru voi olla paperia, hamppua tai villalankaa. Rikkinäiset jouluvalot SERkeräykseen: luovu valosaasteen tuottamisesta kokonaan tai säädä jouluvalot ajastimella toimimaan ihmisten liikkumisaikoihin. Tuikkujen ja ulkotulien kuoret tyhjinä metallikeräykseen: jätteettömämpi vaihtoehto on polttaa kynttilää alustalla ja puuhastella pihalle jäälyhtyjä. Joulukortit ja -kalenteri paperin ja pahvinkeräykseen: leikkaa, liimaa, askartele parhaista kuvista uusia kortteja ensi jouluksi. Lahjapaperi paperin ja pahvin keräykseen, säästä suurimmat ja sileimmät palat ensi jouluun. Tinat metallikeräykseen: mieluummin säilytä ja käytä uudelleen ensi vuonna. Ammutut raketinjäänteet sekajätteeseen, tai ota vuosi vastaan ympäristöystävällisesti meluamalla omalla äänelläsi, naapurien sietokyvyn rajoissa, ja jätä raketit ampumatta! Kuntalainen hyötyy ympäristöterveydenhuollon keskittämisestä Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalueen toiminta käynnistyy vuoden 2011 alussa. Uudelleenorganisoinnin tavoitteena on ensisijaisesti tarjota alueen asukkaille parempaa palvelua. Ympäristöterveys koostuu kahdesta toimialasta: eläinlääkinnästä ja terveysvalvonnasta. Näin ollen uusi ympäristöterveydenhuollon organisaatio vastaa muun muassa alueen hyöty- ja muiden kotieläinten ympärivuorokautisesta terveydenhuollosta. Terveysvalvonnan puolella tehtäviin kuuluu elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tuoteturvallisuus sekä kemikaali ja tupakkavalvonta. Elintarvikevalvontaa on tarkoitus kehittää kuluttajaystävälliseksi siten, että esimerkiksi elintarviketarkastusten tulokset tulevat julkisuuteen entistä avoimemmin. Liikkeiden nimet julkistetaan, myös siinä tapauksessa, että tarkastuksessa on löytynyt huomautettavaa. Porin kaupungin ympäristöjohtaja ja tulevan yhteistoimintaalueen johtaja Matti Lankiniemen mukaan uudella organisaatiolla saavutetaan merkittäviä etuja. Käytännössä uudistus tarkoittaa sitä, että esimerkiksi eläinlääkäri on aina tavoitettavissa. Lisäksi heillä on uudessa organisaatiossa myös mahdollisuus erikoistumalla kehittää ammatillista osaamistaan. seitsemän Kunnan yhteistyötä Lankiniemi korostaa myös sitä, että uuden toimintamallin myötä mahdollisuudet suoriutua yllättävistä tilanteista, kuten ruokamyrkytys- ja vesiepidemioista, paranevat huomattavasti. Lisäksi resursseja vapautuu varsinaiseen työhön, kun esimerkiksi yhteydet valtion viranomaisiin hoidetaan keskitetysti. Pitkällä tähtäimellä myös kustannukset pysyvät paremmin hallinnassa. Yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat Porin lisäksi Eurajoki, Harjavalta, Kokemäki, Luvia, Nakkila ja Ulvila. Toimintaa valvoo 12-jäseninen ympäristöterveysjaosto asukkaan toiminta-alueel- la on 9 eläinlääkäriä, 4 pieneläinhoitajaa, 10 terveystarkastajaa sekä yksi toimistotyöntekijä. Organisaation pääpaikka on Porissa. Toimipisteitä on aluksi Eurajoella, Harjavallassa, Kokemäellä, Paneliassa ja Ulvilassa. Ympäristöterveydenhuollon ensimmäisen vuoden nettobudjetti on noin 1,55 miljoonaa euroa. Organisaatiouudistuksen myötä myös alueen ympäristötaksat yhtenäistetään kohtuullisuutta noudattaen. Uudelleenorganisaation aiheuttamista muutoksista tullaan tiedottamaan kuntalaisille hyvissä ajoin. TeksTi ja kuva Tarja Tiilimäki Porin seudun ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueen sopimus allekirjoitettiin leppoisissa tunnelmissa 9. marraskuuta 2010 Porin kaupungintalolla.

15 Konservatorion sekstetti konsertoi Istanbulissa Palmgren-konservatorion sekstetti teki konserttimatkan Istanbuliin marraskuussa. Yhtye piti kaksi konserttia istanbulilaisissa yliopistoissa. Matka oli opiskelijoille ammatillisiin opintoihin liittyvää kansainvälistä työssäoppimista, minkä lisäksi konsertit olivat osa Istanbulin EU-kulttuuripääkaupunki 2010 toimintoja ja Istanbul-Pori Music Networking hanketta. Kokoonpanon jäsenet valittiin ravintola Rattiksessa pidetyssä koeesiintymisessä. Sekstetti suunnitteli ja harjoitteli itse konserttiohjelmistonsa. Ennen matkaansa se esiintyi Porin Päivänä Eetunaukiolla ja Porin Veden jätevedenpuhdistamon vihkiäisissä. Ohjelmistossa oli suomalaista kansanmusiikkia, suomi-iskelmää ja -rokkia sekä musikaalisävelmiä ja jazzstandardeja eri vuosikymmeniltä moderneina sovituksina. Varsinkin Värttinä-yhtyeeltä lainattu Maahinen neito sai turkkilaiselta yleisöltä innostuneen vastaanoton. isännät toteuttivat järjestelyt hienosti Konsertit oli hyvin järjestetty, ja vaikka yleisöä ei satapäin ollutkaan, niin yleisön osallistumi- nen, taputtaminen ja vislaaminen olivat todella mahtavaa. Yleisönä turkkilaiset olivat huomattavasti vastaanottavaisempia kuin suomalaiset. Luultavasti myös ohjelmistomme oli heille hyvinkin outoa ja vierasta musiikkia, joten he olivat varmasti siksi innoissaan, kuvaili laulaja Jenna Kotiniemi. Monille istanbulilaisille yliopistoopiskelijoille afroamerikkalaislähtöinen jazzmusiikki ja varsinkin sen kuuleminen konserttitilanteessa tuntui olevan uusi kokemus. Opiskelijat tulivat konsertin jälkeen juttelemaan innokkaasti porilaisten kanssa. Matkan jälkeen olen saanut päivittäin kyselyitä facebookin välityksellä turkkilaisilta nuorilta koskien suomalaista musiikkia. Opin myös arvostamaan sekä omia että koko yhtyeen taitoja, koska ihmi- Basistit Esat Ekincioglu ja Tomi Harrivaara lainasivat toisilleen kontrabassoja. Esat soitti Tomin bassolla Pori Big Bandin vieraana lokakuussa Porissa ja Tomi Esatin bassolla marraskuussa Istanbulissa. kuva juha järvinen Suomalainen musiikkikulttuuri ja porilaisuus olivat hyvin esillä Palmgren-konservatorion sekstetin konserttimatkalla Istanbulissa kuva cem Tuzun. set olivat aivan vilpittömän innoissaan esiintymisistämme, kertoi Jenna Kotiniemi. Kitaristi Henri Jokisen juttusille saapui kaksi insinööriopiskelijaa keskustelemaan kitaransoiton harjoittelusta. He olivat musiikin harrastajia ja hyvin kiinnostuneita omista metodeistani. He ovat yksityisen yliopiston opiskelijoita, joten läksyt vievät valtaosan heidän vapaaajastaan ja näin ollen myös harrastuksille jää vähemmän aikaa. Käynti symbaalitehtaalla ja soitinhankintoja Rumpali Jaakko Kotiniemi vieraili symbaalivalmistaja Bosphoruksen tehtaalla. Isännät esittelivät hänelle symbaalivalmistuksen historiaa Armeniassa ja Turkissa, tehtaan työtapoja ja symbaalien ominaisuuksia. Hän osti tehtaalta settiinsä ride-, crash- ja hihatsymbaalit. Oli todella mahtava nähdä ja kuulla, miten ammatissani käyttämät työkalut valmistuvat, kertoi Jaakko Kotiniemi. Lehtori Tomi Harrivaara hankki puolestaan turkkilaisen kielisoittimen baglaman. Istanbul-Pori Music Networking hanke: Sain opastusta soittimeen soitinkaupan nuorelta myyjältä, joka osasi soittaa baglamaa. Ostin myös oppimisprosessia tukemaan soittimen oppikirjan. Matkan aikana orkesteri ehti tutustua myös Istanbulin kulttuurihistoriaan. Kaupunki on mielenkiintoinen sekoitus eurooppalaista ja Lähi-idän kulttuuria. TeksTi juha järvinen Osa Istanbulin EU-kulttuuripääkaupunki 2010 toimintoja. Suomalaiset partnerit: Porin kaupungin Palmgren-konservatorio ja Pori Jazz. 9 hankeosiota: lasten- ja nuorten konserttivaihtoa, monikulttuurisia työpajoja, jazzklubien ja festivaalien esiintyjävaihtoa, web-konsertteja. Palmgren-konservatorion sekstetin kokoonpano Istanbulissa: Lehtori Tomi Harrivaara, basso, Opiskelija Henri Jokinen, kitara Rehtori Juha Järvinen, saksofoni ja laulu Opiskelija Jaakko Kotiniemi, rummut Opiskelija Jenna Kotiniemi, laulu Opiskelija Tuuli Nevantaus, saksofoni ja laulu SAMK kansainvälistyy ja kansainvälistää Kansainvälistyminen ei ole vain paperinmakuinen strategia Satakunnan ammattikorkeakoulussa, vaan se on näkyvää ja värikästä arkea. Kansainväliset koulutusohjelmat tuovat monikulttuurisuutta Satakuntaan, ja kotikansainvälistymiseen tarjoutuu jatkuva mahdollisuus niin opettajille kuin opiskelijoillekin. Esimerkiksi Innovative Business Services koulutusohjelmassa Porissa on opiskelijoita 15 eri kansallisuudesta. Meiltä muualle vaihtoon lähtemistä SAMKissa tuetaan niin henkisesti kuin taloudellisestikin. Pitkä vaihto tyystin erilaisessa kulttuurissa on sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti loistava mahdollisuus kehittyä monella tapaa. Itse sain mahdollisuuden pitkään vaihtoon Thaimaassa kesällä Siperia opettaa, mutta niin opettaa myös Bangkok - lämpimästi! Vuoden ajan suorastaan kiihkeästi odottamani vaihto Bangkok Universityssä käynnistyi hieman kivuliaasti, koska lähtö uuteen kulttuuriympäristöön viivästyi viikon punapaitojen mellakoiden puhjettua todellisiin väkivaltaisuuksiin. Saavuttuani Bangkokiin ei edellisen viikon levottomuuksista ollut näkyviä merkkejä keskustan pahoin palaneita rakennuksia lukuun ottamatta. Suuri siivoustalkoopäivä oli koonnut thaimaalaiset myös yliopiston henkilökunnan ja opiskelijat hyvässä hengessä yhteen, ja tunnelma oli helpottuneen myönteinen. Vaihtojakso oli työntäyteinen: kahden kurssin vetäminen 125 opiskelijalle oli opettavainen kesätyörupeama. Se, mitä kulttuurienvälisestä viestinnästä entuudestaan syvällisestikin tiesin ja osasin, joutui todelliselle koetukselle intensiivisessä arjen työssä ja uudenlaisessa työkulttuurissa. Palkitsevinta vaihdossa oli uuden kulttuurin oppimisen lisäksi se, että tunsin onnistuneeni välittömän ja myönteisen vuorovaikutuksen synnyttämisessä niin kollegoitten kuin opiskelijoidenkin kanssa. Suurimmat eroavaisuudet työkulttuurissa kohtasin siinä, että opettajalla ei ole lainkaan päätösvaltaa esimerkiksi kurssiarviointien määrittelemisessä. Suomessa opettaja saa työskennellä hyvin vapaasti siihen verraten, eikä kotoinen byrokratia tunnu enää miltään thaimaalaisen jälkeen: jopa yhden A4:n kopiointi oli monivaiheinen useamman päivän prosessi. Ilahduttavinta arjen thai-kulttuurissa on iloinen ja toisia kunnioittava tervehtimiskulttuuri sen toivoisin olevan meilläkin olennainen osa työpäivää: Sawasdee! TeksTi ja kuva outi katajamäki Thaimaan Bangkok Universityn viestinnän opiskelijat kaupunkiretkellä. Opiskelijoiden oli määrä pitää univormunaan siniraitaista t-paitaa, opettajat puolestaan erottaa harmaaraitaisista t-paidoista.

16 16 juuret Porissa Hyvelän poika Kari Mäkinen Tiedän mistä olen lähtenyt Kun katselen mielessäni joulun kuvia, ajattelen erityisesti niitä joosefeja, jotka eivät jaksa pitää puoliaan maailmassa. Heiltä ei löydy röyhkeyttä, ei itseluottamusta eikä sosiaalista aktiivisuutta ja niin he joutuvat majatalojen ulkopuolelle. Kari Mäkinen jouluaattona 2009 Satakunnan Kansan kolumnissa. Hyvelässä koen aina, että tämä on se paikka, mistä minä katson maailmaa. Kaikista maailman paikoista juuri Pori ja sen Hyvelä ovat omassa sisäisessä kartassani maisema, jossa minun juureni ovat, ja ne ovat syvällä. Nykymaailmassa on paljon irrallisuutta ja juurettomuutta. Minä tiedän täsmälleen mistä olen lähtenyt, arvioi arkkipiispa Kari Mäkinen lapsuutensa ja myös aikuisuutensa kotipaikkaa. Tapaamme ennen kirkolliskokousta arkkipiispan työhuoneessa. Yritämme sopia keskustelun aluksi, että emme edes pyri ratkaisemaan kirkon sisällä vellonutta keskustelua ja eroamisia. Epäonnistumme surkeasti. Aiheesta ei voi olla puhumatta. Kari Mäkinen toistaa näkemystään, että nyt ainakin kirkosta puhutaan muuallakin kuin seurakuntasaleissa. Hän pohtii eroajien määrää, näkee ilmiön huolestuttavana ja asettaa sitten vastapainoksi kirkkoon edelleen kuuluvien määrän. Kantaansa ei Mäkinen piilottele. Homokeskustelussa on käytetty paljon pehmeiksi verhottuja puheenvuoroja, jotka kuitenkin ovat olleet ihmistä väheksyviä. Oli erikoista, että kirkko joutui vastaamaan muiden sanomisista, arkkipiispa viittaa Päivi Räsäseen. Mediamylläkkä on ollut meille oppimisen paikka. Nyt mentiin niin lujaa, että tällaiseen oli mahdoton varautua. Mitä kaikkea tästä avautuu, nähdään vasta myöhemmin, sanoo Mäkinen. rohkeita mielipiteitä Kirkko ja Kari Mäkisen edeltäjät ovat erityisesti 1990-luvun laman jälkeen varoitelleet köyhyyden ja syrjäytymisen lisääntymisestä. Tähän linjaan nykyinen arkkipiispa istuu hyvin. Kirkon tehtävänä on kyseenalaistaa, kun uhkana on ihmisten polkeminen, kun ihmisen pyhyyttä loukataan. Jos olemme kirkon lähtökohdille uskollisia, puolustamme heikkoja ja sorrettuja. Kaikkialla tunkeutuva markkinaideologia ei tunnu Mäkistä innostavan. Hän sanoo murehtivansa sitä, että kirkon diakonia sekä lapsi- ja nuorisotyö ei saanut minkäänlaista painoarvoa homokohun tyrskyissä. Kun Ajankohtaisen kakkosen lähetys oli tiistaina, perjantaina kirkon piispat antoivat yhteisen lausuman, jossa vetosimme maailman ruokaturvan puolesta. Joka päivä lasta kuolee aliravitsemukseen. Mediaa vetoomus ei kiinnostanut. Kirjelmässä katsotaan, että kysymyksessä on ongelma, joka voidaan ratkaista. Piispat vaativat Suomelta aloitteellisuutta. ruosniemessä oma murreversio Kari Mäkinen muutti poikasena Porista Tampereelle. Teologian opintojen jälkeen hän oli pastorina Helsingissä, Porissa ja Ulvilassa, jossa hän toimi pitkään myös kirkkoherrana. Myös tutkijakokemusta teologian tohtorilla on. Sitten piispaksi ja mielenkiintoisen vaalikampanjan jälkeen arkkipiispaksi. Se on ollut Mäkisen tie. Minun suhteeni Poriin on jatkunut läpi kaikkien vuosien. Tampereen aikanakin kävimme Porissa tiuhaan. Kun sitten palasin aikuisena kaupunkiin, muutimme samaan taloon, missä olin lapsuuteni asunut. Porilaisuuteni testi oli, kun kuulin iäkkäiden ruosniemeläisten puhuvan, havahduin: tämä on minun lapsuuteni kieltä. Olin koko ikäni kuullut Porin murretta, mutta Ruosniemessä siitä oli oma versio, sanoo arkkipiispa hymyssä suin. Nykyinen virka loitontaa Kari Mäkistä Porista. Piispana hänellä oli vielä oma tapaamispäivä kaupungissa, nyt on käsissä koko valtakunta. Talo Hyvelässä on edelleen perheen omistuksessa, lomilla Pori vetää puoleensa. Arkkipiispa on ollut alusta asti innokas SuomiAreenan keskustelija. Hän on myös tapahtuman valtuuskunnan jäsen. SuomiAreena on hieno juttu. Keskustelut ovat rentoja ja asiallisia. Tilaisuuksissa voi tavata monenlaisia ihmisiä. Kirkon tehtävä on olla mukana, näkee Kari Mäkinen kesäisen keskustelun. ongintaa ja lihapullia Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo rehellisesti, että teologia ei ollut hänelle ainoa vaihtoehto. Eikä valinta ehdottomasti ollut papinurakaan, tutkijanakin olisin voinut työskennellä. Häntä huvittaa se, että elämää ei voi kovin täsmällisesti suunnitella. Ihan viime aikoina olen huomannut, mihin minut on kuljetettu, virnuilee Mäkinen. Pappina ja isänä Mäkinen on tottunut olemaan myös hierarkioiden ulkopuolella. Jossain nettisivuilla hänet esitellään innokkaana arkiruuan laittajana. Mäkinen kommentoi anekdootilla. Hyvelässä tein usein ruokaa, kun lapset olivat pieniä. He leikkivät ulkona ja kun huusin, että ruoka on valmista, tuli vastakysymys: kuka sen on tehnyt. Kun vastasin minä, ulkoa kuului: ei ole nälkä! Myös onkiminen kuuluu Mäkisen harrastuksiin. En ongi saaliiden takia. On hyvä istua ja miettiä. Ahventen saaminen on mukava lisä, sanoo arkkipiispa Kari Mäkinen vaatimattomalla tyylillään, itseään korostamatta. En kysynyt arkkipiispalta mitään joulusta. Hänen Joosef-kolumninsa viime vuoden jouluaattona on voittamaton. TeksTi Tapio FuruHolm kuva marko mikkola

17 Joulunajan ruokahuolto Jouluna jääkaappi ja muut kylmäsäilytystilat ovat enemmän kuin tarpeen. Joulun perinteiden mukaisesti kotona on paljon ruokaa, joka on olennainen osa joulun ajan tunnelmaa. Tunnelman säilymiseksi tulisi jääkaappi siivota ennen sen maksimaalista käyttöä ja varmistaa, että täytenäkin jääkaapissa on riittävän alhaiset säilytyslämpötilat ja ilma kiertää. Yleisenä ohjeena jääkaapin lämpötilana voi pitää + 6 astetta, mutta tuore ja graavattu kala vaativat jopa asteen lämpötilaa, josta syystä ne tuleekin sijoittaa jääkaapin kylmimpään osaan. Sen saa selville siirtelemällä lämpömittaria jääkaapin hyllyltä toiselle ja etureunasta takareunaan. Kuumat ruoat Kuumina Jos kuumaa ruokaa ei valmistuksen jälkeen syödä heti, on se jäähdytettävä nopeasti, jotta mikrobit eivät pääse lisääntymään. Kun tarjoilet ruokaa, ota huoneenlämpöön vain tarvittava määrä. Älä sekoita tarjolla ollutta ja uutta ruokaa keskenään, esimerkiksi laatikoiden tähteitä tai lämpimässä pidettyä rosollia uuteen. Kinkkuakaan ei tarvitse viedä kokonaisena pöytään, vaan leikata siitä siivuja. Muista myös kuumentaa kaikki kuumana tarjottavat ruoat kunnolla yli 60 ºC lämpötilaan. Laatikot voi valmistaa jo valmiiksi pieniin astioihin. Tosiaan, voit käyttää oikeita astioita, sillä monet uunivuoat kestävät myös pakastamista - varmista omien vuokiesi kestävyys. Ja tietenkin ennen ruoan pakastamista se tulee jäähdyttää. Toisaalta, onko joulupöydän kerralla notkuttava kaikista herkuista? Jouluna on useita pyhäpäiviä, joten mitä jos jakaisikin joulun herkkuja eri päiville. Tai voisiko jouluvieraiden kanssa jopa sopia nyyttikesteistä, jotta kokkaaja ei tyystin näänny. PaistorasVa ei Kuulu Viemäriin Sitten on vielä se joulun ihan oma jäte, eli kinkun paistorasva. Jähmettyneen tai paperiin imeytetyn rasvan ja liemen voi laittaa biojäteastiaan tai sekajätteisiin. Sekajäteastiaan laitettava jähmettynyt rasva ja imeytetty liemi on syytä pakata hyvin, esimerkiksi maitotölkkiin. Viemäriin rasvaa ei saa missään tapauksessa laittaa, koska se voi jähmettyessään tukkia viemärin. Putkimiehen tilaaminen paikalle jouluaattona viemäriä rassaamaan varmasti pilaa joulun tunnelman. Su Ran Kimin Joulun suomalaiset, venäläiset ja korealaiset perinteet Vuodesta 2001 Porin kaupungin palveluksessa työskennellyt ja tämän vuoden helmikuusta alkaen maahanmuuttajakoordinaattorina toiminut Su Ran Kim viettää joulua suomalaisittain perheensä kanssa kotona. Aina Kim ei ole pitänyt suomalaisesta joulun vietosta. Kun tulin Venäjältä Suomeen vuonna 1988 ajattelin, että joulu on täällä tylsä ja hiljainen. Nyt olen oppinut arvostamaan sen rauhallisuutta, Kim tunnustaa. työn VastaPainoKsi rentoutumista Työssään monin tavoin sekä maahanmuuttajien että eri viranomaisten ja verkostojen kanssa Joulukuusikaupunki Riika tekemisissä oleva Su Ran Kim kertoo joulun merkitsevän hänelle rauhoittumista. Nautin kovasti siitä, että jouluna saa nauttia hiljaisuudesta, eikä hetkeen ole kiire minnekään, Kim tunnelmoi. Vuonna 2010 Riika viettää koristellun joulukuusen perinteen 500-vuotisjuhlaa. Kauniiden katujen varrella olevien vanhojen rakennusten keskellä tarina tästä tapahtumasta elää yhä. Mustapäiden kiltatalon edustalla kaupungintalon aukiolla on kyltti Ensimmäinen uudenvuodenpuu Riiassa Vaikka joulukuusiperinne alkoi Saksassa, aivan ensimmäinen joulukuusi koristeltiin juuri Riiassa Arkistoasiakirjat kuvailevat, kuinka ryhmä juhlivia nuoria saksalaisia kauppiaita Mustapäiden talon killasta peittivät kuusen värikkäillä paperikukilla Riian keskustassa joulun aikaan. Joulukuusen koristeluperinne sinänsä on tuonut iloa ihmisten sydämiin kaikkialla maailmassa, ja nyt 500 vuotta myöhemmin joulun ihme koetaan jälleen Riiassa. TeksTi riian kaupungin matkailu- ja TiedoTuskeskus käännös seija kesti-helia kuva riian kaupunki Hiljaisuus ja rauhoittuminen ovatkin tarpeen. Viime vuonna Porin kaupungin pakolaiskoordinaattorina toimineen Kimin hektiseen työhön kuuluu luonnollisesti erilaisia maahanmuuttajatyöhön kuuluvia tehtäviä. Kim auttaa maahanmuuttajia monin tavoin, kehittää heille tarjottuja palveluita, antaa ohjausta ja neuvontaa toimintamahdollisuuksista sekä järjestää infopäiviä, joissa heille kerrotaan muun muassa peruspalveluista sekä ajankohtaisista ja tärkeistä asioista, kuten vaaleista ja ammattiliitoista. Viime Kela-infopäivässä, oli 74 osallistujaa 18 maasta, Kim tiivistää. KansainVälinen jouluperinne Su Ran Kimin jouluperinteet eroavat suomalaisesta joulusta ainakin ruoan suhteen. Toki Kimin joulusta löytyy perinteisiä suomalaisia jouluherkkuja kuten glögiä, pipareita ja joulutorttuja. Muissa ruoissa venäläinen, korealainen ja suomalainen ruoka luovat herkullisen ja eksoottisen kattauksen joulupöytään. Myös joulukorttien maailma on Kimille suurempi kuin yleensä suomalaisille. Lähetämme joka joulu ulkomaille joulukorttia. Lisäksi on tietysti Suomeen lähetettävät kortit, Kim listaa. Tämä äidinkielenään venäjää puhuva nainen myös saa paljon kortteja. Hän kertoo kokoavansa niistä koristeita rei ittämällä korttien yläkulmat ja laittamalla niitä peräperään lahjanaruun kiinnitettynä ikkunaan roikkumaan. Kortit ikkunassa luovat joulutunnelman, Kim hymyilee. TeksTi ja kuva vaula Toivanen Su Ran Kim esittelee viime vuoden joulukorttisaldoa. Ystäviltä tuli myös kankaisia joulukalentereita. joulunvietto Su Ran Kimin joulureseptit Venäläinen rosolli: Punajuuria, porkkanoita, perunoita, sipulia, suolakurkkuja, (silliä), vihreitä purkkiherneitä, suolaa, mustapippuria, ruokaöljyä. Toisenlainen rosolli : Muutama punajuuri keitetään ja raastetaan, maustetaan puristetulla valkosipulilla ja majoneesilla. TeksTi sirpa lepistö-mäkivaara Joulukuusi Riian kaupungintalon aukiolla.

18 18 Henkilökunnan Harrastuksia Bayou Train tykittää CCR:ää Bayou Train on viiden porilaisen miehen bändi, joka soittaa coverina CCR:n kappaleita. Yhtyeen miehistä kolme työskentelee Porin kaupungin palveluksessa. Miehet eivät tunnusta työn häiritsevän harrastusta. Työ mahdollistaa harrastuksen, Ari Marjamäki veistelee. Ari Marjamäki, Timo Salonen, Matti Salonen ja Kari Elonen perustivat Bayou Trainin viisi vuotta sitten. Petri Stenfors tuli mukaan tammikuussa Bayou Train ei soita omia kappaleita, vaan covereita CCR:n, eli Creedence Clearwater Revivalin kappaleista. baareja ja klubeja. Myös joitakin yksityistilaisuuksia on ollut. Parhaana vuonna taisi olla kymmenen keikkaa, basisti Salonen muistelee. Miehistä osa tekee vuorotyötä, joten kaikkia vapaiksi sattuvia viikonloppuja ei haluaisikaan olla keikoilla. Ideana on kyllä ollut, että mentäisiin muuallekin kuin Poriin. Ensi vuonna on tarkoitus katsoa muita paikkoja mahdollisuuksien mukaan, Matti Salonen paljastaa. rakkaudesta ccr:n musiikkiin Bayou Trainin jäsenet ovat yhtä mieltä siitä, että CCR:n musiikki on maailman parasta. Välillä kun soittelee CCR:n biisejä, tulee sellainen olo kuin ne olisi omia, niin lähellä ne on, jo lapsesta asti CCR:n musiikkia kuunnellut Marjamäki tunnelmoi. Yhtyeen alkutaipaleella miehet kokeilivat myös omia kappaleita, mutta CCR:n musiikki tuntui sopivan yhtyeelle niin hyvin, että jäsenet päättivät pysyä siinä. john Fogertyn KeiKalle VaiKKa Pää Kainalossa Kesällä 2010 Pori Jazzeilla esiintynyt legendaarinen John Fogerty veti yleisöön myös kaikki Bayou Trainin miehet. Ollaan me nähty Fogerty muutaman kerran aiemminkin, mutta kun se tänne Poriin oikein tuli, Bayou Train Kuvassa vasemmalta oikealle: niin pakkohan se oli mennä katsomaan, Marjamäki hehkuttaa. Vain rankasta syystä olisin jäänyt pois. Vähintään 45 astetta kuumetta tai muuta vastaavaa, Stenfors tunnustaa ja muut nyökkäilevät. TeksTi ja kuva vaula Toivanen Kari Elonen, kitara. Freelancer Ari Marjamäki, laulu ja kitara. Koulutusvirasto Matti Salonen, basso. Perusturva (Ei sukua Timon kanssa.) Timo Salonen, rummut ja laulu. Vapaa-aikavirasto Petri Stenfors, kitara. Freelancer Eipä meidän bändin omalla nimellä ole niin merkitystä. Kun keikalle lähdetään, on tärkeämpää että kansa tietää, että soitetaan CCR:ää, yhtyeen jäsenet kertovat. tulevaisuudessa Porin ulkopuolelle? Vaikka Bayou Train on yleisesti ottaen vielä melko nuori yhtye, on sen jäsenillä pitkä historia musiikin parissa. Bändi pyrkii treenaamaan kerran viikossa. Aina ei onnistu kerta viikkoon, mutta parhaamme yritetään, Marjamäki sanoo. Keikkoja miehillä on satunnaisesti. Keikkapaikat ovat yleensä rokki- Bayou Train heitti keikan Mäntyluodon Aallonmurtajalla. Joulugallup 1. Missä vietät joulua? 2. Keiden kanssa vietät joulua? 3. Onko sinulla jouluperinteitä? 4. Mikä on lempijouluruokasi? Sirkka Leivo-Jokimäki palveluasiantuntija Ympäristövirasto Matti Perälampi talousarviopäällikkö Talouspalvelut Suvi Soukki-Laine verkkoasiantuntija IT-palvelut Heidi Ruusunen kanslisti TPK yleishallinto Pertti Lahdenmäki tietopalveluvirkailija Pääkirjasto TeksTi ja kuvat vaula Toivanen 1. Kotona Porissa. 2. Oman perheen kanssa. 3. Ajoissa tehtävä koristelu, ruokien tekeminen itse. 4. Kinkku, rosolli ja unelmatorttu. 1. Kotona Porissa tai mökillä Virroilla. 2. Vaimo ja tyttären perhe. 3. Perinteiset perinteet. Lapset, laatikot, kuusi ja kinkku. 4. Kinkku. 1. Kotona Noormarkussa. 2. Vanhemmat, appivanhemmat ja oma perhe. 3. Yhdessä oleminen, kirkossa käyminen, syöminen. Aattoaamuna mies ja lapset koristelevat kuusen. 4. Kaikki laatikot, erityisesti lanttulaatikko. 1. Kotona Porissa. 2. Perheen kanssa. 3. Jouluruoka, koristelu ja hautausmaalla käyminen. Aikaisin aattoaamuna naapuriin syömään riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa. 4. Lipeäkala, rosolli ja laatikot. 1. Kotona Nakkilassa. 2. Perheen: vaimon ja lasten kanssa. 3. Joulukuusi ja jouluruoka. 4. Kinkku.

19 Pajuhahmot ja joulukuuset Vihertietokeskuksen näyttelyissä Satakunnan Vihertietokeskuksessa on avoinna 8. joulukuuta alkaen kaksi erilaista näyttelyä. Ulos sisäpihalle on rakennettu Keskitalven Juhla, jossa pajuhahmojen lisäksi voi tutustua koristeltuihin joulukuusiin. Sisätiloissa teemana on Joulukuusi juhlan tuo. joulukuusi juhlan tuo Tule, tutustu, ihastu, ideoi ja tee kotona! Näytteillä on itse tehtyjä joulukuusia ja kuusenkoristeita. Innokkaimmat askartelijat ehtivät toteuttaa ideat vielä oman joulunsa koristelussa. Mukaan saa askarteluohjeet. Sisätiloihin rakennettuun näyttelyyn voi tutustua maanantaista torstaihin kello KesKitalVen juhla Peikon vieraina ovat pikkuheppa, pikkuruiset porot, uteliaat oravat ja hiiret. Pöllön ystävänä juhliin osallistuu haikara, joka on jäänyt talveksi Pohjolaan. Tänä vuonna juhlaa juhlistavat myös näyttävästi koristellut LC Pori/ Sofian, Porin kaupunginkirjasto - Satakunnan maakuntakirjaston, Rakennuskulttuuritalo Toivon, Ympäristöviraston, Teknisen palvelukeskuksen ja Puistotoimen nimikkojoulukuuset. Keskitalven Juhla -näyttelyyn voi tutustua vapaasti TeksTi pirjetta sipiläinen-salo ja outi vainikka-majuri kuva jukka-petteri eronen Satakunnan Vihertietokeskuksen Keskitalven Juhla näyttely on mielenkiintoisimmillaan iltahämärissä jouluvalojen luodessa herkkää tunnelmaa. Satakunnan Vihertietokeskus Osoite: Hanhiluoto, Kirjurinluodontie 6, Pori Lasivitriinin pienoisnäyttely kuvasi ensilumen saapumista satumetsään; lumihiutaleet peittivät hiljalleen syksyisen maan, sienet, peikot, tontut... Pienin käsin, pienin jaloin Itä-Porin perhepäivähoitajat kokosivat näyttelyn Pienin käsin, pienin jaloin pääkirjaston näyttelytilaan lokakuussa. Avajaisissa olivat mukana pienet taiteilijat hoitajineen sekä muutama kutsuvieras. Näyttelyssä oli eri tekniikoilla työstettyjä lasten töitä eri vuodenaikojen mukaan. Perhepäivähoidon arkea sekä tiimityön mukana tuomia yhteisiä toimintoja oli esitelty valokuvin. Itä-Porin alueen 14 perhepäivähoitajaa on jaettu kahteen tiimiin. Näyttely syntyi näiden tiimien yhteistyönä. TeksTi marika korpela kuva Tilaisuudet järjestää Porin kaupungin kulttuuriasiainkeskus Joulurauhan julistus Porin raatihuone Uudenvuoden vastaanotto Porin raatihuone klo klo klo Joululauluja, Porin Työväen Soittokunta klo Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö klo Fanfaari Joulurauhan julistaminen, kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen Maamme, Porin Työväen Soittokunta ja yleisö Porilaisten marssi, Porin Työväen Soittokunta Porilaisten marssi, Porin VPK:n Soittokunta Virsi: Jumala ompi linnamme, säkeistöt 1 ja 4, Porin VPK:n Soittokunta ja yleisö Seurakunnan edustajan puhe Kaupungin edustajan puhe Maamme, Porin VPK:n Soittokunta ja yleisö Ilotulitus Kirjurinluodolta, ammutaan Raatihuoneen ohjelman päätyttyä Sen verran hieno tapahtumasuvi Poris takana, et näkee ettei kaupungil muit aasei ole hommis ku mä. Syyskuun Karhunpalveluksen kilpailun ratkaisu Pyysimme keksimään Ihaa-aasin puhekuplaan Porin kesän 2010 sloganin. Parhaaksi valittiin Arto Pihlajamäen ehdotus. Onnittelut voittajalle! Palkintona on porilaisen murrepakinoitsija Elina Wallinin esikoisteos Onnepotkui. Pakinoit pori murteel. Parhaat kiitokset kaikille kilpailuun osallistuneille. Karhunpalveluksen toimitus Joulutekstarikilpailu Porissa on joulurauhaa julistettu jo 1700-luvulta lähtien. Vaikka kyseessä onkin vanha kaupunkilainen tapa, ei sitä vuosisatojen aikana ole vietetty Porissa joka vuosi. Kysymys: Minä vuonna Porin joulurauhan julistus tuli taas jokavuotiseksi perinteeksi? Kyseisenä vuonna joulurauhan julistuksen Porin raatihuoneella luki pormestari Väinö Hahta. Tilaisuuden ohjelmaan kuului myös suomalaista marssimusiikkia, jouluvirsi ja Maamme-laulu. Vastausvaihtoehdot: a) 1950 b) 1960 c) 1970 Palkinto: Oikein vastanneiden kesken arvotaan Aarikan joulutonttu. Vastaukset: Jotta Karhunpalveluksen toimitus voi luovuttaa palkinnon vielä ennen joulua, lähetä vastauksesi tekstiviestillä vain ja ainoastaan tiistaina klo 9-15 numeroon Kirjoita tekstiviestiin vastauksesi sekä yhteystietosi: nimi ja puhelinnumero. Viestiesimerkki: a 1950 matti mallikas Karhunpalveluksen toimitus PORIN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖLEHTI Ilmestymispäivä: Lehti löytyy netistä: karhunpalvelus ilmestyy seuraavaksi Aineistot seuraavaan lehteen mennessä. Osoite- ja henkilötietomuutokset henkilöstöpalvelutyksikköön: pirjo-liisa.hautamaki@pori.fi. karhunpalveluksen toimituksen osoite: karhunpalvelus@pori.fi taitto: Heli Koskela, viestintä ja TapaHTumaT PainoPaikka: Allatum Oy,Pori Päätoimittaja toimitusneuvoston PuHeenjoHtaja toimitussihteeri Tapio Furuholm viestintä ja TapaHTumaT Helena Metsälä HenkilösTöpalveluT Ulla Keskinen viestintä ja TapaHTumaT toimitusneuvosto: Piia Hellsten, porin palveluliikelaitos, Sari Kahri, satakunnan ammattikorkeakoulu, Jan- Kristian Kivi, kulttuuriasiainkeskus, Esa Kohtamäki, koulutusvirasto, Ulla Kudjoi, YmpärisTövirasTo, Sirpa Mannila, porin vesi, Tarja Rastas, perusturvakeskus, Outi Vainikka- Majuri, Tekninen palvelukeskus, Hannele Wallin, vapaa-aikavirasto. kannen kuva Unicef-nuket Anna ja Toivo jouluasussa. Nukkien tekijä on Nina Läntinen Hallintopalvelut-yksiköstä. Lisää Satakunnan Unicef-maakuntavuodesta 2011 sivulla 7.

20 20 Framilla Työtä kulttuuriympäristömme puolesta Satakunnan Museon rakennustutkija Liisa Nummelinin lempiaihe oli jo koulussa historia. Vuosi Oriveden Opistossa selkeytti uravalintaa ja hän hakeutui opiskelemaan kansatiedettä Turun yliopistoon. Päätyminen rakennusperinteen pariin oli suurelta osin sattumaa. Rakennustutkija Liisa Nummelinin työpäivät täyttyvät kokouksista, lausunnoista ja selvityksistä. Työn vastapainoksi sopii ulkoilu. kuva Tarja Tiilimäki Liisa Nummelin, 51-vuotias Koulutus: Filosofian maisteri, Turun yliopisto. Täydennyskoulutusta: mm. arvosanaopintoja, Tampereen teknillisen korkeakoulun rakennussuojelun ja restauroinnin erikoiskurssi ja Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen yhdyskuntasuunnittelun kurssi. Perhe: mies ja kaksi aikuista lasta Harrastukset: kulttuuri, liikunta, marjastus ja sienestys, lukeminen ja kesämökkeily. Luottamustehtävä: Satakunnan taidetoimikunnan jäsen Kotoisin Kuopiosta ja asunut Porissa vuodesta 1984 Rakennustutkijana Satakunnan Museossa vuodesta 1990 Parinkymmenen vuoden aikana Liisa Nummelinin työn luonne ja tehtävät ovat muuttuneet ympäristön ja toimintakulttuurin muutosten mukana. Merkittäviä edistysaskeleita ovat olleet museon oman korjausrakentamiskeskuksen, Rakennuskulttuuritalo Toivon perustaminen 1995 ja sen toiminnan vakiintuminen sekä rakennuskonservaattorin saaminen taloon pari vuotta sitten. Ne ovat olennaisesti laajentaneet museon yleisöpalvelua ja vähentäneet korjausneuvonnan osuutta Nummelinin työssä. Työn painopiste on siirtynyt yksityisten ihmisten asioista entistä enemmän viranomaistehtäviin. Yhteistyökumppanit ovat lähinnä museokentän ulkopuolella. Entinen museonjohtaja Leena Sammallahti kutsuikin minua kerran osuvasti talon ulkoministeriksi. Työn rytmi on muuttunut olennaisesti etenkin niistä vuosista, kun Liisa Nummelin aloitteli museolla ensin tilapäisenä työntekijänä. Kun olin ensimmäisiä jaksoja Satakunnan Museossa runsaat 20 vuotta sitten, ei meillä työntekijöillä ollut taloon omia avaimia. Kun kello tuli talo hiljeni ja ovet laitettiin lukkoon nyt moinen ei tulisi kuuloonkaan. Töitä on entistä enemmän, mutta toki tekijöitäkin on enemmän. KaaVoitusta ja selvityksiä Nummelinin keskeistä työsarkaa on aina ollut kulttuuriympäristön suojelu ja sen toteutumisen valvonta. Museo on osallisena kuntien kaavahankkeissa. Kirjoitan lausuntoja ja pyrin huolehtimaan siitä, että rakennettu kulttuuriympäristö otetaan riittävästi huomioon kaavaratkaisuissa. Ympäristön suojelu hoidetaan pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti. Takavuosien palokuntatoiminta on käynyt harvinaiseksi. Maankäytön suunnittelun ala on varsin teknistä ja välillä tuntuukin siltä, ettei humanistin koulutus siinä mukana olevalle tahdo riittää. Viime vuonna vuorotteluvapaalla suorittamani yhdyskuntasuunnittelun kurssi tuli sikäli tarpeeseen. EU on tuonut Nummelinin mukaan paljon lisää työtä, mutta vastaavasti lisää resurssejakin. Satakunnassa onkin rahoitettu EUtuella paljon kulttuurihankkeita. Vuonna 2008 käynnistynyt Pisara kulttuuriympäristöt arjen arvoiksi -hanke on mahdollistanut rakennuskulttuuriselvitysten tekemisen kunnissa aiempaa laajemmalla pohjalla. Työtä on helpottanut vuonna 2007 käyttöön otettu museon oma internetin kautta käytettävä Pakki-sovellus. Vastuullani on selvitystyön ohjaus. Kohteiden arvoluokittelua tehdään yhdessä inventoijien kanssa. Yksistään viimeisimmässä Noormarkun rakennuskulttuuriselvityksessä tutkittiin yli 200 pihapiiriä. riittämättömyydentunteita ja ylitöitä Rakennustutkija Nummelin pitää työnsä keskeisenä haasteena alan jatkuvaa muutosta. Lainsäädäntö, viranomaisohjaus ja kulttuuriympäristön sisällöt muuttuvat koko ajan ja työn kenttä laajenee. Tässä työssä tarvitaan koko ajan uutta tietoa, että pysyy edes jollakin tavalla ajan tasalla. Tiedon päivittämisestä huolimatta koko ajan on sellainen olo, ettei tiedä tarpeeksi. Työnsä epämiellyttävänä puolena Nummelin kokee sen, että kulttuuriympäristön suojelu koetaan edelleen jonkinasteisena jarruna tai ylipäätään kohtuuttomana. Suojelu ymmärretään usein väärin ja ajatellaan, että suojellussa kohteessa ei saa tehdä mitään. Mutta yhä enemmän on myös niitä ihmisiä, jotka kokevat, että rakennuksen suojelu on heidän etunsa. Tavan takaa joudun pohtimaan, että olenko ollut jossakin asiassa liian lepsu tai liian tiukka. Kannanotoillani on suuri vaikutus päätöksiin, joten vastuu tuntuu joskus aika raskaalta, koska kysymys on kuitenkin ihmisten omaisuudesta. On muistettava, että museo on asiantuntijataho, ei päätöksentekijä. Liisa Nummelin myöntää, että työtä on liikaa. Hänestä tuntuu, että 20 vuoden työrupeaman aikana hän on ollut koko ajan ylitöissä, mutta toteaa samalla ettei koskaan ole ollut tylsää työpäivää. Työssä jaksamisessa auttaa ehdottomasti se, että meillä täällä museolla on hyvä henki. Työn mielekkyyttä lisää myös vuosien kuluessa muotoutunut toimiva ja kannustava yhteistyöverkko. Koen, että työlläni on merkitystä, kun voin auttaa ihmisiä ja vaikuttaa yhteisen ympäristömme laatuun. TeksTi Tarja Tiilimäki Rakennustutkijan ajankohtainen kiinnostuksen kohde on Satakunnan Museon välittömässä läheisyydessä olevan Porin oluttehtaan alueen eli nk. Karhukorttelin tulevaisuus. kuva Heli koskela