NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA"

Transkriptio

1 OPETUSSUUNNITELMA NUMA NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA

2 2 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN Tervetuloa Seurakuntaopistoon! Seurakuntaopiston oppimiskulttuuri ja -ympäristö NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA (NUMA) Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Opintojen muodostuminen OPINTOKOKONAISUUKSIEN SISÄLLÖT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI YLEISTÄ KIELELLISET TAIDOT Suomen kieli Englanti Yhteistyöprojektit suomalaisten ryhmien kanssa MATEMAATTISET, TIETOTEKNISET JA LUONNONTIETEELLISET TAIDOT Matematiikka Tietotekniikka Ympäristötieto YHTEISKUNTATIETOUS JA KULTTUURINTUNTEMUS Yhteiskuntatieto Kulttuuri- ja lähiympäristö OPISKELU- JA AMMATINVALINTATAIDOT Opi oppimaan Opinto-ohjaus Tuutorointi Työelämätieto Työelämään tutustuminen Taito- ja Taideaineet Terveystieto Musiikki Liikunta... 18

3 Kodin hoito ja ruoanvalmistus Ryhmäytyminen ja toiminnalliset menetelmät OPISKELIJAN TUKEMINEN Opinto-ohjaus ja tuutorointi Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Opiskelijahuolto Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelija-asuntola ja vapaa-ajan toiminta Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen Verstas Kodin ja koulun välinen yhteistyö Liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko

4 4 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN 1.1 Tervetuloa Seurakuntaopistoon! Hyvä opiskelija! Olet lämpimästi tervetullut opiskelemaan Seurakuntaopistoon. Kädessäsi on Seurakuntaopiston uusi opetussuunnitelma vapaan sivistystyön opintoja varten. Toivomme, että perehdyt huolella opetussuunnitelmaamme. Opettajakuntamme on yhdessä tehnyt työtä, jotta Sinun oppimisesi ja kasvusi olisi mahdollista. Seurakuntaopiston opetussuunnitelmassa on luettavissa yhteisömme pedagoginen linja ja arvoperusta. Haluamme haastaa Sinua pohtimaan omia arvojasi. Toivomme Sinulle rohkeutta työstää ja arvioida oman maailmankuvasi perusteita, oman persoonallisen kasvusi ja motivaatiosi lähtökohtia sekä oman linjavalintasi arvoperustaa ja tavoitteita. Oppiminen on yhteisöllistä. Toivomme Sinulle rohkeutta liittyä omaan oppimisryhmääsi ja tiimiisi sekä meihin opettajiisi. Parhaimmillaan oppiminen on toimintaa ja yhdessä tekemistä, jossa eri lähtökohdista ja erilaisista kulttuuritaustoista tulevat, eri tavoin ajattelevat ihmiset luovat ja oivaltavat yhdessä jotain uutta. Seurakuntaopiston traditio ja työkulttuuri rakentuvat kristillisestä uskosta nouseville arvoille. Yhteisömme näkemys ja tulkinta tästä yhteisestä uskostamme korostaa vastuutamme toinen toisistamme. Arvoperustamme on yhteisöllinen, ja siinä keskeistä on myötätunto huono-osaisia kohtaan. Tervetuloa yhteiselle matkalle, oppimaan, löytämään!! Seurakuntaopiston opettajat ja muu henkilökunta

5 5 1.2 Seurakuntaopiston oppimiskulttuuri ja -ympäristö Seurakuntaopistossa oppiminen ymmärretään kokonaisvaltaiseksi muutokseksi, jossa oppija muuttuu, kasvaa ja kehittyy monipuolisesti. Muutosta tuetaan ohjauksen avulla, otetaan huomioon opiskelijan elämäntilanne ja tehdään yksilöllisiä ratkaisuja. Opiskelijaa ohjataan itsenäiseen työskentelyyn ja ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan. Opetuksessa pyritään huomioimaan jokaisen opiskelijan henkilökohtaiset lähtökohdat ja tarpeet. Oppimisen lisäksi olennaista on myös oppijan persoonallisuuden kasvu. Jokaisen opiskelijan tulee saada tuntea, että hän on arvokas ihminen. Tavoitteena on, että opiskelijat tuntevat vastuuta paitsi omasta myös koko ryhmän onnistumisesta ja hyvän ryhmähengen luomisesta. Jokaiselle halutaan antaa kokemus toivosta ja uusista mahdollisuuksista. Oppimisympäristöllä on oppimisessa tärkeä rooli. Se muodostuu kaikista niistä tilanteista, joissa oppiminen tapahtuu. Opiskelu voidaankin toteuttaa myös luokkahuoneen ulkopuolella. Oppilaitoksessa on hyvä kirjasto ja ajanmukaiset laitteet, joiden avulla opiskelijat voivat kehittää tiedonhankintataitojaan. Opintokäynnit ja retket kuuluvat niin ikään opiskeluun: ne avartavat opiskelijoiden käsitystä lähiympäristöstä, maasta ja maailmasta sekä vahvistavat ryhmän yhteishenkeä. 2 NUORET MAAHANMUUTTAJAT KANSANOPISTOSSA (NUMA) 2.1 Koulutuksen tehtävät ja tavoitteet Koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijan yksilöllistä kehitystä, opiskeluvalmiuksia ja ammatinvalinnan selkiytymistä. Koulutus on tarkoitettu nuorille (alle 20 -vuotiaille peruskoulun tai peruskoulun lisäopetuksen päättäneille, päättämisvaiheessa oleville tai oppivelvollisuusiän ylittäneille maahanmuuttajanuorille, joilla ei ole koulutuspaikkaa tai vuotiaille ilman toisen asteen koulutuspaikkaa oleville) maahanmuuttajille tai maahanmuuttajataustaisille henkilöille, jotka osaavat jo jonkin verran suomea, mutta heidän kielitaitonsa ei riitä vielä ammatilliseen koulutukseen tai työssäkäyntiin Suomessa. Tavoitteeseen pyritään tukemalla opiskelijan henkilökohtaista kasvua ja kehitystä, itsenäistymistä ja aikuistumista parantamalla opiskelijan kielitaitoa lisäämällä yleistiedollisia valmiuksia ja opiskelutaitoja sekä yleisiä jatkoopintovalmiuksia

6 6 laajentamalla ammatinvalinnan ja työelämän tuntemusta auttamalla hankkimaan taitoja, joilla selviytyä erilaisissa elämäntilanteissa. Koulutuksen aikana opiskelija saa runsaasti apua ja tukea koulutusalan valinnassa. Opinto-ohjaaja esittelee eri vaihtoehtoja ja auttaa kädestä pitäen jatkokoulutuksiin hakeutumisessa. Jos opiskelijalla on omassa kotimaassa suoritettu ammatillinen tutkinto, selvitetään mahdollisuudet tutkinnon päivittämiseen/rinnastamiseen tai jatko-opintojen rakentamiseen tämän pohjalle, mikäli opiskelija haluaa edelleen työskennellä vanhassa ammatissaan. Myös ammatin vaihto on mahdollinen ja hyvä ratkaisu silloin, jos entisen ammatin varassa työllistyminen on epävarmaa. Numa-koulutuksen tavoitteena on, että opiskelijan ammatinvalinta ja jatko-opintoväylät selkiytyvät opintojen kuluessa. Opetus koostuu erityisesti suomen kielestä mutta myös mm. yhteiskuntatietoudesta ja kulttuurintuntemuksesta, matematiikasta, tietotekniikasta, ympäristötiedosta sekä opiskeluja ammatinvalintataidoista. Opintoihin kuuluu myös taito- ja taideaineita kuten kotitaloutta, liikuntaa, musiikkia ja terveystietoa Lisäksi opintoihin kuuluu yhteistyöjaksoja suomalaisten opiskelijoiden kanssa. Keväällä opiskelijat tutustuvat työelämään kolmen viikon ajan. Vapaa-ajalla Seurakuntaopiston asuntolassa asuvat opiskelijat osallistuvat ohjattuun asuntolatoimintaan. Koulutukseen osallistuvien erilaiset taustat ja opiskeluvalmiudet otetaan huomioon opetuksen järjestämisessä: jokaiselle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS). On tärkeää taata opiskelijalle turvallinen ja motivoiva oppimisympäristö sekä jatkuva tuki. Opinto-ohjausta annetaan koko koulutuksen ajan ja tukiopetusta on viikoittain tutkintoa edeltäviä opintoja suorittaville opiskelijoille verstaalla 2.2 Opintojen muodostuminen Nuoret maahanmuuttajat kansanopistossa linjan koulutuksen laajuus on 35 opintoviikkoa. Kokonaisuuteen kuuluu neljä lomaviikkoa. Opiskelu on kokopäiväistä opiskelua viitenä päivänä viikossa. Opinnot sisältävät lähiopetusta, erilaisia projekteja, työelämään tutustumisjakson, etätyöskentelyä, ohjausta, tukiopetusta kerran viikossa ja itsenäistä työskentelyä. Ohjelmaan sisältyy myös retkiä ja tutustumiskäyntejä eri kohteisiin. Hyväksytysti suoritetun koulutuksen jälkeen opiskelijalle annetaan todistus. Kotikunnat tekevät palvelusopimuksen Järvenpäähän opiskelijoiden terveydenhoidosta. Akuuttia terveydenhuoltoa vaativissa tilanteissa voidaan kääntyä Seurakuntaopistolla työskentelevän terveydenhoitajan puoleen.

7 7 Koulutukseen kuuluu viisi opintokokonaisuutta: Kielelliset taidot (16 ov) suomen kieli englanti 15 ov 1 ov Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset taidot (5 ov) matematiikka 2 ov tietotekniikka 2 ov ympäristötieto 1 ov Yhteiskuntatietous ja kulttuurintuntemus (4 ov) yhteiskuntatieto 3 ov kulttuuri ja lähiympäristö 1 ov Opiskelu- ja ammatinvalintataidot (7 ov) opi oppimaan opintojen ohjaus työelämätieto työelämään tutustuminen 1 ov 2 ov 1 ov 3 ov Taito- ja taideaineet (3 ov) terveystieto musiikki liikunta ryhmäytyminen ja toiminnalliset menetelmät kodinhoito ja ruoanvalmistus 0,5 ov 0,5 ov 0,5 ov 0,5 ov 1 ov

8 8 3 OPINTOKOKONAISUUKSIEN SISÄLLÖT, TAVOITTEET JA ARVIOINTI 3.1 YLEISTÄ Kurssin alussa jokainen opettaja sopii ja selvittää opiskelijoiden kanssa oman oppiaineensa opintojakson sisällöt ja tavoitteet. Lisäksi jokainen opettaja selvittää ja kertaa opiskelijoiden kanssa muut suomalaisessa koulussa arviointiin ja arvosanoihin vaikuttavat asiat, kuten kokeet ja muut kurssityöt tehtävien tekeminen läsnäolo aktiivisuus, yrittäminen itsenäisyys hyvä käytös, asenne ja muiden huomioonottaminen myöhästymiset ja luvattomat poissaolot. Opiskelijan oikeusturvaan kuuluu, että hän tietää, millä perusteilla häntä arvioidaan. on laadullista, eli opiskelijan osaamista on verrattava opintojaksosta sovittuihin kriteereihin. Matematiikka, tietotekniikka, yhteiskunta ja kulttuuri sekä ympäristötieto arvioidaan numeerisesti asteikolla K3-H2-T1. Muiden aineiden hyväksytystä suorituksesta annetaan merkintä S=suoritettu sekä sanallinen arvio kurssin suorituksesta. Oppiainekohtaisia arvosteluperusteita kuvataan tarkemmin kunkin oppiaineen omassa alaluvussa. Jos Numa-koulutuksen opiskelijalla on vielä suuria vaikeuksia osoittaa osaamistaan kirjallisesti, käytetään joustavasti muita arviointimenetelmiä. Kaikkien aineiden opettajat harjoituttavat omaan oppiaineeseensa sopivissa puitteissa suomalaiseen opiskelukulttuuriin kuuluvia taitoja kuten ryhmätyöskentelyä, tiedonhankintaja esiintymistaitoja sekä erityisesti aktiivista ja itseohjautuvaa otetta opiskeluun ja vastuunottoa omasta opiskelusta. Opiskelijoiden tulee ymmärtää, että esimerkiksi opintoretket, ryhmäkeskustelut ja kurssityöt ovat tavoitteellista opiskelua. Kaikki opettajat myös korjaavat puheessa ja kirjoitelmissa esiintyviä kielivirheitä, mikäli opiskelijat itse tätä toivovat. Opiskelijoilla on hyvin monia eri äidinkieliä ja vieraita kieliä, mutta ainoa kaikille yhteinen kieli on suomi. Sen vuoksi oppitunneilla puhutaan yleensä vain suomea myös opiskelijoiden kesken (lukuun ottamatta englannin oppitunteja). Opetukseen osallistuminen kuuluu osana kurssin suorittamiseen. Poissaoloja kannattaa välttää, sillä opiskelu etenee varsin nopeasti ja tietoihin jääneitä aukkoja on usein vaikea

9 9 paikata. Luvattomat poissaolot laskevat arvosanoja ja voivat johtaa jopa hylättyyn suoritukseen. Hyväksytty poissaolon syy on sairaus. Siitä pitää tuoda lääkärin tai terveydenhoitajan todistus. Myös oppilaitoksen terveydenhoitaja voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Lisäksi erilaiset viranomaistapaamiset ovat hyväksyttyjä poissaolon syitä, muista poissaolon syistä pitää neuvotella vastuuopettajan kanssa ennakkoon. Tällöin opiskelija myös selvittää eri oppiaineiden opettajien kanssa, mitä poissaolon aikana opiskellaan. Äkillisistä poissaoloista tulee aina ilmoittaa vastuuopettajalle soittamalla tai tekstiviestillä. Oltuaan sairauden tai muun ennakoimattoman syyn vuoksi poissa tunneilta, opiskelija selvittää opettajilta tai muilta opiskelijoilta käsitellyt aihepiirit ja kotitehtävät. 3.2 KIELELLISET TAIDOT Kielelliset taidot sisältävät ensi sijassa suomen kielen opintoja ja englannin opintoja. Kielellisten valmiuksien tavoitteena on, että opiskelijan kommunikaatio- ja vuorovaikutustaidot paranevat. Hän ymmärtää kielen merkityksen kulttuurissa ja osaa olla vuorovaikutuksessa eri kulttuurien kanssa Suomen kieli Tavoite Yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa koulutuksen aikana pääpiirteittäin välittömän sosiaalisen kanssakäymisen perusteet tyydyttävän kielitaidon ja pystyy jatkamaan sopivantasoisessa jatkokoulutuksessa. Opiskelija etenee opinnoissaan lähtötasonsa mukaisesti (esimerkiksi jos kielitaidon taso on opintojen alkaessa tasolla A2, tavoitteena on osaaminen tasolla B1, ks. liite 1). Samalla kartutetaan suomalaiseen opiskelukulttuuriin olennaisesti kuuluvia opiskelutaitoja, kuten ryhmätyöskentelyä ja itseohjautuvuutta. Keskeinen sisältö on toiminnallisen suomen kielen taidon kehittäminen systemaattisesti. Olennaista on, että kielen eri osa-alueita ei ole jaettu omiksi kursseikseen, vaan kaikkia harjoitetaan tasapuolisesti koko ajan. Suomen kielen ohella opiskellaan aktiivisesti myös opiskelutaitoja, jotka kuuluvat suomalaiseen opiskelukulttuuriin. Näitä ovat mm. ryhmätyöskentely, ryhmäkeskustelu sekä kuvallisen, kirjallisen tai muun aineiston pohjalta kirjoittaminen ja keskustelu, esiintymistaidot ja erityisesti aktiivinen ja itsenäinen ote opiskeluun. Suomen kielen opetukseen liittyy myös suomalaisen kulttuurin opettaminen, kuten suomalaiset arvot ja normit (kansalliset perinteet ja juhlapäivät, omaan ja suomalaiseen kulttuuriin liittyvät tavat ja niiden yhteensovittaminen, yhdenvertaisuus).

10 10 Suullisen viestintätaidon harjoittelussa pyritään hyödyntämään oppilaitoksen muita opintolinjoja. Maahanmuuttajaopiskelijoita kutsutaan asiantuntijoiksi erilaisiin monikulttuurisuustapahtumiin kertomaan omista kulttuureistaan sekä osallistumaan erilaisiin yhteistyöprojekteihin (ks. luku 3.2.3). Näihin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan. Kaikki tämä auttaa opiskelijoita ymmärtämään eri-ikäisten ja eritaustaisten suomalaisten puhetta ja rohkaisee heitä osallistumaan keskusteluun. Kirjallista viestintätaitoa pyritään kehittämään paitsi suomen kielen myös erityisesti yhteiskunnallisten aineiden tunneilla esimerkiksi siten, että opiskelijat hakevat etukäteen tietoa opintokäyntien kohteista ja laativat käynneistä raportteja. Eri oppiaineita pyritään mahdollisuuksien mukaan integroimaan sekä toisiinsa että suomen kieleen. Esim. työelämään tutustumisjaksolla pidetään oppimispäiväkirjaa ja tietotekniikan tunneilla kirjoitetaan erilaisia työelämän asiakirjoja, kuten työpaikkahakemus ja ansioluettelo. Tässä on hyvä mahdollisuus tehdä aineidenvälistä yhteistyötä. Suomen kielen kurssi arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Kokeet ja tehtävät arvioidaan numeerisesti 1-3. S-merkintä edellyttää läsnäoloa kurssilla, etätehtävien ja kurssitöiden tekemistä sekä kurssin kokeiden suorittamista. Kokeet voivat olla kirjallisia ja/tai suullisia. Todistukseen merkitään myös Kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukainen taitotasoarvio opiskelijan saavuttamasta kielitaidon tasosta (ks. liite 1) Englanti Tavoite Opiskelija tutustuu kielen perusteisiin niin, että hän myöhemmin pystyy osallistumaan englannin opintoihin jatko-opinnoissaan. Kurssilla opetellaan englannin perusrakenteita ja -sanastoa sekä harjoitellaan ääntämistä. Aihepiirit liittyvät jokapäiväiseen elämään ja arkipäivän puhetilanteisiin. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa kurssilla, koti- ja muiden tehtävien tekemistä sekä kokeen suorittamista. Koe voi olla kirjallinen ja/tai suullinen Yhteistyöprojektit suomalaisten ryhmien kanssa Yhteisprojekteja toteutetaan oppiaineissa suomen kieli, yhteiskunta ja kulttuuri sekä muidenkin oppiaineiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mahdollisia yhteistyökumppaneja ovat useat oppilaitoksen linjat, joilla yhteistyöprojektit voivat liittyä esimerkiksi monikulttuurisuusopintoihin.

11 11 Sisällöt vaihtelevat yhteistyökumppaneista riippuen ja sovitaan yhdessä. On kuitenkin tärkeää suunnitella sisältö mahdollisuuksien mukaan niin, että projektin sisällöstä riippuen Numan opiskelijoita kannustettaisiin mahdollisimman aktiiviseen rooliin. Esimerkiksi osallistumaan päätöksentekoon, suunnitteluun ja toteutukseen, ottamaan jokin toteutuksen vastuualue itselleen, vetämään ryhmiä, pelejä tai muuta toimintaa, jossa Numan opiskelija on oma-aloitteinen, vastuullinen toimija. Tavoite Tavoitteena on tottua kommunikoimaan ja tekemään yhteistyötä toisten opiskelijoiden ja oppilaitoksen muun henkilökunnan kanssa ja siten rohkaistua lähtemään mukaan vastaaviin projekteihin myös oppilaitoksen ulkopuolelle. Tärkeä tavoite on myös aktiivinen osallistuminen. Yhteistyöprojekteista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa, osallistumista ja projektiin liittyvien tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi voidaan antaa sanallinen arvio suorituksesta. 3.3 MATEMAATTISET, TIETOTEKNISET JA LUONNONTIETEELLISET TAIDOT Matemaattis-luonnontieteellisten opintojen (matematiikka, tietotekniikka, ympäristötieto) keskeisenä tavoitteena on hankkia ja täydentää matemaattisia ja luonnontieteellisiä perustietoja, jotka luovat pohjaa opinnoille ammatillisessa peruskoulutuksessa Matematiikka Tavoite Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijalle ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskelua varten tarvittavat matematiikan perustiedot. Tavoitteena on, että opiskelija hallitsee alan käsitteet ja sanastot. Kurssilla käydään läpi perusmatematiikkaa kuten rationaaliluvut ja niillä laskeminen, prosenttilaskentaa sekä geometriaa. Tutustutaan algebralliseen käsitteistöön ja laskutoimituksiin sekä tilastotieteeseen. Kiinnitetään erityistä huomiota suomenkielisen matemaattisen terminologian omaksumiseen. Opetellaan matemaattisten apuvälineiden, taulukoiden sekä laskinten käyttöä. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännönläheiset (arkipäivän matematiikka), jotta opiskelija ymmärtää matemaattisen osaamisen merkityksen arjessa. Mahdolliset opintoretkien kohteet ovat esimerkiksi Tekniikan museo ja Heureka

12 12 tehdään kurssin aikana järjestettävien kokeiden perusteella. K3/ Opiskelija hallitsee matematiikan keskeisen sanaston käytön suomeksi ja osaa muodostaa yhtälöitä. Hän osaa käyttää mittayksiköitä ja osaa tehdä taulukoita ja kuvaajia sekä käyttää laskinta apuvälineenä. H2/ Opiskelija osaa käyttää matematiikan keskeistä sanastoa suomeksi, osaa ratkaista yksinkertaisia yhtälöitä ja arvioida tulosten järkevyyttä. Hän osaa muuntaa mittayksiköitä ja tunnistaa erilaisia geometrisiä muotoja. Hän osaa käyttää laskinta peruslaskutoimitusten tekemiseen. T1/ Opiskelija osaa matematiikan keskeisen sanaston suomeksi ja osaa ratkaista peruslaskutoimituksia saatuaan ohjausta. Hän tuntee keskeisimmät mittayksiköt ja osaa prosenttilaskennan alkeet. Hän osaa lukea selkeitä taulukoita ja kuvaajia ja osaa ohjattuna käyttää laskinta Tietotekniikka Tavoite Monien yhteiskunnallisten palvelujen käyttö edellyttää tietokoneen käytön hallintaa. Kurssin tavoitteena on antaa opiskelijoille perusvalmiudet käyttää itsenäisesti tietokonetta arkielämässä ja opiskelun tukena sekä ymmärtää koneen käyttöön ja tiedonhallintaan (mm. Internet, sähköposti) liittyvät suomenkieliset peruskäsitteet. Kurssilla käsitellään Windows-käyttöjärjestelmän perustoimintoja (tiedostojen ja kansioiden luonti, kopiointi ja siirtäminen), Word-tekstinkäsittelyohjelman keskeisiä toimintoja (mm. asettelut, sarkaimet, kuvankäsittely, tekstin kopiointi ja muokkaus, automaattikorjaukset, tallennus ja tyylien käyttö) sekä sähköpostin ja internetin käytön perusteita (liitteiden käyttö, perusasetukset, tiedonhaku ja tietoturvan peruskäsitteitä) ja Excelin ja PowerPointin käytön perusteita. Opetuksessa näitä kokonaisuuksia korostetaan käytännön opiskelun sekä arki- ja työelämän näkökulmasta. Kurssin aluksi mitataan opiskelijoiden lähtötaso, jonka avulla pystytään yksilöimään kunkin opiskelijan tarpeita ja opiskelun sisältöä. Kurssi etenee opastettuja harjoituksia tekemällä ja niitä läpikäymällä. Tehtävät ovat mahdollisimman käytännöllisiä ja niiden avulla pyritään tukemaan tietokoneen käyttöä opiskelussa ja työelämässä. Esim. Word-harjoituksissa tehdään raportti-, hakemus- ja CV-pohjia. Kurssin lopussa pidetään lopputesti, joka opiskelijoiden täytyy suorittaa hyväksytysti läpäistäkseen kurssin. Tietotekniikan kurssi arvioidaan arviointiasteikolla tyydyttävä-hyvä-kiitettävä. Kiitettävä K3 / Opiskelija tuntee hyvin käyttöjärjestelmän ja keskeisten toimistosovellusten perustoiminnot ja osaa soveltaa niitä itsenäisesti tehtävien teossa.

13 13 Opiskelija osaa käyttää tietotekniikkaa joustavasti erilaisiin tarkoituksiin ja osaa itsenäisesti hyödyntää sitä mm. fysiikan ja kemian tehtävien selvittämisessä ja muussa tiedonhaussa. Hyvä H2 / Opiskelija hallitsee käyttöjärjestelmän ja tekstinkäsittelyn keskeiset toiminnot ja pystyy soveltamaan niitä itsenäisesti tehtävien teossa. Tyydyttävä T1 / Opiskelija osaa käyttää tietokonetta opiskelun ja tiedonhaun apuvälineenä ja ymmärtää tietotekniikan peruskäsitteitä Ympäristötieto Tavoite Kurssin tarkoituksena ja punaisena lankana on vahvistaa opiskelijan sitoutumista kestävän kehityksen edistämiseen. Kurssilla tutustutaan Suomen luonnon erityispiirteisiin, selvitetään ihmisen roolia luonnonvarojen käyttäjänä ja perehdytään kestävän kehityksen sisältöihin. Omana aihekokonaisuutenaan on ihmiskeho. Kurssiin kuuluu soveltuvin osin pakollisia opintoretkiä. Kurssin koe tulee suorittaa ja osallistua lähiopetukseen sekä tehdä kurssitehtävät. K3/ Opiskelija tuntee suomalaisen luonnon keskeiset piirteet ja hahmottaa ihmisen roolia luonnonvarojen käyttäjänä sekä ymmärtää kestävän kehityksen sisältöjä. Opiskelija hahmottaa ihmiskehon toiminnot ja niiden merkityksen. H2/ Opiskelija tuntee Suomen luonnon piirteitä ja osaa kuvata ihmisen toimintaa ja sen seurauksia sekä osaa selvittää kestävän kehityksen sisältöjä. Opiskelija osaa kertoa ihmiskehon toiminnoista ja niiden merkityksestä. T1/ Opiskelija osaa kertoa Suomen luonnosta ja ihmisen vaikutuksesta ympäristöön ja osaa kertoa kestävästä kehityksestä. Opiskelija osaa nimetä ihmiskehon osia ja kertoa niiden toiminnoista. 3.4 YHTEISKUNTATIETOUS JA KULTTUURINTUNTEMUS Yhteiskuntatieto Tavoite Yhteiskunta ja kulttuuri -oppiaineen tavoitteena on lisätä opiskelijan ymmärrystä siitä, miten toimia ja elää suomalaisessa yhteiskunnassa sekä tukea hänen käytännön

14 14 valmiuksiensa kehittymistä. Lisäksi tavoitteena on saada kokonaiskuva Suomen historiasta. Opetuksella laajennetaan opiskelijan sanavarastoa sekä arkea että jatkoopintoja varten. Opintojen aikana opiskelija tutustuu Suomen yhteiskunnalliseen järjestelmään, suomalaiseen palvelujärjestelmään, yhteiskunnan perusrakenteisiin ja perhe-elämään. Lisäksi tutustutaan Suomen historian pääpiirteisiin Ruotsin ajasta itsenäisyyteen nivoen Suomen historiaa maailmantapahtumiin. Mahdollisia opintoretkien kohteita ovat Kansallismuseo, Senaatintori ympäristöineen, Eduskunta ja Pikkuparlamentti. Oppiaineen puitteissa voidaan myös osallistua yhteistyöprojekteihin suomalaisten ryhmien kanssa. K3/ Opiskelija tuntee pääpiirteet suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja ymmärtää suomalaisen tasa-arvokäsityksen. Opiskelija kykenee toimimaan suomalaisen yhteiskunnan arjessa ja pystyy itsenäiseen asiointiin eri virastoissa. Opiskelija tuntee pääpiirteet Suomen historiasta. H2/ Opiskelija tuntee pääpiirteet suomalaisesta yhteiskuntajärjestelmästä ja ymmärtää suomalaisen tasa-arvokäsityksen. Hän kykenee toimimaan melko hyvin suomalaisen yhteiskunnan arjessa. Opiskelija tuntee melko hyvin Suomen historian pääpiirteet. T1/ Opiskelija ymmärtää perusasioita suomalaisesta yhteiskunnasta ja hahmottaa suomalaisen tasa-arvokäsityksen. Hän kykenee toimimaan melko hyvin suomalaisen yhteiskunnan arjessa ja pystyy avustettuna asioimaan eri virastoissa. Opiskelija tuntee joitain keskeisiä näkökulmia Suomen historiasta Kulttuuri- ja lähiympäristö Tavoitteet Kurssin tavoitteena on saada opiskelijat tietoisiksi lähialueen julkisista palveluista, kulttuuriympäristöstä ja sen merkityksestä ihmisille. Myös muualta Järvenpäähän tulleilla on kurssin aikana mahdollisuus tutustua uuteen ympäristöönsä. Tutustutaan keskeisiin julkisen sektorin palveluihin ja tehdään opintoretkiä esim. työ- ja elinkeinotoimistoon, Järvenpään työllisyysyksikköön, Kelaan, sosiaalitoimistoon, Järvenpää-taloon ja kaupungin kirjastoon. Lisäksi tehdään retkiä kulttuurikohteisiin, esim. Aholaan, Ainolaan ja Halosenniemeen. Työskentelyssä tehdään tiivistä yhteistyötä S2- opetuksen kanssa. Lisäksi tehdään paikallista yhteistyötä Verkostosta voimaa nuorelle hankkeen puitteissa osallistumalla erilaisiin järvenpääläisiin tapahtumiin aktiivisina osallistujina.

15 15 Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla, opintoretkillä sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta. 3.5 OPISKELU- JA AMMATINVALINTATAIDOT Yleisenä tavoitteena on, että opiskelija perehtyy suomalaiseen koulujärjestelmään sekä työelämän toimintamalleihin ja vaatimuksiin. Hän tutustuu suomalaisen koulutuksen perusarvoihin, opiskelukulttuuriin ja oppilaitoskäytäntöihin niin, että voi integroitua opiskeluyhteisöön. Hän kehittää tiedonhankintataitojaan ja itseopiskeluvalmiuksiaan niin, että hänellä on omatoiminen ja itsenäinen ote opiskeluun. Opiskelija perehtyy myös suomalaiseen koulujärjestelmään, eri koulutusaloihin, työelämään sekä suomalaisen työkulttuurin vaatimuksiin. Keskeisenä sisältönä on myönteisen opiskeluidentiteetin kehittyminen, realististen opiskelusuunnitelmien tekeminen, suomalaisen opiskelukulttuurin tunteminen, yhteistyötaitojen kehittyminen ja käytännön kokemuksen saaminen suomalaisesta työelämästä Opi oppimaan Tavoitteet Kurssi järjestetään heti opintojen alussa ja keskeisenä tavoitteena on orientoituminen opintoihin vahvistamalla opiskelumotivaatiota ja opintoihin sitoutumista. Kurssin tavoitteena on myös kehittää opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja opiskeluvalmiuksia. Keskeinen sisältö on saada realistinen kuva omasta osaamisestaan vahvuusalueineen ja kehittämishaasteineen. inä tutustutaan erilaisiin kulttuureihin opiskelussa ja pohditaan kysymyksiä hyvästä opiskelijasta ja hyvästä opettajasta tuoden esille keskeisiä näkökulmia suomalaisesta opiskelukulttuurista. Lisäksi tutkitaan oman oppimisen strategioita nostamalla esille opiskelijan vahvuuksia, elämänkokemusta ja taitoja kytkien niitä osaksi myönteistä opiskelijaidentiteettiä. Kurssilla harjoitellaan myös tiedonhankintataitoja. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta.

16 Opinto-ohjaus Tavoitteet Opinto-ohjauksen tavoitteena on antaa opiskelijalle riittävästi tietoa erilaisten koulutuspolkujen rakentamisesta, tukea opiskelijaa opiskeluun ja elämänhallintaan liittyvissä ongelmissa sekä ohjata häntä ammatillisen opiskelupaikan valinnassa. Opinto-ohjauksen oppitunneilla ja henkilökohtaisessa ohjauksessa opinto-ohjaaja antaa tietoa jatkokoulutusmahdollisuuksista, ammatinvalintaan liittyvistä hakuoppaista ja muista tietolähteistä. Yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa opiskelijan ammatinvalinta selkiytyy. Niiden opiskelijoiden kanssa, joilla on jo kotimaassa hankittu ammattitaito ja / tai aikaisempia opintoja, selvitetään lisäkoulutuksen tai ammatinvaihdon tarpeellisuutta työllistymisen kannalta. Myös työelämään tutustumisen tavoitteena on tukea opiskelijaa löytämään oma paikkansa yhteiskunnassa. Opiskelija osallistuu keväällä yhteishakuun toisen asteen ammatilliseen koulutukseen opinto-ohjaajan ja vastuuopettajan tuella ja hakee myös tarvittaessa muihin itselle soveltuviin opintoihin. Kurssit arvioidaan suoritettu (S) -merkinnällä. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja osallistumista sekä oppimistehtävien tekoa Tuutorointi Tuutoroinnista vastaa ryhmän vastuuopettaja. Tuutoroinnilla tarkoitetaan niitä käytännön toimenpiteitä, jotka tähtäävät mahdollisimman mielekkääseen, tarkoituksenmukaiseen ja itseohjautuvaan oppimiseen. Tuutorointi voi olla opiskeluteknistä ohjausta, suoraa neuvontaa ja informointia sekä ymmärtävää tukea ja auttamista. Jos opettaja itse ei pysty auttamaan ongelmatilanteessa, hän ohjaa opiskelijaa eteenpäin kunnes apu löytyy. Numa-linjan opiskelijat voivat tulla usein maista, joissa oppiminen ja opiskelu ymmärretään varsin eri tavalla kuin Suomessa. Siksi tuutorointiin kuuluu paljon suomalaiseen kulttuuriin, elämänmuotoon ja arvomaailmaan tutustuttamista. Vastuuopettajan tehtäviin sisältyy myös opiskelun ohjausta, oppimismenetelmien ja -tapojen esittelyä sekä ryhmän jäsenten välisten usein kulttuurieroista johtuvien erimielisyyksien selvittelyä. Numa-ryhmän vastuuopettaja tapaa jokaisen opiskelijan henkilökohtaisesti useita kertoja opintojen alkaessa laaditaan yhdessä henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jonka jälkeen suunnitelmaa seurataan ja arvioidaan ja saatetaan ajan tasalle opintojen kuluessa Työelämätieto

17 17 Tavoite Työn haun eri vaiheiden hallitseminen sekä suomalaisen elinkeinoelämän ja sen keskeisten piirteiden ja toimintatapojen tunteminen. Kurssin aikana tutustutaan suomalaiseen työelämään ja sen keskeisempiin toimialoihin erityisesti työntekijän ja yrittäjän näkökulmasta. Kurssi tukee työelämään tutustumisjaksoa. Työelämään tutustumisjakson aikana opiskelijat tutustuvat työntekijänä harjoittelupaikan tarjoavan organisaation toimintaan. Opintokäynneillä tutustutaan erilaisiin yrityksiin ja koulutusmahdollisuuksiin. Kurssilla käsitellään palkkatyöläisen asemaa Suomessa, työelämän pelisääntöjä, työmarkkinajärjestöjen toimintaa ja yrittäjyyttä ammatinvalintavaihtoehtona. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa kurssilla, koti- ja muiden tehtävien tekemistä sekä kokeen tai muun lopputyön suorittamista. Koe tai lopputyö voi olla kirjallinen ja/tai suullinen Työelämään tutustuminen Tavoitteet Työelämään tutustumisjakson tarkoituksena on tutustuttaa opiskelija suomalaiseen työelämään ja häntä itseään kiinnostaviin ammatteihin tai työtehtäviin, jotta opiskelijalle muodostuisi realistinen kuva valmiuksista, joita työelämässä ja tietyssä ammatissa tarvitaan. Harjoittelun tavoitteena on myös edistää opiskelijan ammatinvalintaa ja työllistymistä. Kevätlukukaudella suoritetaan työelämään tutustumisjakso, jonka kesto on kolme viikkoa. Jaksoon kuuluu lisäksi yksi lähiopetusviikko. Työharjoittelu on tavoitteellista ja ohjattua toimintaa. Työharjoittelun aikana pidetään oppimispäiväkirjaa Moodle-verkkoalustalla ja tehdään mahdollisia oppimistehtäviä. Oppimispäiväkirjan palauttaminen ja oppimistehtävien teko on osa työharjoittelujakson suoritusta. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja oppimispäiväkirjan sekä mahdollisten oppimistehtävien tekoa. Merkinnän lisäksi opiskelija saa työharjoittelupaikaltaan työharjoittelutodistuksen. 3.6 Taito- ja Taideaineet

18 Terveystieto Tavoitteet Terveystiedon tavoitteena on, että opiskelija perehtyy ihmisen terveyden ja toimintakyvyn edistämisen keskeisiin tekijöihin. Kurssilla käsitellään säännöllisen liikunnan, terveellisen ravinnon ja terveyden välisiä yhteyksiä sekä tupakoinnin ja päihteidenkäytön vaikutuksia terveyteen. Lisäksi perehdytään yleisimpiin tartuntatauteihin, niiden ennaltaehkäisyyn sekä itsehoitoon. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta Musiikki Tavoite Musiikissa on tavoitteena kokea yhdessä tekemisen iloa ja etsiä omaa musiikillista ilmaisua. Opitaan musiikin ja soittamisen perusteita. Musiikin tunneilla tutustutaan eri soittimiin. Musiikin tunneilla myös lauletaan paljon ja tutustutaan suomalaiseen musiikkiin. Oman kulttuurin musiikki ja musiikillinen ilmaisu on osa kurssin sisältöä. Aikaisempaa soittotaitoa tai -kokemusta ei tarvita. Kiinnostus musiikkiin riittää. Tuntien sisältö muodostuu lopullisesti yhdessä osallistujien kanssa. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja aktiivista osallistumista tunneilla sekä annettujen tehtävien tekemistä. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta Liikunta Tavoite Kurssin tavoitteena on perehdyttää opiskelijat suomalaisiin liikuntamuotoihin ja innostaa heitä omaehtoiseen liikunnan harrastamiseen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin ja opinnoissa jaksamisen edistämiseksi.

19 19 Kurssin sisällöt suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa. Liikunnallisia taitoja kehitetään monipuolisesti muun muassa erilaisten pelien ja leikkien avulla. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Merkintä edellyttää läsnäoloa ja osallistumista. Merkinnän lisäksi annetaan sanallinen arvio suorituksesta Kodin hoito ja ruoanvalmistus Tavoite Kurssin tavoite on oppia huolehtimaan kodin puhtaudesta ja siisteydestä sekä suunnittelemaan ja valmistamaan ravitsemustietoista ja terveellistä ruokaa. Perehdytään ravitsemussuosituksiin ja perusruoan valmistusmenetelmiin valmistamalla terveellistä ja monipuolista ruokaa. Opitaan suunnittelemaan aterioita ja erilaisia ruokailutilanteita suomalaisessa ja monikulttuurisessa ruokakulttuurissa. Samalla harjoitellaan kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä sekä oman rahankäytön suunnittelua ja jätteiden lajittelua. Myös kodin puhtaanapito on esillä kurssilla. Kurssista annetaan merkintä S=suoritettu. Hyväksytty suoritus edellyttää läsnäoloa ja annettujen tehtävien tekemistä Ryhmäytyminen ja toiminnalliset menetelmät Tavoite Jakson tavoite on tulla ryhmän jäseneksi sekä ryhmänä alkaa toimia yhdessä. Jokainen ryhmän jäsen tulee näkyväksi oman kulttuurisen identiteetin kanssa ja näin ryhmä saa sen erilaiset kulttuurit ryhmän voimavaraksi ja kasvun sekä oppimisen välineeksi. Kiinteän ryhmän toiminta edellyttää, että jokainen sen jäsen hyväksytään ja häntä kunnioitetaan ryhmässä tasa-arvoisena ryhmänjäsenenä. Näin ryhmään syntyy yhteenkuuluvaisuuden tunne ja luottamuksellinen ilmapiiri. Jaksolla käytetään toiminnallisia menetelmiä mm. pienryhmätöitä ja sosiometrisiä harjoituksia. Kurssi arvioidaan suoritettu (S) merkinnällä. Merkintä edellyttää aktiivista osallistumista lähiopetukseen.

20 20 4 OPISKELIJAN TUKEMINEN Opiskelijaa tuetaan opintojen eri vaiheissa. Ohjauksen tavoitteena on ohjata opiskelijaa itsenäisyyteen ja vastuullisuuteen sekä auttaa opiskelijaa tekemään tarkoituksenmukaisia valintoja. Ohjauksessa opiskelija saa tietoa jatko-opintomahdollisuuksista ja tukea ammatinvalintaan liittyvissä kysymyksissä. Ohjaukseen osallistuvat ryhmän vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja sekä tarvittaessa erityisopettaja ja terveydenhoitaja. Ohjaus toteutetaan sekä yksilö- että ryhmäohjauksena. 4.1 Opinto-ohjaus ja tuutorointi Opinto-ohjaus ja tuutorointi ovat lukujärjestykseen sisällytettyjä opiskelijan tukemisen muotoja, joita kuvataan tarkemmin luvussa Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Jokaiselle opiskelijalle laaditaan kirjallinen henkilökohtainen opiskelusuunnitelma (HOPS) opintojen alussa linjan vastaavan opettajan kanssa. HOPSissa huomioidaan opiskelijan lähtötilanne (esimerkiksi lähtökulttuuriin ja elämäntilanteeseen liittyvät tekijät, jotka voivat vaikuttaa opintoihin sitoutumiseen), koulutustausta ja mahdollinen työkokemus, harrastukset sekä koulutustarpeet. Opiskelijan kanssa keskustellaan myös esim. yksilöllisesti sopivista opiskelumenetelmistä, uraan ja jatko-opiskeluun liittyvistä kysymyksistä sekä mahdollisuuksista kehittää itsearviointitaitoja. Mahdolliset oppimista vaikeuttavat tekijät pyritään tunnistamaan tarkasti, mietitään tukitoimenpiteitä ja pyritään tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta opiskelussa. Opintojen edetessä HOPS täydentyy ja tarkentuu uusissa henkilökohtaisissa keskusteluissa. HOPS-keskusteluissa arvioidaan henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman toteutumista ja opintojen edistymistä. Keväällä aletaan suunnitella tarkemmin jatko-opintoja yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa ja tehdään valintoja ja työelämään tutustumispaikasta. 4.3 Opiskelijahuolto Opiskelijahuolto on opiskelijoiden kaikinpuolisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Työllä edistetään oppilaitosyhteisössä hyvinvointia, terveyttä, turvallisuutta ja sosiaalista vastuuta sekä välittämisen, varhaisen puuttumisen ja myönteisen yhdessäolon kulttuuria. Jokainen oppilaitoksen työntekijä tekee tätä työtä osana omaa perustyötään. Seurakuntaopistolla toimii tutkintoa edeltäviä opintoja suorittaville opiskelijoille oma verstas, jossa opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa ohjatusti rästiin jääneitä tai oppimisvaikeuksia teettäviä oppimistehtäviä.

21 21 Seurakuntaopistossa on palo- ja pelastussuunnitelmat sekä erilliset suunnitelmat kriisitilanteisiin sekä mielenterveyden ongelmiin ja päihteiden käyttöön liittyviin tilanteisiin. Näissä on eritelty tarkemmin opiskelijalle tarjottava tuki ja ohjaus erilaisissa vaikeuksissa, työnjako kriisitilanteissa sekä yhteistyötahot. Suunnitelmat ja toimintamallit ovat opiskelijoille jaettavassa opinto-oppaassa ja ne käydään läpi opiskelijaryhmien kanssa opiskelijahuollon infotilaisuudessa opintojen alussa. Samassa tilaisuudessa annetaan toimintaohjeet kiusaamisen ja häirinnän ehkäisemiseksi. Oppilaitoksella on järjestyssäännöt, jotka vastuuopettaja ja opinto-ohjaaja käyvät läpi uusien opiskelijoiden kanssa Opiskelijahuoltoryhmä Opiskelijahuoltoryhmään kuuluvat koulutuspäällikkö, opinto-ohjaajat, terveydenhoitaja, erityisopettajat, kuraattori ja asuntolaohjaaja sekä oppilaitospastori ja poliisi. Moniammatillisen ryhmän (OHR) tehtävänä on koordinoida ja kehittää opiskelijahuoltotyötä. Moniammatillisuus takaa sen, että opiskelija voi saada ongelmiinsa asiantuntevaa apua. Ryhmässä noudatetaan kunkin ammattiryhmän vaitiolovelvollisuussäädöksiä, ja opiskelijalta pyydetään lupa, ennen kuin hänen asioitaan lähdetään käsittelemään ja viemään eteenpäin. Opiskelijahuoltoryhmän käsittelyyn otettavat asiat voivat tulla opiskelijalta itseltään, ryhmän vastuuopettajilta, muilta opettajilta, huoltajilta ja ryhmän jäseniltä. Ryhmä toimii ratkaisukeskeisesti Opiskelija-asuntola ja vapaa-ajan toiminta Seurakuntaopiston asuntolassa asuu noin 80 opiskelijaa. Asuntolasta vastaa opiskelijakuraattori. Vapaa-ajan ohjauksesta ja asuntolatuutori-toiminnasta huolehtii asuntolassa iltaisin asuntolaohjaajat. Opiskelija-asuntolaan liittyvä ohjeistus järjestyssääntöineen jaetaan asuntolaan muuttaville opiskelijoille ja heidän huoltajilleen asuntolainfossa. Asuntola on oleellinen osa oppimisympäristöä. Internaatissa eri-ikäiset, eri elämänkokemuksen omaavat, eri koulutus- ja työhistoriankin läpikäyneet elävät yhdessä, sovittavat oppimisensa ja vapaa-aikansa sekä työ- ja yörauhansa yhteiseksi kokonaisuudeksi. Internaattimuotoiseen opiskeluun kuuluu sosiaalisten taitojen oppimista, itsenäistymistä ja aikuistumista. Asuntolassa asuvien opiskelijoiden vastuuta itsestään sekä yhteisöstään vahvistetaan asuntolatuutori-toiminnalla, jonka tehtävänä on opastaa ja tukea asuntolassa asuvia opiskelijoita. Asuntolassa järjestetään soluiltoja ja useita vapaa-ajantoimintoja, joissa maahanmuuttajataustaiset opiskelijat saavat kontakteja suomalaisiin opiskelijoihin.

22 22 Tavoitteena on tarjota erilaisia vaihtoehtoja niin, että jokaiselle löytyisi mielekästä tekemistä. 4.4 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden tukeminen Erityisen tuen tarkoituksena on auttaa ja tukea opiskelijaa siten, että hänellä on muiden kanssa tasavertaiset mahdollisuudet suorittaa opintonsa. Erityistä tukea voivat tarvita opiskelijat, jotka ovat jääneet jälkeen opinnoissaan tai joiden opiskeluedellytykset ovat jostakin syystä, esim. puutteellisen peruskoulutuksen vuoksi, heikot. Vastuuopettaja ja opiskelija suunnittelevat yhdessä erityisopettajan ja koulunkäyntiavustajan kanssa tarvittavat tukimuodot.. Jos Numa-koulutuksen opiskelija esim. sairauden vuoksi jää jälkeen opinnoissaan, hänelle voidaan tarjota tukiopetusta verstaalla viikoittain tukiopetustunteja Verstas Kerran viikossa on verstas, jossa opiskelija saa tukiopetusta sekä voi tehdä tehtäviä ja - kokeita. Verstas on joka viikko torstaina kello Verstaan ohjaajina ovat erityisopettaja sekä eri aineiden opettajat. Lisäksi mukana on työelämävalmentaja. Opettaja voi ohjata opiskelijan verstaalle tai opiskelija voi tulla omasta aloitteestaan. Verstaalle voi tulla jos: - Opiskelija tarvitsee ohjausta tai apua tehtävissä, opiskelutekniikoissa tai jossain oppiaineessa. - Opiskelija tarvitsee ohjausta tietokoneen käytössä, jotta voi tehdä koulutehtäviä. - Opiskelijan on vaikea aloittaa tai saada tehtäviä valmiiksi. - Jos opiskelija ei ole tehnyt kaikkia tehtäviä, opettaja voi ohjata hänet verstaalle. - Opiskelija on ollut pois koulusta ja korvaa poissaolon verstaalla. 4.5 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Numa-koulutus on suunnattu nuorille ja nuorille aikuisille maahanmuuttajille. Kun on kyse alaikäisestä nuoresta, yhteistyö huoltajien tai edustajien kanssa on tärkeää. Yhteistyö alaikäisten opiskelijoiden huoltajien tai edustajien kanssa tukee sekä opiskelua että opiskelijan terveyttä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Yhteistyön tavoite on aikuistuvan nuoren itsenäisyyden ja oman vastuullisuuden kehittäminen sekä huolenpito opiskelijasta. Huoltajilla on oikeus saada tietoa opiskelusta, sen tavoitteista, sisällöistä ja opiskelijan edistymisestä opinnoissaan. Oppilaitos tekee aloitteen yhteistyön käynnistämisessä ja ylläpitämisessä opiskelijoiden huoltajiin. Numa-koulutuksen alaikäisten opiskelijoiden huoltajina pidetään opiskelijoiden edustajia ja sosiaaliohjaajia/kunnan sosiaalityöntekijöitä, joiden kanssa tehdään tiivistä yhteistyötä opiskelijoiden asioiden hoidossa ja jatkosuunnitelmien laadinnassa.

23 23 Alaikäisten opiskelijoiden huoltajat voivat olla mukana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS). Aina halutessaan opiskelijat ja huoltajat voivat keskustella opettajien tai opiskelijahuollon työntekijöiden kanssa opiskeluun liittyvistä asioista. Liite 1. Kielitaidon tasojen kuvausasteikko. Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin yhteiseen eurooppalaiseen viitekehykseen. TAITOTAS O A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kielitaidon alkeiden hallinta Ymmärtää erittäin rajallisen määrän tavallisimpia sanoja ja fraaseja (tervehdyksiä, nimiä, lukuja, kehotuksia) arkisissa yhteyksissä. Ei edes ponnistellen ymmärrä kuin kaikkein alkeellisinta kieliainesta. Tarvitsee erittäin paljon apua: toistoa, osoittamista, käännöstä. Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin kysymyksiin lyhyin lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin varassa, ja puhuja turvautuu ehkä äidinkieleen tai eleisiin. Puheessa voi olla paljon pitkiä taukoja, toistoja ja katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa suuria ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston ja joitakin opeteltuja vakioilmaisuja. Puhuja ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta hänen hallitsemansa harvat kaavamaiset ilmaisut voivat olla melko virheettömiä. Tuntee kirjainjärjestelmän, mutta ymmärtää tekstistä vain hyvin vähän. Tunnistaa vähäisen määrän tuttuja sanoja ja lyhyitä fraaseja ja osaa yhdistää niitä kuviin. Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennakoitavassa yhteydessä on erittäin rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita hyvin lyhyin ilmaisuin. Osaa kirjoittaa kielen kirjaimet ja numerot kirjaimin, merkitä muistiin henkilökohtaiset perustietonsa ja kirjoittaa joitakin tuttuja sanoja ja fraaseja. Osaa joukon erillisiä sanoja ja sanontoja. Ei kykene vapaaseen tuotokseen, mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja ja ilmauksia. TAITOTAS O A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen

24 24 TAITOTAS O A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA Kehittyvä alkeiskielit aito Ymmärtää rajallisen määrän sanoja, lyhyitä lauseita, kysymyksiä ja kehotuksia, jotka liittyvät henkilökohtaisiin asioihin tai välittömään tilanteeseen. Joutuu ponnistelemaan ymmärtääkseen yksinkertaisiakin lausumia ilman selviä tilannevihjeitä. Tarvitsee paljon apua: puheen hidastamista, toistoa, näyttämistä ja käännöstä. Osaa viestiä suppeasti joitakin välittömiä tarpeita ja kysyä ja vastata henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä vuoropuheluissa. Tarvitsee usein puhekumppanin apua. Puheessa on taukoja ja muita katkoksia. Ääntäminen voi aiheuttaa usein ymmärtämisongelmia. Osaa hyvin suppean perussanaston, joitakin tilannesidonnaisia ilmaisuja ja peruskieliopin aineksia. Alkeellisessakin vapaassa puheessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. Ymmärtää nimiä, kylttejä ja muita hyvin lyhyitä ja yksinkertaisia tekstejä, jotka liittyvät välittömiin tarpeisiin. Tunnistaa yksinkertaisesta tekstistä yksittäisen tiedon, jos voi lukea tarvittaessa uudelleen Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin ennustettavassa yhteydessä on rajallinen. Osaa viestiä välittömiä tarpeita lyhyin lausein. Osaa kirjoittaa muutamia lauseita ja fraaseja itsestään ja lähipiiristään (esim. vastauksia kysymyksiin tai muistilappuja). Osaa joitakin perussanoja ja sanontoja ja pystyy kirjoittamaan hyvin yksinkertaisia päälauseita. Ulkoa opetellut fraasit voivat olla oikein kirjoitettuja, mutta alkeellisimmassakin vapaassa tuotoksessa esiintyy hyvin paljon kaikenlaisia virheitä. TAITOTAS O A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA A1.3 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Toimiva alkeiskielit aito Ymmärtää yksinkertaisia lausumia (henkilökohtaisia kysymyksiä ja jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja) rutiinimaisissa keskusteluissa tilanneyhteyden tukemana. Pystyy seuraamaan yksinkertaisia, välittömiin tilanteisiin tai omaan kokemukseensa Osaa kertoa lyhyesti itsestään ja lähipiiristään. Selviytyy kaikkein yksinkertaisimmista vuoropuheluista ja palvelutilanteista. Tarvitsee joskus puhekumppanin apua. Kaikkein tutuimmat jaksot sujuvat, muualla tauot ja katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen voi Pystyy lukemaan tuttuja ja joitakin tuntemattomia sanoja. Ymmärtää hyvin lyhyitä viestejä, joissa käsitellään arkielämää ja rutiinitapahtumia tai annetaan yksinkertaisia ohjeita. Pystyy löytämään tarvitsemansa yksittäisen tiedon lyhyestä tekstistä (postikortit, säätiedotukset). Selviytyy kirjoittamalla kaikkein tutuimmissa, helposti ennakoitavissa arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa. Osaa kirjoittaa yksinkertaisia viestejä (yksinkertaisen postikortin, henkilötiedot, yksinkertainen sanelu). Osaa kaikkein

25 25 TAITOTAS O A1 SUPPEA VIESTINTÄ KAIKKEIN TUTUIMMISSA TILANTEISSA liittyviä keskusteluja. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalia hitaampaa ja kuulijalle kohdennettua yleiskielistä puhetta. joskus tuottaa ymmärtämisongelmia. Osaa rajallisen joukon lyhyitä, ulkoa opeteltuja ilmauksia, keskeisintä sanastoa ja perustason lauserakenteita. Alkeellisessakin puheessa esiintyy paljon peruskielioppivirheitä. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hyvin hidasta. tavallisimpia sanoja ja ilmauksia, jotka liittyvät omaan elämään tai konkreetteihin tarpeisiin. Osaa kirjoittaa muutamia yksilauseisia virkkeitä. Alkeellisessakin vapaassa tuotoksessa esiintyy monenlaisia virheitä. TAITOTA SO A2 VÄLITTÖMÄN SOSIAALISEN KANSSAKÄYMISEN PERUSTARPEET JA LYHYT KERRONTA A2.1 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Peruskielitaidon alkuvaihe Pystyy ymmärtämään yksinkertaista puhetta tai seuraamaan keskustelua aiheista, jotka ovat hänelle välittömän tärkeitä. Pystyy ymmärtämään lyhyiden, yksinkertaisten, itseään kiinnostavien keskustelujen ja viestien (ohjeet, kuulutukset) ydinsisällön sekä havaitsemaan aihepiirin vaihdokset tv-uutisissa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää normaalilla nopeudella ja selkeästi puhuttua yleiskielistä puhetta, joka usein täytyy lisäksi toistaa. Osaa kuvata lähipiiriään muutamin lyhyin lausein. Selviytyy yksinkertaisista sosiaalisista kohtaamisista ja tavallisimmista palvelutilanteista. Osaa aloittaa ja lopettaa lyhyen vuoropuhelun, mutta kykenee harvoin ylläpitämään pitempää keskustelua. Tuottaa sujuvasti joitakin tuttuja jaksoja, mutta puheessa on paljon hyvin ilmeisiä taukoja ja vääriä aloituksia. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on hyvin ilmeistä ja ääntämisvirheistä voi koitua satunnaisia ymmärtämisongelmia. Osaa helposti Ymmärtää yksinkertaisia ja kaikkein tavanomaisinta sanastoa sisältäviä tekstejä (yksityiskirjeitä, pikku-uutisia, arkisimpia käyttöohjeita). Ymmärtää tekstin pääajatukset ja joitakin yksityiskohtia parin kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa paikantaa ja verrata yksittäisiä tietoja ja pystyy hyvin yksinkertaiseen päättelyyn kontekstin avulla. Lyhyenkin tekstipätkän lukeminen ja ymmärtäminen on hidasta. Selviytyy kirjoittamalla kaikkein rutiininomaisimmista arkitilanteista. Osaa kirjoittaa lyhyitä, yksinkertaisia viestejä (henkilökohtaiset kirjeet, lappuset), jotka liittyvät arkisiin tarpeisiin sekä yksinkertaisia, - luettelomaisia kuvauksia hyvin tutuista aiheista (todellisista tai kuvitteellisista henkilöistä, tapahtumista, omista ja perheen suunnitelmista). Osaa käyttää perustarpeisiin liittyvää konkreettia sanastoa ja perusaikamuotoja sekä yksinkertaisin sidossanoin (ja, mutta) liitettyjä rinnasteisia lauseita. Kirjoittaa kaikkein yksinkertaisimmat

26 26 TAITOTA SO A2 VÄLITTÖMÄN SOSIAALISEN KANSSAKÄYMISEN PERUSTARPEET JA LYHYT KERRONTA ennakoitavan perussanaston ja monia keskeisimpiä rakenteita (kuten menneen ajan muotoja ja konjunktioita). Hallitsee kaikkein yksinkertaisimman kieliopin alkeellisessa vapaassa puheessa, mutta virheitä esiintyy yhä paljon perusrakenteissakin. sanat ja rakenteet melko oikein, mutta tekee toistuvasti virheitä perusasioissa (aikamuodot, taivutus) ja tuottaa paljon kömpelöitä ilmaisuja vapaassa tuotoksessa. TAITOTA SO A2 VÄLITTÖMÄN SOSIAALISEN KANSSAKÄYMISEN PERUSTARPEET JA LYHYT KERRONTA A2.2 Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen Kehittyvä peruskielitaito Ymmärtää tarpeeksi kyetäkseen tyydyttämään konkreetit tarpeensa. Pystyy seuraamaan hyvin summittaisesti selväpiirteisen asiapuheen pääkohtia. Pystyy yleensä tunnistamaan ympärillään käytävän keskustelun aiheen. Ymmärtää tavallista sanastoa ja hyvin rajallisen joukon idiomeja tuttuja aiheita tai yleistietoa käsittelevässä tilannesidonnaisessa puheessa. Yksinkertaisenkin viestin ymmärtäminen edellyttää yleispuhekieltä, joka äännetään hitaasti ja selvästi. Toistoa tarvitaan melko usein. Osaa esittää pienen, luettelomaisen kuvauksen lähipiiristään ja sen jokapäiväisistä puolista. Pystyy osallistumaan rutiininomaisiin keskusteluihin omista tai itselleen tärkeistä asioista. Voi tarvita apua keskustelussa ja vältellä joitakin aihepiirejä. Puhe on välillä sujuvaa, mutta erilaiset katkokset ovat hyvin ilmeisiä. Ääntäminen on ymmärrettävää, vaikka vieras korostus on ilmeistä ja ääntämisvirheitä esiintyy. Osaa kohtalaisen hyvin tavallisen, jokapäiväisen sanaston ja jonkin verran idiomaattisia ilmaisuja. Osaa useita yksinkertaisia Ymmärtää pääasiat ja joitakin yksityiskohtia muutaman kappaleen pituisista viesteistä jonkin verran vaativissa arkisissa yhteyksissä (mainokset, kirjeet, ruokalistat, aikataulut) sekä faktatekstejä (käyttöohjeet, pikkuuutiset). Pystyy hankkimaan helposti ennakoitavaa uutta tietoa tutuista aiheista selkeästi jäsennellystä muutaman kappaleen pituisesta tekstistä. Osaa päätellä tuntemattomien sanojen merkityksiä niiden kieliasusta ja kontekstista. Tarvitsee usein uudelleen lukemista ja apuvälineitä tekstikappaleen Selviytyy kirjoittamalla tavanomaisissa arkitilanteissa. Osaa kirjoittaa hyvin lyhyen, yksinkertaisen kuvauksen tapahtumista, menneistä toimista ja henkilökohtaisista kokemuksista tai elinympäristönsä arkipäiväisistä puolista (lyhyet kirjeet, muistilaput, hakemukset, puhelinviestit). Osaa arkisen perussanaston, rakenteet ja tavallisimmat sidoskeinot. Kirjoittaa yksinkertaiset sanat ja rakenteet oikein, mutta tekee virheitä harvinaisemmissa rakenteissa ja muodoissa ja tuottaa kömpelöitä ilmaisuja.

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT

2 VALMISTAVAN OPETUKSEN TAVOITTEET JA OPETUSJÄRJESTELYT SivLtk 9.12.2015 57 SIILINJÄRVEN ESIOPETUKSEN JA PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 1 OPETUKSEN PERUSTEET Opetushallitus (OPH) on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän

Lisätiedot

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET

9.6. Saksa A-kielenä. Espoon kaupungin opetussuunnitelmalinjaukset. Vuosiluokat 7-9. 7. lk (AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6) 2 tuntia TAVOITTEET 9.6. Saksa A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä.

eleisiin. fraaseja. * Kyky ymmärtää entuudestaan tuntematon sana edes hyvin mutta kirjoittaa oikein muutamia sanoja käännöstä. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1.

Taitotaso A1 Suppea viestintä kaikkein tutuimmissa tilanteissa Kuullun ymmärtäminen Puhuminen Luetun ymmärtäminen Kirjoittaminen A1. 1 LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.2. Ruotsi B1 kielenä

9.2. Ruotsi B1 kielenä 9.2. Ruotsi B1 kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 =

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön

Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteista käytäntöön Aikuisten maahanmuuttajien luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteet Perusteista käytäntöön Opetushallitus 12.3.2012 Rauno Laine ja Sirpa Rönkkö Koulutuksen laajuus Laajuus 32 40

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA)

Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus (MAVA) Opetussuunnitelma 2013-2014 1 Sisältö Tervetuloa Seurakuntaopistoon!... 4 1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN JA TOTEUTTAMINEN... 5 1.1

Lisätiedot

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet

KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA. Tavoitteet KOTOUTUMISKOULUTUS VERKOSSA Tavoitteet MODUULI 1 (A1.3+) Tavoitteena on, että oppija saavuttaa vahvan taitotason A1.3 kaikilla kielen osaalueilla ja joillakin mahdollisesti tason A2.1: A1.3: Ymmärtää joitakin

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011

VAASAN AMMATTIOPISTO Opetussuunnitelma 2011 Pvm 6/6 2011 Laatija Janne Kauranen Rakenteen tarkistus Pvm 16/6 2011 Koulutusalajohtaja Kaija Jyrkkänen Muodollinen tarkistus Pvm 16/6 2011 Kehittämispäällikkö Hillevi Kivelä Suunnitelman hyväksyntä Pvm

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA

RANSKAN KIELI B2 RANSKAN KIELI B2 8 LUOKKA RANSKAN KIELI B2 Opetuksen tavoitteena on totuttaa oppilas viestimään ranskan kielellä suppeasti konkreettisissa arkipäivän tilanteissa erityisesti suullisesti. Opetuksessa korostetaan oikeiden ääntämistottumusten

Lisätiedot

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 1 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO 1 Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 A -ENGLANTI VUOSILUOKKA: 3 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 TAVOITTEET oppii ymmärtämään tavallisimpia sanoja ja fraaseja sekä yksinkertaisia tekstejä vastaamaan itseään ja lähiympäristöään

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO

LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä

- oppii kirjoittamaan yksittäisiä sanoja ja lauseita pinyin-kirjoituksella - oppii kirjoittamaan joitakin kirjoitusmerkkejä VALINNAINEN KIELI (B2): KIINA B2-kiina Vuosiluokka: 8 Vuosiviikkotuntia: 2 TAVOITTEET Kielitaito Kuullun ymmärtäminen - oppii ymmärtämään helposti ennakoitavia arkielämään liittyviä tervehdyksiä, kysymyksiä,

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön!

Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Opetussuunnitelman perusteet - valmiina käyttöön! Ammattistartin kokeilun päätösseminaari Jyväskylä 13.4.2010 Opetusneuvos Ulla Aunola OPH/Ammattikoulutus/Tutkinnot Osaamisen ja sivistyksen asialla Valmistavien

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Englanti A - kieli Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein:

Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: Ranska A-kielenä Oppiaineen opetussuunnitelmaan on merkitty oppiaineen opiskelun yhteydessä toteutuva aihekokonaisuuksien ( = AK) käsittely seuraavin lyhentein: AK 1 = Ihmisenä kasvaminen AK 2 = Kulttuuri-identiteetti

Lisätiedot

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin.

*Osaa vastata häntä koskeviin yksinkertaisiin. lausein. Vuorovaikutus on puhekumppanin. ehkä äidinkieleen tai eleisiin. LIITE 2 KIELITAIDON TASOJEN KUVAUSASTEIKKO Kuvausasteikko on Suomessa laadittu sovellus asteikoista, jotka sisältyvät Euroopan neuvoston toimesta kehitettyyn Kielten oppimisen, opettamisen ja arvioinnin

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA LIITE 1 ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu. Englanti. KURSSIT 1 ja 2. Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu / yläkoulu Englanti Kurssit 1-8 suoritetaan mahdollisuuksien mukaan numerojärjestyksessä KURSSIT 1 ja 2 TAVOITTEET ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA Ammattikorkeakouluopintoihin valmentavat opinnot 1/5 METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU Kulttuuri ja luova ala AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVAT OPINNOT MAAHANMUUTTAJATAUSTAISILLE (30 op) OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen

Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin. Johanna Venäläinen Savonlinnan ammatti- ja aikuisopiston vieraiden kielten opetusta verkossa ja integroituna ammattiaineisiin Johanna Venäläinen Kenelle ja miksi? Lähtökohtana ja tavoitteena on - tarjota opiskelijoille vaihtoehtoinen

Lisätiedot

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio

Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa. Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjaus maahanmuuttajien lukioon valmistavassa koulutuksessa Opinto-ohjaaja Satu Haime Helsingin kuvataidelukio Ohjauksen osa-alueet Kasvun ja kehityksen tukeminen Itsetunto Itsetuntemus Oppimaan oppiminen

Lisätiedot

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA ESPOON AIKUISLUKION PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö Espoon aikuislukio SISÄLTÖ 1 Aikuisten perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat...

Lisätiedot

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009

VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 VAPAASTI VALITTAVIEN TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 27.10.2009 K-MESTARIMYYJÄKOULUTUS, 1 ov 1. Ilmoittautuminen linjakohtaisesti Mestarimyyjäkoulutukseen ilmoittutumisajan puitteissa

Lisätiedot

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011

Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Maahanmuuttajille suunnatut koulutukset Oulussa vuonna 2011 Oulun aikuiskoulutuskeskus OAKK Työvoimapoliittisiin koulutuksiin on eri tasoille eri kielivaatimukset. Alkukartoitukseen ja Suomen kielen perusteet

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma

OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus, Valma SISÄLLYS 1. JOHDANTO JA YLEISET TAVOITTEET 2 2. OPINTOJEN MUODOSTUMINEN 2 3. OPINTOJEN TAVOITTEET, TOTEUTUS

Lisätiedot

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op

SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op SUOMALAISIIN AMMATTIKORKEAKOULUOPINTOIHIN VALMENTAVA KOULUTUS MAAHANMUUTTAJILLE, 32 op OPPIMINEN JA OPPIMISYMPÄRISTÖT, 5op tuntee ammattikorkeakoulun opiskeluympäristönä omaa ammattikorkeakouluopintojen

Lisätiedot

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9

Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Englanti A1 kieli vuosiluokilla 7 9 Opetuksen tehtävänä on, että oppilaan kielitaito harjaantuu ja laajenee sosiaalisiin tilanteisiin sekä harrastuksien, palveluiden ja julkisen elämän alueelle. Kirjoitetun

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma SISÄLLYS 1 Ohjauksen järjestämisen rakenteet, sisällöt, tavoitteet ja toimintatavat... 4 1.1 Vuosiluokat 1-2... 4 1.1.1 Tavoitteet... 4 1.1.2 Sisällöt

Lisätiedot

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus

Tampereen seudun ammattiopisto OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus OPETUSSUUNNITELMA Maahanmuuttajien jatko-opintoihin valmentava koulutus Hyväksytty Ammatillisen koulutuksen johtaja 12.12.2013 Voimassa 2013 alkaen SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 1.1 Koulutuksen tavoite... 1

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi

KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA. (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELTENOPETUSTA TYÖSALISSA (Jousto - Joustokaks / FOJO Orimattila) www.salpaus.fi KIELENOPPIMISEN OSA-ALUEITA: 1.KUULLUN YMMÄRTÄMINEN 2.PUHUMINEN ENGLANTI 1-2 KURSSIEN ARVIOINNIN KOHTEET: 1. Tiedonhankinta

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009

AMMATTITAITOA TÄYDENTÄVÄT TUTKINNON OSIEN OSAAMISEN ARVIOINTI 7.9. 2009 ÄIDINKIELI, SUOMI, 4 OV, pakollinen opintojakso Mediaosaaminen Kielen ja kulttuurin tunteminen 2 opintoviikkoa 1. lukuvuosi 2 opintoviikkoa 2. lukuvuosi. Kirjalliset/suulliset tuotokset ja kokeet Portfolio

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI. Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 SAARIJÄRVEN KAUPUNKI Sivistyslautakunta 18.11.2015 liite 3 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015-2016 PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUS- SUUNNITELMA Sisällys 1. Valmistavan

Lisätiedot

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista.

Kiinan kursseilla 1 2 painotetaan suullista kielitaitoa ja kurssista 3 alkaen lisätään vähitellen myös merkkien lukemista ja kirjoittamista. Kiina, B3kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen ja

Lisätiedot

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Kehittyvä alkeiskielitaito Kielitaidon alkeiden hallinta KEHITTYVÄN KIELITAIDON ASTEIKKO, toinen kotimainen kieli ja vieraat kielet, Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 Taito toimia vuorovaikutuksessa

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA

VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA VANTAAN KAUPUNGIN SUOMI TOISENA KIELENÄ OPETUSSUUNNI- TELMA PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma

Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma Kokemäen kaupungin suomi toisena kielenä opetussuunitelma PERUSOPETUKSEN 1 9 luokat YHTEINEN OSA Suomi toisena kielenä -opetusta annetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineeseen kuuluvana, itsenäisenä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012

Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 1 Limingan seudun musiikkiopisto Opetussuunnitelma 2012 Taiteen perusopetus, lasten tanssi- ja balettiopetus Yleinen oppimäärä Limingan kunta Sivistyslautakunta Voimassa 1.8.2012 alkaen 2 1. Toiminta-ajatus

Lisätiedot

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä

RUOTSI A2-KIELENÄ. Yleinen tehtävä RUOTSI A2-KIELENÄ Ruotsin A2-oppimäärää opiskellaan vapaaehtoisena kielenä. A2-kielen valintaa suositellaan oppilaalle, jolla on jo hyvät tiedot ja taidot äidinkielessä ja englannin kielessä. Yleinen tehtävä

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1

Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 t Berlitzin taitotaso 1 CEF-taso A 1 Ymmärtää ja osaa käyttää tuttuja, jokapäiväisiä ilmauksia ja yksinkertaisia lauseita. Osaa esitellä itsensä ja kysyä muilta perustietoja kuten asuinpaikkaa, vointia

Lisätiedot

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET AIKUISTEN MAAHANMUUTTAAJIEN KOTOUTUMISKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET OPH 2012 PERUSTEISTA KÄYTÄNTÖÖN Kristel Kivisik ja Sari Liski Työryhmä opetusneuvos Leena Nissilä, OPH, pj opetusneuvos Liisa

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat Kauniaisissa 2. Toimintakulttuuri 3. Opetuksen tavoitteet ja keskeiset sisällöt

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi

YMPÄRISTÖOPPI. Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi YMPÄRISTÖOPPI Marita Kontoniemi Jyväskylän normaalikoulu marita.kontoniemi@norssi.jyu.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Rakentaa perusta ympäristö- ja luonnontietoaineiden eri tiedonalojen osaamiselle Tukea oppilaan

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI

KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI KANSAINVÄLISYYSTUTORIN OSAAMISPASSI Nimi Opetuspiste OSAAMISPASSI Kansainvälisyystutor -opinnot kuuluvat etiikan opintoihin. Saamasi opintoviikkomäärän laajuus riippuu siitä, miten paljon syvennät osaamistasi

Lisätiedot

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia

2.2 Matemaattiset, tietotekniset ja luonnontieteelliset valmiudet 2.2.1 Matematiikka 2.2.2 Tietotekniikka 2.2.3 Fysiikka ja kemia 2 Sisällys: 1. Johdanto 1.1 Opetussuunnitelma 1.2 Koulutuksen tavoite 1.3 Koulutuksen laajuus ja rakenne 1.4 Opintojen henkilökohtaistaminen 1.5 Opintojen arviointi 2 Opintojen toteuttaminen 2.1 Kielelliset

Lisätiedot

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti:

Tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa eri oppimäärissä kielitaidon kuvausasteikon (liite) tasot seuraavasti: 5.4 Toinen kotimainen kieli 5.4.1 Ruotsi Ruotsin kielen opetus kehittää opiskelijoiden kulttuurien välisen viestinnän taitoja. Se antaa heille ruotsin kieleen ja sen käyttöön liittyviä tietoja ja taitoja

Lisätiedot

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen

Kotostartti. Kiintiöpakolaiset. Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen 2009-2013 Kotostartti Kiintiöpakolaiset Tavoite: antaa perustietoja ja taitoja Suomesta ja tutustuttaa suomen kieleen Mahdollistaa nopean ja tehokkaan kotoutumisprosessin aloituksen Kotostartti Materiaali:

Lisätiedot

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola

SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola SUOMEN KIELEN JA KULTTUURIN ILTA- JA YRITYSKOULUTUKSET Svinhufvudinkatu 13, Lahti Opintie 2, Heinola Suomen kielen ja kulttuurin perusopinnot 1B (A1.3) LUOKKA 2026 31.8.2010-24.5.2011, 175 t, lähtötaso

Lisätiedot

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä

AMMATILLISET PERUSTUTKINNOT Huippu-urheiluväylä Suunnitelman laadinta Pvm 15/2 2013 Rakenteen tarkistus Pvm 21/3 2013 Muodollinen tarkistus Pvm 28/3 2013 Suunnitelman hyväksyntä Pvm 17/4 2013 Hyväksytty toisen asteen koulutuslautakunnan jaostossa Pvm

Lisätiedot

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä)

Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiina, B3-kielen opetussuunnitelma (lukiossa alkava oppimäärä) Kiinan kursseilla tutustutaan kiinankielisen alueen elämään, arkeen, juhlaan, historiaan ja nykyisyyteen. Opiskelun ohessa saatu kielen- ja

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE

7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 7.3.3. RANSKA VALINNAISAINE 283 Ranskan kielen opetus tutustuttaa oppilaan ranskan kieleen ja ranskankieliseen kulttuuriin. Opetus painottuu jokapäiväisen elämän yksinkertaisiin kielenkäyttötilanteisiin

Lisätiedot

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto

AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010. Ylä-Savon ammattiopisto AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVA JA VALMISTAVA KOULUTUS 2010 Ylä-Savon ammattiopisto MÄÄRÄYS 15/011/2010 OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. JOHDANTO... 3 2. AMMATILLISEEN PERUSKOULUTUKSEEN OHJAAVAN

Lisätiedot

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10. Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa Ben Schrey Opeda-hanke Turku 12.10.2011 Sisältö 1. WinNova 2. Opiskelijoiden perehdyttäminen arviointiin 3.

Lisätiedot

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä.

Elinikäisen oppimisen avaintaidot: - Oppiminen ja ongelmanratkaisu - Ammattietiikka - Kestävä kehitys. Harjoitustöiden ja Itsearvioinnin yhteydessä. ELÄMÄNHALLINTA, 2 ov 1. Elämänhallintaan liittyvien kysymysten käsitteleminen ja elämään liittyvistä asioista selviytyminen 2. Elinikäisen oppimisen avaintaidot - Ammattietiikka - Kestävä kehitys Arvioinnin

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma

Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Hailuodon peruskoulu Maahanmuuttajaoppilaan ohjaussuunnitelma Ohjaus ennen opintojen alkua Ohjaus maahanmuuttajaoppilaan opintojen alkaessa TEHTÄVÄ TEHTÄVÄN SISÄLTÖ JA AJOITUS VASTUUHENKILÖT MUUTA Oppilaan

Lisätiedot

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II

Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt II Esimerkkejä Vaasa: Nivelluokat Jyväskylä: JOPO mmt oppilaille Kontiolahti: Jatkoluokat MOKU 18.9.2009 Vaasan nivelluokat 1 Nivelluokat

Lisätiedot

Musiikkialan perustutkinto

Musiikkialan perustutkinto Musiikkialan perustutkinto Opetussuunnitelman yhteinen osa SISÄLLYS 1.Opetussuunnitelma ja sen soveltaminen 1 1.1 Kuopion konservatorio 1 1.2 Kuopion konservatorion arvot 1 2. Kuopion konservatorion ammatillinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa monipuolisesti, asiakaslähtöisesti ja voimavaralähtöisesti Kuntoutumisen tukeminen Sivu 1(10) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja: tunnistaa

Lisätiedot

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere

MATEMATIIKKA. Elina Mantere Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi. Elina Mantere MATEMATIIKKA Helsingin normaalilyseo elina.mantere@helsinki.fi OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kehittää loogista, täsmällistä ja luovaa matemaattista ajattelua. Luoda pohja matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2015 TERVOLAN KUNNAN PERUSOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAA TÄYDENTÄVÄ SUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 13.10.2015 1 Sisällys 1. Perusopetukseen

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma

VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA. Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN KOULUTUSKOHTAINEN OSA Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Valma Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA 22.1.2008 1

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA 22.1.2008 1 MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLISEN OPPIMISPOLUN RAKENTUMINEN SEURAKUNTAOPISTOLLA NUTUKKA MAVA MAMU-OPSO 22.1.2008 1 YLEISTÄ NUTUKKA-PROJEKTISTA NUTUKKA-PROJEKTI NUORET TURVAPAIKANHAKIJAT KANSANOPISTOSSA 2005-2008

Lisätiedot

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS).

Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). 8. OPPILAAN ARVIOINTI 8.1. Arviointi opintojen aikana 8.1.1. Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, joiden vaikeudet

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI Valtioneuvoston vuonna 2012 antaman asetuksen pohjalta käynnistynyt koulun opetussuunnitelman uudistamistyö jatkuu. 15.4.-15.5.2014 on

Lisätiedot