Lähtömaakoulutuksen OPINPOLKU. Opinpolut maasta maahan -hanke

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lähtömaakoulutuksen OPINPOLKU. Opinpolut maasta maahan -hanke"

Transkriptio

1 Lähtömaakoulutuksen OPINPOLKU Opinpolut maasta maahan -hanke

2 LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN OPINPOLKU Tekijät Opinpolkujen takana: Ella Saarinen Sirpa Arvonen Niina Kollár Pirjo Raunio Anna Taimi Anu Tuovinen Karoliina Väre Taitto: Idearäätäli Oy Paino: Risteen kirjapaino Painosmäärä: 400 kpl Opinpolut maasta maahan OPINPOLUT MAASTA MAAHAN - HANKE Yksilöllisiä polkuja

3 Sisällys Johdanto: lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi Onnistunut lähtömaakoulutus on yhteistyötä Kouluttajataho rekrytoinnin apuna Opettajatiimi voimavarana Lähellä vai kaukana lähtömaakoulutuksen toteutustavat Kokemus tuo varmuutta lähtömaakoulutuksen järjestämiseen Laaja-alaisuutta opetuksen suunnitteluun Lähtömaakouluttajan TOP 20 -muistilista Lähtömaakoulutuksen hankinnassa huomioitavia näkökulmia Liite: Tehtäväesimerkkejä

4 Johdanto Lähtömaakoulutus on kokonaisvaltainen prosessi Lähtömaakoulutuksessa opetetaan ulkomailta rekrytoitaville työntekijöille suomen kieltä ja kulttuuria jo heidän kotimaassaan. Ulkomaalaisen työntekijän on helpompi sopeutua suomalaiseen työyhteisöön, sen tapoihin ja kieleen, kun hän osaa suomea jo työhön tullessaan. Lähtömaassa tapahtuvan kielenopetuksen tarve korostuu alalla, jossa kielen ymmärtämisellä on suora yhteys työn laatuun ja onnistumiseen. Esimerkiksi hoiva-alan ammateissa on oleellista osata suomea. Ulkomailta rekrytoinnissa kaikilla osapuolilla täytyy olla selkeä kuva prosessin etenemisestä aina lähtömaasta Suomeen. Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on valmisteltava myös sitä, miten ulkomaalaisen työntekijän kielenoppimista tuetaan Suomessa. Julkaisu pohjautuu Sataedun Opinpolut maasta maahan -hankkeen (myöhemmin tekstissä Opinpolut) lähtömaakoulutusten kokemuksiin. Hankkeessa on järjestetty lähtömaakoulutusta lähiopetuksena neljässä maassa. Virossa opetettiin ammatillisesti heterogeeniselle ryhmälle suomea ja suomalaiseen työelämään liittyviä asioita kesä elokuussa Opiskelijat pystyivät osallistumaan joustavasti joko aamu- tai iltaryhmään. Kesällä 2010 Sataedu toteutti lähtömaakoulutuksen Bulgariassa. Opinpolut kävi havainnoimassa koulutusta ja keräsi siihen liittyviä kokemuksia. 4

5 Opinpolut koulutti vuoden 2011 kesällä bulgarialaisia sairaanhoitajia etäja lähiopetuksen yhdistelmällä. Koulutuksessa keskityttiin tukemaan heidän ammatillisen kielitaitonsa kehittymistä. Syksyllä 2011 opetettiin hammaslääkäreille suomen kieltä verkkokoulutuksena. Alkuvuodesta 2012 toteutettiin Puolassa kuukauden mittainen lähtömaakoulutus taustoiltaan heterogeeniselle joukolle. He olivat kuitenkin kaikki tulossa yhteen elintarvikealan yritykseen, joten koulutussisällöt olivat ammatillisesti yhtenäiset. Kesällä 2012 Sataedu koulutti sairaanhoitajille suomea Espanjan Bilbaossa. Opinpolut opetti koulutukseen osallistujille vapaaehtoisen kertaustuntiosuuden. Lähtömaassa tapahtuvan opetuksen lisäksi Opinpolut on kouluttanut Suomessa: projektin aikana on opetettu ammatillista suomea jo maahan tulleille työperusteisille maahanmuuttajille ja heidän perheenjäsenilleen. Julkaisu on koostettu Opinpolkujen ja Sataedun järjestämien koulutusten opiskelijapalautteiden sekä lähtömaakoulutuksia opettaneiden kouluttajien havaintojen pohjalta. Julkaisun tavoitteena on tarjota näkökulmia lähtömaakoulutusta toteuttaville tai sitä hankkiville tahoille mahdollisimman monipuolisesti. Julkaisussa esitellään muun muassa kouluttajantahon roolia työntekijävalinnassa, koulutuksen järjestämiseen ja suunnitteluun liittyviä seikkoja. Julkaisussa tarkastellaan myös eri opetusmuotojen hyviä ja huonoja puolia sekä työnantajan roolia lähtömaakoulutuksen järjestämisessä. Lähtökohtana julkaisulle on, että lähtömaassa tapahtuva kielikoulutus on osa ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen oppimisprosessia, joka jatkuu hänen tullessaan Suomeen. Suomen kielen oppiminen on suorassa yhteydessä siihen, miten ulkomailta tullut työntekijä sopeutuu suomalaiseen työyhteisöön ja koko yhteiskuntaan. 5

6 ONNISTUNUT LÄHTÖMAAKOULUTUS ON YHTEISTYÖTÄ 3 yhteistyö; monikulttuurisuuskoulutus; työpari; perehdytys Lähtömaakoulutuksen järjestämisessä lähtökohtana on, että opiskelijoille on olemassa Suomessa työpaikat, joita varten he opiskelevat suomea. On tärkeää, että työpaikka on varma ja että työnantaja sitoutuu alusta alkaen yhteistyöhön kouluttajatahon kanssa. Pitää olla vähintään tieto niin sanotusta reserviydestä, jolloin kieltä opiskellaan Suomeen pääsyn mahdollisuuden vuoksi. Odotusaika lähtömaassa ei saa venyä liian pitkäksi, koska silloin lähtömaakoulutuksessa saavutettu kielitaito unohtuu. Kielitaidon itsenäinen ylläpitäminen lähtömaassa vaatii opiskelijalta suurta motivaatiota, johon liittyy läheisesti Suomeen työllistymisen todennäköisyys. Motivaation merkitystä oppimistuloksiin ei voi korostaa liikaa. Opiskelijan, jonka työllistyminen koulutuksen jälkeen on epävarmaa, on kovin vaikeaa keskittyä ja motivoitua suomen kielen opiskeluun. Työpaikan hankkiminen Suomesta itsenäisesti saattaa olla haasteellista lähtömaasta käsin. Työnantajan ja työyhteisön merkitys rekrytointiprosessissa Työnantajalla pitää olla alusta asti selvä kuva siitä, mitä ulkomailta rekrytointi ja siellä kouluttaminen yritykseltä edellyttävät. Työnantajat eivät aina välttämättä ole ymmärtäneet, mihin he ovat sitoutumassa palkatessaan työvoimaa suoraan ulkomailta. Työnantajien saattaa olla vaikea hahmottaa tulijan näkökulmaa, jolloin työsopimuksen tekemistä lykätään. Se on rekrytoitavalle henkisesti raskasta ja hankaloittaa tulijan käytännön asioiden järjestämistä niin lähtö- kuin kohdemaassa. Esimerkiksi asuntoa ei pysty etsimään ennen kuin työpaikka varmistuu. Yrityksen ja työyhteisön monikulttuuristumiseen liittyy kielen ohella myös muita jännitteitä luovia tekijöitä. Koko työyhteisön on sitouduttava ottamaan toisesta maasta ja kulttuurista rekrytoidut ihmiset mukaan yhteisöön. Ulkomaalaisen työvoiman rekrytoimisesta on keskusteltava avoimesti työyhteisössä jo ennen rekrytointiprosessin alkua. Tämä saattaa helposti unohtua kiireen keskellä, mutta keskustelulla on merkittävä vaikutus työyhteisön hyvinvointiin. Muutoksiin liittyvien pelkojen ja ennakkoluulojen käsittelemisessä voi käyttää apuna ulkopuolista toimijaa, joka lähestyy tilannetta objektiivisesti. Henkilökunnan ja johdon monikulttuurisuuskoulutukset on koettu yhdeksi hyväksi tavaksi keskustella avoimesti tulijoihin kohdistuvista ennakkoluuloista sekä selventää rekrytointiperusteita muulle henkilöstöl- 6

7 le. Monikulttuuristumisprosessissa täytyy ottaa huomioon sekä uusi ulkomainen työntekijä että vanha työyhteisö. Ilman työkavereiden hyväksyntää ulkomaalaisen työntekijän on hyvin vaikeaa sopeutua uuteen työyhteisöön sekä suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Esimiehille on hyvä järjestää oma koulutus. Esimieskoulutuksessa kannattaa käsitellä monikulttuurisen työyhteisön johtamiseen liittyviä haasteita. Työyhteisön muuttuminen monikulttuuriseksi ja siihen sopeutuminen on useamman vuoden prosessi, joka vaatii esimiehiltä johdonmukaisuutta. Työyhteisön ilmapiiri ja työkavereiden suhtautuminen suomea vieraana kielenä puhuvaan kollegaan vaikuttavat siihen, miten tulokas oppii ja rohkenee käyttää suomen kieltä työpaikalla. Niillä on vaikutusta myös siihen, millaisena työpaikalla puhuttu kieli koetaan. Työpaikan kieltä opitaan varsinkin alkuvaiheessa työkavereiden esimerkkiä matkimalla. Työyhteisölle on hyvä korostaa, että kieltä opetteleva henkilö ei välttämättä alkuun pysty osallistumaan kahvipöytäkeskusteluihin tai tilanteisiin, joissa monta ihmistä on äänessä yhtä aikaa. Näissä keskusteluissa puhe on nopeatempoista, ja murteellisia ilmauksia käytetään paljon. Kielitaidon kehitystä onkin aluksi arvioitava sen mukaan, miten ulkomaalainen työntekijä pärjää työtilanteissa. Vastaanottavasta työpaikasta pitää löytyä oma työpari ulkomailta rekrytoidulle työntekijälle. Alussa työparin on hyvä olla sama henkilö koko ajan. Työparina työskentelyn täytyy olla vapaaehtoista. Hänen on oltava myös itse halukas opastamaan uusi työntekijä sisään työyhteisöön ja sen toimintatapoihin. Työpariksi tai ohjaajaksi kannattaa valita sosiaalinen, aktiivinen ja asiasta kiinnostunut henkilö. Tukikielen taito ei ole välttämätöntä, mutta halu selittää asioita ja taito kertoa niistä ovat tärkeitä. Ideaalitapauksessa työpari osallistuu jo lähtömaakoulutusvaiheessa opetustilanteeseen tai on muutoin yhteydessä tulevaan työkaveriinsa ennen kuin tämä saapuu Suomeen. Se helpottaa molemminpuolista tutustumista sekä viestittää tulijalle, että hän on tervetullut. Esimiehen on oltava tukena tulijan työparille. Työyhteisössä pitää huomioida myös suomalaisen työparin jaksaminen, koska ulkomailta rekrytoidun työntekijän tukena oleminen on raskasta. Jos työpareja on alussa useampia, jonkun heistä täytyy ottaa päävastuu tulijan perehdytyksestä ja apuna olemisesta. Jos työpari vaihtuu usein, ulkomailta rekrytoitu henkilö saattaa kokea olevansa niin sanotun heittopussin asemassa. Samoin saattaa käydä silloin, kun työpari on pitkään sairaana tai lomalla. Työparille on annettava riittävästi aikaa tulijan perehdyttämiseen, jotta ulkomaalainen työntekijä pääsee kunnolla sisään uuteen työyhteisöönsä. 7

8 Lähtömaakoulutus uuden työntekijän perehdyttämisessä Työnantajan täytyy olla sitoutunut suomen kielen kouluttamiseen, jos hän toivoo uudelta työntekijältä kielen osaamista. Kielen opettaminen lähtömaassa on turhaa, jos työnantaja ei näe sitä tärkeäksi eikä tuo kielen oppimisen tai työyhteisöön sopeutumisen merkityksellisyyttä esiin. Suomen kielen arvostuksen täytyy siirtyä käytäntöön niin, että työnantaja hyväksyy kielen opetuksen vaatiman ajallisen ja taloudellisen panostuksen. Työpaikalla annetaan tulokkaalle aikaa oppia ja jaksetaan rauhassa kuunnella silloin, kun ulkomailta rekrytoidun kollegan tai alaisen suomen kielen taito ei vielä riitä nopeaan kommunikointiin. Suomen kielen opetus kohdentuu sitä paremmin työpaikan tarpeisiin, mitä enemmän kouluttajataho saa tietoa työyhteisöltä. Ideaalitapauksessa työnantaja kertoo omat toiveensa rekrytoitavien kielitaidosta sekä antaa kouluttajataholle mahdollisuuden tutustua työnkuviin ja työssä tarvittavaan kielenkäyttöön. Tämä tarkoittaa erilaisiin kirjallisiin dokumentteihin ja suullisiin vuorovaikutustilanteisiin perehtymistä. Valokuvat työprosesseista ja -välineistä ovat hyviä oppimateriaaleja. Usein työntekijät eivät itse pysty kielellisesti kuvaamaan, millaista kieltä työssään käyttävät. Kun suomen kielen opettaja pääsee tutustumaan opiskelijansa tulevaan työpaikkaan, hän kuulee työpaikalla tarvittavaa suomea ja pystyy kohdistamaan opetuksensa oikeisiin asioihin. Toisinaan työnantaja antaa riittävän ammatillisen tuen kielenopettajalle, mutta lähtömaakoulutuksen opettajatiimissä on silti hyvä olla mukana ammattialan opettaja. Kielenkäyttö voi erota työpaikkakohtaisesti, joten myös ammattiopettajan pitää päästä käymään työpaikalla. Opiskelijat kokevat työpaikkaan ja työnkuvaan liittyvien asioiden opiskelun hyvin motivoivana ja suomen kielen omaksumista edesauttavana tekijänä. Työpaikkaan liittyvät aineistot auttavat opettajaa kohdentamaan opetuksensa mahdollisimman tehokkaasti. Toimiva tiedonkulku työnantajalta kouluttajataholle on muutoinkin tärkeä apu koulutuksen suunnittelussa. Tällöin perehdytys työpaikkaan ja sen käytäntöihin on itse asiassa aloitettu jo lähtömaassa. Toisaalta tiedonkulun pitää toimia myös toiseen suutaan: yhtä lailla kouluttajataholla on vastuu siitä, että tieto koulutuksen sujumisesta kulkeutuu työnantajalle. 8

9 KOULUTTAJATAHO REKRYTOINNIN APUNA Työnantaja valitsee työntekijät, jotka osallistuvat lähtömaakoulutukseen. Hoivahenkilökunnan kohdalla myös Valviran asettamat edellytykset ammatinharjoittamislupien saamiseksi ohjaavat työntekijävalintaa. Kouluttajataho voi tuoda rekrytointiprosessiin lisäarvoa, jos työnantaja näkee kielen oppimisen keskeiseksi seikaksi onnistuneeseen rekrytointiin. Kouluttajatahoa valittaessa onkin hyvä huomioida se, pystyykö se antamaan apua jo rekrytointiprosessiin. Ulkomaisten työnhakijoiden kielellisiä oppimisvalmiuksia voidaan testata. Kielellisten oppimisvalmiuksien testauksella saadaan suuntaviivoja siihen, kuka oppii suomen kielen nopeasti. Testaus auttaa työnantajaa valitsemaan työntekijät työnhakijoiden joukosta. Kielellisiin oppimisvalmiuksiin vaikuttaa luontaisten taipumusten lisäksi muun muassa motivaatio, muisti ja oppimisstrategiat. Kielellisten oppimisvalmiuksien testaus kestää työnantajan tarpeista riippuen kolmesta viiteen päivää. Se sisältää sekä opetusta että oppimisen testaamista. Vaikka useamman päivän testimalli tuntuu pitkältä ja resursseja vievältä, se toimii kuitenkin samalla osana suomen kielen alkeiden opetusta. Kielellisten oppimisvalmiuksien testausmalli on myös rekrytoitavan motivaation mittari: kertaamalla hänen on mahdollista vaikuttaa oppimistuloksiinsa. Opiskelijalle tilanne on tietysti haasteellinen, sillä hän joutuu opettelemaan vierasta kieltä ja hyväksymään epävarmuuden opiskelun jatkumisesta testauksen jälkeen. Enintään viiden testauspäivän aikana toteutettava testausmalli on kuitenkin kohtuullisempi verrattuna siihen, että opiskelijat karsittaisiin esimerkiksi kuukauden opetukseen osallistumisen jälkeen. 9

10 OPETTAJATIIMI VOIMAVARANA 3 opettajatiimi; tukihenkilö; malli suomalaisuudesta; reagointikyky Lähtömaakoulutuksen voi toteuttaa yhden tai useamman opettajan voimin. Koska lähtömaakoulutukseen sisältyy paljon muutakin kuin kielenopetusta, on suositeltavaa käyttää useampia opettajia. Lähtömaakoulutuksessa on kuitenkin oltava yksi opettaja, joka ottaa oman opetuksensa lisäksi vastuuta koko koulutuksen ja opiskelijoiden oppimisen etenemisestä. Opettajien tiimityöskentely helpottaa työmäärää. Useampi opettaja mahdollistaa sen, ettei jokaisen lähtömaakoulutuksen opettajan tarvitse osata kaikkea, vaan yksi voi hallita ammatin harjoittamiseen liittyvät laillistamisasiat ja toinen kulttuuriset erot lähtö- ja kohdemaan välillä. Vaikka opettaja pyrkii välittämään objektiivista tietoa esimerkiksi omasta maastaan ja kulttuuristaan, jokainen painottaa opetuksessaan eri asioita ja omaa erilaisia tietoja ja taitoja. Opettajatiimissä on oltava myös ammattialan opettaja. Opettajatiimi tuo myös vertaistukea. On tärkeää, että opettaja voi jakaa opiskelijoihin ja ryhmään liittyviä asioita sellaisen kanssa, joka myös tuntee heidät. Vain kokenut opettaja pystyy näin itsenäiseen ja haastavaan työhön. Opiskelijoiden äidinkielen osaaminen auttaa ymmärtämään lähtökielen ja suomen kielen eroja. Jos opettajatiimissä on mukana joku, joka hallitsee lähtömaan kielen hyvin, auttaa se muitakin. Kouluttajatahon on ennen koulutusta hyvä hankkia tietoa lähtömaan mahdollisista eri kieliryhmistä, kulttuurieroista ja kielen oppimisvalmiuksista. Kulttuuritausta vaikuttaa lopulta lähes kaikkeen. Lähtömaakoulutuksessa ei opeteta vain kieltä vaan toimitaan myös tiedonlähteenä koko suomalaisesta kulttuurista ja yhteiskunnasta. Lähtömaakoulutuksessa opettaja toimii myös mallina niin suomalaisesta ihmisestä kuin suomalaisuudesta esimerkiksi ajankäytön suhteen. Hänen ei silti tarvitse olla kulttuurin asiantuntija tai yhteiskuntapolitiikan ammattilainen. Riittää, että opettaja kertoo asioista omasta kokemuksestaan, osaa ottaa selvää epäselvistä asioista tai neuvoo lähteet, joilta kysyä. 10

11 Persoonalla on tärkeä merkitys ja opettajan rooli on vaativa. Lähtömaakoulutuksessa opetettaessa vaaditaan joustavuutta ja huumorintajua. Yllättäviin tilanteisiin pitää pystyä hyppäämään nopeastikin. On oltava kiinnostunut etsimään ja muokkaamaan tarvittaessa uutta opetusmateriaalia sekä halukas kehittämään uusia tapoja opettaa ja tehdä harjoituksia. Opettajan pitää osata käsitellä asiallisesti opiskelijoiden epävarmuutta ja jännitystä tulevaisuutta kohtaan. Opettajasta tulee opiskelijoille väistämättä keskeinen tukihenkilö, sillä moni heistä ei halua paljastaa omaa epävarmuuttaan työnantajalle, joka on valta-asemassa suhteessa rekrytoitavaan. Opiskelijoilla on yleensä paljon kysymyksiä, jotka liittyvät Suomessa asumiseen ja toimimiseen sekä tulevan työpaikan tapoihin ja kulttuuriin. Opettajat ovat tärkeä osa maahanmuuttajan sopeutumisprosessia uudessa kulttuurissa. Lähtömaakoulutusten lomassa opettajasta kehittyy ammattilainen, jonka tietomäärä eri ammattialoista, eri maiden kulttuureista ja kielistä kasvaa koko ajan. Oppiminen on prosessi samoin kuin opettaminen ja opettajaksi kasvaminen. 11

12 LÄHELLÄ VAI KAUKANA LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN TOTEUTUSTAVAT Lähtömaakoulutusta voidaan toteuttaa monella eri tavalla. Jos koulutukseen osallistujien pärjääminen suomalaisessa työpaikassa ei edellytä suomen kielen hallintaa, tulijat haluavat tulla nopeasti Suomeen ansaitsemaan. Kuukausien mittainen kielikoulutus on ulkomaille töihin haluavalle ammattilaiselle suuri panostus. Tästä syystä työtarjoukset maista, joiden kieltä ei tarvitse erikseen opetella, voivat houkutella Suomeen tuloa enemmän. Työpaikan varmuus ja kiinnostuksen osoittaminen tulijan toiveita kohtaan ovat hyviä keinoja rekrytoitavan työntekijän sitouttamiseen niin kielikoulutukseen kuin Suomeen tuloonkin. Käytettävä opetustapa on arvioitava tapauskohtaisesti yhdessä työnantajan kanssa. Lähtömaakoulutus voidaan järjestää puhtaasti lähiopetuksena tai kokonaan verkkoavusteisesti. Yhteen lähtömaakoulutukseen voidaan myös yhdistellä lähi- ja etäopetusta. Eri opetusmuodoissa on omat etunsa ja haasteensa. 3 ryhmä; opetuksen tukitoimet; joustavuus Lähtömaakoulutuksessa opetus lähtee suomen kielen alkeista. Asiasisältöjä valittaessa on huomioitava kurssin kesto, ammatissa tarvittavat kielen osa-alueet sekä kielioppiasiat. Sisällöissä täytyy keskittyä nimenomaan opiskelijoiden ammattisanastoon ja työpaikalla tapahtuvan kommunikaation harjoitteluun. Tämä on sekä opiskelijoiden että suomalaisten työnantajien toive. Ammatin harjoittamiseen kytkeytymättömät asiasisällöt on jätettävä sekä itsenäiseen että Suomessa tapahtuvaan opiskeluun. Opettaja lähellä Lähiopetuksena järjestettävän lähtömaakoulutuksen kokonaiskestoon vaikuttaa se, millä kielitaitotasolla heidän halutaan olevan Suomeen tullessa. Noin 200 oppitunnin lähtömaakoulutuksien jälkeen taitotaso on keskimäärin A2.1 eurooppalaisessa viitekehyksessä. Työnantajat toivovat sitä, että tulijat puhuvat ja ymmärtävät suomea erittäin hyvin jo maahan tulleessaan. Myös tulijat itse haluavat mieluummin useamman kuukauden mittaisen kielikoulutuksen lähtömaassa, jos he tarvitsevat suomea työssä selviytyäkseen. Työnantajan pitää kuitenkin suhtautua lähtömaakoulutukseen realistisesti ja ymmärtää, että se on vasta alku ulkomaalaisen työntekijän suomen kielen opinnoissa. 12

13 Lähiopetuksen järjestämisessä lähtömaassa on otettava huomioon useita käytännön asioita, jotta koulutus sujuu mahdollisimman hyvin. Aluksi työnantajan ja koulutustahon on yhdessä jäsennettävä opetuksen tavoitteet ja niiden saavuttamiseen vaadittava tuntimäärä. Viikkotuntimääriä suunniteltaessa on huomioitava osallistujien opiskelumahdollisuudet ja elämäntilanteet. Erilaiset opetusta tukevat toimet, kuten tukiopetus, kertaustunnit ja itsenäinen opiskelumateriaali, ovat lähtömaakoulutuksessa tarpeen. Niiden järjestämismahdollisuudet on otettava huomioon jo koulutusta suunniteltaessa. Viikoittainen tuntimäärä vaikuttaa lähtömaakoulutuksen kokonaiskestoon. Noin 10 tunnin viikkotuntimäärä on sopiva määrä työssäkäyville opiskelijoille, jotta heille jää aikaa opetustuntien jälkeen työhön, kotitehtäviin sekä henkilökohtaiseen elämään. Sen sijaan monet työttömänä olevat tulijat pystyvät osallistumaan opetukseen selvästi enemmän kuin 10 tuntia viikossa. Yhtenä mahdollisuutena on järjestää opetus niin, että työssäkäyvät ja työttömät opiskelevat omina ryhminään, jolloin he opiskelevat eri tahtiin ja ovat eri kielitaitotasoilla Suomeen tullessaan. 13

14 Lähiopetuksen tuntimäärien suunnittelussa on huomioitava jousto toiseenkin suuntaan. Kaikki opiskelijat eivät aina pääse osallistumaan opetukseen töiden tai henkilökohtaisten syiden vuoksi. Siksi koulutukseen pitää varata mahdollisuus kertaavan opetuksen järjestämiseen. Kertaustunnit myös antavat hitaammin kieltä oppiville mahdollisuuden opiskella asiaa uudemman kerran ja pysyä näin paremmin ryhmän mukana. Kaikkien koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden oppimisvalmiudetkaan eivät ole aina samalla tasolla, joten ryhmän taitotaso eriytyy tästäkin syystä nopeasti. Kertaus- ja tukiopetustunteja voidaan järjestää koko ryhmän sijasta myös pienryhmille tai yksittäisille opiskelijoille. Tällöin opettaja ehtii paremmin antamaan yksilöllistä palautetta kullekin opiskelijalle. Lähiopetuksena toteutetun lähtömaakoulutuksen yhtenä etuna on ryhmä, jonka antama tuki ja turva auttavat yksittäistä opiskelijaa. Omaa oppimistaan pystyy arvioimaan vertaamalla sitä muiden osaamiseen. Opiskelijatovereiden kysymykset opetustilanteissa tukevat omaa oppimista tai tuovat esille näkökulmia, joita itse ei huomaa. Ryhmiä voidaan muodostaa esimerkiksi sopivan opetusajankohdan tai asuinpaikan mukaan. Lähtömaakoulutuksissa on kuitenkin oleellista, että opetusryhmä on ammatillisesti yhtenäinen.näin opetussisällöt voidaan kohdistaa Suomessa odottavien työpaikkojen tarpeisiin. Lähtömaakoulutuksen suunnittelussa on mietittävä, kuinka suuri ryhmä on tarkoituksenmukaista valita. 20 opiskelijan ryhmä on melko iso. Pienemmässä ryhmässä oppiminen on tehokkaampaa ja ohjaus henkilökohtaisempaa. Pienempi ryhmäkoko tekee opetuksesta myös joustavampaa ja helpottaa äkillisten aikataulumuutosten järjestämistä. Lähiopetuksen etuna on myös se, että opettaja saa jatkuvasti välitöntä palautetta opiskelijoiden oppimisesta, jolloin hän voi mukauttaa opetustaan sen mukaan. Lisäksi opettaja voi tarkkailla luokan ilmapiiriä ja tunnelmia sekä vaihdella opiskelumetodeja keskittymisen säilyttämiseksi. Tällöin myös erilaiset oppimistyylit pystytään huomioimaan paremmin opetuksessa ja sen suunnittelussa. 14

15 OPETTAJANBLOGI Onnen hetkiä Lauantai, 28. elokuuta 2012 Tänään opiskelijat oikeasti räjäyttivät pankin, kun he kukin kertoivat vuorollaan omasta päivästään. Ajattelin, että oman työnkuvan eksplikointi on erittäin tärkeää ajatellen työhaastatteluja yms. On oikeasti harmi, ettei minulla ollut videokameraa, koska niin upeasti aivan jokainen kertoi työstään tavallisena työpäivänä. Joku tietysti enemmän, joku vähemmän, mutta silti useimmiten sanat olivat oikeita ja jopa sijamuodot loksahtelivat paikoilleen erittäin usein. Ja tämä siis ilman muistiinpanoja! He olivat kyllä saaneet aikaa valmistautua kotona, mutta papereita ei saanut vilkuilla, kun alkoi puhua. Esimerkiksi XX:stä olin positiivisesti yllättynyt. Olin viittä vaille menossa halaamaan häntä, kun hän lopetti selostuksen - se oli minusta tosi hyvä hänelle. En kuitenkaan ole halaajatyyppiä, joten se jäi tekemättä... 15

16 Opetusta luurit päässä 3 luokkahuone verkossa; tukikieli; tekniset valmiudet; itsenäinen työskentely Verkossa tapahtuva etäopetus mahdollistaa parhaiten yksittäisten ja eri maissa olevien opiskelijoiden opettamisen. Eri maista rekrytoitavia opiskelijoita on mahdotonta saada koottua yhteen ja samaan paikkaan lähiopetuksen järjestämiseksi. Työssäkäyviltä lähtömaakoulutuksessa opiskelu vaatii aikataulullisia järjestely jä, joten etäopetuksena järjestetty koulutus on joskus hyvä ratkaisu myös näissä tilanteissa. Etäopetuksessa koulutukseen siirtymiseen ei mene aikaa vaan opiskeluun voi syventyä omalta kotikoneelta. Opinpolkujen järjestämissä verkko-opetuksissa on käytetty Adoben Connect Pro- ja Skype-sovelluksia. Niiden kautta kaikki opiskelijat pystyivät osallistumaan aktiivisesti opetukseen. Connect Prossa voidaan hyödyntää videoyhteyttä, vaikka osallistujia olisi enemmänkin. Connect Pro tarjoaa mahdollisuuden näyttää kuvia, diaesityksiä ja tietoa ruudulla samaan aikaan kaikille tai jakaa tiedostoja ohjelman kautta. Jokainen pääsee ääneen halutessaan. Opettajan näkökulmasta etäopetus vaatii pitkäjänteisempää suunnittelua kuin lähiopetus. Kaikki tehtävätyypit eivät toimi verkko-opetuksessa. Verkossa opettajan pitää olla luova ja toimia opiskelijalähtöisiä opetustapoja käyttäen. Opettaja ei saa olla ainoa, joka on äänessä. Joka tunnilla on varattava aikaa siihen, että kukin opiskelija pääsee varmasti puhumaan. Suulliset tehtävät, parikeskustelut sekä opiskelijoille etukäteen annetut tehtävät, joihin jokainen vastaa vuorollaan, toimivat myös verkko-opetuksessa. Kotitehtävät auttavat oppitunnin jäsentelyssä ja rytmittävät sitä hyvin. Kotitehtäviä voidaan käyttää seuraavan opetuskerran pohjana. Tällöin opiskelija esimerkiksi opettelee etukäteen seuraavalla tunnilla tarvittavaa sanastoa. Opiskelu etenee yleensä hitaammin kuin lähiopetuksessa, sillä kaikkien mukana pysyminen tekniikan osalta täytyy varmistaa tasaisin väliajoin. Heikompien verkkoyhteyksien takia ääni saattaa kiertää tai kadota kokonaan. Ihannetilanteessa yhteydet toimivat: jokaisella osallistujalla on mahdollisimman hyvä internetyhteys, kaikilta löytyvät mikrofonilla varustetut kuulokkeet, jolloin ääni ei kierrä, ja kaikki osaavat käyttää ohjelman toimintoja perustasolla. Verkko-opiskelun tekniset järjestelyt, niiden huolellinen suunnittelu ja yhteisistä toimintatavoista sopiminen ovat sitä tärkeämpiä, mitä enemmän osallistujia on. Soveltuvin ryhmäkoko on 4 5 henkilöä, jolloin harjoituksia voi varioida tilanteen mukaan. Verkko-oppitunnin 16

17 suositeltava pituus on puolitoista, enintään kaksi tuntia intensiivistä opiskelua kerrallaan. Sisältöjen osalta yhden verkko-oppitunnin aikana voi ottaa käsittelyyn yhden tai kaksi uutta asiaa. Myös etäopetuksen suunnittelussa on jätettävä tilaa muutoksille ja opiskelijoiden omille toiveille. Verkko-opetuksen haasteena on opiskelijoiden taitotason luotettava testaus. Kokeiden ja muun testauksen järjestäminen vaatii luovuutta. Erilaiset suulliset kokeet on helppo toteuttaa ja koetilanne on hyvin taltioitavissa. Sen sijaan kirjallisten taitojen testaus on haasteellista. Mahdollisten apuvälineiden käyttöä kokeissa ei pystytä valvomaan. Arvioinnissa täytyy verkko-opetuksessa ottaa enemmän huomioon opiskelijan suoriutuminen koulutuksen aikana. Koe on vain yksi oppimistehtävä muiden joukossa. Tämä on tärkeää tehdä selväksi myös opiskelijoille heti opiskelun alussa. Verkko-opetuksessa opiskelijoiden kuullun ymmärtämisen taidot kehittyvät paremmiksi kuin lähiopetuksena toteutettavassa lähtömaakoulutuksessa. Verkko-opetus antaa mahdollisuuden kielen kuulemiseen omassa maassa ja vaatii hyvin tarkkaa kuuntelutaitoa, jotta oppii havaitsemaan suomen kielen erityispiirteet. Kun ymmärrys on eniten äänen varassa, opiskelija tekee enemmän töitä kuullun ymmärtämisen osalta. Verkko-opetuksen heikkoutena on se, että opetuksessa täytyy käyttää tukikieltä. Jos koulutukseen osallistujilla on eri äidinkieli, heiltä vaaditaan jonkin toisen kielen, kuten englannin, riittävä hallinta. Ennen koulutuksen järjestämistä on oltava varma, että kaikkien eng- 17

18 lannin kielen taito riittää verkkoavusteisessa koulutuksessa toimimiseen. Opinpolkujen verkko-opetuskoulutuksissa tukikielenä on ollut englanti. Opiskelijat ovat kokeneet haastavaksi, kun opettaja on alkanut vähentää koulutuksen edetessä englannin käyttöä. Opettajan pitää tarkkailla tukikielen hyödyntämiseen määrää, koska koulutuksen on valmennettava opiskelijoita tilanteeseen, jossa ympärillä puhutaan vain suomea. Etäopetuksessa ryhmäytyminen ei tapahdu niin helposti kuin lähiopetuksessa. Myös opettajan ja opiskelijoiden suhde jää hieman etäisemmäksi kuin lähiopetuksessa. Verkko-opetuksessa korostuu opiskelijoiden itsenäinen, oppituntien ulkopuolinen työskentely, kuten kotitehtävät. Etäopetusta hyödyntävässä koulutuksessa menestyvät itseohjautuvat opiskelijat. Itseohjautuvuus on ehdottomasti positiivinen piirre ulkomailta rekrytoidussa työntekijässä. Sitä tarvitaan kielen itsenäiseen omaksumiseen, kun työt alkavat Suomessa. Oppituntien ja niihin liittyvien kotitehtävien lisäksi voidaan antaa myös itsenäistä opiskelumateriaalia. Itsenäisten tehtävien teko on esitettävä opiskelijoille vapaaehtoisena mutta erittäin suositeltavana opiskelutapana. Itsenäisen opiskelumateriaalin avulla opiskelija voi omassa rauhassa kerrata jo opetettuja asioita tai syventää taitojaan. Itsenäisellä opiskelumateriaalilla opettajan on mahdollista myös eriyttää opetustaan niin, että hän antaa eri opiskelijoille eri opiskelumateriaalit heidän taitotasonsa mukaan. Itsenäinen materiaali ei toki yksinään riitä. Tehtävien lisäksi on oltava mahdollisuus kysyä asiasta opettajalta sähköpostitse tai mahdollisuuksien mukaan järjestetään kyselytunti aina tietyin väliajoin. Varsinkin motivoituneelle opiskelijalle itsenäinen opiskelumateriaali tehostaa hänen oppimistaan. Etäopetuksena toteutettavaa lähtömaakoulutusta suunniteltaessa täytyy olla resursseja itsenäisen opiskelumateriaalien tuottamiseen. Etäopetus on lyhyeksi aikaa hyvä keino kielen lähtömaaopetukseen. Kielen opiskelun on kuitenkin jatkuttava Suomessa. Pitkään jatkuessaan etäopetusta on hyvä täydentää lyhyillä lähijaksoilla lähtömaassa. Verkkokoulutus ei riitä antamaan opiskelijalle tarvittavaa kielitaitoa työssä selviytymiseen. 18

19 Hammaslääkärin uusi alku Haastattelu Porissa : Matt Poznanski, 48v. Kokeilun- ja uuden oppimisen halu ovat tuoneet 48-vuotiaan hammaslääkärin Matt Poznanskin Suomeen. Puolalaissyntyinen Matt oli asunut kaksi vuosikymmentä Englannissa. Hänellä oli oma praktiikka ja hyvä työ Lontoossa. Matt kiinnostui kuitenkin Suomesta ja sen kulttuurista tavattuaan kotimaassaan suomalaisia. Eronneen ja aikuisten lasten isän perhetilanne oli sellainen, ettei estettä seikkailulle toiseen maahan ollut. Niinpä Matt päätti ryhtyä toteuttamaan unelmaansa. Matt lähetti CV:nsä Suomeen internetin kautta. Jonkin ajan kuluttua häneen otettiinkin yhteyttä. Haastattelu hoidettiin verkossa, ja hänelle luvattiin työpaikka Porin kaupungin hammashoitolasta. Saatuaan varmuuden työllistymisestä Suomeen Matt päätti heti aloittaa suomen kielen opiskelun. Hän palkkasi yksityisopettajan tähän tehtävään. Matt ehti käydä vain muutamalla oppitunnilla, kun Opinpolut tarjosi hänelle mahdollisuutta opiskella suomen kieltä verkon kautta. Matt kertoo olleensa hyvin tyytyväinen siitä, että hän pystyi opiskelemaan suomea kotoa käsin: työvuorojen järjestelyjen ja joustavan opettajan avulla hän sai sovitettua oppitunnit aina ennen työpäivän alkamista. 19

20 Verkko-opetus oli kaiken kaikkiaan Mattin mielestä onnistunut, vaikka kieli tuntui varsinkin aluksi vaikealta. Suomi oli aivan erilainen kuin mitkään muut hänen tuntemansa kielet. Connect Pro -sovellus toimi Mattin mukaan hyvänä alustana verkkokoulutukselle. Matt oppi mielestään erityisesti kuuntelemaan tätä uutta vierasta kieltä, koska koulutuksessa oltiin niin paljon äänen varassa. Sähköpostilla saatu opiskelumateriaali ja tehtävät tukivat koko ajan opiskelua. Alkuun kieliopin ymmärtäminen oli vaikeaa ja kurssin nopea tahti tuntui raskaalta, mutta kova halu oppia kieli ennen Suomeen tuloa vaikutti positiivisesti Mattin mieleen ja oppimiseen. Matt saapui Suomeen marraskuussa Hänen mielestään mielikuva rauhallisesta Suomesta todella piti paikkansa. Suomeen tultuaan Matt ymmärsi myös, miten hyvä asia suomen opiskeleminen etukäteen oli. Jo vähäinenkin suomen kielen taito sekä perustiedot Suomesta auttoivat häntä uskomattoman paljon tulovaiheessa. Suomen kielen opiskelu jatkui lähiopetuksena muutaman viikon kuluttua Mattin Suomeen saapumisesta. Kurssilla keskityttiin hammaslääketieteen sanastoon sekä potilaiden ja kollegojen kanssa käytäviin keskusteluihin. Ammatillisen suomen kielen opiskelu ja nimenomaan työpaikalla toteutettava opetus oli Mattin mukaan loistava idea, sillä työssä pärjääminen on hänelle kuitenkin erittäin tärkeää. Matt kertoo, että sopeutuminen uuteen kulttuuriin on alkanut ja hän on tyytyväinen elämäänsä Suomessa. Suomen kieltä saa kuulla koko ajan ja ympärillä pyörivät suomenkieliset sanat ovat yhä tutumpia. Seikkailu on vasta alussa, mutta alkukuukausien vaikeudet alkavat olla takanapäin, ja kieli taipuu jo perustasoa paremmin. 20

21 Yksi kokonaisuus, kaksi opetusmuotoa Etäopetustavan yhdistäminen lähiopetukseen laskee kustannuksia verrattuna siihen, että lähtömaakoulutus sisältäisi vain lähiopetusta. Opetustilaa ei tarvitse vuokrata yhtämittaisesti. Etäopetus vähentää myös opiskelijoille koituvia matkustuskustannuksia. Kun lähtömaakoulutukseen yhdistetään lähi- ja etäopetusta, olennaista on miettiä niiden keskinäinen jaksotus. Etäopetus on hyvä jaksottaa lähiopetuksen lomaan. Tällä tavoin opettajan tietoisuus koulutuksen etenemisestä ja opiskelijoiden oppimisesta säilyy paremmin kuin silloin, jos lähi- ja etäopetus toteutetaan vain peräkkäisinä kokonaisuuksina. Lähiopetusjaksojen tuoman fyysisen läsnäolon avulla kouluttaja tutustuu opiskelijoihinsa paremmin kuin pelkässä etäopetuksessa. suunnitelmallisuus; jaksotus 4 Koulutuksen kulku tulee suunnitella huolellisesti etukäteen ja varmistaa, että opiskelijat pääsevät osallistumaan lähiopetusjaksoihin. Molempien opetusten aikataulut ja järjestelyt kannattaa sopia yhdessä opiskelijoiden kanssa. Ennen koulutuksen alkua on huolehdittava, että opiskelijoilla on edellytykset osallistua etäopetukseen, joka vaatii jonkin verran tietoteknisiä valmiuksia, oman tietokoneen ja toimivan internetyhteyden. Lähiopetuksessa kouluttajalla on käytettävissään useampia työskentelymuotoja. Esimerkiksi erilaisia näytelmiä ja toiminnallisia harjoituksia ei pysty toteuttamaan kuin luokkahuonemuotoisessa opetuksessa. Yhdistelmäkoulutuksessa on hyvä jaksottaa myös asiasisältöjä. Lähiopetukseen kannattaa valita niitä asioita, jotka ovat oletettavasti hankalimpia ymmärtää. Esimerkiksi hoiva-alan lähtömaakoulutuksissa potilastilanteita on helpointa harjoitella lähiopetuksessa. Etäopetusjaksoja voi käyttää asioiden kertaamiseen ja mekaanisempaan toistoon. Toisaalta kommunikatiivisia harjoituksia on tärkeää tehdä myös etäopetuksessa. Etäopetus asettuu helposti tukevaan ja ylläpitävään asemaan suhteessa lähiopetukseen, jos lähtömaakoulutuksessa käytetään molempia opetustapoja. Koulutus on suunniteltava niin, että myös etäopetusjaksoilla mennään eteenpäin eikä pelkästään kerrata lähiopetuksessa opittua. 21

22 KOKEMUS TUO VARMUUTTA LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEEN Paras käytännön asioiden järjestäjä koulutusjärjestelyihin liittyen on kouluttajataho. Käytännön asioiden järjestelyyn, kuten opetustilojen vuokraamiseen, täytyy varata riittävästi aikaa, koska kaikki ei aina suju odotusten mukaan. Järjestelyt on tehokkainta tehdä paikan päällä. Esimerkiksi opetustilojen toimivuus vaikuttaa osaltaan kurssin onnistumiseen, joten ne täytyy käydä paikan päällä katsomassa. Tilojen pitää antaa mahdollisuus eriyttää ryhmää ja olla hyvien kulkuyhteyksien päässä, jotta opiskelijoiden on helppo saapua paikalle. Suullisia sopimuksia on vältettävä asuin- ja opetustiloja vuokrattaessa. Sopimuksiin pitää kirjata yksityiskohtaisesti kaikki asiat, jotta vältytään mahdollisilta epäselvyyksiltä myöhemmin. Lähtömaan kielen osaaminen auttaa merkittävästi käytännön järjestelyissä. Jos ei ole käytettävissä paikallista toimijaa, niin lähtömaan kieltä taitava tulkki on suureksi avuksi. Lisäksi esimerkiksi paikallinen EURES-neuvoja on hyvä yhteistyökumppani silloin, kun kielikoulutusta järjestetään toisessa maassa. Hän pystyy auttamaan myös jo rekrytointivaiheessa. Pienet asiat, kuten kopiointijärjestelyt, vaikeuttavat kurssin toteutusta yllättävän paljon, jos niitä ei ole ajateltu etukäteen. Paikallista toimijaa ja hänen tietojaan kannattaa käyttää hyväksi. Koulutuksen aikana myös opiskelijoilta voi kysellä neuvoa, kun tarvitaan paikallistuntemusta. Lisäksi on tiedostettava kulttuuriset erot toimintatavoissa. Paikallinen toimija auttaa tässäkin asiassa. 22

23 OPETTAJANBLOGI Kopiointikokemuksia Täällä on tosi hidas vanhanaikainen kopiokone! Tekee vain yksipuolisia monisteita ja se kestää ikuisuuden. Onneksi tein paljon monisteita valmiiksi jo Huittisissa, muuten olisin pulassa. Sitä paitsi sihteeri on lomalla ja koulussa on vain johtaja ja rakennusmiehet. Häiritsen johtajaa jatkuvasti, koska ei ole ketään muuta, keneltä voisin pyytää apua. Johtaja näytti minulle, miten kopiokonetta käytetään ja tänään pyysin, että hän tulostaisi minulle muistitikultani yhden harjoituksen. Hän vain hymyilee ja auttaa ystävällisesti. :) En tiedä, mitä hän ajattelee. Esimerkki lähtömaakoulutuksesta Elintarviketehtaaseen rekrytoitaville työntekijöille järjestettiin lähtömaakoulutus Puolassa. Prosessi on hyvä esimerkki siitä, miten kouluttajataho oli kokonaisvaltaisesti mukana jo rekrytointivaiheessa. Tavoitteet ja aikataulut sovittiin yhteistyössä työnantajan kanssa ja niiden pohjalta laadittiin alustava kurssisuunnitelma. Haastattelut ja kielellisten oppimisvalmiuksien kartoitukset tehtiin Puolassa kolme viikkoa ennen koulutuksen alkua. Oppimisen testaus jatkui koko koulutuksen ajan. Työnantajan valitsemille työnhakijoille tarjottiin varma työsopimus. Se antoi opiskelijoille varmuuden työllistymisestä ja tulevaisuudesta, mikä motivoi suomen kielen opiskeluun. Kouluttajataho oli mukana rekrytointimatkalla ja toteutti kielellisten oppimisvalmiuksien testauksen. Rekrytointimatkan aikana järjestettiin koulutukseen toteuttamiseen liittyvät käytännön asiat. Sisällöt pyrittiin suunnittelemaan mahdollisimman valmiiksi ennen koulutusta, mutta suunnitelmia muokattiin sen aikana opiskelijoiden oppimistahdin mukaan. Koulutus kesti neljä viikkoa ja toteutettiin kokonaan lähiopetuksena. Opetusta pidettiin neljänä päivänä viikossa ja siinä painotettiin puhekielisen puheen tuottamista ja ymmärtämistä. Opetusryhmiä oli kaksi. 23

24 Päiväryhmä koostui työttömistä, joiden oli mahdollista opiskella neljä tuntia kerrallaan. Iltaryhmäläiset tekivät töitä opiskelujen aikana. He opiskelivat kolme tuntia kerrallaan. Päiväryhmälle neljä tuntia oli sopiva määrä. Iltaryhmälle sopi lyhyemmät opetustuokiot, koska työssäkäynti vaikutti heidän jaksamiseensa selvästi. Koulutus oli pituudeltaan ja tuntimääriltään sopiva, koska elintarviketyöntekijät eivät tarvitse suomen kieltä suoraan työstä suoriutumiseksi. Koulutuksen viimeisenä päivänä opiskelijat pystyivät esittämään pieniä näytelmädialogeja suomeksi. Aiheina olivat muun muassa työskentely elintarviketehtaassa, asiointi kaupassa sekä opiskelu suomen kielen koulutuksessa. Rekrytoitavilla työntekijöillä oli paljon kysymyksiä Suomeen liittyen, joten opettajalla ja työnantajalla oli tiivistä tiedonvaihtoa. Tuleville työntekijöille piti löytää asunto Suomesta ja auttaa lastenhoidon järjestämisessä. Suomessa asumiseen liittyvissä käytännön asioissa työnantajaa auttoi rekrytoiva projekti. Kielen opettaminen jatkui opiskelijoiden tultua Suomeen. Suomessa työpaikalla ohjeistus tapahtui omalla kielellä. Muissa tilanteissa suurin osa opiskelijoista käytti englantia tukikielenä. Nämä aiheuttivat suomen kielen taitoihin pientä taantumista ennen kuin tulijoiden kielikoulutus Suomessa alkoi. Osasyinä olivat myös keskittyminen työn aloitukseen sekä fyysisen työn tuomat haasteet. 24

25 Esimerkki lähtömaakoulutuksesta Yhteistyöpalaveri Opetussuunnitelma työnantajalle Koulutuksen käytännön järjestelyt Koulutuspalautteen kerääminen Hyvien käytäntöjen analysointi Hakemus työpaikkaan Aikataulu Oppimisen tavoitteet Puhekieli/ kirjakieli Ammattialaan perehtyminen Työyhteisölle tiedottaminen Työn aloittaminen Työnantaja Työntekijä Kouluttajataho Työntekijöiden haastattelut, rekrytointi ja kielellisten oppimisvalmiuksien testaus Työsopimus Työsopimus Autenttinen materiaali työpaikalta Opetusmateriaalin suunnittelu Lähtömaakoulutus Asunnon, työvaatteiden jne. organisointi Suomen kielen koulutus jatkuu Suomessa 25

26 LAAJA-ALAISUUTTA OPETUKSEN SUUNNITTELUUN 3 äidinkieli; kulttuurierot; työelämätietous Kielen opetus ja oppiminen aloitetaan lähes poikkeuksetta aivan alusta silloin, kun suomen kieltä opetetaan lähtömaassa. Jos opiskelijoilla on yhteinen äidinkieli, sen käyttöä tukikielenä voi suositella koulutuksen alkuvaiheeseen. Opiskelijat ovat pitäneet siitä, että koulutuksen alussa voi kysyä omalla äidinkielellään. Lähtökieltä äidinkielenään puhuva suomen opettaja pystyy avaamaan suomen kieltä oman oppimisprosessinsa näkökulmasta. Äidinkielinen opettaja voi tarvittaessa selventää oman kielensä perusperiaatteita muille koulutuksen suomen kielen opettajille. Tällöin he oppivat ennakoimaan opiskelijoiden lähtökielen tuomat haasteet. Tämä kuitenkin asettaa kovat kielitaitovaatimukset opettajalle, jonka pitäisi hallita hyvin sekä opiskelijoiden äidinkieli että suomi. Opiskelijapalautteiden mukaan suurin osa opiskelijoista piti positiivisena sitä, että alun jälkeen opetusta jatkoivat suomea äidinkielenään puhuvat opettajat. Näin he kokivat oppivansa aitoa suomea. Oppimistulosten ja opettajan kokemusten mukaan englannin käytön ei koettu auttaneen suomen opiskelussa. Yhteisen kielen edut ovat selvät silloin, kun täytyy selittää esimerkiksi koulutuskäytäntöjä tai Suomeen tulemiseen liittyviä asioita. Tukikielen jatkuva käyttö voi jatkossa jopa hidastaa oppimista. Opiskelija ei selvitä itse sanojen merkityksiä tai yritä käyttää kiertoilmaisuja, koska hän luottaa siihen, että ne selitetään englanniksi. Suomeen töihin tullessaan ulkomaalaisen täytyy yleensä sopeutua viestimään suomeksi; vain harvassa yrityksessä on työkielenä jokin muu kuin suomen kieli. Lähtömaakoulutuksissa pitää perehtyä myös suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan perusasioihin. Ajan rajallisuuden vuoksi koulutuksen suunnittelussa on määriteltävä, mitkä asiat ovat tärkeitä tietää heti maahan tullessa, mitkä sen sijaan voi oppia myöhemminkin. Monet eri asiat vaikuttavat siihen, mitä kussakin lähtömaakoulutuksessa otetaan esille. Ovatko tulijat perheellisiä, jolloin tarvitaan tietoa esimerkiksi lasten päivähoidosta tai siitä, mistä puoliso voi löytää töitä? Entä tarvitseeko heidän itse etsiä asunto Suomesta vai auttaako siinä joko työnantaja tai kouluttajataho? Koulutuksen aikana on hyvä opiskella keskeisimpiä eroavaisuuksia lähtö- ja tulokulttuurin välillä. Kaikkea tarpeellista ei ehdi käsitellä lähtömaassa, mutta keskeisimpiä eroja pitää käydä läpi ennen kuin ulkomaalainen työntekijä tulee Suomeen. Näin ennaltaehkäistään 26

27 todennäköisimmät väärinkäsitykset ja vahingot. Yleisemmän kulttuuritietouden ohella lähtömaakoulutukseen on sisällytettävä työkulttuurin opetusta. Työkulttuuria pitää tarkastella monella tasolla: suomalaiseen työelämään liittyvien säännösten ohella on käsiteltävä ala- ja työpaikkakohtainen työelämätietous. Osion voi toteuttaa esimerkiksi osittain myös muulla kielellä kuin suomeksi, jos lähtömaakoulutus on kovin lyhyt. Opiskelijat ovat kuitenkin pitäneet siitä, että työkulttuuriin liittyviä asioita opiskellaan myös suomeksi. Ammattisanasto haltuun Ammatillisuutta, ammattisanastoa ja työnkuvaan liittyviä asioita kannattaa opettaa heti koulutuksen alusta lähtien. Toisaalta on tietysti tärkeää, että ulkomailta rekrytoitava työntekijä oppii myös yleisempää kieltä esimerkiksi kahvituntien kommunikaatiota varten. Sen oppimiseen on kuitenkin Suomeen tulon jälkeen paljon enemmän mahdollisuuksia (esimerkiksi kansalais- ja kansanopistot sekä itsenäinen opiskelu) kuin omassa ammatissa tarvittavan suomen opiskeluun. Aika rajoittaa opetettavien sisältöjen määrää ja syvyyttä varsinkin lähtömaassa tapahtuvassa kielikoulutuksessa, jolloin monia tärkeitä asioita joutuu jättämään pois. Opetuksen ulkopuolelle kannattaa rajata ne asiat, jotka eivät suoranaisesti liity työssä selviytymiseen. Myös asioiden ja opitun kertaamiselle on jätettävä tilaa. Opettajan täytyy kuunnella ryhmää opetusta suunnitellessaan ja olla valmis muuttamaan suunnitelmia. Opetussisältöjen suunnittelussa pitää miettiä sekä kielen eri osaalueiden keskinäistä että kielitaidon ja -tiedon suhteita. Minkä verran aikaa varataan esimerkiksi kirjallisen ilmaisun harjoitteluun? Tarvitseeko opiskelija sitä ensisijaisesti tulevassa työssään vai onko tärkeämpää harjoittaa hänen keskustelutaitojaan? Millaista kieltä käytetään ammattialalla ja työpaikalla? Opetuksen päälinjoja päätettäessä on hyvä pohtia myös kirjoitetun ja puhekielen suhdetta. Työpaikalla käytettävä kieli määrittelee nämä asiat. ammatillisuus; autenttisuus; lisämateriaalit 4 27

28 OPETTAJANBLOGI Tekniikka apuun Maaliskuu 2011 Kokeilimme metallialan suomen kielen koulutuksessa Suomessa metallialalla työskenteleville maahanmuuttajaryhmille hieman erilaista metodia. Puhuimme koko ajan suomea ja vältimme kirjallisia tehtäviä, jotka eivät oikeastaan heidän työssään ole tärkeitä. Keskityimme vain siihen kielen osa-alueeseen, joka heidän on osattava hyvin. Kokeilimme kahden eri ryhmän kesken sitä, että toisessa tehtiin lisäksi tehtäviä ja toisessa oli käytössä nauhurit. Nauhurin kanssa opiskelevilla oli runsaasti kuuntelutehtäviä ja puhetehtäviä eli he nauhoittivat itse nauhuriin omaa puhetta. Metallialalla puheen ymmärtäminen ja puhuminen koettiin tärkeämmäksi kuin kielioppi ja tässä suhteessa työpaikan käskyt ja ohjeet tai tilanteen selvittäminen kysymällä on helpompi oppia. Suullisen kielen ryhmän puhuminen parani enemmän kuin kirjallisia tehtäviä tekevän ryhmän, erityisesti kysymisen ja selventämisen taito opittiin. Ammatillisen suomen kielen opetuksessa ammatti otetaan mukaan kaikessa opiskelussa. Suomen kielen tehtävät on koottu ammatillisesta sanastosta ja esimerkkilauseet tai tehtävät haetaan mahdollisimman pitkälle ammattiin sopivasta materiaalista. Suomen kielen kielioppiharjoituksetkin toteutetaan käyttämällä ammattisanastoa. Tämä lisää mielenkiintoa ja motivoi oppimista. Kun tehtävät on tehty tiettyä ammattiryhmää varten, se osoittaa arvostusta myös opiskelijoita kohtaan. Samalla opiskelijat oppivat käyttämään suoraan niitä lauseita, joita he tulevat työssään käyttämään. Kielen oppimisen alkuvaiheessa opitaan mallien kautta, joista sitten lähdetään laajentamaan sanastoa ja rakenteita. Kaikille aloille ei ole olemassa ammatillisen kielen opetukseen tarkoitettua kirjaa. Aineistoa voi koostaa eri lähteistä työnantajan toimiala ja toiveet huomioiden. Jos ammatillisesti eriytetty oppikirja löytyy, kannattaa sitä ottaa opetukseen. Niin sanotun yleisemmän suomen 28

29 kielen oppikirjoja on mahdollista joidenkin tehtävien osalta hyödyntää, mutta niissä ei ole mukana toivottua ammatillisuutta. Opiskelija voi halutessaan käyttää kirjoja itsenäisessä opiskelussa. Haasteena on se, ettei suomen kielen opiskelumateriaalia ole saatavilla kaikissa lähtömaissa. Internetistä löytyy suomen kielen itsenäiseen opiskeluun tarkoitettua materiaalia, jolla voi täydentää opetustuntien tarjontaa. Opettajan pitää kertoa opiskelijoille näistä mahdollisuuksista ja neuvoa niiden käytössä. Parasta materiaalia on työpaikoilta saatu autenttinen materiaali. Erityisesti tiettyyn työhön tulevien maahanmuuttajien osalta on selkeintä ja tehokkainta hyödyntää vastaanottavan työpaikan omia asiakirjoja, ohjeita, perehdytysmateriaaleja ja lomakkeita. Tällainen materiaali sisältää ammatillisuutta siinä määrin, että suomen kielen opiskelu on hyödyllistä ja helpottaa lähtömaakoulutuksessa toisen maan työkulttuuriin tutustumista. OPETTAJANBLOGI Sairauskertomus Perjantai, 6. elokuuta 2012 Teetin opiskelijoilla 1. kertaa tehtävän, jossa heidän piti katsoa kuvasta mikä pikku-lilliä vaivaa, kirjoittaa sairauskertomus sekä antaa hoito-ohjeita. Tyylit olivat kaikilla erilaisia, mutta opiskelijat selvisivät paremmin, mitä olin ajatellut. Olen todella tyytyväinen! Ensin ajattelin muutaman kohdalla, että kyse on Googlen käännöskoneesta, mutta luulen nyt, ettei ole; he olivat vain hyvin käyttäneet apunaan vanhoja tekstejä, joita täällä oli käsitelty. Ja sehän on enemmän kuin suotavaa! Tänään kirjoitamme lyhyttä dialogia lääkärin ja potilaan välille. Lisäksi he saavat nyt kotitehtäväksi sanella raportin jostain sairauskuvasta sanelukoneelle - siinä onkin sitten jo haastetta! 29

30 LÄHTÖMAAKOULUTTAJAN TOP 20 -MUISTILISTA 1. Suunnittele työnantajan kanssa jo ennen lähtömaassa tapahtuvan koulutuksen alkua, miten suomen opetus jatkuu työntekijän tullessa Suomeen. 2. Huolehdi käytännön järjestelyt, kuten opetustilat, kuntoon hyvissä ajoin ennen koulutuksen alkua. 3. Älä pidä mitään itsestäänselvyytenä. Tee kaikki sopimukset kirjallisina. 4. Hyödynnä koulutusjärjestelyissä paikallista toimijaa. 5. Tee opetussuunnitelma työnantajan toiveita ja tarpeita kuunnellen. 6. Valitse opettajat huolella. 7. Huomioi koulutussisältöjä suunnitellessasi rekrytoitujen ammatti ja työnkuva. 8. Hanki tukea ammatillisen puolen opetukseen sekä alan asiantuntijalta että työpaikalta. 9. Huomioi työsopimuksen tai sen puuttumisen merkitys motivaatioon. 10. Ennakoi opiskelijoiden elämäntilanteen ja asuinpaikan vaikutus niin opiskelujärjestelyihin, opetussuunnitelmaan kuin oppimistuloksiin. 11. Varmista, että myös opiskelijoilla on tieto sekä koulutuksen että koko rekrytointiprosessin etenemisestä. 12. Mieti, mitä materiaaleja voi antaa opiskelijoille etukäteen tai itsenäiseen tutustumiseen. 13. Muistuta työnantajaa, että henkilöstölle tiedotetaan ulkomailta rekrytoinneista ja sen syistä. 14. Selvitä, onko tarvetta henkilöstön ja johdon monikulttuurisuuskoulutuksiin. 15. Käytä opetuksessa työpaikan omia, uuteen työhön perehdyttäviä materiaaleja. 16. Varaudu selvittämään vastaukset opiskelijoiden kysymyksiin nopeallakin aikataululla. 17. Anna opiskelijoille mahdollisuus opiskella kieltä myös itsenäisesti. 18. Pidä työnantaja ajan tasalla kurssin asioista. 19. Kuuntele opiskelijapalautetta. 20. Ole luotettava ja pidä sovituista asioista kiinni. 30

31 LÄHTÖMAAKOULUTUKSEN HANKINNASSA HUOMIOITAVIA NÄKÖKULMIA: Lähtömaakoulutuksen onnistuneessa toteutuksessa merkityksellistä on se, että kouluttajataho on mukana jo rekrytointivaiheessa, jolloin työnantaja ja kouluttajataho sitoutuvat keskinäiseen yhteistyöhön. Mikäli lähtömaakoulutus kilpailutetaan jonkin kolmannen osapuolen (esim. rekrytoijat, rahoittajat) toimesta, on tarjouskilpailua toteutettaessa huomioitava seuraavia seikkoja: koulutuksen käytännön järjestely jen organisointi kielellisten oppimisvalmiuksien testaus apuna valinnassa ammatillisen ja työpaikkakohtaisen suomen kielen opettamisen sisällyttäminen opetussuunnitelmaan opetusryhmän muodostaminen ammattialan mukaan ryhmäkoon suhteuttaminen tavoitteisiin suomalaisen kulttuurin ja yhteiskuntatietouden sisällyttäminen opetussuunnitelmaan työnantajan tarpeiden sekä rekrytoitavien työntekijöiden elämäntilanteen, kielitaidon ja asuinpaikan huomioiminen opetusmuodon (lähi-/etäopetus) valinnassa kertaustunnit ja itsenäisen opiskelumateriaalin tuottaminen viikkotuntimäärän sekä koulutuksen kokonaiskeston määrittely opiskelijoiden elämäntilanteen sekä koulutuksen tavoitteiden mukaan kielikoulutuksen jatkuminen Suomessa Tarjoukseen on hyvä sisällyttää myös vastaanottavalle työyhteisölle suunnatut monikulttuurisuuskoulutukset ja valitun kouluttajan mahdollisuudet/osaaminen toteuttaa niitä opiskelijoiden äidinkieltä puhuva kouluttajan hyödyntäminen koulutuksen alkuvaiheessa, mikäli kyseessä on kielellisesti yhtenäinen ryhmä vastuu rekrytoitavien tukemisesta ammatinharjoittamislupien hakuprosessissa Kouluttajavalinnassa on syytä erityisesti huomioida kouluttajan osaaminen ja kokemus, valintaa ei ole syytä tehdä ainoastaan edullisimman hinnan mukaan. 31

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua

Spurtti-projekti. Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua Rekrytointien kielikoulutusmallien vertailua 1 Lähtömaakoulutus ja Suomessa alkava kielikoulutus rekrytoidulle Mitä koulutus on: Suomen kielen koulutusta, usein työtehtävään liittyvää, perustietoa työelämästä

Lisätiedot

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA KORKEAKOULUJEN MAHDOLLISUUDET JA HAASTEET MAAHANMUUTTAJIEN VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA FT Pirjo Raunio Koulutuspäällikkö Satakunnan koulutuskuntayhtymä 1 TAUSTAA: Millä osaamisella sinä näitä opetat? 2

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja

Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali. LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Työpaikkavalmentaja koulutusmateriaali LIITE 1.1 Mikä työpaikkavalmentaja Mikä on työpaikkavalmentaja? Sirpa Paukkeri-Reyes, Silta työhön projekti (STM) 2014 Työpaikkavalmentaja? Kun työpaikalle tulee

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen ja näyttöjen kehittäminen Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19. 20.3.2009, Helsinki Opetushallitus Ulla Nieminen, Koulutuskeskus Salpaus Taustaa Osuma-projekti,

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Erasmus+ Online Linguistic Support

Erasmus+ Online Linguistic Support Erasmus+ Online Linguistic Support Näin hyödynnät Erasmus+ -kokemuksesi! Erasmus+ avartaa ja voi muuttaa koko elämän Erasmus+ tähtää taitojen kartuttamiseen ja työllistyvyyden lisäämiseen sekä koulutuksen,

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA

SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SEL KOULUTTAJAKOULUTUS OPETUSOHJELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Koulutuksen perusteet ja tavoitteet 2. Koulutustaidot 3. Koulutusmenetelmät 3.1. Perinteiset koulutusmenetelmät 3.2. Etä- ja verkko-opetus 4. Koulutuksen

Lisätiedot

10/23/2012 Olli Määttä

10/23/2012 Olli Määttä Oppitunnin käsikirjoitus harjoittelijalle ja ohjaajalle. Tunnin pitämisen ja ohjaamisen tuki. Riittävän joustava. Edellytys oppitunnille: ilman hyväksyttyä tuntisuunnitelmaa ei harjoitustuntia voi pitää.

Lisätiedot

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015

Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä. Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Monimuotoinen etäopetus - laatua ja saatavuutta etäisyyksistä välittämättä Kolibri-hanke Kuntamarkkinat 10.9.2015 Etäopetuksen määritelmät Etäopetus tarkoittaa opetusta, jossa oppilas ja opettaja ovat

Lisätiedot

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS

Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS Vapaaehtoiset osana työyhteisöä -KOULUTUS VETY Vapaaehtoistyö yleishyödyllisessä yhteisössä Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy Hermannin ranta>e 2 A, 00580 Helsinki www.kierratyskeskus.fi/vety Tänään:

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio

Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Oppimispäiväkirja. Nimi: Saksan sanastopainotteinen kurssi. Helsingin yliopiston kielikeskus, syksy 2007, Seppo Sainio Huomaa että oppimispäiväkirjan tekeminen on huomioitu kurssin mitoituksessa osaksi

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Arviointi ja palaute käytännössä

Arviointi ja palaute käytännössä Arviointi ja palaute käytännössä Merja Ellilä Arvioinnista Oppimista ohjaavan arvioinnin merkitys ohjattavan oppimisen tukemista ja suuntaamista tietojen, taitojen ja asenteiden arvioimista ohjattavan

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT

KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT KASVATUSTIETEELLISET PERUSOPINNOT Opiskelijan nimi Maija-Kerttu Sarvas Sähköpostiosoite maikku@iki.f Opiskelumuoto 1 vuosi Helsinki Tehtävä (merkitse myös suoritusvaihtoehto A tai B) KAS 3A osa II Tehtävän

Lisätiedot

Digiajan opettajan selviytymispaketti

Digiajan opettajan selviytymispaketti 10+ opepäivitystä odottaa. Aloita lataus nyt! Digiajan opettajan selviytymispaketti Saamelaisalueen koulutuskeskus virtuaalikoulu Ovatko verkko-opetustaitosi päivityksen tarpeessa? Ota askel eteenpäin

Lisätiedot

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset

Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset Hoitajarekrytointi kolmansista maista Kielitaitovaatimukset HYVÄ-neuvottelukunnan kokous 27.2.2014 Päivi Mäenpää HR Consultant +358 50 310 9924 paivi.maenpaa@opteam.fi Kielitaitovaatimus YKI4/B2 on hyvä,

Lisätiedot

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013

Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013. Pia Vataja 2013 Pia Vataja Pohjoismainen erityiskasvatuksen konferenssi Turku 21.9.2013 On yhteinen koulu kaikille Hyväksyy että kaikki ovat erilaisia ja että kaikilla on erilaisia tarpeita ja erilaisia edellytyksiä Tarjoaa

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Kehityskeskustelulomake

Kehityskeskustelulomake Kehityskeskustelulomake Täytetty: PERUSTIEDOT Henkilötiedot Nimi: Syntymäaika: Osoite: Puhelin: E-mail: Huoltajan yhteystiedot: Opiskelu Ryhmänohjaajan/luokanvalvojan nimi: Mitkä asiat ovat hyvin elämässäsi

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti

Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Miten ulkomailla hankittu osaaminen tunnistetaan ja tunnustetaan hoitoalalla? Työpajan 3 koonti Asenteiden ja tarpeiden uudelleentarkastelua Tarvitaan lisää innovatiivisuutta miettiä sitä, kuinka paljon

Lisätiedot

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta

Monikulttuurisia kykyjä työelämään Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Monikulttuurisia kykyjä työelämään OTSIKKOKENTTÄ Ulkomaalaistaustaisten opiskelijoiden kokemuksia opiskelusta ja työssä oppimisesta Salon seudun aikuisopiston lähihoitajaopiskelijat 26.5.2014 Maahanmuuttajille

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto AIKUISKOULUTUKSEN LAATU- JA VAIKUTTAVUUS, OPISKELIJAPALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 43 % Koulutuksen sisällöt ja tavoitteet Sivu 1 / 10 Koulutuksen sisällöt ja

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto

ROKK-seminaari. Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk. Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto ROKK-seminaari Arviointikäytänteet Suullinen arviointi Mirja Järvinen, Metropoliaamk Ritva Saira, Mikkelin amk Taija Votkin, Aalto-yliopisto Osaprojektin tavoitteet - Löytää uusia tapoja suullisen arvioinnin

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Etäopetus erityistilanteissa

Etäopetus erityistilanteissa Sairastuneen oppilaan koulunkäynnin järjestäminen kaksisuuntaisen, reaaliaikaisen videoyhteyden avulla Esimerkkitapauksena etäopetuksen järjestäminen Laitilassa, Kodjalan koululla lukuvuonna 2012 2013.

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus

MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET. Selkokielen käyttö opetuksessa. Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus MONIKULTTUURISEN OPETUKSEN JA OHJAUKSEN HAASTEET Selkokielen käyttö opetuksessa Suvi Lehto-Lavikainen, Koulutuskeskus Salpaus Ihmisten viestinnän epätarkkuus johtaa usein virheellisiin tulkintoihin keskusteluissa!

Lisätiedot

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014

Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta. Laivaseminaari 27.11.2014 Pohjoisen yhteistyöalueen kommentteja perusopetuksen kieliohjelmaluonnoksesta 1 A1-kielenä kaikilla oppilailla alkaa englanti. Nykyiseen tuntijakoon verrattuna vuoden 2016 tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma

Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Kielten oppiminen ja muuttuva maailma Tarja Nikula (Soveltavan kielentutkimuksen keskus) Anne Pitkänen-Huhta (Kielten laitos) Peppi Taalas (Kielikeskus) Esityksen rakenne Muuttuvan maailman seuraamuksia

Lisätiedot

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015!

OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OPPIKIRJATON OPETUS! Kari Nieminen!! Tampereen yliopiston normaalikoulu!! ITK 2015! OMA TAUSTA! Matematiikan opetukseen liittyvä FL-tutkielma tietojenkäsittelyopissa 90-luvun alussa! Jatko-opiskelija "Mobile

Lisätiedot

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus

Ratko-mallin yksilölähtöinen. tutkimusosuus Ratko-mallin yksilölähtöinen Ratko-malli soveltaminen työpaikalla. tutkimusosuus - osallistaa työntekijät - tarjoaa vaikutusmahdollisuuden omaan työhön /työtehtäviin - on yhteisöllistä - muuttaa/helpottaa

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa

Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Suositus henkilökohtaistamisen ohjaukseen näyttötutkinnon eri vaiheissa Ohjauksen palvelutuokiot Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! Satakunnan Opin ovi ja yhteistyötä koulutukseen! projektit

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen

OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen OPAS OHJAAJALLE ohjaajana toimiminen 2 JOHDANTO Tämä opas on tarkoitettu työpaikkaohjaajille, jotka ohjaavat opiskelijoita työelämässä. Opas sisältää tietoa ohjaajana toimimisesta. Oppaassa käsitellään

Lisätiedot

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä

Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä 1 Kehitys- ja urakeskustelu urakehitysmahdollisuuksien ja uudelleensijoittumisen edistäjänä Miten tuloksellisia keskusteluja työurasta käydään? Mistä hyvä työurakeskustelu koostuu? Miksi urakehitysmahdollisuuksista

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke

Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke Learning by doing tekemällä ammatin oppiminen, pedagogiikan kehittämishanke 2 Pedagoginen kehittäminen Ilmiöperusteinen oppiminen Learnig by doing tekemällä oppiminen Kokemuksellinen oppiminen 3 Toteuttajataho

Lisätiedot

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja.

Ulkomailta toteutetussa rekrytoinnissa ei ole riittävän ä vakiintuneita aiemman osaamisen ja koulutuksen täydentämisen malleja. Kielitaidon ja EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun osaamisen täydentäminen terveysalalla -työryhmä Laatia nykytilan kuvaus EU-/ETA maiden ulkopuolella hankitun terveydenhuollon ammattipätevyyden tunnistamisen

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012

Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Ammattikorkeakouluopintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille MAIJA-LEENA KEMPPI 22.5.2012 Historiaa Lahdessa Lahdessa toteutettu aiemmin työvoimakoulutuksena kaksi maahanmuuttajien amk-opintoihin

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen

Kuntarekry.fi. 100-prosenttisesti suositeltu. KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 100-prosenttisesti suositeltu KL-Kuntarekry Oy / Tuula Nurminen 1 www.kuntarekry.fi Kunta-alan työpaikkailmoitukset www.kuntarekry.fi Joka puolelta Suomea Organisaatiomuodosta riippumatta Eri asematasoilta

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet

alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Sairaanhoitajien ja lähihoitajien rekrytointi EU/ETA alueen ulkopuolelta: keskeiset kehittämistarpeet Hyvä-ohjelman toteutus Kehittämishankkeen suunnittelukokous 2.2.2012 Minna Vanhala-Harmanen Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 HUIPPUOSAAJANA TOIMIMINEN HUTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Huippuosaajana toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari

Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti. UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari Kokkeja Kaukoidästä HOK-Elannon maukas filippiiniläisresepti UUDISTA JA UUDISTU 29.9.2011 Satu Koivusaari HOK-Elanto lyhyesti Suomen suurin alueosuuskauppa, osa S-ryhmää Toimialueena pääkaupunkiseutu ja

Lisätiedot

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta

Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Pro Europass Apprentice Across the Border MALLI Raportti ulkomaan työssä oppimisjaksosta Miksi? Opiskelijan suorituksien arviointi ulkomaan työssä oppimisjakson aikana on olennainen osa korkeatasoista

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa

Tuuleta Osaamistasi Euroopassa www.europass.fi Tuuleta Osaamistasi Euroopassa Työ- tai opiskelupaikan hakeminen ja osaamisen osoittaminen ulkomailla Näin kokoat Europassin: mistä Europassin saa, miten sitä käytetään Osaamisen osoittaminen

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille

Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille VOPLA-pilotti Kun ruotsi on hauskaa - laadunhallintamallin rakentaminen monimuotokurssille Kerstin Salminen Kaie Veiler Laatuaskeleita - kokemuksia verkko-opetuksen laatutyöstä Seminaari 15.2.2007 Swedish

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset Osa 1: Kestävän kehityksen asioiden johtaminen Arvot ja strategiat KRITEERI 1 Kestävä kehitys sisältyy oppilaitoksen arvoihin, ja niiden sisältöä

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen

OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Monialakoulutus Etelä-Pohjanmaa v. 2009-2011 hakeutumisen vaiheeseen 1. TYÖNHAKIJAN PERUSTIEDOT OSAAMISKARTOITUS 1 (7) Työnhakijan nimi Sosiaaliturvatunnus Lähiosoite Postinumero Sähköpostiosoite 2. AIKAISEMPI KOULUTUS Postitoimipaikka puh. gsm Pohjakoulutus, suoritusvuosi

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot