Alustukset ja Esitykset

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Alustukset ja Esitykset"

Transkriptio

1 Alustukset ja Esitykset isos.-dem. Työläisnuorisolnto n kolmannell e edustaj a kokoukselle Helsingiss ä p. toukok sekä Liiton j a piirijärjestöje n toimintakertomukset. Sos.'dem. Työlåisnuorisoliitto.

2

3 Valistustyö. Liiton valistustyö n perusohjeen a pidetää n edelleenki n liito n perustavassa kokouksessa hyväksyttyä, liito n kok o toiminnan ja tarkoituksen ilmaisev a määritelmä :»Sosialidemokraattise n nuorisoliiton tarkoituksen a o n koot a riveihins ä Suome n työläis - nuoriso, valista a sit ä j a kasvatta a sit ä sosialidemokraattise n maailmankatsomuksen mukaisess a hengess ä j a kehittä ä siit ä kunnollista taistelujoukko a luokkataisteluarmeijalle.» Vaikkakin olosuhteet ovat sen jälkeen, ku n järjestynyt sosialidemokraattinen nuoris o pyrkimyksens ä näi n määritteli, huo - mattavasti muuttunee t j a yhteiskunnalline n kehity s rientäny t eteenpäin, nii n e i kuitenkaa n ol e ilmenny t mitää n sellaisi a seik - koja, jotk a antaisiva t aihee n j a pätevä n syy n tämä n perusoh - jeen hylkäämisee n j a muunlaist a omaksumaan. Valistustyössä o n jatkuvast i kiinnitettäv ä huomi o nuoriso - joukkojen kokoamisee n liittomm e toiminna n piiriin. Nii n olle n on herättäväll ä agitatsionill a tärke ä merkitys, sill ä mone t suu - ret asutuskeskuksetkin, puhumattakaa n pienemmist ä paikka - kunnista, ova t viim e vuosie n aikan a ollee t kokonaa n liittomm e valistustoiminnan ulkopuolella. Se n vuoks i o n pyrittäv ä siihen, että liito n palveluksess a voidaa n säännöllisest i pitä ä yks i jär - jestäjä, jok a liikku u järjestelymatkoill a etupääss ä niide n piiri - toimikuntien alueilla, joiss a toimint a o n nii n heikkoa, etteivä t piirit omill a varoillaa n kyken e järjestäjä ä palkkaamaan. Piiri - toimikuntien o n kuitenki n pyrittävä siihen, ett ä n e voiva t käyttää nii n paljo n kui n mahdollist a myöski n omi a järjestäjiänsä, koska liito n järjestäjä, vaikk a S 3 olisiki n säännöllisest i toimes - saan, e i mitenkää n ehd i suorittamaa n sellaist a työmäärää, ett ä liiton herättävä agitatsion i tulisi kylli n tehokkaasti ja riittävässä laajuudessa hoidetuksi. Herättävä ä agitatsioni a o n tehtäv ä myöskin levittämäll ä agitatsionikirjasi a ja. lentolehti ä sek ä pai - nettuja puheit a ja muit a agitatsionitilaisuuksie n ohjelma-avuksi soveltuvia kirjallisi a esityksiä. Jokaise n liito n jäsenen o n oltava agitaattori j a aatteens a apostol i lähimmäss ä ympäristössään, ja osastoje n ulkopuolell a tehtävä n agitatsionityö n järjestämist ä ja tukemist a varte n o n jokaise n väkirikkaall a paikkakunnall a

4 4 toimivan osasto n perustettav a keskuuteens a erityine n agitat - sionitoimikunta, jok a teke e jatkuvast i työtänsä. Liiton sanomalehtipropagandajaost o olis i pysytettäv ä käy - tännössä ja kehitettävä j a tehostettava sen työskentelyä. Osas - tojen j a piiritoimikuntie n olis i entistää n enemmä n annettav a paikallisille puoluelehdill e tietoj a toiminnastaan. Osastojen sisäisess ä valistustyöss ä pyritää n herättämää n har - rastusta yhteiskunnallisiin, taloudellisii n j a sivistyksellisii n ky - symyksiin j a siinä, tarkoituksessa o n liittotoimikunna n j a piiri - toimikuntien lähetettäv ä osastoill e sellaisi a keskustelukysymys - ten alustuksia, jotk a ova t omians a tällaista harrastusta herättämään. Säännöllist ä opiskelua, etenki n yhteiskunnalliste n ainei - den j a sosialismi n alkeiden, o n pyrittäv ä juurruttamaa n j a va - kiinnuttamaan kaikiss a osastoissa. Se n edistämiseks i o n liito n kirjallinen opintokurss i pidettäv ä edellee n opiskelumuoton a j a lisättävä siihe n uusi a opintoaineita. Yleisssvistykse n kohotta - minen j a n.s. kansalaistietoje n hankkimine n pidetää n tärkeän ä ja se n vuoks i o n jokaise n osaston, joll a ennestää n e i opinto - kerhoa ole, sellaine n keskuuteens a perustettava. Liittomm e opintokerhotyötä ohja a edelleenki n Työväe n Sivistys-liitt o j a opintokerhotyön tunnetuksitekemisess ä j a opiskeluharrastukse n herättämiseksi o n liittomm e yhteistyöss ä Työväe n Sivistys - liiton kanssa luentotilaisuuksien, opintopäivie n ja opintokurssien j är j estämisessä. Raittiusv.alistustyötä e i missää n osastoss a sa a unohtaa, sill ä alkoholikurjuus o n nykyää n monell a paikkakunnall a toimin - tamme pahin este, j a ku n Sos.-dem. Raittiusliitt o vo i tässä suh - teessa osastoill e anta a voimakast a tukea, olis i liittomm e kaikk i osastot velvoitettav a yhtymää n mainittuu n liittoon. Kykenevien toimint a voimie n kasvattamiseks i osastoje n j a piiritoimikuntien tehtävii n olis i jok a toine n vuos i järjestettäv ä n. 2 viikko a kestävät koko maan käsittävä t opastuskurssit liiton sellaisille jäsenille, jotk a ova t nuorisotoiminnass a ollee t mukana jo nii n kauan, ett ä voidaa n päätellä heill ä oleva n harrastusta toimintaamme kohtaan. Kurssie n osanottaji a olis i taloudelli - sesti avustettav a liittotoimikunnan, piiritoimikuntie n j a osasto - jen. Sitäpaits i olis i liitto - j a piiritoimikuntie n yhteisvoimi n kussakin piiriss ä järjestettäv ä lyhytaikaisia, n. viiko n kestävi ä opastuskursseja, silloi n ku n taloudellise t seikat myöte n antava t ja onnistumine n osanottajamäärä n puolest a o n todennäköinen. Kurssien j a luentotoiminna n järjestämisess ä pitäis i liittotoi - mikunnan j a piiritoimikuntie n oll a yhteistyöss ä sos.-dem. vaalipiiritoimikuntien kanssa, kosk a sentapaisess a saavutett u kokemus o n osoittanut, ett ä siit ä o n hyöty ä sek ä puolue - ett ä nuorisojärjestöjen toiminnalle, i Liiton jäsenten on paikkakunnillaan valvottava, ett ä kunnalli-

5 set kirjasto t nii n paljo n kui n mahdollist a vastaava t hyvä n kir - jaston vaatimukse t j a vaikutettav a niide n uusimisee n j a täydentämiseen vanhempien,, kunnallisissa tehtäviss ä j a kirjasto - lautakunnissa toimivie n puoluetovereide n kautta. Sellaisill a paikkakunnilla, miss ä e i ol e lähiaikoin a mahdollist a saad a kun - nallisia kirjastoj a sosialististe n nuorte n opiskelutarvett a lähes - kään tyydyttäväksi, eik ä varsinaisi a työväe n kirjastoj a ole, o n piiri- j a liittotoimikunna n harkittav a kiertävä n kirjasto n perus - tamista piiri n osastoje n käytettäväks i j a sellaine n perustettava, jos s e näyttä ä tarpeelliselt a j a taloudellise t seika t se n myöte n antavat. Osastojen j a piiritoimikuntie n järjestämie n iltamie n j a juh - lien ohjelma t o n koetettav a saada mahdollisimma n arvokkaiksi. Tanssi-iltamien pitämist ä o n vältettäv ä silloinkin, ku n talou - delliset seika t siihe n antaisiva t aihee n j a toisaalt a varottav a ohjelmanumeroiden valinnass a sattumanvaraisuutta, sill ä valin - nassa on pidettävä silmällä myöskin sitä, miss ä määri n ohjelma - numerot ova t tarkoitusperäisyytens ä vuoks i sopivi a tilai - suuksiin, joiss a osanottaji a pyritää n kasvattamaa n sosialis - teiksi j a taistelijoiksi. Liittotoimikunnan olis i seurattav a valppaast i valistustoimin - nassa käy tettävien välineiden kehitystä j a otettava niitä käytäntöön, jo s n e katsotaa n edistävä n valistustoiminna n tehoisuutta. Niin olle n tulis i lähinn ä kysymyksee n nuorisotoiminta a j a liito n eri ohjelmakysymyksi ä selostavie n varjokuvasarjoje n j a eri - näisten havaintotaulukkoje n laatimine n liito n järjestäjä n j a luennoitsijoiden käytettäväksi. Samoi n o n liittotoimikunna n seurattava ulkomaalaiste n veljesjärjestoje n työskentely ä j a mi - käli heillä o n sellaisi a uusi a toimintamuotoja, jotk a voivat edis - tää liittomm e toimintaa, o n niit ä sovellettav a käytäntöön. Joka vuode n syyspuolella, liittotoimikunna n lähemmi n mää - rättävänä aikana, olis i vietettävä erityinen liito n valistusviikko, jonka aikan a toimint a kaikiss a osastoiss a kohdistetaa n ensi - kädessä uusie n jäsente n hankkimiseen. Sitäpaits i voiva t piiri - toimikunnat j a aluejärjestö t vuosittai n viettä ä kuki n oma n valistusviikkonsa. Jok a vuode n joulukuuss a olis i edelleenki n vietettävä kirjallisuusviiikko, jolloi n kaikiss a osastoiss a työs - kennellään tarmokkaast i»työläisnuorison», muide n puolue - lehtien j a sosialistise n kirjallisuude n levittämiseksi. Liito n äänenkannattajan tarmoka s levittämine n o n jokaise n järjestö n velvollisuus kaike n vuotta. Levitystyö n tehostamiseks i o n lehden toimituksen, piiritoimikuntie n j a osastoje n järjestettäv ä kilpailuja. Kiinteän vuorovaikutukse n aikaansaamiseks i liittotoimikun - nan j a piiritoimikuntie n välillä, sek ä toiminna n yhdenmukais - tuttamisen j a tehostamise n vuoks i olis i jok a vuos i enne n syys -

6 6 toiminnan alkamist a pidettäv ä piirisihteereide n kokous, joss a suunnitellaan ja pohditaan alkava n työkaude n tehtäviä, lähinn ä valistusviikon järjestämist ä koskevi a seikkoja. Ensimmäine n tällainen kokou s olis i pidettäv ä Helsingissä, mutt a seuraavi a kokouksia voitaisii n pitä ä muissaki n piiritoimikuntie n kotikau - pungeissa. Näihi n kokouksii n osaaottavie n piirisihteereide n matkakulut olis i maksettav a liito n varoista. Edelläolevan perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n päätet - täväksi seuraavaa : 1) Liittotoimikunna n o n valistustyössää n pidet - tävä silmämääränää n työläisnuoriso n kokoamist a lii - ton toiminna n piirii n j a pyrittäv ä jäsenistö ä kasvat - tamaan sosialidemokraattise n maailmankatsomukse n mukaisessa hengessä. Liittotoimikunna n o n piiritoi - mikunnille j a osastoill e annettav a apu a j a ohjaust a ulospäin kohdistuva n herätys - j a valistustyö n teke - misessä sek ä osastoje n sisäise n kasvatus - j a opiskelu - tvön järjestämisessä ; 2) liito n palveluksessa pidetään järjestäjä, jo s mah - dollista vakinaisesti. Järjestäjä n palkkaamisee n osallistuvat mahdollisuuksiens a mukaa n myöski n n e piiritoimikunnat, joide n alueill a järjestäj ä toimii ; 3) liittotoimikunt a j ulkaisee agitatsionilehtisi ä j a -kirjasia, joit a osasto t voiva t käyttä ä paikallisess a valistustoiminnassa, samoi n liittotoimikunt a anta a osastojen agitatsionitilaisuuksii n j a ohjelmakokouk - siin sopiva a kirjallist a ohjelma-apu a j a teke e puolue - lehtien kautt a tunnetuks i nuorisotoimintaa ; 4) Raittiusvalistustyö n tukemise n j a voimaperäis - tyttämisen vuoksi osastoissa on jokaisen liiton osaston yhdyttävä Sos.-dem. Raittiusliittoon ; 5) liito n kirjeopisto, pidetää n edelleenki n toimin - nassa j a lisätää n siihe n uusi a opintoaineita ; 6) jok a toine n vuos i järjestetään " koko maa n käsit - tävät nuorisokurssi t j a lyhytaikaisi a opastus - j a luentokursseja er i piiritoimikuntie n alueill a yhteis - voimin liiton omie n j a sos.-dem. vaalipiiritoimikuntien kanssa; 7) opintokerho - j a kirjastotoiminta a kehitetää n olemalla yhteistyöss ä Työväe n Sivistysliito n kanssa ; 8) jok a vuos i vietetää n erityine n liito n valistus - viikko, jolloi n ensikädess ä työskennellää n jäsenmää - rän lisäämiseksi. Samoi n vietetää n jok a vuos i joulu - kuussa kirjallisuusviikko ; 9) liittotoimikunt a järjestää, mikäl i "1 mahdol-

7 lista, jok a vuos i piirisihteereide n neuvottel u ko - kouksen; 10) liittotoimikunna n o n seurattava ulkomaalaisten nuorisojärjestöjen toimintaa, täydennettäv ä valistus - välineitä j a yhdess ä piiritoimikuntie n kanss a valvot - tava, ett ä järjestötehtävät, joihi n ennenkaikke a kuu - luu liito n äänenkannattaja n levittäminen, kaikiss a osastoissa suoritetaa n ripeäst i j a täsmällisest i j a ett ä kokousten, iltamie n j a juhlie n ohjelma t j a toimint a kokonaisuudessaan o n liittokokouspäätöste n j a liito n periaatteiden mukaista. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. 7 Liiton suhd e ammatillisee n työväenliikkeeseen. Suomen sosialidemokraattine n työläisnuoris o o n siit ä lähtien, kun s e kokoontu i omaa n poliittisee n järjestöönsä, jatkuvast i myöskin tehostanu t ammatillise n taistelu n merkityst ä j a ali - tuiseen kehoittanu t jäseniää n järjestymää n myöski n taloudelli - sesti, site n turvataksee n aineellisi a j a ammatillisi a etujaan. Varsinkin viim e vuosin a ova t näm ä kehoitukse t saavutta - neet vastakaiku a työläisnuoriso n piireissä. Aikaisempin a vuo - sina sitävastoi n ol i työläisnuoriso n osanott o ammatillisee n toi - mintaan paljo n heikompaa. Syit ä tähän ei tarvinne mainita, n e olivat samoja, jotk a yleensä ovat vaikuttaneet sosialidemokraattien välinpitämättömyytee n ammatillisest a liikkeestä. Sen - jaikeen ku n kommunisti t valtasiva t ammatillise t järjestö t ova t sosialidemokraatit ollee t passiivisi a ammatillisess a liikkeessä, mutta kommunisti t sit ä aktiivisempia. Voidaa n myöski n to - deta, ett ä kommunistine n nuoris o o n huomattavall a tavall a mukana ammatillisess a liikkeess ä j a teke e sill e suuria, oma a mielipidesuuntaansa vastaavi a palveluksia. Ett ä sosialidemo - kraattisten työläiste n j a nuoriso n kannanott o ammatillisee n liikkeeseen nähde n e i ol e ollu t oikea, s e o n käsityskanta, jok a viime aikoin a o n tullu t joukoissamm e vallitsevaksi. J a viim e aikoina onki n sosialidemokraattie n aktiivisuu s ammatillisess a liikkeessä huomattavast i lisääntynyt. Kaikk i viitta a siihen, että lähiaikoin a tule e tapahtumaa n lopulline n taistel u vallasta. Sekä taloudellise t ett ä poliittise t seika t edellyttävä t ett ä sosialidemokraattisen nuoriso n ny t o n seurattav a vanhempie n esimerkkiä j a ryhdyttäv ä aktiivisee n toimintaa n ammatillisiss a järjestöissä. Meidä n tule e täss ä suhteessa otta a esikuvaksemm e kommunistinen nuoriso. Ta i voimm e seurat a Ruotsi n veljes -

8 8 järjestön esimerkkiä. Useass a paikass a Ruotsiss a käytii n anka - raa taistelu a ammattiyhdistyksiss ä sosialidemokraattie n j a kommunistien välillä. Mutt a siell ä nuore t sosialidemokraati t aktiivisuudellaan, hoitae n sosialidemokraattist a propaganda a yhdistyksissä j a työpaikoissa, hankkiva t voittoj a sosialidemo - kraattiselle liikkeelle. Meidä n liitollamm e o n osastoj a useill a semmoisilla paikkakunnilla, joiss a käydää n taistelu a ammatti - yhdistyksistä. Osastomm e näiss ä paikoiss a voiva t tarjot a tehokasta tuke a seisomall a vankkoin a sosialidemokraattise n am - mattiyhdistysväen sivull a tärkeiss ä j a vaativiss a tilanteissa. Kaikkein ensiks i olis i huolehdittav a siitä, ett ä jokainen, joll a suinkin o n siihe n mahdollisuuksi a o n ammatillisest i järjestynyt. Edelleen olis i äänestyksi ä y.m. varte n varattav a iskujoukkoja, jotka työskentelevä t niide n onnistumise n hyväksi. Pia n o n tulossa ammattijärjestö n edustajakokou s j a taistel u enemmis - töstä o n ankara. Jo s nuorisoliittolaise t tekevä t voitavansa, voivat sosialidemokraati t varmast i saavutta a huomattava n menestyksen. Kun e i lien e tarpeenvaatimaa kovi n yksityiskohtaisest i selos - taa tätä asiaa, pyydämm e esittä ä liittokokoukse n päätettäväksi seuraavaa: Liittokokous päättää : 1) ett ä sosialidemokraattisen nuoriso n o n mahdolli - suuksiensa mukaa n liityttäv ä ammatillisii n järjestöi - hin j a otettav a osa a niide n toimintaan, käymäll ä ko - kouksissa j a esiintymäll ä niiss ä sosialidemokraattisen ajatusssuunnan puolesta ; 2) ett ä sosialidemokraattise n nuoriso n o n amma - tillista liikett ä koskeviss a tärkeiss ä tapahtumiss a vedettävä mukaa n sosialidemokraattist a ainest a j a työskenneltävä voimakkaast i sosialidemokratia n hy - väksi; 3) ett ä liito n osastoje n o n tilaisuude n siihe n olless a keskusteltava sellaisista ammatillisist a kysymyksistä, jotka ova t omiaa n herättämää n mielenkiinto a amma - tillista liikett ä kohtaan ; 4) ett ä liito n äänenkannattaja n»työläisnuorison» on varsinki n tän ä murrosaikan a osoitettav a erikoist a huomiota ammatillisell e liikkeell e j a liito n puhujie n ei ol e unhoitettav a myöski n ammatilliste n kysymy s ten selvittely ä puheissaa n sek ä ammatillise n järjes - täytymisen välttämättömyyde n painostamista. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta.

9 9 Varhaisnuorisotyö. Työväenliikkeen, joll a o n suoritettavanaa n suur i j a pitkä - aikainen tehtävä, köyhälistö n vapauttaminen, on toiminnas - saan jokaisen a ajankohtan a huolehdittav a uusie n voimie n kas - vattamisesta taisteluriveihinsä. J a siin ä työss ä myöski n nuori - soliike suoritta a tärkeimmä n tehtävänsä. Mutt a nuorisoliik - keen toimintamuodo t ova t sellaisia, ett ä n e soveltuva t etu - päässä varsinaisee n nuorukaise n j a neitose n ikää n päässeille, vuotiaill e j a sit ä vanhemmill e henkilöille. Mutt a työ - väenliikkeen voitollise n taistelu n jatkuminen vaati i sitä, ett ä jo lapsissa herätetää n pyrkimy s kasva a raittiiks i j a kunnollisiks i kansalaisiksi j a työväenliikkee n taistelijoiks i j a ett ä heit ä totu - tetaan järjestötoimintaa n j a tehtävii n niiss ä muodoissa, jotk a lapsille soveltuvat. Tähän seikkaa n o n puolueemm e kiinnittäny t huomions a var - sin aikaisin, sill ä j o v pidetty puoluekokou s käsittel i var - haisnuorisokysvmystä j a hyväksy i asiast a päätöslauselman, jonka mukaan :»Puolu e pitä ä erittäi n tärkeän ä toiminnan, jonka tarkoituksen a o n laste n johtamine n taisteleva n köyhälis - tön innostavie n aatteide n piiriin.» J a jätt i puoluekokou s var - haisnuorisotyön Naiste n Sos.-dem. Liittohallinno n järjestettä - väksi j a ohjattavaksi, velvoittae n puoluejärjestö t avustamaa n Ihanneliittoja, jonk a nimisi ä lapsijärjestö t silloi n oliva t j a tuke - maan niide n toiminta a parhaans a mukaan. Ihanneliito t teki - vätkin tuloksellist a työt ä vuosikausia, kunne s n e venäläise n virkavallan toimest a lakkautettiin. Olosuhteide n muututtu a sellaisiksi, ett ä varhaisnuorisotyöll e ol i taa s olemass a mahdolli - suuksia perustiva t puolue - j a muu t sosialidemokraattise t jär - jestöt v Järjestönuorte n Liito n varhaisnuorisotoiminta a järjestämään j a ohjaamaan. Täm ä liitt o o n toiminnass a vielä - kin, mutt a kansalaissoda n jälkivaiheiss a joutu i s e kommunis - tien käsii n j a työskentele e nykyää n sosialidemokraattie n sielt ä erottua kommunismi n merkeissä. Sosialidemokraattine n var - haisnuorisotyö ol i kansalaissoda n jälkee n vuosikausi a lamassa, mutta v perustett u Sos.-dem. Raittiusliitt o ryhtyi tätäkin toimintaa "järjestämää n j a ohjaamaan. J a o n se n työskentel y tuottanut huomattavi a tuloksia. Raittiusliito n alaisia, reip - paasti toimivia varhaisnuorisojärjestöjä on nykyään olemass a 70. Sosialidemokraattisella nuorisoliitoll a j a se n yksityisill ä jäse - nillä o n aikaisemmi n ollu t tärke ä osuu s varhaisnuorisotyössä, sillä nuorisoliitt o o n enne n kansalaissota a ollu t mukan a muide n työväen järjestöje n kanss a luomass a niit ä järjestö - j a toiminta - muotoja, jotk a meill ä varhaisnuorisotyöss ä ova t ollee t käytän - nössä, j a liito n jäsene t ova t aktiivisest i ottaneet osa a tähän toi - mintaan lapsijärjestöje n ohjaajin a j a muin a toimihenkilöinä.

10 10 ja myöski n liittomm e perustav a kokou s sisällytt i varhaisnuori - sotoiminnan liittomm e työohjelmaan. Liittomme taholt a e i kuitenkaa n viim e vuosin a ol e varhais - nuorisotyöhön voit u kohdista a riittävä n suurt a huomiota, sill ä voimat o n täytyny t ensikädess ä keskittä ä oma n järjestötoimin - nan elvyttämisee n j a kunnostamiseen. Mone t osastomm e ova t kuitenkin kiitettävä n tarmokkaast i ottanee t paikkakunnillaa n osaa varhaisnuorisotyöhö n j a vanhemma n väe n "antama n tun - nustuksen mukaa n saanee t aikaa n sen, ett ä n e varhaisnuoriso - järjestöt, joiss a liittomm e jäseni ä toimi i ohjaajina, kuuluva t elinvoimaisimpien j a pirteimpie n järjestöje n ryhmään. Ny t voimamme j a työkunno n lisäännytty ä o n liitollamm e mah - dollisuus otta a osa a myöski n varhaisnuorisotyöhö n suurem - malla ponnella, kui n mit ä o n ollu t asianlait a viim e vuosina. Ja tähä n työhö n olis i liittomm e jäsenistö n ryhdyttäv ä siin ä mielessä, ett ä varhaisnuorisotoiminta a tukemall a tehdää n suur i palvelus kok o työväenliikkeell e j a sill ä taataa n myöski n oma n liittomme vastaise n toiminna n kehittymine n ja voimistuminen. Sillä vaikkaki n varhaisnuorisotyö n yli n joht o j a ohjaamine n o n Sos.-dem. Raittiusliito n huolena, nii n o n se n pyrkimy s varhais - nuorisotyössä sama kuin meidänkin liittomme, j a liittomme jäsenet olemall a aktiivisest i mukan a varhaisnuorisotyössä, ohjaa - jina j a toiminta a järjestäviss ä jaostoissa, voiva t henkilökohtai - sesti vaikutta a sen, puolueväe n keskuudess a yleisest i hyväksy - tyn, periaattee n toteuttamiseksi, ett ä varhaisnuorisojärjestöje n jäsenet tultuaan ' vuode n ikäisiksi, siirtyvä t liittomm e jäseniksi. Keski-Euroopa n maiss a o n sosialidemokraattiste n varhaisnuorisojärjestöjen j a nuorisoliittoje n suhtee t järjestett y edellämainittuun tapaan. Se n järjestykse n mukaa n e i varhais - nuorisotoimintaan kerra n liittyneill e j a siin ä määrättyy n ikää n mukana oltuaan, jä ä yhtää n sellaist a lyhyttäkää n ajanjaksoa, jolloin hä n olis i alttiin a ympäristö n vieraill e vaikutuksille, vailla aatteellise n järjestötoiminna n tarjoama a tukea. Tällai - nen kasvatukselline n linj a el i suunnitelm a olis i myöski n meill ä käytäntöön sovellettava. Ja suunnitelm a voidaa n toteutta a siten, ett ä kaikk i osas - tomme ottava t varhaisnuoriso n kasvatustyöhö n osa a sellaisill a paikkakunnilla, miss ä näit ä järjestöj ä j o o n olemass a j a ryhty - vät siellä, miss ä niit ä e i ole, yhteisvoimi n paikallisten sos.-dem. järjestöjen kanss a lapsijärjestöj ä perustamaan. Kykenevie n varhaisnuorisotyön ohjaajie n kasvattamisest a olis i huolehdit - tava erikoisesti ja sen vuoksi pitäisi osastojen avusta a tähän työhön innostuneit a j a taipumuksi a omaavi a jäseniää n lastenoh - jaajakursseille, joit a Sos.-dem. Raittiusliitt o järjestä ä er i puo - lilla maata. Piiritoimikuntie n pitäis i tällaisist a kursseist a tie - doittaa ennakolt a osastoill e j a kiertokirjeiss ä tehosta a varhais -

11 nuorisotyötä koskevi a seikkoj a samall a tavall a kui n muitaki n osastojemme tärkeit ä järjestötehtäviä. Nuoriso-osastoje n j a varhaisnuorisojärjestöjen olis i oltav a läheisess ä vuorovaikutuk - sessa keskenään, paits i ohjaajie n kautta, myöski n siten, ett ä järjestetään tutustumistilaisuuksia, kokouksi a j a illanviettoja, vuorotellen molempie n järjestöje n toimesta, joiss a myöski n vierailijat saava t tilaisuude n esittä ä valio-ohjelmaansa. Tällai - sen toiminna n avull a rakennetaa n silt a varhaisnuoriso n j a liit - tomme jäsenistö n välille. Ku n vähäinenki n sisäänkirjoitus - maksu j a vero t ova t merkitsevi ä tekijöit ä varhaisnuorisojär - jestöistä nuoriso-osastoihi n siirtyvill e nuorille, joill a yleens ä e i vielä ol e omi a ansiotuloja, olis i liittomm e heidä t vapautettav a sisäänkirjoitusmaksun suorittamisest a j a 16:ee n vuotee n ast i jäsenmaksuista, jo s liittoomm e pyrkij ä o n varhaisnuorisojär - jestössä ollu t jäsenen ä vähintään 2 vuotta. Liittotoimikunnan olis i oltav a edellee n kiinteäss ä vuorovai - kutuksessa Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a j a huolehdittav a siitä, ett ä osastoje n toimint a kaikiss a suhteissa o n sellaista, ett ä se kvkene e kylli n arvokkaast i jatkamaa n sit ä kasvtustyötä, mikä varhaisnuorisojärjestöiss ä o n aloitettu. Samoi n olis i liit - totoimikunnan opinto-ohjelmi a j a muit a liittomm e ohjelma n mukaisia j a liittokokouspäätöksii n perustuvi a työmuotoj a suunnitellessaan j a liito n äänenkannattaja n toimitustavass a otettava huomioons a varhaisnuorisojärjestöist ä liittoomme, siirtynyt ikäluokka. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) ett ä osastoje n o n otettav a osa a varhaisnuoriso n kasvatustyöhön, perustamall a yhteisvoimi n muide n paikallisten sös.-dem. järjestöje n kanss a varhais - nuorisojärjestöjä, valitsemall a keskuudestaa n sopivi a henkilöitä näide n järjestöje n toimikuntie n jäseniks i ja ohjaajiks i sek ä avustamall a heit ä Sos.-dem. Rait - tiusliiton lastenoh j aaj akursseille. 2) Varhaisnuorisojärjestöihi n vähintää n 2 vuott a kuuluneet, liittomm e yhtyvät, vapautetaa n 1 6 vuoden ikää n ast i sisäänkirjoitus - j a jäsenmaksuista. 3) Liittotoimikunna n j a piiritoimikuntie n o n huo - lehdittava varhaisnuorisotyö n järjestämisest ä j a liit - toimikunnan otetta\ a uusi a työ - j a toimintamuotoj a suunnitellessaan sek ä äänenkannattaja n toimitus - tavassa huomioo n varhaisnuorisojärjestöist ä liit - toomme siirtyny t ikäluokka. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. 11

12 12 Nuorisosuojelu. Nuorisosuojelus o n yks i sosialidemokraattise n nuorisoliik - keen tärkeimmistä ohjelmakvsymyksiä. J a on myöski n Suome n sosialidemokraattinen nuoris o aikaisempin a vuosin a työsken - nellyt melkoise n tarmokkaast i nuoriso n huomio n kiinnittä - miseksi tähä n erikoiskjrsymykseens ä nuorte n työläiste n nostat - tamiseksi taisteluu n ainoa n omaisuutensa-työvoimansa-tur - vaamiseksi kapitalismi n hillittömält ä riistännältä. J a vaikk a nuorisoliikkeen työskentel y nuorisosuojeluskysymyksee n näh - den e i olekaa n saavuttanu t sellaist a tehokkuutta, kui n mink ä se olis i ansainnut, nii n siit ä huolimatt a o n kuitenki n nuoriso - liikkeellä merkittäv ä osuu s niide n lakie n j a säädöste n aikaan - saamisessa, joit a nykyää n j o o n olemass a turvaamass a laste n ja nuorte n työläiste n työvoima a j a elämise n oikeutta. Viime liittokokouksemm e v. 1924, käsittel i nuorisosuojelus - kysymystä laajahko n alustukse n perusteella, joss a selostetaa n sos.-dem. nuorisoliito n aikaisempa a toiminta a nuorisosuojelus - kysymyksen eteenpäi n viemiseksi, siit ä tehtyj ä liittokokous - päätöksiä j a muit a toimenpiteitä. Mitää n varsinaist a nuoriso - suojeluohjelmaa e i kokou s kuitenkaa n hyväksynyt, sill ä aja n lyhyys e i myöntäny t alustukse n j a keskustelu n herättämie n laajakantoisten j a syväst i laste n j a nuorte n henkilöide n elä - mään j a olosuhteihi n vaikuttavie n kysymyste n perinpohjaist a pohtimista. Kokou s päätt i asiast a seuraavaa :»Yhtye n niihi n ajatuksiin, joit a liittokokouksell e jätetyss ä asia a koskevass a alustuksessa j a ehdotetuiss a ponsisiss a o n esitett y j a kiinnit - täen huomiot a aikaisempie n Sos.-dem. Nuorisoliittokokouksess a tehtyjen nuorisosuojelust a koskevie n päätöste n tarkistamiseen, ja liito n yhtenäiseks i päätökseks i kokoamise n tarpeellisuudest a ja asettue n myö s sill e kannalle, ett ä liito n ohjelma a o n ainaki n periaatteelliselta puolelt a laajennettav a n. s. yhteiskunnallise n lasten j a varhaisnuoriso n suojeluskysymykseen, mutt a tode - ten, ett ä täm ä ty ö vaati i perusteellisempa a harkinta a kui n mihin liittokokouksell a o n täll ä kerta a aika a j a mahdollisuuk - sia... liittokokou s velvoitta a liittotoimikunna n asiantunti - joita apunaa n käyttäen, aikaisemma t sos.-dem. nuorisoliitto - kokousten päätökse t huomioo n ottaen, n e koote n j a tarkistaen sekä pyrkie n laajentamaa n j a kehittämää n liito n nuorisosuoje - luohjelmaa nykyise n nuorisosuojeluslainsäädännö n vaati - musten j a kehityspyrkimyste n tasalle, laatimaa n nuorisosuoje - luskysymyksestä yksityiskohtaisemma n ohjelman, jonk a lopullisesti liito n päätökseks i seuraav a Liittoneuvosto n kokou s hyväksyy.». Tämä n päätökse n nojall a käänty i liittotoimikunt a työväen - suojeluslainsäädännön erikoistuntija n tover i M. Paasivuore n

13 puoleen, j a hä n laat i kysymyksest ä sange n laaja n mietinnön, jossa selostetaa n työväenlainsäädännö n kehity s ulkomaill a j a meillä Suomess a sek ä voimass a oleva t lai t j a asetukse t j a suo - ritetaan m. m. sos.-dem. nuorisoliittokokouste n päätöste n tarkistus sek ä niide n vertail u Sos.-dem. Puoluee n ohjelma n lasten j a nuorte n henkilöide n suojelu s vaatimuksiin. Mietin - nössään Paasivuor i pääty i seuraavii n ponsiin : 13 1) ett ä nuorisoliitt o poista a ohjelmastaa n n e kohdat, jotk a koskeva t erityise n nuoriso n suojelus - ja työaikalakie n aikaansaaneist a i a siin ä suhteess a yhtyy Suome n sosialidemokraattise n puoluee n ohjel - massa olevii n vaatimuksiin ; 2 ) ett ä Sos.-dem. Työ - läisnuor isoliito n ohjelmass a pidetää n edelleenki n vaatimus nuorisotutkimukse n aikaansaamisesta, kunnes täm ä o n toteutettu; j a 3 ) Sos.-dem. Työläis - nuorisoliiton o n entistä, enemmä n kiinnitettäv ä huomiota laste n j a nuorte n henkilöide n suojelust a ja työ n rajoittamist a koskevie n lakie n noudattami - sen valvontaan. Mietintö käsiteltii n Liittoneuvosto n kokouksess a tammi - kuussa 1926, mutt a ku n Liittoneuvosto n jäsene t eivä t aikai - semmin ollee t saanee t tilaisuutt a tutustu a mietinnö n yksityis - kohtaisiin perusteluihin, nii n e i s e katsonu t voivans a mainittuja ponsia liito n nuorisosuojeluohjelmaks i hyväksyä, vaa n anto i liittotoimikunnan tehtäväks i laati a liittokokouksell e ehdotu s liiton nuorisosuojeluohjelmaks i j a hyväksy i M. Paas i vuore n ehdottomat ponne t evästykseks i ohjelma n laatimiseen. Nuorisoliittolaispiireissä liene e yleens ä vallall a sellaine n käsi - tys, ett ä Sos.-dem. Nuorisoliito n nuörisosuojeluohjelma, esim. v liittokokouksess a hyväksytty, o n huomattavast i jyr - kempi el i pidemmäll e menevä, kui n sos.-dem. Puoluee n ohjel - man nuorisosuojeluvaatimukset, j a nii n olle n e i ol e lainkaa n ihmeteltävää, vaikk a Paasivuore n ehdottoma n nuorisosuoje - luohjelman hyväksvmine n olis i ensikatsannoss a herättäny t kummastusta liittomm e jäsenistössä, jot a seikka a Liittoneu - vosto ajattel i siirtäessää n ohjelma n hyväksymise n liittokokouk - seen. Sill ä kukap a nuorisoliittolaine n e i tahtoisi oll a tällaisessa tärkeässä kysymyksess ä mahdollisimma n jyrkäll ä kannall a el i asenteessa, joss a o n viel ä taistelemisenki n mahdollisuuksia. Mutta mietinnössää n suoritta a Paasivuor i vertailu n nuorisoliiton aikaisemma n nuorisosuojeluohjelma n j a puoluee n nuori - sosuojeluohjelman vaatimuste n välillä, j a todista a siin ä useill a esimerkeillä järkähtämättömästi, ett ä tosiasiass a nuorisoliito n ohjelma, jonka mukainen lakiehdotu s liittomme toimesta v

14 H nuorisoliittolaiskansanedustajain kautt a jätettii n eduskun - nalle, tosiasiass a ol i lievemp i j a nuorisoll e epäedullisempi, kui n puolueen nuorisosuojelusohjelma n vaatimukset. Paasivuor i lausuu täst ä lakiehdotuksest a m. m.»nuorisoliito n työaikalak i olisi eräiss ä suhteiss a huonompi, kui n surullisenkuuluisa n»tynkä-eduskunnan» hyväksym ä lak i muutoksist a v hyväksyttyyn lakii n 8 tunni n työajasta.» J a ku:e n sanottu, ei täm ä ol e mielivaltaine n lauselm a vaa n yksityiskohtaise n vertailun perusteell a langetett u arvostelu, jonk a oikeutust a ei void a kieltää. Täm ä osoitukseks i siitä, ett ä kysymy s o n luonteeltaan sellainen, jonk a edistämine n vaati i paits i jyrk - kyyttä j a reipast a taistelumieltä, myöski n tosiasioide n tunte - mista j a huomioonottamista. Viime liittokokoukse n jälkee n Sosialistine n Työväe n Inter - nationaale, Kansainväline n Ammattiyhdistysliitt o j a Sosialis - tinen Nuorisointernationaal e ova t laatinee t yhteise n Kansain - välisen nuorisosuojelusohjelma n el i minimivaatimukse t nuori - sosuojeluksen toteuttamisessa, jok a ohjelm a hyväksyttii n viime tammikuussa, j a ku n liittomm e kuulu u Sosialistisee n Nuorisointernationaaleen j a vaati i s e kunki n maa n jäsenjärjes - töjä sit ä toteuttamaa n sikäl i kui n nuorisosuojeluslai t j a ase - tukset eivä t j o ennestää n sisäll ä pidemmäll e menevi ä määräyk - siä, nii n o n täm ä ohjelm a otettava huomioon nuorisosuojelusoh - jelmaamme laadittaessa. Tät ä kansainvälistä minimiohjelma a ei liittomme vo i sellaisenaa n nuorisosuojelusohjelmaksee n hyväksyä, kosk a os a se n vaatimuksist a o n lainsäädäntämm e j o käy - täntöön hyväksyny t j a se n vertaamine n puolueohjelmamm e nuorisosuojeluvaatimuksiin, osoittaa, ett ä viimeksimainitt u sisältää osittai n pidemmäll e menevi ä vaatimuksia, kui n kan - sainvälinen nuorisosuojeluohjelma. Toiselt a puole n taa s kan - sainvälinen nuorisosuojeluohjelm a sisältä ä eräit ä sellaisi a puolueen nuorisosuojelusohjelmaa n sisältymättömi ä vaati - muksia, jotk a ova t vhdenmukaisi a entiste n sos.-dem. nuoriso - liittokokousten päätöste n kanss a j a joide n säilyttämist ä nuori - sosuojelusohjelmaesamme viim e liittokokouksess a pidettii n tärkeänä. Näin olle n olis i ny t täll ä kerta a liittomm e nuorisosuojeluoh - jelmaksi hyväksyttäv ä yhdistelm ä kansainvälisest ä nuoriso - suojeluohjelmasta j a puoluee n nuorisosuojeluohjelmasta, site n että, ohjelma n perustaks i otetaa n puolueohjelma n nuoriso - suojeluvaatimukset, lisättyin ä niill ä kansainvälise n ohjelma n vaatimuksilla, jotk a ova t pidemmäll e menevi ä j a yksityiskoh - taisempia kui n puolueohjelma n nuorisosuojeluvaatimukset. Tällaisen ohjelma n hyväksymine n merkitse e käytännöss ä pääasiassa sitä, ett ä liittomm e luopu u nuorisoliito n aikaisem - mista vaatimuksist a työss ä käytettävie n laste n alimpaa n ikä -

15 rajaan j a kaikki a työaloj a koskeva n»laste n j a nuorten työaikalain» säätämisee n nähden. Ikäraja a koskevaa n vaatimuksee n nähden sill ä tavalla, ett ä puolueohjelma n mukaisest i ali n ikäraja alennettaisii n 1 6 vuodest a 1 5 vuoteen, jok a ikäraj a kansainvälisessä ohjelmass a o n 1 4 vuotta, sii s vieläki n alempi. Tämän ikäraja n alentamise n puolest a puhuva t mone t seika t käytännöllisessä elämäss ä j a myöski n sosialistine n teoreetikk o Karl Kautsky, ainaki n maataloutee n nähden, mainitsematta - kaan niide n kotoiste n puoluee n eduskuntaryhmän jäsente n mie - lipiteitä, jotk a käytännöss ä joutuva t nuorisosuojeluskysymyk - sen puolesta toimimaan. Nuorisoliito n aikaisemmasta»laste n j a nuorten työaikalain» säätämisvaatimuksest a lausu u M. Paasi - vuori mietinnössään m. m. :»Allekirjoittanu t on sitä mieltä, ett ä lasten j a nuorte n henkilöide n suojelusmääräykse t työst ä johtu - vilta terveyde n vaaroilt a ova t pysytettävä t yleisess ä teollisuustyöväen suojeluslaissa. Maatyöväe n suojeluksest a on säädettävä eri laki. Laste n ja nuorten henkilöiden kasvatuksest a ja huollosta on säädettäv ä myöski n er i laki. Ehkäp ä komiteankin (vo n Bonsdorffin komitea ) ehdotukse t kelpaava t suurelt a osaltaa n hyväksyttäviksi. E i ol e mitään järkevää syytä, ett ä lasten j a nuoriso n suojelusmääräykset kaikk i sullotaa n yhtee n j a sama a lakiin. Kuten j o edell ä o n mainittu, s e aiheutta a vai n lainsäädäntö - työssä sit ä enemmä n vastusta, mit ä laajemmall e alall e jok u laki ulotetaa n j a etenki n työ n rajoittamist a koskev a laki. Työolot j a työtava t ova t nii n moninaiset, ette i samanalaisi a säännöksiä vo i kaikill a aloill a toteuttaa, eik ä niide n noudatta - mista void a valvoa. Nämä t seika t aiheuttavat, ett ä sellaisee n lakiin pitä ä otta a useit a poikkeussäännöksiä.» Edellämainitunlaisen yhdistelmä n hyväksymist ä liittomm e nuorisosuojelusohjelmaksi tuke e m. m. se, ett ä kansainvälise n minimiohjelman laatinee t j a hyväksynee t internationaali t vaativat jäsenjärjestöjää n laatimaa n oma n mmimiohjelmans a ja nuorisoliittoje n se n toteuttamiseks i turvautumaa n sosiali - demokraattiseen parlamenttiryhmään, työväe n sanomaleh - distöön j a myöski n muide n nuoriso n parasta-ajavie n järjestöje n apuun j a yhteistyöhön. J a sellaisetki n ulkomaalaise t toverijä r jestöt, jotk a nuorisosuojelutoiminna n alalla, ova t enemmä n työskennelleet j a aikaansaaneet, kui n meidä n nuorisoliittomm e koskaan, o n käytänt ö jo aikaisemmin johtanut kiinteää n yhteistyöhön puoluee n j a ammatilliste n järjestöje n kanssa. J a esim. Itävallassa, jok a o n nuorisosuojelutoiminna n j a työväenlain - säädännön alall a edelläkävijämaa, o n nuorisosuojelusty ö yh ä enemmän joutunu t ammatillise n liikkee n käsii n el i se n hoidet - tavaksi, mutt a toimi i nuorisoliitt o yhteistyöss ä sen. kanssa, tehden propaganda a määrättyje n nuorisosuojeluskysymykse n erikoisvaatimusten puolesta. 15

16 16 Kansainvälinen minimiohjelm a e i sisäll ä n. s. yhteiskunnal - lista lastensuojelutyötä, vaa n ainoastaa n laste n j a nuorte n henkilöiden työaikaa, suojamääräyksiä, huoltoa, avustust a j a ammattiinkehittämistä koskevi a vaatimuksia. Viim e liitto - kokouksessamme lausuttii n epäilyksi ä siitä, ett ä voik o nuoriso - liitto ede s läheskää n riittävä n tehokkaast i toimi a yhteiskun - nallisen lastensuojelutyö n sange n laajall a j a perinpohjaisi a erikoistietoja vaativall a alla, jok a ty ö pääasiallisest i o n suori - tettava edustuslaitoksissa, lautakunniss a j a jaostoissa.. Kokou s kuitenkin päätti, ett ä»liito n ohjelma a o n ainaki n periaatteelli - selta puolelt a laajennettav a n. s. yhteiskunnallisee n laste n j a varhaisnuorison kysymykseen.» Alustukse n perusteluiss a mai - nittiin vo n Bonsdorffi n mietint ö (Lasten - j a nuorisosuojelu - ohjelma), joho n sisälty y m. m. ehdotu s nuorisotuomioistuin - ten perustamisesta. Täm ä mietintö, vaikkakaa n sit ä e i varsi - naisesti hyväksytty, sisälty i kuitenki n liittokokouspäätöksee n siinä mielessä, ett ä s e vois i oll a pohjan a liittomm e yhteiskunnallista nuorisosuojeluohjelma a laadittaessa. S e että, ett ä vo n Bonsdorffin mietint ö sa i mainitunlaise n tunnustuksen, johtu i siitä, ette i siihen olt u riittäväss ä määräss ä tutustuttu. Lähemp i mietintöön tutustuminen, saane e useimma n nuorisoliittolaise n vakuutetuksi siitä, ette i s e ansaits e nuorisoliito n taholt a sel - laista huomiota, mink ä s e nuorisosuojeluohjelmaamm e laa - dittaessa ol i saamaisillaan. M. Paasivuor i mietinnössään, ensi n esiteltyään koht a kohdaltaa n sosialistise n katsomukse n valoss a von Bonsdorffi n mietinnön, varoitta a liittoamm e sitomast a sillä käsiänsä,»kosk a s e o n nii n laaja, ette i minkään maa n sos. - dem. puolu e ol e sellaista, porvarilliste n kasvatusmieste n laa - timaa ohjelma a kokonaisuudessaa n voinu t hyväksyä.» Yhteiskunnalliseen nuorisosuojeluksee n nähde n vois i liit - tomme tyyty ä periaatteess a hyväksymää n sos.-dem. puoluee n kulttuuriohjelman vaatimuksen, jok a kuuluu :»Yhteiskunna n on järjestettäv ä laste n j a nuoriso n huolt o lapse n syntymäajast a täysi-ikäisyyteen saakka.» Tosi n tällaine n määritelm ä tuntune e lyhyytensä vuoks i vaikealt a hyväksy ä vo n Bonsdorffi n komi - tean mietinnö n sijasta, mutt a myöski n Saksa n sos.-dem. puo - lueen kulttuuriohjelmass a o n täst ä laajast a kysymyksest ä suunnilleen samansisältöine n j a laajuine n lausunto. Mutt a tällaisen ohjelma n hyväksymine n e i suinkaa n merkits e yhteis - kunnallisen lastensuojelutyö n tarpeellisuude n väheksymist ä ja laiminlyömistä, vaa n käytännöllisi ä ' toimenpiteitä niide n toimintamuotojen puitteissa, jotk a kunaki n ajankohtan a katsotaan tarkoituksenmukaisiks i asia n eteenpäi n viemisessä. Liittomme nuorisosuojelukysvmyksess ä asiantuntijan a toi - minut M. Paasivuor i painosta a mietinnössää n liitollemm e käy - tännöllisen nuorisosuojeluohjelma n laatimist a j a hyväksy -

17 mistä, j a lausu u hä n m. m. :»Jo s Sos.-dem. Työläisnuoriso - liitto harrasta a työväe n suojelust a el i laste n j a nuorte n henki - löiden suojelust a j a työ n rajoitusta, nii n se n olis i kiinnitettäv ä entistä enemmä n huomiot a suojeluslakie n noudattamise n val - vontaan. Viralline n ammattientarkastu s o n ain a riittämätö n ja voimaton. aikaansaamaan sitä, ett ä ede s voimassaolevie n puutteellisten! lakie n määräykse t tulisiva t käytännöss ä toteu - tetuiksi.» J a juur i näiss ä käytännöllisyyde n merkeiss ä olis i liittomme nuorisosuojelusohjelmans a laadittav a j a se n toteut - tamiseksi toimittava. Nuorisotutkimust a suoritetaa n parhail - laan, joten sen toimittamise n vaatiminen poistuu ohjelmastamme itsestään. Mutt a ku n nuorisotutkimu s anta a epäilemätt ä run - saasti arvokast a aineisto a lainsäädäntä ä j a yleens ä nuoriso n olosuhteiden j a elämise n mahdollisuuksie n parantamist a tar - koittavia toimenpiteit ä varten, nii n olis i liittotoimikunna n huolehdittava siitä, ett ä tämän, sosialidemokraattise n nuoriso n aloitteesta j a vaatimuksest a toimitetu n tutkimukse n tulokse t joutuvat hyödyttämää n sit ä tarkoitusperää, jot a varte n nuo - risotutkimuksen toimittamist a o n vaadittu. J a parhaillaa n eduskunnan valiokunnass a lepääv ä ehdotu s»laiks i laste n j a nuorten henkilöide n käyttämisest ä ammattityöhön», myöski n ansaitsee liittomm e jäsente n huomion. Edelläsanotun perusteell a ehdotamme, ett ä liitt o nuoriso - suojeluskysymyksessä työskentele e seuraavie n Kansainväli - seen nuorisosuojeluohielmaa n j a Sos.-dem. Puoluee n ohjelmaa n sisältyvien vaatimuste n toteuttamiseksi : 17 1) Laste n ansiotyö n kielt o 15:ee n ikävuoteen. 2) O n saatav a käytäntöö n pakolline n jatkokoulu - opetus (ammattikoulu ) 18:ee n ikävuotee n saakka. 3) Oppilaiden, nuorte n työläiste n j a 1 8 vuott a nuorempien apulaiste n suo j amääräysten kehittä - minen. 4) Työviiko n määräämine n lapsill e korkeintaa n 29 j a nuorill e henkilöill e 3 4 tunniks i viikossa. 5) Yötyökielt o lapsill e j a nuorill e työläisille. 6) Kolme n viiko n palkalline n kesälom a ansio - työssä olevill e nuorill e (oppilaill e myös), jotk a ova t alle 1 6 vuott a j a kahde n viikon'palkalline n kesälom a nuorille työläisill e (oppilaill e myös), jotk a ova t ijältään vuotta. 7) Huolto-, avustus - j a ammattiinkehittämismää - räykset työttömill e nuorill e työläisille. 8) Ammattiinkasvattamisjärjestelm ä työnantaja - liittojen avustuksella. 2

18 18 Näiden vaatimuste n toteuttamiseks i o n liitt o yhteistyöss ä Sos.-dem. Puoluee n j a se n eduskuntaryhmä n kanssa. Liitto - toimikunnan o n työskenneltäv ä liito n jäsenistö n harrastukse n herättämiseksi nuorisosuojeluskysymykseen, j a siin ä tarkoituk - sessa ensikädess ä kiinnitettäv ä huomiot a suojeluslakie n noudat - tamisen valvontaa n sek ä eduskunnass a esilläolevie n lakiehdo - tusten käsittelyyn. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. \ Pesäpalloilu osastoje n kesätoiminnassa. Alustus Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton edustajakokoukselle. Sos.-dem. nuorisoliik e o n meillä, kute n tunnettua, syntyny t vallitsevan kapitalistise n talousjärjestelmä n painostuksesta. Nuorison o n ollu t pakko, suoranaine n välttämättömyys, noust a osaltaan torjumaa n sit ä riistoa, jot a omistav a luokk a nuorte n työvoimaan nähde n o n harjoittanut. Ku n nuorte n työläiste n järjestyminen alkoi, nii n ol i nuorisoliikkee n tärkeimpän ä teh - tävänä saad a nuoris o ymmärtämää n yhteiskunnalline n ase - mansa j a suhtautumisens a työnantajaluokka a kohtaan, sek ä käsittämään om a voimansa yhteiskunnallisena tekijänä. Niinp ä olemmekin nähnee t nuoriso n harrastuste n oleva n kohdistunee n etupäässä henkiste n voimai n kas \ attamiseen, kosk a siin ä tais - telussa, joho n nuoriso, tuntie n sorretu n asemansa, ol i vanhem - man työväe n mukan a antautunu t pääoma n valta a vastaa n j a jossa taistelussa sen oli, päästäksee n voitolle, kartutettav a tietojaan. S e suuriarvoine n työ, jota nuoris o henkisell ä vainioll a o n harjoittanut, ansaitse e kaike n tunnustuksen. Työ n lomassa, raskaan raadannan jälkeen, vuodest a toisee n o n s e kokoontunut yhteen henkiste n avujens a kehittämiseen. Mutta e i ainoastaa n tiedollise n kasvatukse n piiriss ä ol e as - karreltu, vaa n o n voimia keskitett y myöskin ruumiillise n kasva - tuksen hyväksi. Sill ä onhan nuoriso n keskuudessa, mikäl i aikaa ja varoj a o n ollut, teht y työt ä urheilu n j a liikuntakasvatukse n hyväksi. O n aiva n itsestää n vakiintunu t s e käsitys, ett ä terv e sielu vo i asu a ainoastaa n terveess ä ruumiissa. Voimistelu - j a urheiluseurat ova t ollee t niit ä järjestöjä, Joihin urheilu a harras - tava nuoriso, naise t j a miehe t ova t pyrkinee t j a joiss a ruumiil - lista kuntoa, voimistelu n j a yleisurheilu n muodoss a o n kehi - tetty. Mutta kun nykyaika kaikill a aloilla, kuumeentapaisest i eteen-

19 päin ryntäävänä, hake e j a etsi i vai n korkeampi a saavu - tuksia, nii n o n myöski n urheiluu n kuuluvan a osan a astunu t esiin korkeamma t j a yh ä korkeamma t saavutukset. Piene t vaatimattomat tekijä t saava t väisty ä syrjään, kenttäurheil u kadottaa mielenkiinnon, elle i erikoisemmi n mainitu t suuruude t ota niihi n osaa. J a kukap a sit ä viitsisikää n esim. juost a hölkö - tellä kilpailussa 5 k m pituista rataa, ku n toinen, vai n erikoisemmin sit ä varten harjoitellut, laskettele e radan päästä päähä n pi - kajunan vauhdilla. Ku n huippukykyj ä e i tul e kaikist a j a ku n urheiluharrastusta o n riittämii n asti, nii n o n silloi n itsestää n selvää, ett ä urheil u o n ohjattav a alalle, joss a jokaine n vo i yh - teisvoimin, kuitenkaa n oma a kuntoisuuttaa n vaaraananta - matta, saad a aikaa n tuloksen, joll a o n om a mielenkiintons a ur - heilullisessakin suhteessa. Yhten ä sellaisen a urheilumuoton a voidaan pitä ä pesäpallo-peli ä jok a meill ä o n vast a vähemmi n tunnettu urheiluala, mutt a jok a etenki n Amerikass a o n tullu t aivan yleiseksi. Puhumattakaa n nuorisosta, otta a siihe n osa a ikämiehistä lähtie n aiva n nuorii n poikii n saakka. Pesäpalloi - lulla o n s e etu, ett ä siihen vo i osallistua huomattava määrä henkilöitä. Peliin, niide n sääntöje n mukaan, joit a maassamme pelaajien keske n yleisemmi n noudatetaan, Vo i otta a osa a 1 8 pe - laajaa, jakaantue n kahtee n joukkueeseen, site n ett ä muodoste - taan A - j a B-joukkueet, jotk a pelaava t vastakkain. Asia a tuntematon vois i ehk ä lausu a epäilyksens ä peli n urheilullise n puolen heikkoudesta, ku n taa s n e henkilöt, jotk a peli n tunteva t ja se n vaatima t tehtävät, ova t vakuutettuj a siitä, ett ä pel i antaa, j a vaati i monipuolist a ruumiinliikuntaa. Pallonpelaa - jan tulee, ollaksee n peli n vaatimie n tehtävie n tasalla, oll a vilkasälyinen j a nopealiikkeinen, lyhyest i sanoen, ain a vireessä. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi seuraavaa : 19 1) että liittotoimikunna n kehoittaessaa n osastoj a järjestämään kesätoimintaa, olis i kiinnitettäv ä osas - tojen huomiot a myöski n pesäpalloiluun, jok a o n osastoille sopiv a urheilumuot o se n vuoksi, ett ä siihen - voi suur i os a jäseni ä osallistua ; 2) liittotoimikunt a j a piiritoimikunna t avustava t osastoja pelisääntöje n hankkimisessa. Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Liittotoimikunta yhty y edelläoleva n alustukse n perusteluiss a esitettyyn ajatukseen, ett ä leiki t j a urheilulaji t osastoje n kesä - toiminnassa o n järjestettäv ä joukkotoiminna n luontoisiks i j a

20 20 jättää liittokokoukse n harkittavaksi, onk o.pesäpalloilu sellai - nen urheilulaji, jot a olis i erikoisemmi n ryhdyttäv ä osastoje n kesätoimintaan soveltamaan. Pohjoismaiset nuorisopäivät. Sosialistisen nuorisoliikkee n yhdeks i toimintamuodoks i o n viime vuosie n aikan a kaikkiall a yh ä enemmä n vakiintunu t n.s. nuorisopäivien viettäminen. Varsinki n Keski-Euroopa n veljes - järjestöjen toiminnass a o n niill ä merkittäv ä sija. Tällaisi a nuorisopäiviä järjestetää n maakunnallisia, kok o maa n el i liiton alueen käsittäviä ja myöskin kansainvälisiä, joihi n ottaa osaa eri maiden liittoje n jäsenistö. Sosialistine n Nuorisointernational e järjesti yhdess ä hollantilaise n liito n kanss a Amsterdamiss a v ensimmäise t kansainvälise t nuorisopäivät, joihi n ott i osaa huomattavan suuri a nuorisoryhmi ä useimmist a internationaa - liin kuuluvast a liitosta, j a kute n tunnettu a pidetää n v kesällä Wieniss ä toise t internationaalimm e nuorisopäivä t j a tulee niihin kaikesta päättäen runsas osanotto. Myöski n Skandinavian maiss a o n viim e vuosie n aikan a vietett y nuorisopäiviä, joilla o n ollu t kansainväline n luonne. Viim e juhannuksen a Tukholmassa pidety t n.s. Pohjoismaise t nuorisopäivät, joihi n myöskin liittomm e järjest i retkeilyn,, ovat viel ä tuoreess a muis - tissa. Meidän liittomm e ryhty i myöski n monie n arvailuje n jälkee n pari vuott a sitte n omie n nuorisopäivie n järjestelyyn, j a n e vie - tettiin viim e helluntain a Hämeenlinnassa. Niinkui n toiminta - kertomuksessa mainitaan, onnistuiva t n e verrattai n hyvin, vaikka ajankoht a niide n viettämisee n e i suinkaa n ollu t edulli - nen. J a epäilemättä on myöskin näill ä nuorisopäivillä ollut merkittävä osuu s viim e aikoin a tapahtuneesee n liittomm e elpymi - seen j a toiminna n virkistymiseen. Saavutetu n kokemukse n pe - rusteella olis i nuorisopäivie n viettämine n vakiinnutettav a liit - tomme toimintaa n j a mikäl i e i voittamattomi a vaikeuksi a il - mene, järjestettäv ä nuorisopäivä t jok a kolma s vuosi. J a ku n liittomme jäsenist ä vai n an i harva t voiva t otta a osa a ulko - mailla pidettävii n nuorisopäivii n j a nii n olle n jäävä t vaill e sit ä rohkaisevaa j a kansainvälist ä yhteenkuuluvaisuude n tunnett u herättävää vaikutusta, mink ä er i kansallisuuksii n kuuluvie n nuorten yhteise t juhlat, kokouksinee n j a mielenosituskulkuei - neen osanottajillee n antavat, nii n olis i meidä n liittomm e ensiks i pidettävät nuorisopäivä t järjestettäv ä kansainvälisiksi, ainaki n siinä laajuudessa, ett ä niihi n osanottajiks i kutsuttaisii n n.s. skandinaviseen yhteistyöjärjestöö n kuuluva t Ruotsi n j a Tans -

21 21 kan liitot. Näi n menetelle n liittomm e suorittais i tehtävän, jot a oikeastaan vaati i j o vastavuoroisuude n noudattaminenkin, sillä kute n o n mainittu, ott i liittomm e osa a Tukholman nuorisopäiviin j a nautt i siell ä Ruotsi n liito n vieraanvaraisuutta. Sitä - paitsi olis i nuorisopäivie n osanottajiks i kutsuttav a muu t Sosia - listiseen Nuorisointernationaalii n kuuluva t liitot, erityisemmi n Viron nuori, vaikeiss a oloiss a toimiv a liitto. Skandinavinen yhteistyöjärjest ö tek i viim e tammikuu n lo - pussa liittotoimikunnall e ehdotuksen, ett ä järjestäisimm e Poh - joismaiset nuorisopäivä t vietettäväks i ens i kesä n aikan a tääll ä Suomessa. Liittotoimikunt a e i katsonu t aja n lyhyyden, liitto - kokouksemme j a myöski n valtuuksiens a puuttumise n vuoksi, voivansa ehdotettuu n toimenpiteesee n ryhty ä j a vastas i yhteis - työjärjestölle kielteisest i nuorisopäivie n viettämisaikaa n näh - den, mutt a samall a ilmais i toimivans a siihe n tapaan, ett ä Poh - joismaiset nuorisopäivä t jonaki n lähivuoten a voitaisii n viettä ä Suomessa. Kun ens i kesän ä v ova t internationaalimm e nuoriso - päivät j a tulisiva t n e huomattavasti vähentämään ulkomaalaisten osanotto a meidä n nuorisopäiviimme, nii n e i niit ä olis i mai - nittuna vuoten a järjestettävä, vaa n aikaisintaa n v Nuorisopäivien viettämise n siirtämine n mainittuu n aikaa n an - taisi mahdollisuude n niide n kunnollisee n järjestelyy n j a ku n silloin tule e kuluneeks i kolm e vuott a Hämeenlinna n nuoriso - päivistä, nii n voidaa n odottaa, ett ä oma n liittomm e jäsenistö n osanotto juhlii n tule e olemaa n runsas. Majoitus - y.m. vaikut - tavien seikkoje n vuoks i olis i kyseessäoleva t nuorisopäivä t pi - dettävä Helsingissä. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) että liittotoimikunt a järjestä ä v kesäll ä Helsingissä Pohjoismaise t nuorisopäivät, joihi n osan - ottajiksi kutsutaa n oma n liito n jäsenist ö sek ä Ruot - sin, Tanska n j a Viro n liitot. Sitäpaits i lähetetää n kutsu myöski n muill e Sosialistisee n Nuorisointerna - tionaaliin kuuluvill e liitoille. 2) Piiritoimikuntie n j a osastoje n o n parhaans a mukaan toimittav a nuorisopäivie n onnistumiseksi. Sos.-dem Työläisnuorisoliiton Toimikunta.»Työläisnuoriso». Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimikunt a ehdottaa helmikuun 1 9 p:n ä pidetyn edustajakokouksens a

22 22 päätöksen perusteella, ett ä»työläisnuoriso» o n saatav a viikko - lehdeksi j a ett ä lehde n kustantaja n o n parannettav a»työläis - nuorison» ulkoasu a sek ä kiinnitettäv ä huomiota, lehde n kuvit - tamiseen, jott a leht i saataisii n enemmä n tarkoitustaa n vastaa - vaksi, kui n mit ä s e nykyää n on, jolloi n se n levikk i varmast i huomattavasti lisääntyisi. Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Edelläolevan Tamperee n piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n Toimikunnan ehdotukse n johdost a esitämm e seuraavaa : N e syyt, joist a»työläisnuorison» ilmestymisaja n muuttamine n v alussa joka viikko ilmestyvästä joka toinen viikk o ilmestyväksi aiheutui, ova t aikanaa n liito n jäsenistöll e selostetut, ja toimintakertomuksess a mainitaa n niist ä myöskin, jote n asian siihe n puolee n emm e täss ä yhteydess ä kajoa. Liit - toneuvosto tammikuuss a v pidetyss ä kokouksessaa n hyväksyi liittotoimikunnan toimenpitee t asiassa, mutt a kehoitt i kuitenkin liittotoimikunta a harkitsemaa n mahdollisuuksi a j a keinoja, ett ä leht i voitaisii n otta a liito n kustannettavaksi. Liittotoimikunta o n sit ä mieltä, ett ä liito n j a se n äänenkan - nattajan suhd e o n täysi n luonnolline n vai n siin ä tapauksessa, jos liitt o its e vois i kustanta a äänenkannattajansa. J a o n liitto - toimikunta jatkuvast i harkinnu t lehde n ottamist a liito n hal - tuun sek ä tehny t mahdollisuuksist a yksityiskohtaisi a talou - dellisia laskelmiakin. Mutt a tähä n ast i e i siihe n toimenpitee - seen ole ' riittävi ä edellytyksi ä ollut. Sill ä lehde n levikk i o n pysynyt, kaikist a liittotoimikunnan, lehde n sisällön, ulkoasu n ja kuvittamisenki n parantamista tarkoittavist a toimenpi - teistä huolimatta, nii n alhaisena, etteivä t ilmoitustulotkaan, jotka tosi n viim e vuosin a ova t huomattavast i lisääntyneet, riitä peittämää n kustannuksia, vaa n o n leht i vuosittai n tuotta - nut joltisenki n tappion. Kustannusosakeyhtiö Kansanvalta, jok a»työläisnuorison» on v alust a ast i kustantanut, o n liittotoimikunnall e ilmoittanut, ette i sill ä ol e mitää n sit ä vastaan, vaikk a liitt o ottaa lehde n kustantamise n omaa n haltuunsa. Mutt a kosk a liittotoimikunta katsoo, ette i lehde n taloutt a viel ä void a saad a riittävän vakavall e pohjalle, j a ku n o n olemass a sellaisi a talou - den järjestymisee n vaikuttavi a seikkoja, joide n ratkaisemine n pääasiassa riippu u liito n jäsenistöstä, nii n e i liittotoimikunt a voi kiinteäst i ehdottaa, ett ä leht i olis i otettav a liito n kustan - nettavaksi, vaa n liittokokoukse n päätettäväks i ehdotamme : * 1) ett ä liittotoimikunta a kehoitetaa n ottamaa n»työläisnuoriso» liito n kustannettavaksi, nii n pia n

23 23 kun talcradellise t edellytykse t siilie n ova t sellaiset, ettei toimenpid e vaarann a liito n yleist ä toimintaa. Samalla harkittakoon myöski n mahdollisuuksi a»työ - läisnuorison» ilmestymisaja n muuttamisesta. 2) Piiritoimikuntie n j a osastoje n o n tarmokkaasti, kaikin mahdollisi n keinoi n toimittav a»työläisnuo - rison» levittämiseksi, 'kosk a lehde n leviki n suuruu s ratkaisee kysymyksen, voik o liitt o ryhty ä äänen - kannattajaansa kustantamaa n j a miss ä määri n lehden sisältö ä j a ulkoasu a koskevi a oikeutettuj a toivomuksia voidaa n toteuttaa. Sos.-dem.. Työläisnuorisoliiton Toimikunta. Kustannustoiminta. Liiton viimeks i pidett y edustajakokou s päätti, ett ä liitto - toimikunnan o n vuosittai n kustannettav a Työläisnuoriso n Joululehti ja»kevätmyrsky», sek ä kerra n ta i kahdest i vuodess a ' pilajulkais u Penikkasosialisti. Sitäpaits i sa i liittotoimikunt a valtuudet kustantaa, jo s taloudellisi a mahdollisuuksi a o n ole - massa, myöski n kotiopintokurssie n opintokirjoiks i soveltuvia, tärkeitä päivä n poliittisi a kysymvksi ä käsittelevi ä kirjasi a y.m. arvokasta kirjallisuutta. Liito n toimintakertomuksess a on mai - nittu, ett ä»kevätmyrskyn» j a Työläisnuoriso n Joululehde n kustantaminen o n osoittanu t oleva n onnistuneimpi a liittomm e viime vuosie n aikaisist a toimenpiteistä. Vaikkakaa n kahten a liittokokouksen jälkeisen ä vuoten a e i niide n levikki, yleisest ä lamaannuksesta johtuen, ollu t varsi n suuri, nii n tuottiva t kui - tenkin jokaine n julkais u vähäise n rahallisenki n tuloksen, jok a kahtena viimeksi kuluneen a vuotena on ollu t merkittävä n suuri, ja luonnollisest i ova t tilapäisjulkaisumm e palvellee t myöski n valistuksellisia tarkoitusperiämme. Näi n olle n e i ol e olemass a mitään syyt ä näit ä julkaisuj a koskeva n liittokokouspäätökse n muuttamiseen, vaa n olis i mainitu t julkaisu t edelleenki n vuo - sittain kustannettava. Pilajulkaisu Penikkasosialistin. julkaisemine n lopetettii n syistä, jotk a käyvä t selvill e toimintakertomuksesta. Ku n jul - kaisujemme leviämisell e nykyää n o n olemass a paremma t edellytykset kui n niihi n aikoihin, jolloi n Penikkasosialisti n kustantaminen lopetettiin, nii n olis i liittotoimikunnall e annet - tava valtuude t kustanta a myöski n tilapäisi ä pilajulkaisuj a silloin ku n niide n levittämisell e o n mahdollisuuksi a olemassa. Penikkasosialistin olis i kuitenkin katsottav a tehneen tehtävänsä,

24 24 joten se n henkiinherättämine n e i pitäis i tull a kysymykseen, vaan olis i mahdollisest i julkaistavall e pilalehdell e annettav a uusi, nykyise n liito n jäsenistö n mielenlaadull e paremmi n soveltuva nimi. Kun Työväe n Sivistysliitt o o n alkanu t julkaisemaa n opinto - kerhojen kurssikirjoiks i sopiva a kirjallisuutt a j a ku n myöski n Kustannusosakeyhtiö Kansanvalt a j a Sos.-dem. Puoluetoimi - kunta ova t viim e vuosin a julkaisseet jouko n sosialistisi a kirjasi a ja tiettävästi lähitulevaisuudessa tulevat niit ä yhä enemmän julkaisemaan, nii n suurimmaks i osaks i poistu u s e helppotajuisten, - yhteiskunnallisi a kysymyksi ä käsittelevie n kirjasten'j a kerhoje n opintokirjojen puute, joka. viim e liittokokouksess a aiheutt i tämän luontoise n kirjallisuude n kustantamist a koskeva n pää - töksen. Täst ä huolimatta olis i kuitenki n liittotoimikunnall e an - nettava valtuude t kustanta a sellaista, nuorisoliikett ä koskeva a kirjallisuutta, jot a s e valistuksellisess a suhteess a pitä ä tärkeän ä ja joide n julkaisemist a e i muide n työväen kustannusliikkeide n kanssa saada järjestetyksi. Neuvotteluje n kautt a on liittotoimi - kunnan koetettav a muihi n kustantajii n vaikutta a niin, ett ä n e kustantaisivat mainitunlaist a kirjallisuutta, kosk a e i näyt ä todennäköiseltä, ett ä liittotoimikunt a ilma n huomattavi a taloudellisia tappioit a vois i kirjallisuude n kustantamist a harjoittaa. Kun piiritoimikuntie n j a osastoje n suhtautumisest a liito n kustannustoimintaan pääasiallisest i riippu u se n menestyminen, niin pitäis i niide n edelleenki n levityskilpailuj a järjestämällä y.m. toimenpiteillä tuke a liito n kustannustoimintaa. Edelläsanotun perusteell a ehdotamm e liittokokoukse n pää - tettäväksi: 1) ett ä liittotoimikunt a kustanta a edelleenki n vuo - sittain Työläisnuoriso n Joululehden,»Kevätmyrs - kyn» j a mikäl i edellytyksi ä on, myöski n tilapäisi ä pilajulkaisuja; 2) liittotoimikunna n o n koetettav a neuvotteluje n kautta vaikutta a työväe n kustannusliikkeihin, ett ä ne julkaisisiva t myöski n liittomm e jäsenistö n valis - tus- j a opintotoimintaa n soveltuva a kirjallisuutta, ja o n liittotoimikunnall a valtuude t kustanta a nuori - soliikettä koskeva a kirjallisuutta ; 3) piiritoimikuntien, osastoje n j a yksityiste n liito n jäsenten velvollisuu s o n tehd ä parhaans a liito n kus - tannustuotteiden levittämiseksi. Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton Toimikunnta.

25 Liiton jäsenmäärä n j a verotilityste n tarkkailu n järjestäminen. Ehdotamme, ett ä liitossamm e otettaisii n käytäntöö n nume - roidut jäsenkirja t j a tilityslistat, joihi n merkitää n kunki n jäse - nen numero ja nimi. Näi n olle n tulee liiton toimiston tietoon liiton todelline n jäsenmäärä. Sill ä ny t o n käytännöss ä sellaise t kuitit tilityst ä tehtäessä, joist a e i kä y selvill e muut a kui n ai - noastaan jäsenmäärä el i se, kuink a monelt a jäsenelt ä osast o o n suvainnut liittovero t maksaa. Åänekpsken Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto. Liittotoimikunta o n edelläolevaa n Äänekoske n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osaston alustuksee n nähde n sit ä mieltä, ett ä liiton toimiston ja piiritoimikuntien pitäisi ehdottomasti oll a selvillä liito n jäsenmääräst ä j a saad a mahdollisimma n täsmällise t tiedot jäsenistöst ä sek ä verotilityste n tarkkailu n ett ä myöski n toiminnan kaikinpuolise n kunnostamise n vuoksi. J a tässä suhteessa o n liittomm e toiminnassa, niinkui n alustuksessaki n tode - taan, paljo n parantamise n varaa. Numeroituje n jäsenkirjoje n ja siihen liittyvä n järjestelmän käytäntöönottamine n aiheuttais i kuitenkin liitoll e huomattava n suuri a kustannuksi a j a tuski n tuottaisi toivottu a tulosta. Tilityslistat, joiss a olis i merkittyn ä jäsenten nime t j a numero, e i sellaisenaa n est ä osastoj a verotili - tyksiä tehdessää n ilmoittamast a jäsenmäärääns ä todellist a pie - nemmäksi, jo s e i verojentilittäji ä ol e siit ä estämäss ä om a mo - raalinen käsity s j a elle i heit ä ohja a kokonaisuude n etu. J a epäiltävää on, tulisik o tällaiste n tilytyslistoje n käytäntöön - ottaminen, joihi n ainaki n muutamie n osastoje n rahastonhoita - jat joutuisiva t kirjoittamaa n satoj a nimiä, edistämää n verojen - tilittämistä määräaikoje n sisällä. Tällaisee n epäilyksee n anta a aiheen myöski n s e seikka, ett ä mahdollisimma n yksinkertaisen - kin tiliselostukse n saamine n eräiss ä tapauksissa, sellaisiltaki n rahastonhoitajilta, jotk a ova t huolehtinee t rahoje n lähettämi - sestä, tuotta a melkoisia, jop a -aivan voittamattomiaki n vai - keuksia. Liittotoimikunta ehdottaa, ett ä toistaiseks i pysytettäisii n pääpiirteissään käytännöss ä nykyine n veroje n tilittämisjärjes - telmä, j a koetetaa n julkaisemall a»työläisnuorisossa» vero - tilityskontrollilistoja y.m. toimenpiteill ä saad a osastoje n toi - mintaripeys sellaiseksi, ett ä alustuksess a esitety n luontoist a tarkkailua liito n jäsenistöö n j a verotilityksii n nähde n voidaa n menestyksellisesti harjoittaa. Numeroidu t verotilityslista t voidaan kuitenki n otta a käytäntöö n piiritoimikunnill e lähetettä - viksi, sill ä edellytyksellä, ett ä entise t verotilitysiomakkee t sen ohell a pysytetää n käytännössä. Liittotoimikunna n o n suunniteltava tarkoituksenmukaine n tarkkailujärjestelm ä j a 25

26 26 tehtävä siit ä esity s ens i liittokokoukselle, mutt a o n liitto - toimikunnalla j a myöski n piiritoimikunnill a oikeu s j o enne n liittokokousta tehd ä parannuksi a nykyisi n käytännössäolevaa n veroj entilitysj är j estelmään. Maarianpäiväjuhlien viettäminen. Ehdotamme, ett ä osasto t vapautettaisii n järjestämäst ä Maa - rianpäiväjuhlia piiri n hyväksi. Sill ä monell e osastoll e tule e pii - riltä liia n raskait a velvollisuuksia, jost a o n seurauksena, ett ä osastot joutuvat vaikeaa n taloudellisee n asemaan, mik ä lamaan - nuttaa kok o osasto n toimintaa. Äänekosken Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto. Edelläolevaan Äänekoske n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osasto n alustukseen nähde n o n liittotoimikunt a sit ä mieltä, ett ä Maa - rianpäiväjuhlien viettämine n o n edelleenki n säilytettäv ä ohjel - massa viimeks i pidety n liittokokoukse n päätökse n mukaisesti, mutta kosk a viim e vuosie n aikan a mainittuj a juhli a kussaki n piirissä ova t vai n muutama t osasto t viettänee t j a liene e juhlie n järjestämistä osaks i ollu t estämäss ä myöski n niist ä saatuje n tulojen jakamisvelvollisuu s piiritoimikunna n kanssa, nii n olis i Maarianpäiväjuhlien tuloje n käyttämine n jätettäv ä piirijärjes - töjen edustajakokouste n vuosittai n päätettäväksi. Jatkonovelleja»Työläisnuorisoon». Alustukseksi Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n liittokokouksell e tahtoo osastomm e esilletuod a seuraavaa : Liiton äänenkannattajass a»työläisnuorisossa» olis i muu n aatteellisen ohell a julkaistav a myöski n jatkonovelleja. Jyväskylän pitäjän Sos.-dem Työläisnuoriso-osasto. Edelläolevan Jyväskylä n pitäjä n osasto n alustukse n johdost a liittotoimikunta lausuu, ett ä»työläisnuoriso» o n viim e aikoin a sisältänyt jatkonovelleja, j a alustus vakiinnutta a sit ä käsitystä, että niit ä o n vastaisuudessaki n julkaistava. Liittoverot. Liittotoimikunta ehdottaa, ett ä sisäänkirjoitusmaksuks i hy - väksyttäisiin edelleenki n 1 mk. j a kuukausimaksuks i 5 0 penni ä

27 jäseneltä. Sisäänkirjoitusmaksust a j a liitto - sek ä piiriverost a vapautetaan varhaisnuorisojärjestöist ä liittoomm e yhtyree t 1 6 vuotta nuoremma t henkilöt. 27 Varkauden piiri n perustaminen. Ehdotamme liittokokoukse n harkittavaksi, eik ö Savonlinna n ja Kuopio n piirie n välii n olis i perustettav a erityine n piirijär - jestö, joho n tulisiva t kuulumaa n Varkaude n kauppala, Leppä - virran, Heinäveden, Kangaslammin, Joroisten, Virtasalmen, Pieksämäen, Jäppilä n ja Suonenjoe n pitäjät. Piiritoimikunna n kotipaikka tulis i olemaa n Varkau s j a järjestön nimi : Varkaude n piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. Ehdotustamm e perustelemm e sillä, ett ä Varkaudess a nykyää n toimiv a Kuopio n piiri n toimi - kunta e i vo i aluee n laajuude n vuoks i Pohjois-Savo n kunniss a harjoittaa nii n voimakast a valistustyötä, ett ä s e sais i osasto t tunnustamaan piiritoimikuntamm e keskusjärjestöksee n myös - kin siin ä mielessä, ett ä n e suorittaisiva t verons a sill e j a olisiva t muuten sellaisess a kiinteäss ä vuorovaikutuksess a piiritoimi - kunnan kanssa, jot a työskentely, ollaksee n menestyksellistä, ehdottomasti vaatii. Maantieteellise n asemans a vuoks i ova t edellämainitut, nykyää n Savonlinna n piirii n kuuluva t pitäjät, Heinävesi, Kangaslamp i j a Pieksämäk i Varkautee n nähden pal - jon edullisemmass a asemass a kui n Savonlinnaan. Nii n olle n o n olemassa edellytyksi ä siihen, ett ä Varkaude n piiritoimikunt a voisi niiss ä harjoitta a valistustyöt ä siks i voimakkaasti, ette i näiden pitäjie n alueill a toimiva t osasto t täss ä suhteess a joutuis i ehdottamamme järjestely n vuoks i epäedullisempaa n asemaa n kuin mit ä n e viim e vuosin a ovat olleet. Kuopion piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Liittotoimikunta o n tiedustellu t muutamie n sellaiste n Savonlinnan piirii n kuuluvie n osastojen, jotk a ehdotukse n mukaa n tulisivat liitettäväks i Varkaude n piiriin, mielipidett ä j a ova t osastot puoltaneet uutt a piirijakoa. Myöski n Savonlinna n piirin viime maaliskuuss a pidett y edustajakokou s asettu i myönteisell e kannalle Varkaude n piiri n perustamisee n nähden. Liittotoimi - kunta puolta a Varkaude n piiri n muodostamist a sill ä edellytyk - sellä, ett ä siihe n liitetää n toistaiseksi, paits i ehdotuksess a mai - nittua aluetta, myöski n Mikkeli n kaupunk i i a se n lähi n ympä - ristö j a pysytetää n Varkaude n piiriss ä myöski n n e Pohjois - Savon pitäjät, jotk a nykyää n kuuluva t Kuopio n piiriin, kosk a aivan lähimmäss ä vastaisuudess a e i ol e mahdollisuuksi a ole - massa piirijärjestö n perustamisee n Kuopio n tienoille.

28 28 KERTOMUS Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n toiminnast a kesäkuu n 9 päiväst ä huhtikuu n 1 5 päivää n Alkusanat. Helsingissä kesäkuu n 8 9 päivin ä pidety n liittoko - kouksen jälkee n aloitettii n toimint a toivorikkai n mielin, sill ä vaikka liittokokou s e i edustajamääräns ä puolest a ollutkaa n erikoisen suuremmoinen, nii n kuitenki n tek i s e perusteellist a työtä, laat i suunnitelma t j a viitoitt i tie n alkavaks i toiminta - kaudeksi. Liito n piiriss ä uskottii n yleensä, ett ä vaikeimma t suuntataisteluiden j a lamaannukse n vuode t ova t j o sivuutetu t ja ett ä liittokokou s omalt a osaltans a huomattavast i edistä ä toiminnan vilkastumist a j a työtarmo n kohoamist a liittomm e jäsenistön keskuudessa. Tällaist a uskottii n j a otaksuttii n se n vuoksi, ett ä yleens ä kaikkie n työväenjärjestöje n toimint a c n ainakin ensimmäisen ä vuoten a edustajakokoukse n jälkee n huo - mattavasti vilkkaampa a kui n edustajakokoukse n lähinn ä edellisinä vuosina. Mitään yleisempää, kok o liitto a käsittävä ä toiminna n rei - pastumista j a nousu a e i kuitenkaa n het i liittokokoukse n jäl - keen ollu t havaittavissa. Huomattav a määr ä liito n osastoj a suhtautui jokseenki n välinpitämättömäst i liittokokoukse n pää - töksiin, jok a ilmen i erittäi n räikeäst i m. m. liittokokoukse n pöytäkirjan lunastamise n j a monie n muide n järjestövelvolli - suuksien laiminlyömisessä,. Huomattav a määr ä liito n osastoj a ja piiritoimikunti a työskentel i kuitenki n jatkuvast i kaikell a tarmollaan liittokokouspäätöste n toteuttamiseksi, joski n muu - tamien piiritoimikuntienki n toimint a väsäht i het i liittokokouk - sen jälkee n enemmä n kui n menestykselline n työskentel y sallii. Vast a v paikkeilla tapahtui huomattavampi käänne parempaanpäin liito n toiminnassa. Teollisuusseutuje n nuo - riso, jok a liittomm e toiminna n aja n ol i ollu t enemmä n kui n maalaisnuoriso taipuvaine n kommunismiin, alko i vapautu a lumouksestaan j a site n lisääntyivä t mahdollisuude t tämän nuo - rison saamisest a liittomm e piiriin. Valistusty ö teollisuusnuori - son keskuudessa, jok a aikaisempin a vuosin a ol i ollu t jokseen - kin tuloksetonta, joht i ny t osastoje n perustamisee n monill a väkirikkailla paikkakunnilla. Varsinki n Karjala n j a Kymin - laakson tehdasseuduill a tapahtunu t liikkeemm e edistymine n j a voimistuminen o n erikoisest i merkillepantava. J a teollisuus - nuorison mukaantulo, yhdess ä muide n tärkeide n tekijöide n kanssa o n kahde n viimeks i kulunee n vuode n aikan a huomatta -

29 vasti edistäny t liittomm e toiminna n varmistumist a j a työs - kentelyn v o imaperäi s tyrnistä. Liittotoimikunta. Liittotoimikuntaan ova t viim e edustajakokoukse n valitse - mina kuulunee t vakinaisin a jäseninä : K. Salminen puheen - johtajana, Martta Salmela, M. Ampuja, A. Hautamäki, Kerttu Koivisto, V. Huhta, M. Vaahtera, V. Lumisalo j a K. A. Fagerholm ruotsinkieliste n edustajana, sek ä varajäsenin ä T. Järvinen, A. Saarela, Toini.Paasivuori, Oiva Hämäläinen, Elsa Paasio, Hugo Puolakka, J. Hämäläinen j a O. Fager. Liito n sihteerin ä on toiminu t edustajakokoukse n valitsem a K. Kukkonen. Liiton varapuheenjohtajaks i valits i liittotoimikunt a A. Hauta - mäen. Liittotoimikunta o n kokoontunu t 5 1 kerta a j a o n käsitel - lyistä asioist a pöytäkirjoihi n merkitt y 38 1 pykälää. Kokouksiin ova t liittotoimikunna n jäsene t ottanee t osa a seuraavasti: K. Salmine n 49 r Martta Salmela'29, M. Ampuj a 40, A. Hautamäk i 26, Kertt u Koivist o 39, V. Huhta 37, M. Vaah - tera 48, V. Lumisal o j a K. A. Fagerhol m 4 1 kertaa. Vara - jäsenistä ova t kokouksess a ollee t T. Järvine n 5, A. Saarel a 8, Oiva Hämäläine n 3 j a Els a Paasi o 1 kerran. Varajäse n A. Saarela sa i tämä n vuode n tammikuuss a liito n jäsenyydest ä eroamisen vuoks i vapautukse n varajäsene n tehtävästä. Lii - ton sihteer i o n ollu t 4 9 kokouksessa. Valistus- j a järjestelytyö. Valistustyössä o n liittotoimikunt a koettanu t toteutta a liittokokouksen päätöksiä. Mutt a taloudelliste n vaikeuksie n vuoksi o n m. m. järjestäjä n palveluksess a pitämist ä koskev a päätös voit u vai n osittai n toteuttaa. Järjestäj ä o n liito n palve - luksessa ollu t vai n syys - j a talvikuukausin a eik ä vakinaisesti, niinkuin päätö s edellyttää. Järjestäjät. V aiko i liittotoimikunt a otta a järjestäjä n palvelukseen j o syyskuussa, mutt a toimee n valittuje n kieltäy - tymisen vuoks i täm ä toimenpid e myöhästy i niin, ett ä järjestäj ä voi aloitta a matkans a vast a tammikuu n aluss a v Jär - jestäjänä toim i tällöi n liittotoimikunna n jäse n Viljo Lumisalo saman vuode n huhtikuu n loppuu n saakk a el i neljä n kuukaude n ajan. Tän ä aikan a tek i tov. Lumisal o järjestel y matka n Turun, Porin, Savonlinnan, Kuopio n j a Helsingi n piireihin, olle n kuitenkin viimeksimainituss a piiriss ä yksinomaa n piiritoimi - kunnan palkkaamana. V syyskuu n 1 5 päiväst ä v helmikuu n loppuu n eli viis i j a puol i kuukautt a ol i liito n järjestäjän ä L. V. Metsä- 29

30 90 mäki, tehde n järjestelymatka n Jyväskylän, Vaasan, Kuopion, Porin j a Helsingi n piireihin. V ryhdyttii n neuvotteluihi n Sos.-dem. Raittiusliito n kanssa yhteise n järjestäjä n palkkaamisest a molemmill e lii - toille. Neuvottelu t johtiva t siihen, ett ä saatii n aikaa n lyhyt - aikainen sopimu s yhteise n järjestäjä n käyttämisestä. Tämä n sopimuksen perusteell a tek i Emil Lindahl kuukaude n kestävä n järjestelymatkan tammi-.j a helmikuuss a Joensuu n pii - riin. Sama n vuode n maaliskuuss a otettii n järjestäjäks i Sulo Manninen. Hä n ol i liito n palveluksess a toukokuu n loppuu n saakka j a tek i järjestelymatka n Tampereen, Pori n j a Hämeen - linnan piireihi n Syksyll ä otettii n Mannine n liito n jär - jestäjäksi toistaiseks i j a tämä n vuode n helmikuuss a uudistet - tiin Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a sopimu s yhteise n järjestä - jän palkkaamisesta, jok a sopimu s ol i ollu t voimass a v syyskautena ainoastaa n kahde n kuukaude n ajan. Mannine n aloitti toimens a syyskuuss a j a o n hä n se n jälkee n ollu t järjes - telymatkoilla Helsingin, Hämeenlinnan, Porin, Joensuun, Vii - purin j a Tamperee n piireissä. Arvo Leivo o n tehny t kuluva n vuoden helmi maaliskuuss a puolitoist a kuukautt a kestävä n järjestelymatkan Jyväskylä n j a huhtikuu n alkukupuoliskoll a 2 viikko a kestävä n matka n Kuopio n piiriin. Liito n sihteer i on tehny t pitempi ä järjestelymatkoj a Viipuri n piiriss ä tammi - kuussa v" ~ 1925, Oulu n lääniss ä toukokuuss a j a Hämeen - linnan piiriss ä toukokuuss a kussaki n kahde n viiko n aikana. Järjestäjän lähettämisee n er i piiritoimikuntie n alueell e o n huomattavasti vaikuttanu t s e seikka, miss ä määri n piiritoi - mikunnat its e ova t voinee t otta a osa a järjestäiä n matkakustan - nuksiin. Lukuunottamatt a kaikkei n heikoimpi a piirejä, joill a ei ol e ollu t mitää n mahdollisuuksi a otta a osa a matkakustan - nusten peittämiseen, ova t piiritoimikunna t maksanee t huo - mattavan osa n järjestäjie n palkasta. Piiritoimikuntie n osuu - desta o n neuvotelt u j a sovitt u eriksee n kussaki n tapauksessa. Kurssitoiminta. Luento - j a opastuskurssej a aiko i liittotoi - mikunta järjestä ä liittokokouspäätökse n mukaisest i ainaki n yhdet viiko n kestävä t kurssi t vuodess a jokaise n piiri n alueella. Käytäntö kuitenki n osoitti, ette i päätöst ä void a kirjaimellisest i ja tarkoituksenmukaisest i toteuttaa. Sill ä v syksyll ä eri piireill e tehtyihi n kurssitarjouksii n e i ede s jokaiselt a piirilt ä saapunut vastausta. Kuitenki n järjestettii n sama n vuode n marraskuussa viiko n kestävä t kurssi t Vaasa n piiri n alueell a Kannuksessa j a onnistuivatki n n e verrattai n hyvin. Kuopio n piiriin, Varkauteen, samass a kuuss a pidettäväks i suunnitellu t kurssit täyty i osanottajie n vähyyde n vuoks i peruuttaa. Näm ä kokemukset osoittivat, ett ä kurssie n järjestämisest ä saavu -

31 tetaan tarkoitett u hyöt y vai n siin ä tapauksessa, ett ä o n ole - massa takeit a riittävä n osanottajamäärä n saamisest a -kurs - seille useammast a osastost a j a ett ä paikalline n piiritoimikunt a haluaa alueellee n kurssej a j a myötävaikutta a niide n onnistu - miseen. Myöhemmi n ova t er i piiritoimikunna t järjestänee t alueellensa kurssej a yhteistyöss ä liittomm e j a muide n sos.-dem. järjestöjen kanssa. Erikoisest i ova t kurssitoiminnast a huoleh- ' tineet Tamperee n j a Joensuu n piirit. Liittomm e o n antanu t näille kursseill e luentoapua. Liittotoimikunta o n kurssie n j a opastustoiminna n järjestä - misessä pyrkiny t yhteistyöhö n sos.-dem. vaalipiiritoimikuntie n kanssa, j a onki n kurssitoiminnass a saat u yhteistyöt ä aikaa n useampien vaalipiiritoimikuntie n kanss a siin ä muodossa, ett ä nämä järjestävä t kursseillens a myöski n nuorisoliikett ä koske - via luentoj a j a opastustoiminta a opintokerhotyöss ä v. m. ai - neissa. Tähä n ast i o n tällaine n yhteisty ö ollu t käytännöss ä Uudenmaan, Viipurin I. läntisen, Vaasan 1. yhtyneiden, Turun 1. pohj. j a Hämee n 1. pohj. sos.-dem. piiritoimikuntie n kanssa. Kiinteä yhteisty ö Työväe n Sivistysliito n kanss a o n myöski n antanut mahdollisuude n mainitu n liito n opint o johtajakurs - seilla j a opintopäivillä, joiss a o n runsaast i nuoriso a koolla, tehdä tunnetuks i nuorisoliikett ä j a se n työmuotoja. Luennoit - sijoina liittomm e aneist a näill ä kursseill a j a opintopäivill ä on etupääss ä ollu t liito n sihteeri, vaalipiiritoimikuntie n kurs - seilla myöski n V. Huhta, M. Ampuja, A. Aaltonen, Ott o Toi - vonen j a L. V. Metsämäki. Sama t ova t pitänee t myöski n tilapäisluentoja er i osastoissa. Koko maata käsittävät nuorisokurssu. Liittoneuvosto n ko - kouksessa, 3 1 p:nä tammikuut a 1926, keskusteltii n kok o maat a jkäsittävien nuorisokurssie n järjestämisestä, tarkoituksell a ke - hittää kykenevi ä toimintavoimi a osastoje n j a piiritoimikuntie n toimihenkilöiksi. Liittoneuvost o hyväksy i suunnitelma n peri - aatteessa j a liittotoimikunt a ryhty i het i kurssej a järjestämään. Kurssit pidettii n Työväe n Akatemiass a p:n ä lokakuut a Kursseill e ol i pyrkijöit ä enemmä n kui n huoneustotilo - jen vuoks i voitii n ottaa. Osanottaji a ol i er i piiritoimikuntie n alueilta yhteens ä 39. Piiritoimikunna t j a osasto t jakoiva t osanottajille huomattava n suuri a apurahoj a j a liitt o jako i myöskin apurahoin a n. 6,00 0 mk. Kurssi t voidaa n pitä ä hyvi n onnistuneina j a oliva t n e omians a herättämää n innostust a nuorisotoimintaan kaikiss a mukanaolijoissa, mill e seikall e juur i oli kurssej a järjestettäess ä annett u suur i merkitys. Melkei n kaikki kursseill a ollee t henkilö t ova t nykyää n liittomm e innok - kaimpia j a työteliäimpi ä jäseniä. Tämä n saavutetu n hyvä n kokemuksen perusteell a o n liittotoimikunt a suunnitellu t pidet - täväksi samantapaise t kurssi t Työväe n Akatemiass a ens i loka - 31

32 32 kuussa. J a o n liittotoimikunt a j o ryhtyny t kurssie n alkuval - misteluihin. Valistusviikot ja juhlapäivät. Syys - ta i lokakuuss a o n jok a vuosi vietett y liito n valistusviikko. V syyskuuss a vie - tettiin valistu s viikko a maailmansoda n alkamise n 10-vuotis -,päivän merkeissä. Liitt o julkais i silloi n 16-sivuise n lentokir - jasen»sot a sota a vastaan», jot a piiritoimikuntie n j a osastoje n välityksellä jaettii n 10,00 0 kpl. sodanvastaisiss a juhliss a j a ko - kouksissa vapaasti. Tämä n merkkipäivä n johdost a valmistutt i liitto myöski n sodanvastaisi a postikorttej a kaht a er i lajia, yh - teensä 30,00 0 kpl. Näitäkorttej a levitettii n etupääss ä osastoje n toimesta j a o n niit ä enä ä jäljell ä ainoastaa n pienehk ö määrä. V j a jako i liitt o molempin a vuosin a valistusviiko n aikana 10,00 0 kpl. agitatsionilehtistä. V vietettii n valis - tusviikkoa voimaperäisemmin kuin edellisinä vuosina. Ohjelma - avuksi osastoje n järjestämii n tilaisuuksii n lähett i liitt o paine - tun puheen, pakina n j a kaks i runoa. Puoluelehdiss ä harjoi - tettiin viikon - johdost a melkoise n voimakast a propagandaa. V kehoitettii n osastoj a järjestämää n nuorisojuhlia, n. s. rinnakkaisnuorisopäiviä helluntain a el i samaa n aikaa n ku n Amsterdamissa vietettii n Sosialistise n Nuorisointernationale n ensimmäisiä nuorisopäiviä. Mone t osasto t viettivätki n näit ä juhlia j a ol i niide n ohjelma n päänumeron a kansainvälisyys - kysymyksen selvittely. Sama n vuode n joulukuuss a vietettii n Suomen Sos.-dem. Nuorisoliiton-perustamise n 20-vuotispäivää. Ohjelman avuks i näihi n juhlii n jako i liitt o painetu n puhee n j a juhlarunon. Sitäpaits i ilmesty i Työläisnuoriso n Joululeht i juhlien aikan a kookkaana,»sosialidemokraattise n nuoriso - toiminnan 20-vuotisjuhla - j a Väin ö Vankkoja n muistojul - kaisuna». Syyskuuss a v vietettii n sosialidemokraattise n nuorison kansainvälise n järjestö n perustamise n 20-vuotisjuh - laa. Vuodenaik a juhlie n järjestämisee n e i ollu t edullinen, sill ä osastot elivä t viel ä silloin, ku n juhlie n järjestelytoimenpitee n olisi ollu t suoritettava, kesätoiminna n merkeiss ä j a siit ä joh - tui, ette i juhli a vietett y läheskää n nii n yleisesti, kui n merkki - päivä olis i ansainnut. Maarianpäiväjuhlien viettämisee n o n liittotoimikunt a anta - nut kehoitukse n jok a vuos i j a ohjelma-avuks i o n laaditt u pai - nettuja puheita, mutt a vain harva t osasto t ova t niitä halunneet. Samoin v kesäjuhli a varte n laadittu a painettu a puhett a pyysivät vai n muutama t osastot. Kirjallisuusviikkoa o n vietett y jok a vuos i joulukuussa. Se n johdosta annetuiss a julistuksiss a j a kiertokirjeiss ä o n tähden - netty etupääss ä»työläisnuorison» j a muiden puoluelehtie n sek ä sosialistisen kirjallisuude n levittämistä. Julistuksia ja julkilausumia. Liittotoimikunt a o n antanut,

33 paitsi tavanmukaisi a liikkeemm e säännöllisee n työskentelyy n kuuluvia julistuksia, eduskanta-j a kunnallisvaalien ja puolueen jäsenhankintaviikkoa koskevi a julistuksia. Sitäpaits i o n liitto - toimikunta yhdess ä Sos.-dem. Raittiusliito n j a muide n sos. - dem. keskusjärjestöje n kanss a antanu t yhde n julistukse n raittiustilanteen ja yhden varhaisnuorisotyön johdosta. V syyskuussa julkais i liittotoimikunt a liito n äänenkannattajass a ja muiss a puoluelehdiss ä vastalauseens a Liettua n fascistiter - rorin johdosta. Sos.-dem. Puoluetoimikunnall e jätt i liittotoi - mikunta tämä n vuode n helmikuuss a kirjelmän, joss a esitettii n Puoluetoimikunnan harkittavaksi, eik ö s e vois i vaikutta a puoluelehdistöön j a elokuvateattereit a omistavii n puoluejär - jestöihin siten, ett ä nuoriso a siveellisest i turmelevi a j a sosialis - tisen maailmankatsomukse n vastaist a yhteiskunnallist a tar - koitusperäisyyttä sisältävi ä filmej ä arvosteltaisii n ankarammi n kuin viim e vuosin a o n ollu t tapana. Alustuksia nuorisoliikkee n ohjelma - j a päivänkysymyksist ä on liittotoimikunt a lähettäny t liittomm e piirikokouksill e j a myöskin sos.-dem.-vaalipiiritoimikuntie n kokouksill e silloi n kun sellaise n esittämisee n o n annett u tilaisuus. Keskustelu - kysymysten alustuksi a o n liittotoimikunt a lähettäny t osastoje n kokouksia varten. Tiedusteluja. Sos.-dem. Puoluetoimikunt a toimitt i v tiedustelun armeijass a vallitsevist a epäkohdista. Tiedustelu n toimittamisessa ol i liittotoimikunt a yhteistyöss ä Puoluetoi - mikunnan kanssa. Syksyll ä toimitt i liittotoimikunt a liiton jäsenistö n keskuudess a tiedustelu n nuoriso-osastoje n j a paikallisten puoluejärjestoje n keskinäisist ä suhteista. Tiedus - telun tuloksist a o n teht y selko a äänenkannattajassamm e j a muissa puoluelehdissä. Opintokerhotyön o n liitt o koettanu t saad a laajenemaa n j a vakiintumaan osastoje n keskuudess a j a täss ä työss ä o n olt u yhteistoiminnassa Työväe n Sivistysliito n kanssa. Opintokerho - työssä e i kuitenkaa n ol e onnistutt u nii n hyvi n kui n olis i toivottavaa, sill ä vast a n. kolmellakymmenell ä liittomm e osas - tolla o n olemass a opintokerho. Raittiusvalistuksen harjoittamisess a o n liittotoimikunt a ollu t yhteistyössä Sos.-dem. Raittiusliito n kanssa, paits i yhteise n järjestäjän käyttämistä, myöski n siten, ett ä liittomm e osastoj a on liittotoimikunt a kehoittanu t yhtymää n mainittuu n liittoon, jonka kautt a n e pääsevä t osalliseks i se n valistustyöhön. Liit - tomme edustaj a o n ollu t mukan a muutamass a Raittiusliito n toimesta pidetyss ä neuvottelukokouksess a alustamass a kes - kestelukvsymyksen raittiustyöst ä nuoriso-osastoissa. Sos.-dem. Raittiusliittoon kuulu u nykyää n 6 0 liittomm e osastoa. Varhaisnuorisotyössä, jot a Raittiusliitt o johtaa, o n liittomm e anta

34 34 nut tukeans a j a o n liittomm e edustajan a Sos.-dem. Raittius - liiton lapsijaostoss a tämä n vuode n helmikuust a alkae n ollu t liiton sihteeri. Valistusvälineet. Syksyll ä hankittii n liito n järjestäjä n ja luennoitsijoide n käytettäväks i varjokuvakon e j a kaks i nuo - risotoimintaa esittävi ä kuvasarjoja. Varpkuvaesitykse t puhe - ja luentotilaisuuksiss a ovat osoittautunee t tarkoitustaan vastaa - viksi. Kirjeellinen opintokurssi sosialismi n alkeiss a o n ollu t jatku - vasti toiminnassa. Opintoainein a ova t edellee n sosialismi n teo - ria, ammatilline n työväenliik e j a sosialismi n historia, jok a otettiin opiskeluaineeks i v syksyllä. Osanottajiks i kurs - seihin o n ilmoittautunu t yl i sat a henkilöä, m. m. 5 opintoker - hoa, lutkinno n o n ilmoittautuneist a suorittanu t 30, niist ä muutamat kaikiss a kurssiaineissa. Sanomalehtlpropagandajaosto. Toimintamme j a ohjelmakysymyksiemm e tunnetuksiteke - misen edistämiseks i perustettii n liittotoimikunna n yhteytee n v tammikuuss a n. s. sanomalehtipropagandajaost o j a valittiin se n jäseniks i K. A. Fagerholm, A. Hautamäki, Martt a Salmela, V. Huht a j a K. Kukkonen. Toimintans a jaost o suun - nitteli siten, ett ä s e lähettä ä jatkuvast i jok a toine n viikk o kai - kille suomenkielisill e puoluelehdill e nuorisoliikett ä koskevi a kirjoitelmia j a uutisia. Ku n tällaine n säännölline n kirjoituste n lähettäminen aiheutta a liitoll e kustannuksia, nii n yritettii n puoluelehtien kanss a saad a aikaa n sellaine n sopimus, ett ä n e maksavat liitollemm e piene n korvaukse n jaosto n lähettämist ä julkaisemistaan kirjoituksista. Useimma n puoluelehde n kanssa saatiinki n mainitunlaine n sopimu s aikaan, mutt a ku n jaosto ol i lähettäny t 1 0 artikkeli a lehdill e j a esitt i laskun, nii n kieltäytyivät ne, kolme a poikkeusta lukuunottamatta, sovittu a palkkiota suorittamasta. Täm ä puoluelehtie n kylmäkiskoisuu s aiheutti sen, ette i jaost o ol e voinu t työtäns ä tehd ä nii n tehok - kaasti kui n aluss a suunniteltiin, mutt a o n s e kuitenki n lähettä - nyt kirjoitelmi a puoluelehdill e niist ä korvaust a vaatimatta. V lähett i jaosto puoluelehdille 1 2 artikkelia, niist ä useim - mat vaaliagitatsioni n aikan a sek ä uutisia. Kirjallinen harrastuspiiri. Kesäkuussa v perustettii n liito n toiminna n yhteytee n kynäilyä harrastavie n liito n jäsente n j a muidenki n sosialide - mokraattisten nuorte n yhdyssiteeks i j a harrastelu n tukemiseks i Kirjallinen harrastuspiiri. Piiri n toimikuntaa n valittii n T. Järvinen, V. Huhta, Kall e Manninen, K. 'Salmine n j a K.

35 Kukkonen. Toimenpid e sa i innokkaa n vastaanoton, j a liitty i siihen het i aluss a toistakymment ä jäsentä, niist ä eni n os a liit - toomme kuulumattomi a kynäily n harrastajia. Toimikunt a työskenteli aluss a tarmokkaast i arvostelle n kirjoitelmi a j a toimittaen niit ä julkaistavaksi, mutt a luopuiva t toimikunna n jäsenet T. Järvine n j a Kall e Mannine n piakkoi n työstä, huo - mattuaan se n tuleva n liia n raskaaksi, sill ä piirill e saapu i ver - rattain paljo n sellaisi a kirjoitelmia, jotk a osoittiva t selvästi, ettei läheskää n kaikki a piiri n jäseniks i ilmoittautuneit a ollu t kannustamassa sellaine n vilpitö n opiskelupyrkimys, jok a olis i omiaan innostamaa n myöski n uhrautuvaa työt ä tekevi ä kyhäel - mien tarkkailijoita. Täm ä seikk a lamautt i huomattavast i piirin työskentelyä, mutt a o n harrastuspiir i yh ä edellee n toi - minnassa. J a se n avull a o n löytyny t maa n työläisnuoriso n kes - kuudesta muutami a sellaisi a henkilöitä, joill a o n olemass a kirjallisia lahjoj a j a toivottavast i harrastuspiir i o n ollu t heidä n pyrkimykselleen joksiki n hyödyksi. 35 Liittojuhla j a nuorisopäivät. Molempina helluntaipäivin ä v vietettii n Hämeen - linnassa liittomm e ensimmäise t liittojuhlat. Vaikk a ajankohta, jolloin juhla t pidettii n ol i epäedulline n se n vuoksi, ett ä edus - kuntavaalien agitatsion i ol i silloi n kiihkeimmillää n j a aiva n lähiaikoina vietettii n maass a muide n työväenjärjestöje n liitto - juhlia, nii n onnistuiva t n e kuitenki n milte i odottamattoma n hyvin. Osanottaji a ol i maa n er i puolilt a yl i kuudestakymme - nestä osastost a yhteens ä n sek ä lisäks i nuorisoliikkee n ystäviä j a entisi ä kasvattej a lähelt ä j a kaukaa. Liittojuhla n alkajaisissa pidett y juhlakokou s esitt i julkilausuma n»työläis - nuorison poliittisist a tehtävistä» j a»sosialidemokraattise n nuo - rison sivistyksellisist ä tehtävist ä nykyhetkellä». Juhlapuhujin a olivat tohtori t N. a f Ursin, Juliu s Ailio, prof. Väin ö Voionma a ja toimittaj a Gunna r Lundber g Ruotsista. Juhlie n yhteytee n oli järjestett y seuralehtinäyttel y j a ohjelmaa n kuulu i m. m. juhlakulkue, kilpailuj a kansantanhuissa, juoksuss a j a murre - juttujen esittämisessä. Juhlie n osanottajill e myöns i rautatie - hallitus 2 5 % alennukse n rautatiepilettie n hintoihin. Juhla t elokuvasi Suomi-Film i O/Y, jao n kaks i piiritoimikunta a jär - jestänyt alueellaa n viim e syksyn ä valistusviiko n aikan a tämä n filmin esityksiä. Juhla t tuottiva t tappiot a n. tuhanne n mark - kaa, mutt a ottae n huomioo n se n innostava n vaikutuksen, mik ä juhlilla ol i liito n jäsenistöö n j a niide n merkitykse n toimin - tamme tunnetuksitekemisessä, e i taloudelline n tappi o ansaits e muistamista. Hämeenlinna n Sos.-dem. Työläisnuoriso-osas -

36 36 tolle o n liittotoimikunt a lausunu t tunnustukse n juhlie n jär - jestelyssä suoritetust a uhrautuvast a työstä. Nuorisopäivät järjest i Tamperee n piiri n Sos.-dem. Nuoriso - järjestö Kangasall a kesäkuuss a Niillä, vaikka olivatki n mainitun piiritoimikunna n yksi n järjestämät, ol i myöski n kok o maata käsittäv ä luonne. Nuorisopäivie n yhteydess ä pidettii n juhlakokous, jok a esitt i julkilausumi a nuorisoliikkee n ohjelma - kysymyksistä, m. m. liittomm e suhteest a puolueeseen. Ruotsinkieliset liittomm e jäsene t ova t viim e liittokokouk - sen jälkee n pitänee t kahde t nuorisopäivät, toise t Karjall a v j a toise t Helsingiss ä v Stipendirahasto. Tukeakseen liito n jäsente n opiskelupvrkimyksi ä perust i liittotoimikunta v n. s. stipendirahasto n opiskelu a varte n Työväen Akatemiassa, luovuttae n arpajaisvoittovaroist a 6,00 0 mk. pohjarahastoksi - Tammikuuss a v pidettyssä kokouk - sessaan hyväksy i Liittoneuvost o toimenpitee n j a rahasto n säännöt. Sääntöje n mukaa n pyritää n rahasto a kartuttamaa n piiritoimikuntien, osastoje n j a yksityiste n henkilöide n tekemill ä lahjoituksilla. Liittotoimikunt a o n»työläisnuorisossa» j a muissa puoluelehdiss ä sek ä piirikokousalustuksess a vedonnut, etupäässä puolueväkeen, rahasto n kartuttamise n tarkoituk - sessa, mutt a o n rahast o lahjoituksin a saanu t ainoastaa n vähä n yli 40 0 mk. Rahastost a o n myönnett y Työväe n Akatemiass a opiskelleille liito n jäsenill e seuraava t apurahat : V Jai r Mäkiselle, Tampereelta, 1,50 0 mk. j a L. V. Metsämäell e Alber - gasta 500 mk. ; v Martti Kujanpäälle, Kyröskoskelta, 1,00 0 mk. j a v L. A. Järviselle, Kuhmoisist a 1,00 0 mk. V e i apuraha a myönnett y kenellekää n rahasto n varoje n vähyyden vuoksi. Kustannustoiminta. Liitto kokouspäätökse n mukaisest i o n vuosittai n julkaist u»kevätmyrsky» j a Työläisnuoriso n Joululehti, viimeksimai - nittu v sos.-dem. nuorisotoiminna n 20-vuotispäivä n j a Väinö Vankkoja n muistojulkaisuna. Julkaisuill a o n ollu t yh ä lisääntyvä levikki. Penikkasosialist i kustannettii n v syksyllä, mutt a ku n sill ä e i ollu t sanottava a levikkiä, nii n lopetettiin se n julkaisemine n Liittoneuvosto n suostumuksella. Tilapäisjulkaisut o n toimittanu t vv V. Huht a j a v alust a alkae n K. Kukkonen. Työläisnuorison laulukirjaa o n jatkuvast i myyt y j a otettii n siitä v uus i painos, lisäte n j a uusie n se n sisältöä. Laulu - kirjaa ova t pääasiallisest i levittänee t osasto t j a piiritoimikun -

37 nat, mutt a myöski n muutama t vanhempie n piiritoimikuntie n sihteerit tunnustukse n ansaitsevall a tavalla. Nuoriso-osastojen perustamis- ja sos.-dem. nuorisotyön opas laadittiin j a kustannettii n v syksyllä. Kirjane n kustannettiin enemmä n opastamise n kui n ansaitsemise n tarkoituk - sessa j a odotettii n sill e suurt a levikki ä osastoje n keskuudessa. Sitä o n myyt y 5 mk. hintaa n järjestöill e j a lähetett y vapaast i uusien osastoje n perustajille. Painosmäärästä, 2,00 0 kpl. o n toinen puol i jäljellä. Iltama- ja kokousjulisteita o n laaditt u useit a j a levitett y liito n osastoille j a muilleki n järjestöille. Kansainväliset suhteet. Liittomme kuulu u edellee n Sosialistisee n Nuorisointernatio - naleen. Toimeenpaneva n komitea n istunnoihin, joiss a jokai - sella jäsenliitoll a o n edustusoikeus, nuorisopäivill e j a johtaja - kursseille, joit a international e o n järjestänyt, e i liitoll a ol e taloudellisten seikkoje n vuoks i ollu t mahdollisuutt a edustaja a lähettää, paits i Marseilless a elokuu n p:n ä pidettyy n toimeenpanevan komitea n istuntoon, joss a liittoamm e edust i R. Swentorzetski, jok a silloi n muide n tehtävie n vuoks i ol i Marseillessa. Liittomm e o n kuitenki n ollu t kiinteäss ä yhteis - työssä Internationale n kanssa, antamall a lausuntojans a kusta - kin jäsenliittoje n pohdittavaks i jätetyst ä menettelytapakysy - myksestä. V Internationale n nuorisopäivie n yhteytee n järjestettyyn nuorisotoiminta a esittävää n näyttelyy n lähett i liittomme, piirijärjestöje n avustaess a keräystä, kappalee n kutakin painotuotetta, jotk a liittomm e toiminna n aikan a o n julkaistu sekä valokuvia ja seuralehtiä. Kansainvälist ä nuorisotoimintaa esittävie n varjokuvasarjoje n laatimisess a o n liit - tomme antanu t Internationalell e apuansa. Internationale n tiedonantolehdessä j a vuosikirjass a o n julkaist u selostuksi a liikkeestämme j a samoi n o n lähetett y tietoj a j a valokuvi a toi - minnastamme ulkomaalaisill e veljesliitoille. Kongressikutsuj a ovat liitoll e lähettänee t kaikk i eurooppalaiset veljesliitot. Nii - hin o n säännöllisest i vastattu, jok o kirjeellisest i ta i sähkö - sanomalla. Retkeily Ruotsiin. Skandinavise n yhteistyöjärjestö n kanss a on liittomme ' ollu t lähemmiss ä kosketuksissa. Yhteistyöjär - jestön toimeenpanemill e nuorisopäivill e j a neuvotteluihi n e i kuitenkaan liittomm e ol e voinu t edustajians a aikaisemmi n lähettää, mutt a viim e vuonn a järjest i liittomm e retkeily n Tuk - holmassa kesäkuu n p:nä pidetyille Pohjoismaisill e nuori - sopäiville. Retkee n ott i osa a 10 7 henkilöä. Retke n järjestämisessä toim i ruotsalaine n piirijärjest ö yhdess ä liittotoimikunna n 37

38 38 kanssa. Liittomm e jätt i Ruotsi n liitoll e muistoks i käynnistää n lippumme pienoiskoossa. V kesäll ä vierail i maassamm e puolalaine n retkikunta, johon kuulu i myöski n joukk o sikäläise n toveriliito n jäseniä. Liittotoimikunta tutustutt i heit ä toimintaamm e j a voidaa n vie - railun katso a ollee n omians a lujittamaa n Puola n j a meidä n liittomme välisi ä toverisiteitä.»työläisnuoriso.» Liittomme j a Kustannusosakeyhti ö Kansanvalla n väline n sopimus»työläisnuorison» kustantamisesta, jok a tehtii n leh - den j a liito n siirrytty ä v aluss a Helsinkiin, päätty i v lopussa. Kansanvalt a tarjos i lehde n liito n itsens ä kus - tannettavaksi, kosk a s e ol i tuottanu t kuluneen a sopimusaikan a kustantajalle huomattava n tappion, j a ol i taipuvaine n otta - maan lehde n kustannettavaksee n vai n sill ä ehdolla, ett ä liitt o korvaa vast a aiheutuvast a tappiost a 2 5 %. Liittotoimikunt a harkitsi mahdollisuuksians a lehde n kustantamisee n tarkan, er i kirjapainoilta hankittuje n painatusarvioide n j a muu t asiaan - vaikuttavat seika t huomioonottae n laaditu n laskelma n perus - teella, j a katsoi, ette i liitoll a ol e mahdollisuuksi a ottaa lehte ä haltuunsa, eik ä myöskää n korvat a vast a mahdollisesti aiheutuvia tappioit a Kansanvallalle, jo s s e otta a lehde n kustannetta - vakseen. Kansanvalla n kanss a koetettii n saad a sopimu s aikaan entisill ä ehdoill a yhdeks i vuodeksi. Sopimusneuvotte - luissa piti Kansanvalt a järkähtämättömästi kiinn i liito n osallis - tumisesta tappioihin. Sopimu s lehde n kustantamisest a saatii n aikaan sill ä ehdolla, ett ä leht i muutettii n jok a toine n viikk o ilmestyväksi j a koko a suurennettiin, kosk a ol i olemass a toi - veita, ett ä tämä n järjestely n kautt a saadaa n painatuskustan - nukset pienenemään, levikk i suurenemaa n j a nii n olle n myös - kin tappio t vähäisemmiksi. Täm ä olettamu s e i ollutkaa n aiva n aiheeton, sill ä lehde n paino s nous i uude n järjestely n voimaa n tultua jonkun verran, joskin lehde n levikin lisääntymisee n onki n vaikuttamassa myöski n muit a seikkoja. Sopimukse n mukaa n kustantaa Kansanvalt a lehte ä toistaiseksi, j a o n sill ä oikeu s lopettaa lehde n julkaisemine n silloi n ku n s e katsoo, ette i julkaiseminen vasta a tarkoitustaan. Liittoneuvost o hyväksy i liittotoimikunnan toimenpitee t asiassa. V joulukuuss a tarjosi Kansanvalt a»työläisnuorison» liito n itsens ä kustan - nettavaksi j a o n liittotoimikunt a ottanu t asia n harkittavak - seen. Lehde n vakinaise n toimittaja n V. Huhda n olless a v kuude n kuukaude n aja n vankilassa, ol i toimittajan a Eemil Lindah l j a K. Kukkone n vastuunalaisena. Liittotoimikunta o n tarkkaillu t lehde n toimitustapa a j a se n

39 asettama tarkkailu]aost o o n tehny t parannusehdotuksi a j a suunnitelmia lehde n sisältöö n j a ulkoasuu n nähden. Jaosto, johon kuuluva t K. Salminen, K. A. Fagerhol m j a K. Kukko - nen, o n antanu t liittotoimikunnall e j a toimittajall e suullisi a ja kirjallisi a lausuntoj a tarkkailuns a tuloksista. Viranomaisten liito n toiminta a vaikeuttava t toimenpiteet. Viime liittokokouksemm e lähett i valtiollisill e vangeill e ter - vehdyksen. Tämä n tervehdykse n johdosta nostiva t viranomai - set syyttee n liito n puheenjohtaj a K. Salmist a vastaan, jok a silloin ku n sähkösanoma n lähettämist ä koskev a päätö s teh - tiin, ol i kokouksen puheenjohtajana. Helsingi n raastuvanoikeus kumosi kantee n aiheettomana, katsoen, ette i rikollise n teo n ylistämistä, jollaisest a etsivä n keskuspoliisi n mielest ä olis i pitänyt rangaista, ollu t tapahtunut. Sosialistisen nuorisoliito n lakkauttamispäätökse n v saavutettua lainvoiman,»lakkauttivat» mone t nimismiehe t er i puolilla maat a liittomm e osastoja, pitäe n niit ä kommunistisina, vaikka lakkautetu t osasto t oliva t yhdistysrekisteriin.merkity t liittomme säännöill ä j a toimiva t ohjelmamm e mukaisesti. Liittotoimikunta hankki näill e osastoill e oikeutta, m. m. vetoa - malla sisäministeriin. Myöhemmi n o n useill e kruununvoudeill e ja nimismiehill e huomautett u heidä n velvollisuuksistaa n osas - tojen rekisteripapereihi n nähden. Arpajaiset j a valistusmerkki. Kesällä pidettii n edellisen ä vuoten a alullepannu t liito n arpajaiset. Arpajaise t onnistuiva t verrattai n hyvi n taloudelli - sesti, olle n niiden puhdas tulo yli 50,000 mk., j a samalla antoivat ne aatteellist a tuke a j a rohkaisu a liito n jäsenistölle. Monie n osastqjen uhrautuvaisuu s voittokokoelma n kartuttamiseks i vaikutti merkitseväst i arpajaiste n hyvää n yleistulokseen. Liittoneuvosto hyväksy i tammikuuss a pidetyss ä ko - kouksessaan ehdotukse n n.s. valistusmerki n valmistuttamisesta ja myymisest ä liito n valistustyön, etupääss ä Työväe n Akate - miassa pidettäväks i suunniteltuje n nuorisokurssie n hyväksi. Merkkiä valmistettii n v ,00 0 kpl. ä 1 mk. j a myytii n sitä, myöntämäll ä levittäjill e % alennu s 19,00 0 kpl. Taloudenhoito j a liito n toimisto n työskentely. Liiton rahastonhoitajan a ol i vuode n loppuu n Kerttu Koivisto, hoitae n tehtävä ä sivutoimena, mutt a eros i hä n toi - mesta vakinaise n toimialans a vaihdokse n vuoksi. Häne n tilalleen valittii n v aluss a Ester Jokinen j a hoit i hä n 39

40 40 tointa, myöski n sivutoimena, maaliskuu n 1 p: n 1927, jolloi n liiton palveluksee n otettii n toimistoapulainen, jonk a tehtävii n kuuluu myöski n rahastonhoito. Toimee n valittii n Aino Laakso. Liiton toimisto o n välittäny t osastoill e kirjallisuutta, toiminta - välineitä, kilpailupalkintoja, hoitanu t osastoje n rekisteröi - mistä ] a arpajaisasioit a sek ä hankkinu t osastoill e oikeusapu a tarpeen vaatiessa. Toimisto n kautt a o n 1 5 osasto a hankkinut tsellensä lipun - ta i lipputarpeet. Muita liito n toiminta a koskevi a tietoja. Liittoneuvosto o n kuluneen a toimintakauten a kokoontunu t yhden kerran, 2 6 p: ä tammikuut a Kokouksess a käsitel - tiin liito n toimintakertomus, liittonäänenkannattajakysy - mys, vastaise n valistustyö n järjestäminen, Tampereell a toimi - neen liittotoimikunna n tiliasia, stipendirahasto n perustamine n ja säännöt, liito n nuorisosuojelusohjelma n laatimine n j a lii - ton 20-vuotismuistojuhla n viettäminen. Nuorisotutkimusta valmistavass a komiteassa, jonk a sosiali - demokraattinen hallitus v asetti, oliva t jäsenin ä V. Huhta ja Ott o Toivonen, joit a Helsingiss ä pidett y neuvottelu - kokous ol i tehtävää n ehdottanut. Vapaan kansansivistystyö n yleiskokoukse n päätoimikun - taan, jok a kokou s pidetää n tammikuuss a v hyväksy i liittotoimikunta liito n edustajaks i Työväe n Sivistysliito n ehdot - tomana K. Kukkosen. Kesällä somistettii n yhteisvoimi n paikalliste n helsinki - läisten sos.-dem. nuorisojärjestöje n kanss a entise n Sos.-dem. Nuorisoliiton puheenjohtaja n E. J. Hämäläisen hautapaikka, joka siihe n ast i ol i ollu t kokonaa n vaill a hoitoa. Avustuksia. Sos.-dem. Puoluetoimikunnalt a o n liitt o saanu t avustusta v ,00 0 mk. j a v ,00 0 mk., ehdolla, että siit ä 5,00 0 mk. käytetää n vaaliagitatsioniin. Työväe n Sivistysliitolta o n liitt o vuosittai n saanu t luentoavustusta. V myönsi opetusministeriö liitollemme 3,500 mk. arvosta luottopilettejä j a v varte n o n mvönnett y sam a määrä. Liitossa o n nykyää n 1 2 piirijärjestöä, 17 1 osasto a j a v viimeisen neljännekse n verotilitykse n mukaa n 4,19 3 jäsentä. Loppusanat. Kokoontuessamme liittomm e kolmantee n edustajakokouk - seen j a tarkkaillessamm e kuluneide n neljä n vuode n aikan a suoritettua työtä, voimm e todet a se n seikan, ette i liito n toi - minta ol e ollu t nii n voimaperäist ä kui n olis i ollu t tarpeellist a rintamamme saamiseks i nii n lujaksi, mit ä tulokselline n tais - telu työläisnuoriso n asia n puolest a vaatii. Mutt a jokainen tark -

41 kailija o n myöski n omass a ympäristössää n huomannu t osa n niistä vastuksista, jotk a ova t ollee t työtämme vaikeuttamassa. Ja toimintakertomukse n numero t puhuva t niist ä myöski n kyllin selvä ä kieltä. Mutt a kaikest a huolimatt a olemm e sit - keällä ponnistuksell a päässee t eteenpäi n j a varsinki n viimeks i kuluneena vuoten a olemm e työssämm e saavuttanee t sellaisi a tuloksia, jotk a ova t omians a rohkaisemaa n j a todistava t sel - västi, ett ä piakkoi n täss ä maass a o n olemass a voimakas sosialidemokraattisen nuoriso n rintama, tarmoss a j a kunnoss a aikaisemmin toiminee n nuorisoliito n veroinen. Pohj a j a perus - tus jatkuvall e menestyksellisell e työll e o n olemassa. Sill e voidaan rakentaa. Helsingissä, 1 5 p:n ä huhtikuut a K. Salminen. K. Kukkonen. Puheenjohtaja. Sihteeri. 41

42 42 T I L I K E R T O M U K S E T vv Tiliasema Varat:' Rahaa kassass a 6,720 : 6 5» Tv. Säästöpankissa talletustilillä.. 45,941 : 5 5» Tv. Säästöpankiss a juoks. tilill ä : 9 8 Sijoituksia: 1 kpl. Tv. Akatem. osakkeit a 200 : 1 kpl. Luistinradan osakk : Kalustoa: luettelo n mukaa n... 8,433 : 7 5 poistetaan JJ,432 : 75 i : Toimintavälineitä luettelon mukaan 3,823 : Kirjallisuutta 460 : Sodanvastustamispäivän kortteja 882:. Ylijääneitä arpajaisvoittoja 539 : 95 Saatavat, luettelo n mukaan 4,283 : : 83 Smk. 63,531 : 8 3 Velat: Tv. Sanomaleht i 0.y:lle H:ki 9,226 : 60 Tampereen Tv. Sanomalehti O.y 9,573 : 05 Toimintansa lopettaneiden os. varoja ' 554 : V. Vankkojan bautapatsasrahasto 20 : Puhdas omaisuu s 44,158 : ,531 : 83 Smk. 63,531:8 3 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Liittoveroja ja sisäänkirjoitusmaksuja 14,384 : 05 Julkaisuista: Kevätmyrsk y 11,765:1 0 Joululehdestä 3,657:4 0 Toimintavälineistä 1,333 : 2 0 Kirjoista 142 : Arpajaisista 54,893 : Korkoja 1,961:7 3 Smk. 88,136:4 8

43 Menot: Palkkoihin j a palkkioihin 31,297 : Matkakustannuksiin 1,588 : 7 0 Kulunkeihin 6,328 : 5 5 Liittokokouskuluihin 7,340 : 7 0 Sodanvastustamispäivän tili, tappi o 292 : Vuokraan, lämpöö n ja valoon (sähköön ) 2,400 : Sos.-dem Työläisnuorisoliito n stipendirahast o 6,000 : Oikeuskuluihin 850 : K. Myllymäell e maksettu Tampereen liittot. velka... 1,459 : 8 5 Ruotsalaiselle Nuorisojärjestölle avustusta 1,000 : Työväen Sivistysliitoll e jäsenmaksuja 500 : Kansainväliselle Nuorisojärjestöll e jäsenmaksuj a... 1,000 : Kaluston poist o 3,432 : 7 5 Omaisuuden lisäy s 24,646 : 9 3 Tlllntarkastuslausunto. 43 Smk. 88,136 : 4 8 Valittuina tarkastamaan Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n tilej ä olemme meill e uskotu n tehtävä n suorittanee t tilivuodelt a tarkastaen liito n päätili t sek ä arpaistoimikunna n j a stipendira - haston tili t j a siin ä havainneet : että tulo t j a meno t ova t meill e esitettyje n hyväksyttävie n todisteiden mukaa n oikei n kirjatut, tilinpäätö s oikei n teht y j a tänäpäivänä laskemamm e käteiskass a j a jjankkitalletukse t vastasivat täydellisest i asianomaisi a tilejään. Edellämainitun perusteell a j a ku n liito n taloutt a o n yleens ä huolellisesti hoidettu, ehdotamme, ett ä asianomaisill e tilivelvol - lisille myönnettäisii n täydelline n vastuuvapau s vuodelt a Helsingissä 5 p:n ä toukokuut a Artturi Aalto. Aatu Halme. STIPENDIRAHASTO. Tiliasema Varat:- Rahaa, Työv. Säästöpankiss a Smk. 4,057:7 7 Puhdas omaisuu s Velat Smk. 4,057 : 7 7

44 44 Voitto- j a Tappiotil i Tulot : Sos.-dem. Työläisnuorisoliitolt a 6,000 : Korkoja 57 : 7 7 Menot: tel Smk. 6,057 : 7 7 Avustusta J. Mäkisell e, 1,500 : Avustusta L. V. Metsämäell e 500 : 2,000 : Puhdas omaisuus 4,057 : 77 Smk. 6,057 : 7 7 Tiliasema Varat: Rahaa kassass a i. 6,741 : 7 6 Rahaa Työväen Säästöpankiss a 6,592 : 1 3 Rahaa Työväen Säästöpankiss a juoksevalla tilill ä : 07 Sijoituksia, osakkeita (Liiton ) 310 : Sijoituksia, osakkeit a (Osastoje n 460 : Kalustoa luettelo n mukaa n. i 3,562 : 1 0 Kalustoa poistetaa n... ^ 3,561 : 1 0 i» Sodanvastustamispostikortteja 400 : Toimintavälineitä ja kirjallisuutta 3,000 : Vieraita Velkakirjoja (Jokivarre n Tv.) 1,000 : Saatavia luettelo n mukaa n, 6,436 : 3 5 Smk. 25,026 : 3 1 Velat : Tampereen Työv. Sanomaleht i O y 9,573 : 0 3 Hämeen Kans a t 98 : 7 0 Kustannus Oy. Kansanvalt a 8,929 : 8 5 Toimintansa lopettaneide n osastoje n varoj a 5,895 : 5 1 Vankkojan hautapatsasrahasto 20 : Puhdas omaisuu s 509 : 20 Smk: 25,026 : 3 1

45 45 Voitto- j a Tappiotili. Tulot : Liittoveroja j a sisäänkirjoitusmaksuj a 16,426 : 5 0 Toimintavälineistä ja kirjallisuudest a 5,526 : 0 5 Julkaisuista: Kevätmyrskyst ä 4,524 : 1 5 Joululehdestä 6,934 : 5 5 Penikkasosialistista 72 : Sodanvastustamispostikortteja 152 : 5 0 Arpajaisten tili, myyt y jääneet voitot 410 : 0 5 Korkoja talletuksist a 1,655 : 6 7 Korkoja Vier. Velkakirjai n til i 150 : Lahjoit, tili, Työv. Urheiluleht i Oy. osakkeit a 10 : Omaisuuden vähenny s 43,648 : 9 8 Smk. 79,510:4 5 Menot: Kansainvälisen Nuorisointernational. jäsenmaksu t 769 : Työväen Sivistysliitto, jäsenmaksu t 500 : Matkakuluihin 4,133:2 0 Järjestäjän palkkoihi n 20,500 : Henkilökunnan palkkoihi n 33,812 : 1 0 Vuokraan 4,650 : Puhelinjäsenyys j a sähköjohtoje n laito s 1,310 : 3 0 Erilaisia kulunkej a 8,255 : 8 5 Kirjallisen harrastuspiirin tilintappio 139 : 50 Sanomalehtipropagandatilin tappi o 4 : 40 Nuorisonsuojelu, (alustus, Paasivuori ) 1,500 : Lahjoitusten tili, lahjoitettu os. taul 375 : Kaluston poist o 3,561 : 10 Tilintarkastuslausunto. Smk. 79,510 : 4 5 Tarkastettuamme Sos.-dem. Työläisnuorisoliiton tili t vuodelta 1925, saamm e tarkastuksemm e tuloksen a ilmoittaa, ett ä tulo t ja menot ovat meill e esitettyjen todisteiden mukaan oikein kirjatut, tilinpäätö s oikei n tehty, j a tänäpäivän ä laskemamm e kä - teiskassa j a muu t talletukse t vastasiva t tilie n osoittama a jäännöstä. Edellämainitu n perusteell a ehdotamme, ett ä asianomaisille tilivelvollisill e myönnettäisii n vastuuvapau s tilivuodelt a Helsingissä 9 p:n ä heinäkuut a Artturi Aalto. Aatu Halme.

46 46 STIPENDIRAHASTO. Tiliasema Varat: Rahaa pankiss a Smk. 3,384 : 1 8 Velat : Puhdas omaisuu s Smk. 3,384 : 1 8 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Pankkitili 4,057 : 7 7 Korkoja 326:4 1 Smk. 4,384 : 1 8 Menot: Maksettu avustust a opiskelijoille! 1,000 : Puhdas jäännö s 3,384 : 1 8 Smk. 4,384 : 1 8 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettu j a hyväksytty. Helsingissä 9 p:n ä heinäkuut a A. Halme. Artturi Aalto. Tiliasema Varat Rahaa kassass a» Työväe n Säästöpankiss a... Kalustontili Osakkeidentili Vieraitten velkakirj oj entili, Toimintavälineidentili Henkilötili, saatavi a 5, , : 1,000 3,300 16, Smk. 39,

47 Velat: Henkilötili, velkoj a...*. 18,070 : 1 5 Toimintansalopettaneiden os. til i 6,043 : 0 6 Vankkojan hautapatsasrahastontil i 175 : Italial.- tov. avustustil i 150 : Puhdas omaisuu s 15,124 : 2 8 Voitto- j a tappiotili. 47 Smk. 39,562 : 4 9 Tulot:' Liittoverojentili 18,307:6 0 Toimintavälineidentili, 10,488 : 1 5 Joululehdentili 13,452 : 5 5 Kevätmyrskyntili 8,654 : 1 5 Valistusmerkintili 10,312 : 5 0 Kirjallisen harrastuspiirintil i 60 : Korkotili, 337 : 7 8 Opastuskurssilaistentili 200 : Sos.-dem. Puoluetoimist o 14,000 : Smk. 75,812 : 7 3 Menot: Kulunkitili 7,893 : 9 0 Vuokratili 5,400 : Palkkatili 37,380 : Matkakulujentili 887: Nuorisosuojelutyöntili 400 : Kansainvälinen Nuorisointernat. ver o 1,150 : Työväen Sivistysliitt o 500 : Sodanvastustamispostikortt. til i 400 : Opastuskurssientili 6,585 : 50 Epä varm. saatavi a osastoilt a pois t 592 : Raivaajan velka poistettu 9 : 2 5 Omaisuuden lisäy s 14,615 : 0 8 Smk. 75,812 : 7 3 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettuamme Sos.-dem. Työläisnuorisoliito n tili t Vuo - delta j a tulo t j a meno t vuodelt a maaliskuu n 1 9 päivään asti, saamm e tarkastuksemm e tuloksen a mainita : että tulot j a meno t ova t meill e esitettyje n todisteiden mukaan oikein kirjatut, tilinpäätö s oikei n teht y j a

48 48 että tänäpäivän ä laskemamm e käteiskass a Smk. 1,954 : 96, vastasi) kassatili n saman a päivän ä osoittama a kassajäännöstä, sekä että panki n vastakirja t vastasiva t pankkitili n osoittama a säästöä. Edellä sanotu n perusteell a ehdotamme, ett ä asianomaisill e tilivelvollisille myönnettäisii n vastuuvapau s edell ä mainitult a ajalta. ; Helsingissä 2 0 p:n ä maaliskuut a [ Artturi Aalto. Aatu Halme. STIPENDIRAHASTO Tiliasema Varat: Pankkitili Smk. '4,084: 6 5 Velat : Puhdas omaisuu s Smk. 4,084 : 6 5 Voitto- j a tappiotili, Tulot :,, J.,. 3,384 : 1 8 Pankkitili '.. 4 g Lahjoitustentili 2 o.' 0 2 Korkotili Smk; 4,084 : 6 5 Menot: Puhdas omaisuu s S m k : 6 5 Tilintarkastuslausunto. Tarkastettu j a oikeaks i havaittu. Helsingissä, maaliskuu n 2 0 p:n ä A. Halme. Artturi Aalto.

49 Tiliasema V arat : Rahaa kassass a 17,496 : 76 H:gin Työv. Säästöpankiss a (Talletustilillä ) 20,593:6 6 H:gin Työv. Säästöpankissa (Juoksevall a tilillä) 95 : 23 Kalustoa, luettelo n mukaa n 1,048 : 3 5 Kalustoa poistetaa n 1,047 : 3 5 i Sijoituksia: 1 kpl. Työv. Luistinr. osak e 100 : 2 kpl. Työv. Akatemia n osak. ä 200 : 400 : 1» Työv. Urh. väl. Oy: n osak e 200 : 1» Työv. Urheilulehde n osak e 10 : 1» Hyvinkää n Osuuskaupan osake : 1» K. S. Työv. Kirjap. osak e 50:^ 77 0 Vieraiden velkakirjoje n til i 1,00 0 Toimintavälineitä luettelo n mukaa n 7,07 0 Postikortteja 19 5 Saatavia luettelo n mukaa n 14, Smk. 61, Velat: K.-S. Työv. Kirjapain o O.Y:ll e 5,244 : 5 0 Tampereen Työv. Sanomaleht i O.Y:ll e... 4,082 : 5 5 Osuuskunta Vapaus r.l.:ll e 909 : Kustannus O.Y. Kansanvallall e 19,743 : 4 5 Viipurin Työv. Kirjapainoll e 60 : : 5 0 Toimintansa lopett. osast. varoje n tili 6,569 : 0 6 Vankkojan hautapatsaa n rahasto n tilill e 175 : - Italialaisten tov. avustu s tilill e 150:- Puhdas omaisuu s 24,430 : 69 31,324 : Smk. 61,364 : 2 5 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Liittoveroja j a sisäänkirjoitusmaksuj a... 25,149 : Toimintavälineistä 9,195:3 5 Postikorteista 280 : 3 5 Joululehdestä 16,904 : 5 0 Kevätmyrskyn tililt ä 12,360 : 9 0 Valistusmerkeistä 787 : Kirj. harr. piiri n tili. (Si s.kir j.maks u j"a ) 10 : Korkoja 873:9 1 Sos.-dem. Puoluetoimikunna n avustus.. 25,000 : Penikkasosialistista 75 : 90,636: 0 1 Smk. 90,636 : 0 1 4

50 50 Menot: Kulunkeihin 10,605:3 0 Vuokraan j a valoo n 5,400 : Palkkoihin 46,610 : Matkakuluihin 1,130:5 0 Matkakuluihin Liito n järjestäjäll e 3,351:2 5 Kansain väl. Nuorisointernational. vero a 1,419: - Työväen Sivistysliitolle, vero a 1,000 : Kirj. Opintokurssie n tilill e 118: Valistusviikon tilill e 1,630 : 4 0 Hämeenlinnan Nuosisop. tilill e 1,112 : 8 5 Tukholman matkan tilill e 2,179:5 0 Vaalitoimintaän (Lentolehtine n y.m. )... 4,002:4 5 Kalustoon 1,047:3 5 Epävarmoja saatavi a poistett u 1,723 : Omaisuuden lisäy s 9,306 : 41 90,636 : 01 Tilintarkastuslausunto. Smk. 90,636 : 0 1 Valittuina tarkastamaa n Sos.-de m Työläisnuorisoliito n tilejä, olemme ny t tarkastanee t liito n tili t vuodelt a j a toimite - tussa tarkastuksess a havainneet : että tilien avau s o n oikea, ett ä tulot ja meno t ovat todisteiden mukaan oikei n kirjatut ; että tilinpäätö s o n oikei n tehty ; j a että tänäpäivän ä laskemamm e käteiskass a j a talletukset vas - tasivat täydellisest i asianomaisi a tilejään. Edellämainitun perusteell a j a ku n pöytäkirjoist a olemm e ha - vainneet; ett ä liito n asioit a o n muutenki n huolellisest i hoidettu, ehdotamme ett ä asianomaisill e vastuuvelvollisill e myönnettäi - siin tilivapau s vuodelt a Helsingissä 6 p:n ä huhtikuut a Artturi Aalto. Aatu Halme. -T- STIPENDIRAHASTO. Tiliasema Varat: Rahaa Työväe n Säästöpankiss a Smk. 3,374 : 25 Puhdas omaisuu s Velat Smk. 3,374 : 2 5

51 51 Voitto- j a Tappiotili. Tulot: Korkoja 289:6 0 Rallaa pankissa 4,084 : 6 5 Smk. 4,374 : 2 5 Menot: Maksettu avustust a opiskelijoill e 1,000 : Puhdas omaisuu s 3,374 : 2 5 Smk. 4,374 : 2 5 Tilintarkastajain lausunto. Tarkastettu j a hyväksytään. Ehdotetaa n tilivapautta. Helsinki Artturi 'Aalto. Aatu Halme.

52 52 KERTOMUS Helsingin piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vuosilta Kun viime liittokokousta varten laadittiin kertomu s piirimm e tilasta liittokokoukse n edellisilt ä vuosilta, ol i tilann e silloi n huomattavasti tomen kui n nyt. Kertomuksemm e loppu i sanoi - hin, joist a kuult i milte i epätoiv o j a joiss a selväst i tuotii n esii n sellainen käsitys, ett ä piiri n nuorisotoimint a o n täll ä hetkell ä kuolleessa pisteessä, eik ä sit ä ol e käytäv ä keinotekoisest i muuttamaan. J a täm ä ol i viimeisen, liittokokoukse n edell ä pidety n Piirikokouksen kanta, jok a ilmen i m.m. valistuskysymyksessä. piirissä ol i silloi n 8 osastoa, joist a niistäki n kaks i viel ä saman a vuonna kuoli. Seuraava vuosi, ol i paljoa valoisampi. Edellise n vuoden lopulla ol i piirii n perustett u uusi a osastoit a 6, nimittäi n Vihdi n Herrakuntaan, Nurmijärve n kirkoll e j a Perttulaan, Lohja n Immulaan j a Pohjois-Lohjall e sek ä Elimäe n Lakiasuoll e j a ova t nämä kaikk i osastot, Perttula a lukuunottamatta, nytki n piiri n toimeliaimpia maalaisosastoja. Piiri n jäsenluk u nous i tosi n vain hiukkasen, noi n 50:llä, mutt a käännekoht a piiri n elämäss ä oli tapahtunu t j a seuraav a piirikokou s muutt i tämä n johdost a myöskin valistustyö n suuntaviivat. Keravall a pidett y piiriko kou s päätt i näe t tyyty ä vai n sisäiseen, jäsente n keske n harjoitettavaan valistustyöhön, mutt a Porvooss a katsot - tiin tilanne jo niin valoiseksi, ett ä voitiin uhrat a varoja yleiseen, ulkopuoliseenkin valistustyöhön. Seuraava vuos i osoitti, ette i muutos ollu t mikää n hetkellinen, vaan että aallon pohja oli jo sivuutettu ja nousu o n säännöllisesti suureneva. Piirikokou s v Jokelass a totesi, ett ä edellisen ä vuonna perustetu t uude t osasto t ova t jäänee t elämää n j a ett ä kuluneenakin vuonna on perustett u kaks i uutta nimittäin Pusu - lan kirkonkylään ja Hankoon. Piirii n kuului tällöin jo 1 6 osastoa ja niissä jäseniä noin 500, joten jäsenlisäys, huolimatta siitä, ettei osastoja perustettu kuin 2, ol i noin 100. S e osoittaa jäsenmaksujen suorituksen ja yleisen toiminnan täsmällistymistä. Valistus - työtä harjoitettii n entisee n tapaa n j a lisäks i otettii n yhdeks i kilpailumuodoksi kilpail u toiminnassa, joho n osanott o ol i pa - kollista j a jok a kosk i osastoje n kaikki a toimintamuotoja. Piiri - toimikunta lähett i osastoill e neljännesvuosittai n erikoise t lo - makkeet, joihi n toiminna n er i muodo t ol i merkittäv ä j a joide n mukaan tulokse t määriteltiin. Ensimmäisen ä vuonn a o h tämä kilpailumuoto hiema n outoa, mutt a nyt se o n vakiintunut siten, että kaavakkee t täytetää n j o jokseenki n kaikiss a osastoissa. Muita yleiskilpailuja on piirill ä ollut osastojenvälisessä hiihdo >ss,

53 kesäurheiluissa, kansantansseiss a ja näytelmäesityksissä, joihin, vallankin viimemainittuu n o n osanott o ollu t ilahuttava n vilkas. Koko tämä n kertomukse n käsittävä n toiminta-aja n o n ollu t käynnissä myöski n osastoje n väline n»työläisnuorison» levitys - kilpailu, jok a niinikään on ollut pakollinen. Piirijuhli a on myöskin toimeenpant u jok a vuos i useamma t piiri n er i osastoissa, joissa o n suoritett u kesäurheilu - j a kansantanssikilpailut ; hiihto- j a näytelmäesityskilpailu t o n suoritettu piirikokouksen yhteydessä pidetyiss ä talvikisoissa. Seuraavassa piirikokouksessa, jok a pidettii n Tapanilassa, saatiin edellee n merkit ä s e tosiasia, ett ä nuoriso n jälleenpalu u sosialidemokratian lippuje n all e o n yh ä kasvamassa. Osastoj a perustettiin kuluneena vuonna jälleen kaksi, nim. Järvenpäähä n ja Iitin Kaukaalle, mutta eivät ne jaksaneet jäädä eloon. Viime - mainitun osasto n toiminna n tukahuttiva t paikkakunna n van - hemmat puoluetoverit, työväenyhdistykse n johtohenkilöt. Jäsenluku pysy i paikallaaf! ja toiminnassakaan e i yleens ä näky - nyt ulkonaisi a muutoksia, mutt a sisäine n voim a vahvistu i päivä päivältä. Valistustyöt ä päätettiin jatkaa entisee n tapaan, mutta päätettii n lisät ä sit ä kiertävä n kirjasto n hankkimisella, joka kirjast o Puoluetoimikunnan, Kustannusosakeyhti ö Kan - sanvallan j a Kulutusosuuskuntie n Keskusliito n lahjoituksill a saatiinkin kuntoon. Vuode n kuluess a tapahtuvii n vaaleihi n päätti piiri n nuoris o heittäyty ä täydell ä voimallaa n j a piiri - kokous teki tässä suhteessa tärkeitä päätöksiä. Juhla t j a kilpailut oliva t ennallaa n j a tuottiva t säännöllisest i hyvi ä tuloksia. Viimeinen, tän ä vuonna Koskenmäell ä pidetty kokou s ol i parhain tähänastisista. Piiri n alueell e ol i edellisen ä vuonn a perus - tettu uusi a osastoj a Anjala n Ahviolle, Kuusankoskelle, Kymin - tehtaalle, Sörnäiste n Vuorelaan, Keravalle, Porvoo n Hämärii n ja Korsoon, jote n osastoje n lukumäär ä todettii n piiriss ä oleva n 21 j a jäsenluk u 613, joho n e i kuitenkaa n ol e voitu laskea aivan lopulla vuott a perustettuje n osastoje n jäsenmäärää. Edustet - tuina ol i piirikokouksess a näist ä osastoist a 16, jotapaits i vii - meksi perustett u Porvoo n Hamar i lähett i kirjeellise n terveh - dyksen. Täm ä osoitt i huomattavaa muutost a piirimm e toimin - nassa. Piirikokoukse n tekemä t päätöksetki n oliva t se n mukai - sia. Valistustyöt ä päätettii n ryhty ä tekemää n voimaperäisem - min kui n tähä n asti. Ku n piiri n rahavaratki n oliva t melkoise n hyvällä kannalla, päätettii n lisät ä vuotuist a agitatsiooni a vä - hintäin puolell a entisestään, siten, ett ä järjestäj ä lähetetää n osastoihin vähintää n kahdest i vuodess a j a ett ä sill ä o n tilaisuu s viipyä paikkakunnall a useamma n päivän. Ku n piiriss ä alka a muodostua osastoje n lisääntyess ä erikoisi a alueita, päätettii n ryhtyä kiteyttämää n aluetoimintaa, jot a j o muutami n paikoi n piirissä aikaisemmi n ol i yritetty. Uusist a aloitteist a piiriss ä 53

54 54 mainittakoon piirikokoukse n määrittelemä t erikoistoimenpitee t liiton järjestämä n jäsenhankintaviiko n aikana, varhaisnuoriso - työ j a liittokokousvalmistelu t sek ä käytännöllisen ä toimenpi - teenä yhteiste n välineide n hankint a kesäll ä toimeenpantavi a kansanomaisia, n.s. kenttäpelikilpailuj a varten. Aikaisemmi n mainitut kilpailu t ova t edellee n ollee t käytännöss ä j a o n toimintakilpailuissa j a hiihdoss a sek ä kansantanssiss a kunnostautunu t erikoisesti Helsingi n osast o j a näytelmäesityksiss ä Tapanila n j a Tikkurilan osasto, joiss a kilpailuiss a mainitu t osasto t ova t kumpikin»katkaisseet» pelin, voittamall a kolmast i peräkkäi n kilpailemissaan lajeissa. Varsinaisist a maaseutuosastoist a ova t kiertopalkinnolta toiminnass a j a lehdenlevityksess ä saanee t Kausalan, Nurmijärve n kk., Herrakunna n j a Koskenmäe n osastot. Piiri n toimikuntaa n ova t kok o ylläoleva n ajanjakso n kuuluneet K. Salmine n j a M. Vaahter a puheenjohtajina, V. Huhta sihteerin ä j a Kertt u Koivist o rahastonhoitajan a sek ä jäsenenä K. Kukkonen. Lyhempia'aikoj a ova t piiritoimikun - nassa ollee t R. Paasio, A. Siimes, A. Pohjanmaa, S. Manninen, Elina Siintola, Toin i Paasivuori ja Elsa Paasio. Liittoneuvostoon ovat piiri n edustajin a kuulunee t A. Pohjanma a j a viim e piiri - kokouksen valitseman a E. Paasio., Piirimm e antama n kertomukse n loppulausunt o viim e Uitto - kokouksen pöytäkirjass a o n laaditt u tumma a tausta a vastaan, mutta ny t o n s e taust a täysi n aurinkoistunut. Täydelline n tilannemuutos o n piirissämm e tapahtunut ilma n että olis i tehty mitään äärimmäisi ä ponnistuksi a tai yritetty käyd ä keinotekoi - sesti sitä muuttamaan. Piiri n tulevaisuus on taattu, se n toiminta on täysi n varmall a pohjall a j a s e tuhotyö, jonk a kommunisti t v j a 2 0 saiva t tässä piirissä nuoriso n keskuudess a aikaan, alkaa vähitellen arpeutua, jote n m e voimm e lähitulevaisuudess a suunnata kok o taistelun kärje n porvaristoa vastaan. Täss ä ovat meidän mukanamm e n e nuore t työläiset, jotk a ajoiss a huomasivat harhautuksens a j a jällee n liittyivä t lippumm e juurelle. Heisin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. Vihtori Huhta, (sihteeri). KERTOMUS Hämeenlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalta Vuonna kuulu i piirijärjestöö n 1 7 osastoa, olle n jäsen - määrä suoritettuje n verotilityste n mukaan, vaihdelle n er i kuu -

55 kausina Kesäkuu n 1 7 j a 1 8 päivinä Toijalass a pide - tyssä piirikokouksess a valittii n piiritoimikunt a Hämeenlinna n osaston jäsenistä. Kokouksess a ol i edustettuna 1 1 osastoa. Kyseessä oleva n vuode n aikan a järjest i piiritoimikunt a yhden kuukaude n kestävä n järjestäjä n matkan. Puhetilaisuuk - sia piti järjestäjä yhteensä 27, joiss a ol i kuulijoita henkeä. Suunniteltuja opastuskurssej a e i sattuneide n esteide n taki a voitu järjestää. T.S.L: n johdoll a pidettii n Nihattulass a kolmi - päiväiset luentokurssit, joill a luenno i Ott o Toivonen. Opinto - kerhotyön sa i ainoastaa n Suotaala n osast o järjestetyksi. Piirijuhlia vietettii n vuonn a kahdet, Napialass a ja Toijalassa Molemmiss a juhlissa ol i osastojen välisiä kilpailuj a kolmiotteluss a j a viestinjuoksussa. Piiri n valistusrahaston hyväks i toimiva t Laukeelan, Kylmäkoske n sekä Lahden ja Kosken osasto t juhlia ja iltamia, joista yhteisesti ovat kaks i viimemainittu a osasto a järjestänee t kaks i huomatta - vaa juhlaa. Vuoden aikan a perustettii n piirii n kaks i uutt a osasto a Nihattulaan j a Herajoelle. Vuonna ol i piiritoimikunt a varai n puutteess a pakoi - tettu luopumaa n vakinaise n järjestäjä n palkkaamisesta, sensi - jaan järjestettii n järjestel y matk o j a vähemmä n varoj a kysy - vällä tavalla. Syksy n kuluess a käv i tover i K. V. Syrjäne n Ypäjän j a Jokioiste n Minkiö n osastoissa, tover i Yrj ö Oksane n Urjalan Huhdi n j a Laukeela n osastoissa, tover i Matt i Alank o Sotkian j a Tarttila n osastoiss a j a piiritoimikunna n sihteer i A. Louhelainen Lahden, Herajoen, Kylmäkoske n j a Toijala n osastoissa. Piirijuhlat vietettii n Napialass a p:n ä kesäkuut a jotka onnistuiva t tyydyttävästi. Osastoje n välisiss ä kilpai - luissa voitt i Lahde n osast o kolmiottelussa, samoi n viestin - juoksussa 4x100, joutue n kolmiottelu n kiertopalkint o hopea - vasara Lahde n osastoll e lopullisesti. Talvijuhla t vietettii n Hämeenlinnassa Maarianpäivän ä p:n ä naaaliskuuta. Osastojen välisii n kilpailuihi n osallistuiva t Lahden, Huhdin, Hämeenlinnan, Jokioisten, Viiala n j a Toijala n osastot. Kyseellisenä vuonn a ol i piirijärjestö n jäsenmäär ä verotili - tysten mukaan keskimäärin 373. Suuri n jäsenmäärä ol i Jokioisten osastolla, jonk a jäsenluk u ol i 42. Piirikokous pidettii n Napialass a kesäkuu n 2 8 p:nä, edustet - tuina ol i 1 1 osastoa. Piiritoimikunt a kokoonpantii n edelleenkin Hämeenlinna n osasto n jäsenistä. Liittotoimikunnan avustuksella saatiin v Sulo Manninen piirin palveluksee n kahde n viiko n ajaksi, jolloi n järjestäjä n käynneille katsottii n välttämättömäks i Herajoen, Jokiniemen, Napialan, Jokioisten, Minkiön, Möysän, Toijalan, Viialan, 55

56 56 Huhdin, Kylmäkosken, Savikosken, Hyväneula n j a Laukeela n osastot. Viiala n j a Toijala n osasto t eivä t voinee t kuitenkaa n järjestäjää vastaanottaa. Näinolle n järjestettii n puhetilai - suudet Hämeenlinna n j a Lahde n osastoissa. Matkakertomuk - sessaan totea a järjestäj ä useimpai n piiri n osastoje n toiminna n hyvin' heikoksi, johtue n suurimmaks i osaksi, ett ä liito n äänen - kannattajan tilau s lyödää n laimin. Kysymyksess ä olevan a vuonna järjest i ainoastaa n Jokioiste n osast o piiri n valistusra - haston hyväks i yhde t iltamat. Piirikokouksen yhteydess ä Hämeenlinnass a p:n ä kesäkuuta toimeenpantii n piiri n kesäjuhlat. Puheenaolevana vuonn a kuulu i piirijärjestöö n 1 9 osastoa, ollen jäsenmäärä korkeimmillaa n 364. Jäsenmäär ä oli edelleen - kin suuri n Jokioiste n osastossa. Vuosi ol i piirillemm e ripeä n toiminna n j a nousu n vuosi. Monet suure t kysymykset, kute n nuorisopäivä t Hämeenlin - nassa, eduskuntavaalit, nuorisovalistusviikk o y.m. tarjosiva t riittävästi työt ä j a kohottiva t mieliä. Hämeenlinna n osasto, joka vuonn a viimeisin ä kuukausin a alko i uude n virkeä n toiminnankauden, sa i kevät-talvell a suure n luottamustehtä - vän tävtettäväkseen, nimittäi n Nuorisopäivie n paikallise n järjestelyn. Vastoi n toivomuksi a e i näihi n juhlii n piiristämm e osallistunut muit a ku n Lahde n j a Suotaala n osastot. Juhlai n yhteydessä järjestetyiss ä kilpailuiss a kunnostautu i Lahde n osasto huomattavall a tavalla. Eduskuntavaalie n aikan a antoi - vat nuoriso-osasto t puoluejär j estoille myö s avustustaa n valis - tustilaisuuksien ohjelmai n suorituksess a y. m. Piirikokous pidettii n Hattula n Mervess ä heinäkuu n 2 3 p:nä, ollen edustettun a 5 osasto a kuudell a edustajalla. Kokouksess a päätetty valistusviikk o vietettii n syksyll ä liito n yleise n valis - tusviikon aikana. Valistustyö n rahoittamiseks i päätettii n kantaa ylimääräist ä valistusveroa, j a ova t kaikk i osasto t kahta lukuunottamatt a se n suorittaneet. Näill ä varoilla, liiton avustamana, voitiinki n palkat a piirill e järjestäjä, jok a syksyllä käv i jokaisess a piiri n osastossa. Matk a voidaa n katso a suurinpiirtein onnistuneeksi, m.m. perustettii n Someroll e j a Hattulan Pekolaa n uude t osasto t j a virvoitettii n jällee n eloo n Nihattulan torkkunut osasto. J o ai j emmin perustettiin Hämeenlinnan osasto n myötävaikutuksell a osast o Turenkiin, jok a tätä nykyä o n piirimm e elinvoimaisin. Vuode n lopuss a o n jär - jestöön kuuluvie n osastoje n luk u 19, joide n yhteine n jäsen - määrä viimeisten tietoje n mukaa n on 473. Suuri n jäsenmääräl - tään o n Hämeenlinna n osasto, 7 4 jäsentä, seuraav a Turengi n osasto, 6 2 jäsentä. Piirijärjestöön kuuluva t nykyää n seuraava t osastot : Hera - joen, Hämeenlinnan, Hyväneulan, Huhdin, Jokioisten, Kylmä -

57 kosken, Lahden, Laukeelan, Minkiön, Möysän, Pekolan, Some - ron, Somerniemen, Suotaalan, Napialan, Turengin, Toijalan, Pekolan, Viiala n j a Riihimäe n osastot. Vuosi o n tät ä kirjoitettaess a vast a alussa. Talvikisa t vietettiin 2 5 j a 2 6 p:n ä helmikuut a Turengissa. Osanott o piirin osastoje n taholt a ol i suuremp i kui n koskaa n ennen. Samoihin aikoihi n ilmesty i myö s Työläisnuoris o erikoisen a Hämeenlinnan piiri n numerona, joho n usea t osasto t antoiva t avustustaan. Ylläolevassa o n lyhyest i poimitt u tärkeimmä t tapahtuma t kertomusta koskevalt a ajalta. Osastoje n nykyisest ä toimin - nasta mainittakoon, ett ä Topenon, Herajoe n j a Hilinna n osas - tot pitävä t viikkokokouksi a jok a viikko, Turengi n jok a toi - nen, j a Minkiön, Napialan, Möysä n j a Lahde n osasto t tilaisuu - den sattuessa. Muide n osastoje n toimint a o n pääasiass a juh - lain j a iltamie n toimeenpanemista. Herajoen, H:linna n j a Lahden osastoill a o n seuralehti. Opintokerhoj a e i ole. Suuri n epäkohta o n»työläisnuorison» levittämise n laiminlyönti, johtuen siit ä ett ä alueellemm e leviä ä huomattav a määr ä pai - kallista kaunokirjallist a lehte ä Työväe n Toveria. Tämän enempä ä e i piirijärjestömm e toiminnast a void a sanoa, emmek ä suurempi a j a kauniimpi a tuloksi a toiminnas - tamme voi esittää. Hämee n nuoriso on hidasta, mutt a uskomme on, ett ä kerran ottamansa otteen se myös säilyttää. J a edesmenneisiin vuosii n verratess a toimintaamm e voimm e iloll a todeta, että yh ä useamp i osast o tule e mukaa n järjestömm e yhteisii n rientoihin, j a pyrinnöihin. Kotioloissaa n elävä t usea t osasto t virkeää toiminna n aikaa. Ens i kesän ä vietettävä n piirikokouk - semme odotamm e onnistuva n hyvi n j a ett ä sielt ä palataa n kotioloihin, uude n yhteiskunna n rakennustyöhö n uusi n innoi n ja vahvistunei n voimin. Hämeenlinnassa, maaliskuull a Hämeenlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestö. K:tta Onni Hyvärinen. 57 KERTOMUS Joensuun piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv Piirijärjestön perustaminen, joka tapahtui , sattui otolliseen aikaan. Kommunistine n hajoitusty ö ol i laimentunu t

58 58 ja sosialidemokraattisell e nuorisoliikkeell e uskollise t jouko t elivät eteenpäinpyrkiväss ä innostuksen vallassa. Piirijärjestöö n kuului sill ä hetkell ä 1 9 osastoa. Sen jälkee n o n piirijärjestöss ä sattunu t vaihtelevi a ilmiöitä : on näyttäny t toisinaa n kui n kok o toimint a olis i joutunu t yli - pääsemättömien esteide n eteen, j a toisinaa n o n jällee n kuljett u reippain harppauksi n eteenpäi n lisääntyvi n saavutuksin. Piirijärjestöön kuulu i verons a maksaneit a osastoj a v alussa 5 j a sama n vuode n lopuss a 3. Kaikk i muut, n. 1 0 osastoa, löivä t laimi n veroje n maksun. V aluss a makso i veroja 6 osastoa, samoi n saman vuoden lopussa. V suoritti veroja 1 1 osasto a ja v osastoa. Alhaisi n jäsenmäärä oli v. 1924, nim. 65; vuonna se oli jo 160, v ja v n Taloudellinen asema selviä ä seuraavasta : V päättyivä t tulo- ja menopuolet 2,583 : 8 8 ja varat ja velat 1,334 :, v olivat vastaava t luvu t 2,966 : 6 5 j a 1,005 : 42, v ,911 : 1 2 ja 1,988 : 9 4 j a vihdoi n v tuloje n j a menoje n summa t 18,249: 0 2 sek ä varoje n j a velkoje n 14,876 : 31. Valistustyötä o n piiritoimikunt a harjoittanu t kertapuheiden, pitempiaikaisten kurssie n j a järjestelytilaisuuksie n muodossa. Myös kirjallisesti. Kursseill e osanottaji a o n avustettu. Niinp ä v Joensuuss a pidetyill e TSL: n opintojohtajakursseill e avustettiin 5 henkilö ä å 100 : ja v liito n kursseill e Hel - singissä kolme a henkilö ä ä 350 :. Osastoje n keskeise t näy - telmien esityskilpailu t o n toimeenpant u jokaise n piirikokoukse n yhteydessä, samoi n kui n osastoje n välise t hiihdot.-piirijuhli a pidetty jok a vuos i useita. Arpajaiset piirijärjestö n valistusrahasto n vahvistamiseks i pidettiin v myymäll ä 15,00 0 arpa a å 2 :, olle n niist ä puhdas voitt o 17,200 : 84. Piirin osastoj a v lopuss a sijaitsi seuraavilla paikkakunnilla: Karhunpäässä, Kaltimossa, Järventauksessa, Juuassa, Kylänlahdessa, Ollinmäellä, Joensuussa, Nurmeksessa, Häme - koskella, Vuonislahdessa, Lieksassa, Värtsilässä, Nunnanlah - dessa, Pankakoskella, Muloss a j a Ahonkylässä. Piiritoimikunnan sihteerin ä j a rahastonhoitajan a o n toiminu t piirijärjestön perustamisest a alkaen J. Kosone n j a puheenjohta - jana Väin ö Sinisal o j a tämä n kuolema n jälkee n Onn i Kortelai - nen. Liittoneuvostoo n o n kuulunu t J. Kosonen. 1 Piirikokouksia o n pidett y kaikiaa n 6. Piiritoimikunta o n ollu t kokoonpant u etupääss ä Joensuu n osaston jäsenist ä j a o n se n kotipaikk a ollu t Joensuu. Sos.-dem. nuorisoliik e Joensuu n piiriss ä o n v:st a alkae n ollut ilahduttavast i noususuuntainen. Osastoje n luk u samoi n kuin jäsenmäärä niiss ä o n kasvanut. Tärkeä t teolhsuuskeskuk -

59 set kute n Värtsilä, Hämekoski, Lieks a j a Pankakosk i ova t saa - neet osastonsa, vieläp ä viimeks i Pitkärantakin.»Näyttä ä siltä, että ikäv ä pysähdystil a alka a tull a sivuutetuks i j a toiminna n vuoro nuorisoliikkeess ä jällee n alkaa», sanotaa n piirijärjestö n v toimintakertomuksessa. Sellaisiss a merkeiss ä on alettu vuosi Joensuun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. 59 P:sta /. Kosonen. KERTOMUS Jyväskylän piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv Liittokokous vuosi, jost a tämä n toimintakatsaukse n jatkoks i edelliselle liittokokouksell e esitettyy n toimintakertomuksee n täytyy alkaa, muodostu i Jyväskylä n piirill e uude n järjestely n alkukohdaksi. Toimitsijai n vaihdoste n vuoks i ei voit u ylläpitää kyllin kiinteä ä yhteytt ä piiritoimikunna n j a osastoje n välillä, niin ett ä osastoje n toimint a pääs i lamautumaan. Vasta syksymmällä j a seuraavan vuoden aikan a saatiin yhteys taas uudellee n järjestetyksi, varsinki n syksyll ä v ku n pii - rille saatii n 3 viiko n ajaks i liito n puhuj a j a järjestäj ä Laur i Metsämäki ottamaa n selvä ä osastoje n toiminnast a j a niit ä jär - jestämään. Puhujamatka n tuloksen a oli, ett ä voitii n todet a entisistä osastoist a oleva n eloss a j a toimintakunnoss a Jyväsky - län kaupungin, Jyväskylä n pit., Petäjäveden, Kintauden, Äänekosken j a Elämäjärve n osastot. Killinkosken, Keuruun, Jukojarven j a Vuoskoske n osasto t oliva t toimitsijai n paikka - kunnalta poismuuto n vuoks i nukahtanee t j a Tikkakoske n osasto ol i virallisest i lopetett u ku n Tikkakoske n tehtaa n työs - kentelyn supistu s aiheutt i suure n määrä n paikkakuntalaiste n poismuuttoja, Edellämainitu n puhuja n matka n yhteydess ä perustettiin osasto t Viitasaare n Löytänäll e j a Pihtiputaa n kirkonkylälle. Sama n vuode n lopulla siirtyi liiton ja Tamperee n piirijärjestön suostumuksell a Korpilahde n Putkilahde n osast o Jyväskylän piirii n j a kevättalvell a perustettii n kaks i uutt a osastoa, nimittäi n Viitasaare n Kimingi n ja Säynätsalo n osastot. Kimingin osasto n ol i kuitenki n pakk o lopetta a toimintans a vi - rallisesti paikkakunnall a muodostunee n tilantee n vuoksi, eik ä sitä senjälkee n viel ä ol e yritettykää n saad a toimintaa n uudel - leen. Vuode n lopuss a ol i piiriss ä näinolle n kaikkiaa n 1 0

60 60 osastoa, mik ä määr ä osastoj a edelleenki n on, vaikk a Jyväsky - län kaupungi n osasto n toimint a o n milte i kuolleess a pisteessä. Muissa osastoiss a sensijaa n toimint a o n ollu t yhtäjaksoisest i reippaassa käynnissä, lukuunottamatt a Elämäjärve n osastoa, jonka toiminta tilapäisesti ol i seisahduksissa virkailijai n paikka - kunnalta muuto n vuoksi. Osastoje n toiminnast a anta a jonkin - laisen kuva n jäsenmäärä n vaihtelu, mik ä o n ollu t seuraavanlai - nen allamainittuje n vuosie n päättyessä : Osasto: v v v v Jyväskylän kaup. o s Jyväskylän pit. o s Petäjäveden o s Kintauden o s M Äänekosken o s li Elämäjärven o s * Löytänän o s -» Pihtiputaan kk. o s öz Putkilahden o s » Kimingin os. per Säynätsalon os. per '» Jäsenmäärä osast. yhteens ä Jäsenmäärä siis koko piiriss ä on osoittanu t jatkuvasti nousua. Aivan tarkkoj a eivä t jäsenmääränumero t ole, sill ä n e käsittävä t vuoden viimeisess ä tilityksess ä kulloinki n suoritetu n veromää - rän osoittama n jäsenmäärän, sisältämätt ä myöhemmiss ä rästi - maksuissa jäsenoikeutens a säilyttäneit ä jäseniä. Todellisuu - dessa jäsenmäär ä sii s o n suurempi, vieläp ä huomattavastikin suurempi. Esim. jäsenmäärä n lask u Säynätsalo n osastoss a v vuoteen loppuun ei ole varmaankaan todellinen. Sam a ilmiö o n v lopuss a ollu t Jyväskylä n pit. j a Pihtiputaa n kk:n osastoiss a havaittavissa. N e kuvastava t kuitenki n jonkin - laista toiminna n häiriötä. Valistustyö piirissämm e vuosin a 1924, 25, 2 6 j a 2 7 o n varoje n vähyyden vuoks i supistunu t edellämainittuu n järjestäj ä Metsä - mäen käyntiin sekä piirin virkailijain, puheenjohtaja n A. Lehtosen j a sihteeri n E. Niini n sek ä toimikunta a avustanee n tover i Hj. Olli n tilapäispuheisii n osastoje n juhliss a sek ä varsinaisii n piirin juhlatilaisuuksiin, joiss a on ollu t liito n taholt a lähetettyjä puhujia useitakin. Viimeksimainittuj a o n ollu t v yhde t kesäjuhlat, v yhde t kesäjuhlat, v kahde t kesäjuhla t ja yhde t syysjuhla t sek ä v yhde t talvijuhla t j a kolme t kesäjuhlat. Ensinmainittuje n vuosie n juhlatulo t supistuiva t vähiin, mutt a v juhlatulo t oliva t siks i huomattavat, ett ä piirijärjestö taa s saatto i v aluss a otta a järjestäjä n piiriin.

61 Tilapäisluontoisilla käynneill ä o n piirisihteerin ä toiminu t E. J. Niini käynyt v aikana kaikissa osastoissa ja samoin v aikana useimmiss a osastoissa. Huomioonottamall a kurssiavus - tukset y.m. o n piirijärjest ö er i vuosin a käyttäny t valistustar - koituksiin, puhujamatkoihi n j a järjestelytyöhö n varsinaiste n virkalijapalkkioiden lisäks i seuraavasti : v Smk. 1,000:, Smk. 1,090 : ja v Smk. 621:. Viime - mainittuna vuonn a o n huomattav a ett ä juhlie n yhteydess ä tapahtuneet käynni t osastoiss a ova t tulleet merkityiks i juhlie n menoiksi. Vuonn a sai piir 1 avustust a puhujamatkaa varten liitolta. Osastoje n omakohtaine n valistusty ö o n vai n vaikeast i numeroilla esitettävissä. Osastoje n toimeenpanemat iltama t o n laskettava kymmeniss ä j a niiss ä pidety t puhee t nimikään. Kirjallisuuden levitysmäärä nouse e piiriss ä raha-arvoltaa n toiselle - kymmenelle tuhannelle. Piirijärjest ö o n toimeenpannu t osas - tojen keskuudess a tilapäiskilpailuj a kirjallisuude n levityksess ä sekä v kestävä t toimintakilpailut erilaisilt a osastojen toimialoilta. Tulokse t niist ä eivä t viel ä tätä laatiess a ole selvillä. Piirijärjestön puheenjohtajan a o n vv toiminu t Aleksi Lehtone n sek ä sihteerin ä v lokakuuhu n Lemp i Kuula j a senjaikee n Erkk i J. Niini. Piiritoimikunna n jäsenin ä ovat olleet : edellämainittuje n lisäks i Jukk a Telen, Onn i Peltonen toimien varapuheenjohtajan a ja Toiv o Rantanen, varalla Yrj ö Rajala, Sylv i Piilone n j a Oska r Niilola ; v kaikki samat ; v puheenjohtaja n j a sihteeri n lisäks i Sylv i Piilonen, Toiv o Rantanen, Yrj ö Valtone n j a Onn i Peltonen, viimemainittu varapuheenjohtajana, sek ä varall a Jukk a Telen, Lahja Salmel a j a Villia m Sulasalmi ; v edellee n sama t vir - kailijat ja jäseninä Sylv i Piilonen, Jukk a Telen, Toiv o Rantanen ja Onn i Peltonen, viimemainitt u nytki n varapuheenjohtajan a sekä varajäsenin ä Martt i Sygrén, Juss i Lappalaine n j a Helm i Karppinen. Piiritoimikunnan j a osastoje n yhtey s o n vuos i vuodelt a pa - rantunut mikäl i kysymyksessä o n kirjeenvaihto. Piiritoimikun - nan kirjeenvaiht o käsittä ä lähe s puolisensata a kirjettä, joist a kymmenkunta kiertokirjettä. Mainittakoo n viel ä lisäks i että piirin osastoje n keske n o n kilpailtavan a kiertopalkinno t hiih - dossa, näytelmiss ä j a juoksussa. Kaikiss a piirijärjestö n sa - moinkuin osastoje n kesä - j a talvijuhliss a o n ollu t urheilu a ruumiillisenkin kasvatustyö n herättämiseks i nuoriso n keskuudessa. Jyväskylässä, helmikuull a Jyväskylän piirin Sos.-dem, Nuorisojärjestön Toimikunta. Erkki J. Niini. 61

62 62 KERTOMUS Kuopion piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalt a Kun piirimm e nuorisotoimint a selvis i alkuvaikeuksistaan, niin voidaa n sen toiminta a vuodest a pitä ä vakaantuneena. Nuoriso-osastoja synty i siell ä tääll ä piiri n alueella. Näide n toimintaa koett i piiritoimikunt a ohjaill a vointins a mukaan. Ikävä vaan, ett ä piiritoimikunna n maantieteelline n asem a piirin toisess a laidassa, asett i eteemm e suuri a vaikeuksia. Piiritoimikunta ei ole vieläkään saanut Pohjois-Savo n muutamia nuoriso-osastoja tunnustamaa n itseää n keskusjärjestökseen, vaan pitävä t näm ä aiva n luonnollisen a keskuspaikkanaa n Kuopiota. Kaikest a huolimatt a o n piiriämm e koetett u voin - timme mukaa n pitä ä vireessä, sill ä käytettävissämm e o n ollu t muita nuorisotoiminnall e edullisi a puolia, joide n avull a olemm e koettaneet nuorisoo n henke ä lietsoa. Vuoden 1924: n edustajakokouksess a oliva t edustettuin a Varkauden j a Lehtonieme n sos.-dem. Työläisnuorisoyhdistyk - set, Puurtila n j a Niinimäe n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastot. Piiritoimikunnan puheenjohtajaks i valittii n Erkk i Helenius, (myöhemmin A. Pakkanen), muiks i jäseniks i Herma n Tirkko - nen, Id a Mykkäne n j a A. Pakkane n Varkaude n yhdistyksestä, K. Oinone n Puurtila n osastost a j a Edl a Liukkone n Lehtonie - men yhdistyksest ä vakinaisiksi, varall e A. Pärnänen, Els a Pärnänen, Helv i Kosunen, Matt i Parviaine n j a Onn i Hiltu - nen. Myöhemmi n kutsuttii n piiritoimikuntaa n A. Viljakainen, Hilja Tirkkonen, V. Kiiskine n j a V. Itkonen. Tän ä vuoten a kärsi piiritoimikunna n toimint a virkailijoide n vaihdoksista. Puheenjohtajan paikk a joutu i kaks i kerta a täytettäväksi, ku n valitut puheenjohtaja t muuttiva t poi s paikkakunnalta. Samoi n myös sihteeri, jon a ol i Herma n Tirkkonen, muutt i kesäll ä pois, joten hänenki n paikkans a joutu i täytettäväksi, sihteeriks i valittiin ny t A. F. Pärnänen. Valistustyötä o n piiritoimikunt a koettanu t tehd ä parhaans a mukaan, vaikkaki n s e o n supistunut, juhli a lukuunottamatta, kirjeelliseksi. Piiritoimikunt a koett i kyll ä saad a piirii n jär - jestäjän kolme n viiko n ajaks i syksyllä, mutt a siin ä s e epäonnis - tui. Samoi n ol i kaks i viikko a kestävä t opastuskurssi t suunni - teltu järjestettäväks i Varkautee n j a matkustiki n liito n sih - teeri niit ä aloittamaan, mutt a ku n e i osanottaji a tullut, nii n oli niide n pidost a luovuttava. Uusia osastoj a o n vuode n kuluess a ilmoittanu t liittyväns ä Kuopion, Petromäen, Maaninga n kk. j a Keiteleen, Koutajär - ven sos.-dem. nuoriso-osastot. Näist ä e i yksikää n osast o maksanut piiriverojaa n täll ä vuodell a j a sammuiki n toimint a

63 melkein heti, muiss a paits i Kuopio n osast o pysyttel i viel ä jon - kun aika a hengissä. Vuoden piiritoimikuntaa n kuuluivat : A. Viljakaine n puheenjohtajana, A. Pärnäne n sihteerin ä j a Onn i Hiltune n rahastonhoitajana, sek ä muin a jäsenin ä V. Kiiskinen, K. Ter - vonen, Edl a Liukkonen, Els a Pärnänen, Hilj a Tirkkone n j a Lydia Laitinen. Tänä vuoten a voitii n tehd ä valistustyöt ä enemmä n kui n edellisenä. Liito n järjestäjän ä toiminu t V. Lumisal o ol i pal - veluksessamme kahde n viiko n aja n keväällä, käyde n osastoiss a puhumassa j a neuvomass a käytännöllisi ä tehtäviä. Samoi n liiton järjestäj ä L. V. Metsämäk i kiertel i 1 kk. aja n piiriämm e marras joulukuulla. Täll ä matkallaa n perust i hä n kaks i uutta osastoa, nim. Pörsänmäess ä j a Nilsiä n kk. Näit ä esityk - siä kuulemass a o n merkitt y ollee n yhteens ä noi n 1,50 0 henkeä. Tämän lisäks i o n sihteer i käyny t osastoiss a luennoimass a j a opastamassa, sek ä puhunu t jonku n kerra n kesäjuhliss a j a iltamissa. Kuulijoit a yhteens ä noi n 65 0 henkeä. Piirijärjes - töön o n kuulunu t tämä n toimintakaude n aikan a Varkaude n j a Lehtoniemen sos.-dem. Työläisnuorisoyhdistykset, Puurtilan, Sarkamäen, Melalahden, Kauppilanmäen, Peltosalmen, Maa - ningan kk., Pulkonkosken, Nilsiän, Pörsänmäe n j a Kuopio n sos.-dem. Työläisnuoriso-osastot. Näide n yhteine n jäsenluk u on 317. Näist ä osastoist a o n kyll ä suuri n os a sellaisia, jotk a eivät ol e suorittanee t piiriverojaan. Vuoden toimint a o n ollu t jotenki n samanlaist a kui n ennenkin. Luento - j a opastustyöhö n e i piiri n toimitsijoilta, muissa vakituisiss a toimiss a olevina, ol e liioi n aikaa " riittänyt. Vaan juhlie n järjestel y j a käytännölliste n asiai n hoit o o n vieny t kaiken piiri n toimitsijai n liikenevä n ajan. Kiertokirjeill ä o n osastoille lähetett y toimintaohjeit a j a muit a tiedoituksia. Kir - jallista valistustyöt ä o n teht y voinni n mukaan. Syksyllä palkkas i piiritoimikunt a yhdessä sos.-dem. Raittius - liiton kanss a tover i Herma n Tirkkose n yhde n kuukaude n ajaksi järjestelytyöhö n piiri n alueella. Täll ä matkallaa n perusti tover i Tirkkone n kaks i uutt a osastoa, nimittäi n Pöljä n pysäkille j a Tuusnieme n Kosulaan. Viim e mainitt u osast o sammui kuitenki n alkuunsa. Piiritoimikunnassa toimivat : Onn i Hiltune n puheenjohta - jana, A. Viljakaine n sihteerinä, Edl a Liukkone n rahastonhoi - tajana j a muin a jäsenin ä A. Kuhlman, E. Hiltunen, V. Soini, E. Puustinen, A. Häyrinen, Els a Pärnäne n j a Lydi a Laitinen. Vuoden ajall a e i piiri n taloudelline n asem a sallinu t ottaa järjestäjä ä piiri n palvelukseen. Kirjallisee n valistus - työhön o n kiinnitett y entist ä enemmä n huomiota. Osastoj a on kehoitett u levittämää n tarmokkaast i»työläisnuorisoa» j a 63

64 64 liiton tilapäisjulkaisuja. Täss ä tarkoituksess a järjestettii n»kevätmyrskyn» levityskilpailu, joss a palkintoin a annettii n edestakainen rautatielipp u Nuorisopäivill e Hämeenlinnaan. Piiritoimikuntaan kuuluiva t A. Kuhlma n puheenjohtajana, Edla Liukkone n sihteerinä, Akse l Häyrine n rahastonhoitajan a ja muin a jäsenin ä Onn i Hiltunen, A. F. Pärnänen, Hild a Ter - vonen, Heikk i Jääskeläinen, Helm i Heiskane n j a Jenn y Kar - vonen. Piirin talvijuhli a o n pidett y neljä t piirikokouste n yhtey - dessä, seitsemä t juhannus - j a kesäjuhlat, sek ä kahde t kesä - juhlat yhdess ä Savonlinna n Nuorisojärjestö n kanssa. Piirin osasto - j a jäsenmäär ä o n laskenu t entisestään, olle n se ny t 5 osasto a j a niiss ä jäseni ä 190. Nelj ä osastoa, jotk a ovat Varkaudessa j a ympäristössä, toimiva t aik a vilkkaasti, m.m. Varkauden osast o perust i kirjasto n v j a Puurtila n osast o on talo n rakennuspuuhissa. Viikkokokouksi a o n pidett y tal - vella säännöllisest i j a kesäll ä o n teht y saari - j a vierailumat - koja. Tässä o n ny t pääpiirteissää n selostett u piirimm e toiminta a viime liittokokoukse n jälkeen. Mitää n loistava a eteenpäi n menoa se e i ole ollut, mutt a suurin piirtei n katsoe n voidaa n oll a tilanteeseen tyytyväisiä, ottamall a huomioon, ett ä Kuopio n piiri o n kommunistisimpi a piirej ä maassamme. Kuopion piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Edla Liukkonen. KERTOMUS Porin piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv Piirijärjestömme perustettii n syyskuu n p:n ä Siitä lähtie n o n piiritoimikunt a j a osasto t työskennellee t nuo - rison mukaa n saamiseks i yhteiseen rintamaamme. Mutt a erit - täin suuri a eivä t se n työ n tulokse t ol e olleet, ainakaa n silloin, jos järjestöämm e arvioidaa n se n ulkonaiste n mittasuhteit - ten mukaan, sill ä järjestöö n kuuluvie n osastoje n lukumäär ä o n nykyään sama, kui n mik ä s e ol i silloi n ku n piirijärjest ö aloitt i toimintansa, vaikkaki n jäsenmäär ä o n tosi n kohonnut. Siihen, että tulokse t eivä t ol e tämä n suurempia, e i suinkaa n ol e ollu t syynä toimettomuu s j a leväperäisyys, sill ä paljo n työt ä j a sit - keää pyrkimyst ä ova t vaatinee t neki n saavutukset, jotk a meillä nykyää n ova t nähtävänämme. J a tuskinpa erehdymme,

65 jos väitämme, ett ä työskentelymm e o n sittenki n jättäny t valistuksellisessa suhteess a huomattava n jälje n piirimm e osas - toissa toimineihi n henkilöihin. Piirin edustajakokouksi a o n viim e liittokokoukse n jälkee n pidetty kaikkiaa n neljä. Edustajakokouksiss a ova t osasto t olleet kohtalaisest i edustettuina. Poikkeukse n teke e kuitenki n v kokous, jolloi n ainoastaa n kaks i piiri n osasto a oliva t lähettäneet edustajansa. Tilann e näytt i silloi n melkoise n syn - kältä, mutt a piiritoimikunt a aloitt i työns ä tarmokkaast i j a tänä vuonn a pidetyss ä edustajakokouksess a voitii n todeta, ett ä työ ol i ollu t tuloksellista. Osasto t oliva t lähettänee t suhteelli - sesti runsaast i edustaji a j a kokouksess a vallits i rohkea j a eteen - päinpyrkivä mieliala. Toimikuntaa n o n kok o aja n kuulunu t toveri Väin ö Niemi, toimie n aluks i piiritoimikunna n jäsenen ä ja vuodest a alkae n se n puheenjohtajana. Häne n työns ä ja uurastuksens a järjestö n hyväks i ansaitse e tässä, siit ä huoli - matta ett ä hä n viel ä nykyäänki n o n toimikunna n puheenjoh - taja, erikoise n maininnan. Tällaine n mainint a tehdää n kuiten - kin asianomaise n sit ä ennakolt a tietämättä. Piirin valistustyö n tukemiseks i ova t osasto t järjestäneet juh - lia j a iltamia, joide n tuloista, piirikokouspäätöste n mukaisesti, on puole t luovutett u piiri n valistusrahastoon. Jokaisen a toi - mintavuotena o n piiri n palveluksess a ollu t järjestäj ä lyhyeh - kön ajan, käyde n piiri n osastoissa antamassa ohjeita ja opastusta osastotoiminnassa. J a o n järjestäj ä käyny t myöski n sellai - silla paikkakunnilla, miss ä osastoj a e i ennestää n ol e ollu t ole - massa. Kertapuheit a ova t piiri n alueell a piiritoimikunna n toimesta pitänee t mone t puolue - j a nuorisotoverit. Piiritoimi - kunta o n järjestäny t jok a vuos i yhde t kesäjuhla t keskikesäll ä ja talvijuhla t piirikokoukse n yhteydessä. Sitäpaits i o n piiri - toimikunta jok a vuos i pitäny t yhde t juhla t jonku n piiri n osas - ton avustuksella. Kaikiss a juhliss a o n ollu t henkisi ä j a urhei - lullisia kilpailuj a j a o n osanott o niihi n ollu t suhteellise n runsas. Viimeksi kuluneide n vuosie n aikan a o n piiritoimikuntamm e päässyt yhteistoimintaa n vanhemma n piiritoimikunna n kanss a valistustyön järjestämisess ä j a ansi o tämä n yhteistyö n aikaan - saamisesta, jok a o n osoittautunu t sek ä vanhemmill e ett ä nuoremmille hyödylliseksi, lankea a suureks i osaks i vaalipii - ritoimikunnan sihteereill e V. Komull e j a M. Laukkoselle. Tämän yhteistyö n muodoist a mainittakoo n m. m. Köyliöss ä viime vuode n lopull a j a Mouhijarvell a tän ä vuonn a pidety t opastus- j a luentokurssit. Kirjallisuutt a ova t piiri n osasto t koettaneet levittä ä mahdollisuuksiens a mukaa n j a varsinki n Porin osast o ö n täss ä työss ä kunnostautunu t erikoisesti, olle n nykyään liito n ensimmäisi ä osastoj a esim. äänenkannattajamm e levittämisessä. 5 65

66 66 Piirijärjestöön kuulu u nykyää n 1 2 osastoa ja on niiden yhteinen jäsenmäär ä 500: n paikkeilla. Kulunee n talve n aikan a o n perustettu yks i uus i osast o j a tätäkin, nii n pien i tapahtum a kuin s e lieneekin, o n pidettäv ä merkkin ä siitä, ett ä mahdolli - suudet toiminnallemme, monell a sellaisell a paikkakunnalla, missä viel ä muutam a vuos i sitte n ol i jokseenki n kar u maaperä, ovat huomattavast i paranemassa. J a piiritoimikunt a uskoo, että Satakunna n työläisnuoris o vähitelle n tule e tietoiseks i nuorisoliikkeen tarpeellisuudest a j a merkityksest ä j a suurin a joukkoina yhty y rintamaamme. Piiritoimikuntaan kuuluva t nykyää n seuraava t toverit : V. Niem i puheenjohtajana, Yrj ö Eskol a sihteerin ä j a muin a jäseninä Vilh o Rantanen, R. Rosenberg, Sylv a Kärk i sekä varajäseninä Laur i Aho, " Karin Aho, Arv i Johansso n j a Hel y Ruis - aho. Porin piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. 1 [KERTOMUS Savonlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalta Savonlinnan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjest ö o n perustett u toukokuun 2 1 p:n ä Perustavass a kokouksess a hahmoi - teltiin n e suuntaviiva t piiritoimikunna n työlle, joit a pääasialli - sesti viel ä nytki n toiminnass a noudatetaan. Perustamise n jälkeen o n piiri n toimikunna n ty ö menny t suunnillee n viitoi - tettua latua, kunne s tul i vuode n lopull a kansalaissot a j a hajoitti tämän, kute n toisetki n työväenjärjestö t alkutekijöi - hinsä. Kansalaissoda n jälkee n aloitt i taa s piiritoimikunt a työnsä tarmokkaasti. Aluss a näytt i piirijärjestö n alueell a nuorisotyö lähtevä n kulkemaa n tavallist a latuaan, kunne s vuonna Pieksämäell ä pidetyss ä piirikokouksess a kommu - nistinen hapatu s pääs i jossai n määri n vaikuttamaa n myöski n meidän piirimm e alueella, vaikkaki n piirijärjest ö pysy i koko - naisena. Piirijärjestön kotipaikk a o n kaike n aika a sijainnu t Savon - linnassa. Piiri n toimint a j a työskentel y o n keskittyny t pää - asiassa valistuksellisee n toimintaan. Osasto t ova t pitänee t viikkokokouksia, iltami a j a juhlia, näytelmä - j a lausuntakil - pailuja o n järjestetty, j a epäilemätt ä täll ä toiminnall a o n ollu t suuri merkity s työläisnuoriso n kasvattajan a j a kehittäjänä. V ajall a o n piiri n osastoje n toimint a ollu t melkoise n

67 vilkasta. Sihteerin ä toim i v K. Hänninen, mutt a seu - raavana vuoten a siirty i paikkakunnalt a täm ä tarmoka s uuras taja. Lamaannust a alko i ilmet ä osastoje n keskuudessa, sill ä ei voitu järjestä ä kyllin tehokasta valistustyötä. J a aikoin a o n piirist ä jääny t poi s useit a osastoja, joist a muutamat ova t kokonaisuudessaa n lakannee t toimimasta, ollen siihe n syynä, jok o puolueyhdistykseks i muuttumine n ta i huonot toimintamahdollisuudet. Piiri n lamaantumisee n o n huomattavasti vaikuttanu t se, ett ä Savonlinnass a työskente - levään piiritoimikuntaa n e i ol e saat u tarpeeks i rohkeit a j a tar - mokkaita toimikunna n jäseniä, sek ä myöski n ett ä Savonlin - nan ympäristö n nuoris o pääasiallisest i harrasta a urheilua. Piiritoimikunnan heikk o työskentel y liene e aiheuttanu t sen, että Mikkeli n osast o v piirikokouksess a alust i kysymyk - sen piiri n kotipaika n siirtämisest ä Savonlinnast a Mikkeliin. Esitystään Mikkeli n osast o perustel i sillä, ett ä nuorisopiiri n ja vaalipiiri n toimikunt a voisiva t oll a läheisess ä yhteistyöss ä toistensa kanssa. Mutt a esity s e i saanu t riittävä ä kannatusta. Keskustelussa kuitenki n esitettii n myöski n sellaine n ajatus, että ens i liittokokouksell e olis i tehtäv ä esity s piiri n jakami - sesta, kosk a s e nykyisellää n o n liia n suur i tullaksee n piiritoi - mikunnan taholt a hyvi n hoidetuksi. Nyt viim e vuoten a on piirisihteerin ä ollu t Toivo Aro. Mitää n piiritoimikunnan työteho n parantumista, jot a piiriko - kouksessa toivottiin, e i ilmennyt. Tämä n vuode n piirikokou s pidettiin Savonlinnass a maalisk. 1 8 p:n ä j a se n yhteydess ä pidettiin tavanmukaise t henkisetkilpailu t j a talvijuhlat. Piiritoimikuntaan kuuluva t nykyään : Kall e Purhone n puheen - ohtajana, Ott o Kuutt i sihteerin ä sek ä muin a jäsenin ä Väin ö i^uukkonen, Vilja m Käyhk ö j a Rein o Tiainen. Tässä o n pääpiirteissää n esitett y Savonlinna n piiri n Sos. - dem. Nuorisojärjestö n toimikunna n työ. Työskentely ä e i voida sano a ripeäksi, eik ä saavutuksi a loistaviksi, mutt a eteen - päin o n kuitenki n pyritt y j a nii n pyritään vastakin, j a toivotta - vasti tarmokkaammi n kui n kuluneen a 4-vuotiskautena. Sel - lainen o n ainaki n aikomu s nykyisell ä piiritoimikunnalla. J a jos vai n osasto t tukevat toimintaamme, nii n kaiketiki n j o kulu - vana vuoten a saavutamm e sellaisi a tuloksia, jotk a osoittava t selvästi, ett ä piirimm e nouse e toiste n voimakkaampie n rin - nalle siit ä alennustilasta, joho n s e viim e vuosie n aikan a o n vajonnut. Savonlinnan piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Otto H. Kuutti. 67

68 68 KERTOMUS Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a ajalt a / Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimint a o n viime liittokokoukse n jälkee n vuode n aikan a huomattavast i mennyt eteenpäin. Piirii n kuulu u nykyää n 2 5 toimiva a osastoa : Osastot työskentelevä t enimmält ä osalt a verrattai n ripeästi. Useiden osastoje n keskuudess a toimi i opintokerhoja. Muuta - milla osastoill a o n om a kirjastonsa. Valistustyöt ä o n piiri - toimikunnan taholt a koetett u tehd ä nii n paljo n ku n suinki n varallisuus o n antanu t myöten. Tilapäispuhuji a o n hankitt u osastojen järjestämii n valistus - j a agitatsionitilaisuuksii n mah - dollisuuksien mukaan. Piiritoimikunt a o n ollu t näm ä vuodet myöskin kiinteässä yhteistoiminnassa sos.-dem. vaalipiiritoimi - kunnan kanssa. Täst ä piiritoimikuntie n yhteistyöst ä o n ollu t m. m. s e hyöty, ett ä o n voit u paremmi n järjestä ä luento - j a puhetilaisuuksia er i puolill e piiriä, jok a olis i käynyt yksinään nuorisopiiritoimikunnalle ylivoimaiseksi. Kiertokirjeitä o n lähetett y osastoille, joiss a o n mainitt u eri asioista. V:n a enne n valtiollisi a vaalej a kehoitt i piiri - toimikunta kiertokirjeide n avull a osastoj a toimimaa n mahdolli - simman tehokkaast i sosialidemokraattie n vaalivoito n saavutta - miseksi. Sitäpaits i julkaistii n erityine n vaalijulistus. Piirin valistu s viikoill a o n järjestett y lukuisi a valistustilai - suuksia j a avustett u osastoj a niide n toimeenpanemisessa. Vuoden valistusviikoll a kiertel i liito n sihteer i Kall e Kuk - konen kahde n viiko n aja n piirissä, sek ä saman a aikan a useit a tamperelaisia puhujia. Myöski n ilmesty i»työläisnuoriso» erikoisena Tamperee n piiri n numerona. Vuonna voitii n palkat a Sos.-dem. Raittiusliito n kanss a yhteinen puhuj a Yrj ö Saarine n kiertämää n piirii n noi n kah - den kuukauden ajaksi. Sanottun a vuotena toimi vielä puhujana piirissämme yhde n viiko n aja n Hug o Aattela. V alku - puolella palkattii n Sul o Mannine n liito n avustaman a piiriimm e kuukauden ajaksi. Samoi n tek i Sul o Mannine n tämä n vuode n alussa kuukaude n kestävä n järjestelymatka n piiriimme, täll ä kertaa vaalipiiritoimikunna n avustamana. Silloi n ku n e i syystä ta i toisest a piiritoimikunt a ol e voinu t puhuja a lähettä ä osastojen järjestämii n tilaisuuksiin, o n lähetett y painett u puhe. Viikon kestävä t nuorisokurssi t pidettii n Tampereell a v. 1924: Kurssie n ohjelma n muodostiva t luenno t useist a er i aineista, sek ä käytännölline n opetu s järjestötehtävissä, lei - keissä j a kansantanhuissa. Osanott o kursseill e ol i tyydyttävän runsas.

69 Samoin järjestettii n nuorisokurssi t Tampereell e vuode n lopulla. Kurssi t kestivä t kahdeksa n päivää. Ohjelmist o ol i jotensakin edelliste n kaltainen. Näilleki n kursseill e ol i osanotto hyvin vilkas. Saman a vuonna järjestettiin viel ä Korkeakoskell e kolme päivä ä kestävä t luento - j a opastuskurssit. Osanott o niihin tyydvttävä. Mainittuj a kurssej a avustiva t Sos.-dem. Työläisnuorisoliitto j a Työväe n Sivistysliitto. Toimintakautena v sa i piiritoimikunt a lahjoituksi a valistustyön harjoittamist a varte n Tamperee n Työväe n Sano - malehti Oy:lt ä j a Tamperee n Sos.-dem. Nuorisoseuralta. Piiri - kokouksen päätökse n mukaa n olis i v myöski n pitäny t järjestää piirii n nuorisokurssit. Päätö s jä i kuitenki n toteutta - matta, syyst ä ku n e i onnistutt u saamaa n avustust a sivulta - päin j a oma t vara t eivä t riittänee t niide n toimeenpanemiseen. Kesäjuhlia o n näin ä vuosin a pidett y kaikiss a piirikokouksie n määräämissä paikoissa, paits i vuonn a e i huonepula n vuoksi voit u toimeenpann a kui n ainoastaa n kahde t piirijuhlat. Useita juhla-iltami a o n vuosie n mittaa n toimeenpantu, sek ä yksin, ett ä yhteisi ä osastoje n kanssa. Maarianpäiväjuhlie n järjestäminen o n ollu t piirissämm e yleens ä heikkoa. Harva t osastot ova t täss ä suhteess a vuosittai n täyttänee t velvollisuu - tensa. Piiritoimikunnall e o n kyll ä usealt a taholt a piiri ä tuotu esiin juhlie n järjestämisvaikeude t j a o n useinki n ollu t syyn ä m. m. huoneusto n puute. Vuonna järjest i piiritoimikunt a kok o Pohjois-Hämett ä käsittävät Nuorisopäivä t Kangasalle. Näm ä oliva t kaks i päi - väiset, kesäk. 2 6 j a 2 7 p:nä. Nuorisopäivie n järjestämisess ä olivat apun a kaikk i lähiseutuje n sos.-dem. nuoriso-osastot. Huolimatta ajoittaisest a huonost a sääst ä juhlie n aikana, onnis - tuivat n e verrattai n hyvin, tuottae n myöski n taloudellist a ylijäämää. v järjest i piiritoimikunt a Sos.-dem. Raittiuspiiritoimi - kunnan kanss a Tamperee n Työväentaloll e neuvottelukokouk - sen, joss a pohdittii n raittiusvalistustyö n tehostamist a osasto - toiminnassa. Kesäjuhlain j a iltamai n ohjelma t o n järjestett y nii n moni - puolisiksi kui n mahdollista. Urheilupuol i o n ollu t ain a hyvi n edustettuna. Erikoise n maininna n ansaitseva t Kangasala n nuorisopäivät. Ohjelm a ol i laaj a j a melkoise n monipuolinen. Päivien^ yhteyteen ol i järjestett y laulu - j a lausuntailta, joss a esiintyivät Tamperee n Työväe n Teatteri n näyttelijät. Samoi n oli järjestett y juhlakokous, joss a käsiteltii n nuorisoliikett ä koskevia kysymyksiä. Kokouksi a avustiva t alustuksillaa n Sos.-dem. Työläisnuorisoliitto, Sos.-dem. Työläisnaisliitto, Sos.-dem. Raittiusliitt o j a Työväe n Urheiluliitto sekä Sos.-dem. Puoluetoimikunta.

70 70 Piirikokouksia o n pidetty viim e liittokokoukse n jälkee n neljä, nim. Orivedellä, Tampereella, Korkeakoskell a j a Messukylässä. Piirikokouksien yhteytee n o n ain a järjestett y alkajais - j a lo - pettajaisjuhla. Näiss ä juhliss a o n suoritett u osastoje n välise t henkiset kilpailu t useiss a er i lajeissa, sek ä urheilukilpailu t hiihdossa naisill e j a miehille. Piirill ä o n kiertopalkint o sek ä henkisissä ett ä urheilukilpailuissa. Tampereen piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestöje n toimikuntaa n kuuluvat nykyää n seuraava t henkilöt : puheenjohtajan a Laur i Kaitila, muin a jäsenin ä Kertt u Palenius, Liis a Hilden, Erkk i Pappinen, Jenn i Haahti, Kall e Lehtinen, Kall e Salmine n ja sihteerinä Vuokk o Westerlund. Tampereen piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. K:tta Kerttu Palenius. KERTOMUS Turun piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a Lähtiessämme luomaa n katsaust a piirimm e toiminnast a otsi - kossa mainitult a ajalta, o n meidä n het i aluss a todettava, ette i toiminnassamme ol e sanottun a aikan a mitää n käänteentekevä ä tapahtunut. Toimint a o n kulkenu t edellee n antisi ä latuja. Eteenpäin pääsemine n o n ollu t hankalaa, sill ä maaper ä toi - minnallemme o n ollu t karua. Näyttä ä siltä, ett ä suurimmall a osalla piirimme työsläisnuorisost a e i ol e vähintäkään innostust a antautua järjestötoiminna n pariin, vaa n kulutta a s e vapaa - aikansa kaikenlaisess a kevyess ä huvittelussa. Tilantee n kor - jaamiseksi tarvittaisii n erikoise n voimaperäist ä j a jatkuva a valistustyötä j a siihe n taa s e i piirimm e heikk o taloudelline n tila su o mahdollisuuksia. Allaolevall a ylimalkaisell a selostuk - sella koetamm e esittä ä toiminnastamm e joitaki n pääpiir - teitä. Valistustyötä o n harjoitett u piiritoimikunna n taholt a varo - jen ja i voimien mukaan. Suullist a valistustyöt ä o n kyett y har - joittamaan hyvi n rajoitetuss a määrässä. Liittotoimikunna n suosiollisella myötävaikutuksell a o n kuitenki n saat u pii - riimme järjestäj ä pari n viiko n ajaks i kolmen a peräkkäisen ä vuotena. Vuode n aikan a e i järjestäjä ä piirissämm e ollut, mutta liito n järjestäjä, tover i V. Lumisal o puhu i 1 5 pai - kassa piirissämm e perustae n matkans a aikan a piiriimm e 4 uutta osastoa sekä herättäen joitaki n osastoj a uudellee n henkiin.

71 Seuraavana vuonn a puhui liito n järjestäjä, tover i L. V. Metsämäk i 1 4 paikkakunnall a piirissämm e perustae n 2 uutta osastoa. Viim e vuode n aikan a taa s liito n järjestäjä, toveri Sul o Mannine n puhu i 1 7 paikkakunnall a piirissämme, ollen kuulijai n lukumäär ä puolisentoistatuhatta. Matka n ansiosta perustettii n piiriimm e yks i uus i osast o j a eräide n toimintansa lopettaneide n osastoje n toiminta a kohennettiin. Toveri Mannise n matk a oliki n valistuksellisess a suhteess a erit - täin onnistunu t j a ol i hänell ä useit a erittäi n hyvi n onnistuneit a tilaisuuksia. Tässä mainitu n valistustyö n lisäks i ova t vanhemma n piiri - järjestön toimitsija t j a puhuja t matkoill a liikkuessaa n kiinnit - täneet huomiot a myöski n nuorisotoiminnalle. Täm ä myötä - mielinen suhtautumine n onki n ollu t suurest a merkityksestä. Kirjallista valistustyöt ä o n niinikää n harjoitett u säännöllisesti. Tässä yhteydess ä tulkoo n samall a todettua, ett ä vanhemma n piirijärjestön j a oma n piirijärjestömm e välill ä o n vallinnu t mitä parhai n yhteisymmärry s j a o n silt ä taholt a saat u tuke a milloin o n tarvittu. Piirimme osastoje n toimint a o n rajoittunu t etupääss ä pai - kalliseen osastotoimintaan. Mitää n erikoise n suurt a j a ulos - päin näkyvä ä toimintaa e i niiden taholt a ol e harjoitettu. Täm ä onkin varsi n ymmärrettävää, sill ä heikoill a toimintavoimill a varustettuna täyty y kaikk i huomi o kiinnittä ä omaa n sisäisee n toimintaan. Talvikaude n toimint a o n rajoittunu t viikkoko - kousten pitoo n j a juhlie n järjestelyyn. Kesäkaude n aikan a taas on kiinnitett y huomiot a retkeilyje n y. m. tekoon. Uudenkau - pungin j a Turu n osastoill a o n ollu t vuokrattun a erikoine n kesänviettopaikka, jonn e o n ain a viiko n lopull a kokoonnuttu. Kanssakäymine n osastoje n j a piiritoimikunna n keske n tah - too toisinaa n oll a heikkoa. Osasto t eivä t ain a kiinnit ä asiaa n riittävää huomiot a j a täst ä useastiki n kärsi i kok o toiminta. Epätäsmällisyyttä sattu u useast i hyvinki n tärkeiss ä asioissa. Viim e vuonna vietetyillä hittomme ensimmäisillä kok o maata käsittävillä nuorisopäivill ä ol i piirimm e osastoist a mukan a ainoastaan kaksi, nimittäi n Turu n j a Uudenkaupungi n osastot. - Liiton äänenkannattaja n Työläisnuoriso n levitysty ö o n useassa osastoss a laiminlyöt y melkei n kokonaan. Asiast a o n kylläkin liito n j a piiri n keskuselinte n kautt a useast i huomau - tettu, mutt a riittävä ä apu a täst ä e i ol e ollut. Toivomise n varaa o n myöski n liito n muide n julkaisuje n levitykse n suhteen. Osastoje n toiminnast a puheenolle n tulkoo n mainituksi, ett ä liiton järjestämill e nuorisokursseill e Työväe n Akatemiass a loka - kuussa 26. oliva t mukan a Uudenkaupungi n osasto n jäsene t V. Kantel o j a A. Lahtinen, joill e sek ä piiritoimikunt a ett ä mainittu osast o myönsivä t avustusta. 71

72 72 Piiritoimikunnan kotipaikkan a o n otsikoss a mainittun a aikana ollu t sek ä Turk u ett ä Uusikaupunki. Piirikokouksess a nimittäi n päätettii n piiritoimikunna n kotipaikk a siirtää Uuteenkaupunkiin, kosk a Turuss a e i niihi n aikoihi n katsottu voitava n piiritoimikunna n toiminta a ylläpitää pidetyss ä piirikokouksess a kuitenki n päätettii n piiri - toimikunnan kotipaikk a jällee n siirtä ä Turkuun, joss a silloi n näytti oleva n suotuisammat edellytykse t piiritoimikunnan muo - dostamiselle. Täss ä kokouksess a valittii n nykyise n piiritoimi - kunnan jäseniks i seuraava t toverit : T. Vermonen, Eli n Lind - berg, Ein o Lehtinen, K. Perho, P. Vinber g j a Ein o Vahlber g sekä varajäseniks i Sign e Heinone n j a Laur i Hirvonen. Piiri - toimikunnan puheenjohtajan a toimi i T. Vermonen, sihteerin ä Eino Lehtine n j a rahastonhoitajan a K. Perho. Piirivero n suuruus o n piirissämm e ollu t mainittuin a vuosin a 1 mk. neljännekseltä jäsent ä kohden. - Ylimääräisi ä veroj a e i ol e kannettu. Piiritoimikunnan kaikk i tiedonanno t o n julaist u piirilehti Sosialistiss a j a liito n äänenkannattajass a Työläis - nuorisossa, viimemainituss a kuitenki n sikäl i kui n lehde n til a on sallinut. Vastaisista suunnitelmist a mainittakoon, ett ä piirikokoukse n päätöksen mukaa n o n piiritoimikunna n järjestettäv ä kuluva n vuoden aikan a lyhyemmä t nuorisokurssit. Samate n tullaa n esittämään vanhemmall e piiritoimikunnall e yhteiste n kesä - juhlien järjestämistä. Muitaki n suunnitelmi a on, mutt a niist ä ei täss ä yhteydess ä ol e tarvi s mainita. Edelläoleva hajanaine n katsau s osoittaa, ett ä mitää n erikoi - sempaa emm e vo i toiminnastamm e esittää, kute n j o aluss a mainitsimme. Vähäisist ä tuloksistamm e huolimatt a o n piiri - toimikunnalla j a se n jäsenill ä harra s innostu s toimi a sosialide - mokraattisen nuorisoliikkee n elvyttämiseksi piirissämme, Siit ä huolimatta, ett ä uusi a tuloksi a emm e vo i toiminnastamm e merkitä, olemm e pitänee t tärkeän ä säilyttä ä seki n toiminta, joka piirissämm e o n ollut. Olemm e myöski n vakuutetu t siitä, että nykyine n tilann e nuoriso n keskuudess a e i ol e pysyväinen. Kaikella o n aikansa. Tarmokkaall a valistustyöll ä o n meidä n saatava herätetty ä työläisnuoris o siit ä lamaannustilasta, joss a se täll ä kerta a vaeltaa. Turussa, huhtikuu n 8 p:n ä Turun piirin Sos.-dem. Nuorisojärjestön Toimikunta. Eino Lehtinen. Sihteeri.

73 73 KERTOMUS Vaasan piiri n Sos.-dem. Nuorisojärjestö n toiminnast a vv Piirijärjestömme toimint a e i viim e liittokokoukse n jälkeisen ä aikana suinkaa n ol e ollu t mitää n erikoise n ripeää. Vuosin a 1924 j a tosi n piiritoimikuntaki n työskentel i melkoise n pontevasti, mutt a kanten a viimeks i kuluneen a vuoten a e i pii - ritoimikunnan ty ö ol e ollu t sellaista, ett ä siit ä paljoakaa n olis i mainitsemista. Mikäl i nuorisotoiminta a piirissämm e o n ollut, niin ova t sit ä pitänee t vireill ä osasto t melkei n omi n voimin, ilman piiritoimikunna n apua. J a tyydytyksell ä onki n mainit - tava s e seikka, ett ä kaikest a huolimatt a piirissämm e o n ny - kyään toiminnass a viis i osasto a j a uusi a tule e tiettäväst i viel ä tämän kevää n kuluess a perustettavaksi. Piiritoimikuntaan kuuluiva t v T. Halone n puheen - johtajana, T. Mäkel ä sihteerin ä sek ä muin a jäsenin ä Ilmar i Landin, Hann a Mäkelä, Saim i Erkkil ä j a Yrj ö Landin. Piiri - juhlia pidettii n kolmet. Kannuksess a pidettii n liittotoimikun - nan avustuksell a viiko n kestävä t luentokurssit, joill a ol i osan - ottajia myöski n naapuriosastoista. Saman a vuonn a kiertel i piirissä kahde n viiko n aja n liito n järjestäj ä L. V. Metsämäki. Toholammin osastoss a järjestettii n 6 päivä ä kestävä t kurssit, joiden luennoitsijoin a oliva t K. Kukkonen, V. Huht a j a L. V. Metsämäki. V ol i piiritoimikunna n kokoonpan o suunnil - leen sam a kui n edellisenäki n vuotena. Piirijuhli a pidettii n kolmet, nim. Kannuksessa, Sieviss ä j a Toholammilla. Vuode n 1927 piirikokou s pidettii n Kannuksess a maaliskuuss a j a piiri - toimikunnan jäsene t valittii n paikallisist a henkilöistä. Osaks i siitä syystä, ett ä piiritoimikunna n tehtäviss ä aikaisemmi n innolla uurastaneit a henkilöit ä ol i siirtyny t muill e paikkakun - nille j a osaks i muist a syist ä johtui, ette i valitust a piiritoimi - kunnasta tullu t elinvoimaista. S e nukku i auttamattomasti. Liit (»toimikunnan myötävaikutuksell a o n piiritoimikunna n kotipaikka t. k. 2 5 p:n ä pidetyss ä piirikokouksess a siirrett y Kannuksesta Kokkolaa n j a piiritoimikunt a valitt u sikäläisist ä tovereista. Piiritoimikuntaa n kuuluva t nykyää n T. Halone n puheenjohtajana sek ä muin a jäsenin ä Yrj ö Saarinen, Lyyl i Ojala, Katr i Lagerströ m j a J. V. Kantola. Todennäköisest i piiritoimikunta uudess a asuinpaikassaa n j a kokoonpanossaa n onnistuu toimimaa n nuorisoliikkee n hyväks i paremmin, kui n mitä piirimm e toimikunt a o n viim e vuosin a toiminut. Kannuksessa, 3 0 p:n ä maaliskuut a Yrjö Landin.

74 74 LYHYT KATSAU S Viipurin piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestö n toimintaa n v Sitten viim d liittokokoukse n o n Viipuri n piiri n sos.-dem. Nuorisojärjestössä tapahtunu t huomattav a edistymine n sek ä jäsenmäärässä ett a toiminnassa. Par i ensimmäistä vuotta tosi n vierähti ilma n mainittavampi a tuloksia, mutt a jo seuraavana ja varsinkin sit ä seuraavan a saavutettii n sellaisia. V aikan a liitty i piirii n 8 uutt a osastoa, olle n piiriss ä osastoja silloi n kaikkiaa n 24. Usea t osasto t toimiva t sange n vilkkaasti, samoi n piiritoimikunta, jok a m.m. toimeenpan i 25,000 arpa a käsittävä t arpajaise t ja myötävaikutt i siihen, ett ä Kyminlaakso s li erikoise n aluejärjestön, jok a tälläki n kerta a työskentelee menestyksellä. Myöski n useit a onnistuneit a piiri - juhlia piiritoimikunna n toimesta ja osastojen avustuksella järjestettiin. Noi n 2 kuukaude n aja n ol i piirillä, järjestäjänä piiri - toimikunnan jäse n Yrj ö Marttila. Jos edellämainittu vuos i jo ol i tulosrikas, nii n viel ä enemmän oli sitä v j a kuluvan vuode n ensimmäine n neljännes. Pii - rin osastoje n lukumäär ä o n tähä n menness ä kasvanu t 30:ks i j a on piirill ä ny t osast o milte i jokaisella huomattavammalla teolli - suus- ja liikeseudulla. Tosi n täss ä osastojoukoss a o n muutami a sellaisia, jotk a toimivat heikonlaisesti, mutt a suurin os a sentään täyttää tehtäväns ä jokseenki n hyvi n j a o n joukoss a myöski n eräitä sellaisia, jotk a o n asetettav a maa n parhaitte n sos.-dem. nuoriso-osastojen joukkoon. V e i piirillä ollut ollenkaan vakinaista järjestäjää. Sitä - vastoin tämän vuode n aluss a kiers i liito n järjestäj ä Sul o Manni - nen piirissä, käyde n 2 4 osastoss a j a pitäe n esitelmi ä yhteens ä 1,545 henkilölle, olle n osanottaji a tilaisuutt a kohde n keskimää - rin Tän ä kevään ä tule e viel ä Arv o Leiv o tekemää n pari - sen viikko a kestävä n järjestelymatka n piiri n alueella. Viimeaikoina o n piiritoimikunt a erikoisest i työskennelly t piirin talouden parantamiseksi ja toiminnan vakiinnuttamiseksi. Ja tämä työskentel y onki n ollu t tuloksellista. Yleisest i on ollu t havaittavissa toiminna n vakiintumine n j a vuosi a sitte n teh - dyistä, raskaan a taakkana olleista veloista on nyttemmin päästy. Viime maalisk. 1 1 p:n ä pidettiin Imatrall a järjestömme yuosikokous, jok a onnistui erinomaisesti ja jossa vedettiin selvät suuntaviivat vastaisuutta varten. Niide n ja sosialidemokratian yleisten linjoje n mukaa n toimie n epäilemätt ä tule e piirimm e edisty - minen jatkumaan, saavuttae n yh ä suuremma n valtavuuden. Viipurissa, huhtik. 8 p:n ä Viipurin piirin sos.-dem. Nuorisojärjestön toimikunta. Yrjö Marttila.

75 Berättelse i sammandra g öve r Finland s Svensk a Socialdemokra - tiska Arbetarungdomsklubbar s Centralkomité s verksamhe t unde r perloden I samban d me d Ungdomsförbundet s kongres s pingste n hölls en konferens av de svenska ungdomsklubbarna. Vi d denna konferens valde s de n nuvarand e Centralkomitén, so m erhöl l följande sammansättning : K.-A. Fagerhol m (ordf.), O. Fage r (korresponderande sekr.), Edit h Stol t (kassör), A. Virtane n och M. Fager. Suppleanter : B. Ellenber g oc h J. Jormala. Emedan A. Virtane n omedelbar t lämnad e orte n inträdd e supp - leanten B. Ellenber g oc h valde s til l mötessekreterare. Under de n gångn a verksamhetsperiode n ha r C. K: s verksam - het vari t skälige n anspråkslös. De n svensk a befolkningen s kända konservatis m oc h fåtalighet, d e lång a avstånde n oc h bristen p å mede l ha r all t bidragi t til l at t försvår a de t socialde - mokratiska upplysningsarbete t blan d de n svensk a arbetarung - domen i Finland. Varje å r har, såvit t möjligt, arrangerat s s.k. Ungdomsdagar. Så höll s i Kari s pingste n e n synnerlige n lycka d ungdoms - dag me d deltagar e frå n samtlig a svensk a ungdomsklubbar. Den följand e ungdomsdage n höll s unde r pingste n i Hel - singfors, äve n de n rörnand e et t intressera t deltagand e a v kret - sens klubbister. Å r höll s inge n ungdomsdag, beroend e därpå, at t C. K. åtagi t si g arrangemange t me d resa n til l de n Skandinaviska Ungdomsdage n i Stockhol m p å midsommaren. Även i denn a res a deltog o kretsen s klubbiste r rät t s å talrikt. Vid Ungdomsdagarn a ha r förekommi t tävlinga r mella n d e olika klubbarn a i teater, deklamation, prosauppläsnin g sam t idrott, vilke t vari t särskil t ägna t at t stimuler a dess a intresse n bland klubbisterna. Bristen p å en ege n ungdomstidskrift, någo t so m tidigare före - funnits, ha r i någo n må n vari t avhjälp t tac k var e at t vår a rikssvenska kamrate r beredvillig t ställ t et t mindr e anta l a v sin utmärkt a tidskrif t Frihe t grati s til l vår t förfogand e fö r distribuering. Vid valtillfälle n ha r C. K. dessuto m bidragi t til l agitatione n genom spridande t a v broschyrer, affische r o. dyl. Antalet klubba r ä r f. n. se x me d et t sammanlag t medlems - antal a v c Vid början a v år avgingo såväl B. Ellenberg som O. Fager från sin a sekreterarposte r vi d C. K., vilk a n u sammanslog s oc h övertogs a v A. Virtane n i n til l näst a konferens. C. K: s verksamhe t skal l måhända vi d e n ytligar e gransknin g förefalla ring a oc h betydelselös. Me n beakta r ma n d e omstän - digheter, varunde r d e svensk a socialdemokratern a arbeta r i 75

76 76 våxt land, skal l ma n doc k kunn a erkänn a des s betydels e oc h hoppas p å kommand e resultat. K.-A. Fagerholm. Atos Virtanen. (Käännös edelläolevasta. ) KERTOMUS Svenska Socialdemokratisk a Arbetarungdomsklubbar s Central - komitén (Ruotsalaiste n sosialidemokraattiste n nuorisoklubie n keskuskomitea) toiminnast a v: n Soa.-dem. Työläisnuorisoliito n liittokokoukse n aikan a helluntaina v pidettii n myöski n ruotsalaiste n nuorisoklubie n kongressi. Täss ä kokouksess a valittii n nykyine n Keskus - komitea, joho n kuuluva t seuraavat henkilöt : K.-A. Fagerhol m puheenjohtajana, O. Fage r kirjeenvaihtaja-sihteerinä, Edit h Stolt rahastonhoitajan a sek ä A. Virtane n j a M. Fager, vara - jäseninä B. Ellenber g j a J. Jormala. Ku n A. Virtane n siirty i pois paikkakunnalt a astu i häne n tilallee n B. Ellenberg, j a va - littiin hä n myöski n pöytäkirjuriksi. Kuluneena toimintakauten a o n Keskuskomitea n työsken - tely ollu t verrattai n vaatimatonta. Ruotsalaise n kansanai - neksen tunnett u vanhoillisuu s j a vähälukuisuus, pitkä t mat - kat j a varoje n puut e ova t vaikeuttanee t sosialidemokraattist a valistustyötä ruotsalaise n työläisnuoriso n keskuudessa. Joka vuos i o n järjestett y mahdollisuuksie n mukaa n n. S : nuorisopäivät. V järjestettii n Karjall a erikoise n onnistu - neet nuorisopäivät, joill a osanottaji a ol i kaikist a ruotsalaisist a nuorisoklubeista. Seuraava t nuorisopäivä t vietettii n Helsin - gissä helluntain a v j a oliva t neki n saaneet innostuneita osanottajia ruotsalaiste n klubie n jäsenistä. V e i ollu t nuorisopäiviä, kosk a silloi n Keskuskomite a ol i järjestänyt mat - kan Skandinavia n nuorisopäivill e Tukholmaa n juhannuksena. Tähän matkaa n osallistuiva t klubie n jäsene t sange n runsas - lukuisesti. Nuorisopäivillä o n toimeenpant u erinäisi ä näytelmä-, lau - sunta- j a kaunoluku - sek ä urheilukilpailuj a klubie n j a niide n jäsenten välillä, j a ova t näm ä kilpailu t ollee t omiaa n kohotta - maan jäsente n harrastust a näihi n asioihin. Oman nuorisoaikakauslehde n puutetta, jollaine n aikaisem - min o n ollu t olemassa, o n hiuka n keventäny t s e seikka, ett ä Ruotsin veljesliitt o o n hyväntahtoisest i luovuttanu t pienem -

77 män määrä n erinomaise n hyvi n toimitettu a aikakauslehteäns ä Frihet, vapaast i levitettäväksi. Vaalitaistelussa o n Keskuskomite a avustanu t jakamall a lentokirjasia, levittämäll ä vaaliplakaattej a y. m. Klubeja o n toiminnass a kaikkiaa n 6 kpl. j a yhteine n jäsen - määrä niiss ä noi n 150. Vuoden aluss a erosiva t sek ä B. Ellenber g ett ä O. Fage r sihteerintehtävistään, j a hoita a niit ä ny t yhdistettyn ä A. Vir - tanen. Keskuskomitean toimint a näyttä ä ankarast i arvosteltun a olevan pient ä j a merkityksetöntä. Mutt a ottae n huomioo n n e olosuhteet, joiss a ruotsalaise t sosialidemokraati t työskentele - vät maassamme, o n silleki n toiminnall e annettav a tunnustust a ja toivottavast i siit ä myöski n saadaa n parempi a tuloksia. K.-A. Fagerholm. Atos Virtanen. 77

78

79

80

PÖYTÄKIRJA SOS. -DEM. NAISLIITO N XXIV EDUSTAJAKOKOUKSEN KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30 JA 31 PÄIVINÄ 1965. Liitteenä:

PÖYTÄKIRJA SOS. -DEM. NAISLIITO N XXIV EDUSTAJAKOKOUKSEN KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30 JA 31 PÄIVINÄ 1965. Liitteenä: SOS. -DEM. NAISLIITO N XXIV EDUSTAJAKOKOUKSEN PÖYTÄKIRJA KOKOUS PIDETTIIN HELSINGISSÄ LOKAKUUN 30 JA 31 PÄIVINÄ 1965 TYÖVÄENLIIKKEEN KIRJASTO KIRJASTO *1290645226* 329.14-055.2(480) Sos.dem Naiset 2 K

Lisätiedot

o: Lakiehdotuksessa on lapsen etu asetettu per

o: Lakiehdotuksessa on lapsen etu asetettu per ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle lastensuojelulaiksi o: Lakiehdotuksessa on lapsen etu asetettu per he- ja yksilökohtaisen lastensuojelun keskei 16&2013613 seksi, että sen

Lisätiedot

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa

Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Bo Rönngren, Malte Segerdahl ja Martin Viredius Työllä on hintansa Sosiaalisen polkumyynnin torjunta kuljetusalalla POHJOISMAINEN KULJETUSTYÖVÄEN FEDERAATIO 2008 Kirjoittajat: Bo Rönngren, Malte Segerdahl

Lisätiedot

Puheenjohtaja Mirjami Uusitalo: Kiitos toveri Nurmi. Seuraavana Sulo Penttilä SAK, valmistautuu Sirkka Smed VTY.

Puheenjohtaja Mirjami Uusitalo: Kiitos toveri Nurmi. Seuraavana Sulo Penttilä SAK, valmistautuu Sirkka Smed VTY. neilla tai että niiden käsittely tapahtuu suljetussa tilassa, niin että me kaikki olimmepa sitten miehiä tai naisia, raskaana tai emme voimme käydä työssä ilman, että siitä aiheutuu vaaraa meille tai syntymättömille

Lisätiedot

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus

Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas. Anne Ilvonen. OK-opintokeskus Miten vaikutan? Kansalaistoimijan vaikuttamisopas Anne Ilvonen OK-opintokeskus Sisältö Vaikuttaminen on jokaisen kansalaistaito... 5 1. Mitä vaikuttaminen on?... 6 1.1. Valta... 7 1.2. Osallistuminen...

Lisätiedot

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOS.-DEM. PUOLUEEN YLIMÄÄRÄI SESTÄ PUOLUEKOKOUKSESTA HELSINGISSÄ 27-29 P:NÄ JOULUK. 1918

PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOS.-DEM. PUOLUEEN YLIMÄÄRÄI SESTÄ PUOLUEKOKOUKSESTA HELSINGISSÄ 27-29 P:NÄ JOULUK. 1918 PÖYTÄKIRJA SUOMEN SOS.-DEM. PUOLUEEN YLIMÄÄRÄI SESTÄ PUOLUEKOKOUKSESTA HELSINGISSÄ 27-29 P:NÄ JOULUK. 1918 KOTKASSA 1920 - KYMINLAAKSON TYÖVÄEN KIRJAPAINO Osanottajat. Edustajat: tfudenmaan läänin vaalipiiristä:

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009. Kansalaisjärjestöteemaryhmä YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 Kansalaisjärjestöteemaryhmä MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN JULKAISUJA 1/2009 Sivu 1 SISÄLLYS 1 LUKIJALLE...

Lisätiedot

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009

YHTÄLÖ. Yhdistyksen talous ja verotus. Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? Paula Pylkkänen 2009 YHTÄLÖ Yhdistyksen talous ja verotus Mitä pienessä yhdistyksessä pitäisi osata? HUOM! Opas on päivitetty 21.1.2014. Päivitykset on merkitty punaisella. Paula Pylkkänen 2009 MAASEUTUPOLITIIKAN YHTEISTYÖRYHMÄN

Lisätiedot

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13

SISÄLLYS. Mikä on yhdistys?... 10 Yhdistymisvapaus... 11 Rekisteröity ja rekisteriin merkitsemätön yhdistys... 13 YHDISTYKSEN ABC Kirja on tehty yhteistyössä Suomen Pakolaisavun Järjestöhautomon kanssa. Kari Loimu Into Kustannus Oy Hämeentie 48 00500 Helsinki www.intokustannus.fi ISBN: 978-952-264-263-9 Paino: InPrint,

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi holhoustoimen edunvalvontapalveluiden järjestämisestä sekä holhoustoimesta annetun lain 8 :n ja valtion oikeusaputoimistoista annetun lain 6 :n muuttamisesta ESITYKSEN

Lisätiedot

Hyvä hallintotapa järjestössä

Hyvä hallintotapa järjestössä Hyvä hallintotapa järjestössä JULKAISIJA Sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyöyhdistys YTY ry Iso Roobertinkatu 1 A 16 00120 Helsinki KIRJOITTAJAT Anneli Pahta Olli Hakkarainen GRAAFINEN SUUNNITTELU

Lisätiedot

Hyvän elämäntavan jäljillä

Hyvän elämäntavan jäljillä Hyvän elämäntavan jäljillä Liite Vuonna 1908 Suomen ensimmäisessä vappumarssissa Helsingissä oli kärjessä raittiusväen kieltolakivaatimus. Sata vuotta myöhemmin vuonna 2008 oli taas kärjessä työväen raittiusliikkeen

Lisätiedot

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS

Hyvä esimiestyö. Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 2 Hyvä esimiestyö Maijaliisa Kaistila TYÖTURVALLISUUSKESKUS KUNTIEN ELÄKEVAKUUTUS 3 Tätä opasta voit vapaasti hyödyntää koulutuksessa ja esimiestyössä. Voit tulostaa sen käyttöösi maksutta internet-osoitteista:

Lisätiedot

[Kirjoita teksti] Salibandyseuran Hyvä Hallinto

[Kirjoita teksti] Salibandyseuran Hyvä Hallinto [Kirjoita teksti] Salibandyseuran Hyvä Hallinto 2 Sisältö LUKIJALLE... 4 SEURAN HYVÄ HALLINTO... 5 1 Mikä on seura?... 5 1.1 Peruskäsitteitä... 5 1.2 Seuran tarkoitus... 6 1.3 Yhdistyksen säännöt... 6

Lisätiedot

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ

YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ Selkokieliversio YHDISTYSTOIMINNAN OPAS TYÖMINISTERIÖ YHDISTYS ON YHTEISTOIMINTAA...2 Yhteinen asia, kaikki mukaan!... 2 Jäseneksi liittyminen...3 Tärkeä tiedonkulku... 4 Ero yhdistyksen jäsenyydestä...

Lisätiedot

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana

Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihtokeskus - Georg Strien Kirjallisuuden vaihto hankintatapana Tieteellisen kirjallisuuden vaihdolla on pitkä perinne, vanhimmat viitteet löytyvät vuodesta 1694 Ranskasta.

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu. Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua

Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu. Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua Tasa-arvosuunnitelma Näin se onnistuu Sinikka Mustakallio Pia Sevelius Inkeri Tanhua Y H T E I N E N T E K I J Ä Tasa-arvon kehittäminen teknologiateollisuudessa -hankeen (2005 2007) tavoitteena on ollut

Lisätiedot

ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA

ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA ILO KANSAINVÄLINEN TYÖTOIMISTO GENEVE KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ JA SOSIAALIPOLITIIKKAA KOLMIKANTAINEN PERIAATEJULISTUS, JOKA KOSKEE MONIKANSALLISIA YRITYKSIÄ

Lisätiedot

Perheessä kaikki hyvin s. 8

Perheessä kaikki hyvin s. 8 Väestöliitto 3/09 Vappu Taipale: Perhe tulisi nähdä voimavarana s. 4 Perheessä kaikki hyvin s. 8 Nuori, koulutettu ja työtön Miten tässä näin kävi? s. 20 Vinkit oman hyvinvoinnin hoitoon s. 22 päätoimittajalta

Lisätiedot

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä!

Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Pohjoismainen hyvinvointikeskus Ideavihko Varhainen tuki perheille -projektin tulokset 1 Pohjolan lapset Nuorilla on väliä! Julkaisija: Pohjoismainen hyvinvointikeskus

Lisätiedot

Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu

Juho Kervinen, HTM. Pohjois-Karjalan sosiaaliturvayhdistys, KAJO-keskus. 19.5.2014, Joensuu Raportti Pohjois-Karjalan työllisyyspoliittisten hankkeiden yhteistyöstä, esille nousseista teemoista sekä hankkeiden toimintaan vaikuttaneista lakimuutoksista ajalta 1998 2014 Juho Kervinen, HTM Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa

Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! eli mihin valtioneuvoston lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012-2015 velvoittaa Sisältö Sinulla on oikeus - vaadi sen toteuttamista! - eli mihin

Lisätiedot

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi

JULKAISU 2007:2. Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi JULKAISU 2007:2 Ohje lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi OIKEUSMINISTERIÖ HELSINKI 2007 ISSN 1458-6444 ISBN 978-952-466-421-9 (nid.)

Lisätiedot

Ammattiosaajan hyvä elämä

Ammattiosaajan hyvä elämä Frank Martela & Lauri Järvilehto Ammattiosaajan hyvä elämä Ajatuksia ja työkaluja ammattiin opiskelevien elämänlaadun edistämiseksi Teksti: Frank Martela ja Lauri Järvilehto Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry,

Lisätiedot

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI

Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka Mika Kärkkäinen EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI Työmarkkinat/Työlainsäädäntö ja työehtosopimuspolitiikka OHJE 1 (12) EK:N OHJE OSAAMISEN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVAN LAINSÄÄDÄNNÖN SOVELTAMISEKSI I Johdanto: uudistusten tausta ja pääasiallinen sisältö Työmarkkinajärjestöt

Lisätiedot

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta

Olga Ruoho. Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 1 Olga Ruoho Nakkilan kunnankirjasto 150 vuotta 2 Kustantaja Nakkilan kunta / kunnankirjasto Nakkila Painopaikka: Multiprint 2013 ISBN 978-952-68053-0-6 (nid.)

Lisätiedot

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas

iii Helsingissä 12.1.2001 Keijo Paunio Hannele Kuusi Tapio Markkanen Matti Sarvas Toomas Kotkas Opetusministeriölle Opetusministeriö antoi 11.4.2000 Tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle toimeksiannon selvittää tutkijoiden ja elinkeinoelämän väliseen yhteistyöhön liittyviä eettisiä kysymyksiä ja

Lisätiedot

YHDENVERTAISUUS 1. Arvon mekin ansaitsemme NÄKÖKULMIA OSALLISUUDEN HISTORIAAN SUOMESSA

YHDENVERTAISUUS 1. Arvon mekin ansaitsemme NÄKÖKULMIA OSALLISUUDEN HISTORIAAN SUOMESSA YHDENVERTAISUUS 1 Arvon mekin ansaitsemme NÄKÖKULMIA OSALLISUUDEN HISTORIAAN SUOMESSA Arvon mekin ansaitsemme NÄKÖKULMIA OSALLISUUDEN HISTORIAAN SUOMESSA SISÄMINISTERIÖ KUVAILULEHTI Julkaisun päivämäärä

Lisätiedot

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen.

K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. ETELÄ-POHJANMAAN ENSIMMÄISEj\ K A N S A K 0 U L U N PER U S T A MlN E N. M. O. Karttunen. Kyrön peltoaukea on vuosisatoja ollut maamme huomatvimpia maanviljelysalueita. Siellä ovat pitkin Kyröjokivartta

Lisätiedot

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948

Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Ei kai ole syyni vuoden 1918 tapahtumat Punaleskien avustaminen 1918-1948 Suoranta Kaisa Elina Suomen historian pro gradu -tutkielma Maaliskuu 2006 Joensuun yliopisto 1. Johdanto...1 1.1. Vuoden 1918 sota

Lisätiedot