VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA

Transkriptio

1

2 VEDENALAISEN METSÄNTUTKIMUKSEN MAAILMA Näyttely Kemin Kylähullutapahtumassa Mauri Timonen Rovaniemi Dendrokronologian laboratorio Metsäntutkimuslaitos, Rovaniemen tutkimusasema

3 2 Sisällys: Alkusanat Kylähulluutta kemiläiseen tapaan RDL ja vedenalaiset lustotutkimukset Näyttely Vedenalaisen lustotutkimuksen maailma Näyttelyn vaikuttavuus Jatkosuunnitelmat... 7 KIRJALLISUUS I KUVAGALLERIA: Näyttelyseinän esitykset Näyttelypöydän esitykset Kuvia näyttelystä Kylähulludiplomi II LEHTIARTIKKELIT: Pohjolan Sanomat : Puut kertovat historiaamme Villanen, H. (Pohjolan Sanomat ): Lustolaboratorion väki sai Kylähullu-diplomin Haapakoski, T. & Vartiainen M. (Lapin Kansa ): Rovaniemen lustolaboratorio sai Kylähullu-diplomin III PALAUTE & DENDROTIIMI Kansikuvan selosteet: Kuva 1. Tauno Luosujärvi ohjaa mudasta kiskottua subfossiilirunkoa Kalmankaltion pikkujärvellä. Kuva 2. Dendrotiimi Tauno Luosujärvi (vas.), Kullervo Ruotsalainen ja Mikko Välimaa valmistautumassa näytteenottoon Käsivarren sateisissa maisemissa. Kuva 3. Kirveen jälkiä 2700 vuoden takaa Käsivarren Pättikän lammen pohjamudasta löydetyssä subfossiiliaihkissa. Kuva 4. Todiste siitä, että vedenalaista metsää on sittenkin olemassa! Kuva Kuusamon Hossan Öllörijärveltä. Kuva 5. Yleisnäkymä Rovaniemen tutkimusaseman dendrokronologian laboratorion järjestämästä näyttelystä Kemin Kylähullutapahtumassa Kuvassa Kullervo Ruotsalainen seuranaan sukeltajatyttö. Kuvat: Mauri Timonen, Margit Pudas-Timonen ja Maria Sergejeff. Kirjoittajan yhteystiedot: Osoite: Rovaniemen tutkimusasema, PL 16, ROVANIEMI Puhelin: Fax: mauri.timonen@metla.fi

4 Alkusanat Kemin kaupunki järjesti neljännen kansainvälisen Kylähullutapahtuman Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorion tiimi osallistui siihen kaksipäiväisellä näyttelyllään Vedenalaisen metsäntutkimuksen maailma. Teoriaa, käytäntöä ja tutkimustuloksia esittelevä näyttely osoittautui menestykseksi, sillä se kiinnosti sekä tiedotusvälineitä että runsaslukuista näyttely-yleisöä, ja se palkittiin myös kunniakirjalla. Saamamme myönteinen palaute ja tarve dokumentoida näyttelyn yksityiskohdat myöhempää käyttöä varten ovat tämän raportin laatimisen motiivit. Dokumentissa kuvataan näyttelyn ideointiin, suunnitteluun, sisältöön ja itse näyttelytapahtumaan liittyvät yksityiskohdat. Samalla tarkastellaan luovaa kylähulluutta, jonka mahdollisuudet työttömyyden runtelemassa Suomessa ja metsäntutkimuksessakin ovat vielä pääosin hyödyntämättä. Seitsenhenkisen näyttelyorganisaatiomme työnjako perustui vastuualueisiin. Kullervo Ruotsalainen keksi idean osallistumisesta tapahtumaan ja vastasi näyttelypäällikkönä yleisjärjestelyistä. Margit Pudas-Timonen ideoi ja suunnitteli näyttelyn perusrakenteen sekä sommitteli näyttelyseinät. Leo Pekkala hoiti seinämateriaalin hankinnan ja antoi rakennusohjeet tukevien seinien aikaansaamiseksi. Tauno Luosujärvi vastasi näytteiden ajoittamisesta, näyttelyseinien rakentamisesta ja pystyttämisestä Kemiin sekä monista muistakin yksityiskohdista. Mikko Välimaa ajoitti suuren osan näytteistä ja laati näytekiekkoihin liittyvät nasevat historiallis-klimatologiset epätieteellisyydet. Hänen täydentämänsä Kalevalan säkeet Suomipuu -kiekon yhteydessä ovat suorastaan historialliset. Tapio Timonen tarjosi tarvittavan atk-teknisen avun näyttelypostereiden laadinnassa. Oma osuuteni koostui näyttelyn sisällön suunnittelusta ja toteutuksesta, tiedottamisesta ja tieteellisen vastuun kantamisesta. Kiitän lämpimästi näyttelyporukkaa miellyttävästä ja saumattomasta yhteistyöstä. Kiitän myös Kylähullukonttorin edustajia, jotka antoivat käyttöömme keskeisen näyttelytilan Kemin kulttuurikeskuksen pääaulasta ja auttoivat kaikin puolin järjestelytehtävissä. Erityiskiitokset ansaitsee Kylähullukonttorin tiedottaja Arja Pekkala, joka huolehti näyttelymme tiedottamisesta mm. laatimalla vedenalaisista lustotutkimuksista ytimekkään esitteen tiedotusvälineille. Rovaniemellä Mauri Timonen

5 4 1 Kylähulluutta kemiläiseen tapaan Nykysuomen sanakirja ei tunne käsitteitä kylähullu, kylähulluus tai luova kylähulluus. Tässä yhteydessä kylähullulla tarkoitetaan keksijää tai ajattelijaa, jonka toiminta näkyy ja poikkeaa ympäristön asettamista käytännön normeista niin paljon, että häntä pidetään oman tiensä kulkijana. Kylähulluudella tarkoitetaan näkyvää, ennakkoluulotonta ja totunnaisia rajoja rikkovaa toimintaa. Luovan kylähulluuden lähtökohtina ovat divergentti 1 ja intuitiivinen 2 ajattelu sekä näkyvä, ennakkoluuloton ja totunnaisia rajoja rikkova toiminta. Kemiläisen kylähulluusajattelun tarkoituksena on rohkaista ihmisiä toimimaan ennakkoluulottomasti ja luovia ratkaisuja etsien. Vastuullisena tahona on Kemin Kylähullukonttori, jonka toiminnan tavoitteiksi määritellään muun muassa (http... #Tavoitteet 1996): uusien työpaikkojen luonti; hyödyntämättömien ideoiden jalostaminen; tavallisten ihmisten omien ideoiden esiintuominen; kylähulluusajattelun laajentaminen sekä rajojen rikkominen ideoinnissa ja toteutuksessa. Kylähullukonttorilla on selkeä toimenkuvansa tavoitteiden toteuttamiseksi: siihen kuuluu muun muassa (http...# Toimenkuva 1996): ideoiden vastaanottaminen ja niiden eteenpäin vieminen; yhteistyökumppaneiden etsiminen ja verkostojen luominen; tuoteideoiden keksineelle yhteistyökumppanin etsiminen; keskeneräisten yritysideoiden saattaminen toteutusvalmiiksi; 1 ajattelua poikkeuksellisista näkökulmista. 2 tajunnanvirtaan perustuvaa ajattelua. yleisen hyödyn lisääminen ideoiden toteuttamisen kautta; erilaisissa projekteissa mukana toimiminen; konttorilta apua saaneiden ideanikkareiden ideoiden alkujulkistaminen; toimiminen linkkinä eri tahojen välillä ja erilaisten tapahtumien järjestäminen kylähulluuden hengessä. Kylähullukonttorin toiminta on tavoitteidensa ja toimenkuvansa valossa hyvin järkeenkäypää ideoiden jalostamista käytännönläheisiin muotoihin. 2 RDL ja vedenalaiset lustotutkimukset Rovaniemen tutkimusaseman Dendrokronologian laboratorio (RDL) perustettiin aiemman lustonmittauslaboratorion tilalle vuonna Tavoitteena oli uudistaa ensiksi tutkimusaseman lustotutkimus ja laajentaa sen jälkeen työn tulokset koko Metlaa koskeviksi. Uuden laboratorion suunnittelu aloitettiin määrittelemällä Metlan lustotutkimusta koskeva viitekehys. Lähtökohdaksi valittiin itsenäinen ja metodisesti kehittynyt tieteenala dendrokronologia (puulustotiede). Lisäksi siihen tarvittiin selkeästi määritelty lustotutkimuksen infrastruktuuri vakinaisine henkilöstöineen, yksityiskohtaisine ohjeistoineen ja ohjelmistoineen. Siihen katsottiin päästävän laboratoriopohjaisella toimintamallilla (Timonen 1994). Vaatimukset täyttävä lustolaboratorio saatiin tuotantokuntoon kolmessa vuodessa. Tavoitteessa onnistuttiin jopa arvioitua paremmin, sillä rutiiniluonteisia lustonmittaustoimintoja harjoittavasta systeemistä kehittyi monitieteistä tutkimustoimintaa harjoittava dendrokronologinen laboratorio, joka tunnetaan maailmallakin suhteellisen hyvin.

6 5 RDL:n kehittämisessä on käytetty esikuvia, mutta myös omaperäiseen ajatteluun perustuvia ratkaisuja on suosittu. Silloin on sovellettu intuitiivista ajattelua ja osittain myös luovaa kylähulluutta. Tällainen lähestymistapa on osoittautunut yllättävän toimivaksi. Selityksenä voi olla intuition perustuminen aiempaan kokemukseen, jota RDL:n henkilöstöllä on lustotutkimuksissa vuoden ajalta. RDL:n päätehtävänä on vuosilustoaineistojen työstäminen ja analysointi. Erityisosaamisen alueeksi on muodostunut kasvun pitkäaikaiseen vaihteluun liittyvät kysymykset. Tällöin puhutaan satojen ja tuhansien vuosien aikaperspektiiveistä Pitkää aikaperspektiiviä tarvitaan mm. ilmaston pitkäaikaisten vaihteluiden ja erilaisten trendien selvittämisessä sekä metsien kehityksen ennustamisessa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa. Kasvunvaihtelun tutkimushankkeessa (3042) syntynyt tarve laajentaa aikaperspektiiviä sadoista vuosista tuhansiin vuosiin johti järvien pohjamudissa säilyneiden subfossiilimäntyjen tutkimiseen. Ensimmäinen koeluonteinen näyte-erä nostettiin Lapin järvistä vuonna Vedenalaiset lustotutkimukset laajenivat Metlassa kuluvan vuoden maaliskuussa, jolloin käynnistyi yhdeksän maan ja yli 30 tutkijan kolmevuotinen EU-projekti ADVANCE 10k. Metlan yhteistyökumppaneita projektissa ovat Helsingin yliopisto (koordinaattori) ja Joensuun yliopisto. Suomalaisten osapuolten tehtävänä on selvittää Lapin mäntyjen viime jääkauden jälkeinen kasvuhistoria mahdollisimman pitkältä ajalta, mikä nykytiedon perusteella tarkoittaa vähintään 7500 vuoden aikajännettä (Zetterberg ym. 1995). Kasvutietojen perusteella rekonstruoidaan muinaisilmaston kasvukaudenaikaiset keskilämpötilat, jolloin päästään kiinni ilmaston pitkäaikaisiin vaihteluihin ja niistä tehtäviin jatkotulkintoihin. Tuhansien vuosien pituiset aikaperspektiivit ovat metsäntutkimukselle uusi aluevaltaus. Niiden käytännöllistä merkitystä ei ole voitu toistaiseksi tutkia kovin perusteellisesti. Ottaen kuitenkin huomioon Suomen metsien pohjoisuuden ja metsänrajojen läheisyyden, ilmaston äärevyyden sekä kokemukset metsätalouden harjoittamisen vaikeudesta erityisesti Lapissa, on pääteltävissä, että ilmaston pitkäaikaiset vaihtelut on syytä tuntea nykyistä oleellisesti paremmin. Projekti tarjoaa siihen erinomaisen mahdollisuuden. ADVANCE 10k-projekti on menetelmällisesti haastava. Lustokalentereiden laatiminen onnistuu toki dendrokronologisin työvälinein, mutta varsinaiset syyanalyysit edellyttävät monitieteistä lähestymistä ja osittain myös uusien menetelmien kehittämistä. Koska tutkimuksen tässä vaiheessa ei vielä tiedetä kaikkia metodisia vaihtoehtoja, lienee luovasta kylähulluusajattelusta apua parhaiden ratkaisujen löytämiseksi. Aiempana esimerkkinä tällä tekniikalla toteutuneista innovaatioista mainittakoon KIN- SYS-ohjelmiston piikkivuosisovellukset (esim. Timonen 1995, 1996). 3 Näyttely Vedenalaisen lustotutkimuksen maailma Ajatus Metlan osallistumisesta Kemin tapahtumaan sai alkunsa Kullervo Ruotsalaisen ja Kylähullukonttorin tiedottaja Arja Pekkalan välisistä keskusteluista. Kylähullutapahtuman järjestäjät innostivat yrityksiä mukaan esittelemään toimintaansa sopivaksi katsomillaan tee-

7 6 moilla. Metlan osalta syntyi ajatus esitellä dendrolaboratorion vedenalaisia lustotutkimuksia, jotka ovat ajankohtaisia niin kotimaisessa kuin kansainvälisessäkin tutkimustoiminnassa. Erikoinen aiheenvalinta miellytti myös kemiläisiä järjestäjiä, sillä tuskin kukaan oli kuullut aiemmin puhuttavan vedenalaisesta metsäntutkimuksesta. Aihepiirin keksimisestä oli vielä pitkä matka varsinaiseen näyttelyyn. Aluksi suunnittelimme pienimuotoista posterija kiekkoesittelyä. Tässä vaiheessa tuli suunnitteluryhmään mukaan Margit Pudas-Timonen, joka teki ehdotuksen lajasta vedenalaista lustotutkimusta esittelevästä näyttelystä. Samalla hän luonnosteli ensimmäisen version näyttelyksi antaen sille nimeksi: Vedenalaisen metsäntutkimukseen maailma. Luonnos vietiin täsmällisessä muodossaan tietokoneelle mittojen ja tilankäytön arvioimiseksi. Näyttelypiirustusten valmistuttua todettiin näyttelyseinää tarvittavan yhteensä 720 cm:n pituudelta, kun sen korkeutena on 215 cm. Materiaaliksi valittiin kangaspäällysteiset 260 x 60 cm:n kokoiset Halltexlevyelementit. Levyt, joita tarvittiin seinään 12 kappaletta, leikattin 215 cm pituisiksi ja vahvistettiin takapuolelta 45 x 45 mm:n rimakehikoilla, jolloin saatiin samalla tarvittava tukipinta pulttikiinnitystä varten. Ratkaisu osoittautui toimivaksi: painoa kertyi yhteensä vain noin 100 kg ja tilaa tarvittiin niin vähän, että seinäelementit voitiin kuljettaa henkilöauton katetussa peräkärryssä. Seinän kokonaiskustannuksiksi tuli noin 2000 mk. Näyttelyyn tarvittavat kuvat suurennettiin väripaperikuvista A3-kokoon tai skannattiin dioista ja tulostettiin haluttuun kokoon Canonin Laser Copier-värikopiokoneella. Suuret tietotaulut ja tekstit tulostettiin A0-kokoa tulostavalla NOVACAD III piirturilla. Näyttelyssä esiteltiin myös erityyppisiä ja eri-ikäisiä kiekkoja ja niistä A3-kokoisille laminoiduille tietotauluille laadittuja kuvauksia. 4 Näyttelyn vaikuttavuus Kylähullukonttorin tiedottaja Arja Pekkala huolehti, että Vedenalaisen metsäntutkimuksen maailma -näyttely sai runsaasti ennakkomainosta radiolähetyksissä ja paikallisissa lehdissä. Sen ansiosta kaksipäiväinen näyttelymme koki melkoisen yleisömenestyksen. Kemin Kylähullukonttori myönsi Dendrokronologian laboratoriolle erityisen tunnustuspalkinnon, Kylähulludiplomin, joka jaettiin nyt ensimmäisen kerran tapahtuman nelivuotisen historian aikana. Luovutustilaisuuteen osallistuneet tiedotusvälineiden edustajat uutisoivat tapahtuman paikallisiin sanomalehtiin, paikallisradioon ja myös valtakunnallisiin uutislähetyksiin. Näyttelyvieraita kiinnosti erityisesti tuhansia vuosia vanhat männyn subfossiilikiekot, Pättikän muinaismännyssä näkyvät kirveenjäljet ja liki 2000-vuotinen metsänrajamännyn lustokalenteri tulkintoineen. Metsänomistajia ja metsien virkistyskäyttäjiä kiinnosti menneiden ja tulevien kausien ilmastonvaihtelut sekä niiden vaikutukset ympäristöön ja puiden kasvuun. Lustokalenteria tutkittaessa esitettiin usein kysymys, miten ilmastomuutos näkyy metsänomistajan omassa metsässä. Samoin oltiin kiinnostuneita, miten vedenalaisista puista saatava tutkimustieto palvelee metsänomistajan tarpeita. Viimeksi mainittuun tärkeään kysymykseen vastattiin metsänuudistumisen dynamiikkaa, ilmastovaihteluita, ilmastomuutosta, metsätalouden suunnittelutar-

8 7 peita ja nykyistä metsälainsäädäntöä tarkastelemalla. Metla sai näyttelystään myönteisen palautteen kaikilta tahoilta. Yleisesti kiiteltiin, että tutkijat esittelevät töidensä tuloksia kansalaisten keskuudessa ymmärrettävällä kielellä. Näyttelymme osoitti, että metsäntutkimus kiinnostaa myös tavallista ihmistä, jos tulokset esitellään riittävän mielenkiintoisesti. Viikon kestäneisiin Kemin kylähullutapahtumiin osallistui yleisöä tuhatmäärin. Kaksipäiväisen näyttelymme ehti nähdä muutama sata ihmistä. Suurempiin yleisömääriin päästään, jos näyttelystä virinneet jatkosuunnitelmat toteutuvat (ks. lähemmin kohta 5). Tällöin näyttelyn strategia on perustettava muunneltavuuteen ja liikkuvuuteen. Kemissä esitelty rattailla kulkeva versio sopii hyvin miehitettyihin pienehköihin tilaisuuksiin. Itseselittävät miehittämättömät näyttelyversiot sopivat puolestaan erilaisiin laajoja kävijämääriä palveleviin näyttelykeskuksiin kuten opastuskeskuksiin, museoihin ja tiedekeskuksiin. 5 Jatkosuunnitelmat Kemin tapahtumasta saatujen kokemusten perusteella tulevia näyttelyitä kehitetään mm. seuraavin tavoin: esittelyä vaiheistetaan siten, että sama henkilö keskittyy vain yhteen osioon; miehitettyjen näyttelyversioiden lisäksi laaditaan miehittämättömiä versioita, jolloin niiden sisältö kuvataan kaksi- tai useampikielisissä esittelymonisteissa; näyttelyiden sisältöjä painotetaan kohderyhmien mukaan; näyttelypöydän tarjontaa kehitetään; omakohtaisia do and discover - toimintoja kehitellään (lustonmittausta, steromikroskopiaa, pantahavaintoja, lyijykynä - millimetripaperipohjaista skeleton plot -ajoitusta, mikropohjaista graafista ajoitusta, nyky- ja muinaismetsien kasvattamista mikron näyttöruudulla yms.) ja esitysten tieteellistä sisältöä parannellaan sitä mukaa kun vedenalaiset tutkimuksemme etenevät. Näyttelystä on suunnitteilla ensi kesäksi suppeat versiot Metlan Hetan, Pallasjärven ja Pyhätunturin opastuskeskuksiin. Uusitun englanninkielisen laajan näyttelyn ensi-ilta on ensi toukokuun lopussa Savonlinnassa Euroopan dendrokronologien kokouksessa. Lisäksi ensi kesäksi on suunnitteilla muita kansainvälisiin tarkoituksiin tähtääviä näyttelyitä. KIRJALLISUUS Timonen, M The Outlines of Developing Tree-Ring Research in Finland. Review 15/10/1994. Katsaus. Kasvunvaihtelun tutkimushankkeen tiedonanto 1/94. Rovaniemen tutkimusasema. 15 s Climatic variations during the last 500 years in Finnish Lapland: an approach based on the tree rings of Scots pine. In: Heikinheimo, P. (ed.) International conference on past, present and future climate.proceedings of the SILMU conference held on Helsinki, Finland, August Publications of the Academy of Finland 6/95. Painatuskeskus Oy 1995, Helsinki. p Lapin metsien kasvun vaihtelu viimeisen 500 vuoden aikana. Julkaisussa Hannu Hökkä, Hannu Salminen & Martti Varmola (toim.). Pohjoisten metsien kasvu ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Metsäntutkimuspäivät Rovaniemellä Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 589. Zetterberg, P., Eronen, M. ja Lindholm, M Construction of a 7500-year tree-ring record for Scots pine in northern Fennoscandia and its application to growth variation and pa-

9 8 laeoclimatic studies. Julkaisussa: Spiecker, H., Köhl, M., Mielikäinen, K. & Skovsgaard, J.P. (toim.). Growth Trends of European Forests. European Forest Research Report No. 5, European Forest Institute. Internet/WWW-lähteet: Tavoitteet). WWW-dokumentti Toimenkuva). WWW-dokumentti viitettä

10 VEDENALAISEN METSÄN- TUTKIMUKSEN MAAILMA KUVAGALLERIA Kuva 1. Sukeltaja (Marjukka Laine) löysi kuvan männyn järven pohjalta noin 6 metrin syvyydestä. Kuusamon Hossan Öllörijärvi. Kuva 2. Rovaniemen tutkimusasemalla toimii Dendrokronologian laboratorio, joka on erikoistunut puiden vuosilustojen tutkimiseen. Kuva 3. Yleiskuva Dendrokronologian laboratorion lustonmittauslaitteistosta. Vuosilustot mitataan kiekoista mikroskooppia ja videomonitoria apuna käyttäen. Mittaustulokset talletetaan suoraan mikrotietokoneelle.

11

12

13

14 NÄYTTELY- SEINÄN ESITYKSET Kuva 1. Yleisnäkymä näyttelyseinästä mosaiikkikuvana. Kuva 2. Vedenalaisten puiden keräämisessä käytettävää sukellus- ja nostovälineistöä. Kuva 3. Laboratoriotoimintojen esittelyä. Kuva 4. Dendrokronologisen tutkimustoiminnan tuloksia. Kuva 5. Tietotaulu: Yleiskuva dendrokronologisen ajoittamisen periaatteesta ja dendrokronologisen tutkimuksen osa-alueista. Kuva 6. Tietotaulu: 1911-vuotinen lustosarja a) lustokeskiarvoina, b) standardoituina keskiarvoina (indekseinä) ja c) kasvujaksopintoina. Kuva 7. Tietotaulu: Metsänkasvun ja uudistumisvuosien välinen yhteys.

15

16

17

18

19

20

21

22 NÄYTTELY- PÖYDÄN ESITYKSET Kuva 1. Subfossiiliset mäntykiekot näyttävät joskus ilmeikkäitä kuluneisuutensa vuoksi. Oikealla näkyvä Suomi-kiekko lähes 3000 vuoden takainen harvinaisuus. Käsivarren Vallijärvi. Kuva 2. Kirveen käsittelemää puuta noin 2700 vuoden takaa. Käsivarren Pättikkä. Kiekkokuvat ja riimitykset: Mikko Välimaan historiallisklimatologiset epätieteellisyydet

23

24

25

26

27

28

29

30

31

32 KUVIA NÄYTTELYSTÄ Kuva 1. Dendrotiimi viimeisessä palaverissaan ennen näyttelyä. Kuva 2. Näyttely täydessä tohinassaan: esittelijät kertovat vedenalaisen metsäntutkimuksen teoriasta ja käytännöstä. Kuva 3. Tauno esittelee näyttelyvieraille Mauri-myrskyn vuonna 1982 kaataman männyn tyvikiekkoa.

33

34

35

36 KYLÄHULLU- DIPLOMI Kuva 1. Kylähulludiplomin jakotilaisuus oli mediatapahtuma. Kuva 2. Hymy on herkässä diplomin saannin jälkeen; tosin Mikon ja sukeltajatytön pokka pitää. Kuva 3. Tältä näyttää paljoon velvoittava Kylähulludiplomi!