Suljetusta avoimeen talouden globaalimyrsky

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Suljetusta avoimeen talouden globaalimyrsky"

Transkriptio

1 Esko Kalevi Juntunen Suljetusta avoimeen talouden globaalimyrsky P O L E M I A K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö

2 Suljetusta avoimeen talouden globaalimyrsky

3 Esko Kalevi Juntunen Suljetusta avoimeen talouden globaalimyrsky K U N N A L L I S A L A N K E H I T T Ä M I S S Ä Ä T I Ö K A K S

4 SULJETUSTA AVOIMEEN TALOUDEN GLOBAALIMYRSKY Kunnallisalan kehittämissäätiön Polemia-sarjan julkaisu nro 77 Pole-Kuntatieto Oy ja Esko Kalevi Juntunen Vammalan Kirjapaino Oy, Sastamala 2010 ISBN (nid.) ISBN (PDF) ISSN

5 Sisällys Esipuhe 9 Johdanto 11 Fuusiot peittävät tehokkuuden vaateen 11 Miksi tämä kirja? 12 Miksi julkinen sektori ei muutu, vaikka rajat on avattu? 14 Ahtisaari ymmärsi avointa taloutta 15 Sopeutuminen vaatii tosiasioiden tunnustamista 16 Julkisen sektorin kasvu numeerinen tarkastelu 18 Julkiset menot suhteessa BKT:een 18 Rahat menevät julkisen sektorin kasvuun 20 Väestön rakenne määrää yhteiskunnan dynaamisuuden 23 Länsi ikääntyy itä aikuistuu 25 Idässä ruokaa ja koti lännessä egon kohotusta 28 Raaka-aineista kaikki alkaa 28 Kasvuvaihe tarvitsee pääomia 29 Sarjakoot kasvavat investoinnit suurenevat 32 Innovaatiot ja palvelut 32 Informaation hallintaa vaurausvaiheessa 34 Taistelu hyvinvointiyhteiskunnasta 37 Lipposella samat teesit kuin tänään: puolueet vaihtuvat, mutta politiikka säilyy 39 Puolueiden projekti tehty? 40 Piipon teesit 42

6 Suljetusta avoimeen 45 Julkiset menot kasvavat tuloja nopeammin 47 Erilaisia tulevaisuuden skenaarioita 50 Kiinan lohikäärme syöksee tulta 51 Entä jos kriisi syvenee? 52 Kartuttajat lihovat soturit sotajalalla 54 Kansakuntien kilpailuetu 55 Kehitystrendejä laman jälkeen 57 Itä tuottaa länsi kuluttaa 58 Korjataanko entinen asento vai tehdäänkö uusi? 65 Uusliberalistinen kierre 68 Kuplaa kasvatetaan 69 Pankeille pumpataan rahaa 69 Hyvinvointiyhteiskunta rapautuu 70 Valtio huudetaan apuun 71 Uusliberalismin tulevaisuus 72 Kansantalouksien strategiavaihtoehdot: länsi vs. itä 75 Tehokkuuden parantaminen 75 Valtiot osana kilpailua 76 Vaurausyhteiskunta murroksessa 78 Arvio Suomen yhteiskuntakehityksestä ympäristöanalyysin pohjalta 80 Tehokkuutta ja tuottavuutta 80 Sitran mallista kehitysalusta? 81 Johtajuutta tarvitaan 83 Tehostamisen organisatoriset vaikutukset 84 Kuntakehityksen todennäköiset vaihtoehdot 87 Itsenäinen kunta 88 Yhtiömallinen palvelujen tuotanto 89 Samantyyppisten kuntien yhteistyö 90 Keskuskaupungin ympärille keskittyvä ja vähitellen fuusioituva seutukaupunki 91

7 Koko maakunnan kattava kunta 92 Voittajat ja häviäjät 93 Innovatiivisuutta keskittämiskehitykseen 94 Maailma muuttuu nopeasti toimenpiteitä vaaditaan 94 Yhteiskunnan muutosnopeus kiihtyy 96 Kokonaisuus ymmärrettävä 97 Missä vaiheessa elinkaarta olemme? 97 Perheiden asiat keskiössä 98 Kirjallisuutta 100

8 Esipuhe O nko valtioillakin elinkaarensa kuten ihmisillä? Jos näin on, Suomi on hyvää vauhtia menossa kohti vanhuutta. Tämä ei koske yksin ikääntymistämme vaan koko yhteiskuntamme rakenteita. Kuinka vanheneva yhteiskunta kykenee tuottamaan menestyviä palvelutuotteita nuorten ikäluokkien kaukomarkkinoille? Elämme edelleen kuin olisimme teollisuusyhteiskunnassa, vaikka se yhteiskunnan kehitysvaihe on ohitettu aikaa sitten. Näin päättelee dosentti, tohtori ja parin tieteenalan maisteri, kunnanjohtaja Esko Kalevi Juntunen. Samalla hän piirtää kuvaa tulevaan. Sijaintimme maapallolla on parempi kuin Euroopassa. Suomen on nähtävä paikkansa ja roolinsa tässä työnjaossa isottelematta, mutta pontevana. Kaikella tällä on vaikutusta myös kuntakenttään. Sen rakennevaihtoehdot alkavat piirtyä aiempaa selkeämpinä. Lämmin kiitos kirjoittajalle! Lokakuussa 2010 Antti Mykkänen Asiamies KAKS Kunnallisalan kehittämissäätiö 9

9 Johdanto Fuusiot peittävät tehokkuuden vaateen Kirjoitin vuonna 2003 Polemia-sarjaan Kunnan elinkaarihyppy strateginen kehittäminen ja yhteistyö nimisen kirjan, nro 50. Tuolloin pyrin analysoimaan muutoksen edessä olevaa julkista sektoria ja ennen kaikkea kuntakenttää siinä. Keskeisiä teesejäni olivat väestön keskittyminen muutamaan keskukseen ja kuntakentän kehittäminen maakuntatasoisen yhteistyön tai yhtiöiden avulla. Totesin, että väestö keskittyy 5 7 maakuntakeskukseen globaaliteorioiden mukaan. Laaja Helsingin seutu muodostaa metropolialueen, joka vetää yritystoimintaa ja väestöä niin ulkomailta kuin kotimaasta. Se aiheuttaa itseään ruokkivan positiivisen kasvukierteen. Se sysää heikompituottoista toimintaa metropolista riippuvaisiin aluekeskuksiin, missä maan ja työvoiman hinta on halvempi. Maakuntakeskukset saavat kasvuvoimansa pääasiassa lähikunnistaan, ja muutto maakuntakeskuksiin voimistuu. Tämän vahvistivat vuoden 2010 alussa Oulun yliopiston aluetieteen tutkijat raportissaan, jossa he olivat analysoineet vuosituhannen alun kehitystä Suomessa. Visioin kuntien kehittämisen tapahtuvan niin, että heikkojen kuntien on pakko liittyä vahvempiin kuntiin oman toimeentulonsa turvaamiseksi. Pidin nopeimpana tienä yhtiömallisen yhteistyön kehit- 11

10 tämistä. Siinä pienet pääsevät hyötymään suuruuden eduista, jolloin voimakkaat identiteettiongelmat eivät pääse estämään yhteistyötä. Yhtiömalliseen yhteistyöhön on helppo liittyä. Yhteistyön jatkuessa kitkattomasti huomataan mahdollisesti, miten helppoa on syventää yhteistyötä aina fuusioon saakka. Pidin yhtiömallista tietä kustannustehokkaampana mallina toimia. Esitin kuntien tehokkuusvertailun aikaansaamiseksi selkeitä mittareita ( Juntunen 2006a, ). Kuntien kulujen läpinäkyvyys antaisi selkeän pohjan tavoitteelliselle johtamiselle ja seurannalle. Esitykseni sai julkisen sektorin tutkijoilta ja sieltä elantonsa saavien keskuudessa jopa ärtyneitä kannanottoja. Julkisella sektorilla on omaksuttu ajattelutapa, että kaikkea ei voi mitata rahana. Kaikkea ei voi arvottaa rahalla, mutta voi kyllä mitata. Voidaan todeta, että asian, joka on rahalla maksettu, voi rahana mitata. On aivan eri asia, mihin sitä tietoa käytetään. Jos ei ole mitattua tietoa, se antaa mahdollisuuden puhua asioista tarvitsematta vastata seurauksista. Tänä päivänä selkeän ja läpinäkyvän talouslaskennan merkitys on suuri julkisella sektorilla, koska vähäiset eurot on suunnattava tehokkaasti. Miksi tämä kirja? Kirjoitin vuonna 2009 kirjan Maailma talouskriisin jälkeen Puhallustaloudesta reaalitalouteen. Kirja käsitteli käsillä olevaa finanssikriisiä, sitä seuraavaa lamaa ja ennen kaikkea laman jälkeistä maailmaa. Totesin, että maailma ei ole ennallaan kriisin jälkeen. Maailman talousalueiden painopisteet muuttuvat kriisin seurauksena olennaisesti. Muutoksen syynä ovat elinkaariteorian mukaiset kehitysvaiheet, jotka määrittelevät, missä vaiheessa on edullisinta tuottaa kutakin tuotetta, missä muodossa ja millä alueella. Keskeisenä muuttujana on väestön demografinen rakenne ja kasvu. Tässä kirjassa käyn myöhemmin läpi sekä elinkaariteorian että talouskriisin jälkeisen maailman keskeiset teesit lähtökohtana julkisen sektorin kehittämiselle. 12

11 Mitä seurauksia maailman muutoksilla on julkiselle sektorille? Aloin pohtia, missä vaiheessa Suomi eli luvuilla, jolloin pohjoismaista hyvinvointivaltiota rakennettiin. Tarkastelin, miten maailma on muuttunut ympärillämme. Avasimme 1990-luvulla ovemme ensin Eurooppaan ja sitten koko maailmaan. Aluksi se merkitsi, että yrityksemme pääsivät ulkomaisille markkinoille tuotteillaan. Osa yrityksistä kasvoi nopeasti globaaleiksi yrityksiksi. Olimme voittajia ja valloittajia. Silloin oli kaikki hyvin eikä kukaan valittanut. Vähitellen huomasimme, että yrityksemme alkoivat siirtää tuotantolinjojaan kasvaviin ja kehittyviin maihin. Tuotantotoiminta siirtyi lähelle markkinoita, aivan kuten kestävän kaupan oppi opettaa. Sillä oli kuitenkin toinen puoli. Kotimaahan alkoi syntyä työttömyyttä, mikä aiheutti valtavan uudelleen kouluttamisen tarpeen. Ihmisissä alkoi muodostua muutosvastarinta. He alkoivat vastustaa kehitystä, jota on kutsuttu Kiina-ilmiöksi. Kyse on kuitenkin aivan järkevästä ja talousoppien mukaisesta toiminnasta. Tuotetta on edullisinta tuottaa siinä maassa, jonka kehitysvaihe vastaa sen tuotteen kehitysvaihetta. Siellä on tuotantoon sopiva koulutettu työvoima, edulliset raaka-aineet, alhaiset työvoimakustannukset ja tuotteen markkina-alue. Valtiot tukevat mittavilla kompensaatioilla ja eduilla sinne sijoittuvia yrityksiä. Tämä vie tietenkin Suomesta työtä, toimeliaisuutta ja verotulojakin pois. On muistettava, että yritysten globaalin tuotannon aikaansaamiseen ei riittäisi Suomen työvoima, vaan silloin tänne olisi tuotava työntekijöitä. Tähän saakka on uskottu, että kunhan pääkonttoritoiminnot ja brändin hallinta säilyvät Suomessa, tuotannon voi sijoittaa ulkomaille. Nyt on alkanut olla esimerkkejä palvelujen, taustatehtävien ja jopa tutkimus- ja tuotekehittely-yksiköiden siirtämisestä Intiaan ja Kiinaan. Enää ei päde sekään teoria ja uskomus. Globaalissa markkinataloudessa pääoman ja tuotannon sijoittelussa ja pian myös tutkimusyksiköiden sijoittumisessa on astuttu yksi askel eteenpäin. Muutos on nopea. Opetusjärjestelmämme on aina 1970-luvulta lähtien takonut päähämme, että ihmisten on erilaistuttava ja erikoistuttava kapeaan sek- 13

12 toritietoon, jotta voimme päästä pitkälle asian tai ilmiön ymmärtämisessä tai tutkimisessa. Näin ehkä oli teollisuusyhteiskunnassa. Nopeasti muuttuvassa ja globaalistuvassa maailmassa on tärkeää kokonaisuuksien ymmärtäminen. Kun ymmärtää kokonaisuuden, ymmärtää, miten se vaikuttaa osaan. Kun ymmärtää globaalia kiertokulkua, voi ymmärtää, mitä se vaikuttaa Suomeen. Miksi julkinen sektori ei muutu, vaikka rajat on avattu? Rupesin ihmettelemään julkisen sektorin toimintalogiikkaa ja pohjoismaista hyvinvointimallia. Se on syntynyt vähitellen ja 1970-luvuilla. Mallin syntymisen aikoihin Suomi oli teollisuusyhteiskunnan vaiheessa, jossa teollistuminen oli kiinni pääomien saatavuudesta. Markkinat kasvoivat aivan kuten ne kasvavat nyt Aasian maissa. Ihmiset vaurastuivat kohtalaisen nopeasti ja tarvitsivat lähes kaikkia tavaroita ja palveluita. Tällöin julkisella sektorilla oli helppo toimia. Politiikassa voitiin esittää kilvan uusia rahoitettavia palveluita kunnalle ja valtiolle. Verojen kertyminen oli nopeampaa kuin julkisen sektorin kasvu. Nyt on siirrytty tilanteeseen, jossa julkinen sektori jatkaa kasvuaan mutta verotulokertymä hidastuu tai jopa pienenee. Suljetun talouden aikana syntynyttä hyvinvointiyhteiskuntaa ei ole laitettu suurennuslasin alle kertaakaan. Se on ollut tabu käsiteltäväksi. Nyt on havahduttu, kun rahat eivät riitä ja finanssikriisin seurauksena syntynyt lama rassaa rakenteita samalla tavalla kuin 1990-luvun kriisissä. Emmekö ole halunneet tajuta sitä seikkaa, että yritykset, kilpailu ja markkinat ovat siirtyneet kansainväliseen globaaliin kilpailuun? Olemme pitäneet tiukasti kiinni suljetun talouden aikana luoduista yhteiskunnan rakenteista ja palveluista. Emme ole pysähtyneet miettimään, vastaavatko tarjottavat palvelut tämän päivän ihmisen tarpeita. Olisiko mietittävä, miten palvelut ja palvelurakenne vastaavat globaalin ja avoimen maailman haasteisiin? 14

13 Ahtisaari ymmärsi avointa taloutta Presidentti Martti Ahtisaari piti taannoin EVAn valtuuskunnan kokouksessa puheen Suomen talouden rakenteesta. Puheessa tarkasteltiin murrosvaiheessa olevaa Suomea, ja se kuvasti huolta siitä, miten julkinen sektori ja hyvinvointipalvelut selviävät murroksesta. Ahtisaari totesi, että Suomen on jalostettava omaa yhteiskunnallista malliaan. Emme voi piiloutua markkinatalouden selän taakse. Menestyvät suomalaiset yritykset ovat oppineet arvostamaan yhteiskunnallista vakautta ja korkeaa koulutustasoa. Valtion ei kuitenkaan pidä hallita kansalaisyhteiskuntaa vaan tukea sen monipuolista kehitystä. Jotta voimme taata suomalaisen hyvinvoinnin karttumisen myös tulevaisuudessa, meidän on nyt käytävä perusteellista keskustelua siitä, mihin suuntaan taloutta halutaan kehittää. Tässä oleellisia asioita ovat Suomen talouden rakenne ja omistus. Ahtisaari analysoi 1990-luvun taloudellista tilannetta ja siitä aiheutunutta kehitystä siten, että suomalaiset ovat käyneet globaalistuvan talouden tehokurssia: Vuosikymmen opetti meille, mitä seuraa, jos emme riittävän nopeasti hallitse avoimen talouden ja vapaiden rahamarkkinoiden pelisääntöjä. Kriisissä oli silti myös uuden nousun mahdollisuus. Pääsimme lopulta yksimielisyyteen siitä, miten Suomen talouden ulkoinen tasapaino palautetaan. Suomi pääsi ulos kriisistä avautumalla, ei sulkeutumalla. Ahtisaari totesi, että monipuolistuva ja kehittyvä talouden tuotantorakenne, hyvä pääomahuolto ja samalla turvallisuutta tarjoava omistusrakenne ovat vahvan kansallisen talouden tavoiteltavia tunnusmerkkejä. Suomella on vielä paljon tekemistä talouden rakenteiden uudistamisessa. Julkinen sektori ja elinkeinoelämä ovat tukeneet uudistamistyössä toisiaan. Panostus koulutukseen sekä tutkimukseen ja tuotekehitykseen on kansainvälistä kärkeä. Koulujen ja yritysten yhteistyö on tuloksillaan osoittanut aiemmat epäluulot perusteettomiksi. Viime vuosina on opittu talouskurin merkitys. Globaalissa taloudessa on noudatettava erilaisia pelisääntöjä kuin menneinä vuosikymmeninä. Päätökset tehdään julkisuuden 15

14 valvovan silmän alla ja ne joudutaan perustelemaan entistä avoimemmin. Ahtisaari jatkoi puheessaan, että ei ole etujemme mukaista, että Suomesta tulee pelkkä tytäryhtiötalous. Meillä on täysi oikeus ajaa omaa etuamme, kunhan markkinatalouden pelisääntöjä noudatetaan. Jotta suomalaisten omistajien valta olisi riittävää, omistus ei saisi olla hajautunutta. Löytyykö Suomesta halua ja kykyä luoda strategisia omistusliittoutumia? Kyse ei ole siitä, että ulkomainen omistus olisi vahingollista ja tuomittavaa. Päinvastoin, se on tervetullutta ja sitä on kohdeltava tasapuolisesti. Kyse on siitä, että kotimaisen ja ulkomaisen omistuksen välille olisi löydettävä tasapaino, joka olisi kokonaisuuden kannalta suotuisin. Julkisen sektorin avautuminen ja siitä aiheutuvat ongelmat olivat jo tuolloin päättäjien tiedossa. Puolueet eivät näytä löytävän rooliaan muutoksessa, ja siksi strategiat, joiden avulla muutos voidaan kohdata, viipyvät. Vanhasta ei päästä eroon, varsinkaan kun ei ole löydetty uutta punaista lankaa, jota seurattaisiin. Yritysjohtaja Antti Piippo on kirjoittanut tytäryhtiötaloudesta ja Kiina-ilmiöstä. Hänen mielestään ulkomainen omistus ei ole huono asia. Ongelma on yritysten tarve siirtää toimintaansa Suomen ulkopuolelle, eikä se ole omistukseen sidonnainen asia. Yritykset siirtävät toimintaansa sinne, missä niiden toimintaympäristö parhaiten vastaa yrityksen toimintatapoja ja luo parhaat edellytykset vastata kiristyvään kansainväliseen kilpailuun. Lisäksi on illuusio, että Suomesta siirrettäisiin vain suorittavaa työtä halvempien työvoimakustannusten maihin. Suomesta siirtyy myös huippuosaamista: suunnittelua ja johtoa. Osaaminen kehittyy myös Kiinassa, Intiassa ja monessa muussa nopeasti kehittyvässä maassa. Sopeutuminen vaatii tosiasioiden tunnustamista 1990-luvun lama opetti, että talous ja hyvinvointi ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Hyvin toimiva julkinen sektori on ehdoton edellytys 16

15 elinkeinoelämän kilpailukyvylle. On selvää, että jos talous ei ole kunnossa, ei hyvinvointipalveluja voida järjestää hyvin ja kattavasti. Se aiheuttaa väistämättä säästötarpeita, rakenteiden uudistamista, tarvetta tarkastella palvelujen tarjonnan kirjoa ja sen tarpeellisuutta. Talouden heikkeneminen osoittaa nopeasti julkisen palvelutuotannon laajuuden ja jopa raskaat rakenteet. Ei voi olla merkityksetöntä, että parin viime vuosikymmenen aikana kansalliset rajat ylittävä toiminta on moninkertaistunut ja sen merkitys kasvanut. Monia yksityisiä ja julkisia palveluita on siirtynyt suljetulta sektorilta avoimelle sektorille, kuten Posti ja Tele, Tiehallinto jne. Täytyy muistaa, että meidän yhteiskunnalliset kiinteät kulumme rasittavat globaaleilla markkinoilla toimivia yrityksiä. Tällöin vaihtoehtoina on, että pystymme keventämään kiinteää kulurakennettamme ja verotusta tai yritykset siirtyvät halvempien kiinteiden kustannusten alueille. Meitä halvempien alueiden kiinteitä kustannuksia tuskin voidaan nostaa lyhyellä aikavälillä. Kaksi ensimmäistä vaihtoehtoa vaikuttava nopeasti. Myös kolmas vaihtoehto toteutuu, mutta hitaasti ja pitkällä aikavälillä. Hyvinvoinnin jatkuva paraneminen on sidottu jatkuvaan elinkeinotoiminnan kasvuun. Siksi on ymmärrettävä hyvinvoinnin vaateiden ja elinkeinoelämän kasvuvaateiden yhtäläisyys. 17

16 Julkisen sektorin kasvu numeerinen tarkastelu Julkiset menot suhteessa BKT:een Kun yhteiskuntaa tarkastellaan elinkaarella kehittymisen valossa, havaitaan, että julkisen sektorin menot kasvavat yhteiskunnan kehittyessä ja siirtyessä varallisuus- tai innovaatioyhteiskuntaan. Ihmisten yhteiskunnallisten palvelujen kysyntä kasvaa koko ajan. Päättäjät haluavat rahoittaa yhteisistä varoista mitä moninaisimpia asioita. Esimerkiksi yhteiskunnan alkuvaiheissa yhteiskunnan tuki kohdistuu pääasiassa vähävaraisiin ja heidän toimeentulonsa turvaamiseen. Yhteiskunnan kehittyessä ei ole enää kyse pelkästään pienituloisten tukemisesta vaan palvelujen tasapäisestä saatavuudesta ja kustannettavuudesta. Kun verrataan julkisten menojen kehitystä suhteessa bruttokansantuotteeseen joissakin OECD- maissa vuosina , havaitaan, että 1900-luvun alussa maatalousyhteiskunnan aikoihin julkisten menojen osuus oli %:n luokkaa niin Suomessa kuin muissa vertailumaissa (taulukko 1). Osuus pysyi lähes samansuuruisena aina 1940-luvulle saakka. Pohjoismaiden kehitys näyttää kulkeneen lähes samalla tavalla. Englanti, Italia, Saksa ja Japani poikkesivat selvästi tuosta tasosta. Saksassa osuus oli jopa 42 % vuonna 1939, Italiassa ja Englannissa 29 % ja Japanissa 30 %. Ruotsin ja Suomen 18

17 Taulukko 1. Julkiset menot suhteessa BKT:een eräissä OECD-maissa Maa Suomi Ruotsi Norja Ranska Saksa Hollanti Englanti Italia Japani Yhdysvallat Lähteet: Tuomala 2009 sekä seuraavat lähteet teoksessa Tuomala 2009: Mäki 1995 (Hjerppe 1988; Lybeck-Henriksson 1988; Offentliga sektorn 1990; Taimio 1986); OECD Economic Outlook 2005 julkisen sektorin osuus kehittyi samaan suuntaan vuoteen 1950 ja oli %, mutta Norjassa osuus oli jo 35 %. Julkisen sektorin osuus BKT:sta kasvoi tasaisesti Suomessa aina vuoteen 1970, jolloin se oli 32 %. Norja ja Ruotsi olivat samalla tasolla 10 vuotta aikaisemmin. Suurin osuus oli Hollannissa, 45 %. Julkinen sektori jatkoi kasvuaan 1970-luvulla, ja se oli vuonna 1980 Suomessa 39 % BKT:sta. Suurimmillaan julkisten menojen osuus BKT:sta on ollut vuonna 1980 Ruotsissa 62 % ja Hollannissa 59 %. Suomen julkinen sektori kasvoi vielä 1980-luvulla niin, että sen osuus vuonna 1990 oli 47 % BKT:sta. Suurimmat osuudet olivat Ruotsissa, 61 %, Hollannissa, 58 %, ja Norjassa, 55 %. Kasvu on jatkunut elinkaaren kehityksen mukaisesti 2000-luvulla. Vuonna 2004 julkisen sektorin osuus BKT:sta oli Suomessa 51 %, Ruotsissa 57 % ja Ranskassa 53 %. Näyttää, että muualla OECD-maissa julkisen sektorin kasvu olisi saatu pysäytetyksi, mutta Suomi on noussut maiden kärkikastiin. Kehitys tuntuu hieman huolestuttavalta, kun olemme elinkeinotoiminnassa siirtyneet suljetusta taloudesta avoimeen talouteen. Samaa kehitystä ei ole tapahtunut julkisella sektorilla. 19

18 Rahat menevät julkisen sektorin kasvuun Julkisten menojen osuus kävi vielä korkeammalla eli 62,3 %:ssa edellisen pankkikriisin aikana, jolloin yhteiskunta joutui tukemaan pankkeja ja kansantalouden koko pieneni. Samanlainen kehitys tapahtui myös Ruotsissa (74,5 %) ja Tanskassa (61,8 %). Vuonna 2007 julkisten menojen suhteellinen osuus näyttäisi olevan hieman pienempi. Suomessa se oli 47,3 %, Ruotsissa 52,5 %, Saksassa 45 % ja Yhdysvalloissa 36,6 %. Näyttäisi siltä, että yhteiskunnan bruttokansantuotteen kasvaessa ei julkisten menojen kasvu olisi seurannut kasvua. Olisiko jo viimein tajuttu, että yhteiskunta on siirtynyt kustannustehokkuusvaiheeseen? Julkisen sektorin menojen koostumus selviää taulukosta 2. Se osoittaa, että kuntien menot ovat vaihdelleet 35 %:n ja 41 %:n välillä. Se johtunee kunnille sälytettyjen tehtävien määrästä ja vaihtelusta. Työllistämisen menojen osuus on vaihdellut vuodesta 1985 läh tien 20 %:n ja 26 %:n välillä ja sosiaalisten tulonsiirtojen osuus 15 %:n ja 25 %:n välillä. Taulukko 2. Julkisen sektorin koko Suomessa Vuosi Julkiset kokonaismenot / BKT Julkiset kulutusmenot / BKT Sosiaaliset tulonsiirrot / BKT Kuntien menot / julkiset menot Julk. sektorin työlliset / kaikki työll ,6 14,4 8,2 37,5 11, ,7 17,0 10,3 39,9 14, ,0 18,0 11,9 41,1 17, ,9 20,2 14,8 40,9 20, ,5 21,1 15,8 40,4 21, ,0 23,6 25,8 33,2 26, ,7 19,6 18,6 34,9 24,9 Lähde: Tuomala 2009; Mäki 1995; Parkkinen

19 Julkisista menoista suurimman osan vie sosiaaliturva, jonka osuus Suomessa oli 25,8 % vuonna 1995 ja 21,9 % vuonna Tanska ja Ruotsi ovat samalla tasolla Norjan tason ollessa alle 20 %. Itävalta, Ranska ja Saksa ovat Suomen kanssa samalla tasolla. Yleiseen julkiseen hallintoon menee eniten Ruotsissa, Tanskassa, Ranskassa, Itävallassa ja Suomessa. Puolustusmenot ovat suurimmat Ranskassa, 3,2 %. Suomessa ne ovat 1,5 %. Elinkeinoelämän osuus julkisista menoista on Suomessa 4,8 %, kun se Itävallassa on 5,1 %. Ympäristönsuojeluun käytetään 0,3 0,8 % BKT:sta. Ranska käyttää eniten asumiseen, 1,9 % BKT:sta. Norja käyttää suhteessa eniten terveydenhuoltoon, 7,8 %, ja Suomi 6,7 %. Kulttuuriin käytetään noin prosentti BKT:sta lähes joka maassa. Koulutukseen Suomi käyttää 6 % BKT:sta. Eniten käyttää Tanska, 7,5 %, ja vähiten Saksa, 4,4 %. Tarkasteltaessa verojen osuutta bruttokansantuotteesta nähdään selvä ero keynesiläisen ja monetaristisen mallin valinneiden maiden välillä. Pohjoismaisen hyvinvointimallin valinneiden maiden verojen osuus bruttokansantuotteesta on suurin Tanskassa ja Ruotsissa, noin 48 %. Suomessa 2007 osuus oli 43 %. Pienin verojen osuus on ollut Yhdysvalloissa ja Japanissa. Se oli Japanissa 18,2 % vuonna 1965 ja 27,9 % vuonna Pohjoismaissa on tultu vuoden 1965 noin 30 %:n tasosta yli 45 %:n tasoon. (Taulukko 3.) Verojen osuus BKT:sta on selvästi pienempi Saksassa, Englannissa, Japanissa, Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Australiassa. Tämä johtuu tietoisesta toisenlaisen yhteiskuntapolitiikan valinnasta. Tästä erosta johtuu myös voimakas uusliberalistinen keskustelu, koska kustannusrakennetta on haluttu saada samanlaiseksi kaikissa maissa. Elinkeinoelämä ei halua, että yhteiskunnasta johtuvat kiinteät kustannukset poikkeavat olennaisesti eri maiden välillä. Muuten ne joutuvat antamaan suhteettoman suuren kilpailuedun globaalissa kilpailussa. 21

20 Taulukko 3. Verojen osuus BKT:sta joissakin OECD-maissa Maa Suomi 30,4 36,8 40,2 44,3 46,0 43,0 Ruotsi 35,0 42,0 48,2 53,2 48,5 48,2 Tanska 29,9 40,0 47,4 47,7 49,5 48,9 Norja 29,6 39,3 43,0 41,5 41,1 43,4 Ranska 34,5 35,5 42,4 42,2 42,9 43,6 Saksa 31,0 35,3 35,7 35,7 37,2 36,2 Englanti 30,4 35,3 37,7 36,5 35,1 36,6 Japani 18,2 20,9 27,4 29,1 26,7 27,9 Australia 21,7 26,5 29,1 29,3 29,8 30,6 Yhdysvallat 24,7 25,8 25,6 27,3 27,9 28,3 Kanada 25,6 31,9 32,5 35,9 35,6 33,3 OECD 25,8 30,3 33,5 34,8 35,7 35,9 EU 19 27,9 33,1 38,6 39,3 39,9 38,7 EU 15 27,9 33,1 38,6 39,3 40,1 39,8 Lähteet: Tuomala 2009; OECD 22

21 Väestön rakenne määrää yhteiskunnan dynaamisuuden L änsimaiden väestön vanheneminen muuttaa asiakkaiden kulutus- ja palvelutottumuksia sekä heikentää investointi- ja yrittämishalukkuutta. Kulutushalukkuus kohdistuu esimerkiksi rahoitus-, terveys- ja kuntoutuspalveluihin, virkistykseen ja viihteeseen. Samanaikaisesti kehittyy uuden elinkaaren vaiheen tuotteita elektroniikkateollisuuteen ja tietotekniikkaan. Vanhenevalla väestöllä on varallisuutta, mutta se pitää sitä erilaisissa sijoitusinstrumenteissa sen sijaan, että perustaisi itse yrityksiä ja hakisi sitä kautta pitkän aikavälin tuottoa. Japanilaiset yritykset ovat toimineet menestyksellisesti sijoittamalla teollisuuttaan eri kehitysvaiheen maihin. Sitä kutsutaan ns. kurkiauramalliksi. Japani on pitänyt uusimman ja vähiten saastuttavan teollisuuden omassa maassaan ja siirtänyt jo vanhentuneen teollisuuden naapurimaihin. Samalla se on teollistanut ja kehittänyt naapurimaitaan kuten Taiwania, Etelä-Koreaa, Thaimaata, Indonesiaa, Malesiaa ja Filippiinejä. Näin se on luonut kehittyvän Aasian Tiikerivaltioiden alueen. Väestön ikärakenteen kehitys noudattaa elinkaariteorian mukaista kehitystä. Kun kansakunta on tuotannontekijäkeskeisessä vaiheessa tai aivan elinkaaren alkuvaiheissa, on syntyvyys suuri ja keski-ikä alhainen. Kasvu- tai investointikeskeisessä vaiheessa syntyvyys on edel- 23

22 leen suuri, ihmiset vaurastuvat ja elävät hieman vanhemmaksi. Keskiluokan asema vahvistuu. Elinkaaren yleistymisvaiheessa tai innovaatiovaiheessa perheiden lasten lukumäärä vähenee, ihmisten keski-ikä nousee ja keskiluokka käyttää enemmän rahaa kulutushyödykkeisiin. Markkinoiden toimivuus on parhaimmillaan. Yhteiskunta vaurastuu vauhdilla. Markkinoille syntyy monenlaisia yrittämisen mahdollisuuksia. Ihmiset perivät asunnot, loma-asunnot ja autot. Kulutuskysyntä muuttuu valikoivaksi ja vaativaksi. Markkinat täyttyvät ja kyllästyvät. Uusien liikeideoiden löytäminen on vaikeaa. Markkinoilla menestyvät vahvat visioijat ja hyvän strategisen taidon omaavat yritykset. Tässä vaiheessa tuotteiden, palveluiden ja yritysten elinkaaret ovat lyhyitä. Uusi kansainvälinen työnjako aiheuttaa kotimaassa investointien vähenemistä sekä työllisyyden heikkenemistä teollistuneissa maissa. Yritykset lisäävät investointejaan taloudellisesti kehittyviin maihin. Tämä on seurausta yritystasoisesta strategiasta, hallinnosta ja operationaalisesta päätöksenteosta. Yrityksen toimintamahdollisuudet ovat rajalliset yhden maan mittakaavassa. Maailmanlaajuinen toimintakenttä tarjoaa yrityksille monipuoliset mahdollisuudet suunnitella toimintaansa. Ne käyttävät benchmarkingia maailmanmittakaavassa, jolloin ne voivat parantaa tehokkuutta. Koska ei synny uusia työpaikkoja uusille kasvaville aloille, työttömyys lisääntyy lyhyellä aikavä lillä. Globaalin toiminnan eri osatekijät kuten materiaalin hankinnan ja tuotantotoiminnan kansainvälinen hajauttaminen alentavat tuotannontekijäkustannuksia. Yritys hakee markkinoilta parasta mahdollista tuotannontekijöiden yhdistelmää. Teollistuneiden maiden yritykset olivat ja 1980-luvuilla tilanteessa, jossa tuotannontekijäkustannusten kasvu pienensi voittoja. Kehittyvien maiden teollisuus oli uhka teollistuneille maille. Monien massatuotantoon erikoistuneiden yritysten kehitys alkoi tulla kehityskaarensa päähän. Yritykset laativat kaksitahoisen suunnitelman, jolla ne pyrkivät laajentamaan markkinoitaan ja pienentämään tuotantokustannuksiaan. Tämä strategia perustuu viennin laajentamiseen, ulkomaiseen aliurakointiin ja ulkomaisiin suoriin inves- 24

23 Suomi Intia synty kasvu yleistyminen kyllästyminen kuolema Kuvio 1. Kehittyvän ja kehittyneen maan sijainti elinkaarella ikärakenteen ja kehitysvaiheen mukaan tointeihin. Prosessin luonne riippuu siitä, missä vaiheessa tuotteen elinkaari on, sillä kussakin vaiheessa tarvitaan erilaista tuotannontekijöiden yhdistelmää. Tuotannontekijöiden yhdistelmä on sidoksissa optimaaliseen maantieteelliseen sijaintiin, jossa panokset ovat suhteellisen helposti ja edullisesti saatavilla. Tuotteen elinkaaren kypsässä vaiheessa tarvitaan paljon puoliammattitaitoista työvoimaa, joka kehittyvissä maissa on palkkakustannuksiltaan edullista. Siksi tietyntyyppinen teollisuus siirtyy kehittyviin maihin. Länsi ikääntyy itä aikuistuu Väestön ikärakenteen kehitys noudattaa elinkaaren mukaista ajattelua, mutta myös ns. itä länsi-ajattelua. Alkuvaiheissa syntyvyys on suurta. Perheet turvaavat vanhusten elämisen mahdollisuudet sillä, 25

24 että synnytetään lapsia, jotka huolehtivat vanhemmistaan, kun he itse ovat vanhoja. Uskonnolliset seikat pitävät syntyvyyden tasoa kor keana. Suuri syntyvyys kuuluu tuotannontekijävaiheeseen ja usein maatalousyhteiskuntaan. Kun teollistuminen voimistuu, niin kaupunkimaisissa oloissa suuren lapsiperheen kanssa eläminen käy kalliiksi. Kun vaihdantataloudesta siirrytään erikoistuneeseen tuotantotalouteen, yhteiskunnan toimintarakenne muuttuu. Koulutustaso nousee ja naiset lähtevät työelämään. Syntyvyys vähenee. Muodostuu kulutusyhteiskunta, ja talouden koko kasvaa koko ajan. Erikoistuminen lisääntyy, ihmisten halu kuluttaa ja hankkia erilaisia tuotteita kasvaa. Taloudelliseen vaurastumiseen kuuluu yksilöllisyyden lisääntyminen, jolloin perhekeskeisyys vähenee. Tällä hetkellä länsimaiden ikärakenne vanhenee nopeaa vauhtia. Yhdysvaltojen ikärakenteen dynaamisuutta ylläpitää Meksikosta tapahtuva suuri maahanmuutto. Muuttajien perheet ovat suuria. Näin Yhdysvallat ei ole joutunut samaan vanhenevan väestön kierteeseen kuin muut länsimaat. Muuttoliike tuo sinne edullista työvoimaa, mutta myös palkkaerot ovat suuret. Ei voi kuitenkaan kiistää sitä, että muuttoliike on tuonut Yhdysvaltojen talouteen dynamiikkaa. Ikärakenteen muutos pitää sisällään monia kansainväliseen kilpailuun vaikuttavia tekijöitä. Aasian maat teollistuvat nopeaa tahtia. Sinne on syntynyt jo satojen miljoonien ellei miljardin suuruinen keskiluokka. Aasian maat ovat juuri siinä vaiheessa, missä perheet hankkivat kodin, kotitalousvälineet, autot jne. Tämä kierre alkaa ruokkia nopeasti itseään, ja kansantalouden koko kasvaa nopeasti. Syntyy hyvä, itseään ruokkiva kierre. Länsimaissa liike-elämän painopiste siirtyy kiinteistöbisnekseen, saavutetulla varallisuudella pelaamiseen esimerkiksi osakkeilla, johdannaisilla, kiinteistöillä. Monikaan yritys ei halua sijoittaa pitkäjännitteisesti. Omistus on globaalia, mikä johtuu siitä, että enää ei ole löytynyt tuottavia sijoituskohteita omasta maasta. Ulkomaille sijoittaminen on tuonut sijoitustoimintaan uusia mahdollisuuksia, joskin riskikerroin on kasvanut. Länsimaat ovat siirtyneet hedonistiseen elämäntapaan: kaikki minulle ja heti. Kulutus painottuu hyvinvoin- 26

25 tipalveluihin. Tällaisia ovat esimerkiksi hieronta-, lääkäri-, geriatria-, kuntoilu- ym. palvelut. Nämä vaikuttavat selvästi yhteiskunnan dynaamisuuteen. Vanhenevan vaurausyhteiskunnan turvallisuuden ja hoivan tarpeella ei tunnu olevan mitään määrää. Kansantaloudellisesti kaikenlaiseen turvan tunteeseen uhrataan enemmän varoja kuin vastaavasti saadaan tuottoina kansantalouden bruttokansantuotteessa. Turvallisuuden tunteen ulottaminen ulottuu nuorisossa kohta 20 ikävuoteen saakka, joten nuorille ei synny suurta halua yrittäjämäiseen riskinottoon. Uskon, että nyt koettu finanssikriisi on yksi häiriö kansantalouksien toiminnassa. Se aiheutuu globalisaation anomaliasta, jossa tuotanto siirtyy suuriin sarjakokoihin ja yksiköihin ja edullisiin tuotantopaikkoihin. Kulutuksen rakenne muuttuu maapallolla nopeasti, mikä tukee tätä anomalian syntymistä. 27

26 Idässä ruokaa ja koti lännessä egon kohotusta Raaka-aineista kaikki alkaa Yhteiskunnan alkuvaiheessa tuotanto on perustuotantoa ja se hakee muotoaan kaiken aikaa. Tuotteiden kehittäminen perustuu jokapäiväisen perustuotannon tarpeisiin. Yksityishenkilöt omistavat tuotannontekijät. Kolonialistisissa yhteiskunnissa omistajina ovat suuret yksityiset omistajat tai suuryhtiöt. Työvoima ja sen saanti on keskeistä tässä vaiheessa. Ammattitaito ei ole vielä hyvä. Raaka-aineiden saannin merkitys korostuu. Tuotannon kehittymisen kannalta ongelmana on pääomien saanti. Pienillä toimijoilla on lainansaannin kannalta vakuusongelma. Tuotanto on hajautettu, jolloin logistiikan merkitys korostuu. Tässä vaiheessa tuotteiden ja markkinoiden kehittymisen merkitys korostuu, koska markkinoita ei ole lähialueilla ja kuluttaminen on alkuvaiheissaan. Kotimarkkinat ovat keskeisiä elinkeinojen kehittymisen kannalta, ja tuotannon osalta korostuu raaka-aineiden merkitys. Raaka-aineiden esiintymän hyötysuhde, kuljetettavuus teolliselle valmistuspaikalle tai kulutukseen ovat keskeisiä kilpailutekijöitä. Alkutuotanto on yleisin tuotantomuoto. Vähitellen alkavat kehittyä jalostava teollisuus, tuottaja- ja tuotanto-osuuskunnat ja erilaiset yhtiöt. Tuotteet perustuvat elintarviketuotantoon, ja ne ovat 28

27 kasvinviljely- tai eläinkunnan tuotteita. Tuotteet, joita saadaan metsästä, puista, marjoista ja hedelmistä, kuuluvat tämän vaiheen tuotantoon. Niiden markkinat ovat kotimarkkinoilla tai lähi alueilla. Kaivostoiminta ja sen tuotteiden kuten malmien ja mineraalien jatkojalostaminen kuuluvat tämän vaiheen kehitykseen. Tekstiilituotteiden valmistus tapahtuu yhteiskunnan tuotannontekijävaiheessa. Edellä mainitut tuotteet kuvastavat elinkaaren alkuvaiheen mutta myös Maslowin tarvehierarkian ensi vaiheiden mukaisia merkittäviä tarpeita, joita ovat ruuan, juoman, peruskulkuneuvojen ja asumisen tarve. Kasvuvaihe tarvitsee pääomia Kasvuvaiheessa yhteiskunta teollistuu ja painottuu raaka-aineiden tuotantoon, maatalouteen, metsätalouteen ja yleensä luonnonvarojen keräämiseen ja jalostamiseen. Infrastruktuurin rakentaminen voimistuu tässä vaiheessa. Se generoi maantie-, rautatie- ja osittain laiva- ja lentoliikenteeseen perustuvaa elinkeinotoimintaa. Kaivosteollisuus on merkittävä toimiala, joka työllistää runsaasti ihmisiä. Matkailuun liittyvät toimialat kehittyvät. Maat ovat edullisia ja houkuttelevia kohteita turismille. Ne ovat avoimia, aktiivisia, neitseellisiä ja monilta osin vielä vähän turistien saavuttamia. Matkailu uusissa kohteissa kehittyvissä maissa korostaa eksotiikkaa ja erilaisuutta hakevien ihmisten turismiarvoja. Elinkaaren alkuvaiheissa yritysten, yksityisten ja valtion pääomat ovat niukat. Pääomien kartuttaminen tapahtuu pääosin kannustamalla kansalaisia säästäväisyyteen. Verojen kerääminen on alkuvaiheissaan. Säästämisasteen nousu hidastaa kuluttamista. Investointeihin käytetään omien varojen lisäksi lainapääomaa, sikäli kuin pankille saadaan järjestettyä riittävät vakuudet. Omistajien voitontavoittelu suuntautuu pitkälle aikavälille, eikä odoteta lyhyen tähtäimen pikavoittoja. Yritysten ylijäämät käytetään uusiin investointeihin. Yleisin 29

28 SYNTY KASVU YLEISTYMINEN KYLLÄSTYMINEN KUOLEMA MASLOWIN TARVEHIERARKIA ITSENSÄ TOTEUT- TAMISEN TARPEET ARVONANNON TARPEET * SOSIAALINEN HYVÄKSYNTÄ TURVALLISUUDEN TARPEET, ASUNTO, KOTI, PERHE FYSIOLOGISET TARPEET, NÄLKÄ, JANO, FYYSISET TARPEET YHTEENKUULUVUUDEN JA RAKKAUDEN TARPEET Kuvio 2: Julkisen sektorin elinkaaren kehittyminen Maslowin tarvehierarkian valossa KUVIO 2.JULKISEN SEKTORIN ELINKAAREN KEHITTYMINEN MASLOWIN TARVEHIERARKIAN VALOSSA. omistusmuoto on yksityisomistus, ja usein vielä omistus on kohtalaisen pienimuotoista. Maslowin tarvehierarkkinen kehitys yhteiskunnan eri vaiheissa kuvaa hyvin myös julkisen sektorin kehitystä. Julkinen sektori kasvaa sitä mukaa kuin tulot kasvavat ja sosiaalisen hyväksynnän tarve lisääntyy. Elinkaaren alkuvaiheissa sosiaaliset tuet auttavat ihmisiä selviämään jokapäiväisistä huolista ja askareista. Tällöin pienituloisille annettu tuki ohjautuu keynesiläisen ajattelun mukaisesti kulutukseen ja lisää kulutusta ja bruttokansantuotetta. Tällöin toteutetaan tasa-arvoistavaa hyvinvointipolitiikkaa. Elinkaaren loppuvaiheissa hyvinvointipalvelut ovat laajoja ja hyvin moniarvoisia. Silloin hyvinvointiin sijoitettu euro ei välttämättä enää lisää vastaavasti kulutusta ja bruttokansantuotetta. Kyllästymisvaiheessa harjoitettava tukipolitiikka on tasajakoa. Se ei lisää enää kysyntää ja kulutusta sijoituksen suhteessa. 30

29 SYNTY KASVU YLEISTYMINEN KYLLÄSTYMINEN Perustuotanto tuotteet yksityishenkilö omistaa työvoima raaka-aine pääomat kuljetuskustannukset korkeat logistiikka kallis markkinat syntymässä Teollisuus tehtaat valtio, suuret omistajat pääomat tärkeät raaka-aineiden saatavuus työvoiman hinta koulutus tuotekehittely sarjakoot Palvelut palveluketjut kansainväliset omistajat koulutus strategiat kustannustehokkuus nopeus innovaatiot jakelutiet Informaatio, verkosto verkostot, immateriaalioikeudet suuret kv. yhtiöt, konglomeraatit koulutus visiot, strategiat metropolit keskittyminen kilpailun vapaus liikkuvuus ja logistiikka Kotimarkkinat (local) raaka-aine alkutuotanto elintarvike tekstiilit kaivostoiminta Markkinat kotimaa kahdenvälinen kauppa vienti alkutuotantoa ja raaka-aineita Toimialat raaka-aineet maatalous metsätalous luonnonvarat tiet, infrastruktuuri kaivostoiminta matkailu orastaa Pääomat, rahoitus niukkaa kotimainen säästäminen säästämisaste tärkeä lainat, omat varat omistajat, tuottoodotukset pitkäaikaisia yrityksen ylijäämät, investoinnit yksityisomistus Vientiteollisuus (monenvälinen) tuotanto teollisuus metalliteollisuus jalostus komponentit kotimaa ulkomaankauppa elintarviketeollisuus metsäteollisuus perinteinen raskas teollisuus jäljittelevä teollisuus valtionomistus matkailu kasvaa valtiojohtoinen yritysten varat jvk:t, osakkeet omistajat, pankkilainat osakeannit pitkät tuottoodotukset säästäminen yritysten ylijäämät, investoinnit, osingot osakkeenomistajat Alueelliset markkinaalueet (regional) tuottavuus markkinat ja markkinoillepääsy allianssit strategiat kotimaa ulkomaankauppa alueiden sisäinen ja välinen kauppa johdannaisteollisuus lääketeollisuus energian jalostus tukitoiminnat viestintä ja mediateollisuus turismi markkinat osakkeet ulkomaiset sijoitukset lainat, eri instrumentit bondit, johdannaiset sijoittajat, lyhyet tuotto-odotukset ei yhteyttä omistajiin osakkeen tuotto omistajille, osinko, arvonnousut fuusioinnit Kuvio 3. Tuotannontekijäolosuhteet elinkaaren eri vaiheissa 31 Globaalit markkinat logistiikka tärkeä verkostot pääkonttorit, rahoitus tuotekehittely, tutkimustoiminta monistettavuus globaalikauppa alueiden välinen kauppa suurille yhtiöille kotimaan kaupalla ei merkitystä palvelu- ja viihdeteollisuus hyvinvointiteollisuus it-teollisuus, hardware viihde-, musiikki- ja elokuvateollisuus lääkäripalveluteollisuus sisällöt, sofrware ihmisten neuvonta- ja avustuspalvelut matkailuteollisuus elämysteollisuus riskisijoittajat sijoituksille suuret tuottovaateet rahoitus kerätään etukäteen osakkuusyhtiöt, sijoittajat, osakkeet nopeat tuotto-odotukset, pelaaminen arvonnousut yritysten myynti, fuusiot shareholders value, corporate governance optiot

30 Sarjakoot kasvavat investoinnit suurenevat Tuotannontekijäkeskeisessä vaiheessa yhteiskunnan toiminnot laajenevat teolliseen tuotantoon. Sarjakoot kasvavat ja investoinnit suurenevat. Tuotanto on teollista toimintaa, jossa perustetaan tehtaita. Tehtaita omistavat valtiot, suuret omistajat ja osakeyhtiöt. Tehtaiden olemassaolo perustuu raaka-ainevarantoihin, niiden edullisuuteen ja saatavuuteen. Työvoiman saatavuus ja hinta ovat merkittäviä kilpailukyvyn lähteitä. Koulutuksen merkitys kasvaa sitä mukaa kuin teollisuuteen tarvitaan ammattiosaamista koneiden ja laitteiden käyttöön. Materiaalien tuntemus ja erilaisten kansainvälisten säädösten tunteminen korostuvat. Tuotekehittely hakee ensimmäisiä uomiaan, jolloin voidaan tuottaa tuotteita erilaisille ryhmille erilaisiin tarpeisiin. Tuotanto kasvaa yhteiskunnan tarpeiden lisääntyessä ja kulutusmarkkinoiden syntymisen myötä. Optimaalinen sarjakoko muodostuu kotimaan markkinoiden ja viennin yhteistuloksena. Tuotanto on kasvanut sellaisiin mittoihin, että viennin järjestäminen on välttämätöntä. Vienti suuntautuu useisiin maihin monenvälisenä ulkomaankauppana. Tuotanto on teollisuustuotantoa, ja sen perustana ovat metalliteollisuus, kaivannaisteollisuus sekä energiantuotanto. Jalostusteollisuus on tärkeä. Komponenttien valmistus on laajaa, mutta valmistus tapahtuu askeleen alan huippukehityksestä jäljessä. Tuotantolaitteet ja innovaatiot ovat peräisin ulkomailta. Työvoiman hinta on halvempi kuin kehittyneemmissä ja viimeisimpiä uutuuksia tuottavissa maissa. Markkinat ovat kotimaassa tai ne löytyvät lähialueelta tai perustuvat kahdenväliseen kauppaan. Innovaatiot ja palvelut Innovaatiovaiheessa on siirrytty palveluyhteiskuntaan, jossa teollinen tuotanto perustuu suuresti erilaisiin palvelumalleihin. Ihmiset ovat toistensa palvelijoina joko yksityisellä tai julkisella sektorilla. Työn- 32

31 teon toimintamallit muuttuvat nopeasti. Syntyy erilaisia toisistaan riippuvaisia palveluketjuja. Toiminta perustuu nopeisiin, harkittuihin strategioihin. Yhteiskunta antaa koulutusta kansalaisilleen yhä enemmän, ja siitä muodostuu keskeinen kilpailutekijä. Menestymisen ehtona ovat uudet innovaatiot ja oivallukset, joilla pyritään edelleen saamaan kasvua aikaan, kun trendimäinen kasvu on loppunut. Ongelmien ratkaisemiseksi yritetään luoda uutta, differoida tuotteita, segmentoida markkinoita. Uusia innovaatioita käytetään osittain kustannustehokkuuden parantamiseksi, jolloin keinoina ovat esimerkiksi logistiset ratkaisut ja jakeluteiden kehittäminen. Markkinat perustuvat alueellisiin markkinoihin. Tyypillisimmät markkinoita koskevat määritteet ovat tuottavuuden ja kasvun lisääminen segmentoimalla, alueellistamalla tai kokonaan varmistamalla pääsy uusille markkinoille. Markkinointistrategioilla ja brändeillä on suuri merkitys, sillä niiden ansiosta yritys ja tuotteet tunnetaan. Markkinoillepääsyä tuetaan erilaisilla alliansseilla, verkostoilla ja yhteisyrityksillä. Kotimarkkinoilla ei tässä vaiheessa ole enää suurta merkitystä. Suurempi paino on ulkomaankaupalla, mutta painavin merkitys alueiden, kuten EU:n, sisäisellä kaupalla. Alueiden välinen kauppa on jo merkittävää. Kotimarkkinoiden käsite muuttuu maan sisältä alueen sisäiseksi. Yleistymisvaiheen loppupuolen ja kyllästymisvaiheen alun tyypillisimpiä toimialoja ovat lääketeollisuus, it-teollisuus, niin hardkuin softwarekin, viestintä ja mediateollisuus sekä turismin muuttuminen teollisuudeksi. Toimialat sisältävät niin innovaatio- kuin vaurausvaiheen toimialoja. Pääomamarkkinat vastaavat investoinneista ja kehittämistoiminnoista osakeantien ja riskisijoittajien avulla. Tällöin toisilla on idea ja toisilla rahat. Rahan omistajat haluavat nopeita tuottoja ja ideoijat keksinnöilleen katetta. Rahoitus tapahtuu sekä normaalina lainanottona että erilaisilla instrumenteilla, joissa perinteisen lainan lisäksi voi olla riskisijoitusta, omanpääomanehtoista riskisijoitusta ja erilaisia joukkovelkakirjalainasijoituksia. Omistajat eivät laita likoon omaa omaisuuttaan. Yrityksen kehit- 33

32 täminen perustuu erilaisten lyhyttä tuottoa hakevien sijoittajien varaan. Yrityksen tuottoa ja sijoitusten arvonnousua haetaan nopeista tuotoista, arvonnousuista ja osingoista. Kun yritys ei tuota, rahat siirretään nopeasti toiseen yritykseen. Sijoitukset ovat lyhytaikaisia, ja niiden luonne lähestyy käteistä rahaa. Yksityisomistus on välillistä siten, että erilaisilla eläke-, sijoitus- ja rahastoyhtiöillä voi olla suuria omistuksia, mutta niiden käyttämä omistajan valta on lyhytaikaista ja tapahtuu pörssin kautta. Varsinaiseen hallitustyöskentelyyn ne eivät osallistu. Kun yrityksen kasvuvaihe alkaa markkinoilla hiipua, haetaan osakkeelle lisäarvoa suuruutta lisäämällä, kuten yritysostoilla ja fuusioilla. Näillä toimilla suojellaan omaa reviiriä. Markkinoiden rakenne alkaa nopeasti oligopolisoitua. Informaation hallintaa vaurausvaiheessa Informaation hallinta on tärkeää, ei niinkään sen tuottaminen. Tietoa eri aloilta on runsaasti, mutta sen hallinta ja yhdisteleminen on avainasia. Innovaatiot syntyvät asioiden uudelleen ajattelusta. Verkostojen merkitys kasvaa. Toimijaketjut korvaavat aiemmin tärkeät teollisuussalit tai yrityksen fyysiset rakennukset ja sen fyysisen sijainnin. Immateriaalioikeuksien hallinta määrittelee tiedon, älyn ja tuotteiden käytön. Koulutuksen merkitys, sen hyödyntäminen, korostuu, jolloin nopeat oivaltajat voivat menestyä markkinoilla. Markkinat vallataan kerralla ja kaikkialla; suurilla konglomeraateilla ja monikansallisilla yhtiöillä on valmis brändi eri maissa ja nopeat levityskanavat. Tuotteiden, asioiden, yritysten ja liittoutumien nopea oivaltaminen on tärkeää. Yritysten on osattava lukea pieniä vihjeitä, joiden perusteella voidaan kehittää uudet visiot ja strategiat. Yritykset keskittyvät enemmän tuotemerkkien alle, ja tuotantoketjut voivat verkottua vertikaalisesti ja horisontaalisesti pitkiksi ja monimutkaisiksi ketjuiksi. Kilpailun vapaus vallitsee niin 34

33 tuotantotoiminnan sijoittumisessa kuin tuotteiden markkinoinnissa. Liikkuvuudella haetaan joustavuutta eri tuotannontekijöiden kuten työn, raaka-aineiden ja markkinoiden välillä. Pääoma liikkuu helposti, ja yrityksen sijainti ei ole ongelma. Tehtaan sijaintia ei oleteta kiinteäksi. Ihmiset siirtyvät suurin joukoin asumaan suuriin metropoleihin. Tämä on todellisen globalisaation alkuvaihetta. Tämän vaiheen tunnusomaisia toimialoja ovat viihde- ja palveluteollisuus, hyvinvointiteollisuus. Musiikki, elokuvat ja erilaiset viihde- ja vapaa-ajan elämykset ovat keskeisiä ihmisten kulutuskohteita. Sisältöjen tuotanto ja software kasvavat keskeisiksi toimialoiksi entisen laitekeskeisen toiminnan sijaan. Matkailu ja erilaiset elämykset ovat keskeisiä toimintoja, jopa äärimmäisyyteen saakka. Elämään haetaan extreme-lajien kautta sisältöä. Ihmiset maksavat siitä, että elämään saadaan sisältöä. Hedonistisen elämän keskeiseksi toimialaksi muodostuu lääkäripalveluteollisuus, jossa haetaan ikuista elämää ja poistetaan kuolemanpelkoa lääkkeillä ja leikkauksilla. Luonnon luomaa yritetään parantaa kauneusleikkauksilla. Ihmiset yrittävät ottaa elämänhallinnan omiin käsiinsä. Turvallisuus heikkenee hyvinvoinnin ääripäiden etääntyessä toisistaan ja vanhusväestön kasvaessa. Turvallisuuden tarve, yksityisyys, henkisyys, hedonistiset nautinnot ja turvateollisuuden toimialat kasvavat. Tämä koskee fyysistä turvallisuutta, tietosuojaa ja sähköisten viestimien tietoturvallisuutta. Koska lähes kaikki saadaan valmiina, se lisää ihmisten avuttomuutta käytännön asioissa, ja siksi ihmisten neuvonta- ja avustuspalvelut kasvavat nopeasti. Yritysten ja yhteisöjen investointeihin sijoittavat riskisijoittajat. Heillä on suuret tuotto-odotukset, ja yleensä yrityksen rahoitus kootaan yhteen jo etukäteen. Toimialalla on erilaisia osakkuusyhtiöitä, sijoittajia, joint ventureita. Osakkeille haetaan nopeita tuotto-odotuksia ja arvonnousuja. Se houkuttelee valtaviin riskinottoihin. Kun suuri riski toteutuu, se heiluttelee jo maailmantaloutta. Suuret optiot houkuttelevat manipuloimaan tuloksia, kirjanpitoa, ja kertomaan yh- 35

34 tiöstä parempaa tietoa kuin se todellisuudessa on. Näin periaatteessa laillisesti pyritään vaurastumaan sijoittajien omaisuudella. Yritysten myynnit ja fuusiot ovat jokapäiväistä liiketoimintaa. Yritysten kehittämisestä, kasvattamisesta ja myynnistä on tullut kauppatavaraa. Kun yrityksen elinkaarella lähestytään yhteiskunnan kyllästymistai vaurauskeskeistä vaihetta, kehittämiseen ei enää riitä pelkästään oman yrityksen yksikkökoon kasvattaminen ja tuotannon lisääminen. Yksikkökokoa ryhdytään kasvattamaan ostamalla kilpailijoita pois markkinoilta tai fuusioitumalla. Vaikka yhdistymisen hinta olisi kallis, niin mahdollisesta oligopolisesta tai jopa monopolistisesta kilpailuasetelmasta saatava hinnan korotusetu maksaa panostuksen takaisin. Tämä onnistuu, kun alalle tulon kynnys on korkea, jolloin tuotteiden kehittäminen vaatii osaamista ja pääomakustannukset ovat suuret. Tällainen kehitys toteutuu silloin, kun siirrytään markkinoiden hallitsemaan kapitalistiseen yhteiskuntaan. Globalisaation myötä tällaista kehitystä tapahtuu kaikkialla maailmassa, Euroopassa, Aasiassa ja Amerikassa. Jos suuret yritykset eivät pysty ostamaan muita pois alalta, ne pyrkivät rajoittamaan kilpailua esimerkiksi estämällä verkostojen käytön. Keskittävä kehitys heikentää niin kilpailua kuin tuotekehitystä. Kuluttajan näkökulmasta hinnat nousevat pitkällä aikavälillä. 36

35 Taistelu hyvinvointiyhteiskunnasta V uosituhannen taittuessa on ollut suuria ja nopeita fuusioita niin Suomessa ja Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Maiden välinen kilpailu Euroopan sisämarkkinoilla on vapautunut EU:n laajenemisen ja kansainvälistymisen myötä. Globalisaation myötä kansainvälinen kilpailu on kiristynyt ja pääoman, työvoiman ja raakaaineiden vapaa liikkuminen mahdollistunut. Kansainvälisessä kilpailussa yritysten on löydettävä kilpailuetujensa pohjalta kilpailuetutimantti. Pääoman tuotto on yleensä sitä parempi, mitä lähempänä markkinoita yritys sijaitsee. Kuljetuskustannukset jäävät pienemmiksi, asiakkaat tunnetaan paremmin, heidän tarpeensa ovat tiedossa ja näin niihin voidaan vastata nopeasti. Viime vuosina juuri Kaakkois-Aasia on saanut kilpailuetua alhaisista työvoimakustannuksista ja niinpä halvan työvoiman aloja on siirtynyt sinne. Tämä osoittaa sen, että aikaisemman kehitysvaiheen maissa tuotetaan niiden elinkaaren vaiheeseen paremmin sopivia tuotteita. Kehittyneet maat, kuten Pohjoismaat, ovat voineet hyödyntää menneinä vuosina tullisuojan turvin itse tuottavuudestaan saamansa hyödyt, ja siksi elintaso on noussut nopeasti. Tullien tarjoamien suojamuurien poistuttua tuodaan ulkomailta halpoja tuotteita. Kuluttajien markkina- ja tuotetietoisuus on myös parantunut. Maan lainsää- 37

36 dännön aiheuttamat lisäkustannukset ovat muodostumassa uhkaksi kansainvälisessä kilpailussa menestymiselle. Yhteiskunnan lainsäädäntö ja verotuskäytännöt aiheuttavat kiinteitä kustannuksia länsimaissa huomattavasti enemmän kuin nousevien talouksien maissa. Tällaisia kilpailua epätasapainottavia tekijöitä ovat mm. työolosuhdevaatimukset, työajat ja lomien pituus, työsuhteiden säätely, työsuojelun kustannukset, sosiaalitoimen kustannukset, koulutuksen kustannukset, terveydenhuollon kustannukset, rakentamis- ja elintarvikelainsäädäntö sekä ympäristölainsäädäntö. Nämä kaikki ovat kehittyneemmän valtion lainsäädäntöä, jolla pyritään turvaamaan kansalaisten toimeentulo ja hyvinvointiolosuhteet, jotka ovat kehittyneet meillä hitaasti aikojen kuluessa. Kun kilpaillaan samoilla tuotteilla ja samoilla markkinoilla, länsimaiden yrityksiltä vaaditaan huomattavasti tehokkaampaa tai kehittyneempää tuotantoa. Kuvio 4. Neljä kansallista kehityskaarta (Antikainen 2010) KUVIO 4. NELJÄ KANSALLISTA KEHITYSKAARTA ( ANTIKAINEN) 38

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto

SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA Suomen aineeton pääoma kansallisen talouden ajurina Tulevaisuuden tutkimuskeskus Turun yliopisto SAIKA-tutkimusprojekti 1.11.2009-31.12.2011) Professori Pirjo Ståhle Tulevaisuuden tutkimuskeskus,

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola

Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Taantumasta rakennemuutokseen: Miten Suomen käy? Matti Pohjola Suomen kansantalouden haasteet 1) Syvä taantuma jonka yli on vain elettävä 2) Kansantalouden rakennemuutos syventää taantumaa ja hidastaa

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014

Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla. Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Talouden kehitysnäkymiä meillä ja muualla Leena Mörttinen/EK 6.5.2014 Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomen tehtävä oma rankka rakennemuutoksensa samalla kun globalisoitunutta

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen

HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT. 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen HYVINVOINTI JA TALOUDEN REUNAEHDOT 6.11.2013 Jaakko Kiander Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen 1 MITÄ HYVINVOINTI ON? Perustarpeet: ravinto, asunto Terveys: toimintakyky, mahdollisuus hyvään hoitoon

Lisätiedot

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen

Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Miten lisää kilpailukykyä? Partneripäivät 12.9.2014 Leena Mörttinen Suomen talous yskii Bruttokansantuote 2014 BKT kasvu, % Latvia Vuosimuutos, % Liettua Puola Ruotsi Iso-Britannia Luxemburg Romania Unkari

Lisätiedot

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti

Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos. Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Digitalisoituminen ja elinkeinorakenteiden muutos Vihdin visiopäivä 26.3.2009 Matti Lehti Tietotekniikan ja tietoliikenteen läpimurrot 1900- luvulla avasivat tien digitaaliseen tietoyhteiskuntaan Transistori

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 9.10.2014 Tampere Lähiruoka on bisnes! 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa on lähiruoan tuotannon

Lisätiedot

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto

KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY. Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto KOTISAIRAANHOITO HARMONIA OY Kotimainen hyvinvointipalveluiden tuottajaverkosto Kotisairaanhoito Harmonia Oy Pienestä suureksi v.2001-2010 Tuotteet: Kotihoidon palvelut Kaikki palvelut samasta osoitteesta.

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 1-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 1 / 2014 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World Economic

Lisätiedot

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen

Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen Antti-Jussi Tahvanainen & Mika Pajarinen 4/11/2014 Tekstiiliala tänään (AD 2012) Mielenkiintoiset verrokit Megatrendeistä kilpailukykyä? Johtopäätöksiä Tekstiilialan toimialaluokat Liikevoitto Työvoimakustannukset

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK

Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK Terveydenhuollon tulevaisuus onko yksityinen uhka vai mahdollisuus? Toimitusjohtaja Jyri Häkämies Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK-2015 strategian ydin Missio, visio ja arvot Missio = Perustehtävä, olemassaolon

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset ja käytön edistäminen julkisissa ammattikeittiöissä KTM Leena Viitaharju ja HTM Susanna Määttä leena.viitaharju@helsinki.fi, susanna.maatta@helsinki.fi 11.6.2014

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet

Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Viljakaupan erilaiset mahdollisuudet Loimaa, 5.2.2008 Timo Jaakkola timo.jaakkola@mtk.fi timo.jaakkola@siilo.net P. 0400 732 145 Kansainväliset markkinat Hinta määräytyy kysynnän ja tarjonnan perusteella

Lisätiedot

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta

Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta Talouden näkymät kiinteistö- ja rakentamisalan kannalta 29.1.2014 Leena Mörttinen/EK Suomen rakennemuutoksessa kasvun eväät luotava yhdessä uudestaan 1. Suomella edessä oma rankka rakennemuutos samalla,

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat

EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki. Kansainväliset koulutusmarkkinat EK-SYL Kansainväliset koulutusmarkkinat, uhkia ja mahdollisuuksia Seminaari 25.9.2012 Helsinki Kansainväliset koulutusmarkkinat Seppo Hölttä Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu Higher Education Group

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia.

söverojen osuus liikevoitosta oli 13,5 prosenttia ja suomalaisomisteisten Virossa toimivien yritysten, poikkeuksellisen vähän, 3,2 prosenttia. Helsinki 213 2 Viron nopea talouskasvu 2-luvulla sekä Suomea alhaisempi palkkataso ja keveämpi yritysverotus houkuttelevat Suomessa toimivia yrityksiä laajentamaan liiketoimintaansa Virossa. Tässä tutkimuksessa

Lisätiedot

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014

Niin sanottu kestävyysvaje. Olli Savela, yliaktuaari 26.4.2014 Niin sanottu kestävyysvaje Olli Savela, yliaktuaari 26.4.214 1 Mikä kestävyysvaje on? Kestävyysvaje kertoo, paljonko julkista taloutta olisi tasapainotettava keskipitkällä aikavälillä, jotta velkaantuminen

Lisätiedot

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013

Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 Pitkän aikavälin skenaariot millainen kansantalous vuonna 2050? Alustavia tuloksia Juha Honkatukia Yksikönjohtaja Valtion taloudellinen tutkimuskeskus 20.3.2013 VATTAGE-malli Laskennallinen yleisen tasapainon

Lisätiedot

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011

Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 16.11.2011 Danske Investin Pohjoismainen Sijoittajatutkimus 2011 Suomalaiset aikovat sijoittaa muita pohjoismaalaisia innokkaammin tulevina kuukausina finanssikriisistä huolimatta, käy ilmi Danske Invest

Lisätiedot

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka

Hallitusohjelma 2015. Investointeja tukeva politiikka Hallitusohjelma Investointeja tukeva politiikka Talouskriisin aikana Suomen teollisuuden kiinteiden investointien määrä on alentunut enemmän kuin EU-maissa keskimäärin ja huomattavasti enemmän kuin kilpailijamaissamme.

Lisätiedot

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa

Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa Lähiruoan käytön aluetaloudelliset vaikutukset Satakunnassa KTM Leena Viitaharju leena.viitaharju@helsinki.fi, 4.12.2014 Pori Satakunta Sikses parhaita makuelämyksiä 9.10.2013 1 Yleisenä tavoitteena Suomessa

Lisätiedot

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet

Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Talouden modernin rakenneanalyysin uudet tilastotarpeet Kansallisten tilastojen rooli kansainvälistyvässä taloudessa seminaari Tilastokeskus 19.4.2007 Pekka Ylä-Anttila Teemat Miten globalisoituva maailmantalous

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011

Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 11.2.2011 Mitä jos Suomen hyvinvoinnista puuttuisi puolet? Tiedotustilaisuus 2 Jorma Turunen toimitusjohtaja 3 Globaali rakennemuutos siirtää työtä ja pääomia Aasiaan Teollisuustuotannon jakauma maailmassa 1950-2009

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio

Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Kuinka paljon ruokaketjun eri osat saavat elintarvikkeiden hinnasta? Hanna Karikallio Miten ruokaan käytettävät kulutusmenot jakautuvat elintarvikeketjussa? Lähestymistapa perustuu kotimaisten elintarvikkeiden,

Lisätiedot

Aineeton pääoma avain menestykseen

Aineeton pääoma avain menestykseen TEKES projekti: Aineeton pääoma kansainvälisessä vertailussa, jatkoa INNODRIVE EU 7. puiteohjelma projektille Hannu Piekkola Aineeton pääoma avain menestykseen 10.11.2011 Tekes Seminaari AINEETON PÄÄOMA

Lisätiedot

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK

INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK INNOVAATIOPOLITIIKAN MUUTOSTRENDIT MIKSI JA MITEN? Johtaja Timo Kekkonen, Innovaatioympäristö ja osaaminen, Elinkeinoelämän Keskusliitto EK Mikä on innovaatio innovaatiostrategia innovaatiopolitiikka???

Lisätiedot

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008

Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita. Tilastokeskus-päivä 4.11.2008 Suomalaisen hyvinvoinnin haasteita Tilastokeskus-päivä 4.11.28 Kaksi näkökulmaa suomalaisen hyvinvoinnin haasteista 1) Väestön ikääntymisen seuraukset :! Talouskasvun hidastuminen, kun työikäinen väestö

Lisätiedot

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj

RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj RAHAPÄIVÄ 20.9.2011 Megatrendien hyödyntäminen Matti Alahuhta Toimitusjohtaja, KONE Oyj Agenda Taloudellinen kehitys Johtaminen megatrendejä hyödyntäen Johtaminen tämän päivän epävarmassa ympäristössä

Lisätiedot

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011. Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Kasvun eväät ja talouden näkymät syksyllä 2011 Oulun kauppakamari 20.9.2011 Toimitusjohtaja Matti Vuoria Euroopan ja Suomen suunta sumussa Maailmantalouden epävarmuus on kärjistynyt. Rahoitusmarkkinoiden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista?

Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Metsäalan strategiset valinnat: varmistelua vai riskeihin varautumista? Jakob Donner-Amnell Metsäalan tulevaisuusfoorumi Globalisaatiokehityksen tempoilevuus suuri Yritykset ja julkinen valta panostavat

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä?

Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Uhkaako työvoimapula alueiden kehitystä? Pohjois-Pohjanmaan maakuntapäivät Oulu 3.11.2008 Pankinjohtaja Seppo Honkapohja Suomen Pankki 1 Alueiden kehityksen haasteita Suomessa Talouskasvun hidastuminen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset

Logistiikkaselvitys 2014: Julkistaminen ja keskeiset tulokset 1 : Julkistaminen ja keskeiset tulokset Turun Liikennepäivä 2014 Professori Lauri Ojala 19.11.2014 LOGISTIIKKASELVITYS 2014 2 Liikenneviraston toimeksianto Tietojen keruu suoritettu keväällä 2014 Toteutettu

Lisätiedot

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014

Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia. Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Hyvinvointivaltio Suomi tarvitsee maahanmuuttajia Fatbardhe Hetemaj 18.11.2014 Suomen väestöllinen huoltosuhde vuosina 1970-2040 Lähde: valtiovarainministeriö Osaamista katoaa valtava määrä Työvoima 2,5

Lisätiedot

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja

Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi. Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Rahapäivä 14.9.2010 Asiakaslähtöisemmäksi, globaalimmaksi ja tuottavammaksi KONEeksi Matti Alahuhta Toimitusjohtaja Sisältö Vuosi on alkanut hyvin KONEen kilpailukyvyn kehittäminen Miten KONE on kehittynyt

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy

Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Siellä se metsä on: uusia näkökulmia, uusia ratkaisuja? 25.5.2011 Jakob Donner-Amnell, Metsäalan ennakointiyksikkö/isy Maailman muutokset ovat jo saaneet aikaan sekä supistumista että roimaa kasvua Nykykeskustelussa

Lisätiedot

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama

Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille. - alustavia tuloksia. Samuli Rikama Liiketoimintojen kansainvälinen organisointi ja ulkoistaminen ulkomaille - alustavia tuloksia Samuli Rikama Ilmiön taustaa Talouden rakennemuutos, globalisaatio Monikansalliset yritykset veturina Tietotekniikka

Lisätiedot

Öljyn hinnan romahdus

Öljyn hinnan romahdus Samu Kurri Suomen Pankki Öljyn hinnan romahdus Hiekkaa vai öljyä maailmantalouden rattaisiin? 21.5.215 Julkinen 1 Teemat Hinnan laskun välittömät seuraukset Vaikutukset talouden toimijoihin Markkinat,

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset

Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset Neomarkka Oyj Uusi strategia: teolliset sijoitukset SijoitusInvest 08 Sari Tulander Neomarkka Oyj, Aleksanterinkatu 48 A, 00100 Helsinki Neomarkka lyhyesti Neomarkka Oyj:n on sijoitusyhtiö, joka sijoittaa

Lisätiedot

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT

Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT Onko biotaloudessa Suomen tulevaisuus? Anu Kaukovirta-Norja, Vice President, Bio and Process Technology VTT 2 Maapallo kohtaa haasteet - kestävän kehityksen avaimet Vähähiilisyys Niukkaresurssisuus Puhtaat

Lisätiedot

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta

Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Tiedolla tulevaisuuteen Tilastoja Suomesta Kuviot ja taulukot Suomiforum Lahti 9.11.25 Suomalaiset Kuvio 1. Väkiluku 175 25 Väkiluku 175 25 ennuste 6 Miljoonaa 5 4 3 2 1 Suomen sota 175 177 179 181 183

Lisätiedot

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015

Globaalin talouden murros. Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros Leena Mörttinen 22.1.2015 Globaalin talouden murros: kolme näkökulmaa 1. Teollisuuden murros: uudet teknologiat sekä tuhoavat että luovat uutta 2. Politiikan murros: poliittiset

Lisätiedot

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj

Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008. 22.10.2008 Itella Oyj Itellan osavuosikatsaus Tammi syyskuu 2008 1 Itella lyhyesti Palveluita tieto ja tuotevirtojen hallintaan viestinvälitys informaatiologistiikka palvelulogistiikka Liikevaihto 1 688 meuroa, tulos 102 meuroa

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO 14.8.2013 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Esittely - Maailmantalouden tila ja suunta World Economic Survey 3 / 2013 Timo Vuori, maajohtaja, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 World

Lisätiedot

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009

Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste. Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Venäjä suomalaisyrityksille: suuri mahdollisuus, kova haaste Asiantuntija Timo Laukkanen EK:n toimittajaseminaari 22.9.2009 Suuri mahdollisuus Sijainti Täydentävä tuotantorakenne Naapurin tuntemus Rakennemuutostarve

Lisätiedot

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS

Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen. Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien talouden ja terveydenhuollon näkymät talouskriisin jälkeen Sitran Kuntatalousseminaari 3.6.2010 Toimitusjohtaja Aki Lindén, HUS Kuntien taloustilanne, kriisi? - lainakanta kasvoi v. 2001 2010:

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014

Stagflaatio venäläinen kirosana. Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Stagflaatio venäläinen kirosana Sanna Kurronen Maaliskuu 2014 Putin ei välitä talouden alamäestä Ukrainan kriisi ajaa Venäjän talouden ahtaalle, mutta se ei Putinin menoa hidasta Venäjän talous on painumassa

Lisätiedot

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos

Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Asmo Honkanen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos " # $ % & & & & ' & & RKTL:n strategia EY:n strategia Elintarviketalouden tutkimusohjelma Toimintaympäristöanalyysi Asiakastarpeet Tutkimustarpeet Teemat

Lisätiedot

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander

Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Liite 5 Kesko Oyj:n varsinaisen yhtiökokouksen pöytäkirjaan 1/2015 Tervetuloa yhtiökokoukseen 13.4.2015 Pääjohtaja Mikko Helander Keskeiset tapahtumat 2014 Kannattavuus pysyi vahvalla tasolla Ruokakaupassa

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta

Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Ahlstrom Tiekartta kohti parempaa tulosta Sakari Ahdekivi Talousjohtaja Rahapäivä 2015 17.9.2015 Ahlstrom tänään Korkealaatuisia kuitupohjaisia materiaaleja valmistava yritys Noin 3 400 työntekijää 22

Lisätiedot

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa

Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Porotalouden tukipolitiikka Pohjoismaissa Kaija Saarni Elinkeino- ja yhteiskuntatutkimus Porotalouden tuotannon ja markkinoinnin kehittäminen MTT taloustutkimus, RKTL Sisältö 1. Tukipolitiikan tavoitteet

Lisätiedot

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula?

Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Palvelujen tuottavuus kasvun pullonkaula? Pääjohtaja Erkki Liikanen Kaupan päivä 23.1.2006 Marina Congress Center Talouden arvonlisäys, Euroalue 2004 Maatalous ja kalastus 3 % Rakennusala 5 % Teollisuus

Lisätiedot

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut

Fiksulla kunnalla on. Oikeat kumppanit. parhaat palvelut Fiksulla kunnalla on Oikeat kumppanit & parhaat palvelut Fiksusti toimiva pärjää aina. Myös tiukkoina aikoina. Fiksu katsoo eteenpäin Kuntien on tuotettava enemmän ja laadukkaampia palveluita entistä vähemmällä

Lisätiedot

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina

Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina Suorat sijoitukset Suomeen ja ulkomaille viime vuosina 17.4.2013 Topias Leino Suomen Pankki Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto Maksutasetoimisto Esityksen sisältö Mitä tarkoitetaan suorilla ulkomaisilla

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet

Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Euroalueen kriisin ratkaisun avaimet Lindorff Suomen Profittable 2012 -seminaari Helsingin musiikkitalo, Black Box 29.3.2012 Paavo Suni, ETLA ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Mrd. USD 600 Maailmantalous

Lisätiedot

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015

Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle. Simo Pinomaa 18.5.2015 Kuinka huono Suomen kilpailukyky oikein on? - kommentti Pekka Sauramolle Simo Pinomaa 18.5.2015 Aiheita Mikä on lähtöpiste? Muutos vai taso? Reaaliset vai nimelliset yksikkötyökustannukset? Miten Suomen

Lisätiedot

Esko Kalevi Juntunen. Kunnanjohtaja, dosentti, toimitusjohtaja. YTT, YTL, MMM, FM, Agronomi Asian PD, EU Studies

Esko Kalevi Juntunen. Kunnanjohtaja, dosentti, toimitusjohtaja. YTT, YTL, MMM, FM, Agronomi Asian PD, EU Studies Esko Kalevi Juntunen Kunnanjohtaja, dosentti, toimitusjohtaja YTT, YTL, MMM, FM, Agronomi Asian PD, EU Studies Esko Kalevi Juntunen FM ( LuK) Oulun Yliopisto 1977 * Maantiede (l), Sosiologia (cl),sos.pol.

Lisätiedot

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos

Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit [Tilastokeskus 3.10.2007] Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos Maailmantalouden kehitystrendit! Lyhyen ajan muutokset Talouden suhdanteet Makrotalouden epätasapainot!

Lisätiedot

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola

Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista. Hannu Viertola Teknisiä laskelmia vuosityöajan pidentämisen vaikutuksista Hannu Viertola Suomen Pankki Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 29.1.2015 Sisällys 1 Johdanto 2 Vuosityöajan pidentämisen dynaamisista vaikutuksista

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Sijoittamisen trendit

Sijoittamisen trendit Sijoittamisen trendit Suvi Tuppurainen myynti- ja markkinointijohtaja, Nordnet Suomi 16.10.2013 Naisten ilta Pörssissä 1. Kehittyvien markkinoiden merkitys maailman taloudessa kasvaa Aasian osuus maailman

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia. Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia Mika Aalto Kehittämispäällikkö Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Sisältö 1. Biotalous on talouden seuraava aalto 2. Biotalouden

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ

HYPPY KOHTI KAUPPOJEN KESKITTYMISTÄ Perustettu 2009 Kauppahalli24.fi-verkkoruokakauppa avattiin 11/2012 Ulkoistetut partnerit: Terminaalitoiminnot: LTP-logistics oy Kuljetukset: Itella Posti oy Suomalainen omistus Luonnollisesti tuorein

Lisätiedot

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN

HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN HYVINVOINNIN RAHOITTAMINEN Talous tutuksi -koulutus Syksy 2014 Piritta Poikonen Asiantuntija 1 HENKILÖRISKIT UHKAAVAT HYVINVOINTIA Tapaturma Työttömyys Työkyvyttömyys Sairastuminen Puolison tai huoltajan

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena

Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Kilpailukyky Suomen talouden haasteena Vesa Vihriälä 10.9.2014 Suomi juuttunut pitkittyneeseen taantumaan Toipuminen finanssikriisishokista katkesi 2012 alussa BKT 6 % alle kriisiä edeltänyttä huippua

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Exel Compositesin strategia 2014 2018

Exel Compositesin strategia 2014 2018 Exel Compositesin strategia 2014 2018 Toimitusjohtaja Riku Kytömäki 4. marraskuuta 2014 Komposiittien markkinakysynnän odotetaan kasvavan sekä määrässä että arvossa mitattuna Komposiittimarkkinat Materiaalimarkkinoita

Lisätiedot

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy

Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit. Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy Metsäteollisuuden globaalit muutosajurit Päättäjien Metsäakatemia Majvik, 4.5.2011 Rainer Häggblom, Vision Hunters Ltd. Oy 1. Metsäteollisuuden maailmankuva on helppo ymmärtää Kilpailevat tuotteet Kasvu

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö

Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena. Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Kestävyys tuotteiden suunnittelun ja teknologian haasteena Antero Honkasalo Ympäristöministeriö Ekologinen jalanjälki Ekosysteempipalvelut ovat vakavasti uhattuna Erilaiset arviot päätyvät aina samaan

Lisätiedot