IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään"

Transkriptio

1 Aalto yliopisto Teknillinen korkeakoulu Lahden keskus IMMU Paikallisilla teoilla ilmastonmuutoksen hillintään Diplomityö Tapio Ojanen 2010 Tulevaisuuden epävarmuuden huomioiminen Päijät Hämeen ilmastopolitiikassa

2 AALTO YLIOPISTON TEKNILLINEN KORKEAKOULU Tekijä: Työn nimi: Tapio Ojanen DIPLOMITYÖN TIIVISTELMÄ Tulevaisuuden epävarmuuden huomioiminen Päijät Hämeen ilmastopolitiikassa Päivämäärä: Sivumäärä: Tiedekunta: Laitos: Professuuri: Valvoja: Ohjaaja: Insinööritieteiden ja arkkitehtuurin tiedekunta Energiatekniikan laitos Yhd 102 Ympäristöstrategiat ja teknologian arviointi Professori Olli Dahl Tekniikan tohtori Olli Salmi Avainsanat: Ilmastopolitiikka, pehmeä systeemimetodologia, systeemiajattelu, resilienssiteoria, Päijät Häme Tässä diplomityössä tutkitaan sitä, miten Päijät Hämeen ilmastopolitiikkaa voidaan kehittää. Työn tarkoituksena on luoda makrotason suuntaviivoja Päijät Hämeen ilmasto ohjelmaa varten. Tavoitteena on määritellä ohjelmaan sellaisia ilmastolinjauksia, jotka ovat systeemisesti järkeviä ja kulttuurisesti toteutettavissa Päijät Hämeessä. Systeemisesti järkevä tarkoittaa sitä, että linjauksen kokonaisvaikutukset ovat suotavia. Jos esimerkiksi ekotehokkuuden lisääminen heikentää alueen kykyä selvitä muutoksissa, se ei ehkä ole perusteltua. Kulttuurisesti toteutettavissa oleva linjaus tarkoittaa sitä, että relevantit toimijat kokevat sen mielekkääksi. Ilmastolinjaukset voivat jäädä toteutumatta, vaikka ne olisivat objektiivisesti perusteltuja. Näin käy esimerkiksi silloin, kun linjaus on sen toteutumisen kannalta keskeisen organisaation subjektiivisen arvomaailman vastainen. Tämä on kriittiseen realismiin perustuva yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Tutkimuksessa siis alistetaan teknistaloudelliset tieteet laadulliselle ja normatiiviselle kritiikille. Työssä hahmotellaan ilmastopoliittisten linjausten moninaisia vaikutuksia systeemiajattelun avulla. Ilmastonmuutokseen sopeutumista tarkastellaan lisääntyvän epävarmuuden ja maakunnan haavoittuvuuden näkökulmista. Nämä näkökulmat ovat perusteltuja, koska ilmastonmuutoksen seurauksena maailman tapahtumien kautta Päijät Hämeeseen kohdistuvien ongelmien luonnetta on hyvin vaikea ennustaa tarkkaan. Ilmastopoliittisten linjausten kulttuurista toteutettavuutta tarkastellaan pehmeän systeemimetodologian mukaisella kulttuurisella analyysillä. Analyysi perustuu Päijät Hämeen julkisten ja yksityisten organisaatioiden johtajien haastatteluihin ja strategia asiakirjojen analyysiin. Analyysissä selvitetään mm. organisaatioiden näkemyksiä, ilmastotavoitteita ja niiden välisiä valtasuhteita. Tutkimuksen tuloksena saadaan systeemisesti ja kulttuurisesti perusteltuja ilmastopoliittisia linjausehdotuksia. Päijät Hämeeseen näyttää sopivan parhaiten sellainen yhdyskuntasuunnitelma, jossa Lahden keskustaa tiivistetään ja monipuolistetaan ja reunakuntien väestöä keskitetään selkeiden väylien varteen. Samalla täytyy lisätä kaupunkikasvillisuutta ja mahdollistaa alueen riittävä omavaraisuus ruoan ja energiantuotannon osalta. Omavaraisuuden lisääminen on keskeistä maakunnan haavoittuvuuden vähentämisessä. Päijät Hämeen energiantuotantorakennetta tulisi monipuolistaa. Alueen suurin energiayhtiö on kuitenkin sitoutunut keskitettyyn energiantuotantoon. Tästä syystä alueelle tarvitaan myös hajautettuja, esimerkiksi kiinteistökohtaisia, energiaratkaisuja tarjoavia toimijoita. Päijät Hämeen yliopistotoimijoiden kapea ja asiakaslähtöinen tutkimus on ongelma kokonaisvaltaisen ilmasto ohjelman kannalta. Kapeaan tietoon perustuvat ratkaisut pahentavat helposti monimutkaisia ongelmia. Alueen julkisten toimijoiden kannattaisi rahoittaa integroitua tutkimusta, koska monimutkaiset ilmasto ongelmat vaativat integroituja ratkaisuja.

3 AALTO UNIVERSITY SCHOOL OF SCIENCE AND TECHNOLOGY Author: Tapio Ojanen ABSTRACT OF THE MASTER S THESIS Name of the Thesis: Coping with Uncertainty in the Context of Climate Policy of Päijät Häme Province Date: March 19, 2010 Number of pages: Faculty: Department: Professorship: Supervisor: Instructor: Faculty of Engineering and Architecture Department of Energy Technology Yhd 102 Environmental Strategies and Technology Assessment Professor Olli Dahl Olli Salmi, D.Sc. (Tech.) Key Words: Climate policy, soft systems methodology, systems thinking, resilience theory, Päijät Häme The topic of this thesis is how climate policies can be improved in Päijät Häme province, Southern Finland. The purpose of the study is to create macro level guidelines for Päijät Häme Climate Program. The goal is to define climate policies that are both systemically desirable and culturally feasible in the context of Päijät Häme. Systemically desirable means that the overall effect of a policy is desirable. For example, a policy that mitigates climate change by eco efficiency improvements can diminish the adaptive capacity of the region to climate change. Such a policy might not be justified on the whole. Culturally feasible means that a certain policy is considered meaningful among relevant actors. For example, if an otherwise desirable policy contradicts the values of the organization who is supposed to act on it, the desired change is unlikely to occur. The fundamentals of this study are based on a critical realist theory of knowledge. This means that the knowledge of positive disciplines, such as economics and engineering, are subject to serious qualitative and normative critique. Systems thinking was used in assessing the overall effects of different policy options. The consequences of climate change especially indirect ones are extremely hard to predict. Hence, adaptation strategies to climate change were analyzed from the perspectives of uncertainty, vulnerability and resilience. Cultural feasibility of climate policies was defined using the stream of cultural analysis as described in Checkland s Soft Systems Methodology. Fourteen influential people from Päijät Häme were interviewed as a basis for this analysis. Interviewees were asked about the views and climate related goals of their organizations among other things. The study resulted in a set of recommendations for Päijät Häme Climate Program that are both systemically and culturally justified. Regarding regional planning, the study suggests that the best strategy for Päijät Häme is to increase the density and diversity of its central town, Lahti. To make public transportation more attractive the habitants of the surrounding municipalities should be concentrated more along certain routes. However, the increased density should not come at the expense of urban vegetation or the region s self sufficiency in food and energy production. To decrease its vulnerability Päijät Häme needs more variety in its energy production. Since the regions largest energy company has committed itself to centralized energy production, more actors are needed in the energy sector to achieve this goal. The academic institutions in Päijät Häme are highly client oriented. This hinders their contribution comprehensive climate policy. The complicated and multi dimensional problems of climate change can not be solved by utilizing research done from narrow and subjective perspectives of non scientific clients. To tackle these problems the public sector should finance more holistic, integrated research.

4 KUVALUETTELO Kuva 1. Liikennehidasteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin reduktionistinen näkökulma. Kuva 2. Liikennehidasteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin systeeminen näkökulma. Kuva 3. Diplomityön tekeminen systeemikuvauksena. Kuva 4. Ilmastonmuutoksen vuorovaikutus muiden globaalien ongelmien kanssa. Kuva 5. Tulevaisuuden epävarmuuden lisääntyminen ilmastonmuutoksen myötä. Kuva 6. Kapeat kysymyksenasettelut voivat pahentaa monimutkaisia ilmasto ongelmia. Kuva 7. Kokonaisvaltaiseen tietoon perustuva ilmasto ohjelma voi mobilisoida toimijoita tavalla, joka lieventää monimutkaisia ilmasto ongelmia. TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Reduktionistisen ja systeemisen menetelmän vertailu. Taulukko 2. Ekotehokkaan ja joustavan järjestelmän vertailu. Taulukko 3. Haastatteluihin valitut henkilöt, heidän asemansa ja organisaationsa. Taulukko 4. Päijät Hämeen toimijoiden maailmankuvat ja ilmastotavoitteet. Taulukko 5. Haastateltavien mielipiteitä Päijät Hämeen eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä. Taulukko 6. Päijät Hämeen toimijoiden roolit ilmastotyössä sekä normit ja arvot. Taulukko 7. Haastateltavien mielipiteitä vallan jakautumisesta Päijät Hämeen toimijoiden keskuudessa. Taulukko 8. Vallan jakautuminen Päijät Hämeen toimijoiden kesken. Taulukko 9. Keskitetyn ja hajautetun energiantuotantojärjestelmän vertailu. Taulukko 10. Ilmastonmuutoksen hillintätavoitteiden mahdollisia vaikutuksia Päijät Hämeen kykyyn sopeutua ilmastonmuutokseen. TERMINOLOGIA Arvo objektivismi Näkemys, jonka mukaan arvoväitteisiin sisältyvistä objektiivisista elementeistä voidaan käydä kriittistä ja objektiivisuuteen tähtäävää keskustelua

5 Deskriptiivinen Emergentti ominaisuus Empirismi Epistemologia Falsifiointi Heikko signaali Holismi Ilmastonmuutokseen mukautuminen Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Ilmastonmuutokseen varautuminen Ilmastonmuutoksen hillintä Järjestelmä Kriittinen realismi Metodologia Naiivi realismi Normatiivinen Oppiva järjestelmä Paradigma Pehmeä systeemimetodologia Kuvaileva, objektiivinen, arvovapaa (myös: positiivinen) On tunnistettavissa jotakin kokonaisuutta tarkasteltaessa mutta on merkityksetön pelkkiä osia tarkasteltaessa Tietoteoria, joka korostaa havaintojen ja aistien merkitystä tiedon hankinnassa Tarkastelee tietoa koskevia kysymyksiä Väitteen osoittaminen vääräksi empiirisin tai loogisin menetelmin Pieni, joskus merkityksettömältä tuntuva, tapahtuma tai merkki, josta voi tulevaisuudessa tulla jotakin suurta tai merkittävää Näkemys, jonka mukaan jokin kokonaisuus voi olla muuta kuin osiensa summa (vrt. emergentti ominaisuus) Luonnon tai ihmisen reaktiivinen sopeutuminen ilmaston muutoksista aiheutuviin vaikutuksiin Pitää sisällään ilmaston muutoksista aiheutuviin vaikutuksiin mukautumisen ja varautumisen Ennakoiva sopeutuminen ilmastonmuutoksista aiheutuviin tulevaisuuden vaikutuksiin Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja hiilinielujen tehostaminen Olio, joka muodostuu keskenään vuorovaikuttavista osista. Järjestelmä voi muodostua esimerkiksi ihmisistä, eliöistä, teknologiasta tai näiden yhdistelmistä. Tieteenfilosofinen suuntaus, joka mm. korostaa objektiivisen tiedon saavuttamisen vaikeutta Järjestelmällinen periaatteiden joukko, jonka avulla voidaan saada aikaan tietoa tai muutosta Tieteenfilosofinen suuntaus, jonka mukaan tiede on aina objektiivista, yhtenäistä ja riippumatonta (myös: positivismi) Arvoihin perustuva Ainakin osittain ihmisistä muodostuva järjestelmä Jonkin tieteellisen koulukunnan ajattelua ohjaavien normien joukko, jota ei saa tai osata kyseenalaistaa Epämuodollinen, systeemiajatteluun perustuva tutkimusmenetelmä epäselvien ongelmatilanteiden ratkaisemiseksi

6 Positiivinen Positivismi Reduktionismi Resilienssi Systeemi Systeemiajattelu Kuvaileva, objektiivinen, arvovapaa (myös: deskriptiivinen) Tieteenfilosofinen suuntaus, jonka mukaan tiede on aina objektiivista, yhtenäistä ja riippumatonta (myös: naiivi realismi) Tieteellinen suuntaus, jonka mukaan kokonaisuus on osiensa summa, holismin vastakohta Järjestelmän kyky ottaa vastaan häiriöitä ja järjestäytyä uudelleen toimintaympäristön muutoksissa siten, että järjestelmä onnistuu pitämään keskeisimmät toimintonsa, rakenteensa ja identiteettinsä muuttumattomina Abstrakti malli, jonka avulla voidaan kertoa jotakin merkityksellistä jostakin järjestelmästä Kokonaisuuksiin keskittyvä ajattelu, jossa korostetaan mm. epäsuoria vaikutussuhteita ja asiayhteyden merkitystä

7 SISÄLLYS KUVALUETTELO TAULUKKOLUETTELO TERMINOLOGIA 1 Johdanto Tausta Tarkoitus ja tavoitteet Rajaus ja rakenne Epistemologia Miksi epistemologia? Naiivi realismi Kriittinen realismi Muita tietoteoreettisia oletuksia Tutkimuksen etiikka Teoria ja metodologia Reduktioanalyysin ongelma ja systeemiajattelu Pehmeä systeemimetodologia Ilmastonmuutos, epävarmuus ja sopeutuminen Ekotehokkuuden ongelma Resilienssiteoria Alueellinen ja paikallinen ilmastopolitiikka Teorian yhteenveto ja johdanto analyysiin Toimintaympäristön analyysi Haastattelut Euroopan unionin ja Suomen asettamat reunaehdot Ilmastotyö Päijät Hämeessä Päijät Häme ilmastonmuutoksessa Päijät Hämeen toimijat Päijät Hämeen liitto Lahden kaupunki Muut kunnat Lahti Energia Oy Muut yritykset Kuntalaiset Tiedon tuottajat Systeemikuvaus Päijät Hämeestä Sosiaalisen systeemin analyysi Poliittisen systeemin analyysi Sektorikohtainen analyysi Yhdyskuntarakenne ja liikenne Energiantuotanto Kuntien toimintojen tehostaminen Talous Emergenssi ja näkymättömät haasteet Yhteenveto ja tutkimuksen arviointi 59 7

8 6.1 Yhteenveto Tutkimuksen arviointi ja falsifiointi Teorian arviointi ja falsifiointi Tulosten arviointi ja falsifiointi Pohdinta Tieteelliset johtopäätökset Ehdotukset Päijät Hämeen ilmasto ohjelmaan Lähteet 69 Liitteet 76 Liite 1. Haastattelukysymyksiä...76 Liite 2. Käsitemalli jatkuvasta ilmasto ohjelmaprosessista

9 1 Johdanto Ilmastonmuutokseen liittyvät kysymykset ovat nousseet näkyvään asemaan niin suomalaisessa kuin kansainvälisessäkin poliittisessa keskustelussa. Resursseja ja tahtoakin löytyy jo jonkin verran päätösten tekoon. Mutta mitkä ovat ne poliittiset keinot, jotka kaikista tehokkaimmin hillitsevät ilmastonmuutosta? Miten paljon kasvihuonekaasupäästöjä täytyisi vähentää, jotta vältyttäisiin hallitsemattomalta ilmastonmuutokselta? Toisaalta, mitä ongelmia ilmaston muuttuminen aiheuttaa esimerkiksi Suomelle? Ja mitkä ovat parhaimmat keinot sopeutua näihin ongelmiin? Jotkut pitävät näitä tärkeinä kysymyksinä (esim. Carter 2007, s ). Tässä tutkimuksessa kuitenkin etsin vastausta vielä tärkeämpään kysymykseen: miten voidaan tehdä hyviä päätöksiä, kun näihin kysymyksiin ei osata yksiselitteisesti vastata? 1.1 Tausta Tutkin tässä diplomityössä Päijät Hämeen ilmastopolitiikkaa. Tutkimus on osa Euroopan Aluekehitysrahaston rahoittamaa IMMU hanketta 1, jonka päätoteuttaja on Aalto yliopiston teknillisen korkeakoulun Lahden keskus. Hankkeen tarkoituksena on tuottaa ja levittää tietoa ilmastonmuutoksen hillintäkeinoista Päijät Hämeen alueen toimijoille. Luon tutkimuksessani tiedollista perustaa Päijät Hämeen ilmasto ohjelmaa varten, joka laaditaan vuosien 2010 ja 2011 aikana. Menestyksekäs ilmastopoliittinen päätöksentekoprosessi pitää sisällään jatkuvaa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Tärkeää on, että vuoropuhelun ansiosta toimijat oppivat jatkuvasti ymmärtämään päätöksenteko ongelmaa paremmin ja haitallisia väärinkäsityksiä saadaan eliminoitua (Lahdelma et al. 2000). Tämän toteuttaminen vaatii tutkijalta useiden haastattelukierrosten ja neuvottelutilaisuuksien järjestämistä näiden toimijoiden keskuudessa. Usean haastattelukierroksen hyöty on siinä, että sen avulla jokaisen haastateltavan näkemykset ja argumentit voidaan saattaa muiden haastateltavien arvioinnin kohteeksi. Haastattelukierrokset muodostavat iteratiivisen prosessin, jossa toisten osapuolten näkemykset tulevat ymmärretyiksi ja perusteettomat näkemykset eliminoituvat. Näin päästään lähemmäksi jos ei konsensusta niin ainakin kompromissia. Tämän diplomityön puitteissa on kuitenkin mahdollista järjestää vain yksi haastattelukierros, eikä siihenkään ole mahdollista ottaa mukaan kattavasti kaikkia tutkimuskohteen kannalta tärkeitä toimijoita. On siis selvää, että työ on osa pidempää prosessia. Vaikka tämä on opinnäytetyönä itsenäinen kokonaisuus, se tukee ilmasto ohjelmaprosessin jatkuvuutta. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen edellyttävät muutoksia maakunnan julkisten ja yksityisten organisaatioiden toiminnassa. Tutkijan näkökulmasta näiden muutosten aikaansaaminen puolestaan edellyttää organisaatioiden toiminta ja päätöksentekodynamiikan ymmärtämistä. Pehmeää systeemimetodologiaa on menestyksekkäästi hyödynnetty organisaatioiden ongelmanratkaisun apuvälineenä 1970 luvulta lähtien. Tämän metodologian etu verrattuna perinteiseen insinööritietoon on siinä, että se mahdollistaa ihmisten toimintaan vaikuttavien subjektiivisten näkökohtien, kuten arvojen ja asenteiden, huomioimisen (Checkland & Scholes 1990, s ). Sekä alkuperäisessä että kehittyneemmässä pehmeän systeemimetodologian versiossa määritellään tutkimuksen asiakas, eli taho, joka aiheuttaa muutosprosessiin tähtäävän tutkimuksen (Checkland & Scholes 1990, s. 47). Koska oma tutkimukseni on objektiivisuuteen tähtäävä tieteellinen tutkimus, minkään yksittäisen tahon intressejä en voi siinä nostaa 1 Lisätietoja IMMU hankkeesta saa Internet sivuilta: hanke.fi 9

10 erityisasemaan. Metodologian käytön valtavirrasta poiketen tarkastelen tässä tutkimuksessa organisaatioiden välisiä suhteita makrotasolla, enkä organisaation sisäisiä suhteita mikrotasolla. Ei ole itsestään selvää, että pehmeää systeemimetodologiaa on mielekästä hyödyntää tällä tavalla. Tämä johtuu mm. siitä, että metodologian tarkoituksena on perinteisesti ollut asiakkaan näkökulmasta katsotun ongelman lieventäminen (Checkland & Scholes 1990, s ). Tämän tutkimuksen tarkoituksena on sen sijaan saada aikaan organisaatioiden toiminnassa sellaisia muutoksia, jotka lieventävät laajemmasta yhteiskunnan näkökulmasta katsottuja ongelmia. Makrotason tarkastelu voi kuitenkin olla riittämätön, koska muutosprosesseissa mikrotasolla on yleensä keskeinen merkitys. Päijät Hämeen ilmastopolitiikan kehittämisen ohella pyrin tässä tutkimuksessa selvittämään pehmeän systeemimetodologian hyödyntämisen mielekkyyttä makrotason tarkastelussa. 1.2 Tarkoitus ja tavoitteet Tämän tutkimuksen tarkoituksena on luoda suuntaviivoja Päijät Hämeen ilmastoohjelmaprosessille. Pyrin tutkimuksessani selvittämään olennaisimpia asioita, joita tulisi ottaa huomioon, kun ohjelmaa laaditaan. Nämä asiat koskevat mm. ristiriitoja erilaisten ilmastotavoitteiden välillä, Päijät Hämeen toimijoiden erilaisia näkemyksiä ja tulevaisuuteen liittyvän epävarmuuden ymmärtämistä ilmasto ohjelmatyössä. Olen nostanut epävarmuuden käsitteen keskeiseen asemaan tutkimuksessani kahdesta syystä. Ensiksi ilmastonmuutoksen todellisiin yhteiskunnallisiin seurauksiin liittyy valtavasti epävarmuuksia, joten käsitteen ymmärtäminen ilmastonmuutokseen sopeutumisen yhteydessä on olennaista. Toiseksi ilmastopolitiikkaa ei voida jatkuvasti muuttuvassa maailmassa harjoittaa toteuttamalla yksityiskohtaisia ennalta määrättyjä suunnitelmia. Epävarmuuksien ja vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen tunnistaminen on tärkeää kaikessa poliittisessa päätöksenteossa. Tämän selvityksen tavoitteena on luoda mahdollisimman ymmärrettävää, helposti sovellettavaa ja ennen kaikkea vaikuttavaa tietoa päättäjille. Samaan aikaan tutkimuksellisena tavoitteena on tuottaa tutkimuskohteesta tieteen periaatteiden mukaisesti kriittisiä näkemyksiä, joilla on vahva teoreettinen perusta. Nämä ovat monella tavalla hyvin erilaisia tarkoituksia. Parhaimmillaan kuitenkin luotettavalla teoriapohjalla voidaan vähentää sitä todennäköisyyttä, että käytännön tasolla tehdään huonoja ratkaisuja. Käytännöstä kumpuavilla uusilla näkökulmilla tai kokemuksilla on myös usein tärkeä rooli teorian kehittelemisessä. Tässä työssä en tee kompromissia teorian ja käytännön välillä. Työn tavoitteena on sen sijaan käydä jatkuvaa rakentavaa vuoropuhelua vahvan teoreettisen perustan ja hyvien käytännön ehdotusten löytämisen välillä. Muotoilin diplomityön tutkimuskysymykset seuraavasti: Päätutkimuskysymys: Miten Päijät Hämeen alueen ilmastopolitiikkaa tulisi kehittää? Tarkentavat alakysymykset: a) I) Minkälaisia sivuvaikutuksia ja systeemisiä vaikutuksia tavanomaisilla ilmastotavoitteilla ja teoilla voi tulevaisuudessa olla Päijät Hämeessä? II) Millä tavalla ilmastonmuutoksen hillintätavoitteet ja siihen sopeutumistavoitteet täytyy määritellä, jotta niiden positiivisia sivuvaikutuksia voidaan lisätä ja negatiivisia ehkäistä? b) I) Minkälaisia näkemyksiä, tavoitteita ja keskinäisiä suhteita ilmastonmuutoksen kannalta tärkeillä Päijät Hämeen alueen toimijoilla on? 10

11 II) Millä tavalla näiden toimijoiden näkemykset, tavoitteet ja keskinäiset suhteet täytyisi ottaa huomioon ilmasto ohjelmaa laadittaessa, jotta ohjelma voisi toteutua? Lisätutkimuskysymys koskien tutkimuksen metodologian kehittämistä: c) Kuinka hyvin pehmeä systeemimetodologia soveltuu useita organisaatioita sisältävän tilanteen tarkasteluun ja miten metodologia voidaan mukauttaa tällaiseen tilanteeseen paremmin sopivaksi? 1.3 Rajaus ja rakenne Voiko hyvä tieteellinen tutkimus olla kapeasti rajattu? Elämme kompleksisessa maailmassa, jonka eri osat ja tasot ovat yhteydessä toisiinsa monimutkaisilla tavoilla. Kun maailmasta rajataan pieni osa tutkittavaksi, rajataan samalla tutkimuksen ulkopuolelle tärkeitä tutkimuskohteeseen liittyviä vaikutussuhteita. Näin ollen kaikki keinotekoiset rajaukset vääristävät tutkimuksen muodostamaa kuvaa maailmasta. Kapeisiin osiin keskittyvien tutkimusten suuri määräkään ei korjaa tätä vääristynyttä maailmankuvaa, koska kompleksinen maailma on jotakin muuta kuin osiensa summa. 2 Laajalle rajaukselle tässä tutkimuksessa on sekin perustelu, että kapeasta näkökulmasta tuotetun tiedon hyödyntäminen ei yksinkertaisesti ole mielekästä yhteiskunnallisessa strategiatyössä. Yhteiskunnallisilla päätöksillä ja teoilla on aina valtava määrä tahattomia sivuvaikutuksia, jotka tutkijan pitäisi yrittää selvittää mahdollisimman kattavasti. Joitakin rajauksia minun täytyy kuitenkin tehdä, jotta tutkimukseni olisi mahdollista toteuttaa. Muutosta aikaansaavina toimijoina pidän tutkimuksessani vain Päijät Hämeen alueen sisäisiä toimijoita. Ulkopuolisia toimijoita kuten Hämeen elinkeino, liikenne ja ympäristökeskusta tai Suomen valtiota pidän passiivisina toimintaympäristön rajoituksina. Näille toimijoille en siis tee toimenpidesuosituksia. Tarkastelen kuitenkin Päijät Hämettä osana valtakunnallista ja globaalia toimintaympäristöä. Päijät Hämeessä keskityn makrotasolle, eli tarkastelen kokonaisten organisaatioiden ja toimijaryhmien ominaisuuksia sekä niiden välisiä suhteita. Rajaan tutkimuksen ulkopuolelle siis organisaatioiden ja toimijaryhmien sisäisen mikrotason. Tarkastelen tutkimuksessani kaikkia ilmastonmuutoksen kannalta olennaisia toimialoja ja sektoreita. Nämäkin rajaukset voivat aiheuttaa tutkimuksen ja todellisuuden välille merkittävän kuilun, jota pohdin tarkemmin luvussa 6. Tutkin avointa järjestelmää ilman täydellistä tietoa. Näin laaja tutkimuskohteen rajaus tarkoittaa sitä, että kaikkia tutkimuskohteeseen liittyviä asioita ja näkökulmia on käytännössä mahdotonta huomioida. Valtavasta potentiaalisesta tietomäärästä voidaan kuitenkin pyrkiä poimimaan erilaisilla keinoilla vain tutkimuskysymysten kannalta kaikista olennaisimmat tiedot. Tällä tavalla voidaan kompleksisessakin maailmassa tehdä mielekästä tutkimusta. Luvussa 2 käsittelen tutkimuksen epistemologisia, eli tietoteoreettisia oletuksia. Tuon siinä myös esiin suoria yhteyksiä epistemologiatason ja tutkimuskohteeni käytännön tason välillä. Luvussa osoitan, ettei teknistaloudellisella lähestymistavalla voida saada uskottavaa tietoa tutkimukseni kohteesta tai yhteiskuntaan liittyvistä ilmiöistä ylipäänsä. Sen jälkeen esittelen kriittiseen realismiin perustuvan lähestymistavan, jonka olen tähän tutkimukseen valinnut. Myös tutkimuksen etiikkaa käsittelen lyhyesti. 2 Pieniin osiin keskittyvät tutkimukset eivät kuitenkaan ole hyödyttömiä. Niitä voidaan hyödyntää laajemmissa tutkimuksissa. Kapeiden osien tutkimuksesta ei vain voida tehdä oikeita johtopäätöksiä, ennen kuin näiden osien merkitys on ymmärretty laajemmassa kontekstissa. 11

12 Kolmannessa luvussa perustelen aluksi, miksi systeemisellä ajattelulla saadaan uskottavampaa tietoa kuin perinteisellä tieteellisellä analyysillä. Totean luvussa myös, että inhimillisistä järjestelmistä ei voida muodostaa realistista mallia yhdellä objektiivisella kuvauksella. Tämä johtuu siitä, että järjestelmää muokkaavilla toimijoilla on usein erilaisia näkemyksiä todellisuudesta. Tällä argumentilla perustelen sitä, miksi valitsin tutkimusmetodologiakseni pehmeän systeemimetodologian, joka mahdollistaa hyvin erilaisten näkökulmien huomioon ottamisen. Luvussa 3 osoitan myös, että menestyksekäs ilmastonmuutokseen sopeutuminen tarkoittaa ennen kaikkea lisääntyvään epävarmuuteen sopeutumista. Muutostensietokykyä kuvaavan resilienssikäsitteen avulla tarkastelen sitä, mitä lisääntyvään epävarmuuteen sopeutuminen käytännössä voisi tarkoittaa. Tässä luvussa käyn myös lyhyesti läpi olemassa olevaa tutkimustietoa ilmastonmuutoksen hillinnästä ja siihen sopeutumisesta paikallisella ja alueellisella tasolla. Luvussa 4 siirryn teorian ja metodologian esittelystä Päijät Hämeen kontekstiin. Aluksi käyn läpi, miten keräsin ja analysoin tutkimuksen haastatteluaineiston. Sitten käsittelen Suomen ja EU:n asettamia reunaehtoja Päijät Hämeen alueen toimijoille ja ilmastotyölle. Alueen toimijoita analysoin yksi toimija tai toimijajoukko kerrallaan erityisesti siitä näkökulmasta, mitä haasteita niiden ilmastotyöhön liittyy. Toimija analyysini perustuu henkilökohtaisiin haastatteluihin ja strategia asiakirjojen analyysiin. Toimijoiden välisiä roolijakoja, valtasuhteita ja näkemyseroja tarkastelen pehmeän systeemimetodologian avulla luomillani malleilla. Viidennessä luvussa tarkasteluni on toimialakohtaista. Selvitän siinä, miten luvuista 3 ja 4 saatua tietoa voidaan soveltaa Päijät Hämeessä yhdyskuntarakennetta, energiantuotantoa ja muita toimialoja koskevassa päätöksenteossa. Luvun tavoitteena on laatia sektorikohtaisia ilmastopoliittisia linjauksia, jotka ovat systeemisesti suotavia ja kulttuurisesti toteutettavissa Päijät Hämeen kontekstissa. Tarkastelen luvussa myös sellaisia ominaisuuksia, jotka syntyvät eri toimialojen välisistä suhteista. Edelleen pohdin sitä, miten nämä emergentit ominaisuudet voitaisiin ottaa huomioon päätöksenteossa. Tutkimuksen tuloksia esittelen jo luvusta 4 alkaen. Luvussa 6 teen tutkimuksestani yhteenvedon, tiivistän sen tulokset ja pohdin tutkimukseni uskottavuutta kriittisesti. Siinä kuvailen myös erilaisia mahdollisia lähestymistapoja tutkimustulosten falsifioimiseksi, eli kumoamiseksi. Viimeinen luku jakautuu tieteellisiin ja käytännöllisiin johtopäätöksiin. Ensin pohdin käyttämäni metodologian kehittämistä ja tutkimuksen tulosten tieteellistä merkitystä ja yleistettävyyttä. Sitten teen konkreettiset ehdotukset koko Päijät Hämeen kattavan ilmasto ohjelman laatimiseen ja toimeenpanoon. 2 Epistemologia 2.1 Miksi epistemologia? Epistemologia, eli tietoteoria, on filosofian osa alue, joka tarkastelee käsitteellisin menetelmin tietoa koskevia yleisiä kysymyksiä. Epistemologian avulla tieteenalat voivat perustella sitä, mitä ne väittävät tietävänsä, miten ne väittävät kyseinen tiedon olevan saavutettavissa ja miksi tämä 12

13 tieto olisi merkityksellistä 3. Käytännön sovelluksia tarkastelevissa diplomitöissä tavallisesti sivuutetaan tietoteoreettiset kysymykset. Selitän tässä alaluvussa perustelut sille, miksi pidän niitä tärkeänä osana omaa tutkimustani. Tämän epistemologialuvun tarkoitus on hyvin erilainen kuin seuraavan teorialuvun, siksi se on oma lukunsa. Tutkimukseni on yhteiskuntatieteellinen tutkimus. Sitä varten minun täytyy valita joku yhteiskuntatieteellinen lähestymistapa, tai ajattelukehikko. Koska tämä valinta vaikuttaa olennaisesti havaintojen tulkintaan ja sitä kautta tutkimuksen tuloksiin, se täytyy perustella avoimesti. Vertailen tässä luvussa eri lähestymistapavaihtoehtojen tietoteoreettista uskottavuutta. Tämän vertailun avulla perustelen oman lähestymistapavalintani, jota voidaan kutsua kriittiseksi realismiksi. Tämän luvun argumentit koskevat kaikkia niitä tieteitä, jotka tavalla tai toisella koskettavat yhteiskuntaa. Arvioin tässä luvussa kriittisesti, minkälaisia tieteen nimissä esitettyjä väitteitä voidaan pitää tietona ja minkälaiset väitteet ovat jotakin muuta, esimerkiksi ideologiaa. Seuraavassa luvussa vertailen tiedon kriteerit täyttävien teorioiden ja metodologioiden soveltuvuutta nimenomaan oman tutkimuskysymykseni ratkaisuun. Tämän luvun tarkoituksena on siis juurruttaa varsinainen tutkimukseni eli teoria ja empiria johonkin perusteltuun käsitykseen tiedosta. Vaikka epistemologia on pohjimmiltaan filosofinen kysymys eikä empiirinen kysymys, sillä on myös suora yhteys tutkimukseni käytännön tasoon. Tämä johtuu siitä, että tarkastelen Päijät Hämeen toimijoita, joiden tehtävänä on tuottaa tietoa päätöksenteon tueksi. Näiden toimijoiden käsitys tiedosta vaikuttaa siihen, miten ilmastopoliittisia päätöksiä tehdään. Käsittelen tässä luvussa esimerkkinä seuraavaa tapausta. Erästä haastattelemaani päättäjää ärsytti ilmastokeskustelussa se, että tiedeyhteisöllä ei ole minkäänlaista yhtenäistä linjaa parhaista energiantuotantotavoista (Haastattelu ). Yksi tutkimus osoittaa ydinvoiman ylivertaisuuden. Toisen tutkimuksen mukaan uusiutuvista energiamuodoista saa parhaan energiapaletin. Kolmannen johtopäätöksissä kerrotaan, ettei hiilivoimasta voida päästä eroon. Edelleen jotkut tutkijat ovat vakuuttuneita hajautetun energiajärjestelmän paremmuudesta. Ja samaan aikaan toiset tutkijat tuijottaessaan laskelmiaan sanovat keskitetyn järjestelmän olevan kannattavampi. Ja kaikki tietysti väittävät tekevänsä objektiivista, tieteellistä tutkimusta. 4 Tästä seuraa se, että päättäjä on hämillään ja joutuu perustamaan energiapoliittisen päätöksensä omaan maallikkoarvioonsa eri tutkimusten luotettavuuksista. Tällaisissa tieteellisten tulosten ristiriitaisuuksissa on harvoin kysymys laskuvirheistä tai tutkimusmenetelmien väärinkäytöksistä. Kysymykset, miten ristiriitaisuudet ovat mahdollisia ja miten ne ratkaistaan, ovat luonteeltaan epistemologisia 5. Koska oman tutkimukseni tarkoituksena on luoda tiedollista perustaa päättäjille lisäämättä heidän hämmennystään, minun on selvitettävä tämän ongelman ydin. 3 Yksityiskohtaisempi keskustelu epistemologian ja tieteen yhteyksistä löytyy esimerkiksi kirjasta Handbook of Epistemology (Niiniluoto et al. 2004). Katso erityisesti Lammenrannan artikkeli Theories of Justification (s ) ja Humphreyn artikkeli Scientific Knowledge (s ). 4 Katso lyhyt johdanto tutkijoiden energiakiistoihin esimerkiksi Kauppalehdestä ( ). 5 Tieteen ja teknologian tutkimuksessa on tarkasteltu tiedon tuottamisen ja poliittisen toimeenpanon suhdetta ja näiden välisiä ristiriitoja (esim. Cash et al. 2003). Kun tieteiden välisiä ristiriitaisuuksia analysoidaan, päädytään kuitenkin lopulta epistemologisten ja tieteenfilosofisten kysymysten äärelle (Rosenberg 1995). Esimerkiksi ympäristötaloustiede ja ympäristösosiologia eivät ole empiirisesti tai tieteellisesti vertailukelpoisia, koska niillä on eri käsitys tiedon luonteesta ja tarkoituksesta. Taloustieteen tarkoituksena on matemaattisten mallien ennustavan voiman parantaminen ja sosiologian tarkoituksena on asioiden merkitysten ja selitysten ymmärtäminen. Nämä tieteenalat ovat siis vain filosofisesti ja epistemologisesti vertailukelpoisia. Koska niillä voi kuitenkin olla sama tutkimuskohde, niiden esittämien argumenttien pätevyyttä täytyy verrata toisiinsa. Näin ollen epistemologiaa ei voida välttää. 13

14 Filosofian ja epistemologian roolia tieteessä ei voida välttää, koska puhdas havaintoihin perustuva empirismi on mahdottomuus. Havaitsija tarvitsee aina jonkin havaintoa edeltävän teorian siitä, kuinka havaintoa pitäisi tulkita, jotta havainto voisi olla merkityksellinen tai ymmärrettävä. Nykyajan politiikassa ja politiikkaa ohjaavissa tieteissä havainnot halutaan usein selittää talouden termein. Tätä talousfundamentalismia itseään ei kuitenkaan haluta perustella. Siksi nykytieteen totuudet vaativat filosofista kritiikkiä. (Holvas 2009) Tutkimusmenetelmäkin on aina epistemologinen kannanotto, sillä menetelmän avullahan tutkija väittää tieteellisen tiedon olevan saavutettavissa (Kamppinen & Malaska 2002, s. 55). Näin ollen jonkin menetelmän oikeaoppinen käyttö ei vielä takaa saadun tiedon oikeellisuutta. Menetelmän käyttäjän pitää lisäksi ymmärtää menetelmän taustalla oleva epistemologia. Jos esimerkiksi taloustieteilijä tutkii ilmastopoliittista päätöksentekoa kustannus hyötyanalyysin avulla, täytyy hänen kyetä puolustamaan positivistista tietoteoriaa, johon kustannus hyötyanalyysi perustuu. Vain näin hän voi saada analyysilleen uskottavuutta laajemmassa tiedeyhteisössä, oman positivistiseen tietokäsitykseen sitoutuneen koulukuntansa ulkopuolella. 2.2 Naiivi realismi Yllä kuvailtu esimerkki energiatutkimusten ristiriitaisuuksista on kiusallinen modernin tieteen uskottavuuden kannalta. Ongelman ydin saattaa löytyä niin kutsutusta naiivista realismista tai neutraalimpaa termiä käyttäen positivistisesta tutkimuksesta. Tämän tietoteoreettisen suuntauksen mukaan yhteiskunnan tai sen osien kuten teknologian ja talouden toimintoja voidaan kuvata puhtaasti deskriptiivisillä, kuvailevilla teorioilla. Tieteentekijän ajatellaan pystyvän tutkimaan yhteiskunnan ilmiöitä ja osa alueita, kuten kansantaloutta, ympäristöhallintoa, energiateknologiaa tai liikeyritysten johtamista, ottamatta ollenkaan kantaa arvokysymyksiin. Positivismin mukaan yhteiskuntaa koskevat tieteelliset teoriat tai väitteet voidaan todistaa oikeiksi tarkastelemalla todellisuutta empiirisesti. Se perustuu uskomukseen, että tiede on riippumatonta tieteentekijän kulttuurista, persoonallisuudesta ja sosiaalisesta asemasta. 6 Vaikka positivismi on yleisesti hyväksytty valtaosassa läntisen maailman taloudellisia ja teknillisiä yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, siihen liittyy monia vaikeasti ylitettäviä ongelmia. Kritiikkiä ovat esittäneet erityisesti muut yhteiskuntatieteilijät kuin valtavirran taloustieteilijät sekä tieteenfilosofit. Ensimmäinen ongelma koskee ajatusta siitä, että kaikki yhteiskuntaa koskevat teoriat ja väitteet voidaan helposti jakaa puhtaasti normatiivisiin ja deskriptiivisiin. Esimerkiksi kansantaloustieteessä vapaakauppaa ja yhteiskuntien kehitystä koskevien teorioiden ajatellaan olevan puhtaasti positiivisia eli arvovapaita (esim. Husted & Melvin 2004). Kuitenkin rakentaessaan näitä teorioita jokainen taloustieteilijä tekee monia teorioiden oletuksia, rajauksia, kriteereitä ja indikaattoreita koskevia normatiivisia valintoja (Rosenberg 1995, s. 117, 205; Rolin 2006). Nämä valinnat ovat usein tutkimustuloksia pitkälti määrääviä 7. Lisäksi jonkin ongelman valitseminen tutkimuskohteeksi ja muiden ongelmien valitsematta jättäminen on aina inhimillinen arvovalinta, joka kuvaa jonkin ongelman tärkeämpänä pitämistä kuin muiden (Rosenberg 1995, s. 205). Tieteellisiä teorioita käytetään hyväksi, kun talous, teknologia ja ympäristöpolitiikkaa sekä muita päätöksiä toteutetaan. Näin ollen ne eivät ole puhtaasti deskriptiivisiä vaan ainakin osittain preskriptiivisiä, eli tutkimuskohdetta manipuloivia. (Bell 2000) Ongelma on myös siinä, että positivismissa korostetaan indikaattorin sopivuutta empiiriseen evidenssiin eikä indikaattorin mielekkyyttä sinänsä. 6 Esimerkiksi Samuelson et al. (2001, s. 7 8) perustavat tutkimuksensa ja opetuksensa näihin uskomuksiin. 7 Tämän osoitan alaluvussa

15 Tällaisessa tutkimuksessa vaarana on se, että objektiivisuuden nimissä julistetaan yksi näkökulma oikeaksi ja hylätään muut näkökulmat. Silloin riskinä on se, että päätöksenteossa tehdään tutkimukseen viitaten huonoja valintoja, jos tämä näkökulma osoittautuukin vääräksi. (Rayner & Malone 1997) Positiivisen tieteen tai arvovapaan tutkimuksen kaltaisella retoriikalla verhotaan yllä mainitut arvovalinnat kriittisen, tieteellisen tarkastelun ulkopuolelle. Kun tutkimuksen rajauksia ja indikaattorivalintoja tehdään mielivaltaisesti tai sillä perusteella, että niin on jossakin koulukunnassa tehty ennenkin, ei ole ihme, että tieteen eri koulukuntien tulokset ovat keskenään ristiriitaisia. Jos ei ymmärretä, mitä filosofisia ja normatiivisia kannanottoja tutkimuksessa on tehty, ei näitä taustalla olevia kannanottoja voida kriittisesti arvioida (Rosenberg 1995, s. 213). Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että jotkut tieteenalat muistuttavat yhä enemmän naiiveja ideologioita, tiede sirpaloituu ja tieteenalojen yhtenäinen perusta heikkenee 8. Kuhn (1994) näkee saman ongelman hieman eri näkökulmasta. Hänen mukaansa tieteilijät työskentelevät sellaisen käsitteellisen paradigman sisällä, joka vaikuttaa olennaisesti siihen, miten he tulkitsevat havaintoja. Tieteilijät puolustavat paradigmaansa pitkään kaikkia falsifiointiyrityksiä vastaan keksimällä olemassa oleviin teorioihin aina uusia hypoteeseja 9. Paradigman vaihtaminen on vaikeaa, koska se vaatii tutkijalta epäsovinnaisen teorian puolustamista ja vahvaa poikkeamista työtovereiden näkemyksistä. Sekään ei siis riitä, että yksittäiset tieteentekijät voivat tiedostaa arvovalintojen välttämättömyyden tutkimuksessaan. Olennaista olisi nimenomaan saada nämä valinnat koko tiedeyhteisön kriittisen arvioinnin kohteeksi. Tästä syystä positivismin kritiikki ei tässä yhteydessä koske yksittäisten tieteilijöiden ajattelukykyä vaan se koskee tieteellisiä instituutioita ja tutkimustraditioita. Onneksi kuitenkaan kaikki yhteiskuntatieteelliset traditiot eivät perustu tällaiseen naiiviin realismiin. Esimerkiksi tulevaisuudentutkijoiden yhteiseksi epistemologiaksi on ehdotettu kriittistä realismia (Bell 2000). 2.3 Kriittinen realismi Ensiksi täytyy painottaa, että kriittisessä realismissa ei pidetä tiedettä ainoastaan sosiaalisena ilmiönä kuten joissakin äärimmäisissä tieteenfilosofisissa suuntauksissa. Kriittinen realismi on realistinen, koska se ei kyseenalaista objektiivisen tiedon olemassaoloa. Samalla se on kriittinen, koska se korostaa tuon tiedon saavuttamisen vaikeutta inhimillisten aistien ja järjen avulla. (Bell 2000, s ) Empirian ohella kriittinen realismi on kiinnostunut tieteentekijöiden toiminnasta, tieteen historiasta, tieteellisistä instituutioista ja tieteen rahoituksesta sekä näiden vaikutuksesta tieteellisen tiedon luonteeseen. Yhteiskunnallisissa tieteissä erityisenä huomion kohteena on tieteellisten väitteiden käyttö inhimillisten tavoitteiden edistämiseksi ja todellisuuden manipuloimiseksi. Näin tapahtuu tilanteissa, joissa tieteellisesti tunnistettua syy seuraussuhdetta käytetään hyväksi haluttujen tavoitteiden saavuttamiseksi. (Bell 2000, s ) 8 Yhdestä yksittäisestä tutkimuksesta on joskus miltei mahdotonta tunnistaa, onko se tiedettä vai ideologiaa. Olennainen ero näiden välillä on se, että tiede tutkii avoimesti kaikkia olemassa olevia havaintoja ja kysymyksiä. Ideologia tutkii niitä havaintoja ja kysymyksiä, jotka tukevat sen ennakko oletuksia. Varsinaisen tutkimuksen suorittamisessa ei tieteen ja ideologian välillä ole välttämättä mitään eroa. 9 Ironista on se, että teoriat ja selitykset, joita on helppo muuttaa ja varioida uuden todistusaineiston tai kritiikin edessä, kuten rationaalisen valinnan teoria tai teoria Jumalan tahdosta, selviävät pisimpään kaikkia falsifiointiyrityksiä vastaan. Kuitenkin tällaiset joustavat selitykset ovat aina huonoja selityksiä nimenomaan niiden helposti muuttuvan luonteen takia (Deutsch 1997). 15

16 Kriittisen realismin mukaan totuus on saavutettavissa inhimillisten aistien ja järjen avulla. Tämä totuus ei kuitenkaan ole absoluuttista. Se on epätäydellistä, hypoteettista, ehdollista, korjattavissa olevaa, epävarmaa, kvalitatiivisesti arvioitavissa ja ennakko oletuksiin perustuvaa. Perusteltuja uskomuksia voidaan kuitenkin vahvistaa tai falsifioida empiirisesti ja loogisesti. (Bell 2000, s ) Kriittinen realismi tiedostaa, että tieteentekijöiden kulttuuriset, henkilökohtaiset ja sosiaaliset ennakkoasenteet ovat uhka tieteellisen tiedon paikkansapitävyydelle siinä missä positivismi kieltää tällaisten vaikutusten olemassaolon. Näiden tekijöiden vaikutusten minimoimiseen voidaan kuitenkin pyrkiä itse tiedostamalla ne ja antamalla tutkimuksen oletukset erilailla ajattelevien tieteilijöiden kriittisen arvioinnin kohteeksi. Erityisesti, kun yhteiskunnallisista tutkimuskohteista on kyse, kriittinen realisti haluaa korostaa pluralistisia näkökulmia, monien kriteerien analysoimista ja rinnakkaisten paradigmojen käyttöä ja vertailemista. (Bell 2000, s ) Nyt voidaan palata esimerkkiin päätöksentekijän ongelmasta ja energiantuotantotapoja koskevien tutkimusten ristiriitaisuuksista. Esimerkiksi hajautettua ja keskitettyä energiantuotantojärjestelmää voidaan vertailla mielekkäästi ainakin viidentoista eri kriteerin avulla (Longden et al. 2007). Kuka tahansa voi tehdä energiatutkimuksen, jossa rajataan tietoisesti tai tiedostamatta ne kriteerit tutkimuksen sisäpuolelle, jotka tukevat tutkijan tai tutkimuksen rahoittajan poliittisia tai muita mielipiteitä, ja muut kriteerit tutkimuksen ulkopuolelle. Siten oikeilla laskutoimituksilla saadaan melkein mitä tahansa mielipidettä tukevaa näyttöä. 10 Edelleen sellaiset tieteenalat kuten valtavirran taloustiede jotka perustuvat kontekstista riippumatta vain yhden kriteerin huomioon ottamiselle, ovat jo lähtökohtaisesti ideologisesti vääristyneitä. Kriittinen realismi pyrkii välttämään tällaista tieteen nimissä tehtävää propagandaa tuomalla näiden kriteerien mielekkyyden tiedeyhteisön objektiivisen arvioinnin kohteeksi. Näin se pyrkii sisällyttämään erilaiset kriteerit järkevillä painotuksilla tutkimukseen. Tämän lähestymistavan voidaan olettaa lieventävän päätöksentekijän ongelmaa, koska hyvän tutkimuksen lähtökohdista voidaan näin päästä lähemmäksi yksimielisyyttä. Vaikka kriittinen realisti ei pidä valtavirran taloustiedettä uskottavana tieteenalana, hän tunnistaa silti tuon koulukunnan hyödyllisyyden. Käytän tässä tutkimuksessa hyväksi taloustieteen käsitteitä tuomalla niiden avulla esiin yksittäisiä näkökulmia yhteiskunnasta. Edelleen otan taloustieteen yhteyden todellisuuteen vakavasti sen vahvan itse itseään toteuttavan ominaisuuden kautta 11. Positivististen tutkimusten johtopäätöksiä en voi kuitenkaan hyväksyä, ennen kuin olen alistanut ne laadulliselle kritiikille. 2.4 Muita tietoteoreettisia oletuksia Tämän tutkimuksen kohteena on Päijät Hämeen alue ja erityisesti sen tulevaisuus. Tulevaisuudesta ei voida suoraan saada empiiristä todistusaineistoa, koska tulevaisuutta ei ole vielä olemassa. Näin ollen tärkeä oletus tämän tutkimuksen taustalla on se, että erilaisten tulevaisuuksien mahdollisuudet ovat olemassa nykyisyydessä, joten niitä voidaan myös tutkia (Kamppinen et al. 2002; Bell 2000). 10 Päijät Hämeen osalta pohdin tämän ongelman ratkaisua tietoa tuottavia organisaatioita käsittelevässä kappaleessa Taloustiede toteuttaa itse omia teorioitaan ja ennusteitaan toimimalla yhteiskunnallisen päätöksenteon työkaluna. Taloustieteellisestä teoriasta johdettu ennuste saattaa siis toteutua, vaikka kyseinen teoria perustuisi virheellisiin oletuksiin. Jos tutkimuksen kohteet hyväksyvät nämä samat oletukset, he myös toimivat näiden oletusten pohjalta. Tästä syystä yhteiskuntatieteellisen teorian ennustava voima ei ole hyvä teorian tieteellisyyden tai hyväksyttävyyden kriteeri. 16

17 David Humen kuuluisan lauseen mukaan kuvailevista väitteistä ei voida suoraan johtaa arvoväitteitä. Vaikka tämä saattaa pitää paikkansa, voi näillä väitteillä olla epäsuora yhteys, koska niillä voi olla sama perustelu. Sekä kuvailevat että normatiiviset väitteet voivat viitata samaan empiiriseen tai loogiseen evidenssiin. (Deutsch 1997) Hyväksyn tutkimuksessani maltillisen arvo objektivismin, eli oletan, että arvot ovat siinä mielessä osittain objektiivisia, että niiden perusteluista voidaan käydä samanlaista kriittistä ja objektiivisuuteen tähtäävää keskustelua kuin minkä tahansa tieteellisen väitteen perustelusta 12 (Kamppinen et al. 2002, s. 45). Mitä tahansa arvoväitteitä ei voida siis hyväksyä. Oletetaan vaikka, että joku väittää halvan energiahinnan olevan hyvä asia vetoamalla sen positiivisiin ympäristövaikutuksiin. Tällöin voidaan viitata olemassa oleviin tutkimuksiin, joissa osoitetaan halvan energiahinnan yhteys negatiivisiin ympäristövaikutuksiin, ja kumota tämän arvoväitteen perustelu. Sitten halvan energiahinnan puolustajalle siirtyy väitteensä todistamisen taakka ja hänen täytyy keksiä arvoväitteelleen pitävämpi perustelu. Toisin kuin esimerkiksi Niiniluoto (2003) asian kärjistää, arvo objektivismilla ei siis tarkoiteta sitä, että koko ihmiskunnan pitäisi hyväksyä yhteinen arvojärjestelmä. Tämä tutkimus siis perustuu kriittisen realismin mukaiseen tietoteoriaan. Se tarkoittaa sitä, että käsittelen arvoja avoimesti. Lisäksi olemassa oleviin tutkimuksiin suhtaudun kriittisesti, vaikka niiden laskutoimitukset olisivat suoritettu oikein ja teoriat vastaisivat empiiristä evidenssiä. Luvussa 6 annan ohjeita siihen, miten tämän tutkimuksen tuloksia voidaan yrittää kritisoida tai falsifioida kriittisen realismin perinteen mukaisesti. 2.5 Tutkimuksen etiikka Tämän tutkimuksen arvokäsitysten eksplisiittinen ilmaiseminen on erityisen tärkeää kahdesta syystä. Ensimmäinen syy on se, että olen tutkimushaastatteluissani vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa ja käsittelen luottamuksellista tietoa. Toinen syy on se, että tutkimukseni tavoitteena on saada aikaan yhteiskunnallista muutosta. Tutkimuskysymyksen valinta on aina normatiivinen valinta 13, jolloin etenkin yhteiskuntaa tavalla tai toisella koskevassa tutkimuksessa se vaatii normatiivisen perustelun. Tämän diplomityön tutkimuskysymysten valintaa olen perustellut hieman ensimmäisessä luvussa ja perustelen sitä lisää luvussa 6. Kysymysten valinta oli omani. Kysymykset on hyväksynyt diplomityöni valvoja ja ohjaaja sekä IMMU projektin ohjausryhmä. Vastuu kysymysten mielekkyydestä on luonnollisesti itselläni. Tässä diplomityössä minulla on tutkijana merkittävä vaikutus tutkimuskohteeseen mm. Päijät Hämeen kehitystyötä koskevaan keskusteluun osallistumisen kautta. Itse asiassa olen alustavasti sopinut Päijät Hämeen liiton kanssa, että tulen olemaan vastuussa Päijät Hämeen ilmasto ohjelman laatimisesta. Näin ollen olen itse loppujen lopuksi ehkä tärkein tutkimuskohteeseeni vaikuttava tekijä. Tämä olisi iso ongelma, jos tämän yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen tavoitteena olisi empiirisen ennustettavuuden saavuttaminen. Oman toiminnan ennustettavuuteen liittyy nimittäin mielenkiintoinen filosofinen dilemma, johon ei kuitenkaan tässä paneuduta. Tässä luvussa olen puolustanut näkemystä, ettei empiirinen ennustettavuus ole mielekäs yhteiskuntatieteellisen teorian pätevyyden kriteeri, joten se ei ole tässäkään tutkimuksessa olennaista. Sen sijaan tämän tutkimuksen tieteellisyyden kriteerejä ovat loogisen 12 Katso esimerkiksi Bellin (2004, s ) tarkempi analyysi siitä, miten arvoväitteisiin sisältyviä objektiivisia aspekteja ja oletuksia voidaan tunnistaa ja analysoida. 13 Jos tutkimuskysymyksen määrää jokin ulkopuolinen taho, kuten rahoittaja, sen hyväksyminen tai hylkääminen on tutkijan tekemä normatiivinen valinta. 17

18 ja normatiivisen argumentointini pätevyys sekä se, miten hyvin perustelen valitsemieni havaintojen tulkintatapojen relevanssia tutkimuskysymykseni kannalta. Yhteiskunta ja ihmistieteellisten tutkimusten eettisiin periaatteisiin kuuluu yleensä reiluus, tasaarvo ja oikeudenmukaisuus (Rosenberg 1995, s. 192). Tekemääni haastattelututkimukseen sisältyy reiluuden periaate, koska kaikki haastateltavat saivat haastattelun lopuksi tilaisuuden sanoa aiheesta mitä halusivat siltä varalta, että jotakin olennaista oli jäänyt heidän mielestään kysymättä. Lähetin myös tutkimukseen sisällytetyt tarkemmat haastatteluviittaukset haastateltavien hyväksyttäväksi ennen niiden julkaisemista. Tasa arvon periaate toteutui siinä mielessä, että kysymysten ja haastattelutilanteiden osalta pyrin kohtelemaan kaikkia samanarvoisesti. Vain yhden haastattelukierroksen järjestämisen ja laadullisen haastattelututkimuksen iteratiivisen luonteen takia tasa arvon periaate oli kuitenkin haasteellinen. Opin haastatteluiden vastauksista uusia asioita tutkimuskohteestani ja sitä kautta kysymään parempia kysymyksiä seuraavissa haastatteluissa. Näin ollen loppupään haastateltavat olivat jossakin mielessä erilaisessa asemassa. He pystyivät joissakin tapauksissa välillisesti uusien kysymysteni kautta kommentoimaan aikaisempien haastateltavien näkemyksiä. Sama ei ollut mahdollista toisinpäin. Otan kuitenkin vastauksia analysoidessani huomioon myös kysymysten erilaiset muotoilut. Oikeudenmukaisuusperiaate toteutui, koska olin haastateltaville avoin ja rehellinen tutkimukseni tarkoituksesta enkä yrittänyt kysymyksilläni johdatella haastateltavia millään kyseenalaisella tavalla. Suojelen myös anonymiteettiä lupaamallani tavalla vastauksia julkistettaessa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on vaikuttaa ilmasto ohjelmaprosessin kautta yhteiskuntaan. Tarkoituksenani on parantaa nykyisten ja tulevien päijäthämäläisten sukupolvien hyvinvointia auttamalla heitä paremmin varautumaan ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin. Tulevien sukupolvien hyvinvoinnin puolustaminen on erikoisasemassa, koska heillä itsellään ei ole keinoja pitää puoliaan tämän päivän päätöksenteossa. Ihmiskunnan hyvinvointia pyrin lisäämään hillitsemällä ilmastonmuutosta siinä määrin kuin Päijät Hämeen päästöjä hillitsemällä sitä voidaan tehdä. Ilmasto ongelmien ratkaisuehdotuksissa vältän tietoisesti keinoja, jotka voivat pahentaa muita yhteiskunnan ongelmia. Teen kaikki politiikkaehdotukset luotettavimpaan tietoon vedoten ja käytän niissä varovaisuusperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan yhteiskunnallisen ja inhimillisen haitan ja riskin ehkäiseminen on ensisijaista suhteessa hyvinvoinnin tuottamiseen (Rosenberg 1995, s. 192). Tutkimuksen tekemisessä pyrin noudattamaan tieteen periaatteita, joita ovat mm.: (1) Tiedon julkisuusperiaate: tieteen keksinnöt ovat avoimen tiedeyhteisön yhteistyön tuloksia ja sellaisena niiden tulee olla yhteistä omaisuutta. (2) Kollektiivisuusperiaate: tiede on ihmiskunnan hyvinvoinnin palveluksessa ja tieteessä ei lähtökohtaisesti tuoteta tietoa kapeiden intressien palvelukseen yhteisen hyvän kustannuksella. (3) Kriittisyysperiaate: tieteen tulokset on alistettava kriittiseen tarkasteluun empiiristen, loogisten ja eettisten kriteerien pohjalta. (4) Pyyteettömyysperiaate: tieteellistä tietoa on etsittävä ja eriteltävä tutkijan omaa uraa tai arvovaltaa huomioimatta. (Merton 1973; Bell 2000) Ainoastaan tiedon julkisuusperiaatetta rikon haastattelujen vastausten anonymiteetin osalta vedoten aikaisemmin lueteltuihin haastattelututkimuksen periaatteisiin. Haastattelujen anonymiteettiä voidaan puolustaa pyrkimyksellä selvittää haastateltavien aidot mielipiteet. Olen pyrkinyt osoittamaan tässä luvussa, että kriittisen realismin käsitys tiedosta on filosofisesti 18

19 pätevä. Sen sijaan positivistinen käsitys tiedon luonteesta ei ole filosofisesti pätevä. Näin ollen positivismiin perustuvat teoriat, kuten valtavirran taloustieteelliset teoriat, täytyy hylätä epätieteellisinä ja ideologisesti painottuneina. Hyväksyttävistä, kriittisen realismin mukaisista teorioista ja metodologioista minun täytyy vielä valita nimenomaan tähän tutkimukseen parhaiten sopivat. Esittelen seuraavaksi käyttämäni teoriat ja metodologiat ja perustelen, miksi juuri ne sopivat tutkimuskysymykseni ratkaisemiseen. 3 Teoria ja metodologia 3.1 Reduktioanalyysin ongelma ja systeemiajattelu Vallitseva tieteellisen tutkimuksen ongelmanratkaisutapa on pitkään ollut reduktionistinen menetelmä. Siinä tarkastellaan ensin ongelman osia eristyksissä ja sitten yhdistelmänä yksi yhdistelmä kerrallaan. Reduktionismi on tehokas työkalu, kun ongelman määrittelystä ollaan yksimielisiä ja tavoitteet ovat selkeät. Tämän päivän haastavimmat ongelmamme, kuten vaikkapa maakunnallisen ilmastopolitiikan kehittäminen, harvoin täyttävät nämä kriteerit. (Leonard & Beer 2004) Systeeminen ajattelu toimii päinvastoin kuin reduktioanalyysi. Siinä korostetaan kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jossa systeemin osien toimintoja tarkastellaan niiden keskinäisten vuorovaikutussuhteiden ja systeemin laajemman kontekstin kautta. Systeemiajattelu on monitieteellinen lähestymistapa, joka sopii kompleksisten, monimuotoisten, dynaamisten, jatkuvien ja interaktiivisten ongelmien määrittelyyn ja hallitsemiseen. (Leonard & Beer 2004) Taulukossa 1 havainnollistetaan reduktionistisen ja systeemisen lähestymistavan välisiä eroja. Taulukko 1. Reduktionistisen ja systeemisen menetelmän vertailu. (Leonard & Beer 2004) Reduktionistinen lähestymistapa Systeeminen lähestymistapa Keskittyy osiin Lineaarinen kausaliteetti: A aiheuttaa B:n Tarkastelijan asema objektiivinen Asiayhteys ei kovin merkityksellinen Yksi totuus tai paras vastaus Ulkoisvaikutukset ei tärkeitä Ongelmat yritetään ratkaista Keskittyy kokonaisuuksiin Kehämäinen kausaliteetti: A aiheuttaa B:n, joka aiheuttaa C:n, joka aiheuttaa A:n Tarkastelijan asema subjektiivinen Asiayhteys erittäin merkityksellinen Monia totuuksia ja vastauksia Ulkoisvaikutukset tärkeitä Ongelmat puretaan tai hajautetaan, jotta niiden kanssa voidaan tulla toimeen Kompleksisen ongelman keinotekoinen rajaaminen tutkimuksessa voi tuottaa tuloksia, joissa totuus kääntyy täysin päälaelleen. Voimme tarkastella esimerkkinä vaikka liikennettä, joka on hyvin systeemisesti käyttäytyvä ilmiö. Rajataan reduktioanalyysin mukaisesti liikenteen ongelmakokonaisuudesta osa, analysoidaan se ja tehdään johtopäätös. Tarkastellaan vaikka liikennehidasteiden vaikutusta liikenteen kasvihuonekaasupäästöihin kaupunkialueella. Kuvassa 1 on esitelty analyysin päättelyketju. 19

20 Kuva 1. Liikennehidasteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin reduktionistinen näkökulma. Reduktioanalyysin johtopäätös on siis, että hidasteet tulee poistaa, koska siten voidaan vähentää päästöjä. Voidaan myös todeta, että päätöksellä on muitakin hyötyjä, koska ruuhkat helpottuvat. Päättelyketju tässä on tavallaan suoritettu oikein, mutta ongelmaksi muodostuu tutkimuksen mielivaltainen rajaus. On tärkeää huomata, että rajauksen ongelmaa ei voida yleensä tunnistaa tässä suoritetun reduktioanalyysin näkökulmasta. Reduktionisti voi siis olla täysin vakuuttunut tutkimuksensa pätevyydestä. Systeemiajattelussa ollaan kiinnostuneita ongelmatilanteen laajemmasta kontekstista, joten päättelyketju voi jatkua esimerkiksi kuvan 2 mukaisesti. Kuva 2. Liikennehidasteiden vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin systeeminen näkökulma 14. Systeemisen näkökulman mukaan liikenteen houkuttelevuutta ei saa lisätä poistamalla hidasteita tai muillakaan keinoilla, jos kasvuhuonekaasupäästöt halutaan pitää kurissa. Jos hidasteet poistetaan, päästöt lisääntyvät liikenteen lisääntymisen myötä eikä ruuhkistakaan päästä eroon kuin ehkä hetkellisesti. Huomaamme siis, että systeemianalyysillä saamme päinvastaiset johtopäätökset kuin reduktioanalyysillä. Systeemiajattelu voidaan edelleen jakaa kovaan ja pehmeään lähestymistapaan. Edellä kuvatun ajattelun tasolle asti systeemisiä ongelmia voidaan kuvata suhteellisen helposti matemaattisilla malleilla, tietokoneohjelmilla tai muilla ekonometrisillä tarkasteluilla. Tällöin mukaan otettavat tekijät on kuitenkin kyettävä ilmaisemaan yksiselitteisesti kvantitatiivisessa muodossa. Joissakin erityistapauksissa tällaisella kovalla lähestymistavalla voidaan saada hyödyllistä tietoa ja tämä tieto on varmasti luotettavampaa kuin reduktioanalyysin tuottama tieto. Inhimillisiä elementtejä sisältävien systeemien ymmärtämiseen kova lähestymistapa on kuitenkin riittämätön. 14 Esimerkiksi Valli (1998) on tuonut aikaisemmin esiin sen, että uudet väylähankkeet lisäävät liikennettä ja päästöjä sekä siirtävät ruuhkia vain ajallisesti ja paikallisesti muualle. 20

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun

Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Itseorganisoituvat hermoverkot: Viitekehys mielen ja kielen, aivokuoren ja käsitteiden tarkasteluun Timo Honkela Kognitiivisten järjestelmien tutkimusryhmä Adaptiivisen informatiikan tutkimuskeskus Tietojenkäsittelytieteen

Lisätiedot

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta?

Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Tieteidenvälisyys Sotkua, järjestystä vai viisautta? Katri Huutoniemi Helsingin yliopisto Sosiaalitieteiden laitos 20.10.2014 1 Esityksen sisältö Tieteen viisaus on ideaali, jota ei voida saavuttaa ilman

Lisätiedot

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto

Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat. Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Muut ilmastonmuutoshankkeet ja tapahtumat Lotta Mattsson Asiantuntija Kuntaliitto Esityksen sisältö Ilmastohankkeet CCCRP Julia 2030 HINKU Kokonainen VACCIA ISTO Kuntien ilmastonsuojelukampanja Kuntien

Lisätiedot

Farmaseuttinen etiikka

Farmaseuttinen etiikka Farmaseuttinen etiikka Etiikka, tiede ja arvot Luento 5. Farmasian tdk. 14.11. Markus Neuvonen markus.neuvonen@helsinki.fi Reduktionistisen ohjelman pyramidi: Humanistiset Yhteiskuntatieteet Psykologia

Lisätiedot

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos

Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Mitä eri tutkimusmetodeilla tuotetusta tiedosta voidaan päätellä? Juha Pekkanen, prof Hjelt Instituutti, HY Terveyden ja Hyvinvoinnin laitos Päätöksentekoa tukevien tutkimusten tavoitteita kullakin oma

Lisätiedot

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio

Professori Esa Saarinen & Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Professori Esa Saarinen & Systeemiäly Prof. Raimo P. Hämäläinen Systeeminalyysin laboratorio Systeemitieteet Systeemi- ja operaatiotutkimus Paremmaksi tekemisen tiede Ongelmanratkaisua monimutkaisissa

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020. ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 ICT JA ELEKTRONIIKKA http://maakunta.kainuu.fi/ilmastostrategia Kainuun ilmastostrategia 2020-projekti valmistellaan maakunnallinen strategia ilmastomuutoksen hillitsemiseksi

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E

Kant Arvostelmia. Informaatioajan Filosofian kurssin essee. Otto Opiskelija 65041E Kant Arvostelmia Informaatioajan Filosofian kurssin essee Otto Opiskelija 65041E David Humen radikaalit näkemykset kausaaliudesta ja siitä johdetut ajatukset metafysiikan olemuksesta (tai pikemminkin olemattomuudesta)

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan.

Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. 1 Heikko signaali on ensimmäinen ilmaus muutoksesta tai se voi olla juuri se sysäys, joka muuttaa tapahtumien kulkua ratkaisevasti erilaiseen suuntaan. Sen yhteyttä tulevaan tilanteeseen ei välttämättä

Lisätiedot

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013

KMO 2015 Väliarviointi. Metsäneuvosto 12.3.2013 KMO 2015 Väliarviointi Metsäneuvosto 12.3.2013 Väliarvioinnin tavoitteet Tavoitteet: Tarkastella tarvetta muuttaa KMO 2015:n painotuksia toimintaympäristön muutosten vuoksi, ohjelman toimenpiteiden vaikuttavuutta

Lisätiedot

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi

Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa. Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Ihmis- ja oppimiskäsitykset taideopetuksessa Kevät 2012 Eeva Anttila eeva.anttila@teak.fi Kurssin tarkoituksesta ja tavoitteista Kurssilla avataan ja pohditaan keskeisimpiä oppimiseen liittyviä käsitteitä

Lisätiedot

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050.

Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Helsingin ilmastotavoitteet. Hillinnän ja sopeutumisen tiekartta 2050. Jari Viinanen jari.viinanen@hel.fi 1 Ilmastotavoitteiden ja toimenpiteiden visualisointi Kaupungilla useita lukumääräisiä tavoitteita

Lisätiedot

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980

Tiede ja usko KIRKKO JA KAUPUNKI 27.2.1980 Tiede ja usko Jokaisen kristityn samoin kuin jokaisen tiedemiehenkin velvollisuus on katsoa totuuteen ja pysyä siinä, julistaa professori Kaarle Kurki-Suonio. Tieteen ja uskon rajankäynti on ollut kahden

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa

Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Susipolitiikan opetukset suojelutoimien suunnittelussa Saimaannorppa, ilmastonmuutos ja kalastus seminaari ja kokous Rantasalmi 28.5.2010 Outi Ratamäki Suomen ympäristökeskus Väitöskirja: Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella?

Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Mitä sisältöjä yhteiskuntatieteellisellä metsätutkimuksella? Rauno Sairinen Professori MYY osaamiskeskittymä (Metsä, yhteiskunta ja ympäristö) rauno.sairinen@joensuu.fi Yhteiskuntatieteellisen metsätutkimuksen

Lisätiedot

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto

MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto MITÄ EETTINEN ENNAKKOARVIOINTI ON? Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Turun yliopisto Perusteita ennakkoarvioinnille Ulkoiset syyt: Luottamus tieteeseen säilyy (voimavara) Julkaisutoiminta ja tutkimusyhteistyö

Lisätiedot

5.12 Elämänkatsomustieto

5.12 Elämänkatsomustieto 5.12 Elämänkatsomustieto Elämänkatsomustieto oppiaineena on perustaltaan monitieteinen. Filosofian ohella se hyödyntää niin ihmis-, yhteiskunta- kuin kulttuuritieteitäkin. Elämänkatsomustiedon opetuksessa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen

Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen Ilmastonmuutoksen kansainvälisten vaikutuksien heijastuminen Suomeen SEMINAARI ILMASTONMUUTOKSEN KANSALLISESTA SOPEUTUMISSTRATEGIASTA 10.4 2014 Sirkku Juhola Sisältö Ilmastonmuutoksen vaikutusten määritelmiä

Lisätiedot

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä

IHMISOIKEUSKASVATUS Filosofiaa lapsille -menetelmällä Pohdi! Seisot junaradan varrella. Radalla on 40 miestä tekemässä radankorjaustöitä. Äkkiä huomaat junan lähestyvän, mutta olet liian kaukana etkä pysty varoittamaan miehiä, eivätkä he itse huomaa junan

Lisätiedot

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch

Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio. Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Urban Design Management ja lisäarvo - Integroiva suunnitteluoperaatio Tommi Mäkynen 14.12.2007 maekynen@arch.ethz.ch Mitä arvo on? Arvo on subjektiivinen ja asiakas moninainen Helsinki Design District?

Lisätiedot

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA?

Mitä eroa on ETIIKALLA ja MORAALILLA? ETIIKKA on oppiaine ja tutkimusala, josta käytetään myös nimitystä MORAALIFILOSOFIA. Siinä pohditaan hyvän elämän edellytyksiä ja ihmisen moraaliseen toimintaan liittyviä asioita. Tarkastelussa voidaan

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012

Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015. ILMASE työpaja 6.11.2012 Ilmasto- ja energiapolitiikka maataloudessa: vaikutukset tilan toimintaan (ILVAMAP) 2012-2015 ILMASE työpaja 6.11.2012 Erikoistutkija Pasi Rikkonen, KTT, MMM(agr.) MTT taloustutkimus Ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne?

Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Yhdyskuntarakenne, elämäntavat ja ilmastonmuutos Millainen on kestävyyttä edistävä yhdyskuntarakenne? Jukka Heinonen, TkT, tutkija Aalto yliopisto Insinööritieteiden korkeakoulu Maankäyttötieteiden laitos

Lisätiedot

Maailmankansalaisen etiikka

Maailmankansalaisen etiikka Maailmankansalaisen etiikka Olli Hakala Maailmankansalaisena Suomessa -hankkeen avausseminaari Opetushallituksessa 4.2.2011 Maailmankansalaisen etiikka Peruskysymykset: Mitä on maailmankansalaisuus? Mitä

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus

Ammattikasvatuksen aikakauskirja 8 (1), 46-52/ISSN 1456-7989/ OKKA-säätiö 2006/www.okka-saatio.com. ja konstruktiivinen tutkimus Konstruktiivinen tutkimusote Miten koulutus ja elinkeinoelämän odotukset kohtaavat ammattikorkeakoulun opinnäytetöissä Aila Virtanen Yliopettaja, dosentti, KTT Jyväskylän ammattikorkeakoulu / Liiketalous

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu?

Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? Onko päästötön energiantuotanto kilpailuetu? ClimBus päätösseminaari Finlandia-talo, 9.6.2009 Timo Karttinen Kehitysjohtaja, Fortum Oyj 1 Rakenne Kilpailuedusta ja päästöttömyydestä Energiantarpeesta ja

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT

IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä Erikoistutkija Laura Sokka VTT IPCC:n kolmas osaraportti: Ilmastonmuutoksen hillintä 14.04.2014 Erikoistutkija Laura Sokka VTT Sisällys WG3 osaraportti ja ilmastonmuutoksen hillintä Uutta verrattuna 4. arviointiraporttiin Päästöjen

Lisätiedot

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi

Uusi Seelanti. katju.holkeri@vm.fi Uusi Seelanti katju.holkeri@vm.fi Tavoite 1 Haluttu työnantaja Varmistaa, että valtionhallinto on työnantajana houkutteleva hyville, sitoutuneille työntekijöille. Tavoite 2 Erinomaiset virkamiehet Luoda

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi

Vaikutusten mittaaminen. Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaaminen Hannes Enlund Fimea Lääkehoitojen arviointi Vaikutusten mittaamisen ydin Vaikeinta on oikean kysymyksen esittäminen ei niinkään oikean vastauksen löytäminen! Far better an appropriate

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region

Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region KESKIMAA 90 VUOTTA Supporting the contribution of higher education institutions to regional development: Case Jyväskylä region OECD/IMHE 2006 ESITYKSEN RAKENNE 1. Hankkeen tarkoitus ja toteutus 2. OECD:n

Lisätiedot

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin

Aineistoista. Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Aineistoista 11.2.09 IK Laadulliset menetelmät: miksi tarpeen? Haastattelut, fokusryhmät, havainnointi, historiantutkimus, miksei videointikin Muotoilussa kehittyneet menetelmät, lähinnä luotaimet Havainnointi:

Lisätiedot

Johdatus tutkimustyöhön (811393A)

Johdatus tutkimustyöhön (811393A) Johdatus tutkimustyöhön (811393A) 5 op eli 128 h opiskelijan työtä Aloitusluento 1.9.2015 Esittäytyminen Opettaja Opinnot LuK, merkonomi, FM, FL, FT Dosentti JyU, Research Associate NUIG, Visiting Associate

Lisätiedot

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä

Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Miina ja Ville etiikkaa etsimässä Elämänkatsomustieto Satu Honkala, Antti Tukonen ja Ritva Tuominen Sisällys Opettajalle...4 Oppilaalle...5 Työtavoista...6 Elämänkatsomustieto oppiaineena...6 1. HYVÄ ELÄMÄ...8

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita

Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Juhani Anttila kommentoi: Timo Hämäläinen, Sitra: Hyvinvointivaltiosta arjen hyvinvointiin Suomessa tarvitaan yhteiskunnallisia visioita Kommentoitu esitysmateriaali: http://www.futurasociety.fi/2007/kesa2007/hamalainen.pdf

Lisätiedot

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa.

Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille tarvittaessa. NIMI: OPPILASNUMERO: ALLEKIRJOITUS: tehtävä 1 2 3 4 yht pisteet max 25 25 25 25 100 arvosana Kaikkiin kysymyksiin vastataan kysymys paperille pyri pitämään vastaukset lyhyinä, voit jatkaa paperien kääntöpuolille

Lisätiedot

Schulcurriculum Ethik

Schulcurriculum Ethik Schulcurriculum Ethik Klassen 10 bis 12 (Achtung: Lehrplan ist in finnischer Sprache verfasst, da Ethik in Klasse 10 bis 12 auf Finnisch unterrichtet wird.) Deutsche Schule Helsinki Malminkatu 14 00100

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010

Strateginen johtaminen tässä ajassa. Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen tässä ajassa Henry-foorumi KTT Mikko Luoma, JTO 9.11.2010 Strateginen johtaminen organisaation ohjaavana voimana Vakiintuneen johtamisajattelun ja -tutkimuksen mukaan strategia muodostaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi

Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä. Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Tulevaisuuden markkinat tulevaisuuden yrittäjä Vesa Puhakka vesa.puhakka@oulu.fi Dynaamisessa liiketoimintaympäristössä on valtavasti informaatiota mutta vähän tietoa. Koska suurin osa yrityksistä ja ihmisistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä

JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä JHS 179 ICT-palvelujen kehittäminen: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä Liite 5 Arkkitehtuuriperiaatteiden kuvaus Versio: 1.1 Julkaistu: 8.2.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi Sisällys 1 Arkkitehtuuriperiaatteet...

Lisätiedot

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto

Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi Muutoksesta voimaa Jari Stenvall Professori Johtamiskorkeakoulu Tampereen yliopisto Presentaation nimi 2 Haaste - Muuttumattomuudesta voimaa? - Ihmisten taipumus puolustaa olemassa olevaa

Lisätiedot

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen

Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi. Susan Kuivalainen Eläketurvakeskuksen tutkimuksen ulkoinen arviointi Susan Kuivalainen Arvioinnin sisältö ETK tilasi ulkoisen arvioinnin tutkimustoiminnastaan keväällä 2013. Arvio tutkimustoiminnasta yleisesti ja painopistealueittain

Lisätiedot

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat

Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Osaamiskeskusohjelman lisäarvo innovaatioyhteisöille ja toiminnalle kirjamme havainnot ja lopputulemat Kirjan esittely TEM:n innovaatioympäristöt ryhmän tilaisuudessa 11.3.2008 Val.tri. Soile Kuitunen

Lisätiedot

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos

Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Demokratian edistäminen: uusliberaali vs. sosiaalidemokraattinen telos Heikki Patomäki Maailmanpolitiikan professori Politiikan ja talouden tutkimuksen laitos, HY Mikä on demokratian edistämisen päämäärä

Lisätiedot

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012

TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Turun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Hoitotieteen laitos 1 TERVEYSTIETEIDEN KANDIDAATIN JA MAISTERIN TUTKINNON VALINTAKOE 15.5.2012 Vastaa selkeällä käsialalla kysymyspaperiin varattuun viivoitettuun

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei.

Pakollisista kursseista UE3:a ei suositella tentittäväksi. Syventävät kurssit voi tenttiä, mutta soveltavia ei. Uskonto (UE) Uskonnon opetukseen kaikille yhteiset aihekokonaisuudet sisältyvät seuraavasti. Opetuksessa annetaan valmiuksia osallistua seurakuntien ja muiden uskonnollisten yhteisöjen toimintaan. Opetuksessa

Lisätiedot

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS

ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ILMASTOTAVOITTEITA TOTEUTTAVA KAAVOITUS ENERGIASTA KESTÄVYYTEEN 07.06.2012 Kimmo Lylykangas Aalto-yliopisto Arkkitehtuurin laitos ENERGIAKAAVOITUKSEN MALLIT Skaftkärr-hankkeen [2009-12] osana toteutettava

Lisätiedot

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa

LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT. Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa LIITE 2: YAMK-OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT Arvioinnin osa-alueet ylempään AMK-tutkintoon johtavassa koulutuksessa I TEHTÄVÄN ASETTELU Työelämälähtöisyys: opinnäytetyö hyödyttää työelämää, kehittää

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015

Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Ilmasto- ja energiapolitiikan tulevaisuuden vaihtoehdot ja vaikutukset maatalouspoliittisen toimintaympäristön muutoksessa (ILVAMAP) 2012-2015 Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Pasi Rikkonen,

Lisätiedot

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012

Aika/Datum Month and year Kesäkuu 2012 Tiedekunta/Osasto Fakultet/Sektion Faculty Laitos/Institution Department Filosofian, historian, kulttuurin ja taiteiden tutkimuksen laitos Humanistinen tiedekunta Tekijä/Författare Author Veera Lahtinen

Lisätiedot

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen

Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki. Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittäminen - Quo vadis? 6.9.2012 Helsinki Annika Ranta ja Terhikki Rimmanen OSALLISUUS UTELIAISUUS INNOSTUS KORKEAKOULUELÄMÄN JÄLKEINEN OSAAMINEN QUO VADIS :

Lisätiedot

Suomen haasteet ja mahdollisuudet

Suomen haasteet ja mahdollisuudet Suomen haasteet ja mahdollisuudet Placeholder for optional product photo (Delete box if not used) Ympäristömittaus ja monitorointiala kansalliseksi kehitystyöksi Kutsuseminaari Vantaalla Heurekassa 29.1.2007

Lisätiedot

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento

Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Mitä on Filosofia? Informaatioverkostojen koulutusohjelman filosofiankurssin ensimmäinen luento Filosofian kurssi 2008 Tavoitteet Havaita filosofian läsnäolo arjessa Haastaa nykyinen maailmankuva Saada

Lisätiedot

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle

Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle Tulevaisuusohjausta kaikille ja kaikkialle - ratkaisu vai ongelma? Educa-messut 24.1.2014 Leena Jokinen Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Vaihtoehtoisten henkilökohtaisten tulevaisuuksien hahmottamista

Lisätiedot

Filosofia yhdistää 1

Filosofia yhdistää 1 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila Filosofia yhdistää 1 Filosofia yhdistää hajanaisuudessa Puheenvuoroni otsikko on Filosofia yhdistää. Tätä voidaan pitää yllättävänä väitteenä kahdestakin syytä. Ensinnäkin

Lisätiedot

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto

Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto Yksilön ja yhteisön etu vastakkain? Prof. Veikko Launis Lääketieteellinen etiikka Kliininen laitos, Turun yliopisto EETTINEN LÄHTÖKOHTA HELSINGIN JULISTUS (Artikla 8): Vaikka lääketieteellisen tutkimuksen

Lisätiedot

Miltä maailma näyttää?

Miltä maailma näyttää? Miltä maailma näyttää? Globaali näkökulma lasten ja nuorten tulevaisuuteen (Jari Kivistö) Kasvava ihminen ja tulevaisuuden koulu -seminaari Kokkolassa 7.8.2013 Globaalikasvatuksen tehtävä on

Lisätiedot

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus

Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää. Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Suullinen asiointi osana viranomaisviestintää Liisa Raevaara Helsingin yliopisto / Kotimaisten kielten keskus Asioinnin kielen kehittäminen 1) Suullisen asioinnin rooli viranomaisviestinnässä 2) Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN

OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN OPERAATIOTUTKIMUKSEN AJATTELUTAPA TUTKIMUSMAAILMASTA TEOLLISUUTEEN MIKKO SYRJÄNEN FORS-ILTAPÄIVÄ 2012 1 / 1 Wärtsilä 3 July 2009 Alku operaatiotutkijana Systeemianalyysin laboratorio, DI 1999 Johdatus

Lisätiedot

Sisällys Esipuhe 11 Johdanto 14 Tieteen arvovalta ja tieteellisen keskustelun vapaus 28 Myytti pyyteettömästä tieteentekijästä 36 Tieteen rajat ja rajojen vartijat 39 Kirjan perusjuoni 44 Aukkojen jumala

Lisätiedot

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä

Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Altmetriikka teoriaa ja käytäntöä Maria Forsman (HULib) STKS:n tutkijapalveluiden työryhmän seminaari Tutkijapalvelut näkyviksi tutkijapalvelut ja kirjaston rooli Tieteiden talo 4.11.2013 5.11.2013 1 Mitä

Lisätiedot

Bioenergiapolitiikka & talous

Bioenergiapolitiikka & talous Argumenta: Biomassa kestävä käyttö 4.5. 2011 Kommentteja Juha Honkatukian esitykseen: Bioenergiapolitiikka & talous Markku Ollikainen, Helsingin yliopisto, taloustieteen laitos Kommentti 1. Makromallin

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti

Elämän mullistavat muutokset. Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Elämän mullistavat muutokset Keijo Markova 5.12.2013 parisuhdeterapeutti Miksi haluan puhu muutoksista? Muutos lisää stressiä yksilölle, parille ja perheelle Stressi voi olla niin suuri, ettei meidän opitut

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo

Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Strategisen tutkimuksen infotilaisuus 5.3. 2015 Kansallismuseo Per Mickwitz STN:n puheenjohtaja 1 SUOMEN AKATEMIA STN:n ensimmäiset ohjelmat Valtioneuvosto päätti vuoden 2015 teemoista 18.12.2014. Strategisen

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS

IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS Lions Clubs International MD 107 Finland IHMISTEN VÄLINEN VUOROVAIKUTUS KOODIT, SIGNAALIT, JOTKA KUVAAVAT AIVOJEN SYNAPSIEN VÄLISET KYTKENNÄT 1 Lions Clubs International MD 107 Finland TUOTTEESI/PALVELUSI,

Lisätiedot

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020

KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 KAINUUN ILMASTOSTRATEGIA 2020 TERVETULOA! Jouni Ponnikas Kajaanin yliopistokeskus, AIKOPA 6.5.2011 Ilmasto muuttuu Väistämätön muutos johon on sopeuduttava ja jota on hillittävä, mutta joka luo myös uutta

Lisätiedot

Katsaus maailman tulevaisuuteen

Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus maailman tulevaisuuteen Katsaus tulevaisuuteen Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Miltä tulevaisuus näyttää Silmäys nykyisyyteen Ikuisuuden perspektiivi Tulevaisuudentutkimus tiedonalana Tulevaisuudentutkimus

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen

Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Hyvän työelämän eväät - Johtamisella vaikutetaan jaksamiseen Juha Sipilä Hyvinvointia työelämään -seminaari 12.10.2013 Kaikki alkaa ajatuksesta Luomisen prosessi koostuu kolmesta osatekijästä: 1) Kaikki

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot