Liite 1 Norssin kulttuuripolku

Transkriptio

1 Liite 1 Norssin kulttuuripolku Esiluokka ja 1. luokka 2. luokka 3. luokka Teatteriesitys Teatteriesitys Teatteriesitys Museo/taidenäyttely Kirjastokäynti Vierailu luontokeskus Nestoriin Tuomiokirkkoon tutustuminen 4. luokka 5. luokka 6.luokka Teatteriesitys Museokäynti Tutustuminen Retretin Kirjastokäynti Vierailu Olavinlinnassa taidenäyttelyyn Tutustuminen Savonlinnasaliin Vierailu Lustoon Oopperakasvatus Tutustuminen Artemian toimintaan Lisäksi vuosittain koko koululle tarjotaan seuraavat kulttuuripolkuun kuuluvat tapahtumat: Musiikkiopiston järjestämä soitinesittely Konsertti Savonlinnasalissa Koulukino -elokuva Kirjailija-/asiantuntija-/ taiteilijavierailu (läänintaiteilija?) Norssi Art viikolla 13

2 Liite 2. Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu

3 SISÄLLYS 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Oppimisympäristö Esiopetuksen painoalueet Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Pedagoginen toteuttaminen Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Luonto ja ympäristö Taide ja kulttuuri Kuvataide Musiikki Kädentaidot Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Oppilashuolto Esiopetus erilaisissa ryhmissä Arviointi esiopetuksessa Toiminnan toteutumisen arviointi...14 Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman kokouksessaan toukokuussa 2004.

4 1 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja - rohkeutta viestiä Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa. Joka opettelee oman työnsä arviointia. Tähän pyritään: - näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin opetusjärjestelyin 2 Oppimisympäristö Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien 1-6 harjoittelukoulu. Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka, kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen. Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eriikäisiin oppilaisiin. Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä. Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan arvioinnin mahdollisuuksia. Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri. Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä).

5 2 3 Esiopetuksen painoalueet Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus. Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti taito- ja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. 4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään valintoja. Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.tähän pyritään oikeaaikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. 5 Pedagoginen toteuttaminen Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. 6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä.

6 3 6.1 Kieli ja vuorovaikutus Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen. Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa vuoroaan. Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen. Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi. Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia.

7 4

8 5 6.2 Matematiikka Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille. Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee: - luokittelua - vertailua ja järjestämistä - lukukäsitteen muodostamista - yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella ongelmanratkaisuja - geometrisia kappaleita ja kuvioita - ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia - mittaamista sekä - aikaan liittyviä käsitteitä 6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja epävarmuuden kanssa.

9 6

10 6.4 Luonto ja ympäristö 7 Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä. Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia. Sisältöjä: IHMINEN kehonosat kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunta, pukeutuminen IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina Syksy: Talvi: Kevät: Kesä: puutarhan satoa eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili) talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku) eläimet talvella siemenestä kasviksi kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka) muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki) kesäsuunnitelmia oma kotikaupunkini oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä, arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet MAA JA AVARUUS vuodenajat YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia

11 8 6.5 Taide ja kulttuuri Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden, kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy. Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa. Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin tulee olla kannustava ja hyväksyvä Kuvataide Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri, valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä. Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan ja kokeiluun. piirustus ja muovailu, kuvallinen maalaus, kollaasit grafiikka rakentelu viestintä Elävän viivan Väriopin alkeet: Tutustuminen Kuvalukemisen harjoittelu: päävärit kolmiulotteisiin harjoittelu piirtimet: materiaaleihin vahaliidut (myös Monipuolinen Liikennemerkkejä vesiliukoiset) siveltimen käyttö: Kosketus- ja puuvärit (myös laveeraus tuntoaistin Kuvaviestien vesiliukoiset) vaha- ja vesivärin harjoittaminen tulkinta lyijykynä yhdistäminen pastelliliitu Maataide tasossa Tutustuminen tietokone Paperin käsittely: piirrosohjelmiin leikkaaminen Hiekka ja lumi Painomenetelmät: repiminen leimasinpainanta: rypistäminen Muovailun perusmuodot alkeet: Paperikollaasi muovailuvaha tai Viivaimen käyttö askartelumassa kulttuurikasvatus Taidekuvien tarkastelua: värien antama elämys Sommittelun tarkastelua kuvan avulla Liike kuvassa Taidenäyttelyvierailut Omien näyttelyiden rakentaminen Tutustuminen esine- ja rakennettuun ympäristöön

12 6.5.2 Musiikki 9 Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään esiopetuksen muuhun toimintaan. lastenlaulut ja laululeikit ääni luova liikunta sekä musiikkitiedon aines liikkuen laulu luova ääni-improvisaatio muoto soitto kuuntelu musiikkiliikunta melodia hiljaisuus ja erilaiset äänet musiikkitieto oman rytmin toteuttaminen sekä sana-, kaiku- ja perusrytmi rytmi äänikokeilut, äänimaisemat, omat sävelaiheet musiikin muotorakenteen toteuttaminen soittaen ja liikkuen luova kuuntelu sekä musiikkisadut, lorut ja runot Kädentaidot Kädentaidoissa edistetään lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja käsityötaiteeseen. Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin. Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä.

13 10 Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä Askartelu * paperi- ja pahvityöt - leikkaaminen - repiminen - taittelu - liimaaminen * luonnonmateriaalityöt * jätemateriaalit Tekstiili * lankatyöt - neulaan pujottaminen, solmu - purkaminen, pujottaminen, punominen - tupsu - sormivirkkaus * ompelu: etupistot Tekninen * puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen * rakentelu 6.6 Terveys Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 6.7 Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä.

14 Fyysis-motorinen alue Sosio-emotionaalinen alue Kognitiivinen alue 11 Keskeistä tasapaino-, liikehallinta ja käsittelytaitojen kehittyminen ikäkauden mukaisesti. Keskeistä itsetunnon ja yhteistyökykyisyyden kehittyminen leikeissä ja peleissä. KARKEAMOTORISET TAIDOT Keskeistä liikuntahetkiin liittyvien käsitteiden omaksuminen sekä havaintomotorinen oppiminen, jonka avulla kehitetään lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia. vetäminen käveleminen pyöriminen hyppääminen heittäminen ryömiminen työntäminen juokseminen kieriminen kiinniottaminen konttaaminen HAVAINTOMOTORISET TAIDOT kehontuntemus tilankäytön hahmottaminen Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen. Eri liikuntalajit SUUNNISTUS JA VOIMISTELU JA PALLOILU RETKEILY TANSSI kuvasuunnistus perus-, väline- ja maastoleikit telinevoimistelu luontoretket musiikki- ja luovaliikunta lastentanssi UINTI HIIHTO LUISTELU veteen totuttautuminen vesileikit uinnin alkeistaidot välineisiin tutustuminen lumi- ja hiihtoleikit hiihtäminen ja mäenlasku sekä -nousu pallon käsittely palloleikit ja -pelit kypäräpakko välineisiin tutustuminen luisteluleikit eteenpäin luistelu liukuminen jarruttamisen harjoittelu

15 12 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan puheopetusta. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. 8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun siirtymistä. Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä. Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta, jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia. 9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen. Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään lukuvuosittain. Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä.

16 Yhteistyö kotien kanssa Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa. 9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. 10 Oppilashuolto Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6 opetussuunnitelma/ oppilashuolto). Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena. Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa. Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella oppilashuoltotyöryhmässä. 11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja. Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan. Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

17 14 12 Arviointi esiopetuksessa Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline esiopetuksessa. Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta Toiminnan toteutumisen arviointi Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta. Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta.

18 Liite 3

19 SISÄLTÖ 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? 1.1 Kriisin vaiheet 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta 2.2 Oppilaat ja vanhemmat 3 TOIMINTAMALLIT 3.1 Kiusaaminen 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa 4 VÄKIVALTATILANTEET 5.1. Lievä koulutapaturma 5.2 Vakava onnettomuus koululla Tulipalo koulussa Ohjeet vaaratilanteessa Pommiuhka 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema 7 PÄIHTEET 7.1 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily 9.5 Toistuvat poissaolot 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT 11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku

20 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? Kriisi voi olla yksittäisen ihmisen kokema yllättävä tilanne, joka järkyttää hänen mielen tasapainoaan. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero. Kriisi voi myös koskettaa laajempaa yhteisöä, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi tällöin olla esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan järkytykset jne. 1.1 Kriisin vaiheet Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen käy ne läpi omalla tavallaan. 1. Shokkivaihe - akuutissa vaiheessa - kestää korkeintaan yhden viikon - voimakkaita sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita tai niiden täydellinen puuttuminen 2. Reaktiovaihe viikkoa tapahtumasta - asteittainen tapahtuneen "rekisteröinti" 3. Käsittelyvaihe - Kestää kauan, jopa vuoden tapahtumasta - Kriisireaktiot vähenevät hitaasti 4. Uudelleen asennoitumisvaihe - kestää koko elämän Tavallisia reaktioita: - tuska, voimakkaat muistot, unihäiriöt - suru, kaipuu, ikävä - viha - käytös, jolla pyritään saamaan huomiota lähimmäiseltä, oppilastoverilta tai opettajalta - syyllisyys, itsesyytökset, häpeä - kouluvaikeudet - ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne - aggressiivisuus - kontaktien välttäminen - fantasiat - pessimismi - persoonallisuuden muutokset - vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen

21 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta. Alkuinfo: - oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot - kriisitoimintamallikansio - kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen Vuotuinen info: - kriisiryhmän olemassaolo (uudet opettajat ja henkilökunta) - kansio - ajankohtaiset teemat - asiantuntijat koulutustilaisuuksiin Kriisiryhmän kokoontuminen kerran vuodessa: Esimerkiksi syyslukukauden alussa. - tarkistaa yhteystiedot - kansio - ryhmän kokoonpano Koko henkilökunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus. 2.2 Oppilaat ja vanhemmat Teemapäivät ja koulutustilaisuudet - kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.) - kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla) - ajankohtaiset teemapäivät oppilaille - asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin Elämänhallintataidot - Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian käsittelyä. Kummi- ja tukioppilastoiminta - Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmätueksi kriisitilanteisiin.

22 3 TOIMINTAMALLIT Christina Salmivallin (1998) mukaan Koulukiusaaminen on sitä, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä jollekin oppilaalle. Koulukiusaaminen voi ilmetä Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen Fyysisesti: mm. töniminen, lyöminen, potkiminen Epäsuorasti: mm. pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen 3.1 Kiusaaminen Ennaltaehkäisevät toimet Selkeät säännöt ja rajat, ja niistä tiedottaminen. Selvä määrittely, mitä on kiusaaminen. Hyvin hoidettu valvonta. Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa. Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta. Yksittäinen kiusaamistilanne Tilanne seis. Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio. Keskustelu. Anteeksi! Sopimus jatkosta. Seuranta. Tarvittaessa yhteys huoltajiin. Toimijat: koulun henkilökunta 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. Aina yhteys huoltajiin. Pidä huolta myös kiusaajasta. Kriisi- tai oppilashuoltoryhmä selvittää viranomaisille ilmoittamisen tarpeen. Rangaistus / sovittelu. 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa Kiusaaminen on katkaistava. Oppilashuolto- / kriisiryhmä järjestää huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myös vanhempainillan. Asian käsittely ryhmässä / luokassa. Sopimukset. Seuranta. Rangaistukset / sovittelu.

23 4 VÄKIVALTATILANTEET Toimi - älä käänny pois tilanteesta. Kehota lopettamaan väkivalta. Estä väkivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä. Älä arkaile pyytää poliisia paikalle ( puh. 112 ). Tiedota opettajalle ja rehtorille. Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua. Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan. Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myös valvonnasta. Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen. 5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA 5.1. Lievä koulutapaturma Huolehdi ensiavusta. Lähetä/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen. Mikäli oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jälkeen jatkohoitoon, oppilaan mukaan lähtee koululta saattaja. Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille. Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle. Täytä tapaturman jälkeen vahinkoilmoitus kansliassa. 5.2 Vakava onnettomuus koululla Välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy. Hälytys ( 112 ) tarvittaessa. Selvitetään, mitä todella tapahtui Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan: kriisiryhmä koti opettajakunta ja muu henkilökunta oppilaat Valitaan vastuuhenkilö onnettomuuden uhrille tai uhreille: on oppilaan kanssa kunnes huoltajat saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun. LASTA/NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN. Silminnäkijöiden auttaminen. Kuunteleminen. Keskusteleminen Tulipalo koulussa Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue). Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112). Huolehdi rakennuksen tyhjentämisestä. Huolehdi alkusammutuksesta. Kun poistut viimeisenä paikalta, rajaa palopesäke sulkemalla ovet. OPETTELE SAMMUTUSVÄLINEIDEN SIJAINTI!

24 Ohjeet vaaratilanteessa Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa sekä harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma Pommiuhka Kysy uhkaajalta: Milloin räjähtää? Missä räjähtää? Ilmoitus keskusradiosta. Koulu tyhjennetään. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle. Ilmoita poliisille. 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema Otetaan yhteyttä kriisiryhmään. Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon. Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmälle tai luokalle, jota se erityisesti koskee. Vietetään hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.) Tavarat löytyvät opettajien työhuoneesta. Mikäli kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmää tai luokkaa, järjestetään heille mahdollisuus keskusteluun. 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia. Tapahtumapaikka rauhoitetaan. Otetaan yhteys hätäkeskukseen 112. Kutsutaan välittömästi kriisiapua. Kutsutaan viranomainen, joka selvittää tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin. Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilaiden koteihin. 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille. Mikäli oppilas on koulussa, saata hänet rauhalliseen paikkaan, missä omaiset voivat kertoa hänelle suruviestin. Edetään lapsen ehdoilla. Mikäli oppilas tai hänen omaisensa pyytävät tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat tarvitsevan sitä. Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti. Mikäli tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyydä apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmältä. Mikäli oppilas jää koulusta pois, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita hänelle. Mikäli oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai muuten olet huolissasi hänestä, ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.

25 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisölle. Mikäli menehtyminen sattuu koulupäivän aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Tarvittaessa pyydetään kriisiryhmältä tukea. 7 PÄIHTEET 7.1. Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla Kaveripiiri vaihtuu. Rahantarve voi kasvaa: näpistelyä, ilkivaltaa yms. Koulumenestys laskee. Poissaolot lisääntyvät: aamu- tai maanantaisin poissaoloja. Epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Muutoksia luonteessa. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis). Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonäkö tai olemus muuttuu. 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylös. Seuraa käyttäytymistä. Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhmän jäseniin tai poliisiin. Ota yhteyttä huoltajiin. Ks. tarkemmin päihdemalli. 7.3 Oppilaan päihteiden käyttö koululla Keskustele oppilaan kanssa. Pyydä oppilashuoltoryhmän jäsen mukaan. Ota yhteyttä huoltajiin ja pyydä heitä hakemaan oppilas pois koulusta. Ota päihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yhteyttä huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteyttä poliisiin ja sosiaalityöntekijään. Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhmän jäsenet, huoltajat, oppilas, luokanopettaja/-valvoja. 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö Tuo ongelma oppilashuoltoryhmän tietoon, missä mietitään tarvittavat toimenpiteet. Tue oppilasta. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö Kerro epäilysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittämään asiaa. ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Kerää tarkat tunnusmerkit näkemästään / kuulemastaan muutoksesta. Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy työkäyttäytymiseen. Selvittää eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden työterveyshuoltoa. Ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa.

26 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietävältä. Keskustelu asianomaisten, opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille. Tarvittaessa pyydetään apua poliisilta (112). Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyöhön. Kun on tapahtunut murto. Kun kadonnut omaisuus on arvokas. Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon. Mikäli asia tapahtuu opintokäynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla. Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin. 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus Tilanteesta kerrotaan kodin tai työntekijän toiveet huomioiden. Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle. Pidä yhteyttä sairastuneeseen henkilöön. Psykoottisesti käyttäytyvän oppilaan tunnistaminen Vetäytyminen, pyrkimys olla yksin. Sekavat tai epärealistiset puheet. Rituaalit, pakkotoiminnat. Ikätasoa lapsellisempi toiminta. Suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa. Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää. Vihjailee avuntarpeestaan. Ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä (hoitamattomuus). Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen. Harhaluulot 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai vihjailuihin. Keskustele kuuntelun sijasta: Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä? Ota yhteyttä huoltajiin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin ja kerro huolesi. Mikäli jotakin tapahtuu Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden. Käsittele asiaa enemmän ryhmissä, joita se koskee. Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat. Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita. Ilmaise osanottosi omaisille.

27 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona Tarkoittaa Lyömistä, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristämistä ja taloudellista väkivaltaa. Mikäli havaitset oppilaan tai työntekijän käyttäytymisessä ja /tai olemuksessa muutosta: Esitä huolesi tekemistäsi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai työntekijälle tarkentaaksesi tilannetta. Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi. Mikäli asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteyttä rehtoriin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily Keskustele rauhallisesti henkilön kanssa. Tilanteessa tulee selvittää puhuuko henkilö asiasta ensimmäistä kertaa. Mikäli kyseessä on ensimmäinen kerta, jatketaan asiasta keskustelua yhdessä henkilön kanssa, otetaan yhteyttä sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatusperheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen). Jos asiaa on käsitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan henkilö jatkamaan hoitoa kyseisessä paikassa. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Ota yhteyttä huoltajiin ja kerro havainnoistasi. Mikäli havaitset seksuaalista ahdistelua Keskustele ensin ahdistellun kanssa. Kirjaa havaintosi. Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteistä yhdessä ahdistellun kanssa, mikäli ahdisteltu on suostuvainen, niin järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta. Tarvittaessa ota yhteyttä huoltajiin ja kerro tilanteesta. Toiminta vakavissa seksuaalisissa väkivaltatilanteissa Välittömästi yhteys lääkäriin/terveydenhoitajaan. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus. On huolehdittava siitä, että asianmukainen jälkihoito järjestetään. 9.5 Toistuvat poissaolot Lisääntyneet ja selvittämättömät poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla. Ota asia puheeksi oppilaan kanssa. Selvitä poissaolojen syyt. Tee sopimus jatkosta. Ota yhteys huoltajiin ajoissa. Seuraa tilannetta.

28 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET Rehtori Mikko Ripatti koollekutsuja lähiomaiselle ilmoittaminen - tiedottaminen varalla vararehtori Heli Lepistö Vararehtori Heli Lepistö / koulun toiminnan ylläpito jälkikäsittelyn organisointi varalla lehtori Pirjo Auvinen erityisopettaja Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ensiapu muut asiantuntijat - tukihenkilö varalla lehtori Kristiina Vesala lehtori Kyösti Karhiola palokunta, poliisi kouluympäristö - väestönsuojelu varalla lehtori Kari Niittymäki kouluterveydenhoitaja Sirkku Hoffrén ensiapu asiantuntija-apu

29 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT (Laita puhelimen viereen!) YLEINEN HÄTÄNUMERO POLIISI tai ENSIAPUPOLIKLINIKKA PALOKUNTA tai TERVEYSKESKUS KESKUSSAIRAALA NUORTEN PSYKIATRINEN PKL LASTEN PSYKIATRINEN PKL MYRKYTYSKESKUS KESKUSHAMMASHOITOLA, Pihlajavedentie KOULUKURAATTORI, Mirja Soininen KRIISIKESKUS, Olavink. 40 A TURVAKOTI KOTILO, Neitsytk PERHEPALVELUKESKUS, Pihlajavedentie SOSIAALITOIMI, Olavink SEURAKUNTA (Ev.lut.), Kirkkok LASTEN JA NUORTEN PUHELIN (MLL) IRTI HUUMEISTA RY PALVELEVA PUHELIN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS AIDS- auttava puhelin (SPR) KIUSATTUJEN TUKI RY TUKINAINEN TUKINAINEN juristipäivystys A-KLINIKKA LYÖMÄTÖN LINJA Jälkipuinti ja jälkipurku Yhteydenotto kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun.

30 LIITE 4 Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kirjainmallien tekijät: Toivo Heiskanen Liisa Uusitalo

31 Liite 5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai *Puheessa on taukoja ja muita * Tunnistaa yksinkertaisesta muistilappuja). katkoksia. tekstistä yksittäisen tiedon, jos * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja *Ääntäminen voi aiheuttaa usein voi lukea tarvittaessa uudelleen ja pystyy kirjoittamaan hyvin ymmärtämisongelmia. yksinkertaisia päälauseita. * Osaa hyvin suppean perussanaston, * Kyky ymmärtää entuudestaan joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja tuntematon sana edes hyvin ja peruskieliopin aineksia. ennustettavassa yhteydessä on * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla * Alkeellisessakin vapaassa puheessa rajallinen. oikein kirjoitettuja, mutta esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia alkeellisimmassakin vapaassa virheitä. tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

32 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista vuoropuheluista Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus joissa käsitellään arkielämää ja rutiinimaisissa keskusteluissa puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai annetaan tilanneyhteyden tukemana. yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

33 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta sanastoa seuraamaan keskustelua aiheista, sisältäviä tekstejä jotka ovat hänelle välittömän (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

34 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi * Osaa esittää pienen, luettelomaisen *Ymmärtää pääasiat ja joitakin kyetäkseen tyydyttämään kuvauksen lähipiiristään ja sen yksityiskohtia muutaman konkreetit tarpeensa. Pystyy jokapäiväisistä puolista. Pystyy kappaleen pituisista viesteistä seuraamaan hyvin summittaisesti osallistumaan rutiininomaisiin jonkin verran vaativissa arkisissa selväpiirteisen asiapuheen keskusteluihin omista tai itselleen yhteyksissä (mainokset, kirjeet, pääkohtia. tärkeistä asioista. Voi tarvita apua ruokalistat, aikataulut) sekä keskustelussa ja vältellä joitakin faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). aihepiirejä. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

35 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää pääajatukset ja *Osaa kertoa tutuista asioista myös *Pystyy lukemaan monenlaisia, keskeisiä yksityiskohtia joitakin yksityiskohtia. Selviytyy muutaman sivun pituisia tekstejä puheesta, joka käsittelee kielialueella tavallisimmista (taulukot, kalenterit, koulussa, työssä tai vapaa-aikana arkitilanteista ja epävirallisista kurssiohjelmat, keittokirjat) säännöllisesti toistuvia teemoja keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tutuista aiheista ja seuraamaan mukaan lukien lyhyt kerronta. tärkeistä asioista myös hieman tekstin pääajatuksia, avainsanoja Tavoittaa radiouutisten, vaativammissa tilanteissa. ja tärkeitä yksityiskohtia myös elokuvien, tv-ohjelmien ja Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset valmistautumatta. selkeiden puhelinviestien aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.