KANSAINVÄLISTYVÄ MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, KADETTIEN OPISKELIJAVAIHDOT JA NIIDEN HAASTEET

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KANSAINVÄLISTYVÄ MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, KADETTIEN OPISKELIJAVAIHDOT JA NIIDEN HAASTEET"

Transkriptio

1 1 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU KANSAINVÄLISTYVÄ MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU, KADETTIEN OPISKELIJAVAIHDOT JA NIIDEN HAASTEET Pro gradu Kadetti Henri Maatela Kadettikurssi 92 Ilmavoimien ohjaajalinja Maaliskuu 2009

2 2 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Kurssi Kadettikurssi 92 Linja Ilmavoimien ohjaajalinja Tekijä Kadetti Henri Maatela Tutkielman nimi Kansainvälistyvä Maanpuolustuskorkeakoulu, kadettien opiskelijavaihdot ja niiden haasteet Oppiaine, johon työ liittyy Sotilaspedagogiikka Säilytyspaikka Kurssikirjasto (MPKK:n kirjasto) Aika Tekstisivuja Liitesivuja TIIVISTELMÄ Maanpuolustuskorkeakoulu on uudistanut tutkintojaan Bolognan prosessin mukaisesti vuonna Tämän seurauksena upseereiden sotatieteellinen eli akateeminen koulutus nostettiin eurooppalaisen korkeakoulutuksen tasolle. Bolognan prosessiin on vaikuttanut kansainvälistyminen, joka on noussut keskeiseksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta sekä puolustuspolitiikkaa. Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälistymisprosessi muihin Suomen korkeakouluihin nähden on vielä alussa, mutta sitä halutaan edistää voimakkaasti. Parhaillaan on meneillään kattava selvitystyö Euroopan unionin tasolla, jolla pyritään mahdollistamaan sotilasopetuslaitosten välinen yhteistyö opiskelijavaihtojen muodossa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli vastata aiheeseen liittyviin haasteisiin ja ongelmiin tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta sekä selvittää eri henkilöstöryhmien yleistä asennoitumista ja näkemyksiä opiskelijavaihtoja kohtaan. Tutkimuksen tiedonkeruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluita. Tutkimuksen perusteella yleinen asennoituminen opiskelijavaihtoja kohtaan on positiivista. Tästä huolimatta epäviralliset kannanotot vaihtelivat radikaalisti. Suurimmiksi opiskelijavaihtojen ongelmiksi nousivat sotilasopetuslaitosten opetussuunnitelmien erilaisuus, opintojen tunnustaminen ja sotilasopetuslaitosten yleinen sitoutumattomuus Bolognan prosessiin. Avainsanat: Maanpuolustuskorkeakoulu, opiskelijavaihto, vaihto-opiskelu, Military-Erasmus

3 3 Sisällys 1 JOHDANTO TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT Miksi tutkia? Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimuksen viitekehys Tutkimusmenetelmät Aineiston keruu ja tutkimuksen eettiset vaatimukset Tutkimusjoukko Aineiston analyysi AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET KANSAINVÄLISTYMINEN JA OPISKELIJAVAIHTO-OHJELMAT Kansainvälisyys ja globalisaatio Muuttuva työelämä Kansainvälisesti orientoitunut ihmistyyppi Koulutuksen kansainvälisyyden osa-alueet Erasmus, Nordplus ja Military-Erasmus opiskelijavaihtojen luojina BOLOGNAN PROSESSI KANSAINVÄLISTYMISEN EDISTÄJÄNÄ Bolognan prosessin tavoitteet ja vaikutukset opiskelijavaihtoihin Bolognan prosessi Suomessa Bolognan prosessin leviäminen sotilasopetuslaitoksiin Ratiofioimisprosessi Maanpuolustuskorkeakoulussa Maisterivaihe ja sen tuomat mahdollisuudet Kansainvälinen opiskelu Kadettikoulussa TEEMAHAASTATTELUT JA NIIDEN TULOKSET Opiskelijavaihtojen lähtökohdat Aikaisemmat kokemukset opiskelijavaihdoista Ulkomaille lähteminen ja sen vaivattomuus... 45

4 Opiskelijavaihdot ja kielitaitoon liityvät valmiudet Opiskelijavaihtojen sisällöt Maisterivaihe ja sen tuoma pääainenäkökulma Opintojen eteneminen ja ulkomailla opitun tunnustaminen Opiskelijavaihtojen tavoitteet ja niiden saavuttaminen Kansallinen puolustus ja kadettikasvatus Kansainvälinen kehitys ja asennoituminen Puolustusvoimissa Kansainvälinen kehitystyö ja Military-Erasmus Opiskelijavaihtojen rahoitus Yleinen asennoituminen ja sen ristiriitaisuus TUTKIMUKSEN JOHTOPÄÄTÖKSET Opiskelijavaihtoihin liittyvät näkemykset ja asennoituminen Opiskelijavaihtojen ongelmat Ongelmat kansallisesta näkökulmasta Ongelmat kansainvälisestä näkökulmasta TUTKIMUKSEN LUOTETTAVUUS JA POHDINTA LÄHTEET LIITTEET... 87

5 5 1 JOHDANTO Eurooppalaista korkeakoulujärjestelmää on kehitetty viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti, ja se on elänyt suurta murrosta. Uudistusten lähtökohtana on ollut halu kehittää eurooppalaista korkeakoulualuetta ja lisätä sen kiinnostavuutta yhä kovemman globaalin kilpailun maailmassa. Eurooppalaista korkeakoulu-uudistusta alettiin kutsua Bolognan prosessiksi. Bolognan prosessin tavoitteena oli Eurooppalaisen korkeakoulukulttuurin uudistaminen syväluotaavasti. Suomen korkeakoulut liittyivät prosessiin vuonna 2005, jolloin ensimmäiset uusimuotoisen tutkinnon suorittavat opiskelijat aloittivat opinnot. Maanpuolustuskorkeakoulu liittyi uudistukseen vuonna 2006, jonka seurauksena upseereiden sotatieteellinen eli akateeminen koulutus nostettiin eurooppalaisen korkeakoulutuksen tasolle. Uudistamistyön lähtökohtana olivat Bolognan prosessin mukaiset periaatteet (Aikio 2006, 10). Tämän seurauksena Maanpuolustuskorkeakoulu on kehittynyt tiedekorkeakouluna, joka profiloituu sotatieteisiin ja jonka päätehtävänä ovat tutkimus ja opetus (Puolustusvoimat 2006). Uudistukseen on osaltansa vaikuttanut kansainvälistyminen, joka on noussut viime vuosikymmenien aikana keskeiseksi osaksi suomalaista korkeakoulutusta. Kansainvälisyys on mainittu yhdeksi 90-luvun korkeakoulupolitiikan kehittämisalueeksi. Vuonna 1989 asetetun tavoitteen mukaan vuosituhannen loppuun mennessä tavoitteena olisi saada 5000 korkeakouluopiskelijaa kansainvälisiin opiskelijavaihtoihin. Tämä tarkoittaa, että kolmannes opiskelijoista suorittaa opintojaan ulkomailla. Uudemmassa vuoteen 2004 tähtäävässä koulutuksen kehittämissuunnitelmassa tavoitteena olisi määrä nostaa 6000 opiskelijaan. (Garam 2000, 7-8) Maanpuolustuskorkeakoulun kansainvälistymisprosessi muihin Suomen korkeakouluihin nähden on vielä alussa, mutta sen eteen tehdään kovasti töitä. Tutkinnon yhdenmukaistaminen on tuonut uusia mahdollisuuksia kansainvälisen kehityksen suhteen. Parhaillaan on meneillään Euroopan unionin tasolla kattava selvitystyö, jolla pyritään mahdollistamaan paremmin sotilasopetuslaitosten välinen

6 6 yhteistyö myös opiskelijavaihtojen muodossa. Maanpuolustuskorkeakoulu on osallistunut Pääesikunnan johdolla aiheeseen liittyviin seminaareihin ja on esittänyt omia näkemyksiä asiaan liittyviin ongelmiin. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vastata kyseisiin ongelmiin tieteellisen tutkimuksen näkökulmasta. Tutkimuksessa tuoda esiin kansainvälisen opiskelun teoreettinen viitekehys sekä aiheeseen liittyvät aikaisemmat tutkimukset. Tämän lisäksi selvitetään kadettien, opettajien sekä Kadettikoulun ja Maanpuolustuskorkeakoulun johdon yleistä asennoitumista ja näkemyksiä opiskelijavaihtoja kohtaan. Asenteiden ja näkemyksien lisäksi pyritään myös selvittämään erityisesti ongelmia, jotka liittyvät opiskelijavaihtoihin laajassa kontekstissa. Tällä kaikella pyritään muodostamaan ratkaisuja ja uusia voimavaroja kansainvälisen opiskelun kehittämiseksi. Tutkimus sijoittuu sotatieteiden kentässä sotilaspedagogisiin tutkimuksiin. Sotilaspedagogiikan tutkimuksen tavoitteena on tukea koulutuksen ja kouluttajien itsensä kehittämistä. Tähän liittyvä jatkuvan oppimisen tutkimus kohdistuu sotilashenkilöstön koulutuksen rakenteisiin, sisältöihin, menetelmiin ja opetussuunnitelmiin. (Ilmasotakoulu 2008, 3.) Tutkimusmenetelmä on kvalitatiivinen ja tiedonhankintamenetelmänä käytetään teemahaastatteluja. Maanpuolustuskorkeakoululla aiheeseen liittyvää tutkimusta ei ole aikaisemmin tehty. Tutkimuksen toinen luku esittelee tutkimusongelmat, viitekehyksen sekä tutkimus- ja aineistonkeruumenetelmät yksityiskohtaisesti. Kolmannessa käsitellään aikaisempia tutkimuksia. Neljäs ja viides luku käsittelevät kansainväliseen opiskeluun liittyvää teoriaa ja kuudennessa luvussa esitellään teemahaastatteluiden pohjalta tehty tutkimus. Tutkimuksen viimeiset luvut käsittelevät johtopäätöksiä ja pohdintaa.

7 7 2 TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHDAT 2.1 Miksi tutkia? Tällä hetkellä Opetusministeriön alaisuudessa toimii yhteensä 20 yliopistoa. Kyseisillä yliopistoilla on ollut Suomalaisessa korkeakoulukulttuurissa kiistaton asema suhteessa muihin kouluihin. Maanpuolustuskoreakoulu on puolestaan Puolustusministeriön alainen koulu, jonka tehtävänä on edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta Suomessa. Opetuksen tason osalta koulu on viimeisen vuosikymmenen aikana nostanut huomattavasti tasoaan, jonka seurauksena se nykyään rinnastetaan muihin korkeakouluihin. (Laki Maanpuolustuskorkeakoulusta 2008) Vuonna 2006 käyttöön otettu yhteiseurooppalainen Bolognan prosessin mukainen korkeakoulu-uudistus on tuorein osoitus opetuksen tason nostamisesta. Yliopisto-opiskeluun ja -kulttuuriin on jo vuosikymmenien aikana kuuluneet kansainväliset opiskelijavaihdot yliopistojen välillä. Nykyisten tavoitteiden mukaan vuosittain jopa yli 6000 suomalaista yliopisto-opiskelijaa pyritään lähettämään ulkomaille opiskelemaan. Maanpuolustuskorkeakoulun osalta huomattavaa on kuitenkin se, että kadettien kansainväliset opiskelijavaihdot ovat erittäin harvinaisia (Liite 4). Tästä johtuen myös yliopistollisena instituutiona olisi erittäin luontevaa, että Maanpuolustuskorkeakoulu kykenisi nostamaan tasoaan myös kansainvälisen opiskelun osalta. Henkilökohtainen kiinnostukseni ja syy-seuraus-suhteet muodostuivat kandidaatin työni pohjalta. Tutkin työssäni Bolognan prosessin mukaisia periaatteita ja sitä, kuinka ne ilmenevät kadettien koulutuksessa ja opetussuunnitelmatyössä. Esille nousi, että kadettien liikkuvuus oppilaitosten välillä ei välttämättä ole kovinkaan vaivatonta, eikä Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden yliopistojen välille syntyvien yhteisten maisteriohjelmien (joint degrees) muodostumista ole vielä nähtävissä. Tämän lisäksi kielelliset ja kulttuuriset opinnot olivat hyvin rajoittuneita.

8 8 Edellä esitettyjen faktojen pohjalta koin, että tutkimukseni on tarpeellinen ottaen huomioon tilanteen, jossa kansainvälinen yhteistyö kokee merkittävää nousukautta. Näihin seikkoihin tukeutuen uskon, että työstäni on apua koko Maanpuolustuskorkeakoulun organisaatiolle. 2.2 Tutkimuksen tavoitteet ja tutkimusongelmat Tutkimuksessa pyritään tuomaan esiin aiheeseen liittyvä teoria aikaisemman tutkimuksen valossa. Tämän lisäksi selvitetään opiskelijoiden, opettajien ja koulun johdon asennoitumista ja näkemyksiä ulkomailla opiskelua kohtaan. Asenne on yksi arkikieleen siirtyneistä psykologisista käsitteistä. Asenne sisältää sekä tunnepohjaisen suhtautumisen johonkin asiaan että ainakin jonkin verran tietoa siitä. Helkama määrittelee asenteen myönteiseksi tai kielteiseksi suhtautumiseksi johonkin sosiaalisesti merkitykselliseen (Helkama 2001, 381). Hewstonen mukaan se on psykologinen tendenssi, joka ilmenee tietyn kohteen arvioimisen suosiollisesti tai epäsuosiollisesti menettelystä (Hewstone 1996, 607). Asenteiden ja näkemyksien lisäksi pyritään myös selvittämään kadettien kohtaamia ongelmia opiskelijavaihtoon hakeutumisessa. Tähän yhdistyy sekä opiskelijoiden henkilökohtaiset kokemukset että koulun organisaatioon ja kansainväliseen kehitykseen liittyvät seikat. Syvyyttä ja eksakteinta tietoa aiheeseen liittyen pyritään saamaan myös henkilökunnan näkemysten kautta. Saadun aineiston perusteella pyritään tuomaan ratkaisuja esille tulleisiin ongelmiin ja muodostamaan ratkaisumalleja, jotka palvelevat niin Maanpuolustuskorkeakoulua, sotilasopetuslaitoksia ja niiden oppilaita. Kaiken seurauksena toivottavaa on myös tutkimuksesta heräävä positiivinen keskustelu eri henkilöstöryhmien välillä. Tutkimusongelmat: Mikä on kadettien ja henkilökunnan asennoituminen opiskelijavaihtoihin?

9 9 Millaisena opiskelijavaihtoon hakeutuminen koetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan keskuudessa ja liittyykö siihen haasteita tai ongelmia? Miten kadettien opiskelijavaihtoja pystytään edistämään? 2.3 Tutkimuksen viitekehys Tutkimuksen viitekehyksellä pyritään kuvaamaan tutkimuksen osatekijöitä ja niiden keskinäisriippuvuuksia. Samalla pyritään helpottamaan kokonaisuuden hahmottamista ja myös sitä kuinka tutkimus etenee ja rakentuu. Teoria Teema 1 Asenteet Teema 2 OPISKELIJAVAIHTO Johtopäätökset Teema 3 Ongelmat Ongelmakeskeisyys Tuloksellisuus Kuvio 1. Tutkimuksen viitekehys Tämän tutkimuksen (Kuvio 1.) taustalla käytävä teoria tukee yleisellä tasolla opiskelijavaihdon käsitettä, valaisee sen sisältöä ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Opiskelijavaihto on kahtia jaetun viitekehyksen keskiössä. Opiskelijavaihtoon liittyviä näkemyksiä laajennetaan ja siihen haetaan ongelmakeskeistä tarkastelutapaa saatavien teemahaastatteluiden kautta. Monet tekijät, kuten asennoituminen ja näkemykset, vaikuttavat siihen, kuinka haastateltava kokee opiskelijavaihtoihin

10 10 liittyvät ongelmat ja pulmatilanteet sekä niihin saatavilla olevat ratkaisumahdollisuudet. Oppilailta ja opettajilta saadun aineiston perusteella päädytään yhtälön tulopuolelle eli tuloksellisuuteen. Tällöin pyritään analysoimaan saatuja tuloksia eri näkökulmista ja siten päätymään eri vaihtoehtojen kautta mahdollisiin ratkaisuihin. 2.4 Tutkimusmenetelmä Tutkimusmetodien suhteen on pitkään käyty keskustelua kvalitatiivisten (laadullinen) ja kvantitatiivisten (määrällinen) menetelmien eroista. Eroja on pyritty havainnollistamaan monin tavoin esittämällä esimerkiksi erilaisia luetteloita, taulukoimalla kummankin lähestymistavan tyypillisimpiä piirteitä rinnakkain ja laatimalla luokitteluja ja kuvauksia molemmista suuntauksista tekstimuotoisena. Nykyään kuitenkin useat tutkijat haluaisivat poistaa tämän tapaisen vastakkainasettelun. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 126.) Tässä tutkimuksessa käytetään kvalitatiivista eli laadullista menetelmää, sillä pyrkimyksenä oli saavuttaa aiheeseen liittyvää syvällistä tietoa ja päästä tutkimusongelmien lähteille. Kvalitatiiviselle tutkimukselle on ominaista laadullisten metodien käyttö aineiston hankinnassa. Tutkimus on luonteeltaan kokonaisvaltaista tiedon hankintaa, ja aineistoa kootaan luonnollisissa, todellisissa tilanteissa. Tästä esimerkkinä teemahaastattelu, jota tässäkin tutkimuksessa käytetään. Haastatteluille on ominaista ilmiön ymmärtäminen syvällisesti. Tällöin kohdejoukko on tarkoin valittu ja sattumanvaraisuutta pyritään välttämään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 155) Haastattelussa käytettään teemahaastattelulle ominaista haastattelurunkoa (liite 1), joka on muodostettu tutkimuksen teemojen ympärille taustalla olevaa teoriaa apuna käyttäen. Valmiista kysymyksistä huolimatta haastattelutilanne on joustava, sillä kysymyksiä ei välttämättä esitetä tarkassa strukturoidussa muodossa tai järjestyksessä. Haastattelutilanteessa on myös mahdollista tehdä tarkentavia lisäkysymyksiä. Tätä mahdollisuutta ei olisi kyselytutkimuksessa tai strukturoidussa

11 11 haastattelussa. (Eskola & Vastamäki 2001.) Tällä kaikella pyritään siihen, että kysymykset eivät johdattele vastaajaa liikaa tietyn vastauksen äärelle, vaan haastateltavan ajatukset ja mietteet tulevat esille vapaasti ja itsenäisesti. Kvalitatiiviselle menetelmälle ominaista on, että tutkimusongelmat saattavat muuttua tutkimuksen edetessä. Tällaisessa tilanteessa ongelma sanaa ei välttämättä edes haluta käyttää, vaan puhutaan mieluummin tutkimustehtävästä, joka asetetaan yleiselle tasolle. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 117) Tästä huolimatta tässä tutkimuksessa puhutaan tutkimus ongelmista. On kuitenkin huomion arvoista, että tutkimusongelmat hioutuivat koko tutkimuksen ajan saavuttaen viimeisimmän muotonsa tutkimuksen loppuvaiheessa. Tutkimusmetodin osalta tutkimuksessa käytetään sisällönanalyysi menetelmää, jolla pyritään päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta (Grönfors 1982, Kirppedorff 1985). Dokumentteja ovat esimerkiksi kirjat, artikkelit, haastattelut tai mikä tahansa kirjalliseen muotoon saatettu materiaali. Sisällönanalyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä, jotta luotettavia ja selkeitä johtopäätöksiä kyetään tekemään. Analyysin apuna voidaan käyttää aineistolähtöistä, teoriaohjaavaa tai teorialähtöistä menetelmää. (Tuomi & Sarajärvi 2004.) Tämän tutkimuksen osalta käytettiin aineistolähtöistä menetelmää, johon kuuluvat aineiston redusointi eli pelkistäminen esimerkiksi tiivistämällä tai pilkkomalla, klusterointi ja abstrahointi. Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia. Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto. Tutkija muodostaa tiedon avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa aikaisempaa teoriaa ja saatua aineistoa muodostaessaan johtopäätöksiä. Useissa sisällönanalyysillä tehdyissä tutkimuksissa on ongelmana, että tutkija on kuvannut analyysin hyvin, mutta mielekkäät johtopäätökset ovat jääneet vajavaisiksi. (Tuomi & Sarajärvi 2004.) Kyseinen heikkous on pyritty tässä tutkimuksessa minimoimaan.

12 12 Tutkimuksen teoriaan perehdyttäessä, kirjallisuuteen tutustumisessa ja lähteiden valinnassa on kiinnitetty huomioita lähteiden ikään, lähteiden uskottavuuteen sekä kirjoittajien tunnettavuuteen. Tutkijaa kehotetaan hankkimaan uusinta ja tuoreinta tietoa, koska uusiin tutkimuksiin on kumuloituneena aiempi tieto (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 99). 2.5 Aineiston keruu ja tutkimuksen eettiset vaatimukset Tutkimusta varten tehtiin yhteensä 12 haastattelua, joista viimeiset 10 muodostivat varsinaisen tutkimusaineiston. Kaksi ensimmäistä haastattelua toimivat esihaastatteluina. Ennen haastatteluita muodostettiin puolistrukturoitu kysymysrunko teemoineen. Lähtökohtana tässä käytettiin tutkimusongelmia. Kaksi esihaastattelua tehtiin alkukesän 2008 aikana, jolloin tavoitteena oli harjaantua haastattelijana ja samalla kehittää haastattelurunkoa varsinaisia haastatteluita varten. Hirsjärven ja Hurmeen (2001, 57) mukaan esihaastatteluiden avulla voidaan hankkia kuva haastateltavan kohdejoukon elämysmaailmasta ja asenteista. Esihaastatteluiden jälkeen haastattelurungon kysymyksiä ja teemoja muokattiin tarvittavilta osin. Lopullisiksi teemoiksi muodostuivat: Opiskelijavaihtojen lähtökohdat, Opiskelijavaihtojen sisällöt ja Kansainvälinen kehitystyö ja Military-Erasmus. Teemoittelulla tarkoitetaan sitä, että tarkastellaan aineista nousevia seikkoja, jotka ovat yleisiä usealle haastateltavalle (Hirsjärvi & Hurme 2001, 173). Varsinaiset haastattelut tehtiin syksyn 2008 aikana. Haastateltavien tavoitettavuus ja osallistumisinnokkuus eivät vaihdelleet kovinkaan merkittävästi. Pääasiallisesti kaikki haastateltavat järjestivät tarvittavan määrän aikaa ja osallistuivat aktiivisesti haastattelutilanteisiin tuomalla näkemyksiään esiin. Teemojen suhteen muodostettiin painotuksia haastateltavasta riippuen. Tietty teema oli yleensä suunnattu selkeästi tietylle haastateltavalle, jonka seurauksena keskustelu keskittyi kyseiseen teemaan, muita teemoja kuitenkaan unohtamatta. Haastatteluista tehtiin yhdeksän Maanpuolustuskorkeakoululla ja yksi Pääesikunnassa. Haastattelut kestivät minuuttia, ja muutaman haastateltavan

13 13 kanssa keskustelu jatkui vielä nauhurin sulkemisen jälkeenkin. Muutamien haastatteluiden alussa oli havaittavissa pientä jännitystä, joka useimmiten väheni haastattelun edetessä ja tilanteen tullessa tutummaksi haastateltavalle. Yksittäisissä tapauksissa nauhuri tuotti haastateltavalle suuriakin vaikeuksia ja teki haastateltavasta hermostuneen oloisen. Tällaisissa tilanteissa nauhuri asetettiin sellaiseen paikkaan, josta haastateltava ei kyennyt havainnoimaan sitä häiritsevästi. Yleensä tämä auttoi. Haastattelijalla on vastuu luottamuksellisen suhteen rakentamisesta haastateltavaan (Ackroydin & Hughes 1992, 108). Haastatteluissa tavoiteltiin tilaa, jossa päästäisiin haastateltavan onnellisuusmuurin taakse. Saadun aineiston perusteella tässä onnistuttiinkin, sillä ongelmat ja haasteet otettiin esiin yllättävän avoimesti. J. P. Roosin (1987, 66) onnellisuusmuurin käsite perustuu ajatukseen, että moderni ihminen rakentaa ympärilleen onnellisen ihmisen imagon. Tämä tarkoittaa sitä, että elämänhallinnan julkisivun tulee olla mahdollisimman eheä, mikä edellyttää, että ihmiset välttelevät ongelmatilanteista keskustelemista. Laadullisia tutkimusmenetelmiä, kuten esimerkiksi vapaamuotoisia haastatteluja pidetään survey-menetelmää luotettavampana tapana tutkia ihmisen kokemuksia. Näissä alussa vallinnut myönteinen kuva saattaa haastattelun edetessä muuttua aivan toisenlaiseksi. (Kortteinen 1982, 18 21) Tiedonkeruumenetelmiin liittyy myös tutkimuseettisiä vaatimuksia. Kuitunen (1995, 29) toteaa, että tieteen moraalisissa ohjeissa ydinsisältönä on moraalinen vaatimus siitä, että tutkimukseen osallistuvilta henkilöiltä edellytetään asiaan perehtyneesti annettu suostumus (informed consent). Perehtyneisyydellä (informed) tarkoitetaan, että kaikki tärkeät näkökohdat tulee esittää tutkimushenkilöille, kun taas suostumuksella (consent) tarkoitetaan yleistä vapaaehtoisuutta. Tutkimusjoukon esilletuomisessa on myös huomioitavaa anonyymiuden takaaminen (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 27). Tässä tutkimuksessa luotettavuuden lisäämiseksi tutkimus joukko esitellään melko tarkasti, mutta anonyymiuden säilyttämiseksi ei tutkimuksen tulos osiossa henkilöiden identiteettejä esitellä tutkimusaineistoon viitattaessa.

14 14 Yleisesti tutkimuksen eettiset vaatimukset koskettavat yleistä epärehellisyyttä ja sen välttämistä tutkimustyön kaikissa eri vaiheissa. Keskeisimpiä näkökohtia ovat toisen tutkijan plagioiminen sekä osuuden vähätteleminen, tulosten yleistäminen kritiikittömästi ja puutteellisella raportoinnilla harhaanjohtaminen. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, ) Haastattelut litteroitiin sanasta sanaan, jolloin yhden haastattelun työstämiseen kului noin 3 tuntia. Litterointiin on merkitty erikseen sulkeisiin haastateltavien pitämät tavallista pidemmän tauot sekä muut huomion arvoiset reaktiot. Litteroinnissa näkyvät haastattelijan esittämät kysymykset on eritelty lihavointia apuna käyttäen. Merkintä < > puolestaan kuvaa sitä, että analyysin kannalta jokin epäolennainen kohta on jätetty kokonaan pois haastateltavan vastauksesta. Kolmella pistellä on kuvattu haastateltavan kesken jääneitä lauseita. Haastatteluiden litterointivaiheessa oli nähtävissä tutkijan henkilökohtainen kehitys liittyen aineiston keruuprosessiin. Tutkimuksen loppuvaiheessa haastateltaville tehdyt kysymykset ja läpi käytävät teemat olivat fokusoituneet paremmin eroteltaviksi kokonaisuuksiksi ja haastatteluihin käytettävä aika käytettiin tehokkaammin. 2.6 Tutkimusjoukko Haastateltava tutkimusjoukko oli melko heterogeeninen ja siinä oli edustettuna usean eri henkilöstöryhmän avainhenkilöstö. Haastateltavista koostuva joukko jakaantuu oppilaisiin, opettajiin ja hallinnon työntekijöihin. Ainoastaan kaksi henkilöä haastateltavista työskentelee siviilivirassa Puolustusvoimissa. Aleksi Jääskeläinen on 93. Kadettikurssin Maasotalinjalla opiskeleva kadetti. Jääskeläinen on opiskellut aikaisemmin kolme ja puoli vuotta tuotantotaloutta Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä. Opiskelijavaihtokokemusta hänelle kertyi yksi lukuvuosi Kööpenhaminan yliopistossa teknillisten opintojen aikana.

15 15 Miika Hiltunen on 22-vuotias kadetti, joka opiskelee 93. Kadettikurssilla Maasotalinjalla. Hiltusella ei ole aikaisempaa yliopisto tai opiskelijavaihto kokemusta. Henkilökohtainen kiinnostus aihetta kohtaan on kuitenkin suuri. Matti Hautanen on Kaartin Jääkärirykmentissä palveleva yliluutnantti, joka opiskeli 90. ja 91 Kadettikursseilla Maasotalinjalla. Hautasella kertyi Kadettikoulun aikana yksi vuosi opiskelua ulkomailla Ranskan Maavoimissa. Tämän seurauksena hän valmistui vuotta omaa kurssia myöhemmin. Kimmo Kari on Esiupseerikurssin käynyt majuri, joka on toiminut Kadettikurssin kurssinjohtajana korkeakoulu-uudistuksen aikana. Karilla kertyi kattava näkemys Bolognan prosessista ja sen vaikutuksista kadettien opetukseen. Hänellä oli myös aikaisempaa opiskelukokemusta Teknillisestä korkeakoulusta. Pekka Ahtikoski on Esiupseerikurssin käynyt majuri, joka on toiminut Maanpuolustuskorkeakoulun opintoasianosastonpäällikkönä. Ahtikoskella on kattava kokemus Puolustusvoimien kansainvälisistä tehtävistä sotilastarkkailijana ja yhteysupseerina YK:n siviiliesikunnassa. Max Sjöblom on toiminut Kadettikoulun apulaisjohtajana. Apulaisjohtajan vastuulla on ollut uusimuotoisen sotatieteellisen maisterivaiheen suunnittelu ja toteutus. Omakohtaisista ulkomaankomennuksista tai opinnoista ei ole tietoa. Timo Pöysti on Yleisesikuntaupseerikurssin käynyt eversti. Pöysti toimi haastattelua tehtäessä Kadettikoulun johtajana. Tehtävät hän oli ottanut vastaan melko vähän aikaa haastattelua edeltävänä aikana. Pertti Salminen on haastateltavista ainoa kenraali. Haastattelua tehtäessä Salmisen työtehtävänä oli toimia Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorina. Hänen aikana toteutettiin Bolognan prosessin mukainen korkeakoulu-uudistus Maanpuolustuskorkeakoulussa.

16 16 Heli Klemola on Puolustusvoimien siviilivirassa toimiva työntekijä. Klemola vastaa Kadettikoulun joustavaan opinto-oikeuteen liittyvistä asioista (JOO -opinnot). Varsinaiset opiskelijavaihdot ja niihin liittyvät seikat eivät kuitenkaan kuulu hänen työtehtäviin. Virpi Levomaa on Pääesikunnan siviilivirassa toimiva työntekijä. Levomaa vastaa Pääesikunnan henkilöstöosastolla koulutuksen suunnittelusta ja ohjaamisesta. Yksi hänen aikaisemmista työtehtävistä oli Maanpuolustuskorkeakoulun jatkotutkintoosastolla. Kyseisessä tehtävässä Levomaa oli tekemisissä ylempien kurssien ulkomaanopintojen kanssa. 2.7 Aineiston analysointi Kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistoa kerätään monissa vaiheissa ja usein rinnakkaisesti eri menetelmin (haastatteluin, havainnoiden), analyysia ei tehdä vain yhdessä tutkimusprosessin vaiheessa vaan pitkin matkaa. Aineistoa siis analysoidaan ja kerätään osittain samanaikaisesti. (Grönfors 1982, 145.) Tutkimuksen edetessä noudatettiin Grönforsin edustamaa toimintatapaa, jonka seurauksena haastatteluiden välillä tehdyt analyysit ohjasivat tutkimusta sujuvasti eteenpäin. Aineiston analyysissä käytettiin apuna haastattelurunkoon kerättyjä teemoja, joiden avulla analyysi muodostui tarkoituksenmukaisiksi kokonaisuuksiksi. Samaan yhteyteen nivoutuu myös haastateltavat ja heistä muodostuneet joukot työtehtävien ja henkilökohtaisen osaamisen perusteella. Eri haastatteluissa teemoilla oli erilaisia painotuksia, ja sitä on myös käytetty apuna tuloksien analysoinnissa. Opiskelijavaihtojen lähtökohtia käsittelevän teeman painotus keskittyi ensimmäisiin haastatteluihin eli käytännössä kadetteihin ja nuorempiin upseereihin. Teeman sisältöä voi luonnehtia käytännön läheisemmäksi ja kysymykset käsittelivät enemmän opiskelijoita (liite 1). Toinen haastatteluiden teemoista oli hieman monimutkaisempi, ja se käsitteli opiskelijavaihtojen sisältöjä ja sen problematiikkaa (liite 1). Sillä pyrittiin tuomaan

17 17 esiin opetusupseereiden eli opettajien näkemyksiä asiaan liittyen. Saman teeman aihepiireihin sekoittuu myös JOO-opiskeluista vastaavan henkilöstön vastaukset. On kuitenkin huomioitavaa, että ensimmäisenkin teeman aiheet ovat myös esillä hyvin vahvasti. Kolmannen ja kaikkein haastavimman kokonaisuuden muodostaa kansainvälistä kehitystä ja siihen liittyvää Military-Erasmusta käsittelevä teema (liite 1). Teemassa pyritään pureutumaan erityisen syvälle opiskelijavaihtojen merkittävimpiin ongelmiin ja tuomaan ne esille monipuolisesti ja havainnollisesti. Haastateltava joukko, jolle teema oli erityisesti suunnattu, muodostui Maanpuolustuskorkeakoulun ja Kadettikoulun johdosta. Tämän lisäksi substanssia on haettu myös Pääesikunnasta. Seuraavassa kuviossa on vielä pyritty hahmottelemaan jo aikaisemmin esiteltyjen teemojen ja erityisesti niitä koskevien haastateltavien painotussuhteita eli sitä, mikä teema on suunnattu kullekin haastateltavalle. Kadetit Opiskelijavaihtojen lähtökohdat Opetusupseerit Opiskelijavaihtojen sisällöt Johto Kansainvälinen kehitystyö ja Military-Erasmus Kuvio 2. Teemat ja niiden painotukset Saatujen vastausten perusteella pyrittiin pääsemään johtopäätöksiin ja tulkintaan. Tuloksia ei pidä jättää lukijan eteen vaan niitä tulee tulkita. Tulkinnalla tarkoitetaan sitä, että tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä omia johtopäätöksiä. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2003, 213.) Tässä korostuu myös haastattelurungon ulkopuolelta esiin tulleet teemat ja niiden yhdistely isommiksi kokonaisuuksiksi alkuperäisten teemojen kanssa.

18 18 3 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Maanpuolustuskorkeakoululla vastaavaa tutkimusta kadettien kansainvälisestä opiskelusta ei ole tehty. Tähän on varmasti vaikuttanut se, että kadetit ovat tähän mennessä opiskelleet ulkomailla todella harvoin, jonka seurauksena saatua tietoa opiskelijavaihdoista on hyvin niukasti. Vuoden 2006 tutkintouudistuksen myötä aihe on alkanut herättää suurempaa mielenkiintoa, jonka seurauksena uskon aiheeseen liittyvien tutkimusten määrän kasvavan. Omassa kandidaatin työssäni suurimmaksi havainnoksi nousi, että Ilmavoimien kadettien koulutuksen vertailtavuus on parantunut muihin korkeakouluihin nähden. Samalla opiskelijoiden liikkuvuus on helpottunut tutkintoja yhdenmukaistettaessa. Toisaalta liikkuvuus ei välttämättä ole aina kovinkaan vaivatonta, eikä Maanpuolustuskorkeakoulun ja muiden yliopistojen välille syntyvien yhteisten maisteriohjelmien (joint degrees) muodostumista ole vielä nähtävissä. (Maatela 2007, 29.) Tämän lisäksi kielellisten ja kulttuuristen opintojen rajoittuneisuus mahdollisesti vain yhteen kansainväliseen harjoitukseen kadettikoulun aikana, ei anna vaihtooppilasvuoteen nähden yhtä hyviä lähtökohtia kehittymiseen tällä sektorilla (Opintoopas , 76). On huomioitavaa, että kansainvälistyminen koskee yhä enemmän myös sotilasorganisaatioita ja sen henkilöstöä. Opiskelijavaihdoista on muissa yliopistoissa ja instituutioissa tehty Maanpuolustuskorkeakouluun nähden huomattava määrä enemmän tutkimuksia ja raportteja. Kiinnostus opiskelijavaihdon tutkimusta kohtaan heräsi Suomessa vasta yhdeksänkymmentä luvun vaihteessa, mikä oli seurausta vuonna 1987 aloitetusta Erasmus-ohjelmasta. Olemassa olevia tutkimuksia vaivaa kuitenkin teorian ohuus, hajanaisuus ja käytetyn käsitteistön jäsentymättömyys (Garam 2000, 9; Ollikainen & Honkanen 1996, 11). Nenosen (1990, 3-4) mukaan opiskelijavaihto oli yhdeksänkymmentä luvulla Suomessa uusi ja tutkimaton alue, eikä opiskelijavaihdoista ollut siihen mennessä ilmestynyt koko Suomen korkeakoululaitoksen kattavaa selvitystä. Nenosen (1990) tekemän tutkimuksen tavoitteena olikin tuottaa perustietoa opiskelijavaihdoista.

19 19 Tutkimuksessa vertailtiin opiskelijoiden asenteita, odotuksia ja tavoitteita opiskelijavaihdossa tieteenaloittain ja korkeakouluittain. Mukana tutkimuksessa olivat kaikki Suomen silloiset korkeakoulut. Myöhemmin yhdeksänkymmentä luvulla Suomessa on ilmestynyt useita opiskelijavaihtoa koskevia yliopistojen itsensä teettämiä selvityksiä (esimerkiksi Honkanen & Huuska 1994; Uljas 1995), joissa on kartoitettu suomalaisopiskelijoiden näkökulmasta opiskelijavaihdon syitä, valmistautumista, taloudellisia edellytyksiä, asumista, sosiaalista elämää, kohdeyliopistojen opetuksen tasoa, kielitaidon kehittymistä, opintojen tunnustamista, vaihto-opiskelun hyötyjä sekä lähettävän yliopiston kansainvälisen toimiston palveluita. Lehtimäen (1997) tekemässä selvityksessä on tarkasteltu lähes vastaavia teemoja, mutta kysely tehtiin ulkomaalaisille opiskelijoille. Laajemman suomalaisopiskelijoita koskeneen selvityksen on tehnyt Garam (2000). Garamin mukaan ulkomaille lähdön syitä ovat uudet kokemukset, tutustuminen uusiin kulttuureihin, kielitaito, matkustelu, halu kokeilla selviytymistä sekä pätevöityminen työelämää varten ovat tärkeimmät lähdön motiivit koulutusalasta, iästä ja sukupuolesta riippumatta. Suunnilleen vain joka kolmas vastaajista piti tärkeänä kurssien korvaavuutta ja opetusmenetelmiin tutustumista. Garam toteaakin, että opiskelijat eivät lähde ulkomaille ensisijaisesti opintojen takia, mutta ulkomaille ei lähdetä myöskään pelkästään lomailemaan tai ottamaan etäisyyttä kotimaan opintoihin. (Garam 2000, ) Belgian hallitus on julkaissut vuonna 2008 hyvin korkealaatuisen ja yksityiskohtaisen tutkielman liittyen sotilaskoulutukseen. Tutkielma pohtii ja analysoi koulutuksen ongelmakohtia myös kansainvälisestä näkökulmasta. 1 Sotilaskoulusta koskevien tutkimusten lisäksi tällä hetkellä meneillään oleva työskentely Euroopan unioni tasolla tuottaa jatkuvasti uutta tietoutta liittyen sotilaita 1 Tutkimus on löydettävissä nimellä: Adaptation de la Politique de l'enseignement pour l'ecole royal militaire de Belgique aux évolutions de la Politique Européenne de Sécurité Commune

20 20 koskevaan opiskelijavaihtoon. Tästä esimerkkinä Belgialaisen Liegen yliopiston tutkijan Sylvain Pailen julkaisu 2 sekä Euroopan neuvoston julkaisema tutkimus liittyen sotilasopetuslaitosten välisiin opiskelijavaihtoihin. 3 Viimeisimpänä mainittu tutkimus on erityisesti kerännyt aiheeseen liittyvää numeerista statistiikkaa. Tämän lisäksi selvityksessä käydään läpi muutamia ongelmia, joita opiskelijavaihtoihin liittyy. Selvitys kattaa 25 maata ja 39 sotilasopetuslaitosta. 2 The Bologna Process in the Education of the Military Officers: the Road to a Common Culture of Defence in Europe 3 Stocktaking of existing exchange and exchange Programs of National Military Officers During Their Initial Education and Training

21 21 4 KANSAINVÄLISTYMINEN JA OPISKELIJAVAIHTO-OHJELMAT 4.1 Kansainvälisyys ja globalisaatio Laajasti kansainvälisyydellä voidaan viitata kaikkeen toimintaan, johon osallistuu kaksi kokonaista kansakuntaa, ryhmä niiden kansalaisia tai niiden yksittäiset kansalaiset. Kansakuntiin kuuluvien toimintojen vuorovaikutuksessa on kyse jonkin omalle ryhmälle vieraan ominaisuuden kohtaamisesta. (Ollikainen & Honkanen 1996, 16.) Globalisaatiolla tarkoitetaan laajasti ottaen maailman integroitumista yhä yhtenäisemmäksi sosiaaliseksi järjestelmäksi. Robertson (1992) mielestä globalisoituminen on osuvampi termi kuin kansainvälistyminen, koska se viittaa kansakuntien väliseen keskinäisriippuvuuden lisääntymiseen. Tämän lisäksi globalisaatio on käsitettävä toisaalta maailman kutistumisena ja lisääntyvänä tietoisuutena maailmasta kokonaisuutena. (Robertson 1992, ) Yksilöiden kansainvälistyminen ei tapahdu itsestään vaan vuorovaikutusprosessin välityksellä. Kansainväliseksi kasvetaan, mikä edellyttää tiettyjä taitoja; on osattava kieliä, tunnettava vieraita kulttuureita ja tapoja ja ennen kaikkea on ymmärrettävä, että useimpien kulttuurien arvot ja normit poikkeavat toisistaan. (Kokkonen 1998, 10) Kansainvälistymisprosessi edellyttää yksilöiltä tiettyä valmiustasoa kohdata eri kulttuureita. Parhaiten kansainvälisyyteen liittyvät taidot kehittyvät kuitenkin yksilöllisissä sosiaalisissa kohtaamisissa ja niihin liittyvissä tilanteissa. Ollikainen ja Honkanen (1996) erottavat kansainvälisyyden kommunikatiivisen eli itseisarvoisen ja systeemirationaalisen eli välineellisen ulottuvuuden. Kommunikatiivisessa ulottuvuudessa kansainvälisyys ymmärretään itseisarvoiseksi tavoitteeksi, kun taas välineellinen kansainvälisyys on keino saavuttaa jokin päämäärä. Opiskelijaliikkuvuuteen voidaan liittää molemmat Ollikaisen ja Honkasen esittämät kansainvälisyyden muodot.

22 22 Korhonen (1998) liittää opiskelijaliikkuvuuden postmodernisaatioon ja globalisaatioon liittyväksi ilmiöksi. Hänen mukaansa yksilötasolla opiskelijaliikkuvuuden keskeinen sisältö on kansainvälisen kompetenssin hankkiminen tilanteessa, jossa pelkkä tutkinto ei enää riitä takaamana varmaa työpaikkaa. Yliopistoille opiskelijavaihto puolestaan edustaa liikkuvuuskulttuuria, joka lisää yliopiston monimuotoisuutta ja kansainvälisiä kontakteja. (Korhonen 1998, 69.) Kokonaisuutena tällä kaikella pyritään korkeakouluopetuksen ja opiskelun laadun kehittämiseen. 4.2 Muuttuva työelämä Entistä useammat yritykset kehittyvät kansainvälisiksi toimijoiksi, joiden omistus jakaantuu moniin eri maihin ja jotka sijoittavat toimintaansa sinne, missä avautuvat parhaat mahdollisuudet liiketoiminnalle. Globalisoituvassa taloudessa korkea koulutus ja kansainvälisyystaidot mahdollistavat työntekijän siirtymisen maasta toiseen. Lisäksi ne tarjoavat maalle valtin kansainvälisessä kilpailussa yritystoiminnan sijoituspaikoista ja taloudellisesta menestyksestä. (Kasvio & Nieminen 1998; Väyrynen 1999; Ylä-Anttila & Rouvinen 1999.) Työelämän muuttuvissa tilanteissa kunkin tieteenalan erikoistiedot eivät vielä riitä, vaan työntekijältä vaaditaan yhä enemmän laaja-alaisia valmiuksia kuten jatkuvaa valmiutta uuden oppimiseen, yhteistyö- ja kommunikaatiotaitoja, kykyä selvitä yllättävistä tilanteista ja kansainvälisyystaitoja. (Suikkanen & Viinamäki 1996; Järvinen 1998, 67.) Tällaisia taitoja opiskelija ei välttämättä opi virallisen opetuksen yhteydessä. Opiskelun aikainen työkokemus, harrastukset tai vaikkapa vaihtoopiskelukokemus ulkomailla saattavat tarjota virallista opetusta paremman oppimisympäristön, jossa nykyaikaisen työelämän vaatimia valmiuksia hankitaan. (Aittola 1996, ; Järvinen 1998, 8.) Eurooppalaisessa korkeakoulutuksessa elinikäisen oppimisen merkitystä korostetaan. Tulevaisuuden Eurooppa perustuu tietopohjaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, ja siksi tarvitaan elinikäisen oppimisen strategioita, jotta kilpailukyvyn haasteisiin voidaan vastata, uusia teknologioita käyttää sekä sosiaalista

23 23 yhteenkuuluvaisuutta, tasa-arvoa ja elämänlaatua kehittää (Loppukommunikea 2001). Elinikäinen oppiminen määritellään eurooppalaisittain inhimillisten voimavarojen jatkuvaksi kehittämiseksi kunkin yksilön omilla ehdoilla ja omalla vastuulla (Silvennoinen & Tulkki 1998, 9). Puolustusvoimissa elinikäinen oppiminen nähdään organisaation kannalta. Keskeistä on hyödyntää ja kehittää koko henkilöstön osaamista, mutta ennen kaikkea yhdistää yksilöiden oppiminen. Organisaation oppiminen on enemmän kuin sen yksilön oppimisten summa. Se on organisaation kyky liittää yksilöiden oppiminen yhteen yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. (Toiskallio & Salonen 2004, 36.) Upseerikoulutus nähdään siis elinikäisenä prosessina, jossa oppimaan oppimisen valmiudet korostuvat. Oppimaan oppimisen taidot ja jatkuva oppiminen ovat sitä tärkeämpiä, mitä nopeammin toimintaympäristö muuttuu. (Puolustusvoimat 2004, 2.) Tulevaisuuden Eurooppa perustuu tietopohjaiseen yhteiskuntaan ja talouteen, ja siksi tarvitaan elinikäisen oppimisen strategioita, jotta kilpailukyvyn haasteisiin voidaan vastata (Loppukommunikea 2001). Valtioneuvoston selonteon (2009) mukaan Puolustusvoimien päätehtävä on edelleen kansallinen puolustus ja itsenäisyyden turvaaminen. Selonteossa kuitenkin korostetaan erityisesti Suomen turvallisuuden kehitystä, jonka nähdään olevan tiiviisti yhteydessä kansainväliseen kehitykseen. Euroopan Unionin jäsenyys on olennainen osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa ja se velvoittaa Suomen osallistumaan myös sellaisten kysymysten käsittelyyn, jotka eivät välttämättä ole kuuluneet perinteisen turvallisuuspoliittisen ajattelun mukaan Suomen prioriteetteihin. (Valtioneuvosto 2009, 10.) Tämä johtaa siihen, että koulutuksen on myös kyettävä vastaamaan kansainvälisiin uhkiin. 4.3 Kansainvälisesti orientoitunut ihmistyyppi Historiallisen ja yhteiskunnallisen kehityksen seurauksena on syntynyt sosiaalinen tilaus uudenlaiselle ihmistyypille. Maailma on yhdentynyt ja puhtaasti kansallinen ajattelutapa on usein riittämätön erilaisten kulttuurien kohdatessa ja omaksuessa toistensa tapoja. Kulttuurien välisen vuorovaikutuksen seurauksena on kehittymässä

24 24 ihmistyyppi, jonka maailmankuva ylittää hänen syntyperäisen kulttuurinsa rajat. Tällaista ihmistä voidaan kutsua maankansalaiseksi, kansainväliseksi henkilöksi tai monikulttuuriseksi ihmiseksi. Yhteistä näille nimityksille on se, että ne viittaavat kansainvälisesti orientoituneeseen henkilöön. (Listo-Alen 1993, 173.) Listo-Alenin (1993, 173) mukaan olennaista on, että kansainvälisesti orientoitunut henkilö luottaa toisiin valtioihin ja haluaa toimia niiden kanssa yhteistyössä. Hänen identiteettiään täydentävät muun kuin oman kulttuurin elämänmuodot, ja hän kokee sekä älyllisellä että emotionaalisella tasolla ihmisten perustavaa laatua olevan samankaltaisuuden. Samanaikaisesti hän myös tunnistaa ja hyväksyy eri kulttuureita edustavien ihmisten erilaisuuden ja arvostaa sitä. Tämän lisäksi kansainvälinen henkilö eroaa perinteisestä ihmistyypistä kolmella tavalla: Kansainvälinen ihminen on psykologis-kulttuurisesti sopeutuvainen. Hänen arvonsa, asenteensa, maailmankuvansa ja käsityksensä ovat alati uudelleen muotoutuvia ja relevantteja vain kulloisessakin tilanteessa. Kansainvälisen henkilön persoonallisuus on alituisen muutosprosessin alaisena. Hän luo yhä uudelleen identiteettiään, joka siten on dynaaminen ja tilannekohtainen. Kansainvälisen henkilön minä on rajoiltaan epämääräinen. Henkilöllä on ikään kuin koditon mieli, ja hän kykenee tarkastelemaan omaa kulttuuriaan ulkopuolisen näkökulmasta. Kansainvälisen henkilön ominaisuuksiin kuuluu Listo-Alenin (1993, 174) mukaan myös avautuminen oman kulttuurin ulkopuolisille asioille ja henkilöille, niiden hyväksyminen ja arvostaminen sekä pyrkimys pois stereotypiatasolta kulttuurien välisen ymmärryksen lisäämiseen. Kulttuurien välinen oppiminen voi johtaa myös päinvastaiseen orientoitumiseen, jolloin henkilö ei koe kansainvälisyyteen liittyviä asioita tarpeellisina vaan kokee nykyisen ajatusmaailmansa, identiteettiinsä ja kulttuuriinsa riittävänä itselleen ja mahdollisesti muillekin. 4.4 Koulutuksen kansainvälisyyden osa-alueet

25 25 Suomen korkeakoulujen kansainvälinen toiminta on noussut keskeiseksi teemaksi 1980-luvun lopulta lähtien luvun kansainvälisyys mainitaan yhtenä korkeakoulupolitiikan kehittämisalueena. Kansainvälistymiskehitys antaa korkeakoululaitokselle uusia tehtäviä, koska koulutuksen tavoitteena on kehittää yksilöiden valmiuksia toimia kansainvälisessä yhteistyössä. (Garam 2000, 7.) Kansainvälisyys ei kuitenkaan aina ole yksiselitteinen opiskelijoiden ja henkilökunnan liikkuvuuteen liittyvä käsite. Kansainvälisyys pitää sisällään monenlaista toimintaa kuten mahdollisuuksia kielten opiskeluun, eri kulttuureihin liittyvien asiasisältöjen opiskelua, kansainvälisiä vierailuluentoja ja seminaareja, tutkimusten kansainvälistä julkaisemista, kansainvälistä tutkijayhteistyötä sekä kansainvälisten julkaisujen hankkimista yliopistoille. Suomen korkeakoulupolitiikassa on kansainvälisyydellä yleensä tarkoitettu kansainvälistä henkilövaihtoa sekä mahdollisuutta kielten opiskeluun. Sen sijaan sitä ei ole juurikaan ulotettu opetuksen sisällön suunnitteluun. (Ollikainen & Honkanen 1996, 10.) Tähän liittyy myös se, ettei kansainvälisyys ole yksiselitteinen käsite edes itse yliopistoissa. Ollikaisen ja Honkasen (1996, ) mukaan yliopistoissa annetaan kansainvälisyydelle eri sisältöjä. Koulutuksen kansainvälisyys voidaan nähdä myös vastauksena tarpeeseen ymmärtää ja toimia globaalin keskinäisriippuvuuden oloissa. Yksilötasolla kansainvälistyvän koulutuksen voidaan nähdä tarjoavan identiteetin muodostukseen kansallisvaltion ylittäviä aineksia. (Ollikainen ja Honkanen 1996, 35.) Koulutuksen kansainvälistäminen kansallisena strategiana tarkoittaa sen sijaan, että yksittäiset valtiot pyrkivät parantamaan taloudellista, poliittista ja kulttuurista asemaansa tavoittelemalla oman valtion kannalta positiivista tieteellisen tiedon vaihtotasetta. Vieraskielisen opetuksen lisääminen on osa kansainvälistä toiminnan ja erityisesti opiskelijavaihdon edellytysten parantamista. Sen vuoksi Suomessa on systemaattisesti tuettu tätä kehitystä. Erityisesti opetusministeriön rooli on ollut merkittävä aina 1980-lopulta lähtien. (Melen-Paaso 1997, 13.) Vieraskielistä opetusta

26 26 voidaan järjestää yhteistyössä myös kansainvälisen opettaja- ja tutkijavaihdon kanssa. Vieraskielisten opintokokonaisuuksien kokonaismäärä on jatkuvasti kasvanut useimmissa korkeakouluissa. Kokonaisuudet ovat usein monitieteellisiä ja osittain eri korkeakoulujen yhteistyössä kehittämiä. Vieraskielisiä kokonaisuuksia on kehitetty erityisesti ottaen huomioon opiskelijavaihtojen tuomat erityistarpeet (Ollikainen & Honkanen 1996, 76 77). Vieraskielisen opetuksen integroimista muuhun opetukseen pidetään erityisen tärkeänä sillä se ehkäisee ulkomaisien ja omien tutkintoopiskelijoiden eristäytymistä toisistaan. Kotimaassa annettava vieraskielinen opetus palvelee täten myös vaihto-ohjelmiin osallistumattomien opiskelijoiden kansainvälistymiskehitystä ja eurooppalaisen dimension toteutumista. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 1995.) Opetuksen kansainvälistämiseksi voidaan myös kehittää opetussuunnitelmia kansainvälisempään suuntaan kattamaan esimerkiksi enemmän kansainvälistä vertailua. Tämä on yksi mahdollisuus ottaa mukaan kansallista näkökulmaa laajempi perspektiivi. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 1995.) Lisäksi pakollinen ulkomailla tapahtuva opintojakso voisi olla sopiva lisä tiettyjen alojen opetussuunnitelmiin. Yliopistoille on ominaista muodostaa koulun sisälle Kansainvälinen toimisto, joka hoitaa koulujen välisen yhteistyön ja yhteydenpidon Kansainvälisen henkilövaihdon keskukseen CIMO:on sekä vaihto-ohjelmia järjestäviin osapuoliin. Kansainvälisten toimistojen tehtäviin kuuluu myös opiskelijavaihtojen organisointi, edistäminen ja helpottaminen. Tässä apuna käytetään Erasmusta sekä muita vaihto-ohjelmia. Tämän lisäksi on muodostettu koulujen välisiä kahdenkeskeisiä sopimuksia, joiden kautta yhteistyötä myös tehdään. (Helsingin yliopisto, Kansainvälinen osasto 2008.) 4.5 Erasmus, Nordplus ja Military-Erasmus opiskelijavaihtojen luojina

27 27 Opiskelijoiden opiskelijavaihdot ovat 80-luvulta lähtien suuntautuneet yhä enemmän organisoitujen vaihto-ohjelmien kautta tapahtuvaksi vaihdoksi. Tästä esimerkkinä ovat Erasmus- ja Nordplus- ohjelmat. Erasmus (European Community Action Scheme for Mobility of University Students) kohdistuu virallisessa korkeakoulutuksessa sekä korkea-asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin. Erasmus antaa opiskelijalle mahdollisuuden opiskella 3-12 kuukautta jonkin muun osallistujamaan yliopistossa tai muussa korkea-asteen oppilaitoksessa. Tavoitteena on, että ulkomailla vietetty opintojakso hyväksytään kokonaisuudessaan opiskelijan omassa oppilaitoksessa. Tässä apuna käytetään ECTS (European Credit Transfer System) opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää. (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006.) Erasmus on maailman laajin korkeakouluopiskelijoiden vaihto-ohjelma, joka on perustettu vuonna Suomi on osallistunut Erasmus-ohjelmaan vuodesta 1992 lähtien. Vuonna 2007 vietettiin siis Erasmuksen 20-vuotisjuhlia, ja samalla tuli täyteen 15 vuotta Erasmus-yhteistyötä Suomessa. (Kansainvälisen henkilövaihdon keskus 2007.) Erasmus-ohjelman rinnalla on toiminut myös kolme muuta opiskelijavaihtoihin liittyvää ohjelmaa. Comenius-ohjelma kohdistuu kaikkien esikoulu- ja kouluopetuksessa olevien opetus- ja oppimistarpeisiin. Tällä on haluttu laajentaa Euroopan unionin koulutusyhteistyötä yleissivistävän koulutuksen osalta. Tämän lisäksi toiminnassa on Leonardo da Vinci-ohjelma, joka keskittyy ammatilliseen opetukseen ja Grundvig-ohjelma, joka keskittyy aikuiskoulutukseen. (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006) Ensimmäisten 20 vuoden aikana Erasmus-vaihtoon on osallistunut yli 1,5 miljoonaa eurooppalaista opiskelijaa. Suomi on Euroopan aktiivisimpia Erasmus-maita. Vuosina yhteensä noin suomalaista opiskelijaa on lähtenyt Erasmusohjelman kautta Eurooppaan, ja Suomeen on tullut vaihtoon yli opiskelijaa. (Kansainvälisen opiskelijavaihdon keskus 2007.)

28 28 Lukuvuonna Erasmus-vaihtoon osallistui kaikkiaan eurooppalaista opiskelijaa 31 eri maasta. Osallistuneet maat olivat: Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa, Slovakia, Slovenia, Suomi, Tanska, Tšekki, Unkari, Viro, Norja, Islanti, Liechtenstein ja Turkki. (Erasmus Student Network 2006.) Erasmus on osa vuoden 2007 alussa käynnistynyttä Euroopan unionin Elinikäisen oppimisen ohjelmaa (Lifelong Learning Programme LLP ). Aiemmin Erasmus-ohjelma sisältyi EU:n Sokrates-ohjelmaan. LLP-ohjelman myötä Sokratesnimi jäi pois käytöstä. Euroopan komission tavoitteena on, että kaikkiaan 3 miljoonaa opiskelijaa olisi saanut mahdollisuuden opiskella tai suorittaa työharjoittelu ulkomailla Erasmuksen kautta vuoteen 2012 mennessä Erasmus-ohjelman toiminnallisina tavoitteina on parantaa opiskelijoiden ja opetushenkilöstön liikkuvuuden laatua ja lisätä sen määrää kaikkialla Euroopassa, parantaa Euroopassa sijaitsevien korkeakoulujen monenvälistä yhteistyötä ja lisätä korkeakoulutuksesta ja korkea-asteen ammatillisesta koulutuksesta Euroopassa saatavien tutkintojen avoimuutta ja yhteensopivuutta. Tämän lisäksi tavoitteena on parantaa korkeakoulujen ja yritysten välisen yhteistyön laatua ja lisätä sen määrää, helpottaa korkea-asteen koulutuksen innovatiivisten käytäntöjen kehittämistä ja siirtoa myös yhdestä osallistujamaasta toisiin sekä tukea tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvien, elinikäiseen oppimiseen sovellettavien innovatiivisten sisältöjen, palveluiden, pedagogisten menetelmien ja toimintatapojen kehittämistä. (Euroopan parlamentti ja neuvosto 2006.) Erasmus-ohjelman pohjalta tehtiin vuonna 2006 hyvin kattava tutkimus, johon osallistui yli opiskelijaa eri puolilta Eurooppaa. 4 Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään opiskelijoiden kokemuksia eri näkökulmista ja siten kehittämään Erasmus-ohjelmaa sen kaikilla tasoilla. 4 Exchange Student Rights / Result of Erasmus Student Network Survey 2006

29 29 Nordplus on Pohjoismaisten ministerineuvostojen hallinnoima opiskelijavaihtoohjelma. Mittakaavaltaan Nordplus on Erasmusta huomattavasti pienempi, sillä opiskelijat ovat vain Islantiin, Norjaan, Ruotsiin, Suomeen ja Tanskaan. Rakenteeltaan Nordplus jakautuu neljään osa-alueeseen: Nordplus juniori, korkeakoulutus, aikuiskoulutus ja horisontti. Nordplusin käytössä on Erasmuksen tapaan myös ECTS-järjestelmä. Nordplus-ohjelman tavoitteena on edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttialaista kielellistä ja kulttuurista ymmärrystä sekä elinikäisen oppimisen laatua ja innovaatioita. Tämän lisäksi tarkoituksena on tukea, kehittää ja hyödyntää tuotteita hyvien käytäntöjen muodossa sekä vahvistaa ja kehittää pohjoismaista koulutusyhteistyötä sekä luoda puitteet pohjoismais-balttialaiselle koulutusalueelle. Tällä hetkellä Euroopan sotilasopetuslaitosten välillä käydään vilkasta keskustelua Military-Erasmus projektin ympärillä. Military-Erasmuksen tarkoituksena on edistää Euroopan sotilasopetuslaitosten välistä yhteistyötä opiskelijavaihtojen muodossa siviiliyliopistojen tapaan. Aiheeseen liittyviä seminaareja on järjestetty useita vuoden 2008 aikana. Seminaareihin on kutsuttu Euroopan sotilasopetuslaitosten johtajia ja edustajia, joiden kesken on käyty keskustelua ja samalla annettu mahdollisuuksia tuoda esiin mielipiteitään asiaan liittyen. Seminaareissa on myös pyritty tunnistamaan olemassa olevia epäkohtia, jotka vaikeuttavat projektin etenemistä ja toteutusta. Maanpuolustuskorkeakoulu on ollut aktiivinen toimija seminaareissa ja osallistunut kansainväliseen keskusteluun ja tuonut esiin omia näkemyksiä asiaan liittyen. Erasmus-ohjelma ei suoraan sovellu sotilaiden käyttöön, ottaen huomioon sotilaskoulutuksen erityispiirteet. Military-Erasmus on hyvin voimakkaasti kytköksissä Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan ja sen kehittämiseen tulevaisuuden. Military-Erasmuksen kehityksessä on nähtävissä kolme suuntausta. Ensimmäinen on normatiivinen, jossa tietoa tuodaan käytettäväksi ja tasataan eri osapuolien kesken. Tällä pyritään siihen, että prosessin lähtökohtia saadaan yhdenmukaistettua asenteiden, ajatusmaailmoiden ja tavoitteiden osalta. Tämä johtaa kokonaisuudessaan yhteistyön helpottumiseen jatkossa. Toisena askeleena voidaan

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET

KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle KOULUJEN YHTEISTYÖHANKKEET Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla

Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Opiskelu ja harjoittelu ulkomailla Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Orientoivat III / lokakuu 2014 Mira Pihlström Kansainvälisten asioiden koordinaattori 1) Erasmus-opiskelijavaihto 2)

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita?

Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Miten Tampereen yliopisto kouluttaa työelämään orientoituneita ja kansainvälisesti toimintakykyisiä asiantuntijoita? Kansainvälisten asioiden päällikkö Kaisa Kurki Opetuksen kehittämispäällikkö Liisa Ahlava

Lisätiedot

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu

Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025. 21.5.2014 Valokuvat: Jaana Mutanen_jaMu Korkeakouluopiskelijoiden työharjoittelu ulkomailla 2025 TraiNet-kyselyyn vastanneet. Työskentelen, toimin yrittäjänä tai opiskelen: 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 opetus- ja kulttuuriministeriössä

Lisätiedot

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena

Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Matkalla maailmankansalaiseksi kansainvälinen toimintakyky osaamistavoitteena Kaisa Kurki Kansainväliset asiat, Tampereen yliopisto Korkeakoulujen kansainvälisten asioiden hallinnon kevätpäivät, Lahti

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN

APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius Euroopan unionin ohjelma kouluopetukselle APULAISOPETTAJAN VASTAANOTTAMINEN Comenius-ohjelma Kouluopetuksen Comenius-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille kouluyhteisöön kuuluville

Lisätiedot

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle

Grundtvig. Euroopan unionin. ohjelma. aikuiskoulutukselle Grundtvig Euroopan unionin ohjelma aikuiskoulutukselle Grundtvig-ohjelma Aikuiskoulutuksen Grundtvig-ohjelma tarjoaa kansainvälistymismahdollisuuksia kaikille aikuiskoulutuksen parissa toimiville. Ohjelman

Lisätiedot

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010

Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä. Maija Innola 17.11.2010 Testien käyttö korkeakoulujen opiskelijavalinnoissa seminaari Fulbright Centerissä Maija Innola 17.11.2010 Ulkomaisten opiskelijoiden määrä kasvanut suomalaisissa korkeakouluissa Vuonna 2009 ulkomaisia

Lisätiedot

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY

Bolognan prosessi ja kolmas sykli. Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Bolognan prosessi ja kolmas sykli Kolmannen syklin kansainvälistymistä käsittelevä työseminaari, Helsinki 10.4.2008 Riitta Pyykkö, TY Miksi Bolognan prosessi? Globaali kilpailu ja väestön ikääntyminen

Lisätiedot

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle

Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Kansainvälistä ammatillista osaamista Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ tukee hankkeita, jotka kehittävät ammatillista koulutusta eurooppalaisessa yhteistyössä.

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle? Opiskelijoiden liikkuvuus Pohjoismaissa seminaari 3.12.2009 Kuopio Merja Kuokkanen/Kansainväliset opiskelijapalvelut, Itä Suomen yliopisto, Joensuun kampus Mitä Nordplus ohjelmalla on tarjota opiskelijalle?

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta

Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Korkeakoulujen kansainvälistyminen opiskelijanäkökulmasta Esimerkkinä englanninkieliset koulutusohjelmat Anna Niemelä /Opiskelijajärjestöjen tutkimussäätiö Otus rs Mikä on Otus? Otuksen missio Korkeakoulujärjestelmää,

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus. www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelma 2008-2011 Nordplus Aikuiskoulutus www.cimo.fi/nordplus www.nordplusonline.org Nordplus Puiteohjelman päämäärät Edistää pohjoismaisia kieliä ja kulttuuria sekä pohjoismais-balttilaista

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA

OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA OSAAVA KANSALAISOPISTON TUNTIOPETTAJA OPPIMISYMPÄRISTÖÄ RAKENTAMASSA SVV-seminaari Tampere 18.-19.1.2013 Päivi Majoinen! TUTKIMUKSELLISET LÄHTÖKOHDAT Kansalaisopistoissa paljon tuntiopettajia, jopa 80

Lisätiedot

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011

Nordplus Voksen. Nordplus. Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 2008-2011 Nordplus Pohjoismaiden ministerineuvoston Puiteohjelma koulutuksen alalla 28-211 1 Nordplus puiteohjelma 28-211 Tukee koulutuksen yhteistyötä pohjoismaiden ja Baltian maiden kesken Tarkoituksena on vahvistaa

Lisätiedot

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä

Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta monipuolistaa koulun arkea mutta tuo myös lisää työtä Kansainvälinen toiminta on vakiintumassa osaksi suomalaisten peruskoulujen ja lukioiden arkipäivää. Toiminta on monipuolista

Lisätiedot

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto

Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma. Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Erasmus + Uusi koulutus-, nuoriso- ja urheilualan ohjelma Minna Polvinen, Koulutuspolitiikan osasto Koulutuksen merkitys tuottavuuden, innovoinnin, kasvun kannalta tärkeämpää kuin koskaan aiemmin Ohjelmalla

Lisätiedot

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ!

OSALLISTUMISELLA ON VÄLIÄ! FAKTAA EXPRESS 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN KOULUTUKSESSA 2011 S. 1 NUMERO 4/2012 OPISKELIJOIDEN KANSAINVÄLINEN LIIKKUVUUS AMMATILLISESSA JA KORKEA-ASTEEN

Lisätiedot

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari

Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa. Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Maailmalle - nyt! Koko tutkinto toisessa Pohjoismaassa Vaihtoehtona Pohjola 14.11.2014, Hanasaari Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO, 2014 Maailmalle - nyt! Opiskelu ulkomailla 2 Ensin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN?

PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? PISA 2012 MITEN PERUSKOULUN KEHITYSSUUNTA TAKAISIN NOUSUUN? Jouni Välijärvi, professori Koulutuksen tutkimuslaitos Jyväskylän yliopisto EDUCA 2014 Helsinki 25.1.2014 30.1.2014 Suomalaisnuorten osaaminen

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille

KOTIKANSAINVÄLISYYS. Kansainvälisyystaitoja kaikille KOTIKANSAINVÄLISYYS Kansainvälisyystaitoja kaikille Sisältö Miksi kotikansainvälisyyttä?... 3 Kotikansainvälisyys haastaa pohtimaan arvoja ja asenteita... 4 Kotikansainvälisyys on mahdollisuus kaikille...

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE

INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE LEVÓN-INSTITUUTTI INTENSIIVIKURSSIN HYÖDYT KORKEAKOULULLE Miia Mäntylä 22.5.2012 Selvityksen taustaa ja menetelmiä CIMOn tilauksesta Toteutettiin 11/2011 3/2012 Toteuttajana Vaasan yliopisto, Levón-instituutti

Lisätiedot

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa

Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Cross-sectoral cooperation Yhteistyötä ja synergiaa - Eurooppalaiset hankeyhteistyömahdollisuudet Erasmus+ -ohjelmassa Korkeakoulujen kv-kevätpäivät toukokuu 2014 Tampere Sari Höylä Lehtori, kansainväliset

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Haasteita opinnoissa Opinnot eivät käynnisty Opinnot jumahtavat Opinnot eivät pääty.. Kielipelkoiset Graduttajat Opiskelutaidot puutteelliset Vitkastelijat

Lisätiedot

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org

European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org European Survey on Language Competences (ESLC) EU:n komission tutkimus vieraiden kielten osaamisesta EU-maissa www.surveylang.org ESLC pähkinänkuoressa PISA-tutkimusten kaltainen OECD Organization for

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen

15.6.2010. Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 22.6.2010 98, liite Ulkopaikkakuntalaisille ja ulkomaalaisille annettavasta hoidosta perittävät maksut 1.1.2010 alkaen Kansanterveyslaki 22 127,63 Kiireellinen

Lisätiedot

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa?

Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa. Minkälaisia ovat työelämän kielitaitotarpeet nyt ja tulevaisuudessa? Kielitaidon merkitys globaalissa taloudessa Markku Koponen Koulutusjohtaja emeritus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kari Sajavaara-muistoluento Jyväskylä Esityksen sisältö Kansainvälistyvä toimintaympäristö

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta

VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA. Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta VIERAAT KIELET PERUSOPETUKSESSA Perusopetuksen yleisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistustyöryhmä 20.1.2010 Anna-Kaisa Mustaparta Kieliympäristössä tapahtuneita muutoksia Englannin asema on vahvistunut,

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta

Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Arvoja, asenteita, tietoa ja taitoa kansainvälisen toiminnan kautta Kumi-instituutin syysseminaari, Nastopoli Nastola 10.11.2006 Tiina Pärnänen Kansainvälisen henkilövaihdon keskus CIMO Kansainvälisen

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille

Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Mitä Erasmus+ tarjoaa korkeakouluille Ammattikorkeakoulujen kielten ja viestinnän vastuuopettajapäivät 30.1.2014 Anne Siltala, CIMO anne.siltala@cimo.fi 2/2009 Erasmus+ -ohjelma Erasmus+ kattaa kaikki

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016. www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Aikuiskoulutus 2012-2016 www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus ohjelma Koostuu seuraavista alaohjelmista: Nordplus Junior Nordplus Korkeakoulutus Nordplus Aikuiskoulutus

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN

OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN OPISKELIJAVAIHTOON POHJOLAAN VAIHTOEHTONA POHJOLA ALTERNATIV NORDEN 14.11.2014 HEIDI ILOMÄKI & LARS BÄCKMAN Kansainvälisen vaihdon palvelut MIKSI LÄHTISIN? Kielitaito Ulkomaankokemus Itsenäistyminen Uusia

Lisätiedot

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen

Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat. Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutuksen kansainväliset rahoitusohjelmat Kemi 3.11.2010 Annikki Pulkkinen Koulutusohjelmat/EU+muut EU:n LLP-ohjelmat Comenius Erasmus Leonardo da Vinci Grundtvig Poikittaisohjelma Opintovierailut Jean

Lisätiedot

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi

Oppiminen yliopistossa. Satu Eerola Opintopsykologi Oppiminen yliopistossa Satu Eerola Opintopsykologi Ongelmia voi olla.. missä tahansa opintojen vaiheissa Eniten ekana vuonna ja gradun kanssa, myös syventäviin siirryttäessä yllättävästi: huippu opiskelija

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta

Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Oppivelvollisuuden pidentäminen - taustaa ja toteutusta Aleksi Kalenius 2.4.2014 Perusopetuksen varassa olevat ja perusopetuksen varaan jääminen 2 Vailla perusasteen jälkeistä koulutusta 1970-2012 3 Vailla

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista

Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Ulkomaalaiset Suomessa Yliaktuaari, Tilastokeskus Esityksessäni Hieman historiallista näkökulmaa ulkomaalaisuuteen Ulkomaalaiset Suomessa Ulkomaalaisten hedelmällisyys

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala

1 28.8.2014 Lapin TE-toimisto/EURES/P Tikkala 1 European Employment Services EUROOPPALAINEN TYÖNVÄLITYSPALVELU 2 neuvoo työnhakijoita, jotka haluavat työskennellä ulkomailla ja työnantajia, jotka haluavat rekrytoida ulkomaisen työntekijän 3 EU/ETA-maat

Lisätiedot

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat

Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma 2008-2011, Nordplus Aikuiskoulutus Uusi ohjelma 2012- www.nordplusonline.org http://www.cimo.fi/ohjelmat Nordplus Puiteohjelma - rakenne Puiteohjelma koostuu neljästä alaohjelmasta:

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi

Tekijä: Pirkko Jokinen. Osaamisen arviointi Tekijä: Pirkko Jokinen Osaamisen arviointi Arviointi kohdistuu Osaamisen eli pätevyyden arviointiin = tutkinnon edellyttämät oppimistulokset (learning outcomes) Arvioidaan tiedot, taidot ja asenteet Opintojakson

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO. ECVET ja Erasmus+ ECVET ja Erasmus+ Mika Saarinen CIMO Ammatillinen koulutus Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus

Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat. 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus Fysiikan ja kemian opetussuunnitelmat uudistuvat 3.10.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA Paikalliset

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus

Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Eurooppa, me ja koulutuksen tulevaisuus Jyrki J.J. Kasvi eduskunta, tulevaisuusvaliokunta 24.11. 2009 www.kasvi.org 1 EU on vapaata liikkuvuutta Sisämarkkinoiden neljä vapautta: pääomien, tavaroiden, palveluiden

Lisätiedot

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish)

ZA6284. Flash Eurobarometer 413 (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) ZA8 Flash Eurobarometer (Companies Engaged in Online Activities) Country Questionnaire Finland (Finnish) FL - Companies engaged in online activities FIF A Myykö yrityksenne verkon kautta ja/tai käyttääkö

Lisätiedot

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi

TYÖOLOJEN KEHITYS. Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA. Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi TYÖOLOJEN KEHITYS Näin työmarkkinat toimivat 9.11.2015 EVA Hanna Sutela Erikoistutkija, YTT hanna.sutela@tilastokeskus.fi % Palkansaajien koulutusrakenne Työolotutkimukset 1977-2013 100 90 10 13 14 20

Lisätiedot

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014

Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Leonardo-ohjelman kesäpäivät 2014 Alkusanat Mika Saarinen Yksikön päällikkö Erasmus+, ammatillinen Ensimmäinen hakukierros 2014 Ensimmäinen hakukierros Erasmus+, ammatillinen 63 liikkuvuushakemusta, n.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ

AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ FAKTAA EXPRESS /2011 JÄÄVÄTKÖ ULKOMAALAISET KORKEAKOULUOPISKELIJAT SUOMEEN VALMISTUTTUAAN? S. 1 NUMERO 1/20 3/20 AIKUISKOULUTUS ON KANSAINVÄLISTÄ Tuloksia aikuiskoulutuksen kansainvälisyysselvityksestä

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Kirjaston integrointi opetukseen

Kirjaston integrointi opetukseen Kirjaston integrointi opetukseen Arjen kokemuksia Ammattioppilaitoskirjastojen 3. yhteistyöseminaari Taina Peltonen, PIRAMK 12.6.2009 1 12.6.2009 2 PIRAMK, Ikaalinen & Ikaalisten kauppaoppilaitos Samassa

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti

Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Julkinen kuuleminen TV UHF taajuuksien käytöstä tulevaisuudessa: Lamyn raportti Fields marked with are mandatory. Tähdellä () merkityt kentät ovat pakollisia. 1 Vastaajan profiili Vastaan: Yksityishenkilönä

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015

Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteet 2015 Lukion opetussuunnitelman perusteiden valmistelun lähtökohtia Valtioneuvoston asetus (942/2014) Tavoitteet 2 Kasvu sivistyneeksi yhteiskunnan jäseneksi 3 Tiedot

Lisätiedot

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle

Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle EUROOPAN KOMISSIO - LEHDISTÖTIEDOTE Yhteinen Erasmus -ohjelmasta avustuksia jopa 5 miljoonalle hakijalle Bryssel 23. marraskuuta 2011 - Euroopan komissio esitti tänään uutta Yhteinen Erasmus -ohjelmaa

Lisätiedot

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa

Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa Nuorten valmius laittomaan yhteiskunnalliseen toimintaan kasvamassa 1 Laittoman toiminnan suosio kasvussa (IEA/CIVED 1999 ja IEA/ICCS 2009; Nuorisotutkimus 1/2012) 2 sosiaalisten opintojen autiomaa Syrjäyttävä

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus

Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Tutkintotodistukset yhteisohjelmissa ja korkeakoulujen maksullinen tutkintoon johtava koulutus Erasmus Mundus ohjelmien tapaaminen 17.10.2011 Eeva Kaunismaa, opetus- ja kulttuuriministeriö Tutkintotodistukset

Lisätiedot

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset

Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Mun tulevaisuus! Nuorisokyselyn ensimmäiset tulokset Kyselyn tavoite selvittää nuorten tulevaisuuden suunnitelmia ammattiin, opiskeluun sekä opintojen sisältöihin ja oppimisympäristöihin (Mun koulu!) liittyviä

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot