Liite 1 Norssin kulttuuripolku

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liite 1 Norssin kulttuuripolku"

Transkriptio

1 Liite 1 Norssin kulttuuripolku Esiluokka ja 1. luokka 2. luokka 3. luokka Teatteriesitys Teatteriesitys Teatteriesitys Museo/taidenäyttely Kirjastokäynti Vierailu luontokeskus Nestoriin Tuomiokirkkoon tutustuminen 4. luokka 5. luokka 6.luokka Teatteriesitys Museokäynti Tutustuminen Retretin Kirjastokäynti Vierailu Olavinlinnassa taidenäyttelyyn Tutustuminen Savonlinnasaliin Vierailu Lustoon Oopperakasvatus Tutustuminen Artemian toimintaan Lisäksi vuosittain koko koululle tarjotaan seuraavat kulttuuripolkuun kuuluvat tapahtumat: Musiikkiopiston järjestämä soitinesittely Konsertti Savonlinnasalissa Koulukino -elokuva Kirjailija-/asiantuntija-/ taiteilijavierailu (läänintaiteilija?) Norssi Art viikolla 13

2 Liite 2. Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu

3 SISÄLLYS 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Oppimisympäristö Esiopetuksen painoalueet Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Pedagoginen toteuttaminen Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Kieli ja vuorovaikutus Matematiikka Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Luonto ja ympäristö Taide ja kulttuuri Kuvataide Musiikki Kädentaidot Terveys Fyysinen ja motorinen kehitys Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Yhteistyö muiden tahojen kanssa Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Yhteistyö kotien kanssa Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Oppilashuolto Esiopetus erilaisissa ryhmissä Arviointi esiopetuksessa Toiminnan toteutumisen arviointi...14 Koulun johtokunta on hyväksynyt tämän Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelman kokouksessaan toukokuussa 2004.

4 1 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus Esiopetuksen tavoitteena Savonlinnan normaalikoulussa on lapsi, jolla on - myönteinen minäkuva - sosiaalisia taitoja - rohkeutta viestiä Joka voi käyttää taitojaan ja vahvuuksiaan oppimaan oppimisessa. Joka opettelee oman työnsä arviointia. Tähän pyritään: - näkemällä lapsi yksilönä ja vahvistamalla hänen tervettä itsetuntoaan - järjestämällä lapselle elämyksiä ja kokemuksia leikin, toiminnan ja ajattelun avulla hänen kokonaisvaltaisen kehittymisensä tukemiseksi - suunnittelemalla opetus vastaamaan lapsen oppimisedellytyksiä joustavin opetusjärjestelyin 2 Oppimisympäristö Savonlinnan normaalikoulu on Joensuun yliopistoon kuuluva vuosiluokkien 1-6 harjoittelukoulu. Esioppilailla on käytössään kaikki koulun tarjoamat tilat: luokka, liikuntasali, ATK-luokka, kirjasto, musiikkiluokka. Edellä mainittujen lisäksi esioppilailla on myös tiloja leikkimiseen. Oppimisympäristö on turvallinen ja viihtyisä. Harjoittelukoulun luonteen mukaisesti myös esioppilaille tarjoutuu runsaasti mahdollisuuksia vuorovaikutustilanteisiin aikuisten kanssa. Kouluympäristössä lapsi saa kontakteja myös eriikäisiin oppilaisiin. Esiopetusta toteutetaan erillisessä esiopetusryhmässä. Oppimisympäristö mahdollistaa tavoitteiden mukaisen toiminnan eri sisältöalueilla tuottamalla lapsille kognitiivisia, sosiaalisia ja fyysisiä oppimisen ja toiminnan välineitä ja jatkuvan arvioinnin mahdollisuuksia. Esiopetuksessa pyritään luomaan avoin, suvaitseva, joustava ja kiireetön ilmapiiri. Esioppilaille järjestetään kuljetus (kuljetusehtojen täyttyessä).

5 2 3 Esiopetuksen painoalueet Savonlinnan normaalikoulun painoalueita ovat esiopetus sekä taito-, taide- ja viestintäkasvatus. Esiopetuksen taito-, taide- ja viestintäkasvatuksen pitkäkestoinen, säännöllinen ja tavoitteellinen toiminta luo hyvän pohjan emotionaaliselle, taidolliselle ja tiedolliselle kehitykselle. Erityisesti taito- ja taidekasvatuksessa onnistumisen elämykset vahvistavat lapsen minäkäsitystä ja itsetuntoa. 4 Esiopetuksen kasvatus- ja oppimistavoitteet Keskeisenä tavoitteena on lapsen monipuolisen kasvun ja kehityksen edistäminen sekä oppimaan oppimisen ja koululaiseksi kasvamisen tukeminen. Toiminnalla pyritään erityisesti kasvattamaan lapsi sosiaaliseksi, itsenäiseksi ja vastuulliseksi. Lasta rohkaistaan tekemään valintoja. Esiopetuksen yhtenä tehtävänä on oppimisvaikeuksien ennaltaehkäisy.tähän pyritään oikeaaikaisella oppimisvalmiuksien puutteiden havaitsemisella. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle pyritään laatimaan yksilöllinen harjoitusohjelma yhteistyössä kodin kanssa. Opetuksen tavoitteena on luoda monipuolisia, leikinomaisia oppimistilanteita, joissa mahdollistetaan oppilaan oppiminen aktiivisesti, itsenäisesti, opettajan ohjauksessa sekä vuorovaikutuksessa opettajan ja vertaisryhmän kanssa. 5 Pedagoginen toteuttaminen Opettaja ohjaa lapsen oppimista toiminnallisin, aktivoivin menetelmin. Opetuksessa käytettävä materiaali valitaan niin, että se rohkaisee ongelmakeskeiseen, kokemukselliseen ja tutkivaan oppimiseen. Lapselle tarjotaan mahdollisuuksia leikkiä, työskennellä, oppia ja jakaa kokemuksia vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Eheytetyt kokonaisuudet ja yksilöllinen oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. 6 Esiopetuksen keskeiset sisällöt ja tavoitteet Opetussuunnitelman sisältöaluejako toimii opettajan suunnittelun apuvälineenä.

6 3 6.1 Kieli ja vuorovaikutus Kielen avulla esiopetuksessa tuetaan lapsen ajattelun, tunteiden, vuorovaikutustaitojen ja sosiaalisuuden kehittymistä ja oppimisprosessia. Kieltä opitaan elämänläheisesti lapsen omia kokemuksia ja tavoitteita arvostaen. Lasta rohkaistaan aktiiviseksi puhujaksi ja kuuntelijaksi. Häntä kannustetaan kertomaan ja keskustelemaan omista tunteistaan, toiveistaan, mielipiteistään ja ajatuksistaan. Toimiessaan ryhmän jäsenenä lapsi oppii kuuntelemaan sekä lasten että aikuisten puhetta ja odottamaan omaa vuoroaan. Lapselle luetaan paljon monenlaista kirjallisuutta ja näin hänelle tarjotaan mahdollisuus eläytyvään kuunteluun. Tärkeää on, että lapsi ymmärtää lukemisen merkityksen ja voi nauttia kielestä. Esiopetuksen yhtenä päämääränä on yleinen kielen rikastaminen. Esiopetuksessa tuetaan lapsen alkavaa luku- ja kirjoitustaitoa sekä tutustutaan ja käytetään suuraakkosia. Tavoitteena on herättää lapsen mielenkiinto suullisen ja kirjoitetun kielen havainnointiin ja tutkimiseen. Erilaisten kielellisten leikkien avulla lapsi saa kokemuksia siitä, että puhuttu kieli voidaan muuttaa kirjoitetuksi ja kirjoitettu kieli puhutuksi. Tieto- ja viestintätekniikkaan perehtyminen esiopetuksessa lähtee avoimen oppimisympäristön periaatteesta. Tällöin valmiiden opetusohjelmien rinnalla käytetään luovia ratkaisuja, loogista päättelykykyä ja yhteistoimintaa vahvistavia ohjelmasovelluksia.

7 4

8 5 6.2 Matematiikka Esiopetuksessa matemaattista ajattelua tuetaan ja ohjataan leikkien, tarinoiden, laulujen, liikunnan ja pelien avulla. Opittavat asiat liitetään arkielämään. Lapselle annetaan mahdollisuuksia kokeiluille, jotka luovat pohjaa matematiikan oppimiselle ja kehittävät myönteistä suhtautumista matematiikkaan. Lasta kannustetaan puhumaan ääneen matematiikan asioista ja selostamaan ratkaisujaan (toimintaansa) toisille. Matematiikan sisällöistä esioppilas harjoittelee: - luokittelua - vertailua ja järjestämistä - lukukäsitteen muodostamista - yhteen- ja vähennyslaskua lukualueella ongelmanratkaisuja - geometrisia kappaleita ja kuvioita - ilmaisemaan ja ymmärtämään suuntia - mittaamista sekä - aikaan liittyviä käsitteitä 6.3 Etiikka, katsomus- ja uskontokasvatus Esiopetuksen etiikka sisältyy kaikkeen toimintaan ja on kaikille lapsille yhteistä. Perustuslain 6 :n säännösten puitteissa esiopetukseen sisältyy myös uskontokasvatusta ja sille vaihtoehtoista elämänkatsomustietokasvatusta. Huoltajan valinnan mukaan lapsi osallistuu tällöin joko järjestettyyn uskontokasvatukseen, elämänkatsomustietokasvatukseen tai muuhun opetukseen. Eettisen kasvatuksen tavoitteena on luoda lapselle käsitys itsestään hyviä tekoja tekevänä ja oikein käyttäytyvänä ihmisenä. Näin lapsi kasvaa myönteiseksi, itseään kunnioittavaksi, kaikkea elämää rakastavaksi yhteisön jäseneksi ja oppii kunnioittamaan ihmisarvoa, elämää ja ympäristöään. Hän oppii ottamaan vastuuta itsestään, omasta toiminnastaan ja muista lapsista ja hyväksymään erilaisuutta. Tavoitteena on lisätä lapsen kykyä tulla toimeen nykymaailmaan kuuluvan muutoksen ja epävarmuuden kanssa.

9 6

10 6.4 Luonto ja ympäristö 7 Luonto-opetuksen tavoitteena on vahvistaa lapsen elämyksellistä, kokemuksellista ja emotionaalista suhdetta luontoon ja ympäristöön sekä herättää lapsen kiinnostus. Lasta harjoitetaan tekemään havaintoja kaikkia aisteja hyväksi käyttäen luonnosta ja rakennetusta ympäristöstä. Havaintoherkkyyden lisääntyminen auttaa lasta erittelemään ympäristön ilmiöitä ja tapahtumia. Näin hänelle kehittyy myönteinen asenne luontoon ja ympäristöön ja hän oppii kantamaan vastuuta omien toimiensa vaikutuksesta lähiympäristöönsä. Lähtökohtana on lapsen monimuotoinen elinympäristö, jonka tunteminen luo pohjaa laajemmalle ymmärrykselle ympäröivästä maailmasta. Luontoa ja muuta ympäristöä koskeva tietämys jäsentyy, kun lapsi omaksuu luontoa koskevia peruskäsitteitä ja pääsee käyttämään ikäkaudelleen sopivia luonnontieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Hän oppii ymmärtämään käsitteiden välisiä yhteyksiä ja eri ilmiöihin liittyviä lainalaisuuksia. Sisältöjä: IHMINEN kehonosat kehosta huolehtiminen: lepo, ravinto, puhtaus, liikunta, pukeutuminen IHMINEN JA YMPÄRISTÖ Vuodenaikojen seuraaminen ympäristössä, ihmisen toiminta eri vuodenaikoina sää ja sen tarkkailu, pukeutuminen sään mukaisesti esim. oma puu ja sen tarkkailu eri vuodenaikoina Syksy: Talvi: Kevät: Kesä: puutarhan satoa eläimet valmistautuvat talveen (esim. orava, siili) talvilintuja (esim. talitiainen, punatulkku) eläimet talvella siemenestä kasviksi kevätkasveja (esim. leskenlehti, voikukka) muuttolintuja (esim. peippo, västäräkki) kesäsuunnitelmia oma kotikaupunkini oman toiminnan vaikutukset lähiympäristössä, arkipäivän valinnat, esim. kierrätys, paperinkeräys, kangaspyyhkeet MAA JA AVARUUS vuodenajat YMPÄRISTÖN AINEET JA MATERIAALIT ympäristön aineita ja esineitä: kuvailu, luokittelu, vertailu kokeellisia luonnontieteen tutkimuksia

11 8 6.5 Taide ja kulttuuri Taito- ja taidekasvatus sisältävät monipuolista toimintaa liikunnan, musiikin, kuvataiteiden, kädentaitojen ja ilmaisukasvatuksen alueilta. Taito- ja taidekasvatuksessa eri taiteenalat kietoutuvat toisiinsa ja taidekasvatus toimii eheyttämisen välineenä ja edistää lapsen monipuolista persoonallisuuden kehittymistä. Lapsi kokee onnistumista, iloa ja saa elämyksiä taidekasvatuksen kautta ja hänen kykynsä nauttia taiteesta kehittyy. Onnistumisen elämykset ja omien vahvuuksien löytäminen edistävät lapsen itsetuntoa. Oppimistilanteissa keskeistä on havaintojen teko, mielikuvat, elämyksellisyys ja leikinomaisuus. Tärkeää on rohkaista lasta omaperäiseen ilmaisuun ja omiin ratkaisuihin. Oppimisilmapiirin tulee olla kannustava ja hyväksyvä Kuvataide Harjoitellaan lähiympäristön monipuolista havainnointia ja ilmaistaan tehtyjä aistihavaintoja ja kokemuksia kuvataiteen keinoin. Tarkastellaan lasten omia töitä ja keskustellaan niiden herättämistä tunteista ja ajatuksista. Tarkastellaan myös taidekuvia ja taideteoksia. Sopivissa yhteyksissä nimetään visuaalisia ilmiöitä. Samalla tutustutaan alustavasti esim. käsitteisiin väri, valo, tila, liike, muoto, pinta ja rytmi. Tutustutaan mahdollisuuksien mukaan lähiympäristön taideteoksiin ja vieraillaan näyttelyissä. Tutustutaan erilaisiin välineisiin, materiaaleihin ja tekniikoihin. Ohjatun toiminnan ohella lapselle tulee tarjota mahdollisuus omaehtoiseen kuvataiteelliseen toimintaan ja kokeiluun. piirustus ja muovailu, kuvallinen maalaus, kollaasit grafiikka rakentelu viestintä Elävän viivan Väriopin alkeet: Tutustuminen Kuvalukemisen harjoittelu: päävärit kolmiulotteisiin harjoittelu piirtimet: materiaaleihin vahaliidut (myös Monipuolinen Liikennemerkkejä vesiliukoiset) siveltimen käyttö: Kosketus- ja puuvärit (myös laveeraus tuntoaistin Kuvaviestien vesiliukoiset) vaha- ja vesivärin harjoittaminen tulkinta lyijykynä yhdistäminen pastelliliitu Maataide tasossa Tutustuminen tietokone Paperin käsittely: piirrosohjelmiin leikkaaminen Hiekka ja lumi Painomenetelmät: repiminen leimasinpainanta: rypistäminen Muovailun perusmuodot alkeet: Paperikollaasi muovailuvaha tai Viivaimen käyttö askartelumassa kulttuurikasvatus Taidekuvien tarkastelua: värien antama elämys Sommittelun tarkastelua kuvan avulla Liike kuvassa Taidenäyttelyvierailut Omien näyttelyiden rakentaminen Tutustuminen esine- ja rakennettuun ympäristöön

12 6.5.2 Musiikki 9 Musiikin tulee kuulua luonnollisena osana lapsen elämään. On tärkeää, että musiikki yhdistetään esiopetuksen muuhun toimintaan. lastenlaulut ja laululeikit ääni luova liikunta sekä musiikkitiedon aines liikkuen laulu luova ääni-improvisaatio muoto soitto kuuntelu musiikkiliikunta melodia hiljaisuus ja erilaiset äänet musiikkitieto oman rytmin toteuttaminen sekä sana-, kaiku- ja perusrytmi rytmi äänikokeilut, äänimaisemat, omat sävelaiheet musiikin muotorakenteen toteuttaminen soittaen ja liikkuen luova kuuntelu sekä musiikkisadut, lorut ja runot Kädentaidot Kädentaidoissa edistetään lapsen hienomotoristen taitojen kehittymistä, kykyä suunnitteluun ja pitkäjänteiseen työskentelyyn sekä oman työn arvostamista. Käden töiden kautta lapsen aistihavaintojen ja liikesuoritusten välinen koordinaatio vahvistuu ja avaruudellinen taju kehittyy. Käsityöprosessin aikana lapsella on mahdollisuus luovuuteen, innovatiiviseen ajatteluun ja ongelmanratkaisuun. Mahdollisuuksien mukaan tutustutaan käsityöperinteeseen ja käsityötaiteeseen. Käden töissä opitaan perustekniikoiden alkeita, tutustutaan erilaisiin materiaaleihin ja välineisiin. Kunkin tehtävän yhteydessä lapselle opetetaan oikeat työskentelyotteet ja turvallinen välineiden käyttö. Käsitöiden yhteydessä opetellaan huolehtimaan myös työympäristöstä ja työvälineistä.

13 10 Käsityötaitojen oppimisen keskeisiä sisältöjä Askartelu * paperi- ja pahvityöt - leikkaaminen - repiminen - taittelu - liimaaminen * luonnonmateriaalityöt * jätemateriaalit Tekstiili * lankatyöt - neulaan pujottaminen, solmu - purkaminen, pujottaminen, punominen - tupsu - sormivirkkaus * ompelu: etupistot Tekninen * puutyöt: sahaaminen, naulaaminen, liimaaminen, hiominen * rakentelu 6.6 Terveys Terveyskasvatusta toteutetaan läpäisyaiheena arjessa esim. ruokailun ja liikuntatuokioiden yhteydessä. Terveyskasvatus liitetään osaksi luonto- ja ympäristötiedon teema-alueita. Lasta ohjataan huolehtimaan terveydestään ja päivittäisestä henkilökohtaisesta hygieniastaan. Lapsen terveellisiä ruokatottumuksia tuetaan ja lasta ohjataan hyviin ruokailutapoihin. Lasta ohjataan myönteisiin ihmissuhteisiin ja tunne-elämän terveyteen sekä välttämään väkivaltaa. Lasta ohjataan liikkumaan turvallisesti lähiympäristössä. 6.7 Fyysinen ja motorinen kehitys Esiopetuksen liikunta tukee lapsen fyysis-motorista, sosiaalis-emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Se on iloista, lapsilähtöistä sekä ohjattua että omaehtoista liikuntaa turvallisissa ja vaihtelevissa liikuntaympäristöissä.

14 Fyysis-motorinen alue Sosio-emotionaalinen alue Kognitiivinen alue 11 Keskeistä tasapaino-, liikehallinta ja käsittelytaitojen kehittyminen ikäkauden mukaisesti. Keskeistä itsetunnon ja yhteistyökykyisyyden kehittyminen leikeissä ja peleissä. KARKEAMOTORISET TAIDOT Keskeistä liikuntahetkiin liittyvien käsitteiden omaksuminen sekä havaintomotorinen oppiminen, jonka avulla kehitetään lapsen yleisiä oppimisvalmiuksia. vetäminen käveleminen pyöriminen hyppääminen heittäminen ryömiminen työntäminen juokseminen kieriminen kiinniottaminen konttaaminen HAVAINTOMOTORISET TAIDOT kehontuntemus tilankäytön hahmottaminen Lapsi oppii tuntemaan ikäisilleen sopivaa leikki- ja liikuntakulttuuria. Hän ymmärtää vähitellen liikunnan merkityksen hyvinvoinnilleen. Henkilökohtaisesta hygieniasta huolehtiminen opitaan käymällä suihkussa sisätuntien jälkeen. Eri liikuntalajit SUUNNISTUS JA VOIMISTELU JA PALLOILU RETKEILY TANSSI kuvasuunnistus perus-, väline- ja maastoleikit telinevoimistelu luontoretket musiikki- ja luovaliikunta lastentanssi UINTI HIIHTO LUISTELU veteen totuttautuminen vesileikit uinnin alkeistaidot välineisiin tutustuminen lumi- ja hiihtoleikit hiihtäminen ja mäenlasku sekä -nousu pallon käsittely palloleikit ja -pelit kypäräpakko välineisiin tutustuminen luisteluleikit eteenpäin luistelu liukuminen jarruttamisen harjoittelu

15 12 7 Erityistä tukea tarvitsevien lasten esiopetus On tärkeää, että lapsen vaikeudet havaitaan ja tukitoimet järjestetään varhain. Tuen tulee sisältää kaikki tarpeelliset toimet, jotka tarvitaan oppimisvaikeuksien varhaiseen toteamiseen, ennaltaehkäisyyn ja kuntouttamiseen. Toiminnan lähtökohtana on lapsen positiivisen minäkuvan ja itsetunnon kehittymisen tukeminen ja oppimisvaikeuksien ennaltaehkäiseminen. Normaalikoulussa esioppilaiden puheen kehitys kartoitetaan ja tarvittaessa annetaan puheopetusta. Lapsen esiopetuksen fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö ja tarvittavat tukipalvelut tulee ensisijaisesti järjestää niin, että lapsi voi mahdollisimman täysipainoisesti osallistua ryhmän toimintaan yleisen esiopetussuunnitelman mukaisesti. Erityistä tukea tarvitsevalle lapselle laaditaan myös esiopetuksen suunnitelma yhdessä huoltajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Suunnitelman tulee sisältää lapsen kasvulle ja kehitykselle asetettavat tavoitteet sekä arvio lapsen vahvuuksista ja oppimiseen liittyvistä riskitekijöistä ja vaikeuksista. 8 Eri kieli- ja kulttuuriryhmien esiopetus Opetus järjestetään integroituna normaaliin esiopetukseen lapsen opetussuunnitelman avulla yleisten oppimis- ja kasvatustavoitteiden mukaisesti. Esiopetuksessa tulee erityisesti huolehtia siitä, että suomen kielen tiedot ja taidot omaksutaan mahdollisimman hyvin ennen kouluun siirtymistä. Opetuksella tuetaan lapsen äidinkielen kehittymistä sekä mahdollisuutta kasvaa kahteen kulttuuriin. Lapsen identiteetin rakentumiselle on merkityksellistä, että hänen kulttuuriinsa kuuluvat asiat näkyvät arvostettuina esiopetuksen arkipäivässä. Yhteisessä arjessa lapsi näkee ja oppii hyväksymään erilaisuutta, jolloin monikulttuuriset arvot nousevat luontaisesti esille ja lasten sosiaaliset valmiudet kehittyvät keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Mikäli yhteistä kieltä perheen ja esiopetuksen välillä ei ole, tulee toimivan kommunikaation ja yhteistyön turvaamiseksi käyttää keskustelussa mukana tulkkia. 9 Yhteistyö muiden tahojen kanssa 9.1 Yhteistyö varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen kanssa Säännöllinen yhteistyö varhaiskasvatusta toteuttavien tahojen kanssa luo edellytykset lapsen turvalliseen ja joustavaan siirtymiseen päivähoidosta esiopetukseen. Yhteistyö toteutetaan erillisen vuosisuunnitelman mukaisesti. Yhteistyösuunnitelma tarkistetaan ja päivitetään lukuvuosittain. Suurin osa koulumme esioppilaista jatkaa koulunkäyntiään tutuksi tulleessa kouluympäristössä.

16 Yhteistyö kotien kanssa Lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen tukeminen onnistuu parhaiten yhteistyössä kotien kanssa. Esiopetusvuoden aluksi huoltajat kutsutaan keskustelemaan lapsesta. Lapselle laaditaan yhteistyössä huoltajien kanssa esiopetuksen suunnitelma. Esiopetussuunnitelman toteutumista arvioidaan yhdessä keskustellen lapsen, huoltajien ja opettajan kanssa. 9.3 Yhteistyö opettajankoulutuksen kanssa Normaalikoulun esiopetusryhmään ovat sekä lastentarhan- ja luokanopettajankoulutuksen opiskelijat tervetulleita opiskelemaan. Esiopetuksen tehtävänä on myös uuden pedagogisen tiedon soveltaminen ja tuottaminen kokeilu-, tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla. 10 Oppilashuolto Esioppilaat kuuluvat perusopetuksen oppilashuollon piiriin (katso Vuosiluokkien 1-6 opetussuunnitelma/ oppilashuolto). Tapakasvatus kulkee esiopetuksessa läpäisyaiheena. Esioppilaat saavat tarvittaessa erityisopetusta, jonka antamiseksi pyydetään huoltajien lupa. Erityistä tukea tarvitsevan esioppilaan opetuksesta voidaan keskustella oppilashuoltotyöryhmässä. 11 Esiopetus erilaisissa ryhmissä Normaalikoulussa esiopetusta annetaan omassa erillisessä ryhmässä. Tällaisessa ryhmässä tulee olla opettajan ohella koulunkäyntiavustaja. Yhdistetyissä ryhmissä tulee huomioida erityisesti asianmukainen oppimisympäristö, jossa esioppilailla on mahdollisuus myös erilliseen oppimisen aikaan ja paikkaan. Esioppilaat otetaan koulun oppilaiksi ja heidän asemansa huomioidaan koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Ryhmät tulee muodostaa niin, että esiopetukselle säädetyt tavoitteet voidaan saavuttaa.

17 14 12 Arviointi esiopetuksessa Esiopetuksen tavoitteena on oppimaan oppimisen kehittyminen. Itsearviointi on luonnollinen osa oppimisprosessia. Itsearviointiin ohjaaminen tukee lapsen minäkuvan kehittymistä ja oman työskentelyn jäsentämistä. Portfolio on monipuolinen lapsen itsearvioinnin väline esiopetuksessa. Opettajan palaute lapselle hänen edistymisestään, osaamisestaan ja kasvustaan tulee olla kannustavaa ja luotettavaa. Yhteiset keskustelut huoltajien kanssa ovat oleellinen osa arviointia. Esiopetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus esiopetuksesta Toiminnan toteutumisen arviointi Opettaja arvioi toteutunutta toimintaa. Opetussuunnitelmaa päivitetään tämän arvioinnin pohjalta. Lukuvuoden päätteeksi lähetään huoltajille kysely esiopetusvuoden toteutumisesta.

18 Liite 3

19 SISÄLTÖ 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? 1.1 Kriisin vaiheet 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta 2.2 Oppilaat ja vanhemmat 3 TOIMINTAMALLIT 3.1 Kiusaaminen 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa 4 VÄKIVALTATILANTEET 5.1. Lievä koulutapaturma 5.2 Vakava onnettomuus koululla Tulipalo koulussa Ohjeet vaaratilanteessa Pommiuhka 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema 7 PÄIHTEET 7.1 Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily 9.5 Toistuvat poissaolot 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT 11.1 Jälkipuinti ja jälkipurku

20 1 MIKÄ ON TRAUMAATTINEN KRIISI? Kriisi voi olla yksittäisen ihmisen kokema yllättävä tilanne, joka järkyttää hänen mielen tasapainoaan. Kriisin voi aiheuttaa esimerkiksi onnettomuus, sairaus, kuolema tai avioero. Kriisi voi myös koskettaa laajempaa yhteisöä, kuten koulua tai luokkaa. Aiheuttaja voi tällöin olla esimerkiksi tulipalo, koulun oppilaaseen/ oppilaisiin kohdistuneet mielenrauhan järkytykset jne. 1.1 Kriisin vaiheet Kriisiin kuuluu erilaisia vaiheita ja jokainen käy ne läpi omalla tavallaan. 1. Shokkivaihe - akuutissa vaiheessa - kestää korkeintaan yhden viikon - voimakkaita sekä fyysisiä että psyykkisiä reaktioita tai niiden täydellinen puuttuminen 2. Reaktiovaihe viikkoa tapahtumasta - asteittainen tapahtuneen "rekisteröinti" 3. Käsittelyvaihe - Kestää kauan, jopa vuoden tapahtumasta - Kriisireaktiot vähenevät hitaasti 4. Uudelleen asennoitumisvaihe - kestää koko elämän Tavallisia reaktioita: - tuska, voimakkaat muistot, unihäiriöt - suru, kaipuu, ikävä - viha - käytös, jolla pyritään saamaan huomiota lähimmäiseltä, oppilastoverilta tai opettajalta - syyllisyys, itsesyytökset, häpeä - kouluvaikeudet - ruumiilliset kivut ja pahan olon tunne - aggressiivisuus - kontaktien välttäminen - fantasiat - pessimismi - persoonallisuuden muutokset - vaikutukset kehitykseen ja kypsymiseen

21 2 KRIISIEN TUNNISTAMINEN JA ENNALTAEHKÄISY 2.1 Opettajat ja henkilökunta Tiedottaminen oppilashuolto- ja kriisitoiminnasta. Alkuinfo: - oppilashuolto- ja kriisiryhmän kokoonpanot - kriisitoimintamallikansio - kriisien tunnistamisvalmiuksien lisääminen Vuotuinen info: - kriisiryhmän olemassaolo (uudet opettajat ja henkilökunta) - kansio - ajankohtaiset teemat - asiantuntijat koulutustilaisuuksiin Kriisiryhmän kokoontuminen kerran vuodessa: Esimerkiksi syyslukukauden alussa. - tarkistaa yhteystiedot - kansio - ryhmän kokoonpano Koko henkilökunnan koulutus, esimerkiksi yleinen kriisikoulutus ja ea-koulutus. 2.2 Oppilaat ja vanhemmat Teemapäivät ja koulutustilaisuudet - kriiseihin liittyvien asioiden esiintuomista (terv.hoitaja, psykologi, kuraattori jne.) - kriisipalveluiden tiedottaminen oppilaille (esim. syys- tai lukuvuositiedotteessa, eri ilmoitustauluilla) - ajankohtaiset teemapäivät oppilaille - asiantuntijat vanhempaintilaisuuksiin Elämänhallintataidot - Eri oppiaineissa ja tilanteissa asian käsittelyä. Kummi- ja tukioppilastoiminta - Osa tukioppilaista koulutetaan vertaisryhmätueksi kriisitilanteisiin.

22 3 TOIMINTAMALLIT Christina Salmivallin (1998) mukaan Koulukiusaaminen on sitä, kun toiset aiheuttavat tahallaan ja toistuvasti pahaa mieltä jollekin oppilaalle. Koulukiusaaminen voi ilmetä Sanallisesti: mm. nimittely, haukkuminen, pilkkaaminen, naurunalaiseksi tekeminen Fyysisesti: mm. töniminen, lyöminen, potkiminen Epäsuorasti: mm. pahan puhuminen selän takana, ryhmän ulkopuolelle jättäminen Omaisuuteen kohdistuvana: mm. tavaroiden ottaminen, piilottaminen, rikkominen 3.1 Kiusaaminen Ennaltaehkäisevät toimet Selkeät säännöt ja rajat, ja niistä tiedottaminen. Selvä määrittely, mitä on kiusaaminen. Hyvin hoidettu valvonta. Nopea puuttuminen havaituissa tilanteissa. Jatkuva keskustelu ja arviointi turvallisuustilanteesta. Yksittäinen kiusaamistilanne Tilanne seis. Kuuleminen ja kirjaaminen/muistio. Keskustelu. Anteeksi! Sopimus jatkosta. Seuranta. Tarvittaessa yhteys huoltajiin. Toimijat: koulun henkilökunta 3.2 Kun kiusaamistilanteesta on vakavia seurauksia Aina yhteys terveydenhoitajaan / koulun ensiapuvastaaviin, kriisi- tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. Aina yhteys huoltajiin. Pidä huolta myös kiusaajasta. Kriisi- tai oppilashuoltoryhmä selvittää viranomaisille ilmoittamisen tarpeen. Rangaistus / sovittelu. 3.3 Kun kiusaaminen on jatkuvaa Kiusaaminen on katkaistava. Oppilashuolto- / kriisiryhmä järjestää huoltajien tapaamisen, mahdollisesti myös vanhempainillan. Asian käsittely ryhmässä / luokassa. Sopimukset. Seuranta. Rangaistukset / sovittelu.

23 4 VÄKIVALTATILANTEET Toimi - älä käänny pois tilanteesta. Kehota lopettamaan väkivalta. Estä väkivallan jatkuminen. Hae mahdollisuuksien mukaan apua koulun muilta työntekijöiltä. Älä arkaile pyytää poliisia paikalle ( puh. 112 ). Tiedota opettajalle ja rehtorille. Tarvittaessa rehtori kokoaa kriisi-/oppilashuoltoryhmän, joka järjestää kriisiapua. Tarvittaessa ota yhteys oppilaan huoltajiin ja pyydä, että he hakevat oppilaan. Tarvittaessa poista oppilas luokasta tai koulusta, huolehdi myös valvonnasta. Mikäli oppilas ei suostu poistumaan, pyydä paikalle toinen aikuinen. 5 TAPATURMA TAI ONNETTOMUUS KOULUSSA 5.1. Lievä koulutapaturma Huolehdi ensiavusta. Lähetä/vie oppilas terveydenhoitajalle tai terveyskeskukseen. Mikäli oppilasta joudutaan kuljettamaan terveyskeskukseen ja sen jälkeen jatkohoitoon, oppilaan mukaan lähtee koululta saattaja. Ilmoita asiasta mahdollisimman nopeasti huoltajille. Tiedota asiasta rehtorille ja luokanopettajalle/-valvojalle. Täytä tapaturman jälkeen vahinkoilmoitus kansliassa. 5.2 Vakava onnettomuus koululla Välitön ensiapu ja lisävaaran ehkäisy. Hälytys ( 112 ) tarvittaessa. Selvitetään, mitä todella tapahtui Rehtori tiedottaa tilanteen mukaan: kriisiryhmä koti opettajakunta ja muu henkilökunta oppilaat Valitaan vastuuhenkilö onnettomuuden uhrille tai uhreille: on oppilaan kanssa kunnes huoltajat saapuvat paikalle tai joku muu ottaa vastuun. LASTA/NUORTA EI SAA JÄTTÄÄ YKSIN. Silminnäkijöiden auttaminen. Kuunteleminen. Keskusteleminen Tulipalo koulussa Oppilaat turvaan! (Sovitut poistumistiet ja turva-alue). Ilmoita kansliaan. Tee paloilmoitus (112). Huolehdi rakennuksen tyhjentämisestä. Huolehdi alkusammutuksesta. Kun poistut viimeisenä paikalta, rajaa palopesäke sulkemalla ovet. OPETTELE SAMMUTUSVÄLINEIDEN SIJAINTI!

24 Ohjeet vaaratilanteessa Kukin koulu tekee oman suunnitelmansa sekä harjoittelee toimintaa. Vrt. Koulun turvallisuussuunnitelma Pommiuhka Kysy uhkaajalta: Milloin räjähtää? Missä räjähtää? Ilmoitus keskusradiosta. Koulu tyhjennetään. Ohjaa luokkasi / oppilaasi rauhallisesti ulos suoja-alueelle. Ilmoita poliisille. 6 KUOLEMANTAPAUKSET 6.1 Oppilaan, opettajan, muun koulun henkilökuntaan kuuluvan henkilön tai lähiomaisen kuolema Otetaan yhteyttä kriisiryhmään. Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon. Kuolemasta tiedotetaan omaisten toiveet huomioiden, etenkin ryhmälle tai luokalle, jota se erityisesti koskee. Vietetään hiljainen hetki (valokuva, valkoinen liina, muistoruno, laulu yms.) Tavarat löytyvät opettajien työhuoneesta. Mikäli kuolema koskettaa erityisesti jotain ryhmää tai luokkaa, järjestetään heille mahdollisuus keskusteluun. 6.2 Koululla tapahtuva oppilaan kuolema Tapahtumapaikalle haetaan heti aikuisia. Tapahtumapaikka rauhoitetaan. Otetaan yhteys hätäkeskukseen 112. Kutsutaan välittömästi kriisiapua. Kutsutaan viranomainen, joka selvittää tutkinnan tarpeen ja vie suruviestin. Tapahtumasta ilmoitetaan koko koululle. Tarvittaessa otetaan yhteyttä oppilaiden koteihin. 6.3 Oppilaan lähiomaisen kuolema Rehtori tiedottaa asiasta oppilasta opettaville opettajille. Mikäli oppilas on koulussa, saata hänet rauhalliseen paikkaan, missä omaiset voivat kertoa hänelle suruviestin. Edetään lapsen ehdoilla. Mikäli oppilas tai hänen omaisensa pyytävät tai antavat luvan, kerro tapahtuneesta luokalle ja keskustele asiasta, mikäli oppilaat tuntuvat tarvitsevan sitä. Huomioi luokkasi kanssa oppilaan suru hienovaraisesti. Mikäli tapahtunut askarruttaa oppilasta, pyydä apua kriisi- tai oppilashuoltoryhmältä. Mikäli oppilas jää koulusta pois, eikä kotoa ole otettu yhteyttä, soita hänelle. Mikäli oppilaan käytöksessä tai ulkonäössä tapahtuu selvä muutos tai muuten olet huolissasi hänestä, ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin.

25 6.4 Koulun opettajan tai muun työntekijän kuolema Tiedon tultua kouluun lippu nostetaan puolitankoon ja toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Rehtori tiedottaa tapahtuneesta koko kouluyhteisölle. Mikäli menehtyminen sattuu koulupäivän aikana, toimitaan edellisen sivun ohjeiden mukaan. Tarvittaessa pyydetään kriisiryhmältä tukea. 7 PÄIHTEET 7.1. Päihteiden väärinkäytön tunnistaminen oppilaan kohdalla Kaveripiiri vaihtuu. Rahantarve voi kasvaa: näpistelyä, ilkivaltaa yms. Koulumenestys laskee. Poissaolot lisääntyvät: aamu- tai maanantaisin poissaoloja. Epärealistisia puheita, tarinoita, valehtelua. Muutoksia luonteessa. Esiintyy pelkotiloja, ahdistuneisuutta, levottomuutta. Haju (tietyille aineille ominainen, esim. tinneri, kannabis). Esineet: piippu, veitset, aineenpalaset. Ulkonäkö tai olemus muuttuu. 7.2 Oppilaan päihteiden käytön epäily Keskustele oppilaan kanssa ja kirjaa havaintosi ylös. Seuraa käyttäytymistä. Yhteys terveydenhoitajaan, oppilashuoltoryhmän jäseniin tai poliisiin. Ota yhteyttä huoltajiin. Ks. tarkemmin päihdemalli. 7.3 Oppilaan päihteiden käyttö koululla Keskustele oppilaan kanssa. Pyydä oppilashuoltoryhmän jäsen mukaan. Ota yhteyttä huoltajiin ja pyydä heitä hakemaan oppilas pois koulusta. Ota päihteet lapselta/ nuorelta pois mahdollisuuksien mukaan. Mikäli yhteyttä huoltajiin ei saada, ota tarvittaessa yhteyttä poliisiin ja sosiaalityöntekijään. Järjestetään keskustelutilaisuus, jossa ovat mukana oppilashuoltoryhmän jäsenet, huoltajat, oppilas, luokanopettaja/-valvoja. 7.4 Oppilaan huoltajien päihteiden käyttö Tuo ongelma oppilashuoltoryhmän tietoon, missä mietitään tarvittavat toimenpiteet. Tue oppilasta. Tee tarvittaessa lastensuojeluilmoitus. 7.5 Opettajan tai koulun muun työntekijän päihteiden käyttö Kerro epäilysi ja /tai huolesi esimiehelle, joka ryhtyy selvittämään asiaa. ESIMIEHEN TEHTÄVÄT Kerää tarkat tunnusmerkit näkemästään / kuulemastaan muutoksesta. Kokoaa ja kirjaa tosiasiat. Keskittyy työkäyttäytymiseen. Selvittää eri hoitovaihtoehdot, konsultoiden työterveyshuoltoa. Ottaa asian puheeksi työntekijän kanssa.

26 8 OMAISUUSRIKOKSET 8.1 Ilkivalta Kirjallinen selvitys tapahtuneesta jokaiselta asiasta tietävältä. Keskustelu asianomaisten, opettajan sekä oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Tapahtuneesta ilmoitetaan huoltajille. Tarvittaessa pyydetään apua poliisilta (112). Jos oppilas ei suostu tarvittavaan yhteistyöhön. Kun on tapahtunut murto. Kun kadonnut omaisuus on arvokas. Oppilas korvaa aiheuttamansa vahingon. Mikäli asia tapahtuu opintokäynnin tai retken aikana toimitaan asiassa em. tavalla. Tarvittaessa huoltajat noutavat oppilaan kotiin. 9 MUITA ERITYISKYSYMYKSIÄ 9.1 Oppilaan tai työntekijän vakava sairaus Tilanteesta kerrotaan kodin tai työntekijän toiveet huomioiden. Tiedosta ensiapuohjeet kriittisen tilanteen varalle. Pidä yhteyttä sairastuneeseen henkilöön. Psykoottisesti käyttäytyvän oppilaan tunnistaminen Vetäytyminen, pyrkimys olla yksin. Sekavat tai epärealistiset puheet. Rituaalit, pakkotoiminnat. Ikätasoa lapsellisempi toiminta. Suhtautuminen koulutyöhön muuttuu, ei välitä koulutyöstä tai yrittää tehdä enemmän kuin jaksaa. Erikoinen toiminta, jota ei itse halua tai osaa selittää. Vihjailee avuntarpeestaan. Ulkoinen olemus voi muuttua äkkiä (hoitamattomuus). Tunneilmaisun kapeutuminen tai muuttuminen. Harhaluulot 9.2 Oppilaan tai työntekijän itsemurha tai sen uhka Suhtaudu vakavasti itsemurhauhkailuihin tai vihjailuihin. Keskustele kuuntelun sijasta: Mitä tarkoitat sanoessasi, ettei elämälläsi ole enää väliä? Ota yhteyttä huoltajiin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin ja kerro huolesi. Mikäli jotakin tapahtuu Tiedota asiasta omaisten toiveet huomioiden. Käsittele asiaa enemmän ryhmissä, joita se koskee. Huomioi muut itsemurhaa ajattelevat. Kerro muista toimintatavoista ratkaista vaikeita asioita. Ilmaise osanottosi omaisille.

27 9.3 Perheväkivalta oppilaan tai työntekijän kotona Tarkoittaa Lyömistä, seksuaalista alistamista, uhkailua, pelottelua, eristämistä ja taloudellista väkivaltaa. Mikäli havaitset oppilaan tai työntekijän käyttäytymisessä ja /tai olemuksessa muutosta: Esitä huolesi tekemistäsi havainnoista oppilaalle ja huoltajille tai työntekijälle tarkentaaksesi tilannetta. Seuraa tilannetta ja kirjaa havaintosi. Mikäli asia huolestuttaa sinua edelleen, ota yhteyttä rehtoriin tai oppilashuoltoryhmän jäseniin. 9.4 Seksuaalisen hyväksikäytön epäily Keskustele rauhallisesti henkilön kanssa. Tilanteessa tulee selvittää puhuuko henkilö asiasta ensimmäistä kertaa. Mikäli kyseessä on ensimmäinen kerta, jatketaan asiasta keskustelua yhdessä henkilön kanssa, otetaan yhteyttä sopivaan auttajatahoon (esim. kasvatusperheneuvola, nuorisopsykiatrian pkl., Tukinainen). Jos asiaa on käsitelty aiemmin jonkun muun hoitavan/ohjaavan tahon kanssa, ohjataan henkilö jatkamaan hoitoa kyseisessä paikassa. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Ota yhteyttä huoltajiin ja kerro havainnoistasi. Mikäli havaitset seksuaalista ahdistelua Keskustele ensin ahdistellun kanssa. Kirjaa havaintosi. Arvioi tilanne ja sovi jatkotoimenpiteistä yhdessä ahdistellun kanssa, mikäli ahdisteltu on suostuvainen, niin järjestetään yhteistapaaminen osapuolten kesken sopimuksen aikaansaamiseksi. Tarvittaessa sovitaan tarkoituksenmukaisesta jatkohoidosta. Tarvittaessa ota yhteyttä huoltajiin ja kerro tilanteesta. Toiminta vakavissa seksuaalisissa väkivaltatilanteissa Välittömästi yhteys lääkäriin/terveydenhoitajaan. Ota yhteys oppilashuoltoryhmän jäseniin. Tapauksesta on tehtävä rikosilmoitus. On huolehdittava siitä, että asianmukainen jälkihoito järjestetään. 9.5 Toistuvat poissaolot Lisääntyneet ja selvittämättömät poissaolot ovat merkki jostain ongelmasta oppilaalla. Ota asia puheeksi oppilaan kanssa. Selvitä poissaolojen syyt. Tee sopimus jatkosta. Ota yhteys huoltajiin ajoissa. Seuraa tilannetta.

28 10 KOULUN KRIISIRYHMÄN JÄSENET Rehtori Mikko Ripatti koollekutsuja lähiomaiselle ilmoittaminen - tiedottaminen varalla vararehtori Heli Lepistö Vararehtori Heli Lepistö / koulun toiminnan ylläpito jälkikäsittelyn organisointi varalla lehtori Pirjo Auvinen erityisopettaja Sirpa Koivuniemi-Luoma-aho ensiapu muut asiantuntijat - tukihenkilö varalla lehtori Kristiina Vesala lehtori Kyösti Karhiola palokunta, poliisi kouluympäristö - väestönsuojelu varalla lehtori Kari Niittymäki kouluterveydenhoitaja Sirkku Hoffrén ensiapu asiantuntija-apu

29 11 TÄRKEÄT PUHELINNUMEROT (Laita puhelimen viereen!) YLEINEN HÄTÄNUMERO POLIISI tai ENSIAPUPOLIKLINIKKA PALOKUNTA tai TERVEYSKESKUS KESKUSSAIRAALA NUORTEN PSYKIATRINEN PKL LASTEN PSYKIATRINEN PKL MYRKYTYSKESKUS KESKUSHAMMASHOITOLA, Pihlajavedentie KOULUKURAATTORI, Mirja Soininen KRIISIKESKUS, Olavink. 40 A TURVAKOTI KOTILO, Neitsytk PERHEPALVELUKESKUS, Pihlajavedentie SOSIAALITOIMI, Olavink SEURAKUNTA (Ev.lut.), Kirkkok LASTEN JA NUORTEN PUHELIN (MLL) IRTI HUUMEISTA RY PALVELEVA PUHELIN RIKOSUHRIPÄIVYSTYS AIDS- auttava puhelin (SPR) KIUSATTUJEN TUKI RY TUKINAINEN TUKINAINEN juristipäivystys A-KLINIKKA LYÖMÄTÖN LINJA Jälkipuinti ja jälkipurku Yhteydenotto kriisikeskukseen, terveyskeskukseen tai sairaalan ensiapuun.

30 LIITE 4 Kirjainmallit, numerot ja matemaattiset merkit Kirjainmallien tekijät: Toivo Heiskanen Liisa Uusitalo

31 Liite 5 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. Taitotaso A1 A1.1 Kielitaidon alkeiden hallinta A1.2 Kehittyvä alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. *Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. *Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. *Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja * Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. *Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. *Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. * Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. *Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. * Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. * Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. * Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. * Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. *Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. fraaseja. *Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. * Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. *Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. *Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. *Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. *Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai *Puheessa on taukoja ja muita * Tunnistaa yksinkertaisesta muistilappuja). katkoksia. tekstistä yksittäisen tiedon, jos * Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja *Ääntäminen voi aiheuttaa usein voi lukea tarvittaessa uudelleen ja pystyy kirjoittamaan hyvin ymmärtämisongelmia. yksinkertaisia päälauseita. * Osaa hyvin suppean perussanaston, * Kyky ymmärtää entuudestaan joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja tuntematon sana edes hyvin ja peruskieliopin aineksia. ennustettavassa yhteydessä on * Ulkoa opetellut fraasit voivat olla * Alkeellisessakin vapaassa puheessa rajallinen. oikein kirjoitettuja, mutta esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia alkeellisimmassakin vapaassa virheitä. tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä.

32 Taitotaso A1 A1.3 Toimiva alkeiskielitaito Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää yksinkertaisia *Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja * Pystyy lukemaan tuttuja ja lausumia (henkilökohtaisia lähipiiristään. Selviytyy kaikkein joitakin tuntemattomia sanoja. kysymyksiä ja jokapäiväisiä yksinkertaisimmista vuoropuheluista Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus joissa käsitellään arkielämää ja rutiinimaisissa keskusteluissa puhekumppanin apua. rutiinitapahtumia tai annetaan tilanneyhteyden tukemana. yksinkertaisia ohjeita. * Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa liittyviä keskusteluja. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. * Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen voi joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. *Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. * Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. * Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. *Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. *Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). * Osaa kaikkein tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. *Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä.

33 Taitotaso A2 A2.1 Peruskielitaidon alkuvaihe Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Pystyy ymmärtämään *Ymmärtää yksinkertaisia ja yksinkertaista puhetta tai kaikkein tavanomaisinta sanastoa seuraamaan keskustelua aiheista, sisältäviä tekstejä jotka ovat hänelle välittömän (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, tärkeitä. arkisimpia käyttöohjeita). * Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tvuutisissa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. * Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. *Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. * Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. *Osaa helposti ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). * Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. *Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. * Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. * Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. * Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). *Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. *Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa.

34 Taitotaso A2 A2.2 Kehittyvä peruskielitaito Välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perustarpeet ja lyhyt kerronta Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen * Ymmärtää tarpeeksi * Osaa esittää pienen, luettelomaisen *Ymmärtää pääasiat ja joitakin kyetäkseen tyydyttämään kuvauksen lähipiiristään ja sen yksityiskohtia muutaman konkreetit tarpeensa. Pystyy jokapäiväisistä puolista. Pystyy kappaleen pituisista viesteistä seuraamaan hyvin summittaisesti osallistumaan rutiininomaisiin jonkin verran vaativissa arkisissa selväpiirteisen asiapuheen keskusteluihin omista tai itselleen yhteyksissä (mainokset, kirjeet, pääkohtia. tärkeistä asioista. Voi tarvita apua ruokalistat, aikataulut) sekä keskustelussa ja vältellä joitakin faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). aihepiirejä. *Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. * Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. *Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. *Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. *Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia ja myös joitakin vaativampia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa esiintyy paljon virheitä perusasioissa (esim. verbien aikamuodoissa) ja ne voivat joskus haitata ymmärrettävyyttä. * Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. * Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen ymmärtämiseksi. * Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. *Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). *Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. * Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

35 Taitotaso B1 B1.1 Toimiva peruskielitaito Selviytyminen arkielämässä Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen *Ymmärtää pääajatukset ja *Osaa kertoa tutuista asioista myös *Pystyy lukemaan monenlaisia, keskeisiä yksityiskohtia joitakin yksityiskohtia. Selviytyy muutaman sivun pituisia tekstejä puheesta, joka käsittelee kielialueella tavallisimmista (taulukot, kalenterit, koulussa, työssä tai vapaa-aikana arkitilanteista ja epävirallisista kurssiohjelmat, keittokirjat) säännöllisesti toistuvia teemoja keskusteluista. Osaa viestiä itselleen tutuista aiheista ja seuraamaan mukaan lukien lyhyt kerronta. tärkeistä asioista myös hieman tekstin pääajatuksia, avainsanoja Tavoittaa radiouutisten, vaativammissa tilanteissa. ja tärkeitä yksityiskohtia myös elokuvien, tv-ohjelmien ja Pitkäkestoinen esitys tai käsitteelliset valmistautumatta. selkeiden puhelinviestien aiheet tuottavat ilmeisiä vaikeuksia. pääkohdat. * Pystyy seuraamaan yhteiseen kokemukseen tai yleistietoon perustuvaa puhetta. Ymmärtää tavallista sanastoa ja rajallisen joukon idiomeja. * Pitemmän viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja selkeämpää yleiskielistä puhetta. Toistoa tarvitaan silloin tällöin. *Pitää yllä ymmärrettävää puhetta, vaikka pitemmissä puhejaksoissa esiintyy taukoja ja epäröintiä. *Ääntäminen on selvästi ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on joskus ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy jonkin verran. *Osaa käyttää melko laajaa jokapäiväistä sanastoa ja joitakin yleisiä fraaseja ja idiomeja. Käyttää useita erilaisia rakenteita. * Laajemmassa vapaassa puheessa kielioppivirheet ovat tavallisia (esim. artikkeleita ja päätteitä puuttuu), mutta ne haittaavat harvoin ymmärrettävyyttä. * Pystyy seuraamaan tuttua aihetta käsittelevän parisivuisen tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia. * Arkikokemuksesta poikkeavien aiheiden ja tekstin yksityiskohtien ymmärtäminen voi olla puutteellista. * Pystyy kirjoittamaan ymmärrettävän, jonkin verran yksityiskohtaistakin arkitietoa välittävän tekstin tutuista, itseään kiinnostavista todellisista tai kuvitelluista aiheista. *Osaa kirjoittaa selväpiirteisen sidosteisen tekstin liittämällä erilliset ilmaukset peräkkäin jaksoiksi (kirjeet, kuvaukset, tarinat, puhelinviestit). Pystyy välittämään tehokkaasti tuttua tietoa tavallisimmissa kirjallisen viestinnän muodoissa. *Osaa useimpien tutuissa tilanteissa tarvittavien tekstien laadintaan riittävän sanaston ja rakenteet, vaikka teksteissä esiintyy interferenssiä ja ilmeisiä kiertoilmaisuja. * Rutiininomainen kieliaines ja perusrakenteet ovat jo suhteellisen virheettömiä, mutta jotkut vaativammat rakenteet ja sanaliitot tuottavat ongelmia.

Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma

Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Liite 1. Savonlinnan normaalikoulun esiopetussuunnitelma Joensuun yliopisto Savonlinnan normaalikoulu SISÄLLYS 1 Savonlinnan normaalikoulun esiopetuksen toiminta-ajatus...1 2 Oppimisympäristö...1 3 Esiopetuksen

Lisätiedot

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA

LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA LIITE 4 TOIMINTAOHJEITA KOULUN KRIISITILANTEISSA TÄRKEÄT NUMEROT Koulun osoite: MUISTA RAUHALLISUUS! YLEINEN HÄTÄNUMERO 112 Poliisi 112 Palo- ja pelastusasiat 112 Kangasalan terveyskeskus 03-5655 400 Pälkäneen

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Ilmaisun monet muodot

Ilmaisun monet muodot Työkirja monialaisiin oppimiskokonaisuuksiin (ops 2014) Ilmaisun monet muodot Toiminnan lähtökohtana ovat lasten aistimukset, havainnot ja kokemukset. Lapsia kannustetaan kertomaan ideoistaan, työskentelystään

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA / TUOHISET Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 Saarenkylä gsm 0400790916 Tuohisissa työskentelevät lastentarhanopettajat Piiti Elo ja Riitta Riekkinen, lastenhoitaja Helena

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Kasv. 12.6.2014 Liite 1 LAPSEN ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Lapsen nimi Syntymäaika Osoite Vanhempien yhteystiedot Päiväkoti ja ryhmä (ryhmäkoko ja rakenne) Yhteystiedot Opettaja Hyvä lapsen huoltaja!

Lisätiedot

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015

TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 TAKAJÄRVEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 ESIOPETUSSUUNNITELMA 2014-2015 SISÄLTÖ: ESIOPETUKSEN TOIMINTA-AJATUS ESIOPETUKSEN OPPIMISYMPÄRISTÖ ESIOPETUKSESSA NOUDATETTAVAT KASVATUS- JA OPPIMISTAVOITTEET

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Moision koulu Ylöjärven kaupunki

Moision koulu Ylöjärven kaupunki Moision koulu Ylöjärven kaupunki Väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän ehkäisy ja siihen puuttuminen kuuluvat kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. 1. KIUSAAMINEN, HÄIRINTÄ JA VÄKIVALTA Väkivalta,

Lisätiedot

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA

KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA KÄRJEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUSSUUNNITELMA MATEMATIIKKA Matematiikka on tapa hahmottaa ja jäsentää ympäröivää maailmaa ja tapa ajatella. Matemaattiset kokemukset ovat olennaisia lapsen ajattelun kehittymiselle.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA

ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 1. YKSIKKÖ Aitohelmen päiväkoti Klaukkalantie 72, 01800 KLAUKKALA Piccolot ja Pillipiiparit kokopäiväesiopetusryhmät Vikkelät ja Nokkelat osapäiväesiopetusryhmät 2. TOIMINTA-AIKA

Lisätiedot

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan

Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Tervetuloa Pihlavan koulun esiluokkaan Pihlavan koulu Vanha maantie 2 puh. 02-621 5146 www.cedunet.fi/pihlava Pihlavan koulun esiopetus alkoi vuonna 1996, sosiaali- ja koulutoimen yhteistyötä nykyään päivähoito

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE

VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE VAALAN YHTENÄISKOULUN KRIISITOIMINTAOHJE Tärkeitä puhelinnumeroita Yleinen hätänumero 112 Ylätalon kanslia 5360196 Alatalon kanslia 5360187 Ylätalon op.huone 5360195 Alatalon op.huone 5360189 Lukion kanslia

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Esiopetuspaikka/päiväkoti Lapsen nimi Toimintavuosi 1/12 Lapsen oma osio (täytetään kotona) PIIRRÄ TÄHÄN KOTONA OMA KUVASI 2/12 Nämä asiat osaan jo Erityisen taitava

Lisätiedot

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet

A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet A1. OPS-UUDISTUS JA TEKNOLOGIA Oppiaineiden näkökulmia Taide- ja taitoaineet VALTAKUNNALLISET VIRTUAALIOPETUKSEN PÄIVÄT 8.-9.12.2014, Helsinki, Messukeskus Mikko Hartikainen Opetushallitus Kuvataiteen

Lisätiedot

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä.

Aamu- ja välipalat valmistetaan päiväkodissa, mutta lounasateria tuodaan Meri-Lapin Kuntapalvelun ravintokeskus Merestä. 1 MÖYLYNLEHDON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 1. Möylynlehdon päiväkoti Möylynlehdon päiväkoti on perustettu vuonna 1977. Sen pinta-ala on 294 m 2 ja tiloissa toimii tällä hetkellä kaksi lapsiryhmää;

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI

Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Keski-Uudenmaan ammattiopisto KRIISITILANTEIDEN TOIMINTAMALLI Sisältö 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Mikä on kriisi?... 3 1.2. Suunnitelman tarkoitus ja tavoitteet... 3 2. TOIMINTATAVAT KRIISITILANTEISSA... 4 2.1.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011

TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 TORNITIEN PÄIVÄKODIN ESIOPETUKSEN TOIMINTASUUNNITELMA 2010-2011 1. YKSIKKÖ Tornitien päiväkoti, Tornitie 1, 05200 RAJAMÄKI 2. TOIMINTA-AIKA 11.8 2010 31.5.2011 Päivittäinen toiminta-aika arkisin pääsääntöisesti

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2009 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. VIIRIKUKON PÄIVÄKODIN SIJAINTI 2. FYYSISET TILAT JA HENKILÖKUNTA 3. PÄIVÄJÄRJESTYS 4. TOIMINTA-AJATUS 5. KIELEN KEHITTYMINEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kesäkuu 2014 Sisältö 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat esiopetuksessa 5 2 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012

Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn ja käyttäytymisen arvioinnin kriteerit Kouluilta kerätyistä kriteeristöistä parastettuja malleja päivitettynä Hämeenlinnan perusopetuksen arviointiohjeita vastaaviksi /RH 2010-2012 Työskentelyn

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA

LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA LAPSEN ESIOPETUKSEN SUUNNITELMA Koulun/päiväkodin nimi: Opettaja: Osoite: Puhelin: lapsen kuva Lapsen nimi: Äidin nimi: Isän nimi: Kotipuhelin: Työpuhelin (äiti): (isä): Minun esikouluni, piirtänyt 2 Esiopetus

Lisätiedot

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LEHMON PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Iso ja pieni on yhdessä kaksi. Kaksi voi yhdessä leikkiä. Ei tunne itseään vieraaksi. Hellyydellä voi täyttyä. Iso ylettyy helposti korkealle, pieni taas mahtuu

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen

Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen OPETUSTOIMI Opettajan avuksi Ensiapupakki maahanmuuttajataustaisten oppilaiden opettamiseen Raahen kaupungin monikulttuurisuustaitojen kehittämistyöryhmä SISÄLLYS 1. Maahanmuuttajataustaisen (MMT) oppilaan

Lisätiedot

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa.

Ohjevihko on tuotettu YVI- hankkeessa. Kuvat ClipArt Yrittäjyyskasvatus oppimisen perustana -ohjevihkonen on tarkoitettu yleissivistävän opettajankoulutuksen opiskelijoiden ja ohjaajien käyttöön. Materiaali on mahdollista saada myös PowerPoint

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi.

Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN. Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT. Nimi. 1 Kankaan kouluun? LUOTTAMUKSELLINEN Kankaan koulu Koulurinteentie 7b 15870 Hollola 03-8803 241 044-7801 222 1. LAPSEN/NUOREN TIEDOT Nimi Syntymäaika Osoite diagnoosi 2. HUOLTAJIEN TIEDOT Äiti Isä Muu

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Suunnitelma oppilaan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Toimintaohjeet kiusaamistilanteessa Jokainen aikuinen, joka näkee tilanteen, jossa joku oppilas on joutunut sanallisen tai

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Tesoman päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Tesoman päiväkodissa toimimme lasta kuunnellen ja kunnioittaen. Annamme lapselle turvaa, aikaa sekä mahdollisuuksia kokea ja tuntea onnistumisia

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen omakuva (piirustus tai kuva) Lapsen nimi: Syntymäaika: Päivähoitopaikka: alkoi: päättyi: Tämä suunnitelma yhdessä hoitosopimuksen kanssa on varhaiskasvatuksen perusta

Lisätiedot

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu:

LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA. Lapsen hetu: IISALMEN KAUPUNKI LAPSEN ESIOPETUSSUUNNITELMA on päivähoidon henkilöstön ja vanhempien yhteinen työväline, jonka avulla luodaan yhteisiä tavoitteita ja sopimuksia siitä, miten kunkin lapsen yksilöllistä

Lisätiedot

Lapsi työskentelee ja oppii

Lapsi työskentelee ja oppii Lapsi työskentelee ja oppii Esiopetukseen ilmoittautuvien lasten vanhemmille suunnattu kysely keväällä 2015 Kyselyn aiheina: Lapsen työskentelytavat, lapsi oppii parhaiten, lastani kiinnostaa, toivoisin,

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014

Esiopetuksesta perusopetukseen. Anja Huurinainen-Kosunen 15.1.2014 Esiopetuksesta perusopetukseen 15.1.2014 Lapsen kasvun ja kehityksen polku varhaiskasvatus 0-6 v (=päivähoito ja esiopetus) -> esiopetus 6 v. -> perusopetus alkaa sinä vuonna, kun lapsi täyttää 7 vuotta

Lisätiedot

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen nimi: Pvm. Keskusteluun osallistujat LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (Lapsen Vasu) on vanhempien ja päivähoidon henkilöstön välinen työväline, jonka avulla luodaan

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 Nuppusten Varhaiskasvatussuunnitelma 2012-2013 SISÄLLYSLUETTELO 1. NUPPUSTEN RYHMÄKUVAILU 2. NUPPUSTEN TOIMINTA-AJATUS 3. VARHAISKASVATUSYMPÄRISTÖ 4. KIELELLINEN KEHITYS JA KIELEN MERKITYS VARHAISKASVATUKSESSA

Lisätiedot

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI

KASVATUS- KUMPPANUUS VIIALAN ARKI VIIALAN ARKI VASU TAVOITTEET Tasapainoinen, tyytyväinen ja hyvinvoiva lapsi Lapsen tulee tuntea, että hänestä välitetään Haluamme välittää lapselle tunteen, että maailma on hyvä ja siihen uskaltaa kasvaa VIHREÄ LIPPU

Lisätiedot

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja

TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja TYÖVALTAINEN OPPIMINEN / TOP-Laaja tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus 10ov Oikeaa työssäoppimista 4ov Teoriaopiskelua työelämässä 6 ov 1. Työprosessin hallinta tarvitseville lapsille

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JYRÄNGÖN VARHAISKASVATUSALUE 12.6.2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. Toimintaympäristö 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tavoitteet 4. Oppimisympäristö 5. Toiminnan perusta 6. Toiminta lapsen

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO

KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO KRIISISUUNNITELMA MURRON KOULU JOHDANTO 1. PERUSTOIMINTAMALLI 2. KUOLEMANTAPAUS 3. ONNETTOMUUS 4. KIUSAAMINEN 5. ALKOHOLI, LÄÄKKEET, HUUMEET 6. OPPILAAN PSYYKKINEN KRIISITILANNE JOHDANTO Koulumaailmassakin

Lisätiedot