Pihtiputaan kunta Siv.ltk / 4 Sivistystoimi Siv.ltk / 56 Siv.ltk / 130 Siv.ltk / 17

Transkriptio

1 1 Pihtiputaan kunta Siv.ltk / 4 Sivistystoimi Siv.ltk / 56 Siv.ltk / 130 Siv.ltk / 17 PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA, LUOKAT luku Opetuksen järjestämisen lähtökohdat 1.1 Perusopetuksen arvopohja 1.2 Perusopetuksen tehtävä 1.3 Perusopetuksen rakenne 2. luku Opetuksen toteuttaminen 2.1 Oppimiskäsitys 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Numerointi muuttunut Oph:n muutettua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. (Siv.ltk / 17) 2.4 Työtavat 2.5 Noudatettava tuntijako 3. luku Opiskelun yleinen tuki 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö 3.2 Oppimissuunnitelma 3.3 Ohjauksen järjestäminen 3.4 Tukiopetus 3.5 Oppilashuolto 3.6 Kerhotoiminta 3.7 Onnettomuudet koulussa 4. luku Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) 4.1 Eri tukimuodot 4.2 Osa-aikainen erityisopetus 4.3 Erityisopetukseen otettujen ja siirrettyjen opetus 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain

2 2 5. luku Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 5.1 Saamelaiset 5.2 Romanit 5.3 Viittomakieliset 5.4 Maahanmuuttajat 6. luku Oppimistavoitteet ja opetuksen keskeiset sisällöt 6.1 Eheyttäminen ja aihekokonaisuudet 6.2 Äidinkieli ja kirjallisuus Suomi äidinkielenä 6.3 Toinen kotimainen kieli Ruotsi 6.4 Englanti 6.5 Matematiikka 6.6 Ympäristö- ja luonnontieto 6.7 Biologia 6.8 Maantieto 6.9 Fysiikka ja kemia 6.10 Terveystieto 6.11 Uskonto Evankelisluterilainen uskonto 6.12 Elämänkatsomustieto 6.13 Historia 6.14 Yhteiskuntaoppi 6.15 Musiikki 6.16 Kuvataide 6.17 Käsityö 6.18 Liikunta 6.19 Kotitalous 6.20 Valinnaiset aineet 6.21 Oppilaanohjaus 7. luku Oppilaan arviointi 7.1 Arviointi opintojen aikana 7.2 Päättöarviointi 7.3 Todistukset

3 3 1. LUKU OPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 1.1 Pihtiputaan peruskoulun opetus- ja kasvatustyön arvoperusta ARVOT Totuus, kauneus ja hyvyys INHIMILLISESTI IHANTEET ARVOSTUKSET ARVOKKAAKSI KOETTU IHANTEET ARVOSTUKSET ARVOKKAAKSI mm. rehellisyys, mm. työn arvostaminen, mm. ystävyys, mm. rehellisyys, mm. työn arvostaminen, mm. ystävyys, luotettavuus, luonnon arvostaminen, vilpittömyys, suvaitsevaisuus terveyden arvostaminen myötätunto KOULUN ARVOMAAILMA KOULUN ARVOMAAILMA Minä ja Minä ja ihmisyys ja ihmisyys Minä Minä ja ja oppiminen oppiminen Minä Minä ja ja tieto/taito Perusopetus tukee oppilaan kehittymistä ihmisenä, oppijana sekä tietojen ja taitojen omaksujana.

4 4 1.2 Pihtiputaan perusopetuksen kasvatus- ja opetustyön tehtävä Ihmisyys - Vastuu itsestä, toisista ja ympäristöstä - Toisten kunnioittaminen ja erilaisuuden hyväksyminen - Suvaitsevaisuus - Kansainvälisyys - Monikulttuurisuus - Totuudellisuus - Oikeudenmukaisuus - Hyvinvointi ja elämänhallinta - Oman kulttuuritaustan tiedostaminen ja hyväksyminen - Elämän näkeminen toivorikkaana, kauniina ja hyvänä Oppiminen - Tavoitteellisuus - Omien vahvuuksien tiedostaminen ja hyödyntäminen - Työnilo - Tiedonjano - Ongelmanratkaisutaidot - Vuorovaikutustaidot - Oppimaan oppimisen taidot - Elinikäinen oppiminen - Aktiivisuus - Yhteisöllisyys - Pitkäjänteisyys Tieto / taito - Omat tiedot ja kokemukset - Tiedonhankinta - Tiedon jäsentäminen ja hyödyntäminen - Uuden tiedon tuottaminen - Kriittisyys - Taito ilmaista itseään eri tavoin

5 5 - Viestintätaidot - Yhteistyö - Valmius toimia yhteiskunnassa 1.3 Perusopetuksen Rakenne Pihtiputaan peruskoulussa noudatetaan uutta tuntijakoa, joka perustuu valtioneuvoston antamaan asetukseen. Tuntijaossa yksi vuosiviikkotunti vastaa 38:aa oppituntia luokilla oppiaineiden välinen tuntijako on joustava, kun toteutetaan opetusta eheyttäviä oppimisprojekteja. Tuntimäärät voivat olla tätä suuremmat, jos tuntikehysresurssit sen sallivat. Näistä tunneista päättävät koulut itse. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt määritellään oppiaineit-tain (tai aineryhmittäin) tuntijaon mukaisten nivelkohtien välisille osioille. Yhdysluokkia (vuosiluokat 3 6) muodostetaan tarvittaessa, jos oppilasmäärät sen edellyttävät. Yhdysluokilla voidaan edetä tietyissä oppiaineissa ns. vuorokurssi periaatteella. Taide- ja taitoaineita, joita ei opeteta kaikille yhteisesti seitsemännen luokan jälkeen, tarjotaan luokkalaisille valinnaisaineina. Mikäli oppilaan henkilökohtaiset edellytykset viittaavat normaalia nopeampaan tai hitaampaan opiskelussa etenemiseen, sen järjestäminen on mahdollista oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa käytyjen keskustelujen sekä mahdollisten lahjakkuuskartoitusten pohjalta.

6 6 2. LUKU - OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 2.1 Oppimiskäsitys Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, yhteistä tai itsenäistä ongelmanratkaisua sisältävä prosessi. Uuden oppiminen perustuu oppilaan aikaisemmin omaksumaan tietoon ja kokemukseen. Oppiminen tapahtuu opettajan ohjauksessa, vuorovaikutuksessa muiden kanssa sekä itsenäisenä tietojen ja taitojen rakennusprosessina. Oppimiskäsityksen mukaan oppilas: on vastuussa omasta oppimisestaan asettaa tavoitteita osallistuu oman oppimisensa suunnitteluun ja arviointiin käsittelee ja tulkitsee opittavaa ainesta oppii uuden tiedon lisäksi oppimis- ja työskentelytapoja Oppimiskäsitykseen tukeutuen oppilaita rohkaistaan käyttämään tietoa monipuolisesti, suhtautumaan tiedon lähteisiin kriittisesti, erottamaan tärkeä ja arvokas epäolennaisesta, opetetaan ryhmätyö- ja sosiaalisia taitoja sekä rohkaistaan jatkamaan itsensä kehittämistä tulevaisuudessa. Oppiminen on tilannesidonnaista, joten oppimisympäristön monipuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Uusien asioiden omaksuminen edistää mahdollisuuksia ymmärtää kulttuuria ja sen sisältämiä merkityksiä sekä osallistua yhteiskunnan toimintaan.

7 7 2.2 Oppimisympäristö ja toimintakulttuuri Oppimisympäristö on fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen kokonaisuus. Keskeistä on rohkaiseva, avoin ja iloinen ilmapiiri ja sosiaalinen vuorovaikutus opetusryhmässä sekä opettajan ja oppilaan välillä. Vastuu työskentelyilmapiirin ylläpitämisestä kuuluu opettajalle ja oppilaille. Oppilaan tulee ymmärtää vastuunsa ryhmän työrauhasta ja sitä kautta myös oppimisesta. Psyykkisen oppimisympäristön tulee myös olla sellainen, että jokainen siinä työskentelevä voi tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Opetuksessa oppilaskeskeisyys edellyttää ohjaavaa opetusta ja kasvatusta, jossa oppilaille asetetaan rajoja ja heihin kohdistetaan opetussuunnitelman mukaisia odotuksia ja vaatimuksia. Tehokas oppiminen edellyttää tavoitteellista ja hyvin organisoitua toimintaa sekä ryhmäkoon pysymistä oppimisen kannalta mielekkäänä. Fyysinen oppimisympäristö käsittää sekä sisä- että ulkotilat, ja sen lähiympäristöineen tulee olla viihtyisä ja esteettinen sekä turvallinen ja oppilaan terveyttä edistävä. Tällainen ympäristö ohjaa oppilaita uteliaisuuteen ja auttaa mielenkiinnon heräämistä ympäristön asioita ja ilmiöitä kohtaan. Oppimisympäristöä voidaan muutella ja rakentaa yhdessä oppilaiden kanssa. Lähiympäristöä hyödynnetään opetuksessa mahdollisuuksien mukaan. Oppimisympäristö tukee oppilaiden omaa oppimisprosessia ja antaa mahdollisuuksia erilaisten opetusmenetelmien ja oppimistehtävien käyttöön. Oppimisympäristön tulisi sisältää atk-laitteistoja, työskentelynurkkauksia, mahdollisuuksia leikkiin ja liikuntaan sekä omaan rauhalliseen työskentelyyn. Saatavilla olevien materiaalien tulee olla monipuolisia ja tukea erilaisia tiedonhankintatapoja, kuten tutkivaa ja aktiivista

8 8 oppimista. Opetusryhmien koko tulee suhteuttaa käytössä oleviin tiloihin, opetettavaan aineeseen ja työtapoihin. Oppimisympäristöön vaikuttaa olennaisesti koulun toimintakulttuuri, joka tarkoittaa käytännön toimia opetus- ja kasvatustehtävässä. Tavoitteena on, että kaikki koulun toiminta tähtää johdonmukaiseen yhteiseen päämäärään: kasvatus- ja opetustehtävän tavoitteiden toteutumiseen. Toimintakulttuuriin kuuluvat koulun viralliset ja epäviralliset säännöt toiminta- ja käyttäytymismallit arvot, periaatteet ja kriteerit, joihin koulutyö perustuu Yhteinen, jokaista koulun oppilasta, opettajaa ja työntekijää koskeva, toimintakulttuuri ulottuu myös kaikkeen oppituntien ulkopuoliseen toimintaan kuten juhliin, teemapäiviin, erilaisiin tapahtumiin ja tempauksiin. Pihtiputaan kunnan koulujen toimintakulttuuri määritellään koulun omassa opetussuunnitelmassa ja sitä tukevat teemat ja toimintatavat kirjataan vuosittain koulujen työsuunnitelmiin. Oppimisympäristön kehittymisen kannalta olisi tärkeää avoimuus, dynaamisuus ja yhteisöllisyys. Koulun ovien tulisi olla avoimet kaikille sidosryhmille ja koulun toimintaa tulisi arvioida ja kehittää jatkuvasti. Keskeisistä toimintalinjoista sovitaan yhteisesti ja työyhteisön jäsenien tuki toinen toisilleen on tärkeää. Numerointi muuttunut Oph:n muutettua perusopetuksen opetussuunnitelman perusteita. (Siv.ltk / 17) 2.4 Työtavat Perusopetuksessa käytetään eri ikäkausille ja kullekin oppiaineelle ominaisia menetelmiä ja monipuolisia työtapoja, joiden avulla tuetaan ja ohjataan oppilaan

9 9 oppimista. Työtavat pohjautuvat oppimiskäsitykseen. Työtapojen tehtävänä on kehittää oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja, työskentely- sekä sosiaalisia taitoja sekä aktiivista osallistumista. Työtapojen tulee antaa mahdollisuuksia eri ikäkausille ominaiseen luovaan toimintaan, elämyksiin ja leikkiin. Opettaja valitsee työtavat, ohjaa työskentelyä ja käyttää työtapoja valitessaan hyväksi omia henkilökohtaisia vahvuuksiaan. Erilaisten työtapojen tehtävänä on antaa kullekin oppilaalle valmiuksia tiedon hankintaan, hallintaan ja kriittiseen arviointiin sekä elinikäiseen oppimiseen. Vaihtelevilla työtavoilla mahdollistetaan erilaisten oppijoiden onnistumisen kokemukset. Oppilaan tulee ymmärtää, että oppiminen on henkilökohtainen prosessi, joka sisältää onnistumisia ja epäonnistumisia. Keinoja: * Sosiaalisuuteen ja ryhmässä toimimiseen oppilas kasvaa harjaantumalla. Ryhmätyöt, opetuskeskustelut, väittelyt, joukkuepelit ja leikit työtapoina tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista. Ne myös edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista toisista. Hyvä ja huomaavainen käytös on yksi perusopetuksen keskeisiä tavoitteita. Jotta oppilas saisi tästä esimerkkejä ja kokemuksia, koko koulun henkilökunnan ja oheiskasvattajien tulee sitoutua koulun kasvatustavoitteisiin. *Omatoimisuuden lisäämiseksi käytetään oppilaskeskeisiä työtapoja, jotka kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja. Samalla opitaan ottamaan vastuuta omasta oppimisesta ja sen arvioimisesta. Itsenäistä opiskelua edistävät myös valinnaiset työtavat,

10 10 jotka auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen. * Oppilaalle annetaan vastuuta hänen kehitystasonsa mukaisesti. Vastuuntuntoa on syytä korostaa positiivisena asiana, sillä se tuo mukanaan myös vapautta. * Motivaation parantamiseksi opetettavat asiat voi mahdollisuuksien mukaan liittää ympäröivään yhteiskuntaan ja ajankohtaisiin asioihin sekä oppilaan omaan maailmaan. * Positiivinen minäkuva kehittyy onnistumisen kautta. Eriyttäminen ja valinnaisuus mahdollistavat onnistumisen elämyksiä yhä useammalle. Myös tyttöjen ja poikien väliset sekä yksilölliset kehityserot ja taustat tulee ottaa huomioon. Kun opetusta toteutetaan yhdysluokissa, on otettava huomioon myös eri vuosiluokkien tavoitteet ja omaleimaisuus.

11 Noudatettava tuntijako Aine Yht. Aidinkieli ja kirjallisuus A-kieli B-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Terveystieto Uskonto/ET Historia ja yhteiskuntaoppi Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta Koulukohtainen taitotaideaine Kotitalous Oppilaanohjaus Valinnaiset aineet Koulukohtaiset tunnit Tunnit Oppilaan väh.tuntimäärä (VN päätös) luokalla oppiaineiden välinen tuntijako joustaa kokonaisopetuksen suunnitelman mukaisesti luokilla oppiaineiden välinen tuntijako on joustava, kun toteutetaan opetusta eheyttäviä oppimisprojekteja. Tuntimäärät voivat olla tätä suuremmat, jos tuntikehysresurssit sen sallivat. Näistä tunneista päättävät koulut itse. Koulukohtaisissa taito- ja taideaineissa suositellaan valittavaksi yksi tunti joko kuvataidetta tai musiikkia vuosiluokkaa kohti.

12 12 3. LUKU - OPISKELUN YLEINEN TUKI 3.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsen ja nuoren kasvatuksesta. Koulu tukee kotien kasvatustehtävää ja vastaa oppilaan kasvatuksesta ja opetuksesta kouluyhteisön jäsenenä. Koulu on yhteistyössä huoltajien kanssa niin, että he voivat osaltaan tukea lastensa tavoitteellista oppimista ja koulunkäyntiä. Yhteisvastuullisen kasvatuksen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia koulussa. Kodin ja koulun yhteistyötä toteutetaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Kodin ja koulun välinen yhteistyö tulee määritellään oppilashuoltoa käsittelevässä luvussa ja se on tehty yhteistyössä kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavien viranomaisten kanssa. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, oppilashuollosta ja mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön. Koulu on aloitteellinen yhteistyössä sekä keskustelussa ja tiedottamisessa huoltajien, opettajan ja oppilaan oikeuksista sekä velvollisuuksista. Yhteistyön lähtökohtana on eri osapuolien kunnioitus, tasa-arvo ja yhdenvertaisuus. Ensimmäisten vuosiluokkien aikana jatketaan esiopetuksen aikana syntynyttä yhteistyötä ja luodaan pohja myös huoltajien keskinäiselle vuorovaikutukselle. Erilaisia kodin ja koulun vuoropuhelua tukevia yhteistyömuotoja kehitetään koko perusopetuksen ajan ja erityisesti siirryttäessä kouluasteelta toiselle tai muissa siirtymävaiheissa. Yhteistyö järjestään siten, että oppilashuollon ja moniammatillisen yhteistyöverkoston avulla oppilaan koulunkäyntiä ja hyvinvointia voidaan tukea. Perusopetuksen päättövaiheessa huoltajille annetaan tietoa ja tarvittaessa mahdollisuus keskustella oppilaan jatkokoulutukseen liittyvistä kysymyksistä ja mahdollisista ongelmista oppilaanohjaajan ja oppilashuollon eri asiantuntijoiden kanssa. 3.2 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan opinto-ohjelman toteuttamiseksi. Oppilaan opinto-ohjelmalla tarkoitetaan luetteloa niistä oppiaineista ja aineryhmistä, joita oppilas on opiskellut lukuvuoden aikana. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on, että oppilas oppii ottamaan yhä enemmän vastuuta opiskelustaan, sitoutuu siihen ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Lisäksi oppimissuunnitelman avulla annetaan huoltajalle tietoa, jotta hän voisi entistä paremmin tukea oppilasta tämän opiskelussa. Oppimissuunnitelmalla voidaan myös eriyttää opetusta sekä auttaa koulua ja opettajia

13 13 turvaamaan oppilaalle parhaat edellytykset oppia ja edetä opinnoissaan. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää myös pohjana oppilaan edistymisen arvioinnissa. Oppimissuunnitelman laatimisessa keskeistä on yhteistyö oppilaan, huoltajan, opettajien ja koulun muiden asiantuntijoiden välillä. Perusopetuksen alkuvaiheessa oppimissuunnitelman laatimisen päävastuu on opettajalla, mutta valmisteluvastuu voi vähitellen siirtyä yhä enemmän oppilaalle itselleen. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen suunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma sisältää oppilaan opinto-ohjelman, ja siinä kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa. Siinä määritellään mahdolliset valinnaiset opinnot ja opiskelun erityiset painoalueet. Oppimissuunnitelmassa kuvataan myös mahdolliset tukitoimet, kuten tukiopetus tai osa-aikainen erityisopetus. Jos opetussuunnitelmassa on päätetty, että oppilas voi edetä opiskelussaan vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelmansa mukaan, oppimissuunnitelmassa on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan, ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys ja aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppimissuunnitelma laatimisesta päätetään opetussuunnitelmassa. Erityistä tukea tarvitseville ja osa-aikaista erityisopetusta saaville oppilaille sekä maahanmuuttajaoppilaille laaditaan oppimissuunnitelma tarvittaessa. Erityisopetukseen siirretyille tai otetuille oppilaille laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) korvaa oppimissuunnitelman. 3.3 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminta muodostaa koko perusopetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten, että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun nivelvaiheissa. Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun, kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa perusopetuksen työtavoista, valintamahdollisuuksista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen selvitetään ohjauksen järjestämiseen, opiskeluun, oppilashuoltoon ja tukipalveluihin liittyvät koulukohtaiset asiat. Huoltajalle järjestään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä kysymyksistä opettajan, oppilaanohjaajan, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa. Koulussa toteutettavan ohjaus tukee ennaltaehkäisevän toiminnan lisäksi erityisesti niitä oppilaita, joilla on opiskeluun liittyviä vaikeuksia tai jotka ovat vaarassa jäädä koulutuksen tai työelämän ulkopuolelle perusopetuksen jälkeen.

14 14 Ohjaustoiminnan periaatteet ja työnjako eri toimijoiden kesken määritellään opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelmaan sisältyy kuvaus, miten yhteistyötä paikallisen työ- ja elinkeinoelämän kanssa toteutetaan koko koulun toiminnan tasolla. Tämän yhteistyön keskeisen osan muodostavat työelämän edustajien vierailut luokkatunneilla, työpaikkakäynnit, projektityöt, eri alojen tiedotusmateriaalien käyttö ja työelämään tutustuminen (TET). Eri oppiaineiden opetukseen sisältyy kokonaisuuksia, jotka liittävät opiskeltavan aineen antamat tiedot ja taidot työelämän vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin. 3.4 Tukiopetus Tukiopetus on eriyttämisen muoto, jolle ovat ominaisia yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus. Tukiopetus aloitetaan heti, kun oppimisvaikeudet on havaittu, jotta oppilas ei jäisi pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Ennen kuin oppilaan menestyminen oppiaineessa tai aineryhmässä arvioidaan heikoksi, hänellä on mahdollisuus osallistua tukiopetukseen. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja heille tulee antaa tietoa tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta järjestää niin usein ja niin laajasti kuin oppilaan koulumenestyksen kannalta on tarkoituksenmukaista. Tukiopetusta annetaan joko oppilaan työjärjestyksen mukaisten oppituntien aikana tai niiden ulkopuolella. 3.5 Oppilashuolto Oppilashuoltoon kuuluu lapsen ja nuoren fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtiminen. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että yksilöllistä tukea. Tavoitteena on luoda turvallinen ja terve oppimis- ja kouluympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuollolla edistetään välittämisen, huolenpidon ja myönteisen vuorovaikutuksen toimintakulttuuria kouluyhteisössä sekä varmistetaan kaikille tasavertainen oppimisen mahdollisuus. Tavoitteena on oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien ja koulunkäyntiin liittyvien muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen, lieventäminen ja poistaminen mahdollisimman varhain. Oppilashuoltoon sisältyvät opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto, kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto ja lastensuojelulaissa tarkoitettu kasvatuksen tukeminen. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

15 15 työskenteleville sekä oppilashuoltopalveluista vastaaville viranomaisille. Sitä toteutetaan yhteistyössä kotien kanssa. Oppilaan tukitoimien suunnittelussa kuullaan lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltotyötä koordinoidaan ja kehitetään moniammatillisessa oppilashuoltoryhmässä. Työtä ohjaavat luottamuksellisuus, lapsen ja nuoren sekä huoltajan kunnioittaminen sekä eri osapuolien tietojensaantia ja salassapitoa koskevat säädökset. Edellä lausuttujen periaatteiden toteuttamiseksi Pihtiputaan peruskoulussa on olemassa seuraavia toimintamuotoja ja käytäntöjä: Peruskoulun oppilashuoltoryhmän tehtävänä on koordinoida, kehittää ja toteuttaa oppilashuoltoa. Tämä tapahtuu osallistumalla koko kouluyhteisön hyvinvointia edistävään työhön, tukemalla arjen huolenpidon toteuttamista ja etsimällä ratkaisuja tukea tarvitsevan oppilaan auttamiseksi. Oppilashuoltoryhmä kokoontuu kaikilla kouluilla lukuvuoden alussa. Siinä sovitaan koulukohtaisesti yhteistyömuodoista lukuvuoden aikana. Ryhmän jäseniä ovat koulunjohtaja, kouluterveydenhoitaja, sosiaalityöntekijä psykologi, luokanopettaja/luokanvalvoja sekä erityisopettaja/opinto-ohjaaja. Luokanopettaja/luokanvalvoja on erityisesti perillä luokkansa oppilaiden kasvatuksellisesta ja opetuksellisesta tilanteesta ja tekee yhteistyötä vanhempien, muiden opettajien ja tarvittaessa oppilashuoltoryhmän kanssa. Poissaolojen seuranta on tuntikohtaista. Poissaolot tunnin pitänyt opettaja merkitsee luokanvalvojan kontrollia varten. Oppilas tekee niistä selvityksen, josta ilmenee, että huoltaja on poissaoloista tietoinen. Huoltajan vastuulla on ilmoittaa koululle poissaolosta, mikäli se venyy yli kolmen päivän mittaiseksi. Mikäli ilmoitusta ei ajoissa kuulu, koululta otetaan yhteyttä kotiin. Jos yhteyttä ei saada viikon kuluessa, käännytään asiassa muiden viranomaisten (lastensuojelu) puoleen. Mikäli oppilaan kohdalla on syytä epäillä poissaoloa aiheettomaksi, noudatetaan nopeampaa aikataulua. Kiusaamisen osalta noudatetaan hyväksyttyä toimintasuunnitelmaa (liite 1) Opiskelun työrauhan turvaamiseksi oppilas voidaan poistaa luokasta valvottuun tilaan (parkkiluokka, päivystävä opettaja) Mikäli opettajan ja oppilaiden turvallisuus vaarantuu ja oppilas kieltäytyy poistumasta, haetaan paikalle rehtori tai toinen opettaja. Oppilas saatetaan ulos luokasta ja huoltajalle ilmoitetaan asiasta ja sovitaan miten loppupäivä oppilaan kanssa toimitaan. Asia käsitellään sen jälkeen mahdollisimman nopeasti kodin ja koulun yhteisessä palaverissa.

16 16 Mikäli oppilas ei pysty käymään oppivelvollisuuttaan muiden tavoin luokkamuotoisesti, hänelle voidaan antaa saatavissa olevien resurssien puitteissa kotiopetusta ja/tai opiskelumahdollisuus itsenäisen opiskelun kautta. Siihen ei riitä oppilaan tai vanhempien pyyntö, vaan asia on aina tutkittava ja toimenpiteen perustana pitää olla käsittely oppilashuoltoryhmässä ja asiantuntijalausunto. Mikäli opetukseen osallistuminen on evätty rangaistuksen yhteydessä, koulu huolehtii siitä, että pystyy seuraamaan opetuksen etenemistä. Se tarkoittaa, että hänelle toimitetaan läksytiedot ja tarjotaan mahdollisuutta tukiopetukseen erityisesti uusien asioiden osalta. Eri koulujen opettajat pitävät keskenään yhteyttä, niin että oppisisällöt niveltyvät toisiinsa oppilaan siirtyessä koulusta toiseen. Oppilaan siirtyessä koulusta toiseen (koskien myös toisen asteen oppilaitoksia) siirretään tietoja yhteisesti sovittujen ohjeiden mukaisesti, joissa on otettu huomioon eri hallintokuntia koskevat määräykset salassapitovelvollisuuksista. Oppilaiden hyvinvointia, turvallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä keskinäistä vuorovaikutusta edistetään myös kummi- ja tukioppilastoiminnalla. Oppilaalla on käytettävissään säännölliset kouluterveydenhuoltopalvelut terveystarkastuksineen, joista kouluterveydenhoitaja tiedottaa kouluille. Oppilaan jatko-opintojen suunnittelua edistetään oppilaanohjauksen avulla, johon kuuluu tuntijaon mukaisen luokkaopetuksen lisäksi oikeus riittävään henkilökohtaiseen ohjaukseen. Sen lisäksi oppilaalle järjestetään työelämään tutustumista ja jatko-oppilaitosten esittelyjä. Kouluruokailussa opetetaan oikeaa asennoitumista ruokaan sekä korostetaan päivittäin hyvien ja terveellisten ruokailutapojen merkitystä. Koulukuljetuksissa turvallisuuskysymyksiä pohditaan säännöllisesti koulun edustajien ja koulukuljetuksesta vastaavien henkilöiden kanssa Koulu on yhteistyössä kunnan ja seurakunnan nuorisotyön ym. muiden tahojen kanssa nuorten vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin liittyvissä asioissa. Koulu toimii osaltaan kunnassa hyväksytyn ennaltaehkäisevän päihdetyösuunnitelman mukaisesti yhteistyössä eri tahojen kanssa (liite 2) Muun kouluyhteisön osallistumista yhteisiin juhliin, tapahtumiin ja vanhempainiltoihin rohkaistaan

17 17 Peruskoulussa huolehditaan siitä, että oppilaalla on mahdollisuus käyttää oppimisvaikeuksien ilmetessä tuettua perusopetusta ja erityisopetusta kunnan tarjoamien palveluiden ja resurssien puitteissa. Oppimisvaikeuksien ilmetessä ne tutkitaan ja opetus järjestetään sen perusteella oppilaalle sopivaksi (oppimissuunnitelma). Apuna käytetään mm. perheneuvolan, terveyskeskuksen, oppimisvaikeuksien klinikan (Niilo Mäki-instituutti) palveluja. Psyykkisen ja sosiaalisen kehityksen tukemiseksi tehdään yhteistyötä lastensuojelun henkilöstön kanssa. Kriisitilanteiden (psyykkinen tai fyysinen vaaratilanne, kuolemantapaus) varalta on laadittu kuntakohtainen koulujen kriisitilanteiden toimintamalli, jossa koulukohtainen täydennys. (LIITE 3) Kouluilla on palo- ja liikenneturvallisuuden (LIITE 5) suunnitelmat, joita käsitellään määräajoin ja tarkistetaan tarpeen mukaan. 3.6 Kerhotoiminta Koulun opetussuunnitelmaan voidaan sisällyttää kerhotoimintaa. Koulun kerhotyön tarkoitus on kannustaa oppilaan myönteisten harrastusten viriämistä ja tarjota mahdollisuuksia tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavaan toimintaan. Koulun kerhotyö tukee oppilaan sosiaalista kasvua ja itsensä kehittämistä. Kerhotyö on monipuolista, lasta ja nuorta arvostavaa toimintaa. Vapaaehtoiset oppilaskerhot voivat myös tarjota mahdollisuuden viettää koulutyön ulkopuolista aikaa turvallisesti. Kerhotyön periaatteet kirjataan koulujen opetussuunnitelmiin. Kerhotoiminnan tavoitteet kodin ja koulun kasvatustyön tukeminen lasten ja nuorten aktiivisuuden lisääminen tarjota mahdollisuus kehittää sosiaalisia taitoja ja lisätä yhteisöllisyyden tunnetta antaa mahdollisuus osaamisen ja onnistumisen kokemukseen luovan toiminnan ja ajattelun kehittäminen lasten ja nuorten kannustaminen oman kulttuurin tuottamiseen tarjota opettajalle/ohjaajalle mahdollisuus oppilaan tuntemisen lisäämiseen

18 18 harrastuneisuuden tukeminen ja myönteisten harrastusten edistäminen. 3.7 Onnettomuudet koulussa Välittömät toimet onnettomuuspaikalla 1. Ensimmäisenä paikalle tuleva opettaja hälyttää heti ambulanssin, ottaa välittömästi yhteyttä rehtoriin ja pyrkii pitämään oppilaat pois onnettomuuspaikalta. 2. Rehtori antaa opettajan/opettajien tehtäväksi ottaa selvää, ketkä oppilaista näkivät onnettomuuden, ja pitää näistä huolta. Luokanvalvojaa, muita opettajia sekä terveydenhoitajaa pyydetään tarvittaessa apuun. Koteihin lähetetään kirjallinen viesti vain tapauskohtaisen harkinnan mukaan. Kenenkään ei tule olla yksin Tiedottaminen 1. Rehtori ilmoittaa onnettomuudesta kotiin/koteihin, mutta ei seurauksista. Jos joku on saanut surmansa onnettomuudessa, sairaalaan/poliisiin/pappiin otetaan yhteyttä normaalin käytännön mukaisesti. 2. Rehtori kertoo tapahtuneesta henkilökunnalle. 3. Rehtori ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, paikalliseen kriisiryhmään ja seurakuntaan, jotta nämä voisivat tarpeen vaatiessa saapua paikalle. 4. Rehtori ottaa yhteyttä sivistystoimenjohtajaan. 5. Luokanvalvojat kertovat tapahtuneesta luokilleen. Tapahtuneesta tulee puhua avoimesti ja konkreettisesti. Tarpeen vaatiessa oppilaat lähetetään kotiin Jälkityö 1. Oppilaiden poissaoloja tulee pitää silmällä heidän tullessa kouluun onnettomuuden jälkeen. Luokanvalvojille on tiedotettava, ketkä oppilaista näkivät onnettomuuden ja keiden poissaoloja on siten seurattava. 2. Voimakkaasti reagoiville oppilaille tulee tarjota seurantaa.

19 19 3. Jos joku oppilaista on loukkaantunut ja joutuu olemaan pitkään sairaalassa, luokanvalvojan tulee pitää yhteyttä sairaalaan ja oppilaan perheeseen. 4. Jos oppilas loukkaantuu pysyvästi, luokanvalvojan tulee pitää oppilaasta erityistä huolta tämän palatessa luokka- ja kouluyhteisöön. 5. Muutoin surun jälkityö hoidetaan vastaavasti kuin oppilaan kuolemantapauksen yhteydessä Liite 1 KOULUKIUSAAMISEN ESTÄMISEEN JA EHKÄISYYN TÄHTÄÄVÄ SUUNNITELMA Jokaisella oppilaalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Kaikilla koulumme aikuisilla on velvollisuus toimia kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän estämiseksi ja vähentämiseksi, koska tutkimusten perusteella on voitu selkeästi osoittaa, että kiusaamista tapahtuu lähes kaikissa kouluissa sillä on taipumus jatkua ellei siihen puututa puuttumalla kiusaamiseen päättäväisesti sitä voidaan tehokkaasti vähentää Kiusaamisen vastaisessa työssä noudatamme seuraavia periaatteita: keskitymme ratkaisujen löytämiseen syyttelyn sijasta rohkaisemme oppilaiden kiusaamisen vastaisia asenteita puutumme asiaan monella eri tasolla: yksilötasolla, luokan tasolla, koko koulun tasolla teemme yhteistyötä vanhempien kanssa Mitä koulukiusaaminen on? Kiusaamisena pidetään sitä, kun yksi ja sama henkilö joutuu tahallisen ja toistuvan kielteisen toiminnan kohteeksi. Kun tämä tapahtuu koulussa oppilaiden kesken, puhutaan koulukiusaamisesta, joka voi olla sanallista kiusaamista: nimittelyä, haukkumista ja pilkkaamista fyysistä kiusaamista: lyömistä, tönimistä, potkimista ja estämistä epäsuoraa kiusaamista tai syrjimistä: joku jätetään toistuvasti porukan ulkopuolelle, puhutaan hänestä pahaa selän takana ja yritetään saada toisetkin välttämään häntä ja suhtaudutaan häneen kielteisesti Tärkeätä on huomata, että kiusatuksi joutuvan oma kokemus on tärkein. Mitättömältä näyttävä kiusaaminen voi jatkuessaan kasvaa uhrin kannalta ylitsepääsemättömäksi ongelmaksi.

20 20 Kiusaamiseen liittyy yleensä voimasuhteiden epätasapaino. Kiusattu oppilas on puolustuskyvytön kiusaajaan tai kiusaajiin nähden. Usein kiusattu oppilas voi olla fyysisesti heikompi, arempi ja epävarmempi. Epätasapaino syntyy myös silloin, kun oppilas on uusi luokassa, eikä hänellä ole ystäväverkostoa, joka usein jo sinänsä on tehokas suoja kiusaamista vastaan. Aiheen käsittely koulussa Lukuvuoden alussa luokanvalvojat käsittelevät luokassaan aihetta Miten kiusaamista voidaan ehkäistä koulussa. Erityistä huomiota kiinnitetään uusien oppilaiden kiusaamisen ennaltaehkäisyyn. Oppilaita rohkaistaan puuttumaan koulukiusaamiseen ja kertomaan siitä aikuisille. Lukuvuoden alussa rehtori, kuraattori ja terveydenhoitaja pitävät tunnin seitsemäsluokkalaisille mm. koulukiusaamisesta. Rehtori tai luokanvalvoja kertoo seitsemäsluokkalaisten ensimmäisessä vanhempainillassa, miten koulussa puututaan koulukiusaamiseen. Oppilaat täyttävät lukuvuosittain kyselylomakkeen, jonka pohjalta saadaan selvyys kiusaamisongelman laajuudesta. Koulussa kunnioitetaan toisen henkistä ja fyysistä koskemattomuutta. Kaikki koulussa tapahtuva aggressiivinen käyttäytyminen ei ole koulukiusaamista. Tällaiseen käyttäytymiseen tulee aikuisten silti puuttua. Kirjallinen muistio Opettaja tekee tarvittaessa kirjallisen muistion. Se laaditaan silloin, kun on tapahtunut oppilaiden välistä vakavaa tönimistä, potkimista, lyömistä kun sama oppilas on joutunut tahallisen ja toistuvan kiusaamisen kohteeksi Oppilaat tarkastavat ja allekirjoittavat muistion. Siinä sovitaan jatkotoimenpiteistä ja seurantatapaamisesta. Muistio säilytetään opettajanhuoneessa. Opettaja ottaa yhteyttä oppilaiden vanhempiin. Oppilashuoltotyöryhmä käsittelee vakavat koulukiusaamistapaukset. Rehtori tai apulaisrehtori ilmoittaa kiusaamistapaukset tarvittaessa sosiaaliviranomaisille ja poliisille.

21 21 Liite 2 Muistio koulukiusaamistapauksesta Osapuolet Tiedot tapauksesta Tila (luokkahuone, käytävä, piha tms.) Päivä, kellonaika Välituntivalvoja tai tunnin opettaja (merkitään, jos tapahtui välitunnilla tai tunnilla) Tilanteessa mukana olleet silminnäkijät Mitä tapahtui Tarvittaessa erillisellä paperilla, osapuolet kirjoittavat oman näkemyksensä. Liitteitä kpl Yhdessä läpikäyty tapahtuneen kuvaus Jatkotoimenpiteet Opettajan allekirjoitus / 20 Seurantatapaaminen pidetään / 20 klo

22 22 Liite 3 KOULUN KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Pohjana käytetty Sodankylän mallia Kriisiryhmän muodostavat rehtori/koulun koulun johtaja, opinto-ohjaaja(7-9) /erityisopettaja (0-6), luolanvalvoja/-opettaja. Pienellä koululla koko koulun henkilökunta ja tarvittaessa terveydenhoitaja. Kriisiryhmä kokoontuu, kun koulun oppilasta (henkilökunnan jäsentä) kohtaa äkillinen kuolemantapaus, onnettomuus, väkivallanteko tms. TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT Yleinen hätänumero 112 sairaankuljetus, palotoimi Poliisi 10022, Pihtipudas Terveyskeskus (neuvonta) -ensiapu , psykologi Satu Stranius Mielenterveystoimisto Seurakunta -kirkkoherranvirasto nuorisotoimisto Koulun talonmiehet Terveydenhoitaja

23 23 Liite 4 KÄYTÄNNÖN TOIMENPITEITÄ KRIISITILANTEISSA 1. OPPILAAN KUOLEMA TOIMENPITEITÄ 1. Rehtori tai koulun johtaja kertoo tapahtuneesta luokanvalvojalle/ -opettajalle ja muulle henkilökunnalle. 2. Luokanvalvoja/ -opettaja kertoo tapahtuneesta luokan oppilaille. Luokanvalvoja/ - opettaja on yhdessä oppilaiden kanssa lopun koulupäivän ajan. - tapahtuneesta tulee puhua avoimesti ja konkreettisesti. - Oppilaiden tulee saada puhua siitä, mitä he ajattelevat / tuntevat. - Mikäli luokan oppilaat lähetetään kotiin, on opettajan tapauskohtaisesti organisoitava se niin, ettei kenenkään tarvitse olla yksin kotona. 3.Koulun muut opettajat kertovat tapahtuneesta omille luokilleen. 4. Kun kaikille luokille on kerrottu tapahtuneesta, nostetaan lippu puolitankoon. 5. Rehtori tai koulun johtaja ottaa yhteyttä kouluin terveydenhoitajaan tai koulupsykologiin, jotta nämä voisivat tarpeen vaatiessa olla läsnä. 6. Oppilaille annetaan lyhyt kirjallinen viesti kotiin vietäväksi (tarvittaessa pienempien oppilaiden kohdalla). luokka on surukseen saanut tänään kuulla, että heidän koulukaverinsa on kuollut. Tämä koskettaa luonnollisesti meitä kaikkia. Luokan oppilaille järkytys on kuitenkin suurin. Tämän vuoksi me keskustelemme tapahtumasta paljon tulevina päivinä. Tämän lisäksi terveydenhoitaja on läsnä koululla ja seurakunnan edustaja osallistuu koululla järjestettävään muistotilaisuuteen. Tapahtuman avoin käsittely kotona merkitsee lapsille paljon. Jos tarvitsette lisätietoja tai apua, voitte ottaa meihin yhteyttä. Pihtiputaalla /

24 24 Rehtori / koulun johtaja / opettaja 7. Muistotilaisuus joko koulun yhteisenä juhlasalissa tai pienimuotoisena tilaisuutena menehtyneen oppilaan luokassa. Tilaisuus on mieluiten järjestettävä päivä sen jälkeen, kun kuolemantapauksesta on saatu tietää. Seurakunnasta voi tiedustella apua tilaisuuden suunnittelussa ja järjestämisessä. Muistohetkeen voi sisältyä esimerkiksi: Rehtorin tai koulun johtajan muistosanat Luokanvalvojan / -opettajan puhe Sopiva runo Papin puhe Laulua tai musiikkiesitys. 8. Keskustelu ja muistaminen luokassa Kuolemantapaus voidaan huomioida luokassa monella tavalla: - Jos joku luokan oppilaista on kuollut, istuinpaikka voi olla hänen poissaolonsa symboli. - Muistokynttilän sytyttäminen ilmentää surua ja kaipausta. Kun luokassa puhutaan kuolemantapauksesta, saattaa olla hyvä noudattaa keskustelumallia, joka on osoittautunut toimivaksi vaikeissa tapauksissa. Tätä mallia voidaan käyttää myös muiden tapausten yhteydessä ja soveltaa kaikkeen, mikä von vaikuttanut oppilaisiin voimakkaasti. Tällainen keskustelu tai tilaisuus vaatii oppituntia pidemmän ajan, ainakin kaksoistunnin. Keskustelu olisi hyvä viedä päätökseen. Oppilaita valmistetaan siihen, että tapahtuneesta keskustellaan lähituntien aikana. Kaikkien toivotaan pysyvän luokassa koko ajan. Yhteistyö jonkun toisen opettajan on eduksi tällaisessa tilaisuudessa, vastuun kantaminen yksin saattaa olla raskasta. Luokan on kuitenkin tunnettava tämä opettaja. Jos koulussa on henkilöitä, joilla on tietoa kriisitilanteiden ja kuoleman vaikutuksesta lapsiin, on hyvä saada mukaan tällaisen ryhmän jäsen. Tilaisuus voi rakentua näillä säänöillä: 1. Luokka kavereiden ajatuksista, tunteista tai kokemuksista ei saa kertoa ulkopuolisille. Omista ajatuksista ja sanoista saa mielellään puhua, mutta ei muiden. Vaikka tätä sääntöä ei aina voida noudattaa, se opettaa lasta kunnioittamaan muita ihmisiä.

25 25 2. Ketään ei saa jälkeenpäin moittia tai kiusata sanojensa tai reaktioidensa tähden. Itkeminen ja suuttuminen on sallittua eikä kenellekään pidä sanoa, ettei se ollut sopivaa. 3. Jokainen puhuu puolestaan, mutta kukaan ei voi puhua toisen puolesta. 4. Kenenkään ei ole pakko puhua luokassa. Jokaisen on vain kerrottava, miten sai kuulla tapahtuneesta. Muuten voi halutessaan istua hiljaa koko ajan. *Avaus (lähituntien ohjelmat) *Tosiasiat (mitä tapahtui) *Ajatukset ja reaktiot (keskustelu ja koonta) *Päätös (jatkotoimet) HAUTAJAISPÄIVÄ 1. Seurakunnan edustaja tiedustelee menehtyneen oppilaan omaisilta, toivovatko nämä luokan osallistuvan hautajaisiin. 2. Kun hautajaispäivästä on päätetty, ja mikäli omaiset toivovat osallistumisesta, menehtyneen oppilaan luokka saa hautajaisiin osallistumista koskevan lyhyen kirjallisen viestin kotiin vietäväksi. On toivottavaa, että mahdollisimman monet oppilaat pystyisivät osallistumaan hautajaisiin, sillä tämä tilaisuus voi merkitä paljon, kun oppilaat työstävät suruaan. Oppilaiden osallistumisen tulee kuitenkin olla vapaaehtoista eikä tule painostaa osallistumaan. 3. Luokan oppilaiden kanssa tulee keskustella kaikesta hautajaisiin liittyvästä. Keskustelu on tärkeää riippumatta siitä, osallistuvatko oppilaat hautajaisiin vai eivät. 4. Opettaja on yhdessä luokan kanssa hautajaispäivänä. Ne oppilaat, jotka tuntevat tarvitsevansa vanhempiensa / huoltajiensa tukea hautajaistilaisuudessa, tulee saada siihen mahdollisuus. 5. Mikäli hautajaistilaisuus järjestetään koulupäivänä, kaikki koulun oppilaat osallistuvat lyhyeen lipunnosto-/muistotilaisuuteen. Tilaisuudessa noudatetaan normaaleja suruliputustapoja. 6. Mikäli omaiset eivät toivo luokan tai koko koulun osallistumista hautajaisiin, oppilaat voivat edustajansa kautta ilmaista surunvalittelunsa adressilla ja/tai kukkalaitteella. Muistoseppeleen laskeminen voi tapahtua myös varsinaisten hautajaisten jälkeen. 7. Ehdotus kirjallisen viestin tekstiksi:

26 26 Koulumme oppilas haudataan.. kello. Vainajan perheen kutsusta luokka osallistuu hautajaisiin. Hautajaisiin osallistuminen on luonnollisesti vapaaehtoista, mutta toivomme mahdollisimman usean oppilaan osallistumista. Hautajaisiin osallistuminen voi merkitä paljon oppilaiden työstäessä suruaan tulevina viikkoina. Pihtiputaalla / Rehtori/koulun johtaja/opettaja SURUN JÄLKITYÖ Opettajan kannattaa kiinnittää huomiota oppilaiden erilaisiin surureaktioihin. Jotkut alkavat surra lähes heti saatuaan tietää tapahtuneesta. Toiset puolestaan reagoivat vasta pitkän ajan kuluttua. Tällaisissa tilanteissa ohjaus ja väärinymmärrysten korjaaminen ovat tärkeitä. Luokalle voi olla tärkeää, että kuolleen oppilaan pulpetti jää tyhjilleen joksikin aikaa tai vaikka koko loppuvuoden ajaksi. Myös muista oppilaasta konkreettisesti muistuttavista asioista (syntymä- ja kuolinpäivä) tulee pitää huolta. Koulun päättyessä oppilaan kuolema voidaan huomioida puheella, muistorunolla tai käynnillä haudalla. Surun pitkittyessä voi tarvittaessa ottaa yhteyttä terveydenhoitajaan, seurakunnan työntekijöihin, mielenterveystoimistoon tai terveyskeskuspsykologiin. On olemassa eri-ikäisille tarkoitettua kirjallisuutta, jossa käsitellään suruun je kuolemaan liittyviä reaktioita, ajatuksia ja tunteita. 2. OPETTAJAN, HENKILÖKUNNAN JÄSENEN TAI OPPILAAN LÄHEISEN KUOLEMA Sovelletaan edellä ollutta mallia koulukohtaisesti. KOULUKOHTAISET MUISTIINPANOT:

27 27 4. LUKU - Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden opetus - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) 4.1 Eri tukimuodot - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä. Tällöin ollaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Opetuksessa erityistä tukea tarvitsevat oppilaat, joiden kasvun, kehityksen ja oppimisen edellytykset ovat heikentyneet vamman, sairauden tai toimintavajavuuden vuoksi. Lisäksi erityisen tuen piiriin kuuluvat oppilaat, jotka tarvitsevat psyykkistä tai sosiaalista tukea. Erityisen tuen piiriin kuuluvat myös oppilaat, joilla on opetuksen ja oppilashuollon asiantuntijoiden sekä huoltajan mukaan kehityksessään oppimiseen liittyviä riskitekijöitä. Kaikille erityistä tukea tarvitseville oppilaille voidaan antaa tukiopetusta siten, kuin luvussa 4 määrätään. Heille voidaan myös laatia oppimissuunnitelma, jossa määritellään heidän tarvitsemansa tukipalvelut, joita ovat tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut ja erityiset apuvälineet. Oppilaan opiskelua tuetaan eri tavoin oppimisvaikeuden laadun ja laajuuden mukaan. Oppilaalle annetaan osa-aikaista erityisopetusta, mikäli tukiopetus ei yksin riitä. Osaaikaisesta erityisopetuksesta vastaavat puhe- lukemis- ja kirjoittamisvaikeuksiin erikoistuneet opettajat. Jos oppilaalle ei voida antaa opetusta muuten, oppilas otetaan tai siirretään erityisopetukseen. Silloin oppimäärät ja opetusjärjestelyt sekä tukipalvelut määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 4.2 Osa-aikainen erityisopetus - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) Oppilaalle, jolla on lieviä oppimis- tai sopeutumisvaikeuksia ja joka tarvitsee muun opetuksen yhteydessä erityistä tukea oppimisen edellytysten parantamiseksi, annetaan osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta annetaan muun opetuksen ohessa samanaikaisopetuksena, pienryhmässä tai yksilöllisesti, ja se nivelletään tavoitteellisesti oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Tarvittaessa oppilaalle tehdään oppimissuunnitelma, joka voidaan laatia yhteistyössä huoltajan,

28 28 opettajien ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osa-aikaista erityisopetusta voidaan antaa myös erityisopetukseen otetuille tai siirretyille oppilaille. 4.3 Erityisopetukseen otettujen tai siirrettyjen opetus - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa oppivelvollisuus edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereidensa kanssa. Lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet sekä hänen yksilölliset oppimis- ja kehitystarpeensa. Opetuksella tuetaan oppilaan aloitekykyä ja itseluottamusta. Erityisopetukselle järjestetään opiskelupaikka, -tila, -aika sekä varataan resurssit sen toteuttamiseen. Mikäli oppilaan opiskelu muun opetuksen yhteydessä ei ole mahdollista tai se ei ole oppilaan kehityksen kannalta tarkoituksenmukaista, opetus järjestetään osittain tai kokonaan erityisopetuksen ryhmässä. Ensisijaisena tavoitteena on tukea oppilaan opiskelua siten, että yleisen oppimäärän mukaiset tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Jos oppilas ei tukitoimista huolimatta saavuta yleisen oppimäärän mukaisia tavoitteita, oppimäärä yksilöllistetään. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisopetukseen ottamisen tai siirtämisen päätöstä. Yksilöllistäminen voi koskea perusopetuksen koko oppimäärää tai vain yksittäisiä oppiaineita. Oppimäärän opiskelusta vapauttaminen on mahdollista vain erityisen painavista syistä. Oppilaalle, joka on vapautettu jonkin oppiaineen opiskelusta, järjestetään muiden oppiaineiden opetusta tai ohjattua toimintaa siten, ettei hänen vuosiviikkotuntiensa määrä vähene. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn oppilaan opetus voidaan järjestää Valtioneuvoston asetuksen (1435/2001) 9. :n perusteella osittain toisin kuin koulussa noudatettavassa tuntijaossa on määrätty, jos se on oppilaan oppimisedellytykset huomioon ottaen perusteltua. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellään tällöin ne oppiaineet, joissa oppilaan opinto-ohjelma poikkeaa koulun noudattamasta tuntijaosta. Erityisopetukseen otetun tai siirretyn opetus järjestetään joko yleisen tai pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä, siten kuin erityisopetukseen ottamista ja siirtämistä koskevassa päätöksessä on määrätty. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevien oppilaiden opetuksessa oppiaineita voidaan yhdistää oppiainekokonaisuuksiksi. Oppiainekokonaisuuksia voidaan muodostaa kaikille yhteisistä oppiaineista sekä valinnaisista aineista opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla.

29 29 Siirrot yleisopetuksesta erityisopetukseen ja takaisin tehdään siten, että päätöksenteossa ovat mukana lähettävän ja vastaanottavan opetuksen edustus, huoltaja ja oppilashuollon edustaja. Erityisopetukseen ottaminen/siirtäminen edellyttää hallinnollista päätöstä. 4.4 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) Jokaiselle erityisopetukseen otetulle tai siirretylle oppilaalle laaditaan hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva, henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin on tarpeen oppilaan opetuksen yksilöllistämiseksi: kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista opetuksen ja oppimisen pitkän ja lyhyen aikavälin tavoitteet oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvien oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista oppimääristä niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet opetukseen osallistumisen edellyttämät tulkitsemis- ja avustajapalvelut, muut opetus- ja oppilashuoltopalvelut, kommunikointitavat sekä erityiset apuvälineet ja oppimateriaalit kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän vastuualueensa tukipalvelujen toteutumisen seuranta. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista.

30 30 Oppilaan arviointi perustuu yleiseen oppimäärään tai siihen yksilölliseen oppimäärään, joka hänelle on asetettu henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimiseen osallistuu moniammatillisessa yhteistyössä oppilaan opettajat, oppilashuollon asiantuntijoita sekä mahdollisuuksien mukaan oppilaan huoltajat. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti ja erityisesti oppilaan siirtyessä esiopetuksesta perusopetukseen, perusopetuksen aikana luokasta ja koulusta toiseen sekä perusopetuksesta toiselle asteelle. 4.5 Opetuksen järjestäminen toiminta-alueittain - Luvun asiat Oppilashuollon käsikirjassa (Siv.ltk / 17) Silloin kun opetusta ei voida oppilaan vaikean vamman tai vaikean sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain laaditun oppimäärän mukaisesti, opetus järjestään toimintaalueittain. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Toiminta-alueet jaetaan opetussuunnitelmassa osa-alueiksi. Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Motoristen taitojen opetus sisältää motoristen toimintojen suunnittelun ja ohjauksen, tasapainon, koordinaation, rytmin, kestävyyden ja lihasvoiman kehittämiseen liittyviä osa-alueita. Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Kielen ja kommunikaation opetus sisältää kielellistä tietoisuutta, ilmaisua, käsite- ja sanavarastoa, viittomien, merkkien, symbolien, kirjainten ja sanojen tunnistamista ja käyttöä sekä ajattelua kehittäviä osa-alueita. Sosiaalisten taitojen oppimisen tavoitteena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen. Osa-alueet sisältävät vuorovaikutustaitoja ja itsehallinnan taitoja koskevia tavoitteita. Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintoihin ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäistymistään. Osa-alueet sisältävät terveyttä ja turvallisuutta, arkipäivän elämäntaitoja, asumista ja ympäristössä liikkumista sekä vapaa-ajan viettoa koskevia tavoitteita. Kognitiivisten taitojen oppimisen tavoitteena on, että oppilas aktivoituu ja oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. Osa-alueet sisältävät