2/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Suomalaisia insinöörejä 100 vuotta s. 9

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2012 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI. Suomalaisia insinöörejä 100 vuotta s. 9"

Transkriptio

1 TEKNIIKAN AMMATTIKORKEAKOULUOPETTAJIEN JÄRJESTÖLEHTI Toolilainen 2/2012 Suomalaisia insinöörejä 100 vuotta s. 9 Sisäilman jäähdyttäminen voi olla kosteusriski s. 14 Laboratoriotyöskentelyn muutoksen vuodet insinöörikoulutuksessa s. 32

2 Grand Prix keväisellä satamatorilla. SISÄLLYSLUETTELO Pääkirjoitus... 3 Ledaren... 4 Päätoimittajalta... 5 Valtuustossa keskusteltiin amk-rahoituksesta... 6 Yhteinen sata vuotta... 9 Ammattikorkeakouluissa pitää keskittyä ydintoimintaan kiinnostaako tämä päättäjiä Älyä rullatavarana Sisäilman jäähdyttäminen voi olla kosteusriski JAMKin konetekniikan opiskelijoilla monipuoliset kansainvälistymismahdollisuudet Hyvien käytäntöjen tietopankki opetuksen kehittämiseen Moottorikelkkoja joka lähtöön Insinöörikoulutuksen oppimistaitoja ja esteetöntä opiskelua edistämässä TOOLin seniorit reissaavat Puhelinlangoilla Antiikkista apua koodinvääntöön Harjoitteluprojektit ohjelmistokehityksen opetuksessa Kokemuksia koulutuksesta Kiinassa Grand Prix keväisellä satamatorilla Laboratoriotyöskentelyn muutoksen vuodet insinöörikoulutuksessa Innovaatioita luonnonkivestä Sähköllä Kulttuuria kevään ja kesän korvalla Kirjat s. 12 Kemijärven moottorikelkkamuseon antia. Älyä rullatavarana. s. 20 s /2012 Toolilainen

3 PÄÄKIRJOITUS Hannu Räsänen Kaikki yhdessä toimintaan mukaan aamme uuden hallituksen ensimmäinen toimin- on takanamme. Vuoden aikana on teh- Mtavuosi ty paljon suunnitelmia sekä valtakunnallisella, että paikallisella tasolla ammattikorkeakoulujen rakenteellisista ja taloudellisista seikoista. Suunnitelmien toteuttamisen aikatauluja ja yksityiskohtia on muutettu, mutta rahoituksen leikkaaminen on pysynyt ydinasiana. Toki rahoituksen leikkaamisen kokonaismäärä on haluttu pitää avoimena. Indeksitarkistusten poisto on viimeisin esiin tullut valtakunnan tasoinen leikkauspäätös. OOLin tahtotilan mukaan leikkauksia ei pidä aloittaa ammattikorkeakoulujen ydintoiminnoista. Am- T mattikorkeakoulujen toimintaa ohjaavien mittareiden pitää olla sellaisia, että leikkaukset kohdistuvat ensimmäisenä oppilaitoksiin, joiden omistajat ovat valmiita siirtämään rahaa ylisuurilla vuokrilla omaan kassaansa tai rahoittamaan muita menoja, jotka eivät varsinaisesti liity ammattikorkeakoulun ydintehtäviin. mmattikorkeakoulujen kannattaa todella keskit- lainsäädännön edellyttämien tehtävien asian- Atyä mukaiseen ja korkeatasoiseen hoitamiseen varsinkin, mikäli OKM käsittelee ammattikorkeakoulujen toimilupahakemuksia esittämiensä linjausten mukaan. Toivottavasti OKM kiinnittää erityisesti huomiota siihen, miten ammattikorkeakoulujen toimilupien haltijat ovat kiinnostuneet perustehtävien korkeatasoisesta hoitamisesta. Veronmaksajina ja äänestäjinä voimme edellyttää, että OKM toimii linjaustensa mukaisesti. erustehtävien laadukas hoitaminen tulisi olla keskeisesti mielessä myös silloin, kun ammattikorkea- P koulussa mahdollisesti harkitaan tai käydään yhteistoimintamenettelyn mukaisia neuvotteluja työvoiman käytön vähentämisestä. Ammattikorkeakoulujen opetushenkilöstöä koskevat virka- ja työehtosopimukset sekä työaikasuunnitelmien laadintamenettelyt ovat valitettavasti sellaisia, että niiden holtiton soveltaminen suorastaan houkuttelee leikkaamaan opetustyöstä sekä sitä tukevista tki- ja aluevaikutustehtävistä. Leikkauksia suunniteltaessa tulee aina käydä läpi kaikki vaihtoehdot. Säästöjen etsintä pitää aina aloittaa muista seikoista kuin ammattikorkeakoulun ydintehtävistä. Jos säästöt on tarkoitus saada aikaan esimerkiksi leikkaamalla opetustyön valmisteluun resursoitua aikaa, niin leikkaukset kohdistuvat suoraan opetustyön laatuun. änä vuonna ammattikorkeakoulujen rahoitus on Tvielä totutulla tasolla. Leikkauksia ei tarvitse tehdä paniikkitilanteessa. Opetuksen modulointia kannattaa tehdä koulutusvastuiden selvittyä. Tekniikan ja liikenteen koulutusalalla on löydettävissä innovatiivisia opetussuunnitelmarakenteita, joiden avulla voidaan hyödyntää opetushenkilöstön paikallinen ammattitaito. AJ ja TOOL työskentelevät omalta osaltaan niin, Oettä ammattikorkeakoulut turvautuisivat suurissa jäsenkuntaan kohdistuvissa muutostilanteissa täsmätoimenpiteisiin. Muutosturva on yksi elinkeinoelämässä käytetty täsmätoimenpide, joka pitää kuulua keinovalikoimaan. Yhteiskunnan omistamien oppilaitosten pitää pystyä vähintään yhtä hyvään muutostilanteiden hallintaan kuin vastuulliset toimijat elinkeinoelämässä pystyvät. ääsemme parhaaseen lopputulokseen ammattikor- tekniikan ja liikenteen koulutusalalla, Pkeakoulujen kun järjestäytymisasteemme on korkea. Nyt on erityisen paljon syitä siihen, että kaikki ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalan lehtorit, yliopettajat, laboratorio- ja harjoitteluinsinöörit, sekä heidän tehtäviään tekevät järjestäytyvät TOOLiin. Myös pedagogisissa esimiestehtävissä toimivien kannattaa toimia yhteisessä rintamassamme. yt tarvitaan jäsenistömme välistä yhteistyötä jo- oppilaitospaikkakunnallamme enemmän Nkaisella kuin koskaan koko ammattikorkeakouluaikakautena. Insinöörikoulutuksen laatua tulee puolustaa ja samalla pitää huoli siitä, että työhyvinvointi säilyy. Virkistävää kesäaikaa toivottaen Hannu Räsänen Toolilainen 2/2012 3

4 LEDAREN Hannu Räsänen Alla med i verksamheten årt lands nya regerings första år har gått. Under Våret har man gjort många planer gällande yrkeshögskolornas strukturella och ekonomiska angelägenheter både nationellt och på det lokala planet. Detaljer och tidtabeller för förverkligande av planerna har ändrats, men kärnfrågan om ekonomiska nedskärningar har bestått. Visserligen har man velat hålla totalinbesparingarna synliga. Indexnedfrysningen är det senast publicerade nationella nedskärningsbeslutet. OOL anser att man inte skall starta Tnedskärningarna inom yrkeshögskolornas kärnfunktioner. Mätarna som styr yrkeshögskolornas verksamhet skall vara sådana, att nedskärningarna först berör sådana läroanstalter, vilkas ägare är beredda att flytta pengar till egen kassa genom överstora hyror eller finansiera andra utgifter, som inte egentligen hör till yrkeshögskolans kärnfunktioner. rkeshögskolorna bör verkligen fokusera på att Ysköta de lagstadgade uppdragen på ett sakligt och högkvalitativt sätt i synnerhet om UKM behandlar yrkeshögskolornas koncessionsansökningar på det sätt ministeriets linjedragningar antyder. Hoppeligen fäster UKM särskild uppmärksamhet vid hur yrkeshögskolornas koncessionsinnehavare visar intresse för högklassig skötsel av basverksamheten. Som skattebetalare och röstberättigade kan vi förutsätta, att UKM verkar i enlighet med sina linjedragningar. valitetsmässigt högtstående skötsel av Kbasverksamheten borde hållas i minnet även då man eventuellt överväger eller för samarbetsförhandlingar i yrkeshögskolorna i avsikt att minska personalen. Tjänste- och arbetsvillkorsavtalen gällande yrkeshögskolornas undervisningspersonal och sätten att upprätta arbetstidsplaner är tyvärr sådana, att radikal tillämpning av dem direkt lockar till att beskära undervisningen samt de FUI- och lokalpåverkningsrelaterade verksamheter som stöder den. Man borde alltid analysera alla alternativ då nedskärningar planeras. Inbesparingar skall alltid i första hand sökas från annat än yrkeshögskolans kärnfunktioner. Om inbesparingarna skall uppnås t.ex. genom att minska tidsresursen för förberedelse av undervisningen, inverkar inbesparingarna direkt på undervisningens kvalitet. etta år bibehålls ännu yrkeshögskolornas Dfinansiering på invand nivå. Man behöver inte göra nedskärningar i panik. Det lönar sig att göra modulering av undervisningen först då utbildningsansvaren klarnat. Inom teknik- och kommunikationssektorn kan man hitta innovativa utbildningsplanestrukturer, med vilkas hjälp man kan utnyttja den lokala yrkeskunskapen hos undervisningspersonalen. AJ och TOOL arbetar var för sig på så vis Oatt yrkeshögskolorna skulle ta till precisionsåtgärder i situationer där förändringar berör stora medlemsgrupper. Förändringstrygghet är en precisionsåtgärd som används inom näringslivet och som skall vara ett alternativ. De av samhället ägda läroanstalterna skall kunna behärska situationsförändringar minst lika bra som ansvarsfulla aktörer inom näringslivet. i når bästa resultat inom yrkeshögskolornas Vteknik- och kommunikationssektor då vi har hög anslutningsgrad. Nu finns det särskilt många skäl till att alla lektorer, överlärare, laboratorie- och praktikingenjörer och personer som utför motsvarande arbete inom yrkeshögskolornas teknik- och kommunikationssektor ansluter sig till TOOL. Även förmän med pedagogiska uppgifter har fördel av att verka i vår gemensamma front. u behöver vi mer än någonsin under hela Nyrkeshögskoleperioden samarbete inom medlemskåren på alla våra verksamhetsorter. Man bör försvara ingenjörsutbildningens kvalitet och samtidigt sörja för att arbetsvälfärden bibehålls. Hannu Räsänen 4 2/2012 Toolilainen

5 Projektihommia Asioita tehdään yhä useammin projekteina. Tehtaan rakentaminen, jäähallin korjaaminen, leikkipuiston perustaminen, taloyhtiön kattoremontti, maratonin juokseminen, jenkkiauton entisöinti ja jopa pesukoneen korjaaminen mielletään projekteiksi. Jokainen meistä on tehnyt jotakin projektia. Projektin tekeminen on monessa tapauksessa mielekäs juttu. Se selkiyttää homman, jos se osataan oikein suunnitella, realistisesti arvioida niin aikataulun kuin kustannusten osalta ja hoitaa vielä tekeminenkin laadukkaasti osaavalla porukalla. Projektiosaaminen ei ole aivan itsestään selvyys. Kokeneita projektiosaajia on kaikkialla ja kaikenlaisilla projektialueilla aivan liian vähän. Suurissakin projekteissa tehdään uskomattomia virheitä ja useimmiten niiden syynä on yksinkertaisesti osaamattomuus ja vähäinen kokemus. Jokunen vuosi sitten Veikko Välilä, joka toimii maailmanlaajuisen projektinhallintajärjestön IPMA:n pääsihteerinä, totesi Uratien haastattelussa, että päteviä projektijohtajia puuttuu kaikkialta. Heikko projektiosaaminen vaarantaa niin taloutta, turvallisuutta kuin teollisuuden kehityshankkeita. Eritoten riskien arviointi ja hallinta ovat avainasemassa projektijohtamisen osaamiskentässä. Esimerkiksi Kiinassa joudutaan jäädyttämään jatkuvasti isoja hankkeita sen takia, että ei ole päteviä projektipäälliköitä. Jos teollisuudessa on projektityöskentely arkipäivää, niin sitä se on yhä useammin myös koulutustöissä. Jos nyt aivan perusoppituntia ei projektiksi voikaan laskea, niin moni opetustyön ohessa tehtävä juttu hoidetaan projektina. Projektimaista opetusta on toteutettu jokaisessa tekussa tavalla tai toisella jo vuosikymmeniä. Oppia on haettu milloin Tanskasta tai Hollannista, joskus ison rapakon takaa ja kuka mistäkin. Erityinen projektijohtamisen opetus lienee edelleen satunnaisten opintojaksojen ohella projektiharjoittelun ja muiden opintojen sisällä työstettävien projektien varassa. En panisi pahaksi laajempaa koulutusta. Projektioppimisen kehittämiseksi on viety määrätietoisesti eteenpäin monia yhteishankkeita kuten kymmenisen vuotta sitten aloitettu INSSIhanke, jonka tiimoilta on löydetty lukuisia, hyviä projektiopetusmalleja monien muiden Päätoimittajalta opetuksen kehittämistapojen ja käytäntöjen ohella. Toolilainen Tekniikan ammattikorkeakouluopettajien järjestölehti Aikakauslehtien liiton jäsen JULKAISIJA TOOL Rautatieläisenkatu Helsinki Sampo Pankki FI Toimisto avoinna ma to 9 15 PÄÄTOIMITTAJA Kauko Kallio Parkkisentie Oulu TOIMITUSSIHTEERI Aineisto osoitteeseen: Tiina Sola-Jalli TOIMITUSKUNTA Mirka Airesvuo Jukka Kurenniemi Hannu Räsänen Jaakko Viitala TILAUSHINTA 30 /vsk (Eläkeläisjäsenet saavat lehden liiton eläkeläisjäsenmaksun hinnalla, joka on 10 /vuosi.) ILMOITUSHINNAT (valmis aineisto) 2/1 s /1 s /4 s /2 s /4 s /8 s. 250 PALSTAMILLIMETRI: 1 /palsta-mm PAINATUS Lappeenrannan Kirjapaino Oy Ratakatu 41, Lappeenranta telefax Toolilainen ilmestyy 4 kertaa vuodessa. ISSN x TOOLin PUHEENJOHTAJA Hannu Räsänen JÄRJESTÖSIHTEERI Tiina Sola-Jalli , TOIMISTOSIHTEERI Anja Tahvanainen , TOOLILAISEN ILMESTYMIS- AIKATAULU VUONNA 2012 Aineistopäivä Ilmestyy Nro Nro Nro Nro Toimitus pidättää itsellään oikeuden muutoksiin. ETUKANSI: Hannu Räsänen TOOLin valtuutetut Eeva-Leena Tuominen, Reijo Mäkelä ja Reijo Manninen kokoustauolla. TAKAKANSI: Toolilainen 2/2012 Hannu Räsänen 5 O lemme onnistuneet saamaan tähän lehteen muutamia projektimaisia kokemuksia erilaisista ympäristöistä. Niitä löytyy kosolti myös viimeisen kymmenen vuoden aikana koostetuista INSSI-hankkeen julkaisuista. Lisää saa itse kukin kirjoittaa ja toimittaa meille tulevia numeroita varten. Julkaisemme niitä mielellämme vaikka jokaisessa numerossa. Arvelen, että myös projektiosaamisen näkökulmasta tulemme vaihtamaan kuulumisia ja kuulemaan mielenkiintoisia kokemuksia Suomen insinöörien 100-vuotiskekkereillä Tampereella lokakuun alussa. Tapaamme toivon mukaan suurella joukolla Tampere-talossa massiivisen juhlatapahtuman merkeissä lokakuun ensimmäisellä viikolla. Mutta sitä ennen vietämme ansaittua kesävapaata viimeisten kehitysprojektien, koulutusten, kokousten sekä pääsykoe- ja tenttiponnistusten jälkeen. Oikein mukavaa ja rentouttavaa kesää kaikille lukijoillemme! Ja sopivasti hyttysiä Kauko 5

6 Hannu Räsänen Valtuustossa keskusteltiin amk-rahoituksesta Laila Uronen, Liisa Niemi ja Eeva Jauhiainen osallistuivat aktiivisesti valtuustotyöskentelyyn. Timo Heikkinen aloitti toimintansa valtuuston uutena varapuheenjohtajana. TOOLin vuoden 2011 toimintakertomus ja tilinpäätös hyväksyttiin valtuustossa, mutta varsinainen keskustelu virisi, kun siirryttiin puhumaan amk-rahoituksesta. Samoin työaikasuunnitelmien kiristymisestä puhuttiin kosolti. Lisäksi hallitukselle annettiin valtuudet toteuttaa jäsenhankintakampanja syksyllä. Määrämittarit rahoituksen perusteeksi? Jos 80 % ammattikorkeakoulujen rahoituksesta tulee vuoden 2014 alusta lähtien valmistuneiden ja suoritettujen opintopisteiden lukumäärän perusteella, niin tällä on valtuutettujen näkemyksen mukaan varsin suuri ohjaava vaikutus arjen toimintaan. OKM:n kaipaamaa tehokkuutta voidaan saada aikaan, mutta miten veromaksajien euroille käy. Tutkintoja ja opintopisteitä tehtailtaisiin samalla tavalla kuin halpatuotantomallin liukuhihnoilla tilanteessa, jossa tuotannosta maksava (tässä tapauksessa OKM, joka käyttää veronmaksajien tilittämiä euroja) ei ole kiinnostunut laadusta. Toimintamallina olisi se, että määrällä on merkitystä, laadulla ei. Ammattikorkeakoulut ja koulutusalat kilpailisivat keskenään tuotantolinjaennätyksillä. Rahoituksen ohjautuminen mittariksi TOOLin valtuuston mielestä OKM:n pitää olla hyvin kiinnostunut siitä, mihin rahat 6 2/2012 Toolilainen

7 ohjautuvat ammattikorkeakouluissa. Ammattikorkeakoulujen pitäisi kilpailla rahan kohdentamisella. Rahoitusmittareilla pitäisi palkita niitä ammattikorkeakouluja, jotka käyttävät suhteellisesti eniten rahaa opetukseen ja sitä palvelevaan tki- ja aluevaikuttavuustyöhön. Tällaista kilpailua me haluamme varmaankin veronmaksajina. Myös opiskelijat ja elinkeinoelämä hyötyvät pitkällä aikavälillä opetustyön resursoinnista. Työaikasuunnitelmissa eroja Keskusteluissa tuli esiin se, että monessa ammattikorkeakoulussa on totuttu taloussuunnitteluun, jossa ensin lasketaan muun toiminnan kustannukset ja sitten katsotaan kuinka paljon opetukseen jää rahaa. Tästä menettelystä on seurannut tilanne, jossa talousleikkaukset ovat kohdistuneet opetuksen resursointiin. Ammattikorkeakoulujen opetustyön resursoinnista on helppo tehdä kaksi merkittävää havaintoa. Resursoinnit poikkeavat huomattavasti eri ammattikorkeakouluissa ja ovat kokonaisuudessa kerta- Leif Östman, Kim Rancken ja Håkan Bjurström ennakoivat yhteistyönsä tiivistyvän entisestään. luokkaa pienempiä kuin ammattikorkeakouluja edeltävissä oppilaitoksissa. Nyt kyllä on aika paljastaa keisarin uudet vaatteet suuria rakenne- ja rahoitusmuutoksia tehtäessä. Yt-kierroksia Lähes joka toisessa ammattikoreakoulussa on käynnistetty yhteistoimintalain mukaiset neuvottelut henkilöstötarpeen vähentämisestä. Myös OAJ on reagoinut tähän käynnistämällä amk-kierroksen vierailemalla kevään ja syksyn aikana ammattikorkeakouluissa. Y hteistoimintaneuvottelujen myötä useille jäsenillemme on ensimmäistä kertaa tullut tarve lähestyä paikallista järjestöämme ja luottamusmiestämme konkreettisella tavalla. TOOLin pitää huolehtia jäsenistönsä edunvalvonnasta. Jäsenhankintaan TOOL käynnistää syksyllä jäsenhankintakampanjan, jonka tavoitteena on hankkia 200 uutta jäsentä. TOOL on ainut järjestö, joka neuvottelee edunvalvonta-asioista ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalalla ja pystyy tarjoamaan kattavat luottamusmiespalvelut. Liittymiselle on henkilökohtaiset ja yhteisölliset perusteet. Akavan periaatteiden mukaan tulee ensisijaisesti liittyä siihen järjestöön, joka neuvottelee henkilön työsuhteen ehdoista. Ammattikorkeakoulujen tekniikan ja liikenteen koulutusalalla liitytään TOOLiin. Liittyminen on helppoa tai oppilaitoskohtaisen yhdyshenkilön myötävaikutuksella. TOOL-jäsenyyttä on hyvä täydentää henkilön mieltymysten mukaan. Nyt myös TEK- ja UIL-rinnakkaisjärjestäytyminen on tehty helpoksi ja edulliseksi. Pekka Rantakylä ja Olli Kaikkonen toimivat ääntenlaskijoina. Toolilainen 2/2012 Kirsi Lindfors puheenjohtajana Valtuusto valitsi puheenjohtajakseen Kirsi Lindforsin ja varapuheenjohtajakseen Timo Heikkisen tälle ja ensi vuodelle. Kirsi toimii opettajana HAMK:ssa ja Timo OAMK:ssa. 7

8 SUOMALAINEN INSINÖÖRIKOULUTUS 100 VUOTTA Pedagoginen foorumi ja pääjuhla Tampereella Ohjelma ja ilmoittautuminen: 1912 Suomen ensimmäinen teknillinen opisto aloittaa syyslukukautensa Tampereella. Neljällä ammattiosastolla opiskelee 29 opiskelijalla Suomessa on 22 tekniikan alan ammattikorkeakoulua ja niissä 36 koulutusohjelmaa. Vuosittain valmistuu 5000 uutta insinööriä. 8 2/2012 Toolilainen

9 Harri Miettinen juhlatoimikunnan puheenjohtaja Yhteinen sata vuotta Syksyllä 1912 aloitti toimintansa Suomen ensimmäinen teknillinen opisto Tampereella neljällä ammattiosastolla ja 29 opiskelijalla. Sadan vuoden kuluttua meillä on 22 tekniikan alan ammattikorkeakoulua, 36 koulutusohjelmaa ja insinööriopiskelijaa. Toolilainen 2/2012 Sata vuotta on merkkipaalu, joka ansaitsee juhlansa. Lokakuisen juhlaviikon järjestelyistä vastaa Tampereen ammattikorkeakoulu yhdessä lukuisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Mutta koko juhlavuosi on meidän kaikkien ammattikorkeakoulujen yhteinen. Sen tavoitteena on lisätä insinöörikoulutuksen tunnettavuutta ja vetovoimaisuutta nuorten keskuudessa lisätä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyötä kehittää insinöörikoulutusta nostaa Suomen insinöörikoulutuksen kansallista ja kansainvälistä arvostusta vahvistaa ymmärrystä insinöörikoulutuksen merkityksestä Suomen menestymiselle yhdistää Suomen insinöörikoulutuksen historiaa nykypäivään ja tulevaisuuteen insinöörikoulutuksen perimätiedon tallentaminen tuleville sukupolville. N ämä tavoitteet on insinöörien opettajien varmasti helppo jakaa. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää meidän jokaisen aktiivista osallistumista ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Mitä sitten voimme tehdä? Voimme kukin omissa ammattikorkeakouluissamme tuoda esille tekniikan opetuksen merkitystä näiden sadan vuoden aikana. Nostaa esiin paikallisia saavutuksia, innovaatioita, visionäärejä ja vaikuttajia unohtamatta arvokkaita yhteistyökumppaneita. Satavuotisjuhlaviikon avoimille nettisivuille on koottu tietoa ja materiaalia, joka on kaikkien vapaasti käytettävissä. Muutoinkin sivusto kertoo insinöörikoulutuksen sadan vuoden taipaleesta sekä seuraa juhlaviikon valmistelujen etenemistä. Täältä Tampereelta lähetämme kaikille toolilaisille kutsun osallistua insinöörikoulutuksemme satavuotisjuhlintaan lokakuuta. Ohjelmapaketti on varsin monipuolinen: Insinöörikoulutuksen Foorumi, näyttelyt TAMKin pääkampuksella, kulttuuri-ilta Tampereen Työväen Teatterissa uutuusmusikaali Lizin merkeissä, valtakunnallinen pääjuhla Tampere-talon Isossa salissa muiden suomalaisten vaikuttajien kanssa, ja vielä pisteenä iin päälle Tampereen pormestarin isännöimä vastaanotto Raatihuoneella. Ilmoittaudu nyt Tampereella nährään! Suomalainen insinöörikoulutus 100 vuotta Tampereella

10 Hannu Räsänen Ammattikorkeakouluissa pitää keskittyä ydintoimintaan kiinnosta Aloituspaikkamäärien vähennykset sekä rahoitusmallin ja toimilupien uudistukset tuovat muutoksia. Edunvalvontatoimintaa tarvitaan kosolti sekä valtakunnallisella että paikallisella tasolla tekniikan ja liikenteen alan ammattikorkeakulutoiminnan laadun turvaamiseksi. Ammattikorkeakouluista vähennetään 2030 aloituspaikkaa. Tekniikan ja liikenteen alalta katoaa 761 aloituspaikkaa. Nämä vähennykset otetaan huomioon ammattikorkeakoulujen laskennallisissa opiskelijamäärissä vuodesta 2013 alkaen rahoitusvaikutuksineen. Tekniikan ja liikenteen alan aloituspaikkavähennykset ovat valtakunnan tasolla noin kymmenen prosenttia. Muutokset eivät kuitenkaan kohtele kovinkaan tasaisesti eri ammattikorkeakouluja. Vaasan ammattikorkeakoulussa aloituspaikkojen määrä kasvaa kahdeksan prosenttia ja Saimaan ammattikorkeakoulussa puoliutuu. Dramaattisia aloituspaikkavähennyksiä on myös Keski-Pohjanmaan, Kemi-Tornion ja Arcada ammattikorkeakouluissa. Metropolia ammattikorkeakouluun kohdentuu suurin absoluuttinen aloituspaikkavähennys tekniikan ja liikenteen koulutusalalla. Ammattikorkeakoulujen keväisillä vastauksilla oli tiettyä vaikutusta OKM:n päätöksiin. Mikkelin ammattikorkeakoulu halusi aloituspaikkavähennystä tekniikan koulutusalalla, vaikka KESU:ssa sellaista ei esitettykään. Ja vähennys toteutui Mikkelissä. Savonia, Turun, Jyväskylän, Kajaanin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulujen kohdalla otettiin osittain huomioon oppilaitosten halu KESU:a pienempiin leikkauksiin. Ammattikorkeakoulujen rahoitusmalliuudistus Rahoitusmallin muutoksilla on useiden ammattikorkeakoulujen kohdalla aloituspaikkamuutoksia suurempi vaikutus oppilaitoksen toimintaan. OKM:n tavoitteena on ottaa käyttöön uusi rahoitusmalli vuonna 2014 valtionosuusjärjestelmään mukautettuna jo ennen ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirtoa valtiolle ja oikeushenkilöaseman muutosta. Suoritettujen tutkintojen lukumäärä on keskeisessä asemassa yliopistojen uudessa rahoitusmallissa. Myös julkaisujen lukumäärällä ja vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden määrällä on suuri vaikutus rahoitukseen yliopistoissa käyttöön otettavan mallin mukaan. OKM on esittänyt yliopistorahoituksen kaltaista rahoitusmallia myös ammattikorkeakouluille. Vaikka mallia joiltain osin sopeutettaisiin ammattikorkeakouluympäristöön, niin kovasti ihmetyttää OKM:n voimakas into painottaa valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärää rahoitusmittarina. Samoin suurta ihmetystä aiheuttaa se, että ammattikorkeakoulurahoitusta arvioitaisiin vähintään 55 opintopistettä suorittaneiden opiskelijoiden lukumäärän mukaan, kun KELA:n opintotukijärjestelmän rahoitusohjaus edellyttää opiskelijan suorittavan vähintään 45 opintopistettä vuodessa. Kyllä eri viranomaistahojen pitää päästä parempaan koordinaatioon suunnitellessaan korkeakoulujen rahoituksen ja opintotukijärjestelmän kannustuselementtejä. TOOLin ja onneksi myös laajemman rintaman tavoitteena on päästä hyvälle kansainväliselle tasolle opiskelija-opettajasuhdeluvussa. On perusteltua edellyttää, että rahoitusmittaristoon pitää saada joitain mittareita, jotka kannustavat ammattikorkeakoulua laadukkaaseen toimintaan. OKM:n virallisena vuoden 2020 tavoitetilana on saada aikaan kansainvälisesti korkeatasoinen vahvuusalueilleen profiloitunut ammattikorkeakouluverkosto. Toivoa sopii, että uusi rahoitusmittaristo palkitsee ammattikorkeakoulujen panostuksen ydintehtävien laadukkaaseen resursointiin. OAJ ja TOOL työskentelevät niin, että mittaristo palkitsisi ammattikorkeakoulua, kun se panostaa opetukseen ja sitä tukevaan tki- ja aluevaikutustyöhön. Myös Akavan ja Arenen samansuuntaisia toimenpiteitä 2/2012 Toolilainen 10

11 ako tämä päättäjiä tarvitaan tähän vaikutustyöhön. OKM:n vetämä ohjausryhmä kokoontuu vielä kesäkuussa keskustelemaan ammattikorkeakoulujen rahoitusmittariston sisällöstä ja eri mittareiden painoarvoista. Elokuussa OKM järjestää lausuntokierroksen uudesta rahoitusmittaristosta. Syksyn 2012 tavoiteneuvottelut OKM:n ja ammattikorkeakoulujen sekä niiden ylläpitäjien välisissä tavoitesopimusneuvotteluissa keskitytään syys- ja lokakuussa ammattikorkeakoulujen uudistamiseen ja tavoitteiden toteuttamiseen. OKM edellyttää, että ammattikorkeakoulut ovat valmistautuneita keskustelemaan niistä muutoksista, joita ammattikorkeakoulu-uudistus ja talouden kehitysnäkymät OKM:n mukaan edellyttää. Neuvottelujen yhteydessä keskustellaan toimilupakierroksesta ja siihen valmistautumisesta. Ammattikorkeakoulujen tulisi OKM:n mielestä ottaa erityisesti huomioon ministeriön palautteessa esittämät näkökulmat uusista ammattikorkeakoulukokonaisuuksista, muista rakenneuudistuksista ja aloituspaikkamäärien vähennyksistä. Ammattikorkeakoulujen toimiluvat OKM on linjannut, että toimiluvan hakijalla on oltava pitkän tähtäimen taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain mukaisen tehtävän asianmukaiseen ja kansainvälisesti korkeatasoiseen järjestämiseen toiminnan laatu, vaikuttavuus ja tuloksellisuus huomioon ottaen. Koulutus pitää pystyä järjestetään opetuksen kannalta tarkoituksenmukaisissa ryhmissä, jotta saadaan varmistettua riittävä resurssipohja opetukseen ja tätä tukevaan tki-toimintaan. Toimiluvassa määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävään sisältyvistä koulutusvastuista eri aloilla tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin sekä korkeakoulun opetus- ja tutkintokielestä. Tämän hetkisen tiedon mukaan OKM valmistelee syksyn 2012 tavoitesopimusneuvottelujen jälkeen esityksen ammattikorkeakoululain muuttamiseksi vuoden 2012 aikana siten, että eduskunta voisi hyväksyä lain kesällä Lain vahvistamisen jälkeen uuden lain mukaisia toimilupia haettaisiin syksyllä Valtioneuvoston on tarkoitus päättää toimiluvista vuoden 2013 loppuun mennessä. OKM:n tavoitteena on, että uudet toimiluvat tulevat voimaan OKM muistuttaa, että ammattikorkeakoulun on täytettävä toimiluvan myöntämisedellytykset myös toimiluvan saatuaan. Mikäli toiminta ei täytä toimiluvan myöntämisedellytyksiä, toimilupa voidaan peruuttaa Toolilainen lainen 2/

12 Kauko Kallio Älyä rullatavarana Innovatiivisia, korkeaan osaamiseen perustuvia vientiyrityksiä huudetaan maan talouden pelastajiksi. Tähän joukkoon on ilmoittautunut maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen konsepti, jolla uskotaan päästävän satojen miljardien eurojen kakun jakoon lähivuosina. Resepti on lyhykäisyydessään yksinkertainen: Laitetaan koneeseen marketin kassoilta tutun näköinen paperitai muovirulla ja painetaan siihen halutun mallinen elektroniikkakomponentti ja toimitetaan se asiakkaalle sovitussa muodossa kilpailukykyiseen hintaan. Näin valmistettu tuote voidaan liittää vaikka maitopurkkiin, jonka kulkua, ikää ja käsittelyolosuhteita se valvoo. Tai älytapettiin, joka kertoo huoneen asukkaalle, onko ilmassa liikaa kuivuutta, kosteutta, hometta tai vaikkapa ilon ilmaisuja. PrinLab-kehitysympäristön johtaja, yliopettaja Antti Berg. Aivan näin helppoa se ei ole käytännössä. Elektroniikan painoteknologiaa on tutkittu Oulussa VTT:n koordinoimana ja tutkimusprofessori Harri Kopolan johdolla jo viime vuosituhannen puolella ja konkreettisemmin tätä varten käynnistetyissä projekteissa vuodesta 2009 alkaen. Tämän päivän tilanne on se, että kolmen miljoonan euron investoinnin vaatinut tuotantomittakaavan painokone on valmis ja koekäytetty, sanoo VTT:n Oulun yksikössä toimivan PrintoCent-yksikön johtaja Ilkka Kaisto. Sillä voidaan painaa asiakkaiden pilottisarjoja, joten alalle pyrkivät yritykset voivat testata omia tuotteitaan varsin pienin kustannuksin, koska koneisiin ei tarvitse alkuvaiheessa investoida, kuvaa Kaisto projektin nykytilaa asiakasnäkökulmasta. Printocent-ympäristö on monipuolisuudessaan ja sovellusalueiden kirjossa mitattuna ainutlaatuinen. Vastaavaa ei tiettävästi ole missään. Ennen muuta tutkimusympäristönä se on todellista haitekkia. Tästä syystä Suomessa on nyt 2-3 vuoden etumatka kilpailijoihin nähden. Jos vertaamme tilannetta kännyköiden maailmanvaltaukseen 90-luvun alkupuolella, ollaan suunnilleen samassa tilanteessa. Silloin Pohjoismaissa oltiin etukenossa muuhun maailmaan verrattuna ja tulokset olivat huimia. PrintoCent-projektin kokonaiskustannukset ovat olleet 15 Meur ja osakkaina ja perustajajäseninä on VTT:n lisäksi Oulun kaupunki, Oulun ammattikorkeakoulu ja Oulun yliopisto. Soveltavan tutkimuksen yksikkö tekulla Oamk:n tekniikan yksikkö on ollut tiiviisti mukana koko projektin ajan. Meille rakennettu PrinLab on painettavan elektroniikan kehitysympäristö, jonka yhteydessä toimii lähes kymmenen erillistä hanketta. Niistä ehkäpä mielenkiintoisin ja liiketoimintaa ajatellen suurimpia odotuksia kantava on Bioprint-hanke, jota yksikkömme koordinoi, kuvaa Oamk:n PrinLabin johtaja, yliopettaja Antti Berg ainutlaatuista tilannetta. Bioprint-hankkeen tavoitteena on puolestaan kehittää asiakkaille erilaisia protosensoreita, joiden avulla tutkitaan kyseisten tuotteiden massavalmistettavuutta erilaisiin diagnostisiin käyttökohteisiin, jatkaa Antti laboratorion tarkoituksesta. Laitekantaamme kuuluu mm. InkJet-mustesuihkuyksikkö, silkkipainokone, tarkkuusdispenseri ja R2Rrullapainokone. Tarkkuusdispenseri on ainutlaatuinen niin laajan sovellusalueen kuin tarkkuutensakin suhteen. Meille valmistettu, laajan sovelluskäytön omaava R2R-painokone on kolmas maailmassa. Sitä käytetään rullapainoteknologian soveltaviin tutkimuksiin mm. eri painoalustojen ja musteiden osalta, hehkuttaa Antti Berg PrinLabin laitekannan hienoa tilannetta. Ammattikorkeakoulun rooli painetun elektroniikan tutkimuksessa sijoittuu projektissa siis soveltavan käytännön tutkimiseen, tarkentaa Antti vielä lopuksi. PrinLabin erikoistutkija Harri Määttä jatkaa siihen, että Killeri-tuotteen löytyminen on nyt ensiarvoisen tärkeää, jotta tuotannon pää saataisiin auki maailmalle; sellainen voisi olla vaikka huoneen kosteutta valvova älykäs tapetti tai sinileviä haisteleva bioanturi. Harrin työtoveri Marja Nissinen säestää sovelluskenttää näin: Uusi teknologia voi 12 2/2012 Toolilainen

13 toimia erinomaisesti myös terveydenhuollon alueella. Sillä voisi painaa edullisesti monenlaisia bioantureita esimerkiksi veren tai tulehduspesäkkeen eritteen analysointiin. Koska niiden hintataso olisi uuden teknologian ansiosta murto-osa nykyisistä analysointivälineistä, niiden käyttö vaikkapa potilaan kotiseurannassa ei olisi mikään kustannuskysymys, valottaa Marja tätä sovellusaluetta. Kotimaisilla laitteilla Nyt koekäytössä olevat R2R-laitteet on valmistettu Suomessa. Niitä ei näillä ominaisuuksilla varustettuna edes saa muualta, siinä yksi suuri ja mahtavia näkymiä antava skenaario. Global Innovation Network Oy:n johtaja Matti Koivu pitää tilannetta aivan huikean näköisenä. Heidän tuotekehityksensä ei pysähdy pelkästään nyt menossa olevien laitteiden kehittämiseen vaan haarukassa on täysin automatisoitu tuotantolinja, jonka sydän on älypainokone. Lopputuote voisi olla melkein mikä tahansa, johon painettu elektroniikka liitetään. Samoilla linjoilla on Markku Känsäkoski Optomekaniikka Oy:stä. Nyt PrinLabiin toimitettu ensimmäinen R2Rkone (Roll to Roll) on lähtökohta toisen sukupolven ja eri levyisiä nauhoja käyttäville koneille. Markkinoiden hän arvioi olevan lähimmän kymmenen vuoden aikana kymmenissä miljardeissa euroissa. Nykyisten koneiden tarkkuusalueet ovat 30, 60 ja 100 µm ja nauhaleveydet toistaiseksi joko 50 tai 100 mm. Myös Orion Diagnostica on viiden muun suomalaisen yrityksen kanssa mukana tämän uuden teknologian tutkimuksessa suurella sydämellä ja isoilla odotuksilla. Yrityksen vahvuuksien alue sijoittuu erilaisten terveystestausten tekemiseen ja sen tarvitsemiin antureihin. Heidän mukaan uuden teknologian avulla bioanturien hintataso laskee merkittävästi ja käytettävyys helpottuu. Characterisation Research Volume production Prototypes & small scale production Toolilainen 2/

14 Mirka Airesvuo Sisäilman jäähdyttäminen voi olla Insinööri Johannes Ahokainen tutki opinnäytetyössään asuinrakennusten ulkoseinärakenteiden kosteusteknistä toimivuutta kesäolosuhteissa, kun rakennusta jäähdytetään. Laskelmien perusteella jäähdytyksen ohjeelliseksi sisälämpötilaksi saatiin 24 celsiusastetta. Ohjeellisen sisälämpötilan noudattaminen poistaa ulkoseinärakenteen homeriskin tai pienentää homeenkasvun alkamisen todennäköisyyden erittäin pieneksi. Suomalaiset ovat innostuneet käyttämään ilmalämpöpumppuja lämmityksen lisäksi myös jäähdytykseen. Jäähdytys toteutetaan pääasiallisesti ilmalämmönvaihtimilla, joissa lämpöenergiaa sitoutuu sisäilmasta kylmäaineeseen. Sisälämmönvaihdinta kutsutaan sisäyksiköksi. Kun ilma virtaa sisäyksikön läpi, ilman laatu muuttuu ja siten vaikutetaan sekä suoraan että välillisesti rakennuksen sisäilmastoon eli lämpötilaan, suhteelliseen kosteuteen ja epäpuhtauksiin. Asuinrakennusten seinärakenteiden rakennusfysikaalisessa suunnittelussa ei perinteisesti ole huomioitu jäähdytystä. Lämpö- ja kosteusteknisen suunnittelun lähtökohtana on ollut, että asuinrakennusta lämmitetään kylminä vuodenaikoina ja kesällä olosuhteet ovat luonnontilassa. Kun rakennusta jäähdytetään kesällä, olosuhteet ovat siis perinteiseen suunnittelutilanteeseen nähden vastakkaiset: sisällä on viileämpää kuin ulkona, Ahokainen selvittää. Kuinka tutkimus tehtiin? Ahokaisen laskelmat perustuivat yksiulotteiseen diffuusiovirtaan jatkuvuustilassa. Homeen kasvun mahdollistavien tekijöiden arvioinnissa käytettiin VTT Rakennustekniikan ns. alkuperäistä homemallia, joka on männyn pintapuun homeenkasvua kuvaava laskennallinen malli. Laskelmien toteuttamiseksi laadittiin taulukkolaskentaan pohjautuva laskentaalusta, johon syötettiin ulkoseinärakenteen dimensiot, materiaalitiedot sekä sisä- ja ulkoilmaolosuhteet. Näin saatiin taulukkomuotoinen lämpötila- ja kosteusjakauma. Lämpötila- ja kosteusjakauman pohjalta määriteltiin homeenkasvun alkamiseen kuluva aika rakenteen eri kerroksissa. Tarkasteltavat ulkoseinärakenteet jaoteltiin rakennusfysikaalisen toimintatavan mukaan. Laskelmat tehtiin yleisellä tasolla käyttäen materiaaleille tavanomaisia lämpö- ja kosteusteknisiä tietoja. Opinnäytetyössä käytetty laskentamenetelmä ei ole kovin eksakti, ja se näyttää lähinnä suuntaviivoja erityyppisten rakenteiden kosteusteknisestä käyttäytymisestä jäähdytyksen aikana. Yksi opinnäytetyön tavoite olikin aloittaa aiheeseen liittyvä tutkimus ja herättää ajatuksia, koska ilmalämpöpumput ja jäähdytys asuinrakennuksissa on suhteellisen tuore ilmiö, Ahokainen pohdiskelee. Keskeiset tulokset Homeriskiä ei synny ulkoseinärakenteisiin, joiden kosteustekninen toimivuus ei ole riippuvainen diffuusiovirran suunnasta. Tällaisia rakenteita ovat esimerkiksi yksiaineiset massiivirakenteet ja jälleenrakennuskauden purueristeinen ulkoseinärakenne. Homeriski on suurimmillaan kerroksellisissa ulkoseinärakenteissa, joissa on höyrynsulku tai sitä vastaava kerros sisäpinnan läheisyydessä, ja kun sisälämpötila on alhainen. Ahokaisen tutkimuksessa ulkoseinärakenteen suhteellinen kosteus nousi voimakkaimmin tuulettuvassa, villatyyppisellä eristeellä toteutetussa kerrosrakenteessa. Suhteellisen kosteuden nousun kannalta kriittinen kerros on lähellä rakenteen viileää sisäpintaa, jonka lämpötila on lä- 14 2/2012 Toolilainen

15 kosteusriski hes sama kuin sisäilman lämpötila. Ulkoseinärakenteen suhteellinen kosteus nousi haitallisen suureksi silloin, kun eriste- ja tuulensuojakerroksella ei ollut riittävää vesihöyryn vastusta suhteessa sisäosien vesihöyryn vastukseen. Käytännössä tämä tarkoittaa villamaisia eristeitä tuuletetussa rakenteessa. Poikkeuksena ovat diffuusiota läpäisevällä ilmansulkukalvolla toteutetut rakenteet, Ahokainen täsmentää. Ilmansulullisen rakenteen kosteusjakauma on samankaltainen kuin höyrynsulullisessa rakenteessa. Osapaine-eron tulisi olla erittäin suuri, jotta suhteellinen kosteus nousisi haitallisesti. Ulkoseinän rakenteellisilla muutoksilla homeriskiin voidaan vaikuttaa suhteellisen vähän. Rakenteiden ensisijainen rakennusfysikaalinen suunnitteluhan tehdään talviolosuhteiden perusteella, joten rakennekerroksien ominaisuuksia voi muuttaa vain rajatusti. Helpoin ja tehokkain tapa estää rakenteen suhteellisen kosteuden nousu on pienentää vallitsevaa osapaine-eroa ja sen kestoa. Tämä toteutuu, kun rakennusta jäähdytetään maltillisesti. Suositeltava sisälämpötila on 24 C. Suurin homeriski syntyy, kun sisälämpötila pidetään riskirakenteessa erittäin alhaisena normaaleissa kesäolosuhteissa. Omasta mielestäni tärkein havainto opinnäytetyössä on liian alhaisen sisälämpötilan välttäminen ainakin riskirakenteiden osalta, mikä on perusteltua myös energiankulutuksen näkökulmasta, Ahokainen tiivistää. Toolilainen ol n 2/

16 Anneli Kakko Fysiikan lehtori, TAPS-ohjelman vetäjä JAMKissa Konetekniikan koulutusohjelmien kansainvälisyysja ohjatun harjoittelun vastaava JAMKin konetekniikan opiskelijoilla monipuoliset kansainvälistymismahdollisuudet Anneli Kakko Fysiikan lehtori Anneli Kakko on jo yli kymmenen vuoden ajan oman toimensa ohella ollut Jyväskylän ammattikorkeakoulun konetekniikan tulosalueen kansainvälisyysvastaava. Hän on ohjannut opiskelijoita ja henkilökuntaa kansainvälistymispolulle ja etsinyt kansainvälisiä yliopisto- ja yrityspartnereita. Lisäksi hän on useana kesänä toiminut kansainvälisen kesäkoulun opettajana ja tutorina Cherbourgissa, Ranskassa ja esiintynyt ja toiminut puheenjohtajana useissa kansainvälissä EU:n, DAAD:n ja ICEE:n järjestämissä konferensseissa niin Euroopassa kuin USAssa. Hän on vuodesta 2006 alkaen ollut IFME-pääkomitean jäsen. Seuraavassa hän kertoo JAMKin konetekniikan opiskelijoiden kansainvälistymismahdollisuuksista. Opiskelijoille tulee kertoa kansainvälistymismahdollisuuksista jo heti opintojen alussa. Näin he ehtivät kerätä riittävät valmiudet ennen vaihdon tai harjoittelun alkamista. Kokonaan uuden kielen opiskelu tai kouluvuosilta unohtuneen vieraan kielen preppaus riittävän pitkällä aikavälillä ja pitkäjänteisesti ovat tärkeitä kansainvälisyyskokemukseen valmistauduttaessa. Diilimäinen kansainvälinen yritysprojekti Konetekniikassa vuonna 2008 aloitetut ja siitä alkaen joka lukukausi toteutetut viiden opintopisteen tuotekehityksen intensiiviopintojaksot ovat lukukaudesta toiseen olleet tosi suosittuja. Hakijoista valitaan opintomenestyksen, motivaation ja työkokemuksen perusteella sopivimmat. Kahdeksan JAMKin konetekniikan ja kahdeksan Esslingen amk:n konetekniikan sekä mekatroniikan opiskelijaa muodostavat kaksi kansainvälistä toisiaan vastaan kilpailevaa ryhmää. Projektiaihe tulee joka toinen kerta suomalaiselta ja joka toinen kerta saksalaiselta yritykseltä. Ohjaajina toimivat niin yrityksen edustajat kuin suomalaiset ja saksalaiset opettajat. Tähän tuotekehitysopintojaksoon kuuluu kaksi intensiivistä lähiviikkoa, joista Juhlallinen TAPS-yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuus North Carolina State Universityssä, USA:ssa. 16 2/2012 Toolilainen

17 JAMKin ja Esslingenin yhteisen tuotekehitysprojektin vapaa-ajanviettoa keilailun merkeissä. ensimmäinen on opintojakson aloitusviikko ja se toteutetaan siinä maassa, missä aiheen antanut yritys sijaitsee. Toinen lähiviikko on opintojakson loppupuolella toisessa maassa, joten jokainen opiskelija pääsee yhdeksi viikoksi ulkomaille. Projektiin tarvittavat räätälöidyt teoriatunnit pidetään pääsääntöisesti ensimmäisen intensiiviviikon aikana. Etätyöskentelyviikkojen aikana opiskelijat pitävät yhteyttä niin muihin ryhmäläisiin kuin opettajiin sähköisin viestimin. Tämän kevätlukukauden projektiin aiheen saimme painepesureita valmistavalta Kärcheriltä, Winnendenistä, Saksasta ja ensi syyslukukauden aihe tulee traktoreita valmistavalta Valtralta, Suolahdesta. Kaikki opiskelijat ovat kertoneet, että tällainen kansainvälinen intensiiviopintojakso vie paljon enemmän opiskeluaikaa kuin normaali viiden opintopisteen opintojakso, mutta että se myös antaa todella paljon niin oppimiskuin kansainvälisyysmielessä. Varmasti myös kilpailu lisää halua näyttää, mihin opiskelijat kykenevät, mitä osaavat ja mitä ovat oppineet - ja tietenkin kaikki haluavat myös voittaa. Tähän mennessä kukaan osallistuja ei ole koskaan katunut osallistumistaan, vaan moni on kysynyt mahdollisuutta osallistua toisen kerran vastaavalle opintojaksolle. Myös yritysten palaute on ollut positiivista ja kannustavaa. Kansainväliset kaksoistutkinnot Vuodesta 2008 alkaen JAMKin paperikoneteknologian koulutusohjelman opiskelijoilla ja TAMKin paperitekniikan koulutusohjelman opiskelijoilla on ollut mahdollisuus hakea suorittamaan EUrahoitteista kansainvälistä kaksoistutkintoa nimeltään TAPS (Trans Atlantis Paper Science and Engineering Double Degree). Ohjelmaan valitut opiskelijat opiskelevat kaksi lukukautta ja suorittavat hyväksytysti vähintään 60 opintopistettä USA:ssa joko University of Wisconsin- Stevens Pointissa tai North Carolina State Universityssä. Sen lisäksi he suorittavat vähintään 20 opintopistettä Münchenin ammattikorkeakoulun paperitekniikan opintoja tai ovat vähintään 15 viikkoa ohjatussa harjoittelussa ulkomailla. Vastaava ohjelma on amerikkalaisilla opiskelijoilla. Opiskelujen lopuksi opiskelijat saavat kaksi erillistä tutkintotodistusta, toisen JAMKista tai TAMKista ja toisen jommasta kummasta amerikkalaisesta yliopistosta. Tähän mennessä kaikki TAPSohjelmaan osallistuneet ja jo valmistuneet parikoneteknologian opiskelijat ovat työllistyneet hyvin ja ovat olleet erittäin tyytyväisiä osallistumisestaan TAPS-ohjelmaan. Uusi eurooppalainen kaksoistutkinto Jyväskylän ammattikorkeakoulussa suunnitellaan parhaillaan uutta eurooppalaista konetekniikan kaksoistutkinto Esslingenin amk:n kanssa. Tämän kaksoistutkinnon suorittaminen edellyttää JAMKin opiskelijalta vähintään 60 opintopisteen eli yhden lukuvuoden hyväksytyt suoritukset Esslingenin amk:ssa ja vastaavan määrän opintoja Esslingenin opiskelijalta JAMKissa. Opinnot voivat sisältää niin normaaleja luento-opintojaksoja, ohjattua harjoittelua kuin opinnäytetyön laadintaa. Konetekniikan opiskelijoiden ja henkilöstön kansainvälisyysaktiivisuus on vuosi vuodelta lisääntynyt. On ollut suuri ilo seurata monien opiskelijoiden kansainvälistymistä ja päästä itse jakamaan omia kokemuksiani heille. DAAD = Deutscher Akademischer Austausch Dienst = the German Academic Exchange Service is a publicly-funded independent organization of higher education institutions in Germany ICEE = The International Conference on Engineering Education is an international annual conference sponsored around the world by the ineer Network (now with members in 98 countries) IFME = International Forum of Mechanical Engineering Toolilainen i 2/2012 Tällä hetkellä North Carolina State Universityn yliopistokampuksella hengailevat Joonas Huuskonen (JAMK), Tiia Ahonen (TAMK), Tuomas Tatti (TAMK) ja Veli Vehviläinen (JAMK). 17

18 Juhani Keskitalo INSSI-hanke projektipäällikkö INSSI-hankkeen oppimisprosessiryhmä kokosi vuonna 2009 tapauskuvauksia insinöörikoulutuksen hyvistä käytännöistä. Tapauskuvauksista, joita on 69, julkaistiin INSSI-hankkeen julkaisu Insinöörikoulutuksen uusi maailma II, Foorumi 2010 hyvät käytännöt. Se on tiettävästi edelleen ainoa näin laaja insinöörikoulutuksen hyvien käytäntöjen kokoelma. Teijo Lahtinen LAMK ja Janne Roslöf Turun amk vetävät yhteen forumin ensimmäisen päivän antia. Hyvien käytäntöjen tietopankki opetuksen kehittämiseen Esimerkkien runsaus osoittaa, että insinöörikoulutuksen opettajat kehittävät opetustaan jatkuvasti joka puolella Suomea. Ongelmat ja ratkaisut ovat osittain samoja ja osittain erilaisia. Samoja ratkaisuja ei sellaisenaan voi kopioida paikkakunnalta toiselle, mutta ideoita voi soveltaa ja toisten kokemuksista oppia. Käsikirja omalle kehitystyölle Julkaisun anti on edelleen ajankohtainen. Se sopii hyvin oman kehitystyön pohjamateriaaliksi, kun koulutusohjelmissa kehitetään omaa opettamista. Tapauskuvaukset käsittelevät kokemuksia rehellisesti ja myös ongelmia eritellen. Foorumin 350 osallistujaa olivat hyvin innoissaan siitä, että opettajat kertoivat opettajille omia kokemuksiaan. Toivottavasti kirjan anti ei jää pelkästään näiden 350 osallistujan piiriin, vaan kirjasta ammennettaisiin jokaiseen ammattikorkeakouluun kehitysideoita omien kehityspäivien ja -tiimien työn pohjaksi. Helppo tutustua Julkaisu sisältää hakemistot kirjoittajan ja aiheluokituksen mukaan. Aiheluokat ovat: opetusmenetelmät, yritysyhteistyö opetuksessa, opiskelijan ohjaus, opetussuunnittelutyö ja muu aihe, jossa on paljon erilaisia esimerkkejä. Julkaisun alussa on Janne Roslöfin kuvaus kartoituksen toteuttamisesta sekä Carina Savander-Ranteen & Samuli Kolarin laatimana tiivistelmänä Katsaus hyvien käytäntöjen tapauskuvauksiin. Tiivistelmäkatsauksessa todetaan, että yritysyhteistyöprojekteja on esitelty paljon. Sopivien yritysten ja projektien löytäminen on ollut usein haasteellista. Pitkäaikaisia yhteistyösuhteita on pystytty luomaan, kun hankkeet on voitu toteuttaa win-win-periaatteella. Monissa tapauskuvauksissa kerrotaan, miten tässä on onnistuttu. Paljon hyviä kuvauksia Kartoituksessa saatiin myös useita tapauskuvauksia ongelmalähtöisen oppimisen soveltamisesta niin opetussuunnitelmatyöhön kuin opetukseen liittyen. Sen onnistumisen edellytyksiä on kuvattu tapauskuvauksissa sekä Savander-Ranteen & Kolarin katsauksessa. Arvioinnin ja vertaisryhmätyöskentelyn merkitys oppimiselle tulee niin ikään kuvatuksi esimerkeissä. Harjoittelun, t&k-toiminnan ja kv-toiminnan integroinnista opetukseen, LUMA-aineiden opetuksesta sekä opinto-ohjauksesta on useita kuvauksia. Mutta paljon hyviä käytäntöjä on myös vielä kuvaamatta. 18 2/2012 Toolilainen

19 Kuvat Matti Luiro Ei vanhene Julkaisun hyvien käytäntöjen esimerkit eivät vanhene parissa vuodessa. Niiden arvoa ei poista vaan täydentää tulossa olevat uudet raportit eli Insinöörikoulutuksen foorumin 2012 esityksistä julkaistava kirja sekä INSSI-hankkeen nykyisen oppimisprosessiryhmän meneillään olevasta kartoituksesta vuonna 2013 tehtävä julkaisu. Löytyy Insinöörikoulutuksen uusi maailma II, Foorumi 2010 hyvät käytännöt -julkaisu on vapaasti ladattavista Inssi-hankkeen sivuilta www. inssihanke.fi -> Hankkeen julkaisut. Pieni määrä kirjaa on vielä myynnissä HAMKin julkaisumyynnissä osoitteessa Insinöörikoulutuksen foorumista tuokiokuva, eturivissä mm. Anne Mustonen TAMK. Tulevaisuuden tekijöille TILAUKSET JA LISÄTIEDOT OPPIMATERIAALIT Toolilainen 2/

20 Kauko Kallio Moottorikelkkoja joka lähtöön Kemijärvi tunnetaan Taivaan Tulista ja viime vuosina pieleen menneistä yrityshankkeista. On siellä muutakin. Esimerkiksi maailman monipuolisin moottorikelkkamuseo. Oikeastaan se on lumiajoneuvomuseo, niin monenlaisia ja mielikuvitusrikkaita menopelejä sieltä löytyy Ummenajokkaista ja ensimmäisestä suomalaisesta kelkasta, Lumikosta vanhaan Lapin tela-alustaiseen Bombardier-lumikiitäjä-postiautoon, ruotsalaiseen etusuksettomaan Larveniin ja venäläiseen Taigaan. Joukossa ovat kaikki Suomessa sarjatuotantona valmistetut kelkat useina versioina ja niiden lisäksi mahdoton määrä itse tehtyjä menopelejä ja erilaisia prototyyppejä. Museo on perustettu vuonna 1993 ja se toimii nykyisin VR:ltä ostetuissa 1100 neliön varastotiloissa osoitteessa Varastotie 11, Kemijärvi. Tila kuulostaa isolta, mutta se on jo nyt tupaten täynnä erilaisia talveen tarkoitettuja menopelejä ja lisää on tarjolla enemmän kuin pystytään vastaan ottamaan. Museo on lajissaan ainutlaatuinen Suomessa ja museon omistajan, Kemijärven moottorikerhon, arvioiden mukaan myös ainoa kunnon museo Euroopassa. Museo on kustannussyistä avoinna vain erilaisten tapahtumien aikaan ja erikseen sopimalla kerholaisten kanssa. Nettisivut ja yhteystiedot löytyvät osoitteesta Suosittelen kesäloman tai hiihtoreissun täydentäväksi kulttuurikokemukseksi. 2/2012 Toolilainen 20

21 Toolilainen 2/

22 Jori Leskelä TAMK/Ammatillinen opettajakorkeakoulu Insinöörikoulutuksen oppimistaitoja ja esteetöntä opiskelua edistämässä Insinööriopiskelijoiden opintojen pitkittymisestä ja keskeyttämisestä kannetaan suurta huolta, eikä syyttä. Joillakin insinöörikoulutusaloilla valmistuu alle 50 % opintonsa aloittaneista. Insinöörikoulutus on ammattikorkeakoulujärjestelmän olemassaolon aikana joutunut kohtaamaan melkoisia muutoksia. Vaikka suhteellisesti suurin muutos on tapahtunut pakollisen työharjoittelun määrässä - supistumisena - niin ehkä kuitenkin merkittävin muutos on tapahtunut lähiopetustuntimäärissä - sekin supistumisena. Verrattaessa ammattikorkeakoulujen perustamisen aikaa tähän päivään, voidaan havaita, että se kokonaistuntimäärä, jonka aikana nykyopiskelija kohtaa opettajan oppilaitoksessa, on useissa koulutusohjelmissa supistunut lähes 50 %. Insinöörin tutkinto on edelleen hyvin arvostettu työelämällä on korkeat odotukset valmistuneiden osaamista kohtaan. Taustaoletuksena insinöörikoulutuksen lähituntimääriä supistettaessa on ilmeisesti ollut, että opiskelijat pystyvät itseohjautuvuus- ja oppimistaitojensa avulla opiskelemaan entistä enemmän itsenäisesti, ilman opettajan läsnäoloa. Oppimistaitojen tukemiseen ei ole kuitenkaan vastaavassa määrin panostettu. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on tukenut hankkeita opiskelijoiden opintojen keskeyttämisen ja viivästymisen ehkäisemiseksi ja valmistumisen tukemiseksi. Yksi näistä hankkeista on OTE-hanke ( opintojen tukeminen ja opetusjär- Oppimistaitokansio-portaalin toimintakaavio. jestelyjen kehittäminen opintopolun eri vaiheissa ). Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) tuli mukaan tuohon hankkeeseen vuonna 2009 ja hanke päättyi vuoden 2012 lopussa. Tuon hankkeen päätavoitteena oli parantaa opiskelijoiden opiskelutavoitteiden saavuttamista ja tutkinnon suorittamista tekniikan alan yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa ja sitä kautta ehkäistä opintojen keskeyttämistä ja opiskelun venymistä. Hankkeessa oli mukana kaikki Suomen teknillistieteelliset yliopistot ja -tiedekunnat (5) sekä viisi ammattikorkeakoulua. Hanke jakautui kuuteen osahankkeeseen. Tampereen ammattikorkeakoulussa hankkeen toteuttamiseen osallistuivat ammatillinen opettajakorkeakoulu (TAOKK) ja T&K-yksikkö. TAMK valitsi yliopistoyhteistyökumppanikseen Tampereen teknillisen yliopiston, jonka koordinoima osahanke keskittyi opiskelutaitojen edistämiseen. Oppimistaitokansioportaali käyttöön Tampereen ammattikorkeakoulussa Opinto-ohjaus on Tampereen ammmattikorkeakoulussa pitkälle vietyä ja opintojen keskeyttämisen ehkäisemiseen ja keskeyttämisen syiden analysointiin on panostettu jo vuosia. Useimmat aloittavat AMK-insinööriopiskelijat ovat tehneet opettajatuutorien johdolla oppimistyylitestin ja opiskelun SWOT-kartoituksen, jossa kukin opiskelija tarkastelee omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan oppijana sekä arvioi ympäristön tuomia mahdollisuuksia ja uhkia liittyen opintojen edistymiseen. Myös oppimisvaikeuksia omaaville opiskelijoille tarjotaan tukea. Tältä tukevalta pohjalta lähdettiin TAMKissa kehittämään Oppimistaitokansio-portaalia, joka otettiin käyttöön TAM- Kissa syksyllä 2011 sekä suomen- että englanninkielisenä. TAMKin intranetissä oleva portaali antaa tietoa tehokkaasta opiskelusta ja auttaa opiskelijaa tarkastelemaan ja kehittämään itseään oppijana. Oppimistaitokansio koostuu oppimistaitoaineistosta, itsear- 2/2012 Toolilainen 22

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen

100 vuotta. Tässä on aihetta juhlaan! Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen 100 vuotta Insinöörikoulutusta Suomessa Suomalainen insinöörikoulutus alkoi syksyllä 1912 silloisessa Tampereen teknillisessä opistossa. Tampereen reaalilyseon rehtori, tohtori Relander esitti vuonna 1902,

Lisätiedot

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén

Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014. Hannu Sirén Kaksoistutkintotyöpaja 14.8.2014 Hannu Sirén Koulutusalakohtainen dialogi 2014- OKM käynnistänyt korkeakoulujen kanssa eri aloilla dialogeja 2014. Ammattikorkeakoulu-uudistukseen kytkeytyvän toimilupakierroksen

Lisätiedot

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012

Oivaltamisen iloa. Suomi vuonna 2025. Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012. Markku Lahtinen. www.tamk.fi. Tammikuu 2012 Oivaltamisen iloa Suomi vuonna 2025 Tekniikan Alojen Foorumi 27.1.2012 Markku Lahtinen Tammikuu 2012 TAMK Yksi suurimmista Suomen suurimpia ammattikorkeakouluja yli 11 000 opiskelijaa 2500 aloittavaa tutkinto-opiskelijaa

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen

Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen Ammattikorkeakoululaki: tavoitteiden asettaminen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma toiminnalle asetettavat keskeiset tavoitteet ja valtakunnalliset kehittämishankkeet osa tutkintotavoitteisesta

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi

Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi 1 Veli-Matti Taskila asiantuntija Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto SAMOK ry. etunimi.sukunimi@samok.fi AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOJEN HARJOITTELU OPISKELIJAN SILMIN "Harjoittelun tavoitteena

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005

Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 2005 Naisten osuus teknillistieteellisen alan ylemmässä koulutuksessa kasvanut vuosina 1995 25 Erika Sassi ja Piia Simpanen Tinataan-verkostohanke 26 Suomessa naisten osuus tekniikan alalla on ollut kasvussa

Lisätiedot

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS

BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS BJ20A1700 Johdatus kemiantekniikan opiskeluun HOPS 17.9.2013 Ritva Tuunila Opintojen suunnittelu - Hops HOPS eli henkilökohtainen opinto/opiskelusuunnitelma tarkoittaa opiskelijan tekemää suunnitelmaa

Lisätiedot

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010

Yliopistot tekevät perustutkimusta ja. Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Yliopistot tekevät perustutkimusta ja ammattikorkeakoulut soveltavaa Vai miten se nyt olikaan? Rehtori Anneli Pirttilä Saimaan ammattikorkeakoulu 06.10.2010 Ammattikorkeakoulujen t&k-menot 2008 LAUREA

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

TUPA-projektin ohjausryhmä

TUPA-projektin ohjausryhmä TUPA-projekti Tuotantopainotteisen insinöörikoulutuksen laatu- ja kehittämishanke Opetusministeriön rahoittama 2.9.2002 31.12.2007 Vastuuyksikkö: Hämeen amk Projektipäällikkö: Juhani Keskitalo Projektisihteeri

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012

AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ. Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 AJANKOHTAISTA OPETUSMINISTERIÖSTÄ Korkeakouluneuvos Ari Saarinen 7.11.2012 HALLITUKSEN KORKEAKOULUPOLIITTISIA LINJAUKSIA Korkeakoulutuksen laatua, tehokkuutta ja vaikuttavuutta vahvistetaan Oppilaitosverkkoa

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011

Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011. Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 Ammattikorkeakoululaitoksen uudistaminen Hallituksen iltakoulu 16.11.2011 Johtaja Anita Lehikoinen 21.11.2011 AMMATTIKORKEAKOULUT OSAKEYHTIÖIKSI Ammattikorkeakoulut ovat jatkossa osakeyhtiöitä ja siten

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti

Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Rakennusalan koulutuksen uudet toimintamallit ja painopisteet Jukka Nivala Metropolia Ammattikorkeakoulu lyhyesti Muutosta ilmassa! Ammattikorkeakoulusektori on suurten samanaikaisesti tapahtuvien muutosten

Lisätiedot

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa:

LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA. lausuu pyydettynä seuraavaa: LAUSUNTO 1 / 5 Opetus- ja kulttuuriministeriö PL 29 00023 Valtioneuvosto Viite: Lausuntopyyntö 14.9.2011 LAUSUNTO AMMATTIKORKEAKOULULAITOKSEN UUDISTAMISEN SUUNTAVIIVOISTA Yleistä Uudistuksen peruslinjaukset

Lisätiedot

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen

INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen INSSI - Tekniikan alan amkkoulutuksen kehittämishanke Käynnistysseminaari Matti Lähdeniemi 27.10.2008 Koulutusrakenteen kehittämisryhmä Matti Lähdeniemi (SAMK) puheenjohtaja Juhani Keskitalo(HAMK) INSSI-päällikkö

Lisätiedot

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.

KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11. KAKSOISTUTKINTO/DOUBLE DEGREE -KÄYTÄNTEET JAMKISSA NINA BJÖRN & KRISTIINA KORHONEN OPINTOASIAINPÄIVÄT TAMPEREELLA MARRASKUUSSA 2012 12.11.2012 1 DOUBLE DEGREE-TUTKINNOT kansainvälinen kaksoistutkinto kahden

Lisätiedot

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas

Suomi vuonna 2030. Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013. Hannu Saarikangas Suomi vuonna 2030 Insinöörikoulutuksen tulevaisuuden näkymät TAF-seminaari 25.1.2013 Hannu Saarikangas Liiton koulutuspolitiikka Toinen liiton edunvalvonnan painopisteistä Hyvä koulutus edellytys työllistymiselle

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto

URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä. Yhteenveto URAOHJAUS: Seurantajärjestelmä Yhteenveto URAOHJAUS Seurantajärjestelmä Uraohjaus-hankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin seurantajärjestelmä opiskelijoiden amk-opintojen etenemisestä 1. Tehtiin tutkimus

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015

LAUSUNTO 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 LAUSUNTO Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry Pohjoinen Makasiinikatu 7 A 2 00130 HELSINKI www.arene.fi 20.1.2016 VIITE; LAUSUNTOPYYNTÖ OKM 077:00/2014 11.12.2015 ASIA: LAUSUNTOPYYNTÖ OPETUS-

Lisätiedot

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti

Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti Toteutusaika 1.1.2011 31.12.2012 Rahoittajat Manner-Suomen ESR-ohjelma, (Etelä-Savon Ely-keskus) ja Mikkelin ammattikorkeakoulu Ulkomaalaiset

Lisätiedot

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka

MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka MAISTERIKOULUTUS 2015 VALINTAPERUSTEET Konetekniikka Haku maisterikoulutukseen (Oulun yliopisto) ( 15.12.2014 klo 08:00 30.1.2015 klo 15:00 ) Hakija voi hakea vain yhteen teknillisen tiedekunnan maisteriohjelmaan

Lisätiedot

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi

INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V. Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRI INSINÖÖRIKOULUTUS 100V Leo Ilkko 19.3.2013 Pehr Brahen rotaryklubi INSINÖÖRIKOULUTUKSEN HISTORIAA SUOMESSA Insinöörikoulutusta 100 v Suomessa 41 vuotta Raahessa, kampuksen historiaa INSINÖÖRI

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012

Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus. Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 Ammattikorkeakoulutuksessa tulevaisuus Johtaja Anita Lehikoinen Educa-messut, Helsinki 28.1.2012 SUOMALAINEN KORKEAKOULULAITOS 2020 Suomalainen korkeakoululaitos on vuonna 2020 laadukkaampi, vaikuttavampi,

Lisätiedot

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi

TKI ja YAMK. tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi TKI ja YAMK tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiovaikuttajaksi 10.3.2016 YAMK koulutusvastaava Katja Heikkinen, TtT, sh Sisällys Johdatus MyAMK TKI kolmikanta Mentorointi OKM hankkeesta Yhteenveto TKI YAMK

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014

Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Ympärivuotinen opiskelu ja koulutuksen strateginen suunnittelu AMK-KOULUTUKSESTA JA PEDAGOGISESTA KEHITTÄMISESTÄ VASTAAVIEN VARAREHTOREIDEN TYÖPAJA TYÖPAJA 3, YHTEENVETO 16.-17.9.2014 Työpajan osallistujat

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA

O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA O DIAKON POLIITTINEN OHJELMA Esipuhe Tämä poliittinen ohjelma on Diakonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan O Diakon linjaus opiskelijan yhteiskunnasta ja korkeakoulusta. Tässä ohjelmassa linjataan

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k

HUIPUT KEHIIN. WinNova 02.04.2013. T.Eerola. w w w. h a m k. f i / a o k k HUIPUT KEHIIN WinNova 02.04.2013 T.Eerola HUIPUT KEHIIN kehittää ammatillista huippuosaamista Projektin yleistavoitteena on pysyvien, ammatillista huippuosaamista kehittävien, alueellisten ja klusterikohtaisten

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015

Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit. Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 Opiskelun ja opetuksen tuen ja hallinnon aliprosessit Pekka Linna KOOTuki-ryhmä, 13.3.2015 1. Koulutus- ja opetussuunnittelu, aliprosessit 1. Korkeakoulun koulutusvastuiden strateginen suunnittelu 2. Koulutuksen

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus

CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus CLT-rakenteiden rakennusfysikaalinen toimivuus Tutkija: VTT / erikoistutkija Tuomo Ojanen Tilaaja: Digipolis Oy / Markku Helamo Laatinut: Lappia / Martti Mylly Tehtävän kuvaus Selvitettiin laskennallista

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä

Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä Verkkovirta Työn opinnollistamista verkostoyhteistyönä 1 Tämänhetkisiä ongelmia työn ja opintojen integroinnissa Opiskelijoiden opintojen aikaista työssäkäyntiä ja siinä syntyvää osaamista ei riittävässä

Lisätiedot

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ

Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin. Hannele Louhelainen/ OAJ Valtakunnallisia näkemyksiä osaamis- ja koulutustarpeen ennakointiin Hannele Louhelainen/ OAJ Lähtökohdat ennakointiin Talouden epävakaus Julkisensektorin rakennemuutokset mm. kuntakentän uudistaminen

Lisätiedot

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso

Sähköalan koulutus. Ammattikorkeakoulut ja yliopistot. STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Sähköalan koulutus Ammattikorkeakoulut ja yliopistot STUL Sähköurakoitsijapäivät 22.4.2010 Mitä ajattelee ja odottaa opiskeleva nuoriso Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka P Harsia 22.04.2010

Lisätiedot

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia

Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Raisa Kääriä lehtori Turun ammattikorkeakoulu Kala- ja ympäristötalouden koulutusohjelma Iktyonomikoulutuksen kuulumisia Historiaa 80- ja 90-luvuilla Paraisilla Valtion

Lisätiedot

Ajankohtaista edunvalvonnasta

Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen Ajankohtaista edunvalvonnasta Jouko Karhunen 13.5.2015 Jyväskylä Ammatilliset opettajat, AO, ry varapuheenjohtaja OAJ:n ammatilliset opettajat, OAO 2. varapuheenjohtaja OAJ:n valtuutettu

Lisätiedot

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE

ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE 1 (5) ILMOITTAUTUMINEN OPINNOILLE Opintojen toteutuksille tulee ilmoittautua SoleOPSissa niiden ilmoittautumisaikana joko HOPSilta tai toteutussuunnitelmalta. Ilmoittautumisajat - syksyn opinnoille 15.4.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén

Terveydenhoitajakoulutuksen. työpaja 20.5.2014. Hannu Sirén Terveydenhoitajakoulutuksen työpaja 20.5.2014 Hannu Sirén Dialogin käynnistäminen Toimilupakierroksen aikana kävi ilmi, että sosiaali-, terveys- ja kuntoutusalan koulutus jatkuu valtakunnallisesti jatkossakin

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Koulutustarjonnan vähentyessä

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE VAASAN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Ammattikorkeakoulu ei ole raportoinut

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta

Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta Ammatillisen koulutuksen ohjaus- ja säätelyprosessin uudistuksesta eluvat, alueellinen työseminaari III 12.6.2015 Oulu, Scandic Oulu Ylitarkastaja Tarja Koskimäki Toiminta-ajatus Opetusministeriön hallinnonalan

Lisätiedot

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu

Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu sivu 1/ 5 Ammattistartin merkitys hakijalle ja opiskelijalle, tilastollinen tarkastelu 1. Johdanto Tässä kartoituksessa tarkastelemme Ammattistartin merkitystä ensiksi hakijan näkökulmasta, toiseksi sen

Lisätiedot

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Oulun seudun koulutuskuntayhtymä RAHOITUSJÄRJESTELMÄN UUDISTUKSEN KOMMENTOINTI Osekk lyhyesti Perustettu 15.12.1994 (varsinainen toiminta alkoi 1.8.1995) Henkilökuntaa (TA 2014) 970 Toimintatuotot (TA

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet)

HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) HOPS - HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUSUUNNITELMA (Tietojenkäsittelytieteet) Nimi: Täytetty..2015 Tämä lomake on tarkoitettu opiskelijoille, jotka suorittavat sekä kandidaatin että maisterin tutkinnon. Tässä

Lisätiedot

HOPS ja opintojen suunnittelu

HOPS ja opintojen suunnittelu HOPS ja opintojen suunnittelu Hanna-Mari Kivinen, 8.12.2010 Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta, Fysiikan laitos Mikä ihmeen HOPS? HOPS eli Henkilökohtainen OPintoSuunnitelma HOPS kuuluu 1.8.2005

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Kansainvälisty kanssamme

Kansainvälisty kanssamme MAAILMA ON LÄHELLÄSI Kansainvälisty kanssamme Kansainvälisyys kuuluu kaikille Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO on ennakkoluuloton suunnannäyttäjä suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymisessä

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 759/2004 vp Liikunnanopettajien pätevöityminen terveystiedon opettajiksi Eduskunnan puhemiehelle Uuden lain myötä aikaisemmin valmistuneet liikunnanopettajat eivät ole päteviä opettamaan

Lisätiedot

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset

HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset HYVÄ OPPIMISPROSESSI Foorumin ja haastattelujen johtopäätökset 19.1.2011 Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi INSSI hanke OPPIMISPROSESSIN KEHITTÄMISRYHMÄ Ydinryhmässä 14 jäsentä eri ammattikorkeakouluista

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina

Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Valtti - Valmis tutkinto työelämävalttina Toteutusaika 1.10.2008 31.12.2011 Valtakunnallinen kehittämisohjelma TL 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto

Tulevaisuuden tuotteet ja tuotanto Ohjelmassa toteutetaan uusi kehitys- ja koulutuskonsepti, jossa kehitetään sekä yritysten liiketoimintaa että henkilöstön osaamista ja tutkintotasolta toiselle opiskelua. Ohjelman ytimen muodostaa pitkä

Lisätiedot

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia.

Ammatilliset opettajat AO ry on tekemässä OAJ:n ja OAO:n linjauksia ja toteuttaa niitä / toteuttaa OAJ:n ja OAO:n päättämiä linjauksia. LIITE 4 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry Ammatilliset opettajat Yrkeslärarna AO ry on OAJ:n Ammatilliset Opettajat OAO ry:n jäsenyhdistys ja Opetusalan Ammattijärjestö

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat

Tekniikan ja liikenteen ala. Vetovoima. Aloituspaikat Ammattikorkeakoulujen vetovoima Vuosi: 2008 AMK-tutkinto, nuorten koulutus Amk:t yht. Arcada Hämeen Jyväskylän Kajaanin Kemi-Tornion Keski-Pohjanmaan Kymenlaakson Ala yhteensä 7 650 2,7 120 2,1 440 3,0

Lisätiedot

opetussuunnitelma- rakenne

opetussuunnitelma- rakenne Insinöörikoulutuksen Foorumi 2010 17.-18.3.2010 Hämeenlinna Työelämälähtöinen älähtöi opetussuunnitelma- rakenne Janne Roslöf janne.roslof@turkuamk.fi Taustaa Lähtökohtina hti * OPS, jossa hyvin vähän

Lisätiedot

Learning Café työskentelyn tulokset

Learning Café työskentelyn tulokset Learning Café työskentelyn tulokset Ryhmä 1: Miten Venäjä-näkökulmaa saadaan suomalaisten korkeakoulujen koulutusohjelmiin? Opiskelijat Venäjälle jo opintojen alkuvaiheessa, toimisi kimmokkeena pidemmille

Lisätiedot

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014

OSATAAN. Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 OSATAAN Osaamisen arviointi työssä työpaikkojen ja ammattikorkeakoulujen yhteistoimintana 01.01.2012-30.05.2014 Miten tähän tultiin? Koulutuspäällikkö Mika Saranpää, HH AOKK 27.9.2012 AHOT korkeakouluissa

Lisätiedot

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa

Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance 2013: Sukupuolten väliset erot tasoittumassa Education at a Glance: OECD Indicators (EaG) on OECD:n koulutukseen keskittyvän työn lippulaivajulkaisu, joka kertoo vuosittain koulutuksen

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan

Ammatillisten oppilaitosten määrää vähennetään ja kunnallistetaan Tästä lähdettiin Vuonna 2006 tuli kuluneeksi kymmenen vuotta ammatillisten opettajakorkeakoulujen syntymisestä. Opettajakorkeakoulujen toiminta alkoi elokuussa 1996, jolloin laki ammatillisesta opettajankoulutuksesta

Lisätiedot

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK

FUAS ajankohtaisia asioita. Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUAS ajankohtaisia asioita Rehtoriterveiset Voimaa ja laatua kumppanuudesta seminaari 7.3.2012 Outi Kallioinen, LAMK FUASin vastaus OKM:lle 17.2.2011 HAMK, LAMK ja Laurea ovat muodostaneet strategisen

Lisätiedot

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely

OPINTOKYSELY 2014. Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely OPINTOKYSELY 2014 Tämä on Inkubion vuoden 2014 opintokysely Inkubio on saanut ensimmäiset uuden kandidaattiohjelman mukaiset opiskelijat fuksien myötä ja korkeakoulun päässä sorvataan paraikaa maisteriuudistusta.

Lisätiedot

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen.

Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Opinnäytetyön tekeminen hankkeessa on paras osa opintoja! Terveydenhoitajaopiskelijat Juhan Gummerus ja Sanna Leskinen tekevät opinnäytetyötään ROKOKOhankkeeseen. Metropolian ROKOKO-hankkeen tarkoituksena

Lisätiedot

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely

Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely Yritysten ja oppilaitosten välinen yhteistyö -kysely 1. Toimiala 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% Teollisuus Rakentaminen Kauppa Palvelut Muu toimialat 2. Henkilöstömäärä 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% alle

Lisätiedot

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS

TAMPERE3 RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS TAMPERE3 Tavoitteena on tieteenalojen rajapinnoista ammentava monialainen, innostava ja globaalisti vetovoimainen tutkimus- ja oppimisympäristö, jolla on vahvaa kansallista ja kansainvälistä painoarvoa

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa

KÄYTÄNNÖN OSAAJIA. Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa KÄYTÄNNÖN OSAAJIA Työelämäyhteistyö liiketalouden koulutusohjelmassa HYVÄT TYYPIT PALVELUKSESSASI Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, tekee työelämälähtöistä tutkimus-

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Lapin alueella on suuri tarve

Lisätiedot

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista

Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Ympärivuotinen opiskelu opintojen ja ohjauksen sekä opintotehokkuuden näkökulmista Oppiminen kannattaa aina S. Niinistö-Sivuranta Laurea 17.3.2014 www.laurea.fi Oppia voi milloin vain Mitä Laureassa on

Lisätiedot

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta

Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta Ilkka Virtanen Tekniikka osaksi Vaasan yliopistoa - Virstanpylväitä kolmen vuosikymmenen ajalta 25.11.2014 Tekniikan ala mukana suunnitelmissa Kauppakorkeakoulun alusta alkaen Muistio 7.2.1967, VKKK:n

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa

Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Nuorten ja aikuisten ammatillisen koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden turvaaminen globaalin kestävyysvajeen puristuksessa Educa - Opetusalan valtakunnallinen koulutustapahtuma, ammatillinen seminaari

Lisätiedot

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE

HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Opettajan pedagogiset opinnot yliopisto-opettajille Pilottikoulutus 2011-2013, Oulun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta Harjoittelu (laaja-alainen opettaja) 7 op HARJOITTELUOHJE OPISKELIJALLE Harjoittelusta

Lisätiedot

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat

Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Lahden ammattikorkeakoulu / Tekniikan ala Green ICT workshop, Roadmap Lahti Tausta, tavoitteet ja työskentelytavat Vihreä ICT-teemapäivä 13.3.2012 Juho Korteniemi Työpajan ohjelma Green ICT-workshop /

Lisätiedot

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen Puitesopimus Keski-Suomen työpajoilla tapahtuvaa nuorisoasteen koulutuksena toteutettavaa opetussuunnitelmaperusteisen koulutuksen opintojaksojen suorittamista koskien Puitesopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot