eniere-posti Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "eniere-posti Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland"

Transkriptio

1 Vuosikerta XI Suomen Meniere-liitto, Meniere-Förbundet i Finland

2 Suomen Meniere-liitto ry:n yhdistykset ja niiden puheenjohtajat Etelä-Karjalan Meniere-yhdistys ry Esa Antikainen Vihtarinkuja 30, Simola puh Etelä-Pohjanmaan Meniere-yhdistys ry Pirjo Viitamäki Vuorenmaanrinne 23 B Seinäjoki, puh. (06) Etelä-Savon Meniere-yhdistys ry Tuomo Siitari Petäjistönkatu 20, Mikkeli puh. (015) Itä-Savon Meniere-yhdistys ry Eija Pajunen Kaukaantie 1 F 23, Savonlinna, puh Kanta-Hämeen Meniere-yhdistys ry Olle Tast Majaniementie 50, Parola puh. (03) , Keski-Suomen Meniere-yhdistys ry Toivo Hiironen Peltokyläntie 287, Häkkilä puh. (014) Koillismaan Meniere-yhdistys ry Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Kymenlaakson Meniere-yhdistys ry Tarja Pukero Viimakatu 1, Kotka puh Lapin Meniere-yhdistys ry Leena Hoikka Näätäpolku 44, Saarenkylä puh Meri-Lapin Meniere-yhdistys ry Sinikka Kaikkonen Pihatie 4, Maksniemi puh. (016) , Oulun Seudun Meniere-yhdistys ry Väinö Pulkkinen Kaakkurintie 2 B 11, Oulu puh. (08) , Pirkanmaan Meniere-yhdistys ry Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , , Pohjois-Savon Meniere-yhdistys ry Anna-Liisa Karvonen Puijonkatu 5 b 28, Kuopio puh , Päijät-Hämeen Meniere-yhdistys ry Liisa Palkio Vesijärvenkatu 37 C Lahti puh. (03) , Satakunnan Meniere-yhdistys ry Antero Hiitiö Tarkintie 14, Panelia puh. (02) , Uudenmaan Meniere-yhdistys ry Mirjami Lahti Elontie 57 B Helsinki puh Varsinais-Suomen Meniere-yhdistys ry Pirkko Larkela Puistomäenkatu 28, Turku puh , (02) Yhdistykset verkossa: Suomen Meniere-liitto ry:n hallitus Puheenjohtaja Kirsti Salovaara Juurikatu 15 G 54, Tampere puh , Varapuheenjohtaja Esa Antikainen Vihtarinkuja 30, Simola puh Muut hallituksen jäsenet Tuulikki Hartikainen Eija Pajunen Kummunmäentie 24 Kaukaantie 1 F 23, Tikkakoski Savonlinna, puh , puh (014) Rahastonhoitaja Aune Pyykkönen Räihänkuja 3, Oulu puh (08) (koti) Leo Roivainen Myllärintie Parola puh. (03) , Sihteeri Liisa Poussu Hukanpolku 1, Kuusamo puh. (08) , Marketta Joutsa-Lindell Västäräkinkatu 1 C Turku puh.(02) , Ilmari Pyykkö TAYS, KNK-klinikka PL Tampere puh. (03) Urho Roivanen Pallotie 9 a 2, Vantaa puh. (09) ,

3 Olipa kerran Olipa kerran sammakkopoikue, jolle järjestettiin juoksukilpailu. Maalina oli korkean tornin huippu. Paljon väkeä oli kerääntynyt seuraamaan juoksua ja kannustamaan juoksijoita. Ja niin kilpa alkoi. Rehellisesti sanoen; kukaan katsomossa ei uskonut, että sammankonpoikaset selviytyisivät tornin huipulle. Kuultiin kommentteja voi noita kurnuttaja-parkoja. Eihän ne voi päästä sinne. Ei niillä ole mitään mahdollisuutta onnistua, torni on aivan liian korkea. Sammakonpoikaset keskeyttivätkin juoksun yksi toisensa jälkeen. Pian katsomossa kaikuivat huudot Se on liian vaativaa. Ei kukaan voi selvitä tuosta tehtävästä. Ei kannata jatkaa, tulkaa pois sieltä loikkimasta. Yhä useampi sammakonpoikanen väsyi ja keskeytti. Vain yksi jatkoi korkeammalle ja korkeammalle. Se ei antanut periksi. Loppujen lopuksi kaikki muut olivat keskeyttäneet kiipeämisen, paitsi se yksi, joka lopulta saavutti kuin saavuttikin tornin huipun. Nyt muut osanottajat halusivat tietää, miten ihmeessä se oli päässyt perille. Tehtävähän oli mahdoton. Miksei se lannistunut matkalla? Kävi ilmi, että voittaja on kuuro. Satu määrätietoisesta sammakonpoikasesta kiertää sähköposteissa nimellä: motivaatio. Sen opetus on olla kuulematta, kun negatiiviset ja pessimistiset ihmiset yrittävät murskata unelmamme ja lannistaa yrittämästä. Se neuvoo olemaan kuuro, jos joku sanoo, että ottamasi tehtävä on mahdoton. Tarinan yleispätevä opetus sopii erityisen hyvin Meniere-liiton tähän päivään. Liiton uusi visio on kyllin korkealla antaakseen aihetta ajatella voi noita menierikko-parkoja. Eihän ne.. Luovuttamishenkeäkin varmaan on. Seurattuani suunnitteluseminaaria olen kuitenkin valmis lyömään reippaasti vetoa sen puolesta, että tässä kisassa maaliin loikitaan sivuille vilkuilematta. Marjukka Laitinen Seuraava Meniere-posti ilmestyy viikolla 40, siihen tarkoitetun aineiston on oltava perillä toimituksessa 15.9.mennessä tai siitä erikseen sovittaessa myös hieman myöhemmin. Toimituksen yhteystiedot Marjukka Laitinen, Jaanintie 34 A 6, Turku, puh. (02) , , sähköposti: Painopaikka: Painola Oy, Kaarina. Meniere-posti netissä Sisällysluettelo Yhdistykset ja puheenjohtajat, Suomen Meniere-liiton hallitus... 2 Olipa kerran, päätoimittajan palsta... 3 SML yhdistää Meniere-ihmisiä, Connecting people-fma, puheenjohtaja Kirsti Salovaara... 4 Vertaistukiprojektista pohja Meniere-liiton kehittämiselle, Urho Roivanen... 5 Suomen Meniere-liiton seminaari, kuvakertomus... 8 Suunnitteluseminaarista sanottua Uusia lääkkeitä sisäkorvaperäiseen kuulonalennukseen, Ilmari Pyykkö Lääkeideasta apteekin hyllylle Saksittua Herrat Meniere ja Mulari, Aila Mulari Onnittelukirje sisarelleni, Aila Mulari Elämän karusellissa, Hilja Kosonen Yhdistysten kuulumisia Kuulonhuoltoliiton kuntoutusta vuonna Ohjeita ilmoitushankkijoille Meniere-lääkäreiden yhteystietoja Kansikuva: Leo Roivainen 3

4 Pj. Kirsti Salovaara SML- yhdistää Meniere-ihmisiä Connecting Meniere people - FMA Hämeenlinnan suunnitteluseminaarin valitsema iskulause Yksi Suomen Meniere-liiton suunnitteluseminaarin tuotoksia on tämä SML:n iskulause, joka on hyvin kansainvälinen, mutta samalla lämmin ja kutsuva. Haluan aluksi kiittää kaikkia projektityöntekijöitä heidän tekemästään suuresta työstä sekä professori Ilmari Pyykköä seminaarin vetämisestä ja asioiden kokoamisesta. Urho Roivanen ja Leo Roivainen sekä muut hallituksen jäsenet mahdollistivat seminaarin onnistumisen. Kiitos myös osallistujille innokkaasta asioihin paneutumisesta, tästä on hyvä jatkaa. Suomen Meniere-liiton tehtävä Aluksi pohdimme ryhmätöiden avulla Suomen Meniere-liiton vahvuuksia ja heikkouksia. Ryhmätöiden perusteella päädyttiin myös määrittelyyn Meniere-liiton tehtävästä: SML:n tehtävänä on parantaa menierikon elämänlaatua antamalla tietoa Menieren taudista, tehostamalla edunvalvontaa, antamalla vertaistukea ja poistamalla työelämän esteitä. Vertaistukihenkilökoulutus, jota olemme aloittelemassa on yksi tärkeimmistä asioista. Meniere-liiton ja yhdistysten toiminnan pääperiaatteiden selventäminen on pohja vertaistukitoiminta-hankkeelle. Hämeenlinnan seminaarissa näitä asioita käsiteltiin ryhmätöiden avulla, niissä onnistuttiin mielestäni hyvin.tässä lehdessä on Urho Roivasen artikkeli asiasta. Pohjoismaiden johtavin Menieren tautia sairastavien etujärjestö vertaistuen, informaation ja tukipalvelujen alalla oli ryhmätöiden vastaus kysymykseen millaiseksi haluamme tulla. Suunnitelma on aika mahtipontinen, onko tämä meille mahdollista? Yhdistyksien ja liiton toiminta on tulevaisuudessa todella suurien haasteiden edessä. Meniere-yhdistyksiä on tällä hetkellä tasaisesti maassamme, mutta miten käy muutosten tullessa? Maaseutu tyhjenee entisestään, suuret ikäluokat vanhenevat. Vapaaehtoistyöhön osallistuminen vähenee, vapaa-aika tulee tärkeämmäksi. Työelämässä tapahtuu suuria muutoksia. Tällöin yhdistysten vetäjistä ja ak- 4 tiivijäsenistä on puutetta, ihmisiä ei riitä kokouksiin eikä toimintaan. Myös terveydenhuolto on uusien supistusten edessä, uusia rahoituskanavia on hankittava toiminnan jatkamiseksi. Tässä on monia uhkakuvia tulevaisuudelle. Nämä on kuitenkin mahdollista voittaa. Seminaarissa esitettyjä keinoja tulevaisuuden toiminnan jatkamiselle oli: kustannustehokkuus, tasapainoinen budjetti, riittävä rahoitus toiminnalle ja tutkimukselle, hyvä ja saatavilla oleva vertaistuki, informaation jakaminen, saavutettavuus ja näkyvyys, verkostoituminen, viranomaisten ohjaaminen, esteettömyys sekä tosiasioihin perustuvat ratkaisut. Mihin SML:n menestys tulee perustumaan? Tätä kysymystä pohtineiden ryhmätöiden parhaaksi valitussa taulussa oli menestystekijöiksi lueteltu: innostus - auttamishalu - ilo - toiminnan laajeneminen - aktiivisuus - rakkautta ja substraalia. Yhteistyö muiden yhteisöjen kanssa - kuntoutus, koulutus, virkistys - asiantuntijat, henkilökunta, tukihenkilöt. Vertaistuki Toisena seminaaripäivänä keskityttiin vertaistuen pohtimiseen. Professori Ilmari Pyykkö valotti käsitteen uutta sisältöä monipuolisesti. Hänen johdollaan tehdyillä ryhmätöillä luotiin vertaistuen strategia, joka tähtää oikea-aikaiseen tuen antamiseen, joka saavutetaan internet-pohjaisen IT-järjestelmän rakentamisella ja uusien rahoituskanavien hankkimisen kautta. Näin voimme parantaa vertaistukitoimintamme laatua, saatavuutta ja oikeamuotoisuutta. Tässä oli osa seminaarin tuotoksista, lisää asiaan voit tutustua liiton nettisivuilla Kun pohjatyö on tehty, tästä meidän on hyvä jatkaa eteenpäin. Kiitos kaikille mukanaolosta. Nautitaan kesästä ja auringosta!

5 Onnea liiton perustajalle! Korva-, nenä- ja kurkkutautiopin professori ja ylilääkäri Martti Sorri täytti toukokuussa 60 vuotta. Hyvää alkanutta vuosikymmentä! Suomen ensimmäinen, valtakunnallinen Meniere-yhdistys perustettiin Oulussa professori Sorrin aloitteesta vuonna Vuonna 1993 yhdistys muutettiin Suomen Meniere-liitoksi. Näin professori Martti Sorria voidaan hyvällä syyllä kutsua liiton perustajaksi. Huumorintajuisena ja kansanomaisena miehenä tunnettu Martti Sorri on suosittu luennoitsija myös omassa, Oulun Seudun Meniere-yhdistyksessään, jonka kunniajäsen hän on. Kuva:Tapio Maikkola/Kaleva Urho Roivanen Vertaistukiprojektista pohja Meniere-liiton kehittämiselle Tänä vuonna liittopäivät järjestettiin keväisessä Hämeenlinnassa Ohjelma oli poikkeuksellinen verrattuna aiempien vuosien vastaaviin tilaisuuksiin, koska mukaan oli ympätty vertaistukiprojektin käynnistäminen, suunnitteluseminaari ja liittokokous. Pääpaino oli projektiasioissa ja suunnitelman laatimisessa liiton toiminnan kehittämiseksi. Siksi varsinainen liittokokous toteutettiin suppeana, sääntömääräiset asiat sisältävänä tilaisuutena. Tutkimusprojekti hyvään alkuun Hämeenlinnassa tutkimusprojekti sai kunnon sysäyksen eteenpäin. Valmisteluita toki oli tehty jo aiemmin sekä yliopiston että Meniere-liiton toimesta, mutta varsinaisen tutkimustiedon keruu aloitettiin liittopäivien yhteydessä. Me osallistujat toimme mukana olleille tutkijoille etukäteen saamamme ja täyttämämme kyselylomakkeet. Meille myös tehtiin kuulomittaus ja tasapainotesti seminaariohjelman lomassa. Kaiken tämän organisointi ja toteutus oli melkoinen ponnistus kiitos siitä Tampereen yliopiston kahdeksalle tutkijalle. Sopeutumista se vaati meiltä yhdistysten edustajiltakin, olihan meitä iso joukko, kaikkiaan 51 henkeä. Projektin alkuvaiheen tarkoituksena oli sekä kerätä tutkimustietoa että saada kokemuksia kyselylomakkeen toimivuudesta. Lomaketta kehitetään ja seuraavaksi jakelu onkin huomattavasti laajempi. Projektin kannalta on tärkeää, että kaikki lomakkeen saaneet täyttäisivät ja palauttaisivat sen. Siten jokainen omalta osaltaan edistää tutkimuksen onnistumista. Tutkimuksen tavoitteena on luoda tekoälyohjelmisto, jota hyödynnetään Internetin välityksellä ja välineenä vertaistuen antamisessa. Näin voidaan parhaiten tavoittaa nekin menierikot, jotka eivät kuulu liittoon. Kyseessä on todellinen haaste, koska joukko on laaja yli henkeä. jatkuu seuraavalla sivulla Kuva:Leo Roivainen 5

6 Projektista impulssi liiton kehittämiseen Liittohallituksen tekemän päätöksen mukaisesti Hämeenlinnan ohjelmaan sisällytettiin suunnittelu-seminaari. Sille tarjoutui loistava tilaisuus, koska mukana oli edustajia kaikista yhdistyksistä. Valmisteluaika tosin oli lyhyt, mutta ohjelma onnistuttiin pääpiirteittäin viemään läpi suunnitellusti ja tuloksekkaasti. Moottorina ja tilaisuuden vetäjänä toimi Ilmari Pyykkö ja me muut hallituksen jäsenet avustimme. Seminaarissa luotiin ryhmätöinä suuntaviivat liiton toiminnan kehittämiseksi. Jatko riippuu nyt liittohallituksesta, kuinka edetään ja kuinka tuloksena syntyneet ehdotukset muokataan käytännön toimenpiteiksi. Seminaari oli varsin vaativa, koska mukanaolijat joutuivat aktiivisesti osallistumaan ryhmätöihin. Haluttiin välttää kuivia luentoja ja tuoda esiin yhdistysten kannanotot ja mielipiteet halutusta kehityssuunnasta. Työskentelymenetelmänä oli ns. Kaplan & Nortonin viitekehys, joka saattoi tuntua vieraalta monesta osallistujasta. Siihen liittyi käsitteitä, jotka eivät ehkä heti auenneet kaikille kuten missio, visio ja tasapainoinen tuloskortti. Tulos kuitenkin on minusta hyvä, se sisältää päälinjaukset toiminnan kehittämiseen. Päälinjaukset liiton toiminnan kehittämiselle Kaplan & Nortonin viitekehys soveltuu organisaation kehittämiseen ja sen tavoitteena on luoda toimintastrategia. Meidän liitossamme päämäärä on noin viiden vuoden päässä siitä koetan antaa seuraavassa lyhyen kuvauksen. Esitykseni pohjana on Ilmari Pyykön laatima, seikkaperäinen kooste suunnitteluseminaarin tuloksista. Lähtökohtana toiminnan kehittämiseen on tunnistaa nykytila, sen heikkoudet ja vahvuudet. Kumpiakin ominaisuuksia kirjattiin runsaasti, mutta poimin tähän mukaan tärkeimmiksi listatut piirteet: Heikkoudet Vahvuudet näkyvyys informaation välitys jäsenille, Meniere-posti, internet taloudelliset resurssit tunnettuus kuntoutus ja koulutus jäsenrekisteri puutteellinen tuki alueyhdistyksille valtakunnallinen toiminta. Siinä siis on hallitukselle yksi lähtökohta kehitystoimenpiteille. Kysymyksiä herätti samaan ominaisuuteen liittyvät ristiriitaiset kommentit: esim. liiton näkyvyys koettiin puutteellisena, mutta tunnettuus ja informaation välitys vahvuutena. Missio Seuraavaksi seminaarissa keskityttiin missioon eli löytämään vastaus, miksi liitto on olemassa. Ryhmätöiden ja keskustelun perusteella päädyttiin ytimekkääseen määrittelyyn: SML:n tehtävänä on parantaa menierikon elämänlaatua Missioon kuuluu, että SML vaikuttaa työelämän esteiden poistamiseksi auttaa menierikkoja kuntoutumaan vertaistuen avulla toimii edunvalvontajärjestönä viranomaisten suuntaan antaa tietoa Menieren taudista. Visio Omasta mielestäni vaikein seminaariaihe oli muodostaa visio eli löytää vastaus, millaiseksi haluamme tulla. Ehkä hallitusjäsenten iltaharjoitus seminaaria edeltävänä päivänä edesauttoi ryhmätöissä, koska silloin konsensus tuntui löytyvän helpommin: Tämän vision saavuttamiseksi listattiin useita keinoja. Strategian eli pelisuunnitelman muodostamiseksi visio jaettiin osatavoitteiksi ja niistä kullekin määriteltiin keinot ja mittarit.viimeksi mainittuja on vaikeampaa mieltää tällaisessa yhteydessä, mutta ehkä viereisen sivun taulukko pääkeinoista auttaa ymmärtämään. 6 SML:N tavoitteena on olla pohjoismaiden johtavin Menieren tautia sairastavien etujärjestö vertaistuen, informaation ja tukipalvelujen alalla.

7 Tavoite Keino Mittari parempi elämän laatu vertaistuen anto saatavuus EQoL-laatuasteikko (=elämänlaadun kriteeri) taloudellisuus apurahat euroja muu toiminta tiedon hankinta verkostoituminen tutkimuslaitosten lukumäärä kansainvälinen aktiviteetti esteettömyys viranomaisten apuvälineiden saatavuus apuvälineet ohjaaminen lausuntojen lukumäärä vahva organisaatio oppiminen informaation välitys tiedon määrä, lehden laatu internet internet-käynnit Strategia korostaa vertaistuen merkitystä Liiton loppuasiakkaat eli yhdistysten jäsenet odottavat tarpeidensa mukaisia palveluita. Näitä seminaarissa listattiin useita, mutta jos niitä pitäisi luonnehtia yhdellä sanalla, se olisi vertaistuki. Voidaan siis sanoa, että vertaistuki ilmenee monessa muodossa. Yksi näistä muodoista liittyy menossa olevaan tutkimukseen ja edustaa kokonaan uutta ajattelutapaa liitossa. Se todettiin erittäin tärkeäksi ja sen kehittämiseksi kirjattiin seuraavanlainen strategia: Vertaistuen strategia tähtää oikea-aikaiseen tuen antamiseen, joka saavutetaan internet-pohjaisen IT-järjestelmän rakentamisella ja uusien rahoituskanavien hankkimisen kautta. Näin voimme parantaa vertaistukitoimintamme laatua, saatavuutta (accessibility) ja oikeamuotoisuutta. Vision mukaan tällainen strategia tähtää paremman elämänlaadun aikaansaamiseen laajalle menierikkojoukolle, laajemmalle kuin mitä yhdistyksiin kuuluu väkeä se on sitä saavutettavuutta ja oikeamuotoisuutta. Yhteiskunnan palvelukustannusten kannalta tämä merkitsee tehokkuutta ja tehokkuus luo liitolle mahdollisuuden saada enemmän ja pitkäaikaisempaa rahoitusta. Miten tästä eteenpäin Seminaarin tekemät kehityslinjaukset perustuvat kaikkien 17 alueyhdistyksen edustajien mielipiteisiin ja muodostavat näin koko jäsenistön kantaa edustavan aiesuunnitelman. Siksi se tulee olemaan liittohallituksen ohjenuorana päätöksenteossa ja näkisin edessä olevan melkoisen työsaran. Muutoksia tarvitaan nykyiseen toimintaan, mutta uskon, että niihin on mentävä vaiheittain. Uusiin toimintamuotoihin liittyy etuja mutta myös riskejä siksi maltti on valttia tässäkin asiassa. Ponnistelujen tausta-ajatukseksi sopinee iskulause, jonka seminaari ideoi: SML yhdistää Meniere-ihmisiä. Connecting Meniere people FMA. 7

8 Suomen Meniere-liiton yhdistysväki sai ensikosketuksensa MeniTuki -projektiin Hämeenlinnassa toukokuussa järjestetyn kaksipäiväisen vertaistukitoiminnan suunnitteluseminaarin aikana. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen internet-pohjaisen vertaistukitoiminnan rakentamisen voi sanoa päässeen hyvälle alulle tässä seminaarissa. Tutkimukselle luotiin pohjaa, ja uuden tukimuodon idea tuli tutuksi Meniere-väelle. Kun samalla mietittiin liiton toimintaa, nähtiin sen vahvuudet ja heikkoudet, oltiin valmiita luomaan katse tulevaan. Seminaarissa syntyneet visio, missio ja strategia ovat varmasti jokaisen paikallisyhdistyksen ohjelmassa syksyn aikana. Unohditko vastata? Jos sait toukokuussa Suomen Meniere-liiton vertaistukikyselyn ja unohdit vastata, pane toimeksi pikapuoliin. Tutkimuksen etenemiseksi tarvittavia vastauksia puuttuu vielä melko paljon. Tampereen yliopiston tutkijat Kirsi Varpa (vasemmalla) ja Piia Reku kävivät molempina päivinä kutsumassa seminaarilaisia kuulo- ja tasapainotesteihin tai täydentämään etukäteen lähetetyn kyselylomakkeen vastauksia. Urho Roivanen Tasapainolevyllä mitattiin seisomista silmät auki ja kiinni, askeltamista, huojuntaa ja nojaamista. Kuvassa Lapin Meniere-yhdistyksen pj. Leena Hoikka taiteilee kallistelevalla levyllä vastustaen samalla silmissä hurjasti kieppuvan tunnelin imua. Vaikka hyvin tiesi, että kypäränäytön keinotekoinen tunneli ei ollut totta, upposi siihen niin, että joutui nojailemaan sen mutkien mukaan ja väistelemään sen seiniä. 8 Urho Roivanen Leo Roivainen Kuulotestin piippauksiin vastaaminen on tarkkaa hommaa. Antti Raatikainen Pohjois-Savon Meniere-yhdistyksestä kuulemiseen keskittyneenä. Kuulontutkimuslaittetta hoitaa Minna Manninen. Dosentti Esko ToppilaTyöterveyslaitokselta selvitti terveyteen liittyvää elämänlaatua koskevia tutkimuksia ja kertoi tasapainotestin sisällöstä ja tarkoituksesta. Leo Roivainen

9 Suunnitteluseminaarin uupumaton innostaja, professori Ilmari Pyykkö piiskasi väen vaativien ryhmätöiden pariin ja otti vastaan jokaisen työn tulokset kiitosmaininnoilla. Epäröiden työhön ryhtyneet saivat huomata saaneensa aikaan oivat esitykset fläppitauluilleen. Yön aikana Pyykkö jalosti piirrokset ja tekstit power-point -esityksiksi ja toisen seminaaripäivän työtahti jatkui, jos mahdollista, edellistä kiivaampana. Vertaistukitoiminnan merkityksestä, tietokonepohjaisen vertaistuen ohjelmatyön vaiheista ja ohjelman sisällöstä tehdyt yhteenvedot seminaarin lopulla evästivät yhdistysväen kotimatkalle ja pohtimaan Meniere-liiton tulevien vuosien haasteita. Urho Roivanen Leo Roivainen Seminaarityöhön lähdettiin pohtimalla Suomen Meniere-liiton heikkouksia ja vahvuuksia. Puheenjohtaja Kirsti Salovaaran avaussanojen jälkeen johdatteli Urho Roivanen osallistujat ryhmätyöhön. Professori Ilmari Pyykkö paneutui kaksipäiväiseen, kaikenkattavaan urakkaansa. 9

10 Urho Roivanen Urho Roivanen Leo Roivaisen laaja katsaus perinteiseen vertaistukeen pohjusti uuden, verkkopohjaisen tukimuodon esittelyä. Seminaariväen tarkkaavaisuus ei herpaantunut hetkeksikään kahden tiukan päivän aikana. Leo Roivainen Meniere-liiton tulevaisuutta pohtineiden ryhmätöiden parhaaksi äänestetty esitys listasi menestystekijöitä: auttamishalu, innostus, ilo, aktiivisuus, toiminnan laajeneminen, raha, rakkautta ja substralia. Menestyksen pohjaksi lueteltiin yhteistyö muiden järjestöjen kanssa, kuntoutus, koulutus ja virkistys, asiantuntijat, henkilökunta ja tukihenkilöt. Kun fläppitaulun teksti ja piirrokset kirjattiin tietokoneen power-point -muotoon, niistä tuli samalla osa liiton kartoittamaan liiton tulevaisuustietä. Suunnitteluseminaarista sanottua Hyvät asiat: Paljon uutta asiaa iso määrä, paljon tietoa, paljon hyvää asiaa 5 Hyvä yhteishenki 3 Asiat selkiytyivät 2 Hyvä ohjelma: luennot, ryhmätyöt, kaikki 2 Ryhmätyöskentely, tehokasta ryhmätyötä 2 Kaikki asiaa 2 Lääketieteellistä asiantuntemusta oli vähän pujahtanut joukkoon. Kiitos professori Pyykkö. 2 Mielenkiintoinen projekti 2 Mukava vaivata päätä/älynystyröitä 2 Päästä porukalla hyvään lopputulokseen eli jatkamaan Aktiivinen yhdessä pohtiminen SML tavoitteista, strategioista Ollaan samassa veneessä Kehitysseminaari Runsaasti osallistujia Asiantuntevat esittelijät Virikkeellinen, innostava Seura Uudet näkökulmat (positiivisuus) Näkee muitakin yhdistysaktiivisia muualta Suomesta Ei luppoaikaa, tehokas Keskusteltiin Ilmarin esitys selkeä Runsaasti intoa uusista asioista Liittopäivät olivat tosi antoisat Esitettiin hyvin ja vauhdikkaasti Pakko pohtia uudella tavalla Usko, että menierikkojen asiat hoituvat Hienoa, että liittohallitus oli samoilla linjoilla kuin jäsenistö Ryhmien jako eri alueiden ihmisiin Hyvä porukka koossa Opittavaa paljon Oikein virkistävää, mielenkiintoista, jännittävää Tavata uusia ja energisiä ihmisiä ja tosi kiva aihe Paljon hyvää asiaa, jotain jäi muhimaan ja herätti ajatuksia Hyvin järjestetty Iloinen tapaaminen Hyvät yhteistyökumppanit ja näkyvyys Lyhyessä ajassa runsaasti mielipiteitä Materiaali SML:n hallitukselle Paljon tietoa itselle, mielenkiintoista pohdittavaa Vertaistuen selvennys Tutustuminen samaa sairautta poteviin ja heidän kokemuksiinsa Vaikeaa, mutta mielenkiintoista! Yhteistyössä on voimaa Mielenkiintoinen, mutta rankka seminaari Yhdistävä tekijä jäsenille Oli ihan mukava tavata eri yhdistysten ihmisiä Hyvää työskentelyä! Hienoja tuloksia! Huolenaiheet:Ihmisten vertaistukea ei saa unohtaa! / Unohtuiko ihmisten välinen LIVE - vertaistuki? Miten asia saadaan yhdistyksissä eteenpäin? Miten saada rahat riittämään? Miten saada uutta verta mukaan? Vierastavatko iäkkäät ihmiset tietokonetta? ITvertaistuki tuntuu utopistiselta. Toivottavasti onnistuu. Suunnitelma on hyvä Miten tästä eteen- 10

11 päin? Pitäkää huoli, että saamme hyvää ja antoisaa informaatiota tulevalle ajalle (1 vuosi) Sitoutuminen (henkilökohtainen) Huonot asiat: Liian vähän taukoja, tiukka aikataulu, pieniä taukoja olisi saanut olla muutama 7 Työskentelyaikataulu perjantaina liian tiivis 2 Liian vähän aikaa ryhmätöille 2 Liian paljon kerralla asiaa/suuri pala, mutta kyllä tarpeellista 2 Kahvitarjoilu ei pelannut Induktiosilmukka ei toiminut! Oli työntäytyinen kurssi Äänestys meni pieleen Sekavuus ja pitkäveteisyys Aamusauna puuttui Kuuluvuus vähän heikko osittain ja näköyhteys taululle ei oikein pelannut Ryhmässä pari passiivista, joilta ei saanut mitään mielipidettä Ajat mättivät aikataulussa Liian paljon omaksuttavaa Aika raskas, vähän aikaa, liian tiivis Lyhyessä ajassa tosi paljon asiaa, joka on sekä hyvä että huono asia Aikataulutus ei riittänyt, siis lisää aikaa tehtäviin Paljon hyvää asiaa, vaatii kyllä paljon sulattelua Ehkä liian paljon tutkimukseen liittyvää tietoa, aikaa liian vähän asioiden miettimiseen ja käsittelyyn Olisi voitu keskustella enemmänkin lääketieteen kuulumisista. eniere-posti Yleiset: Hyvä, että vertaistukitoiminta nyt oikeasti aloitetaan Hyvät päivät, näillä eväillä suuntaamme parempaan huomiseen Meniere-liitossa Näillä eväillä odotamme parempaa tulevaisuutta meille menierikoille Tukitoiminto saatiin käyntiin! Pidetään huoli itsestä ja läheisistä! Toivotaan kaikkea hyvää tulevalle projektille Tästä seminaarista lähti hyvä alku kehitykselle. Erikoisesti on kehitettävä ATK-pohjaista tiedottamista ja tietoa Menierestä Onneksi aktiivisia järjestäjiä Tehtäviin varattu aika tuntui lyhyeltä pitempi aika olisi mennyt ehkä jaaritteluun Tehokasta työskentelyä Oulun Seudun Meniere-yhdistyksen sihteeri Nina Kallunki sekä kehuu, että hieman moittii Hämeenlinnan seminaaripäivien tehokasta työskentelyä. - Ei mennyt aikaa odotteluun, mutta aikaa ajatteluun olisi voinut olla enemmänkin. - Oli upeaa olla mukana suunnittelemassa liiton tulevaa kehitystä. Tuntui siltä, että ajatuksemme ja toiveemme otettiin todella huomioon, Nina Kallunki sanoo. Ryhmätyöt tuntuivat kiireestä huolimatta mukavilta, innostavilta ja haastaviltakin. - Kyllähän hallitus oli nämä asiat aika täydellisesti jo itsekin miettinyt, mutta kun yhdistysten jäseniä nyt oli koolla koko Suomen laajuudelta, saatiin kaikkien ideat mukaan suunnitelmiin. Nina Kallunki pitää seminaaria yhdistysten työn ja liiton tulevaisuuden kannalta tärkeänä ja hyödyllisenä. - Tavoitteiden yhteinen pohtiminen tuo toiminnan läheiseksi, ja sitouttaa jäsenet työskentelemään yhteisen päämäärän hyväksi. Onnistunut seminaari Leo Roivainen - Liittokokouksen yhteydessä pidetty uuden toimintamallin kehittämisseminaari oli mielestäni hyvin onnistunut, kiittää Satakunnan Meniere-yhdistyksen puheenjohtaja Antero Hiitiö. - Hyvin toimiva tiimi saa enemmän aikaan kuin yksi ihminen. Tiimissä toimimalla yhdistyy tieto ja taito yhdeksi punaiseksi langaksi, joka on hyvin tärkeä työväline. Siitä oli tämäkin meidän seminaarimme hyvä esimerkki, Hiitiö sanoo. Sähköinen viestintä on kasvanut. Sähköposti mahdollistaa tehokkaan viestinnän ja internet tarjoaa tehokkaan tiedotuskanavan. Hiitiö uskoo vertaistukitoiminnan kehittämisen näille kanaville luovan paljon uusia mahdollisuuksia liiton toiminnan laajentumiselle. Hän tähdentää kuitenkin, että henkilökohtaistakaan vertaistukitoimintaa ei pidä unohtaa. -Yksi tärkeimmistä matkoista, minkä voimme tehdä, on mennä toista puolitiehen vastaan. 11

12 Ilmari Pyykkö, professori, TAYS, Korvaklinikka Uusia lääkkeitä kehitteillä sisäkorvaperäiseen kuulonalennukseen Sisäkorvan vaurioitumismekanismeja on tutkittu ja alettu ymmärtää paremmin vasta viimeisen vuosikymmenen aikana. Sisäkorva voi vaurioitua Menieren taudissa kahdella eri mekanismilla. Niistä ensimmäinen liittyy solukalvojen repeämiseen jolloin solu menee kuolioon eli nekroosiin ja tapahtumaketju on yleensä nopea. Toinen mekanismi on solun säädelty itsemurha eli apoptoosi, jossa soluhengityksen salpautumisesta tai liiasta solustressistä aiheutuneet vapaat radikaalit aiheuttavat vaurioituneen solun hitaan hajoamisen. Nämä kaksi mekanismia ovat hyvin erilaisia. Nekroosi on nopea tapahtuma, johon on lääkkeillä vaikea vaikuttaa ja nekroosiin liittyy tulehdus ja solu ikään kuin räjähtää kappaleiksi vaurioittaen ympäristöään. Apoptoosi on hitaampi tapahtuma ja itse tapahtuman aikana soluun voidaan vaikuttaa ja pyrkiä lääkkeillä estämään solun kuolemaa. Kumpaakin näistä mekanismeista esiintyy Menieren taudin kohtauksessa. Apoptoosi on geneettisesti säädelty siten, että solun vaurioituessa solun korjaavan geenin toimintaa estetään ja solun tuhoavaa geeniä suositaan ja se saa vallan. Kyseessä on ikuinen hyvän ja pahan välinen taistelu. Apoptoosin kulkuun voidaan vaikutta jopa kahden vuorokauden ajan ja estää solua hajoamasta pieniksi osasiksi. Uudet lääkkeet on kehitetty juuri apoptoosin estämiseen. Nämä lääkkeet ovat pienimolekyylisiä yhdisteitä, joilla on taipumus sitoutua apoptoosia edistäviin molekyyleihin täten estäen solukuoleman etenemistä tai edistää suoja-aineiden esim. glutationin tuotantoa tehostamallla solun entsyymitoimintaa. Kolme lääkettä on saanut mielenkiintoa osakseen: CEP, AM-111 ja Ebselen. Nyt esittelen näistä kahta jälkimmäistä. AM-111 eli toiselta nimeltään D-JNK-1 on lyhytketjuinen ja pienimolekyylinen sisäkorvaa suojaava lääke-aine. Se vaikuttaa apoptoosi-tapahtuman kulkuun siten, että se katkaisee solua tuhoavan reaktioketjun (ns. JNK MAPK välitteisen apoptoosin) toiminnan sitoutumalla yhteen ketjun osaseen ja estää täten ketjun toiminnan. Ketju katkeaa ja solu pelastuu. AM-111 on tehokkaampi koe-eläintutkimuksissa kuin tavanmomaiset antioksidantit, joita nykyään käytetään suojaamaan sisäkorvan soluja Menieren taudin kohtauksissa (C-vitamiini 1g, e-vitamiini 200 ug vrk:ssa). AM-111 vaikuttaa suun kauttakin otettuna, mutta tällöin se leviää kaikkiin kehon kudoksiin ja saattaa estää apoptoosi-ketjun toimintaa muissa eli- 12 missä. On merkillepantavaa, että mm. tiettyjä tulehduksia ja kasvaimien leviämistä hallitaan apoptoosin avulla elimistössä. Tämän vuoksi AM-111 annostellaan kertaruiskeena välikorvaan tärykalvon lävitse. Lääkkeellä on suoritettu faasi 1 kokeet. Lääkettä annettiin 10 terveen koehenkilön korvaan ja tulok- set osoittivat ettei AM- 111:llä ole merkittäviä haittavaikutuksia. AM-111 on tällä hetkellä testien alla Saksassa, jolloin sen tehoa tutkitaan äkillistä kuulonalennusta sairastavilla henkilöillä. Näistä merkittävä osa muuttuu Menieren tautia sairastaviksi seurannan aikana. Hoitoikkuna AM- 111 lääkkeellä on 24 tuntia. Alustavat tulokset ovat sangen lupaavia ja kuulo paranee lääkityksen aikana paremmin kuin ilman lääkettä. Huhtikuussa 2006 lääkkeelle annettiin ns. lupaavan uuden koelääkkeen status Yhdysvalloissa. Euroopan unionissa tällainen status oli lääkkeellä jo aiemmin. Mittavimmat koe-eläintutkimukset lääkkeestä on tehty Floridassa ja Montpellierissä, jossa osoitettiin AM-111 suojaavan

13 sisäkorvaa mitä moninaisimmilta vammoilta, joihin liittyy liiallinen vapaiden radikaalien tuotanto. Tällaisia ovat mm. meluvamma ja lääkeaineet. Sisäkorvan aistinsolujen tuho oli vähäisempää ja kuulo säilyi paremmin AM-111 hoidetuilla koe-eläimillä kuin verrokeilla. Ebselen (2-fenyl-1,2-bentsoselenazoli-3(2H)-oni) on Yhdysvalloissa keskushermoston suojauksessa käytössä oleva lääke. Sen vaikutus perustuu siihen, että se tuottaa entsymaattisesti glutationia, joka on solun tärkein vapailta radikaaleilta suojaava aine. Ebselen reagoi myös itse vapaiden radikaalien kanssa, suojaten solua vaurioilta. Kuulon alueelta on toistaiseksi tehty vain kaksi tutkimusta; toisessa selvitettiin melun vaikutuksia sisäkorvaan kun lääkettä annettiin eniere-posti marsulle tuntia ennen melualtistusta ja annos uusittiin 18 tunnin kuluttua (Pukhbakht ym 2003). Hoitoryhmissä melu aiheutti merkittävästi pienemmän kuulonalennuksen kuin verrokkiryhmässä. Toisessa tutkimuksessa rotille annettiin Ebseleniä joko pistoksena tai suun kautta päivittäin kahdesti päivässä kahden viikon ajan. Kuulonalennus lääkettä saaneilla oli 3 vrk:n ja 14 vrk:n kuluttua melualtistumisesta huomattavasti vähäisempää kuin verrokeilla. Tutkijat selvittivät myös kudosnäytteellä sisäkorvan vaurioitumisen astetta. Ebseleniä saneella koeeläinryhmällä oli merkittävästi lievemmät vauriot. Ebselen on käytössä Yhdysvalloissa aivoinfarktin hoidossa. Se imeytyy hyvin suun kautta otettuna ja kulkeutuu pienen molekyylikokonsa vuoksi hyvin kudoksiin, kuten sisäkorvaan. Molemmat näistä lääkkeistä, AM- 111 ja Ebselen tullaan piakkoin näkemään Suomen markkinoilla ja ainakin akuutin kuulonalennuksen hoidossa tai jopa hankalan huimauskohtauksen hoidossa. Näistä lääkkeistä saattaa olla merkittävää hyötyä tasapainon ja kuulon säilymisen kannalta. Kumpikaan lääke ei ole ennaltaehkäisevä ja tautia parantava, mutta kumpikin lääke voi muuttaa taudin kulkua helpommaksi ja toipumista kohtauksista nopeammaksi. Verrattaessa näitä kahta lääkettä Ebselen on todennäköisempi vaihtoehto, koska se on jo amerikkalaisen lääkeviraston FDA:n hyväksymä ja markkinoilla ja tablettimuotoisena se voidaan nauttia suun kautta. Lääkeideasta apteekin hyllylle Kliinisellä lääketutkimuksella tarkoitetaan ihmiseen kohdistuvaa tutkimusta, jolla selvitetään lääkkeen vaikutuksia ihmisessä sekä lääkkeen imeytymistä, jakautumista, metaboliaa tai erittymistä elimistössä. Molekyylin tie sen keksimisestä apteekin hyllylle on pitkä; yleensä se vie vuotta. Esikliiniset tutkimukset Kaikki alkaa ihmisen elimistöstä ja sen reaktioista perustuvan tiedon pohjalta syntyneestä lääkeideasta. Aluksi kehitetään jopa tuhansia molekyylejä, joiden sopivuutta testataan kemiallisesti ja soluviljelmissä. Testien perusteella valitaan ehdokkaat jatkoselvityksiin, joissa tutkitaan molekyylin tehoa ja turvallisuutta mm. eläinkokeiden avulla. Samalla jo tutkitaan annos- muotoa, lääkkeen metaboliaa, turvallisuutta ja laatuun liittyviä seikkoja. Esikliiniset tutkimukset kestävät 4-5 vuotta, jonka jälkeen parhaat lääke-ehdokkaat siirtyvät ihmisiin kohdistuviin tutkimuksiin. Kliiniset tutkimukset Kliinisten tutkimusten vaihe kestää 6-8 vuotta. Faasi I tutkimuksissa testataan lääkkeen turvallisuutta ja aineenvaihduntaa pienellä määrällä terveitä vapaaehtoisia. Faasi II:ssa lääkkeen tehoa, turvallisuutta ja siedettävyyttä tutkitaan muutamalla sadalla potilaalla 6 kk - 1 vuoden ajan. Faasi III tutkimukset ovat huomattavasti laajempia ja niissä vahvistetaan lääkkeen teho ja turvallisuus. Jos nämä tutkimukset osoittavat lääkkeen käyttökelpoisuuden, lääke voidaan rekisteröidä. Tutkimusta ja tuotekehitystä kuitenkin jatketaan vielä myyntiluvan saamisen jälkeenkin Faasi IV tutkimuksissa, joissa potilasmäärät voivat olla kymmeniä tuhansia. Lääkkeen kehittämiskustannuksista valtaosa syntyy Faasi III tutkimuksista. Uusista kehitetyistä lääkemolekyyleista vain joka 1000s molekyyli tulee lääketuotantoon. Lääkkeen kehittäminen on kallista ja keskimäärin uusi lääke maksaa 600 miljoonaa euroa. Pfizer, internet-sivut 13

14 Hiljaisuus hellii sydäntä Musiikkiterapia on vakiintunut hoitomuoto moneen vaivaan, mutta sydän kaipaa hiljaisuutta. Rauhallinenkaan musisointi ei saa sydäntä rauhoittumaan, vaan lisää lyöntitiheyttä, kohottaa verenpainetta ja kiihdyttää hengitystä. Yllättävän tiedon takana on italialainen Pavian yliopiston fysiologi Luciano Bernardi, joka on mitannut musiikin elimellisiä vaikutuksia. Mitä nopeampi tahti, sitä kiivaammin sydän läpättää. Taukopaikoissa se levähtää. Bernardin aiemmissa tutkimuksissa on havaittu, että jooga-mantrojen ja katolisten hokemarukousten monotoninen toistelu tasaa verenkiertoa ja alentaa verenpainetta. Kotilääkäri 6-7/06 Kun nauroin itseni kipeäksi huomasin tulleeni terveemmäksi. Paula Sainio: Ajatelmia Olen aina ollut kirpeän tietoinen ajan rajallisuudesta. Kannattaa miettiä, onko tämä juuri sitä, mitä haluat olla tekemässä. Jos on jotain tärkeämpää, tee se, aina. Jorma Palo Helsingin Sanomat Avioehto Ehto o ehrotoine. Eräpäivän mennä mettä. Määl tarkoteta munt ja sääl sunt. Sopimukse saa purkka jos ossa koota kans. 1. Jos sää lähret, mää saan pittä kaik. 2. Jos mää lähren, otan sunt mukka. Heli Laaksonen: Sulavoi Ei mitään uutta laihdutusrintamalla Ruokapöydän iloja ylistävä gastronomian ranskalainen klassikkoteos Maun fysiologia sisältää myös luvun ylensyönnin vaaroista ja liikalihavuuden terveyshaitoista. Vuonna 1826 ilmestyneen kirjan tekijä Jean Anthelme Brillat-Savarin houkuttelee parannuksen tielle tutuilta tuntuvin lupauksin: Milloin ikinä aloitattekin ohjeiden noudattamisen, tunnette ennenpitkää olevanne raikas, viehkeä, ketterä, terhakka ja tarmokas. Tutun tuntuisia ovat myös Brillat-Savarinin 180 vuotta sitten laatimat laihdutusohjeet: Syökää ruisleipää. Syökää vihanneskeittoja runsaiden vihreiden vihannesten, kaalin ja juuresten kera. Keittoon ei pidä lisätä makaroneja tai perunoita. Jättäkää pasteijat syömättä. Torjukaa jauhoruuat kaikissa muodoissa, syökää salaatteja ja muita lehtivihanneksia, retiisiä, artisokkaa, parsaa ja selleriä, paistia ja muita liharuokia, mieluiten vasikkaa. Ohittakaa jälkiruokapöydän briossit, leivokset ja muut leivonnaiset, poimikaa niiden sijaan pöydästä erilaisia hedelmiä. Olutta välttäkää kuin ruttoa, nauttikaa keveitä valkoviinejä. Laihduttamisen oikoteistä Brillat- Savarin varoittaa esimerkillä kuolemaan johtaneesta pikalaihdutuksesta. Keinona oli ollut nauttia lasillinen viinietikkaa joka aamu. Liian laihoille Brillat-Savarin lupaa varman avun oikealla ruokavaliolla: Paljon vastaleivottua vaaleata leipää, riisi- ja makaroniruokia, pasteijoja ja munia, lihaa ja kalaa mielin määrin, makeita vehnäleivonnaisia, vanukkaita ja hilloja, sokerikakkua, rommileivoksia ja muita tärkkelyksen, munien ja sokerin yhdistelmiä. Sosiaalinen pääoma edistää terveyttä Mitä enemmän ihmisellä on sosiaalista pääomaa, sitä paremmaksi hän kokee terveytensä. Sosiaalista pääomaa ovat esimerkiksi osallistuminen järjestötoimintaan, sosiaalinen tuki ja luottamus muihin ihmisiin, todetaan Tilastokeskuksen julkaisemassa artikkelikokoelmassa Sosiaalinen pääoma Suomessa. Itseäni olen kiittänyt ja kiitosta on riittänyt. 14

15 Pieni mansikka suurta terveellisempi Antioksidantteja pidetään merkittävinä monien sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä syövän ehkäisyssä, lisäksi niiden on todettu hidastavan ikääntymiseen liittyvää rappeutumista. - Marjakasvit sisältävät antioksidantteja muita kasveja huomattavasti enemmän ja ovat sen vuoksi vilkkaan tutkimuksen kohteena, kertoo kasvibiologi Mikko Anttonen Kuopion yliopistosta. Tutkimuksen ideana on löytää käytännön viljelyyn soveltuvia keinoja lisätä marjakasvien ja erityisesti mansikan antioksidanttimäärää. Väitöskirjaansa valmisteleva Anttonen kertoo, että Suomessa viljeltyjen mansikkalajien välillä ei löytynyt eroja antioksidanttimäärissä, mutta eroja syntyi lannoituksen määriä muuttamalla. Niukimmin lannoitusta saaneissa marjoissa antioksidanttien määrät olivat suurimmat. Myös katteen värillä oli vaikutusta, tummaa katetta enemmän antioksidantteja tuotti valkoinen muovikate. Mielenkiintoisimpana tutkimustuloksena Anttonen pitää sitä, että viimeisinä kypsyvissä, pienikokoisissa marjoissa on antioksidantteja jopa 50 % enemmän kuin ensimmäisinä kypsyneissä. ML Tohtorin sana mansikoista vuodelta 1767 Mansikat ovat yksi terveellisimmistä kesän marjoista, niissä on paljon hyviä ravintoaineita ja ne keventävät suoliston toimintaa. Ne ovat kosteuttavia ja ihoa rauhoittavia, suussa sulavia ja ruokahalua kiihottavia. Ne ovat myös hyväksi sydämelle. Mansikat sopivat kaikille ja niiden runsaastakaan nauttimisesta ei ole haittaa. Tietysti ne, joitten vatsa ei kestä suoliston toimintaa kiivastuttavia aineita, joutuvat välttämään mansikoita. Ludvig XV:n keittiömestari: Keittotaidon kannettava käsikirja. Viinin juojat syövät terveellisemmin Viini-ihmiset syövät terveellisemmin kuin oluen juojat. Tältä ainakin näyttää tuoreen tanskalaistutkimuksen perusteella. Tutkimuksessa katsastettiin supermarketista viiniä ja olutta ostaneiden muut ostokset. Selvisi, että viiniä ostavien ruokakärryissä on myös hedelmiä, vihanneksia, kevytjuustoa, ruokaöljyä, oliiveja, maitoa ja kanaa. Sen sijaan oluen juojien kärryistä löytyi paljon virvoitusjuomia, valmisruokia, leikkeleitä, voita, perunalastuja, sokeria ja sianlihaa. British Medical Journal/Hyvä terveys toukokuu ,5 x natrium = suola Joissain elintarvikepakkauksissa ilmoitetaan suolan (natriumkloridin) sijasta vain natriumin määrä. Kun kerrot sen luvulla 2,5 saat selville tuotteen suolamäärän. Kymmenen myydyintä lääkettä Suomessa vuonna 2005 Lääke Käyttötarkoitus Myynti. milj. Lipitor Kolesterolilääke 39,9 Zyprexa Psykoosilääke 30,6 Seretide Astmalääke 24,5 Norvasc Sydänlääke 18,1 Risperdal Psykoosilääke 18,1 Seroquel Psykoosilääke 17,7 Burana Kipulääke 17,2 Somac Mahahaavalääke 16,9 Nexium Mahahaavalääke 15,6 Zinacef Antibiootti 14,5 Lähde: Suomen Lääkedata Oy. (tukkuhinta) Pakkohymy on pahasta Asiakas on aina oikeassa - periaate saattaa aiheuttaa palveluammateissa työskenteleville sydänvaivoja ja masennusta. Frankfurt am Mainin yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että myötäily töykeiden asiakkaiden kanssa nostaa sykettä rajusti. Vastaan sanominen sen sijaan nostaa sykettä vain hieman. Uutispalvelu Duodecim/ Kotilääkäri 5/06 15

16 Aila Mulari Herrat Meniere ja Mulari Herrat? Herroina minä Heitä meidän huushollissa pidän. Herra Mulariin tutustuin vuonna 1971 ja Herra Meniereen sitten myöhemmin, vuonna Tosin herra Meniere oli antanut merkkejä tulostaan jo aiemmin, mutta emme ymmärtäneet kysyä nimeä ja tuntomerkit menivät epäsopivan syömisen piikkiin. Milloin syytettiin sienisalaattia, milloin kermajäätelöä. Joskus huippaamisen syyksi keksittiin helle. Elimme niihin aikoihin suhteellisen säännöllistä elämää kolmen pienen pojan kanssa. Päivät oltiin töissä molemmat, talo oli rakennettu, molemmilla oli työpaikat ja illalla mentiin ajoissa nukkumaan. Stressaavaa elämää ei vielä tunnettu. Olimmekin vasta kolmekymppisiä. Pilviä alkoi kerääntyä Vuonna 1987 herra Mulari vaihtoi työpaikkaa, kaikkialle työntyivät tietokoneet ja tulosvastuu. Alettiin saneerata lähes joka työpaikalla. Pojat kasvoivat, harrastukset lisääntyivät ja nielivät rahaa velkojen lisäksi. Vanhempamme alkoivat sairastella, isäni ja anoppi kuolivat ja herra Mularinkin päässä kohisi ja kuulo alkoi heiketä. Päätä täytyi käännellä puheen suuntaan. Jos korotin joskus tarvittaessa ääntäni, siitä tuli sanomista; ei muka saa sanoista selvää. Usein päivä alkoi aamupahoinvoinnilla kuten itselläni on tehnyt kolme kertaa! Muutaman kerran herra Mulari tuotiin töistä kesken päivän pois, koska hän oksensi eikä pysynyt pystyssä. Viinalle hän ei kuitenkaan haissut! Pilviä alkoi kerääntyä, monelta suunnalta. Herra Meniere oli jo tullut ja asettunut taloksi. 16 Kakkukahvit rouva ja herra Mulari nauttivat ilman ei herra Menieren seuraa. Herrat Meniere ja Mulari sulassa sovussa jälleen kerran. Iskä on liian humalassa Kerran kesällä 1987 olimme kolmisin nuorimman poikamme, Henrin, kanssa kesäkatutapahtumassa kotikaupungissamme. Ihmisiä oli kauniina kesäiltana kadulla tungokseen saakka, kuten myös olutteltoissa ja terasseilla. Talutimme Henriä keskellämme ettei hän katoa ihmisvilinään. Mutta mitä tekikään herra Mulari? Hän toikkaroi ja törmäili kaikkiin vastaantulijoihin, seiniin, pilareihin, polkupyöriin ja kukkaistutuksiin. Henriltä meinasi käsi irrota herra Mularin temppuillessa ja minulta meinasi mennä hermot miettiessä, oliko herra Mularilla taskumatti ja miten hän sai siitä huomaamattamme ryypättyä! Yhdelläkään terassilla ei käyty ja autolla oli tultu. Viimein Henri loihe lausumaan, että iskä on liian humalassa, jatketaan me kahdestaan. Niin tehtiin. Jätimme herra Mularin erään kaupan rappusille. Tietämättämme jätimme sinne myös herra Menieren. Herra Mulari kotiutui illalla sitten taksilla ja oli aivan selvinpäin. Ja sitäkös minä ihmettelin. En uskonut asiaa todeksi, en sitten millään. Ei uskonut selviämistään herra Mularikaan, koska ei ollut juonutkaan, ja siksi asiasta keskusteltiin pitkään ja hartaasti. Perin omituista. Herra Menierehän se myhäili taustalla, muttei paljastanut vieläkään itseään.

17 Vuosien tutkimuskierre Tästä tapahtumasta sai sitten alkunsa lääkäri- ja tutkimuskierre, mitä kesti lähes 6 vuotta: kuulon heikkenemistä, lääkäriä, huippaamista, lääkärissä käyntiä, oksennusta, töistä kotiin oksentamaan, tinnitusta, suhinaa, lääkäriin vientiä, kohinaa, betasercia, kuulonmittausta, kuulokäyrää, verenpainetta, sydänfilmiä, suolatonta ruokaa, säännöllistä elämää, mielellään ilman alkoholia, stressin välttämistä, toisen korvan kuuroutumista, saneerausta, työttömyyttä, keuhkoahtaumatautia, sairaslomia, masennusta ja vielä isompaa masennusta ja epäselvyyttä ja epätietoisuutta. Diagnoosi oli helpotus Ja niinpä vaan sitten saatiin kuin saatiinkin herra Meniere näkyviin ja näkyväksi. Nyt tauti on lopultakin todettu, vaikka aikaa se vei. Se oli kuitenkin helpotus. Nyt elellään Herra Meniere seuralaisenamme koko ajan. Joskus menee pitkiäkin aikoja ilman oireilua, joskus se on ihan jokapäiväistä. Mikä ihmeen Meniere? Tuttavamme, poikkeuksetta, eivät ole kuulleetkaan herra Menierestä ja olemme joutuneet moneen, moneen kertaan kertomaan sairaudesta. Toki kerromme sen minkä tiedämme. Yhtä monta kertaa olemme myös jättäneet kertomatta, vaikka herra Mulari tököttelee kävellä humalaisen askelin. En edes jaksanut mutsilleni selittää miksi meidän sängyn alla on aina muovinen pesuvati! Lyödään rumpua porukalla tämän asian eteen, kuten tämän lehden edellisessä numerossa kehotettiin. Se on parasta tiedotusta ja joukossa on voimaa. Eläkää sovussa herra Menieren kanssa. Pitäkää huolta läheisistänne. Ilon kautta ja kevättä Meniere-postin lukijoille. Aila Mulari eniere-posti Onnittelukirje sisarelleni, 53 v. Huomasin vasta eilen illalla, että on syntymäpäiväsi. Korttia en enää ehtinyt viedä postiin ja parempi niin. Olisihan se herättänyt turhaa huomiota siinä harmonin kannella naapureiden piipahtaessa, sillä tämähän on vain tällainen välivuosi, eikä juhlita koko suvun voimin. Vaivuin täysin muistoihini ihmetellen ikääsi, enkä ehtinyt edes soittaa myöhemmälläkään. Nukkumassahan olisit jo sitten ollutkin. Upeaa, että yleensä elät, sillä synnyit keltaisena keskosena ihan ennen aikojaan. Lähtöasetelmat eivät olleet mitenkään mallikelpoiset tämän päivän vaatimusten mukaan; ei ollut lempeää musiikkia, ei keinutuolia, ei isä hieromassa äidin ristiselkää eikä videoimassa tapahtumaa. Puhumattakaan jäissä olevista samppanjapulloista sairaalassa. Tietokin syntymästäsi saavutti ensin setämme, jonka sukunimi ja etunimen alkukirjain oli työmaalla sama. Isukka kuitenkin sai tiedon ja riensi onnesta uhkuen tulppaanikimpun kanssa paikalle. Siitä sitä vain lähdettiin ja kalusit samoja pinnasängyn pamppuloita kuin minäkin. Ei kukaan ajatellut, että ne voisivat olla myrkyllisiä. Niitähän kalusi vielä veljemmekin. Ei ollut pilttiä, ei housuvaippoja, ei kamvärkki- eikä etikkapullossa lapsilukkoa. Mitenkäs olikaan lipeän laita saunalla? Meillä ei ollut koskaan pyöräilykypärät päässä kun opeteltiin tangon alta ajamaan. Entäs autoissa turvavyöt, -istuimet ja -tyynyt? Eipä tainnut olla kylämme ainoassa Popedassakaan, jos oikein muistan. Muita autoja ollutkaan. Mutta eipäs jäänyt koko kylällä kukaan auton allekaan! 17

18 18 eniere-posti Kasvoimme, vaikka meillä ei ollutkaan pitsaa, kebabbia eikä mäkkäriä ihan pellon päässä. Kokista ei tunnettu, mutta limpparia saatiin kun Leskisen auto oli menossa Kaijolle päin! Banaanit ilmestyivät kerran mummon mukana kirkolta ja hotkaisin ensimmäisen kuorineen ennen kuin äiti ehti hätiin. Leipäressu, maitolämmitys ja puahtosuolat olivat kova sana ja hyvin korvasivat nykyiset höllötykset. Leikimme ulkona ilman valvontaa. Olikohan namusetiä olemassa? Muistatko, mitä me leikimme? Eihän meillä ollut playstationia, ei Nintendo64, ei X-Box- eikä muitakaan pelejä, ei videonauhuria, ei Dolby Surroundia, ei edes Chatroomia internetissä. Hampaan pesuun edes ei löytynyt Oral-B Triumph Professional Care 9500:n kaikkia hienouksia. Vain kuttaperkkamuki ja harja. Luoja, näinkö oli? Ensimmäiset nuket saimme, kun isukka tuli lentokenttätyömaalta pitkästä aikaa kotiin. Sinun nukellasi oli vaalean vihreät vaatteet ja minun nukella vaalean punaiset. Nuket olivat hienot ja niillä oli liikkuvat silmätkin. Sitten veljemme pursaisi sinun nuken silmät sisään. Itkettiin yhdessä, mutta piilotin oman nukkeni. Veljemme hakkasi kaikki halolla mikä liikkui nopeammin kuin se itse. Meillä oli kuitenkin hiekkahaudat, heinälato, lehmihaka, lumet ja hanget, serkut Annukka, Kirsukka, Jukka, Pekka, Keke, Mallu ja muut. Kesällä kisailtiin omissa olympialaisissa kallion takana. Talvella ryvettiin oikein urakalla kaivon kupeella, hankiaisilla ajettiin potkureilla pelloilla. Joskus karahti sulaan ja haettiin sitten potkuri vappuna pois. Kukaan ei hukkunut kelkkatörmäyksissä kynnökselle. Nyt omat poikani ulkoilevat moottorikelkoilla, eivätkä edes ymmärrä, mitä on hangenkelit! Meillä oli Edlan radio ja laatikollinen ikivanhoja postikortteja, joita kävimme plaraamassa. Lähtiessä Edla kaivoi taskustaan nuhjaantuneen sokeripalan kiitokseksi käynnistä. Markus-setää kuuntelimme torstai-iltana ja 60-luvulla naapurin telkkariin lampattiin sunnuntaina klo 15.00, koska silloin oli Sirkus Papukaija. Joskus sattui saamaan istumapaikan. Koulua käytiin, ja lauantainakin. Viimeinen tunti oli luokan yhteinen tunti. Silloin voi kuka tahansa esiintyä. Tein sen kiitettävästi, - entäs sinä, sisareni? Muistatko, -? Leipäpalaset vietiin mukana, toisilla oli Leskisen patenttikorkkisessa limpparipullossa maitoa (jallupullokin kyllä kelpasi) ja kaikki ruoka syötiin lusikalla. Puolukat kerättiin syksyllä itse keittolaan, tuotiinpa kaikkea muutakin tarvittavaa ja äitienpäiväksi jauhot ja kananmunat. Meillä ei ollut luokkatoimikuntia, -yhdistyksiä eikä vanhempainneuvostoja. Emme kukaan olleet leirikoulussa Espanjassa emmekä vaihto-oppilaana Madagaskarilla. Ei meillä ollut reissuvihkoja eikä ope koskaan soittanut kotiin. Ei soittanut isukka ja äitikään koskaan opettajalle! Alaluokillakaan en muista kenelläkään esiintyneen dyslexiaa, MBD:tä, keskittymispulmia, ADHD:tä, autistisuutta, ylivilkkautta, hyperaktiivisuutta enkä kihomatoja. Ketään ei siirretty erityisluokalle, ei passitettu koulupsykiatrille, mutta jätettiin luokalleen kyllä tarvittaessa. Eikä neuvoteltu asiasta vanhempien kanssa. Opettaja osasi päättää asian yksinkin. Vaikka marssittiin housut kintuissa ja hameet korvissa luokan eteen rokotettavaksi, en ole kuullutkaan ikätovereitteni seksuaalisista vinoutumista. Minulle jäi vain villahousu- ja kalanmaksaöljykammo. Muistatkos, kun joku pierasi luokassa? Jäätiin kaikki arestiin, syyllistä ei löytynyt ja hajusta ei tunnistettu. Muistatkos, miten kova olit ikävöimään? Kerran päästiin tädin luo kirkolle yökuntiin ja Sinä pissit housuun vessassa, kun oudoksuit vessanpönttöä ja ikävöit ulkohuussiakin. Minusta taas sisävessa oli parasta mitä tiesin ja nautin joka hetkestä. Väitit, ettet itke ikävääsi, mutta kurkussa kasvaa karvoja. Onko vielä viime aikoina kasvanut? Kehityimme ja kasvoimme. Kouluista selvittiin. Ammatit saatiin ja töitä oli tarjolla liian kanssa. Tansseissa käytiin liftaillen lähikuntien lavoilla, kauempanakin joskus. Tosin Sinä halusit mielelläsi kävellä Virtasalmelta takaisin! Kuntohan siinä koheni ja niin vain löydettiin isät pojillemme. Sinun elämässäsi riittää tuota poweria, sykettä ja säpinää, koska aina aamuyöstä soittaessani et ole vielä kotona vastataksesi puhelimeen. Ihailen Sinua, kun jaksat. Minä alan jo joskus väsyä. Mutta nyt alat jo Sinäkin olla sen ikäinen, että voit ostaa kuminauhavyötäröisiä vaatteita, viestittää miehellesi kuorsaamalla olevasi edelleen elossa, aloittaa kertomisesi kun minä olin sinun ikäisesi, ja kehaista työkavereille, että kaksi kertaa viime yönäkin. Ei Sinun tarvitse kertoa, että tarkoitat vessassa käyntiä! Oikein paljon ONNITUK- SIA hivenen myöhässä ja paina vain täysillä eteenpäin. Paras ikäsi on juuri nyt! Ilon kautta sisaresi, 55 v. Aila Mulari

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014

Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Strategian tekeminen yhdessä 14.5.2014 Suvi von Becker Miksi yhdessä tekeminen? Johtoporras: Ymmärrys valuu kuin vesi hanhen selästä Ovat niin hankalia, asennevamma. Eikö sana kuulu vai eikö se mene perille?

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto

Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä. Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Tunne ja asiakasymmärrys voimavarana palvelunkehi4ämisessä Satu Mie8nen, taiteen tohtori, taideteollisen muotoilun professori, Lapin yliopisto Työpajan tavoite Tunnistetaan palvelukokemukseen lii4yvien

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri

Positiivisten asioiden korostaminen. Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Positiivisten asioiden korostaminen Hilla Levo, dosentti, KNK-erikoislääkäri Krooninen sairaus - Pitkäaikainen sairaus = muuttunut terveydentila, mikä ei korjaannu yksinkertaisella kirurgisella toimenpiteellä

Lisätiedot

VEIJOLLA ON LASTENREUMA

VEIJOLLA ON LASTENREUMA VEIJOLLA ON LASTENREUMA T ässä on Veijo ja hänen äitinsä. Veijo on 4-vuotias, tavallinen poika. Veijo sairastaa lastenreumaa. Lastenreuma tarkoittaa sitä, että nivelet ovat kipeät ja tulehtuneet. Nivelet

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14

Unelmoitu Suomessa. 17. tammikuuta 14 Unelmoitu Suomessa Sisällys ä ä ä ö ö ö ö ö ö ä ö ö ä 2 1 Perustiedot ö ä ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ä ö ä ää ö ä ä ä ä ö ä öö ö ä ä ä ö ä ä ö ä ää ä ä ä ö ä ä ä ä ä ä ö ä ä ää ö ä ä ä ää ö ä ä ö ä ä ö ä ä ä

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015

Tuulikki Venninen, Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 19.2.2015 Tuulikki Venninen KT, LTO Dosentti, yliopistonlehtori, HY tuulikki.venninen@helsinki.fi Kehittämistyö, joka kohdentuu vanhempien kalleimpaan omaisuuteen Pienten lasten aloitteet onko niitä? TÄRKEÄT ASIAT

Lisätiedot

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA

TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Lue artikkeli ja vastaa sitä seuraaviin kysymyksiin. TYTTÖ JOKA PYSYY HOIKKANA SYÖMÄLLÄ PELKKÄÄ SUKLAATA Daily Mailin toimittaja 5 10 15 20 25 30 35 40 45 Eräs opiskelija on hämmentänyt ravitsemusasiantuntijoita

Lisätiedot

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja

Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle

STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle STRATEGIAN JALKAUTUS Asukkaille ja henkilökunnalle Jalkautusta ja erilaisia mahdollisuuksia sen toteuttamiseksi pohdittu strategiatyöryhmässä Jalkautuksen toteutus 2010 2011 Jalkautus työryhmille 2010

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6.

MAAILMAN NAPA. Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008. apa_mv_a7.indd 1 4.6. MAAILMAN NAPA Vihkonen on osa Pop In hanketta, joka tekee työtä seksuaalista kaltoinkohtelua vastaan 2006-2008 apa_mv_a7.indd 1 4.6.2007 22:32:08 Ketä sinä kosketit viimeksi? Miltä tuntui koskettaa? Miten

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään?

Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? Miten lapset reagoivat, kun äiti sairastaa? Miten autamme lasta selviytymään? RINTASYÖPÄYHDISTYS / DOCRATES Eva Nilson 13.10.2011 Kun äiti sairastaa, mikä on toisin? Syöpä on ruumiin sairaus, mutta se

Lisätiedot

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME

SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME SAARNA JÄRVENPÄÄN KIRKOSSA 7.9.2014 JEESUS PARANTAJAMME Evankeliumi Matteuksen mukaan (Matt.12:33-37) Jeesus sanoi: Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono.

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ ASIAKASLÄHTÖINEN TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHALLINTA SOSIAALINEN MEDIA SAIRAANHOITOPIIREISSÄ Sari Östman sari.ostman@utu.fi / Sairaalatekniikan päivät 6.2.2013 TAUSTAA Digitaalisen kulttuurin tutkija Turun

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Vastuuta ja valikoimaa

Vastuuta ja valikoimaa interventio Vastuuta ja valikoimaa Keinoja nuorten ruokailuympäristön kehittämiseen ETM Sini Garam Leipätiedotus ry 2.12.2008 Lapsista terveitä aikuisia ravitsemusta parantamalla julkisen ja yksityisen

Lisätiedot

Löydätkö tien. taivaaseen?

Löydätkö tien. taivaaseen? Löydätkö tien taivaaseen? OLETKO KOSKAAN EKSYNYT? LÄHDITKÖ KULKEMAAN VÄÄRÄÄ TIETÄ? Jos olet väärällä tiellä, et voi löytää perille. Jumala kertoo Raamatussa, miten löydät tien taivaaseen. Jumala on luonut

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE

OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE OHJEITA VALMENTAVALLE JOHTAJALLE Maria Ruokonen 10.3.2013 Tunne itsesi ja tunnista unelmasi. Ymmärrä missä olet kaikkein vahvin. Miksi teet sitä mitä teet? Löydä oma intohimosi. Menestymme sellaisissa

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen

TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS. 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen TUKIHENKILÖN PERUSKOULUTUS 5.-7.3.2015 ESPOO Eija Himanen Koulutuksen rakenne Ryhmästä syntyy turvallinen oppimista ja itsen reflektointia edistävä ympäristö Tukihenkilönä toimimisen lähtökohdat: mikä

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

Ohjeita lapsiperheille

Ohjeita lapsiperheille Oulun vastaanottokeskus Heikinharjuntie 66 90620 Oulu Puhelin: 0718763100 Ohjeita lapsiperheille Minna Märsynaho Diakonia-ammakorkeakoulu 2 SISÄLLYSLUETTELO LAPSI JA TURVALLISUUS 3 ARJEN PERUSTOIMINNOT

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4.

1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. 1. Potilashaastattelut ja videot 2. Flash-esitelmä taudista, hoidosta ja selviämisestä 3. Yksityiskohtaiset tiedot aistista, haitoista ja oireista 4. Kuvaus lähimmäisen suhtautumisesta POTILASHAASTATTELUT

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus

1 / 24. Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus 1 / 24 Kalvosarja vanhempainiltaan nuorten hyvinvointi ja ravitsemus Täydellisiähän emme ole, mutta pikkuisen paremmaksi on helppo tulla. Mieti nuoresi/perheesi viimeisintä viikkoa ja vastaa kuten asia

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

Unelmien työ (90 min)

Unelmien työ (90 min) Unelmien työ (90 ) Oppitunti on mahdollista toteuttaa myös 45 uutissa. Tällöin toteutetaan kohdat 1, 2 ja 3 (lyhennettyinä) sekä Unelmien työpaikan yksilötyöskentelyosuus (15 ). Voit soveltaa tehtävän

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Aakkoset Aa Ii Uu Ss Nn Ee Oo Ll Rr Mm Tt Ää Pp Kk Jj Vv Hh Yy Öö Dd Gg Bb Ff Cc Ww Xx Zz Qq Åå Numerot 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Kuka on...? (adjektiivit) 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Kenellä on...? (omistaminen)

Lisätiedot

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa

LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET. Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa LÄHIOPETUKSEN KÄYTÄNTEET Opiskelumotivaatioon vaikuttavat tekijät lähiopetuksessa tekniikan alan opetuksessa INSSI-hankkeessa tutkittua Ari-Pekka Kainu, SAMK Jorma Kärkkäinen, KYAMK Pekka Rantala, OAMK

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa:

3. Kun jossakin asiassa ei pääse mitenkään eteenpäin, voit sanoa: 4. Kun jossakin on tosi paljon ihmisiä, voit sanoa: SANONTOJA, SANANLASKUJA JA PUHEKIELTÄ HARJOITUS 1 joutua jonkun hampaisiin olla koira haudattuna kärpäsestä tulee härkänen niellä purematta kaivaa maata toisen alta panna jauhot suuhun ei ole mailla eikä

Lisätiedot

9.1. Mikä sinulla on?

9.1. Mikä sinulla on? 9.kappale (yhdeksäs kappale) 9.1. Mikä sinulla on? Minulla on yskä. Minulla on nuha. Minulla on kuumetta. Minulla on kurkku kipeä. Minulla on vesirokko. Minulla on flunssa. Minulla on vatsa kipeä. Minulla

Lisätiedot

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta

Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Asiakaspalveluprosessin kehittäminen jakelun vaikutuspiiriin kuuluvien asioiden osalta Tehtävät 1. Asiakaspalvelun ja asiakkaiden vaatimukset jakelulle => haastateltavat organisaatiot/henkilöt => lukijaraatien

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj.

Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. Etelä-Karjalan sosiaali-ja terveyspiirin strategiaseminaari 18.3.2010 Joutsenossa Marja-Liisa Vesterinen sote-piirin valtuuston pj. YKSITYISEN JA JULKISEN SEKTORIN EROJA AJATTELUSSA JA TOIMINNASSA SOTE-ALALLA

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011

Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Ikääntyvän työntekijän muotokuva TOKI-seminaari Oulussa 10.6.2011 Lähteenä: 65-vuotiaiden aikuisneuvolan tutkimustiedot & Sosioekonomiset terveyserot Pohjois-Pohjanmaalla 16.6.2011 geriatrian ylilääkäri

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN

MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN www.flow.fi MINÄ MATKA LÖYTÄMINEN Joka tahtoo matkalle kohti uutta, hänen on lähdettävä. Miten matkalle voi lähteä? Omin jaloin, ottamalla ensimmäinen askel. Mitä sitten tapahtuu? Kyllä se selviää, askel

Lisätiedot

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi

suurempi valoisampi halvempi helpompi pitempi kylmempi puheliaampi TEE OIKEIN Kumpi on (suuri) suurempi, Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) valoisampi kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) halvempi kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) helpompi

Lisätiedot

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012

8.1.2013 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 RAPORTTI LIIKUNNAN VAPAAEHTOISTOIMIJOIDEN ITE-ARVIOINNISTA 2012 Tämä on raportti Suomen Parkinson-liiton Liikunnan vapaaehtoistoimijoiden (yhdistysten liikuntavastaavat/kerhon liikuttajat) arvio liikuntatoiminnasta

Lisätiedot

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto

Asiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua

Lisätiedot

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983)

ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) ELÄMÄNTAPAMUUTOKSEN VAIHEET Muutosvaihemalli (Prochaska & DiClemente 1983) 1. Esiharkinta ei aikomusta muuttaa käyttäytymistä ongelman kieltäminen ja vähätteleminen ei tiedosteta muutoksen tarpeellisuutta

Lisätiedot

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset:

LAUSETREENEJÄ. Kysymykset: LAUSETREENEJÄ Kysymykset: Mikä - kuka - millainen? (perusmuoto) Mitkä ketkä millaiset? (t-monikko) Minkä kenen millaisen? (genetiivi) Milloin? Millainen? Minkävärinen? Minkämaalainen? Miten? Kenellä? Keneltä?

Lisätiedot

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen

Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Carmen Brecheis Michelle Cheng Johanna Järvelä Anna Kantanen Onko Villa Breda koti vai laitos? Tietysti sen pitäisi olla koti! avulias persoonallinen lepoa-antava kutsuva interaktiivinen active aktiivinen?

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa

12.10..2013. Etäopetus erityistilanteissa 12.10..2013 Etäopetus 1 Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla 2 Syksy 2013 1.lk. poika D.J. Eurajoen Keskustan ala-koulu, Adobe Connect

Lisätiedot

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI

SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI SOSIAALISEN MEDIAN TYÖKALUPAKKI TYÖKALUPAKKI eli sosiaalisen median pikaopas nenäilijälle Nenätapahtuman tueksi. Näiden ohjeiden avulla tempaiset verkostosi mukaan sosiaalisessa mediassa. MISTÄ LIIKKEELLE?

Lisätiedot

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut?

Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka. Miksi maanviljelijä ajaa jyrällä perunamaalla? Mikä kaali voi syödä sinut? Syökää porkkanaa! Mikä akka asuu pellossa? Palsternakka Mikä on oranssi kana? Porkkana Mistä kalasta saa kasviskiusausta? Ruokalasta Mikä kaali voi syödä sinut? Shakaali Mitä pitsaa voi kasvattaa puutarhassa?

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot