Iloista syksyn loisketta!

Transkriptio

1 Iloista syksyn loisketta! HEHKULAMPUT historiaan Lisälämpöä PUUSTA ILMANET tuntee tuulet! Kaikenkokoisia BALLERIINOJA! KORPELA PLUS 3 / 2009

2 Uusia asiantuntijoita Puheenvuoro Jakeluverkon ylläpito ja rakentaminen on pitkäjänteistä työtä Tapio Härkönen Ketek Oy projektipäällikkö, sähkökauppa Korpelan Voima kehittää sähkökaupan prosesseja yhdessä Teknologiakeskus Ketek Oy:n kanssa. Ketek Oy:n asiantuntijana hankkeeseen osallistuu insinööri, emba Tapio Härkönen. Härkösen ydinosaamisalueisiin kuuluvat sähkö- ja johdannaiskauppa sekä liiketoimintojen johtaminen. Yhteystiedot: Tapio Härkönen Puhelin (06) , Auli Kluukeri Asiantuntijapalvelu Pro-Mix, yrittäjä Asiantuntijapalvelu Pro-Mix tuottaa Korpelan Voima kuntayhtymäkonsernin ICT- ja informaatiopalvelut. Yhteystiedot: Auli Kluukeri Puhelin Korpelan Voiman jakeluverkostoa on yhdeksän kunnan alueella. Verkosto on hajallaan maakunnassa ja sitä on hyvin monen ikäistä. Tehokas jakeluverkoston käyttö huomioon ottaen tekninen kunto, sähkön laatu ja toimintavarmuus vaativat hyvät työkalut ja vahvaa kokemusta sähkönjakelusta. Verkoston ikä kymmeniä vuosia Verkko Korpela Oy vastaa jakeluverkoston hallinnasta. Verkoston tilaa hallitaan verkostontietojärjestelmällä. Verkostomäärään sisältyy noin 1600 km 20 kv johtoa, noin 1800 km 0,4 kv johtoa, yli 1400 kpl jakelumuuntamoita ja 9 kpl sähköasemia. Investoinnit on suunniteltava huolellisesti, sillä verkoston elinkaari on kymmeniä vuosia. Rakennuskohteiden valintaan vaikuttaa pitkäntähtäimen suunnitelma, verkoston sähköinen tila, tekninen kunto, verkon käytettävyys ja toimintavarmuus ja jo tiedossa olevat mahdolliset uudet suuret sähkön kuluttajat. Myös yhteistyökumppaneiden (esim. puhelinyhtiöt) suunnitelmat, erityisesti maakaapeloinnit, otetaan huomioon. Tiedot maastotietokoneelle Jakeluverkoston kuntoa on tarkastettu määrävuosivälein. Nyt on jo useamman vuoden tarkastustiedot laitettu maastotietokoneelle, samalla on kerätty paljon tietoa verkoston rakenteesta ja kunnosta. Lisäksi pylväät gps-paikannetaan sähköisesti verkkotietojärjestelmään. Tällä tavalla saadaan kaikkien pylväiden tarkka paikkatieto. Koko jakeluverkosto saadaan paikannettua viimeistään vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämän avulla voidaan investoinnit kohdistaa entistä tarkemmin verkoston elinkaari huomioon ottaen. Myös johtoalueiden raivaukset teetetään tarkastustiedon perusteella. Suunnittelussa otetaan huomioon verkoston mahdollisimman häiriötön toiminta ja kunnossapidon helpottaminen. Tärkeimpiä toimia ovat kaapeloinnin merkittävä lisääntyminen ja 20 kv runkolinjojen rakentaminen päällystetyillä johtimilla teiden varsiin. Nämä valinnat vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen kuinka tehokkaasti ja laadukkaasti toimitamme sähköä alueemme kuluttajille. Verkoston rakentamisen hallinta Rakentamista hallitaan työnohjausohjelmalla, jonne kaikki rakennuskohteet ja kunnossapitotyöt laitetaan. Kaikkiaan tällaisia kohteita on tämän vuoden aikana perustettu jo noin 350 kpl. Töiden tilaa voi seurata reaaliajassa, mikä helpottaa myös käyttökeskuksen toimintaa. Työt ovat helposti siirrettävissä työryhmille toteutettaviksi, papereita ei enää tarvitse lähetellä. Korpelan Voima on ollut edelläkävijä jännitetöiden käyttöönotossa, tämän ansiosta työaikaisten sähkökatkojen määrä on selvästi vähentynyt. Toki vielä on jonkin verran työaikaisia katkoja ja niistä tiedotetaan kuluttajakohtaisesti erillisellä ilmoituksella etukäteen. Oma ammattitaitoinen henkilökunta rakentaa lähes kaikki kohteet. Näin säilyy oman alueen paikallinen verkon tuntemus, joka on ensiarvoisen tärkeää vikojen hoidossa. Liittymien rakentamista ei voida suunnitella etukäteen, ainoastaan niiden määrä ja tarvitsema työpanos. On ensiarvoisen tärkeää, että uusi liittyjä on ajoissa yhteydessä asiakaspalveluun. Paras tapa olisi olla yhteydessä heti, kun rakennuslupa on hankittu. Näin verkkoyhtiö voi parhaiten varmistaa, että asiakas saa liittymän toivomanaan ajankohtana. Reima Ahola rakennuspäällikkö KORPELA PLUS 3 / 2009

3 Sähkönmyynnin uudet yhteystiedot: ASIAKASPALVELU puh. (06) YRITYSMYYNTI puh. (06) , Tässä numerossa 4-5 Hehkulamput historiaan 6 Sähkönkulutuksen yllättävät sudenkuopat 7-8 Vanhoille huonekaluille pitkää ikää! 9 Ilmanet tuntee tuulet! Lisälämpöä puusta Aggregaatti maatilalla Kaikenkokoisia balleriinoja! 16 Lukijakilpailu Korpela Plus 2/09 lukijakilpailun voittajat: Veikko Saari, Ullava / Ari-Pekka ja Sofia Kreivi, Jyrinki / Raili Nivala, Toholampi / Mikko Mattila, Kälviä / Eetu Lassi, Lohtaja / Paavo Lyly, Himanka / Veikko Sydänmetsä, Marinkainen / Juha Anttilainen, Vääksy / Mikko Yliverronen, Rautio ja Leila Mäkitalo, Kalajoki. Onnittelut! KORPELA plus KORPELAN VOIMA KUNTAYHTYMÄKONSERNIN ASIAKASLEHTI Nro 3 / 09, 11. vuosikerta ISSN Julkaisija: Korpelan Voima Painos: kpl Vastaava toimittaja: Margetta Santala Toimittaja: Johanna Rantanen Ulkoasu ja taitto: Tiina Fors / Taikahattu Kansi: Rodeo Oy Paino: Art-Print Oy 2009 Osoitelähde: Korpelan Voiman asiakasrekisteri KORPELA PLUS 3 / 2009

4 H ehkulamput istoriaan Lähivuosien aikana hehkulamput siirtyvät vaihe vaiheelta historiaan. Ensimmäisenä markkinoilta ovat katoamassa 100 watin hehkulamput ja kaikki himmeäpintaiset hehkulamput. Syy katoamiseen on EUasetuksessa. Se ei suoranaisesti kiellä hehkulamppuja, mutta asettaa niin tiukat energiatehokkuusvaatimukset, että perinteiset hehkulamput eivät niihin yllä. Teksti: Johanna Rantanen / Kuvat: Johanna Rantanen ja Imagelibrary Klassinen, yli 100 vuotta vanha hehkulamppu on energiatehokkuudeltaan valitettavan heikko. Lampun kuluttamasta energiasta vain viisi prosenttia päätyy valoksi ja loput 95 prosenttia muuttuu lämpöenergiaksi. Ulkona hehkulamppujen tuottama lämpö päätyy harakoiden iloksi, mutta talvisaikaan sisätiloissa lamppujen hukkaenergia lämmittää rakennusta, eikä sitä voida tulkita ainoastaan hukatuksi energiaksi. Hehkulamput poistuvat portaittain Syyskuun 2009 alusta markkinoille ei ole enää saanut tuoda uusia himmeäpintaisia tai 100 watin hehkulamppuja. Kaupat saavat myydä varastonsa loppuun, mutta uusia ei enää toimiteta myyntiin. Energiatehokkuusmääräykset tiukentuivat ensimmäisenä himmeäpintaisten lamppujen kohdalla, koska niitä korvaamaan on jo olemassa korvaavaa tekniikkaa käyttäviä vaihtoehtoja. Seuraavana tulilinjalle joutuvat portaittain kirkkaat hehkulamput, ensimmäisenä 75-wattiset, joita ei saa tuoda markkinoille enää ensi vuoden syyskuussa, 60-wattiset joutuvat pannaan syyskuussa 2011 ja viimeisenä poistuvat pienimmät, 40- ja 25-wattiset lamput. EU:ssa on laskettu, että pelkästään näillä toimilla voidaan koko EU:n alueella säästää 63 terawattituntia (TWh) sähköä vuositasolla vuonna Vertailuluvuksi kerrottakoon, että koko Suomen sähkönkulutus vuonna 2007 oli noin 90 terawattituntia. Mitä tilalle? Korpelan Voiman verkostoinsinööri Ari Koskinen on itse innostunut energiansäästölampuista jo yli kymmenen vuotta sitten. Hyvänä koekenttänä on oma ulkovalaistus, jossa käytössä on yli kymmenen energiansäästölamppua. Pihallani olevat lamput ovat olleet käytössä jo kaksitoista vuotta. Viime vuosina olen joutunut vuosittain muutaman lampun jo vaihtamaan, mutta osassa on vielä alkuperäiset lamput jäljellä, hyvät energiansäästölamput ovat todella pitkäikäisiä. Lamput ovat toimineet myös kovimmilla pakkasilla, mutta silloin valontuotto on selvästi vaisumpi, Ari Koskinen toteaa omakohtaisen kokemuksen turvin. Vaikka energiansäästölamppuja on ollut käytössä jo melko pitkään, lamppujen ulkonäkö ei ole juurikaan muuttunut eikä valinnanvaraa ole läheskään yhtä paljon kuin perinteisissä hehkulampuissa. Koskinen uskoo, että tilanne muuttuu radikaalisti hehkulamppujen poistuessa markkinoilta. Tähän mennessä hehkulamput ovat olleet niin halpoja, ettei kunnon kilpailua ole syntynyt. Nyt kun hehkulamput poistuvat markkinoilta, uskon valinnanvaran kasvavan nopeasti ja hintojen laskevan. Energiansäästölamppujen rinnalla sähköä säästäviä vaihtoehtoja ovat myös halogeenilamput ja ledlamput. Halogeenilampuilla on kutakuinkin samat ulkonäkö- ja valo-ominaisuudet kuin hehkulampuilla. Niillä on luontevaa korvata hehkulamput sellaisissa paikoissa, joihin energiansäästölamppu ei sovellu tai jotka esimerkiksi ulkonäkösyistä kaipaavat perinteisen hehkulampun ilmettä. Led-lampuista alkaa nyt tulla varmasti paljon uusia vaihtoehtoja. Niillä on ollut vähän sitä ongelmaa, että led-lamppujen valon väriä pidetään kylmänä, jäänsinisenä, mutta siihenkin ongelmaan on kehitelty uusia ratkaisuja, joilla valon sävystä saadaan aiempaa luonnollisempi ja lämpimämpi. Koskinen muistuttaa, ettei energiansäästölamppu sovi joka paikkaan. Ulkokäytössä energiansäästölamput asettavat käytettäville valaisimille erityisvaatimuksia. Valaisimen täytyy olla umpinainen, avonaiseen ulkovalaisimeen perinteiset energiansäästölamput eivät sovellu. Lisäksi täytyy muistaa, että kovilla pakkasilla energiansäästölampun valontuotto heikkenee. Tämä tapahtuu myös lampun vanhetessa, joten energiansäästölamppua valittaessa kannattaa ottaa vähän enemmän watteja kuin mitä vastaavuus suoraan aiempaan KORPELA PLUS 3 / 2009

5 hehkulamppuun olisi. Esimerkiksi 60 W hehkulamppu kannattaa korvata 15 W energiansäästölampulla. Energiansäästölamppu on huono valinta myös sellaisiin paikkoihin, joissa valoja räpsytellään usein, kuten esimerkiksi vessassa tai vaatehuoneessa. Himmennykseen soveltuvat vain siihen räätälöidyt erikoismallit ja kuumassa energiansäästölamppujen kestävyys kärsii. Näissä paikoissa parempia vaihtoehtoja ovat halogeenilamput ja ledit. Energiansäästölamppujen laadussa ON eroja Energiansäästölamput eivät ole kaikki samanlaisia kestävyydeltään ja laadultaan. Aivan halvimmat lamput kestävät todennäköisesti huonommin kuin hieman kalliimmat merkkituotteet. Lisäksi halvimmat lamput saattavat saastuttaa aiheuttamillaan häiriöillä sähkön laatua jakeluverkossa, kuten joissain lehtikirjoituksissa on jo tullut esille. Mitä saa laittaa roskikseen? Perinteinen hehkulamppu on laitettu rennosti roskikseen, kun se on mennyt rikki. Energiansäästölamput ja loisteputkilamput sisältävät kuitenkin elohopeaa, joten ne kuuluvat ongelmajätteeseen. Energiansäästölamput kuuluvat sähkö- ja elektroniikkalaitteiden tuottajavastuun piriin. Palautuspisteitä löytyy hyötyjäteasemilta ja esimerkiksi joidenkin kauppojen ja huoltoasemien jätepisteiden yhteydessä on mahdollisuus myös lamppujen palauttamiseen. Minä itse laitan ne aina samaan kasaan käytettyjen pattereiden kanssa ja palautan molemmat samalla kertaa. Täytyy muistaa, että energiansäästölamppuja kuluu huomattavan paljon vähemmän kuin perinteisiä hehkulamppuja. Niiden asianmukainen palauttaminen kierrätykseen ei ole kovin iso vaiva. Energiansäästölamppujen ulkonäkö on pysynyt melko samanlaisena jo vuosia. Valinnanvara tullee kasvamaan viimeistään siinä vaiheessa, kun hehkulamput poistuvat markkinoilta, uskoo Ari Koskinen. KORPELA PLUS 3 / 2009

6 Sähkönkulutuksen yllättävät sudenkuopat Onko ilmalämpöpumppusi asennettu ja säädetty oikein? Teksti: Johanna Rantanen / Kuva: Rodeo Oy Vuosittaisen tasauslaskun tupsahtaessa postilaatikkoon, voi sähköyhtiön asiakkaalle tulla toisinaan ikävä yllätys ennakoitua isompi sähkölasku. Usein ensimmäisenä tulee mieleen, että mittari on vikaantunut ja mittaa liikaa. Palveluneuvojan selvittäessä syytä kasvaneeseen kulutukseen, aiheuttajaksi voikin osoittautua uudet sähkölaitteistot tai omien kulutustottumuksien muutokset. Korpelan Voiman verkostoinsinööri Ari Koskinen toteaa, että esimerkiksi väärin säädetyt ilmalämpöpumput voivat aiheuttaa entistä pienempää sähkölaskua odottaneelle karvaan pettymyksen. Ilmalämpöpumpulla voidaan myös jäähdyttää huoneilmaa. Jos tätä ominaisuutta käytetään Ilmalämpöpumppujen säätäminen ja asettelu on laitteen toimittajan vastuulla. Asiakkaan tulee saada laitetta käyttöön otettaessa riittävä koulutus laitteen taloudelliseen käyttöön myös jatkoa ajatellen. Koulutus ja opastus tulee vaatia heti laitetta toimitettaessa. lämpimänä kesänä ahkerasti, sähköä kuluu koko ajan ja talven lämmityskustannuksista saatu säästö kuluu kesällä talon viilennykseen. On käynyt myös niin, että viilennys on jäänyt päälle koko talveksi. Huonelämpötilan raja oli asetettu noin 22 asteeseen. Kun talossa poltettiin reilusti puita ja huonelämpötila nousi säädettyä ylemmäksi, alkoi ilmalämpöpumppu viilentää taloa ja pumpata lämpöä ulos. Monenlaisia sähkösyöppöjä Nykypäivänä kodeissa on jos jonkinmoisia sähköhärveleitä, joista jokainen vie vain ihan vähän virtaa, mutta pienistä puroista syntyy yllättävän iso ja vuolas sähkövirta. Usein on myös niin, että hyvin monet laitteet ovat aina vähintään unitilassa eivätkä oikeastaan koskaan kokonaan pois päältä. Sähkölasku tuntuu myös kasvavan samaa vauhtia lasten kanssa. Kun makuuhuoneissa pyörii useampi tietokone ja mankka pauhaa niin sähkömittari pyörii vinhaa vauhtia. Onneksi viime vuosina yleistyneet kannettavat tietokoneet vievät virtaa huomattavasti vähemmän kuin isot pöytäkoneet. Ison sähkölaskun voi saada aikaiseksi myös esimerkiksi sillä tavoin, että pitää talvella puuhastellessaan varastorakennuksessa päällä jotakin ylimääräistä lämmitintä ja unohtaa sen päälle, vaikkei tarvetta enää olisikaan. Samoin puu- tai öljylämmityskattilassa olevien varalämmitysvastusten unohtuminen päälle saattaa aiheuttaa sähkölaskun kasvamisen huomattavasti. Omiin sähkönkulutustottumuksiin kannattaa kiinnittää huomiota ja niihin on onneksi helppo itse vaikuttaa. Voi esimerkiksi sammuttaa valot huoneesta lähtiessään, laittaa kaikki laitteet aina kunnolla pois päältä, käyttää valaistuksessa ajastimia ja poistaa käytöstä esimerkiksi yliikäiset ja sähkösyöpöt kylmäkoneet. Talvella kannattaa erityistä huomiota kiinnittää siihen, ettei pidä autoa lämmitysjohdon päässä turhan takia jatkuvasti se ei tee hyvää sen kummemmin autolle kuin sähkönkulutuksellekaan. Etäluenta auttaa yllättävissä sähkönkäytön muutoksissa Ari Koskinen toteaa, että vuoden 2013 loppuun mennessä käyttöön otettavat etäluentamittarit tuovat uusia mahdollisuuksia seurata omaa sähkönkulutustaan ja kulutustottumuksiaan. Etäluennan myötä arviolaskutus siirtyy historiaan ja internetin kautta asiakas voi omilla tunnuksillaan seurata lähes reaaliajassa omaa sähkönkulutustaan. Etäluennan ansiosta yllättävät tasauslaskutukset mittarinluennan jälkeen jäävät historiaan ja ongelmiin sähkönkäytössä voidaan puuttua heti seuraavan laskutuksen jälkeen. KORPELA PLUS 3 / 2009

7 Vanhoille huonekaluille PITKÄÄ IKÄÄ! Huonekaluverhoilija Kristiina Posion Verhoilutuvan peräkamarissa käsittelyä odottaa useampi nojatuoli ja muutama sohva. Kristiinan taitavissa käsissä moni jo roskalavatuomiota odottanut huonekaluvanhus on noussut uuteen kukoistukseensa ja päässyt kunniapaikalle olohuoneeseen! Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Johanna Rantanen ja Kristiina Posio Ennen ryhtymistään päätoimiseksi yrittäjäksi Kristiina Posio ehti ensin harrastaa ja sitten kartuttaa verhoilutaitojaan oppisopimuskoulutuksessa. Olin aiemmin päiväkodilla keittäjänä ja kävin kansalaisopiston verhoilukursseilla monta vuotta. Jäin kursseilla koukkuun verhoiluun. Työni luonteen muuttuessa aloin miettiä alanvaihtoa. Kristiina suoritti huonekaluverhoilijan koulutuksen oppisopimuksella Tanen Verhoiluliikkeessä Ylivieskassa ja kävi tenttimässä teoriaosuudet Teuvalla verhoilualan opetusta antavassa oppilaitoksessa. Valmistuttuani oli vielä jonkin aikaa aamupäivät keittiötöissä, mutta viimeiset pari vuotta olen ollut päätoiminen huonekaluverhoilija. Älkää heittäkö vanhoja huonekaluja pois! Kristiina Posio kertoo, että tavallisimpia verhoiltavaksi tuotavia huonekaluja ovat kuluneet lempinojatuolit, kirpputorilöydöt ja mummun vintiltä löytyneet aarteet. Vanhat huonekalut kaivetaan uudelleen käyttöön ja tuodaan verhoiltaviksi, kun vastaostetut lastulevysohvat alkavat natista ennen aikojaan. Kristiina Posio purkaa rikki kuluneen nojatuolin päällisiä. Tuoli saa uuden ja komean, punaisen kuosin kestävästä kankaasta. Kunnon puusta tehdyt, vanhat huonekalut eivät mene miksikään. Vaikka nojatuoli tai sohva olisi hyvinkin kurjan näköinen, voi se olla sisältä aivan terve. Mitään vanhaa huonekalua ei kannata tuomita pääsiäiskokkoon ennen kuin on purkanut vanhat kankaat pois ja tutustunut huonekalun rungon kuntoon. Useimmiten rähjäisen kuosin alta löytyy terve runko, josta taitava verhoilija työstää uutta vastaavan tai paremman huonekalun kohtuuhintaan. Edullisimmillaan nojatuoli voi saada uuden ulkoasun reilulla 200 eurolla. Lopulliseen hintaan vaikuttaa merkittävästi asiakkaan valitsema kangas ja esimerkiksi se, täytyykö pehmusteita uusia tai korjata. Keväällä uusin sohvaryhmän, johon kuului kolmen istuttava sohva ja kaksi nojatuolia. Asiakas valitsi siihen hyvin kestävää laatua olevat, kalliit KORPELA PLUS 3 / 2009

8 Rumasta ja kuluneesta ruskearaitaisesta tuli makea, retrohenkinen oranssi. kankaat. Sohvakaluston tyynyt olivat vielä hyvässä kunnossa, joten niitä ei tarvinnut vaihtaa. Koko urakkaan minulla meni työaikaa 3 4 päivää ja täysin uudistunut sohvakalusto tuli maksamaan asiakkaalle noin 1500 euroa. Jos kalustoon olisi pitänyt uusia myös pehmusteet, olisi hinta noussut jonkin verran. Kannattaa olla ajoissa liikkeellä Posio kertoo, että verhoilijan työssä on kaksi selvää buumia. Moni herää syksyllä verhoiluajatukseen ja haaveilee saavansa kalusteet kuntoon jouluksi. Isompi sesonki on keväällä, kun kodeissa valmistaudutaan valmistujaisjuhliin ja koti kaipaa kohennusta. Viime keväänäkin kävi valitettavasti niin, että jouduin viimeisille myymään ei-oota. Aika ei kertakaikkiaan riittänyt kaikkiin töihin, joita minulta pyydettiin. Kannattaa herätä vähän aikaisemmin ja tuoda kalusteita verhoiltavaksi vaikka jo tammi helmikuussa eikä vasta kesän kynnyksellä, Kristiina rohkaisee. Yksi huonekaluverhoilijan työn mielenkiintoisista puolista on se, että hyvin usein hänen hoiviinsa tuodaan huonekaluja, jotka ovat omistajilleen aarteita, joihin liittyy lämpimiä muistoja ja monenlaisia tarinoita. Eräs asiakas haki pitkään ja hartaasti sukulaiselta perimäänsä nojatuoliin sopivaa kangasta. Kun hän lopulta löysi mieleisensä ja otin tuolin käsittelyyn, löytyi useamman kangaskerroksen alta kangas, joka oli lähes identtinen asiakkaan valitseman kanssa. Hänelle oli alitajuntaan jäänyt muhimaan lapsuusajan muisto vanhan tuolin ulkonäöstä ja tietämättään hän haki tuolille samaa, alkuperäistä ulkonäköä. Tilkkuja kotiin näytille Kristiina Posio kertoo, että huonekalujen kunnostus- ja verhoiluprojektit ovat hyvin erilaisia. Toisilla on valmiina selvät sävelet ja toivomukset uutta ilmettä varten, toiset harkitsevat pitkään ja perusteellisesti, millainen uusi kangas kalusteeseen laitetaan. Tälläkin hetkellä työstöä on odottamassa useampi nojatuoli, joiden rakenteeseen ja kuntoon Kristiina on jo tutustunut, mutta asiakas ei ole vielä valinnut kankaita. Keskimäärin huonekalu viettää verhoilutuvassa 1 2 kuukautta ennen kuin palaa asiakkaan luokse uudessa ilmeessään. Jotkut projektit ovat pitemmissä kantimissa, kuten vaikkapa Kristiinalle tuomiota kuulemaan tulleet funkis-nojatuolit. Ne olivat aika kurjassa kunnossa ja jo vähän tummuneetkin, runko oli kuit e n k i n k u n n o s - sa. Kesän alussa purin kaikki vanhat kankaat ja pehmusteet pois ja tuossa ne ovat saaneet kesän yli kuivua. Nyt ne voisi ottaa käsittelyyn ja valita uudet kankaat. Minulla on täällä paljon kangasnäytteitä ja lopullisen kankaan tilaan asiakkaan tehtyä valintansa. Kehotan asiakkaita aina viemään kangastilkkuja kotiinsa, sillä sama kangas voi näyttää eri ympäristössä ja eri valossa aivan erilaiselta. On paras viedä kangas siihen ympäristöön, johon entisöity huonekalukin on tulossa. Perinteisen verhoilun lisäksi Kristiina taitaa myös puuosien entisöinnin ja kunnostuksen. Isompien puupintaisten huonekalujen kunnostamiseen minulla ei tahdo oikein aika riittää, mutta luonnollisesti kunnostan aina myös verhoilemieni huonekalujen puuosat. Verhoilutupa T:mi Kristiina Posio Koutosentie 24, Kannus Puh KORPELA PLUS 3 / 2009

9 Ilmanet tuntee tuulet! Korpelan Voimalle myrskytuulet tuovat lisää töitä. Puita kaatuu linjoille, myrsky tekee tuhojaan ja sähköasentajilla riittää kiireitä. Ilmatieteenlaitoksen tarjoama Ilmanet-palvelu on oiva apu, joka kertoo 48 tuntia eteenpäin, millaisia tuulia on luvassa. Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Korpelan Voima ja Rodeo Oy Ilmanetin sisältö räätälöidään asiakkaan tarpeiden mukaan. Me olemme ostaneet palvelusta tuuliennusteet sekä virallisen lämpötilamittauksen. Lisäksi meillä on oma sääasema ja ukkostutka Kannuksessa, ne antavat paljon tärkeää tietoa. Lämpötilamittausta tarvitaan sähköyhtiöiden välisessä tiedonkulussa. Ilmatieteenlaitoksen lähin mittauspiste on Toholammilla Laitalassa ja lämpötilatiedot taseselvitykseen tulevat sieltä, käyttövastaava Toni Saarnio kertoo. asentaja kerrallaan, mutta jos Ilmanet varoittaa myrskystä, laitamme viestiä isommalle joukolle asentajia. Mahdollisten myrskyvaurioiden ripeään korjaamiseen varaudutaan myös muilla tavoin. Kun valmiustilaa nostetaan, niin silloin myös varmistetaan, että koko kalusto on täydessä valmiudessa. Autojen tankit täytetään, kaikki työkalut ja laitteet tarkistetaan. Olemme myös yhteydessä sopimusmetsureihimme ja varmistamme, että hekin ovat tarpeen tullen käytettävissä. Saarnio on huomannut, että Ilmanetin tuuliennusteet pitävät hyvin paikkansa. Kun kartalla alkaa näkyä punaista, eli sekuntimetrejä on yli 20, on aika ryhtyä varotoimiin. Joskus sekuntimetrinkin tuulet saavat tuhoja aikaan. Ilmanet kertoo myös tuulten suunnan, joten sekin auttaa riskialttiiden alueiden ennustamisessa. Kun esimerkiksi mereltä tulee kovaa, eivät itä länsi-suunnassa kulkevat runkolinjat ole yleensä vaarassa, mutta rannikolla voi tapahtua tuhoja. Ilmanet auttaa varautumaan Toni Saarnio toteaa, että Ilmanetin tuuliennusteista on ollut paljon hyötyä Korpelan Voimalle. Kun näemme Ilmanetin ennusteesta, että myrsky on tulossa, nostamme valmiustasoa ja lisäämme varallaolijoiden määrää. Normaalitilanteessa päivystysvuorossa on yksi Ilmanet auttaa riskialttiiden alueiden ennustamisessa. Esimerkiksi kartalla näkyi jo melkein punaista. Joskus sekuntimetrinkin tuulet saavat tuhoja aikaan. KORPELA PLUS 3 / 2009

10 Lisälämpöä PU Nykypäivänä useimmista omakotitaloista löytyy jonkinmoinen tulisija. Erityisesti uudemmissa omakotitaloissa on lähes poikkeuksetta varaava takka tai leivinuuni. Olohuoneennurkassa lämpöä loimottava takka luo kylmiin ilmoihin lempeää tunnelmaa, mutta tunnelman lisäksi hyvällä takalla, kuivilla puilla ja oikein ajoitetulla puunpoltolla voidaan säästää merkittävästi lämmityskustannuksia. Teksti ja kuvat: Johanna Rantanen Korpelan Voiman tuotantoinsinööri Olli Jokinen kertoo, että hyvä tulisija oikeassa paikassa tehokkaasti hyödynnettynä voi säästää lämmityskustannuksista parikymmentä prosenttia. Kannattaa miettiä sitä, milloin takassa polttaa puita. Jos esimerkiksi käyttää lämmitykseen yösähköä, oikea aika polttaa pari pesällistä puuta on heti aamusta. Silloin varaava takka lämpiää ja luovuttaa lämpöään koko pitkän päivän. Kun hakkaat itse halkosi, ne lämmittävät sinut kahdesti! Puunpoltto on taitolaji Voisi luulla, että metsien maassa kaikki hallitsevat puunpolton niksit. Jos vaikka useimmat ne hallitsevatkin, ei pieni sääntöjen kertaus ja ystävällinen muistutus liene kenellekään pahitteeksi. Tulipesässä saisi polttaa vain puhdasta, kuivaa puuta. Paperia tai pahvia on tarkoitus käyttää vain vähän sytykkeenä eikä pesään saisi laittaa myöskään maalattua tai kyllästettyä puuta, Jokinen kertaa sääntöjä. Yksi helposti unohtuva sääntö on puun lämpötila. Talviaikaan on erittäin suotavaa muistaa ottaa puut sisälle lämpenemään jo vuorokauden ennen polttohetkeä. Kylmä puu ei pala kunnolla ja tällöin syntyy runsaasti päästöjä. 10 KORPELA PLUS 3 / 2009

11 USTA On hyvä muistaa, että kaikki mikä palaa ei ole tarkoitettu poltettavaksi. Tulipesässä ei ole tarkoitus polttaa muovia eikä tekstiilejä, kumia eikä kertakäyttövaippoja. Jos sortuu laittamaan jotakin epämääräistä tulipesäänsä, sen haistaa myös naapuri ja nuohooja voi antaa palautetta seuraavan kerran käydessään. Hyötyä, liikuntaa ja bisnesidea Monelle omakotiasujalle puiden pilkkominen on talvella saatavan lämmön lisäksi myös mukava harrastus ja tehokas hyötyliikuntamuoto. Kunnon rykäisy ranttehella halkoja hakaten saa paidan kastumaan ja sykkeen nousemaan. Ei ollenkaan turhaa hommaa ja palkkana on kunnonkohotuksen lisäksi myös lämmittävät puut talveksi. Omien puiden pilkkomista suunnittelevaa aloittelijaa Olli Jokinen usuttaa tutustumaan mottinettiin, Siellä on tarjolla monia hyviä vinkkejä puiden käsittelyyn. Milloin kannattaa puut kaataa, milloin hakata ja miten ne kuivuvat parhaiten? Sivustolta löytyvät myös kotimaisten puulajien energiamäärät. Ylivoimainen ykkönen on koivu. Yksi pinokuutio koivua luovuttaa poltettaessa 1200 kwh energiaa. Seuraavaksi paras on mänty tuhannella kilowattitunnilla, haavan ja kuusen lukemat ovat 950 kwh ja huonoin on hapero leppä 850 kwh. Olli Jokisella on myös valmiina liikeidea polttopuiden myyjille. Monilla lämpölaitoksilla joudutaan kesän aikana ajamaan lämpöä harakoille, kun lämpöä syntyy enemmän kuin sitä tarvitaan ja aivan minimitehoilla kattila ei enää toimi kunnolla. Tämä hukkaenergia voitaisiin kanavoida esimerkiksi tuoreiden polttopuiden kuivattamiseen ja silloin samana keväänä kaadetut ja pilkotut puut saataisiin myyntiin jo varhain seuraavana syksynä, Jokinen maalailee ideaa! Uusi pesänsytytysoppi Miten sinä sytytät tulen takkaan tai saunanpesään? Tuohta, tikkuja tai paperia alle, sitten vähän isompia tikkuja, isompia puita ja lopuksi tulitikun raapaisu? EIIIIII! Väärin meni! Tässä uudempi ja tutkitusti oikea tapa sytyttää pesä. Puiden palamisen vaiheet ovat syttyminen, palaminen ja hiipuminen. Tutkimukset kertovat, että polttotapahtuman kriittisimmät vaiheet päästöjen kannalta ovat syttyminen ja palamisen alkuvaihe. Päältä sytyttämisessä päästöt ovat vähäiset ja poltto on tehokasta. Tulipesä, suuluukun lasi ja hormi pysyvät puhtaina. 1. Aseta puhtaat ja kuivat puut tulipesään, joko vaakasuoraan tai pystyyn. Isommat puut alle ja pienimmät päälle. Paras polttotulos saadaan n cm halkaisijaltaan olevilla puilla, jotka ladotaan ilmavasti vaakasuoraan. Kun halot on ladottu ilmavasti, pääsee paloilma hyvin niiden väliin. 2. Sytykkeet (kourallinen tuohta, paperia, tikkuja, kiehisiä) kuuluu laittaa puiden päälle. Tämä kuulostaa varmasti monien korvaan oudolle, mutta tekniikalle on vankat perusteet. Puun poltossa ei oikeastaan edes polteta puita, vaan poltossa puu kaasuuntuu ja kaasut palavat. Päältä sytytettäessä sytykkeiden lämmöstä puu kaasuuntuu ja leimahtaa tuleen. Kaikki mikä kaasuuntuu, myös palaa puhtaasti. Päältä sytyttäminen on paras tapa lähes kaikissa tulisijoissa, mutta kannattaa toki noudattaa tulisijanvalmistajan ohjeita. 3. Toisessa pesällisessä saa käyttää isompia puita kuin ensimmäisessä. Puut tulee asettaa tulipesään tiiviisti, mutta VASTA SITTEN, kun liekkejä ei enää ole, jäljellä on enää tuhti hiillos. Puut ladotaan tiiviisti, jotta syttymisvaiheessa tapahtuva kaasuuntuminen olisi hitaampaa ja tuli palaisi hallitummin. Jos liekkejä on vielä näkyvissä, syttyminen on liian rajua ja palaminen epätäydellistä. Sen, palaako tuli hyvin vai huonosti, huomaa parhaiten kävelemällä ulos talosta ja katsomalla, mitä piipusta tulee ulos. Jos savu on mustaa ja paksua, on syytä pysähtyä miettimään, mitä on pesäänsä laittanut ja kuinka sen on sytyttänyt. Jos puhdas puu palaa puhtaasti ja tehokkaasti, ei piipun yllä näy juurikaan savua, lähinnä huomaa lämpimänä väreilevän ilman. On helppo arvata, että moni saattaa suhtautua saunanpesän päältä sytyttämiseen ja hiillokselle polttamiseen ennen puiden lisäämistä sangen epäluuloisesti, mutta kannattaa kokeilla. Näillä konsteilla ainakin meidän mökin sauna lämpenee yhdellä pesällisellä alle puolessa tunnissa! Lähteet: Savumerkit opas puun pienpolttoon KORPELA PLUS 3 /

12 Maatilalla aggregaatin ansiosta: Yksi huoli vähemmän Kun maanviljelijän elosuojasta löytyy tehokas aggregaatti, ei ukkostakaan tarvitse pelätä. Teksti: Johanna Rantanen Kuvat: Johanna Rantanen ja Rodeo Oy (maisemakuva) Tapani ja Irma Eskolan maatilalla Eskolan Hanhinevalla laajennettiin navettaa 2002, sen jälkeen ryhdyttiin miettimään aggregaatin hankkimista. Alkuvuodesta 2005 ryhdyttiin järjestelemään aggregaattien yhteishankintaa Sievi Kannus-alueelle. Silloin niitä hankittiin kerralla 25:lle maatilalle. Meille hankittiin 60 kilowatin aggregaatti. Eskolat toteavat, että päätös aggregaatin hankkimisesta oli loppujen Tapani Eskola on ollut tyytyväinen aggregaattihankintaansa. Tuntimittari paljastaa, että neljän vuoden aikana aggregaattia on käytetty liki 42 tuntia. lopuksi helppo. Aggregaatti kuuluu TE-keskuksen investointituen piiriin ja vaikka laite on arvokas, se haukkuu hintansa jo yhden pitkän sähkökatkon aikana. Jos maatilalle tulee pitkä sähkökatkos esimerkiksi lypsyn aikana, se on aina vakava juttu. Lypsy katkeaa, maito pilaantuu tankkiin, ilmanvaihto ei toimi eivätkä eläimet saa vettä, Eskolat toteavat. Yksi osa riskien hallintaa Neljän vuoden aikana aggregaattia on Eskolan tilalla tarvittu useamman kerran. Kolme kertaa on navetointi hoidettu aggregaatin voimin ja kerran sitä on tarvittu yöllisen sähkökatkon aikaan. Silloin palohälytin päästi varoitusäänen iltamyöhällä siirtyessään verkkovirrasta akulle. Heräsimme siihen, hoksasimme sähkökatkon ja laitoimme aggregaatin pyörimään. Jos katkosta ei olisi huomattu olisi maito ollut pilalla, navetta pimeänä eikä ilmastointi olisi toiminut koko yönä, Tapani Eskola kertoo. Tärkeintä asiassa on eläinten hyvinvointi. Jos ilmastointi ei toimi, on 12 KORPELA PLUS 3 / 2009

13 SÄHKÖKESKUS GENERAATTORI ESIMERKKEJÄ sulakkeet vastaava sähköteho sulaketta vastaava aggregaatti suurin moottori lehmämäärä ja sähkölaitteet 3 x 25 A 17 kw 21 kva 10 kw Perusnavetta, 20 lehmää, lypsy, pesuautomaatti, tilatankki, lannanpoisto, lattialämmitys, käyttövesi, ilmanvaihto, valaistus 3 x 35 A 24 kw 30 kva 15 kw Peruskorjattu parsinavetta, 30 lehmää, lypsy, pesuautomaatti, tilatankki, mylly, spiraalit, ruokintarobotti, lattialämmitys rehun sulatuksessa ja maitohuoneessa, lannanpoisto, ilmanvaihto, valaistus 3 x 50 A 34 kw 43 kva 21 kw Pihatto lehmää, autotandem asema, 3 x 63 A 43 kw 54 kva 27 kw pesuautomaatti, kaksi tilatankkia, iso varaaja, mylly, spiraalit, ruokintakioskit, säteilylämmitystä asemalla ja vasikoilla, vasikoiden juottoautomaatti, ilmanvaihto, valaistus 3 x 80 A 55 kw 69 kva 34 kw Pihatto lehmää, karuselliasema, pesuautomaatti, tilatankki + pesuri, varaaja, LTO, huone- ja vasikkalämmitystä, vasikoiden juottoautomaatti, kioskit ja spiraalit, säilörehun repijäpöytä ja mattoruokinta, isoja lietepumppuja, ajolaite, ilmanvaihto, valaistus. 3 x 125 A 86 kw 108 kva 54 kw Lypsyrobotti, 50 lehmää (yht. 180 eläintä), pesuautomaatti, 2 tilatankkia, iso emalitorni täyttölietso (37 kw), ruokintamatto, spiraalit, väkirehukioskit 7 kpl, vasikoiden juottoautomaatti, huone- ja vasikkalämmitys, lantakone. Taulukossa esiteltyjen aggregaattien hintahaitari on noin euroa. navetassa aamulla jo melko tukalaa. Lehmät ovat myös tottuneet ilmastointilaitteiston pehmeään hurinaan ja valoihin, ne tulevat levottomiksi ilman niitä, Irma Eskola toteaa. Eskolat toteavat, että aggregaatin hallinta on yksi osa maatalon riskien hallintaa. Jos sähkökatko venyy pitkäksi, tulee vahingoista helposti iso lasku ja useamman tonnin tappiot. Hyödyksi kotona ja maastossa Maatilan lisäksi Tapani Eskolan työsarkaa kuuluu myös koneurakointia. Siinäkin on oma aggregaatti ollut avuksi. Kuusisataakiloisen aggregaatin saa traktorilla vietyä minne tahansa maastoon. Tarvittaessa voin esimerkiksi hitsata tai käyttää muita työkaluja maastossa, kun voin viedä aggregaatin paikan päälle. Tapani Eskola toteaa, että hyvä aggregaatti on turvallinen käyttää ja siitä on iloa sekä Korpelan Voimalle että maanviljelijälle. Meidän ei tarvitse olla huolissamme eläinten hyvinvoinnista eikä maidon pilaantumisesta eikä Korpelan Voimallakaan ole niin hätä, kun tietää, että tilalla on aggregaatti turvana. Jos maatilalla tehdään sähkötöitä, kannattaa samalla laittaa sähköpääkeskukseen aggregaattivalmius, silloin voi tarvittaessa lainata tai vuokratakin aggregaatin ellei ole omaa. Eskola muistuttaa myös, että aggregaatit voivat olla todella iso apu merkittävässä hätätilanteessa. Palo- ja pelastusviranomaisten tiedossa on, miltä maatiloilta löytyy minkäkinkokoiset aggregaatit. Jos hätätilanteessa tarvitaan sähköä, tietävät he heti omista papereistaan, mistä löytyy lähin aggregaatti. Eikä meidän enää tarvitse pelätä ukkosia eikä myrskytuulia. Huolehdittavia asioita on muutenkin niin paljon, että aggregaatin myötä on ainakin yksi huoli vähemmän, Irma Eskola toteaa. KORPELA PLUS 3 /

14 Teksti ja kuvat: Johanna Rantanen Kannuksesta lähtöisin oleva Riikka Järvelä palasi kotikonnuille reilun kymmenen vuoden poissaolon jälkeen. Vahvan ja monipuolisen tanssitaustansa ansiosta Riikka on omiaan vetämään Kannuksen Vapaa-aikakeskuksessa tanssikursseja monille eri ryhmille, isommille ja pienemmille. Muutin takaisin Kannukseen toukokuussa ja heti ensimmäiseksi pidin nuorille diskotanssikurssin. Minä olen ehtinyt sekä harrastaa että opettaa niin montaa eri tanssilajia, että osaan opettaa muillekin sitä mitä itse olen oppinut. Jo balettikoululaisena vedin viisi vuotta balettitunteja kannuslaisille pikkutytöille. Riikan oma, ensisijainen tausta on baletissa. Lukioikäisenä tanssi oli jo niin totista, että treenit olivat Kokkolassa viisi kertaa viikossa ja niinpä Riikka kävi lukionkin Kokkolassa. Baletin lisäksi olen harrastanut myös discotanssia, salsaa, lattareita, nykytanssia, pilatesta... Tanssi on minulle elämäntapa. Vahva tausta taipuu moneksi Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Riikka on asunut sekä Oulussa että pääkaupunkiseudulla. Oulussa vedin tanssitunteja lapsille ja pääkaupunkiseudulla olen pitänyt tanssitunteja useammassa eri paikassa. Minulla on ollut sellainen onni, että minulla on itselläni ollut todella hyviä tanssinopettajia, heidän oppejaan on ilo jakaa eteenpäin. Pitkästä tanssitaustasta on hyötyä myös silloin, kun itsellä tai oppilailla paikkoja kolottaa. Myös tanssijoiden tyypilliset vammat ja ongelmat ovat tuttuja sekä oman kropan että toisten tanssijoiden kokemusten kautta. Aika hyvin sitä jo tajuaa, mistä vaiva voi johtua ja osaa antaa neuvoja, joilla tilannetta voi korjata. Tanssi ei kuitenkaan ole koskaan ollut Riikalle päätoiminen leipätyö vaan sivutoimi ja rakas harrastus. Olen tehnyt vuosia freelancerina maskeeraajan töitä pääkaupunkiseudulla. Teattereissa, muotinäytöksissä, lehtikuvauksissa ynnä muissa. Siinä mielessä olen elänyt viime vuosina vähän boheemia taiteilijaelämää, se on ollut sopiva vastapaino vuosia kestäneelle kurinalaiselle balettiharjoittelulle. Tukiverkko veti takaisin Riikka Järvelä ehti jo perustaa oman tanssikoulun Helsinkiin, mutta arki veti voiton ja toi hänet lastensa kanssa takaisin Kannukseen. Kannuksessa minulla on vahva tukiverkko ja täällä arjen sujuminen on paljon helpompaa. Ei ole ruuhkia, ei pitkiä välimatkoja ja lasten kanssa on myös turvallisempaa. Iloksemme Riikka päätti palata Kannukseen ja elokuun alussa Vapaaaikakeskuksessa alkoi useampi Riikan vetämä tanssikurssi. 4 5-vuotiaita innokkaita balleriinoja tuli kurssille niin runsaasti, että joukko täytyi jakaa kahteen ryhmään. Pikkutyttöjen balettiryhmä antaa valmiuksia moneen eri tanssilajiin. Leikimme monenlaisia tanssileikkejä ja leikin varjolla opettelemme esimerkiksi salsan tai rockin perusaskeleita. Hieman isompia balleriinoja ovat Riikan 6 11-vuotiaat oppilaat. Isommille suunnattu balettitunti on ihan oikea balettitunti. Siihen olen ladannut enemmän kunnianhimoa ja opiskelu on tavoitteellista. Teemme lasten kanssa ihan tosissaan oikeita asioita. Riikka Järvelä korostaa opettavansa balettia liikunnallisesti ja alleviivaa monipuolisen liikunnan tärkeyttä. Vaikka opetus on tavoitteellista, eivät tunnit kuitenkaan ole jäykkiä ja 14 KORPELA PLUS 3 / 2009

15 Harrastus tylsiä, loputonta asentojen hiomista. Tanssiopetuksessa ollaan mielestäni tultu tässä asiassa jälkijunassa. Useimmissa muissa liikuntalajeissa monipuolisen eri osa-alueiden treenaamisen tärkeys on ymmärretty jo paljon aiemmin. Ennen treenattiin liian yksipuolisesti. Minäkin olin nuorena tyttönä oikeastaan jatkuvasti ylikunnossa en ehtinyt missään välissä kunnolla palautua ja treenasin liian kovaa, toteaa nuorten liian totisen harjoittelun kyseenalaistava Riikka Järvelä. Stereotypiat romukoppaan Balleriina-sanalla on ihmisten korvissa monenlaisia kaikuja. Mieleen hiipivät kuvat tytisevästä vaaleanpunaisesta hörsöstä (jota on muuten runsaasti pienten ja innokkaiden balleriinakokelaiden yllä) ja äärimmäisen hoikista ja notkeista tanssijattarista, jotka sipsuttavat varpaisillaan ja menevät tarvittaessa lähes solmuun. Keski-ikäisen perheenäidin kynnys lähteä balettitunnille voi olla aika korkea Riikka Järvelä naurahtaa kangistuneille stereotypioille ja vakuuttaa vetämänsä Balanssi-ryhmän sopivan kaikille. Hyvä tausta tulla kurssille on se, että on edes joskus harrastanut jonkin verran jotakin tanssia, mutta sekään ei ole välttämätöntä. Oman kehon hallinta ja koordinaatiokyky ovat eduksi. Balanssi-tuntia voi mielestäni verrata kiinalaiseen aamuvoimisteluun. Jokainen meistä voi oppia liikkumaan ja tanssimaan, ja se tekee meille hyvää. Tunnin alussa teemme aina lihaskuntoa edistäviä baletti- ja pilatesliikkeitä, lopputunnista enemmän tanssillisempia kuvioita. Innostunut Järvelä maalailee kurssilleen myös suurempia tavoitteita. Suomalaisia vaivaa usein turha ujous. Toivon jokaisen kurssilaisen löytävän oman sisäisen tanssijansa ja saavan ilmaisun rohkeutta omaan tanssimiseensa! Lisätietoa Kannuksen vapaa-aikakeskuksen kursseista löytyy nettisivuilta > vapaa-ajanpalvelut tai puh. (06) KORPELA PLUS 3 /

16 lukijakilpailu Etsi kuvapalat tämän Korpela Plus -lehden sivuilta. Palkintona kymmenelle etsijälle 15 euroa, joka hyvitetään sähkölaskussa! Löysin kuvat sivuilta: 1) 2) 3) 4) 5) 6) Nimi: Osoite: Puh. Palkitsemme kymmenen tehtävän ratkaisijaa 15 eurolla, joka hyvitetään sähkölaskussa. Palauta tämä sivu mennessä osoitteella Korpelan Voima, PL 13, Kannus. Kuoreen merkintä "LUKIJAKILPAILU". 16 KORPELA PLUS 3 / 2009